MElokuvan nimen pitäisi oikeastaan olla Taivas Berliinin yllä (Der. Monelle lukijalle on varmaankin tuttu saksalaisohjaaja Wim Wen-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MElokuvan nimen pitäisi oikeastaan olla Taivas Berliinin yllä (Der. Monelle lukijalle on varmaankin tuttu saksalaisohjaaja Wim Wen-"

Transkriptio

1 KATSAUS REIJO T YÖRINOJA Enkelit keskiajan taivaalla Enkelioppiin liittyviä filosofisia kysymyksiä Monelle lukijalle on varmaankin tuttu saksalaisohjaaja Wim Wen- Mdersin M koskettava elokuva Berliinin taivaan alla vuodelta MElokuvan nimen pitäisi oikeastaan olla Taivas Berliinin yllä (Der MHimmel über Berlin) ). Aiheesta kymmenen vuotta myöhemmin Mtehtyä sentimentaalista Hollywood-versiota Enkelten kaupunki ei voi edes verrata Wendersin filmatisointiin. Elokuvan englanninkielisen version nimi on Halun siivet (Wings of Desire). Viimeksi mainittu nimi kuvaa hyvin enkelien problemaattista asemaa kahden kokonaan erilaisen todellisuuden välissä: aikaan, paikkaan, erilaisiin haluihin ja tarpeisiin sidotun ihmisen ja ruumiittoman kaikkialla läsnä olevan ja kaikkivaltiaan Jumalan. Bruno Ganzin unohtumattomalla tavalla esittämä enkeli Damiel haluaa rakkauden vuoksi luopua enkelimäisestä olotilastaan ja tulla ihmisen kaltaiseksi tavattuaan Solweig Dommartinin esittämän trapetsitaitelijan. Vähitellen hän huomaa, että ihmiselämän satunnaisuudessa ja riippuvuudessa on omat hyvät puolensa huolimatta enkelielämään verrattuna huomattavasti rajallisemmista mahdollisuuksista. Tällä tielle häntä johdattelee etsivä Colombona paremmin tunnetun Peter Falkin esittämä roolihahmo. Damiel joutuu valitsemaan kuolemattomuuden ja rakkauden sekä sen mukanaan tuoman haavoittuvuuden ja kuolevaisuuden välillä, ja hän valitsee jälkimmäisen. Wendersin elokuvan tekemä vaikutus osoittaa, että enkeliajatus koskettaa myös nykyajan ihmisen mielikuvitusta ja tapaa tarkastella maailmaa. Keskiajalla enkeleillä oli huo- Duodecim 2004;120:

2 mattavasti suurempi merkitys, ei vain uskonnollisesti vaan myös filosofisesti ja teologisesti. Erityisesti niin sanottua sydänkeskiaikaa 1200-luvulla voidaan pitää enkeliopin kukoistuskautena. Enkelioppi eli angelologia näytteli merkittävää roolia kahden kerjäläisveljistön dominikaanien ja fransiskaanien keskuudessa. Kummallakin sääntökunnalla oli teologinen ja filosofinen edustaja, ja näistä tuli lyhyessä ajassa myös pyhimyksiä. Dominikaanien kirkkain tähti oli P. Tuomas Akvinolainen (1224/ ) ja fransiskaaneilla P. Bonaventura (noin ). Molemmat opettivat samaan aikaan Pariisin yliopistossa. Tuomas Akvinolaisen kunnianimi on enkeliopettaja (doctor angelicus) ja Bonaventuran korkeimman enkelihierarkian edustajan mukaisesti serafitohtori (doctor seraphicus). Erityisesti fransiskaanijärjestölle enkelioppi oli teologisesti ja ideologisesti erittäin keskeinen. Sääntökunnan perustaja P. Fransiskus Assisilainen (k. 1226) yhdistettiin sääntökunnan parissa yleisesti yhteen Uuden testamentin viimeisessä osassa eli Ilmestyskirjassa mainituista lopunajan enkeleistä. Juuri hänelle oli ilmestynyt kuusisiipinen serafienkeli, jolta hän sai käsiinsä ja jalkoihinsa Kristuksen haavojen kaltaiset stigmat. Kuunylinen maailma Seuraavassa pyrin esittelemään etupäässä enkelioppiin liittyviä kiinnostavia teologis-filosofisia näkökohtia. Vaikka kysymys enkeleistä oli molemmille sääntökunnille sekä teologisesti että filosofisesti keskeinen, niiden välillä oli myös merkittäviä tulkintaeroja. Keskiajan teologian kielenkäyttöön ja kysymyksenasetteluun vaikuttivat suuresti Aristoteleen filosofiset teokset, jotka tulivat vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kokonaisuudessaan tunnetuiksi latinankielisinä käännöksinä 1200-luvulla. Aristoteleen filosofiassa yksi keskeinen ajatus koski olemassa olevien luontokappaleiden rakennetta. Aristoteleen ajatte2720 R. Työrinoja

3 lussa heijastuu antiikin filosofialle tunnusomainen kysymyksenasettelu ja siihen liittyen yritys vastata kysymykseen, mikä todellisuudessa on pysyvää ja muuttumatonta ja siten aidon tieteellisen tiedon kohteeksi kelpaavaa, ja mikä taas tiedon kohteeksi kelpaamatonta eli muutoksenalaista ja eri henkilöille eri tavalla näyttäytyvää. Olemassa oleva todellisuus jakaantuu hänen ajattelussaan kahteen tasoon, kuunyliseen ja kuunaliseen maailmaan. Jälkimmäiselle ovat ominaisia syntyminen, muutos ja tuhoutuminen. Kuunylinen maailma eli planeettajärjestelmä on taas ikuisen, muuttumattoman ja tuhoutumattoman kiertoliikkeen maailma. Vaikka Aristoteles tarkastelee sitä eräässä mielessä fysikaalisena todellisuutena, hän oli taipuvainen pitämään siinä ilmenevää liikettä jonkinlaisen älyllisen perusteen aiheuttamana. Niinpä eräät keskiajan ajattelijat olivat valmiit yhdistämään nämä liikkeet enkelten toimintaan ja samastivat enkelten lukumäärän planeettajärjestelmän edellyttämään lukumäärään. Näitä keskusteluja ei käyty vain kristillisen ajattelun piirissä, vaan myös islamilaisella ja juutalaisella filosofialla oli niihin huomattava vaikutus. Edelleen Aristoteleen mukaan kaikki oleva koostuu kahdesta elementistä, muodosta ja aineesta. Dominikaanien ja fransiskaanien enkeleitä koskeva keskeinen näkemysero liittyi jälkimmäiseen erotteluun. Tuomas Akvinolainen katsoi, että enkelit ovat puhtaita älyllisiä muotoja, joihin ei liity minkäänlaista aineellista tekijää. Koska enkelit ovat luotuja, niiden muoto on aineettomuudesta huolimatta kuitenkin rajallinen ja ne eroavat tästä syystä Jumalasta, joka on ääretön ja kaikkialla samanaikaisesti läsnäoleva ymmärrysmuoto. Fransiskaanit puolestaan ajattelivat, että myös enkelit koostuvat muodosta ja aineesta kuten muutkin luodut ja että Jumala yksin on kokonaan aineeton. Enkelten ainesosa ei ole kuitenkaan samanlaista ulotteista ja kouriintuntuvaa ainetta kuin muu alempi luomakunta vaan erityistä ei-ulotteista»hengellistä ja kohotettua» materiaa. Kummankin liikkeen piirissä käytiin laajaa keskustelua enkelten ominaisuuksista. Minkälaisia ovat enkelten tiedolliset kyvyt, ja mihin ne perustuvat? Minkälainen tahdon elämä niillä on? Onko enkeleillä persoonaa? Millainen tunne-elämä niillä on? Millä tavalla enkelit ovat ajassa ja paikassa? Voiko enkeli joissakin tapauksissa omaksua ihmisruumiin, ja jos voi, mikä luonne tällaisella ruumiilla on verrattuna ihmisruumiiseen? Taivaallinen intelligentsia Edellä mainitut kysymykset herättivät monia kiinnostavia filosofisia ongelmia, joita pyrittiin ratkaisemaan erilaisin käsitteellisin välinein. Yleinen näkemys oli, että enkelten tiedolliset kyvyt ylittävät verrattomasti ihmisen vastaavat kyvyt. Ihminen on vain osittain älyllinen olento, koska hän joutuu hankkimaan tietonsa aistihavaintojen ja rationaalisen päättelyn avulla. Aristoteleeseen nojautuen ajateltiin, että ihmisymmärrys on lähtökohtaisesti»tyhjä taulu» (tabula rasa) ja tarvitsee tästä syystä aistien tuottamaa informaatiota tiedollisten kykyjensä realisoimiseksi. Sitä vastoin enkelit ovat jo luomisessa ennalta ohjelmoituja tietämään todellisuuden sisältämät lajimuodot ja niiden keskinäiset suhteet. Tässä mielessä enkelit eivät ole ihmisen tavoin rationaalisia olentoja. Inhimillinen tietäminen etenee rationaalisen ja loogisen päättelyn avulla jo tunnetuista asioista ei vielä tunnettuun. Enkeli on taas sille ominaisella tiedon alueella kaikkitietävä, eikä sen siten tarvitse oppia mitään uutta. Jokaisen päättelyn lähtökohdista se heti näkee siitä seuraavat päätelmät tarvitsematta tukeutua mihinkään aistitietoon. Enkelten tiedollisten kykyjen Enkelit keskiajan taivaalla: enkelioppiin liittyviä filosofisia kysymyksiä 2721

4 välillä vallitsee kuitenkin eroja niin, että ylempien enkelten tiedon alue on laajempi kuin alempien. Edelliset voivat halutessaan valaista jälkimmäisten eli alempien ymmärrystä. Enkelit muodostavat siten eräänlaisen»taivaallisen intelligentsian», ideaalisen tiedeyhteisön, jossa kullakin enkelillä on oma tiedollinen alueensa, jonka sisällön se hallitsee täydellisesti. Tässä hierarkiassa ylin enkeli on koko luonnollisen todellisuutta koskevan tiedon alueella kaikkitietävä ja kaikkivoipa. Koska sen tieto on luonnollista ja siten rajallista, se ei voi ominaisuuksiltaan koskaan ylittää luojansa tietoa, joka on äärettömästi laajempaa. Eräät kirjoittajat ovatkin huomauttaneet, että enkelten ymmärrys etukäteen ulkoapäin ohjelmoituna muistuttaa eräässä mielessä kehittynyttä tekoälyä, mutta sen toiminnalla on juuri tästä syystä omat, tosin ihmisestä poikkeavat rajoituksensa. Enkelten poikkeukselliset tiedolliset kyvyt heijastuvat myös käsitykseen niiden tahdonelämästä ja tahdon vapaudesta. Esimerkiksi Tuomas Akvinolaisen käsitys tahdosta on tiedollisesti motivoitunut. Tahto on hänelle ensi sijassa rationaalinen halu, joka ymmärryksen ja järjen avulla pyrkii löytämään kussakin tilanteessa oikean, haluttuun päämäärään johtavan valinnan. Useimmissa tapauksissa väärä keinojen valinta aiheutuu puutteellisesta tiedosta. Esimerkiksi ihminen joutuu erilaisiin valintatilanteisiin, koska hän ei aina tiedä, mikä tarjolla olevista keinoista johtaa varmasti haluttuun päämäärään. Valinnan vapaus ei siten Akvinolaiselle ole niinkään vapautta valita eri vaihtoehtojen välillä kuin valinnan hyvyyteen perustuvaa; mitä parempi valinta on, sitä vapaampi se on. Jos aina tietäisimme, mikä keino varmasti johtaa haluttuun päämäärän, mitään erityistä valintaa vaihtoehtojen välillä ei tietenkään tarvittaisi. Sitä vastoin enkelillä koska sillä ei ole edellä mainittua ongelmaa on vain yksi valinta: haluaako se seurata Jumalan tahtoa vai ei. Koska se 2722 R. Työrinoja

5 omalla alueellaan on muissa asioissa kaikkitietävä ja täysin informoitu, se ei toimiessaan koskaan joudu pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja. Tästä syystä enkelin persoona poikkeaa ratkaisevalla tavalla ihmispersoonasta, jonka voidaan ajatella rakentuvan olennaisesti erilaisista tilanteisiin sidonnaisista valinnoista, joita hän joutuu tekemään ja määrittelemään niiden kautta itseään. Vapaa tahto Keskiaikaiseen enkelioppiin kuuluu olennaisesti myös kysymys pahan alkuperästä ja enkelten lankeemuksesta. Yleisen käsityksen mukaan yksi korkeimpaan enkeli hierarkiaan kuuluvista enkeleistä valitsi itsensä Jumalan sijasta ja veti osan alemmista enkeleistä mukanaan. Mihin tämä väärä valinta perustui, kun se ei voinut perustua virheelliseen tilannearvioon? Standardivastaus asetti lankeemuksen syyksi itsekeskeisyyden ja siitä seuranneen ylpeyden ja kateuden. Langennut enkeli eli Lucifer halusi olla niin kuin Jumala, tulla itseriittoiseksi, omaksi herrakseen sekä vapautua ylemmän ymmärryksen ja tahdon eli Jumalan vallasta. Lankeemus liittyi näin ollen sen omaan itseen kohdistuvaan tahtoon eikä puutteelliseen ymmärrykseen. Erikoiseksi tämän valinnan tekee se, että Lucifer tiesi, ettei se voi voittaa luojaansa. Mitään kunnollista selitystä tälle arvaamattomalle tahdonimpulssille ei yleensä tarjottukaan. Tärkeintä oli korostaa, että kaikki Jumalan luoma oli lähtökohtaisesti hyvää ja ettei Jumala itse ole vastuussa tästä valinnasta. Tällä oli vaikutus myöhemmin keskiajalla tahdon vapaudesta käytyyn keskusteluun. Tahdon vapauden perustaksi alettiin nähdä ennen muuta vapaus valita, ei vain erilaisten päämäärään johtavien keinojen välillä vaan myös erilaisten päämäärien välillä. Tuomas Akvinolaiselle, joka tarkasteli kaikkea toimintaa älyllisestä ja rationaalisesta näkökulmasta, oli selvää, ettei kukaan voi kieltäytyä täydellisen hyvän päämäärän eli Jumalan tavoittelusta, koska täydellisenä se ei tarjoa mitään järkevää ja perusteltua syytä vaihtoehtoiseen valintaan. Valinnat voivat koskea vain vaihtoehtoja erilaisten epätäydellisten kohteiden ja keinojen välillä, joista jokainen voi olla jossakin järkevässä suhteessa parempi tai huonompi verrattuna johonkin muuhun vaihtoehtoon. Myöhäiskeskiajalla 1300-luvulla osittain juuri enkelten tahtoa koskevien keskustelujen vaikutuksesta alkoi erityisesti fransiskaanikirjoittajien piirissä yleistyä näkemys myös ihmisestä tahtokeskeisenä olentona, joka voi niin halutessaan kieltäytyä myös täydellisestä hyvästä. Moraalinen hyvä on ensisijaisesti tahtoon liittyvä seikka eikä niinkään jokin objektiivinen tahdosta riippumaton asiantila. Enkelten liikeoppi Kiinnostavia olivat myös enkeliopin yhteydessä käydyt aristoteeliseen fysiikkaan ja biologiaan liittyvät keskustelut. Koska enkeli ei ole samalla tavalla ulotteisesta aineesta koostuva kuin ihmiset ja muut kappaleet, herää kysymys, miten se liikkuu paikassa ja miten se on olemassa ajassa. Ulotteisen kappaleen liike ja aika muodostavat jatkumon, eli kappaleen liike ajassa ja paikassa perustuu toisiaan välittömästi seuraavien ajankohtien ja paikanmääritysten jatkuvuuteen. Kappale voi siirtyä pisteestä A pisteeseen B vain kaikkien niiden välissä olevien paikkojen ja ajankohtien välityksellä. Sen sijaan enkeli ei-ulotteisena Enkelit keskiajan taivaalla: enkelioppiin liittyviä filosofisia kysymyksiä 2723

6 on yhteydessä paikkaan ja aikaan vain sille ominaisen voimavaikutuksen välityksellä. Näin ollen sen ajateltiin hyvinkin voivan siirtyä paikasta toiseen ilman niiden välissä olevia ajan ja paikan osia. Enkelin liike ja aika on näin ollen epäjatkuvaa. Vaikka tietäisimme yhden enkelin paikan tai ajan, emme kykenisi milloinkaan laskemaan, missä paikassa se on jonakin toisena hetkenä. Enkelit ovat siis ajassa ja paikassa mutta eivät samassa merkityksessä kuin ulotteiset kappaleet. Enkelten liikeoppi muistuttaakin hauskalla tavalla modernin fysiikan kvanttiteoriaa, johon myös liittyy ajatus ajan ja paikan epäjatkuvuudesta ja joka siten poikkeaa newtonilaisesta fysiikasta, siinä kun liiketila on aina periaatteessa ennustettavissa. Myös kysymykset enkelten ilmestymisistä ihmisille herättivät kiinnostavia pohdintoja. Vallitseva käsitys oli, etteivät enkelten ilmestymisiä koskevat näköhavainnot ole mitään mielikuvituksen tuotetta. Halutessaan kommunikoida ihmisen kanssa enkeli voi ottaa itselleen ruumiillisen hahmon, joka on todellinen fysikaalinen hahmo. Ilman tällaista ruumiillista välinettä ihmisten ja enkelten yhteydenpito ei ole mahdollista. Mutta minkälainen ruumis on kyseessä? Akvinolainen ja monet muut omaksuivat kannan, ettei kyseessä ole oikeastaan varsinainen ihmisruumis, jolla olisi biologisia ominaisuuksia ja siihen liittyviä tavanomaisia elintoimintoja (aistitoiminnot, syöminen, lisääntymiskyky jne.). Enkeli oli kyseessä sitten hyvä tai langennut enkeli ei omaksu jonkun olemassa olevan ihmisen ruumista välineekseen (Manaaja-elokuvat eivät kuvasta kristillistä käsitystä enkeleistä). Sen käyttämä»ruumis» on enkelin luonnollista aineksista voimallaan rakentama mekaaninen»tekele», artefakti, joka on ainoastaan ihmisen ulkonainen jäljitelmä. Siis eräänlainen robotti mutta sellaisena täydellinen. Tästä syystä enkeleillä ei ole myöskään ihmisen kaltaista tunne-elämää. Keskiajan antiikista perittyjen tunneteorioiden mukaan tunteet edellyttävät yleensä fyysistä ruumista ja siihen liittyviä fysiologisia muutoksia. Koska enkelin omaksuma ruumis ei ole fysiologinen, sillä ei voi myöskään olla tunteita siinä mielessä kuin ihmisellä. Ihmisen tunteet syntyvät ensi sijassa ruumiillisista haluista ja tarpeista ja siitä, missä määrin niitä on onnistuttu saavuttamaan (rakkaus, ilo, nautinto) tai jouduttu menettämään (pelko, inho, suru, viha). Koska enkeleillä ei ole samanlaisia haluja ja tarpeita kuin ihmisillä, niillä ei voi myöskään olla samanlaisia tunteita. Sen sijaan niillä voi olla puhtaasti intellektuaalisia iloja ja nautintoja, jotka eivät liity ruumiillisiin tarpeisiin. Keskiajan enkeliopilla ja siihen liittyvillä käsitteellisesti usein varsin monimutkaisilla keskusteluilla, joiden kysymyksenasettelut muotoiltiin aristoteelisen filosofian, psykologian ja fysiikan käsitteistöillä, oli varsin pitkä vaikutus filosofian aatehistoriaan. Vaikutukset näkyvät mm. Descartesin teorioissa, joita usein pidetään uuden ajan alun keskeisinä filosofisina vaikuttajina. Descartes tunnetusti esitti, että olemassa oleva todellisuus koostuu kahdesta tekijästä: ulotteisesta aineesta, joka voidaan selittää periaatteessa mekanistis-matemaattisten mallien avulla, ja ei-ulotteisesta henkisestä aineksesta, joka liittyy ymmärtämiseen ja muihin tiedollisiin kykyihin. Enkeliopista saivat vaikutteita myös eräät filosofi Leibnizin tulevaisuuteen suuntautuneet ajatukset virheettömästä ja reaaliaikaisesta kommunikaatiosta, joka ei olisi sidoksissa välittömästi aikaan ja paikkaan samalla tavalla kuin normaali havainnoitsija. REIJO TYÖRINOJA, professori, Suomen Akatemian varttunut tutkija Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta PL 33, Helsingin yliopisto 2724

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

luvun teologiaa

luvun teologiaa 6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Kristillinen mystiikka

Kristillinen mystiikka Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta

Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta Miten käyttämämme käsitteet ovat muuttuneet historian saatossa? Entä onko käsityksemme tunteista pysynyt samana halki vuosisatojen?

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen Pekka Ervastin esitelmä 25/6 1916 Teosofisen Seuran vuosijuhlassa En aio ilman muuta antaa käytännöllisiä neuvoja tähän itsekasvatukseen, sillä jos meillä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15 FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia

Hyveestä ja kasvatuksesta. Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia Hyveestä ja kasvatuksesta Arto Mutanen Merisotakoulu 14. Metodologiaseminaari Haaga-Helia 29.4.2015 Hyve päämääränä Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän

Lisätiedot

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi

Lisätiedot

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela. Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr

Sokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen

Sielun tie. Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Sielun tie Syntymä Kehittyminen Siirtyminen Jälleensyntyminen Gnostilaiset uskovat, että ihmisen sielu on osa jumalallista henkeä, joka ihmisen kuoltua palaa takaisin Jumalan yhteyteen Ihminen Ruumis Henki

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄNÄ OHJAAJAN NÄKÖKULMASTA. Prof. Esa Hyyryläinen Vaasan yliopisto Hallintotieteet / Julkisjohtamisen oppiaine

KÄYTTÄJÄNÄ OHJAAJAN NÄKÖKULMASTA. Prof. Esa Hyyryläinen Vaasan yliopisto Hallintotieteet / Julkisjohtamisen oppiaine Kirjastoseminaari KITO2015 Vaasa 24.8.2015 OPISKELIJA KIRJASTOPALVELUIDEN KÄYTTÄJÄNÄ OHJAAJAN NÄKÖKULMASTA Prof. Esa Hyyryläinen Vaasan yliopisto Hallintotieteet / Julkisjohtamisen oppiaine YKSILÖN OPPIMISEN

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 3. osa 1 opettaja Isak Penzev 15.03.2013 Shalom, hyvät ystävät. Me jatkamme oppitunteja, ja meidän aiheenamme on Toora apostolien kirjoituksissa. Jatkamme ensimmäisen Johanneksen

Lisätiedot

Sisällinen ihminen. Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21

Sisällinen ihminen. Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21 1 Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21 Sisällinen ihminen Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali käsitti tehtävänsä Kristuksen apostolina eli lähettiläänä.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

MEKANISTINEN FILOSOFIA. 2. Natura -- ars. 3. Kello metafoora Aristoteelinen fysiikka ja sen kritiikki

MEKANISTINEN FILOSOFIA. 2. Natura -- ars. 3. Kello metafoora Aristoteelinen fysiikka ja sen kritiikki MEKANISTINEN FILOSOFIA 1. Aristoteleen fysiikka ja sen kritiikki 2. Natura ars 3. Kello metafoora 4. Mekanistinen filosofia ja renessanssin naturalismi 5. Mekanistinen filosofia: aine & liike 6. Materian

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Koonnut ja ohjeistanut kanavointina, Anu Markoff, Rakkaudentähti Ry Ennen rukouksia voit sytyttää kynttilän ja suitsuttaa huonetta Salvialla ja Paolo Santolla.

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen...

Sisällysluettelo ENSIMMÄINEN OSA. Alkusyyt. Luku I Jumala... 85. Luku II Maailmankaikkeuden yleiset alkutekijät... 93. Luku III Luominen... Sisällysluettelo Termistö ja viitteet...13 Biografia - Allan Kardec...21 Johdanto spiritistisen opin opiskeluun...31 Esipuhe...79 ENSIMMÄINEN OSA Alkusyyt Luku I Jumala... 85 Jumala ja äärettömyys...85

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

Skolastiikan ja reformaation etiikka

Skolastiikan ja reformaation etiikka Skolastiikan ja reformaation etiikka YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 2.11.2013 1 Pidetyt luennot 1. Kristillinen

Lisätiedot

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon

Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Asuisiko Aristoteles Koukkuniemessä? - filosofiasta elämänlaatua vanhustenhoitoon Taide ja tuloksellisuus seminaari Turku 26.8.2014 Jari Pirhonen, YTM, tohtoriopiskelija (gerontologia) Lähtökohta Onnellisuus

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA

ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA ITÄMAINEN USKONNONFILOSOFIA Intia ja Kiina FILOSOFIAA VAI USKONTOA? Hindulaisuus Buddhalaisuus Taolaisuus Konfutselaisuus TIETO Tieto tai tietämys korvaa käsitteen usko itämaisessa uskontoperinteessä MUSTAVALKOISUUS

Lisätiedot

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

10. Luento Hyvä ja paha elämä

10. Luento Hyvä ja paha elämä 10. Luento 30.3. Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha elämä Filosofian

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Sokrateen vaatimus»tunne itsesi!» merkitsi

Sokrateen vaatimus»tunne itsesi!» merkitsi Vuosituhannen vaihtuessa ILKKA NIINILUOTO Sokrateen vaatimus»» merkitsi antiikin filosofian kääntymistä luonnosta ihmiseen. Tämän jälkeen filosofiassa on esitetty lukuisa joukko ihmiskäsityksiä, jotka

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 3/

Pekka Ervastin esitelmä 3/ Totuus vaiko rakkaus? Pekka Ervastin esitelmä 3/10 1915 Kristinuskossa puhutaan rakkaudesta Jumalaan, ja Jumalan rakkaudesta maailmaa ja meitä ihmisiä kohtaan. Vaikka muissakin uskonnoissa puhutaan Jumalan

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Elämää kuvien maailmassa tai niiden takana!

Elämää kuvien maailmassa tai niiden takana! Olet täynnä salaisuuksia, joista käytät sanontaa minä. Olet tuntemattomasi ääni (P. Valery) Se, mitä minä kannan sisässäni tuntemattomana itselleni, muodostaa minuuteni (P. Valery) Ihmisessä on parasta

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 28/1 1917

Pekka Ervastin esitelmä 28/1 1917 Korkein maallinen onni Pekka Ervastin esitelmä 28/1 1917 Maallinen onni on meidän velvollisuutemme; meidän velvollisuutemme ihmisinä on olla onnelliset. Mutta ennenkuin osaamme sitä olla ja siihen päästä,

Lisätiedot