MElokuvan nimen pitäisi oikeastaan olla Taivas Berliinin yllä (Der. Monelle lukijalle on varmaankin tuttu saksalaisohjaaja Wim Wen-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MElokuvan nimen pitäisi oikeastaan olla Taivas Berliinin yllä (Der. Monelle lukijalle on varmaankin tuttu saksalaisohjaaja Wim Wen-"

Transkriptio

1 KATSAUS REIJO T YÖRINOJA Enkelit keskiajan taivaalla Enkelioppiin liittyviä filosofisia kysymyksiä Monelle lukijalle on varmaankin tuttu saksalaisohjaaja Wim Wen- Mdersin M koskettava elokuva Berliinin taivaan alla vuodelta MElokuvan nimen pitäisi oikeastaan olla Taivas Berliinin yllä (Der MHimmel über Berlin) ). Aiheesta kymmenen vuotta myöhemmin Mtehtyä sentimentaalista Hollywood-versiota Enkelten kaupunki ei voi edes verrata Wendersin filmatisointiin. Elokuvan englanninkielisen version nimi on Halun siivet (Wings of Desire). Viimeksi mainittu nimi kuvaa hyvin enkelien problemaattista asemaa kahden kokonaan erilaisen todellisuuden välissä: aikaan, paikkaan, erilaisiin haluihin ja tarpeisiin sidotun ihmisen ja ruumiittoman kaikkialla läsnä olevan ja kaikkivaltiaan Jumalan. Bruno Ganzin unohtumattomalla tavalla esittämä enkeli Damiel haluaa rakkauden vuoksi luopua enkelimäisestä olotilastaan ja tulla ihmisen kaltaiseksi tavattuaan Solweig Dommartinin esittämän trapetsitaitelijan. Vähitellen hän huomaa, että ihmiselämän satunnaisuudessa ja riippuvuudessa on omat hyvät puolensa huolimatta enkelielämään verrattuna huomattavasti rajallisemmista mahdollisuuksista. Tällä tielle häntä johdattelee etsivä Colombona paremmin tunnetun Peter Falkin esittämä roolihahmo. Damiel joutuu valitsemaan kuolemattomuuden ja rakkauden sekä sen mukanaan tuoman haavoittuvuuden ja kuolevaisuuden välillä, ja hän valitsee jälkimmäisen. Wendersin elokuvan tekemä vaikutus osoittaa, että enkeliajatus koskettaa myös nykyajan ihmisen mielikuvitusta ja tapaa tarkastella maailmaa. Keskiajalla enkeleillä oli huo- Duodecim 2004;120:

2 mattavasti suurempi merkitys, ei vain uskonnollisesti vaan myös filosofisesti ja teologisesti. Erityisesti niin sanottua sydänkeskiaikaa 1200-luvulla voidaan pitää enkeliopin kukoistuskautena. Enkelioppi eli angelologia näytteli merkittävää roolia kahden kerjäläisveljistön dominikaanien ja fransiskaanien keskuudessa. Kummallakin sääntökunnalla oli teologinen ja filosofinen edustaja, ja näistä tuli lyhyessä ajassa myös pyhimyksiä. Dominikaanien kirkkain tähti oli P. Tuomas Akvinolainen (1224/ ) ja fransiskaaneilla P. Bonaventura (noin ). Molemmat opettivat samaan aikaan Pariisin yliopistossa. Tuomas Akvinolaisen kunnianimi on enkeliopettaja (doctor angelicus) ja Bonaventuran korkeimman enkelihierarkian edustajan mukaisesti serafitohtori (doctor seraphicus). Erityisesti fransiskaanijärjestölle enkelioppi oli teologisesti ja ideologisesti erittäin keskeinen. Sääntökunnan perustaja P. Fransiskus Assisilainen (k. 1226) yhdistettiin sääntökunnan parissa yleisesti yhteen Uuden testamentin viimeisessä osassa eli Ilmestyskirjassa mainituista lopunajan enkeleistä. Juuri hänelle oli ilmestynyt kuusisiipinen serafienkeli, jolta hän sai käsiinsä ja jalkoihinsa Kristuksen haavojen kaltaiset stigmat. Kuunylinen maailma Seuraavassa pyrin esittelemään etupäässä enkelioppiin liittyviä kiinnostavia teologis-filosofisia näkökohtia. Vaikka kysymys enkeleistä oli molemmille sääntökunnille sekä teologisesti että filosofisesti keskeinen, niiden välillä oli myös merkittäviä tulkintaeroja. Keskiajan teologian kielenkäyttöön ja kysymyksenasetteluun vaikuttivat suuresti Aristoteleen filosofiset teokset, jotka tulivat vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kokonaisuudessaan tunnetuiksi latinankielisinä käännöksinä 1200-luvulla. Aristoteleen filosofiassa yksi keskeinen ajatus koski olemassa olevien luontokappaleiden rakennetta. Aristoteleen ajatte2720 R. Työrinoja

3 lussa heijastuu antiikin filosofialle tunnusomainen kysymyksenasettelu ja siihen liittyen yritys vastata kysymykseen, mikä todellisuudessa on pysyvää ja muuttumatonta ja siten aidon tieteellisen tiedon kohteeksi kelpaavaa, ja mikä taas tiedon kohteeksi kelpaamatonta eli muutoksenalaista ja eri henkilöille eri tavalla näyttäytyvää. Olemassa oleva todellisuus jakaantuu hänen ajattelussaan kahteen tasoon, kuunyliseen ja kuunaliseen maailmaan. Jälkimmäiselle ovat ominaisia syntyminen, muutos ja tuhoutuminen. Kuunylinen maailma eli planeettajärjestelmä on taas ikuisen, muuttumattoman ja tuhoutumattoman kiertoliikkeen maailma. Vaikka Aristoteles tarkastelee sitä eräässä mielessä fysikaalisena todellisuutena, hän oli taipuvainen pitämään siinä ilmenevää liikettä jonkinlaisen älyllisen perusteen aiheuttamana. Niinpä eräät keskiajan ajattelijat olivat valmiit yhdistämään nämä liikkeet enkelten toimintaan ja samastivat enkelten lukumäärän planeettajärjestelmän edellyttämään lukumäärään. Näitä keskusteluja ei käyty vain kristillisen ajattelun piirissä, vaan myös islamilaisella ja juutalaisella filosofialla oli niihin huomattava vaikutus. Edelleen Aristoteleen mukaan kaikki oleva koostuu kahdesta elementistä, muodosta ja aineesta. Dominikaanien ja fransiskaanien enkeleitä koskeva keskeinen näkemysero liittyi jälkimmäiseen erotteluun. Tuomas Akvinolainen katsoi, että enkelit ovat puhtaita älyllisiä muotoja, joihin ei liity minkäänlaista aineellista tekijää. Koska enkelit ovat luotuja, niiden muoto on aineettomuudesta huolimatta kuitenkin rajallinen ja ne eroavat tästä syystä Jumalasta, joka on ääretön ja kaikkialla samanaikaisesti läsnäoleva ymmärrysmuoto. Fransiskaanit puolestaan ajattelivat, että myös enkelit koostuvat muodosta ja aineesta kuten muutkin luodut ja että Jumala yksin on kokonaan aineeton. Enkelten ainesosa ei ole kuitenkaan samanlaista ulotteista ja kouriintuntuvaa ainetta kuin muu alempi luomakunta vaan erityistä ei-ulotteista»hengellistä ja kohotettua» materiaa. Kummankin liikkeen piirissä käytiin laajaa keskustelua enkelten ominaisuuksista. Minkälaisia ovat enkelten tiedolliset kyvyt, ja mihin ne perustuvat? Minkälainen tahdon elämä niillä on? Onko enkeleillä persoonaa? Millainen tunne-elämä niillä on? Millä tavalla enkelit ovat ajassa ja paikassa? Voiko enkeli joissakin tapauksissa omaksua ihmisruumiin, ja jos voi, mikä luonne tällaisella ruumiilla on verrattuna ihmisruumiiseen? Taivaallinen intelligentsia Edellä mainitut kysymykset herättivät monia kiinnostavia filosofisia ongelmia, joita pyrittiin ratkaisemaan erilaisin käsitteellisin välinein. Yleinen näkemys oli, että enkelten tiedolliset kyvyt ylittävät verrattomasti ihmisen vastaavat kyvyt. Ihminen on vain osittain älyllinen olento, koska hän joutuu hankkimaan tietonsa aistihavaintojen ja rationaalisen päättelyn avulla. Aristoteleeseen nojautuen ajateltiin, että ihmisymmärrys on lähtökohtaisesti»tyhjä taulu» (tabula rasa) ja tarvitsee tästä syystä aistien tuottamaa informaatiota tiedollisten kykyjensä realisoimiseksi. Sitä vastoin enkelit ovat jo luomisessa ennalta ohjelmoituja tietämään todellisuuden sisältämät lajimuodot ja niiden keskinäiset suhteet. Tässä mielessä enkelit eivät ole ihmisen tavoin rationaalisia olentoja. Inhimillinen tietäminen etenee rationaalisen ja loogisen päättelyn avulla jo tunnetuista asioista ei vielä tunnettuun. Enkeli on taas sille ominaisella tiedon alueella kaikkitietävä, eikä sen siten tarvitse oppia mitään uutta. Jokaisen päättelyn lähtökohdista se heti näkee siitä seuraavat päätelmät tarvitsematta tukeutua mihinkään aistitietoon. Enkelten tiedollisten kykyjen Enkelit keskiajan taivaalla: enkelioppiin liittyviä filosofisia kysymyksiä 2721

4 välillä vallitsee kuitenkin eroja niin, että ylempien enkelten tiedon alue on laajempi kuin alempien. Edelliset voivat halutessaan valaista jälkimmäisten eli alempien ymmärrystä. Enkelit muodostavat siten eräänlaisen»taivaallisen intelligentsian», ideaalisen tiedeyhteisön, jossa kullakin enkelillä on oma tiedollinen alueensa, jonka sisällön se hallitsee täydellisesti. Tässä hierarkiassa ylin enkeli on koko luonnollisen todellisuutta koskevan tiedon alueella kaikkitietävä ja kaikkivoipa. Koska sen tieto on luonnollista ja siten rajallista, se ei voi ominaisuuksiltaan koskaan ylittää luojansa tietoa, joka on äärettömästi laajempaa. Eräät kirjoittajat ovatkin huomauttaneet, että enkelten ymmärrys etukäteen ulkoapäin ohjelmoituna muistuttaa eräässä mielessä kehittynyttä tekoälyä, mutta sen toiminnalla on juuri tästä syystä omat, tosin ihmisestä poikkeavat rajoituksensa. Enkelten poikkeukselliset tiedolliset kyvyt heijastuvat myös käsitykseen niiden tahdonelämästä ja tahdon vapaudesta. Esimerkiksi Tuomas Akvinolaisen käsitys tahdosta on tiedollisesti motivoitunut. Tahto on hänelle ensi sijassa rationaalinen halu, joka ymmärryksen ja järjen avulla pyrkii löytämään kussakin tilanteessa oikean, haluttuun päämäärään johtavan valinnan. Useimmissa tapauksissa väärä keinojen valinta aiheutuu puutteellisesta tiedosta. Esimerkiksi ihminen joutuu erilaisiin valintatilanteisiin, koska hän ei aina tiedä, mikä tarjolla olevista keinoista johtaa varmasti haluttuun päämäärään. Valinnan vapaus ei siten Akvinolaiselle ole niinkään vapautta valita eri vaihtoehtojen välillä kuin valinnan hyvyyteen perustuvaa; mitä parempi valinta on, sitä vapaampi se on. Jos aina tietäisimme, mikä keino varmasti johtaa haluttuun päämäärän, mitään erityistä valintaa vaihtoehtojen välillä ei tietenkään tarvittaisi. Sitä vastoin enkelillä koska sillä ei ole edellä mainittua ongelmaa on vain yksi valinta: haluaako se seurata Jumalan tahtoa vai ei. Koska se 2722 R. Työrinoja

5 omalla alueellaan on muissa asioissa kaikkitietävä ja täysin informoitu, se ei toimiessaan koskaan joudu pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. Tästä syystä enkelin persoona poikkeaa ratkaisevalla tavalla ihmispersoonasta, jonka voidaan ajatella rakentuvan olennaisesti erilaisista tilanteisiin sidonnaisista valinnoista, joita hän joutuu tekemään ja määrittelemään niiden kautta itseään. Vapaa tahto Keskiaikaiseen enkelioppiin kuuluu olennaisesti myös kysymys pahan alkuperästä ja enkelten lankeemuksesta. Yleisen käsityksen mukaan yksi korkeimpaan enkeli hierarkiaan kuuluvista enkeleistä valitsi itsensä Jumalan sijasta ja veti osan alemmista enkeleistä mukanaan. Mihin tämä väärä valinta perustui, kun se ei voinut perustua virheelliseen tilannearvioon? Standardivastaus asetti lankeemuksen syyksi itsekeskeisyyden ja siitä seuranneen ylpeyden ja kateuden. Langennut enkeli eli Lucifer halusi olla niin kuin Jumala, tulla itseriittoiseksi, omaksi herrakseen sekä vapautua ylemmän ymmärryksen ja tahdon eli Jumalan vallasta. Lankeemus liittyi näin ollen sen omaan itseen kohdistuvaan tahtoon eikä puutteelliseen ymmärrykseen. Erikoiseksi tämän valinnan tekee se, että Lucifer tiesi, ettei se voi voittaa luojaansa. Mitään kunnollista selitystä tälle arvaamattomalle tahdonimpulssille ei yleensä tarjottukaan. Tärkeintä oli korostaa, että kaikki Jumalan luoma oli lähtökohtaisesti hyvää ja ettei Jumala itse ole vastuussa tästä valinnasta. Tällä oli vaikutus myöhemmin keskiajalla tahdon vapaudesta käytyyn keskusteluun. Tahdon vapauden perustaksi alettiin nähdä ennen muuta vapaus valita, ei vain erilaisten päämäärään johtavien keinojen välillä vaan myös erilaisten päämäärien välillä. Tuomas Akvinolaiselle, joka tarkasteli kaikkea toimintaa älyllisestä ja rationaalisesta näkökulmasta, oli selvää, ettei kukaan voi kieltäytyä täydellisen hyvän päämäärän eli Jumalan tavoittelusta, koska täydellisenä se ei tarjoa mitään järkevää ja perusteltua syytä vaihtoehtoiseen valintaan. Valinnat voivat koskea vain vaihtoehtoja erilaisten epätäydellisten kohteiden ja keinojen välillä, joista jokainen voi olla jossakin järkevässä suhteessa parempi tai huonompi verrattuna johonkin muuhun vaihtoehtoon. Myöhäiskeskiajalla 1300-luvulla osittain juuri enkelten tahtoa koskevien keskustelujen vaikutuksesta alkoi erityisesti fransiskaanikirjoittajien piirissä yleistyä näkemys myös ihmisestä tahtokeskeisenä olentona, joka voi niin halutessaan kieltäytyä myös täydellisestä hyvästä. Moraalinen hyvä on ensisijaisesti tahtoon liittyvä seikka eikä niinkään jokin objektiivinen tahdosta riippumaton asiantila. Enkelten liikeoppi Kiinnostavia olivat myös enkeliopin yhteydessä käydyt aristoteeliseen fysiikkaan ja biologiaan liittyvät keskustelut. Koska enkeli ei ole samalla tavalla ulotteisesta aineesta koostuva kuin ihmiset ja muut kappaleet, herää kysymys, miten se liikkuu paikassa ja miten se on olemassa ajassa. Ulotteisen kappaleen liike ja aika muodostavat jatkumon, eli kappaleen liike ajassa ja paikassa perustuu toisiaan välittömästi seuraavien ajankohtien ja paikanmääritysten jatkuvuuteen. Kappale voi siirtyä pisteestä A pisteeseen B vain kaikkien niiden välissä olevien paikkojen ja ajankohtien välityksellä. Sen sijaan enkeli ei-ulotteisena Enkelit keskiajan taivaalla: enkelioppiin liittyviä filosofisia kysymyksiä 2723

6 on yhteydessä paikkaan ja aikaan vain sille ominaisen voimavaikutuksen välityksellä. Näin ollen sen ajateltiin hyvinkin voivan siirtyä paikasta toiseen ilman niiden välissä olevia ajan ja paikan osia. Enkelin liike ja aika on näin ollen epäjatkuvaa. Vaikka tietäisimme yhden enkelin paikan tai ajan, emme kykenisi milloinkaan laskemaan, missä paikassa se on jonakin toisena hetkenä. Enkelit ovat siis ajassa ja paikassa mutta eivät samassa merkityksessä kuin ulotteiset kappaleet. Enkelten liikeoppi muistuttaakin hauskalla tavalla modernin fysiikan kvanttiteoriaa, johon myös liittyy ajatus ajan ja paikan epäjatkuvuudesta ja joka siten poikkeaa newtonilaisesta fysiikasta, siinä kun liiketila on aina periaatteessa ennustettavissa. Myös kysymykset enkelten ilmestymisistä ihmisille herättivät kiinnostavia pohdintoja. Vallitseva käsitys oli, etteivät enkelten ilmestymisiä koskevat näköhavainnot ole mitään mielikuvituksen tuotetta. Halutessaan kommunikoida ihmisen kanssa enkeli voi ottaa itselleen ruumiillisen hahmon, joka on todellinen fysikaalinen hahmo. Ilman tällaista ruumiillista välinettä ihmisten ja enkelten yhteydenpito ei ole mahdollista. Mutta minkälainen ruumis on kyseessä? Akvinolainen ja monet muut omaksuivat kannan, ettei kyseessä ole oikeastaan varsinainen ihmisruumis, jolla olisi biologisia ominaisuuksia ja siihen liittyviä tavanomaisia elintoimintoja (aistitoiminnot, syöminen, lisääntymiskyky jne.). Enkeli oli kyseessä sitten hyvä tai langennut enkeli ei omaksu jonkun olemassa olevan ihmisen ruumista välineekseen (Manaaja-elokuvat eivät kuvasta kristillistä käsitystä enkeleistä). Sen käyttämä»ruumis» on enkelin luonnollista aineksista voimallaan rakentama mekaaninen»tekele», artefakti, joka on ainoastaan ihmisen ulkonainen jäljitelmä. Siis eräänlainen robotti mutta sellaisena täydellinen. Tästä syystä enkeleillä ei ole myöskään ihmisen kaltaista tunne-elämää. Keskiajan antiikista perittyjen tunneteorioiden mukaan tunteet edellyttävät yleensä fyysistä ruumista ja siihen liittyviä fysiologisia muutoksia. Koska enkelin omaksuma ruumis ei ole fysiologinen, sillä ei voi myöskään olla tunteita siinä mielessä kuin ihmisellä. Ihmisen tunteet syntyvät ensi sijassa ruumiillisista haluista ja tarpeista ja siitä, missä määrin niitä on onnistuttu saavuttamaan (rakkaus, ilo, nautinto) tai jouduttu menettämään (pelko, inho, suru, viha). Koska enkeleillä ei ole samanlaisia haluja ja tarpeita kuin ihmisillä, niillä ei voi myöskään olla samanlaisia tunteita. Sen sijaan niillä voi olla puhtaasti intellektuaalisia iloja ja nautintoja, jotka eivät liity ruumiillisiin tarpeisiin. Keskiajan enkeliopilla ja siihen liittyvillä käsitteellisesti usein varsin monimutkaisilla keskusteluilla, joiden kysymyksenasettelut muotoiltiin aristoteelisen filosofian, psykologian ja fysiikan käsitteistöillä, oli varsin pitkä vaikutus filosofian aatehistoriaan. Vaikutukset näkyvät mm. Descartesin teorioissa, joita usein pidetään uuden ajan alun keskeisinä filosofisina vaikuttajina. Descartes tunnetusti esitti, että olemassa oleva todellisuus koostuu kahdesta tekijästä: ulotteisesta aineesta, joka voidaan selittää periaatteessa mekanistis-matemaattisten mallien avulla, ja ei-ulotteisesta henkisestä aineksesta, joka liittyy ymmärtämiseen ja muihin tiedollisiin kykyihin. Enkeliopista saivat vaikutteita myös eräät filosofi Leibnizin tulevaisuuteen suuntautuneet ajatukset virheettömästä ja reaaliaikaisesta kommunikaatiosta, joka ei olisi sidoksissa välittömästi aikaan ja paikkaan samalla tavalla kuin normaali havainnoitsija. REIJO TYÖRINOJA, professori, Suomen Akatemian varttunut tutkija Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta PL 33, Helsingin yliopisto 2724

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta

Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta Miten käyttämämme käsitteet ovat muuttuneet historian saatossa? Entä onko käsityksemme tunteista pysynyt samana halki vuosisatojen?

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen Pekka Ervastin esitelmä 25/6 1916 Teosofisen Seuran vuosijuhlassa En aio ilman muuta antaa käytännöllisiä neuvoja tähän itsekasvatukseen, sillä jos meillä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia Hyveestä ja kasvatuksesta Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia 29.4.2015 Hyve päämääränä Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Sielun tie Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on osa jumalallista henkeä, joka ihmisen kuoltua palaa takaisin Jumalan yhteyteen Ihminen Ruumis Henki

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Sisällinen ihminen. Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21

Sisällinen ihminen. Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21 1 Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21 Sisällinen ihminen Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali käsitti tehtävänsä Kristuksen apostolina eli lähettiläänä.

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 Väliarvolause Oletetaan, että funktio f on jatkuva jollain reaalilukuvälillä [a, b] ja derivoituva avoimella välillä (a, b). Funktion muutos tällä välillä on luonnollisesti

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen...

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen... Sisällysluettelo Termistö ja viitteet...13 Biografia - Allan Kardec...21 Johdanto spiritistisen opin opiskeluun...31 Esipuhe...79 ENSIMMÄINEN OSA Alkusyyt Luku I Jumala... 85 Jumala ja äärettömyys...85

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Sokrateen vaatimus»tunne itsesi!» merkitsi

Sokrateen vaatimus»tunne itsesi!» merkitsi Vuosituhannen vaihtuessa ILKKA NIINILUOTO Sokrateen vaatimus»» merkitsi antiikin filosofian kääntymistä luonnosta ihmiseen. Tämän jälkeen filosofiassa on esitetty lukuisa joukko ihmiskäsityksiä, jotka

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Elämää kuvien maailmassa tai niiden takana!

Elämää kuvien maailmassa tai niiden takana! Olet täynnä salaisuuksia, joista käytät sanontaa minä. Olet tuntemattomasi ääni (P. Valery) Se, mitä minä kannan sisässäni tuntemattomana itselleni, muodostaa minuuteni (P. Valery) Ihmisessä on parasta

Lisätiedot

10. Luento Hyvä ja paha elämä

10. Luento Hyvä ja paha elämä 10. Luento 30.3. Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha elämä Filosofian

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Abodah Zarah. Rabbi J. Melamed

Abodah Zarah. Rabbi J. Melamed 1 Abodah Zarah Rabbi J. Melamed 6.2.2013 Talmud Tänään haluan keskustella millä tavalla Talmudissa käsitellään juutalaisten ja kristittyjen välisiä suhteita. Todellisuudessa tämän tyyppisiä kertomuksia

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 3/

Pekka Ervastin esitelmä 3/ Totuus vaiko rakkaus? Pekka Ervastin esitelmä 3/10 1915 Kristinuskossa puhutaan rakkaudesta Jumalaan, ja Jumalan rakkaudesta maailmaa ja meitä ihmisiä kohtaan. Vaikka muissakin uskonnoissa puhutaan Jumalan

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Nyt haluaisimme käsitellä enemmän sitä kuinka ihminen saavuttaa tämän kaiken, sen matkan jolloin hänen on mahdollista avata monia ovia, jotka

Nyt haluaisimme käsitellä enemmän sitä kuinka ihminen saavuttaa tämän kaiken, sen matkan jolloin hänen on mahdollista avata monia ovia, jotka Oman elämän luominen Ihmiselle luominen on vahvasti yhdistynyt älyyn, mutta tällä luomisella jota haluamme teidän oppivan tarkoitetaan rakkaudesta luomista eli rakkausenergian käyttämistä luomiseen eli

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 6.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII) Etiikan tutkimus ja käsitteet

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi

Akateemisen ajattelun alkeiskurssi CHEM-A1600: Aalto-kurssi, 3 op Akateemisen ajattelun alkeiskurssi sami.franssila@aalto.fi 11.9-4.12.2015: 12 kertaa Mitä ajattelu on? Ajattelua on se hukka-aika, joka kuluu jonkun näkemisestä siihen kun

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

Skolastiikan ja reformaation etiikka

Skolastiikan ja reformaation etiikka Skolastiikan ja reformaation etiikka YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 2.11.2013 1 Pidetyt luennot 1. Kristillinen

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Injektio (1/3) Määritelmä Funktio f on injektio, joss f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f ) Seurauksia: Jatkuva injektio on siis aina joko aidosti kasvava tai aidosti vähenevä Injektiolla on enintään

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot