N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI L O P P U R A P O R T T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI L O P P U R A P O R T T I"

Transkriptio

1 N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI NAANTALIN KAUPUNGIN KESKUSTAN RAKENNEMALLI MAANKÄYTÖLLISET JA LIIKENTEELLISET JÄRJESTELYT L O P P U R A P O R T T I NAANATALIN KAUPUNGINVALTUUSTO NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUS/ KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO Arkkitehdit m3 Oy Plaana Oy Näkymä Oy

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1.1 Projektin sisältö ja tavoitteet Suunnittelutyö Aikataulu ja käsittelyvaiheet Suunnittelualue 3 2 LÄHTÖTILANNE 2.1 Kaavoitustilanne Maanomistus ja alueiden käyttö Palvelut Olevat selvitykset ja suunnitelmat Rakennemallivaiheessa laaditut lisäselvitykset ja suunnitelmat 5 3 YMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö 5 4 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT 4.1 Kokonaisrakenne alkuperäiset vaihtoehdot Mitoitus alkuperäiset vaihtoehdot Maankäyttö - alkuperäiset vaihtoehdot Alkuperäisten vaihtoehtojen toteutumisen tarkastelu Alkuperäisten vaihtoehtojen vertailu - maankäyttö Liikenneratkaisut - alkuperäiset vaihtoehdot Viheralueverkko - alkuperäiset vaihtoehdot Jatkosuunnittelu 9 Liitteet LIITE 1a RAKENNEMALLI 1:2000 (keskustan länsiosa) LIITE 1b RAKENNEMALLI 1:2000 (keskustan itäosa) LIITE 2 RAKEISUUSKUVA 1:4000 LIITE 3 TOIMINNAT - KAAVIO 1:3000 LIITE 4 RAKENNUKSET - KAAVIO 1:3000 LIITE 5 KEHITTÄMISSUOSITUKSET - KAAVIO 1:3000 LIITE 6 PYSÄKÖINTIKAAVIO 1:3000 LIITE 7 JULKINEN PYSÄKÖINTI KAAVIO 1:3000 LIITE 8 OHJEELLINEN TOTEUTUMINEN - KAAVIO 1:3000 LIITE 9a KEVYT LIIKENNE KAAVIO 1:3000 LIITE 9b JALANKULKIJOIDEN JA PYÖRÄILIJÖIDEN SIJOITTUMINEN KATUTILASSA LIITE 10 TULLIKADUN YLEISSUUNNITELMA (70%) LIITE 11 PYSÄKÖINTI- JA LIIKENNEKAAVIO 1:2500 LIITE 12a ARMONLAAKSONTIEN LIITTYMÄJÄRJESTELYT ve A LIITE 12b ARMONLAAKSONTIEN LIITTYMÄJÄRJESTELYT ve B LIITE 13 KILPAILUEHDOTUS Taikurinhattu (5 kpl A3 50%) LIITE 14 PYSÄKÖINTISELVITYS (3kpl A3) - erillinen liite LIITE 15 NÄKYMÄ KUPARIVUOREN RINTEESEEN LIITE 16 JÄRVELÄNTIEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 5 RAKENNEMALLI 5.1 Kokonaisrakenne Kaupunkirakenne ja kuva Mitoitus Korttelitarkastelu Liikenneratkaisut Viheralueet 14 6 ARKKITEHTUURIKILPAILU 6.1 Kilpailutehtävä Voittanut ehdotus Taikurinhattu Ehdotuksen vaikutukset rakennemalliin 15 2

3 1 JOHDANTO Loppuraporttiin on koottu Naantalin kaupungin keskusta-alueen rakennemallityön suunnitelma-asiakirjat. Loppuraportissa vaihtoehtovaiheen Väliraporttia (esitelty KSJ:lle ) on täydennetty kohdalla 5. Rakennemalli, jossa tarkastellaan rakennemallin maankäytöllisiä ja liikenteellisiä ratkaisuja ennen arkkitehtikilpailun vaikutusta. Loppuraportti sisältää myös väliraportin tekstiosuuden kuvaliitteineen. Alkuperäinen loppuraportti laadittiin Loppuraporttia on täydennetty uusilla versioilla sekä ja (tark ). Loppuraporttia täydennettiin Arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta rakennemalliin tehtyjen täydennysten osalta. 1.1 Projektin sisältö ja tavoitteet Suunnittelutehtävänä oli Naantalin kaupungin keskusta-alueen rakennemallin sekä liikenneverkon yleissuunnitelman laatiminen. Suunnittelutyön tavoitteena oli laatia rakennemalli, jossa ratkaistaan keskusta-alueen maankäytön periaatteet. Rakennemallia täydentävät liikenteen ja katujen yleissuunnitelmat. Rakennemalli laadittiin Naantalin kaupunginhallituksen Kaupunkisuunnittelujaoksen tarjouspyynnön pohjalta. Naantalin kaupunginhallitus oli vuosittaisen kaavoituskatsauksen yhteydessä päättänyt käynnistää keskustan rakennemallityön. Keskustan kehittämistyöryhmä on valmistellut rakennemallityön käynnistämistä määrittelemällä suunnittelutyön tavoitteita, vaiheistusta, aikataulua ja lähtökohtia. Suunnitteluratkaisua lähestyttiin vaihtoehtoisten maankäyttötarkastelujen avulla, joiden pohjalta on työstetty rakennemalli. Vaihtoehtovaiheessa tarkasteltiin erilaisten ratkaisumallien avulla alueen tulevaa maankäyttöä asuminen, liike- ja toimistotilat, palvelut, viheralueet sekä toimintojen sijaintia, tarvittavia liikenneyhteyksiä ja maankäytön mitoitusta. Liikenneverkko auto- ja joukkoliikenteen, pysäköinnin sekä kevyen liikenteen osalta suunniteltiin riittävällä tarkkuudella maankäyttövaihtoehtojen vertailua varten. Vaihtoehtojen vertailun perusteella työryhmä ja kaupunginhallitus antoivat jatkotyöskentelyohjeet rakennemallia varten. Rakennemallin valmistuttua pidettiin arkkitehtikilpailu, joka vietiin rakennemalliin. 1.2 Suunnittelutyö ja työn ohjaus Naantalin keskustan rakennemallin suunnittelu tehtiin konsulttityönä ja suunnittelusta vastasivat Arkkitehdit m3 Oy (projektin hallinta ja maankäytön suunnittelu) sekä alikonsultteina NÄKYMÄ Oy (ympäristösuunnittelu), Plaana Oy (ympäristösuunnittelu, liikennesuunnittelu sekä katu- ja tieverkko) ja Promethor Oy (meluselvitys). Geotekniikan asiantuntijana toimii Pöyry Environment Oy. Työtä ohjasi Naantalin kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä sekä kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto, jonka hyväksymä rakennemalli viedään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Naantalin kaupungin edustajat: Antero Jaskari tekninen johtaja (puheenjohtaja) Martti Sipponen yhteyspäällikkö Kirsti Junttila kaupunginarkkitehti Tero Lehtonen projektiarkkitehti Elise Lehikoinen (puheenjohtaja alkaen) maankäyttöpäällikkö Anne Sjöström museonjohtaja Esa Viertola kaupunginpuutarhuri Juha Kuokkanen rakennustarkastaja Jari Koskinen (Juha Kuokkasen tilalle ) rakennustarkastaja Kimmo Suonpää kaupungininsinööri Juha Oksanen suunnitteluinsinööri Mika Hirvi (Juha Oksasen tilalle ) suunnitteluinsinööri Ohjausryhmän esittelijöinä toimivat konsultit: Kari Nykänen Arkkitehdit m3 Oy Jorma Hämäläinen Plaana Oy Matti Liski Näkymä Oy Työryhmän puheenjohtajana toimi Antero Jaskarin jälkeen maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen. Työryhmä ohjasi maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnittelua yhtäaikaisesti suunnittelutyön etenemisen mukaan. Työryhmä teki suunnittelutyön aikana vaadittavat päätökset. Työryhmän sihteerinä toimi konsultti. 1.3 Aikataulu ja käsittelyvaiheet Käsittelyvaiheet ja tapahtumat 04/2013 mennessä - aloituskokous , työryhmä on kokoontunut 9 kertaa - viranomaisneuvottelu KSJ:n käsittelyt kertaa - rakennemallin valmisteluaineisto nähtävillä väliraportin esittely KSJ:lle yleisötilaisuus ja loppuraportin esittely KSJ:lle , ja rakennemalliehdotus julkisesti nähtävillä KH:n käsittelyt , , , ja KSJ:n käsittelyt , , ja esittely KSJ:n ja KH:n jäsenille koulutus-, vapaa-aika-, kulttuuri- sekä kaavoitus- ja ympäristölautakunnat - Arkkitehtuurikilpailua käsiteltiin KSJ:ssa sekä KH:ssa , ja Arkkitehtuurikutsukilpailu Kilpailun ratkaisu Kilpailuehdotuksen mukainen rakennemalli KSJ:ssa Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungin keskustassa, ja on kooltaan n. 50 ha. Suunnittelualue rajautuu Prikitankatuun, Tuulensuunkatuun, Torikatuun, Kylentiehen, Piispankatuun, Kreivinkatuun, Presidentinkatuun, raidealueeseen, Armonlaaksontiehen, Uolevi Raaden katuun, Kuparivuoreen ja Mannerheiminkatuun. Alue on keskustatoimintojen aluetta. Alueella sijaitsee tällä hetkellä asumista, liike- ja toimistorakennuksia, hallintorakennuksia, myymälöitä, tori, linja-autoasema, puistoalueita sekä keskustan liikennealueita. Suunnittelualueen halki kulkee itäosassa sataman suuntaan johtava raidelinja. 2 LÄHTÖTILANNE 2.1 Kaavoitustilanne Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, Varsinais-Suomen liitto, Ympäristöministeriö vahvistama Maakuntakaavassa ydinkeskustan alue on varattu osittain keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue sisältää valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Merkintä sisältää myös keskusta-asumisen. Osa suunnittelualueesta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Se sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Kuparivuoren alue on merkitty virkistysalueeksi (V). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet. Armonlaaksontien kaakkoispuolella on työpaikka-alue (TP). Se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Osa keskusta-alueesta on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi. Tämä tarkoittaa valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaita maisema-alueita. Suunnittelumääräyksenä suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Rakentamisen tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Kaavaan on myös merkitty osaalueet, joiden suojeltavista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista on erillisluettelo. Suunnittelualueen poikki kulkee Naantalin satamaan johtava rautatieyhteys. Naantalin yleiskaava , Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto, Arkkitehtitoimisto Arto Särkkä Oy, Sisäasiainministeriön vahvistama osittain Yleiskaavassa suunnittelualue on varattu keskustatoimintojen alueeksi (C1), kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK), pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), tieliikenteen (LM) ja rautatieliikenteen alueeksi (LR), virkistysalueeksi (V) sekä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Yleiskaavassa esitetään myöskin suunnittelualueen poikki kulkevat tie- ja rautatieyhteydet, sekä kevyenliikenteen pääverkon mukaiset yhteydet. Yleiskaava on vanhentunut, ja rakennemallityö tähtää yleiskaavan tarkentamiseen. 3

4 Asemakaava Suunnittelualue koostuu eri aikoina tehdyistä asemakaavoista. Asemakaavoissa on alueelle osoitettu asuin- ja liiketilojen korttelialueista (AK, AKR, AL, ALK), liikerakennusten korttelialueista (KL, KMK), julkisen hallinnon ja palvelujen korttelialueista (YH), viher- ja virkistysalueista (V, VP, VL, VU) sekä kaduista, liikennealueista (LT, LR, LRS) sekä linjaautoasemasta (LA) ja pysäköintialueista (LP, LPA). Naantalin Humaliston osayleiskaava, Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Armonlaaksontien kaakkois- ja itäpuolelle on suunniteltu Humaliston asuin-, teollisuussekä liike- ja toimistorakennusten alue, joka kytkeytyy suunnittelualueeseen kahden kadun ja kevyenliikenteenväylän välityksellä. 2.2 Maanomistus ja alueiden käyttö Kaupunki omistaa pääasiassa katualueet sekä puistojen ja hallinnon korttelialueet. Osa kaupungin omistamista maista on vuokrattu palvelu- ja asuintoiminnoille. Muutoin korttelit ovat yksityisomistuksessa. 2.3 Palvelut Palvelujen osalta suunnittelualueelta tai sen välittömästä läheisyydestä löytyvät lähes kaikki tarvittavat lähipalvelut sekä julkiset palvelut. 2.4 Olevat selvitykset ja suunnitelmat 1. Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys, Tuomas Santasalo Ky, Naantalin kaupunki, Naantali 2007 Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Naantalin kaupallinen rakenne ja arvioida kaupallisten toimintojen kehityskuvia. Selvityksessä pyritään arvioimaan kaupan tilantarve vuoteen 2020 ja tutkimaan sen sijoittuminen Naantalissa. Kasvava väestö luo hyvät edellytykset kaupallisten palveluiden kehittämiselle Naantalin keskusta-alueelle. Ostovoiman kasvun pohjalta selvitys suosittelee keskusta-alueelle osoitettavan n k- m2 kaupallista liike- ja myymälätilaa. Selvityksen avulla voidaan luoda rakennemalleille strategia liiketilojen sijaintien ja laajuuden suhteen. - erikoiskauppa 5000 k-m2 - päivittäistavarakauppa ja kioskit 1600 k-m2 - tilaa vaativa kauppa 5200 k-m2 - palvelut (ravintolat, kahvilat, alko, apteekit, muut palvelut) 4300 k-m2 - muotikauppa 2000 k-m2 Keskustan kehittämisen kannalta tärkeitä ovat - torialueen kunnostaminen, julkisten ulkotilojen kunnostaminen - kävelykeskustan kehittäminen, korttelipihojen hyödyntäminen liike- ja asiointialueina, yhteydet korttelin läpi - keskustan saavutettavuus ja hahmotettavuus, risteysalueiden selkeyttäminen, vanha kaupunki keskusta market-alue yhteys - Tullikatu kävelykaduksi, keskustan korttelin kehittäminen liike- ja asuinrakentamisen avulla Naantalin matkailustrategia , Naantalin Matkailu Oy, Naantali, 2007 Matkailustrategialuonnos hahmottaa Naantalin tulevaisuutta vuoteen Selvityksessä on annettu yhteenvetona tietoja Naantalin matkailun nykytilanteesta sekä kehityssuunnitelmista. Luonnoksessa Naantalin Matkailu Oy:n nimeämä strategiatyöryhmä on analysoinut nykytilannetta, ja pyrkinyt löytämään matkailun nykyisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Naantalin keskustan ominaisuuksina nähdään tulevaisuudessa - kestävä kehitys, ympäristöasiat sekä luonnonläheisyys - logistisesti toimiva kaupunkimiljöö > helposti saavutettava >sisäinen liikenne paikoitusalueiden ja matkailukohteiden välillä - vanha kaupunki autovapaaksi, julkiset liikenneyhteydet uutta merkittävää matkailukohdetta/-tuotetta > uusien matkailuyritysten toiminta- ja kasvuedellytykset - infopisteet ja opasteet torin/bussiaseman/parkkialueiden yhteyteen Keskusta-alueen konkreettisina kehittämishakkeina on pohdittu tori-alueen kehittämistä, torin linkittämistä ranta- ja market -alueisiin, liikenne- ja pysäköintiongelmien ratkaisemista sekä Kuparivuoren maanalaisen paikoitustilan kehittämistä. Kaavoitukselta toivottiin joustavuutta ja mahdollisuuksia toimintojen sijoittumiseen sekä laajenemiseen, liikenteellisiä ratkaisuja ja vanhan kaupungin säilyttämistä. Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset 2005, Haga-Perho sarja 1, Helsinki 2007 Selvityksessä on esitetty matkailun taloudellisia vaikutuksia Naantalissa vuonna Selvitys antaa arvioita matkailun työllisyysnäkymistä (työpaikkojen lisääntyminen) sekä toimintojen tilantarpeen kasvusta. Selvitys perustuu yrityksille laadittuun kyselyyn, jossa Naantalin kaupungin toimintaa arvioitiin matkailun elinkeinon huomioimisessa. Konkreettiset huomiot keskusta-alueella liittyvät liikenteeseen sekä pysäköinnin määrään ja järjestelyihin. Keskustaa ja toria tulee selvityksen mukaan kehittää. Yksittäisinä huomioina keskusta-alueesta olivat - yleisilmeen parantaminen, vanha kaupunki autovapaaksi - wc-tilojen puute, julkinen liikenne, liikenneturvallisuus, hidasteet keskustaan, valaistus ja viheristutukset Naantali DQN Asiakastyytyväisyystutkimus kesä 2006, Haaga tutkimus Naantalin matkailualueella toteutettu asiakastyytyväisyysmittaus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten matkailuasiakkaiden kokemukset kehittyvät. - saapuminen Naantaliin: henkilöautolla 77%, reittibussilla 6%, laivalla 5%, tilausbussilla 1% - yöpyminen Naantalissa: hotellimajoitus 72% - harrastus: Muumimaailma 36%, kylpylä 49% - matkaseura: lapsiperheet 56%, pariskunta 30%, ryhmä 1% - viipymä: 1-2 vrk 72% Arviot Naantalista, joiden pohjalta ydinkeskustaa tulee kehittää - alueen turvallisuustekijät, alueen imago, parkkitilat, alueen tiestö, kevyen liikenteen väylät, julkinen liikenne, yleiset wc-tilat, opastus ja matkailuneuvonta, esteettömyys Naantali DQN Asiakastyytyväisyystutkimus kesä 2007, Haaga tutkimus Naantalin matkailualueella toteutettu asiakastyytyväisyysmittaus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten matkailuasiakkaiden kokemukset kehittyvät. - saapuminen Naantaliin: henkilöautolla 67%, reittibussilla 5%, laivalla 8%, tilausbussilla 2% - yöpyminen Naantalissa: hotellimajoitus 47% - harrastus: Muumimaailma 39%, kylpylä 30% - matkaseura: lapsiperheet 61%, pariskunta 25%, ryhmä 1% - viipymä: 1-2 vrk 64% Arviot Naantalista, joiden pohjalta ydinkeskustaa tulee kehittää - alueen turvallisuustekijät, alueen imago, parkkitilat, alueen tiestö, kevyen liikenteen väylät, julkinen liikenne, yleiset wc-tilat, opastus ja matkailuneuvonta, esteettömyys, julkisen liikenteen reitit keskustaan (kaupunkijuna), ajoväylien viimeistely, etuajo-oikeudet risteyksissä, pyöräilijät keskustassa Asiakastyytyväisyysmittauksen tavoitteena on saada kokonaiskuva siitä, kuinka kesän matkailijat kokevat Naantalin matkailualueen ja sen eri palvelutuotteet. Kesätutkimuksen 2007 tyypillinen tutkimukseen vastannut oli kerran vuodessa tai harvemmin Naantalissa vieraileva henkilö, joka ei ole käynyt Naantalissa talviaikaan. Hän majoittuu hotellissa, harrastaa Muumimaailmassa käymistä, rentoutumista tai kylpylää. Matkailija on saapunut alueelle henkilöautolla perheineen. Vapaa-ajanmatkan kesto on 1-2 vrk. Iältään suurin matkailijaryhmä on vuotiaat. Naantalin matkailualue sai pääasiassa hyviä ja erittäin hyviä arvosanoja palvelun eri osaalueista. Kolme parasta matkailuun liittyvää ominaisuutta Naantalissa kesällä 2007 olivat: 1. Tunnelma (4,52) 2. Muumimaailma (4,51) 3. Imago (4,45) Noin 49 % matkailijoista yllättyi positiivisesti odotusarvoon nähden. Vastaajista 98 % aikoo suositella Naantalia ystävilleen. Vastaajat saivat tietoa Naantalista yleisimmin internetistä (49 %), ystäviltä ja tutuilta (44 %) sekä esitteistä (31 %) Esteettömyyskartoitus, Petri Vainio, Pro Gradu työ, Turun ammattikorkeakoulu 2006 Opinnäytetyönä tehty kyselyyn perustuva esteettömyyskartoitus Naantalin keskustan alueelta ja sen pohjalta laadittu toimenpideohjelma. Työn ensisijaisena tavoitteena on 4

5 ollut helpottaa kaupunkilaisten ja turistien jalankulkua keskusta-alueella. Tärkeimmiksi kohderyhmiksi on valittu vanhukset ja lapsiperheet sekä myös ihmiset jotka joutuvat käyttämään apuvälinettä päivittäisessä liikkumisessaan. Tällaisia ovat esimerkiksi pyörätuoli, rollaattori, erilaiset kävelykepit ja myös lastenvaunut. Työn kartoitusvaiheessa on kiinnitetty erityisesti huomiota suojateihin, kadunylityspaikkoihin, jalkakäytävien epätasaisuuksiin ja tasoeroihin. Nettikyselyn kooste 2007, Naantalin kaupunki Nettikyselynä toteutettu asukaspalaute, johon vastasi 100 henkilöä. Kyselyssä tiedusteltiin keskusta-alueen positiivisia tekijöitä, negatiivisia tekijöitä sekä ideoita asioiden/kohtien parantamiseksi - positiivisia asioita: palvelujen tarjonta ja välimatkat, tori, kauneus, viihtyisyys, viheralueet ja istutukset - negatiivisia asioita: liikenteen järjestelyt, pysäköinnin järjestelyt, palvelut, linjaautoaseman alue, market -alueen etäisyys keskustasta, hajanaisuus, yleisilme - kehitysideoita: liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, torin, viheralueiden, rakennuskannan ja palvelutarjonnan kehittäminen Mielikuvakartta, Ympäristövirasto, Naantalin kaupunki, 2007 Mielikuvakartassa on symbolisesti esitetty liikekeskustan ja vanhankaupungin ydinalueiden, pääalueiden ja vaikutusalueiden sijainnit sekä liikenteen reitit, pysäköinnin pääperiaatteet ja virkistysreitit rannassa. Merkittävimmät eri toiminnot on osoitettu sijainteina suhteessa fyysiseen kaupunkirakenteeseen. Selvitys julkisen palvelun tiloista keskusta-alueella, Naantalin kaupunki, Oscu Uurasmaa, Selvityksessä on esitetty olevien tilojen ja palvelujen esittämiseen keskustan rakennemallityön alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Selvitykseen on koottu myös julkisia palveluja, jotka eivät näy kaupallisten palveluiden selvityksessä (Santasalo ). - keskustapalvelujen saavutettavuutta heikentävät pysäköintiongelmat ja liikenteen paikoittaiset toimivuusongelmat - kevyenliikenteen reitit eivät ole sujuvia - keskustaan sopivat julkisten toimintoja voisivat olla kulttuuritalo, kirjasto tai sen laajennus sekä vanhainkodin laajennus Muita selvityksiä 1. Mahdollisia uudisrakentamiskohteita > ydinkeskustan alueella olevien kortteleiden käynnissä olevat ja mahdolliset uudisrakentamiskohteet 2. Naantalin kaupallinen kilpailukyky, Entrecon, Erilaisten palvelujen sijoittuminen Turun ympäristössä. 3. Parkkipaikkaselvitykset, sijaintikartta > keskusta-alueen kartoitus, jossa esitetty kortteleita sekä kohteita, joihin ollaan selvittämässä uusia paikoitusjärjestelyjä tai joihin voidaan sijoittaa pysäköintilaitoksia. 4. Naantalin Kuparivuori > Kuparivuoren alueen maan päällisten ja alaisten toimintojen ja tilajärjestelyjen tutkielma. Arkkitehtitoiminta Kai Wartiainen. 5. Naantalin kaupallinen kilpailukyky, Entrecon, Erilaisten kauppapalvelujen sijoittuminen alueellisesti Turun ympäristöön 6. Kuparivuoren käyttösuunnitelma, Naantalin kaupunki, Geologinen kartoitus Kuparivuoren alueesta. 7. Naantalin Järveläntie Koy, tontinkäyttöluonnos Luonnos liikerakennuksen sijoittumisesta Järveläntien liittymän pohjoispuolelle. 8. Palautekartta, Asukaspalautteen mukaan laadittu symbolein varustettu keskustaalueen kartta hyvien, huonojen ja kehitettävien kohtein sijainneista 9. Muualta tulleita ideoita , Naantalin kaupunki. Yksittäisten henkilöitten kehitysehdotuksia, sekä kooste em. selvityksistä. 10. Lausunto asemakaavan valmisteluun liittyvään kauppapaikkaselvitykseen. Catella Property Consultants, Helsinki, Naantalin asemanseudun ja nykyisen ratapihan alueen asemakaavaehdotuksen ( ) sisältämän kauppapaikan vaikutukset 2.5 Rakennemallivaiheessa laaditut lisäselvitykset ja suunnitelmat A. Analyysikartta, Naantalin keskusta Naantalin kaupungin keskusta-alueen kaupunkikuvallinen ja tilallinen tarkastelu nykytilanteesta, sen kehittämis- ja täydennysmahdollisuuksista sekä ongelmakohdista. Analyysissä on haettu tärkeitä näkymiä, merkittäviä julkisia tiloja sekä täydennysrakentamisen paikkoja. Naantalin kaupunki, Arkkitehdit m3 Oy, Oulu, 2008 B. Maisemallinen tarkastelu Maisemallisessa tarkastelussa suunnittelualueelta on haettu olevia ja täydennettäviä viheryhteyksiä, sekä kartoitettu maisemakuvallisesti merkittäviä viheralueita, näkymiä ja ongelmakohtia. Maisematarkastelu laadittiin marraskuussa Naantalin kaupunki, Näkymä Oy, Helsinki, 2008 C. Naantalin kuntaliitoksen vaikutus keskustan rakenteeseen - työraportti Naantalin kaupunkiin liittyy vuoden 2009 alkaessa kolme kuntaa: Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Kuntaliitoksen myötä Naantalin väkiluku kasva n asukkaalla - kuntaliitoksen jälkeen Naantalin väkiluku on yli asukasta. Selvityksen tarkoituksena on pohtia, miten kuntaliitos vaikuttaa Naantalin ydinkeskustan rakenteeseen. Vaikutuksia on arvioitu keskustarakenteen tilanvarauksina. Naantalin kaupunki, Arkkitehdit m3 Oy, Oulu, 2008 D. Tietokonemallinnus suunnittelualueesta Naantalin keskustasta on laadittu tietokonemallinnus nykytilanteesta. 3 YMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1. Luonnonympäristö ja viherympäristö Alueen ainoan varsinaisen luonnonympäristön muodostavat melko luonnontilaiset kallioselänteet, joita luonnehtivat täysikasvuisiksi kehittyneet mäntykankaat. Suunnittelualueelle näistä sijoittuvat Palomäki, Ratakallionpuisto ja osa Kuparivuorta. Palomäki ja Ratakallionpuisto ovat tällä hetkellä visuaalisia viheralueita, kun taas Kuparivuorella on runsaasti liikuntatoimintaa mm. urheilukenttä luvulla Kuparivuori toimi kylpylävieraiden retkikohteena. Kesävieraat nousivat rakkauden polkua pitkin Kuparivuoren laelle Alppilan luonnonpuiston mäntymetsään, jossa sijaitsi näköalapaikka Alppilan paviljonki. Sieltä avautuivat huikeat näkymät Airiston selälle. Suunnittelualueella on kolme pientä rakennettua puistoa, jotka ovat Asemanpuisto, Kreivinpuisto ja Tullipuisto. Tullipuisto lienee näistä vanhin ja se liittyy suoraan Naantalin vanhaan linja-autoasemaan. Olemassa olevat puistot suunnittelualueella ovat kaupunkikuvallisia viheralueita ja toiminnoiltaan keskittyvät ainoastaan oleskeluun. Merkittävää viherympäristöä Naantalissa luovat katualueiden puukujanteet, joista suunnittelualueella tärkeimmät ovat torin päästä lähtevä historiallinen Puistotie ja tärkeänä viheryhteytenä toimiva Aurinkotie Rakennettu ympäristö Naantalin ydinkeskusta muodostuu pääosin ruutukaavarakenteesta sekä avoimemmasta yksittäisiin rakennuksiin perustuvasta korttelirakenteesta. Rakentamisen kerrosluvut asuin-liikekortteleissa vaihtelevat 2 6 ja myymälärakennukset ovat 1-kerroksisia keskustan keskimääräisenä kerroslukuna voidaan pitää kolmea kerrosta. Osa julkisista rakennuksista kaupungintalo, terveyskeskus, seurakuntakeskus ja Kuparivuoren koulu sijoittuvat yksittäisinä rakennuskokonaisuuksina omille tonteilleen. Rakennukset noudattavat pääosin massoittelultaan ja sijoittelultaan korttelirakenteen periaatteita, eivätkä riko korttelirakenteen tilavaikutelmaa. Vanhan kaupungin korttelirakenne on säilynyt rakenteeltaan sekä rakeisuudeltaan perinteisenä ruutukaavakorttelialueena. Ydinkeskusta liittyy vanhaan osaan sekä kaupunkirakenteen että tilan kannalta luontevasti. Keskustan kaupunkitilallisina elementteinä toimivat myös voimakkaasti nousevat Palomäki, Ratakallionpuisto ja Kuparivuori. Ruutukaavan mukainen umpikorttelirakenne korostaa tilahierarkiaa julkisen, puolijulkisen ja yksityisen tilan erottumisen suhteen. Julkisten katu- ja puistoalueitten lisäksi suunnittelualueelle sijoittuvat tori, asematori sekä linja-autoaseman aukio. Tori toimii fyysisen kaupunkirakenteen keskipisteenä ja sijoittuu vanhan kaupungin läheisyyteen sekä puistoakselin päähän. Sen sijainti on oikea, ja sen asemaa tukee kaupungintalon sijoittuminen sen reunalle. Market -alueen laajentuminen ja päivittäistavarakauppojen painottuminen ruutukaava alueen itäosaan ovat siirtämässä keskusta-alueen kaupallista painopistettä torilta markettien suuntaan. Asematori toimii tällä hetkellä pysäköintialueena, eikä sen rooli kaupunkirakenteessa ole täysin selvä. Linjaautoaseman ympäristö on jäänyt, laajan risteysalueen, pienen puiston, parkkipaikkojen sekä yksittäisten vanhojen puurakennusten vuoksi rajautumatta. Aseman sijainti on kaupunkirakenteen suhteen keskeisellä paikalla. Kaupunkitilallista ja -kuvallista hajanaisuutta keskustan alueelle tuovat varsinkin Aurinkotien ja Tuulensuunkadun laajat liikennealueet, epämääräisesti rajautunut risteysalue Aurinkotien liittymässä, linja-autoaseman alue sekä em. katujen tilallisen rajauksen puute. Hajanaisuutta lisää Presidentinkadun varren koordinaatiston muutos, joka kohdistuu vinosti ruutukaavan katuverkkoon. Pistemäisesti rakennetut asuinkerrostalot sekä 1-kerroksiset liike- ja hallintorakennukset ovat tilanrajaukseltaan vaatimattomia Tuulensuunkadun suhteen. Saapumisnäkymänä Armonlaaksontien suunnasta on avoimena, osittain tilapäisenä pysäköintialueena toimiva laaja raidealue, jolle ei ole osoitettu rakentamista tai muutakaan toimintoa. Muut saapumisnäkymät ovat tilallisesti jäntevämpiä ja niitä pystytään kehittämään helposti kaupunkirakennetta 5

6 täydentämällä. Suunnittelualueen itä- ja koillisnurkan kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittelyä haittaa raideyhteyksien säilyttämisen tarve sekä mahdollinen eritasoliittymän varaus Järveläntielle. Katutilojen jatkokehittely on tilanvarausten, varustuksen ja mitoituksen osalta tärkeää liikenneverkon toimivuuden, turvallisuuden sekä katutilan kehittämisen kannalta. Vanhan (olevan) katuverkon linjausten säilyttäminen voi olla näkymien säilymisen ja historiallisen kerrostuman suhteen tärkeää, vaikka siitä olisi hieman haittaakin liikenteen sujuvuudelle tai turvallisuudelle. 4 MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT Rakennemallityön suunnittelualueen kokonaisrakennetta lähestyttiin aluksi kahdella vaihtoehtoisella maankäyttöluonnoksella vaihtoehdoilla A ja B, sekä liikenteellisesti kolmella vaihtoehtoisella verkkotason tarkastelulla 1, 2 ja 3. Näistä vaihtoehdoista valittiin toinen rakennemallityön pohjaksi. Valittua vaihtoehtoa tarkennettiin myöhemmin keskeisiltä osin mm. liikenneratkaisujen ja rakentamisen määrän suhteen. 4.1 Kokonaisrakenne alkuperäiset vaihtoehdot Rakennemallitarkastelussa on etsitty suunnittelualueelle optimaalista kaupunkirakennetta, joka noudattaa yleiskaavan ja asemakaavojen tavoitteita sekä kaupunkirakenteen analyysissä ja maisematarkastelussa esitettyjä suosituksia rakentamisen sijoittumisesta. Maankäytön suunnittelussa on tutkittu alueen kaupunkirakennetta, sen sovittamista olevaan rakennuskantaan sekä liittymistä ympäröivään rakentamiseen. Liikenteellisesti on tutkittu keskusta-alueen liikennejärjestelyjä sekä liittymistä ympäröivään katuverkkoon. Vaihtoehtojen avulla on haettu alueelle tehokkuudeltaan, mitoitukseltaan, kaupunkikuvaltaan sekä liittymäjärjestelyiltään hieman toisistaan poikkeavia ratkaisumalleja. Ratkaisumalleilla on haettu samalla kustannustehokkaita ratkaisuja liikenne- ja kunnallisteknisille ratkaisuille. Vaihtoehtotarkastelua suunnittelualueella ovat rajoittaneet oleva rakennuskanta ja katuverkko; voimakkaat maastonmuodot; raidealueiden tilanvaraukset, maisemallisesti merkittävät ja tärkeät puistoalueet; hajanainen rakennuskanta; lukuisat tonttien haltijat; alueen sisääntuloväylien sijainnit; Armonlaaksontien läheisyys sekä olevien teiden ja yhteystarpeet. Keskusta-alueen suunnittelussa tulevat vastaan pohdinnat tiealueiden ympäristöhäiriöiden, maisemallisten tekijöiden, ympäristön toimintojen sijoittumisen, rakentamisen määrän ja olemassa olevan rakennuskannan tarpeiden suhteen. Toisaalta näiden avulla voidaan luoda sekä painotuksia että arvotuksia alueen imagon, kaupunkikuvan ja maiseman suhteen. Molemmissa tarkasteluissa suunnittelualueelle syntyy perinteistä asuin-, liike- ja työpaikka-aluetta, jossa asumista on toimintona volyymiltään eniten. Kaupunkirakenne sijoittuu yksittäisinä korttelirakenteina pääasiallisesti yksityisten tontinhaltijoiden maaalueille. Kaupunkirakenteen selkärangan muodostaa ruutukaavamainen katuverkko, ja rakenteen fyysinen painopiste sijoittuu olevan torin ja market -alueen väliin vaihtoehdosta riippuen. Suunnittelualueen pohjoisosassa säilyvät terveys- ja seurakuntakeskuksen toiminnot pysäköintijärjestelyineen. Aurinkotien linjausta on syytä tarkastella vaihtoehdoissa, sen nykyisen kaupunkikuvallisen väljyyden sekä liikennealueen epämääräisyyden suhteen. Aurinkotien itäpuolella olevaa asuinkorttelirakennetta voidaan täydentää joko olevien korttelien täydennysrakentamisella tai uusilla kortteleilla. Rakentamisen sijoittumisella otetaan kantaa Aurinkotien, Tuulensuunkadun sekä Kreivinkadun katutilojen rajauksiin. Päivittäistavarakaupan yksikkö sekä tilaa vievän kaupan ja/tai toisen päivittäistavarakaupan yksikkö paikoitusalueineen sijoittuvat raidealueiden väliin Järveläntien liittymärampin läheisyyteen. Samaan yhteyteen sijoitetaan muumiparkin alueet. Muumiparkin vaatimaa liikenne- ja paikoitusaluetta hyödynnetään vuoroittaispysäköinnin avulla joko työpaikkarakentamisella (toimistot ja ympäristöhäiriötä tuottamaton teollisuus) tai virkistys- ja liikuntapaikka-alueilla. Molemmissa vaihtoehdoissa ympäristörakentamisen keinoilla on syytä parantaa alueen takapihamaista ilmettä. Aiemmat tarkastelut alueen käyttämisestä esim. suurten kaupallisten yksikköjen sijoittamiseen ovat osoittautuneet liikenteellisten järjestelyjen vuoksi hankaliksi. Torin ympäristöä kehitetään kävelypainotteisena alueena, jossa kevyen liikenteen liikkuminen pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi ja turvalliseksi, mutta mahdollistetaan samalla asiakas- ja huoltoliikenne. Ydinkeskustan kortteleiden täydennys- ja uudisrakentamisella osoitetaan asumista pääasiallisesti 2. kerroksesta ylöspäin. Katutason tilat varataan liiketiloiksi tai yhteiskäyttöisiksi asumisen aputiloiksi. Maantasoon voidaan osoittaa asumista, mikäli asunto aukeaa piha- tai puistoalueelle siten, että asumisen vaatimukset riittävästä yksityisyydestä täyttyvät. Molemmissa vaihtoehdoissa katutason liiketilojen määrää on lisätty Tullikadun idän puoleisissa kortteleissa ja vähennetty länsipuolella. Tällä liiketilojen määrän muuttamisella ja tilojen laadun parantamisella pyritään liiketoiminnan painopistettä ohjamaan Tullikadun läheisyydestä kohti päivittäistavarakauppoja. Tullikadun liiketilat säilyvät, mutta uudet tai vanhat liiketoiminnat hakeutuvat tai ohjautuvat pääasiallisesti kohti market -aluetta. Liiketilojen painopiste pysyy kuitenkin ydinkeskustan kortteleissa, ja niihin sijoittuu pääasiassa erikoistavaraliikkeitä. Korttelin 3/55 täydennysrakentaminen ryhdistää ydinkeskustan kaupunkikuvaa sekä Tuulensuunkadun katutilaa varsinkin Aurinkotien päätteenä. Tuulensuunkadun pohjoispuolelle ei ole osoitettu liiketiloja asuinkorttelien katutasoon. Torialueen kehittäminen kaupallisena alueena lisää torin painoarvoa kaupunkikuvassa. Torialuetta voidaan kehittää myös julkisten palvelujen ja hallinnon lisä- tai täydennysrakentamisen avulla. Keskusta-alueen tilallista rakennetta ja kaupunkikuvaa selkeyttävät korttelin kulmien rakentaminen sekä rakennusten sijoittaminen kadun varteen. Korttelikohtaiselle rakentamisen jatkokehittelylle piha-alueen toimivuuden, esteettömän liikuntaympäristön ja maanalaisen paikoituksen suhteen olisi järkevää laatia kokonaisvaltainen korttelisuunnitelma takertumatta liikaa tontin ja korttelin rajoihin. Kuparivuoren kulma sekä Uolevi Raaden kadun ja Kuparivuorentien varret on rakennettu kaupunkimaisesti, mahdollistaen kuitenkin suora kulkuyhteys vuorelle. Rakentamisen sijoittelu, sovittaminen ja näkymien avaaminen edellyttävät korkeatasoista rakennussuunnittelua sekä alueellista pysäköintiratkaisua, koska varsinaiset pihatilat jäävät vaatimattomiksi. Kulmauksen rakentaminen tehostaa urbaania kaupunkikuvaa ja asuminen toimintona täydentää sekä tukee ydinaluetta. 4.2 Mitoitus alkuperäiset vaihtoehdot Asuminen Rakennemallityössä ei asumisen määrälle suunnittelualueella annettu erityisiä tavoitteita. Keskustan toiminnallisen rakenteen ja sosiaalisen sisällön suhteen asukasmäärän lisääminen keskustassa on järkevää. Asumisen lisääminen pitää keskusta-alueen vilkkaana sekä mahdollistaa kattavamman asiakaspohjan kaupallisille, yksityisille ja julkisille palveluille. Keskustarakentaminen on myös kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Keskusta-alueelle osoitettava yhtiömuotoinen, pääasiallisesti kerrostaloasumiseen painottuva, rakentaminen houkuttelee asukkaita mm palvelujen saavutettavuudella kävellen. Ydinkeskustan alueelta on lyhyet yhteydet kauppoihin, palveluihin, terveyskeskukseen sekä viheralueille. Huomattavin keskustan asumista lisäävä tekijä on nykyisen ja tulevan vanhusväestön muuttaminen keskustaan kaupallisten, yksityisten ja julkisten palvelujen läheisyyteen. Varsinkin palveluasuminen, ja sen yhteyteen mahdollisesti osoitetut palvelutilat, soveltuvat hyvin keskustamaiseen asuinrakentamiseen. Keskustaan sijoittuvat palveluasumisyksiköt mahdollistavat myös pienemmän autopaikkamitoituksen kyseisissä kortteleissa. Yhtiömuotoisessa asumisessa keskusta-alueelle soveltuvat kerrostalo-, pienkerrostalosekä rivitaloasuminen. Asuntokoko voi vaihdella pienistä asunnoista perheasuntoihin. Asuminen voi sijoittua lähes kaikkiin ydinkeskustan kortteleihin vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla mielellään rakennusten 2-kerroksesta ylöspäin. Vanhusväestön lisääntyminen keskusta-alueelle edellyttää toimivan liikuntaesteettömän lähiympäristön luomista. Vaihtoehdossa A asumista lisätty on n. 490 uutta asuntoa (n k-m2). Vaihtoehdossa B asumista lisätty on n. 960 uutta asuntoa (n k-m2). Laskennallisen oletuksena on ollut, että asunnon keskimääräinen pinta-ala on n 65 hum2 ja asunnossa asuu 2 henkilöä. Osa uudisrakentamisesta on korvannut jo olevaa asuinpintaalaa. Väestö Naantalin kaupunkiin liittyi vuoden 2009 alkaessa kolme kuntaa: Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Kuntaliitoksen myötä Naantalin väkiluku kasvoi n asukkaalla - kuntaliitoksen jälkeen Naantalin väkiluku on yli asukasta. Väestön ennustetaan kasvavan alueella reilun prosentin vuodessa vuoteen 2025 saakka. Vuonna 2025 Naantalin alueella ennustetaan olevan lähes asukasta eli n 4000 enemmän kuin kuntaliitoksen jälkeen. Kuntaliitos ei sinällään lisää suoranaisesti keskustan asukkaiden määrää, mutta vanhusväestön siirtyminen palvelujen läheisyyteen sekä luonnollinen kasvu lisäävät keskustan asukasmäärää tasaisesti. Vaihtoehdossa A asukasmäärä on uusien asuntojen suhteen n. 980 asukasta. Vaihtoehdossa B asukasmäärä on asuntojen suhteen n asukasta. Osa uudisrakentamisesta on korvannut jo olevaa asuinpinta-alaa, joten kaikki em. asukkaista eivät ole alueelle muuttavia. Kaupalliset palvelut Kasvava väestö luo hyvät edellytykset kaupallisten palveluiden kehittämiselle Naantalin keskustassa. Naantalin kaupallisten palveluiden selvityksen (Santasalo, 2007) mukaan keskusta-alueelle tulee osoittaa lisää tilanvarauksia liiketiloille vuoteen Ostovoiman kasvun pohjalta selvitys suosittelee keskusta-alueelle osoitettavan n k-m2 uutta kaupallista liike- ja myymälätilaa. Tilantarpeen määrä voi olla suurempikin, mikäli ostovoiman siirtymiä kaupungista ulos saadaan pienennettyä. Keskusta-alueen tilantarve voisi jakautua esim. - erikoiskauppa n k-m2 - päivittäistavarakauppa ja kioskit n k-m2 - tilaa vaativa kauppa n k-m2 - palvelut (ravintolat, kahvilat, alko, apteekit, muut palvelut) n k-m2 - muotikauppa n k-m2 6

7 Osa kaupallisesta toiminnasta sijoittuu kortteleiden ns. kivijalkaliikkeisiin, osa maatasokerroksen syvempirunkoisiin osiin ja osa erillisiin kauppa- ja liikerakennuksiin. Pienille liiketiloille sopii ydinkeskustan alueelle myös 1 2-kerroksinen kauppakeskus, johon sijoittuisi pääasiassa erikoistavaramyymälöitä sekä pieniä yksityisiä palveluita. Armonlaaksontien ja rata-alueen yhteydestä on syytä osoittaa tilanvarauksia myös tilaa vievälle kaupalle (n 4000 k-m2). Myös päivittäistavarakauppojen laajentumiseen ja/tai siirtymiseen on syytä varautua samalla alueella. Yksityiset ja julkiset palvelut Yksityisten palvelujen lisääntyminen on yhteydessä kasvavaan asukasmäärään sekä kaupallisten palvelujen lisääntymiseen keskusta-alueella. Matkailun kasvu lisää myös vähitellen yksityisten palvelujen määrää, mutta sijoittunee osittain myös vanhan kaupungin ja sataman alueelle ydinkeskustan ohella. Yksityiset palvelut hakeutunevat keskustassa pääasiallisesti korttelien maantasokerroksiin tai suurempien liiketilojen yhteyteen. Yksityisten palvelujen tilantarpeet vaihtelevat m2:iin, joka käsittää palveluja kampaamosta ravintolaan. Suurempia yksittäisten palvelujen tilanvarauksia voisivat olla erilaiset majoitustilat m2:iin. Julkisten palvelujen sijoitus ja mitoitus riippuvat Naantalin kaupungin strategioista, tilantarpeista sekä taloudesta. Julkisista palveluista keskustaan sopisivat mm suurempi kirjasto (tai kirjaston laajennus), erilaiset kulttuuriin liittyvät näyttely- ja esitystilat, pienet salit sekä virastorakennukset. Erityisesti matkailuun liittyvä palvelu- ja informaatiotoiminta soveltuvat ydinkeskustaan hyvin. Asumisen huomattava lisääntyminen voi johtaa päivähoitotarpeen kasvuun. Keskustaalueella tämä tarkoittaa olevien päivähoitopaikkojen laajentamista tai uusia korttelikohtaisia pienempiä päiväkoteja. Vaihtoehdoissa keskustan päivähoitotoiminta on siirretty Kreivintien varteen. Keskustan tyhjenevää/poistuvaa rakennuskantaa voidaan hyödyntää osoittamalla nuorison ja vapaa-ajan toimintoja väliaikaisesti kyseisiin kiinteistöihin. Mahdollisesti tiloihin liittyviä piha- tai ulkoalueita voisi myös osoittaa toiminnoille. Tilat soveltuisivat myös muuhun tilapäiskäyttöön, mm työpajoiksi, taidetiloiksi (ateljee), projektitiloiksi jne. Usean toiminnon yhdistäminen esim. nuoriso- ja kulttuurikeskukseksi toisi toiminnalle jatkuvuutta ja resursseja. Pysyvän nuoriso- ja vapaa-ajan tilan löytyminen keskustan alueelta on kuitenkin tavoiteltavaa. Työpaikat Julkisen tai yksityisen sektorin työpaikat voivat sijoittua keskustan ydinkortteleiden maantasokerroksiin tai mahdollisesti myös ylempiin kerroksiin kortteleissa 3/41 ja 3/55. Raide-alueen koillisosaan voidaan osoittaa toimistorakentamista ja/tai ympäristöhäiriötä tuottamatonta pienteollisuutta. Kaupallisten ja yksityisten palvelujen tilanvaraukset Vaihtoehdossa A 7000 k-m k-m2 tilaa vievää kauppaa Vaihtoehdossa B k-m k-m2 tilaa vievää tai päivittäistavarakauppaa Julkisten palvelujen tilanvaraukset Vaihtoehdossa A 2000 k-m2 Vaihtoehdossa B 5400 k-m2 Työpaikkojen tilanvaraukset (toimistot ja pienteollisuus) Vaihtoehdossa A 1400 k-m2 Vaihtoehdossa B 7400 k-m2 4.3 Maankäyttövaihtoehdot - alkuperäiset vaihtoehdot Alueelle laadittiin vaihtoehtoisia maankäyttöluonnoksia, joissa tutkittiin pääasiallisesti liittymien sijaintia, liikenteellistä perusratkaisua, toimintojen sijoittumista ja laajuutta, mitoitusvaihtoehtoja, rannan käsittelyä sekä rakentamisen rajautumista. Maankäyttöluonnoksissa keskityttiin alueen kokonaisrakenteen muodostamiseen, asumisen sekä kaupallisten ja lähipalvelujen sijoittamiseen, maisemallisesti ja arkkitehtonisesti tärkeiden kohteiden säilyttämiseen sekä alueen liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja pääliikenneverkkoon. Ruutukaavarakenteen sekä olevien tie- ja katulinjausten vuoksi vaihtoehtojen erilaisuus jäi suhteellisen vähäiseksi keskittyen lähinnä yksittäisten asuinkortteleiden massoitteluun sekä liikenneverkon vähäisiin variaatioihin. Ruutukaavarakennetta pidettiin luontevana kaupunkisuunnittelun lähtökohtana. Maankäytön tarkastelu keskitettiin kahteen vaihtoehtoon A ja B, joihin kumpaankin pyrittiin kokoamaan toisistaan hieman poikkeavia ratkaisumalleja. 4.4 Alkuperäisten vaihtoehtojen toteutumisen tarkastelu Suunnittelu Suunnittelutilanteen kannalta nopeimpia korttelikohtaisia rakennushankkeita päästään toteuttamaan jo asemakaavan pohjalta ja hitaimpia osayleiskaava- ja asemakaavatyön perusteella seuraavan 5 vuoden aikana. Kunnallisteknisten ratkaisujen suhteen katujen yleis- ja detaljisuunnittelu päästään aloittamaan nopeasti, mikäli katujen linjaukset ja liittymäalueet eivät vaadi erillistä kaavamuutosta. Katualueiden siirrot vaativat asemakaavamuutoksen. Verkolliset periaateratkaisut edellyttävät yleiskaavatasoista tarkastelua ja edellyttävät vähintäänkin osayleiskaavatyötä, jonka pohjalta asemakaava voidaan laatia. Rakentaminen Ydinkeskustan toteutumisen aikataulu riippuu paljon tarkasteltavasta ajanjaksosta. Vaihtoehtoisilla maankäytön tarkasteluilla A ja B ei ole talonrakentamisessa eroa toteutumisen aikataulun suhteen, koska se tulee tapahtumaan korttelikohtaisesti kunkin maanomistajan tavoitteiden ja aikataulun mukaan. Suuremman ja tehokkaamman vaihtoehdon B mukainen lopullinen tilanne tulee kuitenkin toteutumaan A:ta hitaammin. Julkisten rakennushankkeiden (julkiset rakennukset, yleiset pysäköintilaitokset jne.) sekä katujen ja kunnallistekniikan toteutuminen riippuu kaupungin aikataulusta, taloudellisesta tilanteesta sekä ympäröivien korttelien rakentumisesta. Toimintojen volyymin kasvaessa (mm. matkailu) tiettyjä katuympäristöjen järjestelyjä täytyy toteuttaa toimivuuden ja turvallisuuden suhteen ehkä nopeastikin. Vaihtoehtomallit on laadittu lopputilanteeksi ydinkeskustan osalta n vuoden päähän (v 2040). Mikäli tulevaisuudessa Naantalin taloudellinen ja väestöllinen kehitys nopeutuu merkittävästi voivat vaihtoehdot esitettyine tilanvarauksineen ja toimintoineen osoittautua alimitoitetuiksi. - 7

8 4.5 Alkuperäisten vaihtoehtojen vertailu maankäyttö Vertailtavat ominaisuudet VE A VE B 1. Kaupunkirakenne - liittyminen ympäröivään katuverkkoon Aurinkotielle kiertoliittymä Tuulensuunkadulle Aurinkotien liittymää siirretty Tullikadun suuntaan > kortteli 3/55 toimii Aurinkotien päätteenä > kortteli 3/55 toimii Aurinkotien päätteenä kevyen liikenteen yhteys Humaliston suuntaan Myllynkiventien jatkeena katuyhteys Humaliston suuntaan Tuulensuunkadun kiertoliittymästä > ajoneuvoliikenne Uolevi Raaden kadun ja Järveläntien kautta > Humaliston autoliikenne ohjautuu myös Tuulensuunkadulle Aurinkotien sisääntulo väylämäinen > tilallinen väljyys Aurinkotien sisääntulo katumainen > väljyys keskuspuiston avulla Ratakatu poistettu ajoneuvoliikenteeltä > kevyen liikenteen reitti keskustan suuntaan katuverkoltaan olevien katulinjausten mukainen Tullikadun ja Käsityöläiskadun liittymät suoristettu - alueen kokonaisrakenne kortteleiden tehokkuutta nostettu pääasiassa täydennysrakentamisella kortteleiden tehokkuutta nostettu täydennys- ja uudisrakentamisella > osa korttelien olevista rakennuksista on korvattu rakennusten keskimääräinen kerrosluku 3 keskustan kortteleissa rakennusten keskimääräinen kerrosluku 4 keskustan kortteleissa kaupalliset palvelut keskittyvät alueen koillis- ja itänurkkaan kaupalliset palvelut keskittyvät alueen koillisnurkkaan rakenteellinen painopiste tasaisesti keskustakortteleissa rakenteellinen painopiste 3/41 ja 3/55 kortteleissa - kaupunkikuva olevaa kaupunkikuvaa ja -tilaa täydentävä rakenne kaupunkikuvaa ja -tilaa jatkava ja kehittävä rakenne > tehokkaampaa ja korkeampaa rakentamista ruutukaavarakennetta täydentävä rakenne ruutukaavarakennetta täydentävä rakenne > pienempiä rakennusyksiköitä > suurempi rakeisuus > suurempia rakennusyksiköitä > pienempi rakeisuus kävelypainotteinen keskusta-alue kävelypainotteinen keskusta-alue Kuparivuoren kulma rajattu muurimaisella rakennusmassalla Kuparivuoren kulma rajattu kampamaisella rakennusmassalla 2. Toiminnot - asuminen keskusta-asumista vähemmän keskusta-asumista enemmän asuminen jakautunut tasaisesti koko keskusta-alueelle asuminen jakautunut tasaisesti koko keskusta-alueelle - päivittäistavarakauppa sijainti molemmin puolin Järveläntietä sijainti Järveläntien pohjoispuolella / tilaa vievä kauppa näkyvyys Järveläntielle hyvä ja Armonlaaksontielle huono näkyvyys Järveläntielle ja Armonlaaksontielle hyvä asiakasliikenteen saavutettavuus kohtalainen asiakasliikenteen saavutettavuus kohtalainen kevyenliikenteen saavutettavuus hyvä kevyenliikenteen saavutettavuus hyvä huoltoliikenteen järjestelyille enemmän tilaa > hajautettu huoltoliikenteen järjestelyille vähemmän tilaa > keskitetty Vaihtoehto A Vaihtoehto B - linja-auto- ja taksiasemat linja-autot ja taksit omassa korttelissaan linja-autot kadun varressa ja taksit omassa korttelissaan - työpaikka- ja liikerakentaminen liikerakentamista keskustan katutasossa vähemmän liikerakentamista keskustan katutasossa enemmän toimistorakentamista hieman keskustan kortteleissa toimistorakentamista hieman keskustan kortteleissa raidealueelle sijoitettu työpaikkarakentamista (tstot ja pienteollisuus) korttelien sisäinen kävely-yhteys 3/41 ja 3/55 kortteleissa > kauppagalleria - julkiset palvelut julkisille palveluille ei erityisiä tilanvarauksia torin yhteydessä tilanvaraus julkiselle rakentamiselle / hallinnolle > saavutettavuus ja yhteydet samanlaiset > saavutettavuus ja yhteydet samanlaiset - viheralueet viherakseli ydinkeskustan kortteleissa keskustan viheralue Tuulensuunkadun pohjoispuolella keskustan toimintojen suhteen saavutettavuus ja yhteydet paremmat keskustan toimintojen suhteen saavutettavuus ja yhteydet huonommat palloilukenttiä raidealueella - yleinen paikoitus Yleisiä paikoitusalueita keskustan läheisyydessä vähemmän Yleisiä paikoitusalueita keskustan läheisyydessä enemmän > paikoitus maantasossa ja katujen varsilla > paikoitus rakenteellisena laitoksissa ja maan alla Muumiparkki market- ja virkistysalueen yhteydessä Muumiparkki market- ja työpaikka-alueen yhteydessä 8

9 4.6 Liikenneratkaisut alkuperäiset vaihtoehdot Liikenneverkollisesti vaihtoehdoilla ei ole oleellista eroa. Nykyistä liikenneverkkoa on molemmissa vaihtoehdoissa täydennetty Armonlaaksontien suuntaisella rinnakkaistiellä. Satamaradan varteen sijoittuu uusi sisääntuloyhteys. Yhteys tarjoaa vaihtoehtoisen kulkuyhteyden Armonlaaksontieltä kauppakeskukseen. Alkuperäisissä vaihtoehdoissa Järveläntien osalta on lähtökohtana ollut rautatien ja kadun risteäminen eritasossa, jolloin uusien maankäyttöliittymien sijoittaminen ao. alueelle on ollut mahdotonta. Keskustan katuverkon merkittävin yhteys on Käsityöläiskatu, jonka merkitys korostuu Tullikadun liikenteellisten ratkaisujen pohjalta. Tullikadun liikenteelliseksi ratkaisuksi kaikissa vaihtoehdoissa esitetään kävelypainotteista katua, joka on kompromissi puhtaan kävelykadun ja normaalin kadun välillä. Kävelykadun toteuttaminen Tullikadulla aiheuttaisi liikenteen ruuhkautumista Käsityöläiskadulla sekä liikenteen siirtymistä muulle katuverkolle. Kävelypainotteinen katu ei rajoita ajoneuvoliikenteen kulkua, joskin liikkuminen tapahtuu aina kevyen liikenteen ehdoilla. Tärkeimmät liittymät ovat joko kierto- tai liikennevalo-ohjattuja liittymiä, joiden kapasiteetti riittää myös huippu liikenteen aikana. Keskusta on molemmissa vaihtoehdoissa hyvin kevyen liikenteen saavutettavissa. Aurinkotien, radan, Järveläntien ja Uolevi Raaden kadun suunnasta on toimivat yhteydet keskusta-alueelle. Keskustan kävelypainotteinen katuverkko luo turvallisen ja miellyttävän liikkumisympäristön ja luo luonnollisen yhteyden Järveläntien ja Uolevi Raaden kadun välille. Joukkoliikenteen päätepysäkki sijoittuu molemmissa vaihtoehdoissa keskusta-alueelle. Vaihtoehdossa A linja-autolaiturit ja taksiasema sijoittuvat Henrikinkadulle kun taas vaihtoehdossa B linja-autopysäkit sijoittuvat Tuulensuunkadun keskustan puoleiselle reunalle Jatkosuunnittelu Keskustan rakennemallitarkasteluissa tutkittiin suunnittelualueen kaupunkirakennetta, sen sovittamista olevaan rakennuskantaan sekä liittymistä ympäröivään rakentamiseen. Liikenteellisesti tutkittiin keskusta-alueen liikennejärjestelyjä sekä liittymistä ympäröivään katuverkkoon. Kokonaisrakennetta lähestyttiin kahdella vaihtoehtoisella maankäyttöluonnoksella vaihtoehdoilla A ja B, sekä liikenteellisesti kolmella vaihtoehtoisella verkkotason tarkastelulla 1, 2 ja 3. Lopullisen rakennemallityön pohjaksi valittiin vaihtoehto B, jota täydennettiin työryhmän ja kaupunginhallituksen jatkosuunnitteluohjeiden mukaisesti. Vaihtoehtoa B kehitettiin myöhemmin uudelleen kaupunginhallituksen antamien ohjeiden perusteella. Jatkosuunnittelussa tuli esille useita merkittäviä asioita, joita haluttiin tutkia vielä tarkemmin. Tarkasteltavia kohtia olivat mm. - linja-autoaseman sijainti ja joukkoliikenteen toimintatapa - Palomäen laen ja rinteen täydennysrakentamisen tapa - tehokkaampi täydennysrakentaminen tietyissä kortteleissa - risteysjärjestelyt (kiertoliittymät, kaistajärjestelyt ja korotetut risteysalueet) - kevyen liikenteen reitit ja liikenneturvallisuus - yhteystarpeet sekä katujärjestelyt (mm Ratakatu ja Presidentinkatu) Tarkempaa vertailua varten ydinkeskustan alueelta laadittiin vaihtoehtoiset tarkastelut B2, C2, ja D (liitteet 23a,b ja c) sekä muutamia osa-aluetarkasteluja kortteli- ja risteyskohtaisesti. Lopullinen rakennemalli valikoitui em. osa-aluetarkastelujen perusteella. Jatkotyönpohjaksi valittiin vaihtoehto B2. Erityisesti jatkosuunnittelussa haettiin ratkaisumallia linja-autoaseman sijoittamiselle ja sen logistiikalle (ve:t B2 ja C2). Täydennysrakentamisen tehostaminen on johtanut useassa korttelissa paikoituksen rakenteelliseen järjestämiseen sekä liiketilojen lisääntymiseen uudisrakennusten 1. kerroksessa. Vaihtoehdossa A yleisiä paikoitusalueita keskustan läheisyydessä on vähemmän. Paikoitus on esitetty maantasoon ja katujen varsille. Vaihtoehdossa B yleisiä paikoitusalueita on keskustan läheisyydessä enemmän ja ne ovat pääosin rakenteellisia. Molemmissa vaihtoehdoissa muumiparkki säilyy market -alueen läheisyydessä. 4.7 Viheralueverkko alkuperäiset vaihtoehdot Suunnittelualueen maisemallisen rungon muodostavat melko luonnontilaiset männikköiset kallioselänteet, jotka kiertävät keskusta-aluetta ja toimivat keskustan maisematilan kokoavina taustaelementteinä. Kaavarungon viheralueverkostossa ne muodostavat laajimman viheraluetyypin. Näistä Ratakallionpuiston funktio säilyy suojaviheraluetyyppisenä. Kuparivuorelle ja Palomäelle kaavarungossa on, passiivisen taustaelementin sijaan, esitetty uudet kulkuyhteydet. Kallioselänteitä yhdistämään pyritään lisäksi luomaan viheryhteydet kaupungin poikki. Koska toimitaan täysin tiiviissä kaupunkirakenteessa tällaisina yhteyksinä toimivat kävelykadut sekä puurivein rajatut jalkakäytävät. Sekä tavallisille kaduille, että kävelykaduille on varattu tilaa puuistutuksille. Rakennettuja puistoja keskustaan on esitetty kummassakin vaihtoehdossa. Vaihtoehto A:ssa keskustaan on kehitetty pieni puistoakseli Tullipuiston ja Asematorin pihlajaistutuksen väliin korttelin 52 vanhan puutalon molemmin puolin. Se luo vihreää väljyyttä muuten tiiviiseen keskustaan. Vaihtoehdossa B kokonaan uusi yhtenäisempi ja isompi puistoalue on esitetty Tuulensuunkadun ja Aurinkotien kulmaukseen. Tämän puistoalueen keskiosa voi tarvittaessa olla myös toiminnallinen. Uudet asuinkorttelit asettuvat onnistuneesti rajamaan tätä uutta keskustapuistoa. Korttelien piha-alueista on pyritty luomaan mahdollisimman puistomaisia ja viihtyisiä sijoittamalla niille mahdollisimman paljon nurmikkoa ja istutuksia. Yhteispiha-alueille voidaan sijoittaa pihatoimintoja: leikki- ja pelialueita, oleskelua ja huoltoa. 9

10 5.0 RAKENNEMALLI 5.1 Kokonaisrakenne Rakennemallitarkastelussa Naantalin keskusta-alueelle syntyy ruutukaavarakennetta täydentäviä asuin-, liike- ja työpaikkakortteleita. Kaupunkirakenteen selkärangan muodostaa ruutukaavamainen katuverkko, jota on hierarkisoitu katujen toiminnallisen luonteen mukaisesti. Kaupunkirakenteen fyysinen painopiste on pyritty luomaan olemassa olevan torin ympäristöön sekä sen ja olevan market -alueen väliin. Suunnittelualueen pohjoisosassa säilyvät ja täydentyvät terveys- ja seurakuntakeskuksen toiminnot pysäköintijärjestelyineen. Aurinkotien linjausta on hieman tarkennettu, jotta saarekemalliselle linja-autoasemalle saadaan riittävästi tilaa. Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liittymään on esitetty kiertoliittymä. Risteysalueen itäreunalle syntyy kaupunkikuvallisesti pieni puistoalue. Tuulensuunkadun pohjoispuolta on täydennetty uudella asuinkorttelilla. Uudella korttelirakenteella otetaan voimakkaimmin kantaa Tuulensuunkadun katutilan rajaukseen. Säilyvien rakennusten vuoksi alueen korttelirakenne ei tue tilallisesti parhaalla mahdollisella tavalla Aurinkotien linjausta tai Kreivinkatua. Tilaa vievän kaupan ja/tai toisen päivittäistavarakaupan yksikkö paikoitusalueineen sijoittuvat raidealueiden väliin Järveläntien liittymärampin länsipuolelle. Samaan yhteyteen sijoitetaan muumiparkin laajat pysäköintialueet. Muumiparkin vaatimaa liikenne- ja paikoitusaluetta hyödynnetään vuoroittaispysäköinnin avulla joko työpaikkarakentamisella (toimistot ja ympäristöhäiriötä tuottamaton teollisuus) tai mahdollisesti virkistys- ja liikuntapaikka-alueilla (ve A:n mukainen ratkaisu). Ympäristörakentamisen keinoilla on syytä parantaa alueen ilmettä varsinkin laajan paikoitusalueen vuoksi. Liikenteelliset järjestelyt Järveläntieltä paikoitusalueille ovat sujuvuuden sekä liikenneturvallisuuden kannalta haastavia. Alueen halkaiseva raideyhteys satamaan hajottaa maankäytöllisesti ja liikenteellisesti toimivampia ratkaisuja. Torin ympäristöä Tullikadun, Henrikinkadun, Luostarinkadun ja Puistotien osalta kehitetään kävelypainotteisena alueena, jossa kevyen liikenteen liikkuminen pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi ja turvalliseksi, mutta mahdollistetaan samalla alueen asiakas- ja huoltoliikenne. Ydinkeskustan kortteleiden täydennys- ja uudisrakentamisella osoitetaan asumista pääasiallisesti 2. kerroksesta ylöspäin. Katutason tilat varataan liiketiloiksi tai yhteiskäyttöisiksi asumisen aputiloiksi. Maantasoon voidaan osoittaa asumista, mikäli asunto aukeaa piha- tai puistoalueelle siten, että asumisen vaatimukset riittävästä yksityisyydestä täyttyvät. Rakennemallissa katutason liiketilojen määrää on lisätty Tullikadun idän puoleisissa kortteleissa ja vähennetty länsipuolella. Tällä liiketilojen määrän muuttamisella ja tilojen laadun parantamisella pyritään liiketoiminnan painopistettä ohjamaan Tullikadun läheisyydestä kohti päivittäistavarakauppoja. Tullikadun liiketilat säilyvät, mutta uudet tai vanhat liiketoiminnat hakeutuvat tai ohjautuvat pääasiallisesti kohti market -aluetta. Liiketilojen painopiste pysyy kuitenkin ydinkeskustan kortteleissa, ja niihin sijoittuu pääasiassa erikoistavaraliikkeitä. Korttelin 3/55 (nykyinen linja-autoaseman kortteli) sekä 3/52 täydennysrakentaminen ryhdistää ydinkeskustan kaupunkikuvaa sekä Tuulensuunkadun katutilaa varsinkin Aurinkotien päätteenä. Tuulensuunkadun pohjoispuolelle voidaan myös osoittaa liiketiloja asuinkortteleiden katutasoon. Torialueen kehittäminen kaupallisena alueena lisää torin toiminnallista painoarvoa kaupunkikuvassa. Torialuetta voidaan kehittää myös julkisten palvelujen ja hallinnon lisä- tai täydennysrakentamisen avulla. Torin yhteyteen on osoitettu tilanvarauksia uusille virasto- /tstotiloille sekä julkiselle toiminnalle, esim. kirjastolle. Kuparivuoren kulma sekä Uolevi Raaden kadun ja Kuparivuorentien varret on rakennettu kaupunkimaisesti, mahdollistaen kuitenkin viheryhteys Kuparivuorelle. Rakentamisen sijoittelu, sovittaminen ja näkymien avaaminen edellyttävät korkeatasoista rakennussuunnittelua sekä kalliopysäköintiä, koska asuinkortteleiden varsinaiset pihatilat jäävät vaatimattomiksi. Kulmauksen rakentaminen tehostaa keskustan urbaania kaupunkikuvaa ja asuminen toimintona täydentää sekä tukee ydinaluetta. Palomäen ympäristöön, Uolevi Raaden kadun varteen sekä Myllynkiventien varteen on osoitettu olevaa korttelirakennetta täydentävää ja tiivistävää asuntorakentamista. 5.2 Kaupunkirakenne ja -kuva Ruutukaavamaisena jatkuva homogeeninen korttelirakenne muodostaa mittakaavaltaan ja tiloiltaan yhtenäisen perusrakenteen, joka on perinteinen suomalaisille kaupunkikeskustoille. Ruutukaavalle tyypillistä tasa-arvoista katuverkkoa on kehitetty syöttöliikennettä ja jalankulkua ohjaavin toimenpitein. Ruutukaavassa kortteleiden toiminnat ovat perinteisesti sekoittuneita ja keskusta muodostuu toimintojen painotuksesta. Ruutukaavan rakenne korostaa kaupunkimaisen julkisen tilan merkitystä. Tämän vuoksi julkisen tilan pintojen, kalusteiden ja valaistuksen rooli on merkittävä tilallisen tunnelman korostajana. Umpikortteli-malliin perustuva korttelirakenne luo selkeän rajan julkisen, puolijulkisen ja yksityisen kaupunkitilan suhteen. Malli mahdollistaa suojatun, yhteisen korttelin piha-alueen syntymisen, mikä on tärkeää keskusta-asumisen laadun suhteen. Selkeään tilahierarkiaan perustuva korttelirakenne edellyttää täydennys- ja uudisrakentamisen tavalta pääasiallisesti lamellitalo tyyppistä, rakennusrungoltaan suorakaiteenmuotoista talotypologiaa. Pistetalot eivät irrallisina rakennuksina tuota riittävää tilan rajausta tilahierarkian suhteen. Keskusta-alueen tilallista rakennetta ja kaupunkikuvaa selkeyttävät erityisesti korttelin kulmien rakentaminen sekä rakennusten sijoittaminen kadun varteen. Keskustaan tulisi laatia korttelikohtaiset yhteispihajärjestelylle perustuvat suunnitelmat, jotta pihojen toimivuus, esteetön liikkuminen ja maanalainen pysäköinti saataisiin järkevästi ratkaistua Julkisten aukiotilojen korostaminen on tärkeää tilanrajauksella, pintarakenteilla, kasvillisuudella, kalusteilla sekä valaistuksella. Toria on syytä kehittää kaupunkikuvallisesti tärkeimpänä julkisena aukiotilana. Tullikadun pohjoispään pienimuotoinen aukiotila toimii tärkeänä kaupunkikuvallisena aiheena Aurinkotien suunnasta ja jatkeena linja-autoaseman suuntaan. Kävelypainotteista keskusta-aluetta tulisi korostaa laadultaan aukiotilojen kaltaisena julkisena ulkotilana. Katutilat on pyritty pitämään mittasuhteiltaan samanlaisina kuin keskustan ruutukaava-alue. Väljiä risteysalueita on tiivistetty ja katualueita kavennettu tai linjattu uudelleen. Rakennemallissa olemassa olevaa korttelirakennetta on täydennetty mahdollisimman tehokkaasti täydennys- ja uudisrakentamisella pyrkien säilyttämään Naantalille tyypillinen pienirakeinen ja mittakaavainen tunnelma sekä miljöö. Tämän vuoksi rakentaminen koostuu suhteellisen pienistä 1-2 porrashuoneen kerrostalomassoista. Rakentamisen kerrosluku keskustassa on pääasiallisesti 4. Massoittelussa on pyritty kuitenkin huomioimaan rakennusyksiköiden taloudellinen koko toteutettavuuden suhteen. Täydennysrakentamista voidaan toteuttaa tonttikohtaisesti rakennemallin periaatteellista rakentamistapaa noudattaen. Rakennusten massoittelussa on korttelien ulkonurkissa käytetty pykällystä väljentämään risteysaluetta ja pienentämään kääntyvän rakennusmassan luomaa vaikutelmaa. Rakennusten ylin kerros voidaan toteuttaa sisäänvedettynä tai ullakkomuotona, mikäli ympäristön kerrosluvut tai rakentamistapa niin edellyttävät. Korttelien täydennysrakentamisessa on pyritty kiinnittämään huomiota katujen päätteisiin sijoittamalla rakennusmassoja kadun mutkiin sekä risteyksen vastaisiin kortteleihin esim. Käsityöläiskadulla. Rakennussuunnittelussa tulee jatkossa kiinnittää huomiota erityisesti päälähestymissuuntien kadunvarsien arkkitehtuuriin. Kävelypainotteisen liikkumisympäristön tilallista mielenkiintoa ja variaatiota lisäävät keskustan kortteleiden piha-alueiden aktivoiminen osaksi julkisia tiloja, esim. galleria-tyyppiset toiminnot ja lasikatteiset tilat. Kaupunkikuvan kannalta keskeisimpiä kehityskohteita ovat keskustan sisääntulokatujen katutilojen täydentäminen Tuulensuunkadulla ja Uolevi Raaden kadulla. Näistä tärkeämpi on Tuulensuunkatu. Kaupunkikuvallisesti haastavia jatkokehitettäviä kohtia ovat - kauppapaikka-alueen arkkitehtuuri ja liikennejärjestelyt - linja-autoaseman arkkitehtuuri ja liikennejärjestelyt - laajojen pysäköintialueiden jäsentely ympäristörakentamisella - Kuparivuoren rinteen ja Palomäen rakennussuunnittelu - korttelien 3/55 ja 3/52 rakennussuunnittelu 5.3 Mitoitus Asuminen Keskustassa lisätään asumista, mikä pitää keskusta-alueen toiminnallisesti ja sosiaalisesti elävänä sekä mahdollistaa kattavamman asiakaspohjan kaupallisille, yksityisille ja julkisille palveluille. Keskustarakentaminen on myös kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Keskusta-alueelle osoitettava yhtiömuotoinen, pääasiallisesti kerrostaloasumiseen painottuva, rakentaminen houkuttelee asukkaita, koska palvelut ovat saavutettavissa kävellen. Ydinkeskustan alueelta on lyhyet yhteydet kauppoihin, 10

11 palveluihin, terveyskeskukseen, linja-autoasemalle sekä viheralueille. Huomattavin keskustan asumista lisäävä tekijä tulevaisuudessa on nykyisen ja tulevan vanhusväestön muuttaminen keskustaan palvelujen läheisyyteen. Varsinkin palveluasuminen, ja sen yhteyteen mahdollisesti osoitetut palvelutilat, soveltuvat hyvin keskustamaiseen asuinrakentamiseen. Keskustaan sijoittuvat palveluasumisyksiköt mahdollistavat myös pienemmän autopaikkamitoituksen kyseisissä kortteleissa. Keskusta-alueelle soveltuvat kerrostalo-, pienkerrostalo- sekä rivitaloasuminen. Asuntokoko voi vaihdella pienistä asunnoista perheasuntoihin. Asuminen voi sijoittua lähes kaikkiin ydinkeskustan kortteleihin vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla mielellään rakennusten 2- kerroksesta ylöspäin. Rakennusten melunsuojaukseen tulee rakennussuunnittelussa kiinnittää huomiota. Vanhusväestön lisääntyminen keskusta-alueella edellyttää toimivan liikuntaesteettömän lähiympäristön luomista. Rakennemallissa asumista on lisätty n. 920 uutta asuntoa (n kem2). Laskennallisen oletuksena on ollut, että asunnon keskimääräinen pinta-ala on n 65 hum2 ja asunnossa asuu 2 henkilöä. Osa uudisrakentamisesta on korvannut jo olevaa asuinpintaalaa. Väestö Naantalin kaupunkiin liittyi vuoden 2009 alkaessa kolme kuntaa: Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Kuntaliitoksen myötä Naantalin väkiluku kasvoi n asukkaalla - kuntaliitoksen jälkeen Naantalin väkiluku on yli asukasta. Väestön ennustetaan kasvavan alueella reilun prosentin vuodessa vuoteen 2025 saakka. Vuonna 2025 Naantalin alueella ennustetaan olevan lähes asukasta eli n 4000 enemmän kuin kuntaliitoksen jälkeen. Kuntaliitos ei sinällään lisää suoranaisesti keskustan asukkaiden määrää, mutta vanhusväestön siirtyminen palvelujen läheisyyteen sekä luonnollinen kasvu lisäävät keskustan asukasmäärää tasaisesti. Rakennemallin mukaan syntyviin uusiin asuntoihin voi sijoittaa n asukasta. Osa uudisrakentamisesta on korvannut jo olevaa asuinpinta-alaa, joten kaikki em. asukkaista eivät ole alueelle muuttavia. Kaupalliset palvelut Kasvava väestö luo hyvät edellytykset kaupallisten palveluiden kehittämiselle Naantalin keskustassa. Naantalin kaupallisten palveluiden selvityksen (Santasalo, 2007) mukaan keskusta-alueelle tulee osoittaa lisää tilanvarauksia liiketiloille vuoteen Ostovoiman lisääntymisen seurauksena selvityksessä suositellaan keskusta-alueelle osoitettavan n kem2 uutta kaupallista liike- ja myymälätilaa. Tilantarpeen määrä voi olla suurempikin, mikäli ostovoiman siirtymiä kaupungista ulos saadaan pienennettyä. Keskusta-alueen liiketilantarve voisi jakaantua rakennemallissa seuraavasti. - erikoiskauppa 3000 kem2 - päivittäistavarakauppa ja kioskit 500 kem2 - tilaa vaativa kauppa / kaupan suuryksikkö 3000 kem2 - kauppiastavaratalo / kaupan suuryksikkö 2500 kem2 Osa kaupallisesta toiminnasta sijoittuu kortteleiden ns. kivijalkaliikkeisiin, osa maatasokerroksen syvempirunkoisiin osiin ja osa erillisiin kauppa- ja liikerakennuksiin. Pienille liiketiloille sopii ydinkeskustan alueelle 1 2-kerroksinen kauppiastavaratalo, johon sijoittuisi pääasiassa erikoistavaramyymälöitä sekä pieniä yksityisiä palveluita. Vaihtoehtoisesti keskustaan voi sijoittua myös kaupan suuryksikkö. Myös päivittäistavarakauppojen laajentumiseen ja/tai siirtymiseen on syytä varautua samalla alueella. Yksityiset ja julkiset palvelut Yksityisten palvelujen lisääntyminen on yhteydessä kasvavaan asukasmäärään sekä kaupallisten palvelujen lisääntymiseen keskusta-alueella. Matkailun kasvu lisää myös vähitellen yksityisten palvelujen määrää, mutta sijoittunee osittain myös vanhan kaupungin ja sataman alueelle ydinkeskustan ohella. Yksityiset palvelut hakeutunevat keskustassa pääasiallisesti korttelien maantasokerroksiin tai suurempien liiketilojen yhteyteen. Yksityisten palvelujen tilantarpeet vaihtelevat m2:iin, joka käsittää palveluja kampaamosta ravintolaan. Suurempia yksittäisten palvelujen tilanvarauksia voisivat olla erilaiset majoitustilat m2:iin. Julkisten palvelujen sijoitus ja mitoitus riippuvat Naantalin kaupungin strategioista, tilantarpeista sekä taloudesta. Julkisista palveluista keskustaan sopisivat mm suurempi kirjasto (tai kirjaston laajennus), erilaiset kulttuuriin liittyvät näyttely- ja esitystilat, pienet salit sekä virastorakennukset. Erityisesti matkailuun liittyvä palvelu- ja informaatiotoiminta soveltuu ydinkeskustaan hyvin. Asumisen huomattava lisääntyminen voi johtaa päivähoitotarpeen kasvuun. Keskustaalueella tämä tarkoittaa olevien päivähoitopaikkojen laajentamista tai uusia korttelikohtaisia pienempiä päiväkoteja. Rakennemallissa ei ole osoitettu erillisiä korttelipäiväkoteja. Kasvava väestömäärä edellyttää myös mahdollisesti koulujen laajentamista. Keskustan tyhjenevää/poistuvaa rakennuskantaa voidaan hyödyntää osoittamalla nuorison ja vapaa-ajan toimintoja väliaikaisesti kyseisiin kiinteistöihin. Mahdollisesti tiloihin liittyviä pihatai ulkoalueita voisi myös osoittaa toiminnoille. Tilat soveltuisivat myös muuhun tilapäiskäyttöön, mm työpajoiksi, taidetiloiksi (ateljee), projektitiloiksi jne. Usean toiminnon yhdistäminen esim. nuoriso- ja kulttuurikeskukseksi toisi toiminnalle jatkuvuutta ja resursseja. Pysyvän nuoriso- ja vapaa-ajan tilan löytyminen keskustan alueelta on tavoiteltavaa. Rakennemallissa palvelujen tilanvaraukset - julkisten palvelujen tilanvaraukset 7000 kem2 - yksityiset palvelut (ravintolat, kahvilat, apteekit, muut palvelut) 5000 kem2 Työpaikat Julkisen tai yksityisen sektorin työpaikat voivat sijoittua keskustan ydinkortteleiden maantasokerroksiin tai mahdollisesti myös ylempiin kerroksiin. Raide-alueen koillisosaan voidaan osoittaa toimistorakentamista ja/tai ympäristöhäiriötä tuottamatonta pienteollisuutta. Rakennemallissa työpaikkojen tilanvaraukset (toimistot ja pienteollisuus) - pienteollisuutta ja työtiloja (radan varsi) 8000 kem2 - toimistotiloja (keskustakorttelit) 3500 kem2 5.4 Korttelitarkastelut (Tarkastelusta poistettu arkkitehtuurikilpailun mukaiset korttelien kuvaukset) Kortteleittain suunnittelualueelle on ehdotettu seuraavia toimenpiteitä. Viittauksena kortteliin on käytetty asemakaavan mukaista kaupunginosaa/korttelia ja kaavamerkintää. Kaikki keskusta-alueella tapahtuva rakentaminen on kaupunkikuvaltaan merkittävää, ja rakennussuunnittelun tulee olla tasoltaan hyvää arkkitehtuuria. Uudisrakentamista on tarkastelussa luokiteltu kortteleittain kaupunkikuvalliselta merkitykseltään erittäin suureksi, suureksi tai kohtalaiseksi sen näkyvyyden tai sijainnin suhteen. 2/29 Y -kortteli (Kuparivuoren koulu) Kuparivuoren koulua on täydennetty laajennusosalla. Rakennuksella ja katoksella on rajattu etupihaa suojaisemmaksi alueeksi. Koulun ympäristöä voidaan kehittää täydennysrakentamisella. Riittävän laajan ja suojaisen piha-alueen säilyminen on rakennussuunnittelussa varmistettava. Kuparivuorenkadun varren rakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys on kohtalainen. 2/30 AL ja ALK kortteli (Kuparivuorentie - Uolevi Raaden katu) Korttelin osa on osittain korvattu uudisrakentamisella. Kortteliin on osoitettu 4 kerroksinen asuinkerrostaloa, joiden katutasossa voi olla liiketilaa. Autopaikoitus on osoitettu pihakannen alle. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Olevia tontteja voidaan myös tiivistää täydennysrakentamisella. Asumisen sijoittamisessa on huomioitava riittävä piha-alueen säilyminen. Rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys Uolevi Raaden kadun suuntaan on suuri. 2/31 AL ja ALK kortteli (Tullikatu - Uolevi Raaden katu - Puistotie) Korttelia on täydennetty ja/tai sen osia on korvattu uudisrakentamisella. Kortteliin on osoitettu 3 kerroksinen asuinkerrostalo, jonka katutasossa voi olla rakennuksen runkoa syvempi liiketila. Autopaikoitus on osoitettu pihakannen alle Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Olevia tontteja voidaan myös tiivistää täydennysrakentamisella. Asumisen sijoittamisessa on huomioitava riittävä piha-alueen säilyminen. Rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys Uolevi Raaden ja Tullikadun suuntaan on erittäin suuri. Korttelin paikoituksen ja piha-alueen järjestelyjen vuoksi tulisi pyrkiä ns. yhteispiha-ratkaisuun. 2/32 Y- ja AL -kortteli (nyk. Kirjasto -kortteli) Olemassa oleva asuin-liiketalo on säilytetty. Kortteliin on sijoitettu liike- ja toimistotalo, jossa sijaitsee katutasossa liiketilaa, kirjasto sekä kerroksissa hallinto- ja toimistotiloja, esim. virastoja. Korttelin sisäpihaa on hyödynnetty torin jatkeena julkisena tilana. Paikoitus on osoitettu pihakannen alle. Kortteli on kaupunkikuvallisesti keskeinen ja erittäin näkyvä. Uudisrakennusten arkkitehtuurilla on merkittävä rooli torialueen ilmeen kannalta ja Uolevi Raaden kadun varressa. Korttelin toiminta hyödyntää torin läheisyyttä, jonka vuoksi siihen voi sijoittua liikeja toimistotiloja sekä yksityisiä ja julkisia palveluita. Kortteli sopii hyvin esim. julkisen rakennuksen sijainnille. 2/33 YH -kortteli (kaupungintalo) Virastotalolle on esitetty kaksi mahdollista laajentumissuuntaa. Takapihan pysäköintialuetta on laajennettu sekä maan päällä että pihakannen alla. Kortteli on kaupunkikuvallisesti keskeinen ja erittäin näkyvä. Laajennusten arkkitehtuurilla on merkittävä rooli torialueen ilmeen kannalta, Uolevi Raaden kadun sekä mahdollisesti Kuparivuorentien ja Henrikinkatujen päätteenä. 2/34 AL ja AKR kortteli (Uolevi Raaden katu) Korttelin kulmaan on osoitettu Käsityöläiskadun ja Uolevi Raaden kadun risteystä korostava 11

12 4-kerroksinen asuinkerrostalo. Korttelin piha-alueita on täydennetty paikoitus ja pihaaluejärjestelyillä. Autopaikoitus on osoitettu pihakannen alle. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Pysäköintijärjestelyjen kannalta keskitetty yhteinen pysäköintijärjestely voisi vapauttaa pihaaluetta oleskeluun. Katuja reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on suuri. 2/36 AKR kortteli (Uolevi Raaden katu) Korttelin piha-alueita on täydennetty paikoitus ja piha-aluejärjestelyillä. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Pysäköintijärjestelyjen kannalta keskitetty yhteinen pysäköintijärjestely voisi vapauttaa pihaaluetta oleskeluun. Uolevi Raaden kadun varren rakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys on suuri. 2/38 AK kortteli (Uolevi Raaden katu) Tonteille 6-7 Palomäenkadun varteen on osoitettu kaksi kerrostaloa: Uolevi Raaden kadun varressa 4- ja tontin sisäosissa 5-kerroksinen asuinrakennus. Korttelin piha-alueita on täydennetty paikoitus- ja piha-aluejärjestelyillä. Autopaikoitus on osoitettu pihakannen alle. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Uolevi Raaden kadun varren rakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys on suuri. 3/33 AK ja KL kortteli (Alppilankatu - Myllynkiventie) Korttelin asuin- ja liiketoiminnat pihajärjestelyineen säilyvät ennallaan. Pohjoista korttelin osaa voidaan kehittää liike-, toimisto- ja työpaikka-alueena. Julkisille palveluille ja asumiselle alue soveltuu huonosti sen saavutettavuuden ja laajan liikenneympäristön takia. Katuja reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on suuri. 3/34 AKR kortteli (Myllynkiventie) Korttelin piha-alueita on täydennetty paikoitus ja piha-aluejärjestelyillä. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Myllynkiventietä reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on kohtalainen. 3/36 AKR kortteli (Myllynkiventie) Korttelin piha-alueita on täydennetty paikoitus- ja piha-aluejärjestelyillä. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Myllynkiventietä reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on kohtalainen. 3/38 KL 8 kortteli (nyk. huoltoaseman kortteli) Kortteli on muutettu asumiselle osoittamalla kortteliin 4- kerroksiset asuinkerrostalot. Paikoitus on osoitettu pihakannen alle. Korttelia tulisi kehittää enemmän keskustatoimintoja hyödyntävään suuntaan ja tehokkaammalle rakentamiselle. Kortteli sopii asuin-, liike- ja toimistokäyttöön. Tuulensuunkatua reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on suuri. 3/39 AK kortteli (Luostarinkatu - Käsityöläiskatu) Korttelia ei ole muutettu. Korttelin oleva rakennus voi säilyä tai korttelia voidaan kehittää. Katuja reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on kohtalainen. 3/40 AK kortteli (Luostarinkatu - Käsityöläiskatu - Henrikinkatu) Korttelia on täydennetty matalan liike- tai aputilarakennuksen osalta. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Korttelia voidaan tiivistää osoittamalla täydennysrakentamista esim kerroksisella osalla Käsityöläiskadun varteen. Katuja reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on kohtalainen. 3/41 AL ja ALK kortteli (Luostarinkatu - Tullikatu - Henrikinkatu) Korttelin rakentaminen on korvattu tehokkaammalla uudisrakentamisella. Kortteliin on osoitettu 4 kerroksisia asuin-, liike- ja toimistotiloja. Rakennusten katutasossa voi olla rakennuksen runkoa syvempi liiketila.. Korttelin läpi kulkee sisäinen yhteys koillinen-lounas suunnassa. Autopaikoitus on osoitettu pihakannen alle. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Korttelia voidaan tiivistää täydennysrakentamalla tontteja tehokkaammin kulmistaan. Asumisen sijoittamisessa on huomioitava riittävä piha-alueen säilyminen. Katuja reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on suuri. Korttelin paikoituksen ja piha-alueen järjestelyjen vuoksi tulisi pyrkiä ns. yhteispiha-ratkaisuun. 3/42 AL ja ALK kortteli (Luostarinkatu - Tullikatu - Prikitankatu) Korttelia on täydennetty ja/tai sen osia on korvattu uudisrakentamisella. Kortteliin on osoitettu 4 kerroksisia asuinkerrostaloja, joiden katutasossa voi olla rakennuksen runkoa syvempi liiketila. Olevia asuinrakennuksia on laajennettu 3-kerroksisilla lisäosilla. Autopaikoitus on osoitettu pihakannen alle. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Olevia tontteja voidaan myös tiivistää täydennysrakentamisella. Asumisen sijoittamisessa on huomioitava riittävä piha-alueen säilyminen. Rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys Tullikadun suuntaan on suuri. Korttelin paikoituksen ja piha-alueen järjestelyjen vuoksi tulisi pyrkiä ns. yhteispiha-ratkaisuun. 3/51 AL ja ALK kortteli (Tuulensuunkatu - Tullikatu - Prikitankatu) Korttelia on täydennetty ja/tai sen osia on korvattu uudisrakentamisella. Kortteliin on osoitettu 4 kerroksisia asuinkerrostaloja, joiden katutasossa voi olla rakennuksen runkoa syvempi liiketila. Autopaikoitus on osoitettu pihakannen alle. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Olevia tontteja voidaan myös tiivistää täydennysrakentamisella. Asumisen sijoittamisessa on huomioitava riittävä piha-alueen säilyminen. Rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys Tullikadun ja Tuulensuunkadun suuntaan on erittäin suuri. Korttelin paikoituksen ja pihaalueen järjestelyjen vuoksi tulisi pyrkiä ns. yhteispiha-ratkaisuun. 3/52 KL kortteli (Tuulensuunkatu - Käsityöläiskatu - Henrikinkatu) KORTTELISUUNNITELMA ARKKITEHTUURIKILPAILUEHDOTUKSEN MUKAISESTI 3/53 AK20 kortteli (Tuulensuunkatu - Myllynkiventie) Korttelin piha-alueita on täydennetty paikoitus ja piha-aluejärjestelyillä. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää. Pysäköintijärjestelyjen kannalta keskitetty yhteinen pysäköintijärjestely naapurikorttelin (3/54) kanssa voisi vapauttaa piha-aluetta oleskeluun. Katuja reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on suuri 3/54 AK20 kortteli (Tuulensuunkatu - Myllynkiventie) Korttelin piha-alueita on täydennetty paikoitus ja piha-aluejärjestelyillä. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Pysäköintijärjestelyjen kannalta keskitetty yhteinen pysäköintijärjestely korttelin 3/53 kanssa voisi vapauttaa piha-aluetta oleskeluun. Katuja reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on suuri 3/55 LA kortteli (nyk. linja-autoaseman kortteli) KORTTELISUUNNITELMA ARKKITEHTUURIKILPAILUEHDOTUKSEN MUKAISESTI 3/56 YS kortteli (Alppilankatu - Myllynkiventie) Korttelia on täydennetty Palomäen puiston puolelta uudisrakentamisella. Kortteliin on osoitettu 4 kerroksinen asuinrakennus. Autopaikoitus on osoitettu pihakannelle ja sen alle. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää. Asumisen sijoittamisessa on huomioitava riittävä piha-alueen säilyminen. Rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on kohtalainen. 5/1 Y ja YS kortteli (nyk. terveyskeskus ja vanhainkoti) Korttelissa terveyskeskuksen piha-alueita on täydennetty paikoitus- ja piha-aluejärjestelyillä. Olevien rakennusten väleihin on osoitettu 1 3 -kerroksista täydennysrakentamisosia. Aurinkotien varteen on osoitettu terveyskeskusta ja linja-autoasemaa palvelevaa yleistä pysäköintiä. Korttelin olevat rakennukset voivat säilyä ja/tai korttelia voidaan kehittää. Täydennysrakentamisen yhteydessä tutkittava mahdollisuutta toteuttaa paikoitusta maanalaisena. Katuja reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on Aurinkotien varressa suuri. Aurinkotien varren maantason pysäköintialueen ympäristörakentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 5/6 YH, AK ja ALK kortteli (Tuulensuunkatu - Aurinkotie - Kreivinkatu) KORTTELISUUNNITELMA ARKKITEHTUURIKILPAILUEHDOTUKSEN MUKAISESTI 7/1 KL-5 kortteli (nyk. kirjapainon kortteli) Liikekorttelia on laajennettu ja täydennetty osoittamalla alueelle liike-, työpaikka- ja ympäristöhäiriötä tuottamatonta pienteollisuutta. 1 2 kerroksisten rakennusten pääjulkisivut avautuvat Armonlaaksontielle, ja laajemmat 1-kerroksiset halliosat sijoittuvat päämassojen taakse takapihoille yhdessä liikenteen ja lastaustoiminnan kanssa. Paikoitus on toteutettu maantasossa yhdessä Muumiparkin alueen kanssa. Alue voi toimia liike- työpaikka- ja pienteollisuusalueen reservialueena. Rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys Armonlaaksontien suuntaan on suuri. Rakentamisen määrällä ja vaiheistuksella voidaan säädellä Muumiparkki -alueen laajuutta. 7/2 AL, KMK ja KL kortteli (nyk. S-market) Liikekorttelia on laajennettu ja täydennetty osoittamalla alueelle suuri liikerakennus - n kem2. Paikoitus on toteutettu maantasossa. Olevan päivittäistavarakaupan (s-market) ja uuden liikerakennuksen väliin sijoittuu rakennusten yhteinen huoltopiha. Asuinliikerakennus säilyy ennallaan. Laaja liikerakennus voi toimia vähittäis- ja päivittäistavarakaupan suuryksikkönä, tilaa vievänä kauppana tai usean liikkeen yhteisenä liikerakennuksena. Rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys Tuulensuunkadun ja Järveläntien suuntaan on suuri. A Kuparivuoren rinne Kuparivuoren rinteen reuna-alueita Uolevi Raaden ja Kuparivuorentien varsilta on täydennetty 4 kerroksisilla asuinkerrostaloilla. Autopaikoitus on järjestetty korotetun pihakannen alle rakennusten ja rinteitten väliin. Sisäänajo on ohjattu kallioparkin sisäänajoista. Asumisen sijoittamisessa on huomioitava, että väljää piha-aluetta ei ehkä voida järjestää. Katuja reunustavien rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on suuri. Korttelin paikoituksen ja piha-alueen järjestelyjen vuoksi tulisi pyrkiä ns. yhteispiha-ratkaisuun. 12

13 B Palomäki Palomäen lakialueelle on osoitettu kaksi 4-kerroksista asuinkerrostaloa. Autopaikoitus on osoitettu maantasoon ja pihakannen alle. Asumisen sijoittamisessa on huomioitava riittävä piha- ja puistoalueen säilyminen. Rakentaminen ei saa varjostaa Myllynkiventien varren kortteleita. Rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on suuri, ja niiden sijainti keskeisellä puistoalueella edellyttää arkkitehtuurilta korkeaa tasoa. C Kreivinkadun ja Aurinkotien risteys Risteyksen pohjoispuolelle on osoitettu 3-kerroksinen asuinkerrostalo maan päällisellä pysäköinnillä. Alueen maankäyttöä voidaan tehostaa linjaamalla Maijamäentie kauemmas risteysalueelta. Rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys Aurinkotien suuntaan on suuri. D Linja-autoaseman kortteli KORTTELISUUNNITELMA ARKKITEHTUURIKILPAILUEHDOTUKSEN MUKAISESTI 5.5 Liikenneratkaisut Liikenneverkon kannalta suurimpana haasteena on keskustan - ja varsinkin market -alueen - sujuva saavuttaminen Armonlaaksontieltä saariston suunnasta. Uolevi Raaden kadun kautta keskustaan ohjautuva liikenne aiheuttaa liikenteellisten selvitysten mukaan ongelmia Käsityöläiskadulle ja Tullikadulle sekä niiden liittymäalueille varsinkin ruuhka-aikaan. Tulevaisuudessa liikennemäärät tulevat entisestään kasvamaan kaikilla katu- ja tieosuuksilla. Rakennemallissa Armonlaaksontieltä Järveläntiehen liittyvää ramppialuetta on täydennetty Rymättylän suunnasta kahdella uudella rampilla. Uudet katuyhteydet tulevat tarjoamaan vaihtoehtoisen yhteyden keskustan itäpuolelle ja ovat siten pienentämässä liikenteen kuormitusta Käsityöläiskadulla ja Tullikadulla. Suunnitelmassa säilyy Järveläntien ja satamaan johtavan rautatien tasoristeys, mikä mahdollistaa uusien ramppien rakentamisen Armonlaaksontieltä. Nykyisien keskustaan liikennettä syöttävien kokoojakatujen katutilaa ja katuliittymiä on kehitetty rakennemallissa liikenteellisen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Vilkkaimpien liittymien mitoituksessa on varauduttu liikennevalojen edellyttämiin kaistajärjestelyihin tai mahdolliseen kiertoliittymään. Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liittymä on esitetty kiertoliittymänä. Kiertoliittymän linjaaminen hieman Tullikadun liittymää idemmäksi ohjaa suuren osan liikenteestä em. kaduille, mikä osaltaan rauhoittaa Tullikadulle ja kirkolle suuntautuvaa liikennettä sekä parantaa Tullikadun ja terveyskeskuksen liittymien toimivuutta. Liittymien tilavaraukset on tarkistettu simuloinnein. Osa keskustan liittymistä on esitetty toteutettavaksi korotettuina ajonopeuksien pienentämiseksi. Keskustan katuverkon merkittävimmät poikittaiset kadut ovat edelleen Tullikatu ja Käsityöläiskatu. Tullikatua on esitetty kehitettäväksi kävelypainotteisena katuna, jossa sallitaan hidas ajoneuvoliikenne sekä kadunvarsipysäköinti. Kävelypainotteinen katu toimii pääasiallisesti kevyenliikenteen ehdoilla, jossa liikennemuotojen sekoittuminen tekee katualueesta luonteeltaan pihakatumaisen katuympäristön. Keskustan kävelypainotteinen katuverkko luo turvallisen ja miellyttävän liikkumisympäristön Tuulensuunkadun ja Uolevi Raaden kadun välille. Samaa pintakäsittelyä voidaan jatkaa linja-autojen asemasaarekkeelle saakka. Käsityöläiskadun merkityksen kasvaessa on keskeistä rajoittaa liikenteen ajonopeuksia hidastein, kuten korotetuin liittymäaluein. Uolevi Raaden kadun katutila jäsennöidään uudelleen, kadunvarsipysäköinti poistetaan, lisätään kääntymiskaistoja ja suojateiden yhteyteen rakennetaan saarekkeet. Lisäksi Kaivokadun päähän suunnitelmassa esitetään kääntöpaikka Tullikadun liittymän länsipuolelle. Presidentinkatu on yhdistetty Ratakadun jatkeen kautta Tuulensuunkadulle, mikä mahdollistaa alueen liikenteen sujuvat yhteydet myös Armonlaaksontien suuntaan. Uuden market- ja työpaikka-alueen sujuva saavuttaminen Järveläntieltä on haasteellista. Suurimman haittatekijän saavutettavuuden ja liikenteellisten järjestelyjen toimivuudelle aiheuttaa satamaan johtava raideyhteys. Nykyistä liittymää Järveläntieltä sekä yhteyttä radan yli on hieman kehitetty. Suunnitelmissa ei ole varauduttu Käsityöläiskadun ja Tuulensuunkadun mahdolliseen kiertoliittymään. Kevyt liikenne Keskustaan johtavat kevyen liikenteen pääreitit sijoittuvat Aurinkotien, Järveläntien/Tuulensuunkadun, Presidentinkadun, Käsityöläiskadun ja Uolevi Raaden kadun varsille. Kevyen liikenteen yhteyksiä keskustassa ja keskustan halki parannetaan mm kävelypainotteisella alueella ja riittävällä määrällä turvallisia katujen ylityspaikkoja. Kevyen liikenteen yhteydet Luostarikirkon suuntaan on sijoitettu Puistotielle ja Kaivokadulle. Järveläntien pohjoispuolelle esitetty uusi kevyen liikenteen yhteys parantaa keskustan ja kauppojen saavutettavuutta Turun suunnasta. Saariston suunnasta keskustaan päästään Kuparivuorentietä pitkin. Kevyen liikenteen yhteys Järveläntietä keskustaan kulkee uuden ramppijärjestelyn takia kadun pohjoispuolella. Keskustassa mm Tuulensuunkadun ja Käsityöläiskadun reunoihin esitetään täydentäviä osuuksia puuttuville jalankulkuväylille. Aurinkotien suunnasta on osoitettu pääreitti Kuparivuoren suuntaan Käsityöläiskadun kautta, mikä vähentää kevyen liikenteen määrää Tullikadulla. Ydinkeskustan kävelypainotteinen katuverkko parantaa kevyen liikenteen olosuhteita ja liikenneturvallisuutta. Joukkoliikenne ja linja-autoasema Joukkoliikenteelle on osoitettu saarekemallinen asema-alue Aurinkotien varresta. Linjaautojen asema sijoittuu kävelypainotteisen Tullikadun päätteeksi, ja se on helposti saavutettavissa kävellen keskustan suunnasta. Aurinkotietä Raision suunnasta Naantaliin saapuvan joukkoliikenteen päätepysäkki sijoittuu Aurinkotien varrelle saarekkeen itäreunalle. Tämän jälkeen bussi kääntyy kiertoliittymässä ja jatkaa takaisin Aurinkotietä. Tuulensuunkatua pitkin saariston suunnasta saapuvan liikenteen päätepysäkki on saarekkeen länsipuolella. Tämän jälkeen bussi kiertää Aurinkotien ja kiertoliittymän kautta takaisin Tuulensuunkadulle. Pysäkkijärjestelyt toimivat, vaikka jatkossa bussiyhteydet ajaisivat vain keskustan läpi. Matkahuollon terminaalitoiminnot voivat sijoittua toisaalle bussien reittien varsille, mikäli asemarakennuksen koko ei tähän riitä. Asemarakennus mahdollistaa lämpimän odotustilan, taksien ja bussinkuljettajien sosiaalitilan sekä pienimuotoisen liiketoiminnan (esim. kioski). Saattoliikenteen pysäköinti osoitetaan Terveysaseman itäpuoliselle pysäköintialueelle. Tuulensuunkadun ylitys on jalankulkijoille kuitenkin liikenneturvallisuuden kannalta riski, vaikka suurin osa ajoneuvoliikenteestä ohjautuukin Tuulensuunkadun ja Aurinkotien suuntiin. Taksit Taksiasema sijoittuu linja-autoaseman yhteyteen terveyskeskuksen itäpuolelle. Raideliikenne Oleva raideyhteys sataman suuntaan on säilytetty. Suunnitelmissa satamaradan ja Järveläntien tasoristeys sekä nykyinen s-marketilta radan yli johtava tieyhteys puomeineen on säilytetty ennallaan. Työn yhteydessä on tutkittu vaihtoehtoisia katuyhteyksiä ja liittymiä market- ja työpaikka-alueelle, sekä Järveläntien ja radan eritasoliittymän järjestelyjä. Raideliikenteen asematoimintojen kehittäminen vaatii pysäkkijärjestelyjä katetun odotustilan ja/tai terminaalin toiminnan suhteen. Mahdollinen paikka raideliikenteen pysäkille on esim. Ratakadun lounaispuolella olevan liikerakennuksen ja uudiskorttelin välissä. Tällöin sen saavutettavuus keskustan suunnasta olisi mahdollisimman sujuva ja lyhyt. Liityntäpysäköinti vaatii huomattavan tilanvarauksen maankäytöllisesti ja lisää liikennettä keskustan suuntaan. Eräs mahdollisuus olisi järjestää liityntäpysäköinti rakenteellisena S-kaupan pysäköintialueen alle. Tulevaisuudessa Raision suunnasta mahdollisesti saapuva pikaraitiotie ei vaadi erillistä tilanvarausta Aurinkotien varresta, vaan se voidaan sijoittaa ajoradan ja kevyenliikenteen väylän väliin. Linja-autoliikenteen tehostaminen on kuitenkin ensisijainen joukkoliikenteen kehittämisen muoto. Pysäköintijärjestelyt Asukaspysäköinnissä korttelirakenteen tiiveys ja rakentamisen tehokkuus edellyttävät korttelikohtaista keskitettyä pysäköintiratkaisua, joka toteutuu pääasiassa yhteisellä pihakansi-rakenteella. Korttelien rakentamistehokkuuden ja autopaikkamitoituksen vuoksi mahdollisesti puuttuvia autopaikkoja voidaan kompensoida esim. Kuparivuoreen rakennettavalla yleisellä pysäköintilaitoksella. Yleisessä pysäköinnissä ja asiakaspysäköinnissä on keskusta-alueelle osoitettu useita lyhyttai pitempiaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja alueita sekä rakenteellisina että maantasopaikkoina. Muumiparkki on osoitettu market- ja työpaikka-alueen yhteyteen, jossa se toimii pysäköintialueena. Muumiparkin käyttöä myös muiden tilaisuuksien pysäköintialueena tulisi tehostaa vuorottaispysäköinnillä ja esim. kehittämällä ns. Citybussi järjestelmää. Suunnitelmassa on lisäksi esitetty Kuparivuoren pysäköintilaitos, jonne kulkuyhteydet on osoitettu Uolevi Raaden kadulta ja Kuparivuorentieltä. Muita keskustaa palvelevia yleisiä pysäköintialueita voidaan järjestää keskeisen asuinliikekorttelin 3/55 alle sekä Asematorille. Pienimuotoisia yleisiä paikoitusalueita löytyy keskustan risteys- ja katualueilta. 5.6 Viheralueet Suunnittelualueen maisemallisen rungon muodostavat melko luonnontilaiset männikköiset kallioselänteet, jotka kiertävät keskusta-aluetta ja toimivat keskustan maisematilan kokoavina taustaelementteinä. Näistä Ratakallionpuiston funktio säilyy suojaviheraluetyyppisenä. Kuparivuorelle ja Palomäelle kaavarungossa on esitetty uudet polkumaiset kulkuyhteydet. Muuten nämä luonnonvaraiset puistoalueet on säilytetty ennallaan. Palovuoren koillisosaan on osoitettu vähäisessä määrin yhtiömuotoista asuinrakentamista, joka ei kuitenkaan riko puuston siluettia. Kaupungin poikki pyritään luomaan viheryhteydet. Koska toimitaan täysin tiiviissä kaupunkirakenteessa, tällaisina yhteyksinä toimivat kävelykadut sekä puurivein rajatut jalkakäytävät. Sekä tavallisille kaduille, että kävelykaduille on varattu tilaa puuistutuksille. Erityisesti sisääntuloa kaupunkiin korostetaan pääkatujen pitkillä kujanteilla. 13

14 Rakennemallissa on esitetty keskeinen pieni puistoalue Tuulensuunkadun ja Aurinkotien kulmaukseen. Puistoalueella on merkittävä kaupunkikuvallinen asema keskustan vihreyttämisessä. Siksi puistosta tulee rakentaa maisema-arkkitehtonisesti korkeatasoinen. Kaupunkikuvallisen asemansa lisäksi puistolla on tärkeä toiminnallinen funktio leikki- ja oleskelualueena. Korttelien piha-alueista on pyritty luomaan mahdollisimman puistomaisia ja viihtyisiä sijoittamalla niille nurmikkoa ja istutuksia. Yhteispiha-alueille voidaan sijoittaa pihatoimintoja: leikki- ja pelialueita, oleskelua ja huoltoa. 6 ARKKITEHTUURIKILPAILU 6.1 Kilpailutehtävä Naantalin kaupunki järjesti yhdessä Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kanssa suunnittelukilpailun ydinkeskustan keskeisten korttelien ja niihin liittyvien liikennealueiden ratkaisemiseksi. Kyseessä oli Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n sääntöjen mukainen kutsukilpailu. Kilpailutehtävän tausta-aineistona oli rakennemallityö. Kilpailulla haettiin ratkaisua tärkeimpien keskustakorttelien, ja ennen kaikkea nykyisen linja-autoaseman korttelin tulevasta käytöstä ja kaupunkikuvallisesta ilmeestä. Kilpailuun kutsuttiin ilmoittautumismenettelyllä 5 arkkitehtitoimistoa. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy Serum Arkkitehdit Oy Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Vesa Honkonen Arkkitehdit Ky Naantalin kaupunginhallituksen nimeämän palkintolautakunnan runko muodostui luottamusmiehistä seuraavasti: Markku Tuuna, puheenjohtaja Hannu Aalto, varapuheenjohtaja Hanna Gustafsson, jäsen Jaana Malmikare, jäsen Samuli Santalahti, jäsen Hannu Taskinen, jäsen Ammattijäsenininä toimivat arkkitehdit SAFA Kirsti Junttila ja Eero Löytönen, sekä kilpailijoiden nimeämänä arkkitehti SAFA Kari Raimoranta. Palkintolautakunnan sihteerinä toimi arkkitehti SAFA Tero Lehtonen, joka ei osallistunut päätöksentekoon. Palkintolautakunta on kuullut ulkopuolisina asiantuntijoina liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen osalta yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirveä ympäristövirastosta sekä keskustan rakennemallityön liikenneasiantuntija Jorma Hämäläistä Plaana Oy:stä, joka analysoi ehdotusten liikenteellisiä järjestelyjä. Kilpailutehtävän lähtökohtana on ollut Naantalin kaupungin ja SAFAn yhdessä laatima kilpailuohjelma. Lisäksi kilpailijoiden käytössä oli / päivätty Naantalin keskustan rakennemalliehdotus valmisteluaineistoineen, joka taustoitti kilpailun kohteena ollutta kilpailualuetta laajemman keskusta-alueen suunnittelun lähtökohtia ja ratkaisuja. Kilpailijoiden tuli ottaa ehdotuksissaan kantaa rakennemallin sisältämän ydinalueen kaupunkikuvallisiin ja toiminnallisiin ratkaisuihin. Kilpailualue muodosti Aurinkotien ja Tuulensuunkadun kaupunkikuvallisen päätteen ja toimi samalla sisääntuloalueena Naantalin ydinkeskustaan sekä historialliseen kaupunkirakenteeseen. Kilpailijoilta pyydettiin ratkaisuja nykyisin hieman epämääräisesti järjestyneelle, liikenteen keskelle jääneille kortteleille ja aukioille. Kilpailuohjelman mukaan alueelle toivottiin vetovoimaista asuin- ja liikekorttelien aluetta, joka antaisi Naantalin keskustalle kaupungin imagon mukaisen arkkitehtonisen ilmeen, vahvistaisi Tullikadun asemaa pääliikekatuna ja yhdistäisi kantakaupungin luontevasti uuteen market -alueeseen. Kilpailulla tavoiteltiin laadukasta, julkista kaupunkitilaa, johon kuuluivat uudet toimivammat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, uusi linja-autoasema oheistoimintoineen sekä kevyttä liikennettä korostavat viihtyisät kadut ja aukiot. Kaupunkikuvallisten näkökohtien ohella toteutuksen tuli ratkaista kaupunkilaisten ja kaupungissa kävijöiden jokapäiväisen elämän kannalta tärkeät asiat. Erityispiirteen naantalilaisille muodostavat kesäkuukausien vieraat ja heidän aiheuttamansa autoliikenne, joka kulkee kilpailualueen läpi. 6.2 Voittanut ehdotus Taikurin hattu Palkintolautakunta päätti asettaa ensimmäiselle sijalle ehdotuksen Taikurin hattu ja esittää sen ottamista jatkotyöskentelyn pohjaksi. Jatkotyössä voidaan hyödyntää myös muiden kilpailutöiden esille tuomia ratkaisuja. Toiselle sijalle asetettiin ehdotus Copperfield ja kunniamaininta annettiin ehdotukselle Trimantti. Kilpailuehdotus on liitteenä 13. Voittanut kilpailuehdotus Taikurin hattu Ehdotuksesta Taikurin hattu arvostelupöytäkirja toteaa Perusteellisesti tutkittu ehdotus, joka on mittakaavaltaan maltillinen ja olevaa keskustaa ja vanhaa ruutukaava-asemakaavaa täydentävä. Ehdotuksessa on määrätietoisesti haettu ratkaisua keskusta-alueen laajentamiselle niin, että muodostuu yhtenäinen alue, jota pääliikennevirrat eivät halkaise. Suunnitelma sisältää uuden ajatuksen alueen liikenteen järjestelyksi. Ehdotus sisältää mielenkiintoisen, uuden keskustan ohituskadun (kokoojakadun / pää-kadun) Tuulensuunkadun ja Aurinkotien jatkuvuuskohtaan sisääntulojen yhteyteen. Katulinja muodostuu kaikkiaan kolmen, toisiaan suhteellisen lähellä olevan liikenneympyrän ratkaisusta. Erillistä kohokohtaa tai uutta näkyvää aihetta ei ole nähty tarpeelliseksi. Korttelit jatkavat selkeää ruutukaavarakennetta ja muodostavat selkeitä katutiloja. Ehdotus erottaa eri aikakauden asuntorakentamisen toisistaan ja muodostaa havaittavan kaupunkirakentamisen kerroksellisuuden. Kortteleiden sisäosien avaaminen tarpeen mukaan kauppa- tai asuntopihoiksi on mahdollista. Rakenne tukee nykyisen Naantalin torin asemaa keskeisenä kaupunkitilana. Suunnitelmaa tulisi kehittää niin, että Kuparivuoren ja Pappilanmäen näkymät avautuisivat paremmin sisääntulonäkymässä ja alueen sisällä. Keskusta-alue laajenee linja-autoaseman myötä Käsityöläiskadun suuntaan, mutta Tullikatu säilyttää asemansa liikekatuna. Linja-autoasema sijaitsee näkyvästi Tuulensuunkadun päätteenä, mutta hiukan syrjässä joukkoliikenteen pääväylältä, Aurinkotieltä. Korttelirakenteeseen välittömästi liittyvänä se elävöittää aluetta ja palvelee hyvin keskustaalueella asuvia ja asioivia. Toteutuessaan linja-autoasema ja siihen rajoittuvat asuntokorttelit edellyttävät huolellista suunnittelua, jossa liikenteen haitat otetaan huomioon. Henrikinkadun katkaiseminen rakennusmassalla on toimiva ratkaisu, kunhan jalankulku- ja kevyen liikenteen yhteys Kuparivuoren suuntaan turvataan. Autopaikat on ratkaistu hyvin laajana kokonaisuutena piha- ja katualueiden alle. Ajoyhteys on sijoitettu Luostarinkadulta korttelirakenteen sisälle ja siten kaupunkikuvan kannalta huomaamattomasti. Pysäköinti- ja huoltoratkaisut vaativat tarkempaa suunnittelua. Jatkosuunnittelussa tulee ratkaista mm läheisen terveysaseman liikenne- ja pysäköintiongelma. Läpiajoliikenteen siirtäminen keskusta-alueen reunaan rauhoittaa ydinaluetta, mutta pakottaa vanhaan kaupunkiin pyrkivän liikenteen väistämään aluetta. Kilpailun arvostelun yhteydessä on pohdittu mahdollisuutta avata Kaivokatu jälleen kaksisuuntaiseksi. Liikenteellisesti vilkkaimpina kesäkuukausina voidaan harkita muutoin kävely-painotteiseksi suunnitellun Tuulensuunkadun avaamista vanhaan Naantaliin suuntautuvalle läpiajolle. Liikenteen toimivuus on suuresti riippuvainen rakennemallissa ehdotetuista saariston suunnan ajorampeista. Ehdotuksen pohjalta on mahdollista kehittää Naantalin keskustaa laajalla alueella ja vaiheittain. Ehdotus poikkeaa aiemmista suunnitelmista ja vaatii uutta ajattelua sekä liikenteen että toimintojen sijoittumisen kannalta. Ehdotus muuttaa alueen luonnetta tuntuvasti ja haasteena on riittävän väljän ja ilmavan vaikutelman säilyttäminen lisärakentamisesta huolimatta. Rakentamisen määrää voidaan harkitusti lisätäkin korttelikohtaisilla suunnitteluratkaisuilla. Keskustan ilme muuttuu ilman erillistä kohokohtaa tai kiintopistettä. Toteutuksen laatutaso määrittelee keskustan yleisilmeen, mutta erityisiä yksittäisiä riskitekijöitä ei ole korkealaatuisen kaupunkikuvan toteuttamiselle. Ehdotuksessa on esitetty kerrosalaksi kem² ja pysäköintimääräksi 307 autopaikkaa. Kilpailuehdotuksen tekijöinä olivat Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Työryhmänä oli arkkitehdit SAFA Jesse Anttila, Mikko Rusanen, Leena Holmila ja Olli Parviainen sekä arkkitehtiylioppilas Jukka Timonen. Liikennesuunnittelun asiantuntijana toimi insinööri Jouni Lehtomaa Ramboll Finland Oy:stä. Asettaessaan palkintolautakunnan Naantalin kaupunginhallitus antoi myös tehtäväksi yleisötilaisuuden ja nettikyselyn valmistelun kuntalaisten ideoiden ja näkemysten saamiseksi. Keskustan rakennemalliin pohjautuva kysely pidettiin ja sen tulokset toimitettiin kilpailijoiden käyttöön. Kyselyyn tuli vajaa sata vastausta, joista enemmistö oli yli 30-vuotiaita. 14

15 KAUPUNKIKUVA työtilojen suhteen > aiemman rakennemallin mukaisen ratkaisun rakentamisen määrä oli kem2. Kilpailuehdotuksen mukainen ratkaisu kem2. - Kaupunkikuvaltaan rakennetumpi ja keskustamaisempi ilme > laajaa ja näkymiä hallitsevaa liikenneympäristöä pienennetty - Keskusta-alue rakenteeltaan tiivis > kaupunkitilallista väljyyttä vain asemapäällikön talon ympäristössä - Mittakaavaltaan ja tilanmuodostukseltaan olevaan kaupunkiympäristöön sopiva - Aurinkotien ja Tuulensuunkadun kaupunkikuvallinen rooli vähentyy - Kuparivuoren ja Palovuoren siluetti Aurinkotien sisääntulonäkymässä peittyy - Rakennusten kerrosluvut rakennemallin mukaisia > 4 5 täyttä kerrosta ja kattomuodon sisällä 5 6 vajaa kerros - Kaupunkikuvallisesti näyttävät aukiot keskusta-alueen kävelypainotteisen vyöhykkeen reunoilla Aurinkotieltä ja Tuulensuunkadun suunnista saavuttaessa - Arkkitehtuuriltaan erinomaista rakentamista Kilpailuehdotuksen korttelit ja liikennejärjestelyt on siirretty osaksi rakennemallisuunnitelmaa. Liitteet 1a ja 1b. Rakennemallin liitteinä olevat kaaviot on päivitetty kilpailuehdotuksen mukaiseksi. (Liitteet 2-9 ja 11). Tarkempi kilpailuehdotuksen vaikutusten arviointi maankäytöllisten, liikenteellisten ja viherympäristön järjestelyjen osalta keskusta-alueella tehdään asemakaavoituksen yhteydessä. Kilpailuehdotus Taikurin hattu on loppuraportin liitteenä (Liite 13). TOIMINNAT 2. palkinto: kilpailuehdotus Copperfield - Keskusta-alue toimintoineen laajenee > liiketilojen määrä kasvaa katutasojen kerroksissa - Kortteleiden pihatilat jatkavat ja monipuolistavat kävelypainotteista kaupunkiympäristöä - Asumisen osoittaminen katutasoon keskustakortteleissa haastavaa yksityisyyden puutteen vuoksi - Keskusta-asumisen määrä lisääntyy, mikä on keskustan toimintojen kannalta hyvä - Palvelutalolla ei omaa pihaa > Asemapäällikön talon puisto korvaa piha-aluetta - Linja-autoaseman korttelilla ei ole omaa piha-aluetta (oleskelu, leikki, pihan aputoiminnot puuttuvat jne) - Ratakadun asuinkorttelin piha-alue aukeaa kadulle LIIKENNE Kunniamaininta: kilpailuehdotus Trimantti 6.3 Ehdotuksen vaikutukset rakennemalliin Kilpailun voittanut ehdotus Taikurinhattu soveltuu rakennemallin periaatteisiin kaupunkirakenteen täydentämisen, kaupunkitilan muodostamisen sekä rakentamisen tavan suhteen. Ratkaisu laajentaa kävelypainotteista keskusta-aluetta. Ehdotus tuottaa korkeatasoista kaupunkiympäristöä, mutta edellyttää monelta osin vielä tarkempaa jatkosuunnittelua. MAANKÄYTTÖ - Keskusta-alueen maankäyttö tehokkaampaa, koska rakentamisen määrää lisätään, katualueita kavennetaan ja viheralueita pienennetään - Kävelypainotteinen keskusta-alue toimintoineen laajenee > vaatii enemmän toimintoja (liiketilat), mutta mahdollistaa myös enemmän keskusta-asumista - Aurinkotien uusi linjaus ja tehokas katutilan mitoitus vapauttavat maa-aluetta rakentamisen käyttöön - Keskusta-alueen laajentaminen parantaa yhteyttä market alueelle - Ratkaisu lisää hieman keskusta-alueen rakentamisen kerrosalaa aiempaan rakennemalliin verrattuna (n kem2) jakautuneena asumisen sekä liike- ja - Liikenneverkon kuormitus oletettavasti tasaisempi - Terveyskeskus jää kävelypainotteisten katujen taakse > hälytysajoneuvo-, saattoja asiakasliikenteen saavutettavuus haasteellista - Sujuva yhteys Aurinkotien ja markettien välillä - Kiertoliittymien liikennetekninen mitoitus ei ole riittävä (tilantarve todellisuudessa suurempi) - Joukkoliikenteen ja kevytliikenteen sekoittaminen, turvallisuusriski - Saattoliikenteen järjestelyt puutteelliset - Kevyen liikenteen järjestelyt kunnossa, Käsityöläiskadulla ei ole mahdollisuutta molemmin puoleiseen kevyen liikenteen väylään - Terveyskeskuksen pysäköintipaikat vähentyvät - Ajoramppi keskeisten korttelien autopaikoitukseen kävelypainotteisen alueen sisällä > ohjaa ajoneuvoliikennettä keskusta-alueelle - Tuulensuunkadun kautta ohjautuu liikennettä kävelypainotteisen alueen läpi kirkon suuntaan - Katutilojen mitoitusta väljennettävä mm liittymien ja joukkoliikenteen osalta VIHERYMPÄRISTÖ - Keskusta-alueen maankäytön tehostaminen viheralueita pienentämällä > asemapäällikön talon luona julkinen viheralue 15

16 16

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Keskustakorttelien asemakaavamuutos. Suunnittelualue ja tavoitteet. Suunnittelun lähtökohdat

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Keskustakorttelien asemakaavamuutos. Suunnittelualue ja tavoitteet. Suunnittelun lähtökohdat Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristövirasto / suunnitteluosasto 3. Kaupunginosan korttelit 55 ja 52 5.8.2013 Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy sekä osa 5.kaupunginosan korttelista

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

LIITE 12a. Naantalin keskustan rakennemalli. Armonlaaksontien liittymäjärjestelyt Ve a JHa

LIITE 12a. Naantalin keskustan rakennemalli. Armonlaaksontien liittymäjärjestelyt Ve a JHa LIITE 12a ARMONLAAKSONTIEN LIITTYMÄJÄRJESTELYT Ve a Armonlaaksontien ja Satamatien liittymään on sijoitettu kiertoliittymä, joka on muodoltaan ovaali. Liittymä on tavanomaista kiertoliittymää kookkaampi

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

NAANTALI, MERIMASKUN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KYLÄKAUPAN

NAANTALI, MERIMASKUN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KYLÄKAUPAN Naantalin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 02.0.02.20.2010 NAANTALI, MERIMASKUN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KYLÄKAUPAN KAUPAN

Lisätiedot

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006

ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 Naantalin kaupunki sivu 1 (6) ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.04.2006 NAANTALI, ITÄTAMMISTON ASEMAKAAVAN LAATIMINEN (AK-259) Aloite Aloitteen kaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI L O P P U R A P O R T T I

N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI L O P P U R A P O R T T I N A A N T A L I KESKUSTAN RAKENNEMALLI NAANTALIN KAUPUNGIN KESKUSTAN RAKENNEMALLI MAANKÄYTÖLLISET JA LIIKENTEELLISET JÄRJESTELYT L O P P U R A P O R T T I 20.06.2011 NAANTALIN KAUPUNGINHALLITUS/ KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS.

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS. sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Ruskon kunta. Suunnittelualue

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

LIITE 10 Naantalin kaupunki LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 157-C5667 25.4.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Naantalin

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta Tekninen lautakunta 64 24.02.2016 Kaupunginhallitus 84 29.02.2016 Kaupunginhallitus 182 18.04.2016 Kaupunginvaltuusto 51 25.04.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaavan muutos, Santtio 11, kortteli 32 sekä puisto- ja lähivirkistysalue Liite 1 1 Sijainti opaskartalla Aluerajaus Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Mukkulan matkailualueen kehittäminen

Mukkulan matkailualueen kehittäminen Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI VALTATIE asemakaavan muutos, sitova tonttijako laatija Karkkilan kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala, maankäytönsuunnittelu Pertti Kyyhkynen, kaavoituspäällikkö, puh. (09) 4258 3759,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014 Kaupunginhallitus 328 03.11.2014 Kaupunginhallitus 344 17.11.2014 Kaupunginhallitus 7 19.01.2015 Kaupunginhallitus 49 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 10 09.03.2015 Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa Malmin lentokenttäalueen kaavarunko Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa TYÖOHJELMA 22.3.2016 Työn tausta Malmin lentokentän alueelle laaditaan

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 13.5.2015 LUUMÄKI /TAAVETTI LINNALANTIE- UKKO-PEKANKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osia Linnalantiestä ja Marttilantiestä

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

N A A N T A L I N K E S K U S T A N R A K E N N E M A L L I

N A A N T A L I N K E S K U S T A N R A K E N N E M A L L I N A A N T A L I N K E S K U S T A N R A K E N N E M A L L I Vastineet rakennemalliehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin Vastineitten sisältöä on muutettu ja tarkennettu tarkennetun rakennemalliehdotuksen

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 18.05.2009 1 / 5 LISTAN ASIANRO 9 9 ASIANRO 5966 / 503 / 2006

KAUPUNGINHALLITUS 18.05.2009 1 / 5 LISTAN ASIANRO 9 9 ASIANRO 5966 / 503 / 2006 / 5 LISTAN ASIANRO 9 9 ASIANRO 5966 / 503 / 006 LIITTEET OHEISMATERIAALI KARAKALLIO JA KARAKALLION KESKUSTA, ASEMAKAAVOJEN MUUTOSTEN SEKÄ MAANKÄYTTÖ- SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN, ALUE 3608 (OSITTAIN KV-ASIA)

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PL 193 40101 Postitoimipaikka Lausunto Päiväys: 14.8.2015 Yhteyshenkilö: Samuli Hämäläinen Puhelin: 040 647 5198 Sähköposti: samuli.hamalainen@elenia.fi Fax: Varassaari Haapalahti asemakaavan

Lisätiedot

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot