Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Transkriptio

1 4/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta ETELÄpohjanmaa Lisätietoja antavat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Projektipäällikkö Heikki Hurrila Sedu Aikuiskoulutus Projektipäällikkö Kari Virkkala Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen Protek-hankkeet tukevat pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä. Yritysten tarpeisiin pyritään vastaamaan oikeanlaisilla koulutuksilla. Yritysneuvojat toimivat ohjaajina yritysten ja kehitysorganisaatioiden välillä. Protek-hankkeessa kehitetään myös yritysten verkostoja ja pyritään löytämään sopivia yhteistyökumppaneita. ESR-osarahoitteiset Protek-hankkeet rakentavat pitkäjänteistä yhteistyötä pk-yritysten kanssa tähdäten yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen. PROTEK Tilastoja ja tunnuslukuja Osaamisella ja laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan on Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen kehittämisohjelma. EU + valtion rahoituksen kehys on 37 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelmassa rahoitettu 46 hanketta (lisäksi alueosiossa noin 20 hanketta). Seurantatietoja yli aloittanutta henkilöä lyhytkestoisessa toiminnassa mukana henkilöä tiedotustilaisuuksissa henkilöä noin yritystä koulutus- ja henkilötyöpäiviä Yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriö Hankepäällikkö Anna-Mari Jaanu anna-mari.jaanu@tem.fi

2 Luottamus syntyy pitkäjänteisestä yhteistyöstä Ihminen, joka tuntee yrityksen tarpeet ja niihin apua tarjoavat koulutusorganisaatiot, on arvokas sillanrakentaja elinkeinoelämän eri saarekkeiden välillä. Etelä-Pohjanmaalla on tehty perustavanlaatuista yhteistyötä pk-sektorin, ELY-keskuksen ja TEtoimiston välillä Protek Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa. Nyt käynnistyvä Protek PRO -hanke jatkaa tätä pitkän linjan verkostoitumis- ja koulutusprosessia. Protek Etelä-Pohjanmaa -hanke käynnistyi vuonna 2009 projektipäällikkö Heikki Hurrilan tekemällä laajamittaisella yrityskartoituksella Etelä-Pohjanmaan pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Hän vieraili 470 yrityksessä, tutustui perin pohjin näiden liiketoimintaan, tunnisti tarpeita ja ennen kaikkea pyrki selvittämään, onko yritys halukas tekemään yhteistyötä liiketoiminnan kehittämiseksi. Näin ollen Hurrila pystyi antamaan lisätietoja jatkotoimia varten. Protek PRO -hankkeessa työtä jatketaan tarkemman segmentoinnin ja asiakkuuksiin liittyvien työtoimenpiteiden puitteissa. Yrityksen kokonaisvaltainen kehittäminen ja tarvelähtöisyys on hankkeen pääpainopiste. Liiketoiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä Yksi niistä yrityksistä, jotka nyt poimivat Protek-hankkeiden hedelmää on seinäjokelainen Ferrum Steel Oy. Ferrum Steel Oy on perustettu vuonna Me olemme sataprosenttinen alihankkija. Levynleikkaus on pääbisneksemme. Leikkaamme terälevyä eri menetelmillä ja jatkojalostamme sellaisiksi kuin asiakas haluaa, taustoittaa Ferrum Steelin toimitusjohtaja Tero Pukkila. Toimitamme myös hitsattuja ja maalattuja rakenteita, vaikka se ei ole aivan sitä, mitä me haluaisimme. Mutta maailma pakottaa meitä kehittymään koko ajan. Tero Pukkilan analyysi tiivistää erinomaisesti Protek Etelä-Pohjanmaa- ja Protek PRO -hankkeiden tärkeyden. Pärjätäkseen pk-sektorilla yrityksen pitää mukautua asiakkaiden tarpeisiin ja kehittää omaa liiketoimintaansa. Nimenomaan liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin ja mahdollisuuksiin Protek-hankkeet tarjoavat arvokasta apua. Yhteistyön perusta kunnossa Ferrum Steelillä on asiakkaita vuositasolla noin 200. Heti alusta saakka Ferrumin visioon kuului, että liike- 2

3 Anu Havuluoto (vas.), Kari Välimäki, Heikki Hurrila ja Tero Pukkila tekevät tiivistä yhteistyötä verkostojen rakentamiseksi. Takana Ferrum Steeliltä löytyvä "Elviksen hauta". toiminta-alueena on koko Suomi. Asiakkaita on Perniöstä Kemijärvelle. Asiakasryhmiä ovat alihankintahitsaamot, alihankintakoneistamot, kone- ja laiterakentajat ja lopputuotteen tekijät, jotka operoivat miljoonan tai euron liikevaihdolla. Kaiken kokoisia asiakkaita siis löytyy, Tero Pukkila kertoo. Yrityksen henkilöstö on noin 50 hengen vahvuinen ja liikevaihto on Tero Pukkilan mukaan tänä vuonna 9,5 miljoonan luokkaa. Ferrum Steelin juuret Protek-hankkeissa ulottuvat pitkälle. Yhteistyöllämme alueen yrityspalvelutoimijoiden kanssa on pitkä historia. Ihmisiä tunnemme jo vuosien takaa. Olemme olleet mukana muun muassa First step -hankkeissa ja yhteishankintakoulutuksissa, jotka ovat olleet TE-toimiston rahoittamia ennen Protekia. Protekista iso apu Ferrum Steel Oy on perustamisestaan saakka linjannut olevansa kasvuhakuinen yritys. Metallialan yritys lähti liikkeelle hakemalla lisää kasvua henkilöstöön. Isommat tuotantotilat rakennettiin vuonna 2007 ja se toi mu- 3

4 kanaan investointeihin liittyviä tarpeita. Lisäksi tuotannollista tehokkuutta on analysoitu koko ajan tarkasti. Koko kehityskaaren ajan Heikki Hurrila on toiminut yhteysmiehenä ja konsulttina. Ferrum Steelin toimitusjohtajan Tero Pukkilan mukaan ilman Protek-hanketta tilanne hänen yrityksessään olisi varsin erilainen. Meillä ei olisi näin hyvää pätevyyttä eikä näin hyvin muodostuneita verkostoja ilman tuotantopäällikkökoulutusta. Ilman yhteistyötä Protekin kanssa emme tietäisi, mitä koulutuksia on olemassa emmekä varmaan osaisi niitä löytääkään. Ei varaa turhiin koulutuksiin Protek-hankkeen yritysneuvojien pitää osata aistia yrityksen halukkuus tehdä yhteistyötä. Ei ole tarkoituksenmukaista heittää hankkeen resursseja hukkaan sellaisten yrittäjien kanssa, jotka eivät tosissaan tavoittele liiketoimintansa kehittämistä. Protek-hankkeessa mukana olevilla yrityksillä on hyvin erilaisia tarpeita. Hankkeen tarkoitus on löytää ne yritykset, jotka haluavat tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä. Toisaalta hanke tarjoaa myös kevyttä apua eli neuvotaan vaikka jotain yritystä löytämään vastausta yksittäiseen kysymykseen, valottaa projektipäällikkö Heikki Hurrila. Protek antaa hankkeen piirissä oleville yrityksille vaihtoehtoja siitä, millaisia palveluja on tarjolla, ei pelkästään yhtä kontaktia. Yrityspalvelua etsiessäni voin soittaa Heikille, joka tietää heti kertoa, kenen puoleen kääntyä, kertoo Tero Pukkila Protekin tehostavasta vaikutuksesta. Projektipäällikkö Heikki Hurrilan asiantuntemus on kultaakin kalliimpi koulutuksia valittaessa. Henkilöstöä ei ole mahdollista sijoittaa pitkäksi aikaa koulutukseen, eritoten pk-sektorilla. Koulutuksissa ei voi käydä vain kouluttautumisen ilosta. Siitä täytyy olla jotain hyötyä, Tero Pukkila linjaa painokkaasti. Luottamus on avain onnistumiseen Osassa yrityksistä on Heikki Hurrilan mukana vieraillut myös Seinäjoen työ- ja elinkeinotoimiston työvoimaneuvoja Anu Havuluoto. TE-toimisto on mukana suunnittelemassa koulutuksia yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Työnantaja tekee ensin koulutusesityksen, joka tulee meille TE-toimistoon. Me perehdymme siihen ja annamme lausunnon ELY-keskusta varten. Sieltä asia lähtee taas eteenpäin niin pitkälle, että päästään hankintasopimusvaiheeseen, Anu Havuluoto kertoo. ELY-keskuksen osaamisen kehittämisryhmän päällikkö Kari Välimäki puolestaan edustaa organisaatiota, joka hankkii pk-yrityksille erilaisia asiantuntijapalveluita sekä toteuttaa koulutusta yrityksien kehittämiseksi. Meillä ELY-keskuksessa on erilaisia rahoitusputkia, jotka varmasti yrityksille näyttäytyvät aika monimutkaisina ja sitähän ne joskus ovatkin. Meidän tehtävämme erityisesti tässä Protek-hankkeessa on selvittää asiakkaiden kehitystarpeita ja ohjata heitä eteenpäin muihin palveluihin, Kari Välimäki selvittää. Tuen saamisen byrokraattinen viidakko on pyritty raivaamaan pienille ja keskisuurille yrityksille Etelä- Pohjanmaalla mahdollisimman helppokulkuiseksi. Vetoapua asioiden selvittämiseen saa esimerkiksi Protek -hankkeesta. Kari Välimäellä on selvä näkemys, mihin onnistunut yhteistyö perustuu. Luottamukseen. Ja se syntyy ainoastaan pitkäjänteisen työn ja kanssakäymisen myötä. Teksti: karri laihonen 4

5 Asenteita modernisoidaan Etelä-Pohjanmaalla Sopimushankkija II -projektin projektipäällikkö Kari Virkkala on jo vuosia kiertänyt Etelä- Pohjanmaan metallialan yrityksiä läpi kertoen yhteistyön voimasta. Elinkeinoelämä muuttuu koko ajan, mutta oikeanlaisella asenteella muutos sataa pk-yrittäjän laariin. Pohjalaiseen sielunmaisemaan kuuluu se, että reippaat työmiehet hoitavat hommansa apua pyytelemättä. Vanha kuvio Etelä-Pohjanmaalla on se, että pienet yritykset tekevät kaiken itse ja markkinoivat osaamistaan suoraan päähankkijoille, sanoo Kari Virkkala. Hän tietää, mistä puhuu. Mies on ollut vastaavanlaisissa hankkeissa mukana jo vuodesta Sopimushankkija II -projekti lähestyy yrittäjiä yhteistyön näkökulmasta. Me keräämme yhteen pienempiä yrityksiä, jotka voivat kehittää omaa toimintaansa ja kaupata osaamistaan päähankkijalle esimerkiksi muutaman yrityksen kimpassa, jolloin saadaan isompia toimituskokonaisuuksia. Sopimushankkija II -projektin yksiselitteinen tavoite on parantaa Etelä-Pohjanmaan metalliteollisuuden kilpailukykyä. Tärkein asia on henkilöstön kouluttaminen. Emme pyri tekemään hankkeen omia koulutuksia, vaan koulutustarve lähtee yrityksestä. Kun koulutustarvetta on, selvitämme onko koulutuksen järjestäminen hankkeen puitteissa mahdollista. Sen jälkeen kilpailutetaan kouluttajat ja toteutetaan koulutukset. Työkalut yhteistyökumppanin löytämiseen Henkilöstön osaamisen kehittämisen lisäksi Sopimushankkija II -projekti rakentaa verkostoja. Annamme työvälineitä ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Hankkeen tiimoilta olemme käyneet messuilla, yrityskäynneillä ja seminaareissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Projektipäällikkö Kari Virkkala on yritysvierailuillaan huomannut, että monet metallialan pk-yritykset eivät tunne edes lähellä olevia yrityksiä, jotka olisivat sopivia yhteistyökumppaneita. Askeleet yhteistyön rakentamisessa ovat hyvin pieniä, eikä mitään synny yhtäkkiä. Me tarjoamme hankkeen kautta eri vaihtoehtoja yhteistyön tekemiseen. Painotamme sitä tosiasiaa, 5

6 Sadevesiränni valmistuu Piristeelillä kädenkäänteessä. että alihankkijat ovat vahvempia yhdessä ja pääsevät paremmin tarjouskilpailuihin mukaan. Suora yhteys kehitysorganisaatioon Yksi Sopimushankkija II -projektissa mukana oleva yritys on lapualainen Piristeel Oy. Yritys valmistaa muun muassa sadevesijärjestelmien osia, kattoturvallisuustuotteita, seinä- ja hätäpoistumistikkaita. Asiakkaina on isoja tukkureita ympäri Suomea sekä pienempiä peltiseppäyrittäjiä. Vuositasolla Piristeel Oy työllistää noin kuusikymmentä henkeä. Sopimushankkija II -projekti on mahdollistanut Piristeelille esimerkiksi laatujärjestelmän sertifioinnin vaatimat koulutukset. Hankkeen myötä yritys saa ison tuen myös sertifioidun ympäristöjärjestelmän toteuttamiseen, joka tulee olemaan Piristeelillä iso projekti. Yrityksen toimitusjohtaja Jaakko Piri kuvailee yhteistyötä Sopimushankkija II -projektia koordinoivan Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa mutkattomaksi. Jos tarvitsen jotain tietynlaista koulutusta, otan yhteyttä Sedu Aikuiskoulutuskeskukseen ja saan yleensä myönteisen vastauksen. Erilainen koulutus- ja kurs- 6

7 sitarjonta on yleisesti tällä hetkellä aika suurta, mutta tämän hankkeen ansiosta oikeanlainen koulutusratkaisu tulee lähelle. Verkostoituminen verkossa Toinen esimerkkiyritys Etelä-Pohjanmaan laajalta metallialan pk-sektorilta löytyy Töysästä. HST, RST ja AL säiliöitä ja veneitä valmistavan Jarte Steel Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Ylä-Vannesluoma on vaikuttunut Sopimushankkija II -projektin luomasta nettiportaalista Metallialalla esimerkiksi hitsauksiin liittyvät pätevyydet ovat aikasidonnaisia. Sopimushankkija II -projektin nettiportaalista yritys näkee heti, kenellä on pätevyydet kunnossa ja saan muistutuksen sähköpostiini, jos työntekijän pätevyydet ovat umpeutumassa. Hankkeen sivuston tarkoitus on välittää informaatiota sekä ylläpitää ja kehittää yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden välillä. Nettiportaaliin on koottu hankkeen asiakasyritykset ja heidän tietonsa. Kari Virkkalan mukaan sivustolta pystyy kätevästi tarkistamaan esimerkiksi eri yritysten hitsaukseen liittyvät Sopimushankkija II -projekti on tuonut Jarmo Yli-Vannesluomalle aihetta hymyyn. 7

8 pätevyydet, mikäli kohde yritys niin haluaa. Jarte Steelin toimitusjohtaja Jarmo Ylä-Vannesluoma on pyörittänyt liiketoimintaansa jo kauan ennen tietotekniikan vallankumousta. Hän myöntää kuitenkin auliisti, että hankkeen nettiportaalista on ollut valtava apu. Mies kiittää Kari Virkkalaa ja Sedu Aikuiskoulutusta, että yritysneuvojat ovat jaksaneet opastaa vanhempiakin yrittäjiä tietotekniikan saloihin. Asenneilmaston muutostalkoot Yhteistyön rakentaminen kiireisellä pk-sektorilla on pitkäjänteistä työtä. Se ei tule valmiiksi projektin eikä toisenkaan aikana. Suurin työ on se, että yritämme aikaansaada yhteistyöhön kohdistuvien asenteiden muuttumista etelä-pohjanmaalaisessa metalliteollisuudessa. Viesti on se, ettei kannata yrittää kaikkea tehdä itse, vaan hyvillä yhteistyökumppaneilla yritys on vahvempi. Myöskin päähankkijoiden asenteet ovat muuttuneet. Päähankkijat haluavat nykyään alihankkijoita, joilla on pätevyydet sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmät kunnossa. Muun muassa siihen Sopimushankkija II -projekti tarjoaa hyvin kohdistettuja koulutuksia, Kari Virkkala päättää. Elinkeinoelämä muuttuu jatkuvasti, mutta oikeanlaisella asenteella ja yhteistyöherkkyydellä se on pienelle ja keskisuurelle yrittäjälle iso mahdollisuus. Teksti: karri laihonen 8