Krt-tiedote 2/2013. Krt-tiedote

Transkriptio

1

2 Krt-tiedote 2/2013 Krt-tiedote Krt-tiedote on Kuuloliiton kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sekä sisäkorvaistutteen käyttäjien jäsenlehti. Tiedote lähetetään myös jäsenyhdistyksille, liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenille sekä yhteistyötahoille. Seuraavan lehden aineisto toimitukseen viimeistään Toimitus Kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen, Kuuloliitto ry, Ilkantie 4, Helsinki p (tekstiviestit), tekstipuh. (09) , faksi (09) , kuuloliitto.fi Lehden taitto: Jouko Halonen, iki.fi Kansikuva: Jouko Halonen Krt-toimikunta (Kuto) CI-toimikunta (CiTo) Puheenjohtaja ja tapahtumatyöryhmän vetäjä Sirpa Korkeamäki gmail.com p (tekstiviestit) Vaikuttamistyöryhmä (sis. kansainväliset asiat) Työryhmän vetäjä Kalle Tervaskari tervaskari.fi p (tekstiviestit) Viestintätyöryhmä Työryhmän vetäjä Jouko Halonen iki.fi p Kuton yhdyshenkilö Tarja Kaikkonen (Yhteystiedot yllä) Puheenjohtaja Maire Paltare gmail.com p Tapahtumatyöryhmä Työryhmän vetäjä Kirsi Mikkanen pp.inet.fi Vaikuttamistyöryhmä Työryhmän vetäjä Marja Antola dnainternet.net p (tekstiviestit) Viestintätyöryhmä Työryhmän vetäjä Marja Ylikangas nic.fi p Kansainvälinen työryhmä Työryhmän vetäjä Sari Hirvonen-Skarbö saunalahti.fi p (tekstiviestit CiTon yhdyshenkilö Aikuisten kuntoutussihteeri Margit Hassinen Kuuloliitto ry, Keski-Suomen aluetoimisto Tapionkatu 4 B, Jyväskylä kuuloliitto.fi p

3 Krt-tiedote 2/2013 Tervetuloa kuuroutuneiden viikonloppuun Espooseen Tapahtumaan ovat tervetulleita myös omaiset ja ystävät sekä kaikki kiinnostuneet. Viikonloppu järjestetään Hotelli Siikarannassa, joka sijaitsee Nuuksion kansallispuiston laidalla Siikajärven rannalla. Ohjelma Perjantai Iltaruokailu, saunomismahdollisuus, vapaata yhdessäoloa Lauantai Uima-allas ja saunat käytössä klo 10 12, ohjattu vesijumppa Tinnitus ja ääniyliherkkyys: Korvalääkäri, Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Rytsölä Sunnuntai Ajankohtaista Kuuroutuneiden Pohjoismaisesta Neuvostosta (VDNR) Kuulokoiratoiminta: Vilho ja Hanna Pekkarinen (mukana kuulokoira Lili) Kelan tulkkauspalvelussa vuoden 2014 alussa tapahtuvat muutokset Hinnat Perjantai sunnuntai 120 eur/2hh, 150 eur/1hh (sisältää ohjelman, ruokailut ja majoituksen) Lauantai sunnuntai 100 eur/2hh, 130 eur/1hh Päiväkäynti: lauantai 45 eur, sunnuntai 35 eur (sisältää ohjelman ja ruokailut) Matkoista korvataan Kuuloliiton jäsenyhdistysten jäsenille 30 eur ylittävä osuus julkisten kulkuneuvojen taksan mukaan. Osallistumismaksu laskutetaan jälkikäteen. Perjantaina ja lauantaina järjestetään kimppakuljetus Helsingistä Siikarantaan sekä sunnuntaina Siikarannasta Helsinkiin. Hinta 5 eur/suunta. Ilmoittautumiset viimeistään : Tarja Kaikkonen, Kuuloliitto ry, Ilkantie 4, Helsinki, p (tekstiviestit), kuuloliitto.fi Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdollinen erityisruokavaliosi sekä tarvitsetko kimppakuljetusta. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempia tietoja lähempänä tilaisuutta. 3

4 Krt-tiedote 2/2013 Etätulkkaus Kela käynnisti syksyllä 2011 etätulkkauksen testijakson, joka päättyi keväällä Testijaksolle osallistui 52 tulkkauspalvelua käyttävää henkilöä. Etätulkkausmahdollisuudet laajenevat nyt vaiheittain. Etätulkkausta haetaan Kelalta ja sen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun (= tulkkauspalvelupäätös) asiakas haluaa käyttää etätulkkausta ja että hän pystyy käyttämään etätulkkauslaitteita etätulkkauspalvelu soveltuu asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen asiakas sitoutuu käyttämään etätulkkauspalvelua Hakemuksen liitteeksi tarvitaan myös asiantuntijalausunto etätulkkauksen soveltuvudesta hakijalle. Lausunnosta tulee selvitä millaiset tietokoneenkäyttötaidot hakijalla on, miksi hakija on kiinnostunut käyttämään etätulkkausta, millaista hyötyä hakijalle on etätulkkauksen käyttömahdollisuudesta ja millaista laitekokonaisuutta asiantuntija suosittelee hakijalle. Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus päättää etätulkkauksen myöntämisestä hakemuksen ja lausunnon perusteella. Asiakkaalla tulee olla perus tietokoneenkäyttötaidot hallussa, jotta hän voi käyttää etätulkkausta. Kelan järjestämisvelvollisuuteen ei kuulu tietokoneen käytön peruskurssin järjestäminen etätulkkausasiakkaalle. Kela kustantaa etätulkkauksessa tarvittavat laitteet, ohjelmistot ja laajakaistayhteyden sekä huolehtii käytön opastuksesta ja laitteiden ylläpidosta. Etätulkkaus sopii parhaiten lyhyiden puhelinasioiden hoitamiseen, esimerkiksi kampaajalle soittamiseen tai lääkäriajan varaamiseen. Jos etätulkkauspalvelu tilataan ennakkoon, myös pidempään kestävät tulkkaukset ovat mahdollisia. Etätulkkauksen etuna on, että tulkin aika ei kulu tulkkauspaikalta toiselle siirtymiseen, vaan hän ehtii samassa ajassa tarjota tulkkauspalvelua useammalle asiakkaalle. Tämä helpottaa erityisesti harvaan asuttujen seutujen asiakkaita. Lähde: Kela Lisätietoja: /vammaisten-tulkkauspalvelut_etatulkkaus Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Voit ottaa myös yhteyttä Sirpa Lauréniin tai Tarja Kaikkoseen kuuloliitto.fi, p kuuloliitto.fi, p (tekstiviestit) Kela/Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Peltolantie 3, Turku puhelin , tekstiviesti , faksi , tekstipuhelin , , kela.fi 4

5 Krt-tiedote 2/2013 Kelan asiakastilaisuudet tulkkauspalvelun muutoksista Kela järjestää syksyllä 2013 eri puolilla Suomea asiakastilaisuuksia, joissa tulkkauspalvelun asiakkaille kerrotaan tulkkauspalvelun järjestämisessä vuoden 2014 alussa tapahtuvista muutoksista. Tilaisuudet ovat yhteisiä kaikille tulkkauspalvelun asiakasryhmille. Kela huolehtii tilaisuudessa tarvittavista yleisötulkkausjärjestelyistä. Paikkakunnat, joilla asiakastilaisuus järjestetään: Helsinki, Turku, Tampere, Seinäjoki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Kouvola, Kajaani. (Toim. huom. Lehden painoon mennessä Kelalta ei saatu tietoa asiakastilaisuuksien ajankohdista.) Kela keskittää tulkkien välityspalvelun Turkuun Tulkkauspalvelua välittää tällä hetkellä kolmen yrityksen ryhmittymä, jonka palvelu hankittiin kilpailutuksella vuonna Tulkkauspalvelun välityskeskukset toimivat viidellä eri välitysalueella. Vuoden 2014 alusta Kela keskittää välitystoiminnan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteyteen Turkuun. Sanoista käsin - viittomakielen perusviittomisto -DVD Diakonia-ammattikorkeakoulu on julkaissut yli 5000 viittomaa sisältävän Sanoista käsin viittomakielen perusviittomisto -DVD:n. Teos pohjautuu Kuurojen Liiton 1970-luvulla julkaisemaan viittomakielen kuvasanakirjaan. Uutuusteos on ensimmäinen DVD-muotoinen suomalaisen viittomakielen perusviittomisto, joka palvelee kaikkia suomalaista viittomakieltä ja viittomakommunikaatiota käyttäviä sekä niitä opiskelevia. Teos soveltuu erinomaisesti itseopiskeluun, oppimateriaaliksi viittomakielen kursseille ja muuhun viittomien opetukseen sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstölle viittomien opiskelun tueksi. DVD:llä nähdään kokeneet viittomakielen käyttäjät Eija Auvo ja Tauno Jokela. Teoksen ovat toimittaneet Satu Marku ja Terhi Rissanen, ja tuotanto on Diakonia-ammattikorkeakoulun. Tilaa oma kappaleesi Sanoista käsin -DVD:tä: diak.fi tai Granum-palvelun kautta: /granum/kirjantiedot.php?tuote_id=23454 Hinta: 43 eur (+ postikulut 5 eur tai paketin painon mukaan) 5

6 Krt-tiedote 2/2013 Lisätietoja: Viitotun puheen DVD Humanistisesta ammattikorkeakoulusta keväällä 2013 valmistunut viittomakielen tulkki Saara Pihlainen teki opinnäytetyönä viitotun puheen oppimateriaali -DVD:n. Oppimateriaali on suunnattu aikuisille ja sen avulla voi kerrata jo opittuja asioita, mm. sormituksen ymmärtämistä, viitotun puheen ymmärtämistä ja harjoitella viitotun puheen tuottamista. Saara Pihlainen on suunnitellut aineiston sisällön ja viittonut tehtävät. Kuvaus ja editointi ovat Roni Tattarin työtä. DVD:n hinta on 20 eur ja se sisältää postituskulut. Lisätietoja ja tilaukset: Sirpa Laurén kuuloliitto.fi p

7 Krt-tiedote 2/2013 Euro-CIU Symposium , Istanbul, Turkki Osallistuin Kuuloliiton edustajana Euro-CIUn Symposiumiin ja yleiskokoukseen Symposium ja kokous järjestettiin Turkissa Istanbulissa. Symposium oli erittäin mielenkiintoinen, mutta toisaalta siellä oli liikaa ohjelmaa eikä tarpeeksi aikaa keskusteluun. Osa yleisöstä väsyi päivän mittaan ja iltapäivän viimeisinä tunteina paikalla olivatkin vain sitkeimmät sissit. Seuraavassa on muistiinpanoja symposiumista. Mahdolliset virheet ovat muistiinpanojen tekijän, saa oikaista jos on parempaa tietoa jollakin. Symposiumin aihe oli Young CI-Users: Re/Habilitation, Education and Inclusive Aspects eli Nuoret sisäkorvaimplantin käyttäjät: Kuntoutus, koulutus ja esteettömyys. Symposiumiin oli kutsuttu kuntoutuksen ja lääketieteen asiantuntijoita kertomaan lasten implantoinnista ja kuntoutuksesta. Esityksiä oli melko paljon yhdelle päivälle, kahden avauspuheenvuoron lisäksi yhteensä 15 luentoa. Lisäksi implantoidut lapset esittivät turkkilaisia kansantansseja, ja aivorunkoimplantin saanut mies soitti kitaraa. Turkissa on seitsemän sairaalaa joissa leikataan implantteja. Implantin käyttäjistä 79 % on lapsia. Lapset leikataan yleensä yhden vuoden ikäisinä. Leikkaukset maksaa Social Security Institute. Implantin käyttäjiä on tällä hetkellä Turkin CI-järjestö perustettiin v Dr. Gonca Sennaroglu, Hacettepe University Faculty of Health Sciences Audilogy Program: Lasten kuulo testataan hyvin aikaisin. Leikkauksia tehdään yhden vuoden ikäisille lapsille. Implanttileikkaukset aloitettiin v Sairaaloissa on moniammatilliset tiimit jotka seuraavat implantoitujen lasten kuntoutumista. Implantoidut aikuiset lähetetään sairaalasta jo kolmen tai neljän päivän kuluttua, implantti aktivoituna. Ennen odotettiin 2-4 viikkoa. Implantoidun henkilön perheen osallistumista pidetään tärkeänä. Perheen tulisi saada paljon tietoa jotta perheenjäsenet voisivat tukea implantoitua henkilöä. Dr. Aylin Ciftci, Ministry of Family and Social Policies: Turkissa kuulovammaiset menevät erityiskouluihin. Huonokuuloiset ja kuurot ovat samoissa kouluissa. Implanttileikkaukset koetaan taakkana. Leikkauksien etuja ei ymmärretä. 7

8 Krt-tiedote 2/2013 Dr. Esra Yucel, Hacettepe University Faculty of Health Sciences Audilogy Program: Implantoinnin tavoitteena on täysi integraatio yhteiskuntaan. Kouluissa otetaan käyttöön auditiivinen lähestymistapa ja käytetään apuvälineitä kuten FM-laitetta. Aikaisin implatoiduilla lapsilla on hyvät kirjoitustaidot, hyvät kielelliset valmiudet ja hyvät sosiaaliset taidot. He myös pärjäävät paremmin akateemisilla urilla. Dr. Esser-Leyding, Hannover, Saksa: Implantoitujen lasten vanhemmat usein epäilevät lastensa kykyjä. Saksassa on tutkittu implantoitujen lasten puheen kehitystä kolmen vuoden ajan. Lapsia on testattu kronologisen iän mukaan, ei kuuloiän mukaan. Varhain implantoidut lapset pärjäävät paremmin kuin myöhäisemmällä iällä implantoidut lapset. Vaikuttaa myös siltä, että varhain implantoiduilla lapsilla on paremmat sosiaaliset taidot. Jos lapsi implantoidaan viidennen ikävuoden jälkeen, puheen kehittyminen on vaikeata. Nämä lapset eivät ehkä koskaan opi ymmärtämään puhetta, mutta kiinnittävät kyllä huomiota ääniin. Lapsille ei pitäisi tehdä kaikkea valmiiksi, vaan antaa lasten oppia itse tekemällä. Leo de Raeve, Independent Information Centre on Cochlear Implants, Belgia: Belgian pohjoisosassa Flanderissa aloitettiin implanttileikkaukset v Belgian hallitus on korvannut implantoitujen lasten bilateraaliset implantit vuodesta 2010 alkaen. Lapset implantoidaan keskimäärin kuukauden iässä. Varhainen implantointi johtaa parempaan kuulemiseen ja parempiin suhteisiin lapsen vanhempien kanssa. Sosiaalisia ja emotionaalisia ongelmia on vähemmän. Bilateraalisen implantoinnin ansiosta puheen ymmärtäminen, äänten paikantaminen ja meluisassa ympäristössä kuunteleminen sujuu paremmin. Toisaalta myös vaatimukset molemmin puolin implantoitua lasta kohtaan ovat suuremmat. Independent Information Centre käyttää viittomia lasten kanssa tukeakseen puheen varhaista kehittymistä. Implantoidut lapset aloittavat koulunsa kuurojen kouluissa, joissa käytetään oraalisia opetusmenetelmiä. Myöhemmin lapset siirtyvät normaalikouluihin. Lapset saavat kielen kehittämisessä tukea erityisopettajalta neljä tuntia viikossa. Implantoidut lapset tarvitsevat myös kontakteja muihin implantoituihin lapsiin. Flanderissa järjestetään näille lapsille kokoontumisia kerran kuukaudessa. Joka vuosi elokuussa järjestetään Deaf Holiday Week. 8

9 Krt-tiedote 2/2013 John Briggs, Senior Audiologist, Englanti: Esityksen aiheena oli se, kuinka implanttikeskusta johdetaan. Briggs on juuri jäänyt eläkkeelle East Anglian implanttikeskuksesta. East Anglian alueella on 5,5 miljoonaa asukasta. Tunnettu East Anglian kaupunki on Cambridge. Implanttikeskus arvioi potentiaaliset implantin saajat, tekee leikkaukset, ohjelmoi implantin, arvioi tulokset, kouluttaa ja neuvoo käyttäjiä ja heidän omaisiaan, tekee yhteistyötä alueellisten implanttiklinikoiden kanssa jotka lähettävät heille potilaitaan. On tärkeätä, että implantin saajalla on realistiset odotukset ja että keskus tuntee sekä lapsipotilaan että hänen perheensä. Implantoitujen määrä kasvaa koko ajan. On tärkeätä oppia käyttämään implanttikeskuksien resursseja tehokkaasti. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että LAPSI ON LAPSI, EIKÄ MIKÄÄN PROJEKTI. Edellisten puhujien lisäksi puheenvuoroja käyttivät: Lorna Lord, The Ear Foundation, Nottingham, Aiheena International Friendship Week Thesa Amat (Euro-CIUn hallituksen jäsen) AICE, Espanja, Aiheena kuulovammaisten ongelmat Espanjassa Marianne Rintala, LapCI, Suomi, esitteli CIsu-pajan toimintaa /112.html Muistiin merkitsi Jaana Linna Kuulokynnys-verkkosivuille on tuotettu tulkkauspalveluoppaan aineistoa viitotulla puheella. /kuulokynnys/kommunikaatio/videopankki/ Haluatko keskustella tulkkauspalvelusta? Tarvitsetko rohkaisua tulkinkäyttöön tulkkauspalvelua jo käyttäviltä? Vertaistukea ja -neuvontaa on saatavilla ylläpitämältäni (suljetulta) sähköpostiryhmältä. Voit ilmoittautua ryhmän jäseneksi lähettämällä viestin osoitteeseen: gmail.com Kirjoita viestin otsikoksi isoilla kirjaimilla: ILMOITTAUTUMINEN T-RYHMÄÄN 9

10 Krt-tiedote 2/2013 Kuuroutuneiden Pohjoismaisen Neuvoston (Vuxendövas Nordiska Råd, VDNR) vuosikokous ja seminaari , Kungälv, Ruotsi Osallistujat Stieg Vennström, sihteeristö Kerstin Kjellberg, Vuxendöva i Sverige, VIS Trine L. Gaarsdahl, Høreforeningen (Tanska) Kirsten Brandt, Høreforeningen (Ole Matthesenin varahenkilö) Kalle Tervaskari, Kuuloliitto Sari Hirvonen-Skarbö, Kuuloliitto Este Gith Holmgren, Vuxendöva i Sverige Ole Matthesen, Høreforeningen Anne-Marie Frøland, Hørselshemmedes Landsforbund, HLF (Norja) Synnøve Solhaugen Engen, Hørselshemmedes Landsforbund Tänä vuonna Norjan HLFlla oli valtuustonsa kokous samana viikonloppuna kuin VDNR, joten paikalla ei ollut yhtään norjalaista. Ruotsin toinen edustaja sairastui juuri muutamaa päivää ennen kokousta, joten VISin edustuskin oli vajaa. Meillä oli nyt omat, ruotsia kirjoittavat kirjoitustulkit mukana, ja tulkkaus sujui loistavasti. Itse kokous meni niin, että Minut valittiin kokouksen puheenjohtajaksi, Sari sihteeriksi sekä Kerstin ja Trine pöytäkirjan tarkastajiksi. Stieg pani meidät pakkorakoon: Ei suostunut enää ottamaan mitään tehtävää itselleen, Se on loppu nyt! Hyväksyttiin toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. Jäsenmaksuksi päätettiin 500 euroa per jäsenjärjestö. Jäsenjärjestöjä on nyt neljä. Sääntötyöryhmä oli tehnyt ehdotuksensa uusista säännöistä. Säännöissä mm. ehdotettiin, että VDNRn nimi muutetaan kuuroutuneiden ja CI-käyttäjien järjestöksi uusilla kirjaimilla: VDCINR. VDNRssa mukana olevat CI-käyttäjät ovat myös kuuroutuneita. Tämä on aika selkeyttävä määritelmä. Nimeä ei muuteta. Sääntöjä väännettiin lähes koko perjantai-päivä. Sovittiin, että uudet säännöt esitetään ja hyväksytään seuraavana päivänä nopeasti. Ei se onnistunutkaan. Kun näytti siltä, että meillä oli edessä ihan sama käsittely, kuin edellisenä päivänä, pidin parhaimpana keskeyttää sääntökäsittelyn, ja todeta, että käytämme vanhoja sääntöjä vielä tämän kokouksen ajan. Uudet säännöt käsitellään sitten paremmin valmisteltuna ensi vuonna. Vuoden 2014 vuosikokouksesta sovittiin, että se pidetään Suomessa joko tai , ilmeisemmin Nyt kuulin, että jälkimmäiseen aikaan olisi myös Eurovaalit. Mutta onhan olemassa ennakkoäänestys. VDNRlle valittiin uudet toimijat: Puheenjohtajaksi Trine, sihteeriksi Sari, rahastonhoi- 10

11 Krt-tiedote 2/2013 tajaksi Kalle, tilintarkastajaksi Maria Kananen. Varatilintarkastajan pesti jäi avoimeksi, emme edes tienneet, että sellainenkin olisi pitänyt ehdottaa. Todettiin, että Stiegin hoitama sihteeristö -homma jaetaan nyt kolmelle henkilölle: puheenjohtaja Trine, sihteeri Sari ja rahastonhoitaja Kalle, jonka vastuulle pääosin tulee myös VDNR:n kotisivun ylläpito. Tarja Kaikkonen avustaa kotisivujen ylläpidossa mahdollisuuksien mukaan. VDNRn nimen kirjoittavat jatkossa puheenjohtaja Trine ja rahastonhoitaja Kalle kumpikin yksin. Tämän vuoden teemasta ja seminaarista oli vastuussa Norja, mutta kun paikalla ei ollut ketään norjalaista paikalla, Sari pyysi, että hän saisi esitellä EURO-CIUn toimintaa. Tämä sopi meille. Raportit menneeltä vuodelta. Aika ei riittänyt, ja vain Kuuloliitosta oli tehty kirjallinen raportti. Ei esitelty sitten kenenkään raporttia, vaan se jäänee Tanskassa järjestettävän Pohjoismaisen kuuroutuneiden kesäviikon ratoksi ja kotisivujen täytteeksi. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Toimintasuunnitelmaan ehdotettiin muutamiin kohtiin kuuroutuneet-sanan perään CI-käyttäjät, ja lisättiin kysymysmerkillä sanapari Facebook-konto (tili)? Talousarvion painettuun tekstiin Sari ehdotti, minä vastustin, tanskalaiset jääväsivät itsensä, joten Kerstinin ääni ratkaisi. VDNR:n avustus kesäviikolle: Se oli ollut Härnösandissa 400 euroa, Turussa 400 euroa, nyt oli ehdotettu Tanskaan 500 euroa. Sari pani paremmaksi ja läpi meni 800 euroa. Hilpeä 100 % korotus kahden vuoden takaiseen. Vuonna 2014 Kuuloliitto vastaa kokousjärjestelyistä ja seminaarin teemasta. Kustannuksista vastaa VDNR Pohjoismaiden Neuvoston alaisen Nordens Välfärdscenterin (NVC) avustuksella. Avustukset ovat olleet nyt kahtena viimeisenä vuotena SEK eli noin 3500 euroa. Saamme toivottavasti järjestettyä asiat niin, että ainakin seminaariin tulee runsaasti osanottajia Suomesta. Kalle Tervaskari Edessä vasemmalta Kerstin Kjellberg, Kirsten Brandt, Trine L. Gaarsdahl. Takana vasemmalta Stieg Vennström, Kalle Tervaskari, Sari Hirvonen-Skarbö Kuva: Kalle Tervaskari 11

12 Krt-tiedote 2/2013 Implantoidun opeteltava uudelleen kuuntelemaan musiikkia CI-viikonloppu järjestettiin Turussa Tällä kertaa haettiin työpajoissa rohkeutta äänenkäyttöön ja kuulemiseen. Tapahtuman järjestelyistä vastasi tuttuun tapaan CI-toimikunnan tapahtumatyöryhmä vetäjänsä Kirsi Mikkasen johdolla. Vertaistuen saanti oli lähes 80 osanottajalle jälleen tärkeä osa tapahtumaa. Musiikkityöpajaa veti muusikko Russ Palmer yhdessä opettaja Sirpa Ääri-Vähäkylän kanssa, kosketusviestintätyöpajaa KT Riitta Lahtinen ja äänenkäyttötyöpajaa puheterapeutti Arja Sjövall (HUS). että ääni ei lähde pelkästään suusta vaan siihen tarvitaan koko kehoa. Puheterapeutti Arja Sjövall totesi, että vaikka osa huonokuuloisista puhuu kovalla äänellä, ei sitä voi yleistää. Osa puhuu turhankin hiljaa. Äänenkäyttöään voi harjoitella. Oikea hengitystekniikka auttaa äänen tuottoa samoin kuin ryhti ja rentous. Kukaan ei kuule aina eikä saa aina selvää, muistutti Arja Sjövall. Jos ei kuule kaverin puheesta jotain osaa, voi toistaa sen, minkä kuuli, niin toinen voi täydentää eikä hänen tarvitse aloittaa alusta. Väsyneenä ja stressaantuneena kuulee huonommin. Puhelin jännittää monia huonokuuloisia. Harjoittelu tuttujen kanssa lieventää jännitystä. Älypuhelin ei välttämättä ole paras äänen laadultaan. Paula ja Marti Vaattovaara, jotka olivat tulleet CIviikonloppuun Kolarista saakka, kokeilivat Anna- Maria Toivosen ohjeiden mukaan, miten ääni resonoi kehossa. Koko keho käyttöön Välineitä oman äänen löytämiseen ja rohkeaan käyttämiseen antoi musiikkiterapeutti-musiikkipedagogi Anna-Maria Toivonen. Hän sai osanottajat huomaamaan, Harjoittelulla musiikin makuun Tuplaimplantoitu muusikko Russ Palmer ihastuttaa ja ihmetyttääkin taidoillaan säveltää ja esittää musiikkiaan. Työpajan pidon lisäksi hän esiintyi illanistujaisissa Juha Sarkkolan kanssa. Työpajalta suoraan bändiin oli bongattu Ville Myllymäki. Palmer paljasti vastikään huomanneensa, että kuulee musiikin paremmin lierihattu päässään. Se auttaa häntä esiintyessään pysymään balanssissa. Sitä kannattaa muidenkin kokeilla. Monet sisäkorvaistutteen käyttäjät sanovat, etteivät nauti musiikista. Palmerin mukaan musiikin kuulemiseen implanteilla vaikuttavat sekä laitteen säädöt että oma harjoittelu. Muusikkona hän on klinikalla tehtävissä säädöissä tarkkana ja vaatii, että tietty ääni pitää kuulostaa oikealta. 12

13 Krt-tiedote Hän rohkaisi implantisteja laulamaan karaokea, äänittämään omaa lauluaan ja kuuntelemaan sitä. Harjoittelulla oppii sekä kuuntelemaan musiikkia entistä paremmin että esimerkiksi laulamaan paremmin. Musiikkityöpajaan osallistunut Jarkko Vilponen kertoi, että siellä mm. tunnistettiin soittimia cd-levyn kappaleista. Se oli haastavaa. Osanottajat pääsivät myös kokeilemaan erilaisia soittimia. Oma suosikkini on rummut. Huomasin, että vielä äänet eivät uudemmalla implantillani (aktivoitu maaliskuussa 2012) kuulostaneet luonnollisilta, hän kertoi. Pajassa myös laulettiin joitakin kansanlauluja. Oma ääni kuului voimakkaasti ja sen suhteuttaminen muihin vaati harjoittelua. Kuuroutumisen ja implantoinnin myötä musiikkia on opeteltava uudelleen kuuntelemaan. Viestejä iholle Kosketusviestintätyöpajaa veti alan äiti, KT Riitta Lahtinen, joka on tehnyt sosiaalishaptisesta kommunikaatiosta väitöskirjansa. Viestejä annetaan siinä keholle tuntoaistin, liikkeen ja painovoiman avulla. Kuuro-sokeaa voi auttaa esim. tilan hahmottamisessa piirtämällä tila sormella selkään. Työpajaan osallistunut Ninn u Ahlgren Kangasalta totesi, että ihmisethän käyttävät kosketusviestintää paljon tiedostamattakin. Aivoista ja kuulemisesta luennoi audiologi Jaakko Salonen TYKS:sta. Sisäkorvaistutteiden maahantuojien edustajat esittelivät uutuuksiaan. Lapsille oli omaa ohjelmaa, jota tarjosi LapCi ry CIsu-pajassaan. Eeva-Liisa Kulju 2/2013 CI-toimikunta Viikonlopun yhteydessä järjestettiin CI-toimikunnan yleiskokous. Yleiskokous päätti jatkaa vuodella (2014) nykyisen CI-toimikunnan ja puheenjohtaja Maire Paltaren toimikautta, samalla täydennettiin työryhmiä. Tavoitteena on saada toimikunnan rytmi yhteneväiseksi Kuuloliiton kolmivuotisen rytmin kanssa. Toimikunnan valinta tehdään siis liittokokousvuonna. Viestintätyöryhmän jäsenet ovat Marja Ylikangas (työryhmän vetäjä), sekä uusina Maria Kananen ja Sari-Anne Koskela. Tapahtumatyöryhmässä jatkavat Kirsi Mikkanen (työryhmän vetäjä), Ulla Konkarikoski, Sari Kallio ja Milla Päiväniemi. Työryhmään tuli uutena Ritva Leino vaikuttamistyöryhmästä. Kansainvälisessä työryhmässä ovat Sari Hirvonen-Skarbö (työryhmän vetäjä), Niklas Wenman, Jaana Linna ja Maria Smeds. Vaikuttamistyöryhmään kuuluvat Marja Antola (työryhmän vetäjä), Maire Paltare ja Sari Hirvonen-Skarbö. Kopolassa järjestettävät kommunikaatiokurssit 2014 Viitotun puheen kurssi Huulioluvunkurssi ja Lisätietoja : Kuntoutus-Auris, Kopolan toimipiste, johtaja Satu Laitinen, Velisjärventie 50, Kuhmoinen, p. (03) , satu kuuloliitto.fi Kurssit rahoittaa Ray 13

14 Krt-tiedote 2/2013 Saunatulkkausta Turussa: mustaa valkoiselle hämärissä oloissa Jo ennen syksyn Ci-viikonloppua olin saanut vihiä Tulevasta Tapauksesta: lauantaiiltana 7.9. Suomen Turussa järjestettäisiin (tiettävästi) Euroopan ensimmäinen kirjoitustulkattu saunavuoro. Mahtoiko olla kyse vain maailman turuilla kiertävästä kuumasta huhusta siitä piti ottaa selvää! Saunan lauteilla naurettiin ja juteltiin viimeiset kuulumiset. Saunassa parannettiin maailmaa: käytiin neuvotteluja, sielu ja mieli puhdistuneina ratkaistiin kriisejä tai saatettiin solmia jopa historiallisia sopimuksia. Oli siis täysin epäreilua, että me saunakuurot jäimme toistuvasti tästä kaikesta paitsi! Jospa vain kirjoitustulkki pystyisi työskentelemään saunan kosteudessa, oli L. pohtinut ja saanut asiantuntijoilta vedenpitävän vinkin: viisasten kivi olisi kivipaperi. Sen lisäksi ei tarvittaisi kuin laadukas permanent-tussi. Sekä tietenkin kirjoitustulkki tai mielellään pari kynää käyttämään. H-hetken lähestyessä testiryhmämme, L.M.E. (kokonaista kolme naista), kokoontui opiston suurelle saunalle. Tehtävään esimerkillisesti paneutunut tulkki oli saapunut varusteineen paikalle yhdessä asianmukaisesti pukeutuneen kirjoitustulkkiopiskelijan kanssa. Ensimmäiset mustan tussin vedot määrittelivät sopivan tekstikoon ja kivipaperin valkea pinta oli valmis välittämään syvällisiä ajatuksiamme: Omat kokemukseni kirjoitustulkkauksesta olivat tähän mennessä olleet varsin rajalliset. Olin toki kuullut mitä moninaisimmista tulkinkäyttömahdollisuuksista: yksi kertoi tilaavansa tulkin aina perhejuhliin, toinen joogatunneille, kolmas allasvoimisteluun. Itse en ollut kaivannut tulkkia vastaavissa tilanteissa, edes vesijumpparyhmässä, vaikka korva piti jättää pukukaappiin. Sen sijaan jumpan jälkeinen naisten sauna oli se paikka, jossa usein koki jäävänsä ulkopuoliseksi. L: Hei, mistä tänne saa valoa? M: Oisko tuolla käytävällä katkasijaa? E: Ei voi olla totta eiks täällä tosiaan oo valaistusta! Lehtiön sivut täyttyivät ripeään tahtiin, kunnes merkinnät äkkiä katkeavat: Poistun, PAISTUN Johtopäätöksenä kokeilusta ryhmä tote- 14

15 Krt-tiedote aa: Kokemustemme valossa tulokset ovat lupaavia, joskin hienosäätöä kaipaavia. Jatkotutkimukset tuonevat lisävalaistusta asiaan. Saunatulkkaus ei jää tähän! 2/2013 PS. Tulkkauksessa syntynyt materiaali on asianmukaisesti hävitetty saunan pesässä polttamalla. Testiryhmän puolesta, M. (Minna Pätäri), teksti L. (Liisa Sammalpenger), kuvat CI-kerhot Paikalliset CI-kerhot kokoontuvat säännöllisesti Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Seuraa ilmoittelua kerhotapaamisten ajankohdista paikallisten kuuloyhdistysten verkkosivuilta, Facebookista ja CIsäpiiristä, tai kysy suoraan kerhojen vetäjiltä. Helsinki, CiBeli: Kokoontumiset n. kerran kuussa tiistaisin klo 18, os. Saaran koti, Bulevardi 19 A 1 Vetäjä Titi Rolin, p , kolumbus.fi Lahti, CI-kerho: Kokoontumisia silloin tällöin, os. Lahden invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3.krs Vetäjä Sari Lindgren, p , peikko.com Tampere, CI-kerho: Kokoontumiset n. kerran kuussa maanantaisin klo 18, os. Lahjan ja Esan tupa, Hämeenpuisto 15 A 1, 1.krs. Vetäjä Sirkka Mattila, p (tekstiviestit), gmail.com Turku, CI-kerho: Kokoontumiset n. kerran kuussa lauantaisin klo 15, os. Simpukka, Kauppiaskatu 21 A 1 Vetäjät Eva Löfman p , vaestoliitto.fi ja Maria Smeds p (tekstiviestit), saunalahti.fi 15

16 Krt-tiedote 2/2013 Pohjoismainen kuuroutuneiden kesäviikko Tanskassa Tanskan Kuuloliitto kutsui norjalaisia, ruotsalaisia, suomalaisia ja tanskalaisia kuuroutuneita, huonokuuloisia ja CI-käyttäjiä kesäviikolle Tanskan kuurojen ja kuulovammaisten kansanopistolle Castberggårdiin, joka sijaitsee lähellä Vejlen kaupunkia Jyllannin itärannikolla Kattegatin lahden rannalla. Illansuussa muutama isäntämme tuli hakemaan meitä. Puolen tunnin bussimatkan jälkeen saavuimme Urleviin Castberggårdiin. Matka tehtiin omakustannuksella, tulkeista kuitenkin vastasi Kela. Meitä suomalaisia osallistui kolmetoista henkilöä viiden tulkin avustamina. Tarja Kaikkonen ja Kalle Tervaskari auttoivat monimutkaisissa matkajärjestelyissä: maksut, lentokone, juna, bussi. Jo kuukausi ennen matkaa sähköpostissa ja Facebookin matkalle lähtijöiden ryhmässä viestit kulkivat ahkerasti. Sunnuntai Tapasimme Helsinki-Vantaa Lentokentällä. Suurin osa lähtijöistä oli entuudestaan tuttuja, mutta siinä tunnin aikana ensikertalaisetkin oppivat ainakin yhdistämään nimen ja kasvot. Kastrupin lentokentältä ajoimme junalla läpi Själlannin ja Odensen saaren ja runsaan parin tunnin ajon jälkeen saavuimme Jyllantiin, joka on Tanskan suurin saari. Meillä oli Vejlen kaupungissa nelisen tuntia aikaa. Katselimme kaupunkia, joka oli sekoitus vanhaa ja uutta. Söimme paikallisessa ravintolassa. Meitä varmaan pelmahti liian iso joukko, koska annoksia piti odottaa kauan. Aloin jo epäillä, ettemme ehdi bussiin. Perillä me kolme - neljä ensikertalaista katselimme vanhojen pohjoismaalaisten tapaamisriemua. Monet olivat olleet useasti näillä kesäviikoilla. Ei silti, kyllä meidät uudetkin otettiin vastaan ystävällisesti. Ilta olikin jo niin pitkällä, että saimme huoneiden avaimet ja iltapalan. Maanantaina olisi aikainen herätys. Maanantai Kaarina Niinimäki Aamulla meille esiteltiin Castberggårdia, muun muassa lasten päiväkoti, kuurojen luokat, maalaus- ja lasimaalaushuoneet, informaatiohuone ja käytävällä seinään kiinnitetyt hirven ja kauriin päät, koska eläimet ampuneen miesopettajan kotiin ne eivät mahtuneet. Castberggård on alun perin pappila. Kuulovammaisten ja kuurojen kansanopisto perustettiin Castberggårdiin vuonna Opiston alueella on m2 maata. Energiaprojektin aikana opistolle on pystytetty aurinkopaneelia, ne vastaavat 66 talon energiankulutukseen. 16

17 Krt-tiedote 2/2013 Esittelyn jälkeen mentiin isoon voimistelusaliin, jossa luennot pidettiin. Trine Lindhardt Gaarsdahl toivotti meidät tervetulleiksi Castberggårdiin. Gert tunsi jalan menetyksen jälkeen olevansa kuin pussissa, josta hän pikku hiljaa repi itsensä ulos Meillä oli mielenkiintoinen esitelmä motivaatiosta Kiitos haasteesta. Noin 40-vuotias Gert Rune on syöpäpotilas ja teräsmies. Hän kertoi kokemuksistaan ja sairaskertomuksestaan. Hän sairastui 16-vuotiaana luusyöpään vasemmassa jalassa. Polven alapuolelle laitettiin proteesi. Tämän jälkeen Gert alkoi harrastaa uimista, ja hän on osallistunut mm. paralympialaisiin ja teräsmieskisoihin. Verkkosivu: 17 Seuraavaksi oli vuorossa visuaalista kommunikaatiota koskevat puheenvuorot: Kuuloliitto, Suomi ja Tegnstuen, Tanska. Liisa Sammalberger kertoi Suomen kuuroutuneiden nykytilanteesta, muun muassa eri kommunikaatiomenetelmistä kuten viitottu puhe ja tukiviittomat. Mette Bertelsen Tanskasta työskentelee IT-alalla. Hän on kuuro. Hän kertoi, että Tanskassa on 4000 kuuroa ja vaikeasti kuulovammaista. Illalla meillä oli rivitanssia. Osa osallistujista meni tanssimaan mukaan ja seurasi, miten rivitanssi syntyi. Jokainen osallistui tanssiin, 4 askelta, eteenpäin ja sitten taaksepäin ja sitten oikealle ja vasemmalle. Kaikki meni mukavasti. Tiistai Kirsi-Marja Nurminen-Rahkonen Aamiaisella saatiin taas nauttia runsaasta auringonpaisteesta, että verhoja piti vedellä välillä eteen. Ohjelmassa oli Norjan, Ruotsin ja Suomen raportit, joista oheiset otteet Norjasta ja Ruotsista. Norja kertoi virallisen tahojen olevan yhteistyössä HLF:n kanssa. Vertaistoiminnalla parannetaan arkea. Ympäri Norjaa on 6 ryhmää antamassa koulutusta. Kuntoutus on kaksiosainen: Ennaltaehkäisy ja kuntoutus. Oslon alueella on helpompi saada kuntoutusta kuin reuna-alueilla. Asi-

18 Krt-tiedote 2/2013 oihin vaikutetaan poliittisesti seuraamalla ja kannanotoilla. Tekstiviestipalvelu alkaa vuonna Briskebyn osaamiskeskus pitää suosittuja Pidä työsi -kursseja. HLF kauppaa paristoja ja lisälaitteita. Jäsen saa vakuutuksesta, sähköstä ja bensiinistä alennuksia sekä ilmaiset asianajajapalvelut asialle kuin asialle. Norjassa kuurot käyttävät viittomakieltä. Viitottua Norjaa käytetään usein viittomakielen kanssa. MHS:n (Mund Hand System) käyttö oli loppunut. Lapsista 95 % saa implantin. Harvaan asutussa maassa on vaikeaa järjestää kielikursseja ja myös harjoituskumppania ei aina löydy. Kirjoitustulkkausta on ollut 6 vuotta ja kaikilla on oikeus siihen. Pohjois-Norjassa on hankalaa saada tulkkausta tulkkien vähäisyyden takia. 2 viikon matkoille saa tulkin. Etätulkkausta on tarjottu opiskelijoille. Ruotsin järjestö saa valtiolta 1,3 miljoonaa kruunua. Liiton jäsenmaksu on 100 kr ja keski-ikä 75 v. Järjestöllä on oma PR -ryhmä. Joka vuosi on CI-konferenssi, jossa on myös lääkäreitä ja asiantuntijoita. Useilla paikallisjärjestöillä on kuuleva puheenjohtaja. Järjestöllä on etupoliittinen ohjelma. Järjestetään myös kurssi miten työskennellä poliittisesti ja kuinka poliitikkojen kanssa ollaan. Norja kertoi oman osuutensa visuaalisesta kommunikaatiosta. Tuli esille NAV (Ny Arbeids- og Velferdsforvaltnin = Työ- ja Hyvinvointikeskus), jolla on keskuksia ympäri Norjaa. Se toimii julkisena virastona ja omaa julkisen velvoitteen auttaa hakijaa kaikissa ongelmissa mm. työ-, asumis-, eläke-, vammaisuus- ja kuntoutusasioissa. Tämän jälkeen saimme infoa tulevasta retkestä Horsensin vanhaan vankilaan ja kiertoajelusta kaupungissa. Vankilassa käytetty mestauskirves Lähestyessämme Horsensia bussimme ikkunasta näimme suuren ja hyvin vanhatyylisen kerrostalon kaupungin mäen päällä. Sen ympärillä ei näkynyt samankorkuisia rakennuksia, joten näky oli kummitusmainen. Pian olimmekin kyseisen talon pihalla. Ennen vankilakierrosta istuttiin luentosalissa, jossa tarjottiin kahvit. Lippispäinen nuorekas entinen linnakundi toimi oppaana ja kertoi videokuvien kera vankilan historiasta ja muutamista kuuluisista vangeista. Vankila oli perustettu 1853 ja sinne mahtui 502 vankia. Vangit jaettiin rikostaustansa perusteella eri kerroksiin. Ylin kerros varattiin motoristijengeille ja heillä oli hulppea kokoushuone upeilla seinämaalauksilla ja nahkaisine sohvakalustoineen. Seinämaalaukset oli vapaaehtoinen, maalausta taitava vanki tehnyt eri puolille vankilaa. Vankilassa oli toimeenpantu aikojen kuluessa 50 kuolemantuomiota, joista viimeinen Kuolemantuomio lakkautettiin pyövelin epäonnistuttua ikävästi viimeisessä tehtävässään. Mestauskirves pölkkyineen museoitiin ja saatoimme nähdä kirveen valtavan koon, puolimetrinen terä. Kuuluisan vankilapaon teki vuonna 1949 Lorenzen, kun sai kaivettua tunnelin ulos ja aukko oli piilossa pienen seinäkaapin valetakaseinän takana. Hiekkaa oli sieltä kaivettu ja viety pois sukissa. Kaappi oli tosiaan vaatimattoman pieni, puolisen metriä leveä ja korkea. Häneltä jäi jälkeen sanonta Jos on tahto, on myös tie raapustettuna pahville. Vankila lopetettiin vuonna 2006 kun uusi vankila valmistui. Horsensin kiertoajelulla nähtiin kauniita pientaloja puutarhoineen ja keskustaa. Kirkkojen ympärillä oli upeita hautausmaita. 18

19 Krt-tiedote 2/2013 Keskiviikko oli retkipäivä Määränpää oli Thyn Kansallispuisto Pohjois-Jyllannissa Pohjanmeren puolella. Matkaa sinne oli majapaikastamme noin 200 km. Meillä oli kaksikerroksinen loistobussi, ilmastointi ja wc kuuluivat varustukseen. Tulkkauskin saatiin toimimaan, tosin vain tanskaksi. Tulkkaus suomeksi saatiin toimimaan pienten monitorien ja omien älypuhelimien näyttöjen avulla. Tekniikka kehittyy! Matka Jyllannin poikki kului joutuisasti, tiet olivat hyviä ja maa tasainen. Kun saavuttiin kansallispuiston alueelle, tiet kapenivat ja viimeisin tienpätkä Lodbjergin majakalle oli kapean kapea hiekkatie. Tietenkin juuri silloin vastaan tuli henkilöauto. Bussimme väisti vastaantulevaa niin oikealle, että tien reunus petti ja bussi vajosi ojaan ja kallistui aika uhkaavasti. Tuntui ihan, että nyt se kaatuu kyljelleen! Bussin yläkerrassa se vähä kallistuminen tuntui pahemmalta kuin olikaan. Mutta bussi oli siinä ojassa ja pysyi! Pyörät vain sutivat tyhjää, kun bussi yritti liikkeelle. Onneksi olimme jo niin lähellä majakkaa, että kävelimme loppumatkan. Bussikuski sillä aikaa soitti paikalle Falckin hinausauton, joka veti bussin ylös ojasta. Suomen iltaohjelmassa esiintyivät mm. Jouko Halonen ja Kalle Tervaskari (yläkuva) sekä Liisa Sammalpenger (alakuva) Illallisen jälkeen oli infoa seuraavan päivän kokopäiväretkestä Thyn kansallispuistoon ja sitten oli Suomen ja Ruotsin illanviettovuoro. Me esitimme rauta-, vihannesja karamellikauppias -sketsejä. Ruotsin numerona oli kuinka arkeologinen muumiolöytö herää henkiin viittomakielellä. Pertti ja Benita Köyste Majakka on 35 metriä korkea ja ylös päästäkseen on noustava 183 porrasta tai 130 porrasta, riippuen nousijan laskupäästä! 19

20 Krt-tiedote 2/2013 Oli kaunis päivä, joten suurin osa meistä käveli sinne ylös. Meri häämötti jossain horisontissa, siinä on pari kilometriä dyynejä ennen merta. Mutta majakan valo näkyy kuulemma 20 km merelle päin, ja saman verran tietysti ympärilleenkin. Eipä siellä katsojia ole, majakka on keskellä lauttamatkan jälkeen, mutta kun emme mahtuneet tähän vuoroon, niin päätimme syödä eväät jo tällä puolella. Eväinä oli sämpylää, limskaa ja olutta. Paikka oli avoin kenttä. Pohjanmeren puhurit puhkuivat, vaikka oli olevinaan melko tyyni ilma. Pääsimme sitten viimein lauttaan ja varttitunnin päästä olimme siirtyneet Pohjois- Jyllannista Luoteis-Jyllannin puolelle. Siellä pysähdyimme Lemvig-nimiseen 7000 asukkaan kaupunkiin. Se on viehättävä, pieni, mutta pirteä kesäkaupunki. Bussin ojareissun ja lautalta myöhästymisen takia olimme aika tavalla aikataulustamme myöhässä, joten suunniteltu aika Lemvigissä supistettiin vähän yli tuntiin. Siinä ajassa ei paljon ehtinyt muuta kuin etsiä vessa ja juoda kahvit/kaljat. Eli tutustua Lemvigiin ei ehditty. Se oli sääli. Lemvig olisi ollut ohjelman mukaan ainoa kaupunki koko viikon aikana, johon olisimme saaneet tutustua vähän syvällisemmin. metsitettyjä dyynejä. Majakan pihapiirin ulkopuolella piilossa on saksalaisten sodanaikainen betonibunkkeri. Saksalaisten bunkkereita on pitkin rannikkoa aina muutaman kilometrin välein Jyllannista aina pitkälle Norjan puolelle asti. Kolmas Valtakunta näin suojeli itseään! Kun aikamme olimme majakkaa tutkineet, tuli tieto, että bussi on saatu ylös ojasta ja odottaa meitä parkkipaikalla. Parkkiksella oli myös se sankarihinaaja, joka oli vetänyt bussin ylös. Hinausauton kuljettajalle taputettiin ja kiiteltiin. Sankarihinaajaa tietysti kuvattiin oikein ahkerasti. Onpahan nyt kotona kerrottavaa! Matka jatkui rantaa pitkin etelään. Tulimme Thyborön salmelle. Edessä oli lauttamatka ja pitkä jono autoja. Bussimme ei mahtunut lauttaan, siellä oli jo muutama auto tilaa viemässä. Lautan Kerberos pysäytti bussimme odottamaan ja viittilöi bussin perässä jonottavia pikkuautoja ajamaan lautalle. Meidän piti päästä syömään eväitämme 20 Lemvigistä ajoimme pysähtymättä majapaikkaamme Castberggårdiin myöhästyneelle illalliselle. Tanskassa henkilökunta ei katso ollenkaan hyvällä, että maksava asiakas myöhästyy illalliselta! Työaikalaki/ työehtosopimus sanoo, milloin ollaan töissä. Jos asiakas ei sitä noudata, niin olkoon ilman palvelua! Nyt henkilökunta venytti omaa aikaansa hiukkasen, mutta kyllä me saimme sitten kuullakin, että venytetty on! Keskiviikko päättyi Tanskan ja Norjan esittämiin illanvietto-ohjelmiin. Minulle ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen, mitä he esittivät, eikä sen illan valokuvistakaan ole mitään muistitukea. Ilmeisesti siinä ei sitten ollut mitään mieleen jäävää!? Ulkona riitti illalla valoa ja lämpöä ainakin puoli kymmeneen asti. Istuimme siellä rupattelemassa keskenämme ja toisten kanssa. Tulkit olivat iltaisin vapaina, mutta meillä oli kynät ja lehtiöt! Näppäimiä näpytti, muistoja muisteli, Kalle Tervaskari