Tekesin palaute Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa 1/2011

Transkriptio

1 DM (16) JULKINEN Tekesin palaute Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa 1/2011 Tekes Posti/Post/Mail Puh./Tel Fax Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kyllikinportti 2 PL 69, Helsinki (09) Utvecklingscentralen för teknologi och innovationer Kyllikkiporten 2 PB 69, Helsingfors (09) Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Kyllikinportti 2 P.O. Box 69, FI Helsinki, Finland

2 DM (16) Sisältö Tiivistelmä Tekesin toiminnasta julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen kehtittämisessä VTV:n huomiot, jotka tekes ottaa huomioon toiminnassaan VTV:n huomiot, jotka Tekes on jo havainnut aiemmin ja on jo ottanut huomioon toiminnassaan VTV:n huomiot jotka ovat virheellisiä tai tekesillä on merkittävästi eroava näkemys Finnwell-ohjelma FinnWell-ohjelman tuloksellisuuden ja vaikutusten arviointi Ohjelmapäällikön rooli FinnWell-ohjelmassa Tekesin rahoitusta koskeva lainsäädäntö Tekesin rahoituksen päällekkäisyys sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen kanssa Tekesin rooli julkisten palveluiden kehittämisen rahoittajana Valtionavustusten käyttö yritysten tuotekehitystukena Seuranta projektien toteuttamisen aikana Tekesin valvonta yliopistojen toteuttamisen hankkeiden osalta Tekesin päätösten perustelut Hankintalain soveltaminen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Asiakirjojen julkisuus... 15

3 DM (16) TIIVISTELMÄ TEKESIN TOIMINNASTA JULKISTEN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KEHTITTÄMISESSÄ Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvitys valtionavustuksista sosiaali- ja terveydenhuollon it-hankkeissa kohdistui useampiin rahoittajiin, yhtenä niistä myös Tekes. Selvitys sisältää monia tulkintoja, jotka eivät ole lainkaan itsestään selviä. Asiaa on mahdoton selvittää ymmärrettävästi, jos ei mennä yksityiskohtaisiin väitteisiin. Tässä on käyty niistä läpi keskeisimmät. Tekesin osalta VTV:n kritiikki voidaan jakaa kolmeen eri aihekokonaisuuteen: 1) aiheisiin, joissa Tekes on perustellusti täysin eri mieltä VTV:n tulkinnoista ja johtopäätöksistä, 2) aiheisiin, joissa havainnot ovat relevantteja, mutta joissa toimintatapoja on jo muutettu ja 3) aiheisiin, jotka johtavat Tekesissä toimintamuutoksiin. Keskeiset erimielisyydet tulkinnoista ja johtopäätöksistä Vakavin VTV:n kannanotoista on se, että Tekes olisi toiminut lain vastaisesti. Tämä liittyy VTV:n tulkintaan hankintalaista ja valtiontukilainsäädännöstä. VTV tulkitsee, että Tekesin rahoittamissa kehityshankkeissa, joissa mukana ovat kuntayhteisöt ja yritykset, on tehty hankintalain vastaisia suorahankintoja. Tekes katsoo, että tulkinnat ovat vääriä. Tekes on rahoittanut kuntien ja yritysten yhteisiä kehityshankkeita molemmille osapuolille kohdistetuilla omilla päätöksillään. Yritysten rahoittamisessa on käytetty Euroopan komission hyväksymää rahoitusta. Kunnille rahoitusta on myönnetty kansallisen lainsäädännön ja ministeriön ohjauksen mukaisesti. Lisäksi Tekes on varmistanut oman tulkintansa hankintasäännöksistä pyytämällä kahdelta johtavalta asianajotoimistolta lausunnon asiasta. Molempien mukaan hankkeissa tehdyt hankinnat ovat olleet osa tutkimus- ja kehityshanketta, jolloin niihin ei sovelleta hankintalakia ko. lain 8 pykälän mukaan. VTV:n tulkintaan liittyy yleisempi huoli: EU-tasolla pyritään löytämään julkisille hankinnoille uusia muotoja, joilla päästään siirtymään puhtaasta hintakilpailusta ratkaisujen ja niiden ominaisuuksien kilpailuttamiseen siten että sekä julkisen että yksityisen sektorin intressit kohtaavat (Public-Private-Partership, innovatiiviset hankinnat). Tällaisia Tekes on pyrkinyt pilotoimaan. Toivottavasti VTV:n tulkinta ei tätä kehitystä hidasta. VTV väittää, että Tekes on ulkoistanut julkisen vallan käyttöä ohjelmakoordinaattoreille, jotka eivät ole Tekesin palkkalistoilla. Tämä on väärä johtopäätös. Ulkopuolisilta ostetut palvelut kohdistuvat ohjelmien viestintään, markkinointiin, aktivointiin ja koordinointiin. Kaikki rahoituksen valmisteluun, päätöksentekoon, seurantaan ja maksatuksen liittyvät tehtävät on määritelty työjärjestyksessä tekesläisten tehtäviksi. Ulkoisten palvelujen käytöllä saamme hankittua maan parasta osaamista kunkin ohjelman tarpeisiin. VTV esittää, että kehittämishankkeisiin on sidottu 10 vuoden aikana 250 miljoonaa euroa, johon rahoitukseen se lukee mukaan Tekesin FinnWell-ohjelman koko 92 miljoonan euron rahoituksen. Kuitenkin FinnWell-ohjelmasta vain pieni osuus kohdistui sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkahankkeisiin noin 10 miljoonaa euroa kohdistui kunnille ja kuntayhteisöille.

4 DM (16) VTV kritisoi FinnWell-ohjelman tuloksia yleisesti, vaikka ei ole selvittänyt ohjelman tuloksia laajemmin. Tekesin normaalin jälkiarvioinnin mukaan ohjelmassa on syntynyt 262 uutta tuotetta, palvelua tai tuotantoprosessia. Ohjelmassa rahoitettujen pk-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut vajaasta 100 miljoonasta eurosta yli 170 miljoonaan euroon vuosina VTV esittää, että Tekesin hankevalvonnassa olisi puutteita. VTV ei kuitenkaan ole selvittänyt alan ammattistandardien mukaisesti Tekesin hankevalvontaa. Tekesin oma käsitys on, että hankevalvonta on kattavampi ja järjestelmällisempi kuin muilla rahoittajilla. Se sisältää mm. mallinnetut ja ohjeistetut sisäiset prosessit, vaaralliset työyhdistelmät estävän ja vastuut määrittelevän taloussäännön ja työjärjestyksen, jatkuvan hankeseurannan ja siihen liittyen rahoituksen maksamisen vasta kun kustannukset ovat syntyneet, hankkeen loppuessa ja 3 vuotta sen jälkeen hankkeen tulosarvioinnin, yrityksen tilintarkastajien lausuman hankkeen kustannusten oikeellisuudesta ja riskiarviointiin perustuvaan otantaan pohjautuvan erityistarkastuksen. Koska kuitenkin epäily on esitetty valvonnan tehokkuudesta, Tekes on viime vuonna tilannut ulkopuolisen, ammattistandardien (COSO) mukaisen arvioinnin hankevalvonnastaan. Se valmistuu kevään aikana. Hankevalvonnassa kyse on oikeasta tasapainosta valvonnan tehokkuuden ja sen aiheuttamien kustannusten ja hallinnon taakan välillä. Asiakkaat odottavat mahdollisimman keveää byrokratiaa ja veronmaksajien rahojen vastuullinen käyttö riittävää kontrollia rahojen oikeasta käytöstä. Tätä tasapainoa joudumme koko ajan etsimään. Asiakokonaisuudet, jotka on jo muutettu useampi vuosi sitten VTV kiinnittää huomiota siihen, että rahoitetuilla hankkeilla ei ole saavutettu valtakunnan tason vaikutuksia. Tämän Tekes totesi itsekin teetettyään FinnWell-ohjelman väliarvioinnin vuonna Siinä todettiin kuntayhteisöjen hankkeiden osalta, että tavoitetasoa pitäisi nostaa ja pyrkiä järjestelmätason muutoksiin. Tämän arvioinnin seurauksena Tekes keskeytti kuntayhteisöjen hankkeiden rahoituksen ja linjasi toimintaansa uudelleen. Rahoitus koordinoidaan ja suunnataan yhdessä STM:n kanssa kohdistaen panokset erityisesti kansallisesti merkittävään asiakaslähtöiseen, palveluprosessit uudistavaan pilottiin. VTV kiinnittää huomiota siihen, että Tekes ei ole kattavasti dokumentoinut sähköisesti hankkeisiin liittyviä asioita, vaan osa on kirjattu manuaalisesti. Sähköisten järjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittäminen on edennyt viime vuosikymmenellä askeleittain. Tänään asioiden dokumentointi tapahtuu sähköisesti. Havainnot, jotka johtavat Tekesissä toimintatapamuutoksiin VTV:n kritiikki kuntayhteisöjen hankkeiden valvontaan on sikäli oikeutettua, että Tekes ei ole tehnyt kuntayhteisöjen hankkeissa riskianalyysiin perustuvia jälkitarkastuksia, kuten yritysten osalta tehdään. Tähän tulee jatkossa muutos jälkitarkastukset käynnistetään Rahoituspäätösten perustelujen osalta VTV esitti, että ne ovat liian yleisellä tasolla. Tämän olemme todenneet itsekin. Asiakkaille perustellaan päätökset yksityiskohtaisesti suullisesti, mutta dokumentointi on yleisemmällä tasolla. Tätä ollaan Tekesissä muuttamassa niin, että päätökset tullaan myös dokumentoimaan yksityiskohtaisemmin.

5 DM (16) VTV pyytää neljän hankkeen osalta takaisinperintäselvityksiä. Selvitykset on käynnistetty. Nämä selvitykset perustuvat Suomen johtavien lakiasiantoimistojen tulkintaan ja hankintalain perusteluissa kirjattuihin periaatteisiin. Jos tästä poikkeamme, asiakkaidemme oikeusturva joutuu kyseenalaiseksi. Tekesin kansainvälinen arviointi Tekesin toiminnan tuloksista ja vaikutuksista on tehty kolmisenkymmentä arviointia 2000-luvulla enemmän kuin minkään muun organisaation. Osa on Tekesin rahoittamia, mutta annamme projektiaineistomme muidenkin arvioitavaksi, kunhan saamme vakuudet siitä, että yritysten liiketoimintasalaisuudet pysyvät salaisina. Ulkopuoliset, puolueettomat arvioinnit ovat tarpeellisia. Parhaillaan on käynnissä kansainvälinen arviointi Tekesin toiminnasta. Tämä on hienoa, koska tekijät ovat innovaatiopolitiikkaa syvällisesti ymmärtävät, täysin ulkopuoliset ja kansainvälistä arviointitietoa tuovat toimijat. Odotamme innokkaina uusia eväitä Tekesin toiminnan kehittämiseen. Arviointi valmistuu kevään aikana.

6 DM (16) 1 VTV:N HUOMIOT, JOTKA TEKES OTTAA HUOMIOON TOIMINNASSAAN Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuksessaan todennut, ettei hankevalvontaa oltu järjestetty riittävästi ja valtionavustuspäätökset olivat muodoltaan epäselviä. Tarkastusvirasto katsoo, että Tekesin on ryhdyttävä toimenpiteisiin valtionavustuksia koskevan päätöksenteon dokumentoinnin laadun parantamiseksi sekä rahoituksen käytön valvonnan tehostamiseksi. VTV:n kritiikki kuntayhteisöjen hankkeiden valvontaan on sikäli oikeutettua, että Tekes ei ole tehnyt kuntayhteisöjen hankkeissa riskianalyysiin perustuvia jälkitarkastuksia, kuten yritysten osalta tehdään. Tähän tulee jatkossa muutos jälkitarkastukset käynnistetään. Tekes kehittää jatkuvasti hankevalvontaansa. Tekes on käynnistänyt syksyllä 2011 laajan ulkopuolisen arvioinnin hankevalvontaansa. Arvioinnissa 13 ulkopuolista asiantuntijaa arvioi Tekesin hankevalvontaa innovaatiotoiminnan, toimialojen, taloudellisen seurannan ja hallinnon näkökulmasta. Arviointi on ainutlaatuinen paitsi Suomessa myös EU-kontekstissa. Arvioinnin tuloksia on tarkoitus käyttää Tekesin hankevalvonnan edelleen kehittämisessä. Arviointi valmistuu kesään 2012 mennessä. Tekes tekee vuosittain suuren määrän päätöksiä (noin ). Asiakkaille perustellaan päätökset yksityiskohtaisesti suullisesti, mutta dokumentointi on yleisemmällä tasolla. Päätösten perustelujen laadukkuuden parantamiseksi käytössä on malliperusteluita, joita täydennetään tapauskohtaisesti. Valitettavasti täydentäminen ei aina toteudu tavoitteiden mukaisesti, mihin VTV on aiheellisesti kiinnittänyt huomiota. Tekes on jo käynnistänyt toimenpiteet päätösperusteluiden laadun parantamiseksi. Perusteluiden selkeys on yleinen haaste julkisella sektorilla. Selkeyteen pyrkiminen on tärkeää kaikille viranomaisille, myös Tekesille. 2 VTV:N HUOMIOT, JOTKA TEKES ON JO HAVAINNUT AIEMMIN JA ON JO OTTANUT HUOMIOON TOIMINNASSAAN Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastuskertomuksessa esitetään, että tarkastettujen hankkeiden osalta on saatu aikaan paikallisesti käyttöönotettuja toteutuksia. Toteutetulla mallilla ei kuitenkaan ole saatu tavoiteltuja valtakunnallisesti vaikuttavia tuloksia. Havainto on sikäli oikea, että valtakunnan tason vaikutuksia ei saavutettu. Tekes teki tämän havainnon jo neljä vuotta sitten toteuttaessaan ohjelman väliarvioinnin. Finn- Well-ohjelman vaikutukset terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen eivät olleet niin laajat kuin Tekes olisi toivonut. FinnWell-ohjelman väliarvioinnin tulokset kertoivat isoista haasteista ja siitä, ettei yhdellä teknologiaohjelmalla saada tarvittavia muutoksia aikaan, jos rakenteet eivät tue asiakaslähtöisyyttä ja laajamittaisia käyttöönottoja ja levittämistä. Tästä syystä kuntien ja kuntainyhteisöjen kehittämishankkeiden rahoitus keskeytettiin FinnWell-ohjelman väliarvioinnin jälkeen. Tällöin alkoi uuden kansallisen kumppanuusohjelman, Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä (SOTE) valmistelu. Ohjelmassa tehdään ensimmäistä kertaa systemaattisesti laaja-alaista yhteistyötä kansallisella tasolla palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. FinnWell-ohjelman opit ovat olleet välttämättömiä askeleita hyvien toimintamallien kehittämiseksi. Tarkastusviraston kehotus työ- ja elinkeinoministeriölle huolehtia, että Tekesin toimintaa ja rahoitusta koskevan lainsäädännön on oltava ajantasaista, riittävän yksikäsitteis-

7 DM (16) tä ja selkeää eikä pidä sisällään ristiriitaisuuksia on pahasti vanhentunut, koska tilanne kuntien ja kuntayhtymien rahoittamisen suhteen on selvennetty jo vuonna Tarkastusvirasto esittää tarkastuskertomuksessaan, että terveydenhuollon tietoteknologian kehittämistä ovat tukeneet sekä sosiaali- ja terveysministeriö että Tekes. VTV esittää, että julkista rahoitusta ei ole tosiasiallisesti koordinoitu lainkaan, vaikka asiaa on selvitetty erilaisissa ryhmissä. VTV:n mukaan ongelma on ollut esillä terveydenhuollon IT-hankkeiden tukemisessa jo viimeisen kymmenen vuoden ajan eikä sitä ole saatu ratkaistua toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimintamalli on johtanut sirpalemaiseen hankemassaan, jonka hallinta on ollut sekä sosiaali- ja terveysministeriölle että Tekesille hankalaa. Tekes yhtyy osin tarkastusviraston näkemykseen, mutta korostaa, että rahoittajayhteistyötä on kehitetty ja kehitetään edelleen. Tilanne tällä hetkellä on täysin erilainen kuin se on ollut ajanjaksolla, johon VTV on kohdistanut tarkastuksensa. Haasteeseen on siis jo reagoitu ja käynnissä oleva Tekesin SOTE-ohjelma ja STM:n Kaste-ohjelma tekevät tiivistä yhteistyötä. VTV kiinnittää huomiota siihen, että Tekes ei ole kattavasti dokumentoinut sähköisesti hankkeisiin liittyviä asioita, vaan osa on kirjattu manuaalisesti. Sähköisten järjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittäminen on edennyt viime vuosikymmenellä askeleittain. Tänään asioiden dokumentointi tapahtuu sähköisesti. 3 VTV:N HUOMIOT JOTKA OVAT VIRHEELLISIÄ TAI TEKESILLÄ ON MERKITTÄVÄSTI EROAVA NÄKEMYS 3.1 Finnwell-ohjelma Valtiontalouden tarkastusvirasto on jättänyt osin FinnWell-ohjelman tulokset 1 huomioimatta. VTV jättää täysin huomioimatta sen, että Tekesin rahoituksella kannustetaan tulevaisuuden rakentamiseen. On itsestään selvää, että uuden luomisessa on väistämättä osia, jotka jälkikäteisen tiedon valossa olisivat toisin toteutettuina voineet johtaa vielä parempiin tuloksiin. Tekesin kokonaisrahoitus FinnWell-ohjelmalle, jota toteutettiin vuosina , oli 92 miljoonaa euroa. Tästä kokonaisrahoituksesta 10 miljoonaa euroa kohdistui julkisen sektorin kehittämishankkeisiin. Valtiontalouden tarkastusvirasto keskittyy tarkastuskertomuksessaan julkisen sektorin kehittämishankkeiden arviointiin. FinnWell-ohjelman vaikutuksia ei voi arvioida pelkästään rahoitettujen projektien määrän ja koon kautta. Ohjelmapalvelujen avulla oltiin synnyttämässä uutta kulttuuria yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle ja asiakaslähtöisille kansallisen tason monitoimijamalleille, ja on selvää, että tällöin vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä. 1 Esimerkkejä FinnWell-ohjelman tuloksista: %B6isell%C3%A4+asioinnilla+parempaa+palvelua+terveydenhuoltoon erimittari ukevat+palvelut+ikaihmisille+yhdelta+luukulta utomatiikkaa+myos+ymparisto-+ja+elintarvikediagnostiikkaan

8 DM (16) FinnWell-ohjelmassa on syntynyt 262 uutta tuotetta, palvelua tai tuotantoprosessia. Ohjelmassa rahoitettujen pk-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut vajaasta 100 miljoonasta eurosta yli 170 miljoonaan euroon vuosina FinnWell-ohjelman väliarvioinnin seurauksena Tekes linjasi uudelleen toimintaansa kuntayhteisöjen hankkeissa. Nyt voimassa olevan linjauksen mukaisesti yhteistyö so- siaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa on organisoitu, kuntien ja kuntayhteisöjen hankkeet rahoitetaan pääsääntöisesti STM:n toimesta ja Tekesin rahoitus kohdenne- taan erityisesti STM:n kanssa yhdessä suunniteltavaan merkittävään pilottiin, jossa jokin merkittävä sairaanhoitopiiri, kunnat ja yritykset yhdessä lähtevät rakentamaan asiakaslähtöistä, palveluprosessit uudistavaa ja tietotekniikan mahdollisuudet hyödyntävää palvelukokonaisuutta. Eniten FinnWellin yritysrahoitusta, eli lähes 27 miljoonaa euroa, on kohdis- tettu pk-yritysten noin 150 projektille.

9 DM (16) FinnWell-ohjelman kokonaiskustannukset 177M, josta Tekesin osuus noin puolet eli 92M 45 M ;25% 74 M ; 42 % Diagnosoinnin ja hoidon teknologiat Terveystietotekniset tuotteet ja palvelut Palvelut ja prosessit 58 M ; 33 % 3.2 FinnWell-ohjelman tuloksellisuuden ja vaikutusten arviointi FinnWell-ohjelma asemoitui kompleksiseen toimintaympäristöön, jossa oli lukuisia eri toimijoita, erilaisia intressejä ja tavoitteenasetteluja. FinnWell-ohjelman käynnistäminen ja toimeenpano edellyttivät hyvin laajan toimijajoukon strategisten valintojen ja paino- pisteiden ymmärtämistä sekä yhteensovittamista. VTV esittää, että FinnWell -ohjelman keskeiseksi ongelmaksi nousi kehitettyjen tuotteiden, palvelujen ja prosessien laajamittainen käyttöönotto. Etenkin julkisella sektorilla uusien toimintamallien käyttöönotto kangerteli, minkä vuoksi julkisen sektorin rahoituskesken ohjelmakauden. Ohjelman loppukau- den sisältö linjattiin terveyden edistämisen hankkeisiin ja terveydenhuollon alan yritys- ta pienennettiin ja suunnattiin uudelleen ten kehityshankkeisiin, joilla luodaan edellytyksiä kansainvälistymiseen. Yksityisellä sektorilla pystyttiin tuottamaan uusia tuotteita hankerahoituksen ansiosta, mutta tuotteiden käyttöönotto suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ei ole ollut niin laajaa kuin oli aluksi odotettu. FinnWell-ohjelmassa on kuitenkin syntynyt 262 uutta tuotetta, tta, palvelua tai tuotantoprosessia. Ohjelmassa rahoitettujen pk-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut vajaasta 100 miljoonasta eurosta yli 170 miljoonaan euroon vuosina Tekesin näkemyksen mukaan ohjelma onnistuneesti kannusti yrityksiä investoimaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tekes katsoo, että yritykset vastaavat itse tuotteidensa markkinoille menosta. Samoin julkinen sektori vastaa itse uusien tuotteiden ja palvelujen käyttöönotosta. Kuntien ja sairaanhoitopiirien tehtävänä ei ole markkinoida yritysten tuotteita eikä levittää omia käytäntöjään. VTV kritisoi sitä, että julkista T&K tukea saanutta tuotetta myydään julkiselle terveyole FinnWell-ohjelman toiminta- denhuollolle. Tekes haluaa korostaa, ettei kyseessä malli, vaan normaali yritysten tutkimus, kehitys-, ja innovaatiohankkeiden toimintamalli. Useimmiten yritysten markkinat ovat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kansainvälisille markkinoille yltävien ratkaisujen kehittäminen edellyttää kuitenkin kotimaassa pilotointia ja referenssejä.

10 DM (16) Kumppanuuksien osalta keskeiset tulokset syntyivät julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön lisääntymisessä sekä tutkimuksen ja liiketoiminnan välisen yhteistyön kehittymisessä. Uusien tuotteiden ja palvelujen osalta voidaan todeta, että tavoiteltu asiakasnäkökulman ja -tarpeiden huomioiminen palvelujen kehittämisessä tehostui julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten osalta. Näitä vaikutuksia on vaikea mitata pelkästään yksittäisten projektien tuloksia tarkastelemalla. Tekes katsoo, että sosiaali- ja terveysalan hankkeiden tulosten levittäminen on kansallinen haaste, mitä ei voida asettaa yksittäisen organisaation, esimerkiksi rahoittajan tai palveluntuottajan, tehtäväksi. Tekes noudattaa jo nykyisin käytäntöä, jonka mukaan hankkeet toteutetaan maantieteellisesti laajoissa kokonaisuuksissa. Keskeisiä syitä, miksi terveydenhuollon tietoteknologiahankkeilla ei ole saatu valtakunnallista vaikuttavuutta eikä järjestelmätason muutoksia aikaan, on toimialan rakenne, toimintakulttuuri, monikanavainen terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmä sekä se, että meiltä puuttuu poliittinen päätös tulevaisuuden perusratkaisuista terveyspalvelujen tuottamisessa. Tämä johtaa siihen, että merkittäviä investointeja ei olla valmiita tekemään. Lisäksi insentiivejä laajaan tulosten levittämiseen ei ole. Usein myös unohdetaan, että tehtyjä ratkaisuja ei voi levittää yksinkertaisesti siirtämällä ratkaisu organisaatiosta toiseen. Jokaisen organisaation on itse kehitettävä omat palveluprosessinsa. Tämä vaatii kussakin organisaatiossa mittavan kehityshankkeen, vaikka mallia voidaankin ottaa muualla toteutetuista hyvistä käytännöistä. Kehitystä nopeuttaa, kun on olemassa kansalliset potilastietojärjestelmät ja sähköisen reseptin menetelmät sekä standardoidut rajapinnat järjestelmien väliselle tiedonsiirrolle. On hyvä muistaa, että hankkeiden vaikutukset voidaan nähdä ja mitata usein vasta vuosien päästä. Suorien tulosten lisäksi hankkeet ovat edistäneet osaamisten, kyvykkyyksien sekä yhteistyötapojen kehittymistä, mitkä luovat pohjaa tulevalle toimialan uudistumiselle. Kyse on laaja-alaisesta toimintakulttuurin uudistamisesta, mitä on vaikeaa, mahdotonta ja epäoikeudenmukaista arvioida yksittäisillä tuotteiden tai tulosten arvioinneilla. 3.3 Ohjelmapäällikön rooli FinnWell -ohjelmassa Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ohjelmapäällikön toiminta eri sidosryhmien ja hankkeiden välillä on senlaatuista, että se edellyttää virkavastuulla tehtävissään toimivaa henkilöä, joka edustaa Tekesiä eri toimijoiden suuntaan. VTV:n päätelmä on virheellinen. Julkisen vallan käyttöä edellyttävät päätökset on tehty ja tehdään Tekesissä (esim. rahoitukseen liittyvät päätökset). Tekes muutti ulkopuolisen ohjelmapäällikön nimikkeen ohjelmakoordinaattoriksi roolien selkeyttämiseksi. Ohjelmakoordinaattorin tehtävät ovat operatiivisia ja perustuvat Tekesin tekemiin päätöksiin. Tehtäviin ei sisälly julkisen vallan käyttöä ja toiminta ei vaikuta sidosryhmien, hankkeiden tms. oikeudelliseen asemaan. Ulkopuolisilta ostetut palvelut kohdistuvat ohjelmien viestintään, markkinointiin, aktivointiin ja koordinointiin. Kaikki rahoituksen valmisteluun, päätöksentekoon, seurantaan ja maksatuksen liittyvät tehtävät on määritelty työjärjestyksessä tekesläisten tehtäviksi. Ulkoisten palvelujen käytöllä Tekes saa hankittua maan parasta osaamista kunkin ohjelman tarpeisiin. FinnWell-ohjelman strategisen tason toimintaa ohjasi johtoryhmä ja operatiivisesta toiminnasta vastasi Tekesin ohjelmapäällikkö sekä ulkopuolinen koordinaattori. Ulkopuo-

11 DM (16) linen palveluntarjoaja tuki tätä toimintaa sopimuksen mukaisesti. Toisin kuin VTV väittää, koordinaattoreiden käytössä ei ole kysymys viranomaistehtävien ulkoistamisesta. Perusteena on Valtion talousarvion Tekesin toimintamenomomentin yksi käyttötarkoitus: Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Koordinaattoreiden käytössä on siis kyse toimintamenomomentin käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta. Ohjelmien mahdollisilla johtoryhmillä, neuvottelukunnilla tai koordinaattoreilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa Tekesin tekemiin rahoituspäätöksiin. 3.4 Tekesin rahoitusta koskeva lainsäädäntö Useassa kohdassa tarkastuskertomustaan Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää tarkastushavaintonaan, että Tekes lähti rahoittamaan terveydenhuollon kuntien ja kuntayhtymien tietoteknologiahankkeita, vaikka sen toimintaa koskevissa säännöksissä ei ollut säädetty mahdollisuudesta rahoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Tarkastusraportissa esitetään useassa kohdassa, että Tekes on joutunut muokkaamaan kuntien hankkeita tutkimushankkeiksi, koska tämä on ollut ainoa juridinen keino rahoittaa kuntien hankkeita. VTV:n päätelmä on väärä. Tekesin rahoitus kunnille ja kuntayhtymille perustuu Tekeslakiin ja asetukseen, valtionavustuslakiin sekä valtion talousarvion momenttikohtaisiin perusteluihin. Hankkeet on rahoitettu projektisuunnitelman mukaisina hankkeina, eikä niitä ole keinotekoisesti muokattu tutkimushankkeiksi. Kyse tuolloin oli uudentyyppisestä rahoituksesta. Rahoitukseen sovellettiin tutkimusrahoituksen ehtoja, koska juridinen pohja oli sama. Kuntien ja kuntayhtymien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan julkista rahoittamista on sittemmin selvennetty sekä kansallisen lainsäädännön että Euroopan komission toimesta. Euroopan komission puite tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtiontuesta sekä Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta (298/2008) ovat vuodesta 2008 alkaen määritelleet yrityksen käsitteen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteydessä. Yrityksellä tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palveluiden tarjoamisesta tietyillä markkinoilla. Kunnat ja kuntayhtymät täyttävät siis yrityksen määritelmän tuottamiensa sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tulkinta tosin elää Euroopan yhteisönkin tasolla sillä asiasta on esitetty uusia näkemyksiä joulukuussa Tekesin rahoituksen päällekkäisyys sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen kanssa VTV pitää monin osin ongelmallisena sitä, että Tekes myöntää tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle vaikka Tekes ei toimi sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on kansallinen kehittämisvastuu toimialansa toiminnasta. Valtion budjettitaloudessa merkittävien määrärahojen kohdentamista toisen ministeriön toimialalle ei voida tällaisessa tilanteessa pitää tarkoituksenmukaisena. Seurauksena on ollut riski päällekkäisestä rahoituksesta. Tekesin näkemyksen mukaan tarkastusviraston johtopäätös on virheellinen. Tekes seuraa ja valvoo projekteille kohdistuvaa muuta julkista rahoitusta osana normaalia projektiseurantaa. Jos asiakas jättää ilmoittamatta projektille kohdistuneen muun julkisen tuen ja Tekes saa tiedon asiasta seurannan tai valvonnan kautta, Tekes perii liikaa maksetun rahoituksen takaisin korkoineen. Tekesin teettämien tarkastusten perusteella

12 DM (16) rahoituksen saajat eivät ole saaneet muuta julkista rahoitusta Tekesin rahoittamiin kustannuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Tekesin rahoitusmahdollisuudet ja -periaatteet eivät ole identtiset. Tekesin intressinä on ollut myös toimialan yritysten rahoittaminen sekä yksittäin että erityisesti yhteistyössä julkisen tahon kanssa. Sosiaalija terveysministeriö ei voi rahoittaa yritysten tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaa, joten rahoitusinstrumentit eivät ole toisiaan vastaavat. Tekes on riskirahoittaja ja on rahoittanut myös julkishallinnon hankkeita riskinäkökulmasta. Myös viranomaistoimintaa ja julkisen palvelun tuottamisen toimintaa tulee kehittää. Kehittämistoimintaan liittyy aina riski epäonnistumiseen. Tekes ei rahoita normaalia viranomaistoimintaa. Tekes on tarkastuksen kohteena olleiden hankkeiden toteuttamisen jälkeen muuttanut toimintaansa. Päällekkäisen rahoituksen ja toiminnan välttämiseksi Tekes on linjannut osallistuvansa julkisten palvelujen kehittämiseen vain rajoitetusti ja vastuuministeriön kanssa yhteistyöstä. 3.6 Tekesin rooli julkisten palveluiden kehittämisen rahoittajana Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, että taloudellisesti ja toiminnallisesti ei voida pitää perusteltuna, että Tekes toimii sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla hankkeiden rahoittajana samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveysministeriöllä on toimialan kehittämisvastuullisena viranomaisena tätä tarkoitusta varten luodut rahoitusinstrumentit käytössään. VTV:n mukaan Tekesin rahoitus julkiselle hallinnolle ei tuo juurikaan lisäarvoa toiminnan kehittämiselle, vaan kysymyksessä on päällekkäinen toiminto sosiaalija terveysministeriön kanssa. Tekesin näkemyksen mukaan julkisten toimijoiden ja yritysten yhteishankkeissa hyödynsaajana ovat olleet sekä yritykset että julkinen hallinto. On huomattava, että julkisen hallinnon uudistuminen hyödyntää myös yksityistä sektoria. Tekes korostaa koko toimialan uudistumista. Tekesin rahoitus on riskirahoitusta myös julkishallinnolle silloin, kun se kehittää omaa palvelutuotantoaan. Rahoituksellaan Tekes pyrkii kannustamaan julkista sektoria ja yrityksiä lisäämään ja kehittämään yhteistyötään. Usein merkittävien vaikutusten aikaan saamiseksi tarvitaan asianosaisten tiivistä yhteistyötä. Teknologiset ratkaisut eivät useinkaan yksinään johda merkittäviin tuloksiin. Pyrkimys on linjassa EU:ssa ja kansainvälisesti vallalla olevan vastaavia public-private partnership (PPP)- hankkeita tukevan ja niihin kannustavan suuntauksen kanssa. EU-tasolla pyritään nimenomaisesti PPP-tyyppisen toiminnan eteenpäin viemiseen ja myös USA:ssa malli on laajalti käytössä. Tuloksellisuustarkastuksen tulisi olla hyvin perillä tällaisista megatrendeistä. Nyt VTV:n ajatusmalli on vanhahtava ja täysin päinvastainen kansainvälisen PPP- suuntauksen kanssa. 3.7 Valtionavustusten käyttö yritysten tuotekehitystukena VTV esittää, että eräissä Tekesin rahoittamissa julkisen sektorin hankkeissa olisi kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan (aiemmin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artikla) mukaisesta valtiontuesta. VTV katsoo, että suorahankinnoista johtuen hankkeiden toteutustapa johtaisi yritysten tuotekehitystuen tunnusmerkistön täyttymiseen. VTV arvioi lisäksi, että Tekesin kunnille myöntämät avustukset olisi todellisuudessa kohdistettu hankkeisiin osallistuville yrityksille.

13 DM (16) VTV huomauttaa Tekesiä, että valtionavustuksilla ei tule kattaa avustettavan toimen kaikkia kustannuksia. VTV:n päättely tämän huomautuksen takana ei ole selkeästi jäljitettävissä, mutta se perustunee edellä kuvattuun olettamaan, että kuntien suorittamat hankinnat olisivat valtion tukea. VTV:n arvio on virheellinen. Tekes on rahoittanut julkisten ja yksityisten tahojen yhteisiä kehityshankkeita molemmille osapuolille kohdistetuilla omilla päätöksillään. Tarkoituksena on ollut lisätä ja kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Tekes rahoittaa yrityksiä suoraan, ei kunnallisten tai muiden organisaatioiden kautta. Normaalina liiketoimintana tuotetut palvelut julkisen sektorin pitkääkin ostaa. Valiontalouden tarkastusvirasto arvostelee Tekesin toimintaa siitä, että se on tukenut sellaista yritysten tuotekehitystä, jossa tuotteen päämarkkinakohteena on julkinen terveydenhuolto. VTV pitää ongelmallisena sitä, että valtio rahoittaa yritysten tuotekehitystä, silloin kun tavoitellun tuotteen ostajana voisi olla julkinen sektori. VTV:n mukaan tällöin julkinen hallinto rahoittaa yrityksen liiketoimintaa sekä tietyn tuotteen kehitystuella että ostamalla tuotetta. VTV:n mukaan toimintamallia ei voida pitää julkisen hallinnon toiminnan ja hyvän valtion omaisuuden hoidon kannalta perusteltuna. Tekes katsoo, että VTV:n esittämä kannanotto, jonka mukaan Tekesin tulisi lopettaa sellaisten yritysten rahoittaminen, jotka tuottavat tuotteita ja palveluja julkiselle sektorille, on paitsi lainvastainen 2 myös yhteiskunnallisesti vaarallinen. Tekesillä ei ole perusteita sulkea mitään toimialaa rahoituksensa piiristä. Perustellusti voidaan kysyä, mikä vaikutus rahoituksen lopettamisella olisi yritysten halukkuuteen tarjota tuotteitaan ja palvelujaan julkiselle sektorille. Rahoituksen lopettaminen vaikuttaisi paitsi yritysten kiinnostukseen julkisen sektorin toimeksiantoja kohtaan myös yksittäisten kansalaisten saamiin julkisiin palveluihin. Tekesin rahoitus perustuu Euroopan komission tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtiontukipuitteeseen. Hyväksyessään valtiontukipuitteen Euroopan komissio on todennut, ettei puitteen soveltaminen aiheuta merkittäviä markkinahäiriöitä verrattuna tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta syntyviin hyötyihin. Euroopan komissio on katsonut, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtiontukipuite on sovellettavissa kaikilla aloilla. Koska siten ei ole perusteltua jättää jotain tiettyä toimialaa tietoisesti pois rahoituksen piiristä, kohdistuu Tekesin rahoitus kaikkiin toimialoihin ottaen huomioon edellä kuvatut periaatteet julkisten palveluiden kehittämisessä. Tekesin lisäarvo STM:n toimialalla tulee nimenomaan siitä, että Tekes tuo yritysten kehitystoiminnan osaksi julkisten palvelujen kehittämistä. Tässä Tekes toimii luonnollisesti tiiviissä yhteistyössä STM:n kanssa. 3.8 Seuranta projektien toteuttamisen aikana Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää, että hankevalvontaa ei oltu järjestetty riittävästi. 2 Laki Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta (717/2008) 2 : Kehittämiskeskuksen toiminnan tavoitteena on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Toiminnan tulee uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, parantaa tuottavuutta ja työelämän laatua, lisätä vientiä sekä luoda työllisyyttä ja hyvinvointia. Vastaava säännös oli myös aiemmassa laissa.

14 DM (16) Tekes rahoittaa vuosittain lähes yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projektia. Käynnissä on noin projektia. Tekes seuraa projektien etenemistä ja valvoo niitä jälkikäteen. Uusiin ja seurannassa oleviin projekteihin liittyen Tekes tekee noin päätöstä vuosittain. Euroopan komissio on hyväksynyt Tekesin käyttämät seuranta- ja valvontamekanismit. Oikeus ja velvollisuus seurata ja valvoa rahoitettuja projekteja perustuu Valtionavustuslakiin. Tekesin myöntämä rahoitus tulee käyttää projektisuunnitelman toteuttamiseen lainsäädännön, Tekesin rahoituspäätöksen ja sen yleisten ehtojen mukaisesti. Projektisuunnitelmassa rahoituksen hakija kuvaa projektille asettamansa tavoitteet ja ne toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Tekes seuraa projektien etenemistä pääasiassa asiakkaan toimittamien sisältöraporttien ja kustannustilitysten perusteella. Tarvittaessa Tekesin asiantuntijat käyvät asiakkaan luona tai pyytävät lisätietoja puhelimitse. Hyväksyessään sisältöraportin Tekes on vakuuttunut siitä, että projektissa tehdään sitä työtä, johon Tekesin rahoitus on myönnetty. Jos Tekesin asiantuntijat havaitsevat merkittäviä poikkeamia alkuperäisestä suunnitelmasta tai rahoituksen muut myöntöperusteet eivät ole enää voimassa, Tekes voi keskeyttää projektin, pienentää rahoitusosuuttaan tai purkaa päätöksen. Tekes maksaa rahoituksen jälkikäteen, kun sisältöraportti ja kustannustilitys on hyväksytty. Yritysten tulee lopputilityksen yhteydessä hankkia raportoimistaan kustannuksista yrityksen ulkopuolisen, auktorisoidun tilintarkastajan kertomus, jossa vahvistetaan, että raportoidut kustannukset ovat projektista syntyneitä, yrityksen kirjanpidossa sekä maksettuja. Ennen hyväksymistä Tekesin asiantuntijat arvioivat, vastaavatko projektin raportoima työmäärä ja aikaansaannokset raportoituja kustannuksia. Tekes teettää jälkitarkastuksia jo tilintarkastettuihin projekteihin. Jälkitarkastuksessa Tekesin asiantuntija eli tarkastusvastaava arvioi projektin sisältöä ja ulkopuolinen auktorisoitu tilintarkastaja vastaa projektikirjanpidon tarkastamisesta. Jälkitarkastuksessa pyritään varmistumaan siitä, että rahoituksen saajan kirjallinen raportointi projektista ja sen tuloksista vastaa todellisuudessa tehtyä työtä ja projektista raportoidut kustannukset ovat Tekesin rahoituspäätöksen mukaisia. 3.9 Tekesin valvonta yliopistojen toteuttamisen hankkeiden osalta VTV esittää, että yliopistojen hankkeiden kirjanpidonmukaisten kustannusten ja Tekesille tilitettyjen kustannusten välinen ero oli huomattava. VTV:n toteamus yliopistojen kustannuksista on harhaanjohtava. Tekes on projektirahoittaja, joka rahoittaa projektista rahoituksen saajalle aiheutuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia, ei siis pelkästään viralliseen kirjanpitoon kirjattavissa olevia välittömiä menoja. Tämä on linjassa valtiovarainministeriön johdolla vuonna 2001 laadittuja rahoituksen periaatteita, joiden mukaisesti tietyn politiikan rahoittamiseen osoitetuilla erillismäärärahoilla on perusteltua voida rahoittaa kaikkia hankkeen kustannuksia. Samaan lopputulokseen päätyi myös valtiovarainministeriön johdolla toiminut, vuonna 2007 loppuraporttinsa jättänyt työryhmä. Huomionarvoista on, että VTV on itse ollut mukana kummankin työryhmän työssä ja allekirjoittanut tässä mainitut periaatteet. VTV:n esittämä erillismenoihin perustuva rahoitusmalli olisi johtanut yliopistoissa mittavaan rahoitusvajeeseen, varsinkin kun otetaan huomioon kilpaillun rahoituksen merkittävä osuus yliopiston koko toiminnan volyymista ja tutkimustoiminnassa välillisesti kohdistettavien kustannuserien määrä suhteessa projektin kokonaiskustannuksiin. Tarkastusviraston esittämä rahoitusmalli olisi edellyttänyt yliopistoilta tutkimushank-

15 DM (16) keissa liian suurta omarahoitusta, jolloin vaarana olisi ollut muun muassa opetukseen tarkoitettujen perusvoimavarojen käyttö tutkimukseen ja jopa yliopistojen jättäytyminen kokonaan kilpaillun tutkimusrahoituksen ulkopuolelle Tekesin päätösten perustelut Tarkastusraportissaan VTV viittaa myös siihen, että Tekesin maksatuspäätöksissä on viitattu virheellisesti valtioneuvoston asetukseen, jota ei sovelleta kuntayhteisöille myönnettävään rahoitukseen. Tarkastuksen kohteena olleissa maksatuspäätöksissä on valitettavasti viittaus virheelliseen lainkohtaan. Asiaan kiinnitetään huomiota jatkossa. Kyse on automatisoidusta tietojärjestelmästä johtuvasta virheestä, eikä osoitus siitä, ettei Tekesin kunnallisille organisaatioille myöntämälle rahoitukselle olisi lainsäädännöllistä perustaa, kuten VTV väittää Hankintalain soveltaminen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Valtiontalouden tarkastusvirasto tulkitsee useamman hankkeen kohdalla, että hankkeissa on tehty hankintalain vastaisia suorahankintoja. Laki julkisista hankinnoista koskee myös Tekesin rahoittamien projektien hankintoja. Jos Tekesin myöntämä julkinen tuki on yli puolet projektin kustannuksista, yrityksen tulee noudattaa hankintalakia. Julkisyhteisöjen sekä valtion ja kuntien organisaatioiden tulee noudattaa hankintalakia aina. Tekesin käsityksen mukaan hankkeissa on toimittu julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti. Hankintalainsäädännön noudattamisen on vakiintuneesti tulkittu luovan vahvan olettaman, jonka mukaan hankinnassa ei ole kyse valtiontuesta. 3 Tekes lähtee siitä, että julkiset organisaatiot toimivat hankintalainsäädännön mukaisesti, joten lisäselvitystä hankintojen toteuttamisesta pyydetään ainoastaan, jos on ilmeistä syytä epäillä, ettei hankintalainsäädäntöä ole noudatettu. Tämän on katsottu riittävän valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Julkisten organisaatioiden hankintatoiminnan lainmukaisuuden valvonta ei ole Tekesin tehtävä, eikä Tekesillä ole toimivaltaa tai asianosaisasemaa viedä hankintoihin liittyviä kysymyksiä markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Jos asiakas ei ole noudattanut hankintalakia, Tekes ei maksa myöntämäänsä rahoitusta. Viime kädessä markkinaoikeus ratkaisee julkisten hankintojen lainmukaisuuden. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa Tekes joutuu päättelemään markkinaoikeuden aikaisempien ratkaisujen perusteella, onko rahoituksen saajan toiminta ollut lainmukaista vai ei. Valtiontalouden tarkastusvirastolla on hankintalain soveltamisesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan erilainen näkemys kuin lain valmistelijoilla, hankintalain asiantuntijoilla ja Tekesillä Asiakirjojen julkisuus Tarkastusraportissaan Valtiontalouden tarkastusvirasto viittaa siihen, että Tekes on virheellisesti merkinnyt salassa pidettäviksi asiakirjoja, vaikka asiakirjojen sisältö olisi 3 Oikeuskirjallisuudessa ks. esim. Sánchez Graells, Albert: Public Procurement and the EU Competition Rules (Hart Publishing 2011, s. 120) ja Steinicke, Michael: Public contracts through procurement Can there still be state aid? (teoksessa The Pros & Cons of Competition in/by the Public Sector, Konkurrensverket 2009, s. 137).

16 DM (16) ollut kokonaan tai osittain julkista. Esimerkkeinä tällaisista asiakirjoista tarkastusvirasto mainitsee päätösasiakirjat sekä johtoryhmien ja neuvottelukuntien pöytäkirjat. Tätä koskevat säädökset ovat hyvin selkeät. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 1 mom. 20-kohdan mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta ovat salassa pidettäviä. Lain 24 1 mom. 21-kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai perusaineistoa taikka teknologista tai muuta kehittämistyötä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei aiheuta haittaa. Tekesin näkemyksen mukaan tarkastusviraston tulkinta julkisuuslaista on virheellinen. Tekes ei anna ulkopuolisille sellaisia rahoittamiinsa hankkeisiin liittyviä tietoja, jotka kuuluvat liikesalaisuuden piiriin.