MElokuvan nimen pitäisi oikeastaan olla Taivas Berliinin yllä (Der. Monelle lukijalle on varmaankin tuttu saksalaisohjaaja Wim Wen-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MElokuvan nimen pitäisi oikeastaan olla Taivas Berliinin yllä (Der. Monelle lukijalle on varmaankin tuttu saksalaisohjaaja Wim Wen-"

Transkriptio

1 KATSAUS REIJO T YÖRINOJA Enkelit keskiajan taivaalla Enkelioppiin liittyviä filosofisia kysymyksiä Monelle lukijalle on varmaankin tuttu saksalaisohjaaja Wim Wen- Mdersin M koskettava elokuva Berliinin taivaan alla vuodelta MElokuvan nimen pitäisi oikeastaan olla Taivas Berliinin yllä (Der MHimmel über Berlin) ). Aiheesta kymmenen vuotta myöhemmin Mtehtyä sentimentaalista Hollywood-versiota Enkelten kaupunki ei voi edes verrata Wendersin filmatisointiin. Elokuvan englanninkielisen version nimi on Halun siivet (Wings of Desire). Viimeksi mainittu nimi kuvaa hyvin enkelien problemaattista asemaa kahden kokonaan erilaisen todellisuuden välissä: aikaan, paikkaan, erilaisiin haluihin ja tarpeisiin sidotun ihmisen ja ruumiittoman kaikkialla läsnä olevan ja kaikkivaltiaan Jumalan. Bruno Ganzin unohtumattomalla tavalla esittämä enkeli Damiel haluaa rakkauden vuoksi luopua enkelimäisestä olotilastaan ja tulla ihmisen kaltaiseksi tavattuaan Solweig Dommartinin esittämän trapetsitaitelijan. Vähitellen hän huomaa, että ihmiselämän satunnaisuudessa ja riippuvuudessa on omat hyvät puolensa huolimatta enkelielämään verrattuna huomattavasti rajallisemmista mahdollisuuksista. Tällä tielle häntä johdattelee etsivä Colombona paremmin tunnetun Peter Falkin esittämä roolihahmo. Damiel joutuu valitsemaan kuolemattomuuden ja rakkauden sekä sen mukanaan tuoman haavoittuvuuden ja kuolevaisuuden välillä, ja hän valitsee jälkimmäisen. Wendersin elokuvan tekemä vaikutus osoittaa, että enkeliajatus koskettaa myös nykyajan ihmisen mielikuvitusta ja tapaa tarkastella maailmaa. Keskiajalla enkeleillä oli huo- Duodecim 2004;120:

2 mattavasti suurempi merkitys, ei vain uskonnollisesti vaan myös filosofisesti ja teologisesti. Erityisesti niin sanottua sydänkeskiaikaa 1200-luvulla voidaan pitää enkeliopin kukoistuskautena. Enkelioppi eli angelologia näytteli merkittävää roolia kahden kerjäläisveljistön dominikaanien ja fransiskaanien keskuudessa. Kummallakin sääntökunnalla oli teologinen ja filosofinen edustaja, ja näistä tuli lyhyessä ajassa myös pyhimyksiä. Dominikaanien kirkkain tähti oli P. Tuomas Akvinolainen (1224/ ) ja fransiskaaneilla P. Bonaventura (noin ). Molemmat opettivat samaan aikaan Pariisin yliopistossa. Tuomas Akvinolaisen kunnianimi on enkeliopettaja (doctor angelicus) ja Bonaventuran korkeimman enkelihierarkian edustajan mukaisesti serafitohtori (doctor seraphicus). Erityisesti fransiskaanijärjestölle enkelioppi oli teologisesti ja ideologisesti erittäin keskeinen. Sääntökunnan perustaja P. Fransiskus Assisilainen (k. 1226) yhdistettiin sääntökunnan parissa yleisesti yhteen Uuden testamentin viimeisessä osassa eli Ilmestyskirjassa mainituista lopunajan enkeleistä. Juuri hänelle oli ilmestynyt kuusisiipinen serafienkeli, jolta hän sai käsiinsä ja jalkoihinsa Kristuksen haavojen kaltaiset stigmat. Kuunylinen maailma Seuraavassa pyrin esittelemään etupäässä enkelioppiin liittyviä kiinnostavia teologis-filosofisia näkökohtia. Vaikka kysymys enkeleistä oli molemmille sääntökunnille sekä teologisesti että filosofisesti keskeinen, niiden välillä oli myös merkittäviä tulkintaeroja. Keskiajan teologian kielenkäyttöön ja kysymyksenasetteluun vaikuttivat suuresti Aristoteleen filosofiset teokset, jotka tulivat vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kokonaisuudessaan tunnetuiksi latinankielisinä käännöksinä 1200-luvulla. Aristoteleen filosofiassa yksi keskeinen ajatus koski olemassa olevien luontokappaleiden rakennetta. Aristoteleen ajatte2720 R. Työrinoja

3 lussa heijastuu antiikin filosofialle tunnusomainen kysymyksenasettelu ja siihen liittyen yritys vastata kysymykseen, mikä todellisuudessa on pysyvää ja muuttumatonta ja siten aidon tieteellisen tiedon kohteeksi kelpaavaa, ja mikä taas tiedon kohteeksi kelpaamatonta eli muutoksenalaista ja eri henkilöille eri tavalla näyttäytyvää. Olemassa oleva todellisuus jakaantuu hänen ajattelussaan kahteen tasoon, kuunyliseen ja kuunaliseen maailmaan. Jälkimmäiselle ovat ominaisia syntyminen, muutos ja tuhoutuminen. Kuunylinen maailma eli planeettajärjestelmä on taas ikuisen, muuttumattoman ja tuhoutumattoman kiertoliikkeen maailma. Vaikka Aristoteles tarkastelee sitä eräässä mielessä fysikaalisena todellisuutena, hän oli taipuvainen pitämään siinä ilmenevää liikettä jonkinlaisen älyllisen perusteen aiheuttamana. Niinpä eräät keskiajan ajattelijat olivat valmiit yhdistämään nämä liikkeet enkelten toimintaan ja samastivat enkelten lukumäärän planeettajärjestelmän edellyttämään lukumäärään. Näitä keskusteluja ei käyty vain kristillisen ajattelun piirissä, vaan myös islamilaisella ja juutalaisella filosofialla oli niihin huomattava vaikutus. Edelleen Aristoteleen mukaan kaikki oleva koostuu kahdesta elementistä, muodosta ja aineesta. Dominikaanien ja fransiskaanien enkeleitä koskeva keskeinen näkemysero liittyi jälkimmäiseen erotteluun. Tuomas Akvinolainen katsoi, että enkelit ovat puhtaita älyllisiä muotoja, joihin ei liity minkäänlaista aineellista tekijää. Koska enkelit ovat luotuja, niiden muoto on aineettomuudesta huolimatta kuitenkin rajallinen ja ne eroavat tästä syystä Jumalasta, joka on ääretön ja kaikkialla samanaikaisesti läsnäoleva ymmärrysmuoto. Fransiskaanit puolestaan ajattelivat, että myös enkelit koostuvat muodosta ja aineesta kuten muutkin luodut ja että Jumala yksin on kokonaan aineeton. Enkelten ainesosa ei ole kuitenkaan samanlaista ulotteista ja kouriintuntuvaa ainetta kuin muu alempi luomakunta vaan erityistä ei-ulotteista»hengellistä ja kohotettua» materiaa. Kummankin liikkeen piirissä käytiin laajaa keskustelua enkelten ominaisuuksista. Minkälaisia ovat enkelten tiedolliset kyvyt, ja mihin ne perustuvat? Minkälainen tahdon elämä niillä on? Onko enkeleillä persoonaa? Millainen tunne-elämä niillä on? Millä tavalla enkelit ovat ajassa ja paikassa? Voiko enkeli joissakin tapauksissa omaksua ihmisruumiin, ja jos voi, mikä luonne tällaisella ruumiilla on verrattuna ihmisruumiiseen? Taivaallinen intelligentsia Edellä mainitut kysymykset herättivät monia kiinnostavia filosofisia ongelmia, joita pyrittiin ratkaisemaan erilaisin käsitteellisin välinein. Yleinen näkemys oli, että enkelten tiedolliset kyvyt ylittävät verrattomasti ihmisen vastaavat kyvyt. Ihminen on vain osittain älyllinen olento, koska hän joutuu hankkimaan tietonsa aistihavaintojen ja rationaalisen päättelyn avulla. Aristoteleeseen nojautuen ajateltiin, että ihmisymmärrys on lähtökohtaisesti»tyhjä taulu» (tabula rasa) ja tarvitsee tästä syystä aistien tuottamaa informaatiota tiedollisten kykyjensä realisoimiseksi. Sitä vastoin enkelit ovat jo luomisessa ennalta ohjelmoituja tietämään todellisuuden sisältämät lajimuodot ja niiden keskinäiset suhteet. Tässä mielessä enkelit eivät ole ihmisen tavoin rationaalisia olentoja. Inhimillinen tietäminen etenee rationaalisen ja loogisen päättelyn avulla jo tunnetuista asioista ei vielä tunnettuun. Enkeli on taas sille ominaisella tiedon alueella kaikkitietävä, eikä sen siten tarvitse oppia mitään uutta. Jokaisen päättelyn lähtökohdista se heti näkee siitä seuraavat päätelmät tarvitsematta tukeutua mihinkään aistitietoon. Enkelten tiedollisten kykyjen Enkelit keskiajan taivaalla: enkelioppiin liittyviä filosofisia kysymyksiä 2721

4 välillä vallitsee kuitenkin eroja niin, että ylempien enkelten tiedon alue on laajempi kuin alempien. Edelliset voivat halutessaan valaista jälkimmäisten eli alempien ymmärrystä. Enkelit muodostavat siten eräänlaisen»taivaallisen intelligentsian», ideaalisen tiedeyhteisön, jossa kullakin enkelillä on oma tiedollinen alueensa, jonka sisällön se hallitsee täydellisesti. Tässä hierarkiassa ylin enkeli on koko luonnollisen todellisuutta koskevan tiedon alueella kaikkitietävä ja kaikkivoipa. Koska sen tieto on luonnollista ja siten rajallista, se ei voi ominaisuuksiltaan koskaan ylittää luojansa tietoa, joka on äärettömästi laajempaa. Eräät kirjoittajat ovatkin huomauttaneet, että enkelten ymmärrys etukäteen ulkoapäin ohjelmoituna muistuttaa eräässä mielessä kehittynyttä tekoälyä, mutta sen toiminnalla on juuri tästä syystä omat, tosin ihmisestä poikkeavat rajoituksensa. Enkelten poikkeukselliset tiedolliset kyvyt heijastuvat myös käsitykseen niiden tahdonelämästä ja tahdon vapaudesta. Esimerkiksi Tuomas Akvinolaisen käsitys tahdosta on tiedollisesti motivoitunut. Tahto on hänelle ensi sijassa rationaalinen halu, joka ymmärryksen ja järjen avulla pyrkii löytämään kussakin tilanteessa oikean, haluttuun päämäärään johtavan valinnan. Useimmissa tapauksissa väärä keinojen valinta aiheutuu puutteellisesta tiedosta. Esimerkiksi ihminen joutuu erilaisiin valintatilanteisiin, koska hän ei aina tiedä, mikä tarjolla olevista keinoista johtaa varmasti haluttuun päämäärään. Valinnan vapaus ei siten Akvinolaiselle ole niinkään vapautta valita eri vaihtoehtojen välillä kuin valinnan hyvyyteen perustuvaa; mitä parempi valinta on, sitä vapaampi se on. Jos aina tietäisimme, mikä keino varmasti johtaa haluttuun päämäärän, mitään erityistä valintaa vaihtoehtojen välillä ei tietenkään tarvittaisi. Sitä vastoin enkelillä koska sillä ei ole edellä mainittua ongelmaa on vain yksi valinta: haluaako se seurata Jumalan tahtoa vai ei. Koska se 2722 R. Työrinoja

5 omalla alueellaan on muissa asioissa kaikkitietävä ja täysin informoitu, se ei toimiessaan koskaan joudu pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. Tästä syystä enkelin persoona poikkeaa ratkaisevalla tavalla ihmispersoonasta, jonka voidaan ajatella rakentuvan olennaisesti erilaisista tilanteisiin sidonnaisista valinnoista, joita hän joutuu tekemään ja määrittelemään niiden kautta itseään. Vapaa tahto Keskiaikaiseen enkelioppiin kuuluu olennaisesti myös kysymys pahan alkuperästä ja enkelten lankeemuksesta. Yleisen käsityksen mukaan yksi korkeimpaan enkeli hierarkiaan kuuluvista enkeleistä valitsi itsensä Jumalan sijasta ja veti osan alemmista enkeleistä mukanaan. Mihin tämä väärä valinta perustui, kun se ei voinut perustua virheelliseen tilannearvioon? Standardivastaus asetti lankeemuksen syyksi itsekeskeisyyden ja siitä seuranneen ylpeyden ja kateuden. Langennut enkeli eli Lucifer halusi olla niin kuin Jumala, tulla itseriittoiseksi, omaksi herrakseen sekä vapautua ylemmän ymmärryksen ja tahdon eli Jumalan vallasta. Lankeemus liittyi näin ollen sen omaan itseen kohdistuvaan tahtoon eikä puutteelliseen ymmärrykseen. Erikoiseksi tämän valinnan tekee se, että Lucifer tiesi, ettei se voi voittaa luojaansa. Mitään kunnollista selitystä tälle arvaamattomalle tahdonimpulssille ei yleensä tarjottukaan. Tärkeintä oli korostaa, että kaikki Jumalan luoma oli lähtökohtaisesti hyvää ja ettei Jumala itse ole vastuussa tästä valinnasta. Tällä oli vaikutus myöhemmin keskiajalla tahdon vapaudesta käytyyn keskusteluun. Tahdon vapauden perustaksi alettiin nähdä ennen muuta vapaus valita, ei vain erilaisten päämäärään johtavien keinojen välillä vaan myös erilaisten päämäärien välillä. Tuomas Akvinolaiselle, joka tarkasteli kaikkea toimintaa älyllisestä ja rationaalisesta näkökulmasta, oli selvää, ettei kukaan voi kieltäytyä täydellisen hyvän päämäärän eli Jumalan tavoittelusta, koska täydellisenä se ei tarjoa mitään järkevää ja perusteltua syytä vaihtoehtoiseen valintaan. Valinnat voivat koskea vain vaihtoehtoja erilaisten epätäydellisten kohteiden ja keinojen välillä, joista jokainen voi olla jossakin järkevässä suhteessa parempi tai huonompi verrattuna johonkin muuhun vaihtoehtoon. Myöhäiskeskiajalla 1300-luvulla osittain juuri enkelten tahtoa koskevien keskustelujen vaikutuksesta alkoi erityisesti fransiskaanikirjoittajien piirissä yleistyä näkemys myös ihmisestä tahtokeskeisenä olentona, joka voi niin halutessaan kieltäytyä myös täydellisestä hyvästä. Moraalinen hyvä on ensisijaisesti tahtoon liittyvä seikka eikä niinkään jokin objektiivinen tahdosta riippumaton asiantila. Enkelten liikeoppi Kiinnostavia olivat myös enkeliopin yhteydessä käydyt aristoteeliseen fysiikkaan ja biologiaan liittyvät keskustelut. Koska enkeli ei ole samalla tavalla ulotteisesta aineesta koostuva kuin ihmiset ja muut kappaleet, herää kysymys, miten se liikkuu paikassa ja miten se on olemassa ajassa. Ulotteisen kappaleen liike ja aika muodostavat jatkumon, eli kappaleen liike ajassa ja paikassa perustuu toisiaan välittömästi seuraavien ajankohtien ja paikanmääritysten jatkuvuuteen. Kappale voi siirtyä pisteestä A pisteeseen B vain kaikkien niiden välissä olevien paikkojen ja ajankohtien välityksellä. Sen sijaan enkeli ei-ulotteisena Enkelit keskiajan taivaalla: enkelioppiin liittyviä filosofisia kysymyksiä 2723

6 on yhteydessä paikkaan ja aikaan vain sille ominaisen voimavaikutuksen välityksellä. Näin ollen sen ajateltiin hyvinkin voivan siirtyä paikasta toiseen ilman niiden välissä olevia ajan ja paikan osia. Enkelin liike ja aika on näin ollen epäjatkuvaa. Vaikka tietäisimme yhden enkelin paikan tai ajan, emme kykenisi milloinkaan laskemaan, missä paikassa se on jonakin toisena hetkenä. Enkelit ovat siis ajassa ja paikassa mutta eivät samassa merkityksessä kuin ulotteiset kappaleet. Enkelten liikeoppi muistuttaakin hauskalla tavalla modernin fysiikan kvanttiteoriaa, johon myös liittyy ajatus ajan ja paikan epäjatkuvuudesta ja joka siten poikkeaa newtonilaisesta fysiikasta, siinä kun liiketila on aina periaatteessa ennustettavissa. Myös kysymykset enkelten ilmestymisistä ihmisille herättivät kiinnostavia pohdintoja. Vallitseva käsitys oli, etteivät enkelten ilmestymisiä koskevat näköhavainnot ole mitään mielikuvituksen tuotetta. Halutessaan kommunikoida ihmisen kanssa enkeli voi ottaa itselleen ruumiillisen hahmon, joka on todellinen fysikaalinen hahmo. Ilman tällaista ruumiillista välinettä ihmisten ja enkelten yhteydenpito ei ole mahdollista. Mutta minkälainen ruumis on kyseessä? Akvinolainen ja monet muut omaksuivat kannan, ettei kyseessä ole oikeastaan varsinainen ihmisruumis, jolla olisi biologisia ominaisuuksia ja siihen liittyviä tavanomaisia elintoimintoja (aistitoiminnot, syöminen, lisääntymiskyky jne.). Enkeli oli kyseessä sitten hyvä tai langennut enkeli ei omaksu jonkun olemassa olevan ihmisen ruumista välineekseen (Manaaja-elokuvat eivät kuvasta kristillistä käsitystä enkeleistä). Sen käyttämä»ruumis» on enkelin luonnollista aineksista voimallaan rakentama mekaaninen»tekele», artefakti, joka on ainoastaan ihmisen ulkonainen jäljitelmä. Siis eräänlainen robotti mutta sellaisena täydellinen. Tästä syystä enkeleillä ei ole myöskään ihmisen kaltaista tunne-elämää. Keskiajan antiikista perittyjen tunneteorioiden mukaan tunteet edellyttävät yleensä fyysistä ruumista ja siihen liittyviä fysiologisia muutoksia. Koska enkelin omaksuma ruumis ei ole fysiologinen, sillä ei voi myöskään olla tunteita siinä mielessä kuin ihmisellä. Ihmisen tunteet syntyvät ensi sijassa ruumiillisista haluista ja tarpeista ja siitä, missä määrin niitä on onnistuttu saavuttamaan (rakkaus, ilo, nautinto) tai jouduttu menettämään (pelko, inho, suru, viha). Koska enkeleillä ei ole samanlaisia haluja ja tarpeita kuin ihmisillä, niillä ei voi myöskään olla samanlaisia tunteita. Sen sijaan niillä voi olla puhtaasti intellektuaalisia iloja ja nautintoja, jotka eivät liity ruumiillisiin tarpeisiin. Keskiajan enkeliopilla ja siihen liittyvillä käsitteellisesti usein varsin monimutkaisilla keskusteluilla, joiden kysymyksenasettelut muotoiltiin aristoteelisen filosofian, psykologian ja fysiikan käsitteistöillä, oli varsin pitkä vaikutus filosofian aatehistoriaan. Vaikutukset näkyvät mm. Descartesin teorioissa, joita usein pidetään uuden ajan alun keskeisinä filosofisina vaikuttajina. Descartes tunnetusti esitti, että olemassa oleva todellisuus koostuu kahdesta tekijästä: ulotteisesta aineesta, joka voidaan selittää periaatteessa mekanistis-matemaattisten mallien avulla, ja ei-ulotteisesta henkisestä aineksesta, joka liittyy ymmärtämiseen ja muihin tiedollisiin kykyihin. Enkeliopista saivat vaikutteita myös eräät filosofi Leibnizin tulevaisuuteen suuntautuneet ajatukset virheettömästä ja reaaliaikaisesta kommunikaatiosta, joka ei olisi sidoksissa välittömästi aikaan ja paikkaan samalla tavalla kuin normaali havainnoitsija. REIJO TYÖRINOJA, professori, Suomen Akatemian varttunut tutkija Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta PL 33, Helsingin yliopisto 2724

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kristillinen mystiikka

Kristillinen mystiikka Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta

Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta Miten käyttämämme käsitteet ovat muuttuneet historian saatossa? Entä onko käsityksemme tunteista pysynyt samana halki vuosisatojen?

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄNÄ OHJAAJAN NÄKÖKULMASTA. Prof. Esa Hyyryläinen Vaasan yliopisto Hallintotieteet / Julkisjohtamisen oppiaine

KÄYTTÄJÄNÄ OHJAAJAN NÄKÖKULMASTA. Prof. Esa Hyyryläinen Vaasan yliopisto Hallintotieteet / Julkisjohtamisen oppiaine Kirjastoseminaari KITO2015 Vaasa 24.8.2015 OPISKELIJA KIRJASTOPALVELUIDEN KÄYTTÄJÄNÄ OHJAAJAN NÄKÖKULMASTA Prof. Esa Hyyryläinen Vaasan yliopisto Hallintotieteet / Julkisjohtamisen oppiaine YKSILÖN OPPIMISEN

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Sokrateen vaatimus»tunne itsesi!» merkitsi

Sokrateen vaatimus»tunne itsesi!» merkitsi Vuosituhannen vaihtuessa ILKKA NIINILUOTO Sokrateen vaatimus»» merkitsi antiikin filosofian kääntymistä luonnosta ihmiseen. Tämän jälkeen filosofiassa on esitetty lukuisa joukko ihmiskäsityksiä, jotka

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Sisällinen ihminen. Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21

Sisällinen ihminen. Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21 1 Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21 Sisällinen ihminen Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali käsitti tehtävänsä Kristuksen apostolina eli lähettiläänä.

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa 1 opettaja Isak Penzev 15.03.2013 Shalom, hyvät ystävät. Me jatkamme oppitunteja, ja meidän aiheenamme on Toora apostolien kirjoituksissa. Jatkamme ensimmäisen Johanneksen

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen...

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen... Sisällysluettelo Termistö ja viitteet...13 Biografia - Allan Kardec...21 Johdanto spiritistisen opin opiskeluun...31 Esipuhe...79 ENSIMMÄINEN OSA Alkusyyt Luku I Jumala... 85 Jumala ja äärettömyys...85

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää.

Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Tämä Jyväskylän helluntaiseurakunnan julkaisema esite on tarkoitettu niille, jotka haluavat aloittaa matkan kohti eheämpää elämää. Matkan perustana on aito ja alkuperäinen kristinusko. Kuva: futureimagebank.com

Lisätiedot

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA Intia ja Kiina FILOSOFIAA VAI USKONTOA? Hindulaisuus Buddhalaisuus Taolaisuus Konfutselaisuus TIETO Tieto tai tietämys korvaa käsitteen usko itämaisessa uskontoperinteessä MUSTAVALKOISUUS

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Koonnut ja ohjeistanut kanavointina, Anu Markoff, Rakkaudentähti Ry Ennen rukouksia voit sytyttää kynttilän ja suitsuttaa huonetta Salvialla ja Paolo Santolla.

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Ihmiskäsityksen perusta Uudessa testamentissa

Ihmiskäsityksen perusta Uudessa testamentissa Ihmiskäsityksen perusta Uudessa testamentissa Ville Auvinen, TT STI 27.2.2013 1. Luotu ihminen Uuden testamentin ihmiskuvan perustana on luonnollisesti luomisteologia. Luomisen perusteella ihminen on arvokas

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous 3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous Teema: Kuolema Kuolema on ratkaisematon mysteeri. Emme tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu, mutta etenkin läheisen kuoleman kohdatessa useimmat meistä haluaisivat tietää.

Lisätiedot

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Taide ja tuloksellisuus seminaari Turku 26.8.2014 Jari Pirhonen, YTM, tohtoriopiskelija (gerontologia) Lähtökohta Onnellisuus

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 28/1 1917

Pekka Ervastin esitelmä 28/1 1917 Korkein maallinen onni Pekka Ervastin esitelmä 28/1 1917 Maallinen onni on meidän velvollisuutemme; meidän velvollisuutemme ihmisinä on olla onnelliset. Mutta ennenkuin osaamme sitä olla ja siihen päästä,

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

MIKSI JUMALASTA ON VAIKEA PUHUA? Uskonnonfilosofinen tutkielma Jumalan käsittämisestä. Marlon Moilanen. Ressun lukio. Filosofia

MIKSI JUMALASTA ON VAIKEA PUHUA? Uskonnonfilosofinen tutkielma Jumalan käsittämisestä. Marlon Moilanen. Ressun lukio. Filosofia MIKSI JUMALASTA ON VAIKEA PUHUA? Uskonnonfilosofinen tutkielma Jumalan käsittämisestä Marlon Moilanen Ressun lukio Filosofia Tiivistelmä Tutkimuksen aiheeksi on valittu Jumalan käsitteen ja erityisesti

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev

3. Jumalan läsnäolo. Isak Pensiev 1 Isak Pensiev 3. Jumalan läsnäolo Jatkamme edellistä opetustuntia ja aiheemme on Jumala ja Jumalan läsnäolo. Viime opetustunnilla käsittelimme aihetta Jumala on yksi. Teimme johtopäätöksen, että juutalainen

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET

PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ Kristosofia on maailmanuskonnon ydin ja teosofia johdattaa meitä tämän ytimen luo. Mitä siis on teosofia ja mitä kristosofia? Entä maailmanuskonto? Vastaamme näin: Maailmanuskonto

Lisätiedot

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa?

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? 114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä

Lisätiedot

SEKSUAALIETIIKKA 2011

SEKSUAALIETIIKKA 2011 SEKSUAALIETIIKKA 2011 Luento 5 Romanttinen konservatismi Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Romanttinen murros 1900-luvulla voimistunut ajatus, jonka mukaan pariutumisen lähtökohtana on rakkaus Suvun ja vanhempien

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona

Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona Kokemusasiantuntemuksen sosiaalinen perusta ammattilaisten kanssa tehtävän yhteistyön reunaehtona Erikoistutkija Outi Hietala, 29.11.2013 1 Väitöskirja (2013) A-klinikan asiakaskahvilassa - etnografinen

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi

Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan

Lisätiedot

Riippuvuusajattelu eli teoria siitä, kuinka yksin ei olekaan tarkoitus vaan yhdessä

Riippuvuusajattelu eli teoria siitä, kuinka yksin ei olekaan tarkoitus vaan yhdessä Riippuvuusajattelu eli teoria siitä, kuinka yksin ei olekaan tarkoitus vaan yhdessä Valintojen tekeminen yksin on aika usein kamalaa. Omaa elämää koskevien valintojen hetkillä tunnen itseni yleensä kaikkein

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot