TOIMENPIDE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMENPIDE 1.10.2008 31.3.2009"

Transkriptio

1 TOIMENPIDE KEURUUN SEUTUKUNNAN ELINKEINOELÄMÄN KÄYTTÄ- MÄ YKSITYISTIEVERKKO 2009 LOPPURAPORTTI Reijo Vuorinen Maaliskuu 2009

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUJOHDANTO TOIMENPITEEN TAUSTAA TOIMENPIDE TOIMENPITEEN KÄYNNISTÄMINEN TOIMENPIDEKUVAUS ALUEEN VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA ELINKEINOTOIMINTA... 8 Metsä- ja puuteollisuus... 8 Maatalous- ja elintarviketuotanto ELINKEINOELÄMÄ JA TIEOLOT PAHIMMAT PULLONKAULAT Kelirikko Liukkauden torjunta Sillat SEUTUKUNNAN YKSITYISTIET KEURUUN JA MULTIAN YKSITYISTIEVERKOSTO AVUSTUKSET YKSITYISTEILLE MUUT RAHOITUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISTEIDEN PISTEYTYSMENETELMÄ PISTEYTYSPERUSTEET LIIKENTEESTÄ AIHEUTUVAT TEKIJÄT P L METSÄTALOUDESTA AIHEUTUVAT TEKIJÄT P M ELINKEINOTOIMINNAN MERKITTÄVYYDESTÄ JOHTUVA TEKIJÄ P E YKSITYISTEIDEN PISTEYTYKSEN TULOKSET Tonnikilometreiltään suurimmat yksityistiet Metsäpinta-alaltaan suurimmat yksityistiet Elinkeinotoiminnaltaan merkittävimmät yksityistiet PISTEYTETTYJEN TEIDEN NYKYINEN KUNTO YKSITYISTIEAVUSTUKSET AVUSTUSEHDOT AVUSTUKSEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMINEN TIEKUNTIEN UUDET TOIMINTATAVAT JA RATKAISUT...20 Alueurakointi Yhteisten urakoiden teettäminen...21 Kuntokartoitukset Tieosuuskuntien perustaminen Tiekuntien yhdistäminen Tieisännöintijärjestelmän käyttäminen ja kehittäminen Tiekuntien yhteistyön kehittäminen Perusmaksun käyttöönotto Tieyksikkölaskelmien uusiminen Käyttömaksujen periminen ulkopuolisilta tien käyttäjiltä Tiekuntien koulutus Tiekuntien tiedottaminen Tietojen keskittäminen ja kokonaisvastuutaho yksityistieasioissa... 25

3 3 8. JATKOTOIMENPIDE-ESITYKSET HANKKEEN JOHDOSTA YKSITYISTEIDEN KÄYTÖN JA YLEISET PELISÄÄNNÖT JA SUOSITUKSET Kunnat Viranomaisliikenne Maa-aineskuljetukset ja rakennushankkeet Puutavaran kuljetus ja käyttömaksut Jakelu- ja linjaliikenne Voimalinjat Johtolinjat, pylväät, kaapelit, vesi- ja viemärijohdot Metsästys, kalastus ja muu luonnon moninaiskäyttö Muu tienkäyttö YKSITYISTIEN HOIDON PERUSASIAT PÄHKINÄNKUORESSA TIEDOTTAMINEN LIITTEET LÄHTEET JA JULKAISUT... 31

4 4 1. ALKUJOHDANTO Yksityisteitä koskevia erilaisia kehittämishankkeita on valmistunut ja käynnistetty Suomessa useita esim. Metsäkeskuksien,Tielaitoksen ja maakuntien liittojen toimesta. Hankkeiden tavoitteet ovat olleet mm. tiekuntien aktivoiminen ja koulutus, toiminnan tehostaminen, yksityisteiden kunnon parantaminen ja yksityisteiden paikkatietokantojen luominen. Tässä Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n toimenpiteessä on otettu tarkasteluun Keuruun seutukunnan eli Keuruun kaupungin ja Multian kunnan yksityistiet elinkeinoelämän intresseistä katsottuna. Elinkeinoelämän käyttämän yksityistieverkoston pituus on Keuruun seudulla 480 km eli noin 43 % kaikista yksityisteistä, joten tässä toimenpiteessä tarkastelun ulkopuolelle jää yli puolet Keuruun ja Multian yksityisteistä, joiden varrella ei ole elinkeinotoimintaa. Yksityisteiden pisteyttäminen tärkeysjärjestykseen korostaen elinkeinoelämän tarpeita hyödyttää kuitenkin kaikkia yksityisteiden käyttäjiä. Tilastojen ja väestöennusteiden valossa on helppo tehdä virheellinen päätelmä, että maaseutu tyhjenee ja varojen suuntaaminen sinne on turhaa. Toiminnot maaseudulla kuitenkin lisääntyvät palvelujen keskittyessä suurempiin keskustaajamiin, loma-asumisen-, puun korjuun, bioenergiatuotannon puuntarpeen ja maataloutta korvaavien sivuelinkeinojen lisääntymisen myötä. Pientiestön hyvä kunto on siten elinkeinoelämälle perusasia eikä kyse ole edes kovin suurista määrärahoista. Yksityisteiden tienpidossa tulee päästä vähintään peruspalvelutasoon siten, että teiden taso turvaa elinkeinoelämän ja asukkaiden päivittäiset, säännölliset perusliikkumis- ja peruskuljetustarpeet, tukee alueiden elinvoimaisuuden säilymistä sekä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Rahan lisäksi tarvitaan myös yksityisteiden hoidon tehostamista, aktiivisuutta, innostusta, tietoa ja osaamista.

5 2. TOIMENPITEEN TAUSTAA 5 Yksityisteitä on Suomessa noin km, josta pysyvän asutuksen käytössä olevia teitä on noin km, rakennettuja metsäautoteitä noin km sekä muita autolla ajokelpoisia metsä- ja mökkiteitä noin km. Liikenteellisesti merkittävimpiä ovat valtionapuun oikeutetut yksityistiet (vähintään kolme taloa, pituus vähintään 1 km tai vilkas läpiajotie), joita on noin km. Näiden teiden varrella asuu puoli miljoonaa ihmistä ja kesämökkejä on noin kpl (40 % loma-asuntokannasta). Keuruun seutukunnan kotitalouksista ja yrityksistä noin viidennes sijaitsee Keuruun, Haapamäen ja Multian taajamien ulkopuolella ja keskimäärin joka kymmenes yritys maatilat mukaan luettuna sijaitsee yksityistien varrella (Keuruulla 8,8 %, Multialla 15,9 %). Loma-asutuksesta ja maatiloista valtaosa yli 70 % sijaitsee haja-asutusalueella. Maa- ja metsätalouden merkitys on yksityisteillä merkittävä. Maatilojen määrä on vähentynyt, mutta tilakoko on vastaavasti kasvanut, vuokrapeltojen määrä on lisääntynyt sekä kuljetusmäärät ja painot ovat kasvaneet ja sivu- ja maataloutta korvaavat elinkeinot ovat luoneet uusia kuljetustarpeita. Keuruun seutukunnan yksi painopistetoimiala bioenergia ja siihen liittyvä raaka-ainehankinta vaatii laadukkaan tieverkoston, koska valtaosa raaka-aineesta lähtee liikkeelle yksityisteiden varsilta. Keski-Suomi ja Keuruun seutu on voimakasta puutuotannon aluetta ja Keski-Suomessa on myös maan merkittävimpiä metsäteollisuuden keskittymiä. Alemman tieverkoston (metsäauto- ja yksityistiet) kunto on monelta osin epätyydyttävä väylänpidon niukan rahoituksen vuoksi. Lisäksi väylästöjen kehittäminen on ollut lyhytjänteistä ja valtion vuosittaisiin talousarvioihin tai enintään hallituskausiin sidottua. Rahoituksen riittämättömyys näkyy yksityisteiden tason laskuna ja esim. kelirikko sulkee vuosittain yksityisteitä kokonaan raskaalta liikenteeltä. Ilmastonmuutoksen myötä on syytä varautua syys-, talvi- ja kevätkelirikkoihin. Lisäksi huonokuntoisten ja painorajoitteisten siltojen määrä on kasvussa peruskunnostusten laiminlyöntien vuoksi ja tästä on vaarana muodostua varsinainen pullonkaula elinkeinotoiminnalle. Yksityisteiden kunto on heikentynyt valtion avustusrahoituksen leikkauksen vuoksi. Avustusten huomattava väheneminen vuonna 1994 lähes lopetti tien rakenteen säilymisen kannalta tärkeän kunnossapidon luvun alussa yksityisteistä 73 % oli hyväkuntoisia ja kaksi prosenttia huonokuntoisia. Vuonna 2001 hyväkuntoisia yksityisteitä oli enää 43 %, 50 % teistä oli tyydyttävässä kunnossa ja huonossa kunnossa oli 7 prosenttia maan yksityisteistä. Kotimaisen puuraaka-aineen, bioenergian ja energiakäytön puuraaka-aineen hankinnan kasvu tulee lisäämään toimivan liikenneväylästön merkitystä. Puubiomassan tarve lisääntyy, koska uusiutumattomia raaka-aineita tullaan korvaamaan uusiutuvilla raaka-aineilla. Puuaines ja energiapuu sekä puunkorjuukalusto kuljetetaan kuljetusketjun alkupäässä kuormaautoilla, mikä kuormittaa erityisesti metsäauto- ja yksityisteitä sekä siltoja. Puun häiriötön kuljetus vaatii ympäri vuoden käytettävissä olevaa liikenneverkkoa. Siitä merkittävä osa on maaseudun alempiasteista yleistä tieverkkoa sekä yksityisteitä, joilla kaikilla on tärkeä merkitys osana toimivaa väyläverkostoa. Puuhuollon kannalta alemman tieverkon kunnon heikentyminen aiheuttaa puuhuollon ympärivuotisuuteen keskeytyksiä, kustannusten kasvua, kausiluonteisuutta ja puskurivarastointia. Venäjän tuontipuun korvaaminen kotimaisella puulla on mahdollista, ongelmana eivät ole puuvarat vaan se, miten puu saadaan liikkeelle huonokuntoisilta yksityisteiltä ja siten, että korjuu on yrittäjälle kannattavaa. Puun tasaisella ympärivuotisella korjuulla turvattaisiin tuore kuituraaka-aine metsäteollisuudelle. Mikäli korjuu tapahtuisi nykyistä tasaisemmin, voitaisiin toimintaa tehostaa nykyiselle korjuu- ja kuljetuskalustolle. Kun teollisuuspuun laatuvaatimukset tulevat edelleen tiukkenemaan, puu on saatava kannolta tehtaalle entistä nopeammin ja se asettaa tiestölle entistä suuremmat vaatimukset.

6 Tiestön huono kunto hankaloittaa myös maatalouden ja muiden elinkeinojen harjoittamista, maaseudun asukkaiden liikkumista sekä metsien hoitoa ja virkistyskäyttöä. 6 Yksityistiet on pidettävä tarkoitustaan vastaavassa kunnossa. Tältä osin tarvitaan vielä lisäponnistuksia ja valtion ja kuntien lisärahoitusta kuljetusten muuttuessa entistä enemmän ympärivuotisiksi. Uusia rahoitusratkaisuja ja toiminnan tehostamista tarvitaan. Valtiovallan taholta metsäteollisuuden tarpeet on tiedostettu ja hallitus onkin päättänyt kohdistaa merkittävästi liikenneväylien rahoitusta puuhuollon kannalta keskeiseen alempaan tieverkostoon ja ratoihin. Kokonaisrahoitus ei päätösten mukaan tule kuluvalla hallituskaudella kuitenkaan kasvamaan, mikä merkitsee lisääntyviä ongelmia koko väyläverkoston palvelutason ylläpitämisessä. Hallituksen päättämät lisäsatsaukset tieverkkoon mm. puunhankinnan edistämiseksi tuovat lisäystä myös yksityistieavustuksiin, jotka nousevat 23 miljoonaan euroon vuosille Tästä määrärahasta on 10 miljoonaa euroa korvamerkitty puuhuollon kannalta merkittäviin hankkeisiin. Kunnossapidon avustamiseen ei valtio edelleenkään osallistu. Yksityisteiden kunnon säilyminen kestävällä tavalla voidaan turvata noin 35 miljoonan euron määrärahatasolla siten, että vuosittaiseen kunnossapitoon käytettäisiin kaksi kolmasosaa eli noin 23 miljoonaa euroa ja loput 10 miljoonaa euroa teiden ja siltojen perusparannushankkeiden rahoittamiseen. Yksityisteiden asioita hoidetaan vielä pääosin tieosakkaiden omin voimin ja talkootöinä. Yhä enemmän on kuitenkin tiekuntia, joissa vastuunkantajia ei helposti enää löydy, vastuuhenkilöt ikääntyvät ja osakkaiden kiinnostus tieasioiden hoitoon on vähäistä. Tällä hetkellä ajanmukainen ja tehokas tapa olisi antaa tehtävien hoito ammattimaiselle tieisännöitsijälle, joka toimisi asiantuntijana ja tiekunnan toimitsijamiehenä. Tieisännöitsijä olisi arvokas apu myös kunnille esim. kunnanavustusten jakamisen valmistelussa. Tieisännöinnistä voidaan luoda alueelle uutta yritystoimintaa. Yksityistieverkolla tienpito on hajanaista. Yksittäisten tiekuntien vastuulla on yleensä vain muutaman kilometrin pituinen tieosuus. Ongelmaksi voi tulevaisuudessa muodostua urakoitsija- ja kalustovaje. Pienet urakat eivät ole enää kiinnostavia eivätkä mahdollista riittäviä kalustoinvestointeja. Pientiestön ylläpitoon tulee kehittää uusia, entistä tehokkaampia toimintatapoja. Yksityisteiden yhteistyöllä tai tiekuntien yhdistymisillä saataisiin aikaan yhteisalueurakoita yksityisteiden parantamisessa ja hoidossa. Tällä saataisiin kustannussäästöjä tiekunnille ja varmistettaisiin urakoitsijoiden ja erityiskaluston saatavuus.

7 3. TOIMENPIDE TOIMENPITEEN KÄYNNISTÄMINEN Kehittämisyhtiö Keulink Oy teki aloitteen toimenpiteen käynnistämisestä Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry:lle. Viisari ry toteuttaa AMO- ohjelmaa kolmentoista kunnan alueella Keski-Suomessa. AMO- toimenpiteen ohjausryhmä käsitteli tiehanketta kokouksissaan ja ja päätti kokouksessaan käynnistää toimenpiteen. Toimenpiteen rahoittaa Keski-Suomen Liitto ja toteuttajana on Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Projektipäällikkönä toimi rakennusmestari Reijo Vuorinen. Toimenpiteen kokonaiskustannusarvio oli ja toimenpide toteutettiin TOIMENPIDEKUVAUS Toimenpiteessä kartoitettiin Keuruun kaupungin ja Multian kunnan yksityisteiden varrella olevan elinkeinotoiminnan eli yritysten ja maa- ja metsätalouden käyttämä yksityistieverkosto ja yksityistiet pisteytettiin tienkäytön, puukorjuun potentiaalin ja elinkeinotoiminnan merkittävyyden kannalta. Koska perimmäisenä tavoitteena on yksityisteiden kunnon nostaminen tasoon, että päästään eroon kelirikkojen aiheuttamista ongelmista, on kyse ongelmateiden perusparannushankkeista. Mikäli rahoitusta parantamishankkeisiin myöhemmin saadaan voidaan avustukset kohdentaa tehdyn pisteytyksen perusteella. Toimenpiteessä on annettu lisäksi suositukset tiekunnille entistä tehokkaammista toimintatavoista ja käytänteistä yksityisteiden ylläpidossa ja tieisännöinnistä on tarkoitus luoda Keuruun seutukunnalle uutta yritystoimintaa. Toimenpiteen tavoitteena on käynnistää prosessi jolla pitkällä aikavälillä voidaan poistaa Keuruun seutukunnan haja-asutusalueella sijaitsevien yritysten ja maatilojen toimintaa haittaavat tekijät yksityisteiden tieolosuhteisiin liittyen. Yksityisteiden huono kunto ei saa olla esteenä yrityksen toiminnalle haja-asutusalueella. Tavoitteena on, että yksityistieverkostoa ylläpidetään ja kehitetään tulevaisuudessa niin, että metsätalouden ja teollisuuden ja yrityksien kuljetukset voidaan hoitaa ympärivuotisesti ja kilpailukykyisesti. Uusia tienpitoon liittyviä toimintatapoja on kehitettävä innovatiivisesti. Yksityisteiden valtionapua on nostettava ja tuettava tiekunta- ja tieisännöintipalveluja ja tieyksiköiden laskentaperusteita on tarkistettava. Lisäksi hankkeen pohjalta on laadittava ja toteutettava puuhuollon kannalta keskeisten kuljetusreittien peruskunnostusohjelma Keuruun seudun yksityisteille. Tieisännöitsijöiden roolia tulee korostaa ja tiekunnat sekä Multian kunta ja Keuruun kaupunki voisivat ostaa yksityisteiden hallinnon palvelut koulutetuilta tieisännöitsijöiltä. Toimenpiteen pohjalta laadittiin pidemmän aikavälin tavoitteellinen jatkotoimenpide-esitys (luku 8) ja konkreettisena tuloksena toimenpiteestä syntyi tietopaketti yksityistiekarttoineen, jota voidaan hyödyntää kunnissa ja tiehoitokunnissa. Pisteytyksen pohjalta on mahdollista ohjata yksityisteiden parantamishankkeiden lisämäärärahoja myös Keuruun ja Multian kuntien elinkeinojen kehittämismäärärahoista normaalien kunnossapito- ja parantamismäärärahojen lisäksi. Lisärahoituksen ja yksityisteiden kunnon parantamisella on tavoitteena vahvistaa erityisesti pienten yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä. Kehittämällä yritysten tarvitsemia palveluja ja toimintaympäristöä voidaan luoda julkiselle rahoitukselle keskeiset alueelliset tavoitteet. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on parantaa Keuruun seutukunnan asumisen ja yrittämisen olosuhteita ja lisätä seutukunnan vetovoimaisuutta, vakituisten asukkaiden ja loma-asukkaiden ja yritysten määrää. Toimenpiteen toivotaan synnyttävän uutta tienpitoon liittyvää yritystoimintaa ja parantaa jo olemassa olevan yritystoiminnan kilpailukykyä.

8 8 3.3 ALUEEN VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA ELINKEINOTOIMINTA Keuruun asukasluku oli henkilöä ja Multian henkilöä eli yhteensä henkilöä. Väestöennusteiden mukaan alueen väestömäärä vähenee ja alueella arvioidaan asuvan vuonna 2015 noin henkeä. Keuruun seutukunnalla on eniten työpaikkoja teollisuudessa ja terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen sektorilla. Teollisuuden osuus kaikista toimialoista on noin 21 %, terveydenhuoltoja sosiaalipalvelujen noin 16 %, maa-, riista- ja metsätalouden noin 8 % ja julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen noin 9 %. Metsä- ja puuteollisuus: Keuruulla on yksityismetsiä ha ja metsänomistajia 1450 kpl. Metsälön keskipinta-ala on 40 ha. Puuston keskimääräinen kasvu on 5 m 3 /ha/v. Keskimääräinen hakkuukertymä 5 vuodessa on m 3. Puujakauma on mänty 44%, kuusi 47 % ja lehtipuu 9 %. Multialla on yksityismetsiä ha ja metsälön keskipinta-ala on 41 ha. Keskimääräinen hakkuukertymä Keuruun seutukunnalla on 5 vuodessa noin m 3 eli noin m 3 vuodessa. Suurin kestävä hakkuumahdollisuus Keuruulla on Keski-Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan m 3 ja Multialla m 3, yhteensä m 3. Kestävä hakkuumahdollisuus olisi Keuruun seutukunnalla yli viisinkertainen nykyiseen hakkuukertymään verrattuna. Multialla metsät ovat kunnan merkittävin luonnonvara ja kunnan teollisista työpaikoista valtaosa liittyy tavalla tai toisella puun korjuuseen tai sen jalostamiseen. Työllisestä työvoimasta noin 19 % saa toimeentulonsa alkutuotannosta. Teollisuuden osuus on noin 23 %. Palveluelinkeinojen piiristä toimeentulonsa saa noin 58 %. Multialaisista noin kolmannes käy työssä kunnan ulkopuolella. Multian kunta on hyväksynyt Keski-Suomen tavoite 2-ohjelman perusstrategian mukaisesti kilpailuetu- ja erikoistumisvalintateemakseen luonto- ja kalastusmatkailun kehittämisen. Multialla erikoistumis- ja kilpailuetuvalinnan tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinorakennetta kehittämällä perinteisen maatalouden tueksi syntyviä varsinkin metsien käyttöön ja luonto- ja kalastusmatkailuun liittyviä liitännäiselinkeinoja. Multian kunta panostaa elinkeinojen kehittämisessä yritysten yleisten toimintaedellytysten edistämiseen ja parantamiseen. Kunta kuuluu EU:n Länsi-Suomen tavoite 2-tukialueeseen ja sen kautta on mahdollisuudet investointi- ja kehittämistukiin. Metsä- ja puutalouden suurimmat toimipaikat Keuruun seutukunnalla ovat: Puhos Board Oy Tiwi, Keuruu 34 työntekijää Velj. Lehtomäki Oy, Multia 34 Metsä-Multia Oy, Multia 25 Tälli Oy, Keuruu 23 Multian Saha Oy, Multia 15 Keurak Oy, Keuruu 15 Metsäliitto osuuskunta, Jkl:n piiri 9 UPM-Kymmene Wood Oy, Keuruu 8 Papinaho Oy, Keuruu 7 Köminkosken Saha Oy, Keuruu 7 UPM-Kymmene Metsä, Keuruu 5 Puunjalostustuotteita ovat: sahatavara, pellettituotanto, kalustekomponentit, paneelit, keittiöja levykalusteet, laserintarsia puu-upotukset, laminaattikomponentit ja huonekalut. Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) sisältää Suomen metsäpolitiikan keskeiset linjaukset tuleville vuosille. Ohjelman tavoitteena on turvata mm. metsiin pohjautuva työ ja toimeentulo. Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu keskeisimmäksi tavoitteeksi mm. kotimaisen puun käytön huomattava lisääminen. Myös uusia tuotteita ja palveluita on mahdollista kehit-

9 tää käyttämällä puuta ja sen ainesosia mm. bioenergian, kemikaalien tai lääkkeiden tuotantoon ja luomalla entisten tuotteiden pohjalta pidemmälle jalostettuja tuotteita ja palveluketjuja. Kotimaisen puun käyttöä pyritään nostamaan miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja siksi metsätalouden ja teollisuuden ympärivuotisten kuljetustoimintojen mahdollistamiseksi valtiovallan on jo lähivuosina investoitava kaikentasoisten teiden peruskunnostukseen ja ylläpitoon sekä rataverkoston kunnostamiseen. Maatalous- ja elintarviketuotanto: Keuruulla oli vuonna 2008 maatiloja 159 kpl ja Multialla 73 kpl. Maatalouden tulot olivat v Keuruulla yhteensä n , josta maidontuotannon osuus oli suurin noin , toisena naudanlihantuotannon tulot n (tulotuki ). Vuonna 2006 viljelyksessä oleva kokonaispeltoala oli Keuruulla 4813 ha ja Multialla 1705 ha. Maataloustuki kunnan kautta oli Multialla Maatalous- ja elintarviketuotteita seutukunnalla ovat mm: maidontuotanto, kaalikääryleet ja lihatuotanto ELINKEINOELÄMÄ JA TIEOLOT Yksityistiet ovat merkittävässä asemassa erityisesti metsäteollisuuden raakapuun hankinnalle sekä maatalouden kuljetuksille, joista eniten vaatimuksia asettaa maidon keräilykustannukset. Näillä toimialoilla ongelmat tieverkolla aiheuttavat ongelmia tuotannolle ja lisäävät merkittävästi tuotantokustannuksia. Toimiva liikennejärjestelmä on perusedellytys elinkeinoelämän logististen prosessien toimivuudelle, kustannustehokkuudelle ja kilpailukyvylle ja sitä kautta koko kansantaloudelle. Elinkeinoelämän kuljetustarpeet ja vaatimukset tieverkolle sekä väylänpidon palvelutasolle riippuvat toimialan ominaisuuksista ja kuljetusintensiivisyydestä. Arvioiden mukaan 60 % teollisuuden kuljettamasta tavaramäärästä lähtee tai päätyy vähäliikenteiselle tieverkolle. Siten vähäliikenteisellä tieverkolla on suuri merkitys Suomen elinkeinoelämän liiketoiminnalle. Vähäliikenteinen tieverkko on merkittävä metsäteollisuudelle, maataloudelle ja siten elintarviketeollisuudelle sekä kaupan jakelulle. Myös rakennusteollisuuden ja polttoaineiden kuljetukset käyttävät paljon vähäliikenteistä tieverkkoa. Kuljetukset ovat tarkasti aikataulutettuja ja varastojen vähentämisen seurauksena raaka-aineet kuljetetaan usein suoraan tuotantoon. Silloin on tärkeää, että koko tieverkko on liikennöitävässä kunnossa aina metsäautotieltä päätieverkolle saakka. Alemman tiestön kunnostaminen metsäteollisuuden tarpeisiin on huomattavasti haasteellisempaa kuin esim. maidon kuljetuksiin, koska puun hankintapaikka vaihtuu lähes joka kerta, kun maidon keruu tapahtuu säännöllisesti samaa reittiä. Puunhankinnan kuljetuksista autokuljetusten osuus on 84 % ja kaikki puu kuljetetaan jossain vaiheessa kuljetusketjua autokuljetuksena. Puunkuljetuksista on siirrytty käyttämään rengasreittejä, jossa ajomatkaa ja aikaa pyritään minimoimaan. Silloin yksi auto ajaa 3 4 tuotantolaitokselle. Kuljetuksen suunnittelun peruslähtökohtana on tuotantolaitoksen käyttämä puulaatu, mutta yksi tuotantolaitos ei yleensä käytä kaikkia puulajeja. Siten samasta paikasta voidaan kuljettaa eri puulajeja eri tuotantolaitoksille. Maidon keräilystä 80 % on Valion ohjauksessa ja Valio myy raakamaitoa myös muille yrityksille. Maidon keruukuljetusten ohjaus tapahtuu tuotantolaitosten maitotarpeen mukaan ja perusteena on mahdollisimman lyhyt ajomatka. Maidontuotannon keskittymiskehityksen seurauksena maidon keräilyalueet ja siten myös autojen ajomatkat ovat kasvaneet. Maatalouden kuljetuksiin liittyy myös sadonkorjuuseen liittyvät kuljetukset, jotka ovat syksyyn ajoittuvia raskaita kuljetuksia. Yksityistien huono kunto aiheuttaa yritykselle lisäkustannuksia ajokustannusten nousun myötä. Liikenneinfrastruktuurin palvelutasolla on suuri merkitys yritysten sijaintipäätöstä tehtäes-

10 sä. Muita ko. päätökseen vaikuttavia asioita ovat mm. markkinoiden läheisyys ja työvoiman saatavuus. Alueen houkuttelevuuteen ja olemassa olevien yritysten kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa parantamalla tieverkon palvelutasoa. Elinkeinoelämän kuljetuksien tulee olla ennen kaikkea sujuvia ja täsmällisiä ja jakeluketjujen täytyy olla kustannustehokkaita. Suomen logistiikkakustannukset harvaanasuttuna maana ovat huomattavasti muita Keski-Euroopan maita korkeammat johtuen suurista kuljetusetäisyyksistä. Raaka-aineiden kuljetuksessa alemmalla tieverkolla on suuri merkitys tuotannon logistiikassa. Kustannustehokkuus ilmenee erityisesti perusteollisuuden kuten metsäteollisuuden toistuvissa raaka-ainekuljetuksissa. Yritykset tarkastelevat kuljetusketjuaan kustannuksien ja täsmällisyyden näkökulmasta. Toimivaa tieverkostoa pidetään myös alueen vahvana imagotekijänä, jolla voidaan vaikuttaa elinkeinoelämän toimintaan. Lisääntyvät kuljetusmäärät lisäävät haasteita imagon säilyttämiseksi. Tien huono kunto vaikuttaa kuljetuskustannuksiin kasvaneina polttoainekustannuksina ja kuljetuskaluston kulumisena sekä huoltokustannuksina. Aikakustannukset lisäävät kokonaiskustannuksia. Tien kunto vaikuttaa yhdessä muiden tieverkon toimivuuteen liittyvien tekijöiden kanssa yritysten kokonaistyytyväisyyteen, jolloin kaikkien liikenneinfrastruktuuriin liittyvien tekijöiden yhteisvaikutuksella on merkitystä yrityksien sijoittumispäätöksiin PAHIMMAT PULLONKAULAT KELIRIKKO: Kevään ja syksyn ja viime vuosina myös talven kelirikko aiheuttaa ongelmia kuljetuksille ja muullekin liikennöinnille. Kelirikkotieksi katsotaan tieosa, jolle on asetettu painorajoitus vaurioitumisen tai sen riskin takia. Painorajoituksia joudutaan asettamaan muutamiksi viikoiksi tai jopa kuukausien ajaksi ja noin 65 % sorateistä saattaa kärsiä kelirikkohaitasta. Yksittäiset tienosat aiheuttavat usein haitan vaurioitunutta tienosaa pidemmälle matkalle. Kelirikkovaurioiden määrä vaihtelee suuresti vuosittain ja tiepiireittäin ja ongelmana on teiden kauttaaltaan huono rakenteellinen kunto. Varsinaisen vauriokohdan korjaaminen usein siirtää vauriota vain uusiin kohtiin. Kelirikko aiheuttaa ongelmia ja kustannuksia erityisesti raskaille ajoneuvoille kuten raakapuun ja elintarvikkeiden kuljetuksille. Ylimääräisiä kustannuksia syntyy esim. metsäteollisuudessa kun raakapuuta ei saada liikkeelle tai ne joudutaan siirtämään kelirikon alta pois välivarastoihin. On laskettu (Metsäteho Oy), että kelirikko aiheuttaa vuosittain metsäyhtiöille jopa sadan miljoonan euron lisäkustannukset. Kustannukset johtuvat puutavaran ylimääräisestä varastoinnista ja siitä aiheutuvista laatumenetyksistä sekä puunkorjuussa ja autokuljetuksissa tarvittavan kaluston käytön epätasaisuudesta. Kelirikon seurauksena puolet hakkuukohteista on korjattavissa vain talvella. Linea Konsultit Oy:n ja Plaana Oy:n v tekemän tutkimuksen mukaan tiekohtien pituus, joilla runkokelirikkoa esiintyy, on Suomessa noin 3000 km. Näistä noin 1700 km voidaan arvioida olevan sellaisia tiekohtia, joilla on säännöllistä henkilö- tai tavaraliikennettä. Näiden kelirikkokohtien perusparantamiskustannukset ovat noin miljoonaa euroa. Eli vuodessa metsäyhtiöille aiheutuvien lisäkustannusten määrällä Suomessa peruskorjattaisiin ko. yksityisteiden pahimmat kelirikko-osuudet. LIUKKAUDEN TORJUNTA: Suurimmat ongelmat yksityistieverkolla kelirikon lisäksi aiheutuvat liukkauden torjunnan puutteesta talviaikaan ja se saattaa aiheuttaa pitkiä kiertomatkoja ja siten kuljetusten aikatauluongelmia. Tienpidon täsmähoidon kehittäminen olisi elinkeinoelämän kuljetusten kannalta yksi ratkaisu yksityistieverkolla esiintyviin ongelmiin.

11 11 SILLAT: Yksityisteiden huonokuntoiset sillat aiheuttavat ongelmia puukuljetuksille. Suomeen voi muodostua alueita, joilta puuta ei voida hankkia lainkaan, koska sillat eivät kestä ajoneuvoyhdistelmien painoa. Puun kuljetuksille on tärkeätä pystyä ajamaan 60 tonnin yhdistelmäpainolla koko kuljetusketjun matkan metsästää tuotantolaitokselle ja sieltä edelleen markkina-alueillle. Keuruulla puukuljetukset kestää Kaleton-Virkalahden, Majalahden, Huhkolan sekä Mäkikylän yksityistien 1. silta. Mäkikylän 2. silta puukuljetukset kestävä silta valmistuu v Painorajoitteisia siltoja ovat Peräahon (8 tn), Häkkisen (12 tn), Sammatin, Havuniemen (12 tn). Peräahon silta on kierrettävissä Kettuperän ja Kivijärven teiden kautta, Häkkisen silta voidaan kiertää eteläisen haaran kautta, Sammatin silta voidaan välttää molempiin suuntiin ja samoin Havuniemen silta. Multialla yksityisteillä olevia puusiltoja on Vehkoon, Hirvimäen, Pekolan, Riuttakosken, Saramäen ja Haarajärven yksityisteillä. Näistä silloista ainakin Vehkoon ja Hirvimäen yksityisteiden sillat kestävät puukuljetukset. 4. SEUTUKUNNAN YKSITYISTIET 4.1 KEURUUN JA MULTIAN YKSITYISTIEVERKOSTO Keuruulla yksityisteiden yhteispituus on 575 km ja tiekuntia yhteensä 165 kpl, joista kunnan avustusta saa 165 tiekuntaa ja valtion avustusta 87 tiekuntaa. Kunnan avustus v on yhteensä , mikä sisältää myös rakentamisen ja parantamisen määrärahat. Lisäksi Keuruulla on varattu siltojen kunnostukseen investointimääräraha Multialla yksityisteiden yhteispituus on 329 km ja tiekuntia yhteensä 79, joista kunnan avustusta saa 46 tiekuntaa, joiden yhteispituus on 269 km. Kunnan avustus v on yhteensä ja rakentamiseen ja parantamiseen eli yhteensä Vuoden 2009 talousarvioon on Multialle tulossa kunnossapitoon ja rakentamiseen ja parantamiseen Keuruulla vuoden 2009 talousarvioon on esitetty kunnossapitoavustuksiin ja investointeihin siltojen kunnostukseen. Elinkeinotoiminnan käyttämän yksityistieverkoston (yky-tiet) pituus on Keuruulla 272 km (66 tietä) ja Multialla 174 km (28 tietä), yhteensä 446 km (94 tietä) eli elinkeinotoimintaa on joka toisen yksityistien varrella. Pisimmät yky-tiet ovat Haarajärven 35,0 km (Mu), Kaleton-Virkalahden 19,0 km (Ke), Hinkkaperän 14,9 km (Ke), Kopola-Vuorelan 14,1 km (Mu), Sällintien 14,0 km (Ke), Riitamäki-Lapin 12,5 km (Ke), Mäkikylän 12,0 km, Lapinmäen 11,5 km (Ke), Valkeisperän 11,4 km (Mu) ja Koivumäen 11,2 km (Ke) yksityistiet. Lyhimmät yky-tiet ovat Puutteenkujan 0,4 km (Ke), Rantatien 0,8 km (Ke), Pesälammin 0,9 km (Ke), Savimaan 0,9 km (Ke), Syvälän 1,0 km (Ke), Uskalinniemen 1,1 km (Ke), Lähteenmäen 1,1 km (Ke), Ohra-ahon 1,2 km (Ke), Ruokosen 1,2 km (Ke) ja Kinkamo-Pokelan 1,3 (Ke) yksityistiet. Eniten yrityksiä on Kaleton-Virkalahden 7 kpl (Ke), Loilan 7 kpl (Ke), Kopola-Vuorelan 6 kpl (Mu), Nevalan 6 kpl (Ke), Kalmakosken 6 kpl (Ke), Manniskylän 6 kpl (Ke), Hirvimäen 5 kpl (Mu), Hinkkaperän 5 kpl (Ke), Loilan 5 kpl (Ke) ja Korpelan 5 kpl (Ke) yksityisteiden varsilla. Yrityksistä noin 59 % on maatiloja. Yky-teitä, joiden varrella vain yksi yritys on 42 kpl.

12 4.2 AVUSTUKSET YKSITYISTEILLE 12 Perusparannustyöt rahoitetaan julkisella ja yksityisellä rahoituksella. Yksityinen rahoitus tulee tiekunnilta. Julkisesta rahoituksesta pääosa tulee Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiriltä yksityistielain mukaisena rahoituksena. Yksityistielain säännösten mukaan avustusta voidaan myöntää tiekunnille, joilla on pysyvää asutusta vähintään 3 taloudessa ja pysyvän asutuksen käyttämän tien tai tienosan pituus on vähintään 1 km. Vaikka edellä mainitut perusteet eivät täyttyisikään, myönteisen rahoituspäätöksen voi saada myös tie, mikä on paikallisesti merkittävä ja vilkasliikenteinen. Yksityistielain mukaan avustus on enintään 75 %. Kunnat rahoittavat alueella olevien, pysyvän asutuksen käyttämien teiden perusparantamista. Kuntien rahoitus perustuu kunnan- ja kaupunginvaltuustojen vuosittain tekemiin päätöksiin. Tärkeä osa perusparannustöiden rahoituksesta on tiekuntien oma rahoitus. Sillä katetaan se osa kustannuksista, johon ei ole saatu julkista tukea. Tiekuntien rahoitus kerätään osakkailta tiemaksuina. Valmisteilla olevan yksityistielain väliaikainen muutos mahdollistaa Tiehallinnon myöntämän yksityisen tien perusparannusavustuksen myöntämisen myös puukuljetusten kannalta merkittäville yksityisteille. Lisäksi hallituksen kehyspäätöksen mukaan yksityisteiden perusparantamiseen varatusta määrärahasta tullaan vuosina osoittamaan näille teille vuosittain 10 miljoonaa euroa. Metsäteiden avustaminen on tapahtunut Metsäkeskusten toimesta ja kestävän metsätalouden rahoituslakiin (KEMERA) perustuen. Kemera- avustusta on mahdollisuus saada, jos vähintään 40 % liikenteestä on metsäliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaisi puukuljetusten kannalta merkittävien yksityisteiden avustamisen myös Tiehallinnon toimesta, vaikka nykyiset avustuskelpoisuusehdot eivät täyttyisikään. KEMERA-lain mukaan metsäteiden perusparantamisen toteutustuki on tukivyöhykkeittäin %. Poiketen Kemera- avustuksista avustuksen saaja olisi metsänomistajan sijasta tiekunta. Valtio tarjoaa kolmeksi vuodeksi uudenlaista yksityistieavustusta puuhuollon turvaamiseksi. Avustuksen piiriin tulevat sellaisetkin tiekunnat, joiden tie ei lainkaan tai joltain osin saa nykyisiä avustuksia. Perusteena pitää kuitenkin olla tien merkittävyys puutavarakuljetusten kannalta. Keski-Suomessa tiepidon ns. puuhuoltorahoilla kirjataan lähivuosina lähes 700 km kelirikkouhan alaisia teitä. Tiepiirin käytössä on seuraavan kolmen vuoden aikana kaikkiaan 14 miljoonaa euroa ja vuositasolla noin kolme miljoonaa euroa. Keurusseudulla puuhuoltorahoilla korjattavia sorateitä vuosina ovat Keuruulla Myllymäentien soraosuus ja Multialla Kukontie. Alueen yksityisteille ei avustuksia ole osoitettu. 4.3 MUUT RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Maaseutuelinkeinojen rahoituslain perusteella voidaan rahoittaa myös yksityistiehankkeita. Erilaisissa maaseudun kehittämisohjelmissa voi lisäksi olla sellaisia hankekokonaisuuksia, joiden osana yksityistiehankekin voi saada rahoitusta. Mm. EU:n tavoiteohjelmat ja alueellinen maaseudun kehittämisohjelma sekä Leader- ohjelmat voivat mahdollistaa yksityisteiden parannushankkeen rahoituksen. Myös Keski-Suomen liiton kehittämisrahoitus on samoin perustein mahdollista. Yksityisteiden rakentamis- ja parantamishankkeisiin voidaan periaatteessa myöntää työllisyysperusteisia varoja. Niiden käyttämisestä päättää TE-keskus, joka osoittaa määrärahat tiepiirin käyttöön ja edelleen rahoitettavalle hankkeelle myönnettäväksi.

13 5. YKSITYISTEIDEN PISTEYTYSMENETELMÄ PISTEYTYSPERUSTEET Yksityisteiden varrella olevat yritykset ovat pääosin pieniä 1-2 henkeä työllistäviä pienyrityksiä. Keuruulla yrityksiä on164 kpl joista maatiloja on 75 kpl. Multialla yrityksiä yhteensä 62 kpl, joista maatiloja on 43 kpl. Keuruun seudulla yky-teiden määrä on yhteensä 104 kpl, yrityksiä yksityisteiden varsilla yhteensä 226 kpl, joista maatiloja 118 kpl eli 52 %. Multialla yksityisteitä, joiden varrella on yritystoimintaa (yky-tiet), on 30 kpl ja Keuruulla 74 kpl. Toimenpiteessä on asetettu pääpaino yksityisteille, joilla on yritystoimintaan liittyvää liikennöintiä. Yksityisteistä on otettu pisteytykseen vain tiet, joiden varrella on toimivia yrityksiä ja maatiloja. Muut yksityistiet kuten pelkän vakituisen asutuksen tai loma-asutuksen käyttämät yksityistiet ja metsätiet ovat pisteytyksen ulkopuolella. Pisteytykseen vaikuttavat tien tonnikilometrien yhteismäärä P L, tien vaikutuspiirissä olevien metsien pinta-alan yhteismäärä P M sekä tien varren yrityksien elinkeinopoliittinen merkittävyys P E. Yritysten merkittävyys on määritelty Keulin Oy:ssä asteikolla 1 10 ja maatilojen pisteytyksen ovat suorittaneet Multian ja Keuruun maataloussihteerit kumpikin omalta alueeltaan. Metsälöitä ja niiden omistajia ei ole luokiteltu pisteytyksessä varsinaisiksi yrityksiksi, mutta yksityistien varrella oleva metsän pinta-alojen yhteismäärä on huomioitu pisteytyksessä silloin kun tien varrella on muita yrityksiä ja maatiloja. Keuruun ja Multian yritysluetteloissa pääelinkeinokseen metsätalouden ilmoittaneet ovat kuitenkin mukana pisteytyksessä. Pelkät metsävaltaiset tiet, joiden varrella ei ole yrityksiä tai maatiloja, ovat pisteytyksen ulkopuolella. Näiden metsäteiden maanomistajat ovat oikeutettuja hakemaan teiden perusparannukseen tietyin edellytyksin metsäkeskusten kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia Kemeraavustusta esim. silloin kun liikenteestä vähintään 40 % on metsätalouden kuljetuksia. Vakituisen asutuksen, loma-asutuksen, maatilan asumisen, viljelystä ja maidonkuljetuksesta aiheutuvan, metsänhoidosta ja puutavaran ajosta aiheutuva liikenne on otettu huomioon pisteytyskaavan tekijässä P L. Pisteytyksen painotuksissa on pyritty pääsemään hankkeen alkuperäisen tarkoituksen ja päätavoitteen mukaiseen lopputulokseen eli siihen, että parhaimmat sijaluvut pisteytyksessä tulevat saamaan vilkkaasti liikennöidyt tiet, joiden varrella on paljon yrityksiä ja maatiloja sekä suurien metsäpinta-alojen vuoksi paljon potentiaalista hakkuukertymää. Yksityistien maksimipistemäärä on 100 pistettä osatekijöiden maksimipistemäärien ollessa 20 p(p L )+ 20 p(p M ) + 60 p (P E ). Tekijän P L maksimipisteet 20 p. saa tonnikilometrien yhteismäärältään suurin tie, tekijän P M maksimipisteet 20 p. metsäyhteispinta-alaltaan suurin yksityistie ja P E maksimipisteet 60 p. saa elinkeinopoliittisesti tärkein yksityistie. Muut tiet saavat pisteet edellä mainittujen tekijöiden määrien suhteessa LIIKENTEEN MÄÄRÄSTÄ AIHEUTUVAT TEKIJÄT P L : Tien liikenteestä aiheutuvat rasitustekijät määritetään maanmittauslaitoksen suosituksen mukaisilla yksityisteiden yksikkölaskelmista saaduilla tonnikilometrien yhteismäärillä. Tonnikilometreillä tarkoitetaan tieosakkaan vuotuisen liikenteen kokonaispainon ja tieosakkaan käyttämän tieosan eli matkan tuloa ja tien varren osakkaiden tonnikilometrimäärien summa merkitsee koko tien todellisen käytön mukaista liikenteen rasitusta. Tien pisteytykseen vaikuttaa asuinkiinteistön ja lomakiinteistön ulkoinen liikenne, maatilan asumisesta aiheutuva ulkoinen ja viljelystä ja maitoajoista aiheutuva liikenne, metsän kokonaisliikenne, puutavara-ajosta aiheutuva ulkoinen liikenne ja metsätöistä aiheutuva sisäinen liikenne sekä erityisliikenne. Liikenteestä aiheutuvien tekijöiden eli tonnikilometrien yhteismäärän painotus pisteytyksessä on 20 % ja maksimipistemäärä 20 p.

14 Keuruun yksityisteiden tonnikilometrien määrät saatiin kaupungin omissa tietokannoissa olevista tieyksikkölaskelmista. Multian kunnasta saadut tiedot olivat puutteellisia, koska tietokantaa ei ollut perustettu ja Multian teiden osalta tietoja saatiin pyytämällä tiekunnilta tieyksikkölaskelmat. Joillakin yksityisteillä laskelmat perustuivat vanhoihin ositteluihin, joissa yksikköjen yhteismäärä teillä oli 100 tai 1000 eikä yksikkölaskelmissa selvinnyt teiden tonnikilometrimäärät. Näissä tapauksissa tonnikilometrimäärät arvioitiin alimman ilmoitetun tonnikilometrimäärän suhteessa tien pituuteen (2300 tkm/km), koska hankkeen puitteissa ei ollut mahdollista laatia näille teille nykysuosituksen mukaisia yksikkölaskelmia METSÄPINTA-ALAN VAIKUTUS P M : Raskas liikenne on mukana tieyksikkölaskelmien tonnikilometreissä P L, mutta puukuljetusten näkökulmaa tulee pisteytyksessä vahvistaa, koska alempiasteiset tiet ovat tärkeä lenkki metsäteollisuuden logistisessa ketjussa ja raakapuukuljetuksien tiestöön aiheuttama kuormitus on noin kaksinkertainen verrattuna keskimääräiseen raskaan liikenteen ajoneuvoon. Yksikkölaskelmissa metsäpinta-alojen merkitys ohjeellisine painolukuineen on vähäinen perustuen tien todelliseen käyttöön. Kaikki yksityistiet ovat kuitenkin potentiaalisia puunkorjuun ja kuljetusten kohteita ja kuljetusreittejä. Metsäpinta-alan vaikutus yksityistien varrella on pisteytyksessä 20 % ja maksimipistemäärä 20 p.. Tämän lisäksi metsäpinta-alat on huomioitu kohdassa P L siten, että tien tonnikilometreihin on otettu huomioon metsän kokonaisliikenne 2 12 tonnia/ha, puutavaran ajosta aiheutuva ulkoinen liikenne 2 10 tonnia/ha sekä metsätöistä ym. aiheutuva sisäinen liikenne 1 3 tonnia/ha. Metsäpinta-alat saadaan suoraan tiekuntien yksikkölaskelmista, missä metsälöitten pinta-aloja on käytetty arvioitaessa metsän omistajan metsälohkon ulkoisen ja sisäisen liikenteen painolukua vuotuisen hakkuukertymän (k-m 3 /ha) perusteella. Mikäli tietoa ei ole tiekunnilta saatu, on arvioitu metsän pinta-alaksi alin ilmoitettu arvon suhteessa tien pituuteen 50 ha/km ELINKEINOTOIMINNAN MERKITTÄVYYDESTÄ JOHTUVA TEKIJÄ P E : Yksityisteiden varrella olevien yritysten merkittävyys arvosteltiin Keulink Oy:ssä asteikolla Maatilojen osalta arvostelun suorittivat Multian ja Keuruun maataloussihteerit. Maatilat arvosteltiin asteikolla 1 3 (pieni maatila1, keskisuuri 2 ja suuri maatila 3). Elinkeinotoiminnan merkittävyystekijä on pisteytyksessä painoarvoltaan 60 % ja maksimipistemäärä 60 p. YKY-TEIDEN PISTEYTYSKAAVA: P L + P M + P E = YHTEISPISTEET 20 p + 20 p + 60 p = 100 p = maksimipisteet P L = Liikenteestä aiheutuvat tekijät (tonnikilometrit yhteensä) P M = Metsäpinta-alan vaikutus (tien vaikutuspiirin metsäpinta-ala yhteensä) P E = Elinkeinotoiminnan merkittävyydestä johtuva tekijä

15 5.2 YKSITYISTEIDEN PISTEYTYKSEN TULOKSET 15 Liitteenä 2. yksityisteiden pisteytys. Pisteytyslaskennan jälkeen Keuruun seutukunnan tiet on jaettu neljään merkittävyysluokkaan siten, että pisteytyksen 25 parasta tietä ovat 1.luokassa, sijoituksella luokassa, luokassa ja loput luokassa. Kuntakohtaisesti ei luokitusta ole tehty, mutta luokittelu voidaan tehdä esim. kuntakohtaisia avustuksia myönnettäessä tarvittaessa jakamalla kunnittain tiet neljään osaan ja luokkaan. Kunnan varoista myönnettävien avustusten määrä tulisi olla 1. luokassa 100 %, 2. luokassa 80 %, 3.luokassa 60 % ja neljännessä 40 %. Valtion varoista myönnettävien avustusten enimmäismäärä on yksityistielain mukaan enintään 75 %. Tonnikilometreiltään suurimmat yksityistiet: Haarajärven (Mu), Sälli-Lienperän (Ke), Hinkkaperän (Ke), Kaleton-Virkalahden (Ke), Kopola-Vuorelan (Mu), Lomahotellin (Ke), Lapinmäen (Ke), Hirvilampi Verkkomäen (Ke), Vehkoo-Karhilan (Mu) ja Mäkikylän (Ke) yksityistie. Metsäpinta-alaltaan suurimmat yksityistiet: Haarajärven (Mu), Hinkkaperän 3725 ha (Ke), Hirvilampi-Verkkomäen 2718 ha (Ke), Hanhiniemen (Ke) 2663 ha, Lapinmäen 2233 ha (Ke), Koivumäen 2214 ha ja Kaleton-Virkalahden 2043 ha (Ke) yksityistie. Elinkeinotoiminnaltaan merkittävimmät yksityistiet: Kalmakosken (Ke), Vaissilan (Ke), Lomahotellin (Ke), Kaleton-Virkalahden (Ke), Loilan (Ke), Manniskylän (Ke), Hirvimäen (Mu), Kivijärven (Ke), Vehkoo-Karhilan (Mu), Lankkua-Paljakan (Ke), Korpelan (Ke), Mäkiperän (Mu), Nevalan (Ke), Kekälisen (Mu) ja Kopola-Vuorelan (Ke) yksityistie. Pisteytyksen perusteella merkittävimmät yksityistiet Multialla (Top-25): Yksityistie: Pisteet: Suurimmat yritykset: 1. Vehkoo-Karhilan 45,1 Vehkoon hoitokoti, maatilat 3 kpl 2. Hirvimäen 44,5 Laatuhake Komit, Hirvimäen puu 3. Kopola-Vuorelan 40,0 Maatilat 6 kpl 4. Haarajärven 39,8 Maatilat 2 kpl, Silpux Ay 5. Mäkiperän 32,6 Aspin Korjaamo, Konetyö Linna 6. Kekälisen 30,4 J.Valkeisenmäki Oy 7. Saramäen 23,3 Multian Turve Oy, maatilat 2 kpl 8. Pokela-Talaslahden 21,1 Talastyö Oy, maatilat 2 kpl 9. Pekolan 20,3 T.Pienimäki, maatilat 3 kpl 10. Riihimäen 17,3 Maatilat 2 kpl, E.Penttinen Tmi 11. Kotajärven 15,9 Otto Motor Oy, maatila 12. Valkeisperän 14,1 Katajalehto Ilpo 13. Uitamon 13,2 Maatila, Lämmityspuu Ay 14. Kulhapään 12,6 Maatilat 2 kpl 15. Vääräperän 11,3 Maatila 16. Kuitulan 12,6 Maatila 17. Vuorimäen 7,8 Maatila 18. Humalamäki-Kivikkoahon 7,5 Leipurin Herkkukulma, maatila 19. Pesäperän 7,4 Maatilat 2 kpl 20. Palojärvi-Ilvesahon 6,2 Maatila 21. Arpiokummun 5,7 Maatila 22. Lähdeaho-Töyrylän 5,6 Maatila 23. Kannusahon 5,5 Maatila 24. Ahvenmäen 5,1 Erkko 25. Isoahon 5,1 Kesäkoivu Ay

16 16 Pisteytyksen perusteella merkittävimmät yksityistiet Keuruulla (Top-50): Yksityistie: Pisteet: Suurimmat yritykset: 1. Kalmakosken 64,6 Iso Kirja, Kalmakoski Ky, P.Lautamäki 2. Kaleton-Virkalahden 64,0 K. Energiatekniikka, maatilat 3 kpl 3. Lomahotellin 57,9 Hot. Keurusselkä, Liikuntapuisto 4. Vaissilan 55,6 Vaissi Oy, Kännikota,maatila 5. Hinkkaperän 55,4 TM-työkalut, Catser Oy, maatilat 3 kpl 6. Kivijärven 54,3 Veico Oy, Keuruun Ekokylä ok 7. Loilan 51,1 Haapam. polttopuup, maatilat 2 kpl 8. Manniskylän 45,6 Antilan Puutarha, maatilat 3 kpl 9. Lankkua-Paljakan 36,2 TimCo Steel Oy, hoitokoti, maatila 10. Koivumäen 33,1 Soitinkorj.Lilja, maatila 11. Hanhiniemen 32,0 Maatilat 3 kpl 12. Nevalan 30,5 Saarimäki Consulting, maatilat 5 kpl 13. Korpelan 30,4 Tmi E.Inkiläinen, Tmi K.Arppe 14. Mäkikylän 30,3 Maatilat 2 kpl 15. Sälli-Lienperän 28,2 Maatila, Tmi Pihlajasiivous, Korpikirjasto 16. Liukko-Roosinpohjan 27,9 Maatilat 3 kpl 17. Hirvilampi-Verkkomäen 27,8 Maatila 18. Lapinmäen 27,8 Maatila 19. Kuusijärven 22,2 Maatilat 3 kpl, mökkivuokraus 20. Moijasen 19,4 maatilamatkailu, maatilat 2 kpl, ravitalli 21. Niinimäen 18,7 maatila, Hämeen kuljetus 22. Kinkamo-Pokelan 17,3 Sähköas.Inkilä, Tuominen J-P,majoitus 23. Antilan 17,1 Antilan puutarha, maatila 24. Ruokosen 17,0 Laseron Oy, maatila 25. Harmaakorven 16,4 maatila, Korpi-Jukolan maatilamatkailu 26. Palorannan 15,5 Maatilat 2 kpl 27. Aholan 15,4 Maatila, Tmi J. Pessinen 28. Ruodemäen 15,0 Ruodemäen puutarha 29. Huhkolan 15,0 Keuruun Perhekodit Oy 30. Ohra-ahon 14,9 Kotileipomo, Un.Ullakko, maatila 31. Riitamäki-Lapin 14,9 Maatilat 2 kpl 32. Majalahden 14,1 Maatilat 2 kpl 33. Vanhankirkon 13,9 Pihlajaveden rak.ja rem, maatila 34. Pummila-Aution 13,0 maatila, puut.sahaus 35. Kokkomäen 12,8 Kokkomäen talli, maatila 36. Kaukasen 12,6 Tmi J.Majamäki, maatila 37. Pihlajamäen 12,4 Metsäpalvelu, maatila 38. Kaakkomäen 12,4 Pasi Nikkilä Ky, maatilat 2 kpl 39. Iso-Huttulan 12,2 maatila 40. Naaramäki-Rajalan 12,0 maatila 41. Kukkamon 11,9 maatilat 2 kpl 42. Ylimmäisen 10,7 PMA Explotech Oy, maatila 43. Virstaniemen 10,5 maatila, käsityötuotteet 44. Syvälän 10,5 maatilat 2 kpl 45. Rantatien 10,1 Rai Oy, autoilija 46. Uskalinniemen 10,1 tmi Uosukainen, maatila 47. Kettuperän 9,3 tmi Anna-Bella Nivala 48 Hirvenlahden 9,1 AH-Sähkötyö Oy, maatila 49. Laurila-Ruokolan 8,4 maatila 50. Häkkisen 8,3 maatila 48. Pihlajaoja-Kivimäen 8,2 maatila 50. Vanha Myllymäentien 7,8 Kiin.huolto A.Kangas, maatila

17 Pisteytyksen perusteella merkittävimmät yksityistiet Keuruun Seudulla (Top-30): 17 Yksityistie: Pisteet: 1. Kalmakosken Keuruu 64,6 2. Kaleton-Virkalahden Keuruu 64,0 3. Lomahotellin Keuruu 57,9 4. Vaissilan Keuruu 55,6 5. Hinkkaperän Keuruu 55,4 6. Kivijärven Keuruu 54,3 7. Loilan Keuruu 51,1 8. Manniskylän Keuruu 45,6 9. Vehkoo-Karhilan Multia 45,1 10. Hirvimäen Multia 44,5 11. Kopola-Vuorelan Multia 40,0 12. Haarajärven Multia 39,8 13. Lankkua-Paljakan Keuruu 36,2 14. Koivumäen Keuruu 33,1 15. Mäkiperän Multia 32,6 16. Hanhiniemen Keuruu 32,0 17. Nevalan Keuruu 30,5 18. Kekälisen Multia 30,4 19. Korpelan Keuruu 30,4 20. Mäkikylän Keuruu 30,3 21. Sälli-Lienperän Keuruu 28,2 22. Liukko-Roosinpohjan Keuruu 27,9 23. Hirvilampi-Verkkomäen Keuruu 27,8 24. Lapinmäen Keuruu 27,8 25. Saramäen Multia 23,3 26. Kuusijärven Keuruu 22,2 27. Pokela-Talaslahden Multia 21,1 28. Pekolan Multia 20,3 29. Moijasen Keuruu 19,4 30. Niinimäen Keuruu 18,7 Tehdyn pisteytyksen pohjalta voidaan vetää johtopäätös, että parhaiten pisteytyksessä menestyivät tiet, missä on suurimmat yritykset, paljon liikennettä ja siten myös eniten tonnikilometrejä. Suuri metsäpinta-ala on vaikuttanut myös sijoittumiseen. Parhaiten menestyneillä teillä on myös ajantasaiset teiden yksikkölaskelmat kun taas huonommin menestyneillä teillä yksikkölaskelmien puutteellisuuden takia on jouduttu metsäpinta-alat ja tonnikilometrit arvioimaan ja arviointi on tehty alakanttiin alimpien ilmoitettujen lukujen suhteessa. Tällöin sijoitus pisteytyksessä on painunut alemmaksi kuin mitä se todellisten tietojen ja ajantasaisten yksikkölaskelmien mukaan olisi ollut. Toimivat tiekunnat hakevat myös avustuksia aktiivisemmin ja se vaikuttaa suoraan teiden kuntoon. Yksityistielain mukaisesti toimivat tiekunnat kykenevät myös organisoimaan kunnossapitotyöt ja hankkimaan siihen myös tarvittavan rahoituksen. 5.3 PISTEYTETTYJEN TEIDEN NYKYINEN KUNTO Keuruun kaupungin yksityisteille tekemässä kyselyssä on kysytty tiekunnan omaa arviota tien kelirikkokunnosta. Tien kelirikkokunto arvioitiin asteikolla 1 5 (huono - hyvä). Pisteytyksessä mukana olevista teistä Keuruulla arvon 1 antoi neljä tietä, arvon 2 antoi 16 tietä, arvon 3 28 tietä, arvon 4 11 tietä ja arvon 5 kaksi tietä keskiarvon ollessa 2,9 eli tiekunnat katsoivat teiden kunnon keskimääräisesti tyydyttäviksi. Kärkiteiden osalta teiden kunto arvioitiin kes-

18 kiarvolla 3,2 eli hieman paremmaksi kuin kaikkien pisteytyksessä mukanaolevien teiden keskiarvo kun taas 30 kärkitien huonoimman kolmanneksen keskiarvo oli arvosana 2,7. Mitä alempana pisteytyksessä tie oli, sen huonommaksi tiekunnan oma arvio tien kelirikkokunnosta meni eli parhaiten pisteytyksessä menestyneiden teiden kunto on jo suhteellisesti ottaen parempi kuin pisteytyksessä huonommin menestyneiden teiden kunto. Kärkiteiden (13 tietä) osalta tehtiin toimenpiteessä puhelinhaastattelut tiekuntien puheenjohtajille. Kyselyssä otettiin esille erityisesti teiden kelirikko-ongelmat. Haastattelujen pohjalta esiin tulleista ongelmakohtien korjaamisista on laadittu myös alustavat karkeat kustannusarviot. 18 TIEKUNTIEN ARVIOITA TEIDEN KUNNOSTA JA ALUSTAVAT KUSTANNUSARVIOT: 1. Kalmakosken Keuruu Ei painorajoituksia eikä kelirikkoa. - Suunnitteilla asfaltoida n.10 m:n osuudet sillan molemmin puolin. Sillan kantavuus > 60 tn. Kustannusarvio: 2. Kaleton-Virkalahden Keuruu 19 km Kelirikko-osuutta noin 5 km, Männiköntiellä noin 1,5 km, Hirvontie ok, Lauttaperäntiellä noin 1 km, Virkalahdentiellä noin 1,5 km. Painorajoitus 3 tn huhtikuun alusta kesäkuun alkuun. Silta perusparannettu v.08, kantavuus > 60 tn Haettu perusparantamiseen KELIRIKKO-OSUUKSIEN KORJAUS: Lomahotellin Keuruu 1,5 km Huonokuntoinen öljysorapäällyste Kolhontieltä hotellille. ROUTAKORJAUKSET JA UUSI PÄÄLLYSTE Vaissilan Keuruu 4,8 km Kelirikko koko tien osuudella, painorajoitus 3 tn keväisin huhtikuusta kesäkuun alkuun PERUSPARANNUS: Hinkkaperän Keuruu 15 km Kelirikko-osuus keväisin koko tien osuudella 15 km, painorajoitus 3 tn. Kelirikkokausi keväisin useita viikkoja. PERUSPARANNUS: Kivijärven Keuruu 4,9 km Painorajoitus kelirikkoaikana 8 tn koko tien osuudella. Kelirikon kesto yleensä huhtikuusta touko-kesäkuun vaihteeseen. Pahimmat kelirikko-osuudet peltojen ja soiden kohdalla.. KELIRIKKO-OSUUKSIEN PERUSPARANNUS Loilan Keuruu 7,7 km Kelirikkoaikana painorajoitus lähes koko tien osuudella. Ongelmana on, että tiekunta päättyy Vilppulan rajalle, eikä Vilppulan puoleista osuutta hoideta. Paljon läpikulkuliikennettä esim. monet Vaissi Oy:n työntekijät käyttävät tietä. (Kolhon tieltä Riihon tielle) Puutavaran ajosta ei ole onnistuttu saamaan käyttömaksuja.

19 PERUSPARANNUS 4 km Manniskylän Keuruu 4,1 km Puusilta, painorajoitus 5 tn Kelirikkomerkit keväisin. Tietä kunnostettu pahimpien routavaurioiden osalta noin 10 vuotta sitten. Edelleenkin kelirikkoa noin 1 km:n osuudella. ROUTAVAURIO-OSUUKSIEN KORJAUS 1 km Vehkoo-Karhilan Multia 8,2 km Painorajoitus keväisin 5 tn. Sillan kantavuus > 60 tn. Silta uusittu v Tie peruskunnostettu pari vuotta sitten parantamalla kuivatusojia ja asentamalla rumpuja ja kulutuskerrosta on lisätty. Kulutuskerrosta tulisi kuitenkin vielä lisätä ja tiekunnalla on suunnitteilla tien oikaisu Vehkoonmäellä noin 300 m:n matkalla raskaan liikenteen liikennöinnin helpottamiseksi. KULUTUSKERROKSEN LISÄÄMINEN JA TIEN OIKAISU Hirvimäen Multia 7,8 km Tietä kunnostettu muutama vuosi sitten ojia perkaamalla ja uudella kulutuskerroksella. Painorajoitus keväisin 8 tn Kopola-Vuorelan Multia 13,8 km Keväisin painorajoitus kelirikon takia. Tie peruskunnostettu v ojien perkaamisella, lisärummuilla ja kulutuskerroksella. Pinnan sorastus jatkuu v Myöhemmin kunnostetaan Kotivuoren ja Porttilan haarat. PERUSPARANNUKSEN JATKAMINEN Haarajärven Multia 35,0 km Peruskorjauksen II-vaihe. I-vaihe suoritettiin vuonna PERUSPARANNUKSEN II-VAIHE Lankkua-Paljakan Keuruu 5,5 km Keväisin kelirikkoaikaan 8 t:n painorajoitus. Suunnitteilla ojien perkausta noin 250 m:n matkalla. - KUSTANNUKSET YHTEENSÄ: Keski-Suomen tiepiiri on myöntänyt v avustusta tien parantamiseen Keuruulla Hanhiniemen (6.043 ), Hautalan (6.000 ), Havuniemen ( ), Hirvenlahden (7.256 ), Korpelan (5.450 ), Liukko-Roosinpohjan (2.655 ), Majalahden ( ), Mäkikylän ( ), Palorannan ( ), Syvälän (5.800 ) ja Sälli-Lienperän ( ) yksityisteille eli yhteensä Multialla avustusta saivat Haarajärven ( ), Kekälisen ( ), Kopola-Vuorelan ( ), Lähdeaho-Töyrylän (5.000 ) ja Valkeisperän ( ) yksityistiet eli yhteensä Avustukset seutukunnalle yhteensä (Pisteytyksessä mukana olevat tiet lihavoituna).

20 6. YKSITYISTIEAVUSTUKSET AVUSTUSEHDOT Keulink Oy suosittelee avustuksen myöntämisessä käytettäväksi mm. seuraavia avustusehtoja: - tiekunta on oltava perustettu, rekisteröity ja järjestäytynyt - tien varrella on oltava vähintään yksi toimiva yritys tai maatila - avustusta voi saada myös kuivatuksen ja kantavuuden parantamiseen sekä huonokuntoisille silloille, rummuille sekä tulva- ja routavaurioiden korjaamiseen. - yksityistien on sijaittava pääosin Keuruun kaupungin tai Multian kunnan alueella - avustuksen hakemisesta on oltava tiekunnan päätös 6.2 AVUSTUKSEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMINEN Avustusta myönnetään hakemusten perusteella. Hakemisesta ilmoitetaan paikallislehdessä. Avustusta haetaan hakemuslomakkeella ja lomakkeena voi käyttää tiepiirin tien parantamiseen käytettyä lomaketta. Hakemukseen on liitettävä parantamishankkeen suunnitelma ja kustannusarvio, kartta, tarvittavat viranomaisluvat ja lausunnot, maanomistajien tarvittavat suostumukset sekä voimassa oleva osakasluettelo. Saapuneet hakemukset asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jaetaan käytettävissä olevat avustusmäärärahat tämän tärkeysjärjestyksen mukaisesti. Avustusprosentti on harkinnanvarainen. Avustuksen saaminen samaan kohteeseen esim. kunnilta ja tielaitokselta ei ole esteenä avustuksen myöntämiselle. Tällöin avustusta voidaan myöntää kuitenkin enintään tiekunnan omavastuuosuuden määrän verran. Avustukset maksetaan tiekunnille todellisten kustannuksien perusteella kuitenkin enintään kustannusarviossa hyväksyttyyn summaan saakka. Maksatuksessa on esitettävä maksetuista laskuista tositteet. Avustukset maksetaan yhdessä erässä sitten, kun työ on valmistunut. 7. TIEKUNTIEN UUDET TOIMINTATAVAT JA RATKAISUT Pientiestön ylläpitoon on kehitettävä uusia, entistä tehokkaampia toimintatapoja. Rahan lisäksi tarvitaan tietoa ja taitoa yksityisteiden kunnon säilyttämiseksi. Uusien toimintatapojen saaminen käytännön tasolle edellyttää aktiivista toimijaa ja tässä työssä tieisännöitsijän palvelujen käyttäminen olisi ratkaisevaa. Pohjois-Pohjanmaan liiton Maaseututiestön tieisännöinnin tehostamisohjelmassa eli MATTIhankkeessa v kehitettiin uudenlaisia, entistä tehokkaampia pientiestön hallinnointi-, isännöinti- ja rahoitustapoja. Hankkeen pohjalta on saatu käyntiin mm. eri tienpitäjien yhteisiä urakoita, kehitetty tiekuntien yhteistyötä ja yhteistyömuotoja sekä tieisännöinnistä on saatu kokemuksia uudenlaisena yritysmuotona. Yhteisillä urakoilla on tiekunnille saatu 0-20 %:n kustannussäästöjä ja urakoitsijoiden ja erityiskaluston saatavuutta on varmistettu. Hankkeessa luotiin yksinkertainen ja toimiva menetelmä yksityisteiden kunnon inventointiin ja tiekuntien parantamishankkeita ja hoitourakoita varten kehitettiin urakka-asiakirjat ja tieosuuskunnan uudet mallisäännöt. Hankkeen ansiosta käynnistyi myös TIKO- tieisännöitsijäkoulutus. Tiekuntien yhteistyötä kehitettiin ja laadittiin tiekuntayhteistyö kehittämisohjeet ja hankkeen jälkeen tehdyssä kyselyssä puolet tiekunnista katsoi tien kunnon parantuneen joko varsinaisen parantamishankkeen tai tiekuntien virinneen ja tehostuneen yhteistyön ansiosta.

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä

Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Valtiovallan tavoitteet ja toimenpiteet tieverkon kehittämisessä Alempi tieverkko puuhuollon pullonkaulana -päättäjä seminaari 7.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäteiden

Lisätiedot

HE 162/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityisistä teistä annetun lain 93 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 162/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityisistä teistä annetun lain 93 :n väliaikaisesta muuttamisesta HE 162/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityisistä teistä annetun lain 93 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yksityisistä

Lisätiedot

Vuoden 2015 hoitokuluista laskutettu yhteisöosakkaiden maksuosuus oli ,86, alv 0 %.

Vuoden 2015 hoitokuluista laskutettu yhteisöosakkaiden maksuosuus oli ,86, alv 0 %. Ympäristö- ja tekninen lautakunta 134 27.09.2016 Yksityisteiden avustaminen Sotkamon kunnassa 1.1.2017 lähtien YMPTEKLT 134 Suunnitteluinsinööri Sotkamon kunta on avustanut ja pitänyt kunnossapitosopimuksin

Lisätiedot

Yksityistiet- Hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostaminen

Yksityistiet- Hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostaminen 1(3) 30.10.2015 Mikkelin kaupungin Maaseutu- ja tielautakunta Yksityistiet- Hallinnon, kunnossapidon ja perusparantamisen tehostaminen Haemme rahoitusta tiekuntien koulutukseen. Koulutusta järjestetään

Lisätiedot

YKSITYISTIEN AVUSTUSHAKEMUS

YKSITYISTIEN AVUSTUSHAKEMUS Vastaanottomerkinnät Hakemus saapunut Vastaanottaja YKSITYISTIEN AVUSTUSHAKEMUS VUODELLE Tien osoitejärjestelmä nimi Tien pituus (m) Tien asuttupituus(m) Tietä koskevat tiedot Tien liikenne ja niiden osuudet

Lisätiedot

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille Yksityistieavustusten painotukset 2013 ja 2014 Yksityistieseminaari Hämeenlinna 13.3.2012 Sisältö Johdanto Mistä avustuksia haetaan? Mitä avustetaan? Parantamisavustuksesta;

Lisätiedot

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA. 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA. 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA 1.3.2016 Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut Tuen myöntämisen edellytyksiä Tukea voidaan myöntää metsätalouden kuljetusten edellyttämän

Lisätiedot

VÄHÄN ASIAA TIEKUNNAN TOIMINNASTA

VÄHÄN ASIAA TIEKUNNAN TOIMINNASTA VÄHÄN ASIAA TIEKUNNAN TOIMINNASTA ERILAISIA TEITÄ Yleiset tiet hoitaa ELY-keskus (Tiehallinto) http://www.ely-keskus.fi/fi/sivut/default.aspx Tienkäyttäjän linja puh: 0200-2100 Kaavatiet (kadut) hoitaa

Lisätiedot

TIEAVUSTUSHAKEMUS LAPPEENRANNAN KAUPUNGILLE V LIITE 2

TIEAVUSTUSHAKEMUS LAPPEENRANNAN KAUPUNGILLE V LIITE 2 TIEAVUSTUSHAKEMUS LAPPEENRANNAN KAUPUNGILLE V. 2011 LIITE 2 Tiekunnan/tien nimi Tien sijainti Esitetään erillisellä karttaliitteellä, jos tie ei ole edellisenä vuonna saanut kaupungin avustusta. Tiekunta

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Metsäteiden kunto ja kehittämistilanne

Metsäteiden kunto ja kehittämistilanne Metsäteiden kunto ja kehittämistilanne Alempi tieverkko puunhuollon pullonkaulana-seminaari 7.11.2014 Anna Rakemaa ( Seppo Ollikainen ja Seppo Niskanen) Metsäteiden kunto Tiestöstä 80 % on rakennettu ennen

Lisätiedot

Huom! Tiejaoston päätöksen mukaisesti vuonna 2011 tiekunnille ei myönnetä tievalaistusavustuksia.

Huom! Tiejaoston päätöksen mukaisesti vuonna 2011 tiekunnille ei myönnetä tievalaistusavustuksia. KIRKKONUMMEN KUNTA Yhdyskuntatekniikan lautakunnan tiejaosto PL 20, 02401 KIRKKONUMMI Puh. 050 538 4957 TIEAVUSTUSHAKEMUS TIEKUNNAN NIMI: AVUSTUSTA HAETAAN VUODELLE 2011 Kunnossapitoon *Perusparannukseen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin 09-29672302 huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008

KIRKKONUMMEN KUNTA Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin 09-29672302 huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Tiejaosto puhelin 09-29672302 huhtikuu 2008 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2008 Yksityisteiden kunnossapitoon, perusparannukseen sekä tievalaistuksen rakentamiseen tarkoitetut

Lisätiedot

Lyhyesti valtionavustuksesta

Lyhyesti valtionavustuksesta Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa ja erityiskohteissa Valtionavustukseen oikeutettuja teitä noin 53 000 km (v. 2010) Yksityistien tienpito on tieosakkaiden

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Lahden kaupungin avustus yksityisteille entisen Nastolan kunnan alueella, Tiekuntien vuoden 2015 tilinpäätöstietojen toimittaminen

Lahden kaupungin avustus yksityisteille entisen Nastolan kunnan alueella, Tiekuntien vuoden 2015 tilinpäätöstietojen toimittaminen 1568/2016 1 (5) 3.5.2016 Vastaanottaja Lähiosoite Postino POSTITOIMIPAIKKA tai Postitoimipaikka Lahden kaupungin avustus yksityisteille entisen Nastolan kunnan alueella, Tiekuntien vuoden 2015 tilinpäätöstietojen

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta 5.2.2015 14

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta 5.2.2015 14 1 KITEEN KAUPUNKI AVUSTUSOHJEET YKSITYISTIEKUNNILLE 2015 5.2.2015 14 2 1 YLEISTÄ ------------------------------------------------------------------------------------------------------- 3 1.1 KUNNOSSAPIDON

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Huom! Kunnantalon palvelupiste on kokonaan suljettu

Huom! Kunnantalon palvelupiste on kokonaan suljettu Palvelutuotannon lautakunta Tiejaosto puhelin 050 538 4957 kesäkuu 2013 YKSITYISTIEAVUSTUKSET VUODELLE 2013 Yksityisteiden kunnossapitoon ja perusparannukseen tarkoitetut kunnan avustukset ovat haettavissa

Lisätiedot

57 Valtionavustukset yksityisteille/ Tuomioja-Sulkulahden yk

57 Valtionavustukset yksityisteille/ Tuomioja-Sulkulahden yk Mikkeli Kokouskutsu 1 (12) Aika 17.06.2015, klo 16:00 Paikka Rantakylätalo Kunnanmäki 7, kokoushuone Naistinki Käsiteltävät asiat 53 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 54 Pöytäkirjan tarkastus 55

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kari Väätäinen, Perttu Anttila, Juha Laitila, Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos FORESTENERGY2020 - vuosiseminaari 2013 Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen 2017-2019 Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 9.6.2016 1 Vastataan elinkeinoelämän ja asiakkaiden tarpeisiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

TIEYKSIKÖINTI. Teuvo Taura 1.3.2016

TIEYKSIKÖINTI. Teuvo Taura 1.3.2016 TIEYKSIKÖINTI Teuvo Taura 1.3.2016 Tieyksiköinnin perusteet Jokainen tieosakas on velvollinen osallistumaan tien rakentamiseen ja kunnossapitoon sen hyödyn mukaan, minkä tie kullekin tuottaa. Tieyksiköt

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen / oikaisuvaatimus / lausunto valituksen johdosta

Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen / oikaisuvaatimus / lausunto valituksen johdosta Tekninen lautakunta 13 25.02.2009 Tekninen lautakunta 18 26.03.2009 Tekninen lautakunta 43 28.05.2009 Yksityisteiden kunnossapidon avustaminen / oikaisuvaatimus / lausunto valituksen johdosta 443/10/15/2008

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

PÖYTYÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 PÖYTYÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Kehittämistoimikunta 02.03.2016 AIKA 02.03.2016 klo 18:00-19:30 PAIKKA Pöytyän kunnanvirasto, Riihikosken toimipiste ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Mikkeli Kokouskutsu 1 (10) Maaseutu- ja tielautakunta Aika , klo 16:00. Rantakylätalo Kunnanmäki 7, kokoushuone Naistinki

Mikkeli Kokouskutsu 1 (10) Maaseutu- ja tielautakunta Aika , klo 16:00. Rantakylätalo Kunnanmäki 7, kokoushuone Naistinki Mikkeli Kokouskutsu 1 (10) Aika 15.07.2015, klo 16:00 Paikka Rantakylätalo Kunnanmäki 7, kokoushuone Naistinki Käsiteltävät asiat 66 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 67 Pöytäkirjan tarkastus 68

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 25/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 25/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 25/2014 1 (5) 317 Yksityisteiden kunnossapitoavustukset 2014 HEL 2014-002567 T 02 05 01 00 Päätös päätti myöntää yksityisteiden kunnossapitoavustusta 1 000 euroa / kilometri.

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Missä kunnossa metsätie on?

Missä kunnossa metsätie on? Esimerkin metsätie Missä kunnossa metsätie on? Merkkejä kunnostustarpeesta: Kuivatus ja kantavuus ei ole kunnossa Rummut eivät toimi tai ne puuttuvat kokonaan Sivu- ja laskuojat eivät toimi Ajoradan reunalla

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

TIEDOTTEIDEN JA LOMAKKEIDEN TOIMITTAMINEN JATKOSSA

TIEDOTTEIDEN JA LOMAKKEIDEN TOIMITTAMINEN JATKOSSA Tekninen osasto Kuntatekniikan päällikkö Seppo Portimo 1 TIEDOTE JÄRJESTÄYTYNEILLE YKSITYISTEILLE Muutoksen tuulet puhaltelevat täällä kunnanmäellä, kuten myös teknisellä palvelualueella. Organisaatiomuutoksen

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

LEMIN KUNTA 1/ Maaseutulautakunta. Keskiviikko klo Kunnantalo, kokoushuone. Husu Tuuliainen Tarja.

LEMIN KUNTA 1/ Maaseutulautakunta. Keskiviikko klo Kunnantalo, kokoushuone. Husu Tuuliainen Tarja. 1/2012 1 Maaseutulautakunta. Keskiviikko 13.6.2012 klo 18.00 19.33 Kunnantalo, kokoushuone Tapanainen Matti Pesu Oiva Haiko Heikki Husu Tuuliainen Tarja Lehtonen Ritva Lahtinen Annikki Pekki Reijo puheenjohtaja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot