PORO-ICT - LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORO-ICT - LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 PORO-ICT - LOPPURAPORTTI 1. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA PORO-ICT hanke on porotalouden ja porotalousyrittäjyyden kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää porotalouden piirissä toimivien tietotekniikan käytön osaamista ja vahvistaa tietotekniikan monipuolista hyödyntämistä porotalouden alalla hyödyntäen uusinta tietoa ja teknologiaa. Hankkeen tavoite kiteytettynä on, että toiminnan tuloksena paliskunnissa on osaavia porotalousyrittäjiä, jotka kykenevät käyttämään ja hyödyntämään tietotekniikkaa omassa ammatissaan. Hankkeen toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen toimintakokonaisuuteen: koulutustoimintaan, tuki- ja neuvontatoimintaan sekä laitetestaustoimintaan. Kohderyhmälle järjestettiin tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käytön koulutuksia, joiden sisältö vastasi heidän ammatillisia oppimistarpeitaan. Tuki- ja neuvontatoiminta tarjosi henkilökohtaista käytännön koulutusta ja neuvontaa osallistujien tietotekniikan käytön ongelmatilanteissa. Laitetestaustoiminnassa testattiin poronhoitoon soveltuvia tietoteknisiä laitteita poronhoidolle tyypillisissä ääriolosuhteissa ja pyrittiin löytämään uusia tietoteknisten työvälineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia porotyöhön. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin, tuki- ja neuvontatoimintaan ja laitetestaustoimintaan osallistui yhteensä noin 300 henkilöä. Osallistuneista suurin osa oli porotalousyrittäjiä ja muut muulla tavalla porotalouden piirissä toimivaa tai muissa tehtävissä toimivia. Monet osallistujista osallistui hankkeen aikana useaan eri koulutukseen. Koulutuksiin osallistuneista palautekyselyyn vastanneista 98% koki koulutuksen olleen itselleen hyödyllinen ja 90% koki koulutusten kehittäneen tai uudistaneen heidän työtään. Saadun palautteen mukaan hankkeen päätavoitteena ollut porotalousyrittäjien osaamisen kehittäminen ja porotalousyrittäjyyden edistäminen saavutettiin. Työpaikkojen uudistamisella ja kehittämisellä on vaikutusta niiden pysymiseen myös tulevaisuudessa. Hankkeen laitetestaus ja kehitystoiminta tuotti myös positiivista tulosta. Esimerkiksi porojen paikannuslaitteita testaavat poromiehet kokivat laitteiden olevan hyödyllisiä porotyössä. Palautteen mukaan hankkeen aikana kehitellyt ja testatut porojen paikannuslaitteet helpottavat porojen paikannusta maastossa parantaen poroelinkeinon kannattavuutta. 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Porotaloudessa käytännön poronhoitotyön apuna tietotekniikan hyödyntäminen on ollut vielä reilut puoli vuosikymmentä sitten suhteellisen vähäistä, koska poronhoitoon ei oltu kehitelty tietotekniikkaan perustuvia erityisiä laitteita tai ohjelmia. Lisäksi tietoliikenneyhteydet olivat erityisesti Pohjois-Lapissa huonot. Viimevuosien aikana on tapahtunut näiltä osin kehitystä. Poronhoitotyöhön on kehitelty työtä helpottavia tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia. Tietoliikenneyhteydet ovat nyt monissa syrjäisissäkin Pohjois-Lapin kylissä kehittyneet modeemiyhteydestä laajakaistaksi. Tosin monet alueet ovat yhä laajakaistayhteyden ulkopuolella. Kehitys on tuonut mahdollisuuden hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa myös porotalouden piirissä.

2 Yhteiskunnan eri viranomaiset edellyttävät poroelinkeinon harjoittajilta yhä enemmän siirtymistä sähköiseen asiointiin ja tiedonsiirtoon. Tämä tarkoittaa erilaisten raporttien, hakemusten yms. saamista, täyttämistä ja toimittamista viranomaisille sähköisessä muodossa tietoverkon välityksellä. Tiedon välitys on osittain tai jopa kokonaan siirtynyt internetpohjaiseksi. Esimerkiksi Paliskuntain yhdistys tiedottaa ja jakaa porotalousohjelmia ja -lomakkeita paliskunnille ja poronhoitajille internetsivustonsa välityksellä. Kehityksen myötä monet porotalouden piirissä toimivat ovat hankkineet itselleen tietokoneen ja muita tietoteknisiä laitteita. Ongelmaksi muodostui kuitenkin laitteiden ja ohjelmien käytön osaamisen puute, koska tietotekniikan käytön koulutuksia ei ole ollut riittävästi tarjolla erityisesti syrjäisemmissä kylissä ja erityisesti porotalouden harjoittajille. Tätä taustaa vasten Saamelaisalueen koulutuskeskus suunnitteli koulutusmahdollisuuksia saamelaisalueella porotalouden piirissä toimiville henkilöille. Porotalous poikkeaa tietoteknisiltä laitteisto- ja ohjelmistotarpeiltaan ja niiden soveltamistavoiltaan muista elinkeinoista. Porotyötä harjoitetaan luonnossa laajalla alueella ja ääriolosuhteissa. Tällöin luonnon ääriolosuhteisiin sopivien laitteiden ja ohjelmien kehittäminen sekä niiden käytön osaaminen korostuu. Hankkeen koulutusten sisältö ja käytännön järjestelyt suunniteltiin kohderyhmälle poromiehille sopiviksi. Projektin päämäärä kiteytettynä on, että toiminnan tuloksena paliskunnissa on osaavia porotalousyrittäjiä, jotka kykenevät käyttämään ja hyödyntämään tietotekniikkaa omassa ammatissaan. Projektisuunnitelmaan tavoitteeksi asetettiin, että koulutushanke: kehittää, tuottaa ja toteuttaa koulutus- ja tuotekehityspalveluita sekä neuvonta ja tukipalveluita. edistää tietotekniikan todellista osaamista luontaiselinkeinon harjoittajien keskuudessa. edistää tietotekniikan asemaa apuvälineenä poroelinkeinon kehittämisessä. järjestää suunnattua ( täsmäkoulutusta ) oppijan taso huomioiden. tukee poroelinkeinon kehittymistä ja kehittämistä kansallisissa ja kansainvälisissä haasteissa. lisää yhteistyön kautta yhteyksiä kansainvälisiin tieto- ja viestintätekniikan alan toimijoihin luontaiselinkeinojen parissa työskentelevien tarpeiden huomioimiseksi. estää luontaiselinkeinojen parissa työskentelevien syrjäytymistä työelämästä. Projektisuunnitelmassa kohderyhmäksi määriteltiin paliskuntien poroelinkeinon harjoittajat sekä kaikki porotalouden piirissä toimivat henkilöt, tahot ja organisaatiot. Näitä ovat saamelaisjärjestöt, viranomaistahot, poronlihan jalostajaliikkeet, luontaiselinkeinon harjoittajat ja muut yhteistyökumppanit. 3. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 3.1 Osallistujien ja yritysten valinta Projektin järjestämiin koulutuksiin pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman paljon kohderyhmään kuuluvia, erityisesti porotalousyrittäjiä, muulla tavoin porotalouden piirissä toimivia, muita luontaiselinkeinon harjoittajia sekä sellaisia paliskunnissa toimia

3 henkilöitä, joiden työtehtävissä tietotekniikkataidoilla on erityisen suuri merkitys. Kiinnostusta hankkeen koulutuksiin ja muuhun toimintaan osallistumiseen kartoitettiin tiedottamalla toiminnasta porotalousyrittäjille muun muassa paliskuntien kokouksissa ja järjestettävistä koulutuksista ilmoitettiin lehti-ilmoituksin. Hankkeen toiminta-alue oli haasteellinen projektin toteuttamiselle. Se vaati hankkeen toteuttajilta erityistä sekä maatieteellistä että kulttuurillista tietämystä. Haasteina olivat pitkät maantieteelliset etäisyydet ja siihen liittyvät tietotekniset katvealueet sekä poromiesten paimennuskulttuuri erotuksineen ja vasojen merkkausineen, joka vaihteli toiminta-alueen sisällä. Nämä toiminta-alueen erityispiirteet huomioon ottaen hankkeen koulutus, laitetestaus ja kehitys toimintaan valittiin sellaiset yritykset, jotka kykenivät toimittamaan, kehittämään ja kouluttamaan porotalouden tarpeisiin sopivia tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä sitoutumaan laitteiden edelleen kehittelyyn projektin ajaksi ja sen jälkeen. Porotaloudessa hyödynnettäviä laitteita kehittäviä yrityksiä on hyvin vähän. Projektin suunnittelusta lähtien hankkeen toteutuksessa on ollut mukana DavviData Tmi, joka on erikoistunut suunnittelemaan ja toteuttamaan porotaloudessa hyödynnettäviä tietoteknisiä laitteita ja ohjelmistoja. Tracker Oy osallistui projektiin porojen paikannuslaitteiden koulutuksen, testauksen ja kehittämisen osalta. 3.2 Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Hankkeen toiminta alkoi tiedotuksen, koulutusjärjestelyiden ja suunnitelman suunnittelulla. Parhaimmiksi hankkeesta tiedottamisen kanaviksi koettiin paliskuntien kokoukset, paliskuntien poroisäntien kokoukset, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä muiden tahojen järjestämät porotalouden seminaarit ja tilaisuudet, suorat yhteydenotot paliskuntien poroisäntiin, rahastonhoitajiin ja porotalousyrittäjiin sekä tiedottaminen sidosryhmien välityksellä, lehti-ilmoituksilla paikallis-, maakunta- ja porotalouden erikoislehdissä. Koulutukset järjestettiin porotaloustyöt huomioon ottaen sopivina ajankohtina ja mahdollisimman lähellä kohderyhmää, jotta koulutuksiin osallistuminen olisi mahdollista. Koulutusten järjestämisen pohjaksi luotiin vuosikalenteri, johon hahmoteltiin parhaimmat koulutusajankohdat hankkeen eri koulutuksille. Hankkeen toteutus voidaan jakaa kolmeen toimintakokonaisuuteen: koulutustoimintaan, tuki- ja neuvontatoimintaan sekä laitetestaustoimintaan. Koulutuksia järjestettiin hankkeen aikana eri puolilla pohjoista poronhoitoaluetta. Hankkeen suunniteltuna toiminta-alueena oli koko poronhoitoalue, mutta käytännössä resurssit (kouluttajat, aika) eivät riittäneet koulutusten järjestämiseen laajemmalle alueelle, koska koulutustarve pelkästään poronhoitoalueen pohjoisosissa oli suuri. Koulutuspaikkakunnat valittiin koulutusten tarpeen ja kysynnän mukaan. Koulutuksia järjestettiin kuntakeskusten sijaan eniten syrjäisissä kylissä. Koulutuksiin osallistujat saivat vaikuttaa koulutuksen sisältöön, jolloin koulutuksissa opetettiin juuri niitä asioita, joita osallistujat tarvitsivat. Näin toteutettiin hankesuunnitelman mukainen täsmäkoulutus, jossa koulutettavana olevat saavat juuri sellaista koulutusta, joka parhaiten kehittää heidän ammatillista osaamistaan. Koulutuksien opetusaiheet olivat hankesuunnitelman mukaisesti tietotekniikan perusteet, tietokoneen käyttö, internetin käytön perusteet, tietokoneen tietoturva, sähköpostin hyötykäyttö, tietokoneen oheislaitteiden asennus ja käyttö sekä porotalouden piiriin tehdyt erikoisohjelmat kuten Porovaaka (porojen punnitus), Pomu (porokirjanpito), Winporo (porokirjanpito), Tuku (poronlihan hinnoittelu ja myynti) ja Poru (porojen ruokintalaskelma). Lisäksi osallistujien tarpeiden mukaan opetettiin myös muiden

4 ohjelmien käyttöä kuten internet-sivujen tekoa ja kuvankäsittelyä. Koulutustoiminta sisälsi koulutusten lisäksi uuden opetusmateriaalin kehittämisen porotalousyrittäjien tarpeisiin. Hankkeen tietotekninen tuki- ja neuvontatoiminta sisälsi henkilökohtaista käytännön koulutusta ja neuvontaa osallistujien tietotekniikan käytön ongelmatilanteissa. Tyypillisesti tuki- ja neuvontatarve liittyi koulutuksiin osallistujien omien tietotekniikkalaitteiden ja -ohjelmien hallintaan. Tukea ja neuvontaa annettiin koulutusten yhteydessä ja usein myös koulutettavan kotona. Tuki- ja neuvontatoiminnasta tiedotettiin myös paikallislehdessä, joten se oli käytettävissä myös niille kohderyhmään kuuluville, jotka eivät osallistuneet varsinaisiin koulutuksiin. Tuen- ja neuvonnan tarvetta kartoitettiin myös koulutuksiin osallistuneille suunnatulla kyselyllä. Tietotekniikan tuki- ja neuvontatoimintaa täydensi etäopetusohjelmisto, joka mahdollisti opetuksen ja neuvonnan antamisen etänä tietoverkon kautta. Laitetestaustoiminnan tavoitteena oli testata poronhoitoon soveltuvia laitteita poronhoidolle tyypillisissä ääriolosuhteissa ja siten löytää uusia tietoteknisten työvälineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia porotyöhön. Hankkeen aikana testattiin poronhoitotyön ääriolosuhteisiin soveltuvia tietokoneita, porojen paikannuslaitteistoa ja poroerotuksissa porojen ns. lukemiseen tarkoitettua lukulaitetta, tallenninta. Laitteiden testaaminen toteutettiin siten, että porotalouden harjoittajat koulutettiin käyttämään laitteita heidän todellisessa työympäristössään, jonka jälkeen poromiehet itsenäisesti testasivat laitteita omassa käytännön porotyössä ja opettivat laitteiden käyttöä myös toisille poromiehille. Projektin toteuttaminen edellytti yhteistyötä erityisesti paliskuntien ja porotalousyrittäjien kanssa. Paliskunnat antoivat hankkeelle mahdollisuuden tiedottaa hankkeen toiminnasta paliskuntakokousten yhteydessä. Lisäksi useiden paliskuntien toimihenkilöt kuten poroisännät ja rahastonhoitajat tiedottivat hankkeen toiminnasta paliskuntiensa jäsenille. Paliskuntien jäsenten porotalousyrittäjien kanssa toimittiin tiiviisti yhteistyössä hankkeen toiminnan organisoinnissa ja toteuttamisessa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Paliskuntain yhdistyksen Poro-Softa hankkeen kanssa, joka kehitteli ja toteutti tietokoneohjelmia porotalousyrittäjien käyttöön. PORO-ICT hanke sain palautetta ohjelmista kentältä suoraan ohjelman käyttäjiltä ja välitti palautteen edelleen Poro-Softa hankkeelle ohjelmien edelleen kehittämiseksi. Myös Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvojat olivat hankkeelle suureksi avuksi porotalousohjelmien tekniseen käyttöön liittyvissä sekä kirjanpidollisissa asioissa. 3.3 Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hankkeen hallinnoijana toimi Saamelaisalueen koulutuskeskus ja vastuuhenkilönä koulutuskeskuksen rehtori Lassi Valkeapää. Projektin vetäjänä toimi Piia Heikkinen, joka hoiti muun muassa hankkeeseen liittyvän maksatuksen, raportoinnin, tiedottamisen ja koulutusjärjestelyt sekä toimi kouluttajana hankkeen järjestämissä koulutuksissa. Hankkeessa kouluttajina ja suunnittelijoina toimivat myös Kari Peltonen ja Sari Niemelä. Hankkeessa yrityksinä mukana olivat DavviData Tmi ja Tracker Oy. DavviData:n Martti Kemppainen on erikoistunut porotalouden hoitoon liittyviin laitteisiin ja ohjelmiin, ja hän toimi hankkeessa suunnittelijana, konsulttina ja kouluttajana. Tracker Oy on erikoistunut paikannuslaitteisiin ja yritys osallistui hankkeessa paikannuslaitteiston kehittämiseen poronhoidon alalle. Yrityksen asiantuntija Hannu Lohi toimi myös kouluttajina hankkeen järjestämissä koulutuksissa.

5 Hankkeen toiminnan seuranta ja ohjaus tapahtui ohjausryhmätyössä. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano muodostui porotalousalan asiantuntijoista. Ohjausryhmän jäsenten valintaan vaikutti suurelta osin jäsenten käytännön porotalouden tuntemus: lähes kaikki ohjausryhmän jäsenet ovat itse poronhoitajia. Lisäksi jäsenet edustavat eri porotalousorganisaatioita ja tahoja. Ohjausryhmän jäseninä toimivat Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta Lassi Valkeapää, Lapin lääninhallituksesta Kari Torikka, Paliskuntain yhdistyksestä Inga-Briitta Magga, Lapin paliskunnasta Osmo Pokuri, Muddusjärven paliskunnasta Oula Angeli, Kaldoaivin paliskunnasta Vieno Länsman, Porosaamelaiset ry:stä Juha Magga sekä Lapin Työ- ja elinkeinokeskuksesta Keijo Alanko. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Lassi Valkeapää ja lähtien Liisa Holmberg. Kokouksissa sihteerinä ja samalla hankkeen toiminnan esittelijänä toimi projektin vetäjä Piia Heikkinen. Ohjausryhmätyön tueksi kokouksiin kutsuttiin porotalouden tietotekniikan asiantuntijoiksi Martti Kemppainen (DavviData Tmi), Kari Peltonen (Saamelaisalueen koulutuskeskus) sekä Mika Kavakka (Paliskuntain yhdistys). 3.4 Kansainvälinen yhteistyö Projekti toteutettiin kansallisena projektina, mutta hankkeen toiminta herätti kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi ruotsalaiset poromiehet tutustuivat porojen paikannuslaitteistoon Käsivarren paliskunnassa. Hanke on aloittanut laitetestaustoiminnan, joka mahdollistaa kansainvälisen laitekehitysyhteistyön. 4. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen toiminnan tunnetuksi tekemisen kannalta on ollut tärkeää tiedottaa aktiivisesti hankkeesta, sen tavoitteista ja konkreettisista toimenpiteistä erityisesti hankkeen kohderyhmälle. Tiedottamisen tavat ovat olleet moninaiset. Hankkeen aikana, etenkin sen alussa, pidettiin kohderyhmälle suunnattuja infotilaisuuksia hankkeen toiminnasta. Infotilaisuudet pidettiin paliskuntien kokousten yhteydessä sekä muissa tilaisuuksissa kuten Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämissä porotalousseminaareissa. Tiedottaminen paliskuntien kokouksessa osoittautui erittäin onnistuneeksi tavaksi saada kontakti kohderyhmään. Hankkeen järjestämistä koulutuksista ilmoitettiin myös lehtiilmoituksin maakunta- ja paikallislehdissä. Eräistä koulutuksista myös paikallisradiossa. Tiedotustilaisuuksissa yhteystietonsa antaneille sekä koulutuksiin aiemmin osallistuneille hankkeen toiminnasta tiedotettiin myös henkilökohtaisesti. Tiedotustilaisuuksiin hankkeelle tehtiin esite ja juliste, joissa hankkeen toiminta lyhyesti esiteltiin. Tiedottamisen apuvälineenä käytettiin aluksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen nettisivuja, myöhemmin hankkeen omia sivuja (www.boazu.fi). Koulutuksissa rahoittajasta tiedotettiin suullisesti sekä ESR-julistein. Myös kaikki hankkeen toiminnassa mukana olleet tiedottivat hankkeesta ja sen toiminnasta kukin omalla tahollaan. Hankkeen toiminta huomioitiin myös saamelaismediassa lehdessä ja televisiouutisissa.

6 5. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 5.1 Ongelmat projektin toteutuksessa Hankkeen aikana nousi esiin joitain toteutukseen vaikuttavia haasteita ja ongelmia. Ensinnäkin projektin toiminnan alkua hidasti rahoituspäätöksen viivästyminen. Koulutusten ihanteellinen ajankohta suurinta osaa kohderyhmästä ajatellen oli kevätkausi tammikuusta kesäkuun alkuun. Rahoituspäätös hankkeelle saatiin vasta toukokuun lopulla ja sen vuoksi ensimmäisenä toimintavuotena koulutuksia ehdittiin järjestää suunniteltua vähemmän. Kohderyhmän saaminen mukaan hankkeen toimintaan kuten koulutuksiin oli haasteellista. Vaikka tarvetta ja kiinnostusta projektin toimintaa kohtaan suuresti oli, monille porotalouden harjoittajille osallistuminen koulutukseen eli istuminen koulunpenkille oli suuri kynnys, koska siihen ei porotalouden harjoittajien piirissä oltu totuttu. Porotyöhön liittyvä ammatillinen oppiminen tapahtuu perinteisesti luonnon ympäristössä. Tämä kynnys kyettiin kuitenkin monen kohdalla madaltamaan edellä kuvatulla tiedottamisen ja koulutusjärjestelyjen keinoin. Haasteeksi osoittautui myös saada yhteys laajalti koko kohderyhmään. Paliskuntien kokouksiin tyypillisesti osallistuu vain osa paliskunnan jäsenistä, joten niiden kautta ei kyetty kaikkia jäseniä tavoittamaan. Lehti-ilmoituksilla ja muilla tiedottamisen keinoin saavutettiin kuitenkin laajemmin kohderyhmään kuuluvat. Poronhoitotyö on myös siten ennalta arvaamatonta, että porotöiden ajankohta vaihtelee vuosittain luonnon olosuhteiden mukaisesti. Tästä syystä edellisvuonna hyväksi todettu koulutusajankohta ei seuraavana vuonna välttämättä ollutkaan sellainen. Porojen paikannuslaitteiston testaajiksi suunniteltiin neljää poromiestä. Laitteistoa lähti testaamaan kuitenkin vain kaksi poromiestä. Kaksi muuta poromiestä ei voinutkaan aloittaa testaamista, koska he eivät saaneet koottua porojaan lähetinpantojen asentamiseksi. Näin testaustunteja kertyi ennalta suunniteltua vähemmän. Toisaalta osoittautui hyväksi, että testattavia lähetinpantoja oli enemmän yhdellä poromiehellä paikannuslaitteiston todellisen hyödyn kartoittamiseksi laajemmin. Koulutuksia olisi ollut mahdollista järjestää enemmän ja laajemmalla poronhoitoalueella mikäli kouluttajia olisi ollut käytettävissä enemmän. Hankkeen kouluttajalta edellytetään tietoteknisen osaamisen lisäksi porotalouden tuntemusta, ja osaavia kouluttajia ei ollut tiedossa tai käytettävissä. 5.2 Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Hankkeen suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi liittyvät projektin hallintaan ja henkilöstöresursointiin. Onnistunut projekti edellyttää hyvää toimintasuunnitelmaa selkeine aikatauluineen, toimenpiteineen ja riittävine panoksineen. Projektin alussa on tärkeää tehdä selväksi projektin toiminta ja käytännöt kokonaisuudessaan kaikille hankkeen toteuttamiseen osallistuville henkilöille ja tahoille. Kunkin hankkeessa toimivan tulee tietää tehtävänsä, tehtävän aikataulutus sekä miten tehtävään sisältyvät hallinnalliset toimenpiteet (raportointi, tarvittavat lomakkeet jne.) käytännössä hoidetaan. Projektin toimenpiteiden suunnittelua ja aikataulutusta helpottaa projektin hallintaohjelmisto. Ennen hankkeen alkua olisi myös hyvä ennalta kartoittaa toimintaan mukaan tulevat henkilöt ja yritykset. Näin hankkeen toiminta saadaan nopeammin käyntiin, ja voidaan ennakoida paremmin laskennallisen rahoituksen kertyminen.

7 Hankkeen henkilöstöresursointi olisi parasta organisoida mahdollisuuksien mukaan siten, että hankkeen toteuttamisessa mukana olevat henkilöt voivat olla hankkeessa töissä tietyn ajan täysipäiväisesti, jolloin he voivat paremmin keskittyä selkeästi määriteltyyn ja rajattuun työtehtäväänsä. Tällä tavoin hanke ja sen toimenpiteet kyetään toteuttamaan tehokkaammin ja aikataulussaan. Hankkeessa osa-aikaisesti päätyön ohella toimiminen saattaa aiheuttaa sen, että aikaa päätyöltä ei hankkeen toimenpiteille lopulta jää riittävästi. 6. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen yleisenä tavoitteena oli yritysten henkilöstön kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. Hanke pyrki koulutuksin ja laitetestauksin lisäämään yritysten olemassa olevan ja mahdollisen uuden henkilöstön osaamista hyödyntäen uusinta tietoa ja teknologiaa sekä edistämään yrittäjyyttä ja tukemaan yritysten kasvua. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja laitetestaukseen osallistui yhteensä yli 300 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Osallistuneista suurin osa oli porotalousyrittäjiä ja loput muulla tavalla porotalouden piirissä toimivaa tai muissa tehtävissä toimivia. Monet osallistujista osallistui hankkeen aikana useaan eri koulutukseen. Hankkeen toiminnasta tehtiin kysely koulutuksiin osallistuneille. Kyselyyn vastanneista 98% koki koulutuksen olleen itselleen hyödyllinen. Lisäksi vastanneista 90% koki koulutusten kehittäneen tai uudistaneen heidän työtään. Konkreettisena esimerkkinä porotalousyrittäjät ovat oppineet hyödyntämään tietotekniikkaa sekä käyttämään porotalouden kirjanpitoon ja laskentaan tehtyjä tietokoneohjelmia esimerkiksi tekemään sähköisessä muodossa arvonlisä- ja tuloslaskelman viranomaisille. Koulutusten vaikutuksesta monet osallistujat hankkivat hankkeen aikana itselleen tietokoneen, koska koulutuksissa monille vahvistui käsitys tietotekniikan hyödyllisyydestä oman elinkeinonsa harjoittamisessa. Porotalousyritysten kasvua tuki hankkeen antamat internetin hyötykäytön koulutukset, joissa osallistujille opetettiin internetin käyttöä markkinointiin ja tiedon hankintaan. Positiivista palautetta on saatu hankkeen toimintaan osallistuneiden lisäksi myös monilta muilta yhteistyötahoilta, kuten Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvojilta ja paliskuntien rahastonhoitajilta, jotka omassa työssään havaitsivat poroelinkeinon harjoittajien tietotekniikan käytön kehityksen. Hankkeen laitetestaus ja kehitystoiminta tuotti positiivista tulosta. Tavoitteena oli testata ja kehitellä porotyöhön soveltuvia uusia tietoteknisiä laitteita porotyön avuksi. Poromiehet kokivat laitteiden olevan erittäin hyödyllisiä porotyössä ja parantavat poroelinkeinon kannattavuutta huomattavasti. Palautteen mukaan hankkeen aikana kehitellyt ja testatut porojen paikannuslaitteet helpottavat porojen paikannusta maastossa säästäen työaikaa muuhun porotyöhön ja vähentävät kalliita moottorikelkalla ja mönkijällä ajettavia työajokilometrejä porojen kokoamisessa. Laitteisiin kohdistui kehittämistarvetta ja laitteita testanneet poromiehet haluavat jatkaa laitteiden testaamista myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen aikana testattiin myös porojen lukemiseen poroerotuksissa kehiteltyä digitaalista lukulaitetta. Laite helpottaa porotietojen siirtämistä paliskunnan tietojärjestelmään. Lisäksi poroteurastamoissa järjestetyissä koulutuksissa opetettiin aiemmin kehiteltyä porojen punnitusjärjestelmän käyttöä ns. viivakoodipilttoja käyttäen.

8 Saadun palautteen mukaan hanke saavutti päätavoitteena olleen yritysten henkilöstön osaamisen kehittämisen ja yrittäjyyden edistämisen hyödyntäen uusinta tietoa ja teknologiaa. Työpaikkojen uudistaminen ja kehittäminen tukee niiden säilymistä tulevaisuudessa. Hankesuunnitelmaan tavoitteeksi oli kirjattu myös uusien yritysten ja työpaikkojen aikaansaaminen. Hankkeen aikana ei kuitenkaan saatu tietoon uusia perustettuja yrityksiä ja työpaikkoja, joiden syntyyn hanke olisi selkeästi myötävaikuttanut, koska suurin osa 240 henkilöä hankkeen koulutuksiin osallistuneista oli jo porotalousyrittäjiä. Uusien työpaikkojen odotettiin syntyvän hankkeeseen mukaan tulevissa yrityksissä laitetestauksen aikaansaaman laitteiden ja niihin liittyvän konsultoinnin kysynnän noustessa, mutta hankkeen aikana tarvetta uusille työntekijöille näissä yrityksissä ei vielä kuitenkaan syntynyt. Lisäksi hankkeeseen työttömänä osallistuneiden odotettiin työllistyvän tietotekniikkakoulutusten myötä, mutta hanke ei saanut tietoonsa yhtään osallistujaa, joka olisi hankkeen toiminnan aikana välittömästi työllistynyt. Hankkeen koulutuksiin osallistui vain muutamia työttömiä. Tietotekninen osaaminen varmasti edesauttaa työllistymistä tulevaisuudessa. 7. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Erityisen innovatiivista hankkeen toiminnassa oli laitetestaus, jossa testattiin ja kehiteltiin poronhoitoon uusia tietoteknisiä laitteita, joiden avulla kyettiin luomaan uudenlaisia työtapoja, joista on poronhoitajalle taloudellista hyötyä, ja joiden avulla fyysisesti raskasta porotyötä voidaan helpottaa. Hankkeen aikana käytännön porotyössä testatut ja edelleen kehitellyt porojenpaikannuslaitteet ja porojen lukulaite ovat täysin uusia työkaluja. Hanke koulutti kohderyhmälle myös aiemmin porotyöhön kehiteltyjen innovatiivisten laitteiden ja ohjelmien käyttöä kuten porojen punnitusjärjestelmää viivakoodipilttoja käyttäen. Myös koulutusten organisoinnin toimintatapaa voidaan pitää innovatiivisena. Hankkeessa koulutusjärjestelyissä huomioitiin kohderyhmän edellytykset osallistua koulutuksiin erityisen laajasti ja sen vaikutus toimintaan oli merkittävä. Koulutukset järjestettiin kohderyhmälle sopivaan vuoden aikaan, jolloin he poronhoitotöiltään parhaiten ehtivät osallistua koulutukseen. Lisäksi koulutukset järjestettiin mahdollisimman lähellä kohderyhmää, jolloin koulutuksia järjestettiin erityisesti syrjäisissä kylissä kaukana kuntakeskuksista. 93% palautekyselyyn vastanneista piti erittäin merkittävänä tekijänä koulutuksiin osallistumiselleen sitä, että koulutus järjestettiin lähellä heidän asuin- tai työpaikkaansa. Osallistujat saivat vaikuttaa koulutusten sisältöön, jolloin he saivat juuri sellaista täsmäkoulutusta, jota tarvitsivat. Lisäksi osallistujien kanssa yhdessä sovittiin poronhoitotyön kannalta sopivat koulutuspäivät ja ajat. Palautekyselyyn vastanneista 88% oli erittäin tyytyväinen koulutusten sisältöön, toimivuuteen ja laatuun. Poronhoitajille on joidenkin aikaisempien hankkeiden toimesta järjestetty koulutusta, mutta niissä ei hankkeen saaman palautteen mukaan ole huomioitu samassa laajuudessa kohderyhmän edellytyksiä osallistua koulutukseen sekä mahdollisuutta vaikuttaa koulutuksen sisältöön ja pituuteen. 8. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen aikana saatiin tietoa porotalousyrittäjän tietoteknisistä koulutustarpeista sekä koulutuksiin osallistumisen edellytyksistä. Palautteen mukaan tietotekniikkakoulutuksia toivotaan järjestettävän kohderyhmälle myös tulevaisuudessa. Koulutuksiin osallistuneista palautekyselyyn vastanneista 92% toivoo tietotekniikkakoulutuksia lähelle

9 asuinpakkaasi myös tulevaisuudessa. Tietotekniikan käytön ja hyödyntämisen koulutuksia tullaan järjestämään jatkossa porotalouden piirissä toimiville Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamelaiskulttuurikoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen puitteissa. Koulutusten tukena tullaan käyttämään hankkeen aikana käyttöön saatua etäopetusohjelmistoa sekä luotua opetusmateriaalia. Hankkeen aikana luotua nettisivustoa (www.boazu.fi) kehitetään edelleen opetuksen ja oppimisen tueksi sekä tiedottamaan nykyisten ja tulevien porotalouden kehittämishankkeiden toiminnasta ja tuloksista. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen porotalousyrittäjän ammattitutkintoon sisältyvään tietotekniikan opetukseen sisällytetään poromiehen uusi tietotekniikka -aihe, jossa kerrotaan hankkeen aikana testatuista porotyöhön kehitellystä laitteista ja pyritään myös opetetaan niiden käyttöä käytännössä. Hankkeen aikana porojenpaikannuslaitteita testanneet poromiehet ovat ilmoittaneet haluavansa jatkaa testausta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeelle on myös suunniteltu jatkohankkeita, joihin haetaan rahoitusta.

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA Jyväskylässä 4.3.2007 Milla Lewandowski SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 KEHITTÄMISTOIMINTA... 1 1.2 OSALLISTUNEET YRITYKSET... 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 2 3 KEHITTÄMISTOIMINNAN

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE, POROT Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Kari Oinonen, SYKE, 14.05.2012 Lähtökohtia hankkeelle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät poronhoitotarpeiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Multimediatuotanto 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella multimediatuotannon tuotantoprosessin, suunnitella ja toteuttaa multimediatuotteita,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

TS-tuki / TAKK. Lahti Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi

TS-tuki / TAKK. Lahti Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi TS-tuki / TAKK Lahti 14.11.2013 Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi 14.11.2013 TAKK / Nieminen & Ahvenjärvi 2 Tavoitteet ja kehittämiskohteet Ohjaus- ja tukipalveluiden kehittäminen menetelmällisesti

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun TOKAT-aloitusseminaari 15.4.2015 Rovaniemi Kari Oinonen SYKE Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki, Aarne Torvinen 2002 1 Tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS

OPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS OPPILASKUNTA 2012-2013 1. KALEVANKANKAAN KOULUN OPPILASKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄ Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Kalevankankaan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma 1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen tausta ja tarve...3 2. Hankkeen tavoite...4 3. Hankkeen keskeinen sisältö...5 4. Hankkeen

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Sähköisten toteuttaminen 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oma-aloitteisuus ja työn tulosten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen 2.11.2016 Helsinki Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto 1 TAITO-hankeverkosto, marraskuu 2016 Puhti Työelämän ICT-taidot Noheva

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietokantojen hallinta 15 osp Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: Työssäoppimisen toteutus: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot