PORO-ICT - LOPPURAPORTTI
|
|
- Kristiina Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PORO-ICT - LOPPURAPORTTI 1. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA PORO-ICT hanke on porotalouden ja porotalousyrittäjyyden kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää porotalouden piirissä toimivien tietotekniikan käytön osaamista ja vahvistaa tietotekniikan monipuolista hyödyntämistä porotalouden alalla hyödyntäen uusinta tietoa ja teknologiaa. Hankkeen tavoite kiteytettynä on, että toiminnan tuloksena paliskunnissa on osaavia porotalousyrittäjiä, jotka kykenevät käyttämään ja hyödyntämään tietotekniikkaa omassa ammatissaan. Hankkeen toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen toimintakokonaisuuteen: koulutustoimintaan, tuki- ja neuvontatoimintaan sekä laitetestaustoimintaan. Kohderyhmälle järjestettiin tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käytön koulutuksia, joiden sisältö vastasi heidän ammatillisia oppimistarpeitaan. Tuki- ja neuvontatoiminta tarjosi henkilökohtaista käytännön koulutusta ja neuvontaa osallistujien tietotekniikan käytön ongelmatilanteissa. Laitetestaustoiminnassa testattiin poronhoitoon soveltuvia tietoteknisiä laitteita poronhoidolle tyypillisissä ääriolosuhteissa ja pyrittiin löytämään uusia tietoteknisten työvälineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia porotyöhön. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin, tuki- ja neuvontatoimintaan ja laitetestaustoimintaan osallistui yhteensä noin 300 henkilöä. Osallistuneista suurin osa oli porotalousyrittäjiä ja muut muulla tavalla porotalouden piirissä toimivaa tai muissa tehtävissä toimivia. Monet osallistujista osallistui hankkeen aikana useaan eri koulutukseen. Koulutuksiin osallistuneista palautekyselyyn vastanneista 98% koki koulutuksen olleen itselleen hyödyllinen ja 90% koki koulutusten kehittäneen tai uudistaneen heidän työtään. Saadun palautteen mukaan hankkeen päätavoitteena ollut porotalousyrittäjien osaamisen kehittäminen ja porotalousyrittäjyyden edistäminen saavutettiin. Työpaikkojen uudistamisella ja kehittämisellä on vaikutusta niiden pysymiseen myös tulevaisuudessa. Hankkeen laitetestaus ja kehitystoiminta tuotti myös positiivista tulosta. Esimerkiksi porojen paikannuslaitteita testaavat poromiehet kokivat laitteiden olevan hyödyllisiä porotyössä. Palautteen mukaan hankkeen aikana kehitellyt ja testatut porojen paikannuslaitteet helpottavat porojen paikannusta maastossa parantaen poroelinkeinon kannattavuutta. 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Porotaloudessa käytännön poronhoitotyön apuna tietotekniikan hyödyntäminen on ollut vielä reilut puoli vuosikymmentä sitten suhteellisen vähäistä, koska poronhoitoon ei oltu kehitelty tietotekniikkaan perustuvia erityisiä laitteita tai ohjelmia. Lisäksi tietoliikenneyhteydet olivat erityisesti Pohjois-Lapissa huonot. Viimevuosien aikana on tapahtunut näiltä osin kehitystä. Poronhoitotyöhön on kehitelty työtä helpottavia tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia. Tietoliikenneyhteydet ovat nyt monissa syrjäisissäkin Pohjois-Lapin kylissä kehittyneet modeemiyhteydestä laajakaistaksi. Tosin monet alueet ovat yhä laajakaistayhteyden ulkopuolella. Kehitys on tuonut mahdollisuuden hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa myös porotalouden piirissä.
2 Yhteiskunnan eri viranomaiset edellyttävät poroelinkeinon harjoittajilta yhä enemmän siirtymistä sähköiseen asiointiin ja tiedonsiirtoon. Tämä tarkoittaa erilaisten raporttien, hakemusten yms. saamista, täyttämistä ja toimittamista viranomaisille sähköisessä muodossa tietoverkon välityksellä. Tiedon välitys on osittain tai jopa kokonaan siirtynyt internetpohjaiseksi. Esimerkiksi Paliskuntain yhdistys tiedottaa ja jakaa porotalousohjelmia ja -lomakkeita paliskunnille ja poronhoitajille internetsivustonsa välityksellä. Kehityksen myötä monet porotalouden piirissä toimivat ovat hankkineet itselleen tietokoneen ja muita tietoteknisiä laitteita. Ongelmaksi muodostui kuitenkin laitteiden ja ohjelmien käytön osaamisen puute, koska tietotekniikan käytön koulutuksia ei ole ollut riittävästi tarjolla erityisesti syrjäisemmissä kylissä ja erityisesti porotalouden harjoittajille. Tätä taustaa vasten Saamelaisalueen koulutuskeskus suunnitteli koulutusmahdollisuuksia saamelaisalueella porotalouden piirissä toimiville henkilöille. Porotalous poikkeaa tietoteknisiltä laitteisto- ja ohjelmistotarpeiltaan ja niiden soveltamistavoiltaan muista elinkeinoista. Porotyötä harjoitetaan luonnossa laajalla alueella ja ääriolosuhteissa. Tällöin luonnon ääriolosuhteisiin sopivien laitteiden ja ohjelmien kehittäminen sekä niiden käytön osaaminen korostuu. Hankkeen koulutusten sisältö ja käytännön järjestelyt suunniteltiin kohderyhmälle poromiehille sopiviksi. Projektin päämäärä kiteytettynä on, että toiminnan tuloksena paliskunnissa on osaavia porotalousyrittäjiä, jotka kykenevät käyttämään ja hyödyntämään tietotekniikkaa omassa ammatissaan. Projektisuunnitelmaan tavoitteeksi asetettiin, että koulutushanke: kehittää, tuottaa ja toteuttaa koulutus- ja tuotekehityspalveluita sekä neuvonta ja tukipalveluita. edistää tietotekniikan todellista osaamista luontaiselinkeinon harjoittajien keskuudessa. edistää tietotekniikan asemaa apuvälineenä poroelinkeinon kehittämisessä. järjestää suunnattua ( täsmäkoulutusta ) oppijan taso huomioiden. tukee poroelinkeinon kehittymistä ja kehittämistä kansallisissa ja kansainvälisissä haasteissa. lisää yhteistyön kautta yhteyksiä kansainvälisiin tieto- ja viestintätekniikan alan toimijoihin luontaiselinkeinojen parissa työskentelevien tarpeiden huomioimiseksi. estää luontaiselinkeinojen parissa työskentelevien syrjäytymistä työelämästä. Projektisuunnitelmassa kohderyhmäksi määriteltiin paliskuntien poroelinkeinon harjoittajat sekä kaikki porotalouden piirissä toimivat henkilöt, tahot ja organisaatiot. Näitä ovat saamelaisjärjestöt, viranomaistahot, poronlihan jalostajaliikkeet, luontaiselinkeinon harjoittajat ja muut yhteistyökumppanit. 3. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 3.1 Osallistujien ja yritysten valinta Projektin järjestämiin koulutuksiin pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman paljon kohderyhmään kuuluvia, erityisesti porotalousyrittäjiä, muulla tavoin porotalouden piirissä toimivia, muita luontaiselinkeinon harjoittajia sekä sellaisia paliskunnissa toimia
3 henkilöitä, joiden työtehtävissä tietotekniikkataidoilla on erityisen suuri merkitys. Kiinnostusta hankkeen koulutuksiin ja muuhun toimintaan osallistumiseen kartoitettiin tiedottamalla toiminnasta porotalousyrittäjille muun muassa paliskuntien kokouksissa ja järjestettävistä koulutuksista ilmoitettiin lehti-ilmoituksin. Hankkeen toiminta-alue oli haasteellinen projektin toteuttamiselle. Se vaati hankkeen toteuttajilta erityistä sekä maatieteellistä että kulttuurillista tietämystä. Haasteina olivat pitkät maantieteelliset etäisyydet ja siihen liittyvät tietotekniset katvealueet sekä poromiesten paimennuskulttuuri erotuksineen ja vasojen merkkausineen, joka vaihteli toiminta-alueen sisällä. Nämä toiminta-alueen erityispiirteet huomioon ottaen hankkeen koulutus, laitetestaus ja kehitys toimintaan valittiin sellaiset yritykset, jotka kykenivät toimittamaan, kehittämään ja kouluttamaan porotalouden tarpeisiin sopivia tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä sitoutumaan laitteiden edelleen kehittelyyn projektin ajaksi ja sen jälkeen. Porotaloudessa hyödynnettäviä laitteita kehittäviä yrityksiä on hyvin vähän. Projektin suunnittelusta lähtien hankkeen toteutuksessa on ollut mukana DavviData Tmi, joka on erikoistunut suunnittelemaan ja toteuttamaan porotaloudessa hyödynnettäviä tietoteknisiä laitteita ja ohjelmistoja. Tracker Oy osallistui projektiin porojen paikannuslaitteiden koulutuksen, testauksen ja kehittämisen osalta. 3.2 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Hankkeen toiminta alkoi tiedotuksen, koulutusjärjestelyiden ja suunnitelman suunnittelulla. Parhaimmiksi hankkeesta tiedottamisen kanaviksi koettiin paliskuntien kokoukset, paliskuntien poroisäntien kokoukset, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä muiden tahojen järjestämät porotalouden seminaarit ja tilaisuudet, suorat yhteydenotot paliskuntien poroisäntiin, rahastonhoitajiin ja porotalousyrittäjiin sekä tiedottaminen sidosryhmien välityksellä, lehti-ilmoituksilla paikallis-, maakunta- ja porotalouden erikoislehdissä. Koulutukset järjestettiin porotaloustyöt huomioon ottaen sopivina ajankohtina ja mahdollisimman lähellä kohderyhmää, jotta koulutuksiin osallistuminen olisi mahdollista. Koulutusten järjestämisen pohjaksi luotiin vuosikalenteri, johon hahmoteltiin parhaimmat koulutusajankohdat hankkeen eri koulutuksille. Hankkeen toteutus voidaan jakaa kolmeen toimintakokonaisuuteen: koulutustoimintaan, tuki- ja neuvontatoimintaan sekä laitetestaustoimintaan. Koulutuksia järjestettiin hankkeen aikana eri puolilla pohjoista poronhoitoaluetta. Hankkeen suunniteltuna toiminta-alueena oli koko poronhoitoalue, mutta käytännössä resurssit (kouluttajat, aika) eivät riittäneet koulutusten järjestämiseen laajemmalle alueelle, koska koulutustarve pelkästään poronhoitoalueen pohjoisosissa oli suuri. Koulutuspaikkakunnat valittiin koulutusten tarpeen ja kysynnän mukaan. Koulutuksia järjestettiin kuntakeskusten sijaan eniten syrjäisissä kylissä. Koulutuksiin osallistujat saivat vaikuttaa koulutuksen sisältöön, jolloin koulutuksissa opetettiin juuri niitä asioita, joita osallistujat tarvitsivat. Näin toteutettiin hankesuunnitelman mukainen täsmäkoulutus, jossa koulutettavana olevat saavat juuri sellaista koulutusta, joka parhaiten kehittää heidän ammatillista osaamistaan. Koulutuksien opetusaiheet olivat hankesuunnitelman mukaisesti tietotekniikan perusteet, tietokoneen käyttö, internetin käytön perusteet, tietokoneen tietoturva, sähköpostin hyötykäyttö, tietokoneen oheislaitteiden asennus ja käyttö sekä porotalouden piiriin tehdyt erikoisohjelmat kuten Porovaaka (porojen punnitus), Pomu (porokirjanpito), Winporo (porokirjanpito), Tuku (poronlihan hinnoittelu ja myynti) ja Poru (porojen ruokintalaskelma). Lisäksi osallistujien tarpeiden mukaan opetettiin myös muiden
4 ohjelmien käyttöä kuten internet-sivujen tekoa ja kuvankäsittelyä. Koulutustoiminta sisälsi koulutusten lisäksi uuden opetusmateriaalin kehittämisen porotalousyrittäjien tarpeisiin. Hankkeen tietotekninen tuki- ja neuvontatoiminta sisälsi henkilökohtaista käytännön koulutusta ja neuvontaa osallistujien tietotekniikan käytön ongelmatilanteissa. Tyypillisesti tuki- ja neuvontatarve liittyi koulutuksiin osallistujien omien tietotekniikkalaitteiden ja -ohjelmien hallintaan. Tukea ja neuvontaa annettiin koulutusten yhteydessä ja usein myös koulutettavan kotona. Tuki- ja neuvontatoiminnasta tiedotettiin myös paikallislehdessä, joten se oli käytettävissä myös niille kohderyhmään kuuluville, jotka eivät osallistuneet varsinaisiin koulutuksiin. Tuen- ja neuvonnan tarvetta kartoitettiin myös koulutuksiin osallistuneille suunnatulla kyselyllä. Tietotekniikan tuki- ja neuvontatoimintaa täydensi etäopetusohjelmisto, joka mahdollisti opetuksen ja neuvonnan antamisen etänä tietoverkon kautta. Laitetestaustoiminnan tavoitteena oli testata poronhoitoon soveltuvia laitteita poronhoidolle tyypillisissä ääriolosuhteissa ja siten löytää uusia tietoteknisten työvälineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia porotyöhön. Hankkeen aikana testattiin poronhoitotyön ääriolosuhteisiin soveltuvia tietokoneita, porojen paikannuslaitteistoa ja poroerotuksissa porojen ns. lukemiseen tarkoitettua lukulaitetta, tallenninta. Laitteiden testaaminen toteutettiin siten, että porotalouden harjoittajat koulutettiin käyttämään laitteita heidän todellisessa työympäristössään, jonka jälkeen poromiehet itsenäisesti testasivat laitteita omassa käytännön porotyössä ja opettivat laitteiden käyttöä myös toisille poromiehille. Projektin toteuttaminen edellytti yhteistyötä erityisesti paliskuntien ja porotalousyrittäjien kanssa. Paliskunnat antoivat hankkeelle mahdollisuuden tiedottaa hankkeen toiminnasta paliskuntakokousten yhteydessä. Lisäksi useiden paliskuntien toimihenkilöt kuten poroisännät ja rahastonhoitajat tiedottivat hankkeen toiminnasta paliskuntiensa jäsenille. Paliskuntien jäsenten porotalousyrittäjien kanssa toimittiin tiiviisti yhteistyössä hankkeen toiminnan organisoinnissa ja toteuttamisessa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Paliskuntain yhdistyksen Poro-Softa hankkeen kanssa, joka kehitteli ja toteutti tietokoneohjelmia porotalousyrittäjien käyttöön. PORO-ICT hanke sain palautetta ohjelmista kentältä suoraan ohjelman käyttäjiltä ja välitti palautteen edelleen Poro-Softa hankkeelle ohjelmien edelleen kehittämiseksi. Myös Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvojat olivat hankkeelle suureksi avuksi porotalousohjelmien tekniseen käyttöön liittyvissä sekä kirjanpidollisissa asioissa. 3.3 Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hankkeen hallinnoijana toimi Saamelaisalueen koulutuskeskus ja vastuuhenkilönä koulutuskeskuksen rehtori Lassi Valkeapää. Projektin vetäjänä toimi Piia Heikkinen, joka hoiti muun muassa hankkeeseen liittyvän maksatuksen, raportoinnin, tiedottamisen ja koulutusjärjestelyt sekä toimi kouluttajana hankkeen järjestämissä koulutuksissa. Hankkeessa kouluttajina ja suunnittelijoina toimivat myös Kari Peltonen ja Sari Niemelä. Hankkeessa yrityksinä mukana olivat DavviData Tmi ja Tracker Oy. DavviData:n Martti Kemppainen on erikoistunut porotalouden hoitoon liittyviin laitteisiin ja ohjelmiin, ja hän toimi hankkeessa suunnittelijana, konsulttina ja kouluttajana. Tracker Oy on erikoistunut paikannuslaitteisiin ja yritys osallistui hankkeessa paikannuslaitteiston kehittämiseen poronhoidon alalle. Yrityksen asiantuntija Hannu Lohi toimi myös kouluttajina hankkeen järjestämissä koulutuksissa.
5 Hankkeen toiminnan seuranta ja ohjaus tapahtui ohjausryhmätyössä. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano muodostui porotalousalan asiantuntijoista. Ohjausryhmän jäsenten valintaan vaikutti suurelta osin jäsenten käytännön porotalouden tuntemus: lähes kaikki ohjausryhmän jäsenet ovat itse poronhoitajia. Lisäksi jäsenet edustavat eri porotalousorganisaatioita ja tahoja. Ohjausryhmän jäseninä toimivat Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta Lassi Valkeapää, Lapin lääninhallituksesta Kari Torikka, Paliskuntain yhdistyksestä Inga-Briitta Magga, Lapin paliskunnasta Osmo Pokuri, Muddusjärven paliskunnasta Oula Angeli, Kaldoaivin paliskunnasta Vieno Länsman, Porosaamelaiset ry:stä Juha Magga sekä Lapin Työ- ja elinkeinokeskuksesta Keijo Alanko. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Lassi Valkeapää ja lähtien Liisa Holmberg. Kokouksissa sihteerinä ja samalla hankkeen toiminnan esittelijänä toimi projektin vetäjä Piia Heikkinen. Ohjausryhmätyön tueksi kokouksiin kutsuttiin porotalouden tietotekniikan asiantuntijoiksi Martti Kemppainen (DavviData Tmi), Kari Peltonen (Saamelaisalueen koulutuskeskus) sekä Mika Kavakka (Paliskuntain yhdistys). 3.4 Kansainvälinen yhteistyö Projekti toteutettiin kansallisena projektina, mutta hankkeen toiminta herätti kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi ruotsalaiset poromiehet tutustuivat porojen paikannuslaitteistoon Käsivarren paliskunnassa. Hanke on aloittanut laitetestaustoiminnan, joka mahdollistaa kansainvälisen laitekehitysyhteistyön. 4. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen toiminnan tunnetuksi tekemisen kannalta on ollut tärkeää tiedottaa aktiivisesti hankkeesta, sen tavoitteista ja konkreettisista toimenpiteistä erityisesti hankkeen kohderyhmälle. Tiedottamisen tavat ovat olleet moninaiset. Hankkeen aikana, etenkin sen alussa, pidettiin kohderyhmälle suunnattuja infotilaisuuksia hankkeen toiminnasta. Infotilaisuudet pidettiin paliskuntien kokousten yhteydessä sekä muissa tilaisuuksissa kuten Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämissä porotalousseminaareissa. Tiedottaminen paliskuntien kokouksessa osoittautui erittäin onnistuneeksi tavaksi saada kontakti kohderyhmään. Hankkeen järjestämistä koulutuksista ilmoitettiin myös lehtiilmoituksin maakunta- ja paikallislehdissä. Eräistä koulutuksista myös paikallisradiossa. Tiedotustilaisuuksissa yhteystietonsa antaneille sekä koulutuksiin aiemmin osallistuneille hankkeen toiminnasta tiedotettiin myös henkilökohtaisesti. Tiedotustilaisuuksiin hankkeelle tehtiin esite ja juliste, joissa hankkeen toiminta lyhyesti esiteltiin. Tiedottamisen apuvälineenä käytettiin aluksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen nettisivuja, myöhemmin hankkeen omia sivuja ( Koulutuksissa rahoittajasta tiedotettiin suullisesti sekä ESR-julistein. Myös kaikki hankkeen toiminnassa mukana olleet tiedottivat hankkeesta ja sen toiminnasta kukin omalla tahollaan. Hankkeen toiminta huomioitiin myös saamelaismediassa lehdessä ja televisiouutisissa.
6 5. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 5.1 Ongelmat projektin toteutuksessa Hankkeen aikana nousi esiin joitain toteutukseen vaikuttavia haasteita ja ongelmia. Ensinnäkin projektin toiminnan alkua hidasti rahoituspäätöksen viivästyminen. Koulutusten ihanteellinen ajankohta suurinta osaa kohderyhmästä ajatellen oli kevätkausi tammikuusta kesäkuun alkuun. Rahoituspäätös hankkeelle saatiin vasta toukokuun lopulla ja sen vuoksi ensimmäisenä toimintavuotena koulutuksia ehdittiin järjestää suunniteltua vähemmän. Kohderyhmän saaminen mukaan hankkeen toimintaan kuten koulutuksiin oli haasteellista. Vaikka tarvetta ja kiinnostusta projektin toimintaa kohtaan suuresti oli, monille porotalouden harjoittajille osallistuminen koulutukseen eli istuminen koulunpenkille oli suuri kynnys, koska siihen ei porotalouden harjoittajien piirissä oltu totuttu. Porotyöhön liittyvä ammatillinen oppiminen tapahtuu perinteisesti luonnon ympäristössä. Tämä kynnys kyettiin kuitenkin monen kohdalla madaltamaan edellä kuvatulla tiedottamisen ja koulutusjärjestelyjen keinoin. Haasteeksi osoittautui myös saada yhteys laajalti koko kohderyhmään. Paliskuntien kokouksiin tyypillisesti osallistuu vain osa paliskunnan jäsenistä, joten niiden kautta ei kyetty kaikkia jäseniä tavoittamaan. Lehti-ilmoituksilla ja muilla tiedottamisen keinoin saavutettiin kuitenkin laajemmin kohderyhmään kuuluvat. Poronhoitotyö on myös siten ennalta arvaamatonta, että porotöiden ajankohta vaihtelee vuosittain luonnon olosuhteiden mukaisesti. Tästä syystä edellisvuonna hyväksi todettu koulutusajankohta ei seuraavana vuonna välttämättä ollutkaan sellainen. Porojen paikannuslaitteiston testaajiksi suunniteltiin neljää poromiestä. Laitteistoa lähti testaamaan kuitenkin vain kaksi poromiestä. Kaksi muuta poromiestä ei voinutkaan aloittaa testaamista, koska he eivät saaneet koottua porojaan lähetinpantojen asentamiseksi. Näin testaustunteja kertyi ennalta suunniteltua vähemmän. Toisaalta osoittautui hyväksi, että testattavia lähetinpantoja oli enemmän yhdellä poromiehellä paikannuslaitteiston todellisen hyödyn kartoittamiseksi laajemmin. Koulutuksia olisi ollut mahdollista järjestää enemmän ja laajemmalla poronhoitoalueella mikäli kouluttajia olisi ollut käytettävissä enemmän. Hankkeen kouluttajalta edellytetään tietoteknisen osaamisen lisäksi porotalouden tuntemusta, ja osaavia kouluttajia ei ollut tiedossa tai käytettävissä. 5.2 Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Hankkeen suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi liittyvät projektin hallintaan ja henkilöstöresursointiin. Onnistunut projekti edellyttää hyvää toimintasuunnitelmaa selkeine aikatauluineen, toimenpiteineen ja riittävine panoksineen. Projektin alussa on tärkeää tehdä selväksi projektin toiminta ja käytännöt kokonaisuudessaan kaikille hankkeen toteuttamiseen osallistuville henkilöille ja tahoille. Kunkin hankkeessa toimivan tulee tietää tehtävänsä, tehtävän aikataulutus sekä miten tehtävään sisältyvät hallinnalliset toimenpiteet (raportointi, tarvittavat lomakkeet jne.) käytännössä hoidetaan. Projektin toimenpiteiden suunnittelua ja aikataulutusta helpottaa projektin hallintaohjelmisto. Ennen hankkeen alkua olisi myös hyvä ennalta kartoittaa toimintaan mukaan tulevat henkilöt ja yritykset. Näin hankkeen toiminta saadaan nopeammin käyntiin, ja voidaan ennakoida paremmin laskennallisen rahoituksen kertyminen.
7 Hankkeen henkilöstöresursointi olisi parasta organisoida mahdollisuuksien mukaan siten, että hankkeen toteuttamisessa mukana olevat henkilöt voivat olla hankkeessa töissä tietyn ajan täysipäiväisesti, jolloin he voivat paremmin keskittyä selkeästi määriteltyyn ja rajattuun työtehtäväänsä. Tällä tavoin hanke ja sen toimenpiteet kyetään toteuttamaan tehokkaammin ja aikataulussaan. Hankkeessa osa-aikaisesti päätyön ohella toimiminen saattaa aiheuttaa sen, että aikaa päätyöltä ei hankkeen toimenpiteille lopulta jää riittävästi. 6. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen yleisenä tavoitteena oli yritysten henkilöstön kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. Hanke pyrki koulutuksin ja laitetestauksin lisäämään yritysten olemassa olevan ja mahdollisen uuden henkilöstön osaamista hyödyntäen uusinta tietoa ja teknologiaa sekä edistämään yrittäjyyttä ja tukemaan yritysten kasvua. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja laitetestaukseen osallistui yhteensä yli 300 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Osallistuneista suurin osa oli porotalousyrittäjiä ja loput muulla tavalla porotalouden piirissä toimivaa tai muissa tehtävissä toimivia. Monet osallistujista osallistui hankkeen aikana useaan eri koulutukseen. Hankkeen toiminnasta tehtiin kysely koulutuksiin osallistuneille. Kyselyyn vastanneista 98% koki koulutuksen olleen itselleen hyödyllinen. Lisäksi vastanneista 90% koki koulutusten kehittäneen tai uudistaneen heidän työtään. Konkreettisena esimerkkinä porotalousyrittäjät ovat oppineet hyödyntämään tietotekniikkaa sekä käyttämään porotalouden kirjanpitoon ja laskentaan tehtyjä tietokoneohjelmia esimerkiksi tekemään sähköisessä muodossa arvonlisä- ja tuloslaskelman viranomaisille. Koulutusten vaikutuksesta monet osallistujat hankkivat hankkeen aikana itselleen tietokoneen, koska koulutuksissa monille vahvistui käsitys tietotekniikan hyödyllisyydestä oman elinkeinonsa harjoittamisessa. Porotalousyritysten kasvua tuki hankkeen antamat internetin hyötykäytön koulutukset, joissa osallistujille opetettiin internetin käyttöä markkinointiin ja tiedon hankintaan. Positiivista palautetta on saatu hankkeen toimintaan osallistuneiden lisäksi myös monilta muilta yhteistyötahoilta, kuten Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvojilta ja paliskuntien rahastonhoitajilta, jotka omassa työssään havaitsivat poroelinkeinon harjoittajien tietotekniikan käytön kehityksen. Hankkeen laitetestaus ja kehitystoiminta tuotti positiivista tulosta. Tavoitteena oli testata ja kehitellä porotyöhön soveltuvia uusia tietoteknisiä laitteita porotyön avuksi. Poromiehet kokivat laitteiden olevan erittäin hyödyllisiä porotyössä ja parantavat poroelinkeinon kannattavuutta huomattavasti. Palautteen mukaan hankkeen aikana kehitellyt ja testatut porojen paikannuslaitteet helpottavat porojen paikannusta maastossa säästäen työaikaa muuhun porotyöhön ja vähentävät kalliita moottorikelkalla ja mönkijällä ajettavia työajokilometrejä porojen kokoamisessa. Laitteisiin kohdistui kehittämistarvetta ja laitteita testanneet poromiehet haluavat jatkaa laitteiden testaamista myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aikana testattiin myös porojen lukemiseen poroerotuksissa kehiteltyä digitaalista lukulaitetta. Laite helpottaa porotietojen siirtämistä paliskunnan tietojärjestelmään. Lisäksi poroteurastamoissa järjestetyissä koulutuksissa opetettiin aiemmin kehiteltyä porojen punnitusjärjestelmän käyttöä ns. viivakoodipilttoja käyttäen.
8 Saadun palautteen mukaan hanke saavutti päätavoitteena olleen yritysten henkilöstön osaamisen kehittämisen ja yrittäjyyden edistämisen hyödyntäen uusinta tietoa ja teknologiaa. Työpaikkojen uudistaminen ja kehittäminen tukee niiden säilymistä tulevaisuudessa. Hankesuunnitelmaan tavoitteeksi oli kirjattu myös uusien yritysten ja työpaikkojen aikaansaaminen. Hankkeen aikana ei kuitenkaan saatu tietoon uusia perustettuja yrityksiä ja työpaikkoja, joiden syntyyn hanke olisi selkeästi myötävaikuttanut, koska suurin osa 240 henkilöä hankkeen koulutuksiin osallistuneista oli jo porotalousyrittäjiä. Uusien työpaikkojen odotettiin syntyvän hankkeeseen mukaan tulevissa yrityksissä laitetestauksen aikaansaaman laitteiden ja niihin liittyvän konsultoinnin kysynnän noustessa, mutta hankkeen aikana tarvetta uusille työntekijöille näissä yrityksissä ei vielä kuitenkaan syntynyt. Lisäksi hankkeeseen työttömänä osallistuneiden odotettiin työllistyvän tietotekniikkakoulutusten myötä, mutta hanke ei saanut tietoonsa yhtään osallistujaa, joka olisi hankkeen toiminnan aikana välittömästi työllistynyt. Hankkeen koulutuksiin osallistui vain muutamia työttömiä. Tietotekninen osaaminen varmasti edesauttaa työllistymistä tulevaisuudessa. 7. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Erityisen innovatiivista hankkeen toiminnassa oli laitetestaus, jossa testattiin ja kehiteltiin poronhoitoon uusia tietoteknisiä laitteita, joiden avulla kyettiin luomaan uudenlaisia työtapoja, joista on poronhoitajalle taloudellista hyötyä, ja joiden avulla fyysisesti raskasta porotyötä voidaan helpottaa. Hankkeen aikana käytännön porotyössä testatut ja edelleen kehitellyt porojenpaikannuslaitteet ja porojen lukulaite ovat täysin uusia työkaluja. Hanke koulutti kohderyhmälle myös aiemmin porotyöhön kehiteltyjen innovatiivisten laitteiden ja ohjelmien käyttöä kuten porojen punnitusjärjestelmää viivakoodipilttoja käyttäen. Myös koulutusten organisoinnin toimintatapaa voidaan pitää innovatiivisena. Hankkeessa koulutusjärjestelyissä huomioitiin kohderyhmän edellytykset osallistua koulutuksiin erityisen laajasti ja sen vaikutus toimintaan oli merkittävä. Koulutukset järjestettiin kohderyhmälle sopivaan vuoden aikaan, jolloin he poronhoitotöiltään parhaiten ehtivät osallistua koulutukseen. Lisäksi koulutukset järjestettiin mahdollisimman lähellä kohderyhmää, jolloin koulutuksia järjestettiin erityisesti syrjäisissä kylissä kaukana kuntakeskuksista. 93% palautekyselyyn vastanneista piti erittäin merkittävänä tekijänä koulutuksiin osallistumiselleen sitä, että koulutus järjestettiin lähellä heidän asuin- tai työpaikkaansa. Osallistujat saivat vaikuttaa koulutusten sisältöön, jolloin he saivat juuri sellaista täsmäkoulutusta, jota tarvitsivat. Lisäksi osallistujien kanssa yhdessä sovittiin poronhoitotyön kannalta sopivat koulutuspäivät ja ajat. Palautekyselyyn vastanneista 88% oli erittäin tyytyväinen koulutusten sisältöön, toimivuuteen ja laatuun. Poronhoitajille on joidenkin aikaisempien hankkeiden toimesta järjestetty koulutusta, mutta niissä ei hankkeen saaman palautteen mukaan ole huomioitu samassa laajuudessa kohderyhmän edellytyksiä osallistua koulutukseen sekä mahdollisuutta vaikuttaa koulutuksen sisältöön ja pituuteen. 8. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen aikana saatiin tietoa porotalousyrittäjän tietoteknisistä koulutustarpeista sekä koulutuksiin osallistumisen edellytyksistä. Palautteen mukaan tietotekniikkakoulutuksia toivotaan järjestettävän kohderyhmälle myös tulevaisuudessa. Koulutuksiin osallistuneista palautekyselyyn vastanneista 92% toivoo tietotekniikkakoulutuksia lähelle
9 asuinpakkaasi myös tulevaisuudessa. Tietotekniikan käytön ja hyödyntämisen koulutuksia tullaan järjestämään jatkossa porotalouden piirissä toimiville Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamelaiskulttuurikoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen puitteissa. Koulutusten tukena tullaan käyttämään hankkeen aikana käyttöön saatua etäopetusohjelmistoa sekä luotua opetusmateriaalia. Hankkeen aikana luotua nettisivustoa ( kehitetään edelleen opetuksen ja oppimisen tueksi sekä tiedottamaan nykyisten ja tulevien porotalouden kehittämishankkeiden toiminnasta ja tuloksista. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen porotalousyrittäjän ammattitutkintoon sisältyvään tietotekniikan opetukseen sisällytetään poromiehen uusi tietotekniikka -aihe, jossa kerrotaan hankkeen aikana testatuista porotyöhön kehitellystä laitteista ja pyritään myös opetetaan niiden käyttöä käytännössä. Hankkeen aikana porojenpaikannuslaitteita testanneet poromiehet ovat ilmoittaneet haluavansa jatkaa testausta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeelle on myös suunniteltu jatkohankkeita, joihin haetaan rahoitusta.
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotMitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?
Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan
LisätiedotTyövoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010
Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotSyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1
SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 11.2.2019 11.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa
LisätiedotPorokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk
Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:, valittujen
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotKirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009
Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla
LisätiedotPOROTALOUS SUUNNITELMA
LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUS SUUNNITELMA Inga-Briitta Magga 2 POROTALOUSSUUNNITELMA Kuvaa paliskunnan tapaa toimia Laaditaan useammaksi vuodeksi
LisätiedotPalveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op
Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotPOROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,
POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden
LisätiedotOSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015
OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen
LisätiedotAvustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen
1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotYRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA
YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA Jyväskylässä 4.3.2007 Milla Lewandowski SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 KEHITTÄMISTOIMINTA... 1 1.2 OSALLISTUNEET YRITYKSET... 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 2 3 KEHITTÄMISTOIMINNAN
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotYHTEISHANKINTAKOULUTUS
Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen
LisätiedotKaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012
Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen nimi Kaivannais- ja energiateollisuuden
LisätiedotBIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE
BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotPutkeen menee! hanke
Putkeen menee! hanke Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke 1.1.2012-30.6.2014 Yleistä Putkeen menee!-hankkeesta Yleishyödyllinen kehittämishanke Hakijana ja toteuttajana Maveplan Oy Kesto
LisätiedotNUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI
NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen
LisätiedotElämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille
Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotPorokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk
Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste Mitkä ovat mielestänne poronhoidon tarjoamat tärkeimmät mahdollisuudet ja hyödyt Suomelle? Valitkaa seuraavista vaihtoehdoista enintään kolme:,
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotVerkkoviestintäkartoitus
Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotOpiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.
1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
Lisätiedot17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013
Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotTiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät
TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,
LisätiedotTOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE
TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotDigiajan opettajan selviytymispaketti
10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin
LisätiedotLoppuraportti OPE-OKA
Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi
LisätiedotYrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)
Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen
LisätiedotTyössäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotTULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET
Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 TOIMIJATYÖN TAVOITTEET 2013-2015 Ylläpitää aktiivista ja näkyvää liikenneturvallisuustyötä Kehittää tiedotusta eri keinoin Aktivoida kuntaryhmien toimintaa
LisätiedotVammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi
Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE 2016 Vastausprosentti: 50 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt ja
LisätiedotTYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI
Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotEAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka:
EAKR: DigiLeap Hallittu digiloikka: Digitalisaatiokyselyn tulokset (2018) Teknologian tutkimuskeskus VTT: Jukka Kääriäinen, Maarit Tihinen Oulun Yliopisto: Marko Juntunen, Sari Perätalo DigiLeap -hanke
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 42,4 % 1. Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet 1. Sivu 1 / 10 1. Koulutuksen sisällöt
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotKyselyn toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).
1 KYSELY YKSITYISILLE PERHEPÄIVÄHOITAJILLE Opetushallitus julkaisi syksyllä 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka ohjaavat kaikkea varhaiskasvatustoimintaa Suomessa. Perusteiden pohjalta kaikki
LisätiedotProjektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen
Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt
LisätiedotVIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla
VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA
YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI
Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.
LisätiedotInspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO
Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
Lisätiedottyössäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat
1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Kehitysympäristön käyttö Tavoitteet: Opiskelija osaa määritellä, suunnitella ja toteuttaa ohjelmiston sekä dokumentoida ja testata valittua
LisätiedotLIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013
LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän
LisätiedotAjankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta
Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski
LisätiedotJHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelmasta yleisesti Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta Edunvalvonta Koulutus
JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja
Lisätiedot1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotKaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous
Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotKulttuuri ja kieli ohjauksessa
Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista
LisätiedotKuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA
Kuntoutussäätiö LIIKUNTA JA OSALLISUUS - HANKKEEN ELOKUISIA KUULUMISIA KEHITTÄMISTYÖLLE NÄHDÄÄN SUURI TARVE ALUEILLA J A KONKREETTISTA TOIMINTAA ON PYSTYTTY EDISTÄMÄÄN 26.8.16 Tässä on hienoja kuulumisia
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotTutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:
1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotHannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus
Petofoorumi Petotilanteen vaikutus porotalouteen Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus Salla 31.1.2011 1 Taustaa Perinteinen i elinkeino i Poroelinkeinon merkitys harvaanasutun maaseudun näkökulmasta Kannattavuuden
LisätiedotYleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:
LisätiedotVerkostoituvat tietojärjestelmälääkärit
Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon
LisätiedotAnniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö
Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
Lisätiedot