Graafinen suunnittelu: Arto Karvonen Painopaikka: Ykkös-Offset Oy, Vaasa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Graafinen suunnittelu: Arto Karvonen Painopaikka: Ykkös-Offset Oy, Vaasa"

Transkriptio

1 Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt Kehitysyhteistyöohjelma

2 Fida International Kantelettarenkuja 3 PL Helsinki Puh: Fax: Graafinen suunnittelu: Arto Karvonen Painopaikka: Ykkös-Offset Oy, Vaasa Valokuvat: Jukka Harjula Paula Konttinen Maikki Kuittinen Juho Leppänen Minna Mantila Olli Pitkänen Joe Ruuskanen Jani Salokangas Sina Urmas Valmistettu Arjowigginsin toimittamasta paperista, jolle on myönnetty EU:n Ympäristömerkki rek.nro FR/11/003.

3 1. Fidan kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma Yleistä Toiminnan suuntaviivat ja periaatteet Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö Kristillisen järjestön rooli ja lisäarvo kehitysyhteistyötoimijana Ohjelman suunnitteluprosessi vuosina Ohjelman raportointi Uhka- ja riskianalyysit Fidan kehitysyhteistyöstrategia Strategian kuvaus Kumppanuuden ja voimaantumisen teoriaa Laatujärjestelmä Laadunvarmistus Laadunhallinnan kaaviokuva Laadunhallinnan prosessikuvaus Eettinen ohjeistus...26 Sisällysluettelo 4. Valtavirtaistamisteemat Fidan kehitysyhteistyötoiminnoissa Gender Vammaiset henkilöt HIV ja AIDS Kulttuuri Ympäristö ja ilmastonmuutos Rauhanrakentaminen Ohjelman toteutus kaudella Ohjelman tavoitteet Ohjelman tavoitteiden mittarit Ohjelman painopistealueet Tuki-, alue- ja muut ohjelmat Global-tukiohjelma Hallinto Suunnittelu Kehitysviestintä Evaluointi Henkilöapu Kehitysyhteistyön koulutusohjelma Länsi-Balkanin alueohjelma Etelä-Amerikan alueohjelma Itä- ja Keski-Aasian alueohjelma Eteläisen Etelä-Aasian alueohjelma Pohjoisen Etelä-Aasian alueohjelma Kaakkois-Aasian alueohjelma Itäisen Afrikan alueohjelma Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueohjelma (MENA) Humanitaarisen avun ohjelma Kummilapsityön ohjelma EU/ECHO-ohjelma Hallinto Yleistä Henkilöstöhallinto Hankkeiden/ohjelmien taloushallinto Sopimukset Korruption vastainen toiminta Talousarvio kumppanuussopimukseen kuuluvista hankkeista/ohjelmista...60 Liite 1. Hankkeet ja ohjelmat alueittain...62

4 Kehitysyhteistyöohjelma Yhteistyömaat South East Asia Programme Cambodia China Laos Myanmar Thailand Vietnam Northern South Asia Programme Bangladesh Nepal Pakistan Central And East Asia Programme North Korea Tajikistan Southern South Asia Programme Bhutan India Maldives Sri Lanka Middle East & North Africa Programme Egypt Iraq (Kurdistan) Jordan Morocco Northern Sudan Palestinian Territories West Balkan Programme Albania Bosnia and Herzegovina Kosovo Eastern Africa Programme Congo (DRC) Ethiopia Kenya Tanzania Rwanda Uganda South America Programme Bolivia Colombia Ecuador Paraguay Peru

5

6

7 1. Fidan kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma

8 Fidan kehitysyhteistyöstrategian missiona on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan tapahtuvan vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta niin, että yhteisöt voimaantuvat.

9 9 1.1 Yleistä Fida International ry:n (jäljempänä Fida) kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma (jäljempänä Ohjelma) kattaa kaikki Fidan kehitysyhteistyötoiminnot (kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, kummilapsityö ja EU/ECHO -rahoituksella tapahtuva toiminta). Ohjelma perustuu Fidan yleiseen ja kehitysyhteistyöstrategiaan. Strategian mukaan Fidan kehitysyhteistyön perustehtävänä on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti ihmisten hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan vaikuttavan omalta osaltaan yhteisöjen ja kumppaneiden voimaantumiseen. Ohjelma muodostuu yhdestä tukiohjelmasta, kahdeksasta alueohjelmasta ja kolmesta muusta ohjelmasta (humanitaarisen avun, kummilapsityön ja EU/ECHO -ohjelma). Humanitaarisella avulla ja kummilapsityöllä on niiden omaa toimintaa täsmentävät linjauspaperinsa, joita ei tässä tuenkäyttösuunnitelmassa esitellä. Ohjelma huomioi Suomen ulkoasiainministeriön (UM) ja Euroopan Unionin (EU) kehityspoliittiset linjaukset, YK:n vuosituhattavoitteet, yhteistyömaiden köyhyydenvähentämisohjelmat sekä Pariisin julistuksen 2005 ja Accran toimintaohjelman 2008 kansalaisjärjestöjä koskevat tavoitteet. Ohjelman toteutuksessa noudatetaan UM:n ohjeistusta Kumppanuusjärjestöjen ohjelmatuelle. Fidan kehitysyhteistyöstrategian missiona on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan tapahtuvan vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta niin, että yhteisöt voimaantuvat. Tämä on kehitysyhteistyöstrategian visio ja myös Ohjelman välitön tavoite (Programme purpose). Fidan kehitysyhteistyöohjelma antaa oman panoksensa kumppaneiden voimaantumiseen, jonka taas odotetaan vaikuttavan merkittävästi laajamittaisen köyhyyden vähentämiseen sekä tasa-arvon, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien vahvistumiseen. Kumppaneiden hallinnollista ja toiminnallista kapasiteettia vahvistetaan niin, että heidän työnsä köyhissä yhteisöissä tehostuisi ja laajenisi. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa tehtävässä työssä on yhteisöissä painopiste ennaltaehkäisevän terveydenhuollon, elinkeinon harjoittamisen, ruokaturvan ja esi-, perus- ja ammatillisen koulutuksen sekä rauhan rakentamisen edistämisessä. Tasa-arvoa, kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia edistetään kouluttamalla yhteistyökumppaneita sosiaaliseen vastuuseen. Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä sosiaalisesta vastuusta kumppanit pystyvät edelleen kouluttamaan kylä- ja kaupunkiyhteisöjen väestöä tiedostamaan oikeutensa yhteiskunnassa sekä kehittämään elämänhallintaansa. Oleellisena osana sosiaalisessa vastuussa ovat sukupuolten välisten samanarvoisuuskysymysten (gender) sekä vammaisten henkilöiden ja muiden marginaaliryhmien kuten HIV-positiivisten henkilöiden, oikeuksien ja elinolosuhteiden huomioiminen. Ympäristön ja elämän monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu sekä ympäristöä huomioivan elämäntavan opettaminen ovat tärkeä osa Ohjelmaa. Ohjelma huomioi jatkossa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet, kuten aavikoitumisen ja siitä johtuvan sisäisen ja ulkoisen pakolaisuuden sekä ruokaturvahaasteet. Ympäristöasioita käsitteleviä hankkeita aloitetaan pienessä määrin, mutta pääasiassa ilmastonmuutos- ja ympäristöasiat huomioidaan osana hankkeiden yhteydessä tapahtuvaa koulutusta. Paikallisen kulttuurin huomioiminen ja kunnioittaminen kuuluvat myös olennaisesti Ohjelmaan. Kumppaneiden kulttuurihankkeita tuetaan kulttuuri-identiteetin rakentamiseksi yhteisöissä. Keskeisiä Ohjelman toteuttamista ohjaavia arvoja strategiassa ovat ihmisarvon kunnioittaminen, armollisuus yksilöitä ja yhteisöjä kohtaan, halu toimia ahkerasti ja antautuneesti, luotettava ja uskollinen toiminta ja yhteys niin, että kumppanit ja hankkeiden hyödynsaajat voivat luottaa Fidaan ja Fidan työntekijöihin. Fida huomioi ohjelmassaan Suomen valtion kehityspolitiikalle määritellyt läpileikkaavat teemat ja on rakentanut näiden teemojen valtavirtaismiseksi Ohjelman tueksi ja hanketoiminnassa käyttöönotettavaksi Valtavirtaistamisohjeiston. Ohjelman valtavirtaistamisteemat ovat: gender sukupuolten samanarvoisuus vammaiset henkilöt HIV/AIDS ympäristö ja ilmastonmuutos kulttuuri rauhanrakentaminen Kehitysyhteistyöohjelman suunnitelmassa kuvataan 1) Ohjelman yksilöidyt tavoitteet ja päämäärät 2) Toimintastrategia niiden saavuttamiseksi 3) Mittarit toteutumisen arviointia varten 4) Ohjelman painopistealueita ja tulevaisuuden linjauksia

10 Toiminnan suuntaviivat ja periaatteet Fidan kehitysyhteistyön toimintaa ohjaavat seuraavat suuntaviivat ja strategiset periaatteet: a) Kumppanuus Fidan ensisijaisia kumppaneita ovat yhteistyömaiden kansalliset helluntailiikkeet ja -kirkot. Kumppaneina voivat olla myös muut kristilliset kirkot, yhteisöt ja kansalaisjärjestöt. Niissä maissa, joissa ei ole virallista tai järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, yhteistyökumppaneina voivat olla kyläyhteisöt, osuuskunnat, viranomaiset, koulut tai yliopistojen tiedekunnat. Kumppanuuden tulee olla mahdollisimman tasavertaista ja päätökset hankkeista/ohjelmista tehdään yhdessä. Fida tavoitteena on vahvistaa kumppanijärjestöjensä kapasiteettia, olla osa niiden voimaantumisprosessiaan sekä rakentaa vahvaa kumppanuutta niiden kanssa. Tämän voimaantumismisprosessin odotetaan olevan kahdensuuntaista; samalla kun Fida on osa Etelän kumppaneiden vahvistumisprosessia, kumppanit ovat osat Fidan vahvistumisprosessia. Tämän prosessin odotetaan näkyvän ruohonjuuritasolla vahvistuneissa yhteisöissä kumppaneiden aktiivisen toiminnan seurauksena. Ohjelma saa oikeutuksensa sen kautta, kun kumppanit toimivat omissa yhteisöissään köyhien ja syrjäytyneiden hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien hyväksi. Kumppanuusajattelu on Fidalle ensisijaisen tärkeä kaikessa sen toiminnassa ja on järjestön menestystekijä. Kumppanuus useiden toimijoiden kanssa on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, jonka aikana on opittu tuntemaan toinen toistensa identiteettiä ja toimintaperiaatteita. Aktiivisessa kumppanuudessa ymmärretään myös yhteistyöhön vaikuttavia kulttuurillisia toimintamalleja niin suomalaisten kuin Etelän kumppaneiden. Se, että Fidalla on suhteellisen paljon kenttähenkilökuntaa, juontaa juurensa myös kumppanuusideologiaan. Kumppanuutta on vaikea pitää yllä vain lähettämällä rahaa ja käymällä silloin tällöin monitoroimassa hankkeita. Todellinen kumppanuus sisältää säännöllistä kanssakäymistä kenttätasolla ja toimimista tasavertaisuuden hengessä yhdessä olemalla läsnä. Läsnäoloon liittyy myös mahdollisuus hankkeiden toteuttamiseen vastuuvelvollisesti ja läpinäkyvästi rahoittajia ja sidosryhmiä ajatellen. Säännöllinen kanssakäyminen luo myös mahdollisuuden jatkuvaan oppimisprosessiin. Kumppanuutta on vaikea ylläpitää vain rahoittamalla kumppanin toimintaa. Ns. kasvoton raha voi viedä kehitystä jopa taaksepäin. Läsnäolon ja luottamuksellisten suhteiden kautta kumppania voidaan haastaa, ohjata, kouluttaa ja tukea pitkällä tähtäimellä. Yhdessä eläminen ja jatkuva kanssakäyminen luovat mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja työn kehittämiseen. b) Oikeusperustaisuus Oikeusperustaiseen lähestymistapaan kiinnitetään huomiota Fidan kaikessa toiminnassa. Syrjittyjen ja haavoittuvien yhteisöjen puolesta puhuminen on keskeinen osa Fidan identiteettiä.. Hankeissa tuetaan avointa ja tasa-arvoista kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua. Kaikessa Fidan kehitysyhteistyötoiminnassa huomioidaan ihmisoikeudet sekä kestävä ja tasapainoinen kehitys. Tähän sisällytetään ympäristökysymykset, hyvä hallinto ja demokratia sekä eri ryhmien tasa-arvoinen osallistuminen. Fidalla on vaikuttamistyön lähtökohdista ihmisoikeushankkeita, kuten pakkoavioliittoja ja ympärileikkausta pakenevien Maasaityttöjen hanke. c) Yhteisökeskeinen toiminta Fidan kehitysyhteistyön strategian tavoitteena ovat voimaantuneet paikalliset yhteisöt, joiden kehitysprosesseja Fidan kumppanit tukevat. Hankkeissa ja ohjelmissa tähdätään siihen, että yhteistyökumppaneiden valmiudet ja kapasiteetti parantuvat niin, että heistä tulee oikeudenmukaisia, vastuullisia ja välittäviä vaikuttajia omissa yhteisöissään ja yhteiskunnissaan. Fida pyrkii yhdessä kumppaneidensa kanssa parantamaan yhteisöjen elämänhallintaa, hyvinvointia ja asemaa. Yksilöitä autetaan auttamalla yhteisöjä käsittelemään omia haasteitaan. Kumppaneita koulutetaan yhteisökeskeiseen ajatteluun. d) Osallistava yhteistyö Yhteisöjen elämänhallinnan parantuminen pohjautuu niiden omiin prioriteetteihin, tarpeisiin ja alkaa niiden omista aloitteista. Yhteisöjä rohkaistaan, koulutetaan ja osallistetaan olemaan mukana hankkeiden/ohjelmien kokonaissyklissä, aina ideoinnista evaluointiin ja vaikutusten arviointiin. Tavoitteena on, että yhteisön jäsenet osallistuvat prosessiin mahdollisimman tasavertaisina huomioon ottaen paikallisen kulttuurin mukaisen hierarkian tuomat haasteet. Heidän asiantuntemustaan arvostetaan, ja sillä on määräävä vaikutus toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Samaan aikaan kumppaneita koulutetaan osallistavaan ja kokonaisvaltaiseen työhön ja koko yhteisönkehitysprosessin fasilitointiin. e) Omistajuus Pyrkimyksenä on, että yhteisöjen ihmiset kokevat itse saaneensa aikaan merkittävää myönteistä muutosta omassa elämässään. Yhteisöjen tulisi kokea hankkeet/ohjelmat omikseen alusta lähtien. Fidan ja sen kumppaneiden rooli on yhteisön omistajuutta tukevaa ja rohkaisevaa. Fidan tavoitteena ei ole ensisijaisesti toteuttaa omia hankkeitaan kohdemaissa. Joissakin tapauk-

11 sissa näin kuitenkin tapahtuu ja silloin tällaiset omat hankkeet toimivat malleina ja pilotteina, joita eri kumppanit voivat soveltaa. Joissakin kohdemaissa paikallinen lainsäädäntö asettaa haasteet hankkeiden rekisteröinnille ja pakottaa Fidan toimimaan hankkeen virallisena omistajana. Näissäkin tapauksissa kumppaneiden osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen varmistetaan. Fida pyrkii helpottamaan kumppaneiden kehitysprosesseja ja mahdollistamaan niitä, kuitenkin niin, että omistajuus prosessista pysyy kumppanilla. f) Hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus Tavoitteena on yhteisöjen ja yksilöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sillä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, taloudellista, ekologista ja hengellistä terveyttä. Fida kouluttaa kumppaneitaan kokonaisvaltaiseen terveyskäsitykseen. g) Kestävyys Päämääränä on, että yhteisöillä on parantuneet valmiudet toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata erilaisia haasteita. Fidan työssä korostetaan sitä, että kehitysyhteistyöprosessin aikaansaama parantunut elämänlaadun taso säilyisi hankkeen tai ohjelman päätyttyä ja johtaisi kestävään kehitykseen yhteisössä ja parhaimmillaan leviäisi laajemmalle. Tavoitteena on, että kumppaneiden työ on kestävää ja heidän työnsä jatkuu Fidan tuen loputtuakin. h) Työn laajeneminen ja moninkertaistuminen Ohjelman tavoitteena on, että kehitysyhteistyöprosessin aikaansaamat muutokset ovat yhteisössä niin myönteisiä ja merkittäviä, että voimaantuneesta yhteisöstä tulee esimerkki muille yhteisöille. Parhaimmillaan se johtaa yhteisön kehittämään naapuriyhteisöjään. Kumppanimme laajentavat työtään oppimiensa periaatteiden pohjalta. i) Lähimmäisenrakkauden välittäminen Fida tarjoaa suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden osoittaa lähimmäisenrakkautta ja solidaarisuutta. Niin yksityishenkilöt kuin yhteisötkin voivat osallistua aktiivisesti hyvinvoinnin jakamiseen esimerkiksi tekemällä vapaaehtoistyötä, auttamalla kehitysmaiden vähäosaisia lapsia kummilapsityön kautta, lahjoittamalla varoja ystäväkirjeiden ja Eväät elämään -keräyksen välityksellä tai lahjoittamalla tai ostamalla tuotteita Fida lähetystoreilta. Fida on myös merkittävässä roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa ja jäsenseurakuntiensa parissa tehtävässä kehityskasvatuksessa. 1.3 Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö Fidan toiminta perustuu Suomessa yhteistyöhön 242 helluntaiseurakunnan kanssa, joihin kuului vuonna 2009 noin jäsentä. Fida on jäsenenä useissa järjestöissä ja toimii kehitysyhteistyötoimintojen osalta seuraavien kanssa aktiivisessa yhteistyössä: Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys KEHYS ry (KEHYS on eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestön CONCORDEN jäsen Suomen lähetysneuvosto SLN:llä on oma kehitysyhteistyökomitea Lähetyslentäjät (Mission Aviation Fellowship MAF) Wycliffe Suomen Raamatunkääntäjät ry Suomen Evankelinen Allianssi (SEA) Fida tekee laajamittaista yhteistyötä useiden suomalaisten kehitysyhteistyön toimijoiden ja erityisesti kumppanuusjärjestöjen kanssa. Pääpaino yhteistyössä on kehitysyhteistyökoulutuksessa, kehitysyhteistyön toiminnan arvioinnissa, laadun kehittämisessä ja kehityskasvatuksessa. Fida kouluttaa myös joitakin pienempiä suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja avustaa heitä hankehallinnossa. Fida on osa kansainvälistä helluntailiikettä, jolla on arvioiden mukaan yli 250 miljoonaa jäsentä. Helluntailiike ei ole yhtenäinen kirkkokunta, vaan useista pienemmistä kirkkokunnista ja paikallisista kristillisistä yhteisöistä koostuva protestanttinen liike. Helluntailiike muodostaa kuitenkin merkittävän maailmanlaajuisen verkoston ja mahdollistaa sen, että Fidalla on suurimmassa osassa kohdemaitaan luonteva yhteistyökumppani. Fida on jäsenenä kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyen seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä: Pentecostal European Fellowship (PEF) alaisen Pentecostal European Mission (PEM), joka koordinoi jäsenkirkkojen ja -yhteisöjen yhteistä lähetys- ja kehitysyhteistyötä World Assemblies of God Fellowship (WAGF) EU-CORD Christian Organisations in Relief and Development VOICE Voluntary Organisations In Cooperation in Emergencies 11

12 Lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle niin Etelässä kuin Pohjoisessakin rakentuu avoimuuteen sekä toimintaa ohjaavien eettisten periaatteiden että arvojen pohjalle. Fida tekee yhteistyötä Ruotsin (PMU Interlife) ja Norjan (PYM) helluntailiikkeiden kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Myös Slovakian ja Ranskan helluntailiikkeiden kanssa Fidalla on yhteistyöhankkeita muun muassa Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Yhteistyö on laajenemassa edelleen. Fida haluaa auttaa koulutuksen ja neuvonnan avulla eurooppalaisia kirkkoja ja järjestöjä aloittamaan ja tekemään kehitysyhteistyötä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tähän mennessä on koulutettu kumppaneita muun muassa Ranskasta, Puolasta, Romaniasta, Tšekin tasavallassa ja Slovakiasta. Erityisesti humanitaarisissa kriiseissä toteutetaan nykyään yhteistyöhankkeita eurooppalaisten ja amerikkalaisien kumppaneiden kanssa, esimerkiksi Myanmarissa ja Haitilla. Tulevalla ohjelmakaudella Fidan vankkaa kokemusta HIV ja AIDS -kysymyksissä Afrikassa jaetaan kansainvälisen CUAHA-verkoston kautta teemalla HIV Competent Church. Verkosto on julkaissut kirjan Towards an HIV and AIDS Competent Church: An Ecumenical Handbook for Defining HIV and AIDS Competency. 1 Fida tekee myös muiden kirkkokuntien kanssa yhteistyötä. Fida on mukana muun muassa kirkkojen yhteisessä itäisen ja eteläisen Afrikan hiv/aids-työn verkostohanke CUAHA:ssa. Palestiinalaisalueilla Fidan yhteistyökumppanina on Palestinian Bible Society. EU-CORDin yhteistyöverkostossa Fida hakee yhdessä eri jäsenjärjestöjen kanssa EU/ECHO rahoitusta ja jakaa asiantuntijuutta. 1

13 1.4 Kristillisen järjestön rooli ja lisäarvo kehitysyhteistyötoimijana Fida tekee kehitysyhteistyötä pääasiassa kirkkojen ja kristillisten järjestöjen kanssa, mikäli se on mahdollista. Kristillinen lähtökohta ei ole ehto avun saamiselle eikä hankkeisiin osallistumiselle vaan toiminnassa vastataan köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja syrjinnän perussyihin sekä pyritään muuttamaan epätasa-arvoa luovia yhteiskunnallisia rakenteita. Fidan strategian mukaan yksi sen pääprosesseista on kehitysyhteistyö. Se ohjaa johtamaan työtä pohjalta, jossa on huomioitu teologisesti ja kulttuurisesti relevantit toimintatavat suhteessa kehityksen todellisiin tarpeisiin. Holistisesti toimivana kristillisenä kehitysyhteistyöjärjestönä Fida pyrkii käytännössä raporteissa ja toiminnallaan osoittamaan, että valtion ohjaamia julkisia varoja on käytetty kehitysyhteistyötoimintoihin suunnitelmien mukaisesti. Lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle niin Etelässä kuin Pohjoisessakin rakentuu avoimuuteen sekä toimintaa ohjaavien eettisten periaatteiden että arvojen pohjalle. Uskontoon liittyvät maailmankatsomukset, arvot ja ihanteet ovat moni-ilmeinen järjestelmä. Oman identiteetin ymmärtäminen ja sen selkeä määrittely rakentaa perustan kehittyvälle ja syvenevälle kumppanuudelle eri sidosryhmien kesken. Kun järjestön ideologia ja sen pohjalta määritelty toiminta on selkeästi avattu ja perusteltu henkilöstölle, heidän odotetaan sitoutuvan vahvemmin yhteiseen näkyyn ja toimintaohjelmaan vaarantamatta sitä esimerkiksi henkilökohtaisella uskonnollisella painotuksella. Kun oma identiteetti on selkeä, ympäröivän kulttuurin tai uskonnon vaikutusta ei koeta uhkaavana. Se avaa mahdollisuudet rakentavaan ja laajaan yhteistyöhön. Kirkkojen voidaan ajatella olevan yksi maailman vanhimmista ja laajimmista kansalaisjärjestöistä, jolla on suurin määrä vapaaehtoisia ja pisin välittämisen historia. Kristilliset kirkot ovat helluntaiseurakuntien järjestönä Fidalle luontevia kumppaneita. Esimerkiksi monien Itä-Afrikan seurakuntien kanssa Fida on tehnyt yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Kirkkojen ja kristillisten järjestöjen roolista on keskusteltu kehitysyhteistyön yhteydessä paljon. Fidan näkemyksen mukaan seurakunnat ovat tärkeitä, oikeutettuja ja luonnollisia kumppaneita kehitysyhteistyössä, koska Seurakunnat ovat osa kansalaisyhteiskuntaa niitä ei ole keinotekoisesti perustettu kehitysyhteistyötä tai ulkomaisen avustuksen kanavoimista varten Seurakunnat ovat merkittävä tekijä yhteiskunnassa, jolloin niillä on oikeus, velvollisuus ja etuoikeus osallistua maansa kehittämiseen Seurakunnilla järjestäytyneinä yhteiskunnallisina organisaatioina on oma sisäinen kontrollijärjestelmänsä Seurakunnat muodostavat verkoston, joka saavuttaa monet yhteisöt ja joissa se elää merkittävänä osana niitä Seurakunnat saavuttavat maantieteellisesti laajan alueen, myös kaikkein syrjäisimmät alueet ja ovat läsnä äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten elämässä Seurakuntien toimintaan osallistuu paljon ihmisiä, mikä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden toimia ihmisten kanssa säännöllisesti ja pitkällä aikavälillä. Seurakunta muokkaa asenteita, motivoi ja saa ihmiset toimimaan. Sillä on valmis kuulijakunta mikä luo mahdollisuuden toimia säännöllisesti ja pitkällä aikavälillä. Seurakunnat ovat läsnä äärimmäisen hädän keskellä humanitaarisen kriisin tai katastrofin sattuessa. Seurakunnat eivät tule paikalle niin kuin avustusjärjestöt vaan ovat osa kärsivää yhteisöä. Sen puoleen käännytään toivoa etsien. Uskonnolliset johtajat toimivat yhteisöissään, paitsi pappeina, myös sosiaalityöntekijöinä, psykologeina ja perheneuvojina. Heidän puoleensa käännytään ilon ja surun hetkinä. Seurakunnat ovat merkittävä vaikuttaja on vaikea kuvitella esimerkiksi Afrikassa tapahtunutta huomattavaa kehitystä ilman kirkkojen osuutta (koulutus, terveys, HIV/AIDS jne. Seurakunnat jatkavat toimintaansa yhteisöissä kansainvälisen kehityspolitiikan muutoksista tai globaaleista kriiseistä huolimatta Seurakunta on luonteeltaan oikeudenmukainen, välittävä ja vastuullinen. Sen tehtävänä on puolustaa heikkoja ja heitä, joiden ääni ei yhteiskunnassa kuulu. Yllä oleva ei kuitenkaan tarkoita, että seurakuntien osallistuminen kehitysyhteistyöhön olisi ongelmatonta. Fidaa on myös haastettu keskusteluun kristillisenä järjestönä sen työn oikeutuksesta. Tämä on johtanut Fidaa määrittelemään tarkemmin oman strategiansa ja toimintatapansa. Sosiaalisen ja uskonnollisen toiminnan välisen suhteen määritteleminen on auttanut tarkentamaan Fidan identiteettiä ja missiota. Myös teologisen perustan määritteleminen kristilliselle kehitysyhteistyölle on ollut tärkeä lähtökohta työn suunnittelussa. Fidan toiminnan yhteydessä on tehty väitöskirja 2, jonka mukaan Fida rakentaa siltoja ja kohtauspaikkoja eri uskontojen edustajille parantaakseen kansalaisyhteiskuntaa jakavia rajalinjoja Sansibarilla. Fida fasilitoi saaren islamilaisten yhteisöjen ja kristillisten kirkkojen toimikunnan toimintaa. Toimikunnalla on ollut merkittävä rooli saaren tulehtuneen uskonnollisen tilanteen rauhoittamisessa Virtanen, J Symboliymmärrys ja kehitysyhteistyön merkitys sansibarilaisen nuoren kokemana. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.

14 Ohjelman suunnitteluprosessi vuosina Uuden ohjelmakauden suunnittelu aloitettiin vuoden 2009 aluekoordinaattoripäivillä huhtikuussa. Alueittain käytiin läpi tulevan ohjelmakauden suuntaviivoja ja raamitettiin alueelliset ohjelmasuunnitteluun liittyvät koulutustapahtumat. Elokuun kehitysyhteistyökoulutuksessa keskityttiin hanke- ja ohjelmasuunnittelun ja siinä tarvittavien työkalujen opetukseen. Ohjelmasuunnittelun aikataulu valmistui ja tiedotettiin alueille. Syyskuussa koottiin ohjelmasuunnittelua varten taustamateriaalia, johon kerättiin kokemuksia edelliseltä ohjelmakaudelta, havaintoja evaluoinneista sekä asemoitiin ohjelma strategisesti eri taustapapereiden mukaisesti. Hankkeille koottiin yhteensä kuusi ohjeistoa, jotka lähetettiin vaiheittain suunnittelun edetessä. Ohjeistoissa muistutettiin hankesykliin liittyvistä olennaisista askeleista mm. eri sidosryhmien osallistamisesta sekä tausta-analyysien ja kumppaniarviointien tekemisestä. Hankesuunnitteludokumenttien päivitys ja alueellisten hankesuunnitteluseminaarien aikatauluttaminen ohjeistettiin. Alueellisia LFA- ja hankesuunnittelun työpajoja pidettiin yhteensä noin 30. Ohjelmaan integroitavia teemoja koskeva valtavirtaistamisohjeisto valmistui ja lähetettiin hanketoimijoille. Vuoden 2009 loppuun mennessä kumppaneilta pyydettiin hanke-ehdotukset, joita tuli 82. Niiden pohjalta tammikuussa rakennettiin yhdessä aluepäälliköiden kanssa alueellisten ohjelmien runko, joiden perusteella muodostui koko ohjelman ja budjetin kehys. Hankesuunnittelu tiivistyi alueilla tammi-maaliskuussa, ja huhtikuussa aluepäälliköt esittelivät alueelliset ohjelmansa Suomen toimistolle. Hankesuunnitelmien viimeistely tapahtui alueilla ja hankkeissa aluepäällikköpäivien kommenttien saattelemana. Kaikki hankesuunnitelmat liitteineen saapuivat päätoimistolle koottavaksi yhteiseksi ohjelmaksi ja tuenkäyttösuunnitelmaksi 7.5. mennessä. Suunnitelmien pohjalta käytiin keskustelua aluepäälliköiden ja hankekoordinaattorien kanssa. Ohjelman luonnos lähetettiin käsiteltäväksi Fidan kehitysyhteistyövaliokunnalle 20.5., johtoryhmälle ja hallitukselle Ohjelma viimeisteltiin saatujen kommenttien pohjalta ja luovutettiin Ulkoasiainministeriölle kesäkuun lopussa Ohjelman raportointi Fidan kehitysyhteistyöohjelman raportoinnin tarkoituksena on työn tuloksellisuuden seuranta, sekä oman työn kehittäminen muutosta havainnoimalla. Raportointi perustuu LFA-menetelmään, jota soveltamalla pyritään takaamaan hanketoiminnan raportoinnin systemaattisuus. Kuten hankesuunnittelussa, myös raportoinnissa painotetaan osallistavuutta; hankkeiden raportointipohjat on rakennettu yhteisesti tehdyn LFA-suunnitelman pohjalta, ja myös raportoin-

15 ti pyritään toteuttamaan paikallisen hankehenkilöstön kanssa yhdessä. Raportointi tapahtuu neljännesvuosittain ja se on kumulatiivista, eli jokainen raportti kattaa kaikki tapahtumat vuoden alusta. Toimintavuoden päätyttyä tehdään hankkeissa vuosiraportti, jonka tarkoituksena on laajemmin ja analyyttisemmin arvioida hankkeen etenemistä, työn vaikutuksia sekä tulosten kestävyyttä. Lisäksi hankkeen vaikutusta sen koko elinkaaren ajalta pyritään selvittämään vuosittain tehtävällä Impact-arviointiraportilla. Narratiivisen raportoinnin ohella hankkeet myös raportoivat taloudestaan samalla syklillä, neljännesvuosittain ja kumulatiivisesti. Toimintavuoden jälkeen hankkeesta tehdään vuosiraportti ja erillinen erityistilintarkastus. Talousraportoinnin ja erityistilintarkastusten tarkoituksena on hankkeen talouden ja hallinnon seuranta, valvonta ja kehittäminen. Hanketasolla raportoinnista vastaa projektikoordinaattori yhdessä hankehenkilöstön kanssa. Aluetasolla aluepäällikkö tarkastaa kaikki oman alueensa raportit sisällöllisesti. Alueellisten hanke/ohjelma-raporttien pohjalta kootaan koko ohjelmaa koskeva vuosiraportti, joka toimitetaan vuosittain UM:öön elokuun loppuun mennessä. Fida kouluttaa henkilöstöä hankeraportoinnissa sekä kotimaassa että kentällä. Lisäksi kouluttamisessa hyödynnetään Kehys ry:n ja Kepa ry:n tarjoamia koulutuksia mahdollisuuksien mukaan. 1.7 Uhka- ja riskianalyysit Kaikilla työalueilla laaditaan erilliset riskikartoitukset ja -analyysit, jotka päivitetään vuosittain. Uhkien ja riskien vaikutusten minimoimiseksi Fida laatii toimintasuunnitelman mikä perustuu Fidan koko järjestöä koskevaan vuonna 2007 valmistuneeseen ja vuosittain päivitettävään turvallisuussuunnitelmaan..

16

17 2. Fidan kehitysyhteistyöstrategia

18 Missio: Tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppanien kanssa. Visio: Vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt.

19 Strategia Fidan kokonaisstrategian pohjalta on Fidan kehitysyhteistyöstrategia rakennettu vuosille Tämä vuosien kehitysyhteistyöohjelma perustuu kehitysyhteistyöstrategialle seuraavasti: Missio: Tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppanien kanssa. Visio: (ja Ohjelman välitön tavoite) Vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt. Ydintehtävät: kehitysyhteistyö humanitaarinen apu kummilapsityö kehitysviestintä ja -kasvatus kouluttaminen ja valmentaminen Suomessa ja yhteistyömaissa. Arvot: armollisuus tunnemme myötätuntoa jokaista ihmistä kohtaan antautuneisuus teemme työtä ahkerasti ja antaumuksella ihmisarvo arvostamme jokaista ihmistä ainutlaatuisena yksilönä luotettavuus toimimme avoimesti, rehellisesti ja uskollisesti yhteys teemme työtä toisiamme kunnioittaen ja yhteistyössä kumppaneittemme ja hankkeidemme hyödynsaajien kanssa Periaatteet: kumppanuus oikeusperustaisuus yhteisökeskeinen toiminta osallistava yhteistyö omistajuus hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus kestävyys työn laajeneminen ja moninkertaistuminen lähimmäisenrakkauden välittäminen Menestystekijät: korkeat eettiset standardit kulttuurisensitiivisyys motivoitunut ja pätevä henkilöstö dynaaminen muutoksenhallinta läsnäolo kentällä joustavuus kyky analysoida kontekstia ja sopeuttaa toimintaa sen mukaan

20 2.2 Kumppanuuden ja voimaantumisen teoriaa Fidan strategian perusajatuksena on kumppanuudesta lähtevä toiminta. Fida pyrkii rakentamaan kumppanuuksia, jotka ovat luonteeltaan voimauttavia. Vahvistuneiden kumppaneiden odotetaan omalta osaltaan tukevan ympäröiviä yhteisöjä ratkaisemaan kehitykseen liittyviä ongelmia ja kantamaan vastuuta kehityksestään. Fidan työn yhteydessä on tehty väitöstutkimus 3, mihin Fidan voimaantumisen viitekehys on määritelty ja joka kuvaa Fidan ymmärrystä voimaantumisesta ja voimaantuneista kumppaneista. Voimaantunut kumppani nähdään 1) autonomisena, 2) relevanttina, 3) vastavuoroisena, 4) riittävän kapasiteetin omaavana, 5) reflektoivana ja 6) merkittävänä toimijana. Autonominen organisaatio on päämäärätietoinen ja asettaa itse omat tavoitteensa. Yhtenä suurimmista haasteista kehitysyhteistyössä on, että Etelän kumppani vaihtaa toimintapolitiikkaansa koko ajan sen mukaan, miten rahoittajan toimintalinjaukset muuttuvat eikä seuraa omia strategisia linjauksiaan. Fidan tavoitteena on tukea kumppaneitaan toimimaan selkeästi omien tavoitteidensa mukaan. Autonomisuus on kytköksissä myös järjestön vastuuseen ja haluun vastata ympäristönsä kehityshaasteisiin. Fidalla on kokemusta siitä, että voimaantumisprosessi on muuttunut kumppaneiden kanssa negatiiviseksi silloin, kun rooleja, vastuita ja velvollisuuksia ei ole tarpeeksi selvästi sovittu ja Fida on ottanut kumppanin roolin hanketoteuttajana. Siitä syystä jatkuva seuranta on ensisijaisen tärkeää. Yksi merkittävimmistä voimaantuneen ja autonomisen organisaation merkkejä on kyky kohdata ja hallita riskejä. Kehitysaskeleet edellyttävät usein riskinottoa ja voimavarojen panostamista uusien ideoiden kehittämiseen ja kokeiluun, johon sisältyy aina riski. Itsenäisen organisaation merkkejä ovat muun muassa a) sen kyky tehdä päätöksiä ja b) sen suunnittelukyky olemassa olevien resurssien sisällä, c) kyky aloittaa toimintaa, d) selkeä oma identiteetti ja e) kyky ratkaista ongelmia. Relevantti organisaatio suunnittelee kulttuurillisesti sopivia ja kestäviä ohjelmia huomioiden paikalliset realiteetit esim. henkilöstön ja talou- 3 Järvinen, T Empowerment. A Challenge of Non-Governmental Organizations in Development Cooperation Partnerships. Tampere: Tampere University Press.

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa

Suomen Pipliaseura ry STRATEGIA 2016 SUOMEN PIPLIASEURA. Vahvistettu hallituksen kokouksessa SUOMEN PIPLIASEURA STRATEGIA 2016 2018 Vahvistettu hallituksen kokouksessa 20.1.2016 ARVOT MISSIO Usko ja lähimmäisenrakkaus Työmme lähtökohtana on Raamattu. Jumala rakastaa kaikkea luomaansa ja Raamattu

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Taksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967

Taksvärkki ry. Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Taksvärkki ry Suoraa toimintaa nuorelta nuorelle vuodesta 1967 Suoraa toimintaa KEO-30 Kansalaisjärjestöseminaari Hankehallinnon työkalut Nuorelta nuorelle Taksvärkki ry - 6 palkattua työntekijää - budjetti

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla.

Uusi palkkausjärjestelmä toteutetaan työsopimussuhteisen henkilöstön osalta työsopimuksilla. 260151/01/101-109 Sisäasiainministeriön palkkausjärjestelmän uudistamista koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 11 päivänä toukokuuta 2006 sisäasiainministeriön,

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot