Krt-tiedote 2/2013. Krt-tiedote

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Krt-tiedote 2/2013. Krt-tiedote"

Transkriptio

1

2 Krt-tiedote 2/2013 Krt-tiedote Krt-tiedote on Kuuloliiton kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sekä sisäkorvaistutteen käyttäjien jäsenlehti. Tiedote lähetetään myös jäsenyhdistyksille, liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenille sekä yhteistyötahoille. Seuraavan lehden aineisto toimitukseen viimeistään Toimitus Kommunikaatiosihteeri Tarja Kaikkonen, Kuuloliitto ry, Ilkantie 4, Helsinki p (tekstiviestit), tekstipuh. (09) , faksi (09) , kuuloliitto.fi Lehden taitto: Jouko Halonen, iki.fi Kansikuva: Jouko Halonen Krt-toimikunta (Kuto) CI-toimikunta (CiTo) Puheenjohtaja ja tapahtumatyöryhmän vetäjä Sirpa Korkeamäki gmail.com p (tekstiviestit) Vaikuttamistyöryhmä (sis. kansainväliset asiat) Työryhmän vetäjä Kalle Tervaskari tervaskari.fi p (tekstiviestit) Viestintätyöryhmä Työryhmän vetäjä Jouko Halonen iki.fi p Kuton yhdyshenkilö Tarja Kaikkonen (Yhteystiedot yllä) Puheenjohtaja Maire Paltare gmail.com p Tapahtumatyöryhmä Työryhmän vetäjä Kirsi Mikkanen pp.inet.fi Vaikuttamistyöryhmä Työryhmän vetäjä Marja Antola dnainternet.net p (tekstiviestit) Viestintätyöryhmä Työryhmän vetäjä Marja Ylikangas nic.fi p Kansainvälinen työryhmä Työryhmän vetäjä Sari Hirvonen-Skarbö saunalahti.fi p (tekstiviestit CiTon yhdyshenkilö Aikuisten kuntoutussihteeri Margit Hassinen Kuuloliitto ry, Keski-Suomen aluetoimisto Tapionkatu 4 B, Jyväskylä kuuloliitto.fi p

3 Krt-tiedote 2/2013 Tervetuloa kuuroutuneiden viikonloppuun Espooseen Tapahtumaan ovat tervetulleita myös omaiset ja ystävät sekä kaikki kiinnostuneet. Viikonloppu järjestetään Hotelli Siikarannassa, joka sijaitsee Nuuksion kansallispuiston laidalla Siikajärven rannalla. Ohjelma Perjantai Iltaruokailu, saunomismahdollisuus, vapaata yhdessäoloa Lauantai Uima-allas ja saunat käytössä klo 10 12, ohjattu vesijumppa Tinnitus ja ääniyliherkkyys: Korvalääkäri, Länsi-Uudenmaan Kuuloyhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Rytsölä Sunnuntai Ajankohtaista Kuuroutuneiden Pohjoismaisesta Neuvostosta (VDNR) Kuulokoiratoiminta: Vilho ja Hanna Pekkarinen (mukana kuulokoira Lili) Kelan tulkkauspalvelussa vuoden 2014 alussa tapahtuvat muutokset Hinnat Perjantai sunnuntai 120 eur/2hh, 150 eur/1hh (sisältää ohjelman, ruokailut ja majoituksen) Lauantai sunnuntai 100 eur/2hh, 130 eur/1hh Päiväkäynti: lauantai 45 eur, sunnuntai 35 eur (sisältää ohjelman ja ruokailut) Matkoista korvataan Kuuloliiton jäsenyhdistysten jäsenille 30 eur ylittävä osuus julkisten kulkuneuvojen taksan mukaan. Osallistumismaksu laskutetaan jälkikäteen. Perjantaina ja lauantaina järjestetään kimppakuljetus Helsingistä Siikarantaan sekä sunnuntaina Siikarannasta Helsinkiin. Hinta 5 eur/suunta. Ilmoittautumiset viimeistään : Tarja Kaikkonen, Kuuloliitto ry, Ilkantie 4, Helsinki, p (tekstiviestit), kuuloliitto.fi Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdollinen erityisruokavaliosi sekä tarvitsetko kimppakuljetusta. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempia tietoja lähempänä tilaisuutta. 3

4 Krt-tiedote 2/2013 Etätulkkaus Kela käynnisti syksyllä 2011 etätulkkauksen testijakson, joka päättyi keväällä Testijaksolle osallistui 52 tulkkauspalvelua käyttävää henkilöä. Etätulkkausmahdollisuudet laajenevat nyt vaiheittain. Etätulkkausta haetaan Kelalta ja sen järjestäminen edellyttää, että asiakkaalla on oikeus tulkkauspalveluun (= tulkkauspalvelupäätös) asiakas haluaa käyttää etätulkkausta ja että hän pystyy käyttämään etätulkkauslaitteita etätulkkauspalvelu soveltuu asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen asiakas sitoutuu käyttämään etätulkkauspalvelua Hakemuksen liitteeksi tarvitaan myös asiantuntijalausunto etätulkkauksen soveltuvudesta hakijalle. Lausunnosta tulee selvitä millaiset tietokoneenkäyttötaidot hakijalla on, miksi hakija on kiinnostunut käyttämään etätulkkausta, millaista hyötyä hakijalle on etätulkkauksen käyttömahdollisuudesta ja millaista laitekokonaisuutta asiantuntija suosittelee hakijalle. Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus päättää etätulkkauksen myöntämisestä hakemuksen ja lausunnon perusteella. Asiakkaalla tulee olla perus tietokoneenkäyttötaidot hallussa, jotta hän voi käyttää etätulkkausta. Kelan järjestämisvelvollisuuteen ei kuulu tietokoneen käytön peruskurssin järjestäminen etätulkkausasiakkaalle. Kela kustantaa etätulkkauksessa tarvittavat laitteet, ohjelmistot ja laajakaistayhteyden sekä huolehtii käytön opastuksesta ja laitteiden ylläpidosta. Etätulkkaus sopii parhaiten lyhyiden puhelinasioiden hoitamiseen, esimerkiksi kampaajalle soittamiseen tai lääkäriajan varaamiseen. Jos etätulkkauspalvelu tilataan ennakkoon, myös pidempään kestävät tulkkaukset ovat mahdollisia. Etätulkkauksen etuna on, että tulkin aika ei kulu tulkkauspaikalta toiselle siirtymiseen, vaan hän ehtii samassa ajassa tarjota tulkkauspalvelua useammalle asiakkaalle. Tämä helpottaa erityisesti harvaan asuttujen seutujen asiakkaita. Lähde: Kela Lisätietoja: /vammaisten-tulkkauspalvelut_etatulkkaus Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Voit ottaa myös yhteyttä Sirpa Lauréniin tai Tarja Kaikkoseen kuuloliitto.fi, p kuuloliitto.fi, p (tekstiviestit) Kela/Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Peltolantie 3, Turku puhelin , tekstiviesti , faksi , tekstipuhelin , , kela.fi 4

5 Krt-tiedote 2/2013 Kelan asiakastilaisuudet tulkkauspalvelun muutoksista Kela järjestää syksyllä 2013 eri puolilla Suomea asiakastilaisuuksia, joissa tulkkauspalvelun asiakkaille kerrotaan tulkkauspalvelun järjestämisessä vuoden 2014 alussa tapahtuvista muutoksista. Tilaisuudet ovat yhteisiä kaikille tulkkauspalvelun asiakasryhmille. Kela huolehtii tilaisuudessa tarvittavista yleisötulkkausjärjestelyistä. Paikkakunnat, joilla asiakastilaisuus järjestetään: Helsinki, Turku, Tampere, Seinäjoki, Vaasa, Oulu, Rovaniemi, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Kouvola, Kajaani. (Toim. huom. Lehden painoon mennessä Kelalta ei saatu tietoa asiakastilaisuuksien ajankohdista.) Kela keskittää tulkkien välityspalvelun Turkuun Tulkkauspalvelua välittää tällä hetkellä kolmen yrityksen ryhmittymä, jonka palvelu hankittiin kilpailutuksella vuonna Tulkkauspalvelun välityskeskukset toimivat viidellä eri välitysalueella. Vuoden 2014 alusta Kela keskittää välitystoiminnan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteyteen Turkuun. Sanoista käsin - viittomakielen perusviittomisto -DVD Diakonia-ammattikorkeakoulu on julkaissut yli 5000 viittomaa sisältävän Sanoista käsin viittomakielen perusviittomisto -DVD:n. Teos pohjautuu Kuurojen Liiton 1970-luvulla julkaisemaan viittomakielen kuvasanakirjaan. Uutuusteos on ensimmäinen DVD-muotoinen suomalaisen viittomakielen perusviittomisto, joka palvelee kaikkia suomalaista viittomakieltä ja viittomakommunikaatiota käyttäviä sekä niitä opiskelevia. Teos soveltuu erinomaisesti itseopiskeluun, oppimateriaaliksi viittomakielen kursseille ja muuhun viittomien opetukseen sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstölle viittomien opiskelun tueksi. DVD:llä nähdään kokeneet viittomakielen käyttäjät Eija Auvo ja Tauno Jokela. Teoksen ovat toimittaneet Satu Marku ja Terhi Rissanen, ja tuotanto on Diakonia-ammattikorkeakoulun. Tilaa oma kappaleesi Sanoista käsin -DVD:tä: diak.fi tai Granum-palvelun kautta: /granum/kirjantiedot.php?tuote_id=23454 Hinta: 43 eur (+ postikulut 5 eur tai paketin painon mukaan) 5

6 Krt-tiedote 2/2013 Lisätietoja: Viitotun puheen DVD Humanistisesta ammattikorkeakoulusta keväällä 2013 valmistunut viittomakielen tulkki Saara Pihlainen teki opinnäytetyönä viitotun puheen oppimateriaali -DVD:n. Oppimateriaali on suunnattu aikuisille ja sen avulla voi kerrata jo opittuja asioita, mm. sormituksen ymmärtämistä, viitotun puheen ymmärtämistä ja harjoitella viitotun puheen tuottamista. Saara Pihlainen on suunnitellut aineiston sisällön ja viittonut tehtävät. Kuvaus ja editointi ovat Roni Tattarin työtä. DVD:n hinta on 20 eur ja se sisältää postituskulut. Lisätietoja ja tilaukset: Sirpa Laurén kuuloliitto.fi p

7 Krt-tiedote 2/2013 Euro-CIU Symposium , Istanbul, Turkki Osallistuin Kuuloliiton edustajana Euro-CIUn Symposiumiin ja yleiskokoukseen Symposium ja kokous järjestettiin Turkissa Istanbulissa. Symposium oli erittäin mielenkiintoinen, mutta toisaalta siellä oli liikaa ohjelmaa eikä tarpeeksi aikaa keskusteluun. Osa yleisöstä väsyi päivän mittaan ja iltapäivän viimeisinä tunteina paikalla olivatkin vain sitkeimmät sissit. Seuraavassa on muistiinpanoja symposiumista. Mahdolliset virheet ovat muistiinpanojen tekijän, saa oikaista jos on parempaa tietoa jollakin. Symposiumin aihe oli Young CI-Users: Re/Habilitation, Education and Inclusive Aspects eli Nuoret sisäkorvaimplantin käyttäjät: Kuntoutus, koulutus ja esteettömyys. Symposiumiin oli kutsuttu kuntoutuksen ja lääketieteen asiantuntijoita kertomaan lasten implantoinnista ja kuntoutuksesta. Esityksiä oli melko paljon yhdelle päivälle, kahden avauspuheenvuoron lisäksi yhteensä 15 luentoa. Lisäksi implantoidut lapset esittivät turkkilaisia kansantansseja, ja aivorunkoimplantin saanut mies soitti kitaraa. Turkissa on seitsemän sairaalaa joissa leikataan implantteja. Implantin käyttäjistä 79 % on lapsia. Lapset leikataan yleensä yhden vuoden ikäisinä. Leikkaukset maksaa Social Security Institute. Implantin käyttäjiä on tällä hetkellä Turkin CI-järjestö perustettiin v Dr. Gonca Sennaroglu, Hacettepe University Faculty of Health Sciences Audilogy Program: Lasten kuulo testataan hyvin aikaisin. Leikkauksia tehdään yhden vuoden ikäisille lapsille. Implanttileikkaukset aloitettiin v Sairaaloissa on moniammatilliset tiimit jotka seuraavat implantoitujen lasten kuntoutumista. Implantoidut aikuiset lähetetään sairaalasta jo kolmen tai neljän päivän kuluttua, implantti aktivoituna. Ennen odotettiin 2-4 viikkoa. Implantoidun henkilön perheen osallistumista pidetään tärkeänä. Perheen tulisi saada paljon tietoa jotta perheenjäsenet voisivat tukea implantoitua henkilöä. Dr. Aylin Ciftci, Ministry of Family and Social Policies: Turkissa kuulovammaiset menevät erityiskouluihin. Huonokuuloiset ja kuurot ovat samoissa kouluissa. Implanttileikkaukset koetaan taakkana. Leikkauksien etuja ei ymmärretä. 7

8 Krt-tiedote 2/2013 Dr. Esra Yucel, Hacettepe University Faculty of Health Sciences Audilogy Program: Implantoinnin tavoitteena on täysi integraatio yhteiskuntaan. Kouluissa otetaan käyttöön auditiivinen lähestymistapa ja käytetään apuvälineitä kuten FM-laitetta. Aikaisin implatoiduilla lapsilla on hyvät kirjoitustaidot, hyvät kielelliset valmiudet ja hyvät sosiaaliset taidot. He myös pärjäävät paremmin akateemisilla urilla. Dr. Esser-Leyding, Hannover, Saksa: Implantoitujen lasten vanhemmat usein epäilevät lastensa kykyjä. Saksassa on tutkittu implantoitujen lasten puheen kehitystä kolmen vuoden ajan. Lapsia on testattu kronologisen iän mukaan, ei kuuloiän mukaan. Varhain implantoidut lapset pärjäävät paremmin kuin myöhäisemmällä iällä implantoidut lapset. Vaikuttaa myös siltä, että varhain implantoiduilla lapsilla on paremmat sosiaaliset taidot. Jos lapsi implantoidaan viidennen ikävuoden jälkeen, puheen kehittyminen on vaikeata. Nämä lapset eivät ehkä koskaan opi ymmärtämään puhetta, mutta kiinnittävät kyllä huomiota ääniin. Lapsille ei pitäisi tehdä kaikkea valmiiksi, vaan antaa lasten oppia itse tekemällä. Leo de Raeve, Independent Information Centre on Cochlear Implants, Belgia: Belgian pohjoisosassa Flanderissa aloitettiin implanttileikkaukset v Belgian hallitus on korvannut implantoitujen lasten bilateraaliset implantit vuodesta 2010 alkaen. Lapset implantoidaan keskimäärin kuukauden iässä. Varhainen implantointi johtaa parempaan kuulemiseen ja parempiin suhteisiin lapsen vanhempien kanssa. Sosiaalisia ja emotionaalisia ongelmia on vähemmän. Bilateraalisen implantoinnin ansiosta puheen ymmärtäminen, äänten paikantaminen ja meluisassa ympäristössä kuunteleminen sujuu paremmin. Toisaalta myös vaatimukset molemmin puolin implantoitua lasta kohtaan ovat suuremmat. Independent Information Centre käyttää viittomia lasten kanssa tukeakseen puheen varhaista kehittymistä. Implantoidut lapset aloittavat koulunsa kuurojen kouluissa, joissa käytetään oraalisia opetusmenetelmiä. Myöhemmin lapset siirtyvät normaalikouluihin. Lapset saavat kielen kehittämisessä tukea erityisopettajalta neljä tuntia viikossa. Implantoidut lapset tarvitsevat myös kontakteja muihin implantoituihin lapsiin. Flanderissa järjestetään näille lapsille kokoontumisia kerran kuukaudessa. Joka vuosi elokuussa järjestetään Deaf Holiday Week. 8

9 Krt-tiedote 2/2013 John Briggs, Senior Audiologist, Englanti: Esityksen aiheena oli se, kuinka implanttikeskusta johdetaan. Briggs on juuri jäänyt eläkkeelle East Anglian implanttikeskuksesta. East Anglian alueella on 5,5 miljoonaa asukasta. Tunnettu East Anglian kaupunki on Cambridge. Implanttikeskus arvioi potentiaaliset implantin saajat, tekee leikkaukset, ohjelmoi implantin, arvioi tulokset, kouluttaa ja neuvoo käyttäjiä ja heidän omaisiaan, tekee yhteistyötä alueellisten implanttiklinikoiden kanssa jotka lähettävät heille potilaitaan. On tärkeätä, että implantin saajalla on realistiset odotukset ja että keskus tuntee sekä lapsipotilaan että hänen perheensä. Implantoitujen määrä kasvaa koko ajan. On tärkeätä oppia käyttämään implanttikeskuksien resursseja tehokkaasti. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että LAPSI ON LAPSI, EIKÄ MIKÄÄN PROJEKTI. Edellisten puhujien lisäksi puheenvuoroja käyttivät: Lorna Lord, The Ear Foundation, Nottingham, Aiheena International Friendship Week Thesa Amat (Euro-CIUn hallituksen jäsen) AICE, Espanja, Aiheena kuulovammaisten ongelmat Espanjassa Marianne Rintala, LapCI, Suomi, esitteli CIsu-pajan toimintaa /112.html Muistiin merkitsi Jaana Linna Kuulokynnys-verkkosivuille on tuotettu tulkkauspalveluoppaan aineistoa viitotulla puheella. /kuulokynnys/kommunikaatio/videopankki/ Haluatko keskustella tulkkauspalvelusta? Tarvitsetko rohkaisua tulkinkäyttöön tulkkauspalvelua jo käyttäviltä? Vertaistukea ja -neuvontaa on saatavilla ylläpitämältäni (suljetulta) sähköpostiryhmältä. Voit ilmoittautua ryhmän jäseneksi lähettämällä viestin osoitteeseen: gmail.com Kirjoita viestin otsikoksi isoilla kirjaimilla: ILMOITTAUTUMINEN T-RYHMÄÄN 9

10 Krt-tiedote 2/2013 Kuuroutuneiden Pohjoismaisen Neuvoston (Vuxendövas Nordiska Råd, VDNR) vuosikokous ja seminaari , Kungälv, Ruotsi Osallistujat Stieg Vennström, sihteeristö Kerstin Kjellberg, Vuxendöva i Sverige, VIS Trine L. Gaarsdahl, Høreforeningen (Tanska) Kirsten Brandt, Høreforeningen (Ole Matthesenin varahenkilö) Kalle Tervaskari, Kuuloliitto Sari Hirvonen-Skarbö, Kuuloliitto Este Gith Holmgren, Vuxendöva i Sverige Ole Matthesen, Høreforeningen Anne-Marie Frøland, Hørselshemmedes Landsforbund, HLF (Norja) Synnøve Solhaugen Engen, Hørselshemmedes Landsforbund Tänä vuonna Norjan HLFlla oli valtuustonsa kokous samana viikonloppuna kuin VDNR, joten paikalla ei ollut yhtään norjalaista. Ruotsin toinen edustaja sairastui juuri muutamaa päivää ennen kokousta, joten VISin edustuskin oli vajaa. Meillä oli nyt omat, ruotsia kirjoittavat kirjoitustulkit mukana, ja tulkkaus sujui loistavasti. Itse kokous meni niin, että Minut valittiin kokouksen puheenjohtajaksi, Sari sihteeriksi sekä Kerstin ja Trine pöytäkirjan tarkastajiksi. Stieg pani meidät pakkorakoon: Ei suostunut enää ottamaan mitään tehtävää itselleen, Se on loppu nyt! Hyväksyttiin toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus. Jäsenmaksuksi päätettiin 500 euroa per jäsenjärjestö. Jäsenjärjestöjä on nyt neljä. Sääntötyöryhmä oli tehnyt ehdotuksensa uusista säännöistä. Säännöissä mm. ehdotettiin, että VDNRn nimi muutetaan kuuroutuneiden ja CI-käyttäjien järjestöksi uusilla kirjaimilla: VDCINR. VDNRssa mukana olevat CI-käyttäjät ovat myös kuuroutuneita. Tämä on aika selkeyttävä määritelmä. Nimeä ei muuteta. Sääntöjä väännettiin lähes koko perjantai-päivä. Sovittiin, että uudet säännöt esitetään ja hyväksytään seuraavana päivänä nopeasti. Ei se onnistunutkaan. Kun näytti siltä, että meillä oli edessä ihan sama käsittely, kuin edellisenä päivänä, pidin parhaimpana keskeyttää sääntökäsittelyn, ja todeta, että käytämme vanhoja sääntöjä vielä tämän kokouksen ajan. Uudet säännöt käsitellään sitten paremmin valmisteltuna ensi vuonna. Vuoden 2014 vuosikokouksesta sovittiin, että se pidetään Suomessa joko tai , ilmeisemmin Nyt kuulin, että jälkimmäiseen aikaan olisi myös Eurovaalit. Mutta onhan olemassa ennakkoäänestys. VDNRlle valittiin uudet toimijat: Puheenjohtajaksi Trine, sihteeriksi Sari, rahastonhoi- 10

11 Krt-tiedote 2/2013 tajaksi Kalle, tilintarkastajaksi Maria Kananen. Varatilintarkastajan pesti jäi avoimeksi, emme edes tienneet, että sellainenkin olisi pitänyt ehdottaa. Todettiin, että Stiegin hoitama sihteeristö -homma jaetaan nyt kolmelle henkilölle: puheenjohtaja Trine, sihteeri Sari ja rahastonhoitaja Kalle, jonka vastuulle pääosin tulee myös VDNR:n kotisivun ylläpito. Tarja Kaikkonen avustaa kotisivujen ylläpidossa mahdollisuuksien mukaan. VDNRn nimen kirjoittavat jatkossa puheenjohtaja Trine ja rahastonhoitaja Kalle kumpikin yksin. Tämän vuoden teemasta ja seminaarista oli vastuussa Norja, mutta kun paikalla ei ollut ketään norjalaista paikalla, Sari pyysi, että hän saisi esitellä EURO-CIUn toimintaa. Tämä sopi meille. Raportit menneeltä vuodelta. Aika ei riittänyt, ja vain Kuuloliitosta oli tehty kirjallinen raportti. Ei esitelty sitten kenenkään raporttia, vaan se jäänee Tanskassa järjestettävän Pohjoismaisen kuuroutuneiden kesäviikon ratoksi ja kotisivujen täytteeksi. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Toimintasuunnitelmaan ehdotettiin muutamiin kohtiin kuuroutuneet-sanan perään CI-käyttäjät, ja lisättiin kysymysmerkillä sanapari Facebook-konto (tili)? Talousarvion painettuun tekstiin Sari ehdotti, minä vastustin, tanskalaiset jääväsivät itsensä, joten Kerstinin ääni ratkaisi. VDNR:n avustus kesäviikolle: Se oli ollut Härnösandissa 400 euroa, Turussa 400 euroa, nyt oli ehdotettu Tanskaan 500 euroa. Sari pani paremmaksi ja läpi meni 800 euroa. Hilpeä 100 % korotus kahden vuoden takaiseen. Vuonna 2014 Kuuloliitto vastaa kokousjärjestelyistä ja seminaarin teemasta. Kustannuksista vastaa VDNR Pohjoismaiden Neuvoston alaisen Nordens Välfärdscenterin (NVC) avustuksella. Avustukset ovat olleet nyt kahtena viimeisenä vuotena SEK eli noin 3500 euroa. Saamme toivottavasti järjestettyä asiat niin, että ainakin seminaariin tulee runsaasti osanottajia Suomesta. Kalle Tervaskari Edessä vasemmalta Kerstin Kjellberg, Kirsten Brandt, Trine L. Gaarsdahl. Takana vasemmalta Stieg Vennström, Kalle Tervaskari, Sari Hirvonen-Skarbö Kuva: Kalle Tervaskari 11

12 Krt-tiedote 2/2013 Implantoidun opeteltava uudelleen kuuntelemaan musiikkia CI-viikonloppu järjestettiin Turussa Tällä kertaa haettiin työpajoissa rohkeutta äänenkäyttöön ja kuulemiseen. Tapahtuman järjestelyistä vastasi tuttuun tapaan CI-toimikunnan tapahtumatyöryhmä vetäjänsä Kirsi Mikkasen johdolla. Vertaistuen saanti oli lähes 80 osanottajalle jälleen tärkeä osa tapahtumaa. Musiikkityöpajaa veti muusikko Russ Palmer yhdessä opettaja Sirpa Ääri-Vähäkylän kanssa, kosketusviestintätyöpajaa KT Riitta Lahtinen ja äänenkäyttötyöpajaa puheterapeutti Arja Sjövall (HUS). että ääni ei lähde pelkästään suusta vaan siihen tarvitaan koko kehoa. Puheterapeutti Arja Sjövall totesi, että vaikka osa huonokuuloisista puhuu kovalla äänellä, ei sitä voi yleistää. Osa puhuu turhankin hiljaa. Äänenkäyttöään voi harjoitella. Oikea hengitystekniikka auttaa äänen tuottoa samoin kuin ryhti ja rentous. Kukaan ei kuule aina eikä saa aina selvää, muistutti Arja Sjövall. Jos ei kuule kaverin puheesta jotain osaa, voi toistaa sen, minkä kuuli, niin toinen voi täydentää eikä hänen tarvitse aloittaa alusta. Väsyneenä ja stressaantuneena kuulee huonommin. Puhelin jännittää monia huonokuuloisia. Harjoittelu tuttujen kanssa lieventää jännitystä. Älypuhelin ei välttämättä ole paras äänen laadultaan. Paula ja Marti Vaattovaara, jotka olivat tulleet CIviikonloppuun Kolarista saakka, kokeilivat Anna- Maria Toivosen ohjeiden mukaan, miten ääni resonoi kehossa. Koko keho käyttöön Välineitä oman äänen löytämiseen ja rohkeaan käyttämiseen antoi musiikkiterapeutti-musiikkipedagogi Anna-Maria Toivonen. Hän sai osanottajat huomaamaan, Harjoittelulla musiikin makuun Tuplaimplantoitu muusikko Russ Palmer ihastuttaa ja ihmetyttääkin taidoillaan säveltää ja esittää musiikkiaan. Työpajan pidon lisäksi hän esiintyi illanistujaisissa Juha Sarkkolan kanssa. Työpajalta suoraan bändiin oli bongattu Ville Myllymäki. Palmer paljasti vastikään huomanneensa, että kuulee musiikin paremmin lierihattu päässään. Se auttaa häntä esiintyessään pysymään balanssissa. Sitä kannattaa muidenkin kokeilla. Monet sisäkorvaistutteen käyttäjät sanovat, etteivät nauti musiikista. Palmerin mukaan musiikin kuulemiseen implanteilla vaikuttavat sekä laitteen säädöt että oma harjoittelu. Muusikkona hän on klinikalla tehtävissä säädöissä tarkkana ja vaatii, että tietty ääni pitää kuulostaa oikealta. 12

13 Krt-tiedote Hän rohkaisi implantisteja laulamaan karaokea, äänittämään omaa lauluaan ja kuuntelemaan sitä. Harjoittelulla oppii sekä kuuntelemaan musiikkia entistä paremmin että esimerkiksi laulamaan paremmin. Musiikkityöpajaan osallistunut Jarkko Vilponen kertoi, että siellä mm. tunnistettiin soittimia cd-levyn kappaleista. Se oli haastavaa. Osanottajat pääsivät myös kokeilemaan erilaisia soittimia. Oma suosikkini on rummut. Huomasin, että vielä äänet eivät uudemmalla implantillani (aktivoitu maaliskuussa 2012) kuulostaneet luonnollisilta, hän kertoi. Pajassa myös laulettiin joitakin kansanlauluja. Oma ääni kuului voimakkaasti ja sen suhteuttaminen muihin vaati harjoittelua. Kuuroutumisen ja implantoinnin myötä musiikkia on opeteltava uudelleen kuuntelemaan. Viestejä iholle Kosketusviestintätyöpajaa veti alan äiti, KT Riitta Lahtinen, joka on tehnyt sosiaalishaptisesta kommunikaatiosta väitöskirjansa. Viestejä annetaan siinä keholle tuntoaistin, liikkeen ja painovoiman avulla. Kuuro-sokeaa voi auttaa esim. tilan hahmottamisessa piirtämällä tila sormella selkään. Työpajaan osallistunut Ninn u Ahlgren Kangasalta totesi, että ihmisethän käyttävät kosketusviestintää paljon tiedostamattakin. Aivoista ja kuulemisesta luennoi audiologi Jaakko Salonen TYKS:sta. Sisäkorvaistutteiden maahantuojien edustajat esittelivät uutuuksiaan. Lapsille oli omaa ohjelmaa, jota tarjosi LapCi ry CIsu-pajassaan. Eeva-Liisa Kulju 2/2013 CI-toimikunta Viikonlopun yhteydessä järjestettiin CI-toimikunnan yleiskokous. Yleiskokous päätti jatkaa vuodella (2014) nykyisen CI-toimikunnan ja puheenjohtaja Maire Paltaren toimikautta, samalla täydennettiin työryhmiä. Tavoitteena on saada toimikunnan rytmi yhteneväiseksi Kuuloliiton kolmivuotisen rytmin kanssa. Toimikunnan valinta tehdään siis liittokokousvuonna. Viestintätyöryhmän jäsenet ovat Marja Ylikangas (työryhmän vetäjä), sekä uusina Maria Kananen ja Sari-Anne Koskela. Tapahtumatyöryhmässä jatkavat Kirsi Mikkanen (työryhmän vetäjä), Ulla Konkarikoski, Sari Kallio ja Milla Päiväniemi. Työryhmään tuli uutena Ritva Leino vaikuttamistyöryhmästä. Kansainvälisessä työryhmässä ovat Sari Hirvonen-Skarbö (työryhmän vetäjä), Niklas Wenman, Jaana Linna ja Maria Smeds. Vaikuttamistyöryhmään kuuluvat Marja Antola (työryhmän vetäjä), Maire Paltare ja Sari Hirvonen-Skarbö. Kopolassa järjestettävät kommunikaatiokurssit 2014 Viitotun puheen kurssi Huulioluvunkurssi ja Lisätietoja : Kuntoutus-Auris, Kopolan toimipiste, johtaja Satu Laitinen, Velisjärventie 50, Kuhmoinen, p. (03) , satu kuuloliitto.fi Kurssit rahoittaa Ray 13

14 Krt-tiedote 2/2013 Saunatulkkausta Turussa: mustaa valkoiselle hämärissä oloissa Jo ennen syksyn Ci-viikonloppua olin saanut vihiä Tulevasta Tapauksesta: lauantaiiltana 7.9. Suomen Turussa järjestettäisiin (tiettävästi) Euroopan ensimmäinen kirjoitustulkattu saunavuoro. Mahtoiko olla kyse vain maailman turuilla kiertävästä kuumasta huhusta siitä piti ottaa selvää! Saunan lauteilla naurettiin ja juteltiin viimeiset kuulumiset. Saunassa parannettiin maailmaa: käytiin neuvotteluja, sielu ja mieli puhdistuneina ratkaistiin kriisejä tai saatettiin solmia jopa historiallisia sopimuksia. Oli siis täysin epäreilua, että me saunakuurot jäimme toistuvasti tästä kaikesta paitsi! Jospa vain kirjoitustulkki pystyisi työskentelemään saunan kosteudessa, oli L. pohtinut ja saanut asiantuntijoilta vedenpitävän vinkin: viisasten kivi olisi kivipaperi. Sen lisäksi ei tarvittaisi kuin laadukas permanent-tussi. Sekä tietenkin kirjoitustulkki tai mielellään pari kynää käyttämään. H-hetken lähestyessä testiryhmämme, L.M.E. (kokonaista kolme naista), kokoontui opiston suurelle saunalle. Tehtävään esimerkillisesti paneutunut tulkki oli saapunut varusteineen paikalle yhdessä asianmukaisesti pukeutuneen kirjoitustulkkiopiskelijan kanssa. Ensimmäiset mustan tussin vedot määrittelivät sopivan tekstikoon ja kivipaperin valkea pinta oli valmis välittämään syvällisiä ajatuksiamme: Omat kokemukseni kirjoitustulkkauksesta olivat tähän mennessä olleet varsin rajalliset. Olin toki kuullut mitä moninaisimmista tulkinkäyttömahdollisuuksista: yksi kertoi tilaavansa tulkin aina perhejuhliin, toinen joogatunneille, kolmas allasvoimisteluun. Itse en ollut kaivannut tulkkia vastaavissa tilanteissa, edes vesijumpparyhmässä, vaikka korva piti jättää pukukaappiin. Sen sijaan jumpan jälkeinen naisten sauna oli se paikka, jossa usein koki jäävänsä ulkopuoliseksi. L: Hei, mistä tänne saa valoa? M: Oisko tuolla käytävällä katkasijaa? E: Ei voi olla totta eiks täällä tosiaan oo valaistusta! Lehtiön sivut täyttyivät ripeään tahtiin, kunnes merkinnät äkkiä katkeavat: Poistun, PAISTUN Johtopäätöksenä kokeilusta ryhmä tote- 14

15 Krt-tiedote aa: Kokemustemme valossa tulokset ovat lupaavia, joskin hienosäätöä kaipaavia. Jatkotutkimukset tuonevat lisävalaistusta asiaan. Saunatulkkaus ei jää tähän! 2/2013 PS. Tulkkauksessa syntynyt materiaali on asianmukaisesti hävitetty saunan pesässä polttamalla. Testiryhmän puolesta, M. (Minna Pätäri), teksti L. (Liisa Sammalpenger), kuvat CI-kerhot Paikalliset CI-kerhot kokoontuvat säännöllisesti Helsingissä, Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Seuraa ilmoittelua kerhotapaamisten ajankohdista paikallisten kuuloyhdistysten verkkosivuilta, Facebookista ja CIsäpiiristä, tai kysy suoraan kerhojen vetäjiltä. Helsinki, CiBeli: Kokoontumiset n. kerran kuussa tiistaisin klo 18, os. Saaran koti, Bulevardi 19 A 1 Vetäjä Titi Rolin, p , kolumbus.fi Lahti, CI-kerho: Kokoontumisia silloin tällöin, os. Lahden invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 3.krs Vetäjä Sari Lindgren, p , peikko.com Tampere, CI-kerho: Kokoontumiset n. kerran kuussa maanantaisin klo 18, os. Lahjan ja Esan tupa, Hämeenpuisto 15 A 1, 1.krs. Vetäjä Sirkka Mattila, p (tekstiviestit), gmail.com Turku, CI-kerho: Kokoontumiset n. kerran kuussa lauantaisin klo 15, os. Simpukka, Kauppiaskatu 21 A 1 Vetäjät Eva Löfman p , vaestoliitto.fi ja Maria Smeds p (tekstiviestit), saunalahti.fi 15

16 Krt-tiedote 2/2013 Pohjoismainen kuuroutuneiden kesäviikko Tanskassa Tanskan Kuuloliitto kutsui norjalaisia, ruotsalaisia, suomalaisia ja tanskalaisia kuuroutuneita, huonokuuloisia ja CI-käyttäjiä kesäviikolle Tanskan kuurojen ja kuulovammaisten kansanopistolle Castberggårdiin, joka sijaitsee lähellä Vejlen kaupunkia Jyllannin itärannikolla Kattegatin lahden rannalla. Illansuussa muutama isäntämme tuli hakemaan meitä. Puolen tunnin bussimatkan jälkeen saavuimme Urleviin Castberggårdiin. Matka tehtiin omakustannuksella, tulkeista kuitenkin vastasi Kela. Meitä suomalaisia osallistui kolmetoista henkilöä viiden tulkin avustamina. Tarja Kaikkonen ja Kalle Tervaskari auttoivat monimutkaisissa matkajärjestelyissä: maksut, lentokone, juna, bussi. Jo kuukausi ennen matkaa sähköpostissa ja Facebookin matkalle lähtijöiden ryhmässä viestit kulkivat ahkerasti. Sunnuntai Tapasimme Helsinki-Vantaa Lentokentällä. Suurin osa lähtijöistä oli entuudestaan tuttuja, mutta siinä tunnin aikana ensikertalaisetkin oppivat ainakin yhdistämään nimen ja kasvot. Kastrupin lentokentältä ajoimme junalla läpi Själlannin ja Odensen saaren ja runsaan parin tunnin ajon jälkeen saavuimme Jyllantiin, joka on Tanskan suurin saari. Meillä oli Vejlen kaupungissa nelisen tuntia aikaa. Katselimme kaupunkia, joka oli sekoitus vanhaa ja uutta. Söimme paikallisessa ravintolassa. Meitä varmaan pelmahti liian iso joukko, koska annoksia piti odottaa kauan. Aloin jo epäillä, ettemme ehdi bussiin. Perillä me kolme - neljä ensikertalaista katselimme vanhojen pohjoismaalaisten tapaamisriemua. Monet olivat olleet useasti näillä kesäviikoilla. Ei silti, kyllä meidät uudetkin otettiin vastaan ystävällisesti. Ilta olikin jo niin pitkällä, että saimme huoneiden avaimet ja iltapalan. Maanantaina olisi aikainen herätys. Maanantai Kaarina Niinimäki Aamulla meille esiteltiin Castberggårdia, muun muassa lasten päiväkoti, kuurojen luokat, maalaus- ja lasimaalaushuoneet, informaatiohuone ja käytävällä seinään kiinnitetyt hirven ja kauriin päät, koska eläimet ampuneen miesopettajan kotiin ne eivät mahtuneet. Castberggård on alun perin pappila. Kuulovammaisten ja kuurojen kansanopisto perustettiin Castberggårdiin vuonna Opiston alueella on m2 maata. Energiaprojektin aikana opistolle on pystytetty aurinkopaneelia, ne vastaavat 66 talon energiankulutukseen. 16

17 Krt-tiedote 2/2013 Esittelyn jälkeen mentiin isoon voimistelusaliin, jossa luennot pidettiin. Trine Lindhardt Gaarsdahl toivotti meidät tervetulleiksi Castberggårdiin. Gert tunsi jalan menetyksen jälkeen olevansa kuin pussissa, josta hän pikku hiljaa repi itsensä ulos Meillä oli mielenkiintoinen esitelmä motivaatiosta Kiitos haasteesta. Noin 40-vuotias Gert Rune on syöpäpotilas ja teräsmies. Hän kertoi kokemuksistaan ja sairaskertomuksestaan. Hän sairastui 16-vuotiaana luusyöpään vasemmassa jalassa. Polven alapuolelle laitettiin proteesi. Tämän jälkeen Gert alkoi harrastaa uimista, ja hän on osallistunut mm. paralympialaisiin ja teräsmieskisoihin. Verkkosivu: 17 Seuraavaksi oli vuorossa visuaalista kommunikaatiota koskevat puheenvuorot: Kuuloliitto, Suomi ja Tegnstuen, Tanska. Liisa Sammalberger kertoi Suomen kuuroutuneiden nykytilanteesta, muun muassa eri kommunikaatiomenetelmistä kuten viitottu puhe ja tukiviittomat. Mette Bertelsen Tanskasta työskentelee IT-alalla. Hän on kuuro. Hän kertoi, että Tanskassa on 4000 kuuroa ja vaikeasti kuulovammaista. Illalla meillä oli rivitanssia. Osa osallistujista meni tanssimaan mukaan ja seurasi, miten rivitanssi syntyi. Jokainen osallistui tanssiin, 4 askelta, eteenpäin ja sitten taaksepäin ja sitten oikealle ja vasemmalle. Kaikki meni mukavasti. Tiistai Kirsi-Marja Nurminen-Rahkonen Aamiaisella saatiin taas nauttia runsaasta auringonpaisteesta, että verhoja piti vedellä välillä eteen. Ohjelmassa oli Norjan, Ruotsin ja Suomen raportit, joista oheiset otteet Norjasta ja Ruotsista. Norja kertoi virallisen tahojen olevan yhteistyössä HLF:n kanssa. Vertaistoiminnalla parannetaan arkea. Ympäri Norjaa on 6 ryhmää antamassa koulutusta. Kuntoutus on kaksiosainen: Ennaltaehkäisy ja kuntoutus. Oslon alueella on helpompi saada kuntoutusta kuin reuna-alueilla. Asi-

18 Krt-tiedote 2/2013 oihin vaikutetaan poliittisesti seuraamalla ja kannanotoilla. Tekstiviestipalvelu alkaa vuonna Briskebyn osaamiskeskus pitää suosittuja Pidä työsi -kursseja. HLF kauppaa paristoja ja lisälaitteita. Jäsen saa vakuutuksesta, sähköstä ja bensiinistä alennuksia sekä ilmaiset asianajajapalvelut asialle kuin asialle. Norjassa kuurot käyttävät viittomakieltä. Viitottua Norjaa käytetään usein viittomakielen kanssa. MHS:n (Mund Hand System) käyttö oli loppunut. Lapsista 95 % saa implantin. Harvaan asutussa maassa on vaikeaa järjestää kielikursseja ja myös harjoituskumppania ei aina löydy. Kirjoitustulkkausta on ollut 6 vuotta ja kaikilla on oikeus siihen. Pohjois-Norjassa on hankalaa saada tulkkausta tulkkien vähäisyyden takia. 2 viikon matkoille saa tulkin. Etätulkkausta on tarjottu opiskelijoille. Ruotsin järjestö saa valtiolta 1,3 miljoonaa kruunua. Liiton jäsenmaksu on 100 kr ja keski-ikä 75 v. Järjestöllä on oma PR -ryhmä. Joka vuosi on CI-konferenssi, jossa on myös lääkäreitä ja asiantuntijoita. Useilla paikallisjärjestöillä on kuuleva puheenjohtaja. Järjestöllä on etupoliittinen ohjelma. Järjestetään myös kurssi miten työskennellä poliittisesti ja kuinka poliitikkojen kanssa ollaan. Norja kertoi oman osuutensa visuaalisesta kommunikaatiosta. Tuli esille NAV (Ny Arbeids- og Velferdsforvaltnin = Työ- ja Hyvinvointikeskus), jolla on keskuksia ympäri Norjaa. Se toimii julkisena virastona ja omaa julkisen velvoitteen auttaa hakijaa kaikissa ongelmissa mm. työ-, asumis-, eläke-, vammaisuus- ja kuntoutusasioissa. Tämän jälkeen saimme infoa tulevasta retkestä Horsensin vanhaan vankilaan ja kiertoajelusta kaupungissa. Vankilassa käytetty mestauskirves Lähestyessämme Horsensia bussimme ikkunasta näimme suuren ja hyvin vanhatyylisen kerrostalon kaupungin mäen päällä. Sen ympärillä ei näkynyt samankorkuisia rakennuksia, joten näky oli kummitusmainen. Pian olimmekin kyseisen talon pihalla. Ennen vankilakierrosta istuttiin luentosalissa, jossa tarjottiin kahvit. Lippispäinen nuorekas entinen linnakundi toimi oppaana ja kertoi videokuvien kera vankilan historiasta ja muutamista kuuluisista vangeista. Vankila oli perustettu 1853 ja sinne mahtui 502 vankia. Vangit jaettiin rikostaustansa perusteella eri kerroksiin. Ylin kerros varattiin motoristijengeille ja heillä oli hulppea kokoushuone upeilla seinämaalauksilla ja nahkaisine sohvakalustoineen. Seinämaalaukset oli vapaaehtoinen, maalausta taitava vanki tehnyt eri puolille vankilaa. Vankilassa oli toimeenpantu aikojen kuluessa 50 kuolemantuomiota, joista viimeinen Kuolemantuomio lakkautettiin pyövelin epäonnistuttua ikävästi viimeisessä tehtävässään. Mestauskirves pölkkyineen museoitiin ja saatoimme nähdä kirveen valtavan koon, puolimetrinen terä. Kuuluisan vankilapaon teki vuonna 1949 Lorenzen, kun sai kaivettua tunnelin ulos ja aukko oli piilossa pienen seinäkaapin valetakaseinän takana. Hiekkaa oli sieltä kaivettu ja viety pois sukissa. Kaappi oli tosiaan vaatimattoman pieni, puolisen metriä leveä ja korkea. Häneltä jäi jälkeen sanonta Jos on tahto, on myös tie raapustettuna pahville. Vankila lopetettiin vuonna 2006 kun uusi vankila valmistui. Horsensin kiertoajelulla nähtiin kauniita pientaloja puutarhoineen ja keskustaa. Kirkkojen ympärillä oli upeita hautausmaita. 18

19 Krt-tiedote 2/2013 Keskiviikko oli retkipäivä Määränpää oli Thyn Kansallispuisto Pohjois-Jyllannissa Pohjanmeren puolella. Matkaa sinne oli majapaikastamme noin 200 km. Meillä oli kaksikerroksinen loistobussi, ilmastointi ja wc kuuluivat varustukseen. Tulkkauskin saatiin toimimaan, tosin vain tanskaksi. Tulkkaus suomeksi saatiin toimimaan pienten monitorien ja omien älypuhelimien näyttöjen avulla. Tekniikka kehittyy! Matka Jyllannin poikki kului joutuisasti, tiet olivat hyviä ja maa tasainen. Kun saavuttiin kansallispuiston alueelle, tiet kapenivat ja viimeisin tienpätkä Lodbjergin majakalle oli kapean kapea hiekkatie. Tietenkin juuri silloin vastaan tuli henkilöauto. Bussimme väisti vastaantulevaa niin oikealle, että tien reunus petti ja bussi vajosi ojaan ja kallistui aika uhkaavasti. Tuntui ihan, että nyt se kaatuu kyljelleen! Bussin yläkerrassa se vähä kallistuminen tuntui pahemmalta kuin olikaan. Mutta bussi oli siinä ojassa ja pysyi! Pyörät vain sutivat tyhjää, kun bussi yritti liikkeelle. Onneksi olimme jo niin lähellä majakkaa, että kävelimme loppumatkan. Bussikuski sillä aikaa soitti paikalle Falckin hinausauton, joka veti bussin ylös ojasta. Suomen iltaohjelmassa esiintyivät mm. Jouko Halonen ja Kalle Tervaskari (yläkuva) sekä Liisa Sammalpenger (alakuva) Illallisen jälkeen oli infoa seuraavan päivän kokopäiväretkestä Thyn kansallispuistoon ja sitten oli Suomen ja Ruotsin illanviettovuoro. Me esitimme rauta-, vihannesja karamellikauppias -sketsejä. Ruotsin numerona oli kuinka arkeologinen muumiolöytö herää henkiin viittomakielellä. Pertti ja Benita Köyste Majakka on 35 metriä korkea ja ylös päästäkseen on noustava 183 porrasta tai 130 porrasta, riippuen nousijan laskupäästä! 19

20 Krt-tiedote 2/2013 Oli kaunis päivä, joten suurin osa meistä käveli sinne ylös. Meri häämötti jossain horisontissa, siinä on pari kilometriä dyynejä ennen merta. Mutta majakan valo näkyy kuulemma 20 km merelle päin, ja saman verran tietysti ympärilleenkin. Eipä siellä katsojia ole, majakka on keskellä lauttamatkan jälkeen, mutta kun emme mahtuneet tähän vuoroon, niin päätimme syödä eväät jo tällä puolella. Eväinä oli sämpylää, limskaa ja olutta. Paikka oli avoin kenttä. Pohjanmeren puhurit puhkuivat, vaikka oli olevinaan melko tyyni ilma. Pääsimme sitten viimein lauttaan ja varttitunnin päästä olimme siirtyneet Pohjois- Jyllannista Luoteis-Jyllannin puolelle. Siellä pysähdyimme Lemvig-nimiseen 7000 asukkaan kaupunkiin. Se on viehättävä, pieni, mutta pirteä kesäkaupunki. Bussin ojareissun ja lautalta myöhästymisen takia olimme aika tavalla aikataulustamme myöhässä, joten suunniteltu aika Lemvigissä supistettiin vähän yli tuntiin. Siinä ajassa ei paljon ehtinyt muuta kuin etsiä vessa ja juoda kahvit/kaljat. Eli tutustua Lemvigiin ei ehditty. Se oli sääli. Lemvig olisi ollut ohjelman mukaan ainoa kaupunki koko viikon aikana, johon olisimme saaneet tutustua vähän syvällisemmin. metsitettyjä dyynejä. Majakan pihapiirin ulkopuolella piilossa on saksalaisten sodanaikainen betonibunkkeri. Saksalaisten bunkkereita on pitkin rannikkoa aina muutaman kilometrin välein Jyllannista aina pitkälle Norjan puolelle asti. Kolmas Valtakunta näin suojeli itseään! Kun aikamme olimme majakkaa tutkineet, tuli tieto, että bussi on saatu ylös ojasta ja odottaa meitä parkkipaikalla. Parkkiksella oli myös se sankarihinaaja, joka oli vetänyt bussin ylös. Hinausauton kuljettajalle taputettiin ja kiiteltiin. Sankarihinaajaa tietysti kuvattiin oikein ahkerasti. Onpahan nyt kotona kerrottavaa! Matka jatkui rantaa pitkin etelään. Tulimme Thyborön salmelle. Edessä oli lauttamatka ja pitkä jono autoja. Bussimme ei mahtunut lauttaan, siellä oli jo muutama auto tilaa viemässä. Lautan Kerberos pysäytti bussimme odottamaan ja viittilöi bussin perässä jonottavia pikkuautoja ajamaan lautalle. Meidän piti päästä syömään eväitämme 20 Lemvigistä ajoimme pysähtymättä majapaikkaamme Castberggårdiin myöhästyneelle illalliselle. Tanskassa henkilökunta ei katso ollenkaan hyvällä, että maksava asiakas myöhästyy illalliselta! Työaikalaki/ työehtosopimus sanoo, milloin ollaan töissä. Jos asiakas ei sitä noudata, niin olkoon ilman palvelua! Nyt henkilökunta venytti omaa aikaansa hiukkasen, mutta kyllä me saimme sitten kuullakin, että venytetty on! Keskiviikko päättyi Tanskan ja Norjan esittämiin illanvietto-ohjelmiin. Minulle ei ole jäänyt yhtään mitään mieleen, mitä he esittivät, eikä sen illan valokuvistakaan ole mitään muistitukea. Ilmeisesti siinä ei sitten ollut mitään mieleen jäävää!? Ulkona riitti illalla valoa ja lämpöä ainakin puoli kymmeneen asti. Istuimme siellä rupattelemassa keskenämme ja toisten kanssa. Tulkit olivat iltaisin vapaina, mutta meillä oli kynät ja lehtiöt! Näppäimiä näpytti, muistoja muisteli, Kalle Tervaskari

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Liity jäseneksi. Kuuloliitto ry Ilkantie Helsinki p. (09) Aluetoimistot.

Liity jäseneksi. Kuuloliitto ry Ilkantie Helsinki p. (09) Aluetoimistot. Kuuloliitto maksaa postimaksun KUULOLIITTO ry Tunnus 5005138 00003 Vastauslähetys Kuuloliitto ry Ilkantie 4 00400 Helsinki p. (09) 580 3830 info@kuuloliitto.fi www.kuuloliitto.fi Neuvontapuhelin: (09)

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015

HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 OAJ PIRKKALAN PAIKALLIYHDISTYS ry HALLITUKSEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 3/2015 Aika: Perjantai 6.3. lauantai 7.3. 2015 Paikka: Villa Merja s Garden Osallistujat: jäsen varajäsen toimihenkilö Almi Susanna Kanto

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena"

TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry. Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena TOIMINTAKALENTERI ALKUVUODELLE 2016 Jyväskylän KaupunkiMartat ry "Asenne ratkaisee, taidot tulevat bonuksena" Nuorekas Jyväskylän KaupunkiMartat ry on perustettu vuonna 2003. Jäsenistömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut

Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut Sudenpentujen päiväretki Korkeasaareen Kaikki TaMen sudenpennut tekevät päiväretken Korkeasaareen 9.4. Lisätietoa tapahtumakirjeliitteessä.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kirsi Marjamäki avasi kokouksen klo Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Ma 6.2.2017 klo 17.00 Paikka: Marttaliiton kokoustila, Malminrinne 1 B, 7 krs. VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouspöytäkirja Vuosikokouspöytäkirja RKL Naisten klubin vuosikokous 2012 Paikka: Aika: Läsnä: Hanasaaren kurssikeskus kokoustila Stig (2 krs.) lauantaina 17. marraskuuta 2012 klo 16.00 alkaen, Helena Railama, Marja Aaltonen,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Suomen Iktyoosiyhdistys ry TIEDOTE 2/2014 1 (2)

Suomen Iktyoosiyhdistys ry TIEDOTE 2/2014 1 (2) Suomen Iktyoosiyhdistys ry TIEDOTE 2/2014 1 (2) Vertaistukitapaaminen 4.10. Helsingissä Pidämme jälleen vapaamuotoisen vertaistukitapaamisen lauantaina 4.10. klo 12-15 Helsingin Ihopisteellä, osoite Messeniuksenkatu

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa. OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5.

Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa. OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5. Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5.2008 Anna Launonen Opintojen aloitus Rehjassa Osa opintojaksoa: Opiskelu ja

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin!

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016 Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Parempi avioliitto ry järjestää Avioparikurssin Itä-Hämeen opistossa Tainionvirran

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista:

Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Sulkasato Iisalmi Jäsentiedote 1 /2017 Tervehdys kaikille sulkapallon harrastajille! Vuoden alkuun tiivistelmää kevätkauden 2017 keskeisimmistä asioista: Pelivuorot: Sulkasadon pelivuorot pelataan Kirkonsalmen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot