Biologia OPPIAINEEN KUVAUS

Transkriptio

1 Biologia OPPIAINEEN KUVAUS Biologia on tutkiva ja kokeileva oppiaine, jonka kohteena on elävä luonto. Biologian opiskelu pohjautuu 1 4 luokkien ympäristö ja luonnontietoon, jonka avulla oppilas on hankkinut luonnontuntemuksen ja luonnontutkimisen perustiedot ja perustaidot. Biologia oppiaineena syventää luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta. Elämykset ja kokemukset luonnosta ja ympäristöstä kehittävät oppilaiden ympäristötietoisuutta. Biologian avulla oppilas oppii tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Biologisen tiedon välittäminen edellyttää yhdessä toimimista sekä kykyä ilmaista asioita havainnollisella tavalla. Opetuksen asiasisällöstä ja oppilasryhmän koosta sekä opetuksen ajankohdasta riippuen työskentelymuodot vaihtelevat maastotyöskentelystä, laboroinneista ja opintokäynneistä valmiiden tietolähteiden käyttöön sekä itsenäisesti että ryhmissä. Luontoon orientoivien oppiaineiden antamien tietojen liittäminen toisiinsa edellyttää yhteistyötä terveystiedon ja eri luonnontieteiden välillä. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuuksia käsitellään eri vuosiluokilla niin, että ne tukevat opiskelua. Biologian opetus kehittää vastuuntunnetta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kaikilla vuosiluokilla. ta autetaan kasvamaan kestävään kehitykseen sitoutuneeksi kansalaiseksi, joka haluaa myös arkielämässään toimia luontoa säästävällä tavalla ja tehdä konkreettisia asioita ympäristön hyväksi. Myös ihmisenä kasvaminen toteutuu kaikilla vuosiluokilla, koska biologiassa käsitellään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Oppilaita kannustetaan pitkäjänteisyyteen ja tavoitteelliseen itsensä kehittämiseen sekä erilaisiin yhteistoimintatapoihin. Ajankohtaisten ympäristötietojen tarkastelu sekä itsenäisesti että ryhmissä harjaannuttaa oppilaiden viestintä ja mediataitoja. Biologian opetuksessa kehitetään oppilaiden tiedonhankinta ja tiedonhallintataitoja sekä korostetaan kriittistä suhtautumista median välittämiin sisältöihin. Mediataitoja harjoitellaan sekä viestien vastaanottajina että tuottajina. Laborointitöissä otetaan huomioon turvallisuusnäkökohdat sekä ihminen ja teknologia. ta ohjataan toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä ottamaan huomioon lähiympäristössä ja liikenteessä turvallisuusnäkökohdat. Biologian oppimiskulttuuri ja kurssisisällöt tukevat oppilaan kehittymistä päämäärätietoiseksi kansalaiseksi, jolla on realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksista. VUOSILUOKKA, KURSSI/KURSSIT 5. VUOSILUOKKA 6. VUOSILUOKKA 7. VUOSILUOKKA, KURSSI 1 8. VUOSILUOKKA, KURSSI 2 9. VUOSILUOKKA, KURSSIT 3 4

2 5. VUOSILUOKKA oppii hallitsemaan kokeellisen tutkimuksen taitoja kuten tekemään omien havaintojensa perusteella kysymyksiä ja ennusteita tarkasteltavana olevasta asiasta valitsemaan tutkimuksen kannalta sellaisen muuttujan, joka antaa tarkoituksenmukaisen tuloksen pohtimaan havaintojensa ja tekemänsä tutkimuksen luotettavuutta tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöönsä liikkumaan luonnossa, kiinnostuu ympäristöönsä liittyvistä asioista ja innostuu luonnon tutkimisesta hankkimaan tietoa sekä havainnoimalla että pienten kokeellisten tutkimusten avulla ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista sekä tunnistamaan murrosikään ja seksuaaliseen kehitykseen liittyviä henkisiä ja fyysisiä muutoksia arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina tekemään terveyttä ylläpitäviä valintoja toimimaan ympäristöystävällisesti ja suojelemaan luontoa SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt eliökunnan järjestelmä, eliöiden luokittelu ja esimerkkejä lähiympäristön eliölajeista kosteikko elinympäristönä (esim. Vanhankaupunginlahden kosteikko) vesistöjen ravintoketjuja ja ravintoverkkoja peruselintarvikkeiden alkuperä (esim. puutarhan, maatilan toiminta) Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys ihmisen kehon rakenne ja keskeisiä elintoimintoja murrosiän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia seksuaalisuus ja ihmissuhteet sekä tunteiden säätely terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä esim. terveelliset elämäntavat, alkoholi, tupakka, huumeet vuorovaikutustaitoja: hyvät tavat ikäkauden oikeudet ja velvollisuudet Luonnon ja ympäristön suojeleminen luonnon monimuotoisuus luonnonsuojelu

3 6. VUOSILUOKKA oppii hallitsemaan kokeellisen tutkimuksen taitoja kuten tekemään omien havaintojensa perusteella kysymyksiä ja ennusteita tarkasteltavana olevasta asiasta valitsemaan tutkimuksen kannalta sellaisen muuttujan, joka antaa tarkoituksenmukaisen tuloksen pohtimaan havaintojensa ja tekemänsä tutkimuksen luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä tutkimustensa ja havaintojensa perusteella tuntemaan metsän eliöyhteisönä sekä ymmärtämään metsän merkityksen hyöty ja virkistyskäytössä liikkumaan luonnossa ja kiinnostumaan ympäristöönsä liittyvistä asioista sekä innostumaan luonnon tutkimisesta kehittämään ympäristönlukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa ymmärtämään ympäristönsuojelun tärkeyden eliökunnan monimuotoisuuden säilymisen kannalta SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt metsä elinympäristönä, tyypillisimpiä kasveja ja eläimiä, ravintoketjuja, metsien hyötykäyttöä vihreiden kasvien merkitys ravintoketjuissa (yhteyttäminen) lähiympäristön kasvien ohjattu keruu eliön elämänkaari Luonnon ja ympäristön suojeleminen retkeily sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet uhanalaisia kasveja ja eläimiä ARVIOINTI Jatkuva ja monipuolinen arviointi motivoi ja ohjaa oppilasta opiskelussaan sekä tukee oppilaan hyvää oppimista. Arvioinneissa kiinnitetään huomiota oppilaan asenteisiin, taitoihin ja tietoihin. Arviointikohteina ovat yleiset työskentelytaidot, esimerkiksi aktiivisuus opiskelussa sekä yhdessä tekemisen taidot. Yleisten työskentelytaitojen lisäksi voidaan arvioida oppilaan biologisen tiedon hankintataitoja kuten havaintojen tekoa ja mittaamista sekä tiedon havainnollistamistaitoja. Opettajan havainnoinnin tukena voidaan käyttää oppilaan tutkimusraportteja, työselostuksia, vihkotyöskentelyä sekä osallistumista ryhmäkeskusteluihin. Kirjallisten kokeiden avulla voidaan arvioida biologisten asiasisältöjen osaamista. Muita arviointitapoja ovat mm. itsearviointi ja vertaisarviointi. Vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena.

4 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti Eliöt ja elinympäristöt tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimpiä nisäkkäitä, lintuja ja kaloja sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääpiirteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta tietää ikäkauteensa liittyvät oikeudet ja vastuut VUOSILUOKAT 7 9 Biologia on elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä tutkiva oppiaine. Biologian avulla oppilas saa aineksia muodostaa sellaista maailmankuvaa, jonka olennaisena osana on eliöiden rakenteen, ekologian ja evoluution tunteminen ja ymmärtäminen. Biologian opiskelu kehittää oppilaan taitoa havainnoida ja kuvata elämän perusilmiöitä, tehdä havaintojen perusteella johtopäätöksiä sekä itse havainnollistaa biologista tietoa. Tämä on pohjana biologialle ominaisten tutkimusmenetelmien tuntemiselle ja tieteellisen ajattelun kehittymiselle. Luonnossa koettujen elämysten, luonnon tutkimisen ja muulla tavoin hankittujen tietojen pohjalta oppilas voi omaksua ekologisen ympäristösuhteen, joka perustuu luonnon ja elämän eri muotojen tuntemiseen, arvostamiseen ja suojeluun. Ihmisen perusrakenteen ja keskeisten elintoimintojen hallitseminen, seksuaalisuuden biologisen perustan ymmärtäminen ja perinnöllisyyden keskeisten käsitteiden tunteminen ovat fyysisen ja psyykkisen itsetuntemuksen ja itsensä ja muiden arvostamisen edellytys.

5 SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemi Kurssilla perehdytään tyypillisiin vesieliöihin, niiden rakenteeseen sekä sopeutumiseen ympäristöönsä. Havaintoaineiston avulla tutustutaan vesiekosysteemin perustoimintoihin mm. laboroinnin avulla. Opiskelun keskeiset työmuodot suosivat omaa aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Tavoitteena on oppia ymmärtämään eliöyhteisö toimivana kokonaisuutena. Kurssilla pyritään arvioimaan omien elintapojen ja kulutustottumusten merkitystä vesiekosysteemin kannalta. Elämä ja evoluutio Kurssilla tutustutaan elämän tunnusmerkkeihin ja perustoimintoihin. Havaintoaineiston avulla perehdytään luonnon monimuotoisuuteen tarkastelemalla esimerkiksi metsäekosysteemiä. Eliöiden perusrakennetta, elintoimintoja ja lisääntymistä sekä seksuaalisuutta käsitellään biologian luonteenomaisin työtavoin. Eliökunnan kehittyminen, sitä ohjaavat tekijät sekä ihmisen asema eliökunnan osana tulevat myös tutuiksi. Näiden tietojen pohjalta tutustutaan myös biotekniikkaan. Ihminen Kurssilla opiskellaan ihmisen rakennetta ja fysiologista toimintaa. Tavoitteena on ymmärtää, miten eri elimistöt yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi, ihmisyksilöksi. Uuden tiedon kytkeminen oppilaan omiin kokemuksiin ja vallitsevat tiedonhankintakeinot auttavat havainnollistamaan elimistön säätelyjärjestelmiä ja puolustusmekanismeja sekä niiden yhteistoimintaa. Tavoitteena on oppia tuntemaan itseään biologisena kokonaisuutena sekä arvioimaan omia valintoja hyvinvoinnin kannalta. Yhteinen ympäristö Kurssilla tutustutaan ihmislajin biologiseen ja kulttuuriseen evoluutioon sekä perinnöllisyyden perusilmiöihin, perimän ja ympäristön merkitykseen ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä. Elämän ilmiöihin ja edellytyksiin perehtyminen auttaa arvioimaan ympäristön muuttumiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisääntyvän tiedon avulla tarkennettu maailmankuva tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää ihmisen aiheuttamia ongelmia biosfäärin toiminnassa sekä elinympäristön suojelun vaatimuksia. Tavoitteena on oppia tuntemaan niitä käytännön toimia, joiden avulla taataan luonnonvarojen riittävyys ja ympäristön elinkelpoisuus. ARVIOINTI Biologisen tiedon välittäminen edellyttää yhdessä toimimista sekä kykyä ilmaista asioita havainnollisella tavalla. Opetuksen kohteena ovat myös asiasisältöjen lisäksi biologisen tiedon hankintataidot, kuten havaintojen teko ja mittaaminen sekä tiedon havainnollistamistaidot ja johtopäätösten tekeminen. Biologian kursseissa on numeroarvostelu. Arviointikohteet ja painotukset sovitaan jokaisen kurssin alussa yhdessä oppilaiden kanssa. Kohteina voivat olla esimerkiksi kirjalliset kokeet, tunneilla työskenteleminen, kirjoitelmat, tutkielmat, ryhmässä toimiminen, vihkotyö ym. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan oppimistulokset ja työskentelytaidot. Opiskelun aikana arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan opiskelua, kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin ja mittaamaan kunkin oppilaan oppimista. Päättöarvioinnin

6 hyvän osaamisen kriteerit määrittävät hyvän osaamisen tason, opastavat jatko opintoihin suuntautumisessa ja valikoitumisessa. Päättöarviointi on kansallisesti vertailukelpoista. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa Käyttää biologian tutkimusvälineitä Työskentelee maastossa ja laboratoriossa turvallisesti Toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia Kuvata pääpiirteet kasvi ja eläinsolun rakenteesta Selittää eliökunnan rakennetta sekä kuvata lajistoa ja luokitella eliöitä Kuvata ekosysteemin rakennetta, toimintaa sekä elämän keskeisiä ilmiöitä Selittää ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan sekä terveiden elämäntapojen merkityksen Selittää ihmisen lisääntymisbiologian ja perinnöllisyyden perustaa Selostaa ympäristön tilaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä Toimia jollakin tavalla kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti

7 Maantieto OPPIAINEEN KUVAUS Maantieto toimii yhdistävänä siltana luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden välillä. Oppiaineella on keskeinen vastuu maapallonlaajuisen maailmankuvan muodostamisessa. Maantiedon opiskelu pohjautuu 1 4 luokkien ympäristö ja luonnontietoon, jonka avulla oppilas on hankkinut maantieteellisiä perustietoja ja perustaitoja. Maantieto ohjaa seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia ja opetus kehittää oppilaan kykyä tarkastella ihmisen ja ympäristön toimintaan liittyviä ilmiöitä sekä niiden välisiä vuorovaikutussuhteita paikallistasolta globaalille tasolle. Maantieteellisen tiedon välittäminen edellyttää yhdessä toimimista sekä kykyä ilmaista asioita havainnollisella tavalla. Samalla oppiaine auttaa ymmärtämään tarkasteltavan alueen ja sen ihmisten menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä arvioimaan ajankohtaisia kysymyksiä sekä tulevaisuutta. AIHEKOKONAISUUDET Maantiedon opetus tukee oppilaiden kasvua kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan huomaamaan omien valintojen vaikutus yhteiseen tulevaisuuteen. Opetuksen tavoitteena on saada oppilaat toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti, ottamaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Maantieto oppiaineena vahvistaa kansainvälisyyttä sekä suvaitsevaisuutta, kun oppilaat tutustuvat eri puolilla maapalloa oleviin kulttuuriympäristöihin. Opetuksessa kehitetään oppilaiden tiedonhallintataitoja ja tiedonhankintataitoja sekä korostetaan kriittistä suhtautumista median välittämiin sisältöihin. Mediataitoja harjoitellaan sekä viestien vastaanottajina että viestien tuottajina. Viestinnän ja mediataidon opetuksessa maantiedolla on yhtymäkohtia sekä äidinkieleen että taito ja taideaineisiin. Yhdessä näiden oppiaineiden kanssa vahvistetaan omaa kulttuuri identiteettiä ja lisätään lähikulttuurien tuntemusta. Maantieteen toimintatavat ja opetusmenetelmät tukevat oppilaan kehittymistä oma aloitteiseksi ja yritteliääksi sekä osallistuvaksi kansalaiseksi, joka osaa arvioida omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia. VUOSILUOKKA, KURSSI/KURSSIT 5. VUOSILUOKKA 6. VUOSILUOKKA 7. VUOSILUOKKA, KURSSI 1 8. VUOSILUOKKA, KURSSI 2 9. VUOSILUOKKA, KURSSI 3

8 5. VUOSILUOKKA oppii tulkitsemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja, taulukoita tai diagrammeja sekä käyttämään kriittisesti tilastoja, kuvia ja sähköisiä viestimiä tiedon lähteinä sekä havainnollistamaan maantieteellistä tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä ja siihen kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään hahmottamaan Euroopan maantieteellisenä kokonaisuutena sekä vertailemaan sen eri alueita ja ilmiöitä ymmärtämään, että ihmisen toiminta on riippuvainen ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin SISÄLLÖT Eurooppa osana maailmaa Eurooppa maantieteellisenä kokonaisuutena: Euroopan karttakuva ja nimistöä ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeet Euroopassa eläinten ja ihmisten sopeutuminen erilaisiin ympäristöihin (esim. tundra, aro) Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla peruspiirteet Euroopan väestöstä ja elinkeinoista, kansoista ja kulttuureista 6. VUOSILUOKKA oppii tulkitsemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja, taulukoita tai diagrammeja sekä käyttämään kriittisesti tilastoja, kuvia ja sähköisiä viestimiä tiedon lähteinä sekä havainnollistamaan maantieteellistä tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä ja siihen kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään, että ihmisen toiminta on riippuvainen ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla

9 SISÄLLÖT Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla maailman kartta ja keskeinen nimistö, esim. maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot ja joet alueen sijainnin merkitys ihmisen elämään: ilmasto olot (esim. sademetsä, savanni, aro tai aavikko, talvisateiden alueet, lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet tyypillisimpiä ilmiöitä Aasian, Afrikan, Oseanian tai Australian maantieteellisistä kokonaisuuksista ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä (esim. rakentaminen, liikalaiduntaminen, polttopuun kerääminen) ARVIOINTI Hyvää oppimista tukee jatkuva ja monipuolinen arviointi, jonka tavoitteena on motivoida ja ohjata oppilasta opiskelussaan. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan asenteisiin, taitoihin ja tietoihin. Yleisiä työskentelytaitoja ovat yhdessä tekemisen taidot sekä aktiivisuus opiskelussa. Näiden työskentelytaitojen lisäksi voidaan arvioida oppilaan tiedonhankintataitoja kuten oppikirjan, tietokirjojen sekä kartaston käyttöä. Opettajan havainnoinnin lisäksi voidaan arvioinnin tukena käyttää oppilaan työselostuksia, vihkotyöskentelyä ja osallistumista ryhmäkeskusteluihin. Maantiedon keskeisten sisältöjen osaamista voidaan arvioida mahdollisten kirjallisten kokeiden avulla. Muita arviointitapoja ovat esimerkiksi itsearviointi ja vertaisarviointi. Vuosiluokilla 5 6 maantieto ja biologia arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. VUOSILUOKAN PÄÄTTYESSÄ Karttataidot osaa etsiä kartastosta paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja Eurooppa osana maailmaa tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua Euroopassa

10 Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen on muuttanut ympäristöä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä VUOSILUOKAT 7 9 Maantiedon tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään Maan planetaarisia erityispiirteitä ja maapallon luonnonilmiöitä sekä hahmottamaan maailmankartan yleispiirteitä. Oppilaiden tulisi oppia ymmärtämään ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä arvioimaan uutistietoa kriittisesti. Maantiedon opiskelukohteet muovaavat oppilaan maailmankuvaa ja edellyttävät, että opiskellaan tulevaisuudessa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia, sillä yksittäisiä asiasisältöjä merkittävämpää on taito tehdä havaintoja ja hankkia tietoja. Ajankohtaisen alueellisen tiedon hankkiminen ja muokkaaminen sujuu hyvin, kun jaetaan tehtäviä ja toimitaan yhdessä. Tietojen esittäminen edellyttää lisäksi kekseliäisyyttä ilmaista asioita kiinnostavilla tavoilla. Maantiedon opetuksessa keskeisiä taitoja ovat ympäristön havainnoiminen, kuvien tulkitseminen, karttojen lukeminen ja tulkinta sekä havainnollistaminen diagrammien ja piirrosten avulla. Lähikohteisiin voidaan tutustua kenttätutkimuksen keinoin sekä opintokäynnein, mutta kaukaisemmat kohteet edellyttävät perehtymistä ajankohtaisiin kuva ja tekstilähteisiin sekä karttoihin. Elämykset ovat välineitä, joiden avulla pyritään ilmiöiden syvälliseen ymmärtämiseen. SISÄLLÖT Maa ihmisen kotiplaneetta Kohdealueina ovat vähintään kahden mantereen tai maanosan alueet, jotka toimivat esimerkkeinä, kun opiskellaan maapallon erilaisia luonnonilmiöitä ja elinympäristöjä sekä luonnon ja ihmisen yhteispeliä kuten ihmisen sopeutumista eri luonnonympäristöihin, luonnonvarojen käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Samalla pohditaan ympäristön muuttumista sekä ihmisestä riippumattomana että ihmisen vaikutuksesta tapahtuvana ilmiönä. Kurssilla pyritään ymmärtämään Maa planeetan erityispiirteitä sekä maapallolla esiintyvien luonnonilmiöiden syitä ja vuorovaikutussuhteita ja täydentämään maailmankuvaa maapallonlaajuiseksi. Oppilaat oppivat tulkitsemaan karttakuvaa ja diagrammeja sekä ymmärtämään ajankohtaisten asioiden maantieteellisiä taustatekijöitä. Mielikuvien luomisessa ja tuottamisessa käytetään karttoja, kuvia, videoita, musiikkia ja ajankohtaisia uutisia sekä harjoitellaan tietojen esittämistä maantiedolle ominaisen kuvakielen avulla.

11 Eurooppa Euroopan alueen luonnonolot, väestö, elinkeinot ja kulttuuripiirteet opiskellaan maisemamaantieteellisestä näkökulmasta. Näin on luontevaa tarkastella ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Oppilaat oppivat ymmärtämään maanosamme toiminnallisena osana laajempaa alueellista kokonaisuutta. Ajankohtaisen alueellisen tiedon omatoiminen hankinta ja muokkaus ovat olennainen osa kurssia. Oppilaan kanssa erikseen sovittu aihepiiri tai tarkempi kohdealue auttaa ymmärtämään tarkasteltavan alueen ja sen ihmisten menneisyyttä ja nykyisyyttä sekä arvioimaan alueen ajankohtaisia kysymyksiä sekä tulevaisuutta. Suomi maailmassa Suomen aluetta opiskellaan osana Pohjolaa ja Eurooppaa perehtymällä luonnon ja väestömaantieteen aiheisiin. Suomen olosuhteita verrataan Euroopan muihin alueisiin ja tarkastellaan alueellisia kehitysnäkymiä sekä erilaisia yhteistyömuotoja Suomen ja muiden alueiden välillä. Suomen maantiedon opiskelussa korostuvat kotimaisten karttojen tulkintataitojen harjoittelu. Kurssilla laaditaan maantieteellisiä tietolähteitä käyttäen joko alueellisia esityksiä tai teemoihin liittyviä esityksiä. Kurssin suunnittelussa otetaan huomioon yhteiskuntaopin oppisisällöt. ARVIOINTI Oppilaan edistymisestä erilaisissa oppimistilanteissa annetaan palautetta sekä sanallisella että numeroarvioinnilla. Kaikissa maantiedon kursseissa on numeroarvostelu. Arviointikohteet ja painotukset sovitaan jokaisen kurssin alussa yhdessä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilö ja ryhmätyöskentely tuloksineen sekä kyky tehdä yhteistyötä. Arvioinnin kohteita voivat olla esimerkiksi itse tehdyt kartat, kirjoitelmat, tutkielmat, vihkotyö ym. Oppiaineen tiedollisia ja taidollisia tavoitteita arvioidaan myös kirjallisilla kokeilla. Oppilaalla on mahdollisuus arvioida myös itse opiskeluaan. Päättöarvioinnin hyvän osaamisen kriteerit määrittävät hyvän osaamisen tason, opastavat jatko opintoihin suuntautumisessa ja valikoitumisessa. Päättöarviointi on kansallisesti vertailukelpoista. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa Käyttää ja tulkita erilaisia karttoja, määritellä alueiden sijainnin ja alueiden väliset etäisyydet Havainnoida ympäristöä sekä havainnollistaa tietoa maantieteelle ominaisin keinoin Tulkita kuvia, diagrammeja, tilastoja sekä käyttää uutislähteitä, kirjallisuutta ja sähköisiä viestimiä Selostaa Maan planetaarisia erityispiirteitä sekä niiden vaikutuksia Euroopassa, Suomessa sekä muualla maapallolla hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa sekä sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle Kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja muun maailman kanssa Kuvata ja analysoida Suomen asutuksen ja elinkeinojen alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomen maisema alueille Käyttää erilaisia tietolähteitä laatiessaan pienimuotoista aluemaantieteellistä kuvausta