HISTORIA. Alajärven vesiosuuskunta 60 -vuotisjuhlat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HISTORIA. Alajärven vesiosuuskunta 60 -vuotisjuhlat 7.10.2006"

Transkriptio

1 HISTORIA Alajärven vesiosuuskunta 60 -vuotisjuhlat Katkelmia Alajärven vesiosuuskunnan historiasta, aina sodanjälkeisestä ajoista näihin päiviin saakka. Maamme ensimmäiset talokohtaiset vesijohdot rakennettiin 1870 luvulla Helsinkiin. Vesijohtoverkon ensisijainen tarkoitus oli tuolloin tyydyttää sammutusveden tarve. Maaseudun ensimmäiset vesijohdot rakennettiin samoihin aikoihin 1870 luvulla Ilmajoelle ja Lapualle luvun maaseudulla, jotkut varakkaat yksityiset tai taloryhmät johtivat veden puu- tai rautaputkea myöten ylempänä sijaitsevasta vesipaikasta talouksiinsa. Varsinaisesti vasta 1940 luvulla sotien jälkeen ruvettiin maaseudulla voimakkaasti suunnittelemaan painoveden saamista talouksiin. Alajärven kirkonkylän vesijohtoyhtymän perustamisen aikoihin vain n. 2 % koko maan n maaseututaloudesta sai talousvetensä paineella. Etelä-Pohjanmaan alueella vesijohdolla varustettu asuinhuoneisto oli todella harvinainen. Navettaan vesijohto vedettiin huomattavasti useammin. Alajärven kirkonkylässä kokoontui 1946 joukko kyläläisiä pohtimaan painoveden saamista kirkonkylään ja sen lähialueille. Alajärven kirkonkylän vesijohtoyhtymän perustavassa kokouksessa olivat mukana seuraavat kyläläiset: Väinö Aalto, Toivo Kokko, Emil Aaltonen, Kaarlo Räntilä, V. Virtanen, Heikki Rantala, Eino Peltomäki, Oskari Koskela, Tauno Pyhälahti, Eetu Rintala, Lauri Keltikangas, Aleksi Kauraniemi ja Eino Niemi. Vedenottopaikaksi valittiin Kaartusjärven lähellä sijaitseva Höykkijärvi. Hanke edistyi melko hitaasti monien mutkien kautta. Vesijohtolinjan rakentaminen lapiotyönä ja puuputkien sorvaaminen sekä asentaminen olivat työlästä ja aikaa vievää puuhaa. Mutta kun asia oli tärkeä, täytyi työ saada valmiiksi. Kirkonkylän, Sänkiahon, Pekkolan ja Pynttärin kylien asukkaat saivat vuosina Höykkijärvestä tulevaa painovettä talouksiinsa. Samoihin aikoihin muualla Alajärvellä ainakin Hoiskossa, Kujejoella ja Saukonkylässä osalle talouksia hankittiin painovettä. Höykkijärvi on nevan ympäröimä vesialue ja vesi on sen mukaisesti ruskeahkoa ja tuoksui voimakkaasti humukselle. Senpä tähden veden käyttö rajoittui pääosin eläinten juomavedeksi ja pesuvedeksi. Muutama vuosi valiteltiin veden laatua, ennen kuin ruvettiin etsimään lähialueilta parempilaatuista talousvettä. Samoihin aikoihin vuonna 1953 muutettiin vesijohtoyhtymä osuuskunnaksi ja sen ensimmäiseen hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Oskari Tallbacka, Aarne Rokala, Jaska Matintupa, Lauri Keltikangas, Eino Lehtonen, Kusti Tiistola ja Lauri Männikkö sekä varalle Eetu Rintala, Sulo Aho ja Veikko Nelimarkka

2 Vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen löytyi kaksikin sopivaa vedenottopaikkaa toinen Pynttäristä ja toinen Kurejoen Hyöringinharjusta. Tutkimusten mukaan molemmissa paikoissa oli riittävästi vettä kirkonkylän tarpeisiin. Pynttäri oli kuitenkin lähempänä ja asutusta koko matkan varrella, joten Pynttäriin rakennettiin pohjavedenottamo. Muovinen 110 mm runkolinja sekä jakeluverkosto Pynttäristä keskustaan rakennettiin vuosien aikana. Kyseinen runkolinja on edelleen käytössä ja se on vesiosuuskunnan vanhin vesijohtolinja. Urakka oli erittäin kallis ja veden hinta muodostui sen mukaisesti. Vuonna 1964 edeltäjäni Juha-Heikki Keltikankaan tullessa osuuskunnan isännöitsijäksi oli veden hinta 1,25 mk/m3 eli 0,21. Hinta vastannee tämän päivän rahassa n 2 luokkaa. Pynttärin vesi oli kohtalaisen hyvää, mutta sitä ei vain saatu tarpeeksi. Pohjaveden muodostumisalueen hiekka on niin hienojyväistä, että se tukki kaivoon johtavat suonet, eikä johtanut tarpeeksi hyvin vettä kaivoihin. Kaivoja rakennettiin lisää, mutta mikään ei auttanut. Vesipula keskustassa vain jatkui. J-H:n muistelmien mukaan joutui hän erittäin usein vuosien aikana sulkemaan runkojohdon yön ajaksi sairaalan jälkeen, jotta vettä olisi norunut Pynttärin kaivoihin päiväkäyttöä varten. Vesiongelmaa pohdittiin yhdessä kaupungin kanssa ja perustettiin toimikunta, johon kuuluivat ainakin Torsti Kalliokoski, Ahti Panula ja J-H Keltikangas. Vaikeuksien keskellä osuuskunta tarjosi jo koko vesilaitosta kunnalle, mutta kunnanjohtaja Heinilän mukaan kunta ei ota niin velkaista yhtiötä, joka kaikenlisäksi ei edes pysty toimittamaan vettä tarpeeksi. Kolmannella yrityksellä vuonna 1966 rakennettiin Kurejoen Hyörinkiin vesikaivo ja sinne asennettiin uppopumppu. Runkolinja keskustaan valmistui kyseisen syksyn aikana ja itsenäisyyspäiväksi saatiin tarpeeksi vettä keskustan alueelle. Vesi oli kohtuullisen hyvää ja ennen kaikkea sitä oli riittävästi. Kolmas kerta toden sanoi, eli Höykkijärven ja Pynttärin kautta Hyöringinharjuun. Kokeilut ja veden etsinnät olivat tulleet kalliiksi, eikä ilman Alajärven kunnan antamaa laina-apua olisi hankkeita voitu toteuttaa. Velkaa oli toiminnan laajuuteen nähden paljon, eikä 1960 luvulla ollut edes tarpeeksi vettä, mitä myydä. Pahimmillaan indeksiin sidotuista lainoista joutui maksamaan likimain 30 % indeksikorotuksia. Mainittakoon, että vaikeuksista huolimatta, maksoi osuuskunta kyseiset lainat korkoineen takaisin luvun lopulla osuuskunnan toiminta laajeni, mutta samalla tuli myös uusia huolia vedenjärjestelyjen suhteen. Vuonna 1968 Alajärvelle alettiin puuhaamaan perunajauhotehdasta. Tehdas tulisi käyttämään vettä melkoisen paljon, mutta sen käyntiaika olisi vain noin 2 kk:tta kauden aikana. Toimintansa aikana laitos käyttäisi ennakkokaavailujen mukaan vettä n m3/vrk. Tällaista vesimäärää ei Hyöringin putkesta voitu ottaa, joten päädyttiin rakentamaan uusi runkolinja Hyöringistä suoraan perunajauhotehtaalle. Putkilinja rakennettiin syksyn 1969 aikana. Tehdas ei kuitenkaan käyttänyt vettä ennakkoilmoituksensa mukaisesti. Samoihin aikoihin Koskenvarren asukkaat halusivat myös saada vettä Hyögringistä, joten Alajärven vesiosuuskunta rupesi välittämään vettä myös heille. Myöskin Kurejoella heräsi kiinnostusta Hyöringinharjun veteen ja kurejokelaiset rakensivat vuonna vedenottamon Hyörinkiin sekä runko- ja jakelujohdot kyläänsä. Kujejokelaiset ottivat veden samasta kuilukaivosta kuin kirkonkyläläisetkin. Pohjaveden otto alkoi olla niin suurta, että veden laatu huononi rautapitoisuuden lisäänty-

3 misen myötä. Vuoden 1972 aikana rakennettiinkin pienimuotoinen puhdistamo veden laatua parantamaan. Myös Paalijärven-Teerinevan alueella oli herännyt kiinnostus painoveden saamiseksi. He suunnittelivat veden ottamista Iiruunjärvestä. Vesipiiri ei kuitenkaan hyväksynyt avovettä vedenottamon paikaksi, vaan painosti Alajärven vesiosuuskuntaa myymään vettä Paalijärven-Teerinevan osuuskunnalle. Kirkkotienhaarasta rakennettiin runkojohto Kullanmutkaan ja vesi virtasi Paalijärvi-Teerinevan alueelle vuonna Seuraavana vuonna levijokelaiset halusivat vuokrata Pynttärin vedenottamon ja rakensivat runko- ja jakelujohdon kyläänsä. Mutta Pynttäristä ei tullut riittävästi vettä heidänkään tarpeensa tyydyttämiseksi, joten Alajärven vesiosuuskunta alkoi myydä Hyöringin vettä myös Levijoelle. Ensimmäinen alavesisäiliö ja pumppaamo rakennettiin Hirsikankaan alueelle vuonna 1977 keskustan, Pynttärin ja Koskenvarren alueen asukkaiden vedentarpeen tyydyttämiseksi myös kulutushuippujen aikana. Rakentamiseen tarvittava raha oli tuolloin todella tiukalla ja hallitukselta vaadittiin suuria ponnistuksia saadakseen omarahoitusosuutensa jotenkin järjestetyksi. Hyöringinharjun vedenotto alkoi olla erittäin suurta, sillä suurin osa alajärveläisistä käytti tuolloin Hyöringin vettä. Vuorokautinen vedenkulutus nousi vuosi vuodelta ja oli korkeimmillaan vuosina jolloin keskustan, Kurejoen, Reipakan, Pynttärin, Levijoen ja Paalijärvi-Teerinevan alueet käyttivät Hyöringinharjun vettä. Vesiosuuskuntien vuorokausikulutus oli n m3/d, vaikka vesioikeuden lupa oli tuolloin vain 800 m3 ottoon/d vuosikeskiarvona mitattuna. Hyöringinharjun vesi ei ollut aivan moitteetonta talousvettä rautapitoisuuden suhteen. Veden puhdistuskapasiteetti oli liian pieni. Vesiosuuskunta rakensikin uuden puhdistuslaitoksen vuonna 1980 ja paransi sitä vielä vuonna Tämän jälkeen Hyöringinharjun vesi täytti lääkintähallituksen normien mukaiset talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Porasharjun vedenottamon ja verkoston valmistuttua 1980 luvun alkupuolella sai koko itäinen alue hyvää pohjavettä Porasesta. Alajärven vesiosuuskunta on vuodesta 1986 lähtien ostanut pienempiä määriä Porasharjun vettä kulutukseensa. Porasharjun vedenottamo ja Hyöringinharjun vedenottamo ovat Kullanmutkan ja Levijoen Valtolan kautta yhteydessä toisiinsa. Porasharjun pohjavesi on hyvänlaatuista ja sen ainoana haittapuolena on veden voimakas happamuus, jota neutraloidaan kalkilla. Ongelmallista rautapitoisuutta vedessä ei ole. Ainoana vaaratekijänä koepumppauksen suorittaneiden mukaan voi olla liian suuren vedenoton seurauksena pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevien suo- ja neva-alueiden mahdollinen humusaineiden suotaminen pohjaveteen. Vuoden 1995 aikana rakennettiin hyöringinharjun ja alavesisäiliön välille 2.3 km uutta syöttöjohtoa ja vuotta myöhemmin valmistui toinen alavesisäiliö tilavuudeltaan 750 m3. Kyseisten hankkeiden kokonaiskustannukset olivat n luokkaa. Alavesisäiliöiden yhteenlaskettu kapasiteetti on vielä tänäkin päivänä 1500 m3 ja se riittää täyttämään koko toiminta-alueellemme n. 1,5 vuorokauden vedentarpeen.

4 Tullessani Alajärven vesiosuuskunnan isännöitsijäksi vuonna 2001 oli tuolloin tapetilla kaukovalvontajärjestelmän hankkiminen osuuskunnalle. Talven aikana selvitettiin useita vaihtoehtoja ja lopulta päädyttiin yhteistyöhön nykyisen Wavin-Labko Oy:n kanssa. Kaukovalvontajärjestelmän kustannukset olivat n luokkaa. Laitteiston hankinta on ollut oikein hyvä investointi, sillä se on mahdollistanut paljon aikaisemman ongelmiin puuttumisen ja siitä on ollut suurta hyötyä mm putkivuotojen havaitsemisessa. Alajärven ja Lappajärvi-Ylipään vesiosuuskuntien välillä allekirjoitettiin vedenmyyntisopimus ja putkistojen hoidon huoltosopimus. Sopimuksen mukaan Alajärven vesiosuuskunta toimittaa Ylipäähän vettä n m3/vrk ja pitää heidän putkistonsa kunnossa. Pääosin kesän 2003 aikana rakensimme heille runkovesijohtoja n 5,5 km verran ja vielä kesän 2004 aikana reilun 3,2 km verran. Talvella alavesisäiliölle ja Hyöringin pumppaamoon asennettiin uudet pumput ja samalla uusittiin pumppujen automaatiopumppaustekniikkaa. Vuoden 2005 hankintoja olivat myös mm AutoCad ohjelman ja siihen liittyvän YtCad johtokarttaohjelman sekä gps mittauslaitteiden hankinnat. Laitteiston avulla voidaan kartoittaa kaikki alueemme vesijohtolinjat. Työ on varsin haastava ja aikaa vievää, sillä vesijohtolinjamme pituus on reilut 200 km. Kevättalvella 2005 teimme varsin laajat selvitystyöt Isoniemen vesijohtolinjan rakentamisesta. Alueella on varsin paljon huvila-asutusta, mutta pelkästään heille rakennettavaa putkilinjastoa ei olisi voitu toteuttaa sen kalleuden takia. Hankkeen kannalta oli ratkaisevaa, että myös Isoniemen kylä halusi saada varaveden alueelleen ja hanke voitiin toteuttaa. Vesijohtolinjastot rakennettiin pääasiassa viime syksyn ja kevään aikana. Alun perin varaveden saanniksi tarkoitettu linja on nyt avattu, Isoniemen kaivolla ilmenneiden ongelmien takia, ja tänään Alajärven vesiosuuskunta vesittää koko alueen. Parhaillaan käydään neuvotteluja vesiosuuskunnan ja isoniemeläisten kanssa heidän liittymisestään Alajärven vesiosuuskuntaan. Sijoitustoiminta Tarkan taloudenpidon ja hyvin onnistuneiden ratkaisujen myötä Alajärven vesiosuuskunnalle alkoi luvun taitteesta lähtien kerääntyä jonkin verran vararahastoja ja sijoitustoiminta sai alkunsa. Osuuskunnan sääntöihin tehtiinkin lisäys, jonka mukaan: Osuuskunta voi toimintansa tukemiseksi omistaa ja hallita kiinteistöjä, osakkeita ja arvopapereita sekä käydä niillä kauppaa. Sijoitustoimintaa osuuskunta on harjoittanut reilun 10 vuoden ajan. Sijoittamiset ovat olleet varsin maltillisia ja sellaista varman päälle sijoittamista. Osuuskunnan sijoittamistoimintaa varten on perustettu toimikunta, johon tänä päivänä kuuluvat: Reijo Ojanen, Erkki Lähelmä ja Jarmo Sillanpää. Vuoden 2005 tilinpäätöstiedoista käy ilmi, että liikevaihtoon verrattuna oli sijoittamisesta saatu tuotto n. 15 % luokkaa. Pääomatulot ovat olleet hyvin pitkälle se yrityksen pelivara, jolla mm. veden hinta on voitu pitää viimeiset 10 vuotta samalla alhaisella tasolla eli 0,37 (sis. alv). Osuuskunnan omavaraisuusaste on viimeisimpien tunnuslukujen mukaan 97,2 %.

5 Vesilaitosfuusiot Vesilaitosfuusioita vesiosuuskunnan historian aikana on tapahtunut kaikkiaan 2 kpl. Kurejoen vesiosuuskunta fuusioitui Alajärven vesiosuuskuntaan Heidän vesimittaripisteitä oli kaikkiaan. 305 kpl. Samoihin aikoihin Pihlajakankaan vesiyhtymän valtatien varressa oleva kaivo saastui ja he liittivät Alajärven vesiosuuskunnan iksi. Levijoen vesiosuuskunta fuusioitui Alajärven vesiosuuskuntaan ja heidän vesimittaripisteitä oli tuolloin 96 kpl. Osuuskunnan historian kolmas fuusio on parhaillaan valmisteilla, sillä Alajärven- ja Reipakan vesiosuuskunnan hallitukset ovat sulautumissuunnitelmassaan päättäneet, että Reipakan vesiosuuskunta sulautuu Alajärven vesiosuuskuntaan Koskenvarren asukkaat ovat ostaneet tarvitsemansa veden Alajärven vesiosuuskunnalta jo 1960 luvun lopulta lähtien. Toimintojen yhdistäminen on järkevää turhien päällekkäisyyksien poistamiseksi. Koskenvarren alueella on kaikkiaan n 100 liittyjää. Alajärven vesiosuuskunnan historiaan vaikuttaneet henkilöt Yhtymän ja vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: maanmittausinsinööri Väinö Aalto metsänhoitaja Lauri Haikka työnjohtaja Eetu Rintala metsäteknikko Lauri Männikkö toimitusjohtaja Sulo J. Aho kauppias Lauri Keltikangas työnjohtaja Oskari Koskela ylikonstaapeli Eino Yli-Olli lääketiet. lisensiaatti Leopold Bergroth yli-insinööri Reijo Ojanen Isännöitsijöinä ovat toimineet seuraavat henkilöt: maatalousteknikko Aarne Rokala kauppias Lauri Keltikangas toimitusjohtaja Sulo J. Aho isännöitsijä/toim.joht. Juha-Heikki Keltikangas isännöitsijä/toim.joht. Jarmo Sillanpää Laitosmiehinä / työnjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: työnjohtaja Jussi Murto vesiliike Tallbacka autonkuljettaja Emil Harju laitosmies Jorma Pitkänen laitosmies Veikko Viitala laitosmies Jari Vainio

6 Alajärven vesiosuuskunnan hallitukseen kuuluvat tänään: Reijo Ojanen Erkki Lähelmä Pertti Ala-Piirto Jorma Kauppinen Erkki Salmenautio Erkki Kantola Antti Lillstrang Asko Tienhaara Antti Latvala Osuuskunnan isännöitsijä/toim.joht. Osuuskunnan laitosmies puheenjohtaja varapuheenjohtaja vara vara vara Jarmo Sillanpää Jari Vainio Laitoksen toiminta ja pumppausmäärät tänään Alajärven vesiosuuskunnalla on viimeisimmän määrän vahvistamisen mukaan 1663 tä. Viime vuonna Hyöringinharjusta pumpattiin vettä kaikkiaan m3, jolloin keskimääräiseksi vuorokausiotoksi tulee 969 m3. Porasharjun vettä ostettiin Kullanmutkan kautta 950 m3 ja Levijoen Valtolan kautta m3. Alajärven vesiosuuskunta pumppasi vettä jakeluun kaikkiaan m3, joka keskimääräisenä vuorokausipumppauksena on m3. Veden kulutus jakaantui seuraavasti: Keskusta m3 Kurejoki m3 Levijoki m3 Reipakka m3 Lappajärven-Ylipää m3 Sammutus, rak.aik., ja vuotovedet m Yhteensä m3 Tulevaisuuden suunnitelmia Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto on myöntänyt Alajärven vesiosuuskunnalle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Hyöringinharjun pohjavesialueelle sekä pohjaveden ottamiseen siitä. Kyseinen alue sijaitsee nykyiseltä Hyöringin pumppaamolta n. 2 km pohjoiseen. Myönnetty lupamäärä on enintään 500 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Uuden kaivon avulla: vesiosuuskunta tulee hajauttamaan pohjavedenottoa laajemmalle alueelle pohjavesiesiintymän kuormituksen tasaamiseksi sekä tarvittavan lisäkapasiteetin hankkimiseen mahdollisia häiriötilanteita varten. Alajärven vesiosuuskunnan pohjavedenottoluvat ovat tämän luvan jälkeen yhteensä m3/d vuosikeskiarvona laskettuna. Kaivokokonaisuuden ja syöttöjohdon rakentamiskustannukset tulevat olemaan n luokkaa alv:een.

7 Meneillään oleva syksy on varsin haasteellinen ja työntäyteinen. Parhaillaan suunnittelemme SPC-Vesitekniikka Oy:n kanssa keskustan alueiden putkilinjojen puhdistamista possutus- ja sykepuhdistusmenetelmällä. Vastaavanlaista menetelmää ei toimialueellamme ole aikaisemmin käytetty ja se vaatii tarkkaa suunnittelua puhdistuslinjojen rajauksille sekä syöttö- että purkupisteiden rakentamiselle olemassa olevien lisäksi. Lähivuosien suunnitelmiin kuluu myös uuden vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen. Vaihtoehtoja on kuitenkin vielä tässä vaiheessa useita, mutta toteutuessaan puhdistuslaitosinvestoinnit kohdistuvat pääasiassa nykyisen alavesisäiliön yhteyteen Hirsikankaalle rakennettavaan puhdistamoon. Lopuksi Pitkän, 60 -vuotisen taipaleensa aikana Alajärven vesiosuuskunnalla on ollut monia vaikeuksia. Vaikeudet ovat kohdistuneet alkuaikojen veden riittävyydestä suurten investointien rahoittamiseen. Matkansa varrella vesiosuuskunta on velvoitettu järjestämään veden jakelu myös toiminta-alueensa ulkopuolelle. Vesi on laitettu virtaamaan myös silloin, kun sen riittävä saanti on ollut edellytyksenä kunnan kehittyvälle yritystoiminnalle. Vaikeudet ovat ehkä osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhtiön historiaan, kuten myös nykyiseen hallitukseen kuuluu joukko yrittäjiä ja henkilöitä, jotka ovat joutuneet jo työnsäkin puolesta tekemisiin visaisten asioiden kanssa. Tänään Alajärven vesiosuuskunnan talous on vakaalla pohjalla. Sillä vakaudella on hyvä jatkaa eteenpäin, sillä aina tulee uusia haasteita. Pääosin luvulla rakennetut putkistot vanhenevat ja aikanaan hyvätkin ratkaisut käyvät epäkäytännöllisiksi. Eräs asia on kuitenkin muuttumaton. Puhdas vesi, on elämisen perusedellytys. Vesiosuuskunnan sääntöihin on kirjattu: Osuuskunnan keskeisimpänä tarkoituksena on, tensä taloudenpidon ja elinkeinotoiminnan tukemiseksi ylläpitää ja hoitaa vedenhankinta ten kiinteistöihin. Tätä tehtävää varten Alajärven vesiosuuskunta on avoin ja valmis yhteistyöhön kaikkien vesihuollosta ja sen kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Alajärvellä Jarmo Sillanpää Alajärven vesiosuuskunta

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut

Tervolan Vesi Oy Vesihuoltomaksut Vesihuoltomaksut 1 VESIHUOLTOMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymisestä ja käytöstä tässä taksassa lueteltuja maksuja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki VEDENKULUTUKSEN SEURANTA Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki Pinsiön alueen vesiosuuskunta lyhyt esittely! Perustettu 1997 Alunperin perustaminen lähti liikkeelle, koska talouksien porakaivovesissä

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS MAKSUPERUSTEET Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut MAKSUT Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut Rakennusaikainen vesi Kesävesipostien käyttömaksu Viivästyskorko

Lisätiedot

Päivämäärä ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA

Päivämäärä ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA Päivämäärä 22.9.2016 ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA 1. TAUSTAA Isonkyrön kunnan vesilaitokselle on tehty kehittämissuunnitelma v. 2010 (Ramboll Finland Oy). Kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä Vesiosuuskunnat 20. ja 21.3.2014 Esinevakuutukset Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä o pumput, venttiilit, mittarit,

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3.9.2013, Kankaanpää Suunnittelualue Kunta Väestö: Vesijohtoon liittyneet: Viemäröintiin liittyneet: 2011 2035 2011 vok 2035 2011 2035 as

Lisätiedot

Syksyn 2016 metsästystaulukko

Syksyn 2016 metsästystaulukko Myönnetyt luvat Alajärven 13.5 8 11 Levijoki 22.10 x Hiekkakuoppakangas Martti Penninkangas 22.10 x Autiokangas Martti Penninkangas 23.10 x Ahvenjärvi Asko Autio 23.10 x Ahvenjärvi Asko Vuorela Mauno Kyrönlahti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti.

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti. H1 mos 11fra Oy JÅMSÅ HIMOS-INFRA OY Himos-lnfra Oy kuuluu Jämsä-konserniin kaupungin omistamana tytäryhteisönä. Yhtiö perustettiin 19.5.1999 ja se merkittiin kaupparekisteriin 1.7.1999 (Y-tunnus 1543389-6).

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 21.10.2013 130 hyväksymä KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Voimaantulo 1.1.2014 1. YLEISTÄ Vesihuollon verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä veden

Lisätiedot

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan.

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan. PUDASJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA Liite 5 Vesihuoltolaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven Vesiosuuskunnan hallituksen kokouksessa 25.11.2016 Voimaantulopäivä 1.1.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä

Lisätiedot

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 30.1.2016 Vesa Arvonen Aikaisemmassa jaksossa kerrottua Ylöjärven uutiset 1.10.2014 Taustaa

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja

Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin. Kyläillat ja Hämeenkyrön vesiosuuskunta Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriin Kyläillat 2.5.2016 ja 3.5.2016 Suomen Vesi-isännöinti Vesi-isännöitsijä Laura Laine ja vedenkäsittelyn asiantuntija ins. Viivi Virta

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liedon kunta Liedon Vesi LIEDON VEDEN TAKSA Liedon Vesi, jäljempänä vesihuoltolaitos, perii tässä taksassa lueteltuja liittymis- ja käyttömaksuja sekä perusmaksuja soveltaen vesihuoltolakia (119/2001),

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Palvelumaksut

Tervolan Vesi Oy Palvelumaksut Palvelumaksut 1 PALVELUMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Maksuihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. Verokannan muutokset siirtyvät maksuihin ilman hinnaston

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Lehtimäen Opisto esittää anomuksessaan (liitteenä), että

Lehtimäen Opisto esittää anomuksessaan (liitteenä), että Kunnanhallitus 5 29.01.2004 Kunnanhallitus 24 24.02.2004 LEHTIMÄEN OPISTOLLE MYÖNNETTÄVÄN AVUSTUKSEN SISÄLTÖ 4/04/045/2004 KH 5 Kunta on myöntänyt Lehtimäen Opistolle vuosittain avustuksen, joka on sisältänyt

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut 3.11.216 Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, 16.-17.11.216, Kemi Venlan vuoden 215 tunnusluvut Mika Rontu apulaisjohtaja 3.11.216 1 Mika Rontu Vuoden 215 raportin tunnusluvut VEDEN- JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY

Lisätiedot

Syksyn 2014 metsästystaulukko

Syksyn 2014 metsästystaulukko Myönnetyt luvat Alajärven 18 12 12 Levijoki 12.10 x Tuohimaanharju Mauno Kyrönlahti 12.10 x Kuhmosenkangas Jukka Kuoppala, Eero Kiviaho, Lasse Penninkangas 2 3 19.10 x Honkikangas Ari Hautakangas 19.10

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT

POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 75/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-377 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 75/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-377 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 75/2009/3 Dnro LSY-2009-Y-377 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2009 ASIA Pohjaveden ottamista koskevan Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellään

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN

TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN Pohjois-Kangasalan Vesihuolto-osuuskunta 23.5.2015 Varsinainen kokous Vesi-info Pohjois-Kangasalan Vesihuolto-osuuskunnan varsinainen kokous ESITYSLISTA Aika: la 23.5.2015 kello

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013

LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 LAHDEN AHKERAN YLEISURHEILUENNÄTYKSET 31.12.2013 M I E H E T 60 m 7,12 +1,5 Joonas Makkonen -88 2008 hallissa 6,67 Nnamdi Anusim -72 2005 100m 10,46 +1,1 Nnamdi Anusim -72 2007 150 m 17,15-0,3 Joonas Makkonen

Lisätiedot

1 Liittymismaksun yleiset määräytymisperusteet

1 Liittymismaksun yleiset määräytymisperusteet 1 Nurmijärven Vesi - liikelaitoksen PALVELUMAKSUHINNASTO Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunta hyväksynyt 28.10.2009 42 Nurmijärven Vesi liikelaitoksen johtokunta tarkistanut 20.10.2010 39 Nurmijärven

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

5. Eriytetyt tilinpäätökset

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eritytetty taseyksikkö Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on laskennallisesti kunnan toiminnasta eriytetty taseyksikkö. Toiminnasta

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/12/2 Dnro PSAVI/40/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2012 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 40/12/2 Dnro PSAVI/40/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2012 ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 40/12/2 Dnro PSAVI/40/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2012 1 ASIA Käyttöoikeuden myöntäminen pohjavedenottamoita ja vesijohtoa varten tarvittaviin, tilaan Kuusirinne RN:o 7:8 kuuluviin

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

TAKSAMALLI / HINNASTO

TAKSAMALLI / HINNASTO TAKSAMALLI / HINNASTO 15.02.2007 Sivu 1 0 YLEISTÄ 3 1 KÄYTTÖMAKSUT 3 1.1 Vesimaksu, /m 3 3 1.2 Jätevesimaksu, /m 3 3 1.3 Sako- ja umpikaivoliete, /m3 3 2 PERUSMAKSUT 4 3 LIITTYMISMAKSUT 8 4 VESIHUOLTO-OSUUSKUNTIEN

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN TAKAUS OY 60 VUOTTA

VÄHITTÄISKAUPAN TAKAUS OY 60 VUOTTA VÄHITTÄISKAUPAN TAKAUS OY 60 VUOTTA Perustava yhtiökokous pidettiin SVL:n vuosikokouksen yhteydessä 26.4.1954. Kokoukseen osallistui 176 kauppiasta. Osakepääomaa korotettiin jo ennen toiminnan käynnistymistä

Lisätiedot

NAPAPIIRIN VESI OY MAKSUT

NAPAPIIRIN VESI OY MAKSUT NAPAPIIRIN VESI OY MAKSUT Voimaantulopäivä 1.6.2015 (tarkistettu 22.2.2016) 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Liittymismaksu, rakentamiskustannukset ja liittymiskustannus 3 1.1 Liittymismaksu 3 1.2 Liittymiskustannus

Lisätiedot

Case; avoimen automaation pilot-hankkeiden haasteet

Case; avoimen automaation pilot-hankkeiden haasteet Case; avoimen automaation pilot-hankkeiden haasteet Avoimen automaation pilot-hankkeiden avulla tavoitellaan konkreettisia tuloksia. Teknisten innovaatioiden lisäksi hankkeissa on tarkoitus testata vesihuollon

Lisätiedot

SML:N POHJANMAAN PIIRIN PM-KILPAILUT ÄHTÄRISSÄ

SML:N POHJANMAAN PIIRIN PM-KILPAILUT ÄHTÄRISSÄ SML: POHJAMAA PIIRI PM-KILPAILUT ÄHTÄRISSÄ 19.7.2015 TULOKSET METSÄSTYSLUODIKKO Alkuk. Loppuk. Yhteensä 1. Raja Tiia Jalasjärvi 80 73 153 1. Rauma Sami VS-VA 94 90 184 2. Seppälä Lauri Orismala 92 86 178

Lisätiedot

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 1. Soini Kauppinen Suolahden Urho 2. Matti Laitinen Viipurin Voimailijat 3. Jaakko Piutunen Varkauden Urheilijat 1. Reino Salimäki Seinäjoen

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 Liite vesi 4/21.11.2012 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2012 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

LAPINLAHDEN VESI OY:n TAKSA

LAPINLAHDEN VESI OY:n TAKSA LAPINLAHDEN VESI OY:n TAKSA Lapinlahden Vesi Oy hallitus 26.6. 2014 26, 17.7.2015 36, 3.12.2015 46 sekä 18.8.2016 25 1 VESIMAKSUTAKSA Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi perii Lapinlahden Vesi

Lisätiedot

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( ) 1. Timo Korpiola 68 1963 80 1967,1969,1970 (3. 1966) 93 1971 +93 1972 (3. Yleismestaruus 1963) 2. Max Jensen 80 1963,1964 Yleismestaruus 1963 (2. 1964) 3. Pauli Hissa +80 1963,1964 Yleismestaruus 1964

Lisätiedot

28.4.1945 Valkeakoski, Haka

28.4.1945 Valkeakoski, Haka 28.4.1945 Valkeakoski, Haka 56 kg 1. Erkki Johansson Sunilan Sisu 2. Kauko Kiisseli Valkeakosken Haka 3. Torsti Kiisseli Tainionkosken Urheilijat 61 kg 1. Martti Laine Hallan Visa 2. Aarne Lanne Valkeakosken

Lisätiedot

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja.

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja. PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven valtuuston kokouksessa Voimaantulopäivä 1..017 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusehdot ja

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, vmh/2010 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 VIEMÄRI- JA VESIJOHTOSELVITYS Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia

Lisätiedot

LEMIN KUNTA 4/2010 35 Tekninen lautakunta. Keskiviikko 12.05.2010 klo 18.00 20.45. Kunnanvirasto II, kokoushuone.

LEMIN KUNTA 4/2010 35 Tekninen lautakunta. Keskiviikko 12.05.2010 klo 18.00 20.45. Kunnanvirasto II, kokoushuone. 4/2010 35 Tekninen lautakunta Keskiviikko 12.05.2010 klo 18.00 20.45 Kunnanvirasto II, kokoushuone Punkka Olavi Vesala Hannu Taipale Heikki Tikka Raija Liisa Penttilä Arto Rämä Maija Niskala Sonja Buuri

Lisätiedot

Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu

Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu TkK Aleksi Wallin Oulun yliopisto Tutkimuskysymykset - Vesilaitosten näkökulma riskeihin - Millaiset

Lisätiedot

Päivämäärä Vesi- ja viemäriosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksyminen

Päivämäärä Vesi- ja viemäriosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksyminen Oulun kaupunki Kaupunginhallitus 111 Dno Päivämäärä 29.03.2016 Vesi- ja viemäriosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksyminen OUKA/1987/00.01.02/2016 Ote pöytäkirjasta 8/2016 Sivu 1 Päätöshistoria - Tiivistelmä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 196 02.12.2014 Maankäyttölautakunta 11 21.01.2015 Tekninen lautakunta 20 24.02.2015 Tekninen lautakunta 47 21.04.2015 Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto Ahmoolla

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto Ahmoolla Kaupunginvaltuusto 70 29.09.2014 Kaupunginhallitus 248 06.10.2014 Tekninen lautakunta 43 23.04.2015 Kaupunginhallitus 101 11.05.2015 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA OSA-ALUE B VESIHUOLLON ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA 2009 Vesihuollon yleissuunnitelma 2009 24.04.09 2/17 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ...3 1.1. SUUNNITTELUALUE... 3 1.2. ALUEEN VESILAITOS...

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017

VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Laukaan Vesihuolto Oy VESIHUOLTOLAITOKSEN PALVELUHINNASTO 2017 Hyväksytty yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2016 8. Voimaantulopäivä 1.1.2017. 1 Paineviemärijärjestelmät Paineviemärijärjestelmässä viemäri

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot