PORO-ICT - LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORO-ICT - LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 PORO-ICT - LOPPURAPORTTI 1. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA PORO-ICT hanke on porotalouden ja porotalousyrittäjyyden kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää porotalouden piirissä toimivien tietotekniikan käytön osaamista ja vahvistaa tietotekniikan monipuolista hyödyntämistä porotalouden alalla hyödyntäen uusinta tietoa ja teknologiaa. Hankkeen tavoite kiteytettynä on, että toiminnan tuloksena paliskunnissa on osaavia porotalousyrittäjiä, jotka kykenevät käyttämään ja hyödyntämään tietotekniikkaa omassa ammatissaan. Hankkeen toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen toimintakokonaisuuteen: koulutustoimintaan, tuki- ja neuvontatoimintaan sekä laitetestaustoimintaan. Kohderyhmälle järjestettiin tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käytön koulutuksia, joiden sisältö vastasi heidän ammatillisia oppimistarpeitaan. Tuki- ja neuvontatoiminta tarjosi henkilökohtaista käytännön koulutusta ja neuvontaa osallistujien tietotekniikan käytön ongelmatilanteissa. Laitetestaustoiminnassa testattiin poronhoitoon soveltuvia tietoteknisiä laitteita poronhoidolle tyypillisissä ääriolosuhteissa ja pyrittiin löytämään uusia tietoteknisten työvälineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia porotyöhön. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin, tuki- ja neuvontatoimintaan ja laitetestaustoimintaan osallistui yhteensä noin 300 henkilöä. Osallistuneista suurin osa oli porotalousyrittäjiä ja muut muulla tavalla porotalouden piirissä toimivaa tai muissa tehtävissä toimivia. Monet osallistujista osallistui hankkeen aikana useaan eri koulutukseen. Koulutuksiin osallistuneista palautekyselyyn vastanneista 98% koki koulutuksen olleen itselleen hyödyllinen ja 90% koki koulutusten kehittäneen tai uudistaneen heidän työtään. Saadun palautteen mukaan hankkeen päätavoitteena ollut porotalousyrittäjien osaamisen kehittäminen ja porotalousyrittäjyyden edistäminen saavutettiin. Työpaikkojen uudistamisella ja kehittämisellä on vaikutusta niiden pysymiseen myös tulevaisuudessa. Hankkeen laitetestaus ja kehitystoiminta tuotti myös positiivista tulosta. Esimerkiksi porojen paikannuslaitteita testaavat poromiehet kokivat laitteiden olevan hyödyllisiä porotyössä. Palautteen mukaan hankkeen aikana kehitellyt ja testatut porojen paikannuslaitteet helpottavat porojen paikannusta maastossa parantaen poroelinkeinon kannattavuutta. 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Porotaloudessa käytännön poronhoitotyön apuna tietotekniikan hyödyntäminen on ollut vielä reilut puoli vuosikymmentä sitten suhteellisen vähäistä, koska poronhoitoon ei oltu kehitelty tietotekniikkaan perustuvia erityisiä laitteita tai ohjelmia. Lisäksi tietoliikenneyhteydet olivat erityisesti Pohjois-Lapissa huonot. Viimevuosien aikana on tapahtunut näiltä osin kehitystä. Poronhoitotyöhön on kehitelty työtä helpottavia tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia. Tietoliikenneyhteydet ovat nyt monissa syrjäisissäkin Pohjois-Lapin kylissä kehittyneet modeemiyhteydestä laajakaistaksi. Tosin monet alueet ovat yhä laajakaistayhteyden ulkopuolella. Kehitys on tuonut mahdollisuuden hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa myös porotalouden piirissä.

2 Yhteiskunnan eri viranomaiset edellyttävät poroelinkeinon harjoittajilta yhä enemmän siirtymistä sähköiseen asiointiin ja tiedonsiirtoon. Tämä tarkoittaa erilaisten raporttien, hakemusten yms. saamista, täyttämistä ja toimittamista viranomaisille sähköisessä muodossa tietoverkon välityksellä. Tiedon välitys on osittain tai jopa kokonaan siirtynyt internetpohjaiseksi. Esimerkiksi Paliskuntain yhdistys tiedottaa ja jakaa porotalousohjelmia ja -lomakkeita paliskunnille ja poronhoitajille internetsivustonsa välityksellä. Kehityksen myötä monet porotalouden piirissä toimivat ovat hankkineet itselleen tietokoneen ja muita tietoteknisiä laitteita. Ongelmaksi muodostui kuitenkin laitteiden ja ohjelmien käytön osaamisen puute, koska tietotekniikan käytön koulutuksia ei ole ollut riittävästi tarjolla erityisesti syrjäisemmissä kylissä ja erityisesti porotalouden harjoittajille. Tätä taustaa vasten Saamelaisalueen koulutuskeskus suunnitteli koulutusmahdollisuuksia saamelaisalueella porotalouden piirissä toimiville henkilöille. Porotalous poikkeaa tietoteknisiltä laitteisto- ja ohjelmistotarpeiltaan ja niiden soveltamistavoiltaan muista elinkeinoista. Porotyötä harjoitetaan luonnossa laajalla alueella ja ääriolosuhteissa. Tällöin luonnon ääriolosuhteisiin sopivien laitteiden ja ohjelmien kehittäminen sekä niiden käytön osaaminen korostuu. Hankkeen koulutusten sisältö ja käytännön järjestelyt suunniteltiin kohderyhmälle poromiehille sopiviksi. Projektin päämäärä kiteytettynä on, että toiminnan tuloksena paliskunnissa on osaavia porotalousyrittäjiä, jotka kykenevät käyttämään ja hyödyntämään tietotekniikkaa omassa ammatissaan. Projektisuunnitelmaan tavoitteeksi asetettiin, että koulutushanke: kehittää, tuottaa ja toteuttaa koulutus- ja tuotekehityspalveluita sekä neuvonta ja tukipalveluita. edistää tietotekniikan todellista osaamista luontaiselinkeinon harjoittajien keskuudessa. edistää tietotekniikan asemaa apuvälineenä poroelinkeinon kehittämisessä. järjestää suunnattua ( täsmäkoulutusta ) oppijan taso huomioiden. tukee poroelinkeinon kehittymistä ja kehittämistä kansallisissa ja kansainvälisissä haasteissa. lisää yhteistyön kautta yhteyksiä kansainvälisiin tieto- ja viestintätekniikan alan toimijoihin luontaiselinkeinojen parissa työskentelevien tarpeiden huomioimiseksi. estää luontaiselinkeinojen parissa työskentelevien syrjäytymistä työelämästä. Projektisuunnitelmassa kohderyhmäksi määriteltiin paliskuntien poroelinkeinon harjoittajat sekä kaikki porotalouden piirissä toimivat henkilöt, tahot ja organisaatiot. Näitä ovat saamelaisjärjestöt, viranomaistahot, poronlihan jalostajaliikkeet, luontaiselinkeinon harjoittajat ja muut yhteistyökumppanit. 3. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 3.1 Osallistujien ja yritysten valinta Projektin järjestämiin koulutuksiin pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman paljon kohderyhmään kuuluvia, erityisesti porotalousyrittäjiä, muulla tavoin porotalouden piirissä toimivia, muita luontaiselinkeinon harjoittajia sekä sellaisia paliskunnissa toimia

3 henkilöitä, joiden työtehtävissä tietotekniikkataidoilla on erityisen suuri merkitys. Kiinnostusta hankkeen koulutuksiin ja muuhun toimintaan osallistumiseen kartoitettiin tiedottamalla toiminnasta porotalousyrittäjille muun muassa paliskuntien kokouksissa ja järjestettävistä koulutuksista ilmoitettiin lehti-ilmoituksin. Hankkeen toiminta-alue oli haasteellinen projektin toteuttamiselle. Se vaati hankkeen toteuttajilta erityistä sekä maatieteellistä että kulttuurillista tietämystä. Haasteina olivat pitkät maantieteelliset etäisyydet ja siihen liittyvät tietotekniset katvealueet sekä poromiesten paimennuskulttuuri erotuksineen ja vasojen merkkausineen, joka vaihteli toiminta-alueen sisällä. Nämä toiminta-alueen erityispiirteet huomioon ottaen hankkeen koulutus, laitetestaus ja kehitys toimintaan valittiin sellaiset yritykset, jotka kykenivät toimittamaan, kehittämään ja kouluttamaan porotalouden tarpeisiin sopivia tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä sitoutumaan laitteiden edelleen kehittelyyn projektin ajaksi ja sen jälkeen. Porotaloudessa hyödynnettäviä laitteita kehittäviä yrityksiä on hyvin vähän. Projektin suunnittelusta lähtien hankkeen toteutuksessa on ollut mukana DavviData Tmi, joka on erikoistunut suunnittelemaan ja toteuttamaan porotaloudessa hyödynnettäviä tietoteknisiä laitteita ja ohjelmistoja. Tracker Oy osallistui projektiin porojen paikannuslaitteiden koulutuksen, testauksen ja kehittämisen osalta. 3.2 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Hankkeen toiminta alkoi tiedotuksen, koulutusjärjestelyiden ja suunnitelman suunnittelulla. Parhaimmiksi hankkeesta tiedottamisen kanaviksi koettiin paliskuntien kokoukset, paliskuntien poroisäntien kokoukset, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä muiden tahojen järjestämät porotalouden seminaarit ja tilaisuudet, suorat yhteydenotot paliskuntien poroisäntiin, rahastonhoitajiin ja porotalousyrittäjiin sekä tiedottaminen sidosryhmien välityksellä, lehti-ilmoituksilla paikallis-, maakunta- ja porotalouden erikoislehdissä. Koulutukset järjestettiin porotaloustyöt huomioon ottaen sopivina ajankohtina ja mahdollisimman lähellä kohderyhmää, jotta koulutuksiin osallistuminen olisi mahdollista. Koulutusten järjestämisen pohjaksi luotiin vuosikalenteri, johon hahmoteltiin parhaimmat koulutusajankohdat hankkeen eri koulutuksille. Hankkeen toteutus voidaan jakaa kolmeen toimintakokonaisuuteen: koulutustoimintaan, tuki- ja neuvontatoimintaan sekä laitetestaustoimintaan. Koulutuksia järjestettiin hankkeen aikana eri puolilla pohjoista poronhoitoaluetta. Hankkeen suunniteltuna toiminta-alueena oli koko poronhoitoalue, mutta käytännössä resurssit (kouluttajat, aika) eivät riittäneet koulutusten järjestämiseen laajemmalle alueelle, koska koulutustarve pelkästään poronhoitoalueen pohjoisosissa oli suuri. Koulutuspaikkakunnat valittiin koulutusten tarpeen ja kysynnän mukaan. Koulutuksia järjestettiin kuntakeskusten sijaan eniten syrjäisissä kylissä. Koulutuksiin osallistujat saivat vaikuttaa koulutuksen sisältöön, jolloin koulutuksissa opetettiin juuri niitä asioita, joita osallistujat tarvitsivat. Näin toteutettiin hankesuunnitelman mukainen täsmäkoulutus, jossa koulutettavana olevat saavat juuri sellaista koulutusta, joka parhaiten kehittää heidän ammatillista osaamistaan. Koulutuksien opetusaiheet olivat hankesuunnitelman mukaisesti tietotekniikan perusteet, tietokoneen käyttö, internetin käytön perusteet, tietokoneen tietoturva, sähköpostin hyötykäyttö, tietokoneen oheislaitteiden asennus ja käyttö sekä porotalouden piiriin tehdyt erikoisohjelmat kuten Porovaaka (porojen punnitus), Pomu (porokirjanpito), Winporo (porokirjanpito), Tuku (poronlihan hinnoittelu ja myynti) ja Poru (porojen ruokintalaskelma). Lisäksi osallistujien tarpeiden mukaan opetettiin myös muiden

4 ohjelmien käyttöä kuten internet-sivujen tekoa ja kuvankäsittelyä. Koulutustoiminta sisälsi koulutusten lisäksi uuden opetusmateriaalin kehittämisen porotalousyrittäjien tarpeisiin. Hankkeen tietotekninen tuki- ja neuvontatoiminta sisälsi henkilökohtaista käytännön koulutusta ja neuvontaa osallistujien tietotekniikan käytön ongelmatilanteissa. Tyypillisesti tuki- ja neuvontatarve liittyi koulutuksiin osallistujien omien tietotekniikkalaitteiden ja -ohjelmien hallintaan. Tukea ja neuvontaa annettiin koulutusten yhteydessä ja usein myös koulutettavan kotona. Tuki- ja neuvontatoiminnasta tiedotettiin myös paikallislehdessä, joten se oli käytettävissä myös niille kohderyhmään kuuluville, jotka eivät osallistuneet varsinaisiin koulutuksiin. Tuen- ja neuvonnan tarvetta kartoitettiin myös koulutuksiin osallistuneille suunnatulla kyselyllä. Tietotekniikan tuki- ja neuvontatoimintaa täydensi etäopetusohjelmisto, joka mahdollisti opetuksen ja neuvonnan antamisen etänä tietoverkon kautta. Laitetestaustoiminnan tavoitteena oli testata poronhoitoon soveltuvia laitteita poronhoidolle tyypillisissä ääriolosuhteissa ja siten löytää uusia tietoteknisten työvälineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia porotyöhön. Hankkeen aikana testattiin poronhoitotyön ääriolosuhteisiin soveltuvia tietokoneita, porojen paikannuslaitteistoa ja poroerotuksissa porojen ns. lukemiseen tarkoitettua lukulaitetta, tallenninta. Laitteiden testaaminen toteutettiin siten, että porotalouden harjoittajat koulutettiin käyttämään laitteita heidän todellisessa työympäristössään, jonka jälkeen poromiehet itsenäisesti testasivat laitteita omassa käytännön porotyössä ja opettivat laitteiden käyttöä myös toisille poromiehille. Projektin toteuttaminen edellytti yhteistyötä erityisesti paliskuntien ja porotalousyrittäjien kanssa. Paliskunnat antoivat hankkeelle mahdollisuuden tiedottaa hankkeen toiminnasta paliskuntakokousten yhteydessä. Lisäksi useiden paliskuntien toimihenkilöt kuten poroisännät ja rahastonhoitajat tiedottivat hankkeen toiminnasta paliskuntiensa jäsenille. Paliskuntien jäsenten porotalousyrittäjien kanssa toimittiin tiiviisti yhteistyössä hankkeen toiminnan organisoinnissa ja toteuttamisessa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Paliskuntain yhdistyksen Poro-Softa hankkeen kanssa, joka kehitteli ja toteutti tietokoneohjelmia porotalousyrittäjien käyttöön. PORO-ICT hanke sain palautetta ohjelmista kentältä suoraan ohjelman käyttäjiltä ja välitti palautteen edelleen Poro-Softa hankkeelle ohjelmien edelleen kehittämiseksi. Myös Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvojat olivat hankkeelle suureksi avuksi porotalousohjelmien tekniseen käyttöön liittyvissä sekä kirjanpidollisissa asioissa. 3.3 Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hankkeen hallinnoijana toimi Saamelaisalueen koulutuskeskus ja vastuuhenkilönä koulutuskeskuksen rehtori Lassi Valkeapää. Projektin vetäjänä toimi Piia Heikkinen, joka hoiti muun muassa hankkeeseen liittyvän maksatuksen, raportoinnin, tiedottamisen ja koulutusjärjestelyt sekä toimi kouluttajana hankkeen järjestämissä koulutuksissa. Hankkeessa kouluttajina ja suunnittelijoina toimivat myös Kari Peltonen ja Sari Niemelä. Hankkeessa yrityksinä mukana olivat DavviData Tmi ja Tracker Oy. DavviData:n Martti Kemppainen on erikoistunut porotalouden hoitoon liittyviin laitteisiin ja ohjelmiin, ja hän toimi hankkeessa suunnittelijana, konsulttina ja kouluttajana. Tracker Oy on erikoistunut paikannuslaitteisiin ja yritys osallistui hankkeessa paikannuslaitteiston kehittämiseen poronhoidon alalle. Yrityksen asiantuntija Hannu Lohi toimi myös kouluttajina hankkeen järjestämissä koulutuksissa.

5 Hankkeen toiminnan seuranta ja ohjaus tapahtui ohjausryhmätyössä. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano muodostui porotalousalan asiantuntijoista. Ohjausryhmän jäsenten valintaan vaikutti suurelta osin jäsenten käytännön porotalouden tuntemus: lähes kaikki ohjausryhmän jäsenet ovat itse poronhoitajia. Lisäksi jäsenet edustavat eri porotalousorganisaatioita ja tahoja. Ohjausryhmän jäseninä toimivat Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta Lassi Valkeapää, Lapin lääninhallituksesta Kari Torikka, Paliskuntain yhdistyksestä Inga-Briitta Magga, Lapin paliskunnasta Osmo Pokuri, Muddusjärven paliskunnasta Oula Angeli, Kaldoaivin paliskunnasta Vieno Länsman, Porosaamelaiset ry:stä Juha Magga sekä Lapin Työ- ja elinkeinokeskuksesta Keijo Alanko. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Lassi Valkeapää ja lähtien Liisa Holmberg. Kokouksissa sihteerinä ja samalla hankkeen toiminnan esittelijänä toimi projektin vetäjä Piia Heikkinen. Ohjausryhmätyön tueksi kokouksiin kutsuttiin porotalouden tietotekniikan asiantuntijoiksi Martti Kemppainen (DavviData Tmi), Kari Peltonen (Saamelaisalueen koulutuskeskus) sekä Mika Kavakka (Paliskuntain yhdistys). 3.4 Kansainvälinen yhteistyö Projekti toteutettiin kansallisena projektina, mutta hankkeen toiminta herätti kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi ruotsalaiset poromiehet tutustuivat porojen paikannuslaitteistoon Käsivarren paliskunnassa. Hanke on aloittanut laitetestaustoiminnan, joka mahdollistaa kansainvälisen laitekehitysyhteistyön. 4. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen toiminnan tunnetuksi tekemisen kannalta on ollut tärkeää tiedottaa aktiivisesti hankkeesta, sen tavoitteista ja konkreettisista toimenpiteistä erityisesti hankkeen kohderyhmälle. Tiedottamisen tavat ovat olleet moninaiset. Hankkeen aikana, etenkin sen alussa, pidettiin kohderyhmälle suunnattuja infotilaisuuksia hankkeen toiminnasta. Infotilaisuudet pidettiin paliskuntien kokousten yhteydessä sekä muissa tilaisuuksissa kuten Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämissä porotalousseminaareissa. Tiedottaminen paliskuntien kokouksessa osoittautui erittäin onnistuneeksi tavaksi saada kontakti kohderyhmään. Hankkeen järjestämistä koulutuksista ilmoitettiin myös lehtiilmoituksin maakunta- ja paikallislehdissä. Eräistä koulutuksista myös paikallisradiossa. Tiedotustilaisuuksissa yhteystietonsa antaneille sekä koulutuksiin aiemmin osallistuneille hankkeen toiminnasta tiedotettiin myös henkilökohtaisesti. Tiedotustilaisuuksiin hankkeelle tehtiin esite ja juliste, joissa hankkeen toiminta lyhyesti esiteltiin. Tiedottamisen apuvälineenä käytettiin aluksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen nettisivuja, myöhemmin hankkeen omia sivuja (www.boazu.fi). Koulutuksissa rahoittajasta tiedotettiin suullisesti sekä ESR-julistein. Myös kaikki hankkeen toiminnassa mukana olleet tiedottivat hankkeesta ja sen toiminnasta kukin omalla tahollaan. Hankkeen toiminta huomioitiin myös saamelaismediassa lehdessä ja televisiouutisissa.

6 5. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 5.1 Ongelmat projektin toteutuksessa Hankkeen aikana nousi esiin joitain toteutukseen vaikuttavia haasteita ja ongelmia. Ensinnäkin projektin toiminnan alkua hidasti rahoituspäätöksen viivästyminen. Koulutusten ihanteellinen ajankohta suurinta osaa kohderyhmästä ajatellen oli kevätkausi tammikuusta kesäkuun alkuun. Rahoituspäätös hankkeelle saatiin vasta toukokuun lopulla ja sen vuoksi ensimmäisenä toimintavuotena koulutuksia ehdittiin järjestää suunniteltua vähemmän. Kohderyhmän saaminen mukaan hankkeen toimintaan kuten koulutuksiin oli haasteellista. Vaikka tarvetta ja kiinnostusta projektin toimintaa kohtaan suuresti oli, monille porotalouden harjoittajille osallistuminen koulutukseen eli istuminen koulunpenkille oli suuri kynnys, koska siihen ei porotalouden harjoittajien piirissä oltu totuttu. Porotyöhön liittyvä ammatillinen oppiminen tapahtuu perinteisesti luonnon ympäristössä. Tämä kynnys kyettiin kuitenkin monen kohdalla madaltamaan edellä kuvatulla tiedottamisen ja koulutusjärjestelyjen keinoin. Haasteeksi osoittautui myös saada yhteys laajalti koko kohderyhmään. Paliskuntien kokouksiin tyypillisesti osallistuu vain osa paliskunnan jäsenistä, joten niiden kautta ei kyetty kaikkia jäseniä tavoittamaan. Lehti-ilmoituksilla ja muilla tiedottamisen keinoin saavutettiin kuitenkin laajemmin kohderyhmään kuuluvat. Poronhoitotyö on myös siten ennalta arvaamatonta, että porotöiden ajankohta vaihtelee vuosittain luonnon olosuhteiden mukaisesti. Tästä syystä edellisvuonna hyväksi todettu koulutusajankohta ei seuraavana vuonna välttämättä ollutkaan sellainen. Porojen paikannuslaitteiston testaajiksi suunniteltiin neljää poromiestä. Laitteistoa lähti testaamaan kuitenkin vain kaksi poromiestä. Kaksi muuta poromiestä ei voinutkaan aloittaa testaamista, koska he eivät saaneet koottua porojaan lähetinpantojen asentamiseksi. Näin testaustunteja kertyi ennalta suunniteltua vähemmän. Toisaalta osoittautui hyväksi, että testattavia lähetinpantoja oli enemmän yhdellä poromiehellä paikannuslaitteiston todellisen hyödyn kartoittamiseksi laajemmin. Koulutuksia olisi ollut mahdollista järjestää enemmän ja laajemmalla poronhoitoalueella mikäli kouluttajia olisi ollut käytettävissä enemmän. Hankkeen kouluttajalta edellytetään tietoteknisen osaamisen lisäksi porotalouden tuntemusta, ja osaavia kouluttajia ei ollut tiedossa tai käytettävissä. 5.2 Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Hankkeen suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi liittyvät projektin hallintaan ja henkilöstöresursointiin. Onnistunut projekti edellyttää hyvää toimintasuunnitelmaa selkeine aikatauluineen, toimenpiteineen ja riittävine panoksineen. Projektin alussa on tärkeää tehdä selväksi projektin toiminta ja käytännöt kokonaisuudessaan kaikille hankkeen toteuttamiseen osallistuville henkilöille ja tahoille. Kunkin hankkeessa toimivan tulee tietää tehtävänsä, tehtävän aikataulutus sekä miten tehtävään sisältyvät hallinnalliset toimenpiteet (raportointi, tarvittavat lomakkeet jne.) käytännössä hoidetaan. Projektin toimenpiteiden suunnittelua ja aikataulutusta helpottaa projektin hallintaohjelmisto. Ennen hankkeen alkua olisi myös hyvä ennalta kartoittaa toimintaan mukaan tulevat henkilöt ja yritykset. Näin hankkeen toiminta saadaan nopeammin käyntiin, ja voidaan ennakoida paremmin laskennallisen rahoituksen kertyminen.

7 Hankkeen henkilöstöresursointi olisi parasta organisoida mahdollisuuksien mukaan siten, että hankkeen toteuttamisessa mukana olevat henkilöt voivat olla hankkeessa töissä tietyn ajan täysipäiväisesti, jolloin he voivat paremmin keskittyä selkeästi määriteltyyn ja rajattuun työtehtäväänsä. Tällä tavoin hanke ja sen toimenpiteet kyetään toteuttamaan tehokkaammin ja aikataulussaan. Hankkeessa osa-aikaisesti päätyön ohella toimiminen saattaa aiheuttaa sen, että aikaa päätyöltä ei hankkeen toimenpiteille lopulta jää riittävästi. 6. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen yleisenä tavoitteena oli yritysten henkilöstön kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. Hanke pyrki koulutuksin ja laitetestauksin lisäämään yritysten olemassa olevan ja mahdollisen uuden henkilöstön osaamista hyödyntäen uusinta tietoa ja teknologiaa sekä edistämään yrittäjyyttä ja tukemaan yritysten kasvua. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja laitetestaukseen osallistui yhteensä yli 300 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Osallistuneista suurin osa oli porotalousyrittäjiä ja loput muulla tavalla porotalouden piirissä toimivaa tai muissa tehtävissä toimivia. Monet osallistujista osallistui hankkeen aikana useaan eri koulutukseen. Hankkeen toiminnasta tehtiin kysely koulutuksiin osallistuneille. Kyselyyn vastanneista 98% koki koulutuksen olleen itselleen hyödyllinen. Lisäksi vastanneista 90% koki koulutusten kehittäneen tai uudistaneen heidän työtään. Konkreettisena esimerkkinä porotalousyrittäjät ovat oppineet hyödyntämään tietotekniikkaa sekä käyttämään porotalouden kirjanpitoon ja laskentaan tehtyjä tietokoneohjelmia esimerkiksi tekemään sähköisessä muodossa arvonlisä- ja tuloslaskelman viranomaisille. Koulutusten vaikutuksesta monet osallistujat hankkivat hankkeen aikana itselleen tietokoneen, koska koulutuksissa monille vahvistui käsitys tietotekniikan hyödyllisyydestä oman elinkeinonsa harjoittamisessa. Porotalousyritysten kasvua tuki hankkeen antamat internetin hyötykäytön koulutukset, joissa osallistujille opetettiin internetin käyttöä markkinointiin ja tiedon hankintaan. Positiivista palautetta on saatu hankkeen toimintaan osallistuneiden lisäksi myös monilta muilta yhteistyötahoilta, kuten Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvojilta ja paliskuntien rahastonhoitajilta, jotka omassa työssään havaitsivat poroelinkeinon harjoittajien tietotekniikan käytön kehityksen. Hankkeen laitetestaus ja kehitystoiminta tuotti positiivista tulosta. Tavoitteena oli testata ja kehitellä porotyöhön soveltuvia uusia tietoteknisiä laitteita porotyön avuksi. Poromiehet kokivat laitteiden olevan erittäin hyödyllisiä porotyössä ja parantavat poroelinkeinon kannattavuutta huomattavasti. Palautteen mukaan hankkeen aikana kehitellyt ja testatut porojen paikannuslaitteet helpottavat porojen paikannusta maastossa säästäen työaikaa muuhun porotyöhön ja vähentävät kalliita moottorikelkalla ja mönkijällä ajettavia työajokilometrejä porojen kokoamisessa. Laitteisiin kohdistui kehittämistarvetta ja laitteita testanneet poromiehet haluavat jatkaa laitteiden testaamista myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aikana testattiin myös porojen lukemiseen poroerotuksissa kehiteltyä digitaalista lukulaitetta. Laite helpottaa porotietojen siirtämistä paliskunnan tietojärjestelmään. Lisäksi poroteurastamoissa järjestetyissä koulutuksissa opetettiin aiemmin kehiteltyä porojen punnitusjärjestelmän käyttöä ns. viivakoodipilttoja käyttäen.

8 Saadun palautteen mukaan hanke saavutti päätavoitteena olleen yritysten henkilöstön osaamisen kehittämisen ja yrittäjyyden edistämisen hyödyntäen uusinta tietoa ja teknologiaa. Työpaikkojen uudistaminen ja kehittäminen tukee niiden säilymistä tulevaisuudessa. Hankesuunnitelmaan tavoitteeksi oli kirjattu myös uusien yritysten ja työpaikkojen aikaansaaminen. Hankkeen aikana ei kuitenkaan saatu tietoon uusia perustettuja yrityksiä ja työpaikkoja, joiden syntyyn hanke olisi selkeästi myötävaikuttanut, koska suurin osa 240 henkilöä hankkeen koulutuksiin osallistuneista oli jo porotalousyrittäjiä. Uusien työpaikkojen odotettiin syntyvän hankkeeseen mukaan tulevissa yrityksissä laitetestauksen aikaansaaman laitteiden ja niihin liittyvän konsultoinnin kysynnän noustessa, mutta hankkeen aikana tarvetta uusille työntekijöille näissä yrityksissä ei vielä kuitenkaan syntynyt. Lisäksi hankkeeseen työttömänä osallistuneiden odotettiin työllistyvän tietotekniikkakoulutusten myötä, mutta hanke ei saanut tietoonsa yhtään osallistujaa, joka olisi hankkeen toiminnan aikana välittömästi työllistynyt. Hankkeen koulutuksiin osallistui vain muutamia työttömiä. Tietotekninen osaaminen varmasti edesauttaa työllistymistä tulevaisuudessa. 7. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Erityisen innovatiivista hankkeen toiminnassa oli laitetestaus, jossa testattiin ja kehiteltiin poronhoitoon uusia tietoteknisiä laitteita, joiden avulla kyettiin luomaan uudenlaisia työtapoja, joista on poronhoitajalle taloudellista hyötyä, ja joiden avulla fyysisesti raskasta porotyötä voidaan helpottaa. Hankkeen aikana käytännön porotyössä testatut ja edelleen kehitellyt porojenpaikannuslaitteet ja porojen lukulaite ovat täysin uusia työkaluja. Hanke koulutti kohderyhmälle myös aiemmin porotyöhön kehiteltyjen innovatiivisten laitteiden ja ohjelmien käyttöä kuten porojen punnitusjärjestelmää viivakoodipilttoja käyttäen. Myös koulutusten organisoinnin toimintatapaa voidaan pitää innovatiivisena. Hankkeessa koulutusjärjestelyissä huomioitiin kohderyhmän edellytykset osallistua koulutuksiin erityisen laajasti ja sen vaikutus toimintaan oli merkittävä. Koulutukset järjestettiin kohderyhmälle sopivaan vuoden aikaan, jolloin he poronhoitotöiltään parhaiten ehtivät osallistua koulutukseen. Lisäksi koulutukset järjestettiin mahdollisimman lähellä kohderyhmää, jolloin koulutuksia järjestettiin erityisesti syrjäisissä kylissä kaukana kuntakeskuksista. 93% palautekyselyyn vastanneista piti erittäin merkittävänä tekijänä koulutuksiin osallistumiselleen sitä, että koulutus järjestettiin lähellä heidän asuin- tai työpaikkaansa. Osallistujat saivat vaikuttaa koulutusten sisältöön, jolloin he saivat juuri sellaista täsmäkoulutusta, jota tarvitsivat. Lisäksi osallistujien kanssa yhdessä sovittiin poronhoitotyön kannalta sopivat koulutuspäivät ja ajat. Palautekyselyyn vastanneista 88% oli erittäin tyytyväinen koulutusten sisältöön, toimivuuteen ja laatuun. Poronhoitajille on joidenkin aikaisempien hankkeiden toimesta järjestetty koulutusta, mutta niissä ei hankkeen saaman palautteen mukaan ole huomioitu samassa laajuudessa kohderyhmän edellytyksiä osallistua koulutukseen sekä mahdollisuutta vaikuttaa koulutuksen sisältöön ja pituuteen. 8. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen aikana saatiin tietoa porotalousyrittäjän tietoteknisistä koulutustarpeista sekä koulutuksiin osallistumisen edellytyksistä. Palautteen mukaan tietotekniikkakoulutuksia toivotaan järjestettävän kohderyhmälle myös tulevaisuudessa. Koulutuksiin osallistuneista palautekyselyyn vastanneista 92% toivoo tietotekniikkakoulutuksia lähelle

9 asuinpakkaasi myös tulevaisuudessa. Tietotekniikan käytön ja hyödyntämisen koulutuksia tullaan järjestämään jatkossa porotalouden piirissä toimiville Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamelaiskulttuurikoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen puitteissa. Koulutusten tukena tullaan käyttämään hankkeen aikana käyttöön saatua etäopetusohjelmistoa sekä luotua opetusmateriaalia. Hankkeen aikana luotua nettisivustoa (www.boazu.fi) kehitetään edelleen opetuksen ja oppimisen tueksi sekä tiedottamaan nykyisten ja tulevien porotalouden kehittämishankkeiden toiminnasta ja tuloksista. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen porotalousyrittäjän ammattitutkintoon sisältyvään tietotekniikan opetukseen sisällytetään poromiehen uusi tietotekniikka -aihe, jossa kerrotaan hankkeen aikana testatuista porotyöhön kehitellystä laitteista ja pyritään myös opetetaan niiden käyttöä käytännössä. Hankkeen aikana porojenpaikannuslaitteita testanneet poromiehet ovat ilmoittaneet haluavansa jatkaa testausta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeelle on myös suunniteltu jatkohankkeita, joihin haetaan rahoitusta.

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen nimi Kaivannais- ja energiateollisuuden

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA Jyväskylässä 4.3.2007 Milla Lewandowski SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 KEHITTÄMISTOIMINTA... 1 1.2 OSALLISTUNEET YRITYKSET... 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 2 3 KEHITTÄMISTOIMINNAN

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve...3 2. Hankkeen tavoite...4 3. Hankkeen keskeinen sisältö...5 4. Hankkeen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl)

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl) KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET Koulutus- ja tiedonvälitys 3306Cind 1(5) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta?

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 40 35 Takaisin yhteenvetoon Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 37% 30 25 23% % 20 15 10 10% 10% 13% 5 3% 3% 0 esitteestä mainoksesta tiedotustilaisuudesta uutisesta sosiaalisen median kautta suoran yhteydenoton

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013 Porojen lisäruokinta ja tarhaus Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko 20.11.2013 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.12.2013 1 Poro- ja luontaiselinkeinolain mukaisen tuen hakeminen

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä JOHDANTO LAATUAJATTELUUN Matti Särkelä Jokainen totuus käy läpi kolme vaihetta. Ensin sille nauretaan. Sitten sitä vastustetaan voimakkaasti. Sen jälkeen se hyväksytään itsestäänselvyytenä. Arthur Schopenhauer-

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Social media manager koulutus

Social media manager koulutus Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot