HISTORIA. Alajärven vesiosuuskunta 60 -vuotisjuhlat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HISTORIA. Alajärven vesiosuuskunta 60 -vuotisjuhlat 7.10.2006"

Transkriptio

1 HISTORIA Alajärven vesiosuuskunta 60 -vuotisjuhlat Katkelmia Alajärven vesiosuuskunnan historiasta, aina sodanjälkeisestä ajoista näihin päiviin saakka. Maamme ensimmäiset talokohtaiset vesijohdot rakennettiin 1870 luvulla Helsinkiin. Vesijohtoverkon ensisijainen tarkoitus oli tuolloin tyydyttää sammutusveden tarve. Maaseudun ensimmäiset vesijohdot rakennettiin samoihin aikoihin 1870 luvulla Ilmajoelle ja Lapualle luvun maaseudulla, jotkut varakkaat yksityiset tai taloryhmät johtivat veden puu- tai rautaputkea myöten ylempänä sijaitsevasta vesipaikasta talouksiinsa. Varsinaisesti vasta 1940 luvulla sotien jälkeen ruvettiin maaseudulla voimakkaasti suunnittelemaan painoveden saamista talouksiin. Alajärven kirkonkylän vesijohtoyhtymän perustamisen aikoihin vain n. 2 % koko maan n maaseututaloudesta sai talousvetensä paineella. Etelä-Pohjanmaan alueella vesijohdolla varustettu asuinhuoneisto oli todella harvinainen. Navettaan vesijohto vedettiin huomattavasti useammin. Alajärven kirkonkylässä kokoontui 1946 joukko kyläläisiä pohtimaan painoveden saamista kirkonkylään ja sen lähialueille. Alajärven kirkonkylän vesijohtoyhtymän perustavassa kokouksessa olivat mukana seuraavat kyläläiset: Väinö Aalto, Toivo Kokko, Emil Aaltonen, Kaarlo Räntilä, V. Virtanen, Heikki Rantala, Eino Peltomäki, Oskari Koskela, Tauno Pyhälahti, Eetu Rintala, Lauri Keltikangas, Aleksi Kauraniemi ja Eino Niemi. Vedenottopaikaksi valittiin Kaartusjärven lähellä sijaitseva Höykkijärvi. Hanke edistyi melko hitaasti monien mutkien kautta. Vesijohtolinjan rakentaminen lapiotyönä ja puuputkien sorvaaminen sekä asentaminen olivat työlästä ja aikaa vievää puuhaa. Mutta kun asia oli tärkeä, täytyi työ saada valmiiksi. Kirkonkylän, Sänkiahon, Pekkolan ja Pynttärin kylien asukkaat saivat vuosina Höykkijärvestä tulevaa painovettä talouksiinsa. Samoihin aikoihin muualla Alajärvellä ainakin Hoiskossa, Kujejoella ja Saukonkylässä osalle talouksia hankittiin painovettä. Höykkijärvi on nevan ympäröimä vesialue ja vesi on sen mukaisesti ruskeahkoa ja tuoksui voimakkaasti humukselle. Senpä tähden veden käyttö rajoittui pääosin eläinten juomavedeksi ja pesuvedeksi. Muutama vuosi valiteltiin veden laatua, ennen kuin ruvettiin etsimään lähialueilta parempilaatuista talousvettä. Samoihin aikoihin vuonna 1953 muutettiin vesijohtoyhtymä osuuskunnaksi ja sen ensimmäiseen hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Oskari Tallbacka, Aarne Rokala, Jaska Matintupa, Lauri Keltikangas, Eino Lehtonen, Kusti Tiistola ja Lauri Männikkö sekä varalle Eetu Rintala, Sulo Aho ja Veikko Nelimarkka

2 Vuosia kestäneiden tutkimusten jälkeen löytyi kaksikin sopivaa vedenottopaikkaa toinen Pynttäristä ja toinen Kurejoen Hyöringinharjusta. Tutkimusten mukaan molemmissa paikoissa oli riittävästi vettä kirkonkylän tarpeisiin. Pynttäri oli kuitenkin lähempänä ja asutusta koko matkan varrella, joten Pynttäriin rakennettiin pohjavedenottamo. Muovinen 110 mm runkolinja sekä jakeluverkosto Pynttäristä keskustaan rakennettiin vuosien aikana. Kyseinen runkolinja on edelleen käytössä ja se on vesiosuuskunnan vanhin vesijohtolinja. Urakka oli erittäin kallis ja veden hinta muodostui sen mukaisesti. Vuonna 1964 edeltäjäni Juha-Heikki Keltikankaan tullessa osuuskunnan isännöitsijäksi oli veden hinta 1,25 mk/m3 eli 0,21. Hinta vastannee tämän päivän rahassa n 2 luokkaa. Pynttärin vesi oli kohtalaisen hyvää, mutta sitä ei vain saatu tarpeeksi. Pohjaveden muodostumisalueen hiekka on niin hienojyväistä, että se tukki kaivoon johtavat suonet, eikä johtanut tarpeeksi hyvin vettä kaivoihin. Kaivoja rakennettiin lisää, mutta mikään ei auttanut. Vesipula keskustassa vain jatkui. J-H:n muistelmien mukaan joutui hän erittäin usein vuosien aikana sulkemaan runkojohdon yön ajaksi sairaalan jälkeen, jotta vettä olisi norunut Pynttärin kaivoihin päiväkäyttöä varten. Vesiongelmaa pohdittiin yhdessä kaupungin kanssa ja perustettiin toimikunta, johon kuuluivat ainakin Torsti Kalliokoski, Ahti Panula ja J-H Keltikangas. Vaikeuksien keskellä osuuskunta tarjosi jo koko vesilaitosta kunnalle, mutta kunnanjohtaja Heinilän mukaan kunta ei ota niin velkaista yhtiötä, joka kaikenlisäksi ei edes pysty toimittamaan vettä tarpeeksi. Kolmannella yrityksellä vuonna 1966 rakennettiin Kurejoen Hyörinkiin vesikaivo ja sinne asennettiin uppopumppu. Runkolinja keskustaan valmistui kyseisen syksyn aikana ja itsenäisyyspäiväksi saatiin tarpeeksi vettä keskustan alueelle. Vesi oli kohtuullisen hyvää ja ennen kaikkea sitä oli riittävästi. Kolmas kerta toden sanoi, eli Höykkijärven ja Pynttärin kautta Hyöringinharjuun. Kokeilut ja veden etsinnät olivat tulleet kalliiksi, eikä ilman Alajärven kunnan antamaa laina-apua olisi hankkeita voitu toteuttaa. Velkaa oli toiminnan laajuuteen nähden paljon, eikä 1960 luvulla ollut edes tarpeeksi vettä, mitä myydä. Pahimmillaan indeksiin sidotuista lainoista joutui maksamaan likimain 30 % indeksikorotuksia. Mainittakoon, että vaikeuksista huolimatta, maksoi osuuskunta kyseiset lainat korkoineen takaisin luvun lopulla osuuskunnan toiminta laajeni, mutta samalla tuli myös uusia huolia vedenjärjestelyjen suhteen. Vuonna 1968 Alajärvelle alettiin puuhaamaan perunajauhotehdasta. Tehdas tulisi käyttämään vettä melkoisen paljon, mutta sen käyntiaika olisi vain noin 2 kk:tta kauden aikana. Toimintansa aikana laitos käyttäisi ennakkokaavailujen mukaan vettä n m3/vrk. Tällaista vesimäärää ei Hyöringin putkesta voitu ottaa, joten päädyttiin rakentamaan uusi runkolinja Hyöringistä suoraan perunajauhotehtaalle. Putkilinja rakennettiin syksyn 1969 aikana. Tehdas ei kuitenkaan käyttänyt vettä ennakkoilmoituksensa mukaisesti. Samoihin aikoihin Koskenvarren asukkaat halusivat myös saada vettä Hyögringistä, joten Alajärven vesiosuuskunta rupesi välittämään vettä myös heille. Myöskin Kurejoella heräsi kiinnostusta Hyöringinharjun veteen ja kurejokelaiset rakensivat vuonna vedenottamon Hyörinkiin sekä runko- ja jakelujohdot kyläänsä. Kujejokelaiset ottivat veden samasta kuilukaivosta kuin kirkonkyläläisetkin. Pohjaveden otto alkoi olla niin suurta, että veden laatu huononi rautapitoisuuden lisäänty-

3 misen myötä. Vuoden 1972 aikana rakennettiinkin pienimuotoinen puhdistamo veden laatua parantamaan. Myös Paalijärven-Teerinevan alueella oli herännyt kiinnostus painoveden saamiseksi. He suunnittelivat veden ottamista Iiruunjärvestä. Vesipiiri ei kuitenkaan hyväksynyt avovettä vedenottamon paikaksi, vaan painosti Alajärven vesiosuuskuntaa myymään vettä Paalijärven-Teerinevan osuuskunnalle. Kirkkotienhaarasta rakennettiin runkojohto Kullanmutkaan ja vesi virtasi Paalijärvi-Teerinevan alueelle vuonna Seuraavana vuonna levijokelaiset halusivat vuokrata Pynttärin vedenottamon ja rakensivat runko- ja jakelujohdon kyläänsä. Mutta Pynttäristä ei tullut riittävästi vettä heidänkään tarpeensa tyydyttämiseksi, joten Alajärven vesiosuuskunta alkoi myydä Hyöringin vettä myös Levijoelle. Ensimmäinen alavesisäiliö ja pumppaamo rakennettiin Hirsikankaan alueelle vuonna 1977 keskustan, Pynttärin ja Koskenvarren alueen asukkaiden vedentarpeen tyydyttämiseksi myös kulutushuippujen aikana. Rakentamiseen tarvittava raha oli tuolloin todella tiukalla ja hallitukselta vaadittiin suuria ponnistuksia saadakseen omarahoitusosuutensa jotenkin järjestetyksi. Hyöringinharjun vedenotto alkoi olla erittäin suurta, sillä suurin osa alajärveläisistä käytti tuolloin Hyöringin vettä. Vuorokautinen vedenkulutus nousi vuosi vuodelta ja oli korkeimmillaan vuosina jolloin keskustan, Kurejoen, Reipakan, Pynttärin, Levijoen ja Paalijärvi-Teerinevan alueet käyttivät Hyöringinharjun vettä. Vesiosuuskuntien vuorokausikulutus oli n m3/d, vaikka vesioikeuden lupa oli tuolloin vain 800 m3 ottoon/d vuosikeskiarvona mitattuna. Hyöringinharjun vesi ei ollut aivan moitteetonta talousvettä rautapitoisuuden suhteen. Veden puhdistuskapasiteetti oli liian pieni. Vesiosuuskunta rakensikin uuden puhdistuslaitoksen vuonna 1980 ja paransi sitä vielä vuonna Tämän jälkeen Hyöringinharjun vesi täytti lääkintähallituksen normien mukaiset talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Porasharjun vedenottamon ja verkoston valmistuttua 1980 luvun alkupuolella sai koko itäinen alue hyvää pohjavettä Porasesta. Alajärven vesiosuuskunta on vuodesta 1986 lähtien ostanut pienempiä määriä Porasharjun vettä kulutukseensa. Porasharjun vedenottamo ja Hyöringinharjun vedenottamo ovat Kullanmutkan ja Levijoen Valtolan kautta yhteydessä toisiinsa. Porasharjun pohjavesi on hyvänlaatuista ja sen ainoana haittapuolena on veden voimakas happamuus, jota neutraloidaan kalkilla. Ongelmallista rautapitoisuutta vedessä ei ole. Ainoana vaaratekijänä koepumppauksen suorittaneiden mukaan voi olla liian suuren vedenoton seurauksena pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevien suo- ja neva-alueiden mahdollinen humusaineiden suotaminen pohjaveteen. Vuoden 1995 aikana rakennettiin hyöringinharjun ja alavesisäiliön välille 2.3 km uutta syöttöjohtoa ja vuotta myöhemmin valmistui toinen alavesisäiliö tilavuudeltaan 750 m3. Kyseisten hankkeiden kokonaiskustannukset olivat n luokkaa. Alavesisäiliöiden yhteenlaskettu kapasiteetti on vielä tänäkin päivänä 1500 m3 ja se riittää täyttämään koko toiminta-alueellemme n. 1,5 vuorokauden vedentarpeen.

4 Tullessani Alajärven vesiosuuskunnan isännöitsijäksi vuonna 2001 oli tuolloin tapetilla kaukovalvontajärjestelmän hankkiminen osuuskunnalle. Talven aikana selvitettiin useita vaihtoehtoja ja lopulta päädyttiin yhteistyöhön nykyisen Wavin-Labko Oy:n kanssa. Kaukovalvontajärjestelmän kustannukset olivat n luokkaa. Laitteiston hankinta on ollut oikein hyvä investointi, sillä se on mahdollistanut paljon aikaisemman ongelmiin puuttumisen ja siitä on ollut suurta hyötyä mm putkivuotojen havaitsemisessa. Alajärven ja Lappajärvi-Ylipään vesiosuuskuntien välillä allekirjoitettiin vedenmyyntisopimus ja putkistojen hoidon huoltosopimus. Sopimuksen mukaan Alajärven vesiosuuskunta toimittaa Ylipäähän vettä n m3/vrk ja pitää heidän putkistonsa kunnossa. Pääosin kesän 2003 aikana rakensimme heille runkovesijohtoja n 5,5 km verran ja vielä kesän 2004 aikana reilun 3,2 km verran. Talvella alavesisäiliölle ja Hyöringin pumppaamoon asennettiin uudet pumput ja samalla uusittiin pumppujen automaatiopumppaustekniikkaa. Vuoden 2005 hankintoja olivat myös mm AutoCad ohjelman ja siihen liittyvän YtCad johtokarttaohjelman sekä gps mittauslaitteiden hankinnat. Laitteiston avulla voidaan kartoittaa kaikki alueemme vesijohtolinjat. Työ on varsin haastava ja aikaa vievää, sillä vesijohtolinjamme pituus on reilut 200 km. Kevättalvella 2005 teimme varsin laajat selvitystyöt Isoniemen vesijohtolinjan rakentamisesta. Alueella on varsin paljon huvila-asutusta, mutta pelkästään heille rakennettavaa putkilinjastoa ei olisi voitu toteuttaa sen kalleuden takia. Hankkeen kannalta oli ratkaisevaa, että myös Isoniemen kylä halusi saada varaveden alueelleen ja hanke voitiin toteuttaa. Vesijohtolinjastot rakennettiin pääasiassa viime syksyn ja kevään aikana. Alun perin varaveden saanniksi tarkoitettu linja on nyt avattu, Isoniemen kaivolla ilmenneiden ongelmien takia, ja tänään Alajärven vesiosuuskunta vesittää koko alueen. Parhaillaan käydään neuvotteluja vesiosuuskunnan ja isoniemeläisten kanssa heidän liittymisestään Alajärven vesiosuuskuntaan. Sijoitustoiminta Tarkan taloudenpidon ja hyvin onnistuneiden ratkaisujen myötä Alajärven vesiosuuskunnalle alkoi luvun taitteesta lähtien kerääntyä jonkin verran vararahastoja ja sijoitustoiminta sai alkunsa. Osuuskunnan sääntöihin tehtiinkin lisäys, jonka mukaan: Osuuskunta voi toimintansa tukemiseksi omistaa ja hallita kiinteistöjä, osakkeita ja arvopapereita sekä käydä niillä kauppaa. Sijoitustoimintaa osuuskunta on harjoittanut reilun 10 vuoden ajan. Sijoittamiset ovat olleet varsin maltillisia ja sellaista varman päälle sijoittamista. Osuuskunnan sijoittamistoimintaa varten on perustettu toimikunta, johon tänä päivänä kuuluvat: Reijo Ojanen, Erkki Lähelmä ja Jarmo Sillanpää. Vuoden 2005 tilinpäätöstiedoista käy ilmi, että liikevaihtoon verrattuna oli sijoittamisesta saatu tuotto n. 15 % luokkaa. Pääomatulot ovat olleet hyvin pitkälle se yrityksen pelivara, jolla mm. veden hinta on voitu pitää viimeiset 10 vuotta samalla alhaisella tasolla eli 0,37 (sis. alv). Osuuskunnan omavaraisuusaste on viimeisimpien tunnuslukujen mukaan 97,2 %.

5 Vesilaitosfuusiot Vesilaitosfuusioita vesiosuuskunnan historian aikana on tapahtunut kaikkiaan 2 kpl. Kurejoen vesiosuuskunta fuusioitui Alajärven vesiosuuskuntaan Heidän vesimittaripisteitä oli kaikkiaan. 305 kpl. Samoihin aikoihin Pihlajakankaan vesiyhtymän valtatien varressa oleva kaivo saastui ja he liittivät Alajärven vesiosuuskunnan iksi. Levijoen vesiosuuskunta fuusioitui Alajärven vesiosuuskuntaan ja heidän vesimittaripisteitä oli tuolloin 96 kpl. Osuuskunnan historian kolmas fuusio on parhaillaan valmisteilla, sillä Alajärven- ja Reipakan vesiosuuskunnan hallitukset ovat sulautumissuunnitelmassaan päättäneet, että Reipakan vesiosuuskunta sulautuu Alajärven vesiosuuskuntaan Koskenvarren asukkaat ovat ostaneet tarvitsemansa veden Alajärven vesiosuuskunnalta jo 1960 luvun lopulta lähtien. Toimintojen yhdistäminen on järkevää turhien päällekkäisyyksien poistamiseksi. Koskenvarren alueella on kaikkiaan n 100 liittyjää. Alajärven vesiosuuskunnan historiaan vaikuttaneet henkilöt Yhtymän ja vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: maanmittausinsinööri Väinö Aalto metsänhoitaja Lauri Haikka työnjohtaja Eetu Rintala metsäteknikko Lauri Männikkö toimitusjohtaja Sulo J. Aho kauppias Lauri Keltikangas työnjohtaja Oskari Koskela ylikonstaapeli Eino Yli-Olli lääketiet. lisensiaatti Leopold Bergroth yli-insinööri Reijo Ojanen Isännöitsijöinä ovat toimineet seuraavat henkilöt: maatalousteknikko Aarne Rokala kauppias Lauri Keltikangas toimitusjohtaja Sulo J. Aho isännöitsijä/toim.joht. Juha-Heikki Keltikangas isännöitsijä/toim.joht. Jarmo Sillanpää Laitosmiehinä / työnjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt: työnjohtaja Jussi Murto vesiliike Tallbacka autonkuljettaja Emil Harju laitosmies Jorma Pitkänen laitosmies Veikko Viitala laitosmies Jari Vainio

6 Alajärven vesiosuuskunnan hallitukseen kuuluvat tänään: Reijo Ojanen Erkki Lähelmä Pertti Ala-Piirto Jorma Kauppinen Erkki Salmenautio Erkki Kantola Antti Lillstrang Asko Tienhaara Antti Latvala Osuuskunnan isännöitsijä/toim.joht. Osuuskunnan laitosmies puheenjohtaja varapuheenjohtaja vara vara vara Jarmo Sillanpää Jari Vainio Laitoksen toiminta ja pumppausmäärät tänään Alajärven vesiosuuskunnalla on viimeisimmän määrän vahvistamisen mukaan 1663 tä. Viime vuonna Hyöringinharjusta pumpattiin vettä kaikkiaan m3, jolloin keskimääräiseksi vuorokausiotoksi tulee 969 m3. Porasharjun vettä ostettiin Kullanmutkan kautta 950 m3 ja Levijoen Valtolan kautta m3. Alajärven vesiosuuskunta pumppasi vettä jakeluun kaikkiaan m3, joka keskimääräisenä vuorokausipumppauksena on m3. Veden kulutus jakaantui seuraavasti: Keskusta m3 Kurejoki m3 Levijoki m3 Reipakka m3 Lappajärven-Ylipää m3 Sammutus, rak.aik., ja vuotovedet m Yhteensä m3 Tulevaisuuden suunnitelmia Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto on myöntänyt Alajärven vesiosuuskunnalle luvan pohjavedenottamon rakentamiseen Hyöringinharjun pohjavesialueelle sekä pohjaveden ottamiseen siitä. Kyseinen alue sijaitsee nykyiseltä Hyöringin pumppaamolta n. 2 km pohjoiseen. Myönnetty lupamäärä on enintään 500 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Uuden kaivon avulla: vesiosuuskunta tulee hajauttamaan pohjavedenottoa laajemmalle alueelle pohjavesiesiintymän kuormituksen tasaamiseksi sekä tarvittavan lisäkapasiteetin hankkimiseen mahdollisia häiriötilanteita varten. Alajärven vesiosuuskunnan pohjavedenottoluvat ovat tämän luvan jälkeen yhteensä m3/d vuosikeskiarvona laskettuna. Kaivokokonaisuuden ja syöttöjohdon rakentamiskustannukset tulevat olemaan n luokkaa alv:een.

7 Meneillään oleva syksy on varsin haasteellinen ja työntäyteinen. Parhaillaan suunnittelemme SPC-Vesitekniikka Oy:n kanssa keskustan alueiden putkilinjojen puhdistamista possutus- ja sykepuhdistusmenetelmällä. Vastaavanlaista menetelmää ei toimialueellamme ole aikaisemmin käytetty ja se vaatii tarkkaa suunnittelua puhdistuslinjojen rajauksille sekä syöttö- että purkupisteiden rakentamiselle olemassa olevien lisäksi. Lähivuosien suunnitelmiin kuluu myös uuden vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen. Vaihtoehtoja on kuitenkin vielä tässä vaiheessa useita, mutta toteutuessaan puhdistuslaitosinvestoinnit kohdistuvat pääasiassa nykyisen alavesisäiliön yhteyteen Hirsikankaalle rakennettavaan puhdistamoon. Lopuksi Pitkän, 60 -vuotisen taipaleensa aikana Alajärven vesiosuuskunnalla on ollut monia vaikeuksia. Vaikeudet ovat kohdistuneet alkuaikojen veden riittävyydestä suurten investointien rahoittamiseen. Matkansa varrella vesiosuuskunta on velvoitettu järjestämään veden jakelu myös toiminta-alueensa ulkopuolelle. Vesi on laitettu virtaamaan myös silloin, kun sen riittävä saanti on ollut edellytyksenä kunnan kehittyvälle yritystoiminnalle. Vaikeudet ovat ehkä osaltaan vaikuttaneet siihen, että yhtiön historiaan, kuten myös nykyiseen hallitukseen kuuluu joukko yrittäjiä ja henkilöitä, jotka ovat joutuneet jo työnsäkin puolesta tekemisiin visaisten asioiden kanssa. Tänään Alajärven vesiosuuskunnan talous on vakaalla pohjalla. Sillä vakaudella on hyvä jatkaa eteenpäin, sillä aina tulee uusia haasteita. Pääosin luvulla rakennetut putkistot vanhenevat ja aikanaan hyvätkin ratkaisut käyvät epäkäytännöllisiksi. Eräs asia on kuitenkin muuttumaton. Puhdas vesi, on elämisen perusedellytys. Vesiosuuskunnan sääntöihin on kirjattu: Osuuskunnan keskeisimpänä tarkoituksena on, tensä taloudenpidon ja elinkeinotoiminnan tukemiseksi ylläpitää ja hoitaa vedenhankinta ten kiinteistöihin. Tätä tehtävää varten Alajärven vesiosuuskunta on avoin ja valmis yhteistyöhön kaikkien vesihuollosta ja sen kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Alajärvellä Jarmo Sillanpää Alajärven vesiosuuskunta

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 Saarijärven Vesihuolto Oy TOIMINTAKERTOMUS 2011 65. Toimintavuosi 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Toimintavuosi 2011... 3 3 Organisaatio ja henkilöstö... 4 3.1 Yhtiön osakkaat... 4 3.2 Tilintarkastus...

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016

Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesihuoltotaksa 2016 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala s-posti jarmo.hietala@lapua.fi puh. 06 4384 640, 044 4384 640 Rakennusmestari

Lisätiedot

Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK rakentamisaikaisen lainan takaus. Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK kirje 18.2.2014:

Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK rakentamisaikaisen lainan takaus. Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK kirje 18.2.2014: Kunnanhallitus 57 03.03.2014 Kunnanhallitus 95 24.03.2014 Kunnanvaltuusto 17 10.04.2014 Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK rakentamisaikaisen lainan takaus 372/02.03.06/2014 Kunnanhallitus 03.03.2014 57

Lisätiedot

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE

KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE KYLÄKOKOUS 10.06.2007 VESI-JA VIEMÄRIVERKOSTO KUMIANTIEN ALUEELLE OHJELMA Vesiosuuskuntaa valmistelevan työryhmän työn tulokset (Pekka Huomo) Osuuskunnan perustaminen Yhteydet kuntaan, etpähään ja Hämeen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry:n jätevesiseminaari 23.3.2015 Vesa Arvonen Rakentaminen 1/4 Alustava

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

1 Perustamisvaihe. 2 Toiminta käynnistyy. 3 Verkoston rakentaminen

1 Perustamisvaihe. 2 Toiminta käynnistyy. 3 Verkoston rakentaminen HISTORIIKKI 1947 Sisällysluettelo 1 Perustamisvaihe... 2 2 Toiminta käynnistyy... 2 3 Verkoston rakentaminen... 2 4 Uusi vesisäiliö ja Herajärven ottamon uusiminen... 3 5 Viemäriverkostosta luovutaan...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki

VEDENKULUTUKSEN SEURANTA. Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki VEDENKULUTUKSEN SEURANTA Pinsiön alueen vesiosuuskunta Hannu Pihlajamäki Pinsiön alueen vesiosuuskunta lyhyt esittely! Perustettu 1997 Alunperin perustaminen lähti liikkeelle, koska talouksien porakaivovesissä

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä

Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä Vesiosuuskunnat 20. ja 21.3.2014 Esinevakuutukset Vakuutuksen kohteena oleva omaisuus Rakennukset ja rakennelmat (mm. vedenottamot ja pumppaamot) Koneet ja laitteet edellisissä o pumput, venttiilit, mittarit,

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

NUMMIMÄEN VESIOSUUSKUNTA

NUMMIMÄEN VESIOSUUSKUNTA NUMMIMÄEN VESIOSUUSKUNTA ESITYSLISTA 15.1.2015 Nummimäen vesiosuuskunnan ylimääräinen osuuskuntakokous 26.1.2015 klo 18.00 Metsäkylän koulu Osuuskuntakokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) Avataan

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS

LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS LAIHIAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOS MAKSUPERUSTEET Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut MAKSUT Liittymismaksut Perusmaksut Käyttömaksut Rakennusaikainen vesi Kesävesipostien käyttömaksu Viivästyskorko

Lisätiedot

Ritasjärven Vesiosuuskunta. Tiedotustilaisuus Päivölässä 14.1.2010 Jussi Airas

Ritasjärven Vesiosuuskunta. Tiedotustilaisuus Päivölässä 14.1.2010 Jussi Airas Ritasjärven Vesiosuuskunta Tiedotustilaisuus Päivölässä 14.1.2010 Jussi Airas Tilaisuuden ohjelma Avaus Osuuskunnan tilanne Rahoitustarve ja -malli Kysymyksiä ja keskustelua Osuuskunta tänään Osuuskunnassa

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

PALVELUMAKSUHINNASTO

PALVELUMAKSUHINNASTO 1 liikelaitoksen 16.10.2014 hyväksymä Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 TONTTIJOHTOMAKSU 1.1 Vesijohto Laitoksen suorittamasta tonttivesijohdon hankkimisesta, asentamisesta ja liittämisestä laitoksen vesijohtoverkostoon

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää

Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. 3.9.2013, Kankaanpää Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3.9.2013, Kankaanpää Suunnittelualue Kunta Väestö: Vesijohtoon liittyneet: Viemäröintiin liittyneet: 2011 2035 2011 vok 2035 2011 2035 as

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.12.2015 129 Kunnanhallitus 11.1.2016 9 Kunnanvaltuusto 25.1.2016 7 Voimaantulo 1.3.2016 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 LIITTYMISMAKSUT...

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSAT Kunnanhallitus hyväksynyt taksan muutoksen 27.1.2014 (Voimaantulo 1.3.2014) Kunnanhallitus hyväksynyt taksan muutoksen 14.11.2011 (Voimaantulo 1.3.2012) Kunnanhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2015 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet YHTEISET JÄTEVEDET Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet Yhteiset jätevedet -hanke Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn saattaminen asianmukaiselle tasolle Taustalla

Lisätiedot

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005 1. Yleistä Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle vuosi 2005 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Toisaaalta osuuskunnan jo valmistuneilla alueilla

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 HEINÄVEDEN VESIHUOLTOLAITOS 10.3.2015 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 YLEISTÄ Kunnan vesihuoltolaitos on perustettu vuonna 1967. Vesihuoltolaitos on osa teknisen lautakunnan alaista toimintaa. Polvijärven

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA

VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA VESILAHDEN KUNNAN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSA 1 Tämä taksa korvaa edellisen, Vesilahden kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 1.1.2015 alkaen. Tämän taksan on Vesilahden tekninen lautakunta

Lisätiedot

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan.

LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE Liittymismaksu määräytyy liitetyn rakennuksen lämpimän kerrosalan mukaan. PUDASJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA Liite 5 Vesihuoltolaitoksen taksa Hyväksytty Pudasjärven Vesiosuuskunnan hallituksen kokouksessa 25.11.2016 Voimaantulopäivä 1.1.2016 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitostoiminnan ylläpito ja hallinnointi Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Mitä toimintavarmuus tarkoittaa? Säännöllinen ylläpito Jätevesiviemäriverkoston

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Saarijärven Vesihuolto Oy TOIMINTAKERTOMUS 2012 66. Toimintavuosi 1 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Toimintavuosi 2012... 3 3 Organisaatio ja henkilöstö... 4 3.1 Yhtiön osakkaat... 4 3.2 Tilintarkastus...

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Nurmin Vesihuolto-osuuskunta 2013

Nurmin Vesihuolto-osuuskunta 2013 Nurmin Vesihuolto-osuuskunta 2013 PERUSTETTU 1999 JÄSENIÄ 1.12.2012 191 KPL LIITTYMIÄ 104 KPL TOIMINTA VAPAAEHTOISPOHJAISTA OSK OSUUSMAKSU 84,09 VEDEN MYYNTI 2011 18 000 M 3 LIIKEVAIHTO 2011 63 000 LAINAT

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/12/2 Dnro PSAVI/40/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2012 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 40/12/2 Dnro PSAVI/40/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2012 ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 40/12/2 Dnro PSAVI/40/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2012 1 ASIA Käyttöoikeuden myöntäminen pohjavedenottamoita ja vesijohtoa varten tarvittaviin, tilaan Kuusirinne RN:o 7:8 kuuluviin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO

HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut

Lisätiedot

Selvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa:

Selvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa: Tekninen lautakunta 8 14.03.2011 Kunnanhallitus 105 19.04.2011 Yleissuunnitelma Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamiseksi 390/080.083/2011 TEKLA 8 Itä-Savon alueen kuntien vedenhankinnan varmistamista

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus 1(5) YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIO Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus Aika: 26.10.2013 klo 11.00 15.00 Paikka: Suomen urheiluilmailuopisto, Räyskälä,

Lisätiedot

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA

VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja vesiyhtiöt

Vesiosuuskunnat ja vesiyhtiöt SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KITTILÄN KUNTA Vesiosuuskunnat ja vesiyhtiöt FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.12.2012 P18280 1 (18) Lahdenperä Niko 10.12.2012 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 VESIOSUUSKUNTIEN

Lisätiedot

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO

KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessaan 21.10.2013 130 hyväksymä KAARINAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON HINNASTO Voimaantulo 1.1.2014 1. YLEISTÄ Vesihuollon verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta sekä veden

Lisätiedot

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h

Henkilöstö norm. työaika Iltaisin ja viikonloppuna Miestyö 38,00 /h 76,00 /h Työnjohto I 60,00 /h 120,00 /h Työnjohto II 75,00 /h 150,00 /h VESIHUOLTOLAITOS VESI-JA VIEMÄRILAITOKSEN TAKSAT 1.2.2013 ALKAEN Kuluttaja-asiakkaat (hinnat sis. alv:n 24 %) Vesimaksut /m³ 2,11 Jätevesimaksut /m³ 3,15 Perusmaksu vedestä /vuosi - mittari 15 20 mm -

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK rakentamisaikaisen lainan takaus, kunnanvaltuuston päätöksen 10.4.2014 toimeenpano

Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK rakentamisaikaisen lainan takaus, kunnanvaltuuston päätöksen 10.4.2014 toimeenpano Kunnanhallitus 57 03.03.2014 Kunnanhallitus 95 24.03.2014 Kunnanvaltuusto 17 10.04.2014 Kunnanhallitus 179 30.06.2014 Vuolenkosken vesiosuuskunnan VVOK rakentamisaikaisen lainan takaus, kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Vesihuollon historiaa

Vesihuollon historiaa Vesihuollon historiaa Ensimmäinen maaseudun yhteinen vesijohto otettiin käyttöön Ilmajoella 1872 Ensimmäiset vesiosuuskunnat 1900-luvun alussa Toiminta vilkkainta Pohjanmaalla Ensimmäinen vesiosuuskunta

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Tervolan Vesi Oy Palvelumaksut

Tervolan Vesi Oy Palvelumaksut Palvelumaksut 1 PALVELUMAKSUT 1.10.2016 ALKAEN Hyväksytty Tervolan Vesi Oy:n hallituksessa 17.5.2016 Maksuihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. Verokannan muutokset siirtyvät maksuihin ilman hinnaston

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 15/2012/2 Dnro ESAVI/224/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014

Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Punkalaitumen kunta VESIMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekla 1.4.2014 14 Voimaantulo 1.6.2014 Vesilaitostoiminnan kustannusten korvaamiseksi Punkalaitumen kunta perii laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä annetut

Lisätiedot

1 Liittymismaksun yleiset määräytymisperusteet

1 Liittymismaksun yleiset määräytymisperusteet 1 Nurmijärven Vesi - liikelaitoksen PALVELUMAKSUHINNASTO Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunta hyväksynyt 28.10.2009 42 Nurmijärven Vesi liikelaitoksen johtokunta tarkistanut 20.10.2010 39 Nurmijärven

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Vesiosuuskunta Kimmo Leveelahti, Linnarauniontien VOK. www.linnanrauniontie.fi

Vesiosuuskunta Kimmo Leveelahti, Linnarauniontien VOK. www.linnanrauniontie.fi Vesiosuuskunta Kimmo Leveelahti, Linnarauniontien VOK www.linnanrauniontie.fi Vesiosuuskunta Osakkaidensa omistama vesihuoltoyhtiö Rakentaa vesi- ja viemäriverkoston sekä mahdollisesti valokuituverkon

Lisätiedot