Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 1 / Kuntayhtymän yhtymäkokous. Kokoushotelli Gustavelund, Kirkkotie 36, TUUSULA. Martti Syväniemi

Transkriptio

1 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 1 / Kuntayhtymän yhtymäkokous Kokousaika Torstai klo Kokouspaikka Kokoushotelli Gustavelund, Kirkkotie 36, TUUSULA Saapuvilla olleet edustajat Äänimäärä- ja läsnäololuettelo liite 1 Muut saapuvilla olleet Markku Niemelä, toimitusjohtaja Seppo Åstedt, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Leena Pöyhönen, talousjohtaja Martti Syväniemi, yhtymähallituksen puheenjohtaja Anja Järvinen, yhtymähallituksen jäsen Merja-Liisa Määttä, yhtymähallituksen jäsen Risto Salovaara, yhtymähallituksen jäsen Hilkka Pokki, yhtymähallituksen jäsen Marjatta Rahkio, yhtymähallituksen jäsen Kimmo Luoti, hallintoassistentti Laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Asiat ja liitteet 1-14 Sivut 1-32 Liite 1 Pta-liitteet 1-6 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 (esityslistan yhteydessä jaettava perustietoaineisto) Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Martti Syväniemi Pöytäkirjan tarkastus Heti kokouksessa: Muilta osin: Tarkastusaika Seppo Åstedt Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Allekirjoitukset Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä Paikka ja pvm Mäntsälä Allekirjoitus toimistosihteeri Helena Soveri

2 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 2 1 Kokouksen avaus 2 Nimenhuuto, äänimääräluetteloiden hyväksyminen, kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 Yhtymäkokouksen vaalilautakunnan valitseminen (vain tarvittaessa) 5 Yhtymäkokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali 6 Eteva kuntayhtymän vuoden 2011 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä henkilöstökertomus Palvelutuotteet, hinnasto ja asiakkaiden palvelutuotteiden asiakasmaksut vuodelle Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n lainatakaushakemus 9 Etevan fuusiosopimuksen edellyttämä selvitys 10 Toimintamalli vastuiden hoitamisesta kuntien siirtäessä tehtäviä Eteva kuntayhtymältä sekä Ronnin laitoksen lopetuksen kustannusten vastuut 11 Luottamustoimen täyttäminen 12 Muut asiat 13 Yhtymäkokouksen päätösten saattaminen yleisesti tiedoksi 14 Kokouksen päättäminen

3 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 3 1 Kokouksen avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen ja johtaa puhetta kunnes yhtymäkokouksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu (Hallintosääntö 39 ). Yhtymähallituksen puheenjohtaja Martti Syväniemi avasi kokouksen.

4 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 4 2 Nimenhuuto, äänimääräluetteloiden hyväksyminen, kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Edustajien valinta ja lukumäärä Jäsenkunnat käyttävät kuntayhtymässä päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon kukin jäsenkunta nimeää yhden (1) edustajan. Kullekin edustajalle voidaan valita henkilökohtainen varaedustaja. Edustajan on osoitettava valtuutensa viimeistään ennen yhtymäkokouksen alkua. Äänivalta Jäsenkunnan äänivalta yhtymäkokouksessa määräytyy ennen yhtymäkokousta viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaan siten, että kunnalla on 1 yksi ääni jokaiselta alkavalta tuhannesosalta (1/1000) osuudestaan kuntayhtymän peruspääomaan; ja sen lisäksi 2 yksi ääni jokaiselta alkavalta tuhannesosalta (1/1000) jäsenkuntien kuntayhtymälle suorittamista maksuista. Yhden kunnan äänimäärä voi kuitenkin olla enintään yksi kolmasosa (1/3) kunkin yhtymäkokouksen enimmäisäänimäärästä. Liite 1 Luettelo yhtymäkokousedustajista äänimäärineen on esityslistan liitteenä 1. Laillisuus Kutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä vähintään 21 päivää ennen kokousta jäsenkunnille, yhtymäkokousedustajille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus (Hallintosääntö 38.1 ). Kokouskutsu esityslistoineen ja liitteineen on postitettu valtaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun kokouksessa läsnä olevat edustajat edustavat vähintään puolta (1/2) yhtymäkokouksen enimmäisäänimäärästä (Perussopimus 7). Yhtymäkokous 1 toteaa kokoukseen toimitettujen edustajavaltuutusten laillisuuden 2 toteaa esityslistan lähettämisen jälkeen jäsenkunnilta kokousedustajaluetteloon tulleet seuraavat lisäykset ja muutokset: Lahden kaupunkia yhtymäkokouksessa edustaa Mauno Judström Espoon kaupunkia yhtymäkokouksessa edustaa Nina Hiltunen

5 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 5 3 suorittaa nimenhuudon 4 toteaa, että suoritetun nimenhuudon perusteella kokouksessa on läsnä yhteensä edustajia 39 jäsenkunnasta 49:stä mahdollisesta yhteenlaskettu äänimäärä ääntä 78798:sta mahdollisesta 5 vahvistaa läsnä olevien edustajien äänimääräluettelon 6 toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Yhtymäkokous päätti esityksen mukaisesti.

6 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 6 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kokoukselle valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jollei yhtymäkokous jonkin asian kohdalla ole päättänyt, että pöytäkirja tarkastetaan muulla tavalla (Hallintosääntö 46.1 ). Yhtymäkokous päättää 1 valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Silja Savola ja Hannele Käenaho-Virtala.

7 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 7 4 Yhtymäkokouksen vaalilautakunnan valitseminen (vain tarvittaessa) Hallintosäännön 44.3 :n mukaan: Suhteellisten vaalien toimittamista varten yhtymäkokous valitsee tarvittaessa keskuudestaan vaalilautakunnan. Lautakunnassa on neljä (4) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Yhtymäkokous valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjä, jollei yhtymäkokous toisin päätä. Vaalilautakunta valitaan vain, jos tarvetta valintaan ilmaantuu. Yhtymäkokous päättää 1 valita keskuudestaan vaalilautakunnan, johon kuuluu neljä jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen sekä 2 valita vaalilautakuntaan valituista yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Yhtymäkokous päätti valita vaalilautakuntaan seuraavasti: jäsen puheenjohtaja/ varapuheenjohtaja henkilökohtainen varajäsen Vaalilautakuntaa ei valittu.

8 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 8 5 Yhtymäkokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali Jokaista yhtymäkokousta varten valitaan oma puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Puheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa kuntalain 12 ja 60 :n säännöksiä soveltaen. Yhtymäkokous valitsee kokoukselle keskuudestaan 1 puheenjohtajan ja 2 varapuheenjohtajan. Yhtymäkokous päätti valita 1 puheenjohtajaksi Arto Lindberg 2 varapuheenjohtajaksi Kari T. Korhonen

9 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 9 6 Eteva kuntayhtymän vuoden 2011 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä henkilöstökertomus 2011 Yhtymähallitus Talouden epävakaus jatkuu, oli vuoden 2011 perintö. Kuntauudistuksen valmistelusta ja sen yhteyksistä sosiaali- ja terveyspalveluihin keskusteltiin, mutta ratkaisuja ei vielä nähty. Tunnistettu syrjäytymiskehitys näkyy lasten ja nuorten ympärivuorokautisten palvelujen tarpeen kasvuna. Uusi Terveydenhuoltolaki tuli voimaan toukokuussa. Sen odotetaan edistävän osana koko väestön palveluja vammaisten henkilöiden terveyspalveluja ja mahdollistavan erillispalveluista luopumisen. Askolaan valmistui uusi asumispalveluyksikkö ja siellä käynnistettiin tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa myös työ- ja päivätoiminta, joka hyödyntää monipuolisesti kuntataajaman mahdollisuudet. Lopelle valmistui keväällä asumispalveluyksikkö, johon osa asukkaista muutti laitoksesta. Nummi-Pusulan Saukkolan toimintakeskuksen toimitilat uudistettiin. Karkkilassa käynnistettiin lasten ja nuorten asumisyksikkö. Lahdessa aloitti toimintansa kehitysvammapsykiatrinen Tukikeskus. Tukikeskuksessa on oma yksikkönsä myös lapsille ja nuorille. Tukikeskusten (3) lääketieteellinen palvelu aloitettiin yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neuropsykiatrian poliklinikan kanssa, jonne perustettiin kehitysvammapsykiatrian yksikkö. Yksilöllisyys palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa alkoi näkyä palvelujen käyttäjien aktivoitumisena omissa asioissaan. Etevan sisäisiä videokonsultaatioita ja -neuvotteluja otettiin käyttöön enenevästi. Etevan jäsenkuntamyynti kasvoi vuonna 2011 viime vuoden jäsenkuntamyynnistä 2 % eli 1,2 milj. euroa, mutta jäi budjetoidusta myynnistä 2 %. Myynti voidaan arvioida myös suoritteiden kautta: myynti väheni edellisestä vuodesta 2 % eli noin suoritetta ja jäi budjetoidusta suoritemyynnistä 1 %. Henkilöstökulut, joihin on laskettu mukaan henkilöstöpalvelujen ostot, kasvoivat myös 2 % ja ylittivät budjetoidut henkilöstökulut 3 %. Budjetoitaessa palkankorotukset arvioitiin toteutuneita pienemmiksi. Etevan työvoimavaltaisella alalla tämä merkitsi 0,6 milj, euron toteutunutta lisäkulua. Kokonaisuudessaan kulut kasvoivat tuottoja enemmän, joten tulos jäi alijäämäiseksi. Tilikauden alijäämä oli 1,0 milj. euroa, joten se oli talousarviossa suunniteltua 0- tulosta huonompi.

10 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 10 Tulos (1 000 eur) TP2011 TP2010 ind B2011 B-ind Toimintatuotot josta jäsenkuntamyynti Toimintakulut josta henkilöstökulut Toimintakate Tulos Suoritteet Vastuualueittain tulos oli: Tulos (1 000 eur) TP2011 TP2010 ind B2011 B-ind Asumispalvelut Laitos Työ- ja päivätoiminta Tukikeskukset Perhepalvelukeskus Asiantuntijapalvelut Yhteensä Kuntayhtymähallinto UVP PKP Virvelinranta Indeksin oikeellisuutta vähentävät yli- ja alijäämäiset tulokset Eteva-konsernin tulos oli -0,8 milj. euroa (2010: -0,4 milj. euroa). Konsernitaseen loppusumma oli 61,1 milj. euroa (2010: 55,1 milj. euroa), josta lainat olivat 34,0 milj. euroa (2010: 27,6 milj. euroa). Tytäryhtiöistä Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n tulos oli -0,3 milj. euroa, Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy:n tulos 0,2 milj. euroa ja Kiinteistö Oy Virvelinranta Oy:n tulos euroa. Konsernin toimintatuotot kattavat toimintakulut. Vuosikate kattaa 59 % poistoista. Poistot vastaavat suunnilleen konsernin investointitasoa, joten konsernin tulorahoitus ei kata investointeja. Konsernin toiminnan rahavirta on positiivinen, investoinneista 12 % katetaan tulorahoituksella, investoinneista ja lainanlyhennyksistä 11 %. Lainanhoitokate osoittaa, että konsernin tulorahoitus riittää lainakorkojen ja lyhennysten hoitoon, lainanhoitokyky on tyydyttävä. Konsernin omavaraisuusaste on huonompi kuin Etevan, koska asumisyksiköt ja toimintakeskukset rakennetaan velkarahoituksella. Vieraan pääoman takaisinmaksuun kuluisi yli puolet vuoden toimintatuotoista. Vahvistaessaan palvelujen hinnoitteluperusteita vuodelle 2010 Etevan yhtymäkokous teki päätöksen, että hinnoitteluperusteisiin lisätään tuottavuuden lisäämistavoite, jonka hallitus valmistelee. Tuottavuusohjelma hyväksyttiin hallituksessa kesäkuussa 2009 ja vuosittaisen 2,5 % tuottavuus-

11 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 11 tavoitteen toteutumista vuosille on seurattu tulosseurannan yhteydessä. Tuottavuuden kasvua laskettaessa on otettu huomioon palvelutuotteiden hintojen korotus, alan yleinen palkankorotus, Etevan palkkasumman kasvu ja suoritteiden määrän kasvu. Näillä perusteilla laskien tuottavuus on parantunut 2,2 % vuonna 2010 ja pysynyt ennallaan vuonna Henkilöstökertomus 2011 on toiminta- ja tilinpäätöksen osa. Tavoite on henkilöstöä koskevan tiedon yhdistäminen toimintaa ja taloutta koskevaan tietoon niin, että henkilöstön työn ja henkilöstön tilan merkitys Etevan toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa täsmentyy. Kertomusvuonna henkilöstötyötä ohjasi henkilöstökertomuksen liitteenä olevan henkilöstöohjelman tavoitteet. Etevan kolmannen toimintavuoden jälkeen voidaan todeta myönteistä muutosta lähes kaikilla tavoitealueilla. Henkilöstösuunnittelua ja henkilöstöjohtamista ohjattiin tietoisesti tukemaan Etevan strategioiden toteutumista. Kuntayhtymätason riskien arviointi osoitti, että henkilöstötyön alueeseen liittyy riskejä, joiden toteutumisen ehkäisyyn tulee panostaa tai joiden tilaa tulee systemaattisesti seurata. Kuntayhtymätason henkilöstöriskeiksi nousivat henkilöstön erityisosaamisen katoaminen ja osaamisriski, henkilöstön saatavuus, työssä jaksaminen ja työyhteisöongelmat, henkilöturvallisuuden tason heikkeneminen ja se, ettei tietoa hyödynnetä riittävästi. Kertomusvuoden aikana käynnistynyt ehrm- järjestelmän kehittäminen antaa henkilöstötiedon osalta selvillä olemisen ja varautumisen mahdollisuudet riskien hallintaan. Henkilöstökertomuksessa on kuvattu perustietoa henkilöstöstä. Analysoinneista nousevat esiin henkilöstön saatavuus, henkilöstön naisvaltaisuus, toisaalta lyhyet palvelusuhteet ja toisaalta työelämästä pois siirtymiset sekä henkilöstön vaihtuvuuden vähentyminen. Positiivisia ja tavoitteiden mukaisia muutoksia ovat sairauspoissaolopäivien määrän pienentymien neljä prosenttiyksikköä ja tapaturmien määrän merkittävä vähentyminen. Erityistä varautumista edellyttää työelämästä pois siirtymisten mukanaan tuoma kokemustiedon ja osaamisen säilyttäminen. Työsuojelun merkitystä ja tehtävää tulee selkiyttää Etevan kaikissa toiminnoissa. Työsuojelu ei ole erillisen toimikunnan tehtävä tai perustehtävästä irrallista toimintaa. Sen velvoitteet ja oikeudet koskevat jokaista esimiestä ja jokaista työntekijää.. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointi ja hallinta edellyttävät sekä perehtymistä ja osaamista että kykyä estää saman tapahtuman uusiutuminen ja kykyä käsitellä tapahtuneet asianmukaisesti. Toimintakertomus- ja tilinpäätösvalmistelu sekä henkilöstökertomus on käsitelty yhteistyötoimikunnassa Pta-liitteet 1 ja 2 Eteva kuntayhtymän vuoden 2011 toimintakertomus ja tilinpäätös on ptaliitteenä 1. Henkilöstökertomus on pta -liitteenä 2. (Valmistelijat: talousjohtaja Leena Pöyhönen, p ja henkilöstöjohtaja Irma Oinonen, p )

12 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 12 Toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle, että 1 Eteva kuntayhtymän vuoden 2011 toimintakertomus hyväksytään, 2 Eteva kuntayhtymän vuoden 2011 tilinpäätös hyväksytään, 3 oikeuttaa taloushallinnon tekemään tilinpäätökseen teknisluonteisia korjauksia 4 kuntayhtymän tilikauden alijäämä ,56 euroa siirretään edellisten tilikausien alijäämä/ylijäämätilille, jolloin edellisten kausien alijäämä on ,75 euroa ja oma pääoma ,08 euroa, 5 Eteva kuntayhtymän vuoden 2011 henkilöstökertomus merkitään tiedoksi, ja että 6 peruspääomalle ei makseta korkoa. Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti. Tarkastuslautakunta Vuoden 2011 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä henkilöstökertomus, tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Eteva kuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011 on Pta-liite 2 pta-liitteenä 2. Pta-liite 3 Kuntayhtymän henkilöstökertomus vuodelta 2011 on pta-liitteenä 3. Talousjohtaja Leena Pöyhönen on selvittänyt tilinpäätöstä tarkastuslautakunnalle Toimitusjohtaja Markku Niemelä on selvittänyt kuntayhtymän toimintaa tarkastuslautakunnalle Asiakirjat oli jo aiemmin jaettu tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksen valmistelun tueksi. Tilintarkastaja Kaija Pakkanen on esitellyt 9.3. ja kuntayhtymän Pta-liite 4 tarkastusta tarkastuslautakunnalle sekä antanut pta-liitteen 4 mukaisen yhteenvedon tilikauden 2011 tilintarkastuksesta. Pta-liite 5 Tilintarkastuskertomus 2011 on pta-liitteenä 5. Kuntalain 75 :n 3 momentin mukaan tarkastuslautakunta huolehtii tilintarkastuskertomuksen valmistelusta yhtymäkokouksen käsittelyyn. Tarkastuslautakunta tekee yhtymäkokoukselle oman päätösehdotuksensa siitä hyväksytäänkö tilinpäätös ja myönnetäänkö tilivelvollisille vastuuvapaus. Puheenjohtaja esittää, että tarkastuslautakunta päättää

13 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 13 1 merkitä pta-liitteenä 2 olevan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2011 tiedoksi saaduksi, 2 merkitä pta-liitteenä 3 olevan henkilöstökertomuksen vuodelta 2011 tiedoksi saaduksi, 3 merkitä pta-liitteenä 4 olevan tilintarkastajan yhteenvedon tilikauden 2011 tilintarkastuksesta tiedoksi saaduksi, 4 merkitä pta-liitteenä 5 olevan tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2011 tiedoksi saaduksi, 5 saattaa tilintarkastuskertomuksen edelleen yhtymäkokouksen tiedoksi, ja 6 esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous päättää - hyväksyä vuoden 2011 tilinpäätöksen, ja - myöntää vastuuvapauden kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Tarkastuslautakunta päätti esityksen mukaisesti. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2011 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan valmistella yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioida, ovatko yhtymäkokouksen asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet. Arvioinnin tuloksista tarkastuslautakunta laatii arviointikertomuksen, joka luovutetaan yhtymäkokoukselle. Tarkastuslautakunta on valmistellut arviointikertomusta kokouksissaan 20.1., 17.2., 9.3. ja Yhtymäkokoukselle luovutettava arviointikertomus vuodelta 2011 viimeistellään tässä kokouksessa ja otetaan sen jälkeen tarkastuslautakunnan pöytäkirjan liitteeksi. Puheenjohtaja esittää, että tarkastuslautakunta päättää 1 hyväksyä liitteen 2 mukaisen arviointikertomuksen vuodelta 2011, ja

14 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 14 2 allekirjoittaa sen, ja 3 jättää arviointikertomuksen yhtymäkokouksen käsiteltäväksi. Merkittiin, että arviointikertomus vuodelta 2011 viimeisteltiin kokouksessa ja numeroitiin pöytäkirjan liitteeksi 2, jonka jälkeen tarkastuslautakunta päätti esityksen mukaisesti. Yhtymäkokous Kuntalain 67 :n mukaan kuntayhtymän kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissa säädetään soveltuvin osin voimassa mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään. Tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tuloslaskelman, taseen, konsernitaseen, rahoituslaskelman ja tilinpäätöksen liitetiedot. Pta-liite 1 Pta-liitteessä 1 on kuntayhtymän tilinpäätös ja toimintakertomus Kuntalain 70 :n mukaan hallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Esitys tuloksen käsittelystä on tehtävä ennen tilinpäätöksen tarkastamista. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet (arviointikertomus). Lisäksi tarkastuslautakunnan on tehtävä yhtymäkokoukselle esitykset tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Pta-liite 2 Eteva kuntayhtymän henkilöstökertomus on pta-liitteenä 2. Pta-liitteet 3 ja 4 Tilintarkastajan laatima tilintarkastuskertomus on pta-liitteenä 3 ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus on pta-liitteenä 4. 1 Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että 1 Eteva kuntayhtymän vuoden 2011 toimintakertomus hyväksytään, 2 Eteva kuntayhtymän vuoden 2011 tilinpäätös hyväksytään, 3 kuntayhtymän tilikauden alijäämä ,56 euroa siirretään edellisten tilikausien alijäämä/ylijäämätilille, jolloin edellisten kausien alijäämä on ,75 euroa ja oma pääoma on ,08 euroa, 4 Eteva kuntayhtymän henkilöstökertomus 2011 merkitään tiedoksi, ja että

15 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 15 5 peruspääomalle ei makseta korkoa 2 Tarkastuslautakunta esittää yhtymäkokoukselle, että 1 pta-liitteenä 3 oleva tilintarkastuskertomus 2011 merkitään tiedoksi, 2 pta-liitteenä 4 oleva arviointikertomus 2011 merkitään tiedoksi, 3 yhtymäkokous hyväksyy vuoden 2011 tilinpäätöksen, ja että 4 yhtymäkokous myöntää vastuuvapauden kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Yhtymäkokous päätti esityksen mukaisesti.

16 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 16 7 Palvelutuotteet, hinnasto ja asiakkaiden palvelutuotteiden asiakasmaksut vuodelle 2013 Yhtymähallitus Eteva kuntayhtymän perussopimuksen 15 :n mukaan kuntayhtymän palveluista, niiden tuotteistuksesta ja sisällöstä sekä hinnoista päättää kuntayhtymän yhtymähallitus. Etevan hallitus hyväksyi vuoden 2013 palvelutuotteiston, joka on suurelta osin vuosien tuotteiston mukainen. Eteva ei korottanut palvelutuotteiden hintoja vuonna 2011, vuoden 2012 hinnankorotus on 2,4 %. Palkat nousivat noina vuosina yli 5 %, joten hinnankorotukset eivät kattaneet palkkojen nousua vaan vajetta jäi yli 3 %. Vuoden 2013 hinnoittelun tavoite oli pitää hinnankorotukset edelleen maltillisina ja ottaa huomioon Etevan mahdollisuudet tuottavuuden kehittämiselle. Voimassa olevien kunta-alan työehtosopimuksien mukainen vuotuinen palkankorotus vuodelle 2013 on 1 %. Palvelutuotteiden hintoja on korotettu keskimäärin 2 %, joten tasaisella hintojen korotuksella tasoitetaan vähän aikaisempaa hintojen alikorotusta. Hinnankorotuksia on lievästi painotettu vähemmän vaativiin tuotteisiin asumispalveluissa sekä vaativiin tuotteisiin työ- ja päivätoiminnassa. Asiakasmaksut perustuvat kustannuksiin. Ylläpitomaksu pysyy ennallaan, asumiskustannusten nousu korottaa pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen asumisen hintaa. Pta-liite 16 Palvelutuotteet, hinnasto ja asiakkaiden palvelutuotteiden asiakasmaksut vuodelle 2013 ovat pta-liitteenä 16. (Valmistelija: talousjohtaja Leena Pöyhönen, p ) Toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 vuoden 2013 palvelutuotteista pta-liitteen 16 mukaisesti, 2 vuoden 2013 palvelutuotteiden hinnoista pta-liitteen 16 mukaisesti, 3 vuoden 2013 asiakkaiden palvelutuotteiden asiakasmaksuista pta-liitteen 16 mukaisesti ja että ne tulevat voimaan alkaen, ja 4 esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous päättää merkitä tiedoksi pta-liitteenä 16 olevat palvelutuotteet vuodelle Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

17 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 17 Yhtymäkokous Pta-liite 5 Palvelutuoteluettelo 2013 on pta-liitteenä 5. Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että 1 pta-liitteenä 5 oleva palvelutuoteluettelo ja hinnasto vuodelle 2013 merkitään tiedoksi saaduksi. Yhtymäkokous päätti esityksen mukaisesti. Merkittiin tiedoksi Espoon ja Vantaan toimiohjeet. Syksyn 2012 yhtymäkokoukseen tuodaan tiedoksi vuoden 2014 palvelutuotteet ja hinnoitteluperusteet

18 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 18 8 Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n lainatakaushakemus Yhtymähallitus Automaattinen paloturvatekniikka auttaa vammaisia selviytymään vakavassa poikkeustilanteessa, jonka tulipalo voi aiheuttaa. Automaattinen sammutusjärjestelmä on viranomaisen määräyksen perusteella jälkikäteen tehtävä investointi jo aiemmin rakennettuihin kiinteistöihin. Uudishankkeisiin sammutusjärjestelmät sisältyvät. Sammutusjärjestelmällä on oltava viranomaishyväksyntä. Järjestelmä koostuu seuraavista osioista: suuttimet, keskusputkisto, vesilähde/pumppu, kaapeliyhteys paloilmoitinyksikköön, hälytyksen jälleenantolaite sireeni/hälytysvalo, (hätäkeskusyhteys, puhelin/internet/hälytyslinjan valvonta ja monitorointi paloilmoittimen kautta). Järjestelmän suunnittelee ja asentaa siihen hyväksytty yritys. Hälytysyhteys voidaan välittää ainoastaan viranomaisen toteutus/hyväksyntäpöytäkirjaan merkityllä tavalla. Käytetään jonkin puhelinoperaattorin tarjoamaa maksullista yhteyttä. Etevan tytäryhtiö Uudenmaan Vammaispalvelut Oy on asentanut viranomaismääräysten velvoittamana 28:een aiemmin rakennettuun kiinteistöön jälkisammutusjärjestelmiä arviolta n. 1,0 M :n edestä. Jälkisammutusjärjestelmien rahoitus on tapahtunut omalla pääomalla. Yhtiöllä on vielä tekemättä viranomaisten määräämiä jälkisammutusjärjestelmiä n. 20 kohteeseen kustannusarvoltaan n Yhden asumisyksikön jälkisammutusjärjestelmän kustannus on töineen n Uudenmaan Vammaispalvelut Oy hallitus esittää Etevan hallitukselle, että Eteva kuntayhtymä myöntää omavelkaisen takauksen 20 vuoden laina-ajalle yhtiölle myönnettävälle :n suuruiselle rahalaitoslainalle. (Valmistelija: hallintojohtaja Seppo Åstedt, p ) Toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous päättää 1 myöntää omavelkaisen takauksen 20 vuoden laina-ajalle edellä mainittuun tarkoitukseen myönnettävälle euron rahalaitoslainalle, ja että takauksen myöntäminen edellyttää, että kiinteistöyhtiö toimittaa kuntayhtymälle vastavakuutena kiinnitetyt velkakirjat ja maksaa lainan maksamattomalle pääomalle toistaiseksi 0,1 prosentin suuruista takausprovisiota vuosittain.

19 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 19 Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti. Yhtymäkokous Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että 1 yhtymäkokous myöntää omavelkaisen takauksen 20 vuoden laina-ajalle edellä mainittuun tarkoitukseen myönnettävälle euron rahalaitoslainalle, ja että takauksen myöntäminen edellyttää, että kiinteistöyhtiö toimittaa kuntayhtymälle vastavakuutena kiinnitetyt velkakirjat ja maksaa lainan maksamattomalle pääomalle toistaiseksi 0,1 prosentin suuruista takausprovisiota vuosittain. Yhtymäkokous päätti esityksen mukaisesti.

20 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 20 9 Etevan fuusiosopimuksen edellyttämä selvitys Yhtymähallitus Muodostettaessa Eteva kuntayhtymää sovittiin kuntien valtuustojen hyväksymän yhdistämissuunnitelman (Yhdistymissuunnitelma Pääjärven kuntayhtymän ja Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän yhdistämiseksi ) kohdassa seitsemän (7) seuraavaa: Kuntayhtymä ja liikelaitoskuntayhtymä Vastaanottavaa kuntayhtymää perustettaessa jäsenkuntien mielipiteet jakautuvat tasaisesti päätettäessä, tuleeko vastaanottavasta kuntayhtymästä varsinainen kuntayhtymä vai liikelaitoskuntayhtymä. Tämän vuoksi vuoden 2011 syysyhtymäkokous päättää, onko tarpeen selvittää jäsenkuntien kanssa vastaanottavan kuntayhtymän muuttaminen liikelaitoskuntayhtymäksi. Kuntaliitto on kuvannut www-sivuillaan (kunnat.net) liikelaitoskuntayhtymää ja siihen liittyviä oikeudellisia ongelmia varsin kattavasti. Seuraavassa on lainaus ao. sivuilta. Mikä on kunnallinen liikelaitos? Kunnallisesta liikelaitoksesta tavoiteltiin tunnistettavaa, yhdenmukaista tapaa palvelutuotannon järjestämiseen. Liikelaitos on tarkoitettu nimenomaan palveluiden tuottajaorganisaatioksi. Kunnallinen liikelaitos on yleiskäsite, jonka alle sijoittuu kolme eri liikelaitostyyppiä: kunnan liikelaitos, kuntayhtymän liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä. Kunnan liikelaitos on osa kunnan varsinaista organisaatiota. Kunnan liikelaitos voi toimia myös kahden tai useamman kunnan yhteisen toimielimen alaisena isäntäkunnan liikelaitoksena. Kuntayhtymän liikelaitos on puolestaan osa kuntayhtymän varsinaista organisaatiota. Kunnan liikelaitos ja kuntayhtymän liikelaitos eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä eivätkä itsenäisiä kirjanpitovelvollisia. Ne kuuluvat emon (kunnan tai kuntayhtymän) varsinaiseen organisaatioon ja niiden hallinto järjestetään johtosäännön määräyksin. Liikelaitoskuntayhtymä on edellisistä poiketen itsenäinen oikeushenkilö. Kuntalain 10 a luku sisältää kaikkia liikelaitostyyppejä koskevien säännösten ohella myös pelkästään liikelaitoskuntayhtymää koskevia säännöksiä. Liikelaitoskuntayhtymään sovelletaan näiden lisäksi tietyiltä osin kuntayhtymää koskevia kuntalain 10 luvun säännöksiä. Liikelaitoskuntayhtymällä on oma perussopimuksensa ja omat johtosääntönsä. Liikelaitoskuntayhtymä on itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Peruskuntien lisäksi myös kuntayhtymät voivat harjoittaa yhteistoimintaa liikelaitoskuntayhtymän muodossa. Kunnallinen liikelaitos voidaan kuntalain 87 a :n mukaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää var-

21 Eteva kuntayhtymä pöytäkirja 21 ten. Liikelaitoksen tehtävien ja toiminnan on kuuluttava kuntalain 2 :n mukaisesti kunnan toimialaan. Liikelaitokselle voidaan antaa myös viranomaistehtäviä, mutta ei ole tarkoitettu, että viranomaistehtävät muodostaisivat pääasiallista tai edes merkittävää osaa liikelaitoksen tehtäväkokonaisuudesta. Vaikka liikelaitokselle voidaan kuntalain mukaisesti antaa viranomaistehtäviä, erityislainsäädäntö ja tehtävien luonne saattavat käytännössä rajoittaa tällaisten tehtävien hoitamista liikelaitosmuodossa. Se, minkälaisia viranomaistehtäviä liikelaitokselle voidaan antaa, riippuu siis liikelaitoksen toimialasta ja tehtävistä. Koska liikelaitos on tarkoitettu tuottajaorganisaatioksi, sille on perusteltua antaa ainoastaan sellaisia viranomaistehtäviä, jotka sopivat luontevasti sen palvelutoiminnan yhteyteen. Kunnallisella liikelaitoksella on kuntalain mukaan oltava johtokunta. Liikelaitoskuntayhtymällä on lisäksi oltava yhtymäkokous. Liikelaitoksella voi näiden lisäksi olla muita toimielimiä. Virkasuhteinen johtaja on liikelaitoksen ylimpänä viranhaltijana pakollinen kaikissa liikelaitostyypeissä. Liikelaitoksen toimielinjärjestelmä on omiaan asettamaan rajoituksia viranomaistehtävien siirtämiselle sen hoidettavaksi. Kunnallisen liikelaitoksen johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta rinnastuu liikelaitoskuntayhtymän tehtäväalueella lähinnä kunnanhallitukseen tai kuntayhtymän hallitukseen. Muun liikelaitoksen johtokunta on niin ikään asemaltaan ja tehtäviltään hallitustyyppinen toimielin. Vaalikelpoinen kunnallisen liikelaitoksen johtokuntaan on henkilö, jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan ja joka ei ole holhouksen alainen. Väljien vaalikelpoisuusehtojen ansiosta johtokuntaan on mahdollista valita toimialan asiantuntemusta edustavia henkilöitä esimerkiksi heidän kotikunnastaan riippumatta. Sääntelyllä on siten tavoiteltu ensi sijassa pätevien henkilöiden saamista johtokunnan jäseniksi. Johtokunta ei siten kokoonpanoa koskevien vaatimusten osalta vastaa esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveystoimen asioita hoitavaa lautakuntaa. Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokous rinnastuu puolestaan asemaltaan kuntayhtymän ylimpään toimielimeen. Johtokunta sen enempää kuin yhtymäkokous ei ole kokoonpanoltaan, asemaltaan ja tehtäviltään sellainen toimielin, joka soveltuisi huolehtimaan esimerkiksi kunnan sosiaalilautakunnalle tai vastaavalle toimielimelle kuuluvista tehtävistä. Myöskään lautakunnan perustaminen liikelaitoksen organisaatioon viranomaistehtävien hoitamista varten ei kaikissa tapauksissa ole riittävä ratkaisu tämä on omiaan rajoittamaan viranomaistehtävien siirtoa liikelaitokselle erityisesti sosiaalihuollossa.( Etevan perustamisen jälkeen on eri puolille Suomea perustettu liikelaitoskuntayhtymiä lähinnä erilaisiin tukipalveluihin (taloushallinto, kunnallistekniikka),