TAIDEYHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT 2014 TAIDEYHDISTYS PÄHKINÄNKUORESSA

Transkriptio

1

2 Johtokunta TAIDEYHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖT 2014 Riitta Pellinen puheenjohtaja, tiedottaja Markku Nurmi varapuheenjohtaja Tarja Mölsä sihteeri Riitta Ojalainen kirjanpitäjä Paula Juuti jäsenkirjuri Päivi Lipponen leikekirjanhoitaja Airi Havia Pauliina Rouhiainen Pirkko Tuomainen Leena Tahvanainen Muut Helena Kosonen toiminnantarkastaja Helka Viitakangas toiminnantarkastaja Taitotalo TAIDEYHDISTYS PÄHKINÄNKUORESSA Perustamisvuosi: 1982, rek. vuosi 1984, rek. nro , LY-tunnus Jäseniä: , joista kunniajäseniä on 5 Jäsenistö: taiteen tuottajia ja kuluttajia sekä kannattaja jäseniä Logo: suunnittelija Lauri Sarasmaa Toimipaikka: Taitotalo, kirkonkylän vanha koulutalo Vennonmäellä, näyttelytilat, omat toimitilat, kokoontumistilat, savi- ja kivenhiontapajat Osoite: Metsäkouluntie 3, Ruokolahti Kalusto: lista- ja paspisleikkurit, kivenhiontakoneita, grafiikan prässi, lasihiontakone, dreija, vannepuristin, keramiikkauuni ja rakupolttouuni, öljyvärimaalauksen kehysnaulain, tietokone, dataheitin, pesukone ja kahviastiasto. Taideteokset: taidekokoelmassa 156 taideteosta, koulujen opetustaulukokoelmassa yli 300 kuvataulua Tilit: Etelä-Karjalan Osuuspankki FI , stipendirahasto E-KOP FI Jäsenmaksu: 10 euroa, alle 18-v. 5 euroa Kotisivut: Sivujen päivitys: paavo.molsa@pp.inet.fi Sähköpostiosoite: posti@taitotalo-ruokolahti.fi JÄSENLEHTI 2014 Työryhmä Riitta Pellinen, Paula Juuti ja Tarja Mölsä Kuvittaja Katja Väänänen Valokuvat Tarja Mölsä, Markku Nurmi, Riitta Pellinen, Pauliina Rouhiainen vko 12/2014

3 POSTIA PEEJIILTÄ Asioilla on tapana järjestyä. Näin ajattelin, kun lupauduin toistamiseen taideyhdistyksen puheenjohtajaksi. Edellinen pestini alkoi yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin lapsemme olivat 3, 7 ja 9-vuotiaita. Puuhaa oli paljon. Hullu äiti? Ei, vaan joustava isä. Kuuden vuoden jälkeen olimme oppineet, että asioilla on tapana järjestyä. Silloinen seuraajani ja tämän vuoden alusta puheenjohtajuuden jättänyt Harri Tonder toimi ansiokkaasti kaikkiaan 14 vuotta nuijamiehenä - niin hän itse virkaansa kutsui. Hänen aikanaan syntyi Taitotalo ja taideyhdistyksen toiminta levittäytyi laajalle ruokolahtelaiseen kulttuurikenttään. Hänen työnsä on mittava ja meidän kaikkien kiitoksen arvoinen. Taitotalona toimiva 90- vuotias koulurakennus huokuu historiaa. Sen suojista yhdistyksen on turvallista katsoa eteenpäin. Taideyhdistyksessä on yli 230 jäsentä. Mukavaa, joukossa on myös nuoria ja lapsia! Joku haluaa olla vain tukemassa toimintaa maksamalla jäsenmaksun, joku osallistuu retkille ja käy tapahtumissa. Monet ovat taiteen aktiivisia harrastajia tai ammattilaisia. Rohkaisen jäseniämme kertomaan, minkälaista toimintaa he yhdistykseltä odottavat, mihin haluavat itse osallistua ja minkälaisen panoksen he itse voisivat yhteiseksi hyväksi antaa. Kurssitoiveet, retki- ja tapahtumavihjeet sekä näyttelyvinkit otetaan huomioon, kun toimintaa suunnitellaan. Syyskokouksessa valitun puheenjohtajan ja yhdeksän johtokunnan jäsenen tiedot löytyvät tästä Taidetiedotteesta. Heihin kannattaa pitää yhteyttä! Johtokunta on aloittanut byrokratian keventämisen muokkaamalla sääntöjä ajanmukaisiksi. Sääntömuutosehdotus tulee syyskokouksen käsiteltäväksi. Mikäli ehdotus hyväksytään, siirrymme kahden yleiskokouksen sijasta yhteen vuosikokoukseen. Opettelemme yhtä aikaa katsomaan menneeseen vuoteen ja suunnittelemaan samalla uutta. Se on uutta kokoustekniikkaa. Itse suunnitelmien toteuttaminen on olennaisinta ja toiminnassa antoisinta. Taidetiedotteen ilmestyminen takaa tasapuolisen tiedonsaannin jäsenille. Tiedotteen painatus on vastedes maksullista ja siksi käytämmekin painotalojen palveluita. Kustannuksista johtuen julkaisemme vastaisuudessa vain yhden Taidetiedotteen vuodessa. Vuoden 2014 julkaisu on juuri kädessäsi. Pyrimme lehteen keräämään kaiken tiedon, joka sillä hetkellä toiminnasta on. Kehotamme lisäksi jäsenistöä tutustumaan internetsivustoomme osoitteessa ja facebook-sivuun nimellä Ruokolahden taideyhdistys. Näiden lisäksi käytämme tarvittaessa sanomalehtien Ruokolahtelainen ja Uutisvuoksi seurapalstoja. Kannattaa seurata niitäkin. Taitotalosta huolehtiminen on taideyhdistyksen tehtävä, sillä kunnan omistaman rakennuksen hallintaoikeutta on anottu ja saatu kesäkuusta 2014 eteenpäin viideksi vuodeksi. Ruokolahden kunta maksaa käyttökulut, mutta vastavuoroisesti Ruokolahden kansalaisopisto käyttää tiloja opetukseen. Talon siisteydestä huolehtii tunnollisesti tämän lehden taitava kuvittaja Katja Väänänen. Hänen kuvituksensa ovat puupiirroksia, jokainen oma taideteoksensa. Minua arveluttivat eniten lumityöt puheenjohtajaksi ryhtymistä puntaroidessani. Silmiini oli piirtynyt kuva kolaa pukkaavasta Harrista varhaisina kouluaamuina, kun itse oikaisin Taitotalon pihan poikki töihin. Kuvittelin jo itseni nietosten keskellä hikoilemassa. Koska talvesta tuli lauha, jopa harmillisen lumeton, lumikola on saanut olla rauhassa eteisen nurkassa. Talon päivittäisiin puuhiin saatiin myös talonmies. Näin asioilla on tapana järjestyä. Talon kunnossapitoa varten yhdistyksellä on talotoimikunta. Sen pitkäaikaiset jäsenet ovat Timo Mihl ja Paavo Mölsä, joka huolehtii myös nettisivuistamme. Valitsin, lähes suostumusta kysymättä, sinne yhden uuden jäsenen, meidän Titun eli Taisto Pellisen. Taideyhdistyksen toiminta on vilkasta, mutta sen on oltava myös voimiemme mittaista. Harrastuksessa ei kukaan saa uupua. Taiteiden ja käsitöiden ääreltä haemme virkistystä ja onnistumisen tunteita, joskus helposti, joskus ankarastikin ponnistellen. Yhdistyksen toimialue Ruokolahdella on kuva-taiteen, valokuvauksen ja taidekäsityön arvostaminen, puolustaminen ja tekeminen, tosissaan ja ilolla. Riitta Pellinen, pj

4 JÄSENET TEKEVÄT YHDISTYKSEN JÄSENMÄÄRÄ JÄSENMAKSUT JÄSENOIKEUDET OSOITTEEN MUUTOS JÄSENMÄÄRÄN KEHITYSTÄ Viime vuoden aikana Taideyhdistykseen liittyi 15 uutta jäsentä. Toivotamme kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi yhdistykseen. Yhdistyksestä oli ilmoittanut eroavansa 2 hlöä, yksi jäsen kuoli ja 14 jäsentä poistettiin maksamattomien jäsenmaksujen(kahdelta vuodelta) takia. Muutosten jälkeen yhdistyksen jäsenmäärä on vuoden 2014 alussa 231. Yhdistyksen jäsenmaksu vuodelle 2014 on 10 euroa yli 18-vuotiailta ja sitä nuoremmilta 5 euroa. Tämän lehden mukana on jäsenmaksukuitti. Toivomme saavamme maksusuorituksen mennessä tilillemme: E-KOP FI Jos maksaja on eri kuin jäsen, ilmoita viestikentässä jäsenen nimi. Jäsenyys oikeuttaa saamaan jäsenedut matkoista, kursseista ja koulutuksesta sekä Taitotalon käytöstä. Kannattaa myös kysyä jäsenyyden kautta saatavia alennuksia alan liikkeistä. Lisäksi jäsenet saavat vuosittain kaksi jäsenlehteä ja mahdollisuuden olla mukana toimivassa yhdistyksessä. Jos osoitteesi muuttuu, ilmoitathan siitä jäsenkirjurille: paulajuuti63@gmail.com Uuden jäsenen tulisi ehdottomasti ilmoittaa maksun yhteydessä myös osoitteensa. Perustamiskokous alku loppu NÄYTTELYT Jos haluat järjestää oman näyttelyn, ota yhteys Airi Haviaan puh Taitotalolla on hyvät toimivat tilat. Jos tarvitset tiloja kokousta, kurssia tai yksityistilaisuutta varten, ota yhteys Tarja Mölsään puh Tilaisuuksista yhdistys perii maksun talon ylläpitokustannusten ja tapahtumien järjestelykulujen takia. TILANVARAUS Taitotalon varaustilanteen näet kotisivuilta tilanvarauskohdasta. Käykää Taitotalolla, käyttäkää sitä ja kertokaa ideoista, joilla voimme kehittää sitä ja toimintaa siellä.

5 TAPAHTUMAKALENTERI 2014 vko 12 Taidetiedote Rakun tekopäivä Kevät kokous Rakupoltto Valkinhovin retki Lasten kesätaidekurssi Huutokauppa ja kesänmyyntinäyttelyn avajaiset Kesän myyntinäyttely Suvi-illan sävelet Ruokolahti-Markkinat koulukeskuksessa lokakuu Syksyn taidematka Ravintolapäivän ideapalaveri Yhdistyksen jäsenten vuosinäyttely Ravintolapäivä Syyskokous Taitotalon joulu ja jouluikkuna avautuu Juhlavalaistus RUOKOLAHDEN TAIDEYHDISTYS RY sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS TAITOTALOLLA MA KLO 18 Käsitellään yhdistyksen toimintakertomus ja tilit vuodelta Tervetuloa. Johtokunta YHDISTYKSEN KOTISIVUT Taideyhdistyksellä ja Taitotalolla on omat kotisivut. Paavo Mölsän osaaminen on niiden takana. Hän myös vastaa sivujen päivittämisestä. Käy sivuilla, sillä niiden tarkoitus on palvella jäsenistöä. Sivuja voivat hyödyntää kaikki jäsenet lähettämällä kuvia, tarinoita ja ilmoituksia.tuo esimerkiksi oma taideteoksesi esille 2 kk ajaksi; ota digikuva teoksestasi ja lähetä se Paavolle osoitteeseen ( paavo.molsa@pp.inet.fi). Kuvia käytetään kotisivujen etusivulla. Taideyhdistyksen omat sivut avautuvat osoitteesta: sähköposti: posti@taitotalo-ruokolahti.fi

6 JÄSENMAKSU Syyskokous päätti pitää jäsenmaksun entisellään, eli 10 EUR aikuinen ja alle 18 vuotiaat 5 EUR. Jäsenmaksua maksaessasi kirjoita viestikenttään jäsenen nimi ja yhteystiedot, jos tietosi ovat muuttuneet. Huomio, kaikkien samalla tositteella maksettavien jäsenten nimet on mainittava. Olemme luopuneet viitenumeron käytöstä, koska siitä saatu hyöty oli olematon ja oli hankala käyttää. TAIDETIEDOTE Taidetiedotteen painokulut muuttuvat yhdistykselle maksulliseksi. Taidetiedotteesta emme kuitenkaan luovu, vaan selvittelemme mahdollisimman edullista painopaikkaa. Vaihtoehtona paperiversiolle jäsenillä on mahdollisuus halutessaan saada Taidetiedote sähköisenä sähköpostiinsa seuraavasta tiedotteesta alkaen. Jos haluat sähköisen lehden, ilmoita sähköpostiosoite jäsenkirjuri Paula Juutille: paulajuuti63@gmail.com FACEBOOK Yhdistyksemme on liittynyt facebookiin. Osoite: Tällä tavalla tavoitamme jäsenemme ja yleisön toivottavasti paremmin. Tiedonkulku nopeutuu. Käykääpä sivuilla ja antakaa vinkkejä, ideoita ja viestejä. Olemme molemmat Riitta ja minä (Tarja) aloittelijoita facebook-sivuilla, joten älkää odottako ihmeitä taidot on alkutekijöissä! TAITOTALON KUULUMISIA Talolle on saatu tuttu talonmies, Mika Lääperi. Hänen työsuhteensa kestää maaliskuun loppuun. Katja Väänänen jatkaa siistijänä. Mukava, että tutut ihmiset huolehtivat talosta. Yhtenä päivänä viikossa talolla työskentelee myös Petteri Kiljunen.

7 JOHTOKUNTA ESITTÄYTYY Olen Riitta Pellinen, Ruokolahden taideyhdistyksen perustajajäsen. Olen syntynyt Rovaniemellä ja tullut Ruokolahdelle vuonna 1979 yhdeksi vuodeksi matemaattisten aineiden opettajaksi. Vuosi venähti eläkkeelle johtaviksi vuosikymmeniksi ja elokuun alusta 2013 olen ollut niin sanottu senioriopettaja. Asun Vennonmäellä syntyperäisen ruokolahtelaisen Titun kanssa Mölsän Tarjan ja Paavon naapurissa. Kolme tytärtämme on maailmalla. Ruokolahdelle tulo toi kuvataiteen elämääni: ensin kunniajäsenemme Hilkka Halmeilan johdolla kansalaisopiston kuvataideryhmään, myöhemmin taideyhdistyksen perustajajoukkoon, monen monille taidekursseille ja taidekokeiluihin, lukemattomien näyttelyjen koluajaksi ja taidehistorian opiskelijaksi. Kaikkea on tullut kokeiltua, mutta mieluisimmaksi on osoittautunut metalligrafiikan tekeminen. Olen osallistunut näyttelyihin ja siihen rohkaisen myös jokaista harrastajaa. Aluksi on turvallista osallistua yhteisnäyttelyihin ja kun kokoelmaa ja rohkeutta kertyy, voi pystyttää ihan oman näyttelyn. Taitotalo on aina näyttelyille avoin! Taideharrastuksen lisäksi teen käsitöitä, opiskelen italian kieltä ja yritän liikkua kuntoni ylläpitämiseksi. Mitähän tuleva kesä tuo tullessaan, kun pihalle nousee vuosien takainen haave, Titun rakentama kasvihuone? Tomaatin siemenet on jo kohta itämässä. Näkisimmepä joskus ne tomaatit Riitta puheenjohtaja Taide on ollut "lähelläni" nuoruudesta asti. Aikuisiällä kuvataiteiden harrastuksen olen aloittanut posliinimaalauksella Jokusen vuoden maalattuani posliinia, siirryin maalaamaan öljyväreillä kuvataidetta. Öljyvärimaalaus oli ollut haaveenani jo kauan, mutta se jokin, uskallus puuttui; osaanko. Huomasin posliinia maalatessani, että sain jotain aikaiseksi; siis ihan kelvollista. Tästä rohkaistuneena aloitin öljyvärimaalauksen, koska meillä täällä Ruokolahdella on siihen hyvät mahdollisuudet sekä on oma taideyhdistys, niin mikä ettei. Kuvataiteina olen tehnyt maisemia ja asetelmia. Viime kesänä siirryin öljyväreistä akryyli maaleihin; ei ole siveltimien peseminen niin työlästä. Parhaana saavutuksena voidaan pitää kuvataiteessa; II-palkinto Joutsenon kunnan järjestämässä kuvataide kilpailussa v. 1968; työni esitti valaistua kaupunkimaisemaa. Valokuvaustaidetta olen harrastanut vuodesta 1977 lähtien, jolloin ostin eka "järkkärin" eli järjestelmäkameran. Harrastin valokuvausta erittäin innokkaasti 80-luvulla. Tallensin kuvan tekniset tiedot käsin 80-luvulla pienille korteille, jokaiselle kuvalle oma korttinsa. Nykyään kuvan tekniset tiedot löytyvät kuvan EXIF-tiedoista. Kortisto on tallella vielä nykyäänkin, mutta myin kaikki valokuvaus välineeni 90-luvun puolivälissä ja siirryin ns. "jalkamieheksi". Siirryin kuvaamaan poket kameralla. Digitaalista valokuvausta olen toteuttanut digipokkareilla, opetellen perusteet ja kuvankäsittelyn: Kuvankäsittelyhän on nykyään jo lähes yksi taiteen laji. Keväällä 2011 hankin digitaalisen järjestelmäkameran. Aloitin valokuvauksen uudestaan, jonka seurauksena valkokuvaus on vienyt melko paljon aikaani ja näin eläkkeellähän sitä on.kuvauskohteina on kaikki mahdollinen, varsinkin luonto. Motto; kuuntele sydäntäsi; tee ja harrasta mitä rakastat. Markku Nurmi varapuheenjohtaja

8 Olen ollut yhdistyksen sihteeri vuodesta Suhde taideyhdistykseen on alkanut rivijäsenenä ja syventyi talkootyön merkeissä Taitotalohankkeen parissa. Piirustustaitoni riittää tyttärenpojalleni Kasperille, hän pyytää usein piirtämään. Hänellä on oma vihko, johon hän kerää piirroksia. Taiteilijalla on kuvaava, vahva viiva minun viivani ei ole. Ihailen taitavia piirroksia. Taidekeskus Antareksessa oli lauantaisin Croqruis-piirustuspäivä, jos taitoa itselläni olisi ollut, olisin osallistunut. Olen harrastelija. Keramiikkaa olen opetellut Aila Rouhiaisen ryhmässä. Puupiirrosta olen kokeillut Airi Havian opastuksella. Neulanreikäkameralla kuvaamisen alkeisiin pääsin Kaisu Häkkäsen opastuksella. Kannustan teitä kaikkia jäseniä kokeilemaan ja osallistumaan erilaisiin käden-taitoja vaativiin ryhmiin. Kaikista näistä ryhmistä ja muista, olen oppinut arvostamaan sitä työmäärää ja taitoa harrastaa tai hankkia elanto taidealalta. Tarja Mölsä sihteeri Nimeni on Riitta Ojalainen. Vastuualueeni taideyhdistyksessä on raha-asioiden hoito ja kirjanpito, joita olen tehnyt yhdistykselle jo neljä vuotta. Täyttelen myös verotukseen liittyviä papereita. Olen aina pienestä asti tykännyt piirtämisestä. Nuorempana se jäi opiskelun ja perheen takia, mutta myöhemmin lähdin mukaan kansalaisopiston kuvataideryhmään ja olen siinä ollut mukana jo yli kymmenen vuotta. Kiinnostuin akryyliväreistä ja olenkin maalaillut lintuja, kukkia, maisemia ja muotokuvia lähinnä lapsistani. Tykkään tehdä myös pastelliliiduilla. Tosin muutkin tekniikat kiinnostavat ja olemme kansalaisopiston ryhmässä kokeilleet kaikenlaista ihan lyijykynätöistä aina puupiirrokseen asti. Kolmeen lapseenikin olen jonkun verran saanut tartutettua kiinnostusta taiteeseen. Vanhin poika kävi alaluokilla kuvataidekoulua ja kansalaisopiston työpajoja aina murrosikään asti, mutta sitten muut harrastukset veivät voiton. Hän jopa saavutti 10-vuotiaana kunniamaininnan nuorille suunnatussa päihteiden vastaisessa julistekilpailussa. Tyttäremme on myös pienestä asti piirrellyt ja kuvaamataito onkin yksi hänen lempiaineistaan koulussa. Hän käy Pauliinan nuorille pitämässä kuvataideryhmässä viikoittain. Työskentelen IT-alalla asiantuntijana ja taide onkin hyvää vastapainoa joskus ehkä vähän puuduttavalle ja pikkutarkkuutta vaativalle työelämälle. Riitta Ojalainen rahastonhoitaja Pienestä pitäen olen viihtynyt kynä kädessä. Äidin kaupasta tuomat puotipaperit ja sanomalehden reunat tuli raapustettua täyteen. Keväällä koulusta säästyneet väriliidut ja tyhjiksi jääneet vihkojen sivut olivat aarteita. Talviset nuoskasäät antoivat mahdollisuuden harrastaa kuvanveistoa. Vaki joululahjoja olivat kynät ja vihkot silloin, kun äidillä sattui olemaan rahaa. Koulu- ja opiskeluaikojen kuvaamataitotunneilta on jäänyt joitakin onnistumisen tunteita. Kansakouluikäisenä suunnittelin talojen pohjapiirroksia ja sisustuksia. Paperinukkeja oli paljon ja vaatteita vielä enemmän. Kun Hilkka Halmeila sai ylipuhuttua minut kansalaisopiston kuvataidepiiriin, niin ei paljon taukoja ole ollut. Aluksi öljymaalausta, sitten muutamia erilaisia garafiikan osa-alueita lyhytkursseilla, jotka johtivat Imatran työväenopiston grafiikan piiriin. Keramiikkaan olen tutustunut eri ohjaajien avulla. Nyt viimeisin opettelun alue on ollut akvarellimaalaus.

9 Tämä "kolmas elämäni" on saanut valtavasti sisältöä harrastuksestani. Tärkeää on myöskin ollut tutustua moniin mielenkiintoisiin ihmisiin saman harrastuksen piirissä. Kiitos siitä! Airi Havia yhdistyksen kunniajäsen Olen ollut käden taitojen harrastelija kaiken ikäni omaksi ilokseni. Taideyhdistykseen tutustuin muutamia vuosia sitten osallistuessani aktiivijäsenten yllytyksestä järjestetylle retkelle Ateneumiin ja Airin puupiirrostapahtumiin. Johtokuntaan tulin vuonna 2012 ja olen ollut mukana eri tavoin retkien tiimoilla sekä Pauliinan apulaisena lasten kesäleirillä. Käsitöiden ohella piirtäminen on kulkenut elämässä mukana milloin aktiivisemmin milloin vain joulu- ja onnittelukorttien muodossa suvun ja tuttavien iloksi tai riesaksi. Pitkään harrastin vain valööritutkielmia yhdellä tai muutamalla värillä. Ensimmäiset akryylivärit ja pehmyt pastelliliidut hankin vasta n. kymmenen vuotta sitten, kun aloin taas harrastaa Kansalaisopiston kuvataidepiirissä vastapainoksi toisenlaisten tuloshaasteiden tahdittamalle konsulttityölle. Harrasteajan löytymistä eläkkeelle siirtymisen myötä en uskaltanut jäädä odottamaan. Parasta itse käsillä tekemisessä on, kun aika unohtuu innostuksen myötä ja nuutunut mieli virkistyy työn edistyessä, oli käsissä sitten lanka, kangas, hiili, liidut, pensselit tai vaikkapa uusin tuttavuus savi. Joskus tekeillä oleva työ onnistuu ja ilo läikähtää. Joskus tulos taas ei tyydytä ja tekele jää hautumaan tai joutuu uusiokäyttöön. Tärkeintähän ei aina ole lopputulos, vaan matka ja saadut kokemukset. Vielä on paljon kokeiltavaa ja opittavaa... Paula Juuti jäsenkirjuri Olen Päivi Lipponen, ensimmäistä kauttani Taideyhdistyksen johtokunnassa istuva ruokolahtelainen taiteenkäyttäjä. Taideyhdistykseen olen liittynyt 1990-luvulla kansalaisopiston lasityökurssin innoittamana. Yhdistyksen toimintaan olen aiemmin osallistunut lähinnä myyntitapahtumien kautta. Itse en harrasta taiteen tekemistä, mutta käsityöt ja erilaiset askartelut ja helmeily ovat niitä minun juttujani. Työn vastapainoksi käsillä tekeminen on aina ollut tärkeää, liikunnan ja lavatanssien ohella. Taitotalo, silloin vielä Vennonmäen koulun nimellä tunnettu, tuli tutuksi kudontaryhmien kautta; mattoja, poppanoita, liinoja ja pieni ryijykin tuli tehtyä. Nyt neulominen eri materiaaleista on mieluisaa puuhaa. Askartelu lasimosaiikista, vessapaperirullista ja huovutusvillasta on työn alla. Savityöt ja raku ovat vielä kokonaan uutta aluetta, mutta uskon, että niitäkin vielä kokeilen. Mielestäni parasta yhdistyksen toiminnassa onkin sen monipuolinen toiminta eri taiteen alojen ja käsitöiden harrastamisen saralla. Kaikki tekeminen ja itsensä ilmaisu on tärkeää. Sitä toimintaa Taideyhdistys ansiokkaasti tukee. Tervetuloa joukkoon! Päivi Lipponen leikekirjanhoitaja Kiinnostus taiteeseen pulppuaa jo lapsuudesta. Ammattihaaveeni, kuvataideopettajuus on kohdallani täyttynyt. Saan tehdä työtä eriikäisten ihmisten parissa aina varhaisiän kuvataiteen 4-6-vuotiaista lapsosista aikuisopiskelijoihin. Eri-ikäiset oppijat antavat työlle rikkautta, useista tekniikoista ja työmenetelmistä puhumattakaan. Kahta saman-laista päivää ei ole, jokainen opetustuokio on uusi kohtaaminen ja

10 antaa puhtia niin itse opettajalle kun opetettavilleen. Kotikuntani Ruokolahti on minulle rakas paikka. Ennen paluutani Ruokolahdelle sisälläni kyti toive saada tehdä itselleni rakasta työtä kotikuntani hyväksi. Työni jakautuu peruskoulun kuvataideopetukseen 6-9 luokille ja nonformaaliin kansalaisopisto opetukseen. On palkitsevaa nähdä lapsen ja nuoren kehitys taiteen harrastamisessa tai peräti toteutuneena ammattihaaveena. Kansalaisopiston taideryhmissä haasteita luo oppilaiden yksilöllisyys, erilaiset oppimisen tyylit ja työskentelytaitojen eroavaisuudet. Yhteinen pyrkimys on kaikilla oman itsensä kehittäminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Aikuisopiskelijoissa tärkeäksi koettu päämäärä, oma taideharrastus, auttaa säilyttämään tyytyväisen minä kokemuksen, ja löytämän itsestä uusia puolia, ns. tasapainon vaikeissakin oloissa. Valkoisen vastustajan, tyhjän paperin edessä ei voi tietää mikä lopputulos tulee olemaan, vai tuleeko mitään. Kun antaa itselleen luvan epäonnistua, onnistuminenkin tulee mahdolliseksi. Opettajuuteeni kulmakiviä ovat oppilaan motivointi ja rohkaisu ylittää omia rajoja mutta samalla opetukseen liittyvä eettisyys, opettajan rooli taiteen arvopohjan valistajana. Opetuksessa pyrin painottamaan tunnetta ja kriittistä totuudenetsintää, en niinkään tiedon ja taidon pakkosyöttöä. - Kuka sanoi, että maalataan väreillä? Värejä käytetään, mutta tunteilla maalataan. (Jean-Babtiste-Siméon Chardin) Pauliina Rouhiainen, Taiteen maisteri, kuvataidekasvatus, graafinen suunnittelija ja taiteen tekijä lähellä merta. Erinäisten vaiheiden kautta päädyin 1987 Imatralle ja sieltä Ruokolahdelle. Ammatiltani olen puhdistuspalvelualan ammatinopettaja. Kouluikäisenä tykkäsin kovasti piirtää ja maalata vesiväreillä. Muistelen, että lopputulos ei ollut se tärkein asia vaan se itsekseen omissa ajatuksissaan tekeminen. Jossain vaiheessa innostuin lasipullojen maalaamisesta, maalina ja pensseleinä taisi olla mitä isän varastoista sattui löytymään eli mitä maalaustarvikkeita maatalossa tarvittiin, ei siis mitään taiteilijatarvikkeita vaan vähän ronskimman puoleista tarviketta. Koko aikuisikäni olen ollut siinä uskossa, etten osaa tehdä käsilläni mitään muuta kuin kodin taloustöitä. En osaa neuloa, en askarella, en maalata saatikka piirtää. Toipuessani vaikeasta leikkauksesta vuonna 2012 hyvä ystäväni sai aikaan muutoksen ajatuksiini. Hän väitti, että jokainen ihminen osaa maalata tauluja omalla tavallaan, ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa ja tyyliä. Tutustuin hänen tuotoksiinsa ja kyselin neuvoja mitä tarvikkeita pitää hankkia päästäkseni maalaamisessa alkuun. Muistan vieläkin sen hetken kun vetelin akryylimaalilla ja siveltimellä ensimmäisiä vetoja taulu-pohjaan: Tunne oli niin uskomattoman hyvä, että silloin tiesin löytäneeni elämääni jotain hyvin merkittävää. Maalaamisessa lopputulos ei edelleenkään ole minulle se tärkein asia vaan itse prosessi. Toki olen saanut monta hyvää hetkeä kun joku maalaus on joskus onnistunutkin. Ruokolahden taideyhdistyksen johtokunnassa haluan olla mukana hyvässä asiassa omalla panoksellani ja oppia siinä sivussa paljon uutta. Leena Tahvanainen Olen Leena Tahvanainen, asun Huhtasenkylässä mieheni Rainon, nuorimman poikamme Laurin ja kahden kissamme kanssa. Perheeseen kuuluvat myös jo aikuiset lapsemme Mikko ja Anni puolisoineen. Lapsuuteni ja nuoruuteni asuin Uudessakaupungissa, maaseudun rauhassa, Olen uusi taideyhdistyksen johtokunnan jäsen. Olen jäänyt eläkkeelle Stora Enson Pakkauskartongit toimialan talouspäällikön tehtävistä kolmisen vuotta sitten. Miten taideyhdistys liittyy elämääni?

11 1950-luvulla maalaiskodissani piirustuspaperina toimi valkoinen puotipaperi, johon kauppaostokset siihen aikaan pyöräytettiin. Minä kaksoissiskoni kanssa leikkelin puotipaperit sopiviksi piirustuspapereiksi, joihin meidän hienot maalauksemme syntyivät. Piirtämistä ja maalaamista on jatkunut jossakin määrin aina, mutta kiinnostukseni öljyvärimaalaamiseen syntyi 1980-luvulla, kun silloinen naapurimme, nykyinen yhdistyksemme puheenjohtaja Riitta Pellinen pyysi mukaan öljyvärimaalaukseen. Maalaamiseen tuli tauko, mutta innostuin uudestaan öljyvärimaalauksesta noin viisi vuotta sitten. Eläkkeelle jäätyäni menin akvarellimaalauksen päiväryhmään ja huomasin, että tämä taidemuoto sopii juuri minulle. Muistaakseni Henri Matisse on sanonut, että väri on tunnetta. Taide on tunteen ilmaisua. Taideteos paljastaa taiteilijan persoonallisuuden, hänen herkkyytensä, ihanteensa ja hänen käsityksensä elämästä. Pirkko Tuomainen klo 9-13 Rakuesineiden tekemispäivä klo 9 -? Rakupoltto Raku on vanha japanilainen tapa tehdä keramiikkaa. Rakuesine on huokoinen ja läpäisee vettä - sopii koriste-esineeksi. Tule kokeilemaan ja tekemään oma rakuesine. sivulla näet videon rakupoltosta ammattilaisen suorittamana Tule ja koe uutta! Kokoonnutaan Taitotalon kuvataideluokkaan ja Taitotalon piharakennuksen eteen. Materiaalikustannukset savi 15 EUR/10 kg, myydään myös pienempiä eriä poltto 8 EUR/päivä Ilmoittautumiset Tarja Mölsälle (puh , tarja.molsa@pp.inet.fi) to mennessä Entiset ja uudet tervetuloa!

12 Ruokolahden Taideyhdistys järjesti reissun Helsinkiin katsomaan Lumikuningatar balettiesitystä. Esityksemme oli kansallisoopperassa Lumikuningatar esitys on H. C. Andersenin satuun pohjautuva baletti, joka menestyi hyvin. Suuren suosion takia järjestettiin lisäesityksiä, jotka myytiin loppuun parissa tunnissa. Meidän matkamme alkoi Rasilasta, jossa bussi odotti matkustajiaan kyytiinsä pimeässä talviaamussa. Pääsimme lähtemään sovitun aikataulun mukaan. Otimme matkalaisia kyytiin myös Imatran ja Lappeenrannan suunnalta. Kaikkien ollessa kyydissä, bussi oli melkein täysi. Saimme hyvän porukan kasaan yhteiselle kulttuurielämykselle. Saavuttuamme puuduttavan linja-automatkan jälkeen kansallisooppera talolle, oli hyvä päästä jaloittelemaan. Ohjelmassa oli siis tutustuminen rakennukseen, sen historiaan ja tapahtumiin oppaan johdolla. Saimme yli tunnin mittaisen avartavan esitelmän kansallisoopperan monipuolisuudesta sekä hyvää liikuntaa kierrellessämme ympäri niin suurta rakennusta. Opas kertoi kaikenlaista uutta tietoa esitysten valmisteluista, roolivaatteista, lavastuksista, tanssijoista, näyttelijöistä ja musiikista, samalla kun tutustuimme näihin tiloihin. Sen jälkeen oli vaikea ajatellakaan kuinka monta ihmistä sellainen suuri rakennus oikein työllistää Rankan pohdinnan ja liikunnan jälkeen oli hyvä päästä syömään. Ruoka odotti meitä valmiina ruokasalissa, onneksi, sillä kulttuuri maittaisi varmasti paremmin maha kylläisenä sekä tietysti hyvässä seurassa. Ruokailun loputtua rakennus alkoi pikku hiljaa täyttyä ihmisistä ja hälinästä, mikä enteili esityksen alkua. Ihmispaljous sai jännityksen nousemaan pintaan, mikä sai monen varmasti huokaisemaan helpotuksesta, ettei ollut ammatiltaan näyttelijä. Me saimme jännittää pitäisimmekö esityksestä ja näyttelijät saisivat jännittää pitäisimmekö todella. Ehkä olimme samassa roolissa joka tapauksessa ja odotimme toisiltamme yhtä paljon. Esitys alkoi päivällä kahden aikaan, mutta saavuttuamme istumaan paikoillemme, valojen himmetessä, unohdimme kokonaan muun maailman. Olimme vihdoin saapuneet lumen maahan, jossa tanssijat ja musiikki loihtivat omaa satuaan tarinan mukana. Esitys oli antoisia niin lapselle kuin aikuisellekin! Tarina kertoi kahdesta lapsesta, Kaista ja Kertusta, jotka seikkailivat taikavoimien keskellä yrittäen selvittää kuinka elämästä selviää ja miksi tarvitaan urheutta ja tasa-arvoa. Samaan aikaan hellyttävä että hätkähdyttävä kertomus, jonka taikavoimista huolimatta voisi rinnastaa oikeaan elämään. Opettavainen tarina jokaiselle meille, miksi ihmistä tulee kohdeltava hyvin tasa-arvon nimissä. Lähdimme esityksen jälkeen ajamaan kotia kohti, jokaisen varmasti ollessa vielä Lumikuningattaren haltioissa. Väsytti, mutta ei kyllä kaduttanut! Elina Leskelä

13 Taitotalon kesäinen piha tarjoaa oivalliset puitteet musiikille tuttujen yhteislaulujen kajahtaessa. Makoisat kahvit kruunaavat heinäkuisen illan. Ruokolahden Pelimannit säestävät yhteislauluillan alkaen kello 18. Sateen sattuessa lauletaan sisätiloissa! Illan ilot 5 euroa. Tervetuloa! KANSALAISOPISTO Kansalaisopiston monet ryhmät toimivat Taitotalolla. Kudonnan toimitilat ovat alakerrassa. Siellä kokoontuu myös käsityöryhmä ja pelimannit. Yläkerrassa on kuvataideluokka, jossa lapset ja aikuiset saavat kuvataiteen opetusta useassa eri ryhmässä. Laulueukot harjoittelevat keskiviikkoisin yläkerran luokassa. Harrastusryhmät esittäytyvät kevätnäyttelyssään huhtikuussa Taitotalolla. TAIDEYHDISTYKSEN PAJAT Yläkerran grafiikkapaja sekä piharakennuksen savi- ja kivenhiontapajat ovat jäsenten käytössä. Niissä voidaan järjestää myös kursseja. TAITOTALON VUOKRAUS Talon tilat ovat käytettävissä erilaisiin tilaisuuksiin. Kokoukset, kurssit, perhejuhlat, näyttelyt, pienimuotoiset konsertit ym. sopivat oivallisesti Taitotalolle. Vuokrauksesta voi sopia puheenjohtajan tai sihteerin kanssa. TAIDEYHDISTYKSEN TAPAHTUMAT Yhdistys järjestää vakiintuneet tapahtumat Taitotalolla. Kesän myyntinäyttely, Taitotalon joulu ja itsenäisyyspäivän juhlavalaistus ovat lunastaneet paikkansa toiminnassa. Syksyllä 2014 jäsenten vuosinäyttely kutsuu yleisöä taiteen pariin ja uutuutena järjestämme marraskuisen ravintolapäivän. Lisäksi järjestämme omia kursseja. TAIDELAINAAMO Yläkerrassa olevaan lainaamoon pääsee tutustumaan Taitotalon ollessa auki. Taidetta voi vuokrata tai lunastaa omakseen. TAITOTALO ON MYÖS KOTI Piharakennuksessa asutaan, joten joka hetki vanha talo hengittää. Se tuntuu hyvältä.

14 Vanha talo hengittää Vennonmäen koulun 90 vuotisjuhla marraskuussa kokosi väkeä 0 Taideyhdistyksen syyskokous Kukkaruukkuja tehtiin Taitotalolle, päivän aikaansaannoksia

15 Taitotalon joulu 2013 Harrille kiitos Uusi johtokunta koolla ensimmäistä kertaa

16 Järjestämme maalaus- ja retkeilypäivän Valkinhovissa lauantaina Ohjelma: saapuminen Valkinhoviin kello 9 (omin kyydein) Valkinhovin esittely maalausta ja piirtämistä tai johdettu retki lähimaastoon kello lounas maalausta ja piirtämistä tai johdettu retki lähimaastoon, mahdollinen töiden katselmus kello kahvi noin kello 17 lähtö kotiin Päivän hinta muodostuu ruokailuista: 30e/ aikuinen, 20e/ lapsi 4 12v Sitova ilmoittautuminen ja erityisruokavaliotoiveet Leena Tahvanaiselle viimeistään puh tai leena.tahvanainen@pp.inet.fi

17

18 Elämäni taide-elämys, Monet n "siniset lumpeet" Elämässäni olen saanut nähdä ja kokea monta ihastuttavaa ja innostavaa kaupunkia ja yhtä monta taidemuseota, joista ehkä merkittävimmät ovat Pariisin taidemuseot. Victor Hugo on kuvaillut Pariisia "kaupunkien kaupungiksi" ja siihen mielipiteeseen on helppo yhtyä. Pariisi on taiteen mekka. Louvren taidemuseo on Ranskan suurin ja kävijämäärältään suosituin museo. Louvreen ei mennä pistäytymään, vaan jo pelkkä sisäänpääsy voi kestää pahimmassa tapauksessa 1-2 tuntia. Me jonotimme sinne reilun tunnin verran. Monella, niin kuin minullakin oli suosikkiteos, Leonardo da Vincin Mona Lisa, joka oli ehdottomasti nähtävä. Teos oli panssarilasin takana ja yllätyksekseni pienikokoinen. Samassa huoneessa oli kuuluisa Veronesen maalaus, Kaanaan häät. Jacques-Louis Davidin "Napoleonin kruunajaiset" -maalaus oli taas ison kokonsa puolesta huomiota herättävä. Italialaisen ja ranskalaisen maalaustaiteen lisäksi minua kiinnostivat egyptiläinen ja kreikkalainen antiikki. Muinaisen Egyptin muumiot ja antiikin Kreikan jumalakuvat sekä isot marmoriveistokset olivat kauniita. Paljon oli kaunista katseltavaa, mutta kaikkea ei ehtinyt, eikä jaksanut muutaman tunnin vierailuun mahduttaa. Toinen ihastuttava taidemuseo on Seinen rannalla, entisen juna-aseman tiloihin avattu Musée d Orsay. Minusta tämä museorakennus on kaunis ulkoa ja sisältä. Taideteoksia ei saanut valokuvata, mutta napsin kuvia itse rakennuksen yksityiskohdista. Erään ikkunan läpi sain ihastuttavan kuvan Montmartren korkealla kukkulalla sijaitsevasta, aamuauringossa kylpevästä, kauniista Sacré-Coeurin kirkosta. Museossa on ainutlaatuinen kokoelma impressionismitaidetta. Esillä oli esimerkiksi Renoirin, Manet n, Monet n ja van Goghin töitä. Minusta vaikuttavin taideteos oli impressionistimaalari Claude Monet n Siniset lumpeet ja toinen hänen töistään Nainen ja päivänvarjo, jota olen joskus akvarellitöissäni kopioinut. Jos lumpeet olivat Monet n lempiaihe, niin on se minunkin. Siihen lienee syynä synnyinkotini lähellä ollut lampi, jossa kasvoi valtavasti lumpeita. Pirkko Tuomainen

19 Juuri tammikuun tuimien pakkasten vaihtuessa lumipyryiksi keräili Ruokolahden Taideyhdistyksen tilausbussi jäseniään Imatraa ja Joutsenoa myöten helmikuun ensimmäisen aamun hämärissä suojiinsa. Maltillinen kuljettaja ja hyvä auto antoivat meille turvallisen kyydin Helsinkiin ja takaisin läpi pöllyävien lumipilvien. Retken järjestäjänä ja matkaemäntänä toimi yhdistyksen tuore puheenjohtaja Riitta Pellinen. Hän piti huolen siitä, että informaatiota näyttelystä ja sen taiteilijoista oli runsaasti jo matkan aikana. Ainoana varsinaisena kohteena olivat Ateneumin taidenäyttelyt, mutta jo aamukahvipysähdys Kuusankoskella Kymen Paviljongissa muodostui luultavasti kaikille taideelämykseksi. Paviljonki oli avannut ovensa normaalia aikaisemmin ihan vain meitä varten ja jo tuoreitten leivonnaisten moninaisuus toi valinnan vaikeutta. Herkuttelutuokion jälkeen oli aikaa sopivasti perehtyä sen talon muuhun antiin. Kahvilan vieressä on suuri Pentikin myymälä. Kauniitten tavaroitten tyylikäs esillepano herkin värein toi mieleeni Mika Waltarin ajatuksen siitä, että Ihminen tarvitsee kaunista turhuutta. Pelkkä katselu toi hyvää oloa pitkäksi aikaa. Yläkerran näyttelytilan täyttivät Anu Pentikin valkeat keramiikkakukkaset. 365 variaatiota samasta kukasta kuvasivat yhden vuoden kiertoa. Ateneumin taidemuseo Kansallisteatterin ja rautatieaseman naapurissa valmistui Sitä suunniteltaessa käytiin kiivasta väittelyä tarvitaanko taiteelle näin taloudellisesti tiukkana aikana miljoonia maksavaa palatsia. Nyt pysähtyessäni sen portaikossa katselemaan ympärilleni, olen aina onnellinen siitä, että meilläkin on rakennettu ja säilytetty näitä vanhoja kauniita taloja menneiltä vuosisadoilta. Päänäyttely oli nimeltään JÄRVEN LUMO. Siihen saimme hyvän alustusluennon ennen katselua. Nykytekniikka antaa mahdollisuuksia moneen. Luennon alkua odotellessamme täytti salin suuren valkokankaan kuva Tuusulanjärvestä, jossa vesi liplatti rantakiviin. Siinä rannalla seisoivat rivissä vanhat postilaatikot ja niissä nimet: ERKKO, AHO /SOLDAN- BROFELDT, SIBELIUS, JÄRNEFELT ja HALONEN alaviitteenä LEINO, joka usein asusti pidempäänkin Halosten perheessä. Kuvataidenäyttely Tuusulan taiteilijayhteisöstä keskittyi tietysti taidemaalareihin Venny Soldan-Brofeldt, Eero Järnefelt ja Pekka Halonen. Musiikin, kirjallisuuden ja runon mestarit olivat varmasti olleet heille monin tavoin innoittajina tässä ystäväpiirissä. Olisikohan kukaan heistä saavuttanut samaa taiteellista tasoa yksinään, kuin tässä tiiviissä ystävyyden ja laaja-alaisen taiteen yhteisössä? JÄRVEN LUMO- näyttely oli laaja ja tuttujen töitten ohessa siellä oli huomattavan paljon aiemmin yleisöltä piilossa pysyneitä töitä liikelaitosten ja yksityisten kokoelmista. Näistä mieleeni jäi esim. Pekka Halosen VENEEN TERVAAJA, jossa keväisessä järven rannassa veneen pohjalle levitettävä terva melkein tuoksuu katsojan nenään vielä 100 vuotta myöhemmin. Venny Soldan-Brofeldt on ehkä turhaan jäänyt näiden kahden miespuolisen taiteilijatoverinsa varjoon. Jo vuosia sitten hämmästyin Järvenpään taide-museossa hänen töittensä tasoa ja määrää. Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin laaja tuotanto on meille luultavasti kaikille tutumpaa. Toinen Ateneumin samanaikaisista näyttelyistä oli RAFAEL WARDIN retrospektiivinen näyttely, vaikka yli 80-vuotias taiteilija työskentelee edelleen. Mielipiteet Wardin töistä olivat joukossamme vähintään kahdenlaisia. Toisia hänen tyypillisimmillään räväkän kirjavat työnsä ihastuttivat, toisia lähes ahdistivat. Wardi ei maalaa mitään tarkan

20 realistisesti. Maalaukset ovat enemmänkin tunnelmaa ja valoa, nyt myöhäisemmällä kaudella melkein valon puutetta töitten tummuudessa. Hänen ehkä tunnetuin työnsä, presidentti Tarja Halosen virallinen muotokuva ja suuri, keltaisena hehkuva Auringon kehrä olkoot esimerkkeinä taiteilijan tavasta piilottaa asioita töihinsä. Halosen kuvassa ovat kuulemma mukana myös kissat Miska ja Rontti, Auringon kehrässä on selitystekstin perustella mukana Stonehengen kivikehää ja kivien juurella ihmishahmoja. Minun mielikuvitukseni ei riittänyt kissoja, tai pieniä ihmisiä tauluista löytämään, vaikka kiertelykumppanini väitti ne näkevänsä. Ateneumin kolmaskin näyttely oli katsomisen arvoinen erikoisuudessaan. Pariin saliin oli ripustettu kansallisgalleriamme ehkä kuuluisimmat työt. Siellä ne olivat Edelfeltin Ruokolahden Eukkojen seurassa mm. Kuningatar Blanka (Edelfelt), Aino-taru triptyykki (Gallen-Kallela), Haavoittunut enkeli (Simberg), Taistelevat metsot (von Wright), Raatajat rahanalaiset (Järnefelt) ja Toipilas (Schjerfbeck). Kaikki nuo lienevät meille varsin tuttuja monista kuvista. Oli vaan harvinaista nähdä ne niin lähellä toisiaan kaikki samaan aikaan. Saamiaan vaikutteita oli jokaisella aikaa sulatella kaupungilla muutama tunti ennen kotimatkaa ja niin olikin hyvä. Sohjoinen ja räntäsateinen pääkaupunkimme antaa myös runsaasti arjestamme poikkeavaa kokemisen mahdollisuutta. Sitä jaksaa hyvin yhden päivän, mutta sitten on ilo palata rauhallisempaan maisemaan. Seija

21 TAITOTALON KESÄNMYYNTINÄYTTELY TAITAVAT KÄDET SU-PE KLO AVAJAISET MA klo 11 - huutokauppa ja kirpputori klo 11 - kahvitarjoilu Lauantaisin näyttely ei ole auki. Tervetuloa Kaikki taideyhdistyksen jäsenet ja muut halukkaat voivat tuoda tekemiään tuotteita myyntiin. Tavaroita vastaanotetaan ja näyttely pystytetään ma klo 16 alkaen. Juhannusviikonlopusta johtuen alkuviikko on varattu näyttelyn pystytykseen. Tavaroista tehdään tekijäkohtainen Taitotalon-luettelo hintoineen. Näyttelyn pystytysapua tarvitaan. Varaudun valvomaan näyttelyä jonain sunnuntaina muutama tunti. Näyttelyn purku su klo 18 jälkeen. Myydyistä tuotteista taideyhdistys perii 10 % myyntipalkkion. Osallistuminen ei edellytä taideyhdistyksen jäsenyyttä. Tehdään yhdessä hyvä ja monipuolinen näyttely. Tervetuloa, pienelläkin myyntierällä on mahdollista osallistua! Ennakkotieto osallistumisesta helpottaa myyntinäyttelyn järjestelytöitä, joten toivon, että ilmoitat osallistumisestasi: tarja.molsa@pp.inet.fi tai puh HUUTOKAUPPA JA KIRPPUTORI Kesämyyntinäyttelyn avajaispäivänä maanantaina alkaen kello 11 vanha tavara vaihtaa omistajaa Taitotalon pihalla. Tilaisuuden tuotto kohdennetaan Taitotalon kunnossapitoon. Sinä, jäsen, voit lahjoittaa ehjiä tavaroita yhdistykselle kauppatavaraksi. Vaatteita emme ota vastaan. Arvokkaimmat tavarat huutokaupataan. Ne tavarat, jotka mahdollisesti jäävät myymättä, lahjoitetaan eteenpäin. Tavaroiden vastaanotto aloitetaan kesäkuun alussa. Ole yhteydessä Tarja Mölsään tai Riitta Pelliseen asian tiimoilta.

22 RUOKOLAHTI-MARKKINAT Koulukeskuksessa lauantai klo sunnuntai klo Yhdistyksellä on oma luokka nro 105. Arpajaiset pidetään entiseen tapaan. Arpajaisia varten pyydämme arpajaisvoittoja. Toimita voitot perjantai-iltana klo 17 jälkeen koulukeskuksen luokkaan tai etukäteen Taitotalolle. Näyttelyn rakentaminen alkaa klo 17 jälkeen. MARKKINANÄYTTELY Tuttu kotiseutunäkymä muuttuu, kun jokainen kuvaa sitä omasta näkövinkkelistään. Yhdentekevä muuttuu kiinnostavaksi, väritön värilliseksi tai päinvastoin, rumasta tulee kaunista ja vinosta suoraa. Rakennamme markkinoille runsaan näyttelyn valokuvista, maalauksista ja piirroksista, joiden aiheena on Oletko käynyt täällä? - paikka Ruokolahdella - Kuvan aihe on ruokolahtelainen paikka tai näkymä, jonka äärellä katsoja kysyy: Missä tämä paikka on? tai toteaa: Hei, minähän tunnen tämän paikan. Toivottavasti moni innostuu kiertämään Ruokolahden kyliä, rantoja ja metsiä kameran, piirustuslehtiön tai maalaustelineen kanssa. Saamme aikaan komean valikoiman kuvia, joihin tallentuu ruokolahtelaisuus. Markkinat on sentään kotiseututapahtuma! Toimita työsi (yksi tai useampia) Taitotalolle viikolla 41 ma - to ja ole yhteydessä Riitta Pelliseen.

23 Syksyn taidematka toteutetaan lokakuussa Suunnitelmissa on nykytaiteenmuseo Emma Espoossa. Kohde varmentuu, kun eri museoiden syksyn ohjelmistot julkaistaan. Matka toteutetaan tutulla kaavalla. Seuraa Taideyhdistyksen nettisivuja, facebookia ja lehtien seurapalstoja syyskuusta alkaen. Johtokunta ottaa vastaa vinkkejä sopivista näyttelykohteista. Vaikuta!! TERVETULOA IDEOINTIPÄIVÄÄN MA KLO 18 SUUNNITELLAAN RAVINTOLAPÄIVÄÄ. Tietoa kansainvälisestä tapahtumasta näet osoitteessa: Tapahtuma järjestetään neljä kertaa vuodessa ja yhdistys on päättänyt osallistua marraskuun tapahtumapäivään. Muut kaikkia asiat ovat avoinna kuten mitä tarjotaan, kertakäyttö- vai aidot astiat, koristelu ja kattaus, kuka tekee ja mitä, mainoskyltit ym. Kaikki ideat otetaan vastaan. Tapahtuma tarvitsee myös tekijöitä, talkoolaisia. Järjestetään mukava, iloinen tapahtuma. Tule mukaan! RAVINTOLAPÄIVÄ TAITOTALOLLA LA KLO TERVETULOA NAUTTIMAAN HYVÄSTÄ RUUASTA, TAITEESTA JA ELÄVÄSTÄ MUSIIKISTA!!

24 RUOKOLAHDEN TAIDEYHDISTYS RY:N sääntömääräinen SYYSKOKOUS ma klo 18 TAITOTALOLLA Käsitellään yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Tervetuloa. Johtokunta JOULUIKKUNA JA JOULUSATU Taitotalon pääsisäänkäynnin viereisissä ikkunoissa on ihailtavana jälleen joulumaa. Näkymään liittyy myös satu, joka on jatkoa edellisiltä vuosilta. Kirjoittaja Irma Tonder. Ikkuna avautuu ensimmäisenä adventtina. Ikkuna on katsottavissa loppiaiseen asti. Käypä kurkistamassa! TAITOTALON JOULU klo Osallistu myyjäisiin tuomalla omatekoisia tuotteita, pienikin erä käy. Leivonnaisiin laita tekijän nimi ja tuoteselosta, muihin riittää tekijän nimi. Hinnoittele tuotteet, myyntihinnasta 10 % jää taideyhdistykselle. Entiseen tapaan tehdään tekijän tuotteista myyntilista. Ilmoita osallistumistasi tapahtumaan mennessä: tarja.molsa@pp.inet.fi tai puh Tuo myytävät tuotteet Taitotalolle pe klo16-18 (leivonnaiset sunnuntai-aamuna) laitamme tuotteet esille perjantaina, jos mahdollista osallistu esillepanotalkoisiin. Tapahtumassa on arpajaiset, joten toivomme arpajaisvoittoja. JUHLAVALAISTUS TAITOTALOLLA klo Kymmenennen kerran valaisevat Taitotalon ikkunoita juhlavalot itsenäisyyspäivänä. Jokaiselle talon ikkunalle sytytetään kynttilä juhlistamaan Suomen itsenäisyyttä. Taideyhdistys onnittelee juhlivaa isänmaata.

25 Yhdistyksen jäsenistössä on suuri joukko aktiivisia taiteen ja taidekäsityön harrastajia. On taas aika esittäytyä yleisölle yhteisellä vuosinäyttelyllä syksyllä Näyttelyaika Näyttelyviikkojen keskellä vietetään Ravintolapäivää Taitotalolla, mikä myös houkuttelee näyttelyvieraita! Avajaiset lauantaina kello 14 Töiden jättö viimeistään Vaatimukset Näyttelyyn voi tuoda enintään 3 vuotta vanhoja teoksia, enintään 5 kpl/ jäsen. Valokuvien ja kuvateosten on oltava ripustuskuntoisia. Näyttelyn rakentaminen yhteisvoimin torstaina ja perjantaina 6. ja kellonajoista sovitaan myöhemmin Näyttelyn valvominen Näyttelyn aukioloajat sovitaan myöhemmin, mutta taiteilijat hoitavat näyttelyn valvonnan yhteisvoimin. NÄYTTELY ANTAA YHDISTYKSELLE NÄKYVYYTTÄ SIIS ROHKEASTI KAIKKI OSALLISTUMAAN!

26

27 KENEN KÄDEN JÄLKI? Muistatko nähneesi jossakin? Kenen taiteilijan maalauksesta on tämä poika: a) Vanni Soldan-Brofelt b) Maria Viik c) Helene Schjerfbeck d) Ellen Thesleff Kenen suomalaisen taiteilijan teoksessa on kyseinen lintu? a) Akseli Gallen-Kallela b) Ferdinand von Wright c) Albert Edefelt d) Eero Järnefelt Kenen taitelijan usein käyttämä kukka? a) ClaudeMonet b) Eero Järnefelt c) Vincent van Gogh d) Pekka Halonen Kenen työhuoneesta tämä näkymä on? a) Rafael Wardi b) Carl Larsson c) Pekka Halonen d) Albert Edefelt Kulta-ajan taiteilijat olivat kansainvälisiä ja matkasivat niin Suomemme saloilla kuin Pariisin kujilla. Eräs heistä matkasi myös itäisessä Afrikassa. Oheisen Nairobin ulkopuolelta luonnostellun kuvan laati: a) Albert Edefelt b) Eero Järnefelt c) Pekka Halonen d) Akseli Gallen-Kallela c, a, b, c, d

28