HISTORIA. Alajärven vesiosuuskunta 60 -vuotisjuhlat

Transkriptio

1 HISTORIA Alajärven vesiosuuskunta 60 -vuotisjuhlat Katkelmia Alajärven vesiosuuskunnan historiasta, aina sodanjälkeisestä ajoista näihin päiviin saakka. Maamme ensimmäiset talokohtaiset vesijohdot rakennettiin 1870 luvulla Helsinkiin. Vesijohtoverkon ensisijainen tarkoitus oli tuolloin tyydyttää sammutusveden tarve. Maaseudun ensimmäiset vesijohdot rakennettiin samoihin aikoihin 1870 luvulla Ilmajoelle ja Lapualle luvun maaseudulla, jotkut varakkaat yksityiset tai taloryhmät johtivat veden puu- tai rautaputkea myöten ylempänä sijaitsevasta vesipaikasta talouksiinsa. Varsinaisesti vasta 1940 luvulla sotien jälkeen ruvettiin maaseudulla voimakkaasti suunnittelemaan painoveden saamista talouksiin. Alajärven kirkonkylän vesijohtoyhtymän perustamisen aikoihin vain n. 2 % koko maan n maaseututaloudesta sai talousvetensä paineella. Etelä-Pohjanmaan alueella vesijohdolla varustettu asuinhuoneisto oli todella harvinainen. Navettaan vesijohto vedettiin huomattavasti useammin. Alajärven kirkonkylässä kokoontui 1946 joukko kyläläisiä pohtimaan painoveden saamista kirkonkylään ja sen lähialueille. Alajärven kirkonkylän vesijohtoyhtymän perustavassa kokouksessa olivat mukana seuraavat kyläläiset: Väinö Aalto, Toivo Kokko, Emil Aaltonen, Kaarlo Räntilä, V. Virtanen, Heikki Rantala, Eino Peltomäki, Oskari Koskela, Tauno Pyhälahti, Eetu Rintala, Lauri Keltikangas, Aleksi Kauraniemi ja Eino Niemi. Vedenottopaikaksi valittiin Kaartusjärven lähellä sijaitseva Höykkijärvi. Hanke edistyi melko hitaasti monien mutkien kautta. Vesijohtolinjan rakentaminen lapiotyönä ja puuputkien sorvaaminen sekä asentaminen olivat työlästä ja aikaa vievää puuhaa. Mutta kun asia oli tärkeä, täytyi työ saada valmiiksi. Kirkonkylän, Sänkiahon, Pekkolan ja Pynttärin kylien asukkaat saivat vuosina Höykkijärvestä tulevaa painovettä talouksiinsa. Samoihin aikoihin muualla Alajärvellä ainakin Hoiskossa, Kujejoella ja Saukonkylässä osalle talouksia hankittiin painovettä. Höykkijärvi on nevan ympäröimä vesialue ja vesi on sen mukaisesti ruskeahkoa ja tuoksui voimakkaasti humukselle. Senpä tähden veden käyttö rajoittui pääosin eläinten juomavedeksi ja pesuvedeksi. Muutama vuosi valiteltiin veden laatua, ennen kuin ruvettiin etsimään lähialueilta parempilaatuista talousvettä. Samoihin aikoihin vuonna 1953 muutettiin vesijohtoyhtymä osuuskunnaksi ja sen ensimmäiseen hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Oskari Tallbacka, Aarne Rokala, Jaska Matintupa, Lauri Keltikangas, Eino Lehtonen, Kusti Tiistola ja Lauri Männikkö sekä varalle Eetu Rintala, Sulo Aho ja Veikko Nelimarkka

2 Vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen löytyi kaksikin sopivaa vedenottopaikkaa toinen Pynttäristä ja toinen Kurejoen Hyöringinharjusta. Tutkimusten mukaan molemmissa paikoissa oli riittävästi vettä kirkonkylän tarpeisiin. Pynttäri oli kuitenkin lähempänä ja asutusta koko matkan varrella, joten Pynttäriin rakennettiin pohjavedenottamo. Muovinen 110 mm runkolinja sekä jakeluverkosto Pynttäristä keskustaan rakennettiin vuosien aikana. Kyseinen runkolinja on edelleen käytössä ja se on vesiosuuskunnan vanhin vesijohtolinja. Urakka oli erittäin kallis ja veden hinta muodostui sen mukaisesti. Vuonna 1964 edeltäjäni Juha-Heikki Keltikankaan tullessa osuuskunnan isännöitsijäksi oli veden hinta 1,25 mk/m3 eli 0,21. Hinta vastannee tämän päivän rahassa n 2 luokkaa. Pynttärin vesi oli kohtalaisen hyvää, mutta sitä ei vain saatu tarpeeksi. Pohjaveden muodostumisalueen hiekka on niin hienojyväistä, että se tukki kaivoon johtavat suonet, eikä johtanut tarpeeksi hyvin vettä kaivoihin. Kaivoja rakennettiin lisää, mutta mikään ei auttanut. Vesipula keskustassa vain jatkui. J-H:n muistelmien mukaan joutui hän erittäin usein vuosien aikana sulkemaan runkojohdon yön ajaksi sairaalan jälkeen, jotta vettä olisi norunut Pynttärin kaivoihin päiväkäyttöä varten. Vesiongelmaa pohdittiin yhdessä kaupungin kanssa ja perustettiin toimikunta, johon kuuluivat ainakin Torsti Kalliokoski, Ahti Panula ja J-H Keltikangas. Vaikeuksien keskellä osuuskunta tarjosi jo koko vesilaitosta kunnalle, mutta kunnanjohtaja Heinilän mukaan kunta ei ota niin velkaista yhtiötä, joka kaikenlisäksi ei edes pysty toimittamaan vettä tarpeeksi. Kolmannella yrityksellä vuonna 1966 rakennettiin Kurejoen Hyörinkiin vesikaivo ja sinne asennettiin uppopumppu. Runkolinja keskustaan valmistui kyseisen syksyn aikana ja itsenäisyyspäiväksi saatiin tarpeeksi vettä keskustan alueelle. Vesi oli kohtuullisen hyvää ja ennen kaikkea sitä oli riittävästi. Kolmas kerta toden sanoi, eli Höykkijärven ja Pynttärin kautta Hyöringinharjuun. Kokeilut ja veden etsinnät olivat tulleet kalliiksi, eikä ilman Alajärven kunnan antamaa laina-apua olisi hankkeita voitu toteuttaa. Velkaa oli toiminnan laajuuteen nähden paljon, eikä 1960 luvulla ollut edes tarpeeksi vettä, mitä myydä. Pahimmillaan indeksiin sidotuista lainoista joutui maksamaan likimain 30 % indeksikorotuksia. Mainittakoon, että vaikeuksista huolimatta, maksoi osuuskunta kyseiset lainat korkoineen takaisin luvun lopulla osuuskunnan toiminta laajeni, mutta samalla tuli myös uusia huolia vedenjärjestelyjen suhteen. Vuonna 1968 Alajärvelle alettiin puuhaamaan perunajauhotehdasta. Tehdas tulisi käyttämään vettä melkoisen paljon, mutta sen käyntiaika olisi vain noin 2 kk:tta kauden aikana. Toimintansa aikana laitos käyttäisi ennakkokaavailujen mukaan vettä n m3/vrk. Tällaista vesimäärää ei Hyöringin putkesta voitu ottaa, joten päädyttiin rakentamaan uusi runkolinja Hyöringistä suoraan perunajauhotehtaalle. Putkilinja rakennettiin syksyn 1969 aikana. Tehdas ei kuitenkaan käyttänyt vettä ennakkoilmoituksensa mukaisesti. Samoihin aikoihin Koskenvarren asukkaat halusivat myös saada vettä Hyögringistä, joten Alajärven vesiosuuskunta rupesi välittämään vettä myös heille. Myöskin Kurejoella heräsi kiinnostusta Hyöringinharjun veteen ja kurejokelaiset rakensivat vuonna vedenottamon Hyörinkiin sekä runko- ja jakelujohdot kyläänsä. Kujejokelaiset ottivat veden samasta kuilukaivosta kuin kirkonkyläläisetkin. Pohjaveden otto alkoi olla niin suurta, että veden laatu huononi rautapitoisuuden lisäänty-

3 misen myötä. Vuoden 1972 aikana rakennettiinkin pienimuotoinen puhdistamo veden laatua parantamaan. Myös Paalijärven-Teerinevan alueella oli herännyt kiinnostus painoveden saamiseksi. He suunnittelivat veden ottamista Iiruunjärvestä. Vesipiiri ei kuitenkaan hyväksynyt avovettä vedenottamon paikaksi, vaan painosti Alajärven vesiosuuskuntaa myymään vettä Paalijärven-Teerinevan osuuskunnalle. Kirkkotienhaarasta rakennettiin runkojohto Kullanmutkaan ja vesi virtasi Paalijärvi-Teerinevan alueelle vuonna Seuraavana vuonna levijokelaiset halusivat vuokrata Pynttärin vedenottamon ja rakensivat runko- ja jakelujohdon kyläänsä. Mutta Pynttäristä ei tullut riittävästi vettä heidänkään tarpeensa tyydyttämiseksi, joten Alajärven vesiosuuskunta alkoi myydä Hyöringin vettä myös Levijoelle. Ensimmäinen alavesisäiliö ja pumppaamo rakennettiin Hirsikankaan alueelle vuonna 1977 keskustan, Pynttärin ja Koskenvarren alueen asukkaiden vedentarpeen tyydyttämiseksi myös kulutushuippujen aikana. Rakentamiseen tarvittava raha oli tuolloin todella tiukalla ja hallitukselta vaadittiin suuria ponnistuksia saadakseen omarahoitusosuutensa jotenkin järjestetyksi. Hyöringinharjun vedenotto alkoi olla erittäin suurta, sillä suurin osa alajärveläisistä käytti tuolloin Hyöringin vettä. Vuorokautinen vedenkulutus nousi vuosi vuodelta ja oli korkeimmillaan vuosina jolloin keskustan, Kurejoen, Reipakan, Pynttärin, Levijoen ja Paalijärvi-Teerinevan alueet käyttivät Hyöringinharjun vettä. Vesiosuuskuntien vuorokausikulutus oli n m3/d, vaikka vesioikeuden lupa oli tuolloin vain 800 m3 ottoon/d vuosikeskiarvona mitattuna. Hyöringinharjun vesi ei ollut aivan moitteetonta talousvettä rautapitoisuuden suhteen. Veden puhdistuskapasiteetti oli liian pieni. Vesiosuuskunta rakensikin uuden puhdistuslaitoksen vuonna 1980 ja paransi sitä vielä vuonna Tämän jälkeen Hyöringinharjun vesi täytti lääkintähallituksen normien mukaiset talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Porasharjun vedenottamon ja verkoston valmistuttua 1980 luvun alkupuolella sai koko itäinen alue hyvää pohjavettä Porasesta. Alajärven vesiosuuskunta on vuodesta 1986 lähtien ostanut pienempiä määriä Porasharjun vettä kulutukseensa. Porasharjun vedenottamo ja Hyöringinharjun vedenottamo ovat Kullanmutkan ja Levijoen Valtolan kautta yhteydessä toisiinsa. Porasharjun pohjavesi on hyvänlaatuista ja sen ainoana haittapuolena on veden voimakas happamuus, jota neutraloidaan kalkilla. Ongelmallista rautapitoisuutta vedessä ei ole. Ainoana vaaratekijänä koepumppauksen suorittaneiden mukaan voi olla liian suuren vedenoton seurauksena pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevien suo- ja neva-alueiden mahdollinen humusaineiden suotaminen pohjaveteen. Vuoden 1995 aikana rakennettiin hyöringinharjun ja alavesisäiliön välille 2.3 km uutta syöttöjohtoa ja vuotta myöhemmin valmistui toinen alavesisäiliö tilavuudeltaan 750 m3. Kyseisten hankkeiden kokonaiskustannukset olivat n luokkaa. Alavesisäiliöiden yhteenlaskettu kapasiteetti on vielä tänäkin päivänä 1500 m3 ja se riittää täyttämään koko toiminta-alueellemme n. 1,5 vuorokauden vedentarpeen.

4 Tullessani Alajärven vesiosuuskunnan isännöitsijäksi vuonna 2001 oli tuolloin tapetilla kaukovalvontajärjestelmän hankkiminen osuuskunnalle. Talven aikana selvitettiin useita vaihtoehtoja ja lopulta päädyttiin yhteistyöhön nykyisen Wavin-Labko Oy:n kanssa. Kaukovalvontajärjestelmän kustannukset olivat n luokkaa. Laitteiston hankinta on ollut oikein hyvä investointi, sillä se on mahdollistanut paljon aikaisemman ongelmiin puuttumisen ja siitä on ollut suurta hyötyä mm putkivuotojen havaitsemisessa. Alajärven ja Lappajärvi-Ylipään vesiosuuskuntien välillä allekirjoitettiin vedenmyyntisopimus ja putkistojen hoidon huoltosopimus. Sopimuksen mukaan Alajärven vesiosuuskunta toimittaa Ylipäähän vettä n m3/vrk ja pitää heidän putkistonsa kunnossa. Pääosin kesän 2003 aikana rakensimme heille runkovesijohtoja n 5,5 km verran ja vielä kesän 2004 aikana reilun 3,2 km verran. Talvella alavesisäiliölle ja Hyöringin pumppaamoon asennettiin uudet pumput ja samalla uusittiin pumppujen automaatiopumppaustekniikkaa. Vuoden 2005 hankintoja olivat myös mm AutoCad ohjelman ja siihen liittyvän YtCad johtokarttaohjelman sekä gps mittauslaitteiden hankinnat. Laitteiston avulla voidaan kartoittaa kaikki alueemme vesijohtolinjat. Työ on varsin haastava ja aikaa vievää, sillä vesijohtolinjamme pituus on reilut 200 km. Kevättalvella 2005 teimme varsin laajat selvitystyöt Isoniemen vesijohtolinjan rakentamisesta. Alueella on varsin paljon huvila-asutusta, mutta pelkästään heille rakennettavaa putkilinjastoa ei olisi voitu toteuttaa sen kalleuden takia. Hankkeen kannalta oli ratkaisevaa, että myös Isoniemen kylä halusi saada varaveden alueelleen ja hanke voitiin toteuttaa. Vesijohtolinjastot rakennettiin pääasiassa viime syksyn ja kevään aikana. Alun perin varaveden saanniksi tarkoitettu linja on nyt avattu, Isoniemen kaivolla ilmenneiden ongelmien takia, ja tänään Alajärven vesiosuuskunta vesittää koko alueen. Parhaillaan käydään neuvotteluja vesiosuuskunnan ja isoniemeläisten kanssa heidän liittymisestään Alajärven vesiosuuskuntaan. Sijoitustoiminta Tarkan taloudenpidon ja hyvin onnistuneiden ratkaisujen myötä Alajärven vesiosuuskunnalle alkoi luvun taitteesta lähtien kerääntyä jonkin verran vararahastoja ja sijoitustoiminta sai alkunsa. Osuuskunnan sääntöihin tehtiinkin lisäys, jonka mukaan: Osuuskunta voi toimintansa tukemiseksi omistaa ja hallita kiinteistöjä, osakkeita ja arvopapereita sekä käydä niillä kauppaa. Sijoitustoimintaa osuuskunta on harjoittanut reilun 10 vuoden ajan. Sijoittamiset ovat olleet varsin maltillisia ja sellaista varman päälle sijoittamista. Osuuskunnan sijoittamistoimintaa varten on perustettu toimikunta, johon tänä päivänä kuuluvat: Reijo Ojanen, Erkki Lähelmä ja Jarmo Sillanpää. Vuoden 2005 tilinpäätöstiedoista käy ilmi, että liikevaihtoon verrattuna oli sijoittamisesta saatu tuotto n. 15 % luokkaa. Pääomatulot ovat olleet hyvin pitkälle se yrityksen pelivara, jolla mm. veden hinta on voitu pitää viimeiset 10 vuotta samalla alhaisella tasolla eli 0,37 (sis. alv). Osuuskunnan omavaraisuusaste on viimeisimpien tunnuslukujen mukaan 97,2 %.

5 Vesilaitosfuusiot Vesilaitosfuusioita vesiosuuskunnan historian aikana on tapahtunut kaikkiaan 2 kpl. Kurejoen vesiosuuskunta fuusioitui Alajärven vesiosuuskuntaan Heidän vesimittaripisteitä oli kaikkiaan. 305 kpl. Samoihin aikoihin Pihlajakankaan vesiyhtymän valtatien varressa oleva kaivo saastui ja he liittivät Alajärven vesiosuuskunnan iksi. Levijoen vesiosuuskunta fuusioitui Alajärven vesiosuuskuntaan ja heidän vesimittaripisteitä oli tuolloin 96 kpl. Osuuskunnan historian kolmas fuusio on parhaillaan valmisteilla, sillä Alajärven- ja Reipakan vesiosuuskunnan hallitukset ovat sulautumissuunnitelmassaan päättäneet, että Reipakan vesiosuuskunta sulautuu Alajärven vesiosuuskuntaan Koskenvarren asukkaat ovat ostaneet tarvitsemansa veden Alajärven vesiosuuskunnalta jo 1960 luvun lopulta lähtien. Toimintojen yhdistäminen on järkevää turhien päällekkäisyyksien poistamiseksi. Koskenvarren alueella on kaikkiaan n 100 liittyjää. Alajärven vesiosuuskunnan historiaan vaikuttaneet henkilöt Yhtymän ja vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: maanmittausinsinööri Väinö Aalto metsänhoitaja Lauri Haikka työnjohtaja Eetu Rintala metsäteknikko Lauri Männikkö toimitusjohtaja Sulo J. Aho kauppias Lauri Keltikangas työnjohtaja Oskari Koskela ylikonstaapeli Eino Yli-Olli lääketiet. lisensiaatti Leopold Bergroth yli-insinööri Reijo Ojanen Isännöitsijöinä ovat toimineet seuraavat henkilöt: maatalousteknikko Aarne Rokala kauppias Lauri Keltikangas toimitusjohtaja Sulo J. Aho isännöitsijä/toim.joht. Juha-Heikki Keltikangas isännöitsijä/toim.joht. Jarmo Sillanpää Laitosmiehinä / työnjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: työnjohtaja Jussi Murto vesiliike Tallbacka autonkuljettaja Emil Harju laitosmies Jorma Pitkänen laitosmies Veikko Viitala laitosmies Jari Vainio

6 Alajärven vesiosuuskunnan hallitukseen kuuluvat tänään: Reijo Ojanen Erkki Lähelmä Pertti Ala-Piirto Jorma Kauppinen Erkki Salmenautio Erkki Kantola Antti Lillstrang Asko Tienhaara Antti Latvala Osuuskunnan isännöitsijä/toim.joht. Osuuskunnan laitosmies puheenjohtaja varapuheenjohtaja vara vara vara Jarmo Sillanpää Jari Vainio Laitoksen toiminta ja pumppausmäärät tänään Alajärven vesiosuuskunnalla on viimeisimmän määrän vahvistamisen mukaan 1663 tä. Viime vuonna Hyöringinharjusta pumpattiin vettä kaikkiaan m3, jolloin keskimääräiseksi vuorokausiotoksi tulee 969 m3. Porasharjun vettä ostettiin Kullanmutkan kautta 950 m3 ja Levijoen Valtolan kautta m3. Alajärven vesiosuuskunta pumppasi vettä jakeluun kaikkiaan m3, joka keskimääräisenä vuorokausipumppauksena on m3. Veden kulutus jakaantui seuraavasti: Keskusta m3 Kurejoki m3 Levijoki m3 Reipakka m3 Lappajärven-Ylipää m3 Sammutus, rak.aik., ja vuotovedet m Yhteensä m3 Tulevaisuuden suunnitelmia Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto on myöntänyt Alajärven vesiosuuskunnalle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Hyöringinharjun pohjavesialueelle sekä pohjaveden ottamiseen siitä. Kyseinen alue sijaitsee nykyiseltä Hyöringin pumppaamolta n. 2 km pohjoiseen. Myönnetty lupamäärä on enintään 500 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Uuden kaivon avulla: vesiosuuskunta tulee hajauttamaan pohjavedenottoa laajemmalle alueelle pohjavesiesiintymän kuormituksen tasaamiseksi sekä tarvittavan lisäkapasiteetin hankkimiseen mahdollisia häiriötilanteita varten. Alajärven vesiosuuskunnan pohjavedenottoluvat ovat tämän luvan jälkeen yhteensä m3/d vuosikeskiarvona laskettuna. Kaivokokonaisuuden ja syöttöjohdon rakentamiskustannukset tulevat olemaan n luokkaa alv:een.

7 Meneillään oleva syksy on varsin haasteellinen ja työntäyteinen. Parhaillaan suunnittelemme SPC-Vesitekniikka Oy:n kanssa keskustan alueiden putkilinjojen puhdistamista possutus- ja sykepuhdistusmenetelmällä. Vastaavanlaista menetelmää ei toimialueellamme ole aikaisemmin käytetty ja se vaatii tarkkaa suunnittelua puhdistuslinjojen rajauksille sekä syöttö- että purkupisteiden rakentamiselle olemassa olevien lisäksi. Lähivuosien suunnitelmiin kuluu myös uuden vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen. Vaihtoehtoja on kuitenkin vielä tässä vaiheessa useita, mutta toteutuessaan puhdistuslaitosinvestoinnit kohdistuvat pääasiassa nykyisen alavesisäiliön yhteyteen Hirsikankaalle rakennettavaan puhdistamoon. Lopuksi Pitkän, 60 -vuotisen taipaleensa aikana Alajärven vesiosuuskunnalla on ollut monia vaikeuksia. Vaikeudet ovat kohdistuneet alkuaikojen veden riittävyydestä suurten investointien rahoittamiseen. Matkansa varrella vesiosuuskunta on velvoitettu järjestämään veden jakelu myös toiminta-alueensa ulkopuolelle. Vesi on laitettu virtaamaan myös silloin, kun sen riittävä saanti on ollut edellytyksenä kunnan kehittyvälle yritystoiminnalle. Vaikeudet ovat ehkä osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhtiön historiaan, kuten myös nykyiseen hallitukseen kuuluu joukko yrittäjiä ja henkilöitä, jotka ovat joutuneet jo työnsäkin puolesta tekemisiin visaisten asioiden kanssa. Tänään Alajärven vesiosuuskunnan talous on vakaalla pohjalla. Sillä vakaudella on hyvä jatkaa eteenpäin, sillä aina tulee uusia haasteita. Pääosin luvulla rakennetut putkistot vanhenevat ja aikanaan hyvätkin ratkaisut käyvät epäkäytännöllisiksi. Eräs asia on kuitenkin muuttumaton. Puhdas vesi, on elämisen perusedellytys. Vesiosuuskunnan sääntöihin on kirjattu: Osuuskunnan keskeisimpänä tarkoituksena on, tensä taloudenpidon ja elinkeinotoiminnan tukemiseksi ylläpitää ja hoitaa vedenhankinta ten kiinteistöihin. Tätä tehtävää varten Alajärven vesiosuuskunta on avoin ja valmis yhteistyöhön kaikkien vesihuollosta ja sen kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Alajärvellä Jarmo Sillanpää Alajärven vesiosuuskunta