KIRKKONUMMEN KUNTA KUNTAKESKUKSEN KEHITYSKUVA. Hyväksytty kunnanvaltuustossa / LIITE: 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKKONUMMEN KUNTA KUNTAKESKUKSEN KEHITYSKUVA. Hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.10.2004 125 / LIITE: 1"

Transkriptio

1 Hyväksytty kunnanvaltuustossa / LIITE: 1

2 2 1 JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT YLEISET KEHITYSLINJAT VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT KIRKKONUMMEN STRATEGISET TAVOITTEET KUNTAKESKUKSEN KEHITTÄMISTAVOITTEET KIRKKONUMMEN KUNNAN KEHITYSSUUNNAT JOHDANTO VÄESTÖ JA ASUMINEN TYÖPAIKKAMÄÄRÄN KEHITYS PALVELUT LIIKENNE VIRKISTYS JA VAPAA-ALUEET NELIKENTTÄTARKASTELU KIRKKONUMMEN JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET JOHDANTO ASUNTOALUEET PALVELUT JA TYÖPAIKKA-ALUEET VIRKISTYS JA VAPAA-ALUEET LIIKENNEVERKKO...19 LÄHTEET...22

3 3 1 JOHDANTO Kirkkonummen kunta ja sen kuntakeskus on tällä hetkellä suurten muutosten edessä. Kunta tunnetaan hyvän maineensa takia kiinnostavana asuin- ja työpaikkana. Kirkkonummen strategiassa on kunnan tahtotilaksi kiteytetty: Kirkkonummi on määrätietoisesti kehittyvä omaleimainen kasvukeskus Helsingin seudulla. Se tulee ottaa huomioon kunnan kaikessa toiminnassa ja suunnittelussa. Yleisenä tavoitteena on kuntakeskuksen ja sen välittömän lähialueen rakenteellinen, toiminnallinen, sosiaalinen ja taloudellinen eheyttäminen. Kehityskuva tulee ohjaamaan strategisena kehyksenä kuntakeskuksen alueella laadittavaa 1. vaiheen osayleiskaavaa. Kuntakeskuksen kehityskuvantyön yhteydessä on järjestetty useita tilaisuuksia, joissa eri intressiryhmät ovat voineet esittää kannanottonsa ja osallistua kehityskuvan laadintaan. Työn yhteydessä on järjestetty valtuusto- ja intressiryhmäseminaarit, asukaskysely ja -ilta sekä kuntakeskuksen kehittämisen johtoryhmän informaatiotilaisuus. Kyselyjä postitettiin 1000 kpl kuntakeskuksen ja sen lähialueiden asukkaille, vastausprosentiksi saatiin 25 %. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 YLEISET KEHITYSLINJAT Tähän lukuun on koottu yleisiä kehityslinjoja, jotka vaikuttavat myös Kirkkonummen kehitykseen ja jotka on otettava huomioon kuntakeskuksen kehityskuvan hahmottamisessa. Kirkkonummelle keskeisimmin vaikuttavat yleiset kehityslinjat Väestönkasvu keskittyy Etelä-Suomeen. Kaupungistuminen jatkuu ja väestö keskittyy muutamalle kaupunkiseudulle. Kasvukeskusten asuntomarkkinatilanne jatkuu vaikeana. Asumisen laadun odotetaan paranevan, asumisväljyyden kasvu jatkuu. Kaupunkien läheinen maaseutu houkuttaa muuttajia. Työssäkäyntietäisyydet pitenevät. Palvelujen keskittyminen jatkuu (koulut, kaupat). Yritykset ja työpaikat keskittyvät alueille, jotka tarjoavat parhaat kilpailuedut Yhdyskuntien eheyttämisen tavoite korostuu. Alueet ja kunnat verkottuvat entistä monipuolisemmin. 2.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin. Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kuntakeskuksen osalta tärkeimpiä tavoitteita ovat pääliikenneyhteyksien ja hyvän elinympäristön laadulle asetetut laatuvaatimukset.

4 4 2.3 MAAKUNNALLISET LÄHTÖKOHDAT Läntisen Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen kuntakeskuksen kehityskuvan ja laadittavan 1. vaiheen osayleiskaavan alueella. Suunnittelualue on osoitettu keskusta-, työpaikkaja taajamatoimintojen alueina, virkistysalueina sekä maa- ja metsätalousalueena, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Uudenmaan maakuntakaava on tekeillä. Uudenmaan liiton ennusteiden mukaan kunnan kasvu on lähimpien 20 vuoden aikana Uudenmaan maakunnan kunnista voimakkainta. Seudullisena tavoitteena voidaan pitää Kirkkonummen seudullisen aseman vahvistamista yli kuntarajan toimivan yhteistyön sekä lisääntyvän asukasmäärän ja palvelutarjonnan että paranevien liikenneyhteyksien turvin. 2.4 KIRKKONUMMEN STRATEGISET TAVOITTEET Kirkkonummen strategia Kirkkonummen strategiassa on määritelty maankäytön suunnittelulle neljä strategista linjausta: Kirkkonummi on määrätietoisesti kehittyvä omaleimainen kasvukeskus Helsingin seudulla. Kirkkonummi kuntalaisten kunta. Kuntalaisten tarpeiden mukaan kehittyvät kunnalliset palvelut. Viihtyisä asuminen ja ympäristö ovat kunnan tärkeimmät vetovoimatekijät. Kirkkonummen rakentamisohjelma vuosille Kirkkonummen rakentamisohjelman tavoitteena on sovittaa yhteen kunnan maankäytön, palveluiden ja kuntatalouden suunnitelmat: luoda Kirkkonummen kunnalle tulevaisuudenkuva valittavien strategioiden pohjaksi hahmottaa Kirkkonummen kunnan alueellisen kehittämisen vaihtoehdot sekä niiden vaikutukset maankäyttöön, kunnallisiin palveluihin ja kuntatalouteen syventää keskustelua väestönkasvun vaikutuksista ja sen ohjattavuudesta Rakentamisohjelma ja sen myöhemmät päivitykset luovat linjaa kunnan kehitykselle ja toimivat yksityiskohtaisempien suunnitelmien, kuten kaavoitusohjelman ja asunto-ohjelman perustana. Kaavoitukselle ja liikenteelle asetetut strategiset tavoitteet Kirkkonummen kunnan yhdyskuntatekniikan kaavoituksen ja liikenteen strategisten tavoitteiden painopisteet ovat: kehittää kuntaa hallitusti ja tasapuolisesti ottaen huomioon väestön, asumisen, palveluiden ja yritystoiminnan kehittymistarpeet, palvelujen riittävyyden, ihmisten hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja terveellisen ekologisesti kestävän ympäristön kunnan keskustan, muiden taajama- ja kyläalueiden määrätietoinen kehittäminen laadukkaiksi, turvallisiksi ja sosiaalisesti virkeiksi elinympäristöiksi elinkeinotoiminnan edellytysten ja taloudellisesti terveen yhdyskuntarakenteen turvaaminen. Liikenteen osalta kunta edesauttaa julkisen liikenteen kehittymistä ottamalla omissa suunnitelmissa ja toimissaan huomioon julkisen liikenteen tarpeet. Eri julkisen liikenteen vaihtoehtoja

5 5 kohdellaan tasapuolisesti ja yhtenä tärkeänä tavoitteena on sekä yksityisen että julkisen liityntäliikenteen kehittäminen. Kevytliikenneväylästöä kehitetään yhdessä Tiehallinnon kanssa tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Kunnan ensisijaisena kohteena on kantatien 51 muuttaminen moottoritieksi mahdollisimman nopeassa aikataulussa. 2.5 KUNTAKESKUKSEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Kuntakeskuksen kehityskuva Kuntakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelutavoitteet ja linjaukset on syytä saada ytimekkäästi kirjattua. Tätä palvelee kuntakeskuksen kehityskuva, joka käsittää suunnittelun johtoajatuksen, tavoitellun kehityksen ja maankäytön kasvusuunnat. Kehityskuvan tavoitteet ovat ohjeena sekä vaiheittain laadittaville osayleiskaavoille että yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle. Kehityskuvan sisältö on tietoisesti yleispiirteinen, sillä sen tulee olla joustava ja sen tavoiteasettelun tulee palvella myös tilanteessa, jossa kuntakeskuksen tavoiteasettelua muutetaan merkittävästi. Kuntakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelu Kuntakeskuksen alueen suunnittelu on tarkoitus toteuttaa osin asemakaavoittamalla ja osin laatimalla osayleiskaavat siten, että kuntakeskuksen ja sen lähialueen asukasluvun merkittävälle kasvattamiselle ja muille toiminnallisille muutoksille luodaan edellytykset. Pitkän aikavälin suunnittelutavoitteena on kuntakeskuksen asukasluvun kasvattaminen yli asukkaaseen (kts. s. 8 kartta), minkä seurauksena myös palvelutaso parantunee. Uudet asukkaat edellyttävät niin ikään nykyisten julkisten palvelujen laajentamista ja kokonaan uusia palveluja. Kirkkonummelle on tärkeää seudullisen vetovoiman parantaminen siksi kuntakeskuksen aseman voimistaminen on yksi kunnan kärkihankkeista. Kuntakeskuksen kehittämistavoitteet ovat haasteellisia ja niiden toteuttaminen edellyttää mm. yleiskaavan mukaisen maankäytön tehostamista eli kaavan muuttamista. Osayleiskaavat laaditaan vaiheittain, samalla on tutkitaan mm. julkisen rakentamisen tarpeet ja selvittää alueen asukkaiden edellyttämät muut palvelut ja riittävät virkistysalueet. Kuntakeskuksen liikealueen kehittäminen Kirkkonummen kuntakeskuksen monitasoinen kehittäminen on vireillä. Hanke on laaja käsittäen keskusta-alueen maankäytön ja toiminnallisen uudistamistyön. Liikealueen suunnitteluun kuuluvat mm. liikenne- ja pysäköintijärjestelmät, palvelujen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä vaiheittain etenevä asemakaavoitus. Tärkeä tavoite on monipuolinen asuntotuotanto ja asukasmäärän tuntuva lisääminen. Kuntakeskuksen kehittäminen on yksi kunnan painopistealueista ja sen tavoitteena on elävä, viihtyisä ja turvallinen pienkaupunkimiljöö. Tavoitteena on saada vaikuttajatahot, yrittäjät, kiinteistönomistajat ja kunta yhteistuumin rakentamaan kaikille kirkkonummelaisille elinvoimaista keskustaa, jossa viihdytään ja joka tarjoaisi elämyksiä, vireää toimintaa ja entistä monipuolisempia palveluja.

6 6 KUVA: Kirkkonummen kunnan kehityssuuntia alueittain.

7 7 3 KIRKKONUMMEN KUNNAN KEHITYSSUUNNAT 3.1 JOHDANTO Kirkkonummen kunnan kehityssuuntien tarkastelussa ja on haluttu kuulla mahdollisimman laajasti eri intressiryhmiä. Asukkaille, luottamusmiehille ja kunnan alueella toimiville viranomaisille ja elinkeinoelämän edustajille on järjestetty informaatio- ja keskustelutilaisuuksia. Valtuutetuille ja 1000 asukkaalle järjestettiin erillinen kysely, jossa kartoitettiin heidän näkemyksiään nykytilanteen ongelmista ja kuntakeskuksen kehittämisestä. Kyselyn tuloksia on purettu seuraavissa asiakohdissa ( ), lisäksi muiden intressiryhmien näkemyksiä on käsitelty samassa yhteenvedossa. 3.2 VÄESTÖ JA ASUMINEN Kirkkonummen kunnan väestökehitys Kirkkonummella asui vuoden 2003 lopussa asukasta. Väestönkasvu oli 1980-luvulla keskimäärin 2,7 % vuodessa ja 1990-luvulla keskimäärin 1,7 % vuodessa luvun alussa väestömäärä on kasvanut runsaalla 650 asukkaalla (2,2 %) vuosittain. Kirkkonummen väestönkasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin Uudenmaan maakunnassa keskimäärin. 1 Väestömäärä Kirkkonummi Kirkkonummen väestöstä alle 7-vuotiaita oli 10,6 %, 7-14-vuotiaita 12,5 %, vuotiaita 68,8 % ja yli 64-vuotiaita 8,1 % vuoden 2002 lopussa. Kirkkonummella lasten ja nuorten osuus on huomattavasti suurempi ja vastaavasti vanhusten osuus huomattavasti pienempi kuin Uudenmaan maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. 2 Kirkkonummen väestöennusteet Kirkkonummen kuntaan on laadittu useita eri väestöennusteita, mm. Uudenmaan liiton ja Tilastokeskuksen toimesta. Sen lisäksi kunnassa on käytetty omia kehitysarvioita. Kirkkonummen kunnan oma väestönkasvutavoite on ollut enintään 2 %/vuosi, jolloin kunnan asukasluku saisi lähivuosina kasvaa vuosittain asukkaalla. Kirkkonummen rakentamisohjelman perustaksi on valittu kaksi vaihtoehtoa, maksimivaihtoehto (kaavoitusohjelman mukainen mitoitus) ja minimivaihtoehto (vahvistettujen asemakaavojen mitoitus). Vaihtoehtojen mukaan Kirkkonummen väestömäärä on (min-max) asukasta vuonna 2007 ja asukasta vuonna Uudenmaan liiton väestöennusteen mukaan Kirkkonummen väestömäärä kasvaa Uudenmaan kunnista suhteellisesti eniten. Ennusteen mukaan Kirkkonummen väestömäärä kasvaa vuosina yhteensä 55,9 %, kun Pääkaupunkiseudun väestömäärän ennustetaan kasvavan 22,4 % ja muun Helsingin seutukunnan 36,4 % sekä koko Uudenmaan maakunnan 23,9 1 Tilastokeskus. Väestötilasto. 2 Tilastokeskus. Väestötilasto. 3 Kirkkonummen kunta (2003). Rakentamisohjelma vuosille

8 KIRKKONUMMEN KUNTA 8 %.4 Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan Kirkkonummen väestömäärä kasvaa yhteensä 23,7 % vuosina Uudenmaan liiton väestöennusteen mukaan Kirkkonummen väestön kasvu on runsaat 2 % vuodessa ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 1 % vuodessa. Kunnan rakennusohjelmassa maksimivaihtoehdon mukainen väestön kasvu on 4,6 % vuodessa ja minimivaihtoehdon mukaan 2 % vuodessa. Kuntakeskuksen väestökehitys ja väestöennusteet Kirkkonummen kunnan väestöstä valtaosa eli asukasta (68%) asui vuoden 2002 lopussa Keski-Kirkkonummen alueella, johon myös kuntakeskus kuuluu. Keskusta-alueella asui asukasta eli 43 % kunnan koko väestöstä vuonna 2002 (kuntakeskuksen alue esitetty alla olevassa kartassa). Viimeisen viiden vuoden aikana väestönkasvu on painottunut kuntakeskukseen, Masalaan ja Veikkolaan. Kirkkonummen kuntakeskuksen väestömäärä oli v kesäkuussa noin asukasta. Maksimivaihtoehdon mukaan Kirkkonummen kuntakeskuksen väestömäärän ennustetaan kasvavan 2601 asukkaalla vuosina ja 2301 asukkaalla vuosina eli yhteensä 4902 asukkaalla. Minimivaihtoehdossa väestön kasvu on yhteensä 1701 asukasta vuosina Voimakkainta kasvun ennustetaan olevan Bro-Kolsarin ja Keskustan alueilla. Väestökehitys edellyttää maksimivaihtoehdossa 2335 asunnon ja minimivaihtoehdossa 810 asunnon rakentamista vuoteen 2012 mennessä kuntakeskuksen alueella.6 KUVA: Kirkkonummen kuntakeskuksen alustava rajaus, jonka sisäpuolella asuu n asukasta (kesäkuu 2003). Tavoitteena on alueen väkiluvun nostaminen yli v mennessä. 4 Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2025, Visio ja strategia. Tilastokeskus. Väestöennuste, trendilaskelma, lokakuu Kirkkonummen kunta (2003). Rakentamisohjelma vuosille

9 9 3.2 TYÖPAIKKAMÄÄRÄN KEHITYS Vuonna 2002 Kirkkonummen työllisen työvoiman määrä oli henkilöä ja työpaikkamäärä 9940 työpaikkaa. Kirkkonummen työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työllinen työvoima) oli siten 64 %. Koko maakunnan työpaikkaomavaraisuus oli vastaavana aikana 105 %. 7 Työpaikat e Kirkkonummi Asemakaavoitettuja rakentamattomia työpaikka-alueita on yhteensä noin k-m 2. Suurin osa näistä on yksityisten maanomistajien mailla. Lisäksi huomattava osa rakennetuista tonteista on vajaasti rakennettuja. Yritystoiminnan tonteissa suurin kysyntä kohdistuu tällä hetkellä tyypillisten teollisuusalueiden pienteollisuustontteihin, joita kunnalla ei ole tarjota. Myöskään kuntakeskuksen tuntumassa ei ole riittävästi tarjolla rakentamattomia tontteja yrityksille. 8 Kuntakeskus ja sen kehittäminen on kunnan yritystoiminta-alueiden kehittämisen ykköskohde. Tavoitteena on luoda viihtyisä, hyvät palvelut tarjoava, pienkaupunkimainen kuntakeskus. Keinoja ovat keskustan asukasmäärän kasvattaminen yli asukkaaseen, uusien työpaikkojen luominen sekä uuden kaupan suuryksikön, erikoisliikkeiden ja muiden palvelujen saaminen keskustaan. 3.3 PALVELUT Julkiset palvelut Kirkkonummen kunnan tavoitteena on tarjota kuntalaisille muuttuvien tarpeiden mukaan painottuvat ja kehittyvät, laadullisesti kilpailukykyiset palvelut. Kirkkonummen palvelutaso mitoitetaan huomattavan suureen seudulliseen väestönkasvuun varautuen. 9 Asukaskyselyyn vastanneiden mukaan Kirkkonummelta puuttuvia tai kehitettäviä julkisia palveluja ovat mm. kulttuuri - ja konserttitalo eli ns. juhlatalo, verotoimisto/maistraatti, poliisi (24 h päivystys), kunnantalo (kaikki palvelut samaan rakennukseen ja keskustaan), julkinen liikenne (linja-autoyhteydet, VR lipunmyynti), vanhusten palvelut, terveyskeskuksen laajennus, nuorisotilat/-kahvila, harrastustilat sekä liikuntapalvelut (salibandyhalli, keilahalli, liikuntahalli, puru-/ hiihtorata, tennishalli/-kentät). Kaupan palvelut Kirkkonummen kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kuntakeskukseen, Masalaan ja Veikkolaan. Jatkossakin kaupallisten palvelujen kehittämisen painopiste on näissä keskuksissa. Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä ja haja-asutuksen lisääntyessä kunnan tulee kuitenkin pyrkiä turvaamaan edellytykset päivittäistavarakaupan säilymiselle ja kehittymiselle myös pienemmissä kyläkeskuksissa. 10 Asukaskyselyn mukaan Kirkkonummen kuntakeskuksen päivittäistavarakaupan tarjontaan ja saavutettavuuteen ollaan erittäin tyytyväisiä. Kyselyyn vastanneista 95 % piti tarjontaa hyvänä 7 Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. 8 Kirkkonummen kunta (2003). Rakentamisohjelma vuosille Kirkkonummen kunta. Rakentamisohjelma ja Kirkkonummen strategia Kirkkonummen kunta (2003). Rakentamisohjelma vuosille

10 10 tai erittäin hyvänä. Suurin puute asukkaiden mukaan oli erikoiskauppojen vähäisyys. Erikoiskaupan tarjontaa 73 % asukaskyselyyn vastanneista piti huonona tai erittäin huonona. Asukaskyselyn mukaan Kirkkonummen keskustaan halutaan lisää erityisesti vaate- ja kenkäkauppoja, mutta myös esim. urheilukauppoja sekä huonekalu- ja sisustuskauppoja. 3.4 LIIKENNE Seudullinen liikennejärjestelmä Kirkkonummen liikenteellistä asemaa ja sen kehittymistä tarkastellaan seudullisesti parhaillaan valmistumassa olevassa Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Liikennejärjestelmän kehittämistarpeiden kannalta seudullinen yhteistyö tulee entistä tärkeämmäksi pääkaupunkiseudun nykyistä voimakkaamman kasvun ja toimintojen laajennustarpeiden vuoksi. Kantatie 51 on tärkein tieyhteys Kirkkonummen ja koko eteläisen rannikkoseudun kannalta pääkaupunkiseudulle. Tien ruuhkautuminen aamun-illoin muodostaa keskeisimmän ongelman sekä työmatkaliikenteelle että tavarakuljetuksille. Kirkkonummen ja Kivenlahden välisen tieosuuden parantaminen moottoritieksi sisältyy ministerityöryhmän ehdotukseen vuosina toteutettavista hankkeista. Kuntakeskuksen ympäristön liikennejärjestelmä Kirkkonummen kuntakeskukseen liittyy voimakkaita muutospaineita sekä toimintojen kasvun että vetovoimaisen alueellisen sijoittumisen takia. Maankäytön muutokset aiheuttavat muutoksia myös yhteystarpeisiin. Muutokset edellyttävät yhdyskuntarakenteelta varautumista niin ulkoisten yhteyksien toimivuuden parantamiseen kuin sisäisen liikkumisympäristön ja liikenteen hallinnan kehittämiseen. Kantatien 51 parantamista moottoritieluokkaiseksi on pidettävä Kirkkonummen tärkeimpänä liikennehankkeena. Kantatien 51 ruuhkautuminen heijastuu myös keskustan itäpuoliseen alempaan tieverkkoon, jossa kantatien ruuhkia kiertävät autoilijat aiheuttavat yhä lisääntyviä häiriöitä. Toimintojen kehittymien ja lisääntyminen kuntakeskuksen ja erityisesti Kirkkolaakson alueella edellyttää Kirkkonummentien leventämistä nelikaistaiseksi ja risteävien ajoneuvo- ja kevyt liikenneyhteyksien parantamista. Kasvavien asiakasvirtojen takia Kirkkonummentien leventäminen nelikaistaiseksi rautatiesillan pohjoispuolella tulee toteuttaa ennen kuin Kirkkolaaksoon suunniteltu kaupan suuryksikkö avataan. Vanhalla rantatiellä liikennöinti pahenee jatkuvasti, ellei Kantatielle 51 saada toteutettua lisää välityskykyä. Lisäksi tarvitaan uusi yhteys rautatien poikki keskustan länsipuolelle ja siltä liittymä kantatielle 51. Ratkaisua on perusteltu keskustan liikenneverkkosuunnitelmassa v Uusi tieyhteys palvelee erityisesti länsipuolisten alueiden kehittämistä ja vähentää läpikulkuliikennettä Kirkkonummentiellä. Radan alittavalla uudella tieyhteydellä on myös poikkeustilanteissa toiminnallista merkittävyyttä, mikäli Kirkkonummentien rautatiesilta kuntakeskuksen ydinalueen ja Munkinmäen välillä on poissa käytöstä. Keskustan länsipuolinen uusi katuyhteys eli ns. liikealueen kehäyhteys muodostuu osaksi keskustan kehää, jolloin kehän sisäpuolella on mahdollista kehittää keskustaa paremmin kevyen liikenteen liikkumistavoitteiden mukaiseksi. Liikealueen kehäyhteys voidaan toteuttaa niin, että keskustan koulukeskus voi jatkaa toimintaansa nykyisellä paikalla. Kehäyhteys yhdistää Vanhan rantatien Nummitiehen ja edelleen rautatien alittavan uuden tieyhteyden ansiosta Munkinmäen alueelle.

11 11 Ydinkeskustan ulkopuolella on esitetty varautumista uuteen koilliskehään, joka lähinnä parantaa keskustan pohjoispuolisten alueiden yhteyksiä Kehä III suuntaan ja vähentää siten osaltaan Kirkkonummentien kuormitusta. Liikennemäärien muutokset eivät ole kuitenkaan mitoituksellisesti merkittäviä Kirkkonummentien kannalta. Uusi koilliskehä ei myöskään poista Vanhan rantatien läpikulkuliikennettä keskustan suuntaan, mutta se voi palvella uusia asuntoalueita sekä ajoneuvoliikenteen että joukkoliikenteen yhteytenä. Pitkällä tähtäimellä taajamarakenteessa varaudutaan keskustakehän täydentämiseen pohjoisella osalla ja koilliskehän tyyppiseen ulkokehään uusien kaava-alueiden myötä. Vastaavasti myös Kantatien eteläpuolella voidaan varautua nykyisten rannikolle suuntautuvien pistoteiden yhdistämiseen poikittaisella yhteydellä, joka parantaisi sisäisiä liikkumismahdollisuuksia kuntakeskuksen alueella. Joukkoliikenne Joukkoliikenneyhteydet palvelevat parhaiten alueen ulkoisia yhteystarpeita. Sekä bussi- että raideliikenne suuntautuu ensisijaisesti Helsingin suuntaan. Rantaradalla on varauduttu neljännen raiteen toteuttamiseen Kirkkonummelle. Palvelutasoa voidaan kehittää myös aikatauluja koordinoimalla ja lippujärjestelmän yhteistyöllä. Kirkkonummen asemaa kehitetään matkakeskuksena, jolloin bussi / juna -vaihdot helpottuvat ja samalla aseman yhteydessä voidaan parantaa liityntäpysäköinnin mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa joukkoliikenteen kehittäminen toteuttaa nykyistä paremmin liikennesektorin kestävän kehityksen yleisiä tavoitteita. Kevytliikenne Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen keskusta-alueella on mahdollista ajoneuvoliikenteen ohjautuessa keskustan kehäväylälle. Keskusta-alueella kehittämistoimenpiteissä painotetaan myös ympäristön viihtyvyysarvoja. Toimintojen hajauttaminen (Munkinmäki, Kirkkolaakso) edellyttää yhteyksien kehittämistä ajoneuvoliikenteestä erotettuna. Keskeinen Asematie voi palvella koko keskusta-alueen selkärankana yhteyksiä asemalle. Keskustan lievealueella ja haja-asutusalueilla kevyen liikenteen yhteyksiä kehitetään ensisijaisesti koulumatkojen ja työpaikka-alueiden yhteydessä sekä joukkoliikennepysäkeille. Kevyen liikenteen olosuhteita voidaan parantaa myös pistekohtaisilla ajonopeuden alentamistoimilla, joilla parannetaan myös liikenneturvallisuutta. 3.5 VIRKISTYS JA VAPAA-ALUEET Kuntakeskuksen kehittämistyön yhteydessä tehdyn asukaskyselyn mukaan kuntalaiset arvostavat kuntakeskuksen virkistyspalveluita ja viheryhteyksiä. Viime vuosien aikana Jolkbynjoen läntistä puolta eli ns. keskusurheilupuistoa on kehitetty merkittävästi. Jolkbynjokilaakson miljöö koetaan säilyttämisen arvoisena ja tärkeänä yhteytenä sekä pohjoisiin että kantatien 51 eteläpuoleisiin virkistysalueisiin. Tavoitteena on laatia suunnitelma Jolkbynjoen vesistön, miljöön, maisema-arvojen ja virkistyskäytön kehittämiseksi, kun alueen suunnittelusta on muodostunut riittävän laaja kokonaiskuva. Myös yhteyksiä Meikon virkistysalueille ja Syväjärven, Merikantvikin ja Humaljärven vesistöalueille pidettiin tärkeinä. Tärkeimpänä tavoitteena virkistys- ja vapaa-alueiden suhteen on säilyttää nykyiset viheryhteydet, jättää uusien aluevarausten väliin vapaita virkistysyhteyksiä sekä helpottaa radan ja kantatien estevaikutuksia vapaa-ajan alueilta toisille.

12 12 KUVA: Merkittäviä kehitettäviä reittejä, näkymiä ja miljöökokonaisuuksia.

13 NELIKENTTÄTARKASTELU Seuraavassa taulukossa on esitetty Kirkkonummen kuntakeskuksen maankäytön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat. Vahvuudet - Upeat vanhat historialliset kujat ja tiet: Överbyntie, Gesterbyntie, Volsintie, Vanha Rantatie sekä Kuninkaantien pätkä keskustassa - Loistavia mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle, tiivistämiselle ja uusille, houkutteleville asuntoalueille - Kuntakeskus hengittää joka suuntaan avoimet kauniit perinteiset peltomaisemat ja selänteiden reunat - Jolkbynjoen varsi säilynyt melko yhtenäisenä ja rakentamattomana! - Mittakaavaltaan hallittu rakennettu ympäristö kirkko ja tori keskellä kylää - Kerroskorkeudet hallinnassa kirkko näkyy kauniisti mm. Hangontielle asti - Keskeisen kävelyraitin eli Asematien kehittelyssä potentiaalia! - Hyvät ja kehittämiskelpoiset virkistysyhteydet - Urheilu- ja virkistystoiminnot keskustassa - Vahva paikallisidentiteetti mm. kylätunnelma ja kaksikielisyys Mahdollisuudet - Jolkbyjokilaakso kuntalaisten virkistyspuisto ja maisemallinen arvo - Kantatien 51:n eritasoliittymän alueen kunnostus maisemalliseksi portiksi taajamaan (vrt. Salo): kuntakeskuksen sisäänheittäjä ja ensivaikutelma kuntaan saapujalle ja ohiajavalle - Pikkukaupunki keskellä kulttuurimaisemaa (Kvarnbyån ja Jolkbynjoen laaksot, radanvarren peltoaukea, Heikkilän kalliot keskustaajaman selkeä rajautuminen!) - Uusi kuntayhteistyö kytkentä pääkaupunkiseutuun? - Keskustan toimijoiden yksituumaisuus liikealueen markkinointi ja tapahtumien organisointi - Kulttuuritilojen ja -toimintojen keskittäminen keskustaan kaikki ikäryhmät otettava huomioon - Maalaisuus ja väljä rakentaminen antaa omaleimaisuutta - Vireä, tiivis, elävä keskusta - ei korkeaa rakentamista, - Korkeatasoinen kaupunkirakentaminen elämyksellisyyden ja viihtyisyyden tae eli yleisilmeen parantaminen (puistot, kadunkalusteet, julkisivut, pinnoitteet, esteettömyys, valaistus, purkaminen jne.) - Toimivat liikenneyhteydet (joukko- ja liityntäliikenne, pysäköinti, risteykset, moottoritie, kevytliikenteen yhteydet) - Sijainti Helsingin seudulla ja keskustan vetovoimaisuuden vahvistaminen hyvä palvelukeskittymä eli monipuoliset palvelut ja työpaikkatarjonta, edellytykset yrittämiseen, tontteja yrittäjille Heikkoudet - Kuntakeskuksen toiminnot jossain määrin hajallaan - Kuntakeskus rakentamaton ja tilallisesti jäsentymätön monin paikoin - Kuntakeskuksen ulkoinen ilme huono keskeneräisyys ja epäsiisteys pistää silmään - Keskeinen Asematien kävelyraitti keskeneräinen ei saa tarvitsemaansa tukea rakennuksista eikä palveluista tai kaupan toiminnoilta - Radanvarsi, Nummitie ja Munkimänetie jäsentymätömiä ympäristökuva heikko junassa istuvalle - Sisäiset bussiyhteydet heikot - Linja-autoaseman ja rautatieaseman etäisyys liian pitkä - kevytliikenneyhteydet Prismaan ja Prismalta poispäin - Keskustassa vähän asuntoja sosiaalinen kontrolli vähäinen - Nuoriso- ja kulttuuritilojen puute Uhkat - Kirkkolaakson suunnitteluratkaisun suuri vaikutus taajamakuvaan - Jolkbyjokilaakson pirstoutuminen - Taajaman puuroutuminen, painopisteiden hahmottamisen vaikeus - Liika rakentaminen, tiiveys, korkeat ja rumat kerrostalot, kaupungistuminen, lähiöityminen - Maaseutumaisen viherilmeen häviäminen (pirstaloituminen, hajanaisuus, maiseman tuhoaminen) - Asukasluvun hallitsematon kasvu, palveluiden tarve ja puute, asuntojen kallistuminen, sosiaalisen rakenteen häiriintyminen - Liikennejärjestelyiden ja yhteyksien epäonnistuminen, moottoritien puute, liikenteellinen kaaos, puutteet sisäisissä ja ulkoisissa joukkoliikenneyhteyksissä, huono liikenneturvallisuus, parkkipaikkojen puute, ruuhkat, saasteet, melu - Hajanaisuus, keskustan autioituminen, palveluiden katoaminen (mm. kaupan keskittyminen suurmarketteihin ja Espoon vetovoima) perinteisten keskustatoimintojen näivettyminen - Tekemättömyys, toimimattomuus, pitkäjänteisyyden ja yhteistyön puute sekä ympäristörakentamisessa että alueen markkinoinnissa - Kulttuuritilojen ja -toimintojen unohtaminen

14 14 4 KIRKKONUMMEN JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 4.1 JOHDANTO Kirkkonummen kuntakeskuksen kehityskuva ja maankäytön tavoitteet ovat muokkautuneet asukkaiden, intressiryhmien ja päättäjien kanssa käytyjen keskustelujen kautta tiiviiseen muotoon. Kehityskuvalla osoitetaan punainen lanka ja johtoajatus kunnan ja kuntakeskuksen myönteiselle kehitykselle. Työssä on tarkasteltu tarkemman palvelurakenteen mitoitusselvityksen kautta (liitteenä) keinoja elävöittää kuntakeskustaa myös palveluiden ja elinkeinorakenteen uudistamisen kautta. Keskeisinä taustatietoina ovat olleet kunnassa jo aiemmin käydyt tavoitekeskustelut maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisestä. KUVA: Kuntakeskuksen liikennejärjestelmän tavoitteita ja virkistysyhteysverkko.

15 15 KUVA: Kuntakeskuksen maankäytön tavoitteita.

16 16 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Kuntakeskuksen kehittämisen painopisteenä tulee olemaan kaavoituksen, väestönkasvun ja palvelutuotannon hallittu kokonaisuus sekä taajamakuvan parantaminen. Keskeisenä kysymyksenä on väestönkasvun hallinta ja sen ohjaaminen yhdyskuntarakenteellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuntakeskuksen asukasluvun hallittu kasvu luo edellytyksiä nykyistä toimivampaan palvelurakenteeseen. Keskusta-alueelle ja sen lähiympäristöön tullaan kaavoittamaan keskustahakuista asumista, joista merkittävä osa on kerrostalo-, rivitaloja tiiviitä erillispientaloalueita. Kuntakeskuksen perinteistä liikealuetta kehitetään kävelykeskustana, jossa uusien kerrostalojen alimmat kerrokset pyritään osoittamaan pääsääntöisesti liiketiloiksi etenkin jos ne sijaitsevat vilkasliikenteisten jalankulkureittien varsilla. Nykyisen torin tuntumaan ja alueen kaupalliseksi veturiksi on syytä varautua esim. galleriatyyppisen kauppakeskuksen toteuttamiseen pitkällä aikavälillä. Vastapainona liike- ja asiointitoiminnan keskittymiseen kaupan suuryksiköihin liikealueen eteläisellä osalla, tulee kuntakeskuksen perinteisen liikealueen vetovoimaa parantaa synnyttämällä erikoiskaupan keskittymiselle toimintaedellytykset. Tätä tukee torin ja kirkon ympäristöön sijoittuneet ja sijoittuvat kulttuuripalvelut. Kirkon kaupunkikuvallista merkittävyyttä ei uudisrakentamisella saa kuitenkaan vähentää. Kulttuuripalveluiden kehittäminen ja toritoiminnan elvyttäminen ovat tärkeitä kuntakeskuksen virikkeisyydelle ja viihtyisyydelle. Kuntakeskuksen taajamarakennetta halutaan kehittää täydennysrakentamisen lisäksi myös viher- ja katualueita kunnostamalla sekä uusia kevytliikenne- ja virkistysyhteyksiä avaamalla. Nykyistä rakennuskantaa saneerataan, keskustan kävelyalueita kohennetaan ja taajamakuvaa ohiliikkujalle sekä radalta että kantatieltä katsottuna kehitetään omaleimaisena ja kauniina. Nykyiset taajamaa rajaavat kauniit metsäiset kallioalueet sekä avoimet pelto- ja niittyjaksot säilytetään mahdollisimman yhtenäisinä. Uudet ajoneuvoliikenneyhteydet tulevat palvelemaan entistä paremmin taajamakeskustan eri puolilla asuvia ihmisiä, jolloin voidaan keventää keskustan ruuhkaisten liikenneväylien kuormitusta. Joukkoliikenne, turvallisuusnäkökohdat ja liikkumisen esteettömyys otetaan huomioon liike- ja asuntoalueiden liikennesuunnittelussa ja kevyen liikenteen reittien suunnittelussa. Kuntakeskuksen alueella yleiskaavasta poikkeavat tavoitteet, kuten esim. uudet ja laajat asuntoalueet suunnitellaan osayleiskaavoin. Niiden avulla voidaan parhaiten vastata edellä lueteltuihin yhdyskuntasuunnittelun ja tavoitellun väestönkasvun haasteisiin, sillä uuden ja laajan asuntoalueen suunnittelussa on mahdollista vaikuttaa mm. julkisten palvelujen mitoittamiseen ja niiden rakentamisaikatauluun. Uusien alueiden asemakaavoittaminen on mahdollista toteuttaa kunnan päätöksillä vaiheittain. Lisäksi osayleiskaavoitettavien alueiden liikennejärjestelyt on syytä suunnitella yhteistyössä maankäyttösuunnittelun kanssa. 4.2 ASUNTOALUEET Eheän yhdyskuntarakenteen saavuttamiseksi ja haja-asutusluonteisen rakentamisen hillitsemiseksi kuntakeskuksen kehittämisen tärkeänä tavoitteena on tiiviimmän asuntotuotannon tehostaminen. Kaavoituksen painopistettä kohdistetaan korkealuokkaiseen kerrostalo- sekä rivija pientaloalueilla tiivis-matala asuntotuotantoon. Uudet asuntoalueet sijoitetaan kaupunkirakenteellisesti ja kuvallisesti suotuisiin paikkoihin juuttumatta liikaa maanomistusoloihin. Nykyisten asuntoalueiden luonnonläheinen elinympäristö säilytetään. Myös uusien asuinalueiden viihtyisä ympäristö ja kytkeytyminen viherverkostoon turvataan. Asuntoalueita kehitetään monipuoliseksi ja sosiaalisesti moniarvoisiksi niin, että uusien asuntoalueiden asuntotuotanto on monipuolista eri elämäntilanteissa oleville.

17 17 Keskustan palveluiden saavutettavuus ja maisemalliset arvot huomioiden merkittävänä uutena haasteena voidaan pitää Jolkbyn asuntoalueen metsäalueiden kaavoitusta asuinalueeksi. Gesterbyn, Lindalin, Ravalsin ja Finnsbackan alueilta löytyy tilaa vähäiselle täydennysrakentamiselle. Keskusta-aluetta tiivistetään korkealuokkaisella täydennys- ja uudisrakentamisella sekä ydinkeskustan että Kirkkolaakson keskustanpuoleisilla alueilla. Keskustan alueella on käynnissä useita asemakaavoitushankkeita. Kirkkonummen keskustaajaman uusia, vaiheittain kaavoitettavia asuntoalueita voidaan luonnehtia seuraavasti: Osayleiskaavoituksen 1. vaihe: Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava käsittää Vesitorninmäen ja ns. Jolkbynmetsän alueiden kaavoittamisen pääasiassa asumiseen. Vesitorninmäen tienoo liittyy selkeästi keskustan liikealueeseen, joten sen rakentaminen voi olla tehokkaampaa. Alueen rakennuskanta voisi painottua kerrostalo- ja rivitaloasumisen sekä ns. tiivis-matala rakentamiseen. Sen sijaan Jolkbyn pientaloalueen pohjoispuoleisen ns. Jolkbynmetsän rakentamistapa tullee olemaan pientalovaltaista. Uusia asukkaita arvioidaan tulevan noin kaksi tuhatta, tosin yksityiskohtaista väestötavoitetta ei ole asetettu. Mahdolliset muut täydennysrakentamiskohteet selvitetään erikseen lähiympäristön asettamien reunaehtojen mukaisesti ja ne saattavat lisätä uusien asukkaiden määrää. Erikseen mitoitettavia julkisia lähipalveluja lukuun ottamatta alue tukeutuu liikealueen palveluihin. Liikennejärjestelyt ovat myös yksi merkittävä suunnitteluhaaste. Osayleiskaavoituksen 2. vaihe: Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava käsittää keskustan pohjoispuolisen alueen Humaljärvelle saakka. Alueen pääkäyttötarkoitus tulee olemaan pientalovaltainen asuminen ja sen edellyttämät julkiset palvelut. Kaupallisten palvelujen osalta alue tukeutuu liikealueeseen. Alueen suunnittelussa on otettava erityisesti huomioon virkistystarpeet, alueen maankäytön vaikutukset Humaljärveen ja sen ranta-alueeseen sekä liikennejärjestelmään. Asukaslukutavoitetta ei ole asetettu. Osayleiskaavoituksen 3. vaihe: Kuntakeskuksen 3. vaiheen osayleiskaava tulisi sijoittumaan keskustan länsipuolelle. Sitä koskevia tavoitteita ei ole asetettu ja alueen suunnittelu vaikuttaa epätodennäköiseltä pitkään aikaan. Muut kuntakeskuksen tuntumassa sijaitsevat kaavoitettavat tai suunniteltavat asuntoalueet: Heikkilän osayleiskaava: Heikkilän osayleiskaavan alueella lisätään täydennysrakentamista. Myös tällä alueella on tavoitteena täydennysrakentaminen. Merkittävimmät uudisrakentamiskohteet ovat nykyisen kerrostaloalueen eteläpuoli ja Laajakallion suunta. Tavoitteena on alueen sisäinen toimiva liikennejärjestelmä ja kunnan omien maiden hyödyntäminen asuntotuotantoon. Heikkilän arvokkaan rakennetun ympäristön takia täydennysrakentaminen on syytä tutkia tarkasti. Alueen asukkaat tukeutuvat keskustan kaupallisiin palveluihin. Uusia asukkaita muuttanee Heikkilään lähes tuhat.

18 18 Drusibackenin alue: Heikkilän itäisten osien tavoin Drusibackenin aluevaraus tukeutuu sekä Laajakallion lähipalveluihin että Tolsan rautatiepysäkkiin. Vaikka alueella on jo nykyisin jonkin verran pientaloasutusta, ei sen lopullista maankäytön käyttötarkoitusta ole tässä vaiheessa selvitetty, koska alueen toteuttamisen edellytyksenä on kantatien 51 rakentaminen moottoritieksi Espoosta Kirkkonummelle. Alue on syytä suunnitella osayleiskaavana, jos tavoitteena on alueen toimintojen, siis etenkin asumisen tehostaminen yleiskaavasta. Bro-Kolsarin osayleiskaava: Bro-Kolsarin osayleiskaavan pohjalta toteutetaan kuntakeskuksen tuntumaan uusi laaja asuntoalue. Asemakaavoitus tehdään vaiheittain ja lopputilanteessa uusia asukkaita tulee olemaan Alueelle rakennetaan lähipalveluja (koulu ja päiväkoti). Alueen toteuttaminen tukee kuntakeskuksen palvelujen monipuolistamista. Abrasinmetsän alue: Abrasinmetsän aluevaraus kytkeytyy Bro-Kolsarin asuntoalueeseen. Julkisilta lähipalveluiltaan se tulee osittain tukeutumaan Kolsarin lähipalveluihin, mutta kaupalliset palvelut haetaan kuntakeskuksen liikealueelta. Abrasinmetsän liikennejärjestelyt kantatielle 51 edellyttävät mahdollisesti yleiskaavasta poikkeavia ratkaisuja. Myös tämän alueen suunnittelu on järkevintä laatia osayleiskaavana mm. asuntoalueiden ja liikenneverkon toiminnallisuuden selvittämiseksi. Uusi asuntoalue tullee olemaan pientalovaltainen. 4.3 PALVELUT JA TYÖPAIKKA-ALUEET Tavoitteena on vahvistaa kuntakeskuksen vetovoimaa ja luoda viihtyisä, hyvät palvelut tarjoava, pienkaupunkimainen kuntakeskus. Keinoja ovat keskustan asukasmäärän kasvattaminen, uusien työpaikkojen luominen sekä uusien palvelujen saaminen keskustaan. Kirkkonummesta muodostuu seudullisesti vetovoimainen palvelu- ja viihtymiskeskus. Kuntakeskus tarjoaa kaikille ikäryhmille turvallisen, viihtyisän ja elämyksellisen kaupunkikokemuksen. Julkiset palvelut Tavoitteena on tarjota kuntalaisille muuttuvien tarpeiden mukaan painottuvat ja kehittyvät, laadullisesti kilpailukykyiset palvelut. Palvelutaso mitoitetaan huomattavan suureen seudulliseen väestönkasvuun varautuen. Keskeisiä julkisten palvelujen kehittämishankkeita, joihin osayleiskaavassa varaudutaan, ovat koulukeskuksen siirto ja koulujen laajennukset, kulttuuri- ja konserttitalon eli ns. juhlatalon rakentaminen, kunnantalohanke (palvelujen siirto yhteen rakennukseen ydinkeskustassa) sekä terveyskeskuksen laajennus. Kirkkonummen rautatie- ja linjaautoaseman yhdistäminen parantaa toteuduttuaan kuntakeskuksen joukkoliikennepalveluja. Kaupan palvelut Kirkkonummen ja sen markkina-alueen väestönkasvu sekä yksityisen kulutuksen kasvu ovat perusta Kirkkonummen kuntakeskuksen kaupalliselle kehittämiselle. Kuluttajien ostovoiman synnyttämä kulutuskysyntä tuottaa liiketilatarvetta, joka täytyy tyydyttää joko rakentamalla uusia liiketiloja tai lisäämällä ja tehostamalla nykyisten myymälöiden myyntiä. Vuoteen 2010 mennessä liiketilan lisätarve on Kirkkonummella yhteensä k-m 2, josta keskustan ulkopuolelle sijoittuvaa on noin kolmasosa. Kirkkonummen alueella on runsaasti rakentamatonta yritystoimintaan kaavoitettua kerrosalaa, mutta valtaosa siitä sijaitsee yksityisten omistamilla mailla. Keskustan rakenne suosii työpaikkatoimintojen sijoittamista radan ja kantatien 51 väliin, joka on myös asukaskyselyn mukaan

19 19 paras paikka ko. toimintojen sijoittamiselle. Munkinmäen alue soveltuu myös tilaa vievän erikoiskaupan tarpeisiin. Market korttelit ovat niin ikään sijoittuneet ja sijoittumassa kantatien 51 tuntumaan. Kaupallinen painopiste säilyy ja vahvistuu ydinkeskustassa. Perinteisellä liikealueella parannetaan erityisesti erikoiskaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä varaamalla alueita kaupan palveluille. 4.4 VIRKISTYS JA VAPAA-ALUEET Kuntalaiset arvostavat Kirkkonummen nykyisiä virkistysyhteyksiä ja alueita. Viheralueista merkittävämmiksi nousivat Kirkon lähiympäristö, Jolkbyjoen varren ympäristö, Meikon, Peuramaan ja Syväjärven ympäristöt. Kuntakeskuksen suunnittelussa halutaan korostaa Jolbyjoen varren merkitystä pohjois-eteläsuuntaisena vihernauhana, joka parhaimmillaan yhdistyy kantatie 51:n eteläpuolisiin alueisiin radan ja kantatien alittavilla alikulkuyhteyksillä. Jolkbynjoen varrella sijaitsevaa keskusurheilupuisto on osa kuntakeskuksen läpi kulkevaa vihernauhaa, jonka virkistysaluekokonaisuutta kehitetään kasvavan väestön tarpeiden mukaan. Jokivarsilaakson kehittäminen toteutetaan erikseen laadittavan suunnitelman pohjalta ja siinä otetaan huomioon myös maankäytön tulevaisuuden tarpeet kuten esim. riittävät liikunta-aluevaraukset ja kevyen liikenteen yhteydet liike- ja asuntoalueille. Säteittäiset viheryhteydet kuntakeskuksesta eri suuntiin on varmistettava kaavoituksessa viheraluevarauksin (kts. s. 14 kartta). Metsäiset kalliorinteet kuntakeskuksen ympäristössä halutaan säilyttää ehjinä maisemarajauksina. 4.5 LIIKENNEVERKKO Liikenneverkon kehittämisessä pääpaino on keskustan ja taajama-alueiden liikkumisympäristön kehittämisessä sekä työmatkaliikenteen toimivuuden ja sujuvuuden turvaamisessa. Joukkoliikenteen yhteyksien lisäksi parannetaan terminaalitoimintoja ja liityntäpysäköintimahdollisuuksia Kirkkonummen aseman yleissuunnitelman toteuttamisen yhteydessä. Uusilla asuntoalueilla ja liikenneväylien parantamisen yhteydessä huolehditaan ympäristömelun hallinnasta. Liikenneverkolliset tavoitteet on kirjattu sivun 14 kartassa. Ajoneuvoliikenteen tärkeimpinä väylinä parannetaan ensisijaisesti kantatie 51 moottoritieluokkaiseksi Kirkkonummelle ja Kirkkonummentien liikenneolosuhteita. Keskustan katuverkkoa parannetaan vaiheittain. Liikealueen kehätie turvaa ydinalueen saavutettavuuden säteittäisiltä pääväyliltä eri suunnista. Pysäköintijärjestelyt ohjataan kehätieltä, jolloin ydinalueen keskeiset osat voidaan rauhoittaa kevyelle liikenteelle. Pysäköinnin sijoittaminen korttelialueiden yhteyteen ja osin maan alle vapauttaa samalla pihatiloja asukkaiden ulko-oleskeluun. Samalla autopaikat voidaan järjestää valvottuun ja säältä suojattuun tilaan. Ydinkeskustan rauhoittaminen, kävelykeskustan kehittäminen ja keskustaan johtavien kevyen liikenteen väylien jatkuvuuden turvaaminen parantaa sekä päivittäisten kulkutarpeiden että vapaa-ajan liikkumisen mahdollisuuksia. Sujuvat ja helppokäyttöiset kevyen liikenteen yhteydet vähentävät myös osaltaan ajoneuvoliikkumisen tarvetta. Liikenneverkossa varaudutaan maankäytön laajentumiseen nykyisen taajama-alueen ulkopuolelle (mm. osayleiskaavavaiheet 1,2 ja 3), jolloin maankäytön kehittyessä vaiheittain toteutettavat kehäyhteydet turvaavat myös poikittaiset liikkumistarpeet. Kehäyhteydet (asuntoalueiden kehä ja kuntakeskuksen ulkokehä) palvelevat lisäksi ydinkeskustan ohittavaa liikennettä ja vähentävät ruuhkautumista ydinalueen katuverkossa. Yleiskaavan mukaisen koillisen kehätien lisäksi taajaman länsipuolelle syntyy uuden maankäytön myötä keskusta-aluetta palveleva

20 20 asuntoalueiden kehäyhteys ja myöhemmin kauemmaksi Vuohimäen risteykseen tukeutuva kuntakeskuksen ulkokehä. Kehäyhteyksiä on syytä tutkia tarkemmin myös kantatie 51:n eteläpuolella. Tulevaisuudessa varaudutaan nykyisten rannikolle suuntautuvien pistoteiden yhdistämiseen poikittaisella yhteydellä, joka parantaisi sisäisiä liikkumismahdollisuuksia myös kuntakeskuksen eteläisillä alueilla. Liikenteen sujuvuuden parantaminen ja eri kulkumuotojen palvelutason parantaminen vähentää liikenteessä liikkujien kustannuksia niin henkilö- kuin tavaraliikenteen osalla. Joukkoliikenteen yhteistyöllä voidaan vaikuttaa myös sekä matkaketjujen sujuvuuteen että työmatkaliikenteen kustannuksiin. Kuntakeskuksessa keskitytään kevyen liikenteen yhteyksien ja niiden ympäristön parantamiseen sekä pysäköintipaikkojen tarjonnan järjestämiseen. Liikealuetta kehitetään viihtyisänä kävely-ympäristönä. Keskeiset kehittämistoimenpiteet: Kantatien 51 parantaminen moottoritietasoiseksi Uusi keskustan läntinen yhteys kantatielle 51 varmistaa keskustan toimivuuden myös poikkeustilanteissa Liikealueen kehätiellä rauhoitetaan ydinkeskustaa ja parannetaan sen ympäristöä kävelypainotteiseksi. Aseman yleissuunnitelman mukaisella toteutuksella parannetaan joukkoliikenteen palveluja. Kevyen liikenteen verkon kehittämisellä edistetään lähiliikkumista ja parannetaan liikenneturvallisuutta. Kehäväylillä varaudutaan vaiheittaisten osayleiskaava-alueiden käyttöönottoon.

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Moottoritien liittymät yritysalueina?

Moottoritien liittymät yritysalueina? Moottoritien liittymät yritysalueina? TULEVAISUUDEN YRITYSALUEET SALOSSA 9.10.2013 Kaavoitusins. Timo Alhoke Yleiskaavallinen rakennemalli Keskusta Keskustavyöhyke Aluekeskukset Perniö ja Suomusjärvi Palvelukylät

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta KUNTAKESKUKSEN 1. VAIHEEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Selostus 0421-C4144 30.1.2006. liittyy piirustukseen 2854

Kirkkonummen kunta KUNTAKESKUKSEN 1. VAIHEEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Selostus 0421-C4144 30.1.2006. liittyy piirustukseen 2854 KUNTAKESKUKSEN 1. VAIHEEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Selostus 0421-C4144 30.1.2006 liittyy piirustukseen 2854 Hyväksytty kunnanhallituksessa 9.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Kuntakeskuksen 1. vaiheen oyk 1 1 PERUS-

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1 UUSI OHJ MNKÄÖN KEHISKUV J RKENNEMI VOIEE Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 IM 1 avoitteet tavoitteet on määritelty vyöhykkeittäin lähtötietojen ja vuorovaikutuksessa saadun palautteen perusteella

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Sipoon Jokilaakson ja Nikkilän sijainti Helsingin keskustaan 35 km, Porvooseen noin 25 km ja Keravalle noin 10 km Kerava-Porvoo radan varrella Joukkoliikenneyhteydet Nikkilästä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Maankäytön strateginen ohjaaminen: Oikean välineen valinta MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Miten toimii jatkuvasti päivitettävä yleiskaava Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Oikeusvaikutteinen,

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot