4/2011. Yrittäjäehdokkaita Vaali-illassa. Tässä numerossa: Kuopion Yrittäjien jäsentiedote. Kannen kuvateksti.

Transkriptio

1 Kuopion Yrittäjien jäsentiedote 4/2011 Kannen kuvateksti. Yrittäjäehdokkaita Vaali-illassa Lue lisää sivulta 4. Kuvassa (vas.) Riitta Korhonen, Antero Peiponen, Sirpa Alho-Törrönen ja Jaakko Kekoni. Kuva: Jarmo Seppälä Tässä numerossa: Kuopio aloittaa yritysvaikutusten arvioinnin s. 2 Opiskelijasta yrittäjäksi s. 6 Taitaja-tapahtuma näkyy katukuvassa s. 9 Toimintakalenteri s. 13

2 Uusi toimintatapa parantamaan yrittäjyyttä Kuopion kaupunki aloittaa päätöstensä yritysvaikutusarvioinnin Kuopion kaupunki aloittaa yritysvaikutusten arvioinnin päätöstensä ja niiden valmistelun yhteydessä. Kaupunginvaltuusto päätti viime marraskuussa käynnistää yrittäjäjärjestöjen peräänkuuluttaman uuden käytännön. Se tulee Kuopiossa käyttöön asteittain toukokuun alusta. Kuopion palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen ja elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen kertovat, että yritysvaikutusten arviointi parantaa hallinnon kykyä ottaa huomioon elinkeinoelämän tarpeet ja näkökohdat päätöksenteossa. Se lisää päätösten valmistelussa systemaattista etukäteiskeskustelua kaupungin ja yritysten kesken, poistaa tiedonpuutteesta johtuvia virheratkaisuja sekä lisää kaupungin vetovoimaa yritysmyönteisenä sijaintipaikkana. Vapaamuotoista valmistelijan arviointia Heikki Ryynänen korostaa, ettei yritysvaikutusten arviointi saa lisätä hallintobyrokratiaa eikä vaikeuttaa päätöksentekoa. - Siksi yritysvaikutusarviointiin ei esimerkiksi liity määrämuotoisia lomakkeita. Se on vapaamuotoinen sanallinen tiivistelmä, jonka laajuus vaihtelee kulloisenkin päätöksen merkittävyyden mukaan. Yritysvaikutusarviointiin ei ole yhtä oikeaa tai väärää tapaa. - Lähtökohtana on, että päätösten valmistelija pohtii ammattitaitoonsa ja elämänkokemukseensa perustuen päätöksen yrityskytkentöjä. Samalla hän pyrkii tunnistamaan ja arvioimaan päätökseen liittyvät yritysvaikutukset, kuulemaan tarvittaessa asianosaisia sekä miettimään, miten negatiivisia yritysvaikutuksia voidaan minimoida ja positiivisia vahvistaa. Tyypillisesti yritysvaikutusarviointi on muutaman lauseen tiivistelmä, jossa valmistelija esittää pohtimansa yritysvaikutukset ja niihin mahdollisesti liittyvät toimenpiteet, sanoo Jarmo Pirhonen. Yritysvaikutusten arviointi on hänen mukaansa tehtävä ainakin silloin, kun päätös voi vaikuttaa esimerkiksi yritysten kustannuksiin, investointeihin, kasvuun, liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen tai muuhun päivittäiseen toimintaan. - Kehitämme arviointijärjestelmää jatkuvasti. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yritysvaikutusten arviointi on itsestään selvä ja luontainen osio kuopiolaisessa päätöksenteossa. Valmennuksessa määritellään kullakin palvelualueella tyypillisesti yritysvaikutusmenettelyyn otettavat asiat. Arviointimenettely ulottuu koko kaupunkikonserniin vuoden 2012 alussa, sanoo Jarmo Pirhonen. Luottamushenkilöille lisää päätöksenteon taustaa Yrittäjyysvaikutusarviointia koskevaan kysymykseen Kuopion kaupunginvaltuustoryhmien puheenjohtajista ainoana vastannut Taisto Toppinen (kok) pitää uutta toimintatapaa hyvänä, koska sen ansiosta myös luottamusmiehet huomaavat päätösten yritysvaikutukset ja siitä tulee osa päätöksentekoon liittyvää keskustelua. Hän pitää tärkeänä, että erityisesti kaavoituksessa ja kaupunkirakenteen toteutuksessa otetaan huomioon yritysten tarpeet. Nopeus ja suoraviivaisuus päätöksenteossa ei valitettavasti aina onnistu valitusten takia. Yritysvaikutusten arvioinnin merkitystä kuvastaa Toppisen mukaan, että esimerkiksi perusturvan (ent. sosiaalitoimi) palvelualueella palvelujen ostot ovat tämän vuoden talousarviossa 47,1 milj. euroa ja kaupungin omat henkilöstökulut 41,8 miljoonaa. - Tämä tarkoittaa kasvavaa yhteistyötä yritysten kanssa. Palvelualueelle pitää syntyä merkittävää yritystoimintaa, jossa on riittävästi vaihtoehtoja ja kilpailua. Sama koskee terveyspalveluita. Teksti: Ilpo Lommi Pitkäjänteisen työntulosta! Yritysvaikutusten arvioimisen saaminen osaksi päätöksen tekoa on vuosia ollut koko yrittäjäjärjestön ja Kuopion Yrittäjien edunvalvonnan painopistealueena. On hienoa, että tämä asia etenee nyt Kuopiossa ja vielä suurista kaupungeista ensimmäisten joukossa! Jatkossa Kuopion Yrittäjien tehtäväksi jää vaikutuksen arvioinnin seuraaminen ja tarvittaessa arvioinnin konsultoiminen. Toinenkin pitkään yrittäjäjärjestön kärkihankkeena ollut asia on nyt menossa vauhdilla eteenpäin, kun palvelusetelin käyttöönoton laajentumista uusille alueille ollaan suunnittelemassa. Näin sen juuri pitää mennä: asiakas päättää mistä ostaa, yrittäjä pääsee oikeasti kilpailemaan omilla vahvuuksillaan, eli laadulla ja yhteistyö kaupungin ja palveluntuottajan välillä sujuu kitkattomasti! Hyvä Kuopio! Kuopion Yrittäjät Edunvalvontavaliokunta 2 4/11

3 4/2011 Piäkirjoitus Noora Kivi puheenjohtaja Kuopion Yrittäjät ry Yritysvaikutusten arviointi alkaa Uusi kevät on tullut nyt myös päätöksentekoon. Maaliskuun vierailulla kaupungintalolla sain kuulla kahvien lomassa mieluisia uutisia kaupunginjohtaja Paroselta, palvelualuejohtaja Pirhoselta ja elinkeinojohtaja Ryynäseltä. Ensimmäiset yritysvaikutusten arvioinnit ovat nähneet päivänvalon Kuopiossa. Hienoa, nyt päästään siis jo suoraan puheista tekoihin! Pöydällä oli tutkailtavana muutama esityslista, joissa omana kohtanaan löytyi esittelijän valmistelema yritysvaikutusten arviointi. Tässä oli nyt konkreettinen osoitus kaupungin aidosta pyrkimyksestä tehdä Kuopiosta todella yritysystävällinen kaupunki. Uuden toimintatavan myötä voimme odottaa esittelijöiltä myös suoria yhteydenottoja meihin yrittäjiin, jotta arvioinnin teko ei jäisi pelkästään teoreettiseksi. Avoin keskustelu tekee yritysvaikutuksen arvioinnista varmasti hedelmällistä. Puheista tekoihin joutuu siirtymään pian myös valittu porukka Arkadianmäelle. Yrittäjien välisissä keskusteluissa tunnutaan kovasti pohdittavan saadaanko läpi myös yrittäjäehdokkaita. Se ei liene meille kenellekään pahasta, jos näin kävisi. Pidetäänpä porukalla huolta siitä, että se mahdollisuus on edelleen olemassa. Seuraavan Yrtin ilmestyt - tyä tämäkin asia on sitten vihdoin selvä. Yrtti on Kuopion Yrittäjät ry:n jäsentiedote, joka vuonna 2011 ilmestyy 9 kertaa. Toimitus Päätoimittaja puheenjohtaja Noora Kivi Kuopion Yrittäjät ry:n tiedotusvaliokunta Hallitus 2011 Noora Kivi, puheenjohtaja Lakeland Lines Oy/Kuopion Roll Risteilyt Leena Heikkinen, valmennusvaliokunnan pj Kirjasto Kahvila, Talli Kahvila Mika Hoffren Oy IW-Net Ltd Image World Saara Julkunen Idapo Oy Tiina Jussila, talousvastaava Tilisakut Oy Marko Luostarinen, varapuheenjohtaja Taksi Marko Luostarinen Tmi Marja-Leena Martikainen Mannekiiniklubi Mandi Ky Antero Peiponen, varapuheenjohtaja, edunvalvontavaliokunnan pj Autokoulu Peiponen Oy Jyrki Sarkkinen, järjestövaliokunnan pj, vaalivaliokunnan pj Asianajotoimisto Karvinen, Sarkkinen & Sallinen Ky Jarmo Seppälä, tiedotusvaliokunnan pj Viestintä J. Seppälä Kirsi Räsänen, sihteeri Toimisto; ilmoitusmyynti ja aineistot Toiminnanjohtaja Kirsi Räsänen kirsi.rasanen@yrittajat.fi Puh Haapaniemenkatu 40, Kuopio Ilmestymisaikataulu 2011 Yrtti 5 viikko 19 aineisto 6.5. Yrtti 6 viikko 32 aineisto Yrtti 7 viikko 37 aineisto 9.9. Yrtti 8 viikko 41 aineisto Yrtti 9 viikko 45 aineisto Painopaikka Kuopion Liikekirjapaino Oy 4/11 3

4 Kuopion Yrittäjien uudet jäsenet ajalta Yritys FC Automation Oy Iivarinen Hannu JK-Rakennuspalvelu Kolmoisagentti Oy Kuopio Trainer Kuopion koti10 Oy LSH-Group Oy Mac Corner Finland Maestra Finland Oy Marja Sirvio Mediatoimisto Sivudesign Ky Puuni Rakennus Oy Vuorivasara Suomen Lapsenlikka Oy T.mia Markkanen Mia Vanha Apteekki/Jynkän Apteekki Vesnom Oy Toimiala Teollisuudenkunnossapito Tieliikenteen tavarankuljetus Rakentaminen uudis/korjaus Agentuuri Personal trainer/liikuntaohjaus ja yksilövalmennus Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Rakennuspuusepänasennukset ATK-tuotteiden koulutus ja konsultointi Lauluhyvinvointipalvelut Sisustustekstiilien valmistus Mainostoimisto Mittatilauskalusteet ja valaisimet Sisustusremontointi/ikkunaremontit/ilmastointiasennukset Lastenhoitopalvelut Parturi-kampaaja Apteekit Lvi-tekniikkaan ja muuhun talotekniikkaan liittyvien tuotteiden ja palvelujen maahantuonti, valmistus, markkinointi ja asennus. Vaalitentissä yrittäjän asialla Konkreettista tukea erityisesti pienyrityksille ja yrittämisen esteitä pois! Yritysten toimintaedellytykset olivat luonnollisesti kuopiolaisten yrittäjäehdokkaiden pääteemoja Kuopion Yrittäjien järjestämässä eduskuntavaaliehdokkaiden vaalitentissä. Vaalitentissä Sirpa Alho-Törrönen (kok) korosti muun muassa työllisyyskysymyksiä, yrittäjyyden toimintaedellytysten turvaamista ja terveyspalvelujen kohentamista. Myös vanhemmuuden kustannukset pitää hänen mukaansa jakaa yrityksiltä enemmän koko yhteiskunnan vastuulle. Jaakko Kekoni (kok) pelkisti tavoitteensa kansanedustajana saada työllisyyden ja yrittäjyyden esteet nurin. Kekoni kiinnitti huomiota myös väyläverkoston huonoon kuntoon, mikä hänen mukaansa on yksi kiireellisimmistä parannuskohteista ja vaikuttaa merkittävästi myös yritysten kilpailukykyyn. Myös Riitta Korhonen (kok) esitti yrityslainsäädännön kehittämisen tärkeyttä ja mainitsi erityisesti omaa alaansa sivuavan rakentamisen lainsäädännön. Korhonen muistutti myös työllistämisen merkityksestä: - Jos kaikki yksinyrittäjät palkkaisivat yhden työntekijän, se merkitsisi uutta työpaikkaa. Antero Peiponenkin (kesk) lupasi kansanedustajaksi tultuaan kannustaa erityisesti yksinyrittäjien työtä ja ensimmäisen työntekijän työllistämiskustannusten kohtuullistamista. - Yksinyrittäjyydestä työnantajayrittäjyydeksi, Peiponen esitti. Kysymyksiä kerrakseen Vapaamuotoisten teesiesittelyjen lisäksi vaali-illan juontaja, Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Noora Kivi kävi läpi tuhdin kysymyspaketin ja tenttasi vastaukset jokaiselta ehdokkaalta. 4 4/11

5 Vastauksissa ehdokkaiden näkemykset tulivat selvästi esille ja osoittivat yleisölle, miten moneen asiaan kansanedustajaehdokkaan on perehdyttävä tai mihin hänellä on ainakin oltava jonkinlainen mielipide mietittynä. Kivi kyseli ehdokkaiden näkemyksiä esimerkiksi eläkkeistä, julkisen palvelun yksityistämisestä, ansioverotuksesta, pääomatuloista ja ruuan alv:sta. Huomiota sai myös päivähoitokysymys, ydinvoima ja Nato-jäsenyys. Kovin suuria näkemyseroja näiden ehdokkaiden kesken ei esillä olleista asioista ollut. Myös paikalla ollut yleisö oli ehkä hieman vaisuhkoa eikä laittanut ehdokkaita lujille. Yrittäjäyleisöä toki muun muassa puhuttivat vanhemmuuden kustannukset erityisesti naisia työllistävissä yrityksissä sekä subjektiivinen päivähoito ja sen järjestelmän väliinputoajat. Tilaisuudessa paikalla olleiden kansanedustajaehdokkaiden lisäksi Kuopion Yrittäjien jäsenistä ehdokkaina eduskuntavaaleissa ovat perussuomalaisten Hannu Heiskanen ja kokoomuksen Mikko Mäntyniemi. Lisätietoja ehdokkaista: > Eduskuntavaalit 2011 Pohjois-Savossa poikkeuksellisen paljon yrittäjäehdokkaita Neljätoista Savon Yrittäjien jäsentä on ehdokkaana pidettävissä Eduskuntavaaleissa, heistä kuusi on kuopiolaista. Ehdokkaista kokoomuslaisia on kuusi, keskustalaisia kolme, perussuomalaisia kolme, vasemmistoliittolaisia yksi ja Köyhien Asialla -puolueesta yksi. Neljä vuotta sitten pidetyissä vaaleissa oli ehdokkaana viisi Savon Yrittäjien jäsentä, joista valituksi tuli yksi. Tuolloin ehdokkaista kolme edusti Kokoomusta, yksi Kristillisdemokraatteja ja yksi Keskustapuoluetta. Yrittäjäehdokkaiden suuri määrä kertoo mm. siitä, että yrittäjyys on arvossaan ja että päätöksentekoon tarvitaan nykyistä enemmän yrittäjäosaamista. Viimeisten Nokia-uutisten valossa on helppo nähdä, ettei tulevaisuutta voi rakentaa pörssiyhtiöiden varaan. Jatkossa uudet työpaikat syntyvät suomalaisiin pk-yrityksiin. Päätökset tehdään NYT! Varmista että yrittäjillä on hyvä olla Suomessa. Suomalainen hyvinvointi tarvitsee yrittäjyyttä, joka pitää tuotannon ja palvelut vahvoina ja kilpailukykyisinä. Menestyksellinen yrittäminen kasvattaa verotuloja ja pitää yhteiskunnan elinvoimaisena. Siksi verotuksen tulee ohjata ja rohkaista yrittäjiä työllistämään ja kasvattamaan omaa toimintaansa. Tarvitsemme yhteiskunnan, joka antaa yrittäjän työllistää. Tämä edellyttää joustoja, joilla otetaan huomioon sekä yrittäjän että työntekijän yksilölliset tarpeet ja tilanteet. Suomi voi toimia vain, jos töille löytyy tekijöitä. Hyvällä koulutuksella on turvattava työvoiman määrä ja osaamisen laatu. Kuntien tulee nähdä yritykset kumppaneina hyvinvoinnin rakentamisessa. Kun palvelut tuotetaan yhdessä paikallisesti, niin jokainen voittaa eniten veronmaksaja itse. Hyvinvointimme perusta on elinvoimainen, monipuolinen ja moniarvoinen yritystoiminta. Siksi tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät yrittäjyyttä. Tutustu kevään Eduskuntavaalien tärkeisiin teemoihin ja katso ehdolla olevat jäsenyrittäjät: 4/11 5

6 Keskustelutilaisuus 13. huhtikuuta Savonia amk:lla Opiskelijasta yrittäjäksi tarjolla kiintoisa tulevaisuus? Yrittäjät ikääntyvät, mistä saadaan uusia tekijöitä jatkamaan toimintaa tai perustamaan uusia yrityksiä? Mitä mahdollisuuksia yrittäjyys tarjoaa nuorille ja miten sen käynnistämistä tuetaan? Kuopion Yrittäjät sidosryhmineen järjestää aiheesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden 13. huhtikuuta Savonia amk:lla. Pk-yritysbarometrin mukaan yrittäjien ikärakenne on selvästi vinoutuneempi kuin palkansaajien. Kuopion Yrittäjien jäsenistöstä vuotiaita on 32,2 prosenttia ja yli 60-vuotiaita 12,7 prosenttia. Savon Yrittäjien jäsenistöstä yli 60-vuotiaita on vieläkin enemmän, 14,4 prosenttia. Tulevina vuosina Kuopio ja koko maakunta tarvitsee paljon uusia yrittäjiä, joten on tärkeää herättää nuorissa opiskelijoissa ajatus yrittäjyydestä uravaihtoehtona. Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Jussi Tuovinen, työvoimaohjaaja Jari Koskinen työ- ja elinkeinohallinnosta, Ely-keskuksen yrityspalvelupäällikkö Jari Vitikainen, Finnveran aluejohtaja Tarja Eskelinen sekä pankinjohtaja Pasi Laitinen Nordea Pankista. Tilaisuuden juontaa Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Noora Kivi. Harjoittelu tai opinnäyte voi johtaa yrittäjäksi Kuopion Yrittäjien järjestämässä tilaisuudessa Savonia amk:n Sairaalakadun kampuksen auditoriossa 13. huhtikuuta klo herätellään nuorten kiinnostusta yrittäjyydestä uravaihtoehtona. Samalla pohditaan, miten noin 50-vuotiaiden yrittäjien olisi tärkeää suunnitella ajoissa yritystoiminnan lopettamista ja jatkajan etsimistä. Yksi tilaisuuden teemoista on, kuinka opiskelijat työharjoittelun tai opinnäytetyön avulla voivat tutustua yritykseen, johon mahdollisesti voisivat jatkossa siirtyä yrittäjäksi. Savonia amk:n vararehtori Riitta Rissanen esittelee tilaisuudessa työharjoittelu- ja projektityömahdollisuuksia. Ammattiosaajasta yrittäjäksi hanke/yes NYT -hanketta valottaa Yrjö Olkkonen Savon Koulutuskuntayhtymästä. Tilaisuudessa Inflown Oskari Uotinen ja Audiogravity Oy:n Petteri Kallio kertovat, kuinka heistä tuli yrittäjiä. Seppo Tuovinen Eristyspalvelu Tuovisesta puolestaan kertoo, miten hän löysi yritystoiminnalleen jatkajan. Yrittäjän kumppanit paikalla tentattavina Yrittäjien kumppaniorganisaatioita tilaisuudessa edustavat Osuva-palvelun projektipäällikkö Arto Nykänen, 6 4/11

7 Myynnin johtaminen, uusi osaamisalue Itä-Suomen yliopistossa Myynnin johtaminen on uusi akateeminen ja ammatillinen osaamisalue Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella. Tämä on hienoa, sillä myynti on ollut pitkään markkinoinnin osa-alue yliopistomaailmassa. Sen sijaan yrityksissä ajatellaan, että myyntiosaaminen on yksi liike-elämän tärkeimmistä taidoista. Monen toimitusjohtajan ajasta menee pääosa haastavaan ja monimutkaiseen myyntiin. Onnistuminen vaatii johtajalta kykyä luoda hyvää yhteistyön ilmapiiriä ja halua johtaa monenlaisia verkostoja. Myynnin johtamisen opetus toteutetaan ESR-hankkeena, joka on saanut rahoituksen Pohjois-Savon Ely-keskukselta ja maakunnallista rahoitusta Pohjois-Savon liitolta. Yliopiston oppilaitoskumppaneina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Hankkeen tavoitteena on kehittää pohjoissavolaista myynnin osaamista välisenä aikana. Tarkoituksemme on rakentaa myynnin johtamisen kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa yhdessä korkeakoulujen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Samalla kauppatieteiden laitos kehittää myynnin johtamisen tutkimusta. Myynnin johtamisen opiskelijat saavat valmiuksia työskennellä monenlaisissa asiakaspalvelutehtävissä kuten huippumyyjänä, myyntitiimin vetäjänä, myynti päällikkönä, myyntijohtajana tai yrittäjänä. Opinnoissa tutustutaan menetelmiin ja työkaluihin, joiden avulla yritykset kasvattavat tuloksellista myyntiään globaaleilla markkinoilla. Opetuksen painopiste on BtoB -osaamisessa ja kansainvälisyydessä. Myynnin johtamisen opinnot sopivat kauppatieteilijöiden lisäksi erittäin hyvin yhteiskunta-, terveysja ympäristöalan opiskelijoille, jotka ha luavat hakeutua yritysten asiakaspalvelu- ja myyntitehtäviin. Tarjolla on myös myynnin täydennyskoulutusta jo työelämässä oleville. Paikallisten yritysten edustajat ovat tervetulleita näihin koulutuksiin täydentämään myynnin johtamisen osaamistaan. Koulutusten tavoitteena on syventää ammattiosaamista myynnin johtamisessa ja vahvistaa kykyä toimia haasteellisissa asiantuntijatehtä vissä organisaatioita ja niiden toimintoja kehittäen. Paikallisten yritys- ja elinkeinoelämän vaikuttajien aktiivisuus ja into myynnin johtamisen opintojen puo lesta on edesauttanut hankkeen nopeaa käynnistymistä. Opetukseen kuuluu jatkossakin tiivis yhteistyö paikallisten yritysten kanssa. Toivomme, että hyvät suhteet elinkeinoelämään auttavat opiskelijoita harjoittelu- ja työpaikan löytämisessä. Lisätietoja myynnin johtamisen opetuksesta löytyy sivustolta Olemme perustaneet myös Facebookiin ryhmän nimeltä Sales Management Finland ja LinkedIn -verkoston ryhmämme on Sales Management Experts. Tervetuloa osallistumaan näiden sivustojen keskusteluihin! Saara Julkunen KTT, yliopisto-opettaja, MYYJO-hanke Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos PL 1627, KUOPIO, Finland tel Sakkyn aamukahveilla tietoa markkinoinnista Kuopion Yrittäjät järjestää yhdessä Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Mainos- ja viestintätoimisto Hermon kanssa kevään aikana neljä markkinointiaiheista aamukahvitilaisuutta. Maaliskuussa järjestetyn ensimmäisen tilaisuuden aiheena oli markkinointiviestintä. Tiina Karppinen Hermosta kertoi, että markkinointiviestinnässä tärkeää on omien vahvuuksien esiintuominen ja niiden kautta erottautuminen kilpailijoista. - On tärkeää, että myös koko henkilökunta sitoutetaan mukaan puhumaan samaan kieltä yrityksen viestinnän kanssa. Ja loppupeleissä asiakkaan päässään luoma, monista eri osatekijöistä koostuva mielikuva yrityksestä ratkaisee. Koulutusaineisto on luettavissa kuopionyrittajat.fi-sivuilta Seuraavat aamukahvit järjestetään 7.4., ja 7.6. tervetuloa mukaan! 4/11 7

8 Jäseneltä jäsenelle palveluhakemisto Tuloksellista kokonaispalvelua enemmän kuin kirjapaino. PL 1714 (Tehdaskatu 37), KUOPIO puh. (017) , fax (017) Paikallinen opas taloushallinnon asioissa. Auktorisoituja tilitoimistopalveluja jo vuodesta 1991 alkaen, nyt myös Isännöintipalvelut hyvän Isännöintitavan mukaisesti kaikenkokoisille asunto-osakeyhtiöille! Kysy lisää! PL 1188 (Microkatu 1, Microteknia), Kuopio Puh. (017) / Pohjolankatu 10, Iisalmi Puh » Turvatekniikka» Koulutus» Kodin ja yrityksen turvaratkaisut» Verkkokauppa Suvannontie 2, Kuopio Puh Maaherrankatu 27, Kuopio, Puh (0) Valitse vastuullinen kumppani Lue lisää osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi. VMP Group Kuopio, Kuninkaankatu 20, puh. (017) * vuokramatot ja -mopit * kangaspyyhkeet * paitapalvelu * työvaatepalvelu * työvaatevuokraus * putseri- teollisuuspyyhe * kemiallinen pesu * logomatot E:mail laatupesu@laatupesu.fi 8 * kemiallinen pesu * takit ja housut * hameet ja leningit * untuvatakit * kodin tekstiilit * verhot ja ryijyt * mattopesut puh (017) /11

9 Vaihtoehtoinen tie nuorelle yrittäjälle Uuden yrityksen perustaminen vaatii isoihin saappaisiin hyppäämistä. Aina ei kuitenkaan kannata lähteä itse rakentamaan koko palettia. Franchising-yrittäjyys tarjoaa monille aloille valmiiksi testatun, kannattavan ja menestyvän konseptin. Ruokakauppiaalle Kesko tarjoaa turvallisen tehokkaan urapolun. Tähän haasteeseen tarttui kuopiolainen 31-vuotias Sami Salminen, joka on toiminut K-Market Saariaitan yrittäjänä vuodesta 2007 lähtien. Sami, Mistä kumpusi ajatus lähteä yrittäjäksi K-Kauppaan? - Olen nuoresta pojasta asti tiennyt että tulen olemaan yrittäjä. Olin 15 vuoden ikäisenä ensimmäistä kertaa työelämässä pienyrittäjällä kesäapulaisena. Työ oli mielekästä ja yrittäjäpariskunta opetti minulle hyvin paljon yrittäjän elämästä, mitä se antaa ja mitä se vaatii. Voit saavuttaa kaiken mitä haluat jos teet tarpeeksi töitä sen eteen. Ja töitä on tehty. Millainen kokemus sinulla on yrittäjyydestä ja mitä se on sinulle opettanut? - Aloitin yrittäjänä 2007 ja siitä lähtien en ole uskaltanut laskea työtunte - jani. Lomat ja vapaat ovat harvinaista herkkua ja edelleen aamuisin on mukava herätä töihin. Hurjan hommaa, on muutama ystäväni sanonut, ehkä, mutta minä pidän siitä. Yrittäminen on joskus raskasta mutta asiakkaalta saatu kiitos korvaa sen monin verroin. Itse pidän siitä että työssä on vastuuta ja vapautta toteuttaa itseään. Yrittäjänä on laitettava itsensä peliin täysillä joka ikinen Sami Salminen, K-Market Saariaitan yrittäjä päivä. Itseluottamus kasvaa kokemuksen, virheiden ja niistä oppimisen kautta. Näiden vajaan neljän vuoden aikana olen saanut oppia paljon uusia asioita ja myös todella paljon mukavia ihmisiä, ystäviä, kollegoita, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Vastuun ja vapauden lisäksi juuri se on palkitsevinta tässä työssä. Markus Makkonen Suomen Tavarapuoti Oy:n yrittäjä ja Kuopion Yrittäjien tiedotusvaliokunnan jäsen Ammattitaidon SM-kilpailut Kuopiossa Taitaja näkyy katukuvassa Taitaja Ammattitaidon SM-kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Tänä vuonna tapahtuman järjestelyistä vastaavat Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Ylä-Savon ammattiopisto. Taitaja-tapahtuma on suurin koskaan Kuopion keskustan alueella järjestetty tapahtuma. Järjestäjien kävijätavoite on vierailijaa, mutta saattaa nousta jopa kävijään. Suuri väkimäärä on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon tapahtuman suunnittelussa. Yhtä aikaahan koko väkimäärä ei ole paikalla, vaan massa vaihtuu. Keskimääräinen vierailuaika tapahtumassa on noin neljä tuntia. Massaa on otettu suunnittelussa huomioon muun muassa käytävien suunnittelussa ja hyvissä opastuksissa. Suuri väkimäärä vaikuttaa koko kaupungin liikennejärjestelyihin toukokuun ensimmäisellä viikolla. Kuopiolaisten toivotaan ottavan esim. tapahtuman mahdollisesti aiheuttamat ruuhkat huomioon työmatkaliikenteessä. 4/11 9

10 Korkojen nousulta voi suojautua Korkojen vahvemmalta nousulta suojautuminen näyttää erityisen ajankohtaiselta nyt, kun euribor-korot ovat kääntyneet jo selvään nousuun. Euroopan keskuspankki on signaloinut vahvasti aloittavansa ohjauskoronnostot nyt huhtikuussa, ja nostot tulevat hyvin todennäköisesti jatkumaan myös tämän jälkeen. Tämä tarkoittaisi myös vaihtuvien lainakorkojen trendinomaista nousua nykyisiltä, poikkeuksellisen matalilta tasoiltaan. Inflaatio on korkojen määräytymisen olennaisin tekijä ja siitä löytyy syy korkojen nykyiseen nousupaineeseen. EKP on määritellyt päätavoitteekseen inflaatiolle kahden prosentin tavoitekaton. Viime aikojen öljyn hinnan nousu näyttää pitävän tämän vuoden inflaation yli EKP:n tavoitteen. Euroalueen inflaatio oli maaliskuussa 2,6 %. EKP haluaa koronnostoilla viestiä, että se ei anna raaka-aineiden hintojen nousun aiheuttaman inflaation kiihtymisen siirtyä muihin hintoihin. Yhden koronnoston vaikutus inflaationäkymiin on kuitenkin pieni ja EKP:n lähtiessä nostojen tielle nousevat korot yleensä enemmänkin. Lainan korkosuojaus kannattaa Vaihtuvakorkoisen lainan korkokulut nousevat viitekorkojen nousun tahdissa. Tulevaan korkokehitykseen liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, eikä yrityksen tai yrittäjän omaa taloutta kannata perustaa ennusteiden varaan. Vaihtoehtoja korkojen nousulta suojautumiseen on useita. Yrittäjän oma asuntolaina voidaan tehokkaasti suojata esim. korkokatolla, joka rajaa korkopiikkien vaikutuksen lainanhoitokustannuksiin. Korkokattolainalla voidaan suojata mainiosti myös yrityksen lainat. Kun euribor-korko on alle valitun korkokaton, lainan viitekorko seuraa euriboria. Euribor-koron noustessa lainan viitekorko ei kuitenkaan nouse valitsemasi korkokaton yli. Korkokatto on tehokas vakuutus korkoyllätyksien varalle. Toinen paljon käytetty vaihtoehto yritysten vaihtuvakorkoisten lainojen suojaamiseen on koronvaihtosopimus. Siinä yrityksen lainan vaihtuva korko muutetaan sopimuksella kiinteäksi. Yrityksille on mahdollista räätälöidä myös joukko muita suojausrakenteita, joilla päämääränä on tarjota yritykselle varmuus tulevista korkomaksuista. Tulevaa korkokehitystä ei koskaan voida tarkasti ennustaa. Nyt ilmassa on vahvat ennusmerkit sille, että yritysten ja yksityishenkilöiden lainojen viitekorkoina yleisesti käytetyt euribor-korot ovat kääntyneet pysyvämmin nousuun. Nykyisessä korkotilanteessa on järkevää miettiä niitä riskejä, joita korkojen nousu tuo mukanaan oman ja yrityksen talouden näkökulmasta. Pasi Laitinen johtaja, Pohjois-Savon yrityskonttori Nordea Pankki Euribor 3 ja 12 kk:n kehitys /11

11 Yrittäjän verotus kireämpää kuin palkansaajan Yrittäjän veroaste on yli 3 %-yksikköä korkeampi kuin saman tulotason omaavan palkansaajan. Tähän tulokseen päädytään, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat euroa vuonna Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 29,6 prosenttia. Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien verot ja tulot -selvityksestä, joka perustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista vuoden 2009 verotuksessa. Yrittäjien tulot laskivat, palkansaajien nousivat hieman Talouden kriisivuonna 2009 yrittäjien veronalaiset tulot vähenivät vajaat 4 prosenttia euroon, kun taas palkansaajien tulot nousivat prosentin verran euroon. Kolme neljäsosaa yrittäjien tuloista oli ansiotuloja. Niiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta 2 %-yksiköllä. Pääomatulot vähenivät molemmilla tulonsaajaryhmillä selvästi. On myös huomattava, että yrittäjien tulot vaihtelevat vuosittain kaikissa talouden oloissa enemmän kuin palkansaajien. - Yrittäjillä on noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla ja noin viidenneksen pidemmät työpäivät. Näin tarkasteltuna yrittäjät saavat työtuntia kohti vähäi- sen, vain 5 prosenttia suuremman korvauksen kuin palkansaajat, vaikka yrittäjien tulot ovat epävarmat. Yrittäjän pääoma on myös sidottu yhteen riskilliseen kohteeseen, omaan yritykseen, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä toteaa. Lähes kahdella kolmanneksella yrittäjistä veronalaiset tulot jäivät vuonna 2009 alle palkansaajien keskipalkan ja vajaalla viidenneksellä tulot ylittivät euroa. Noin neljäsosalla tulot olivat alle euroa, joten osa yritystoiminnasta on sivutoimista tai osapäiväistä. Osinkotulojen jakauma on vino Vaikka suurin osa yrittäjien tuloista on ansiotuloa, on myös pääomatuloilla oleellinen merkitys. Yrittäjälle ansioja pääomatulot muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Osinkotulot ovat tulos onnistuneesta yritysriskin kantamisesta ja yritystoiminnan laajentamisesta. Siksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkotulojen verotus on pidettävä kannustavana. Listaamattomista osakeyhtiöistä yrittäjät saivat vuonna 2009 yhteensä miljardin euron osingot. Keskimääräinen osinko oli vajaat euroa. Valtaosalla yrittäjistä osingot olivat kuitenkin melko pieniä: 80 prosentilla yrittäjistä osinkotulot jäivät alle euron. Lisätietoa yrittajat.fi/tiedotteet Yksinyrittäjän te taa vietettiin TE-toimistolla: Apua tarjolla yrityksen kehittämiseen ja rekrytointiin Maaliskuun te lassa tutustuttiin TE-toimiston ja Ely-keskuksen yrittäjille suunnattuihin palveluihin. - Työ- ja elinkeinotoimisto eli TE-toimisto on työmarkkinoiden asiantuntija, jonka tärkein tehtävä on osaavan työvoiman välittäminen yrityksiin, kertoi illan vetäjänä toiminut Kuopion TE-toimiston palvelupäällikkö Jaana Hakkarainen. Uutta henkilökuntaa palkattaessa on hyvä varmistaa palkkatukimahdollisuudet TE-toimiston asiantuntijoilta. Palkkatukea voidaan myöntää työttömän työnhakijan palkkaukseen. Tuki on harkinnanvaraista ja sen myöntämisen edellytykset tutkitaan tapauskohtaisesti. TE-toimisto voi antaa alle 30-vuotiaille nuorille Sanssi-kortin. Se on palkkatukiseteli ja se kertoo, että kortin haltijan palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea Ely-keskus puolestaan tarjoaa asiantuntija-apua mm. yrityksen kehittämiseen sekä myöntää tukea yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaukseen, kertoi yrityspalvelupäällikkö Jari Vitikainen. ELYkeskuksen konsultointipalveluiden periaatteena on, että yritys saa tarvitsemaansa ohjausta ja tukea toimintansa eri vaiheissa. Ennen konsultoinnin aloittamista yritys ja asiantuntija luovat yhteisen käsityksen yrityksen tämänhetkisestä kokonaistilanteesta ja sen edellyttämistä kehittämistoimenpiteistä. Lisätietoa palveluista 4/11 11

12 Ajassa liikkuu toiminnanjohtajan palsta Apua, tietoa ja rahaakin tarjolla! Maaliskuun lopulla vietettiin yksinyrittäjän teema iltaa TE-toimistolla, tutustuen paitsi Työ-ja elinkeinotoimiston, myös ELY-keskuksen yrityksille suunnattuihin palveluihin. Ei minulla ole ollut tietoa tällaisista palveluista vaikka olen vuosikausia ollut yrittäjänä, sanoi eräskin osallistuja. Kannatti osallistua! Liekö koskaan ollut niin paljon tukea ja apua tarjolla kaikenlaisille ja -kokoisille yrityksille kuin tänä päivänä?! Paitsi julkisten toimijoiden tarjoamana, myös erilaisten hankkeiden kautta. Oppilaitoksillakin on kasapäin hankkeita joiden kohderyhmänä mainitaan yritykset ja yrittäjät. Aina silloin tällöin olemme täällä yrittäjien toimistollakin törmänneet palveluun joka kuulostaa tosi hyvältä ja tarpeelliselta yrittäjän näkökulmasta, mutta meillä ei siitä ole aiemmin ollut minkäänlaista hajua. Jotenkin tuntuu, että jos ei meillä, jotka ihan työksemme seuraamme yrittäjyyden ympärillä pyöriviä asioita, ole tietoa, niin sorry vaan ei sitä ole silloin hankkeiden kohderyhmään kuuluvilla yrittäjilläkään. Kaikkea on siis tarjolla paitsi ei tietoa! Tiedottaminen on BIG PROBLEM, tai varmasti osittain myös tiedon tulva. Kaikkien hankkeiden kannattaa ehdottomasti varata rahaa tiedottamiseen ja viestintään mitä etua on sellaisenaan hyvästä hankkeesta ja toiminnasta, jos ei siitä kukaan tiedä mitään. Sehän on sama kuin yrittäjä tekisi todella hyvää ja laadukasta hilavitkutinta joka olisi tosi tarpeen meille kaikille mutta ei kerro kenellekään mistä sitä saa. Aurinkoista kevättä kaikille, Pohjois-Savossa yritysten kehittämisrahaa käyttämättä Pohjois- ja Etelä-Savossa toivotaan yritysten käynnistävän kehittämisinvestointeja, sillä EAKR-yritystukia on jäänyt käyttämättä muutaman vuoden ajan taantuman seurauksena. Vuosien Euroopan aluekehitysrahas - ton yritystukia on siksi ohjattu innovaatiotoiminnan ja verkostumisen edistämiseen alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen. Yhteensä lähes 14,9 miljoonaa euroa on ohjattu em. hankkeisiin. Pohjois-Savon liiton mukaan yritysinvestoinnit eivät ole vieläkään Pohjois-Savossa palanneet taantumaa edeltäneelle tasolle, mutta piristymistä on havaittavissa. Liitto kertoo pyrkivänsä korjaamaan rahoitusvinoutumaa rahastokauden loppuvuosina Yritystukia jaossa päteville hankkeille Jakamatta jääneistä tuista johtuen, nousee suorien yritystukien yhteismäärä Pohjois- ja Etelä-Savossa vuosina ainakin 54 miljoonaan euroon EU-tukea ja niiden kansallista valtion vastinrahaa. Koko rahoituskiintiön hyödyntäminen vaatii kuitenkin yrityksiltä yhteensä milj. euron omarahoitusosuutta ja hyväksyttäviä kehityshankkeita, liiton aluekehitysjohtajaksi siirtyvä Satu Vehreävesa kertoo. Haaste yritysten kehittämisinvestointihankkeiden elpymisestä onkin kova. Vehreävesan mukaan kovin suurta vaaraa ei ole tukimiljoonien palautumisesta EU:lle ohjelmakauden lopulla. Lähde: yrittajat.fi / Riikka Koskenranta 12 4/11

13 Hyödynnä jäsenetusi! Kuopion Yrittäjien toimintakalenteri Huhtikuu klo Kehittyvän keskustan mahdollisuudet. Tule Kaupungintalon juhlasaliin kuulemaan miten Kuopion kaupunkikeskustan ja matkailun kehittäminen voivat parantaa sinun liiketoimintamahdollisuuksiasi. Keskustan kehittymisestä on kertomassa palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen ja matkailun kehittymisestä Kuopion Matkailupalvelun toimitusjohtaja Jari Piirainen. Oppiva Yritys -hanke käynnistää keskustan alueen yrityksille yhteistoiminnan kehittämisprojektin, jonka tarkoituksena on verkostoitumisen ja yhteistyön kautta saada keskustan yrityksille lisää potkua ottaa uudet mahdollisuudet vastaan. Pikaiset ilmoittautumiset Toukokuu klo Yksin yrittäjien te ta. Kevään viimeisessä te lassa Mannekiiniklubi Mandin Marja-Leena Martikainen kertoo ensivaikutelman merkityksestä ja ilmeiden, eleiden ja kehon kielen viestinnästä. Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan tilaisuuteen viimeistään klo 7:30 8:45 Aamukahvi-infot Sakkylla yrittäjille: aiheena Markkinointi, osa 3: Verkkomarkkinoinnin haasteet ja mahdollisuudet eli mitä verkkomarkkinointi tarkoittaa tänä päivänä, verkkosivuista Sosiaaliseen Mediaan, sähköisen viestinnän haasteet ja mahdollisuudet. Yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Mainos- ja viestintätoimisto Hermon kanssa järjestettävä tilaisuus. Ilmoittaudu mukaan 4.5. mennessä Kevään viimeinen markkinointi-aamukahvi tilaisuus on klo 11 Senioriyrittäjän palkitseminen yhteistyössä Eteran kanssa lounastilaisuudessa Kuopion Klubilla. Ilmoittaudu mukaan lounaalle 5.5. mennessä klo 18 Hulabalo goes Movies Ravintola Albatrossissa. Lue lisää tässä tiedotteessa olevasta ilmoituksesta Nuori Yrittäjä Olet Tähti Valtakunnallinen Nuorten Yrittäjien tapah tuma Jyväskylässä. Savon Yrittäjät järjestää tapahtumaan kuljetuksen, lue lisää tapahtumakalenteri klo 9 19 Suomimies seik kailee -rekkakiertue Kuopiossa Satamatorilla, tule ja testaa kuntosi! klo Nuorten Yrittäjien viini- ja juustopruuvi / Contact Date Ravintola Maljassa. Ohjelmassa yhteistyökumppanien Nordean ja Elisan esittäytyminen, tutustumista viinien ja juustojen maailmaan sekä verkostoitumista. Maksuttomaan iltaan ovat tervetulleita alle 40-vuotiaat omistajayrittäjät. Sitovat ilmoittautumiset mennessä mia.hakulinen@yrittajat.fi Katso lisäksi kevään Oppiva Yritys -palvelun ja Venäjä Vetää -hankkeen koulutukset Kuopion Yrittäjien yrittäjäsählyn vuorot tiistaisin klo Kuopio Hallissa (HUOM! ei hallivuoroa ) ja torstaisin klo Jynkänlahden koululla. Uudet pelaajat ovat tervetulleita. Lisä - tietoa sählystä Ilpo Lommi, puh tai ilpo.lommi@dnainternet.net

14 Lakimuutos tuo uusia yrittäjiä YEL:n piiriin Yrittäjän YEL-vakuuttaminen muuttui vuoden alusta. Osakeyhtiön osakkaat tulevat yrittäjän eläkelain piiriin, jos omistus ylittää 30 prosenttia. Lainmuutos tuo YEL:n piiriin uusia yrittäjiä, jotka ovat jääneet työeläketurvan ulkopuolelle tai jotka on ennen vakuutettu työntekijän eläkelain mukaan. Uuden lain mukaan osakeyhtiön johtavassa asemassa työskentelevän osakkaan tulee järjestää eläketurvansa yrittäjän eläkelain mukaan, jos hän yksin omistaa yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakkeista tai äänimäärästä. Aikaisemmin osakeyhtiön osakas vakuutettiin työntekijän eläkelain TyEL:n mukaan, jos hän omisti yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia. YEL-vakuutettujen määrän arvioidaan kasvavan lakimuutoksen myötä noin 8000 uuden vakuutetun verran. TyEL-vakuutettuja arvioidaan siirtyvän YEL:n piiriin jopa noin Lakimuutos koskee uutta yrittäjää heti Kun uusi yrittäjä aloittaa yrittäjätoimintansa tai sen jälkeen, hänen eläketurvansa vakuutetaan heti uusien säännösten mukaisesti. Myös niiden yrittäjien, jotka eivät ole olleet vakuutettuina TyEL:n mukaan ja omistusosuus on yli 30 prosenttia, tulee ottaa YELvakuutus mennessä. Uusi yli 30 prosentin omistusraja koskee myös osaomistajaa, joka on nostanut yrityksestä ansiot palkkana ja vakuutettu työntekijänä TyEL:n mukaan. Lainmuutos tarkoittaa sitä, että heidän tulee siirtyä TyEL-vakuutuksesta YEL-vakuutukseen. Siirtymäaikaa vakuutuksen vaihtamiselle on vuoden 2014 kesäkuun loppuun, mutta asia kannattaa hoitaa kuntoon mahdollisimman pian. Aloittava yrittäjä saa normaalin 25 prosentin alennuksen vakuutusmaksuunsa 48 ensimmäiseltä toimintakuukaudelta. minimin mukaan, kannattaa heti alusta lähtien maksaa mahdollisimman oikeankokoisia maksuja. Se on tärkeää, koska YEL-työtulon mukaan määräytyvät paitsi eläkeetuudet myös sairausvakuutuslain mukaiset päivärahat, sanoo asiakaspäällikkö Riku Koivusalo Eterasta. YEL-työtulo kannattaa tarkastaa säännöllisesti ja pitää ajan tasalla. Varsinkin yritystoiminnan kehittyessä, laajentuessa tai supistuessa kannattaamaksut tarkistaa. Yrittäjä määrittää sosiaaliturvansa tason itse Yrittäjillä on samat lakisääteiset sosiaalietuudet kuin muillakin työssä käyvillä. Yrittäjä saa sairauspäivärahaa, äitiysrahaa, vanhempainrahaa, lapsilisää ja eläkettä, ja määritetty YEL-työtulo vaikuttaa niiden tasoon. Yrittäjä vastaa siis itse siitä, paljonko voi saada näitä päivärahoja tai aikanaan eläkettä. Yrittäjän kannattaa lisäksi vapaaehtoisesti järjestää esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyysturva ja tapaturmavakuutus. YEL ja TyEL helposti Eterasta YEL-vakuutuksen ottaminen tai vakuutuksen vaihtaminen TyEL:stä YEL:iin on helppoa. Yrittäjälle helpoin tapa ottaa YEL-vakuutus on täyttää YEL-hakemus esimerkiksi osoitteessa etera.fi. Vakuutuksen voi tehdä myös puhelimitse. Eterassa hoidat helposti myös kaikkien työntekijöidesi TyEL-vakuuttamisen. YEL-työtulo kannattaa määritellä oikein ja tarkistaa säännöllisesti Uusien yrittäjien kannattaa määritellä YEL-työtulonsa alusta asti oikein. Vaikka yrittämisen alkutaipaleella yrittäjä maksaisikin YEL-vakuutusmaksua mielellään Lisätietoa YEL-vakuuttamisesta saat osoitteesta etera.fi/yrittaja tai soittamalla Eteran Yrittäjäpalveluun, p /11

15 Pisnesrehveillä ennätysmäärä osallistujia Torstaina järjestettiin Savon Yrittäjien Pisnesrehvit, jonne osallistui noin 230 henkeä yli 160 yrityksestä. Osallistujamäärä oli kaikkien aikojen suurin ja kasvanut viime vuodesta yli 40 %. Osallistujien suuri määrä kertoo siitä, että tämän tyyppiselle verkostoitumistilaisuudelle on tarvetta. Mukana oli osallistujia erikokoisista ja eri aloilla toimivia yrityksiä. Kuopiolaisen Junttan Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lindbom piti tapahtumaa positiivisena kokemuksena ja kannusti myös muita teollisen alan yrityksiä kokeilemaan verkostoitumista Pisnesrehveillä. Yhteistyötä ja toisilta oppimista Pisnesrehvit tarjoaa yrityksille hyvän mahdollisuuden sekä yritysten voimavarojen yhdistämiseen että oman toiminnan vertaamiseen toisiin samalla alalla toimiviin yrityksiin. - Pisnesrehveiltä voi saada yllättäviäkin asioita, mikä tekee tapahtumasta aina mielenkiintoisen. Puskaradio lähtee liikkeelle ja yhteydenotto saattaa tulla jälkikäteen odottamattomaltakin taholta, kertoi Yrjö Ronkainen, Varpuke Oy:n yrittäjä Varpaisjärveltä. Venäjä vetää - tartu tilaisuuteen ja tule mukaan koulutuksiin ja tapahtumiimme! Tule tapaamaan venäläisiä rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan yrityksiä! y (to-pe), Golden Resort, Petäjätie 12, Tahkovuori, Nilsiä Kaksipäiväinen tapahtuma sisältää etukäteen sovittavat kahdenkeskiset neuvottelut sekä yhteisen iltatilaisuuden venäläisten yritysedustajien kanssa. Ohjelmassa on myös koulutus, jossa perehdytään asiantuntijoiden johdolla Venäjän rakennusalan toimintatapoihin ja kehitykseen sekä siellä tarvittavaan uuteen teknologiaan. Katso tarkempi ohjelma:.venajavetaa.. Erinomainen tilaisuus selvittää yhteistyömahdollisuuksia venäläisten yritysten kanssa ja saada viimeisintä tietoa alan kehityksestä ja liiketoimintamahdollisuuksista Venäjällä! Ilmoittaudu siis mukaan mennessä: projekti@kuopio ham er.. Osallistumismaksu 350 (+alv)/yritys. Sis. kahden päivän ohjelman ja tarjoilut. Majoitukset/matkat ovat omakustanteisia. Opi tuntemaan venäläinen asiakkaasi! (ma-ti) klo , Cumulus, Puijonkatu 32, Kuopio (Huom! Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17) Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa koko ajan. He ovat vaativia, mutta maksukykyisiä ja uskollisia asiakkaita saatuaan hyvää palvelua. Matkailu- ja palvelualan yrityksille järjestetään kaksi iltaa kestävä koulutus, jossa opitaan tuntemaan venäläisiä toimintatapoja ja ostokäyttäytymistä sekä käydään läpi asiakaspalvelussa tarvittavia perusfraaseja venäjäksi. Osallistumismaksu 200 (+alv)/yritys. Osallistujia max. 5 hlö:ä/yritys. Ilmoittautuminen mennessä: projekti@ kuopio ham er.. Lisätietoja: Projektipäällikkö Lea Savander Puh , lea.savander@kuopio ham er. Kehittämispäällikkö Juhani Näkki Puh , juhani.nakki@is e..venajavetaa. Venäjän kielikylpy Ke klo , Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin Katu 16, Kuopio (Huom! Ilmoittautuminen ja kahvit klo 16.30) Kielikylvyssä opitaan tärkeimpiä asiakaspalvelussa tarvittavia ilmauksia. Kielikoulutuksen lisäksi tarjoamme mahdollisuutta parantaa yrityksesi Internet-markkinointia. Venäläiset käyttävät mielellään Inter- netiä tietolähteenään ja siksi yrityksien kannattaa hioa markkinointikanavansa ja materiaalinsa huippukuntoon. Osallistumismaksu 200 (+alv)/yritys. Osallistujia max. 5 hlö:ä/yritys. Ilmoittautuminen 9.5. mennessä: projekti@ kuopio ham er.. Kerro ilmoittautumisesi yhteydessä tyypillinen asiakaspalvelutilanteesi, niin autamme toteuttamaan sen Venäjän kielellä! 4/11 15

16 Nuorten Yrittäjien Viini- ja juustopruuvi/ Contact Date pe klo Ravintola Malja (Kauppakatu 29, Kuopio) Ravintola Maljassa Savon Yrittäjät, Nordea ja Elisa tarjoavat nuorille yrittäjille (alle 40-v.) viini- ja juustopruuvin. Viini- ja juustopruuvissa yhdistetään viiden erilaisen juuston toimivuutta kahden erilaisen punaja valkoviinin kanssa, sekä yhden portviinin kanssa. OHJELMA - Yhteistyökumppanit Nordea ja Elisa esittäytyvät - Tutustuminen viinin ja juustojen maailmaan - Käyntikorttien vaihtoa (ota nippu käyntikortteja mukaasi) Yksityistilaisuus Maljan yläkerrassa päättyy klo 22. Tilaisuus on yrittäjille maksuton Sitovat ilmoittautumiset mennessä (mukaan mahtuu 50 omistajayrittäjää): mia.hakulinen@yrittajat.fi tai Huom! Ilmoittautumisajan jälkeen tulleista peruutuksista tai peruuttamatta jätetyistä ilmoittautumisista perimme todelliset kustannukset 35 /hlö. Yksinyrittäjien te ta torstaina klo Kuopion Korttelimuseon kahvila (Kirkkokatu 22) Ensivaikutelman merkitys: Sanaton viestintä eli ilmeet, eleet ja kehon kieli Keho kertoo oikeat tunteet ja asenteet - asiakas uskoo aina enemmän sitä mitä näkee kuin kuulee. Illan aikana käydään läpi kuinka olemus ja sanat saadaan viestimään samoja asioita. Koulutuksessa sivutaan myös etikettija tapakulttuuriasioita ja tarkastellaan tyypillisimpiä maneereja huumorilla höystettynä. Kouluttajana tapa- ja esiintymiskouluttaja Marja-Leena Martikainen. Ilta on yksinyrittäjille maksuton. Ilmoittautumiset mennessä: mia.hakulinen@yrittajat.fi tai puh Yksinyrittäminen on vaikeimpia yrittäjyyden lajeja; joillekin se sopii, mutta toisille taas ei. Savon Yrittäjien jäsenille kuukausittain järjestettävissä Yksinyrittäjien te loissa yrittäjät pääsevät tapaamaan toisiaan ja jakamaan yksinyrittäjyyden haasteita ja kokemuksia. Hyppää mukaan elokuvamaailmaan - tervetuloa Oscar Gaalaan! HULABALO 2011 Lauantaina klo 18 alkaen Ravintola Albatrossi, Kuopio Ohjelmassa mm. Ilmoittaudu mukaan mennessä:.yrittajat. hulabalo PS. Pukeutuminen teeman mukaisesti..