LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN

Transkriptio

1 Lausuntopyynnön kysymykset LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina klo mennessä. ******************************************************************************** OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tarve uudistuksiin on kiistaton. Kuntarakenne ei kuitenkaan ole ensisijaisesti ratkaistava kysymys. Tärkeintä olisi sopia kestävällä tavalla valtion ja kuntien välisestä tehtäväjaosta, järjestää lainsäädäntöteitse kunnille tehtävien hoidon vaatimat rahoitusmahdollisuudet, rakentaa oikeudenmukainen rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä, jolla verotuloja tasataan valtakunnan eri osien välillä ja jota muutetaan vain perustellusta syystä kuntien kanssa neuvotellen, uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne vastaamaan mm. väestökehityksen ja väestön ikärakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin ja tekemällä kuntalain kokonaisuudistus. Uusia tehtäviä kunnille ei tulisi säätää. Jos niin kuitenkin tehdään, uusista tehtävistä aiheutuvat kustannukset tulee selvittää perusteellisesti etukäteen ja määritellä pitävällä tavalla valtion rahoitusosuus. Edellä mainitut uudistukset tulee toteuttaa synkronoidusti, koska kaikki osauudistukset kytkeytyvät toisiinsa eikä kuntarakennetta ole mahdollista tarkastella irrallisena ennen kuin kokonaisuudesta on selkeä käsitys. Uudistuksen välttämättömyyttä korostaa kuntien henkilöstön ikärakenne ja jo näkyvissä oleva ammattitaitoisen työvoiman saannin vaikeus kunta-alan töihin. Tärkeätä on huolehtia kuntien vetovoimaisuudesta ja kilpailukyvystä työmarkkinoilla.

2 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat riittävän monipuoliset ja muodostavat kaikkien kuntien osalta yhtenäisen pohjan kuntaliitostarpeen arvioinnille. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Ei. 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Alavieska on järjestänyt suuren osan palvelutuotannostaan ostopalveluna naapurikunnilta, kuntayhtymäyhteistyönä ja kuntien omistuksessa olevien osakeyhtiöiden toimintana. Kunnan oma palvelutuotanto rajoittuu perusopetukseen ja teknisen toimen keskeisiin palveluihin. Palvelutuotannon yksikkökustannukset ovat pääsääntöisesti kilpailukykyiset muihin kuntiin verrattuna. Kun kunnille on koko ajan säädetty uusia tehtäviä ja kun valtio on samanaikaisesti

3 enenevässä määrin siirtänyt rahoitusvastuuta kunnille, on alhaisten verotulojen kunnissa, kuten Alavieskassa, oltu pakotettuja jatkuviin veron korotuksiin. Palvelutuotantoa on jouduttu rahoittamaan myös lainarahoituksella. Tälle vuodelle toteutettu kiinteistöveron poistaminen verotulotasauksen piiristä vei kunnalta tuloja reilusti enemmän kuin mikä olisi ollut kiinteistöverojen tuotto kokonaisuudessaan. Valtiovallan harjoittama tempoileva ja lyhytnäköinen kuntapolitiikka on vienyt pohjan pitkäjänteiseltä kehittämistyöltä ja taloudenhoidolta. 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? 3. Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? KYLLÄ Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Paras vaihtoehto Alavieskan kannalta on työryhmän esittämä alue Nivalan kaupunki siihen mukaan liitettynä. Ellei kuntajakoselvitys käynnisty tällä alueella Alavieskan kunta esittää, että ministeriön toimesta ja kustannuksella käynnistetään erityinen kuntajakoselvitys sekä Alavieska-Ylivieska alueella että Alavieska-Kalajoki alueella.

4 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Kuntarakenneuudistus tulee toteuttaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Niillä alueilla, joilla kunnat sitä itse haluavat. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Suorat yhdistymisavustukset ja/tai kohdennettu muutostuki kannustavat kuntia vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Tuki tulisi jaksottaa 5 vuoden ajalle yhteensopivasti henkilöstölle säädettävän työsuhdeturvan kanssa. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmään tulisi sisällyttää kannustavia ja palkitsevia elementtejä. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Kuntauudistuksen tulee perustua vapaaehtoisiin kuntien yhdistymisiin. Saattaa kuitenkin olla perusteltua säätää valtioneuvostolle toimivalta päättää kuntajaon muutoksesta joissakin, tarkoin rajatuissa tilanteissa esimerkiksi taloudeltaan heikon kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi. Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Koko uudistus kaikkine siihen liittyvine selvityksineen ja lainsäädäntöineen on kokonaisuus, jonka toteuttaminen ei ole mahdollista hallituksen asettaman aikataulun mukaisesti. Omalle alueellemme ehdotettu kuuden kunnan liitos on monimutkainen ja pitkäkestoinen prosessi, jonka hallittu läpivieminen vaatii huolellisen valmistelun. Se aiheuttaa toteutuessaan mm. seutukunnan lopettamisen ja jos Nivalan kaupunki tulisi mukaan, myös Peruspalvelukuntayhtymä Kallion

5 purkamisen tarpeettomana. Ei ole mielekästä toimeenpanna ylimääräisiä kuntavaaleja kesken vaalikauden tai järjestää uuden kunnan päätöksentekoa kuuden kunnan yhteisvaltuuston puitteissa, vaan valmistella uudistus kunnolla ja aloittaa uudelta pohjalta seuraavan vaalikauden alussa. Mikäli kuntaliitos toteutettaisiin kahden kunnan yhdistymisenä, nopeampikin aikataulu voisi olla mahdollinen, vaikkakaan ei ongelmaton. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Yleensä aina suuria rakennemuutoksia tehtäessä kustannukset ensimmäisinä vuosina kohoavat ja tasaantuvat vasta toiminnan vakiinnuttua noin 5 vuoden kuluttua. Valtiovallan tulisi osallistua muutosvaiheen kustannuksiin suuntaamalla tukea talouden tervehdyttämiseen, palvelurakenteen ja toimintatapojen uudistamiseen ja yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen. Myös suorat yhdistymisavustukset kannustavat kuntia vapaaehtoisiin liitoksiin. 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Rakennetyöryhmän ehdotukseen pohjautuvan kuntarakenteen toteutuessa erityinen tarve on huolehtia demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta ja edustuksellisuudesta. Säännökset lähidemokratian ja käyttäjädemokratian toteutumiselle tulisi olla keskeisenä tarkastelun kohteena. Maakuntaitsehallinnon käyttöönoton tarve ja mahdollisuudet tulisi selvittää. Tärkeitä ovat myös muut tämän kyselyn saatekirjeessä esiin nostetut asiat. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Esitämme harkittavaksi, että uuden muodostettavan kunnan valtuusto valittaisiin samaan tapaan kuin nyt maamme eduskunta valitaan. Jokainen entinen kunta muodostaisi oman vaalipiirinsä ja sieltä valittaisiin asukaslukuun suhteutettu määrä valtuutettuja uuden kunnan valtuustoon. Näin kaikille yhdistyneille kunnille taattaisiin asukaslukua vastaava määrä valtuustopaikkoja uuden kunnan valtuustossa. Uuden kunnan muu päätöksenteko-organisaatio voitaisiin rakentaa samaa periaatetta soveltaen. Malli tarjoaisi mahdollisuuden myös aluevaltuustojen valintaan samassa vaalissa.

6 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Järjestelmää tulee yksinkertaistaa ja selkeyttää. Sen tulee olla oikeudenmukainen ja ottaa huomioon palvelutarve- ja olosuhdetekijöistä aiheutuvat kuntakohtaiset erot. Verotulojen tasaus valtakunnan osien välillä on välttämätön jatkossakin. Kuntien tulee voida luottaa siihen, että valtiovalta omalta osaltaan pitää kiinni rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmälle määritellyistä periaatteista ja rahoitustasoista (indeksitarkistukset, veroperusteissa tapahtuvien muutosten kompensointi, tasausjärjestelmä, ennustettavuus). Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tulee taata kansalaisille yhdenvertaiset kunnalliset palvelut koko maassa asuinpaikasta riippumatta. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtävien mahdollisella vähentämisellä tulisi olla myös vaikuttavuutta. Aikaisemmin toteutetut tehtävien siirrot valtiolle ovat olleet marginaalisia ja kustannusvaikutuksiltaan merkityksettömiä. Valtion ja kuntien tehtävänjako Oleellista on sopia kestävällä ja osapuolet sitouttavalla tavalla tehtäväjaosta ja siihen kiinteästi kytkeytyvästä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmästä. Muutoksista neuvotellaan osapuolten kesken. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Uusista kunnistakin vain osa on riittävän vahvoja hoitamaan kunnille mahdollisesti siirrettäviä erikoissairaanhoidon tehtäviä. Omalle alueellemme kaavailtu noin asukaan kunta ei yksin kykenisi ottamaan järjestettäväkseen erikoissairaanhoidon palveluita. Tarvittaisiin joka tapauksessa kuntien yhteistyötä, kuntayhtymä tai joku muu laaja-alainen yhteistoimintaorganisaatio. Silloin ollaan taas tilanteessa, jossa päätöksenteko etääntyy peruskunnasta ja merkittävää osaa talouden resursseista ohjataan kunnanvaltuuston ulkopuolelta eivätkä päätöksentekijät ole suoraan vaaleilla valittuja. Esitämme, että maakuntaitsehallinnon mahdollisuudet monialaisena ylikunnallisten tehtävien hoitajana selvitetään.

7 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.