Tekesin palaute Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa 1/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin palaute Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa 1/2011"

Transkriptio

1 DM (16) JULKINEN Tekesin palaute Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksesta Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IT-hankkeissa 1/2011 Tekes Posti/Post/Mail Puh./Tel Fax Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kyllikinportti 2 PL 69, Helsinki (09) Utvecklingscentralen för teknologi och innovationer Kyllikkiporten 2 PB 69, Helsingfors (09) Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Kyllikinportti 2 P.O. Box 69, FI Helsinki, Finland

2 DM (16) Sisältö Tiivistelmä Tekesin toiminnasta julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen kehtittämisessä VTV:n huomiot, jotka tekes ottaa huomioon toiminnassaan VTV:n huomiot, jotka Tekes on jo havainnut aiemmin ja on jo ottanut huomioon toiminnassaan VTV:n huomiot jotka ovat virheellisiä tai tekesillä on merkittävästi eroava näkemys Finnwell-ohjelma FinnWell-ohjelman tuloksellisuuden ja vaikutusten arviointi Ohjelmapäällikön rooli FinnWell-ohjelmassa Tekesin rahoitusta koskeva lainsäädäntö Tekesin rahoituksen päällekkäisyys sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen kanssa Tekesin rooli julkisten palveluiden kehittämisen rahoittajana Valtionavustusten käyttö yritysten tuotekehitystukena Seuranta projektien toteuttamisen aikana Tekesin valvonta yliopistojen toteuttamisen hankkeiden osalta Tekesin päätösten perustelut Hankintalain soveltaminen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Asiakirjojen julkisuus... 15

3 DM (16) TIIVISTELMÄ TEKESIN TOIMINNASTA JULKISTEN SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUJEN KEHTITTÄMISESSÄ Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvitys valtionavustuksista sosiaali- ja terveydenhuollon it-hankkeissa kohdistui useampiin rahoittajiin, yhtenä niistä myös Tekes. Selvitys sisältää monia tulkintoja, jotka eivät ole lainkaan itsestään selviä. Asiaa on mahdoton selvittää ymmärrettävästi, jos ei mennä yksityiskohtaisiin väitteisiin. Tässä on käyty niistä läpi keskeisimmät. Tekesin osalta VTV:n kritiikki voidaan jakaa kolmeen eri aihekokonaisuuteen: 1) aiheisiin, joissa Tekes on perustellusti täysin eri mieltä VTV:n tulkinnoista ja johtopäätöksistä, 2) aiheisiin, joissa havainnot ovat relevantteja, mutta joissa toimintatapoja on jo muutettu ja 3) aiheisiin, jotka johtavat Tekesissä toimintamuutoksiin. Keskeiset erimielisyydet tulkinnoista ja johtopäätöksistä Vakavin VTV:n kannanotoista on se, että Tekes olisi toiminut lain vastaisesti. Tämä liittyy VTV:n tulkintaan hankintalaista ja valtiontukilainsäädännöstä. VTV tulkitsee, että Tekesin rahoittamissa kehityshankkeissa, joissa mukana ovat kuntayhteisöt ja yritykset, on tehty hankintalain vastaisia suorahankintoja. Tekes katsoo, että tulkinnat ovat vääriä. Tekes on rahoittanut kuntien ja yritysten yhteisiä kehityshankkeita molemmille osapuolille kohdistetuilla omilla päätöksillään. Yritysten rahoittamisessa on käytetty Euroopan komission hyväksymää rahoitusta. Kunnille rahoitusta on myönnetty kansallisen lainsäädännön ja ministeriön ohjauksen mukaisesti. Lisäksi Tekes on varmistanut oman tulkintansa hankintasäännöksistä pyytämällä kahdelta johtavalta asianajotoimistolta lausunnon asiasta. Molempien mukaan hankkeissa tehdyt hankinnat ovat olleet osa tutkimus- ja kehityshanketta, jolloin niihin ei sovelleta hankintalakia ko. lain 8 pykälän mukaan. VTV:n tulkintaan liittyy yleisempi huoli: EU-tasolla pyritään löytämään julkisille hankinnoille uusia muotoja, joilla päästään siirtymään puhtaasta hintakilpailusta ratkaisujen ja niiden ominaisuuksien kilpailuttamiseen siten että sekä julkisen että yksityisen sektorin intressit kohtaavat (Public-Private-Partership, innovatiiviset hankinnat). Tällaisia Tekes on pyrkinyt pilotoimaan. Toivottavasti VTV:n tulkinta ei tätä kehitystä hidasta. VTV väittää, että Tekes on ulkoistanut julkisen vallan käyttöä ohjelmakoordinaattoreille, jotka eivät ole Tekesin palkkalistoilla. Tämä on väärä johtopäätös. Ulkopuolisilta ostetut palvelut kohdistuvat ohjelmien viestintään, markkinointiin, aktivointiin ja koordinointiin. Kaikki rahoituksen valmisteluun, päätöksentekoon, seurantaan ja maksatuksen liittyvät tehtävät on määritelty työjärjestyksessä tekesläisten tehtäviksi. Ulkoisten palvelujen käytöllä saamme hankittua maan parasta osaamista kunkin ohjelman tarpeisiin. VTV esittää, että kehittämishankkeisiin on sidottu 10 vuoden aikana 250 miljoonaa euroa, johon rahoitukseen se lukee mukaan Tekesin FinnWell-ohjelman koko 92 miljoonan euron rahoituksen. Kuitenkin FinnWell-ohjelmasta vain pieni osuus kohdistui sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkahankkeisiin noin 10 miljoonaa euroa kohdistui kunnille ja kuntayhteisöille.

4 DM (16) VTV kritisoi FinnWell-ohjelman tuloksia yleisesti, vaikka ei ole selvittänyt ohjelman tuloksia laajemmin. Tekesin normaalin jälkiarvioinnin mukaan ohjelmassa on syntynyt 262 uutta tuotetta, palvelua tai tuotantoprosessia. Ohjelmassa rahoitettujen pk-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut vajaasta 100 miljoonasta eurosta yli 170 miljoonaan euroon vuosina VTV esittää, että Tekesin hankevalvonnassa olisi puutteita. VTV ei kuitenkaan ole selvittänyt alan ammattistandardien mukaisesti Tekesin hankevalvontaa. Tekesin oma käsitys on, että hankevalvonta on kattavampi ja järjestelmällisempi kuin muilla rahoittajilla. Se sisältää mm. mallinnetut ja ohjeistetut sisäiset prosessit, vaaralliset työyhdistelmät estävän ja vastuut määrittelevän taloussäännön ja työjärjestyksen, jatkuvan hankeseurannan ja siihen liittyen rahoituksen maksamisen vasta kun kustannukset ovat syntyneet, hankkeen loppuessa ja 3 vuotta sen jälkeen hankkeen tulosarvioinnin, yrityksen tilintarkastajien lausuman hankkeen kustannusten oikeellisuudesta ja riskiarviointiin perustuvaan otantaan pohjautuvan erityistarkastuksen. Koska kuitenkin epäily on esitetty valvonnan tehokkuudesta, Tekes on viime vuonna tilannut ulkopuolisen, ammattistandardien (COSO) mukaisen arvioinnin hankevalvonnastaan. Se valmistuu kevään aikana. Hankevalvonnassa kyse on oikeasta tasapainosta valvonnan tehokkuuden ja sen aiheuttamien kustannusten ja hallinnon taakan välillä. Asiakkaat odottavat mahdollisimman keveää byrokratiaa ja veronmaksajien rahojen vastuullinen käyttö riittävää kontrollia rahojen oikeasta käytöstä. Tätä tasapainoa joudumme koko ajan etsimään. Asiakokonaisuudet, jotka on jo muutettu useampi vuosi sitten VTV kiinnittää huomiota siihen, että rahoitetuilla hankkeilla ei ole saavutettu valtakunnan tason vaikutuksia. Tämän Tekes totesi itsekin teetettyään FinnWell-ohjelman väliarvioinnin vuonna Siinä todettiin kuntayhteisöjen hankkeiden osalta, että tavoitetasoa pitäisi nostaa ja pyrkiä järjestelmätason muutoksiin. Tämän arvioinnin seurauksena Tekes keskeytti kuntayhteisöjen hankkeiden rahoituksen ja linjasi toimintaansa uudelleen. Rahoitus koordinoidaan ja suunnataan yhdessä STM:n kanssa kohdistaen panokset erityisesti kansallisesti merkittävään asiakaslähtöiseen, palveluprosessit uudistavaan pilottiin. VTV kiinnittää huomiota siihen, että Tekes ei ole kattavasti dokumentoinut sähköisesti hankkeisiin liittyviä asioita, vaan osa on kirjattu manuaalisesti. Sähköisten järjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittäminen on edennyt viime vuosikymmenellä askeleittain. Tänään asioiden dokumentointi tapahtuu sähköisesti. Havainnot, jotka johtavat Tekesissä toimintatapamuutoksiin VTV:n kritiikki kuntayhteisöjen hankkeiden valvontaan on sikäli oikeutettua, että Tekes ei ole tehnyt kuntayhteisöjen hankkeissa riskianalyysiin perustuvia jälkitarkastuksia, kuten yritysten osalta tehdään. Tähän tulee jatkossa muutos jälkitarkastukset käynnistetään Rahoituspäätösten perustelujen osalta VTV esitti, että ne ovat liian yleisellä tasolla. Tämän olemme todenneet itsekin. Asiakkaille perustellaan päätökset yksityiskohtaisesti suullisesti, mutta dokumentointi on yleisemmällä tasolla. Tätä ollaan Tekesissä muuttamassa niin, että päätökset tullaan myös dokumentoimaan yksityiskohtaisemmin.

5 DM (16) VTV pyytää neljän hankkeen osalta takaisinperintäselvityksiä. Selvitykset on käynnistetty. Nämä selvitykset perustuvat Suomen johtavien lakiasiantoimistojen tulkintaan ja hankintalain perusteluissa kirjattuihin periaatteisiin. Jos tästä poikkeamme, asiakkaidemme oikeusturva joutuu kyseenalaiseksi. Tekesin kansainvälinen arviointi Tekesin toiminnan tuloksista ja vaikutuksista on tehty kolmisenkymmentä arviointia 2000-luvulla enemmän kuin minkään muun organisaation. Osa on Tekesin rahoittamia, mutta annamme projektiaineistomme muidenkin arvioitavaksi, kunhan saamme vakuudet siitä, että yritysten liiketoimintasalaisuudet pysyvät salaisina. Ulkopuoliset, puolueettomat arvioinnit ovat tarpeellisia. Parhaillaan on käynnissä kansainvälinen arviointi Tekesin toiminnasta. Tämä on hienoa, koska tekijät ovat innovaatiopolitiikkaa syvällisesti ymmärtävät, täysin ulkopuoliset ja kansainvälistä arviointitietoa tuovat toimijat. Odotamme innokkaina uusia eväitä Tekesin toiminnan kehittämiseen. Arviointi valmistuu kevään aikana.

6 DM (16) 1 VTV:N HUOMIOT, JOTKA TEKES OTTAA HUOMIOON TOIMINNASSAAN Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuksessaan todennut, ettei hankevalvontaa oltu järjestetty riittävästi ja valtionavustuspäätökset olivat muodoltaan epäselviä. Tarkastusvirasto katsoo, että Tekesin on ryhdyttävä toimenpiteisiin valtionavustuksia koskevan päätöksenteon dokumentoinnin laadun parantamiseksi sekä rahoituksen käytön valvonnan tehostamiseksi. VTV:n kritiikki kuntayhteisöjen hankkeiden valvontaan on sikäli oikeutettua, että Tekes ei ole tehnyt kuntayhteisöjen hankkeissa riskianalyysiin perustuvia jälkitarkastuksia, kuten yritysten osalta tehdään. Tähän tulee jatkossa muutos jälkitarkastukset käynnistetään. Tekes kehittää jatkuvasti hankevalvontaansa. Tekes on käynnistänyt syksyllä 2011 laajan ulkopuolisen arvioinnin hankevalvontaansa. Arvioinnissa 13 ulkopuolista asiantuntijaa arvioi Tekesin hankevalvontaa innovaatiotoiminnan, toimialojen, taloudellisen seurannan ja hallinnon näkökulmasta. Arviointi on ainutlaatuinen paitsi Suomessa myös EU-kontekstissa. Arvioinnin tuloksia on tarkoitus käyttää Tekesin hankevalvonnan edelleen kehittämisessä. Arviointi valmistuu kesään 2012 mennessä. Tekes tekee vuosittain suuren määrän päätöksiä (noin ). Asiakkaille perustellaan päätökset yksityiskohtaisesti suullisesti, mutta dokumentointi on yleisemmällä tasolla. Päätösten perustelujen laadukkuuden parantamiseksi käytössä on malliperusteluita, joita täydennetään tapauskohtaisesti. Valitettavasti täydentäminen ei aina toteudu tavoitteiden mukaisesti, mihin VTV on aiheellisesti kiinnittänyt huomiota. Tekes on jo käynnistänyt toimenpiteet päätösperusteluiden laadun parantamiseksi. Perusteluiden selkeys on yleinen haaste julkisella sektorilla. Selkeyteen pyrkiminen on tärkeää kaikille viranomaisille, myös Tekesille. 2 VTV:N HUOMIOT, JOTKA TEKES ON JO HAVAINNUT AIEMMIN JA ON JO OTTANUT HUOMIOON TOIMINNASSAAN Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastuskertomuksessa esitetään, että tarkastettujen hankkeiden osalta on saatu aikaan paikallisesti käyttöönotettuja toteutuksia. Toteutetulla mallilla ei kuitenkaan ole saatu tavoiteltuja valtakunnallisesti vaikuttavia tuloksia. Havainto on sikäli oikea, että valtakunnan tason vaikutuksia ei saavutettu. Tekes teki tämän havainnon jo neljä vuotta sitten toteuttaessaan ohjelman väliarvioinnin. Finn- Well-ohjelman vaikutukset terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen eivät olleet niin laajat kuin Tekes olisi toivonut. FinnWell-ohjelman väliarvioinnin tulokset kertoivat isoista haasteista ja siitä, ettei yhdellä teknologiaohjelmalla saada tarvittavia muutoksia aikaan, jos rakenteet eivät tue asiakaslähtöisyyttä ja laajamittaisia käyttöönottoja ja levittämistä. Tästä syystä kuntien ja kuntainyhteisöjen kehittämishankkeiden rahoitus keskeytettiin FinnWell-ohjelman väliarvioinnin jälkeen. Tällöin alkoi uuden kansallisen kumppanuusohjelman, Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä (SOTE) valmistelu. Ohjelmassa tehdään ensimmäistä kertaa systemaattisesti laaja-alaista yhteistyötä kansallisella tasolla palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. FinnWell-ohjelman opit ovat olleet välttämättömiä askeleita hyvien toimintamallien kehittämiseksi. Tarkastusviraston kehotus työ- ja elinkeinoministeriölle huolehtia, että Tekesin toimintaa ja rahoitusta koskevan lainsäädännön on oltava ajantasaista, riittävän yksikäsitteis-

7 DM (16) tä ja selkeää eikä pidä sisällään ristiriitaisuuksia on pahasti vanhentunut, koska tilanne kuntien ja kuntayhtymien rahoittamisen suhteen on selvennetty jo vuonna Tarkastusvirasto esittää tarkastuskertomuksessaan, että terveydenhuollon tietoteknologian kehittämistä ovat tukeneet sekä sosiaali- ja terveysministeriö että Tekes. VTV esittää, että julkista rahoitusta ei ole tosiasiallisesti koordinoitu lainkaan, vaikka asiaa on selvitetty erilaisissa ryhmissä. VTV:n mukaan ongelma on ollut esillä terveydenhuollon IT-hankkeiden tukemisessa jo viimeisen kymmenen vuoden ajan eikä sitä ole saatu ratkaistua toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimintamalli on johtanut sirpalemaiseen hankemassaan, jonka hallinta on ollut sekä sosiaali- ja terveysministeriölle että Tekesille hankalaa. Tekes yhtyy osin tarkastusviraston näkemykseen, mutta korostaa, että rahoittajayhteistyötä on kehitetty ja kehitetään edelleen. Tilanne tällä hetkellä on täysin erilainen kuin se on ollut ajanjaksolla, johon VTV on kohdistanut tarkastuksensa. Haasteeseen on siis jo reagoitu ja käynnissä oleva Tekesin SOTE-ohjelma ja STM:n Kaste-ohjelma tekevät tiivistä yhteistyötä. VTV kiinnittää huomiota siihen, että Tekes ei ole kattavasti dokumentoinut sähköisesti hankkeisiin liittyviä asioita, vaan osa on kirjattu manuaalisesti. Sähköisten järjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittäminen on edennyt viime vuosikymmenellä askeleittain. Tänään asioiden dokumentointi tapahtuu sähköisesti. 3 VTV:N HUOMIOT JOTKA OVAT VIRHEELLISIÄ TAI TEKESILLÄ ON MERKITTÄVÄSTI EROAVA NÄKEMYS 3.1 Finnwell-ohjelma Valtiontalouden tarkastusvirasto on jättänyt osin FinnWell-ohjelman tulokset 1 huomioimatta. VTV jättää täysin huomioimatta sen, että Tekesin rahoituksella kannustetaan tulevaisuuden rakentamiseen. On itsestään selvää, että uuden luomisessa on väistämättä osia, jotka jälkikäteisen tiedon valossa olisivat toisin toteutettuina voineet johtaa vielä parempiin tuloksiin. Tekesin kokonaisrahoitus FinnWell-ohjelmalle, jota toteutettiin vuosina , oli 92 miljoonaa euroa. Tästä kokonaisrahoituksesta 10 miljoonaa euroa kohdistui julkisen sektorin kehittämishankkeisiin. Valtiontalouden tarkastusvirasto keskittyy tarkastuskertomuksessaan julkisen sektorin kehittämishankkeiden arviointiin. FinnWell-ohjelman vaikutuksia ei voi arvioida pelkästään rahoitettujen projektien määrän ja koon kautta. Ohjelmapalvelujen avulla oltiin synnyttämässä uutta kulttuuria yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle ja asiakaslähtöisille kansallisen tason monitoimijamalleille, ja on selvää, että tällöin vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä. 1 Esimerkkejä FinnWell-ohjelman tuloksista: %B6isell%C3%A4+asioinnilla+parempaa+palvelua+terveydenhuoltoon erimittari ukevat+palvelut+ikaihmisille+yhdelta+luukulta utomatiikkaa+myos+ymparisto-+ja+elintarvikediagnostiikkaan

8 DM (16) FinnWell-ohjelmassa on syntynyt 262 uutta tuotetta, palvelua tai tuotantoprosessia. Ohjelmassa rahoitettujen pk-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut vajaasta 100 miljoonasta eurosta yli 170 miljoonaan euroon vuosina FinnWell-ohjelman väliarvioinnin seurauksena Tekes linjasi uudelleen toimintaansa kuntayhteisöjen hankkeissa. Nyt voimassa olevan linjauksen mukaisesti yhteistyö so- siaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa on organisoitu, kuntien ja kuntayhteisöjen hankkeet rahoitetaan pääsääntöisesti STM:n toimesta ja Tekesin rahoitus kohdenne- taan erityisesti STM:n kanssa yhdessä suunniteltavaan merkittävään pilottiin, jossa jokin merkittävä sairaanhoitopiiri, kunnat ja yritykset yhdessä lähtevät rakentamaan asiakaslähtöistä, palveluprosessit uudistavaa ja tietotekniikan mahdollisuudet hyödyntävää palvelukokonaisuutta. Eniten FinnWellin yritysrahoitusta, eli lähes 27 miljoonaa euroa, on kohdis- tettu pk-yritysten noin 150 projektille.

9 DM (16) FinnWell-ohjelman kokonaiskustannukset 177M, josta Tekesin osuus noin puolet eli 92M 45 M ;25% 74 M ; 42 % Diagnosoinnin ja hoidon teknologiat Terveystietotekniset tuotteet ja palvelut Palvelut ja prosessit 58 M ; 33 % 3.2 FinnWell-ohjelman tuloksellisuuden ja vaikutusten arviointi FinnWell-ohjelma asemoitui kompleksiseen toimintaympäristöön, jossa oli lukuisia eri toimijoita, erilaisia intressejä ja tavoitteenasetteluja. FinnWell-ohjelman käynnistäminen ja toimeenpano edellyttivät hyvin laajan toimijajoukon strategisten valintojen ja paino- pisteiden ymmärtämistä sekä yhteensovittamista. VTV esittää, että FinnWell -ohjelman keskeiseksi ongelmaksi nousi kehitettyjen tuotteiden, palvelujen ja prosessien laajamittainen käyttöönotto. Etenkin julkisella sektorilla uusien toimintamallien käyttöönotto kangerteli, minkä vuoksi julkisen sektorin rahoituskesken ohjelmakauden. Ohjelman loppukau- den sisältö linjattiin terveyden edistämisen hankkeisiin ja terveydenhuollon alan yritys- ta pienennettiin ja suunnattiin uudelleen ten kehityshankkeisiin, joilla luodaan edellytyksiä kansainvälistymiseen. Yksityisellä sektorilla pystyttiin tuottamaan uusia tuotteita hankerahoituksen ansiosta, mutta tuotteiden käyttöönotto suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ei ole ollut niin laajaa kuin oli aluksi odotettu. FinnWell-ohjelmassa on kuitenkin syntynyt 262 uutta tuotetta, tta, palvelua tai tuotantoprosessia. Ohjelmassa rahoitettujen pk-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut vajaasta 100 miljoonasta eurosta yli 170 miljoonaan euroon vuosina Tekesin näkemyksen mukaan ohjelma onnistuneesti kannusti yrityksiä investoimaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tekes katsoo, että yritykset vastaavat itse tuotteidensa markkinoille menosta. Samoin julkinen sektori vastaa itse uusien tuotteiden ja palvelujen käyttöönotosta. Kuntien ja sairaanhoitopiirien tehtävänä ei ole markkinoida yritysten tuotteita eikä levittää omia käytäntöjään. VTV kritisoi sitä, että julkista T&K tukea saanutta tuotetta myydään julkiselle terveyole FinnWell-ohjelman toiminta- denhuollolle. Tekes haluaa korostaa, ettei kyseessä malli, vaan normaali yritysten tutkimus, kehitys-, ja innovaatiohankkeiden toimintamalli. Useimmiten yritysten markkinat ovat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kansainvälisille markkinoille yltävien ratkaisujen kehittäminen edellyttää kuitenkin kotimaassa pilotointia ja referenssejä.

10 DM (16) Kumppanuuksien osalta keskeiset tulokset syntyivät julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön lisääntymisessä sekä tutkimuksen ja liiketoiminnan välisen yhteistyön kehittymisessä. Uusien tuotteiden ja palvelujen osalta voidaan todeta, että tavoiteltu asiakasnäkökulman ja -tarpeiden huomioiminen palvelujen kehittämisessä tehostui julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten osalta. Näitä vaikutuksia on vaikea mitata pelkästään yksittäisten projektien tuloksia tarkastelemalla. Tekes katsoo, että sosiaali- ja terveysalan hankkeiden tulosten levittäminen on kansallinen haaste, mitä ei voida asettaa yksittäisen organisaation, esimerkiksi rahoittajan tai palveluntuottajan, tehtäväksi. Tekes noudattaa jo nykyisin käytäntöä, jonka mukaan hankkeet toteutetaan maantieteellisesti laajoissa kokonaisuuksissa. Keskeisiä syitä, miksi terveydenhuollon tietoteknologiahankkeilla ei ole saatu valtakunnallista vaikuttavuutta eikä järjestelmätason muutoksia aikaan, on toimialan rakenne, toimintakulttuuri, monikanavainen terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmä sekä se, että meiltä puuttuu poliittinen päätös tulevaisuuden perusratkaisuista terveyspalvelujen tuottamisessa. Tämä johtaa siihen, että merkittäviä investointeja ei olla valmiita tekemään. Lisäksi insentiivejä laajaan tulosten levittämiseen ei ole. Usein myös unohdetaan, että tehtyjä ratkaisuja ei voi levittää yksinkertaisesti siirtämällä ratkaisu organisaatiosta toiseen. Jokaisen organisaation on itse kehitettävä omat palveluprosessinsa. Tämä vaatii kussakin organisaatiossa mittavan kehityshankkeen, vaikka mallia voidaankin ottaa muualla toteutetuista hyvistä käytännöistä. Kehitystä nopeuttaa, kun on olemassa kansalliset potilastietojärjestelmät ja sähköisen reseptin menetelmät sekä standardoidut rajapinnat järjestelmien väliselle tiedonsiirrolle. On hyvä muistaa, että hankkeiden vaikutukset voidaan nähdä ja mitata usein vasta vuosien päästä. Suorien tulosten lisäksi hankkeet ovat edistäneet osaamisten, kyvykkyyksien sekä yhteistyötapojen kehittymistä, mitkä luovat pohjaa tulevalle toimialan uudistumiselle. Kyse on laaja-alaisesta toimintakulttuurin uudistamisesta, mitä on vaikeaa, mahdotonta ja epäoikeudenmukaista arvioida yksittäisillä tuotteiden tai tulosten arvioinneilla. 3.3 Ohjelmapäällikön rooli FinnWell -ohjelmassa Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ohjelmapäällikön toiminta eri sidosryhmien ja hankkeiden välillä on senlaatuista, että se edellyttää virkavastuulla tehtävissään toimivaa henkilöä, joka edustaa Tekesiä eri toimijoiden suuntaan. VTV:n päätelmä on virheellinen. Julkisen vallan käyttöä edellyttävät päätökset on tehty ja tehdään Tekesissä (esim. rahoitukseen liittyvät päätökset). Tekes muutti ulkopuolisen ohjelmapäällikön nimikkeen ohjelmakoordinaattoriksi roolien selkeyttämiseksi. Ohjelmakoordinaattorin tehtävät ovat operatiivisia ja perustuvat Tekesin tekemiin päätöksiin. Tehtäviin ei sisälly julkisen vallan käyttöä ja toiminta ei vaikuta sidosryhmien, hankkeiden tms. oikeudelliseen asemaan. Ulkopuolisilta ostetut palvelut kohdistuvat ohjelmien viestintään, markkinointiin, aktivointiin ja koordinointiin. Kaikki rahoituksen valmisteluun, päätöksentekoon, seurantaan ja maksatuksen liittyvät tehtävät on määritelty työjärjestyksessä tekesläisten tehtäviksi. Ulkoisten palvelujen käytöllä Tekes saa hankittua maan parasta osaamista kunkin ohjelman tarpeisiin. FinnWell-ohjelman strategisen tason toimintaa ohjasi johtoryhmä ja operatiivisesta toiminnasta vastasi Tekesin ohjelmapäällikkö sekä ulkopuolinen koordinaattori. Ulkopuo-

11 DM (16) linen palveluntarjoaja tuki tätä toimintaa sopimuksen mukaisesti. Toisin kuin VTV väittää, koordinaattoreiden käytössä ei ole kysymys viranomaistehtävien ulkoistamisesta. Perusteena on Valtion talousarvion Tekesin toimintamenomomentin yksi käyttötarkoitus: Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan sekä aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Koordinaattoreiden käytössä on siis kyse toimintamenomomentin käyttötarkoituksen mukaisesta toiminnasta. Ohjelmien mahdollisilla johtoryhmillä, neuvottelukunnilla tai koordinaattoreilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa Tekesin tekemiin rahoituspäätöksiin. 3.4 Tekesin rahoitusta koskeva lainsäädäntö Useassa kohdassa tarkastuskertomustaan Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää tarkastushavaintonaan, että Tekes lähti rahoittamaan terveydenhuollon kuntien ja kuntayhtymien tietoteknologiahankkeita, vaikka sen toimintaa koskevissa säännöksissä ei ollut säädetty mahdollisuudesta rahoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Tarkastusraportissa esitetään useassa kohdassa, että Tekes on joutunut muokkaamaan kuntien hankkeita tutkimushankkeiksi, koska tämä on ollut ainoa juridinen keino rahoittaa kuntien hankkeita. VTV:n päätelmä on väärä. Tekesin rahoitus kunnille ja kuntayhtymille perustuu Tekeslakiin ja asetukseen, valtionavustuslakiin sekä valtion talousarvion momenttikohtaisiin perusteluihin. Hankkeet on rahoitettu projektisuunnitelman mukaisina hankkeina, eikä niitä ole keinotekoisesti muokattu tutkimushankkeiksi. Kyse tuolloin oli uudentyyppisestä rahoituksesta. Rahoitukseen sovellettiin tutkimusrahoituksen ehtoja, koska juridinen pohja oli sama. Kuntien ja kuntayhtymien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan julkista rahoittamista on sittemmin selvennetty sekä kansallisen lainsäädännön että Euroopan komission toimesta. Euroopan komission puite tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtiontuesta sekä Valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta (298/2008) ovat vuodesta 2008 alkaen määritelleet yrityksen käsitteen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteydessä. Yrityksellä tarkoitetaan oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palveluiden tarjoamisesta tietyillä markkinoilla. Kunnat ja kuntayhtymät täyttävät siis yrityksen määritelmän tuottamiensa sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tulkinta tosin elää Euroopan yhteisönkin tasolla sillä asiasta on esitetty uusia näkemyksiä joulukuussa Tekesin rahoituksen päällekkäisyys sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen kanssa VTV pitää monin osin ongelmallisena sitä, että Tekes myöntää tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle vaikka Tekes ei toimi sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on kansallinen kehittämisvastuu toimialansa toiminnasta. Valtion budjettitaloudessa merkittävien määrärahojen kohdentamista toisen ministeriön toimialalle ei voida tällaisessa tilanteessa pitää tarkoituksenmukaisena. Seurauksena on ollut riski päällekkäisestä rahoituksesta. Tekesin näkemyksen mukaan tarkastusviraston johtopäätös on virheellinen. Tekes seuraa ja valvoo projekteille kohdistuvaa muuta julkista rahoitusta osana normaalia projektiseurantaa. Jos asiakas jättää ilmoittamatta projektille kohdistuneen muun julkisen tuen ja Tekes saa tiedon asiasta seurannan tai valvonnan kautta, Tekes perii liikaa maksetun rahoituksen takaisin korkoineen. Tekesin teettämien tarkastusten perusteella

12 DM (16) rahoituksen saajat eivät ole saaneet muuta julkista rahoitusta Tekesin rahoittamiin kustannuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Tekesin rahoitusmahdollisuudet ja -periaatteet eivät ole identtiset. Tekesin intressinä on ollut myös toimialan yritysten rahoittaminen sekä yksittäin että erityisesti yhteistyössä julkisen tahon kanssa. Sosiaalija terveysministeriö ei voi rahoittaa yritysten tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoimintaa, joten rahoitusinstrumentit eivät ole toisiaan vastaavat. Tekes on riskirahoittaja ja on rahoittanut myös julkishallinnon hankkeita riskinäkökulmasta. Myös viranomaistoimintaa ja julkisen palvelun tuottamisen toimintaa tulee kehittää. Kehittämistoimintaan liittyy aina riski epäonnistumiseen. Tekes ei rahoita normaalia viranomaistoimintaa. Tekes on tarkastuksen kohteena olleiden hankkeiden toteuttamisen jälkeen muuttanut toimintaansa. Päällekkäisen rahoituksen ja toiminnan välttämiseksi Tekes on linjannut osallistuvansa julkisten palvelujen kehittämiseen vain rajoitetusti ja vastuuministeriön kanssa yhteistyöstä. 3.6 Tekesin rooli julkisten palveluiden kehittämisen rahoittajana Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, että taloudellisesti ja toiminnallisesti ei voida pitää perusteltuna, että Tekes toimii sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla hankkeiden rahoittajana samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveysministeriöllä on toimialan kehittämisvastuullisena viranomaisena tätä tarkoitusta varten luodut rahoitusinstrumentit käytössään. VTV:n mukaan Tekesin rahoitus julkiselle hallinnolle ei tuo juurikaan lisäarvoa toiminnan kehittämiselle, vaan kysymyksessä on päällekkäinen toiminto sosiaalija terveysministeriön kanssa. Tekesin näkemyksen mukaan julkisten toimijoiden ja yritysten yhteishankkeissa hyödynsaajana ovat olleet sekä yritykset että julkinen hallinto. On huomattava, että julkisen hallinnon uudistuminen hyödyntää myös yksityistä sektoria. Tekes korostaa koko toimialan uudistumista. Tekesin rahoitus on riskirahoitusta myös julkishallinnolle silloin, kun se kehittää omaa palvelutuotantoaan. Rahoituksellaan Tekes pyrkii kannustamaan julkista sektoria ja yrityksiä lisäämään ja kehittämään yhteistyötään. Usein merkittävien vaikutusten aikaan saamiseksi tarvitaan asianosaisten tiivistä yhteistyötä. Teknologiset ratkaisut eivät useinkaan yksinään johda merkittäviin tuloksiin. Pyrkimys on linjassa EU:ssa ja kansainvälisesti vallalla olevan vastaavia public-private partnership (PPP)- hankkeita tukevan ja niihin kannustavan suuntauksen kanssa. EU-tasolla pyritään nimenomaisesti PPP-tyyppisen toiminnan eteenpäin viemiseen ja myös USA:ssa malli on laajalti käytössä. Tuloksellisuustarkastuksen tulisi olla hyvin perillä tällaisista megatrendeistä. Nyt VTV:n ajatusmalli on vanhahtava ja täysin päinvastainen kansainvälisen PPP- suuntauksen kanssa. 3.7 Valtionavustusten käyttö yritysten tuotekehitystukena VTV esittää, että eräissä Tekesin rahoittamissa julkisen sektorin hankkeissa olisi kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan (aiemmin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artikla) mukaisesta valtiontuesta. VTV katsoo, että suorahankinnoista johtuen hankkeiden toteutustapa johtaisi yritysten tuotekehitystuen tunnusmerkistön täyttymiseen. VTV arvioi lisäksi, että Tekesin kunnille myöntämät avustukset olisi todellisuudessa kohdistettu hankkeisiin osallistuville yrityksille.

13 DM (16) VTV huomauttaa Tekesiä, että valtionavustuksilla ei tule kattaa avustettavan toimen kaikkia kustannuksia. VTV:n päättely tämän huomautuksen takana ei ole selkeästi jäljitettävissä, mutta se perustunee edellä kuvattuun olettamaan, että kuntien suorittamat hankinnat olisivat valtion tukea. VTV:n arvio on virheellinen. Tekes on rahoittanut julkisten ja yksityisten tahojen yhteisiä kehityshankkeita molemmille osapuolille kohdistetuilla omilla päätöksillään. Tarkoituksena on ollut lisätä ja kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Tekes rahoittaa yrityksiä suoraan, ei kunnallisten tai muiden organisaatioiden kautta. Normaalina liiketoimintana tuotetut palvelut julkisen sektorin pitkääkin ostaa. Valiontalouden tarkastusvirasto arvostelee Tekesin toimintaa siitä, että se on tukenut sellaista yritysten tuotekehitystä, jossa tuotteen päämarkkinakohteena on julkinen terveydenhuolto. VTV pitää ongelmallisena sitä, että valtio rahoittaa yritysten tuotekehitystä, silloin kun tavoitellun tuotteen ostajana voisi olla julkinen sektori. VTV:n mukaan tällöin julkinen hallinto rahoittaa yrityksen liiketoimintaa sekä tietyn tuotteen kehitystuella että ostamalla tuotetta. VTV:n mukaan toimintamallia ei voida pitää julkisen hallinnon toiminnan ja hyvän valtion omaisuuden hoidon kannalta perusteltuna. Tekes katsoo, että VTV:n esittämä kannanotto, jonka mukaan Tekesin tulisi lopettaa sellaisten yritysten rahoittaminen, jotka tuottavat tuotteita ja palveluja julkiselle sektorille, on paitsi lainvastainen 2 myös yhteiskunnallisesti vaarallinen. Tekesillä ei ole perusteita sulkea mitään toimialaa rahoituksensa piiristä. Perustellusti voidaan kysyä, mikä vaikutus rahoituksen lopettamisella olisi yritysten halukkuuteen tarjota tuotteitaan ja palvelujaan julkiselle sektorille. Rahoituksen lopettaminen vaikuttaisi paitsi yritysten kiinnostukseen julkisen sektorin toimeksiantoja kohtaan myös yksittäisten kansalaisten saamiin julkisiin palveluihin. Tekesin rahoitus perustuu Euroopan komission tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtiontukipuitteeseen. Hyväksyessään valtiontukipuitteen Euroopan komissio on todennut, ettei puitteen soveltaminen aiheuta merkittäviä markkinahäiriöitä verrattuna tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoittamisesta syntyviin hyötyihin. Euroopan komissio on katsonut, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtiontukipuite on sovellettavissa kaikilla aloilla. Koska siten ei ole perusteltua jättää jotain tiettyä toimialaa tietoisesti pois rahoituksen piiristä, kohdistuu Tekesin rahoitus kaikkiin toimialoihin ottaen huomioon edellä kuvatut periaatteet julkisten palveluiden kehittämisessä. Tekesin lisäarvo STM:n toimialalla tulee nimenomaan siitä, että Tekes tuo yritysten kehitystoiminnan osaksi julkisten palvelujen kehittämistä. Tässä Tekes toimii luonnollisesti tiiviissä yhteistyössä STM:n kanssa. 3.8 Seuranta projektien toteuttamisen aikana Valtiontalouden tarkastusvirasto esittää, että hankevalvontaa ei oltu järjestetty riittävästi. 2 Laki Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta (717/2008) 2 : Kehittämiskeskuksen toiminnan tavoitteena on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Toiminnan tulee uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, parantaa tuottavuutta ja työelämän laatua, lisätä vientiä sekä luoda työllisyyttä ja hyvinvointia. Vastaava säännös oli myös aiemmassa laissa.

14 DM (16) Tekes rahoittaa vuosittain lähes yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projektia. Käynnissä on noin projektia. Tekes seuraa projektien etenemistä ja valvoo niitä jälkikäteen. Uusiin ja seurannassa oleviin projekteihin liittyen Tekes tekee noin päätöstä vuosittain. Euroopan komissio on hyväksynyt Tekesin käyttämät seuranta- ja valvontamekanismit. Oikeus ja velvollisuus seurata ja valvoa rahoitettuja projekteja perustuu Valtionavustuslakiin. Tekesin myöntämä rahoitus tulee käyttää projektisuunnitelman toteuttamiseen lainsäädännön, Tekesin rahoituspäätöksen ja sen yleisten ehtojen mukaisesti. Projektisuunnitelmassa rahoituksen hakija kuvaa projektille asettamansa tavoitteet ja ne toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Tekes seuraa projektien etenemistä pääasiassa asiakkaan toimittamien sisältöraporttien ja kustannustilitysten perusteella. Tarvittaessa Tekesin asiantuntijat käyvät asiakkaan luona tai pyytävät lisätietoja puhelimitse. Hyväksyessään sisältöraportin Tekes on vakuuttunut siitä, että projektissa tehdään sitä työtä, johon Tekesin rahoitus on myönnetty. Jos Tekesin asiantuntijat havaitsevat merkittäviä poikkeamia alkuperäisestä suunnitelmasta tai rahoituksen muut myöntöperusteet eivät ole enää voimassa, Tekes voi keskeyttää projektin, pienentää rahoitusosuuttaan tai purkaa päätöksen. Tekes maksaa rahoituksen jälkikäteen, kun sisältöraportti ja kustannustilitys on hyväksytty. Yritysten tulee lopputilityksen yhteydessä hankkia raportoimistaan kustannuksista yrityksen ulkopuolisen, auktorisoidun tilintarkastajan kertomus, jossa vahvistetaan, että raportoidut kustannukset ovat projektista syntyneitä, yrityksen kirjanpidossa sekä maksettuja. Ennen hyväksymistä Tekesin asiantuntijat arvioivat, vastaavatko projektin raportoima työmäärä ja aikaansaannokset raportoituja kustannuksia. Tekes teettää jälkitarkastuksia jo tilintarkastettuihin projekteihin. Jälkitarkastuksessa Tekesin asiantuntija eli tarkastusvastaava arvioi projektin sisältöä ja ulkopuolinen auktorisoitu tilintarkastaja vastaa projektikirjanpidon tarkastamisesta. Jälkitarkastuksessa pyritään varmistumaan siitä, että rahoituksen saajan kirjallinen raportointi projektista ja sen tuloksista vastaa todellisuudessa tehtyä työtä ja projektista raportoidut kustannukset ovat Tekesin rahoituspäätöksen mukaisia. 3.9 Tekesin valvonta yliopistojen toteuttamisen hankkeiden osalta VTV esittää, että yliopistojen hankkeiden kirjanpidonmukaisten kustannusten ja Tekesille tilitettyjen kustannusten välinen ero oli huomattava. VTV:n toteamus yliopistojen kustannuksista on harhaanjohtava. Tekes on projektirahoittaja, joka rahoittaa projektista rahoituksen saajalle aiheutuvia välittömiä ja välillisiä kustannuksia, ei siis pelkästään viralliseen kirjanpitoon kirjattavissa olevia välittömiä menoja. Tämä on linjassa valtiovarainministeriön johdolla vuonna 2001 laadittuja rahoituksen periaatteita, joiden mukaisesti tietyn politiikan rahoittamiseen osoitetuilla erillismäärärahoilla on perusteltua voida rahoittaa kaikkia hankkeen kustannuksia. Samaan lopputulokseen päätyi myös valtiovarainministeriön johdolla toiminut, vuonna 2007 loppuraporttinsa jättänyt työryhmä. Huomionarvoista on, että VTV on itse ollut mukana kummankin työryhmän työssä ja allekirjoittanut tässä mainitut periaatteet. VTV:n esittämä erillismenoihin perustuva rahoitusmalli olisi johtanut yliopistoissa mittavaan rahoitusvajeeseen, varsinkin kun otetaan huomioon kilpaillun rahoituksen merkittävä osuus yliopiston koko toiminnan volyymista ja tutkimustoiminnassa välillisesti kohdistettavien kustannuserien määrä suhteessa projektin kokonaiskustannuksiin. Tarkastusviraston esittämä rahoitusmalli olisi edellyttänyt yliopistoilta tutkimushank-

15 DM (16) keissa liian suurta omarahoitusta, jolloin vaarana olisi ollut muun muassa opetukseen tarkoitettujen perusvoimavarojen käyttö tutkimukseen ja jopa yliopistojen jättäytyminen kokonaan kilpaillun tutkimusrahoituksen ulkopuolelle Tekesin päätösten perustelut Tarkastusraportissaan VTV viittaa myös siihen, että Tekesin maksatuspäätöksissä on viitattu virheellisesti valtioneuvoston asetukseen, jota ei sovelleta kuntayhteisöille myönnettävään rahoitukseen. Tarkastuksen kohteena olleissa maksatuspäätöksissä on valitettavasti viittaus virheelliseen lainkohtaan. Asiaan kiinnitetään huomiota jatkossa. Kyse on automatisoidusta tietojärjestelmästä johtuvasta virheestä, eikä osoitus siitä, ettei Tekesin kunnallisille organisaatioille myöntämälle rahoitukselle olisi lainsäädännöllistä perustaa, kuten VTV väittää Hankintalain soveltaminen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Valtiontalouden tarkastusvirasto tulkitsee useamman hankkeen kohdalla, että hankkeissa on tehty hankintalain vastaisia suorahankintoja. Laki julkisista hankinnoista koskee myös Tekesin rahoittamien projektien hankintoja. Jos Tekesin myöntämä julkinen tuki on yli puolet projektin kustannuksista, yrityksen tulee noudattaa hankintalakia. Julkisyhteisöjen sekä valtion ja kuntien organisaatioiden tulee noudattaa hankintalakia aina. Tekesin käsityksen mukaan hankkeissa on toimittu julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti. Hankintalainsäädännön noudattamisen on vakiintuneesti tulkittu luovan vahvan olettaman, jonka mukaan hankinnassa ei ole kyse valtiontuesta. 3 Tekes lähtee siitä, että julkiset organisaatiot toimivat hankintalainsäädännön mukaisesti, joten lisäselvitystä hankintojen toteuttamisesta pyydetään ainoastaan, jos on ilmeistä syytä epäillä, ettei hankintalainsäädäntöä ole noudatettu. Tämän on katsottu riittävän valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Julkisten organisaatioiden hankintatoiminnan lainmukaisuuden valvonta ei ole Tekesin tehtävä, eikä Tekesillä ole toimivaltaa tai asianosaisasemaa viedä hankintoihin liittyviä kysymyksiä markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Jos asiakas ei ole noudattanut hankintalakia, Tekes ei maksa myöntämäänsä rahoitusta. Viime kädessä markkinaoikeus ratkaisee julkisten hankintojen lainmukaisuuden. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa Tekes joutuu päättelemään markkinaoikeuden aikaisempien ratkaisujen perusteella, onko rahoituksen saajan toiminta ollut lainmukaista vai ei. Valtiontalouden tarkastusvirastolla on hankintalain soveltamisesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan erilainen näkemys kuin lain valmistelijoilla, hankintalain asiantuntijoilla ja Tekesillä Asiakirjojen julkisuus Tarkastusraportissaan Valtiontalouden tarkastusvirasto viittaa siihen, että Tekes on virheellisesti merkinnyt salassa pidettäviksi asiakirjoja, vaikka asiakirjojen sisältö olisi 3 Oikeuskirjallisuudessa ks. esim. Sánchez Graells, Albert: Public Procurement and the EU Competition Rules (Hart Publishing 2011, s. 120) ja Steinicke, Michael: Public contracts through procurement Can there still be state aid? (teoksessa The Pros & Cons of Competition in/by the Public Sector, Konkurrensverket 2009, s. 137).

16 DM (16) ollut kokonaan tai osittain julkista. Esimerkkeinä tällaisista asiakirjoista tarkastusvirasto mainitsee päätösasiakirjat sekä johtoryhmien ja neuvottelukuntien pöytäkirjat. Tätä koskevat säädökset ovat hyvin selkeät. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 1 mom. 20-kohdan mukaan asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta ovat salassa pidettäviä. Lain 24 1 mom. 21-kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka koskevat opinnäytetyön tai tieteellisen tutkimuksen suunnitelmaa tai perusaineistoa taikka teknologista tai muuta kehittämistyötä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei aiheuta haittaa. Tekesin näkemyksen mukaan tarkastusviraston tulkinta julkisuuslaista on virheellinen. Tekes ei anna ulkopuolisille sellaisia rahoittamiinsa hankkeisiin liittyviä tietoja, jotka kuuluvat liikesalaisuuden piiriin.

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 366 871 000 euroa. Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille - projektin elinkaari - projektien onnistuminen

Tekesin rahoitus yrityksille - projektin elinkaari - projektien onnistuminen Tekesin rahoitus yrityksille - projektin elinkaari - projektien onnistuminen Jari Eklund, 16.1.2012 Esityksen sisältö Projektin elinkaari Rahoituksen hakeminen, esitysvalmistelu ja päätöksenteko Projektien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014. Talousarvion valvontavaliokunta MIETINTÖLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014. Talousarvion valvontavaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talousarvion valvontavaliokunta 27.1.2014 2013/2230(DEC) MIETINTÖLUONNOS vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä

Lisätiedot

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf

Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry Revisorer inom den offentliga förvaltningen och ekonomin rf 1 (1) SAATE Kuntalain mukaan kunnan tilintarkastajan on osana tilintarkastusta tarkastettava,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011

Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma. Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011 Ympäristötieto päätöksenteossa ja suunnittelussa oikeudellinen näkökulma Prof. Kai Kokko Tieto hanke Maaliskuu 2011 Sisältö Ympäristötieto päätöksenteossa Ympäristötiedon kokoamisen prosessit Ympäristötieto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Pvm Dnro 17.3.2005 339/01/2004 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma nro 5/05 Valtuutussäännökset: Laki Metsäntutkimuslaitoksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa ja DM

Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa ja DM Muutokset yritysten rahoituksen kustannusmallissa ja tarkastusraporttipohjassa 9.9. ja 16.9.2014 DM 1321497 Yksinkertaisen kustannusarvion (flat rate) kokeilu Tekesin rahoittamissa hankkeissa Kokeiluun

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

EAKR-rahoitus ja Tekes

EAKR-rahoitus ja Tekes EAKR-rahoitus ja Tekes - EAKR-rahoituksen rooli Tekesissä - Rahoituksen hakeminen - Rahoituksen periaatteet ja rahoitustasot - Hankinnoista Marita Virtanen Jari Toivo EAKR-rahoituksen rooli Tekesissä Euroopan

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Maaliskuu 2016 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Oppimisympäristöjen kehittäminen - yleistavoitteita Kehittää ja

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY

YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY PÄÄTÖS 19.3.2009 YLEISAVUSTUS ULKOMAANKAUPPAA JA YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄVILLE JÄRJESTÖILLE JA YHTEISÖILLE: FINLAND CONVENTION BUREAU RY OHJEET YLEISAVUSTUKSEN HAKEMISESTA, KÄYTTÄMISESTÄ JA

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset

Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset HAKUTIEDOTE 7.2.2013 22/2013 Asia HAKUTIEDOTE 2013 Ammatillinen lisäkoulutus Valtakunnalliset työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset Taustaa Säädösperusta Valtionavustuslaki (688/2001)

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki

Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille. Kimmo Kanto / Markku Lämsä , Helsinki Innovation Scout -rahoituksen haku julkisille tutkimusorganisaatioille Kimmo Kanto / Markku Lämsä 21.9.2016, Helsinki Hallituksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot