KÄYTÄNNÖN TELELÄÄKETIEDETTÄ

Transkriptio

1 KÄYTÄNNÖN TELELÄÄKETIEDETTÄ Nro 2/2010 Professori Lauri Toivonen: Kardiologit terveyskeskuksiin etänä! s. 4 Kiuruveden terveyskeskus aluehoitajamallilla verenpaineen kimppuun s. 8 Telelääketieteen ja e-health seura telelääketieteen edistämisen eturintamassa s. 10 Vääksyn Lääkärikeskus monipuoliset palvelut paikallisille ja kesäasukkaille s. 12 Remote Analysis Oy:n asiakaslehti

2 sisältö 2 Remote Analysis Oy telelääketieteen palvelujen uranuurtaja Suomessa Remote Analysis Oy telelääketieteen palvelujen uranuurtaja Suomessa 3 Pääkirjoitus 4 Professori Lauri Toivonen: Kardiologit terveyskeskuksiin etänä! 6 Remote Analysis Oy Kuntamarkkinoilla 7 Kardiologiset etäanalyysit 8 Kiuruveden terveyskeskus aluehoitajamallilla verenpaineen kimppuun 10 Telelääketieteen ja e-health seura telelääketieteen edistämisen eturintamassa 12 Vääksyn Lääkärikeskus monipuoliset palvelut paikallisille ja kesäasukkaille 14 Jo suomalaista diagnosoitu etänä 15 Uniapnea voidaan diagnosoida helposti kotona 15 RemoteA aloittaa toimintansa syyskuun alussa 16 Etäanalyysejä tarjoavat terveydenhuollon yksiköt Remote Analysis Oy on perustettu vuonna Yritys on erikoistunut telelääketieteellisten etäanalyysien tekemiseen. Yrityksen perustaja on toimitusjohtaja Ossi Tiihonen, ja toimintansa aikana yritys on luonut Suomeen kokonaan uudenlaisen, laadukkaan ja kustannustehokkaan tavan analysoida tavanomaisia sairauksia telelääketieteen keinoin. Vankkaa kokemusta Yrityksen tuottamien lääketieteellisten analyysipalvelujen takana on vankkaa ja tunnustettua osaamista. Lausuvista lääkäreistä 30 % on professoreja, 30 % dosentteja ja loput 40 % oman erikoistumisalansa erikoislääkäreitä ja tohtoreita. Asiakaskunnasta yhdeksän kymmenestä ilmoittaa palvelujen ensisijaiseksi valintaperusteeksi lääkäreiden ammattitaidon ja konsultaatiolausuntojen hyvän hoidonohjausarvon. Sertifioitua laatua Remote Analysis Oy:n etäanalyysipalvelut toteutetaan ISO 9001: laatujärjestelmän mukaisesti. Laatujärjestelmän on sertifioinut Inspecta Sertifiointi Oy. Remote Analysis Oy:n toimintamalli nostaa aineistojen lausuntokelpoisuuden lähes sataan prosenttiin. Vuonna 2010 erikoislääkärin lausuntoja toimitetaan kaikkiaan noin noin 140 terveyskeskukselle, sairaalalle, työterveyshuollolle ja yksityiselle lääkäriasemalle. Julkaisija Remote Analysis Oy Microkatu Kuopio Konalantie 6 8 B Helsinki Puh Päätoimittaja: Timo Hakkarainen Ulkoasu: KingHill Advertising Oy Palaute ja osoitteenmuutokset: Timo Hakkarainen, puh , timo.hakkarainen@remoteanalysis.net Lehti on luettavissa sähköisessä muodossa kotisivuillamme Kotimaista huippuosaamista Remote Analysis Oy:n käytössä oleva selainkäyttöinen varmentein todennettu ja salattu telelääketieteen toimintajärjestelmä on täysin kotimaisten huippuammattilaisten rakentama. Yritys on kokonaan suomalaisessa omistuksessa, ja osakkaina ovat toimiva johto, lausuvat lääkärit ja henkilöstö. Erittäin tyytyväinen asiakaskunta Marras-joulukuussa 2008 toteutetussa asiakaskyselyssä asiakkaat ilmaisivat tyytyväisyytensä lähes yksimielisesti. Remote Analysis Oy:n palvelua pidetään laadukkaana, helppokäyttöisenä, nopeana ja luotettavana. Kaikki kysymykseen vastanneet asiakkaat suosittelevat palvelua muille terveydenhuollon organisaatioille: varauksetta suosittelevia on peräti 87 % vastaajista. Kannattavaa kasvua Yrityksen etäanalyysipalvelujen kysyntä kasvaa nopeasti ja yrityksen toiminta on merkittävistä kehittämispanostuksista huolimatta kannattavaa. Vuoden 2010 alkupuolella kasvua edelliseen vuoteen oli yli 30 % ja kasvu on jatkunut tasaisena. Remote Analysis Oy kuuluu luottoluokitukseltaan suomalaisten yritysten parhaimpaan kymmenykseen Käytännön telelääketiedettä

3 Hyvän palvelun perusteet Terveydenhuollon palveluihin liittyvät monen muun seikan lisäksi jokaisen palvelun perusasiat saatavuus, hinta, laatu ja toimitusvarmuus. Kaikki nämä ovat suomalaisessa terveydenhuollossa kohtuullisen hyvässä kunnossa, mikä ei tarkoita sitä, ettei niissä olisi parantamisen varaa. Suurimmat ongelmat lienevät saatavuuden puolella, eli palvelua ei yksinkertaisesti ole tarjolla helposti, samalla paikkakunnalla tai kohtuullisessa ajassa. Jos jono tutkimukseen on viikkoja tai kuukausia, kun sen voisi tehdä saman tien, ei voida mielestäni puhua saatavuudesta. Tutkimus jätetään monesti tekemättä siksi, että se on liian vaivalloista, jolloin ei edes päästä arvioimaan palvelun muita elementtejä. Usein ei osata laskea jonotuksesta syntyviä kustannuksia. Teknillisen korkeakoulun esiin tuoma keskeneräisen potilaan (KEP) käsite olisi hyvä tutustumisen kohde monelle terveydenhuollon hallinnoijalle. Viivettä aiheuttaa usein se seikka, ettei välittömään tai lyhyeen palveluun ole kannusteita. Kustannus tai vaiva jonotuksesta kohdistuu jollekin toiselle taholle kuin hoitoyksikölle, esimerkiksi potilaalle tai Kelalle. Hinnat ovat usein piilossa, jolloin yksittäinen potilas tai terveydenhuollon ostaja ei tiedä todellista hintaa tai siitä on näkyvissä vain osakustannus. Aika usein törmää myös esimerkkeihin, joista näkee välittömästi, ettei hintaa ole laskettu oikein, ts. markkinaperusteisesti, vaan kyseessä on jotenkin tuettu hinta. Tästä lienee näkyvin esimerkki HUS:in kaihileikkausten palvelusetelin hinnoittelu. Hinta oli etukäteen määritelty siten, ettei yhdelläkään yksityisellä ollut järkeä tarjota leikkausta. Ainoa järkevä päätelmä tästä on, ettei leikkauksia oikeasti haluttu antaa yksityiselle puolelle tehtäväksi, vaan haluttiin pitää homma omissa käsissä. Miksi sitten edes tarjota palveluseteliä? Laatukysymyksissä suomalaiset ovat todennäköisesti varsin hyvissä käsissä. Ihmisten suorittamissa palveluissa on kuitenkin aina eroja ja tapahtumia ollessa terveydenhuollossa paljon, on myös laatuvaihtelua. Joissakin maissa tavattua tarkoituksellista sairaan potilaan rahojen saalistusta tuskin Suomessa tapahtuu. Sitä, että joku tietoisesti haluaa maksaa hyvästä laadusta tai palvelusta, en pidä itse paheksuttavana. Perustason ylittäminen voi olla rahan arvoista. Toimitusvarmuus on erityisen tärkeää pitkissä asiakas toimittaja -suhteissa. Käänteisesti ajatellen pitkää asiakassuhdetta tuskin syntyy, jos toimitusvarmuus ei ole kunnossa. Vaikka saatavuus, hinta ja laatu olisivatkin kunnossa, mutta palvelu tai tavara ei tule ajallaan, ollaan vaikeuksissa. Teknologia, esim. hyvin toimiva web-sivusto, on palvelua sekin. Vaikka palvelu onkin usein nykyisin osin koneellista, on ihmistyölläkin paljon merkitystä. Ohjelmistotkin ovat ihmisen tekemiä. Palveluntarjoajan on oltava kiinnostunut asiakkaidensa tarpeista ja kommenteista ja huomioitava niitä kehitystyössään. Huonoa palvelua? Olen vuosien mittaan tavannut paljon toimittajia, joilla perusasiatkin ovat hukassa. Tavara on toista kuin on tilattu, sitä on väärä määrä, toimitus myöhästyy (eikä siitä edes ilmoiteta) tai viimeistään se menee väärään osoitteeseen. Näissä tapauksissa jään aina ihmettelemään miten perusasioissakin voidaan tyriä. Oliko (mukamas) liian kiire? Ei ole aikaa tehdä asiaa hyvin, mutta kylläkin kaksi kertaa? Lähteekö hällä väliä -asenne yrityskulttuurista vai onko se yksittäisen ihmisen toimintaa? Epäystävällinen palvelu harmittaa aivan erityisesti. Meneekö firmalla niin hyvin, ettei asiakkaista tarvitse välittää? Palveluun liittyy monia muitakin elementtejä yllä mainittujen perusasioiden lisäksi. Perustason ylittäminen on yleensä se, joka tekee vaikutuksen ja jää mieleen. Tästä löydän esimerkin aivan lähiajoilta: olin perheeni kanssa Keski-Euroopassa lomamatkalla. Osa ruokapaikoista oli kalliita ja osa halpoja. Parasta palvelua saimme yllättäen saksalaisen autobahnin levähdyspaikan ravintolasta. Hintakin oli reissun halvin. Asiakaspalvelua hoitava henkilö oli selvästi sisäistänyt tehtävänsä ja osasi asettua asiakkaan asemaan. Hyvää tai erinomaista palvelua antava organisaatio kokee helposti rima nousee -efektin, jolloin hyvää palvelua saaneet asiakkaat odottavat joka kerralla parempaa suoritusta. Täytyy myöntää, etten ole itse keksinyt tähän mitään pysyvää ratkaisua. Vinkkejä otetaan vastaan! Terveisin Ossi Tiihonen toimitusjohtaja Käytännön telelääketiedettä - 3 -

4 Professori Lauri Toivonen: Kardiologit terveyskeskuksiin etänä! Professori Lauri Toivosella on pitkä kokemus telelääketieteen sovelluksista. Hän on paneutunut sydämen rytmihäiriöiden ongelmiin niin tieteellisenä tutkijana kuin potilaiden hoidosta vastaavana lääkärinä 1980-luvulta alkaen. Tähän liittyen professori Toivonen on tehnyt potilaille paljon EKG:n pitkäaikaisrekisteröintejä. Kun tietotekniikan ja -liikenteen kehittyminen mahdollisti sen, että tutkimustuloksia voitiin analysoida myös muualla kuin potilaan tutkimuspaikassa, hän piti luonnollisena hyödyntää uusia mahdollisuuksia ensimmäisten joukossa. Pääsimme haastattelemaan professori Lauri Toivosta ja kysymään hänen ajatuksistaan telelääketieteen kehityksestä ja mahdollisuuksista. Olet ollut pitkään mukana telelääketieteen menetelmien kehittämisessä. Missä telelääketiede on omimmillaan? Helpoiten telelääketieteeseen sovellettavia ovat potilastutkimukset, jossa tekninen tieto on sujuvasti siirrettävissä internetin kautta. Kun mukana saadaan kulkemaan myös potilasta koskeva taustatieto, voi asiantunteva lääkäri esittää testin tulkinnan lisäksi suuntaviivoja myös kliinisten kysymysten osalta. Olen ollut Remote Analysis Oyn kanssa kehittämässä tämänlaatuista järjestelmää EKG:n pitkäaikaisrekisteröintejä varten. Toimintaperiaate itsessään on selväpiirteinen, mutta ohjelmistojen laatiminen ja tietosuoja vaatii paljon teknistä osaamista. Telelääketieteeseen kohdistuu paljon odotuksia niin länsimaissa kuin kehittyvissä maissa, joissa telelääketieteen sovellutukset palvelevat hieman eri tarkoituksia. Huomionarvoista on, että kehitystyö on nimenomaan yritysvetoista, kun julkinen virastomainen järjestelmä ei pysty toimimaan innovatiivisesti uutta luoden. Väitetään, että telelääketieteen kasvu on väistämätöntä. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät huomioon otettavat seikat telelääketieteen sovellusten lisääntyessä? Tärkeätä on, että telelääketieteen välittämien palvelujen laatu on korkea ja palvelujen lääketieteellinen merkitys on toteen osoitettu. Ei yksistään riitä, että jokin toiminta voidaan tehdä etäällä, vaan samalla terveydenhoidon pitää järjestelmänä kehittyä. Keskeistä on vähentää jäykkyyttä luomalla linkkejä perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välille. Telelääketiede voi myös edistää potilasta koskevaa päätöksen tekoa mm. sillä, että yleislääkäri voi määrätä tutkimuksia, jotka ovat aiemmin kuuluneet eri- koissairaanhoi- Telelääketieteen hyödyntämisen edellytyksiä ovat, että sitä kautta tarjotut palvelut ovat saavuttaneet kliinisesti hyväksytyn aseman, että ne ovat palveluja käyttävässä terveydenhoidon yksikössä tarpeellisia ja että niiden kautta välittyy samalla lääketieteellistä asiantuntemusta, toteaa professori Lauri Toivonen Käytännön telelääketiedettä

5 dolle. Näin voidaan vähentää kustannuksia, kun vain valikoidut potilaat ohjataan erikoissairaanhoitoon. Toisaalta monet potilaat voisivat ilman telelääketiedettä jäädä kokonaan tutkimatta. Pitkäaikaisia sairauksia potevien henkilöiden hoidon seuranta ja siinä saatavan tiedon siirto ja dokumentointi ovat tärkeä kehittämisen ala. Monet tutkijat ja yritykset luovat tähän sovellutuksia, joilla tähdätään mm. sydänsairauksia potevien hoidon parantamiseksi. Tärkeätä on, että telelääketieteen sovellutuksissa eri toimijatahojen kuten potilaan, sairaanhoitajan, ravitsemusterapeutin, lääkärin jne. yhteydenpito toimii sujuvasti. Parhaimmillaan telelääketieteellinen järjestelmä antaa tiedot potilaalle ymmärrettävällä tavalla nähtäviksi niin, että hän itse oppii havaitsemaan, miten hänen jokapäiväiset valintansa vaikuttavat terveydentilaan tai hoidon tulokseen. Mitä erikoissairaanhoidon toimintoja voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon telelääketieteen keinoin ja miksi näin kannattaa menetellä? Perusterveydenhoitoon voidaan siirtää monia kliinis-fysiologisia tutkimuksia, joiden suorittamiseen ei tarvita valvovaa lääkäriä. Tällaisia ovat EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti, unipolygrafia ja verenpaineen vuorokausirekisteröinti. On myös suuri määrä erilaisia kuvantamistutkimuksia, joiden analysointi voidaan tehdä telelääketieteellisesti. Tätä tapahtuukin jo jossakin määrin. Mitä erityisesti kardiologian alalla voitaisiin siirtää telelääketieteen keinoin tehtäväksi? Telelääketieteen sovellettavuus riippuu siitä, miten terveydenhoitojärjestelmä on rakentunut. Joissakin maissa sydämen ultraäänitutkimuksia voitaisiin analysoida etäällä. Rajoittavana on, että itse ultraäänitutkimuksen suorittaminen vaatii paljon osaamista ja datan keruuta havaintojen suuntaamana. Siksi tekijä pystyy itse hyvin myös tulkintaan. Ongelmatapauksissa voitaisiin kuitenkin pyytää telelääketieteen keinoin konsultaatioapua. Monissa maissa ultraäänitutkimuksen tekevät erikoiskoulutetut teknikot ja silloin telelääketieteellinen lausuntopalvelu sopii hyvin. Telelääketieteen hyödyntämisen edellytyksiä ovat, että sitä kautta tarjotut palvelut ovat saavuttaneet kliinisesti hyväksytyn aseman, että ne ovat palveluja käyttävässä terveydenhoidon yksikössä tarpeellisia ja että niiden kautta välittyy samalla lääketieteellistä asiantuntemusta. Lauri Toivonen, professori h.c. Kardiologian erikoislääkäri 1986 Sisätautiopin dosentti, Helsingin yliopisto 1991 Rytmihäiriökardiologian osastonylilääkäri, HYKS 2001 Mitä ajattelet ylipäänsä työnjaon kehittämisestä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä? Tämä on ehdottomasti tärkeä asia. Terveydenhoidon tuottaminen muuttuu. Lääkäri on yhä tottuneempi hankkimaan välittömästi lisätietoa. Niinpä yleislääkäri aikaisempaa vaivattomammin pystyy hoitamaan aiemmin vain erikoissairaanhoitoon kuuluneita potilaita. Tästä syystä raja perus- ja erikoistason välillä on hälvenemässä. Luonnollisesti edellytetään hyvää tiedonsiirtoa, erikoissairaanhoidon asiantuntijan nopeaa konsultointimahdollisuutta ja potilaan tutkimusmahdollisuutta perusterveydenhoidossa. On tärkeätä kehittää terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää niin, ettei tule keinotekoista tarvetta pidättää potilaita toisaalla perusterveydenhuollon ja toisaalta erikoissairaanhoidon piirissä. Mitä tapahtuu potilaan ja lääkärin hoitosuhteelle telelääketieteen ratkaisuissa? Tämän hetken telelääketieteen sovellutukset eivät ole juuri muuttaneet lääkärin ja potilaan suhdetta. Uusien Potilaan diagnostiikkaa ja hoitoa koskevia erikoislääkärin asiantuntijakonsultaatioita voidaan myös siirtää, kun tietojen välittäminen saadaan toimimaan hyvin. Telelääketieteen avulla on vaikeata siirtää vastuuta konsultaation antajalle, ja siksi tulisi luoda potilasta hoitavan ja konsultoivan lääkärin välille suora neuvotteluyhteys johon potilaskin on hyvä saada mukaan. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää tulee kehittää niin, ettei tule keinotekoista tarvetta pidättää potilaita toisaalla perusterveydenhuollon ja toisaalta erikoissairaanhoidon piirissä, sanoo professori Lauri Toivonen. Käytännön telelääketiedettä - 5 -

6 toimintatapojen kehittyessä potilaan mahdollisuus yhteydenpitoon lääkärin kanssa saattaa vaikeutua. On tärkeätä, että kyetään takaamaan henkilökohtainen potilas-lääkäri suhde vastaisuudessakin. Millaisia huomioita olet tehnyt etäanalysoiduista potilaista verrattuna vastaanotolla käyneisiin? Onko havaittavissa samankaltaisuutta vai eroa? Oma kokemukseni EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä on, että tutkimuksen aiheet ja löydökset ovat varsin samantapaisia perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja yksityisessä terveydenhoidossa. Yleislääkäri on taitava tunnistamaan tutkimusaiheet. Niinhän hänen pitää silloinkin tehdä, kun ainoana mahdollisuutena on lähettäminen erikoissairaanhoidon yksikköön tutkimuksia varten. Toisaalta hoitopaikan luonne vaikuttaa: esimerkiksi vanhustenhoitolaitoksissa tehdyissä rekisteröinneissä on paljon löydöksiä, jotka edellyttävät jatkotoimia kuten sydämentahdistimen asennusta. Sydämen rytmihäiriöt ovat vaihtelevan esiintymisen vuoksi vaikeita diagnosoida ja siksi lisätieto lieväoireisenkin vuorokauden ajalta auttaa ymmärtämään mistä on kysymys. Jos vaiva on vaaraton, on tulos silloinkin tärkeä potilaalle ja se keventää huolta. Ilman tietoa sydämen rytmistä hoitava lääkärikin jää helposti epätietoisuuteen. Miten arvioit teknologian kehitystä telelääketieteen puolella? Muutaman vuoden sisällä mahdollisuudet laajentaa tiedonsiirtoa lisääntyvät merkittävästi. Telelääketieteestä tulee keskeinen menetelmä siirtää tietoa, dokumentoida tietoa ja hyödyntää asiantuntemusta. Millaisena koet suomalaisen telelääketieteen tilan verrattuna muihin maihin? Telelääketieteen kehitys Suomessa on samantapaista kuin kehittyneissä teollisuusmaissa yleensä, eli varsin alkuvaiheessa. Telelääketieteellä on toisaalta paljon tarvetta kehitysmaissa, joissa puuttuvat aivan peruspalvelutkin. Terveydenhuolto voidaan siellä saada alulle sairaanhoitajan tai terveyskonsultin opastaessa paikallista väestöä, jos tämä itse saa tukea terveysasioissa telelääketieteen keinoin. Suomessa telelääketiedettä on syytä kehittää täydentämään ja osaltaan korvaamaan olemassa olevaa palvelutuotantoa. Remote Analysis Oy kuntamarkkinoilla Remote Analysis Oy osallistuu Kuntatalolla syyskuuta järjestettäville Kuntamarkkinoille. Järjestämme tapahtuman yhteydessä seminaarin otsikolla Erikoissairaanhoidon asiantuntemusta internetin välityksellä nopeutta, laatua ja kustannustehokkuutta terveyskeskuksen diagnostiikkaan. Puhujana on lääketieteen ja kirurgian tohtori, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa. Seminaari pidetään Kuntatalon K-kerroksessa olevassa Tietolinja tilassa 15. syyskuuta 2010 klo Osastollamme ovat esillä etäanalyysipalvelumme mm. sydämen 24-tunnin EKG-rekisteröintiin, perus-ekg:n tulkintaan, uniapnean analysointiin ja verenpaineen vuorokausimittaukseen. Voit tutustua helppokäyttöisiin laitteisiin ja tietoturvalliseen Internet-palveluun, joilla diagnoosit voidaan tehdä luotettavasti ja nopeasti ilman jonoja. Lausuvat lääkärit ovat omien erikoisalojensa tunnustettuja asiantuntijoita. Lääketieteen ja kirurgian tohtori, korva- nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa puhuu Kuntamarkkinoiden seminaarissa 15. syyskuuta 2010 klo Etäanalyysipalvelut ovat kustannustehokas ja luotettava tapa toteuttaa erikoissairaanhoidon tutkimuksia perusterveydenhuollossa. Potilaalta säästyy aikaa ja vaivaa, kun hänet voidaan diagnosoida omalla vastaanotolla. Perusterveydenhuollon organisaatio voi palvella asiakkaitaan paremmin ja samalla säästää kokonaiskustannuksissa. Remote Analysis Oy:n osasto S.22 on Kuntatalon 2. kerroksessa. Kuntatalo sijaitsee osoitteessa Toinen linja 14, HELSINKI. Käyntiosoite tapahtuman aikana on Alppikatu 1. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa Käytännön telelääketiedettä

7 Kardiologiset etäanalyysit Sydämen 24-tunnin ekg-rekisteröinti Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden tutkimukset alkavat usein yleislääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolla. On tärkeää, että perusterveydenhoidolla on keinoja rytmihäiriöiden tutkimiseen, sillä muuten lääkäri voi jäädä vain potilaan oirekuvauksen varaan. Yksistään potilaan kuvaus ei riitä selvittämään rytmihäiriöiden kliinistä merkitystä ja hoidon tarvetta. Toisaalta ei ole mielekästä ohjata alkututkimuksia suoraan erikoissairaanhoitoon, koska se aiheuttaa usein viivettä ja ylimääräisiä kustannuksia. Sydämen pitkäaikaisrekisteröinnissä (ns. holteroinnissa) sydänsähkökäyrää tallennetaan vuorokauden ajan. Laitteen johdoissa olevat elektroditarrat kiinnitetään rintakehälle ja tutkittava kantaa taltiointilaitetta vyötäröllään. Laite kerää kolmikanavaista sydänsähkökäyrää digitaaliseen muistiin. Tutkittava merkitsee päiväkirjaan taltioinnin aikaiset oireensa. Tallennettu aineisto lähetetään tietoverkon kautta erikoislääkärin lausuttavaksi, joka palauttaa diagnoosin ja hoitosuositukset nopeasti hoitavalle lääkärille. Lue lisää sydämen 24-tunnin EKGrekisteröinnistä Remote Analysis Oy:n kotisivuilta osoitteesta remoteanalysis.net/tiedostot/ra_ Holteresite_low.pdf. Perus-ekg:n konsultaatiopalvelu 12-kytkentäinen EKG on yleinen tutkimus terveydenhuollossa. Tyypilliset löydökset ovat hyvin perusterveydenhuollon lääkärien tiedossa ja laitteiden automatiikkakin antaa vinkkejä löydöksistä. Joskus jokin kohta käyrästössä kuitenkin jää mietityttämään, jolloin on hyödyllistä konsultoida kardiologian erikoislääkäriä. Palvelu on kehitetty yhdessä Suomen kokeneimpien kardiologian erikoislääkärien kanssa, jotka toimivat myös palvelun lausuvina lääkäreinä. Palvelu tarjoaa konsultaatioapua kiireettömiin tapauksiin muutaman päivän vasteajalla minne tahansa Suomessa. Keskimääräinen lausuntoaika on kaksi työvuorokautta, joka riittää hyvin kiireettömissä tapauksissa. Lausunto toimitetaan viimeistään viiden työvuorokauden kuluttua. Palvelu helposti käyttöön Palvelun käyttöönotto on äärimmäisen yksinkertaista mitään käyttöönottoprojektia, ohjelmistoasennuksia tai ylimääräistä työtä ei tarvita. Palvelun kehittämisessä on hyödynnetty Remote Analysis Oy:n pitkää kokemusta lääketieteellisistä etäanalyyseistä, korkeatasoista lausujapoolia ja palautetta laajalta asiakaskunnalta Hangosta Inariin. Perus-EKG:n lausuntopalvelu on kaikkien Remote Analysis Oy:n asiakkaiden käytössä ilman erillistä sopimusta. Palvelusta kuten muistakin tarjoamistamme lausuntopalveluista veloitetaan toteutuneen lausuntomäärän mukaan. Ohjeet konsultaatiopyynnön lähetykseen ovat Alaskaportaalissa. Remote Analysis Oy:n palvelu perus-ekg:n tulkintaan Palvelu on käytössä ilman erillistä sopimusta kaikille Remote Analysis Oy:n asiakkaille Yksinkertainen toimintaprosessi Konsultaatiopyynnön lähetysohjeet Alaska-portaalissa Tuloksen arviointi ja diagnoosit konsultoivalta erikoislääkäriltä Nopeaa ja edullista - analyyseistä peritään maksu käytön mukaan Käytännön telelääketiedettä - 7 -

8 Kiuruveden terveyskeskus - aluehoitajamallilla verenpaineen kimppuun Pohjoissavolaisessa Kiuruveden kaupungissa päätettiin 1990-luvun lopulla tarttua verenpaineen hoitoon toden teolla. Terveyskeskuksessa luotiin toimintatapa, jolla korkeasta verenpaineesta kärsivät saivat hoitoa ja ohjausta itselleen sopivalla tavalla. Vuosien mittaan ja käytännön kokemusten perusteella Kiuruvedellä on laadittu selkeä malli, jonka mukaan hoidetaan verenpaineesta kärsiviä henkilöitä ja henkilöitä, joilla epäillään korkeaa verenpainetta. Aluehoitajat potilaiden tukena Vajaan kymmenen tuhannen asukkaan Kiuruvesi on jaettu kolmeen alueeseen, joille on kullekin nimetty oma aluehoitaja. Aluehoitaja Leena Qvick kertoo, että he ovat tulleet kaupunkilaisille tutuiksi ja potilaat osaavat jo suoraan olla yhteydessä omaan aluehoitajaansa. Olemme joka tapauksessa ensimmäinen kontakti kaikissa ei-akuuteissa tapauksissa, joissa hoidon tarve pyritään arvioimaan mahdollisimman pitkälle jo ennen potilaan vastaanotolle menoa, hän sanoo. Verenpainepotilaat päätettiin ohjata 1990-luvulla vain ajanvarauksella toimivalle vastaanotolle. Ajatuksena oli, että he saisivat näin riittävästi aikaa elämäntapaohjausta varten. Hyvästä tarkoituksesta huolimatta kävi niin, että aluehoitajamallin käyttöönoton jälkeen vuonna 1999 aamuvastaanotto ilman ajanvarausta ruuhkaantui verenpainepotilaista, kertoo Leena Qvick. Ns. matalan kynnyksen vastaanotot puoltavat paikkaansa, sillä niihin on etenkin miesten ja jännittäjien helppo tulla. Monet hermoilevat, kun on etukäteen varattu aika terveyskeskukseen. Löysimme aamuvastaanotolla monia uusia verenpaineesta kärsineitä potilaita, jotka tuskin olisivat aikaa varanneet, sanoo sairaanhoitaja Qvick. Näiden matalan kynnyksen vastaanottojen huono puoli on se, että niissä on vain vähän aikaa yhtä potilasta kohden. Toisaalta verenpainepotilas joutuu käymään mittauksessa usein, joten elämäntapa-asioita voi käydä läpi pikkuhiljaa. Näin ne ehkä jäävät paremmin mieleen kuin yhdellä 45 minuuttia kestävällä käynnillä, toteaa Leena Qvick. Tuttu hoitaja on potilaalle paras juttu. Me olemme oikeastaan täällä vähän sellaisia personal trainereita, jotka innostavat ja tsemppaavat, hän naurahtaa. Epäilys on vahvistettava Korkeita verenpainearvoja tulee ilmi monella eri tavalla, esim. eri ikäluokkien terveystarkastuksissa. Epäily korkeasta verenpaineesta saattaa herätä kotisairaanhoitajan käynnillä tai päivystyksessä akuuttihoidon yhteydessä. Myös kotimittaukset ovat yleisiä ja verenpaineen saa mittautettua monissa yleisötapahtumissa. Kun epäillään verenpainetautia, yksi mittaus ei riitä vaan tarvitaan useita mittauksia, molemmista käsivarsista ja eri päivinä, sanoo sairaanhoitaja Leena Qvick. Yli 50 vuotta täyttäneillä voi verenpaine olla eri käsivarsissa erilainen verisuonten kalkkeutu- misen vuoksi. Siksi mittaus tehdään siitä kädestä, jossa tavataan korkeammat arvot, hän jatkaa. Jos asiakkaalla on kotimittari, hän voi tuoda sen mukanaan tänne meille vastaanotolle. Vertaamme kotimittarin tuloksia vastaanoton mittarilla saatuihin tuloksiin. Tällä tavalla saadaan helposti tietoa, antaako kotimittari oikeita tuloksia ja onko asiakkaalla mahdollisesti jännitysverenpainetta. Jännittäminen saattaa nostaa verenpaineen todella korkealle mutta kotona arvot ovatkin normaalit, kertoo sairaanhoitaja Leena Qvick Kiuruveden terveyskeskuksesta. Vuorokausimittauksella luotettavia tuloksia Joskus katsomme parhaaksi ratkaisuksi käyttää verenpaineen vuorokausirekisteröintiä. Erityisesti käytämme sitä tilanteissa, joissa kotimittauksista ja vastaanoton mittauksista saadaan ristiriitaisia tuloksia. Tärkeää on selvittää, onko verenpainetta ylipäänsäkään vai johtuuko paine jännittämisestä, sanoo sairaanhoitaja Leena Qvick. Toinen tavallinen käyttötarkoitus on tilanne, jossa on havaittu lääkityksen muutostarpeita. Vuorokausimittauksen pohjalta tehty erikoislääkärinlausunto toimitetaan lääkärillemme, joka tekee ratkaisut muutoksista. Tämän voi tehdä potilaan kanssa puhelinajallakin ja se säästää niukkoja lääkäriresursseja, hän selventää käytäntöä. Sairaanhoitaja Leena Qvick kirjaa vuorokausimittausta varten potilastietojärjestelmään yhteenvedon, jonka perusteella sairaanhoitaja Marja Luttinen kutsuu potilaat päivystysvastaanotolle verenpainemittarin asennukseen. Asiakkaat ovat pääosin hyvin motivoituneita tutkimukseen Käytännön telelääketiedettä

9 Tiesitkö, että n joka kolmannelta tutkitulta löytyy uniapneatauti. n jo sadat suomalaiset ovat saaneet sydämentahdistimensa Remote Analysis Oy:n palvelun avulla. n lausuvina lääkäreinämme on neljä lääketieteen professoria. ja kiinnostuneita asiasta, toteaa Marja Luttinen. Vain yksi tutkittava on kokenut verenpainemittarin mansetin puristuksen niin ahdistavana, että testi keskeytettiin. Hänen toivomuksestaan uusi testi järjestettiin heti aamusta niin, että hän sai olla päivän päivystyspoliklinikan tiloissa totuttelemassa, jotta uskalsi sitten laitteen kanssa lähteä yöksi kotiin, kertoo sairaanhoitaja Marja Luttinen. Tiesitkö, että n 3/4 verenpaineen vuorokausimittauslausunnoista sisältää kardiologin ehdotuksen muuttaa potilaan lääkitystä. Verenpaineen vuorokausirekisteröinti Vuorokausirekisteröinti on luotettavin ja parhaiten toistettavissa oleva verenpaineen mittausmenetelmä, joka antaa lyhyessä ajassa käsityksen verenpaineen todellisesta tasosta ja lisäksi paljon muuta tietoa, jota ei voi saada muilla menetelmillä. Vuorokausirekisteröinti on tarkempi ennustemittari kohonneen verenpaineen komplikaatioiden ja ennusteen suhteen kuin tavanomaiset mittaukset. Vuorokausirekisteröinti voi osoittaa hoidon aloittamisen tai tehostuksen tarpeen, jota ei muuten olisi osattu epäillä. Se voi auttaa myös diagnosoimaan valkotakkihypertension tai osoittaa hoitovasteen odotettua paremmaksi. Näin vältytään tarpeettomien hoitojen ja tehostusten aiheuttamilta haittavaikutuksilta ja kustannuksilta. Tuttu hoitaja on potilaalle paras juttu. Me olemme oikeastaan täällä vähän sellaisia personal trainereita, jotka innostavat ja tsemppaavat, naurahtaa sairaanhoitaja Leena Qvick. Käytännön telelääketiedettä - 9 -

10 Suomen telelääketieteen ja e-health seura telelääketieteen edistämisen eturintamassa Telelääketieteen alalla oli 1990-luvun alkupuolella vireillä yksittäisiä hankkeita terveydenhuollon organisaatioiden, tietotekniikkayritysten ja teleoperaattoreiden toimesta. Toimijat olivat hajallaan kentällä eikä telelääketiedettä osattu nähdä vielä terveydenhuollon hyödyllisenä työkaluna vaan sitä pidettiin enemmänkin joukkona mielenkiintoisia projekteja. Suomalaiset puuhamiehet Mårten Kvist ja Jarmo Reponen näkivät, että tarvitaan yhteinen foorumi kaikille telelääketieteen alalla toimiville. Suomen telelääketieteen seura perustettiin keväällä 1995 toisena telelääketieteen seurana maailmassa heti American Telemedicine Associationin jälkeen. Yhteistyötä yli rajojen Telelääketiede on nähtävä eri lääketieteen alojen rajat ylittävänä terveydenhuollon työkaluna. Suomen telelääketieteen seuran perustamisen tavoitteena oli synnyttää yhteinen foorumi kaikille telelääketieteen parissa työskenteleville tahoille. Alusta alkaen keskeistä oli keskustelufoorumina toimimisen lisäksi tiedon jakaminen ja kouluttaminen, kertoo radiologian erikoislääkäri Jarmo Reponen, Telelääketieteen ja e-health seuran puheenjohtaja. Seura toimii myös ikkunana kansainväliseen maailmaan. Seuralla on paremmat mahdollisuudet näkyä ja tulla kuulluksi kuin yksittäisillä toimijoilla, hän jatkaa. Malli Suomen telelääketieteen seuraan saatiin Yhdysvalloista, jossa American Telemedicine Association oli perustettu paria vuotta aikaisemmin. Suomen seura oli itse asiassa järjestyksessään toinen koko maailmassa, kehaisee Jarmo Reponen. Jo toisena toimintavuonna järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen telelääketieteen kongressi Kuopiossa. Kongressiin saatiin puhujiksi huipputasoinen tiimi Kanadan ja Yhdysvaltain telelääketieteen uranuurtajia. Tärkeä saavutus oli, että pohjoismainen kongressi järjestetään nyt säännöllisesti kahden vuoden välein eri kaupungeissa Pohjoismaissa, sanoo Reponen. Moniammatillisuudesta voimaa Telelääketieteen seura toimii vapaaehtoispohjalta eikä seuralla ole palkattua organisaatiota. Seuran toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla ja seminaarituotoilla. Jonkin verran olemme saaneet tukea myös Suomen Akatemialta, kertoo puheenjohtaja Jarmo Reponen. Seminaareista tärkein on vuotuinen kansallinen telelääketieteen ja ehealth -seminaari, joka kokoaa yhteen telelääketieteen toimijat, tutkijat ja alan yritykset. Seura on yleishyödyllinen yhteisö, joka ei harjoita liiketoimintaa. Seuran jäsenet sen sijaan voivat niin tehdä, hän naurahtaa. Telelääketieteen ja e-health seuralla on noin 300 henkilöjäsentä ja 30 yritysjäsentä. Yhdistyksen jäsenkunta on kattava kirjo kaikista telelääketieteen parissa toimivista ammattilaisista. Jäseninä on mm. terveydenhuollon it-osaajia, yliopisto-opettajia ja tutkijoita sekä arjen hoitotyön edustajia. Joukossa on myös lääkäreitä mutta telelääketieteen seura ei ole lääkärijärjestö vaan moniammatillinen yhdistys, sanoo Jarmo Reponen. Telelääketieteen seura tekee yhteistyötä myös Kuntaliiton ja THL:n kanssa. Jäseniämme on ollut mukana ministeriöiden työryhmätyöskentelyssä. Seura antaa asiantuntijoille mahdollisuuden olla vaikuttamassa niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa yhteyksissäkin, mainitsee Reponen. e-health jo arkipäivää suomalaisessa terveydenhuollossa Telelääketieteen kehittymistä Suomessa puheenjohtaja Jarmo Reponen luonnehtii jälkikäteen ajateltuna nopeaksi. Kun telelääketiede 1990-luvulla oli pääsääntöisesti yksittäisiä hankkeita ja kosketti vain pientä osaa terveydenhuollon henkilöstö, nykyisin telelääketieteen ja e-health sovellukset ovat lähes jokaisen työkaluja. Potilastietojärjestelmillä on ollut merkittävä osa tässä kehityksessä. Tietotekniikasta on tullut kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten arkipäivää ja se antaa hyvän mahdollisuuden uusien toimintojen ja palvelujen käyttöönotolle, Jarmo Reponen sanoo. Potilastietojärjestelmät ovat eräänlaisia omenapuita, joihin voi oksastaa uusi palveluja ja toimintoja, hän kuvaa. Puheenjohtaja Reponen vertaa tietojärjestelmien käytön yleisyyttä Suomessa ja Yhdysvalloissa. New England Journal of Medicinessä viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä oli käytössä Yhdysvaltain terveydenhuollossa vain n. 9 %:lla kaikista sairaaloista. FinnTelemedi Käytännön telelääketiedettä

11 Tiesitkö, että n Remote Analysis Oy:n palveluja on käytössä jo 140 paikassa Suomessa. n Remote Analysis Oy:n erikoislääkärit tekevät tänä vuonna noin erikoislääkärin lausuntoa internetin välityksellä. n Remote Analysis Oy:n tietojärjestelmät on rakennettu avoimen lähdekoodin Linuxin päälle. cumin seurannan mukaan Suomessa kaikki julkisen terveydenhuollon yksiköt käyttivät sähköistä potilaskertomusjärjestelmää jo vuonna 2007, Reponen sanoo. Tietotekniikan hyödyntämisaste vaihtelee maasta toiseen mutta Suomen kanssa samalla viivalla ovat muut pohjoismaat ja lähellä esim. Iso-Britannia, joissa kaikissa on samankaltainen terveydenhuollon järjestelmä, hän jatkaa. Aina on varaa kehittyä Järjestelmissä on toki omat haasteensa ja vaikka meillä purnataan, asiat ovat kuitenkin pääsääntöisesti hyvin. Tärkeää on se, että kun päivittäisessä työssä hyödynnetään säännöllisesti tietojärjestelmiä, se opettaa sähköiseen toimintaan laajemminkin, toteaa Jarmo Reponen. Nykyisin maantieteellisesti kaukana keskuksista toimiva lääkäri voi saada konsultaatioapua telelääketieteen keinoin yhtä hyvin kuin jos hän työskentelisi keskussairaalan tiimissä, hän sanoo. Vaikka Reponen pitää Suomea monessa suhteessa mallimaana, parantamisen varaakin on. Kustannustaso järjestelmien ylläpidossa ja uusimisessa on korkea. Samoin tiedonsiirto yli rajapintojen on kallista, hän harmittelee. Myös käyttöliittymissä on kehittämisen tarvetta. Monella nykyisin käytössä olevalla järjestelmällä on pitkä historia ja käyttöliittymät ovat tulleet aina vain monimutkaisemmiksi. Ongelmaksi tämä muodostuu, kun henkilöstöä siirtyy työpaikasta toiseen. Eri järjestelmiin perehtyminen vie aikaa ja vaatii koulutusta, Jarmo Reponen sanoo. Tässä suhteessa toivoisin, että kehitys olisi samansuuntaista kuin toimisto-ohjelmissa. Kun on oppinut yhden ohjelman käytön, voi jo arvata toisen ohjelman käyttölogiikan. Tämä vapauttaa terveydenhuollon henkilöstön aikaa tärkeimpään tehtävään eli potilaiden hoitoon, kiteyttää puheenjohtaja Reponen. Telelääketieteen ja e-health seuraan voi liittyä nettisivuilla osoitteessa Ylilääkäri Jarmo Reponen Radiologian erikoislääkäri, Raahen sairaalan röntgen ylilääkäri Oulun yliopiston teleterveydenhuollon tutkimusyksikön FinnTelemedicumin tutkimuspäällikkö Suomen telelääketieteen ja ehealth -seuran puheenjohtaja Yli 20 vuoden kokemus terveydenhuollon tietotekniikan tutkimuksesta, kehittämisestä ja soveltamisesta Useita kansainvälisiä luottamustehtäviä alan järjestöissä ja tieteellisillä foorumeilla Telelääketieteen ja e-health -seuran puheenjohtaja Jarmo Reponen on Raahen sairaalan röntgenylilääkäri. Telelääketieteen sovellukset ovat hänelle jokapäiväisiä työvälineitä. Käytännön telelääketiedettä

12 Vääksyn Lääkärikeskus monipuoliset palvelut paikallisille ja kesäasukkaille Vääksyn Lääkärikeskus on yksityinen lääkärikeskus 8600 asukkaan Asikkalan kunnan keskuksessa Vääksyssä. Se tarjoaa monipuolisia yleis- ja erikoislääkäripalveluja, laboratoriopalveluja, fysioterapiapalveluja sekä laaja-alaisesti eri terapiapalveluja asikkalalaisille ja koko alueen kesäasukkaille. Jututimme Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangelia ja vastaavaa lääkäriä Michael Wangelia kesäisessä Asikkalassa. Perusterveydenhuoltoa ja erikoislääkäripalveluja Vääksyn Lääkärikeskuksessa työskentelee kaikkiaan 25 terveydenhuollon ammattilaista, joista 17 on ammatinharjoittajia. Vastaanottavia lääkäreitä meillä on paikallisten lääkäreiden lisäksi lähikunnista ja -kaupungeista. Muutama lääkäri tulee pitämään vastaanottoa Helsingistä ja jopa Oulusta saakka. Yleislääkäreiden lisäksi lääkärikeskuksessamme vastaanottaa 13 omien alojensa erikoislääkäriä, kertoo Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangel. Erikoislääkäripalveluille on meillä runsaasti kysyntää ja siksi haemmekin uusia osaajia joukkoomme. Nyt juuri on tarvetta mm. gynekologille, mainitsee Tiina Wangel. Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanoton lisäksi Vääksyn Lääkärikeskuksessa on tarjolla laboratorio-, diagnostiikka- ja kuvantamispalveluja. Käytössämme on mm. useita pikakokeita, joista saadaan jopa muutamassa minuutissa selvyys siihen, onko potilas sairas, sanoo Vääksyn Lääkärikeskuksen vastaava lääkäri Michael Wangel. Lääkäriasema tarjoaa myös työterveyspalveluja pienen paikkakunnan yritysten tarpeet ottaen huomioon. Tärkeä näkökulma on niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta, että lääkärin vastaanotto on tarjolla lähellä eikä tarvitse käyttää aikaa siihen, että matkustaa esim. Lahteen saakka, toteaa Michael Wangel. Vääksyn sijainnista johtuen meillä on myös kaksi erityisosaamisaluetta, sanoo vastaava lääkäri Michael Wangel. Vesivehmaan lentokenttä, joka on monen ilmailukerhon kotikenttä, on vajaan 10 kilometrin päässä. Siksi täällä tarvitaan ilmailulääkäriä. Vilkasta vesiliikennettä taas palvelee merimieslääkäri. Ilmailu- ja merimieslääkärit ovat Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin ja Valviran näihin tehtäviin valtuuttamia lääkäreitä, kertoo Michael Wangel, joka on itse merimieslääkäri. Tervetullutta palvelua kesäasukkaille Lääkäripalveluille on Vääksyssä kysyntää, koska kunnan terveysasemalla ei ole päivystystä. Iltaisin ja viikonloppuisin päivystys on Lahdessa, samoin erikoislääkärien vastaanotot. Yksityiset palvelut tuovat kaivatun lisän ja vaihtoehdon julkiselle terveydenhuollolle, toteaa toimitusjohtaja Tiina Wangel. Lähes neljännes vakituisesta väestöstä on yli 65-vuotiaita ja heille liikkuminen on haasteellista, koska julkisia liikenneyhteyksiä on vähän. Vaikka olisi oma autokin, maantiede asettaa esteitä: kunnan itäosasta olisi lyhyt matka Heinolaan mutta välissä on järvi, jatkaa Tiina Wangel. Vääksyn Lääkärikeskus on muuttanut uusiin tiloihin heinäkuun alussa. Odotusaulassa toimitusjohtaja Tiina Wangel ja vastaava lääkäri Michael Wangel Käytännön telelääketiedettä

13 Vääksyn Lääkärikeskus sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Suomen vilkkaimmasta sulkukanavasta, Vääksyn kanavasta. Kesäaikana Vääksyn Lääkärikeskus tarjoaa lähes ympärivuorokautista palvelua, kun väestömäärä Asikkalassa kasvaa kesäasukkaiden myötä merkittävästi ja julkisen palvelun vastaanottoajat usein vähenevät. Asikkalan kunta tiedottaakin vapaa-ajanasukkaille suunnatuilla verkkosivuillaan, että terveydenhuollon palvelut ovat parantuneet Vääksyn Lääkärikeskuksen aloitettua toimintansa. Ulkopaikkakuntalaiset eivät aina välttämättä pääse terveysasemalle, ellei kysymys ole aivan akuutista vaivasta, mainitsee Vääksyn Lääkärikeskuksen vastaava lääkäri Michael Wangel. Meillä on tarjolla laaja paketti sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluja, jotka ovat niin paikallisten kuin kesäasukkaiden käytössä, kertoo Michael Wangel. Teemme lisäksi yhteistyötä lähialueiden lääkäriasemien kanssa. Sysmässä on lääkäriasema, jonka lääkärit tekevät vuoroja myös meillä. Keskeisintä meille on potilaan etu: jos emme itse pysty juuri sillä hetkellä palvelemaan, varaamme tarvittaessa ajan vaikka toiselle lääkäriasemalle, sanoo toimitusjohtaja Tiina Wangel. Uusiin tiloihin lisää toimintoja Vääksyn Lääkärikeskus on muuttanut heinäkuun alussa uusiin peruskorjattuihin tiloihin Vääksyn linja-autoaseman viereen. Uudet toimitilat ovat huomattavasti suuremmat verrattuna entisiin, hotelli Tallukan yhteydessä sijainneisiin tiloihin, joissa Vääksyn Lääkärikeskus aloitti toimintansa vuonna Uusissa tiloissa on kaikkiaan kuusi vastaanottohuonetta, laboratorio ja välinehuolto. Kaikki tilat sijaitsevat samassa tasossa ja niihin on helppo pääsy katutasosta. Lääkärikeskuksen kanssa samaan rakennukseen sijoittuu palvelukeskus Anian impi, kun remontti valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Palvelukeskus tuottaa ensisijaisesti asukkailleen kaikki heidän tarvitsemansa peruspalvelut saman katon alla. Itsenäisille senioreille tarkoitettujen palveluasuntojen ja tehostetun palveluasumisen lisäksi tarjontaan kuuluvat lääkärikeskus-, ateria- ja pesulapalvelut. Palveluja tarjotaan palvelukeskuksen asukkaiden lisäksi myös kaikille asikkalalaisille ja paikallisille yrityksille. Palvelukeskus on saanut nimensä paikallishistoriasta. Aleksis Kivi muistelee runossaan Anianpelto ihanaista impeä, jonka oli nähnyt Anianpellon markkinoilla. Asikkalalaiset ovat aina olleet vakuuttuneita siitä, että kyseessä oli paikallisen laivurin Alma-tytär. Anian impi on tullut paikallisille tutuksi aiemmin vuosikymmenien ajan ravintolana. Etäanalyysit käyttöön viime vuonna Lääkärikeskus on ollut Remote Analysis Oy:n asiakkaana varsin lyhyen aikaa. Telelääketieteen etäanalyysipalvelut otettiin siellä käyttöön marraskuussa Meillä oli ollut mielessä tiedustella etäanalyyseistä jo aiemmin. Olin kuullut niistä messuilla ja nähnyt lehtimainoksia mutta yhteydenotto oli jäänyt aikomukseksi, kertoo vastaava lääkäri, radiologian erikoislääkäri Michael Wangel. Päätös palveluiden käyttöönotosta tehtiin, kun Remote Analysis Oy:n Marko Lähteenmäki tuli paikan päälle esittelemään palvelua. Sen tiesimme, että holter- tutkimukselle ja verenpaineen vuorokausimittaukselle meillä olisi käyttöä mutta uniapneatutkimusten kanssa Käytännön telelääketiedettä

14 hieman emmimme, sanoo Michael Wangel. Perusterveydenhuollon resurssit ovat niukat ja erikoissairaanhoitoon on pitkät jonot. Tutkimuksissa on aina kysymys potilaan kannalta tärkeistä tiedoista ja siksi haluamme tarjota tällaisia palveluja. Päätimme sen vuoksi ottaa myös unitutkimukset tarjontaamme, Michael Wangel valottaa. Uniapneaa on tärkeä tutkia, jos siitä on epäilys. Sitä paitsi kotona tehtävän uniapneatutkimuksen hinta ei ole asiakkaalle Kelan korvauksen jälkeen lainkaan korkea, toteaa Michael Wangel. Tulokset nopeasti tutkittaville Vääksyn Lääkärikeskus on yksi Remote Analysis Oy:n pienasiakkaista. Tutkimuksia tehdään muutamia kuukaudessa. Palvelu on toiminut hyvin ja annetusta aikalupauksesta lausuntojen toimittamisessa on pidetty tiukasti kiinni. Joskus tulee mieleen, että onkohan siellä lääkäreillä riittävästi tekemistä, kun niin pian lausunnot saadaan, naurahtaa vastaava lääkäri Michael Wangel. Nopeus on ilman muuta hyvä asia, koska potilas saa tiedon tilanteestaan ilman viivytyksiä. Sikälikin palvelu on toiminut hyvin, että laitteilla tallennettu data on aina ollut kunnollista ja siitä on saatu lausunto tehtyä ongelmitta, Michael Wangel jatkaa. Ainoana huonona puolena on se, että paristoja kuluu paljon, sanoo Michael Wangel. Akkupattereitakin olemme harkinneet mutta niissä on se huono puoli, että jännite ei pysy samalla tasolla kuin sauvaparistoissa. Tärkeintä on kuitenkin, että rekisteröinti onnistuu eikä jää kiinni siitä, että paristojen virta loppuu ennen aikojaan, Michael Wangel täydentää. Tänä kesänä on tullut palautetta potilailta, että helteellä on hankalaa kantaa laitetta mukana. Tosin tämä helle vaikuttaa moneen muuhunkin puuhaan aivan samalla tavalla, huokaa toimitusjohtaja Tiina Wangel. Uniapneapotilailla on joskus ollut jännitystä siitä, miten laitteen kanssa voi nukkua mutta siitäkin selvittiin hyvin. Eikä kukaan ei ole kastellutkaan laitteita, listaa kokemuksiaan Tiina Wangel. Jotta tutkimus antaisi mahdollisimman todenmukaisen kuvan tutkittavien oireista, olemme kannustaneet heitä normaaliin elämään ja tavanomaisiin toimintoihin. Eräs asiakkaamme päätti siksi kuljettaa 7 kg:n kinkun kahdenkymmenen kilometrin päähän kotiinsa polkupyörällä, etteivät rytmihäiriöt vain jäisi tutkimuksessa huomaamatta, hymyilee Tiina Wangel. Lue lisää Vääksyn Lääkärikeskuksesta ja mahdollisuuksista toimia lääkärikeskuksessa ammatinharjoittajana osoitteesta Jo suomalaista diagnosoitu etänä Tämän vuoden syyskuussa lähetetään Remote Analysis Oy:n erikoislääkärin konsultaatiolausunto hoitavalle lääkärille. Vuodesta 2002 alkaen telelääketieteen etäanalyysejä terveydenhuollon eri yksiköille toimittaneen Remote Analysis Oy:n telelääketieteelliset palvelut ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa terveydenhuollossa. Nykyisin noin potilasta kuukaudessa eri puolilla maata saa erikoislääkärin diagnoosin telelääketieteen avulla. Kardiologimme ja uniapnealääkärimme tekevät erittäin tärkeää työtä. Jonot erikoissairaanhoitoon ovat monin paikoin pitkiä ja siksi perusterveydenhuollossa joudutaan usein tekemään priorisointia sen suhteen, ketkä potilaista ylipäänsä pääsevät jonoihin, sanoo toimitusjohtaja Ossi Tiihonen. Etäanalyysi on edullinen ja nopea tapa varmistaa, ettei kukaan jää erikoissairaanhoidon niukkojen resurssien vuoksi vaille tarvitsemaansa hoitoa. Telelääketieteelliset analyysit nopeuttavat hoitoon pääsyä, kun lähetteen saavat vain ne, joilla sairaus on diagnosoitu tai joita ei perusterveydenhuollon voimin voida hoitaa, hän jatkaa. Usein erikoislääkärin konsultaatiolausunto antaa perusterveydenhuollon lääkärille riittävät tiedot määrätä potilaalle oikean lääkityksen tai hoidon ilman pitkällistä jonotusta erikoissairaanhoitoon, Tiihonen toteaa. Vuosien aikana toimitusjohtaja Ossi Tiihonen on saanut seurata useita onnellisesti päättyneitä potilastarinoita. Kardiologiemme lausuntojen perusteella on moni iäkäs potilas saanut sydämentahdistimen hyvinkin nopeasti diagnoosin jälkeen. Pitkissä jonoissa on aina riskinä, että diagnoosikaan ei ehdi ajoissa, sanoo Tiihonen. Verenpaineen vuorokausimittausten pohjalta kardiologimme suosittelevat kolmessa tapauksessa neljästä muutoksia potilaan lääkitykseen. Tällä on huomattava merkitys potilaan hyvinvoinnille, kun verenpaine saadaan oikealle hoitotasolle, hän jatkaa. Uniapneadiagnoosin saaneet potilaat kertovat, että he ovat kuin uudesti syntyneitä, kun yöaikaisiin hengityskatkoihin saadaan oikea hoito. Suuri osa uniapneasta kärsivistä on työikäisiä ja oikealla diagnoosilla ja hoidolla heidän työpanoksensa paranee merkittävästi, huomauttaa toimitusjohtaja Ossi Tiihonen Käytännön telelääketiedettä

15 RemoteA aloittaa toimintansa syyskuun alussa Remote Analysis Oy on palvellut suomalaista terveydenhuoltoa jo vuodesta Telelääketieteen palvelujen kysyntä on kasvanut erityisen nopeasti viimeisten neljän vuoden aikana. Tänä vuonna erikoislääkäreiden lausuntoja toimitetaan yli 140 asiakkaalle jo yhteensä Telelääketieteen toimintamalli on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen terveydenhuollon kentässä. Kotimaassaan menestyksellinen telelääketieteen suomalainen konsepti on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Remote Analysis Oy on tutkinut useita mahdollisia toimintamalleja, mm. sellaista, jossa tarjotaan suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten osaamista rajojen ulkopuolelle. Markkinatutkimuksissa ei ole kuitenkaan löytynyt sellaisia markkinoita, joille tällainen toimintatapa sellaisenaan soveltuisi. Kussakin maassa lääketieteen palveluiden keskeisiä piirteitä ovat, että ne tulee toimittaa omalla kielellä, erikoislääkärien tulee olla samasta maasta tai kielialueelta ja asiakaspalvelun tulee mielellään olla paikallista. Jotta voimme vastata uusiin liiketoimintahaasteisiin, olemme yhtiöittäneet teknologiatoimintamme ja ulkomaiden liiketoiminnan alkaen erilliseen yritykseen, jonka nimi on RemoteA Oy. Uusi yritys toimii terveydenhuollon palvelujen tuottajien palveluntuottajana. Suomessa menestykselliseksi osoittautunut toimintamalli, sitä tukevat tietojärjestelmät ja sertifioidut toimintatavat tarjotaan paikallisilla markkinoilla toimivien terveydenhuollon palvelujen tuottajien käyttöön. Kysymyksessä on siis eräänlainen franchising-malli. Kotimaan asiakkailta muutos ei edellytä mitään toimenpiteitä eikä se aiheuta muutoksia toimintatapoihin. Remote Analysis Oy vastaa Suomen palveluliiketoiminnasta jatkossa kuten tähän saakkakin. Telelääketieteen etäanalyysitoiminta jatkuu samojen lausuvien lääkärien ja yhteyshenkilöiden toimesta muutoksitta. Uniapnea voidaan diagnosoida helposti kotona Uniapnea on unenaikainen pitkä hengityskatko. Uniapneataudista puhutaan, kun hengityskatkot toistuvat ja aiheuttavat muita oireita. Tavallisin uniapnean syy on hengitysteiden ahtautuminen nielun kudosten painuessa tukkoon. Uniapnea on kansantauti, jota sairastaa vähintään suomalaista. Miehillä tauti on yleisempi kuin naisilla. Uniapneapotilaan sydän joutuu yöllä kovaan rasitukseen yrittäessään syketa- soa nostamalla korvata hengityskatkoksen aiheuttamaa hapenpuutetta. Levon sijasta sydän rasittuu. Kova yöllinen rasitus voi johtaa jopa sydänkohtaukseen. Arviolta kolmannes suomalaisten sydäninfarkteista tapahtuu yöllä. Yleisimmät päiväoireet ovat stressi ja nukahtelutaipumus erilaisissa tilanteissa kuten autoa ajaessa. Kotona tehtävässä uniapneatutkimuksessa potilas pukee päälleen helppokäyttöisen mittalaitteen ja asettaa kolme anturia paikoilleen nukkumaan mennessään. Laite kerää unenaikaiset signaalit ja tutkittava merkitsee päiväkirjaan yönaikaiset tapahtumat, kuten vuoteesta nousemiset. Nukkumisen aikana tallennettu aineisto lähetetään tietoverkon kautta erikoislääkärin lausuttavaksi, joka palauttaa diagnoosin ja hoitosuositukset nopeasti hoitavalle lääkärille. Remote analysis oy:n telelääketieteen etäanalyysipalvelut Tarjoamme palvelun uusille asiakkaille koekäyttöön veloituksetta kahden kuukauden ajaksi Koekäyttöön sisältyy kaksi veloituksetonta erikoislääkärin lausuntoa Laitteet kuuluvat palvelupakettiin ei vaadi investointia laitteistoihin tai analyysiohjelmistoihin Yksinkertainen toimintaprosessi ei edellytä laitteistojen tai ohjelmistojen laajaa osaamista Rekisteröinti voidaan tehdä tutkittavan tavanomaisissa oloissa Perusterveydenhuollon lääkärien osaaminen riittää tutkimuksen käyttöön Tuloksen arviointi ja diagnoosit konsultoivilta erikoislääkäreiltä Nopeaa ja edullista veloitus perustuu tilattujen tutkimusten määrään Käytännön telelääketiedettä

16 Remote analysis oy:n palveluja on käytössä näissä paikoissa: (tilanne elokuu 2010) Lounais-, Länsi- ja Sisä-Suomessa: Alajärvi, Järviseudun terveyskeskus / Alajärven toimipiste Alavus, Alavuden pääterveysasema Harjavalta, Harjavallan pääterveysasema Huittinen, Huittisten terveyskeskus Hämeenkyrö, Hämeenkyrön terveyskeskus Ikaalinen, Ikaalisten terveyskeskus Ilmajoki, Ilmajoen terveyskeskus Jyväskylä, Jyväskylän Työterveys, Palokan terveysasema, Vaajakosken terveysasema Jämsä, Jämsän Lääkärikeskus Kangasala, Kangasalan keskusterveysasema Kangasniemi, Kangasniemen terveyskeskus Kankaanpää, Kankaanpään peruspalvelukeskus (Tapala) Karstula, Karstulan terveysasema Kauhajoki, Kauhajoen terveyskeskus Kauhava, Kauhavan terveyskeskus Keuruu, Keruun pääterveysasema Kokkola, Terveystalo Kokkola, Työterveyshuolto TyöPlus Kurikka, Jurvan terveysasema, Kurikan terveyskeskus Laitila, Laitilan Lääkäripalvelu Lappajärvi, Lappajärven terveysasema Lapua, Lapuan terveyskeskus Laukaa, Kuntoutuskeskus Peurunka, Laukaan terveyskeskus Lempäälä, Lempäälän terveyskeskus Loimaa, Loimaan pääterveysasema, Hirvikosken terveysasema Masku, Maskun terveysasema Mustasaari, Mustasaaren terveyskeskus Muurame, Muuramen terveyskeskus Naantali, Naantalin terveyskeskus Parainen, Paraisten Lääkärikeskus Pietarsaari, Pietarsaaren Työterveysyhdistys Pihtipudas, Pihtiputaan terveyskeskus Pori, Noormarkun sairaala, Porin Lääkäritalo Pöytyä, Riihikosken terveysasema Rauma, Lääkärikeskus Minerva, Rauman Erikoislääkärikeskus Saarijärvi, Saarijärven terveysasema Salo, Salon Lääkintälaboratorio, Salon terveyskeskus Sastamala, Sastamalan pääterveysasema Seinäjoki, Terveystalo Seinäjoki Tampere, Tampereen kaupunki / Hatanpään terveysasema, Tampereen Työterveys Uusikaupunki, Uudenkaupungin terveyskeskus Vaasa, Terveystalo Vaasa Viitasaari, Viitasaaren terveyskeskus Virrat, Virtain terveyskeskus Äänekoski, Äänekosken terveysasema Lappi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Lounais-, Länsi- ja Sisä-Suomi Etelä-Suomi Ahvenanmaa Lapissa: Posio, Posion terveyskeskus Ranua, Ranuan terveyskeskus Rovaniemi, Rovaniemen kaupungin työterveyspalvelut, Rovaniemen terveyskeskus Saariselkä, MedInari Salla, Sallan terveyskeskus Sodankylä, Sodankylän terveyskeskus Pohjois-Suomessa: Haapajärvi, Haapajärven terveyskeskus Nivala, Nivalan terveyskeskus Oulainen, Oulaskankaan sairaala Pudasjärvi, Pudasjärven terveyskeskus Pyhäjärvi, Pyhäjärven terveyskeskus Raahe, Raahen sairaala Taivalkoski, Taivalkosken terveyskeskus Ylivieska, Ylivieskan terveyskeskus Itä-Suomessa: Heinävesi, Heinäveden terveyskeskus Iisalmi, Iisalmen sairaala Ilomantsi, Ilomantsin terveyskeskus Joensuu, Itä-Suomen Lääkärikeskus / Lääkärikeskus ITE Karttula, Karttulan terveysasema Kitee, Kiteen terveyskeskus Kiuruvesi, Kiuruveden terveyskeskus Kuopio, Kuopion työterveys, Mehiläinen Kuopio, Puijonlaakson Lääkärikeskus Lapinlahti, Lapinlahden terveyskeskus Lieksa, Lieksan terveyskeskus Maaninka, Maaningan terveysasema Mikkeli, Marskin Lääkärikeskus Nilsiä, Nilsiän terveyskeskus Nurmes, Nurmeksen terveysasema Pieksämäki, Soisalon Työterveys Rautalampi, Rautalammin terveysasema Siilinjärvi, Siilinjärven terveysasema, Vuorelan terveysasema Suonenjoki, Suonenjoen terveysasema Tervo, Tervon terveysasema Varkaus, Soisalon Työterveys, Varkauden terveyskeskus Vesanto, Vesannon terveysasema Etelä-Suomessa: Asikkala, Vääksyn Lääkärikeskus Espoo, Terveystalo Espoo Leppävaara Forssa, Forssan sairaala Hamina, Haminan terveyskeskus Hanko, Hangon terveyskeskus Helsinki, Diacor Ruoholahti, Doctagon, Helsingin kaupungin työterveyskeskus, Helsingin Lääkärikeskus / Lääkärikeskus Yhtymä, Klinikka 22, Lääkärikeskus Dextra, Sairaala Eira, Sanoma News työterveyshuolto, Siluetti Spa, Terveystalo Helsinki Kamppi, Terveystalo Helsinki työterveys Pasila, YLE työterveyshuolto Hämeenlinna, Linnan Klinikka Oy Hämeenlinnan Lääkäriasema Imatra, Imatran Tutkimus ja Terveys Janakkala, Janakkalan terveyskeskus / Turengin terveysasema Järvenpää, Korvalääkärikeskus Aino Karkkila, Karkkilan terveysasema Kerava, Keravan Lääkärikeskus / Lääkärikeskus -Yhtymä Kirkkonummi, Kirkkonummen terveyskeskus Kotka, Kotkan Lääkärikeskus Oy Kouvola, Amedi Kouvola, Amedi Myllykoski, Kymijoen Työterveys / Kouvolan toimipiste, Kouvolan Lääkärikeskus, Terveystalo Kouvola Lappeenranta, Lääkärikeskus Labeho Lohja, Lohjan terveyskeskus Nastola, PlusTerveys / Nastolan Lääkärikeskus Porvoo, Porvoon Lääkärikeskus Sipoo, Sipoon terveyskeskus Vantaa, Mehiläinen Airport, Mehiläinen Kielotie, Terveystalo Vantaa Työterveys Vantaanportti, Vantaan Lääkärikeskus, Vantaanportin Lääkärikeskus / Lääkärikeskus Yhtymä Vihti, Nummelan terveysasema Remote Analysis Oy ra@remoteanalysis.net Puh Helsinki Konalantie 6 8 B Helsinki Kuopio Microkatu Kuopio