KEMIA. FT-IR microscopy made easy. Stand-alone FT-IR microscope with full automation. Simple easy-to-use interface

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA. FT-IR microscopy made easy. Stand-alone FT-IR microscope with full automation. Simple easy-to-use interface"

Transkriptio

1 KEMIA 3/2013 Kemi YDIN- JÄTTEEN kuumin kysymys KESKI- AJAN Turku yllättää HOME- TUTKIJAT napit vastakkain UUDEN biotekniikan huikeat näkymät LUMOS FT-IR microscopy made easy Stand-alone FT-IR microscope with full automation Simple easy-to-use interface Motorized ATR crystal Automated measurements in transmission, reflection and ATR Comprehensive validation with 21 CFR part year warranty on laser & interferometer 5 year warranty on IR source Bruker s new LUMOS is a fully automated FT-IR microscope with an integrated FT-IR spectrometer. LUMOS is designed to combine highest quality in visible inspection and highest performance in infrared spectral analysis. With motorization and networking of all moveable components, the LUMOS provides an ease of use never before seen in FT-IR microscopy. Contact us for more details: Innovation with Integrity Bruker Optics Scandinavia AB Vallgatan 5 SE SOLNA Sweden Tel: F T-IR

2 Nyt Ordiorista: Parivaljakko, joka vie vesianalytiikan pintaa syvemmälle! SEAL analytical SFA-laitteet: 1 2-kanavainen AA1 1 5-kanavainen QuAAtro 1 8-kanavainen AA3 Diskreetit fotometrit AQ1 AQ2 MANTECH Moniparametrilaitteistot: ph, johtokyky, alkaliteetti, väri, sameus ym. Automaattinen COD-mittaus Automaattinen BOD-mittaus

3 THE FIFTH GLOBAL KEY GATHERING FOR CHEMICALS SAFETY PROFESSIONALS JUNE 2013 HELSINKI EXHIBITION & CONVENTION CENTRE, HELSINKI FINLAND PROGRAMME Tuesday 18 June :00 Registration for the HCF 2013 and coffee 9:15 Opening Ceremony Jussi Pajunen, Chairman of HCF Advisory Board, Mayor of Helsinki Geert Dancet, Executive Director, ECHA Bjørn Hansen, Head of Unit, European Commission, DG Environment 10:00 Networking break 10:20 PANEL 1: 2020 Goals and the Sound International Management of Chemicals Will we reach these goals? What is our starting point? How will regional programmes and international efforts contribute? Moderator: Jake Sanderson, Manager, Environment Canada Panelists: Bjørn Hansen, Head of Unit, European Commission, DG Environment Dr. Martin Kayser, ICCAs Global Product Strategy, BASF AG Kaj Madsen, Senior Program Officer, UNEP Baskut Tuncak, Staff Attorney, Center for International Environmental Law, CIEL / USA 12:00 LUNCH 13:30 PANEL 2: Chemicals in Products Do our chemicals safety regimes pay sufficient attention to the safety of (imported) products, given the regulatory focus on individual substances and the chemicals mixtures? How can we best address substances in articles from a regulatory and industry perspective? Moderator: Nina Cromnier, Director General, Swedish Chemicals Agency Panelists: Dr. Erwin Annys, Director REACH/ Chemicals Policy, CEFIC Wendy Cleland-Hamnett, Director/Office of Pollution Prevention and Toxics, EPA, USA Sylvia Maurer, Senior Policy Officer for Safety and Environment, BEUC Prof. Christina Ruden, Professor in Regulatory toxicology and ecotoxicology, Stockholm University Christian Wetterberg, Director, Governmental Affairs, LEGO Group 15:00 COFFEE BREAK 15:20 PANEL 3: The Regulation of Nano-Materials Chemicals are increasingly produced and used in nano-form. Do our current regulatory regimes suffice to ensure the safety of human health as well as of our environment, or should nano-materials be regulated by specific chemicals regulations? Moderator: Rob Visser, Former Deputy Director, OECD Environment Directorate Panelists: David Azoulay, Managing Attorney, CIEL/ Switzerland Dr. Peter Kearns, Principal Administrator, OECD Otto Linher, Deputy Head of Unit, European Commission, DG Enterprise and Industry Dr. Rudolf Weinand, Vice-President, Product Safety Inorganic Materials, EVONIK INDUSTRIES AG 17:00 CLOSING 19:30 Transportation from the hotel Holiday Inn Helsinki Exhibition & Convention Centre 20:00 Dinner Hosted by the City of Helsinki at the Helsinki City Hall 23:00 Transportation to the hotel Holiday Inn Helsinki Exhibition & Convention Centre Wednesday 19 June :00 PANEL 4: Listing Chemicals of Concern As regulators worldwide draw up their various lists, are they targeting identical or similar substances? What are the divergences and gaps and what is causing them? What is their regulatory impact, and how do markets react? Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHA Panelists: Jack de Bruijn, Director of Risk Management, ECHA Eeva Leinala, Senior Manager, Health Canada Yunbo Shi, Managing Director, Chemical Inspection and Regulation Service Ltd, CIRS/ Ireland Michael Walls, Vice President, American Chemistry Council, USA 10:30 COFFEE BREAK 10:50 PANEL 5: Combination Effects Do rapidly evolving scientific and computational methods enable improved assessment of the impact of cumulative exposure? How to transfer scientific knowledge into regulatory action? Moderator: Derek Knight, Senior Scientific Advisor, ECHA Panelists: Prof. Thomas Backhaus, Professor in Environmental Sciences, niversity of Gothenburg Dr. Jean-Lou Dorne, Toxicologist, European Food Safety Authority, EFSA Rikke Donchil Holmberg, Senior Advisor, Danish Ministry of Environment Mikael Karlsson, President, European Environmental Bureau, EEB LUNCH AND CLOSING 14:15 Transportation to the Offsite Session Offsite Session: Visit to Neste Oil Transportation arrives to the Helsinki-Vantaa airport Transportation arrives to the hotel Holiday Inn Helsinki Exhibition & Convention Centre Registration at

4 SISÄLLYS 6 Ydinjätehuollon kuuma kysymys Kestääkö kuparikapseli? Juha Granath 10 TÄTÄ MIELTÄ Sisäilmasairaiden tilanteeseen on puututtava nyt Katja Pulkkinen 12 Keskiajan Turku oli elävä ja värikäs kaupunki Arja-Leena Paavola Tutkija Peter Szakálos väittää ydinjätettä suojaavan kuparikapselin syöpyvän jopa tuhat kertaa nopeammin kuin aiemmin on arvioitu. Posiva on toista mieltä. (s. 6) 45 Luonnonmateriaaleilla kumituotteet kiertoon Elina Saarinen 46 Luonnottomat proteiinit yllättivät myös tutkijansa Jari Koponen Hevoset olivat keskiajan Turussa arkisia kulkuneuvoja ja hyötyeläimiä. Ihmisravintona hevosenlihaa vieroksuttiin vielä enemmän kuin nykyisin. (s. 12) 18 AJANKOHTAISTA Kiista toksisuustesteistä hiertää tutkijoita Toxtest-hanke hajosi tomuksi Leena Laitinen ja Katja Pulkkinen Kosteusvaurio voi muuttaa kodin painajaiseksi. Sen arvioimiseen, onko talossa enää turvallista asua, ei ole löytynyt käyttökelpoista seulontamenetelmää vai onko? (s. 18) 22 Sairautena sisäilma Lastenklinikka on hankala potilas Arja-Leena Paavola 25 UUTISIA 30 VIHREÄT SIVUT 36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Turun Suurtorin keskiaika ry Scanstockphoto 40 PIENI SUURI NANO Nanorakenteet tuovat Uusia mahdollisuuksia analytiikkaan Maija Pohjakallio 41 NÄKÖKULMA Prosessointia Anja Nystén 41 KEMIA SILLOIN ENNEN 42 Tutkimusprofessori Merja Penttilä: Uusi bioteknologia tarjoaa huikeita mahdollisuuksia Sisko Loikkanen Antonin Halas/VTT Peter Szakáloksen albumista 48 ChemBio Finland 2013 sai hyvän vastaanoton Lauri Lehtinen 50 Kemikalisoituminen haastaa tutkijat Sanna Alajoki 52 Maailmaa pelastamaan Puulla ja yhteistyöllä Sanna Alajoki 54 Tohtorista on moneksi Työelämään valmentautuminen kannattaa Paula Böhling 56 ChemBio-tapahtumassa palkittiin Huippututkijat ja kemian saarnamies Sisko Loikkanen, Päivi Ikonen ja Leena Laitinen 59 NAISET JA KEMIA Kathleen Lonsdale oli monessa ensimmäinen Sisko Loikkanen 60 Taistelu Petsamon nikkelistä Pekka T. Heikura 64 KEEMIKKO Kevään kemikaalit 65 TUOTEUUTISIA 66 ULKOMAILTA 68 HENKILÖUUTISIA 71 TULEVIA TAPAHTUMIA 72 SEURASIVUT 74 LABORATORIOSTA TUTUT Justus von Liebig kehitti jäähdyttimen Pekka T. Heikura Synteettistä biologiaa pitäisi heti vahvistaa suomalaisten yliopistojen opetusohjelmissa, sanoo bioalan vallankumousta ennustava tutkimusprofessori Merja Penttilä. (s. 42) 4 KEMIA 3/2013

5 Pääkirjoitus 25. huhtikuuta 2013 KEMIA Kemi Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 (special issue 5/2013 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 4 800, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2013 ISO 9002 Markku Joutsen Rätinkiä eteen Wilmaan tuli uusi viesti rehtorilta. Koulun kehnoa sisäilmaa koetetaan nyt kohentaa avaamalla ikkunat välituntien ajaksi. Vauriokohtiin on jo tehty korjauksia, ja tilat ovat tilahallinnon mielestä terveet ja turvalliset. Osa opettajista ja oppilaista kärsii silti erilaisista terveyshaitoista. Koulu toimii jo väistötiloissa emokoulu on homesaneerattavana, eikä kunnalla ole tarjota enää kuin parakki pihalle pahiten oireileville opettajille. Tilanne on tyypillinen. Yhä useammat koulut, päiväkodit ja työpaikat joutuvat järjestämään toimintansa homeongelmien keskellä miten parhaiten taitavat. Yhä useamman perheen unelmien koti paljastuu painajaiseksi. Yhä useammat sairastuvat altistuksen jatkuessa. Arviolta puolet suomalaisista rakennuksista kärsii kosteusvaurioista elinkaarensa aikana. Jos rakennuksen kunnossapito laiminlyödään, vaikeuksia seuraa vääjäämättä. Kiinteistön omistajalle homevaurio merkitsee taloudellista iskua, jonka pelossa totuutta usein väistellään viimeiseen asti. Tilojen tutkimista viivytetään, oireilevat leimataan hysteerisiksi, ja korjaustoimiin ryhdytään vasta pakon edessä, usein halvimman mukaan ja laihoin tuloksin. Home- ja muiden sisäilmaongelmien ympärillä pyörii iso bisnes. Ammattitaitoisten toimijoiden lisäksi palveluitaan tarjoavat monenkirjavat puoskarit, jotka saattavat jopa pahentaa tilannetta. Nykyiset viranomaisohjeet ja viitearvot eivät sovellu vauriotilojen terveysvaikutusten arviointiin. Silti niitä käytetään siihen, kun muutakaan ei ole. Tuntemattoman sotilaan Lahtista mukaillen lyödään semmonen rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla oireita. Kun yhteisesti hyväksyttyjä toimintamalleja ei ole, sisäilmasta sairastuneilla on kohtuuton todistustaakka. Altistekirjo on valtava, diagnosointi ontuu ja lainsäädäntö laahaa perässä. Yhteiskunnan suojaverkot voivat pettää pahan kerran. Jos koko perhe oireilee sisäilmasta, vanhemmille saatetaan tarjota psykiatrista hoitoa ja lapsille huostaanottoa. Viranomaisten ja lainsäätäjien on ryhdyttävä korjaamaan järjestelmän aukkoja ja epäkohtia. On kestämätöntä vedota tutkimustiedon puutteeseen tai siihen, että vain harvat sairastuvat vakavasti. Kuten Katja Pulkkinen tässä lehdessä kirjoittaa, muutoksen odottajia tulee koko ajan lisää. 3/2013 KEMIA 5

6 Ruotsin Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun tutkija Peter Szakálos (vas.) ei luota siihen, että kuparikapseli pitäisi ydinjätteen sisällään kauemmin kuin tuhat vuotta. Korroosiotutkimusta tekevät hänen kanssaan tohtoriopiskelijat Eleonora Bettini (kesk.) ja Zahra Besharat. Ydinjätteen loppusijoituksen kiistakapulaksi on noussut kuparikapselin kestävyys. Ruotsalainen tutkija Peter Szakálos väittää kapselin syöpyvän tuhat kertaa ydinvoimayhtiöiden laskelmia nopeammin. Szakálos vaatii loppusijoitussuunnitelmiin jopa 20 vuoden tuumaustaukoa. Juha Granath Tutkija Peter Szakálos poistuu ruotsalaisen ydinjätehuoltoyhtiön SKB:n pääkonttorissa pidetystä kokouksesta tuohtuneena. SKB ei ole vieläkään tehnyt kuparin korroosiokokeitaan sovitulla tavalla. SKB:n tutkijaryhmän perustamisesta on kulunut jo kolme vuotta, mutta vielä se ei ole saanut aikaan yhtään tieteellistä koetta saati kriittistä yritystä kuparin syöpymisvauhdin selvittämiseksi, Szakálos sanoo. Suomessa kuparikapselin kestävyyttä loppusijoitusoloissa selvittävät Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman (KYT) nimissä Aalto-yliopisto ja VTT. Aalto-yliopisto aloittaa kevään aikana tutkimuksen, joka tarkastelee kuparikapselin syöpymistä suolaisessa vedessä. KYT:n koordinaattori Juhani Rantala VTT:stä tietää, että nyt on tosi kysymyksessä. Tämän tutkimuksen tulokset kaatavat joko koko loppusijoitusmallin tai Peter Szakáloksen johtopäätökset. Hämmentävät tulokset Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa KTH:ssa tutkijana toimivan Peter Szakáloksen ryhmä julkaisi vuonna 2007 tiedepiirejä hämmentäneen tutkimustuloksen. Kokeet osoittivat, että kupari syöpyy puhtaassa, hapettomassa vedessä. Szakálos sanoo, että kuparikapseli kestää ydinjätteen loppusijoitusoloissa vain tuhat vuotta, kun ydinvoimayhtiöt ilmoittavat ajaksi ainakin vuotta. Peter Szakáloksen albumista Puhtaassa vedessä kuparin korroosiovauhti oli millin tuhannesosa vuodessa. Se on pieni luku, mutta jokainen voi laskea, kuinka paljon se tekee vuodessa. Loppusijoituskapseli on valmistettu pallografiittivaluraudasta, ja sitä ympäröi 50 millin paksuinen kuparivaippa. Szakáloksen tulokset aiheuttivat Ruotsissa kiivaan, vuosia kestäneen väittelyn. Suomessa keskustelu kuivui, kun loppusijoitusyhtiö Posiva Oy ilmoitti vuonna 6 KEMIA 3/2013

7 Ydinjätehuollon kuuma kysymys Kestääkö kuparikapseli? 2009 julkaisemassaan tiedotteessa, että kapseli kestää hyvin korroosiota. Ruotsissa Szakáloksen väitteet ovat myös joutuneet testiin. Runsas vuosi sitten Studsvik Nuclear AB:n tutkijaryhmä toisti kokeemme Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisen SSM:n toimeksiannosta ja sai samankaltaisia tuloksia kuin me, Szakálos kertoo. Nyt Szakálos otetaan Ruotsissa vakavasti, ja mies vaikuttaa loppusijoituksen turvallisuustutkimuksen kovimmassa ytimessä. Tutkija avustaa säteilyturvaviranomaisia kuparikapselin korroosiotutkimuksissa ja osallistuu SKB:n rakennuslupaha- 3/2013 KEMIA 7

8 kemuksen käsittelyyn. Lisäksi hän on mukana ryhmässä, joka valvoo SKB:n Uppsalan yliopistossa käynnistämää korroosiotutkimusta. Kiire hirvittää SKB ja sen yhteistyökumppani, käytetystä ydinpolttoaineesta Suomessa vastaava Posiva Oy aikovat haudata jätteensä metrin syvyyteen kaivettuihin luolastoihin. Yhtiöiden käyttämä, vuodelta 1983 peräisin oleva KBS-3-malli perustuu siihen, että ydinjäte pakataan kuparikapseliin, jota suojaa bentoniittisavi. Viimeisen turvan antavat Forsmarkin ja Olkiluodon kallioperät. SKB jätti loppusijoituslaitoksen rakennuslupahakemuksen keväällä 2011 ja Posiva omansa vuoden 2012 lopussa. Peter Szakálosta yhtiöiden kiire hirvittää. Yhtiöt jättivät hakemuksensa, vaikka ne eivät vielä tiedä tarkkaan, miten kupari käyttäytyy loppusijoitusoloissa, tutkija manaa. SKB ja Posiva aikovat aloittaa loppusijoituksen ensimmäisinä maailmassa 2020-luvulla. Peter Szakálos ehdottaa suunnitelmiin 10 tai jopa 20 vuoden tuumaustaukoa. Ainakin SKB:n lupahakemuksessa on niin suuria puutteita, että viranomaisten on syytä pysäyttää hanke lähivuosina. Kuparin korroosio Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman tarkoitus on tuottaa täsmätietoa viranomaiskäyttöön. Tutkimuskoordinaattori Kari Rasilainen vetää ohjelman hankkeita 1,7 miljoonan euron budjetilla. Parhaillaan tutkittavana ovat muun muassa kuparikapselin ja bentoniitin turvallisuus Olkiluodon kallioperässä. VTT:ssä tutkimme hitsatun kuparivaipan pitkäaikaiskestävyyttä ja sulfidien aiheuttamaa kuparin haurastumista. Aalto-yliopistossa selvitetään kuparisen ydinjätekapselin mekaanisia ominaisuuksia ja kuparin korroosiota hapettomassa vedessä, Rasilainen kuvailee. Kiinnostavin ja kiistellyin tutkimus koskee kuparin korroosiota. Aalto-yliopisto on toistanut Peter Szakáloksen kokeen kemian tekniikan korkeakoulun materiaalitekniikan laboratoriossaan. Juhani Rantalan mukaan tulokset ovat samansuuntaiset kuin Szákaloksella. Käytimme kokeissamme samaa 60 asteen lämpötilaa kuin Szákalos. Hapettomaan veteen muodostui hyvin pieni määrä vetyä, joka tietysti haurastuttaa Käytetyt polttoaineet pakataan kaasutiiviiseen kupari-valurautakapseliin, jonka pitää kestää korroosiota ja suojata polttoainenippuja syvällä kalliossa tapahtuvalta mekaaniselta rasitukselta. Sadantuhannen vuoden varmuutta ei ole Posiva siirtää lähivuosina testinsä laboratorioista Olkiluodossa sijaitsevaan tutkimusluolaansa Onkaloon. Yksi tärkeimmistä testattavista aineista on kuparikapselia suojaava bentoniittisavi. Bentoniitti on luonnossa esiintyvä savilaji, joka paisuu joutuessaan kosketuksiin veden kanssa. Loppusijoitustilassa sen on estettävä veden pääsy kuparikapselin lähelle ja ehkäistävä radioaktiivisten aineiden vuotaminen kallioon siinä tapauksessa, että kapseli rikkoontuu. VTT mallintaa laboratoriossaan bentoniitin käyttäytymistä loppusijoitustilassa. Tulosten perusteella pitäisi pystyä arvioimaan, miten aine käyttäytyy seuraavat vuotta. VTT:n professorin Markus Olinin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että bentoniitti odotusten mukaisesti estää veden virtauksen loppusijoitustilaan. Ongelma on tietysti se, että ajanjaksot ovat niin pitkiä. Että kestääkö bentoniitti vuotta? Siitä ei ole tiedeyhteisön hakemaa varmuutta, mutta tutkimukset jatkuvat, Olin toteaa. kuparia. Ilmiö on tuttu teräksistä, kertoo Rantala, jonka mukaan ruotsalaistutkijan tulokset ovat tieteellisesti mielenkiintoisia. Tosin tieteelliseen metodiin kuuluvat toistokokeet muissa riippumattomissa laitoksissa ovat vasta menossa, joten lopullista vertailua ei ole esitetty. Keskustelu jatkuu. Suolavesi ratkaisee Rantala huomauttaa, että Szakálos on tutkinut kuparin korroosiota hapettomassa vedessä, mutta loppusijoitukses- sa kapseli ei joudu tekemisiin puhtaan veden kanssa. Esimerkiksi Olkiluodon suolaisessa pohjavedessä on paljon epäpuhtauksia sekä muun muassa rikkiä ja klooria. Lisäksi loppusijoitusoloissa vesi joutuu vuorovaikutukseen kuparin kanssa vasta, kun se on kulkeutunut bentoniitin läpi. Monet asiantuntijat ounastelevat, että tässä tilanteessa vetyä ei syntyisi. Näin Szakáloksen ajatuksilta putoaisi pohja. Peter Szakálos kiistää Rantalan arvion ja muistuttaa, että kapselin lämpötila loppusijoitusoloissa nousee ensim- Aalto-yliopistossa käynnistyneen tutkimuksen tulokset kaatavat joko koko loppusijoitusmallin tai Peter Szakáloksen johtopäätökset. Posiva Oy 8 KEMIA 3/2013

9 Stuk vaatii lisäselvitystä Ydinjätehuoltoyhtiö Posiva jätti vuoden 2012 lopussa Olkiluotoon suunnitellun loppusijoituslaitoksensa rakentamislupahakemuksen. Se on parhaillaan Säteilyturvakeskuksen (Stuk) tarkastettavana. Stukin toimistopäällikön Jussi Heinosen mukaan lupahakemukseen perehtyminen on vielä kesken. Emme ole vielä päässeet tarkastamaan pitkäaikaisturvallisuutta, koska Posiva ilmoitti täydentävänsä turvallisuusperustelujaan kuluvan vuoden alkukuukausina. Pitkäaikaisturvallisuuden sijasta Stukissa on tutkailtu muun muassa laitossuunnittelun, laadunhallinnan ja ydinmateriaalivalvonnan kattavuutta. Tarkastuksissa on havaittu jonkin verran puutteita. Parhaillaan kokoamme havainnoistamme yhteenvetoa, Heinonen kertoo. Entä miten Posiva perustelee kuparikapselin kestävyyttä? Sen perusteella, mitä olemme ehtineet käydä läpi, Posiva vakuuttaa kuparikapselin kestävyyden perustuvan kuparisen ulkovaipan korroosionkestävyyteen ja valurautaisen sisäosan mekaaniseen kestävyyteen. Hakemuksesssaan yhtiö toteaa kuparin olevan termodynaamisesti stabiilia puhtaassa hapettomassa vedessä, kun taas tutkija Peter Szakálos esittää, että kuparin reagoidessa puhtaan veden kanssa syntyy vetyä. Posivan mukaan Szakáloksen tuloksilla vaikka ne olisivat oikeitakin ei ole merkitystä kapselin pitkäaikaiskestävyyteen, Heinonen sanoo. Säteilyturvakeskuksen kanta kuitenkin on, että tehdyissä tutkimuksissa ja niiden tuloksissa on puutteita. Keskus valmistelee juuri lisäselvityspyyntöjä Posivalle. Tärkeää on, että korroosion vaikutus kuparin pitkäaikaiskestävyyteen suljetaan riittävällä varmuudella pois. Posivan on tarkoitus aloittaa ydinjätteen hautaaminen vuonna Loppusijoitus päättyisi vuonna 2112, ja luolasto suljettaisiin vuoteen 2120 mennessä. mäisen tuhannen vuoden aikana 50:n ja 90:n asteen välille. Pohjavesi on tässä tapauksessa puhdasta vettä vaarallisempaa. Kun pohjavedessä on muun muassa kloori- ja rikkisuoloja, ja kapselia ympäröi jopa 90 asteen lämpötila, kuparin korroosio etenee paljon rivakammin kuin hapettomas- Posiva Oy Posivan on tarkoitus aloittaa ydinjätteen loppusijoittaminen ensimmäisenä maailmassa. Jäte haudataan Olkiluodon kallioperään porattuun luolastoon 420 metrin syvyyteen. Posivan mukaan Szakáloksen tuloksilla vaikka ne olisivat oikeitakin ei ole merkitystä kapselin pitkäaikaiskestävyyteen. sa vedessä, sanoo Szakálos, jonka mukaan kapseli voi rikkoontua loppusijoitusluolastossa pahimmassa tapauksessa jo sadassa vuodessa. Juhani Rantalan mielestä Szakáloksen väite korroosion nopeasta etenemisestä epäpuhtaassa vedessä on arrogantti, koska sitä ei ole tieteellisesti todistettu. Aalto-yliopisto tekee pian käynnistyvän kuparin korroosiokokeensa Olkiluodon pohjaveden tapaisessa suolaisessa vedessä. Vasta tämän kokeen tulokset voivat kaataa kuparin käytön loppusijoituksessa, Rantala painottaa. Peter Szakálos sanoo, että kuparin syöpymistä suolaisessa vedessä olisi tutkittu jo vuosia sitten, jos Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun rahkeet olisivat riittäneet. Tutkimus hapettomassa ja suolaisessa vedessä yli 90 asteen lämpötilassa kuitenkin vaatii titaaniautoklaavin. Siihen KHT:n laboratoriolla ei ole varaa. Loppusijoitustutkimuksen rahoituksesta vastaa Ruotsissa SKB, mutta yhtiö ei ole halunnut myöntää meille tutkimusrahaa. Posiva tutkii Posiva ilmoitti jo vuonna 2009 aloittavansa SKB:n kanssa tutkimukset Peter Szakáloksen tulosten paikkansapitävyydestä. Tutkimuksen toteuttajaksi yhtiöt valitsivat VTT:n. Posivan tiedottajan Timo Seppälän käsityksen mukaan raportin tekoon osallistuneet henkilöt tarkastavat parhaillaan kokonaisuutta. Välituloksia yhtiö aikoo julkaista kevään ja kesän aikana. Yhtiön tutkimuksissa on käytetty vettä, jossa suolan määrä on peräti 58 grammaa litraa kohden. Kokeet osoittivat, että korroosio loppuu hyvinkin suolaisissa vesissä, kun systeemissä oleva happi on kulunut pois. Teimme samalla vaivalla kokeen näinkin suolaiseen veteen ja nyt kehittelemme uusia analyysimalleja. SKB:n pääkonttorista hetki sitten jalkautunut Szakálos ihmettelee Posivan lausuntoja ja palaa ydinjäteyhtiön tutkimusryhmän kokouksen antiin. Tämä oli jo viidestoista tapaaminen ja aihe aina sama: kuparin, veden, kuparioksidin ja vedyn aikaansaamat reaktiot, tutkija harmittelee. Edellisessä kokouksessa oli päätetty, että SKB:n Uppsala-projektin tutkijat pumppaavat kokeessa muodostuneen vedyn pois, jotta reaktiota saataisiin eteenpäin. Kuparin korroosiovauhti olisi näin helpommin todettavissa. Näin ei kuitenkaan tehty. Peräsin syytä, mutta SKB:n edustaja vastasi, että jos tekisimme niin, jokin tuntematon prosessi saattaa lähteä liikkeelle. Se oli hämmästyttävä kommentti, joka osoittaa, kuinka huonosti yhtiön asettama tutkimusryhmä toimii. Kirjoittaja on Ylen toimittaja. 3/2013 KEMIA 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Sisäilmasairaiden tilanteeseen on puututtava nyt EN OLE KOSKAAN nähnyt valaita. Mutta olen istunut lukemattomat illat rantakalliolla kykenemättömänä menemään mihinkään sisätiloihin ja miettinyt, olisiko elämä mielekkämpää vedenalaisessa maailmassa. Viime kesänä törmäsin tutkimuksiin, joissa esiteltiin valaiden ja muiden merenelävien joukkokuolemia ja immunotoksisia reaktioita merten kemikalisoitumisen seurauksena. Olen tavannut lukuisia sisäilmasta sairastuneita, joiden kohtalo kertoo samaa. Kasvaimia, elinvaurioita, omituisia oirekokonaisuuksia, vammauttavaa herkistymistä, ennenaikaisia kuolemia. Ympäristönmuutos ei enää ole vain uhka ihmisten terveydelle vaan fakta, jonka seurauksista kärsiviä on yhä enemmän. Kun altistekoppa täyttyy, elimistö ei kestä, ei ihmisellä eikä merinisäkkäällä. Roberto Marchisella SISÄYMPÄRISTÖN MUUTOS on ollut Suomessa erityisen raju. Vanhoista rakennustavoista on siirrytty tehokkaasti teolliseen pikarakentamiseen. Myrkytöntä taloa ei enää ole. Perusasunnon ilmassa on hormonaalisesti vaikuttavia muovinpehmentimiä, liimoja, mikrobitoksiineja, betonikemikaaleja ja palonestoaineita. Aineet erittyvät ilmaan etenkin kosteusrasituksessa, ja kemikaalien ja mikrobien myllertäessä yhdessä kehittyy terveysvaikutuksiltaan tuntemattomia cocktaileja. Kuivaa rakentamista ei vaadita laissa, saati varovaisuusperiaatetta uusille rakennuskemikaaleille ja -tavoille. Uusien talojen märkyys ei ole poikkeus vaan sääntö. Vanhat rakennukset taas on monesti korjattu piloille tai veden käytön lisäännyttyä kasteltu läpikotaisin. Lorotamme seinät märiksi saneerattujen suihkujen vesieristeen läpi emmekä tule ajatelleeksi, että eriste ei kestä päällään pitkään seisovaa vettä vaan hajoaa itsekin liimahöyryinä hengitysilmaan. HILJATTAIN TUTUSTUIN 72-vuotiaaseen naiseen, joka joutuu viettämään aikansa lähes pelkästään ulkona. Sitä ennen puhuin nuoren äidin kanssa, jonka vastasyntyneellä silmät kääntyilivät ympäri epileptisten myrkytyskohtausten vuoksi, kunnes he lähtivät homeasunnosta. Hänen kaikki kolme lastaan vammautuivat pysyvästi, eikä sopivaa asuinpaikkaa ole vuosien etsimisestä huolimatta löytynyt. Tänään skypetin sosionomin kanssa, jolla kuoriutuu iho suusta jokaisessa uudessa betonitalossa. Kymmenen vuoden asuntokierteen jälkeen hän nukkuu nyt yönsä teltassa eteläisessä Espanjassa. Tapaan tällaisia ihmisiä koko ajan. Viime vuonna yritin keskustella ratkaisuista sosiaali- ja terveysministeriön ympäristösairauksia käsittelevässä työryhmässä. Ryhmän asiantuntijalääkärin mielestä sairastuneet vain kuvittelevat, etteivät voi oleskella sisätiloissa. Hänen mukaansa tällaisia trendejä tulee ja menee. Valaista en muistanut häneltä kysyä. KELLO ON TIKITTÄNYT kauan. Kyseessä ei ole tieteellinen ongelma vaan ongelma tiedon käyttämisessä ja sen jäsentämisessä toimien aloittamiseksi. Kun viranomaistahot yhä sanovat tietoa puuttuvan, on vaadittava vastaus siihen, miksi tutkimustulokset eivät kantaudu viranomaisten pöydille tai miksi ne eivät kantaudu näiltä eteenpäin. Lisäksi olisi aika tasoittaa sidonnaisuuksia. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen johtokuntaan olisi hyvä saada mukaan elinkeinoelämän edustajien lisäksi sairastuneiden edustajia sekä tilanteen tasalla olevia tutkijoita ja lääkäreitä. Avainasemassa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tulisi selvittää, miksi se ei ole tuottanut suomalaisia tilastoja aiheesta ja miten ongelman tunnistamisessa ja ratkaisemisessa on epäonnistuttu näin rajusti. Tutkia pitää nyt ja uusia toimintatapoja kehittää heti, hätäohjelmana. Muutoksen odottajia tulee koko ajan lisää. Katja Pulkkinen Katja Pulkkinen on Homepakolaiset ry:n puheenjohtaja. Hän asuu väliaikaisesti Gran Canarialla ja toimii kolmen kuukauden ajan etätyönä toteutettavassa työkokeilussa Kemia-lehdessä. 10

11 AUTOMAATTINEN UUTTOLAITTEISTO ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖANALYTIIKKAAN automaattinen 12-näytteen hydrolyysilaitteisto Hydrotec patentoidut Hydrocap-kapselit automaattinen 6-näytteen uuttolaitteisto Soxtec vaijeriton - yksittäisillä lämpölevyillä - laajennettavissa 12-paikkaiseksi Kemia-lehti CA puoli sivua indd :59:36 Tarjoamme kattavan kokonaisuuden raportointiin ja ohjaukseen. www. PÄIVITÄ TIETOSI LUETTAVAAN MUOTOON! Ammattilaisen tietolähde ja työkalu hankintapäätöksiin sekä suunnittelun apuvälineeksi. Arvostatko tarkkuutta, luotettavuutta sekä ohjauksien helppoa muunneltavuutta? Valitse Protaconin LabView-pohjainen ratkaisu helppokäyttöisellä käyttöliittymällä laitoksesi ohjauksiin. Pro planning is pro quality Protacon Group PL 122 / Seenintie 2 Jyväskylä p , faksi AMT Hakemistot Oy, Olympiastadion, Helsinki puh

12 Suomen Turku oli keskiajalla yksi Ruotsin valtakunnan suurimmista kaupungeista. Arkeologisten löytöjen analysointi tuottaa yhä tarkempaa tietoa siitä, kuinka Aurajoen rannoilla oikein elettiin. Ainakin myytti lian aikakaudesta saa kyytiä, sillä hygienian ja ympäristönhuollon merkitys tunnustettiin jo tuolloin. Arja-Leena Paavola Turusta muodostui hallinnollinen keskus 1200-luvun lopulla, jolloin alettiin rakentaa Turun linnaa ja Tuomiokirkko oli siirretty nykyiselle paikalleen. Aurajokea pitkin seilanneet kauppalaivat kuljettivat mukanaan tavaroiden lisäksi kulttuurivaikutteita Itämeren rannikkokaupungeista ja paljon kauempaakin. Turku oli keskiajalla hyvin kansainvälinen paikka, jonka elämään on tuonut oman värinsä ja eloisuutensa ulkomaalaisten kauppiaiden ja käsityöläisten vaikutus, kertoo tutkija Liisa Seppänen Turun yliopistosta. Toisaalta keskiajan Turku oli nykyistä ydinkeskustaa pienempi, joten kaupunki on ollut helposti hahmotettavissa, ja asukkaat todennäköisesti tunsivat toisensa hyvin. 12 KEMIA 3/2013

13 Keskiajan Turku oli elävä ja värikäs kaupunki Turku oli vuosisatoja Suomen sydän. Vanhalla Suurtorilla järjestettävillä Keskiaikaisilla markkinoilla eläydytään kaupungin värikkääseen menneisyyteen. Turun Suurtorin keskiaika ry 3/2013 KEMIA 13

14 Myös kansainväliset kulttuurivaikutteet tulivat Suomeen kauppakaupunki Turun kautta. Turun Suurtorin keskiaika ry Viime vuonna tohtoriksi väitellyt Seppänen on tutkimuksissaan selvittänyt Suomen vanhan pääkaupungin keskiaikaista rakentamista ja kaupunkikuvaa kaupunkiarkeologisten kaivausten tuottaman aineiston avulla. Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen. Vuosisadan lopulla kaupunkiin kohosi jo kivirakennuksia ja punaisia tiilitaloja, jotka saivat värinsä runsaasti rautaa ja vain vähän kalsiumia ja titaania sisältävästä paikallisesta savesta. Kukoistuskauttaan Turku eli 1400-luvun alussa, jolloin talot kasvoivat myös kokoa. Vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi silloin elellä komeassa parikerroksisessa hirsitalossa. Kiviset rakennukset olivat näyttäviä mutta puiset lämpimämpiä asua etenkin talvisaikaan. teet ja monenlaiset maatumisprosessit. Liisa Seppänen haluaakin ravistella myyttiä haisevasta, likaisesta aikakaudesta. Keskiajan Turkukaan ei ollut niin mädältä ja lannalta tuoksahtava kuin usein kuvitellaan. Kaupungissa pidetyt kotieläimet, kuten lampaat, siat ja lehmät, toki tuottivat ympärilleen maanläheisen hajumaailman. Lisänsä sille antoivat tiettyjen ammattien harjoittajat. Esimerkiksi nahkureita ja suutareita Turussa on työskennellyt useitakin, ja heidän toimintansa on aiheuttanut omat, voimakkaatkin hajuelämyksensä. sivulle 16 Keskiajan oma hajumaailma Kokenut arkeologi tunnistaa kaivauksissa keskiaikaiset kerrostumat helposti jo hajusta. Kaivauksella löyhähtävä omintakeinen tuoksahdus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että paikalla olisi haissut samalta jo satoja vuosia sitten, vaan lisäaromiin vaikuttavat maaperän kosteus, happiolosuh- Aboa Vetus -museo on omistettu Turun keskiaikaiselle historialle. Ensimmäiset asuintalot olivat pieniä hirsirakennuksia, mutta 1300-luvun lopulta lähtien Aurajoen rannoille kohosi yhä enemmän myös kivitaloja. 14 KEMIA 3/2013

15 Radiohiiliajoitusta ja vuosirenkaita Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museon rakentamisen yhteydessä tehdyt arkeologiset tutkimukset ovat tuottaneet valtavasti uutta tietoa kaupungin historiasta. Vanhalla luostarikorttelin tontilla tehtiin kaivauksia etenkin 1990-luvulla. Kaivausten perusteella tiedetään, että tontin lounaisosassa on ollut asutusta jo 1200-luvun lopulla. Paikalta löytyneet kivirakennusten rauniot ja niiden tutkimus aloittivat aikoinaan kokonaan uuden luvun suomalaisessa kaupunkiarkeologiassa. Tutkimuksissa on käyty läpi kulttuurikerrostumaa, joka on muodostunut ihmistoiminnan myötä rakennelmista, esineistä ja maakerroksista. Varhaisimmista kerroksista on löytynyt esimerkiksi paloja lasiastioista, jollaisia on valmistettu 1200-luvun Venetsiassa sekä jäänteitä viikunoista, jotka nekin olivat tuontitavaraa. Luksustuotteita hankittiin ulkomailta jo tuohon aikaan. Vuosien erittäin yksityiskohtaisissa kaivauksissa keskityttiin muutaman neliömetrin alueeseen, jonka tutkimisessa on hyödynnetty radiohiilimenetelmää. Sen avulla voidaan ajoittaa hiilipitoisia näytteitä, joiden ikä vaihtelee noin sadasta vuodesta muutamaan kymmeneentuhanteen vuoteen. Malliajoitus nahasta ja pähkinöistä Malliajoitus kaivauksista löydetystä aineistosta tehtiin pioneerityönä Helsingin yliopiston Luonnontieteelliseen keskusmuseoon kuuluvassa ajoituslaboratoriossa. Ajoitettavien näytteiden joukossa oli luita, nahkoja sekä pähkinänkuoria viidestä eri kulttuurikerroksesta. Radiohiili 14C syntyy ilmakehässä kosmisten säteiden vaikutuksesta. Kosmiset hiukkaset irrottavat ilmakehän ainesosien atomiytimistä neutroneita. Kun ne yhdistyvät ydinreaktioissa ilmakehän typen kanssa, syntyy radioaktiivista hiiltä, kuvailee ajoituslaboratorion johtaja Markku J. Oinonen. Radiohiili päätyy kasvien ja eläinten rakennusaineiksi hiilidioksidina yhteyttämisen ja ravintoketjun kautta. Kun eliö kuolee ja sen hiilenvaihto ympäristön kanssa loppuu, radiohiilen määrä alkaa vähetä. Ajoitusnäytteitä valittaessa painotettiin näytteen lyhyttä omaa ikää. Esimerkiksi pähkinä on kasvaessaan käyttänyt yhteyttämisen kautta ilmakehän hiilidioksidia vain yhden kesän ajalta, joten sen radiohiilipitoisuus vastaa parhaalla mahdollisella tavalla kasvukesän ilmakehän radiohiilipitoisuutta. Ajoittamista hankaloittaa ilmakehän radiohiilimäärien vaihtelu, joka on etenkin 1300-luvulla ollut suurta. Ikämäärityksiä puusta Oinonen käytti määrityksissään myös dendrokronologista menetelmää eli puiden vuosirengasajoitusta. Menetelmä perustuu puun vuosisykleissä tapahtuvaan paksuuskasvuun. Puun jokaisena uutena elämän vuonna sen kuoren alle, nilan ja puuaineksen väliseen ohueen kasvusolukkokerrokseen, muodostuu ohut kerros uutta materiaalia. Arkeologisten kerrosten aikajärjestystä hyödynnettiin malliajoituksessa siten, että mahdottomat kalenterivuodet voitiin todennäköisyyslaskennan perusteella siivota lopullisesta ajoitustuloksesta pois. Tällä tavalla saimme parannettua ajoitustarkkuutta huomattavasti. Alun perin noin sadan vuoden aikahaitari saatiin siten supistettua vuoteen. Myös Liisa Seppänen on saanut hyötyä dendrokronologisesta menetelmästä, jota on käytetty hän tutkimiensa rakenteiden iänmäärityksissä. Valtaosa Seppäsen tutkimista kohteista on peräisin kaivauksilta, jotka tehtiin Åbo Akademin päärakennuksen tontilla vuonna Alueelta esille saaduista rakenteista otettiin tuolloin kaikkiaan 557 näytettä, jotka analysoitiin pääasiassa silloisen Joensuun yliopiston dendrokronologian laboratoriossa. Dendrokronologia soveltuu erinomaisesti puurakennusten ja puurakenteiden rakentamisajankohdan määrittämiseen, samoin eri rakennusvaiheiden sekä rakenteiden muutosten ja korjausten ajoittamiseen, Seppänen kertoo. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että ajoitustulos kertoo vain kunkin puun kaatoajankohdan. Se taas ei välttämättä ole sama kuin rakennuksen tai rakenteen tekoajankohta. Aboa Vetus & Ars Nova/Jari Nieminen Vanha luostarikorttelin tontti tutkittiin huolella, kun sinne alettiin rakentaa nykyistä Aboa Vetus & Ars Nova -museota. 3/2013 KEMIA 15

16 Dna-analyysit kertovat kaupungin eläimistä Arkeo-osteologi Auli Bläuer MTT:stä on selvittänyt eläinten roolia keskiaikaisessa Turussa. Hänen tutkittavanaan ovat olleet kaivausten luulöydöt, joista osa on erittäin hyvin säilyneitä. Åbo Akademin tontin kosteus ja anaerobinen tila ovat ilmeisesti edesauttaneet luiden säilymistä. Niissä saattaa olla yhä jäljellä jopa luuydintä sekä keratiinia eläinten sarvien ulkopinnasta. Aboa Vetuksen alueelta löytyneistä luista ei ole onnistuttu saamaan esiin dna:ta, sillä kuivemmat olosuhteet ovat tehneet näytteille tuhojaan. Sen sijaan Åbo Akademin tontin luista on kyetty eristämään myös dna:ta. Dna-tutkimusten avulla voidaan kartoittaa eläinten alkuperää. Luille on tehty myös isotooppitutkimukset. Kun niiden analyysit valmistuvat, selviää, kuinka eläimiä on ruokittu aikana, jolloin ei vielä viljelty heinää. Luulöydöt paljastavat, että keskiaikaisessa Turussa on varsinaisten hyötyeläinten lisäksi pidetty ainakin koiria. Bläuerin tutkimat luut ovat peräisin sekä kokonaisina haudatuista koirista että nyljetyistä ja paloitelluista yksilöistä. Luiden leikkausjäljet osoittavat, että myös koirien lihaa on jollakin tavalla hyödynnetty ainakin satunnaisesti. Turun Suurtorin keskiaika ry Aboa Vetuksen näyttelyssä on esillä muun muassa koiran ja sian luurangot. Tosin ei välttämättä ihmisravintona, vaan lihaa saatettiin syöttää muille eläimille, Bläuer kertoo. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi Saksassa myytiin ja syötiin koiranlihaa vielä 1900-luvulla, joten tapa ei ole ollut Euroopassakaan aivan tuntematon. Kissahattuja ja hevosluistimia Bläuerin tutkimuksissa on paljastunut muitakin kiinnostavia yksityiskohtia keskiajan eläimistä. Turkiskaupasta ja -vaatteista puhuttaessa ajatellaan yleensä arvoeläimiä ja niiden kallisarvoisia turkkeja ja nahkoja. Turussa tehdyt löydöt kuitenkin osoittavat, että päähineiden raaka-aineena ovat hyvin yleisesti olleet kissat. Vaikka hevonen tai oikeastaan poni, niin pienikokoisia eläimet tuolloin olivat on ollut keskiajalla tärkeä kulkuneuvo, sen luita on säilynyt Turussa vain vähän. Syy piilee ilmeisesti siinä, että katolisen kirkon mukaan hevosenlihan syönti oli tabu, eikä sitä siksi hyväksytty ihmisravinnoksi. Kuolleet hevosetkin ilmeisesti hävitettiin kaupungin ulkopuolella. Hevosten luut ja nahka kuitenkin hyödynnettiin käsityöläisten pajoissa. Eläinten raajojen alaosat ja etenkin kavion yläpuolinen luu käytettiin huolella hyväksi. Kun luita vähän käsiteltiin, niistä saatiin mainiot, hihnalla kenkään kiinnitettävät luistimet, joilla oli helppo liikkua jäällä. Kotieläimet, kuten siat, lampaat, lehmät ja hevoset, levittivät kaupunkiin oman hajumaailmansa. Mutta ihmiset eivät olleet niin epäsiistejä kuin yleensä on ajateltu. Jo keskiajalla ymmärrettiin hygienian merkitys tautien leviämisessä, Seppänen huomauttaa luvun puolimaissa riehuneen mustan surman jälkeen ympäristön puhtauteen ja katujen siisteyteen alettiin kiinnittää aiempaa enemmän huomiota koko Euroopassa. Ruotsista saatujen oppien myötä hygieniaa parannettiin myös Turussa, vaikka kammottu ruttoepidemia ei Seppäsen käsityksen mukaan sinne asti koskaan yltänytkään. Keskiajan kaupunkikulttuuriin kuuluivat myös sekä yksityiset että yleiset saunat, joita on ollut Turussakin. Suhtautuminen saunoihin muuttui vasta kes- 16 KEMIA 3/2013

17 kiajan jälkeen, jolloin alettiin pelätä esimerkiksi kupan leviävän niiden välityksellä. Jätehuoltoa ja kierrätystä Yhteisön hygieniatasosta kertoo selvimmin se, kuinka siinä on käsitelty jätteet. Kannattaa muistaa, ettei se, minkä me miellämme jätteeksi, ole keskiajan ihmisen mielestä suinkaan ollut jätettä vaan hyvinkin käyttökelpoista tavaraa, jolle on keksitty helposti uusiokäyttö. Modernina ilmiönä pidetty kierrätys on itse asiassa keskiajalla ollut aivan eri luokkaa kuin nykyään. Varsinaiset jätökset koottiin keskiaikaisessa Turussa niitä varten kaivettuihin latriineihin eli jätekuoppiin, joita rakennettiin yksittäisten talojen sisälle lattian alle tai kellariin, tonttien piha-alueille ja myös julkisille paikoille. Eläinten ja ihmisten tuotokset pyrittiin keräämään eri latriineihin kuin muut jätteet, sillä tällöin niitä on voitu hyödyntää peltojen lannoituksessa, Seppänen kertoo. Turun kaivauksissa on löytynyt niin karjasuojien yhteyteen rakennettuja lantasäiliöitä kuin erillisiä käymälöitä ja niistä orgaanisen jätteen lisäksi intiimisuojina ja pyyhkimiseen käytettyjä riepuja. Ja käymälöihin pudonneita esineitä, kuten vyöllä roikkuneita puukontuppia ja jopa itse vöitä. Turusta löydetyt todisteet kertovat kaikkineen pyrkimyksestä edistää systemaattista vesi- ja jätehuoltoa varsinkin 1300-luvun lopulta lähtien, kun kaupunki lähti voimakkaaseen kasvuun. Taustalla vaikuttivat väestön sosiaalinen eriytyminen ja myös mentaalinen muutos suhtautumisessa ympäristöön, viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen. Kehitys heijastui myös kaupungin hallintoon ja infrastruktuuriin uudenlaisena organisointina. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. UUSI LAUDA ECO Lauda ECO -termostaatit jatkavat menestyksekkään Ecoline-sarjan jalanjäljillä, mutta tekevät kaiken vielä entistäkin paremmin. Valitsetpa SILVER- tai GOLD-version, saat aina kaikki ECO-malliston tärkeimmät edut: Laaja lämpötila-alue Helppokäyttöiset valikkotoiminnot Vahva kiertopumppu, jonka nopeus on säädettävissä Ohjelmointitoiminto USB-liitäntä vakiona ja optiona erilaisia liitäntämoduleita Tarkemmat tiedot löydät osoitteesta The Right Temperature Worldwide Aboa Vetuksen aulassa voi tutustua 1400-luvulta peräisin olevaan kellarirakenteeseen. Lisätiedot: Antti Jokipii, gsm , Heikki Suortti, gsm ,

18 ajankohtaista Kiista toksisuustesteistä hiertää tutkijoita Toxtest-hanke hajosi tomuksi Toxtest-hankkeen piti tuottaa kenttäkäyttöön soveltuva toksisuustesti homevaurioiden vakavuuden arviointiin. Tulokseksi jäi kourallinen tomua ja kitkerä eripura hankkeeseen osallistuneiden tutkimusryhmien kesken. Leena Laitinen Päällisin puolin asia on selvä. Perustetaan hanke, johon kutsutaan alan johtavat asiantuntijat. Tutkimusryhmät testaavat yhdessä asetettua hypoteesia omilla menetelmillään. Kun tulokset avataan, todetaan, etteivät minkään ryhmän tulokset vastaa hypoteesia. Johtopäätöksenä on, ettei yhtäkään menetelmistä voi käyttää toivottuun tarkoitukseen. Näin Toxtest-hankkeen anti esiteltiin julkistustilaisuudessa 6. maaliskuuta. Kesäkuussa 2010 aloitetun työn tavoitteena oli tuottaa kenttäkäyttöön soveltuva toksisuustesti, jota voitaisiin hyödyntää kosteus- ja homevaurioiden vakavuuden arviointiin. Lähtöoletuksena oli, että pöly on vauriokohteissa myrkyllisempää kuin vertailukohteissa. Hankkeessa kerättiin eri tavoin imuroimalla, pyyhintänäytteillä ja keräyslaatikoilla sekä laskeumamaljoilla pölynäytteitä taloista, joissa oli todettu vakavia kosteusvaurioita ja joissa asukkaat oireilivat. Verrokkikohteina oli puhtaita rakennuksia. Näytteet uutettiin, ja uutosten toksisuus mitattiin useilla menetelmillä kaksoissokkotutkimuksissa. Tuloksia verrattiin tietoihin kosteusvaurioista ja asukkaiden oireilusta. Valitettavasti emme voi suositella yhtäkään hankkeessa tutkittua lähestymistapaa käytännön työkaluksi kosteusvauriokohteiden korjauksien priorisointiin, Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimusprofessori Harri Alenius tiivistää loppuraportin viestin. Hänen mukaansa homevauriokohteiden pölynäytteistä mitattiin yllättäen vähemmän toksisuutta kuin verrokkikohteiden näytteistä. Vaurio- ja kontrollikohteiden välille saatiin vain vähäisiä eroja. Lisäksi kaikilla menetelmillä syntyi paljon vääriä positiivisia ja negatiivisia tuloksia. Scanstockphoto Kaikki hyvin kotona? Arviolta puolet suomalaisista rakennuksista kärsii elinkaarensa jossain vaiheessa kosteusvaurioista. 18 KEMIA 3/2013

19 Hankkeeseen oli ladattu paljon odotuksia, sillä home- ja kosteusvauroille altistuu Suomessa jatkuvasti satojatuhansia ihmisiä. Tarve seuloa kiireisintä korjausta vaativat rakennukset on polttava. Arvioijilla ei ole ollut työkaluja korjauskohteiden priorisointiin eikä edes vauriokohteiden yksiselitteiseen tunnistamiseen. Kunnat ja taloyhtiöt joutuvat tekemään hintavia päätöksiä riittämättömillä tiedoilla. Erimielisyyksiä näytteenotosta tulosten tulkintaan Saisit opiskella vähän mikrobiologiaa! Professori Mirja Salkinoja-Salosen käytävätokaisu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ympäristöterveysyksikön johtajalle Jari Keinäselle kuvastaa hankkeen jälkitunnelmia. Sekä Salkinoja-Salonen että Turun yliopiston lehtori Esa-Matti Lilius pitävät omien ryhmiensä menetelmiä seulontaan sopivina. Heidän mukaansa Helsingin ja Turun testit antoivat yhtäpitäviä tuloksia ja osoittivat korrelaation oireilun ja toksisuuden välillä. Turun yliopiston työ sivuutettiin loppuraportissa, Lilius syyttää. Molemmat kritisoivat Toxtest-hankkeessa käytettyjä metodeja näytteenotosta tulosten tulkintaan. Näytteitä otettiin aivan liian vähän, ja osasta tiloja ei saatu yhtään näytettä. Omissa tutkimuksissamme pyrimme ottamaan ainakin kymmenen näytettä kohteesta, Salkinoja-Salonen arvostelee. Epäonnistuminen johtui hänen mukaansa sekä väärin valituista keräystavoista että näytteenottajien kokemattomuudesta. Asioista sovittiin kaikkia kuunnellen. Valitut menetelmät ovat yleisesti hyväksyttyjä ympäristötoksikologian menetelmiä, Harri Alenius torjuu. Rahoitus riitti kolmen näytteen ottoon kohteesta, mutta pölyä ei ollut tarpeeksi varsinkaan vauriokohteissa. Niitä oli kaikkiaan kaksitoista, mutta kolme pyyhintänäytettä saatiin vain viidestä kohteesta. Osapuolten erimielisyydet kärjistyivät tulosten tulkinnassa. Kumpi on tärkeämpi mittari, ominais- vai kokonaistoksisuus? Alenius korostaa kokonaistoksisuuden merkitystä. Konjakin ominaistoksisuus on suurempi kuin oluen, mutta jos olutta kumoaa litrakaupalla, kokonaistoksisuus on suurempi kuin parista konjakkipaukusta, hän havainnollistaa. Ominaistoksisuus on hyödyllinen vain jos tiedetään, että pölyn kokonaismäärä on kaikissa kohteissa sama. Toxtest-hanke Tavoitteena kehittää kenttäkäyttöön sopiva toksisuuden arviointimenetelmä homevaurion vakavuuden arviointiin ja korjaustarpeen priorisointiin. Toteutettiin osana valtakunnallisia Kosteus- ja hometalkoita. Rahoittajina sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö. Loppuraportti osoitteessa www. stm.fi. Kirjoita hakukenttään Toxtest Osallistujat, vastuuhenkilöt ja työnjako Itä-Suomen yliopisto ja THL, professori Maija-Riitta Hirvonen: hankkeen organisointi ja toksikologiset kokeet solulinjoilla. THL, johtava tutkija Anne Hyvärinen: kenttätutkimus, terveyskyselyt, kuntokartoitukset. Helsingin yliopisto, professori Mirja Salkinoja-Salonen: toksikologiset kokeet sian siittiöillä. Turun yliopisto, lehtori Esa-Matti Lilius: toksikologiset kokeet E. colilla. TTL, tutkimusprofessori Harri Alenius: toksikologiset kokeet ihmisen soluilla. 3/2013 KEMIA 19

20 ajankohtaista Salkinoja-Salonen muistuttaa, että Reach-lainsäädännössä ja GHS-CLPjärjestelmissä myrkyllisyysmerkinnät perustuvat yksinomaan ominaistoksisuuteen. EU-tasolla aineet luokitellaan vaarallisiksi nimenomaan ominaistoksisuuden perusteella, ei määrien. Salkinoja-Salosesta on selvää, että testit tuottavat myös vääriä positiivisia tuloksia. Hän olisi enemmän huolissaan vääristä negatiivisista. Homeita on kaikkialla. Määrä ja olosuhteet ratkaisevat, onko niistä haittaa terveydelle. Olennaista on, että testillä voidaan seuloa ne kohteet, joita on tutkittava tarkemmin. Vastakkaisia johtopäätöksiä Erimielisyyksien takia STM on päätynyt poikkeukselliseen ratkaisuun. Se antaa Toxtest-hankkeen loppuraportin arvioitavaksi ulkopuoliselle taholle. Kenelle ja millä aikataululla, sitä Jari Keinänen ei kerro ennen kuin työ on tehty. Hän myöntää, että näytteenottoon liittyvät vaikeudet aiheuttivat viivettä tutkimukseen. Lopputulos oli kuitenkin selkeä ja osoitti, että linjauksemme on ollut oikea. Emme suosittele toksisuustestejä kosteusvauriokohteiden terveysvalvonnan työkaluksi. Siihen tarvitsisimme paljon varmempaa näyttöä. Mirja Salkinoja-Salonen on päinvastaista mieltä. Hänen ryhmänsä kehittämää toksisuustestiä on käytetty muun muassa laajassa koulututkimuksessa, josta kerrottiin Kemia-lehdessä 3/2012. Tulokset osoittivat professorin mukaan suoran yhteyden sisäilman myrkyllisyyden ja tiloja käyttävien oireiden välillä. Kari Rissa Kari Reijulan mukaan nykyiset viranomaisohjeet eivät sovellu terveyshaittojen arviointiin. Kohti kosteusvauriosairauksien diagnosointia ja ehkäisyä Toxtest-hanke päättyi, mutta kosteusvauriokohteiden ja oireilevien tutkimus jatkuu. Työterveyslaitoksen (TTL) uudessa hankkeessa etsitään selittäviä tekijöitä kosteusvauriolle altistuneiden oireiluun yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Työsuojelurahasto rahoittaa hanketta vajaalla eurolla kahden vuoden aikana. Tutkittaviksi etsitään kaikkiaan 120 opettajaa homekouluista ja puhtaista verrokkikouluista. Opettajat jaetaan neljään ryhmään, hengitystieoireileviin ja oireettomiin sekä vauriokohteissa että verrokkikohteissa. Tutkittavilta otetaan näytteitä nenän ja silmien limakalvoilta sekä verestä. Analysoimme näytteet hyödyntämällä systeemibiologian ja bioinformatiikan menetelmiä. Tavoitteena on etsiä signaalireittejä, jotka selittävät altistuneiden oireilua, hanketta johtava professori Harri Alenius kertoo. Havainnot on tarkoitus yhdistää kosteusvaurio-oireilua selittäväksi malliksi, joka mahdollistaa hengitystieoireiluun liittyvien biomerkkiaineiden tai merkkiaineprofiilien tunnistamisen. Vastaavaa koeasetelmaa ei ole toteutettu missään ainakaan tässä laajuudessa. Jos tutkimus tuottaa hyviä tuloksia, voimme saada työkalun kosteusvauriosairauksien diagnosointiin ja parhaassa tapauksessa keinon altistumisesta aiheutuneen ammattitaudin osoittamiseen, Alenius sanoo ja lupaa ensimmäisiä tu- loksia vuonna THL vastaa vauriokoulujen valinnasta, koordinoi rakennustekniset tutkimukset ja ottaa veri- ja limakalvonäytteet osana MiToxin-hanketta. Oikeat korjaustoimet ehkäisevät sairastumisia THL:n johtamassa MiToxin-hankkeessa tutkitaan mikrobitoksiinien esiintymistä sisätiloissa, toksiineille altistumista ja tästä aiheutuvia terveyshaittoja. Suomen Akatemia rahoittaa hanketta eurolla vuosina Yhteistyössä ovat mukana Hengitysliitto ja TTL. Tutkimuskohteina on vajaat 50 sisäilmaongelmaista kotia ja 10 koulua sekä viisi verrokkikoulua. Vauriokohteiden korjausten vaikutusta oireiluun seurataan kyselyin ja kliinisin testein. Osallistujilta tutkitaan muun muassa hengitysilman typpioksidipitoisuutta ja kiertävien verisolujen immuunivasteita. Päähuomio on hengitystieoireilussa. Johtava tutkija Anne Hyvärinen kertoo, että näin laajaa epidemiologista tutkimusta mikrobitoksiinien yhteydestä terveyshaittoihin ei ole ennen tehty. Tavoitteena on kerätä myös tietoa altistumismekanismeista ja siitä, millainen toksiinilöydös on tavanomaisesta poikkeava. Tutkimuksessa saadaan tietoa vaurioiden yhteydessä esiintyvistä mikrobiyhteisöistä, mikrobien toksisista aineenvaihduntatuotteista ja asukkaiden terveysoireista sekä näiden keskinäisistä yhteyksistä. Tietoja hyödynnetään vaurioiden havaitsemiseen ja arviointiin liittyvässä kehitystyössä. Käytännön valvontatyössä olennaista on Hyvärisen mukaan pystyä selvittämään sairastumisia aiheuttava olosuhde, sillä altisteiden suuri määrä ja yhteisvaikutukset eivät todennäköisesti mahdollista yksittäisen ongelmatekijän löytymistä. Koska tiedämme, että homevaurio on haitallinen terveydelle, ja ymmärrämme, että terveyshaittoja aiheuttavat tekijät ovat moninaiset, valvontatyössä on ensikädessä tärkeää osoittaa se olosuhde, joka tulisi korjata jo ennen kuin oireita on, Hyvärinen tiivistää. Näytteenkeräyksen kehittäminen jatkuu Itä-Suomen yliopistossa alkoi vuoden alussa Tekesin tukema puolitoistavuotinen hanke, jossa kehitetään näytteenkeräystä toksisuustestin tarpeita silmällä pitäen. Lisäksi jatkamme aerosolien terveysvaikutusten mekanismitutkimusta useissa projekteissa. Työ tukee sisäilmatutkimusta erityisesti menetelmäkehityksen osalta, kertoo Toxtest-hanketta koordinoinut tutkija Kati Huttunen. Raportointivaiheessa on maaliskuussa päättynyt EU:n rahoittama Hitea-hanke, jossa tutkittiin kolmen eurooppalaisen maan sisäilmaongelmaisten koulujen pölynäytteiden aiheuttamia toksisia vasteita. Leena Laitinen ja Katja Pulkkinen 20 KEMIA 3/2013

Keskiajan Turku oli elävä ja värikäs kaupunki

Keskiajan Turku oli elävä ja värikäs kaupunki Suomen Turku oli keskiajalla yksi Ruotsin valtakunnan suurimmista kaupungeista. Arkeologisten löytöjen analysointi tuottaa yhä tarkempaa tietoa siitä, kuinka Aurajoen rannoilla oikein elettiin. Ainakin

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen? 12.11.2013 Korjausneuvoja Rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen Hengitysliiton korjausneuvontapalvelut/itä-suomi 1 Hengitysliiton korjausneuvojat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen CEN/TC 351 Construction products - Assessment of release of dangerous

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Viestinä ja avoimuus

Viestinä ja avoimuus Viestinä ja avoimuus - Ajatuksia sisäilma-asioista viestimiseen Sisäilmapaja 2 Jyväskylä, Agora 25.11.2010 Viestintäpäällikkö Antti Laukkarinen Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut antti.laukkarinen@jkl.fi

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION CREATING A MOTIVATION AND SUCCESSFUL LEARNING ENVIRONMENT FOR ALL International seminar initiated by the Finnish Ministry of Education

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla

BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla BAT-tutkimus Terveyshaitat kosteusvaurioituneilla paloasemilla Tuula Putus työterveyshuollon el, työterveyshuollon professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid Tausta Kyseessä on osa laajempaa Työsuojelurahaston

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma

Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma Juha Pekkanen, Pirkka V. Kirjavainen, Michael Sulyok, Martin Täubel, Anne K. Karvonen, Rudolf Krska, Anne Hyvärinen 2.4.2014 Asunnon mikrobitoksiinit

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5. 19.5.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Mikroskopia Ympäristöanalytiikka Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Finland - China Cooperation Seminar

Finland - China Cooperation Seminar Finland - China Cooperation Seminar June 9-11, 2008 Tervetuloa Finland China-seminaariin Joensuun ja Kuopion yliopistoihin! Ilmoittautuminen on nyt käynnissä! Joensuun ja Kuopion yliopistot järjestävät

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Turvallisuus on edellytys nanoteknologian menestykselle Suomessa ja muualla Nanoteknologiat on yksi EU:n kuudesta mahdollistavasta teknologiasta EU-2020

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Myrkyllisessä sisäilmassa

Myrkyllisessä sisäilmassa Myrkyllisessä sisäilmassa työskentelee sairaita ihmisiä Professori Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmä uskoo osoittaneensa suoran yhteyden sisäilman toksisuuden ja tiloja käyttävien ihmisten terveyshaittaoireiden

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden tulevat haasteet Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden historiaa Pistelähteet Suuret nälkävuodet Vesi- ja viemärilaitokset Ympäristön suojelu Hygienian nousu Lääke,

Lisätiedot

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland Vantaa Gymnastics Club and Finnish Gymnastics Federation are very pleased to welcome

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo Kehityspäällikkö Kaisa-Leena Hutri, STUK KYT2014-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja KYT2014-tutkimusohjelmakauden olennaiset piirteet

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Kurkistus keskiaikaan

Kurkistus keskiaikaan Kurkistus keskiaikaan Suomen Partion hyväksymän Historiantutkijan taitomerkin suoritusohjeet Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Tervetuloa tutkimaan historiaa! Historian tutkiminen ja opiskelu on todella

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013 Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

EASA Regional Workshop 27.2.2013. Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

EASA Regional Workshop 27.2.2013. Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. EASA Regional Workshop 27.2.2013 Tervetuloa! Welcome! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Katsaus lentomiehistöjä koskeviin säädöksiin (Komission asetukset (EU) N:o 1178/2011 ja 290/2012) 08:30 09:00

Lisätiedot

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari,

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

European Law Students Association - ELSA Turku ry. Oikeustieteellinen tiedekunta 20014 Turun yliopisto VUODEN 2016 HALLITUKSEN KOKOUS 12/2016

European Law Students Association - ELSA Turku ry. Oikeustieteellinen tiedekunta 20014 Turun yliopisto VUODEN 2016 HALLITUKSEN KOKOUS 12/2016 European Law Students Association ELSA Turku ry 20014 Turun yliopisto 1 VUODEN 2016 HALLITUKSEN KOKOUS 12/2016 Päivämäärä ja aika: 5.4.2016 klo 16.00 Paikka: KH 116 Caloniankuja 3 20014 Turun yliopisto

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen.

Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Miten oirekyselyt ja erilaiset rakennukseen liittyvät tutkimukset linkitetään yhteen. Jukka-Pekka Kärki Rakennusterveysasiantuntija Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilmaongelmiin liittyvissä korjaushankkeissa

Lisätiedot

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa Dos. Anne Hyvärinen Esityksen sisältö SISU-tutkimuksen kuvaus Alustavia tutkimustuloksia oireista Lyhyesti

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys

Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys Näytteenoton dokumentoinnin ja jäljitettävyyden merkitys Taija Rissanen, Evira Jäljitettävyys ja dokumentointi Näytteenoton syitä monia: toimijoiden valvonta ruokamyrkytysepäily, muu epäily kansallisen

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus

Sisäilmatutkimus Limingan toimintakeskus Kuormatie 9 91900 Liminka Hanke nro: 8964 / 23.2.2015 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fa. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com 2 (6) Sisällysluettelo 1

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO

KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO KESTÄVÄ JOHTAJUUS AIJA BÄRLUND SUSANNA PERKO TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2010-8

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ajankohtaista asumisterveydestä

Ajankohtaista asumisterveydestä Ajankohtaista asumisterveydestä H 3 C CH 3 H 3 C H H H CH 3 CH 2 I Ac H H H Ac Anne Hyvärinen, erikoistutkija, dos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveys, Kuopio Kosteus- ja homevaurioasiat

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN SISÄILMATUTKIMUS 2 (8) TIIVISTELMÄ Limingan paloasema sijaitsee Limingassa, osoitteessa Kramsuntie 3, 91900 Liminka.

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI

PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI PORLAMMIN UIMAHALLI TILASTOVERTAILU MATERIAALINÄYTE DNA-ANALYYSI Projekti 1492513 7.2.2013 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4 2.3

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75. Valtuusto 18.05.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75. Valtuusto 18.05.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.05.2015 Sivu 1 / 1 1526/10.03.02/2015 Kaupunginhallitus 141 20.4.2015 Kaupunginhallitus 163 27.4.2015 75 Valtuustokysymys Matinkylän jäähallin sisäilmasta Valmistelijat / lisätiedot: Julia

Lisätiedot

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke

Lisätiedot

Puheenjohtajien kokous 1.12.2015. Home- ja kosteusvaurioepäilyt. VTS-kotien toimintamalli

Puheenjohtajien kokous 1.12.2015. Home- ja kosteusvaurioepäilyt. VTS-kotien toimintamalli Puheenjohtajien kokous 1.12.2015 Home- ja kosteusvaurioepäilyt VTS-kotien toimintamalli Syitä sisäilmaongelma- kosteusvaurioepäilyille tunkkaiseksi koettu sisäilma asukkaan sairastelu tai oireilu, jonka

Lisätiedot

OHJEITA EVTTC-POOLITULOSTEN LASKENTAAN

OHJEITA EVTTC-POOLITULOSTEN LASKENTAAN 1 (5) OHJEITA EVTTC-POOLITULOSTEN LASKENTAAN Tämä ohje on laadittu erityisesti pöytämanagereille (TM, Table Manager). TM on avainasemassa siinä, että poolin tulokset tulevat heti poolin loputtua oikein

Lisätiedot

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012 Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012 25.1.2012 Maria Myllynen, HSY 1 Tekstiviestipalvelu huonosta ilmanlaadusta Tavoitteena altistumisen ja terveyshaittojen

Lisätiedot