Graafinen suunnittelu: Arto Karvonen Painopaikka: Ykkös-Offset Oy, Vaasa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Graafinen suunnittelu: Arto Karvonen Painopaikka: Ykkös-Offset Oy, Vaasa"

Transkriptio

1 Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt Kehitysyhteistyöohjelma

2 Fida International Kantelettarenkuja 3 PL Helsinki Puh: Fax: Graafinen suunnittelu: Arto Karvonen Painopaikka: Ykkös-Offset Oy, Vaasa Valokuvat: Jukka Harjula Paula Konttinen Maikki Kuittinen Juho Leppänen Minna Mantila Olli Pitkänen Joe Ruuskanen Jani Salokangas Sina Urmas Valmistettu Arjowigginsin toimittamasta paperista, jolle on myönnetty EU:n Ympäristömerkki rek.nro FR/11/003.

3 1. Fidan kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma Yleistä Toiminnan suuntaviivat ja periaatteet Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö Kristillisen järjestön rooli ja lisäarvo kehitysyhteistyötoimijana Ohjelman suunnitteluprosessi vuosina Ohjelman raportointi Uhka- ja riskianalyysit Fidan kehitysyhteistyöstrategia Strategian kuvaus Kumppanuuden ja voimaantumisen teoriaa Laatujärjestelmä Laadunvarmistus Laadunhallinnan kaaviokuva Laadunhallinnan prosessikuvaus Eettinen ohjeistus...26 Sisällysluettelo 4. Valtavirtaistamisteemat Fidan kehitysyhteistyötoiminnoissa Gender Vammaiset henkilöt HIV ja AIDS Kulttuuri Ympäristö ja ilmastonmuutos Rauhanrakentaminen Ohjelman toteutus kaudella Ohjelman tavoitteet Ohjelman tavoitteiden mittarit Ohjelman painopistealueet Tuki-, alue- ja muut ohjelmat Global-tukiohjelma Hallinto Suunnittelu Kehitysviestintä Evaluointi Henkilöapu Kehitysyhteistyön koulutusohjelma Länsi-Balkanin alueohjelma Etelä-Amerikan alueohjelma Itä- ja Keski-Aasian alueohjelma Eteläisen Etelä-Aasian alueohjelma Pohjoisen Etelä-Aasian alueohjelma Kaakkois-Aasian alueohjelma Itäisen Afrikan alueohjelma Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueohjelma (MENA) Humanitaarisen avun ohjelma Kummilapsityön ohjelma EU/ECHO-ohjelma Hallinto Yleistä Henkilöstöhallinto Hankkeiden/ohjelmien taloushallinto Sopimukset Korruption vastainen toiminta Talousarvio kumppanuussopimukseen kuuluvista hankkeista/ohjelmista...60 Liite 1. Hankkeet ja ohjelmat alueittain...62

4 Kehitysyhteistyöohjelma Yhteistyömaat South East Asia Programme Cambodia China Laos Myanmar Thailand Vietnam Northern South Asia Programme Bangladesh Nepal Pakistan Central And East Asia Programme North Korea Tajikistan Southern South Asia Programme Bhutan India Maldives Sri Lanka Middle East & North Africa Programme Egypt Iraq (Kurdistan) Jordan Morocco Northern Sudan Palestinian Territories West Balkan Programme Albania Bosnia and Herzegovina Kosovo Eastern Africa Programme Congo (DRC) Ethiopia Kenya Tanzania Rwanda Uganda South America Programme Bolivia Colombia Ecuador Paraguay Peru

5

6

7 1. Fidan kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma

8 Fidan kehitysyhteistyöstrategian missiona on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan tapahtuvan vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta niin, että yhteisöt voimaantuvat.

9 9 1.1 Yleistä Fida International ry:n (jäljempänä Fida) kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma (jäljempänä Ohjelma) kattaa kaikki Fidan kehitysyhteistyötoiminnot (kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, kummilapsityö ja EU/ECHO -rahoituksella tapahtuva toiminta). Ohjelma perustuu Fidan yleiseen ja kehitysyhteistyöstrategiaan. Strategian mukaan Fidan kehitysyhteistyön perustehtävänä on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti ihmisten hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan vaikuttavan omalta osaltaan yhteisöjen ja kumppaneiden voimaantumiseen. Ohjelma muodostuu yhdestä tukiohjelmasta, kahdeksasta alueohjelmasta ja kolmesta muusta ohjelmasta (humanitaarisen avun, kummilapsityön ja EU/ECHO -ohjelma). Humanitaarisella avulla ja kummilapsityöllä on niiden omaa toimintaa täsmentävät linjauspaperinsa, joita ei tässä tuenkäyttösuunnitelmassa esitellä. Ohjelma huomioi Suomen ulkoasiainministeriön (UM) ja Euroopan Unionin (EU) kehityspoliittiset linjaukset, YK:n vuosituhattavoitteet, yhteistyömaiden köyhyydenvähentämisohjelmat sekä Pariisin julistuksen 2005 ja Accran toimintaohjelman 2008 kansalaisjärjestöjä koskevat tavoitteet. Ohjelman toteutuksessa noudatetaan UM:n ohjeistusta Kumppanuusjärjestöjen ohjelmatuelle. Fidan kehitysyhteistyöstrategian missiona on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan tapahtuvan vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta niin, että yhteisöt voimaantuvat. Tämä on kehitysyhteistyöstrategian visio ja myös Ohjelman välitön tavoite (Programme purpose). Fidan kehitysyhteistyöohjelma antaa oman panoksensa kumppaneiden voimaantumiseen, jonka taas odotetaan vaikuttavan merkittävästi laajamittaisen köyhyyden vähentämiseen sekä tasa-arvon, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien vahvistumiseen. Kumppaneiden hallinnollista ja toiminnallista kapasiteettia vahvistetaan niin, että heidän työnsä köyhissä yhteisöissä tehostuisi ja laajenisi. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa tehtävässä työssä on yhteisöissä painopiste ennaltaehkäisevän terveydenhuollon, elinkeinon harjoittamisen, ruokaturvan ja esi-, perus- ja ammatillisen koulutuksen sekä rauhan rakentamisen edistämisessä. Tasa-arvoa, kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia edistetään kouluttamalla yhteistyökumppaneita sosiaaliseen vastuuseen. Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä sosiaalisesta vastuusta kumppanit pystyvät edelleen kouluttamaan kylä- ja kaupunkiyhteisöjen väestöä tiedostamaan oikeutensa yhteiskunnassa sekä kehittämään elämänhallintaansa. Oleellisena osana sosiaalisessa vastuussa ovat sukupuolten välisten samanarvoisuuskysymysten (gender) sekä vammaisten henkilöiden ja muiden marginaaliryhmien kuten HIV-positiivisten henkilöiden, oikeuksien ja elinolosuhteiden huomioiminen. Ympäristön ja elämän monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu sekä ympäristöä huomioivan elämäntavan opettaminen ovat tärkeä osa Ohjelmaa. Ohjelma huomioi jatkossa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet, kuten aavikoitumisen ja siitä johtuvan sisäisen ja ulkoisen pakolaisuuden sekä ruokaturvahaasteet. Ympäristöasioita käsitteleviä hankkeita aloitetaan pienessä määrin, mutta pääasiassa ilmastonmuutos- ja ympäristöasiat huomioidaan osana hankkeiden yhteydessä tapahtuvaa koulutusta. Paikallisen kulttuurin huomioiminen ja kunnioittaminen kuuluvat myös olennaisesti Ohjelmaan. Kumppaneiden kulttuurihankkeita tuetaan kulttuuri-identiteetin rakentamiseksi yhteisöissä. Keskeisiä Ohjelman toteuttamista ohjaavia arvoja strategiassa ovat ihmisarvon kunnioittaminen, armollisuus yksilöitä ja yhteisöjä kohtaan, halu toimia ahkerasti ja antautuneesti, luotettava ja uskollinen toiminta ja yhteys niin, että kumppanit ja hankkeiden hyödynsaajat voivat luottaa Fidaan ja Fidan työntekijöihin. Fida huomioi ohjelmassaan Suomen valtion kehityspolitiikalle määritellyt läpileikkaavat teemat ja on rakentanut näiden teemojen valtavirtaismiseksi Ohjelman tueksi ja hanketoiminnassa käyttöönotettavaksi Valtavirtaistamisohjeiston. Ohjelman valtavirtaistamisteemat ovat: gender sukupuolten samanarvoisuus vammaiset henkilöt HIV/AIDS ympäristö ja ilmastonmuutos kulttuuri rauhanrakentaminen Kehitysyhteistyöohjelman suunnitelmassa kuvataan 1) Ohjelman yksilöidyt tavoitteet ja päämäärät 2) Toimintastrategia niiden saavuttamiseksi 3) Mittarit toteutumisen arviointia varten 4) Ohjelman painopistealueita ja tulevaisuuden linjauksia

10 Toiminnan suuntaviivat ja periaatteet Fidan kehitysyhteistyön toimintaa ohjaavat seuraavat suuntaviivat ja strategiset periaatteet: a) Kumppanuus Fidan ensisijaisia kumppaneita ovat yhteistyömaiden kansalliset helluntailiikkeet ja -kirkot. Kumppaneina voivat olla myös muut kristilliset kirkot, yhteisöt ja kansalaisjärjestöt. Niissä maissa, joissa ei ole virallista tai järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, yhteistyökumppaneina voivat olla kyläyhteisöt, osuuskunnat, viranomaiset, koulut tai yliopistojen tiedekunnat. Kumppanuuden tulee olla mahdollisimman tasavertaista ja päätökset hankkeista/ohjelmista tehdään yhdessä. Fida tavoitteena on vahvistaa kumppanijärjestöjensä kapasiteettia, olla osa niiden voimaantumisprosessiaan sekä rakentaa vahvaa kumppanuutta niiden kanssa. Tämän voimaantumismisprosessin odotetaan olevan kahdensuuntaista; samalla kun Fida on osa Etelän kumppaneiden vahvistumisprosessia, kumppanit ovat osat Fidan vahvistumisprosessia. Tämän prosessin odotetaan näkyvän ruohonjuuritasolla vahvistuneissa yhteisöissä kumppaneiden aktiivisen toiminnan seurauksena. Ohjelma saa oikeutuksensa sen kautta, kun kumppanit toimivat omissa yhteisöissään köyhien ja syrjäytyneiden hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien hyväksi. Kumppanuusajattelu on Fidalle ensisijaisen tärkeä kaikessa sen toiminnassa ja on järjestön menestystekijä. Kumppanuus useiden toimijoiden kanssa on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, jonka aikana on opittu tuntemaan toinen toistensa identiteettiä ja toimintaperiaatteita. Aktiivisessa kumppanuudessa ymmärretään myös yhteistyöhön vaikuttavia kulttuurillisia toimintamalleja niin suomalaisten kuin Etelän kumppaneiden. Se, että Fidalla on suhteellisen paljon kenttähenkilökuntaa, juontaa juurensa myös kumppanuusideologiaan. Kumppanuutta on vaikea pitää yllä vain lähettämällä rahaa ja käymällä silloin tällöin monitoroimassa hankkeita. Todellinen kumppanuus sisältää säännöllistä kanssakäymistä kenttätasolla ja toimimista tasavertaisuuden hengessä yhdessä olemalla läsnä. Läsnäoloon liittyy myös mahdollisuus hankkeiden toteuttamiseen vastuuvelvollisesti ja läpinäkyvästi rahoittajia ja sidosryhmiä ajatellen. Säännöllinen kanssakäyminen luo myös mahdollisuuden jatkuvaan oppimisprosessiin. Kumppanuutta on vaikea ylläpitää vain rahoittamalla kumppanin toimintaa. Ns. kasvoton raha voi viedä kehitystä jopa taaksepäin. Läsnäolon ja luottamuksellisten suhteiden kautta kumppania voidaan haastaa, ohjata, kouluttaa ja tukea pitkällä tähtäimellä. Yhdessä eläminen ja jatkuva kanssakäyminen luovat mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja työn kehittämiseen. b) Oikeusperustaisuus Oikeusperustaiseen lähestymistapaan kiinnitetään huomiota Fidan kaikessa toiminnassa. Syrjittyjen ja haavoittuvien yhteisöjen puolesta puhuminen on keskeinen osa Fidan identiteettiä.. Hankeissa tuetaan avointa ja tasa-arvoista kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua. Kaikessa Fidan kehitysyhteistyötoiminnassa huomioidaan ihmisoikeudet sekä kestävä ja tasapainoinen kehitys. Tähän sisällytetään ympäristökysymykset, hyvä hallinto ja demokratia sekä eri ryhmien tasa-arvoinen osallistuminen. Fidalla on vaikuttamistyön lähtökohdista ihmisoikeushankkeita, kuten pakkoavioliittoja ja ympärileikkausta pakenevien Maasaityttöjen hanke. c) Yhteisökeskeinen toiminta Fidan kehitysyhteistyön strategian tavoitteena ovat voimaantuneet paikalliset yhteisöt, joiden kehitysprosesseja Fidan kumppanit tukevat. Hankkeissa ja ohjelmissa tähdätään siihen, että yhteistyökumppaneiden valmiudet ja kapasiteetti parantuvat niin, että heistä tulee oikeudenmukaisia, vastuullisia ja välittäviä vaikuttajia omissa yhteisöissään ja yhteiskunnissaan. Fida pyrkii yhdessä kumppaneidensa kanssa parantamaan yhteisöjen elämänhallintaa, hyvinvointia ja asemaa. Yksilöitä autetaan auttamalla yhteisöjä käsittelemään omia haasteitaan. Kumppaneita koulutetaan yhteisökeskeiseen ajatteluun. d) Osallistava yhteistyö Yhteisöjen elämänhallinnan parantuminen pohjautuu niiden omiin prioriteetteihin, tarpeisiin ja alkaa niiden omista aloitteista. Yhteisöjä rohkaistaan, koulutetaan ja osallistetaan olemaan mukana hankkeiden/ohjelmien kokonaissyklissä, aina ideoinnista evaluointiin ja vaikutusten arviointiin. Tavoitteena on, että yhteisön jäsenet osallistuvat prosessiin mahdollisimman tasavertaisina huomioon ottaen paikallisen kulttuurin mukaisen hierarkian tuomat haasteet. Heidän asiantuntemustaan arvostetaan, ja sillä on määräävä vaikutus toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Samaan aikaan kumppaneita koulutetaan osallistavaan ja kokonaisvaltaiseen työhön ja koko yhteisönkehitysprosessin fasilitointiin. e) Omistajuus Pyrkimyksenä on, että yhteisöjen ihmiset kokevat itse saaneensa aikaan merkittävää myönteistä muutosta omassa elämässään. Yhteisöjen tulisi kokea hankkeet/ohjelmat omikseen alusta lähtien. Fidan ja sen kumppaneiden rooli on yhteisön omistajuutta tukevaa ja rohkaisevaa. Fidan tavoitteena ei ole ensisijaisesti toteuttaa omia hankkeitaan kohdemaissa. Joissakin tapauk-

11 sissa näin kuitenkin tapahtuu ja silloin tällaiset omat hankkeet toimivat malleina ja pilotteina, joita eri kumppanit voivat soveltaa. Joissakin kohdemaissa paikallinen lainsäädäntö asettaa haasteet hankkeiden rekisteröinnille ja pakottaa Fidan toimimaan hankkeen virallisena omistajana. Näissäkin tapauksissa kumppaneiden osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen varmistetaan. Fida pyrkii helpottamaan kumppaneiden kehitysprosesseja ja mahdollistamaan niitä, kuitenkin niin, että omistajuus prosessista pysyy kumppanilla. f) Hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus Tavoitteena on yhteisöjen ja yksilöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sillä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, taloudellista, ekologista ja hengellistä terveyttä. Fida kouluttaa kumppaneitaan kokonaisvaltaiseen terveyskäsitykseen. g) Kestävyys Päämääränä on, että yhteisöillä on parantuneet valmiudet toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata erilaisia haasteita. Fidan työssä korostetaan sitä, että kehitysyhteistyöprosessin aikaansaama parantunut elämänlaadun taso säilyisi hankkeen tai ohjelman päätyttyä ja johtaisi kestävään kehitykseen yhteisössä ja parhaimmillaan leviäisi laajemmalle. Tavoitteena on, että kumppaneiden työ on kestävää ja heidän työnsä jatkuu Fidan tuen loputtuakin. h) Työn laajeneminen ja moninkertaistuminen Ohjelman tavoitteena on, että kehitysyhteistyöprosessin aikaansaamat muutokset ovat yhteisössä niin myönteisiä ja merkittäviä, että voimaantuneesta yhteisöstä tulee esimerkki muille yhteisöille. Parhaimmillaan se johtaa yhteisön kehittämään naapuriyhteisöjään. Kumppanimme laajentavat työtään oppimiensa periaatteiden pohjalta. i) Lähimmäisenrakkauden välittäminen Fida tarjoaa suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden osoittaa lähimmäisenrakkautta ja solidaarisuutta. Niin yksityishenkilöt kuin yhteisötkin voivat osallistua aktiivisesti hyvinvoinnin jakamiseen esimerkiksi tekemällä vapaaehtoistyötä, auttamalla kehitysmaiden vähäosaisia lapsia kummilapsityön kautta, lahjoittamalla varoja ystäväkirjeiden ja Eväät elämään -keräyksen välityksellä tai lahjoittamalla tai ostamalla tuotteita Fida lähetystoreilta. Fida on myös merkittävässä roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa ja jäsenseurakuntiensa parissa tehtävässä kehityskasvatuksessa. 1.3 Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö Fidan toiminta perustuu Suomessa yhteistyöhön 242 helluntaiseurakunnan kanssa, joihin kuului vuonna 2009 noin jäsentä. Fida on jäsenenä useissa järjestöissä ja toimii kehitysyhteistyötoimintojen osalta seuraavien kanssa aktiivisessa yhteistyössä: Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys KEHYS ry (KEHYS on eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestön CONCORDEN jäsen Suomen lähetysneuvosto SLN:llä on oma kehitysyhteistyökomitea Lähetyslentäjät (Mission Aviation Fellowship MAF) Wycliffe Suomen Raamatunkääntäjät ry Suomen Evankelinen Allianssi (SEA) Fida tekee laajamittaista yhteistyötä useiden suomalaisten kehitysyhteistyön toimijoiden ja erityisesti kumppanuusjärjestöjen kanssa. Pääpaino yhteistyössä on kehitysyhteistyökoulutuksessa, kehitysyhteistyön toiminnan arvioinnissa, laadun kehittämisessä ja kehityskasvatuksessa. Fida kouluttaa myös joitakin pienempiä suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja avustaa heitä hankehallinnossa. Fida on osa kansainvälistä helluntailiikettä, jolla on arvioiden mukaan yli 250 miljoonaa jäsentä. Helluntailiike ei ole yhtenäinen kirkkokunta, vaan useista pienemmistä kirkkokunnista ja paikallisista kristillisistä yhteisöistä koostuva protestanttinen liike. Helluntailiike muodostaa kuitenkin merkittävän maailmanlaajuisen verkoston ja mahdollistaa sen, että Fidalla on suurimmassa osassa kohdemaitaan luonteva yhteistyökumppani. Fida on jäsenenä kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyen seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä: Pentecostal European Fellowship (PEF) alaisen Pentecostal European Mission (PEM), joka koordinoi jäsenkirkkojen ja -yhteisöjen yhteistä lähetys- ja kehitysyhteistyötä World Assemblies of God Fellowship (WAGF) EU-CORD Christian Organisations in Relief and Development VOICE Voluntary Organisations In Cooperation in Emergencies 11

12 Lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle niin Etelässä kuin Pohjoisessakin rakentuu avoimuuteen sekä toimintaa ohjaavien eettisten periaatteiden että arvojen pohjalle. Fida tekee yhteistyötä Ruotsin (PMU Interlife) ja Norjan (PYM) helluntailiikkeiden kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Myös Slovakian ja Ranskan helluntailiikkeiden kanssa Fidalla on yhteistyöhankkeita muun muassa Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Yhteistyö on laajenemassa edelleen. Fida haluaa auttaa koulutuksen ja neuvonnan avulla eurooppalaisia kirkkoja ja järjestöjä aloittamaan ja tekemään kehitysyhteistyötä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tähän mennessä on koulutettu kumppaneita muun muassa Ranskasta, Puolasta, Romaniasta, Tšekin tasavallassa ja Slovakiasta. Erityisesti humanitaarisissa kriiseissä toteutetaan nykyään yhteistyöhankkeita eurooppalaisten ja amerikkalaisien kumppaneiden kanssa, esimerkiksi Myanmarissa ja Haitilla. Tulevalla ohjelmakaudella Fidan vankkaa kokemusta HIV ja AIDS -kysymyksissä Afrikassa jaetaan kansainvälisen CUAHA-verkoston kautta teemalla HIV Competent Church. Verkosto on julkaissut kirjan Towards an HIV and AIDS Competent Church: An Ecumenical Handbook for Defining HIV and AIDS Competency. 1 Fida tekee myös muiden kirkkokuntien kanssa yhteistyötä. Fida on mukana muun muassa kirkkojen yhteisessä itäisen ja eteläisen Afrikan hiv/aids-työn verkostohanke CUAHA:ssa. Palestiinalaisalueilla Fidan yhteistyökumppanina on Palestinian Bible Society. EU-CORDin yhteistyöverkostossa Fida hakee yhdessä eri jäsenjärjestöjen kanssa EU/ECHO rahoitusta ja jakaa asiantuntijuutta. 1

13 1.4 Kristillisen järjestön rooli ja lisäarvo kehitysyhteistyötoimijana Fida tekee kehitysyhteistyötä pääasiassa kirkkojen ja kristillisten järjestöjen kanssa, mikäli se on mahdollista. Kristillinen lähtökohta ei ole ehto avun saamiselle eikä hankkeisiin osallistumiselle vaan toiminnassa vastataan köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja syrjinnän perussyihin sekä pyritään muuttamaan epätasa-arvoa luovia yhteiskunnallisia rakenteita. Fidan strategian mukaan yksi sen pääprosesseista on kehitysyhteistyö. Se ohjaa johtamaan työtä pohjalta, jossa on huomioitu teologisesti ja kulttuurisesti relevantit toimintatavat suhteessa kehityksen todellisiin tarpeisiin. Holistisesti toimivana kristillisenä kehitysyhteistyöjärjestönä Fida pyrkii käytännössä raporteissa ja toiminnallaan osoittamaan, että valtion ohjaamia julkisia varoja on käytetty kehitysyhteistyötoimintoihin suunnitelmien mukaisesti. Lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle niin Etelässä kuin Pohjoisessakin rakentuu avoimuuteen sekä toimintaa ohjaavien eettisten periaatteiden että arvojen pohjalle. Uskontoon liittyvät maailmankatsomukset, arvot ja ihanteet ovat moni-ilmeinen järjestelmä. Oman identiteetin ymmärtäminen ja sen selkeä määrittely rakentaa perustan kehittyvälle ja syvenevälle kumppanuudelle eri sidosryhmien kesken. Kun järjestön ideologia ja sen pohjalta määritelty toiminta on selkeästi avattu ja perusteltu henkilöstölle, heidän odotetaan sitoutuvan vahvemmin yhteiseen näkyyn ja toimintaohjelmaan vaarantamatta sitä esimerkiksi henkilökohtaisella uskonnollisella painotuksella. Kun oma identiteetti on selkeä, ympäröivän kulttuurin tai uskonnon vaikutusta ei koeta uhkaavana. Se avaa mahdollisuudet rakentavaan ja laajaan yhteistyöhön. Kirkkojen voidaan ajatella olevan yksi maailman vanhimmista ja laajimmista kansalaisjärjestöistä, jolla on suurin määrä vapaaehtoisia ja pisin välittämisen historia. Kristilliset kirkot ovat helluntaiseurakuntien järjestönä Fidalle luontevia kumppaneita. Esimerkiksi monien Itä-Afrikan seurakuntien kanssa Fida on tehnyt yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Kirkkojen ja kristillisten järjestöjen roolista on keskusteltu kehitysyhteistyön yhteydessä paljon. Fidan näkemyksen mukaan seurakunnat ovat tärkeitä, oikeutettuja ja luonnollisia kumppaneita kehitysyhteistyössä, koska Seurakunnat ovat osa kansalaisyhteiskuntaa niitä ei ole keinotekoisesti perustettu kehitysyhteistyötä tai ulkomaisen avustuksen kanavoimista varten Seurakunnat ovat merkittävä tekijä yhteiskunnassa, jolloin niillä on oikeus, velvollisuus ja etuoikeus osallistua maansa kehittämiseen Seurakunnilla järjestäytyneinä yhteiskunnallisina organisaatioina on oma sisäinen kontrollijärjestelmänsä Seurakunnat muodostavat verkoston, joka saavuttaa monet yhteisöt ja joissa se elää merkittävänä osana niitä Seurakunnat saavuttavat maantieteellisesti laajan alueen, myös kaikkein syrjäisimmät alueet ja ovat läsnä äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten elämässä Seurakuntien toimintaan osallistuu paljon ihmisiä, mikä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden toimia ihmisten kanssa säännöllisesti ja pitkällä aikavälillä. Seurakunta muokkaa asenteita, motivoi ja saa ihmiset toimimaan. Sillä on valmis kuulijakunta mikä luo mahdollisuuden toimia säännöllisesti ja pitkällä aikavälillä. Seurakunnat ovat läsnä äärimmäisen hädän keskellä humanitaarisen kriisin tai katastrofin sattuessa. Seurakunnat eivät tule paikalle niin kuin avustusjärjestöt vaan ovat osa kärsivää yhteisöä. Sen puoleen käännytään toivoa etsien. Uskonnolliset johtajat toimivat yhteisöissään, paitsi pappeina, myös sosiaalityöntekijöinä, psykologeina ja perheneuvojina. Heidän puoleensa käännytään ilon ja surun hetkinä. Seurakunnat ovat merkittävä vaikuttaja on vaikea kuvitella esimerkiksi Afrikassa tapahtunutta huomattavaa kehitystä ilman kirkkojen osuutta (koulutus, terveys, HIV/AIDS jne. Seurakunnat jatkavat toimintaansa yhteisöissä kansainvälisen kehityspolitiikan muutoksista tai globaaleista kriiseistä huolimatta Seurakunta on luonteeltaan oikeudenmukainen, välittävä ja vastuullinen. Sen tehtävänä on puolustaa heikkoja ja heitä, joiden ääni ei yhteiskunnassa kuulu. Yllä oleva ei kuitenkaan tarkoita, että seurakuntien osallistuminen kehitysyhteistyöhön olisi ongelmatonta. Fidaa on myös haastettu keskusteluun kristillisenä järjestönä sen työn oikeutuksesta. Tämä on johtanut Fidaa määrittelemään tarkemmin oman strategiansa ja toimintatapansa. Sosiaalisen ja uskonnollisen toiminnan välisen suhteen määritteleminen on auttanut tarkentamaan Fidan identiteettiä ja missiota. Myös teologisen perustan määritteleminen kristilliselle kehitysyhteistyölle on ollut tärkeä lähtökohta työn suunnittelussa. Fidan toiminnan yhteydessä on tehty väitöskirja 2, jonka mukaan Fida rakentaa siltoja ja kohtauspaikkoja eri uskontojen edustajille parantaakseen kansalaisyhteiskuntaa jakavia rajalinjoja Sansibarilla. Fida fasilitoi saaren islamilaisten yhteisöjen ja kristillisten kirkkojen toimikunnan toimintaa. Toimikunnalla on ollut merkittävä rooli saaren tulehtuneen uskonnollisen tilanteen rauhoittamisessa Virtanen, J Symboliymmärrys ja kehitysyhteistyön merkitys sansibarilaisen nuoren kokemana. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.

14 Ohjelman suunnitteluprosessi vuosina Uuden ohjelmakauden suunnittelu aloitettiin vuoden 2009 aluekoordinaattoripäivillä huhtikuussa. Alueittain käytiin läpi tulevan ohjelmakauden suuntaviivoja ja raamitettiin alueelliset ohjelmasuunnitteluun liittyvät koulutustapahtumat. Elokuun kehitysyhteistyökoulutuksessa keskityttiin hanke- ja ohjelmasuunnittelun ja siinä tarvittavien työkalujen opetukseen. Ohjelmasuunnittelun aikataulu valmistui ja tiedotettiin alueille. Syyskuussa koottiin ohjelmasuunnittelua varten taustamateriaalia, johon kerättiin kokemuksia edelliseltä ohjelmakaudelta, havaintoja evaluoinneista sekä asemoitiin ohjelma strategisesti eri taustapapereiden mukaisesti. Hankkeille koottiin yhteensä kuusi ohjeistoa, jotka lähetettiin vaiheittain suunnittelun edetessä. Ohjeistoissa muistutettiin hankesykliin liittyvistä olennaisista askeleista mm. eri sidosryhmien osallistamisesta sekä tausta-analyysien ja kumppaniarviointien tekemisestä. Hankesuunnitteludokumenttien päivitys ja alueellisten hankesuunnitteluseminaarien aikatauluttaminen ohjeistettiin. Alueellisia LFA- ja hankesuunnittelun työpajoja pidettiin yhteensä noin 30. Ohjelmaan integroitavia teemoja koskeva valtavirtaistamisohjeisto valmistui ja lähetettiin hanketoimijoille. Vuoden 2009 loppuun mennessä kumppaneilta pyydettiin hanke-ehdotukset, joita tuli 82. Niiden pohjalta tammikuussa rakennettiin yhdessä aluepäälliköiden kanssa alueellisten ohjelmien runko, joiden perusteella muodostui koko ohjelman ja budjetin kehys. Hankesuunnittelu tiivistyi alueilla tammi-maaliskuussa, ja huhtikuussa aluepäälliköt esittelivät alueelliset ohjelmansa Suomen toimistolle. Hankesuunnitelmien viimeistely tapahtui alueilla ja hankkeissa aluepäällikköpäivien kommenttien saattelemana. Kaikki hankesuunnitelmat liitteineen saapuivat päätoimistolle koottavaksi yhteiseksi ohjelmaksi ja tuenkäyttösuunnitelmaksi 7.5. mennessä. Suunnitelmien pohjalta käytiin keskustelua aluepäälliköiden ja hankekoordinaattorien kanssa. Ohjelman luonnos lähetettiin käsiteltäväksi Fidan kehitysyhteistyövaliokunnalle 20.5., johtoryhmälle ja hallitukselle Ohjelma viimeisteltiin saatujen kommenttien pohjalta ja luovutettiin Ulkoasiainministeriölle kesäkuun lopussa Ohjelman raportointi Fidan kehitysyhteistyöohjelman raportoinnin tarkoituksena on työn tuloksellisuuden seuranta, sekä oman työn kehittäminen muutosta havainnoimalla. Raportointi perustuu LFA-menetelmään, jota soveltamalla pyritään takaamaan hanketoiminnan raportoinnin systemaattisuus. Kuten hankesuunnittelussa, myös raportoinnissa painotetaan osallistavuutta; hankkeiden raportointipohjat on rakennettu yhteisesti tehdyn LFA-suunnitelman pohjalta, ja myös raportoin-

15 ti pyritään toteuttamaan paikallisen hankehenkilöstön kanssa yhdessä. Raportointi tapahtuu neljännesvuosittain ja se on kumulatiivista, eli jokainen raportti kattaa kaikki tapahtumat vuoden alusta. Toimintavuoden päätyttyä tehdään hankkeissa vuosiraportti, jonka tarkoituksena on laajemmin ja analyyttisemmin arvioida hankkeen etenemistä, työn vaikutuksia sekä tulosten kestävyyttä. Lisäksi hankkeen vaikutusta sen koko elinkaaren ajalta pyritään selvittämään vuosittain tehtävällä Impact-arviointiraportilla. Narratiivisen raportoinnin ohella hankkeet myös raportoivat taloudestaan samalla syklillä, neljännesvuosittain ja kumulatiivisesti. Toimintavuoden jälkeen hankkeesta tehdään vuosiraportti ja erillinen erityistilintarkastus. Talousraportoinnin ja erityistilintarkastusten tarkoituksena on hankkeen talouden ja hallinnon seuranta, valvonta ja kehittäminen. Hanketasolla raportoinnista vastaa projektikoordinaattori yhdessä hankehenkilöstön kanssa. Aluetasolla aluepäällikkö tarkastaa kaikki oman alueensa raportit sisällöllisesti. Alueellisten hanke/ohjelma-raporttien pohjalta kootaan koko ohjelmaa koskeva vuosiraportti, joka toimitetaan vuosittain UM:öön elokuun loppuun mennessä. Fida kouluttaa henkilöstöä hankeraportoinnissa sekä kotimaassa että kentällä. Lisäksi kouluttamisessa hyödynnetään Kehys ry:n ja Kepa ry:n tarjoamia koulutuksia mahdollisuuksien mukaan. 1.7 Uhka- ja riskianalyysit Kaikilla työalueilla laaditaan erilliset riskikartoitukset ja -analyysit, jotka päivitetään vuosittain. Uhkien ja riskien vaikutusten minimoimiseksi Fida laatii toimintasuunnitelman mikä perustuu Fidan koko järjestöä koskevaan vuonna 2007 valmistuneeseen ja vuosittain päivitettävään turvallisuussuunnitelmaan..

16

17 2. Fidan kehitysyhteistyöstrategia

18 Missio: Tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppanien kanssa. Visio: Vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt.

19 Strategia Fidan kokonaisstrategian pohjalta on Fidan kehitysyhteistyöstrategia rakennettu vuosille Tämä vuosien kehitysyhteistyöohjelma perustuu kehitysyhteistyöstrategialle seuraavasti: Missio: Tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppanien kanssa. Visio: (ja Ohjelman välitön tavoite) Vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt. Ydintehtävät: kehitysyhteistyö humanitaarinen apu kummilapsityö kehitysviestintä ja -kasvatus kouluttaminen ja valmentaminen Suomessa ja yhteistyömaissa. Arvot: armollisuus tunnemme myötätuntoa jokaista ihmistä kohtaan antautuneisuus teemme työtä ahkerasti ja antaumuksella ihmisarvo arvostamme jokaista ihmistä ainutlaatuisena yksilönä luotettavuus toimimme avoimesti, rehellisesti ja uskollisesti yhteys teemme työtä toisiamme kunnioittaen ja yhteistyössä kumppaneittemme ja hankkeidemme hyödynsaajien kanssa Periaatteet: kumppanuus oikeusperustaisuus yhteisökeskeinen toiminta osallistava yhteistyö omistajuus hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus kestävyys työn laajeneminen ja moninkertaistuminen lähimmäisenrakkauden välittäminen Menestystekijät: korkeat eettiset standardit kulttuurisensitiivisyys motivoitunut ja pätevä henkilöstö dynaaminen muutoksenhallinta läsnäolo kentällä joustavuus kyky analysoida kontekstia ja sopeuttaa toimintaa sen mukaan

20 2.2 Kumppanuuden ja voimaantumisen teoriaa Fidan strategian perusajatuksena on kumppanuudesta lähtevä toiminta. Fida pyrkii rakentamaan kumppanuuksia, jotka ovat luonteeltaan voimauttavia. Vahvistuneiden kumppaneiden odotetaan omalta osaltaan tukevan ympäröiviä yhteisöjä ratkaisemaan kehitykseen liittyviä ongelmia ja kantamaan vastuuta kehityksestään. Fidan työn yhteydessä on tehty väitöstutkimus 3, mihin Fidan voimaantumisen viitekehys on määritelty ja joka kuvaa Fidan ymmärrystä voimaantumisesta ja voimaantuneista kumppaneista. Voimaantunut kumppani nähdään 1) autonomisena, 2) relevanttina, 3) vastavuoroisena, 4) riittävän kapasiteetin omaavana, 5) reflektoivana ja 6) merkittävänä toimijana. Autonominen organisaatio on päämäärätietoinen ja asettaa itse omat tavoitteensa. Yhtenä suurimmista haasteista kehitysyhteistyössä on, että Etelän kumppani vaihtaa toimintapolitiikkaansa koko ajan sen mukaan, miten rahoittajan toimintalinjaukset muuttuvat eikä seuraa omia strategisia linjauksiaan. Fidan tavoitteena on tukea kumppaneitaan toimimaan selkeästi omien tavoitteidensa mukaan. Autonomisuus on kytköksissä myös järjestön vastuuseen ja haluun vastata ympäristönsä kehityshaasteisiin. Fidalla on kokemusta siitä, että voimaantumisprosessi on muuttunut kumppaneiden kanssa negatiiviseksi silloin, kun rooleja, vastuita ja velvollisuuksia ei ole tarpeeksi selvästi sovittu ja Fida on ottanut kumppanin roolin hanketoteuttajana. Siitä syystä jatkuva seuranta on ensisijaisen tärkeää. Yksi merkittävimmistä voimaantuneen ja autonomisen organisaation merkkejä on kyky kohdata ja hallita riskejä. Kehitysaskeleet edellyttävät usein riskinottoa ja voimavarojen panostamista uusien ideoiden kehittämiseen ja kokeiluun, johon sisältyy aina riski. Itsenäisen organisaation merkkejä ovat muun muassa a) sen kyky tehdä päätöksiä ja b) sen suunnittelukyky olemassa olevien resurssien sisällä, c) kyky aloittaa toimintaa, d) selkeä oma identiteetti ja e) kyky ratkaista ongelmia. Relevantti organisaatio suunnittelee kulttuurillisesti sopivia ja kestäviä ohjelmia huomioiden paikalliset realiteetit esim. henkilöstön ja talou- 3 Järvinen, T Empowerment. A Challenge of Non-Governmental Organizations in Development Cooperation Partnerships. Tampere: Tampere University Press.

Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt

Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt Kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma vuosille 2014 2016 Fida International ry, 2015 1. Fidan kehitysyhteistyöohjelma 2014 2016...5 1.1. Yleistä...7 1.2.

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Fida International Kehitysyhteistyöohjelman 2007-2010 loppuevaluointi

Fida International Kehitysyhteistyöohjelman 2007-2010 loppuevaluointi Fida International Kehitysyhteistyöohjelman 2007-2010 loppuevaluointi Evaluointiraportti toukokuu 2012 Appraisal Consulting RV Ky Sisällysluettelo Yhteenveto... 2 1. Johdanto... 3 2. Taustaa... 3 2.1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Kepan jäsenanomuslomake

Kepan jäsenanomuslomake Kepan jäsenanomuslomake Haemme varsinaiseksi jäseneksi kannatusjäseneksi Yhteystiedot: (*-merkityt tiedot tulevat näkyviin Kepan verkkosivuille) 1. Järjestönne virallinen nimi*: 2. Lyhennelmä nimestä*:

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

FIDA INTERNATIONAL. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt OHJELMARAPORTTI 2011-2013

FIDA INTERNATIONAL. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt OHJELMARAPORTTI 2011-2013 FIDA INTERNATIONAL KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt OHJELMARAPORTTI 2011-2013 VERSIO 24.6.2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 6 2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN RAKENNE... 7 2.1 Hankkeiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU. Arto Heinonen, 17.6.2015

KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU. Arto Heinonen, 17.6.2015 KUMPPANUUSYHTEISTYÖ JA YRITYSVASTUU Arto Heinonen, 17.6.2015 Henkilöstöä n. 3400. Lähes JUURET ULOTTUVAT 1700- LUVULLE. TOIMINTA ON AINA PERUSTUNUT KESKINÄISYYTEEN. 1,6milj. asiakkaansa omistama. Voitot

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan kehittäminen osana johtamisjärjestelmää

Sisäisen valvonnan kehittäminen osana johtamisjärjestelmää PERFORMANCE SOLUTIONS Sisäisen valvonnan kehittäminen osana johtamisjärjestelmää Suomen Riskienhallintayhdistyksen seminaari 29.11.2007 ADVISORY Sisäinen valvonta on osa yrityksen johtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille

Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille 1. Hyvä hallinto Kuvaus: Sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä johdetaan läpinäkyvästi, tehokkaasti ja johdonmukaisesti, ja niitä arvioidaan yrityksen menestyksen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot