Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy"

Transkriptio

1 Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

2 Saatteeksi Yhteiskunnan tukijärjestelmien, seuraamusjärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan tasoilla tehdään paljon työtä ja käytetään kokonaisuutena paljon resursseja lainrikkojien yhteiskuntaan integroimiseksi. Resurssien käyttöön ja erilaisiin kehittämisprojekteihin nähden tutkimus tältä alalta on varsin vähäistä ja ns. kriminaalihuollon osalta erityisen vähäistä. Osaamiskeskuksemme on toimintaajatuksemme mukaisesti omalta osaltaan koettanut ylläpitää vuoropuhelua kentän toimijoiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden kesken. Raportti on osa prosessia, jossa pyrittiin selvittämään asiakkaiden tarpeita palveluohjauksen kehittämiseksi nostamalla keskiöön asiakkaiden kokemuksia ja ääntä. Hanke on toteutettu Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän tutkimus- ja kehittämisrahoituksen turvin. Raportti on tarkoitettu palvelemaan lukijaa kuvauksena hankkeen toteutuksesta ja saaduista tuloksista. Uskon, että I osan tiivistys prosessista antaa kuvaa siitä työskentelytavasta, jolla olemme osaamiskeskusmaisesti toimineet. Osa I voi toimia myös aihepiiristä ja haastattelumenetelmästä kiinnostuneille opiskelijoille johdatuksena haastattelututkimuksen iloihin ja suruihin. Ne, jotka haluavat suoraan asiakkaiden äänen pariin, voivat aloittaa lukemisensa II osasta. Raportin III osan lopussa on johtopäätösten jälkeen kaksi artikkelia, joissa nostetaan keskusteluun aineistoon tutustumisen myötä syntyneitä ajatuksia. Haluan kiittää omasta puolestani raportin kirjoittajia haastavan tehtävän suorittamisesta, haastattelijoita siitä, että asiakashaastatteluaineisto saatiin kootuksi, sekä asiantuntijaryhmää osallistumisesta raportin kannalta tärkeisiin keskusteluihin. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituspanos tämän kaiken toteuttamisen kannalta oli luonnollisesti ratkaiseva. Tampereella Lasse Rautniemi toimitusjohtaja Pikassos Oy, sosiaalialan osaamiskeskus Kanta-Hämeessä Pirkanmaalla ja Satakunnassa

3 Sisällys ALUKSI... 1 OSA I: LAINRIKKOJA-HANKKEEN KUVAUS LAINRIKKOJA-HANKKEEN TAUSTA JA TOTEUTUS LAAJEMPI KEHITTÄMISTYÖ HANKKEEN TAUSTALLA HANKKEEN ENSIMMÄINEN VAIHE LAINRIKKOJA-HANKKEEN TOISEN VAIHEEN TAVOITTEET ASIANTUNTIJARYHMÄ HANKKEEN TUKENA ASIANTUNTIJARYHMÄN KOKOONPANO JA TOIMINTA ASIANTUNTIJARYHMÄ SELVITYKSEN TAVOITTEIDEN ASETTAJANA KOKEMUKSET ASIANTUNTIJARYHMÄN TOIMINNASTA LAINRIKKOJA HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI KOE VAPAUS KOONTIA SEMINAARISTA OSA II: TULOKSET SELVITYKSESSÄ KÄYTETTY AINEISTO HAASTATTELUJEN TOTEUTUS JA AINEISTON KUVAUS HAASTATTELUAINEISTON KERUUN HAASTEET AIKUISSOSIAALITYÖN TYÖRYHMISTÄ KERÄTTY AINEISTO ANALYYSI /AINEISTOSTA TEKSTIKSI PALVELUKARTOITUS JA YHTEISTYÖ ASIAKKAIDEN KÄYTTÄMÄT PALVELUT ASIAKKAALLE NÄKYMÄTÖN VERKOSTO YHTEISTYÖ TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMASTA SUUNNITELMAT ASIAKKAIDEN TOIVEET JA TOIMIPISTEISSÄ TEHTÄVÄT SUUNNITELMAT MIKÄ ASIAKKAAN ELÄMÄSSÄ ON MERKITYKSELLISTÄ? Pyrkimys rikoksettomaan elämään Pyrkimys päihteetömyyteen Työ ja harrastukset Asunto Sosiaalinen verkosto MITÄ SUUNNITELMIA ERI TOIMIPISTEISSÄ TEHDÄÄN? Kunnallinen sosiaalitoimi Työvoimatoimiston palvelut Ulosotto Kansaneläkelaitos Asuntotoimi Päihdehuolto Terveydenhuolto ja mielenterveys palvelut Poliisi... 50

4 6.3.9 Kriminaalihuolto Vankeinhoito Kolmas sektori KOHTAAVATKO ASIAKKAIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN SUUNNITELMAT? PALVELUJÄRJESTELMÄN MERKITYKSELLISET TEKIJÄT JA KEHITTÄMISTARPEET JOHDANTO SOSIAALITURVA Taloudelliset tekijät merkityksellisenä elementtinä Sosiaaliturvajärjestelmän monimutkaisuus KOKEMUKSIA PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ Tiedon ja palvelun saaminen Neuvonnan ja yksilöllisten palveluiden tarve Turha tai virheellinen palvelu Asuntoasioiden ongelmallisuus Asiakas rajataan palveluiden ulkopuolelle ASIAKKAANA PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Keskustelun merkitys Työntekijän asenne ja vuorovaikutus asiakasta kohtaan Vaihtoehtoisia kohtaamisia KUINKA ASIAKAS TULEE HUOMIOIDUKSI? OSA III: JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARTIKKELIT PALVELUT LAINRIKKOJA-ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMASTA LÄHTEET LIITE 1: KIRJE HAASTATELTAVILLE LIITE 2: PERUSTIETOJEN KARTOITUS -LOMAKE LIITE 3: ALKUHAASTATTELU LIITE 4: KUUKAUSIHAASTATTELU JA VIRANOMAISTEN HAASTATTELU LIITE 5: ASIAKKAAN SUOSTUMUS TIETOJEN ANTAMISEEN JA KÄYTTÄMISEEN... 86

5 Aluksi Pikassos Oy on sosiaalialan osaamiskeskus, joka toimii Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Pikassoksessa aloitettiin vuoden 2005 alussa hanke lainrikkojien palveluohjausmallin kehittämiseksi (Lainrikkoja -hanke), jonka aikana tehtiin arvioiva kartoitus lainrikkojien käyttämistä palveluista. Hankkeessa pyrittiin selvittämään konkreettisesti, millaista apua ja tukea eri palvelut antavat, millaisia suunnitelmia asiakkaille eri palvelujen piirissä tehdään ja mitkä ovat asiakaskohtaiset kustannukset käytettynä työaikana. Hankkeen lähtökohtana oli ensisijaisesti saada tietoa asiakkaan kokemuksista, joiden pohjalta selvitettiin viranomaisten ja muiden palveluntarjoajien näkemyksiä asiakkaan tilanteesta. Lainrikkoja -hanke on lähtökohdiltaan enemmänkin arvioiva tai kartoittava kuin tutkimuksellinen hanke, mutta sen tarkoituksena on kuitenkin löytää ja tuoda esiin oleellisia lainrikkojatyöhön liittyviä tutkimuskysymyksiä ja mahdollisesti myöhemmin jatkaa näiden kysymysten tarkastelua laajemman tutkimushankkeen puitteissa. Tässä selvityksessä käytetään käsitettä lainrikkoja-asiakas, joka edustaa tietynlaista rikoksiin syyllistyneiden joukkoa. Lainrikkoja -käsitettä on käytetty viime vuosina yhä enemmän suomalaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Lainrikkoja-asiakkaiden määrittelyssä nousee esiin kaksi ulottuvuutta: rikolliset teot sekä marginaalisuus suhteessa palvelujärjestelmään. Rikolliset teot kuvaavat myös lainrikkoja-asiakkaiden marginaalista asemaa yhteiskunnassa. Muista rikoksiin syyllistyneistä lainrikkojan erottaa juuri marginaalinen asema myös palveluiden käyttäjinä. Aikaisemman tutkimuksen valossa lainrikkoja-asiakkaiden on todettu olevan huono-osaisia asiakkaita, joiden elämää kuvaavat useat elämän eri ongelmat eli muutostarpeet. Näin ollen lainrikkoja-asiakkaista tulee useiden eri palveluiden käyttäjiä. (Sundman 2005, 8-11 ja ) Tämä Lainrikkoja hankkeen raportti koostuu kolmesta osasta: hankkeen esittelystä, selvityksen tuottamista tuloksista sekä johtopäätöksistä ja niitä kommentoivista artikkeleista. Osat on laadittu siten, että ne on helppo lukea joko erillisinä tai toisiinsa liittyvänä kokonaisuutena lukijan oman mielenkiinnon mukaan. Raportin kirjoittajina ovat toimineet Katariina Pekkola (yht.yo ja sosionomi amk.) ja Teija Sundman (YTM). Raportin ensimmäisessä osassa Lainrikkoja -hanketta ja sen lähtökohtia kuvataan tarkemmin. Aluksi kerrotaan hankkeen taustasta sekä vuosina toteutetusta ensimmäisestä vaiheesta (ks. Pikassos Oy 2004). Ensimmäisen vaiheen pohjalta hanketta päätettiin jatkaa toiseen vaiheeseen, jonka tavoitteet on koottu ensimmäiseen lukuun. Toisessa luvussa kerrotaan hankkeen tueksi kootusta asiantuntijaryhmästä ja sen toiminnasta. Asiantuntijaryhmä toimi samalla hankkeen ohjausryhmänä, ja osallistui hankeaikaiseen ideointiin sekä tapaamisissa että sähköpostitse. Luvussa kuvataan asiantuntijaryhmässä käytyä hankkeeseen liittyvää keskustelua. Raportin ensimmäisen osan päättää luku, jossa kuvataan järjestettyä Lainrikkoja -hankkeen päätösseminaaria ja siellä käytyä keskustelua lainrikkojien kanssa tehtävästä työstä ja sen suunnitelmallisuudesta. Raportin toisessa osassa kerrotaan, kuinka selvitys käytännössä toteutettiin ja sen keskeisimmät tulokset. Neljännessä luvussa kuvataan selvityksen aineisto ja sen keruu. Alkuperäinen aineisto koostuu asiakkaiden ja viranomaisten sekä muiden palveluntarjoajien haastatteluista, joita täydennettiin Sosiaalialan kehittämishankkeen Pikassos-alueen aikuissosiaalityön työryhmien työkokouksissa käydyillä keskustelulla. Lisäksi tarkastellaan asiakkaiden käyttämiä palveluita sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Kuudennessa luvussa 1

6 tarkastellaan asiakkaille tehtyjä suunnitelmia. Luvussa nousevat esiin asiakkaiden ja työntekijöiden näkemykset eri organisaatiossa tehtävistä suunnitelmista, jota täydennetään lakiin kirjatuilla säännöksillä eri organisaatioiden suunnitelmista. Luvussa tarkastellaan myös sitä, kuinka asiakkaan omat elämänsuunnitelmat ja merkitykselliset asiat kohtaavat viranomaisten tekemät suunnitelmat. Seitsemännessä luvussa tarkastellaan asiakkaiden esiin tuomia merkityksellisiä ja onnistuneita kokemuksia eri palveluissa ja toisaalta niissä esiintyneitä ongelmia tai puutteita, joista osa voidaan nähdä myös kehittämisehdotuksina. Selvityksessä olemme halunneet tuoda esiin erityisesti asiakkaiden omaa ääntä, mikä näkyy suorien lainausten suurena määränä tuloksia esitellessä. Raportin kolmannessa osassa esitellään johtopäätökset sekä mahdolliset tutkimus- ja kehittämistarpeita. Osa koostuu aineistoon pohjautuvasta johtopäätösluvusta sekä sitä kommentoivista erillisistä artikkeleista. Artikkeleja ovat kirjoittaneet lainrikkoja-hankkeen ohjaus- ja asiantuntijaryhmän jäsenet. Haluamme kiittää Katja Saarasta ja Harri Virolaista hankkeen aiemmasta dokumentoinnista. Näitä dokumentteja olemme käyttäneet tässä raportissa. Ulla Lehtinen, Katariina Pekkola ja Harri Virolainen ovat keränneet tässä selvityksessä käytetyn haastatteluaineiston. 2

7 OSA I LAINRIKKOJA-HANKKEEN KUVAUS 3

8 1 Lainrikkoja-hankkeen tausta ja toteutus 1.1 Laajempi kehittämistyö hankkeen taustalla Päätös lainrikkojatyöhön liittyvän kehittämishankkeen aloittamisesta sai alkunsa monen tekijän vaikutuksesta. Pikassoksen toimialueella Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa on tehty jo pitkään kehittämistyötä, joka on tuottanut valtakunnallisesti merkittävää osaamista lainrikkojien kanssa tehtävässä työssä. Kehittämistyötä on tehty useissa hankkeissa sekä alueen monipuolisessa toimijaverkostossa, joka kattaa niin julkisen sektorin kuin järjestökentänkin. Myös Tampereen yliopistossa ja alueen ammattikorkeakouluissa on suuntauduttu alaan. Lisäksi Tampereelle on muuttamassa Poliisiammattikorkeakoulu. Kehittämistyön jäsentämisessä on osaltaan vaikuttanut myös seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmän yhteensovittamista selvittäneen toimikunnan mietintö. Mietinnön seurauksena käynnistettiin myös kuuden ministeriön alaa sivuava Yhteistyössä rikoksettomaan elämään -hanke (YRE). Mietinnössä esiin nostettiin seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien merkitys lainrikkojien kanssa työskenneltäessä. Pikassos halusi koota yhteen lainrikkojateemasta kiinnostuneita tutkimuksen ja koulutuksen toimijoita sekä käytännön työelämässä olevia henkilöitä, ja tälle työlle saatiin sosiaali- ja terveysministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta määräraha (ks. Pikassos 2004). Pikassos halusi antaa myös toimialueellaan toimiville YRE -hankkeille omasta osaamiskeskusnäkökulmastaan tukensa. Pikassoksen näkökulmasta keskeistä on koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteys. Kyse on osaamiskeskustoiminnan perustehtävästä, ja siten näkökulma on ollut laajempi kuin pelkästään oikeusministeriön tai YRE -hankkeen toimialaan liittyvä kehittämistyö. 1.2 Hankkeen ensimmäinen vaihe Lainrikkoja -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa päätettiin koota yhteen laajasti lainrikkojien kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Pikassoksen koordinoimana kokoontui keväällä 2004 asiantuntijatyöryhmä, jossa asiantuntija-alustuksien pohjalta keskusteltiin vapaamuotoisesti lainrikkojiin kohdistuvan työn nykytilasta ja kehittämiskohdista. Asiantuntijaryhmään pyrittiin saamaan erilaisilla työtaustoilla olevia henkilöitä, joilla on näkemystä lainrikkojien kanssa tehtävän työn solmukohdista. Ryhmään osallistuivat Pekka Einemäki, Riitta Granfelt, Eija Heine, Hanneli Heliö, Eeva-Leena Jaakkola, Veli Järvenkylä, Minna-Kaisa Järvinen, Johanna Korpinen, Jari Kukko, Maija Laukkanen, Annukka Lehtonen, Jaana Leino, Henrik Linderborg, Jukka Mäki, Airi Mäki-Kulmala, Ari Niemi, Sinikka Piranen, Tarja Pösö, Kati Rantala, Sari Rämö, Anne Saarijärvi, Juha Santala, Ari Sarjanen, Teija Sundman, Maarit Suomela, Esa Uski, Heli Valokivi, Tapio Vanha-Jaakkola, Harri Virolainen. Osallistujissa oli edustettuna ammattikorkeakouluja, järjestöjä, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Kriminaalihuoltolaitos, lääninhallitus, poliisi, päihdehuolto, Rikosseuraamusvirasto, sairaanhoitopiiri, kunnallinen sosiaalitoimi, syyttäjälaitos, Vankeinhoitolaitos, yliopisto (tutkijat ja opiskelijat) ja YRE (Tampere). Ryhmien tapaamisten vetäjinä olivat toimitusjohtaja Lasse Rautniemi (Pikassos Oy), toimitusjohtaja Juha Kaakinen ja johtava tutkija Pekka Rissanen (Sosiaalikehitys Oy). 4

9 Ryhmän kuukausittaiset tapaamiset muodostuivat tietyn teeman ympärille, josta aluksi kuultiin asiantuntija-alustus, jonka pohjalta keskusteltiin. Asiantuntija-alustusten teemoja olivat: - Nuorisorikostoimikunnan mietintö (alustaja Jaana Leino) - Sosiaalityön paikka seuraamusjärjestelmässä (alustaja Henrik Linderborg) - Vapaus Vankila Vapaus ja sosiaalityön paikka seuraamusjärjestelmässä (alustaja Riitta Granfelt) - Vapaus Vankila Vapaus (alustaja Eija Heine) Ryhmän kokoontumisten tarkoituksena oli käsitellä eri näkökulmista seuraavia teemoja: - Millaista osaamista tarvitaan lainrikkojien hyväksi tehtävän työn ja kriminaalipolitiikan integraatiotyössä? - Onko lainrikkojien hyväksi tehtävän työn yhteydessä niin sanottuja harmaita alueita eli oleellisia ongelmia, joita ei ole tiedostettu tai otettu huomioon? - Miten, millaisen ja kenen tekemän työn tutkimustoiminnan avulla integraatiotyötä voitaisiin edistää? - Mitä ovat lainrikkojien hyväksi tehtävän työn niin sanotut hyvät käytännöt, mikä toimii? Työryhmän työskentely oli luonteeltaan vapaamuotoista ja ideoivaa. Osanottajien hyvin erilaiset ammatti- ja kokemustaustat näkyivät myös kannanottojen heterogeenisyydessä. Työryhmän tapaamisia oli kaikkiaan neljä ja kevätkauden työskentelyn loppuyhteenveto tehtiin Pikassoksen järjestämässä seminaarissa Sosiaalialan osaamisen suunta lainrikkojatyössä. Yhteenvetona työskentelystä voidaan sanoa, että keskustelujen pohjalta löydettiin muutamia lisäkehittelyä vaativia kohtia, joiden ratkaisemiseen tulisi suunnata voimavaroja. Juha Kaakinen (2004) toteaa ryhmän työskentelyn pohjalta, että yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta on tarpeen tuottaa nykyistä tarkempaa tutkimustietoa syrjäytymisen yhteiskunnallisista kokonaiskustannuksista ja palveluiden kehittämisen taloudellisesta vaikuttavuudesta. Lainrikkojatyön sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen tarvitsee tuekseen pitkäjänteistä kehittämistä ja tutkimusta. Lainrikkojateema voisi tarjota myös hyvän mahdollisuuden luoda mallia valtakunnallisesta erityisryhmien palvelujen kehittämisestä paikallisessa osaamiskeskuskontekstissa. (Raportti sosiaalialan kehittämisestä lainrikkojatyön kontekstissa 2004) Asiantuntijaryhmän kokoontumisten kanssa samanaikaisesti Eija Heine (2004) tuotti raportin Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa. Arvioiva kartoitus Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella. Raportissa Heine nostaa esiin esimerkiksi - julkilausutun ja arkisen työorientaation välisen ristiriidan, - verkostotyön systemaattisen kehittämisen tarpeet ja - palvelun vaikuttavuuden ja asiakaskokemuksien tutkimisen tarpeen. Lainrikkoja-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa nousi esiin tarve jatkaa aloitettua työskentelyä, joten hankkeen toisen vaiheen käynnistämiseksi päätettiin hakea rahoitusta. 5

10 1.3 Lainrikkoja-hankkeen toisen vaiheen tavoitteet Lainrikkoja -hankkeen toisessa vaiheessa asetettiin tavoitteeksi tehdä arvioiva kartoitus lainrikkojien käyttämistä palveluista. Hankkeessa haluttiin konkreettisesti selvittää, millaista apua ja tukea lainrikkoja-asiakkaat palveluista saavat, tehdäänkö heille suunnitelmia ja mitkä ovat palveluista aiheutuvat kustannukset. Kustannuksilla tarkoitettiin tässä käytettyä työaikaa, ja se perustui asiakkaan ja työntekijöiden antamiin tietoihin asiakkaan palveluissa käyttämästä ajasta. Tämän lisäksi työntekijöiltä tiedusteltiin arviota työajasta, joka kuluu asiakkaan asioiden hoitamiseen asiakaskäyntien ulkopuolella. Hankkeen päätavoitteet olivat seuraavat: 1. Selvitetään erilaisten suunnitelmien vaikutus lainrikkojien yhteiskuntaan integroitumisen kannalta. Tämä liittyy myös palveluohjauksen kehittämiseen osana asiakasprosessien parantamista ja tehtyjen suunnitelmien yhteensovittamista. 2. Verkostotyön systemaattisen kehittämisen edellytykset ja mahdollisuudet. 3. Arvioiva kartoitus lainrikkojien palveluiden käytöstä eri viranomaisissa ja niistä aiheutuvista kustannuksista käytettynä työaikana. Aineiston analyysivaiheessa tutkittaviin kysymyksiin lisättiin kaksi näkökulmaa, jotka nousivat selvästi esille asiakkaiden haastatteluista. Nämä tutkimuskysymykset antoivat mahdollisuuden asiakkaiden omien kokemusten esiin nostamiselle selvityksessä. Lisätyt tutkimuskysymykset ovat seuraavat - Mitkä tilanteet tai henkilöt asiakas on kokenut merkityksellisiksi? Mitkä elementit tekevät näistä tilanteista tai henkilöistä merkityksellisiä? - Millaisia puutteita tai ongelmia asiakas on kohdannut palvelujärjestelmässä? Hankkeessa korostettiin asiakkaan näkökulmaa ja hänen kokemuksiaan saamistaan palveluista. Toissijaisena näkökulmana oli asiakkaan tuottaman tiedon vertaaminen työntekijöiltä saatuihin tietoihin. Asiakasnäkökulman korostamista toteutettiin mm. siten, että viranomaisiin otettiin yhteyttä vasta asiakkaan haastattelun jälkeen asiakkaan antamien tietojen ja suostumuksen perusteella. Myös aineiston analyysissa ja raportissa asiakkaan ääni nostettiin esiin työntekijöiden näkökulman ollessa lähinnä sitä tukeva. 2 Asiantuntijaryhmä hankkeen tukena 2.1 Asiantuntijaryhmän kokoonpano ja toiminta Lainrikkoja-hankkeen toisen vaiheen tueksi koottiin asiantuntijaryhmä, joka toimi myös hankkeen ohjausryhmänä. Asiantuntijaryhmässä oli ensimmäisen vaiheen tapaan edustettuina sosiaalialan tutkijoita, työelämän edustajia sekä opiskelijoita. Ryhmää alettiin muodostaa vuoden 2004 lopussa, jolloin Pikassoksen toimitusjohtaja Lasse Rautniemi lähestyi sähköpostitse niitä henkilöitä, jotka olivat ilmaisseet kiinnostuksensa olla jatkossa mukana lainrikkojien asemaa ja lainrikkojatyötä koskevassa kehittämistyössä. Näin muodostunut asiantuntijaryhmä säilyi pääosin muuttumattomana koko hankkeen ajan, vaikka jotkut jäsenet joutuivat jäämään kesken pois ja uusia jäseniä liittyi mukaan. 6

11 Lainrikkoja-hankkeen aikana asiantuntijaryhmässä olivat mukana Riitta Granfelt (Helsingin yliopisto), Erja Henttonen (Porin sosiaalikeskus ja opiskelija Tampereen yliopiston Porin yksikkö), Eeva-Leena Jaakkola (Kriminaalihuoltolaitoksen Tampereen aluetoimisto), Minna- Kaisa Järvinen ja Tuija Hämäläinen hänen sijaisenaan keväällä 2005 (Tampereen YRE), Jouko Karjalainen (Stakes), Heidi Kervinen (opiskelija Tampereen yliopisto), Juha Kääriäinen (Tampereen yliopisto ja sittemmin Poliisiammattikorkeakoulu), Ulla Lehtinen (Kriminaalihuoltolaitoksen Riihimäen paikallistoimisto ja ammatillisen lisensiaattitutkinnon opiskelija, Jyväskylän yliopisto), Katariina Pekkola (opiskelija Tampereen yliopisto), Lasse Rautniemi (Pikassos), Katja Saaranen (Pikassos), Reino Seppänen (KRITS), Teija Sundman (opiskelija Tampereen yliopisto ja sittemmin Pikassos), Heli Valokivi (Tampereen yliopiston Porin yksikkö) sekä Harri Virolainen (Kriminaalihuoltolaitoksen Porin aluetoimisto ja opiskelija Tampereen yliopiston Porin yksikkö). Lisäksi seuraavat henkilöt saivat materiaalia sähköpostin välityksellä: Eija Heine (Oy Kasvunavain Ltd), Tarja Pösö (Tampereen yliopisto), Ilmari Rostila (Tampereen yliopiston Porin yksikkö) ja Juha Santala (Hämeen ammattikorkeakoulu). Hankkeen valvojana toimi sosiaalineuvos Martti Lähteinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ensimmäinen asiantuntijaryhmän tapaaminen oli Kaikkiaan asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden 2005 aikana viisi kertaa. Tämän lisäksi hankkeen työntekijät kokoontuivat omana ryhmänään useita kertoja hankkeen aikana. Näissä tapaamisissa asiantuntijaryhmän ideoita työstettiin edelleen ja käytiin läpi hankkeen käytännön toteutusta. Kun hankkeelle saatiin jatkoaikaa vuodelle 2006, asiantuntijaryhmä jatkoi työskentelyä edelleen hankkeen loppuun. Kevään 2006 aikana asiantuntijaryhmä kokoontui kaksi kertaa, joiden lisäksi sen jäseniä osallistui Sosiaalialan kehittämishankkeen Pikassos-alueen aikuissosiaalityön työryhmissä maalis-huhtikuussa (ks. Osa II luku 5). Aikuissosiaalityön työryhmissä pyrittiin keräämään lisäaineistoa keskustelemalla aikuissosiaalityötä tekevien työelämän edustajien kanssa aikaisemmin kerätyn aineiston pohjalta. 2.2 Asiantuntijaryhmä selvityksen tavoitteiden asettajana Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli hankkeen ideointi ja ohjaaminen. Lisäksi ryhmä ohjasi ja tuki hankkeen työntekijöitä aineiston keräämisessä ja analysoinnissa. Ryhmässä keskusteltiin mm. haastateltavien valinnasta, tutkimusluvista ja selvitykseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä, käytettävistä selvitysmenetelmistä ja kertyneen tiedon analyysista. Työntekijät tuottivat jo selvitysvaiheessa asiantuntijaryhmälle erilaisia tiivistelmiä ja analyyseja kommentoitavaksi, jolloin haastatteluja voitiin jatkossa suunnata kiinnostaviin teemoihin tai tarkentaa joitakin esiin tulleita kysymyksiä. Asiantuntijaryhmän kanssa pohdittiin myös käytännön selvitystyössä esiin tulleita ongelmia. Analyysivaiheessa asiantuntijaryhmä arvioi työntekijöiden aloittamia analyysipolkuja ja toi esiin uusia näkökulmia, joista aineistoa voi tarkastella. Tässä luvussa kerrotaan tarkemmin, mistä teemoista asiantuntijaryhmissä käytiin keskustelua. Teemojen sisällä näkyy myös hankkeen tutkimuskysymyksistä käyty keskustelu, mikä vaikutti tutkimuskysymysten lopulliseen muotoutumiseen. 7

12 Selvityksen tekeminen Asiantuntijaryhmälle annetun hankkeen ideointi- ja ohjaustehtävän mukaisesti tapaamisissa käytiin paljon läpi selvityksen konkreettiseen tekemiseen liittyviä kysymyksiä. Aluksi keskustelua oli tutkimuskysymyksistä ja hankkeen tavoitteen kirkastamisesta. Todettiin, ettei kysymyksessä ole varsinainen tutkimus, vaan selvityshanke, jossa voidaan hahmottaa oleellisia tutkimuskysymyksiä mahdollisille laajemmille tutkimushankkeille. Hankkeen alussa pohdittiin myös tarvittavia tutkimuslupia, kuten riittääkö asiakkaan antama suostumus vai tarvitaanko tietojen saamiseen myös jonkin muun tahon lupa. Asiassa konsultoitiin myös sosiaali- ja terveysministeriötä. Päätettiin tehdä tutkimuslupa asiakasta koskevien tietojen luovuttamiseen, minkä asiakas allekirjoittaa. Tampereen kaupungin osalta sovittiin lisäksi haettavaksi varsinaista tutkimuslupaa, koska tämä on ollut kaupungin käytäntö. Paljon keskustelua aiheutti selvityksen toteuttajien vahva kriminaalihuoltotausta. Asiantuntijaryhmä pohti erityisesti sitä, miten selvityksen tuloksiin vaikuttaa se, että yhden haastattelijan haastateltavat ovat hänen omia valvonta-asiakkaitaan. Huolena oli, että haastatteluasetelma muuttaa työtapoja ja vääristää siten selvityksen tulosta. Toisaalta tässä tapauksessa mahdollisuus asiakkaiden osallistumiseen ja kontaktin saamiseen nähtiin paremmaksi kuin muilla haastattelijoilla. Koska muut haastattelijat olivat keräämässä aineistoa ennestään tuntemattomista asiakkaista, katsottiin tämän osaltaan pienentävän tuloksen vääristymisen riskiä. Hankkeen aikana koettiin kuitenkin tärkeäksi korostaa sitä, että kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti seuraamusjärjestelmän ulkopuoliset palvelut ja asiakkaan kontaktit muihin kuin Kriminaalihuoltolaitoksen (Khl) viranomaisiin. Aineiston analyysivaiheessa Khl:n työntekijöiden rooli asiakkaiden viranomaisverkostossa alkoi kuitenkin vaikuttaa niin merkittävältä, että hankkeen työntekijät päättivät haastatella myös Khl:n työntekijöitä. Tätä varten otettiin yhteyttä muutamaan asiakkaaseen ja pyydettiin heiltä suostumusta työntekijöiden haastattelemiseen asiakkaan kesän ja syksyn aikaisesta tilanteesta. Asiantuntijaryhmissä otettiin kantaa myös asiakkaiden valintaan sekä aineiston keräämiseen ja selvitysmenetelmiin. Alkuvaiheessa pohdittiin, kuinka paljon tulosta vääristää se, ettei selvityksessä tavoiteta kaikkein marginalisoituneimpien lainrikkojien joukkoa. Sama aihe nousi esiin myöhemmin, kun haastatteluissa ei esiintynyt palvelujärjestelmää voimakkaasti kritisoivia puheenvuoroja. Tällöin pohdittiin, kuinka haastattelutilanne ja asiakkaiden valinta ovat voineet vaikuttaa kritiikin puuttumiseen. Todettiin, että erityisesti analyysivaiheessa asiakkaiden valikoituminen on otettava esiin. Analyysin onnistumiseksi sekä asiakas- että viranomaishaastattelut todettiin tärkeäksi dokumentoida hyvin. Myös haastattelijoiden tuli pyrkiä yhdenmukaisuuteen vertailun helpottamiseksi. Litteroinnin osalta pidettiin hyvänä haastattelijan itse tekemää litterointia, mutta päätettiin myös selvittää mahdollisuus ulkopuolisen litteroijan käyttöön niukkojen aikaresurssien takia. Lisäksi asiantuntijaryhmä toivoi, että aineiston analyysi aloitettaisiin jo haastatteluvaiheessa. Haastatteluvaiheessa nousi esiin paljon kysymyksiä, joista haastattelijat vaihtoivat kokemuksia ja saivat neuvoja asiantuntijaryhmässä. Monet haastatteluissa käytetyistä käsitteistä näyttivät olevan asiakkaille vaikeita ymmärtää tai ne tulkittiin eri tavoilla. Joihinkin kysymyksiin asiakkaiden oli hankala vastata niiden yleisluonteisuuden takia. Asiantuntijaryhmässä mietittiin, kuinka käsitteet ja kysymykset voitaisiin korvata niin, että kaikki puhuisivat samaa kieltä. Todettiin myös, että asiakkaan elämäntilanne vaikuttaa viranomaisiin suhtautumiseen, mikä on tärkeää huomioida haastatteluissa. Haastattelutilanteessa haluttiin välttää liiallista viranomaisasetelmaa ja siksi asiantuntijaryhmässä mietittiin, miten haastattelu saataisiin pidettyä keskustelunomaisena ja 8

13 luontevana. Esimerkiksi asiakkaan taustatietoja päätettiin kysellä haastattelujen lomassa ja asiakkaan elämäntilannetta pyrittiin kartoittamaan avoimilla kysymyksillä ennen varsinaisten viranomaiskokemusten selvittämistä. Vuoden 2005 viimeisessä tapaamisessa päätettiin hakea hankkeelle jatkoaikaa vuoden 2006 toukokuun loppuun, koska aineiston analyysi mahdollisine lisäaineistoineen ja raportin työstäminen vaativat alkuperäistä suunnitelmaa enemmän aikaa. Kustannukset Hankkeen yhtenä tavoitteena oli kartoittaa lainrikkojien palvelujen käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Asiasta käytiin kriittistä keskustelua asiantuntijaryhmän tapaamisissa. Keskusteluissa oltiin huolissaan siitä, että kustannukset nousisivat liian suureen rooliin ja niitä tulkittaisiin väärin. Toisaalta katsottiin, ettei aikaisemmin ole ollut saatavissa lukuja, joilla lainrikkojien ns. jälkihuolto voitaisiin perustella. Kustannusten kannalta olennaiseksi nähtiin pikemmin asumisesta, toimeentulosta ja koulutuksesta syntyvät kuin päällekkäisistä viranomaiskontakteista syntyvät kustannukset. Asiantuntijaryhmässä käydyn keskustelun perusteella kustannuksia päätettiin arvioida uudesta näkökulmasta. Päädyttiin tarkastelemaan kustannuksia käytettynä työaikana. Tämän toivottiin vastaavan kysymykseen siitä, pitäisikö palvelujärjestelmää kehittää esimerkiksi palveluohjauksen tai YRE -hankkeen Hämeenlinnan alueella kehitetyn avainhenkilökonseptin suuntaan. Tämä pienentäisi kustannuksia palveluiden turhan päällekkäisyyden poistumisena, suunnitelmien mahdollisena yhdenmukaistumisena ja vaikuttavuuden parantumisena. Myöhemmässä vaiheessa paljon keskustelua herätti haastatteluissa esiin tullut ristiriita asiakkaan kanssa tehdystä työstä ja työntekijän tekemästä taustatyöstä, jota asiakas ei näe. Esimerkiksi asiakas saattoi tavata viranomaista minuuttia, vaikka viranomaisen mukaan häneltä meni 5-6 tuntia kuukausittaisesta työajastaan asiakkaan asioiden hoitamiseen. Ryhmässä keskusteltiin paljon siitä, miksi asiakasta tavataan niin vähän ja mitä tuo muu työ pitää sisällään. Palvelujärjestelmä Suuri osa käydystä keskustelusta liittyi tutkimustehtävän mukaisesti lainrikkojien käyttämiin palveluihin ja palvelujärjestelmään yleensä. Asiantuntijaryhmässä pohdittiin viranomaiskontaktien päällekkäisyyttä ja toisaalta palvelujen piiriin pääsemisen valikoivaa luonnetta. Haluttiin nostaa esille palvelujärjestelmän yhteys laajempaan suomalaisen yhteiskunnan muutokseen ja sen kautta pohtia, mihin suuntaan palvelujärjestelmä on menossa: painottuuko siinä asiakkaan perusoikeudet vai asiakkaan oma vastuu ja vastikkeellisuuden politiikka. Myös asiakkaiden lainrikkojataustan vaikutus palveluihin mietitytti. Eija Heinen (2004) raportin perusteella Kriminaalihuoltolaitoksella oli suuri osuus asiakkaiden palvelujen käytön neuvonnassa. Normaaleissa sosiaalipalveluissa asiakkaan lainrikkojataustaa ei useinkaan tiedetty. 9

14 Myös palvelujärjestelmän osalta tutkimuskysymykset tarkentuivat ja täydentyivät asiantuntijaryhmissä käydyn keskustelun pohjalta. Asiakkaiden kohdalla oltiin kiinnostuneita siitä, millaisia ongelmia heillä on ja kohdistuuko asiakkaiden saama palvelu näiden ongelmien selvittämiseen. Samalla oltiin kiinnostuneita palvelujen sisällöistä ja yksittäisten palvelujen erityispiirteistä. Myös vähän palveluja käyttävä asiakas koettiin mielenkiintoiseksi, koska hän toimii peilauspintana muille. Hänen kauttaan voitiin saada vastaus siihen, miksi palveluja ei käytetä. Selvityksessä haluttiin myös tietää, kokevatko asiakkaat palvelujärjestelmässä olevan jotakin puutteita. Tässä yhteydessä asiantuntijaryhmässä heräsi kysymys, osaako asiakas tunnistaa ja nimetä puuttuvia palveluita vai onko hän lukkiutunut nykyisen palvelujärjestelmän tarjontaan. Toisaalta epäiltiin, että asiakkaat tuntevat palvelujärjestelmän työnjaon eivätkä odotakaan mitään ylimääräistä. Myöhemmin ryhmässä kuitenkin käsiteltiin esimerkkejä, joissa asiakkaat olivat haastatteluissa tuoneet esiin kokemiaan selkeitä puutteita palvelujärjestelmässä. Paljon keskustelua käytiin siitä, saavatko asiakkaat eri tahojen palveluita vain silloin, kun he täyttävät järjestelmän asettamat kriteerit palvelun saamiselle, eivätkä silloin, kun tuntevat niitä tarvitsevansa. Palveluohjauksen katsottiin tarkoittavan sitä, että myös palvelujärjestelmää ohjataan toimimaan viisaasti. Tämän voitiin katsoa sisältävän sekä asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun että panostamisen työntekijöiden ohjeistukseen, etiikkaan ja resurssien yhteiskäyttöön, kuten suunnitelmien yhdenmukaisuuteen ja toteutuksen seurantaan. Viranomaisten ja muiden palvelutahojen osalta selvitettäviksi asioiksi nousivat heidän näkemyksensä asiakkaiden suunnitelmien sisällöistä ja tavoitteista sekä asiakkaan kanssa käytetty aika ja viranomaisverkostojen työskentely. Mietittiin, mikä on verkostotyön hyöty. Toisaalta oltiin kiinnostuneita siitä, millaisena asiakas itse kokee verkostotyöskentelyn verrattuna esimerkiksi yhteen työntekijään. Aineistosta nousi monella asiakkaalla esiin yksi aktiivinen toimija. Keskusteluissa nousi esiin myös kokemukset vertaistuen suuresta merkityksestä asiakkaille, ja toisaalta viranomaisten mahdollisuus vahvistaa informaaleja järjestelmiä. Viranomaisiin liittyvä keskustelun aihe oli myös työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, kuten sen tarkasteleminen, miten asiakkaan muutoshalukkuus havaitaan ja mikä saa muutoksen aikaan. Loppukesän 2005 keskusteluissa voitiin aineiston pohjalta jo miettiä vuorovaikutuksessa esiintyviä katkoksia ja aukkokohtia. Tämän keskustelun pohjalta muodostui yksi selvityksen tutkimuskysymyksistä: Mitkä palvelut tai työntekijäkontaktit asiakas on kokenut merkityksellisiksi ja mitkä elementit tähän ovat vaikuttaneet? Suunnitelmat Asiakkaille laaditut suunnitelmat olivat yksi selvityksen kiinnostuksen kohteista ja niistä käytiin myös keskustelua asiantuntijaryhmän tapaamisissa. Alusta asti keskusteluissa nousi esille eräänlainen viranomaisille ulkoapäin asetettu velvollisuus laatia suunnitelmia. Suunnitelmat eivät usein kuitenkaan toteudu sellaisenaan tai niiden tavoitteet tehdään liian isoiksi. Koettiin olennaiseksi miettiä, millä keinoilla suunnitelmissa kaavailtuihin muutoksiin päästään. Toisaalta ryhmäläisillä oli kokemuksia myös siitä, että joissakin viranomaisissa asiakkaille ei tehdä suunnitelmia ollenkaan. Keskustelua käytiin siitä, että viranomaiset tietävät, miten hyviä suunnitelmia tehdään, mutta ihmeteltiin, miksi teoria ei toteudu käytännössä. 10

15 Haastatteluvaiheessa tuli lisäksi esille, etteivät asiakkaat usein tiedä itseään koskevista suunnitelmista. Tämä herätti kysymyksen, ovatko suunnitelmat työntekijän ja asiakkaan yhteisesti jakamia, ja mikäli eivät ole, millaisia päätelmiä siitä voidaan tehdä. Mietittiin, onko kyse jälleen vuorovaikutuksen ongelmista, kuten palvelujärjestelmää koskevassa keskustelussa tuli esiin. Toisaalta asiakkaat kertoivat usein työntekijän kanssa suunnitellusta jatkotyöskentelystä, vaikka eivät nimittäneetkään tätä suunnitelmaksi. Aineiston perusteella vahvistui käsitys siitä, ettei työntekijöiden kesken tai työntekijän ja asiakkaan välillä monesti ole yhteisesti jaettua näkemystä siitä, mikä on suunnitelma. Analyysissa toivottiin pohdittavan sitä, mihin suunnitelmallisuuden tulo kentälle perustuu ja mihin se johtaa: näennäistyön lisääntymiseen vai hyvien suunnitelmien tekemiseen. Suunnitelmallisuuden nähtiin liittyvän resursseihin, organisaatiokulttuuriin, työntekijöiden osaamiseen sekä moraaliin ja etiikkaan. Asiakkaan näkökulma Heti hankkeen alussa selvityksen yhdeksi lähestymistavaksi haluttiin nostaa asiakkaiden oma näkökulma saamiinsa palveluihin ja suunnitelmiin. Viranomaispuhetta on dokumentoitu paljon, minkä takia asiakkaiden omat tavoitteet, tarpeet ja kommentointi koettiin kiinnostavaksi ja tarpeelliseksi korostaa. Asiakkaiden antaman tiedon pohjalta voidaan tarkastella myös viranomaisten toimintaa. Toisaalta asiakkaiden kokemukset koettiin myös haastavammaksi tutkia. Ryhmässä koettiin tärkeäksi korostaa asiakkaille heidän merkitystään tiedon tuottajina. Asiantuntijaryhmässä tuotettiin paljon keinoja tuoda asiakasnäkökulmaa esille haastatteluissa. Asiakkaan palvelujärjestelmän tuntemuksesta ja palvelujen tarpeesta voitaisiin saada kuva selvittämällä asiakkaalle merkityksellisiä asioita. Myös asiakkaan kokemus itseensä kohdistuneista mahdollisuuksista ja esteistä tai kokemistaan peloista, vaikeuksista ja vahvuuksista ovat osa asiakkaan näkökulman esiin tuomista. Asiakkaalta haluttiin selvittää, millaiset tilanteet ovat hänen mielestään olleet onnistuneita ja onko palveluita koettu jossain syrjiviksi. Selkeästi asiakasnäkökulman korostamiseen tähtäävä keino oli se, että viranomaisiin päätettiin ottaa yhteyttä vasta asiakkaan tuottaman tiedon pohjalta ja hänen luvallaan. 2.3 Kokemukset asiantuntijaryhmän toiminnasta Viimeisessä asiantuntijaryhmän kokouksessa käytiin läpi paikalla olleiden ryhmäläisten kokemuksia asiantuntijaryhmään osallistumisesta, sen toiminnasta ja asiantuntijaryhmästä toimintamuotona. Yleisesti ryhmäläiset suhtautuivat myönteisesti tämän tyyppiseen toimintaan ja näkivät oman toimintansa merkityksen ja hyödyn hankkeen etenemiselle. Ryhmässä kuitenkin todettiin, että ilman hankkeen konkreettisia toimijoita eli palkattuja työntekijöitä olisivat hankkeen tulokset jääneet vähäisemmiksi. Lainrikkoja -hankkeen puolesta tuotiin esille ryhmän suuri merkitys hankkeelle. Ryhmäläiset kokivat asiantuntijaryhmässä käsitellyn tematiikan kiinnostavana, mikä johtui ryhmäläisten omista mielenkiinnon kohteista työpaikan ja tutkimuksen kautta. Asiantuntijaryhmästä saadut kokemukset pystyi liittämään omaan työhön. Tutkimuksen näkökulmasta koettiin hyväksi, että teemasta käytävälle keskustelulle on olemassa foorumi. Ryhmä mahdollisti myös kokemusten vaihdon ja asiakastyön nykytilanteesta keskustelun 11

16 tutkijoiden ja kentän työntekijöiden välillä, joka koettiin erityisesti tutkijoiden keskuudessa tärkeäksi. Yleisesti jonkin teeman ympärille kokoontuminen, keskustelu ja prosessin kommentoiminen koettiin toimivaksi toimintamalliksi, mitä voidaan käyttää myös jatkossa. Asiantuntijaryhmien toiminnan lisäksi keskustelussa nousi esiin Sosiaalialan kehittämishankkeen Pikassos-alueen aikuissosiaalityön työryhmät, joiden kokouksia käytettiin hankkeessa yhtenä keinona koota työntekijöiden näkemyksiä lainrikkojien asemasta palveluissa. Aikuissosiaalityön työryhmien käyttö menetelmänä sai niihin osallistuneilta asiantuntijaryhmän jäseniltä kiitosta, ja menetelmä koettiin kiinnostavaksi. Aikuissosiaalityön työryhmien kohdalla toistui kokemus yhteyden säilymisestä käytännön työhön. Keskustelussa tuotiin myös esille asiantuntijaryhmän toimintaan liittyviä heikkouksia, joita olivat lähinnä toiminnan katkelmallisuus ja pirstaleisuus. Ryhmäläiset saattoivat siirtyä nopeasti toisesta työtilanteesta asiantuntijaryhmään sen materiaalin ehdoilla, jota heille oli ennakolta toimitettu. 3 Lainrikkoja hankkeen päätösseminaari 3.1 Koe Vapaus Pikassos järjesti Lainrikkoja -hankkeen päätösseminaarin Koe Vapaus suunnitelmia vai suunnitelmallisuutta? Tulevaisuuden haasteet lainrikkojien kanssa tehtävässä työssä. Seminaarissa esiteltiin Lainrikkoja -hankkeessa saatuja tuloksia, minkä lisäksi seminaariin oli kutsuttu puhujia eri sektoreilta. Puheenvuorot käsittelivät seminaarin aiheen mukaisesti lainrikkoja-asiakkaille tehtäviä suunnitelmia ja työskentelyn suunnitelmallisuutta eri toimijoiden näkökulmista. Puhujina seminaarissa olivat Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, oikeusministeriöstä, Projektityöntekijät Teija Sundman ja Katariina Pekkola Pikassoksesta, Projektisuunnittelija Jarno Ruotsalainen Kriminaalihuollon tukisäätiöstä, Neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen oikeusministeriöstä, Apulaisjohtaja Anna Arola Riihimäen vankilasta, Johtava sosiaalityöntekijä Maria Palmgren Tampereen kaupungista ja Yliassistentti Heli Valokivi Tampereen yliopiston Porin yksikkö sekä Toimitusjohtaja Lasse Rautniemi Pikassoksesta Seminaariin osallistui edustajia ministeriöistä, aihealuetta pohtineista työryhmistä, Rikosseuraamusalan neuvottelukunnasta, järjestöistä, kunnista, Kriminaalihuollosta ja Vankeinhoitolaitoksesta. Seminaarista tehtiin lehdistötiedote ja seminaarissa oli myös paikalla toimittajia. Seminaarin materiaali laitettiin Pikassoksen www-sivuille. 3.2 Koontia seminaarista Seminaarin avasi oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, joka kertoi omassa puheenvuorossaan lainrikkojien kanssa tehtävän työn kehityksestä vuodesta 2001 vuoteen Vuosina toimineen Seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien yhteensovittamista pohtineen toimikunnan mietinnön perusteella 12

17 käynnistetty YRE -hanke päättyi vuonna 2005, mutta siinä aloitettuja yhteistyöverkostoja on jatkettu edelleen paikallisesti ja alueellisesti. Vankien asioissa on kehitetty eri tahojen yhteistoimintaa, jonka suositukset julkaistiin vuonna Muita uudistuksia ovat olleet mm. vankeuslakipaketin valmistelu, sakon muuntorangaistuksen ehtojen muuttuminen, yhdyskuntatyön kehittämisen linjauksien tuottaminen ja nuorisorangaistuksen muuttuminen pysyväksi rangaistusmuodoksi koko maassa. Puheenvuoronsa lopuksi Rissanen toi esiin, että vuoropuhelua lainrikkojien asioissa olisi laajennettava niin, että se nousisi poliittisen kiinnostuksen ja hallinnonalat ylittävän yhteistyön kohteeksi. Lainrikkoja hankkeen puheenvuorossa hankkeen työntekijät Katariina Pekkola ja Teija Sundman nostivat esiin lainrikkoja-asiakkaan näkökulman palveluihin ja niissä tehtäviin suunnitelmiin. Puheenvuorossa käsiteltiin selvityksen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä asiakkaan tavoitteiden ja palvelujärjestelmän ja siinä tehtävien suunnitelmien kohtaamisesta. Lisäksi tarkasteltiin organisaatioiden välisen yhteistyön mahdollisuuksia asiakkaan elämäntilanteen kokonaisuuden ymmärtämisessä. Seminaarissa julkaistiin Kriminaalihuollon tukisäätiön selvitys Kuntouttava vankityö. Projektisuunnittelija Jarno Ruotsalainen puhui seminaarissa suunnitelmallisesta vankeudesta ja vapausprosessista ja niihin liittyvästä yhteistyöstä. Yhteistyö voidaan jakaa tavanomaiseen yhteistyöhön, rakenteelliseen yhteistyöhön ja palveluohjaukseen sekä palveluntuotantoon ja sopimusperustaiseen kuntoutusyhteistyöhön. Tavanomaisen vapautumisyhteistyön haasteena voidaan nähdä aluevankilajärjestelmä ja vangin mahdollisuudet yhteyksien luomiseen ja ylläpitämiseen käytännössä, kun matkaa vankilan ja kotikunnan välillä voi olla useita satoja kilometrejä. Toisaalta aluevankilajärjestelmä helpottaa käytäntöjen muodostumista, koska saman kunnan vankeja kohdataan useammin. Ruotsalainen pohtii sijoittajayksiköiden ja vastuuvankiloiden välistä vastuunjakoa ja sitä, kuka käytännössä ottaa yhteyttä muihin tahoihin. Ruotsalainen pohti vankien työttömyyden ja rikollisuuden yhteyttä toisiinsa. Lisäksi Ruotsalainen toi esiin Hämeenlinnan seudulla toimivan KuVa projektin kokemuksia. Neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen oikeusministeriöstä esitteli sosiaali- ja terveysministeriön ja oikeusministeriön asettaman vankien jälkihuoltotyöryhmän antamia suosituksia. Suositukset Rikoksista rangaistujen tuen tarve Suositukset yhteistoiminnalle julkaistiin maaliskuussa Vankien jälkihuoltotyöryhmän asettamisen taustalla vaikuttivat vankeuslaki, uusi vankeinhoidon organisaatio sekä vapautuvien vankien ongelmat: asunnottomuus, päihteet, terveysasiat sekä toimeentulo-ongelmat. Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotukset vankien jälkihuollon kehittämiseksi ja kriminaalihuollon asiakkaiden tuen tarpeiden huomioimiseksi yhteistyössä Vankeinhoitolaitoksen, Kriminaalihuoltolaitoksen ja kuntien kanssa siten, että tehtävät suunnitelmat tukevat toisiaan ja asiakkaan selviytymistä. Työryhmä ehdotti mm. ensihuoltojärjestelmän luomista sosiaalialalle, eri tahojen suunnitelmien nivomista yhteen ennen rangaistuksen suorittamista sekä sen jälkeen, tuetun asumisen ja sosiaalisen isännöinnin lisäämistä, työvoiman palvelukeskusten käytön tehostamista sekä yhteistoimintatahojen tietojen vaihdon yksinkertaistamista. Puheenvuoronsa lopuksi Kaukonen esitteli lainrikkojien kanssa tehtävän työn haasteita tällä hetkellä. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi vankimäärän kasvu, huonoosaisten jääminen palveluiden ulkopuolelle, päihdehaittojen hillintä sekä suhteellisen köyhyyden lisääntyminen ja muuttuminen absoluuttiseksi huono-osaisuudeksi. Samalla Kaukonen pohti, ovatko lainrikkojille tarjotut vaihtoehdot riittäviä nykyiseen kehitykseen verrattuna. 13

18 Kunnan sosiaalityön näkökulmasta seminaarissa puhui Tampereen kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Maria Palmgren. Puheenvuorossaan Palmgren tarkasteli, mitä lainrikkojaasiakkaiden kanssa on tehty, missä ollaan nyt ja mihin jatkossa pitäisi kiinnittää huomiota. Puheenvuorossaan Palmgren toi esiin, että vain muutamalla prosentilla asiakkaista on lainrikkojatausta, mikä asettaa haasteen yksittäisten sosiaalityöntekijöiden tietotaidolle. Yksittäin sosiaalityöntekijä kohtaa vain muutamia rikostaustaisia asiakkaita vuosittain. Vapautuvan vangin kohdalla on keskityttävä mm. asumiseen, työvoima-asioihin, päihdekuntoutukseen, perhesuhteisiin ja yhteistyökumppaneiden verkostoon. Tampereella siirryttiin 1990-luvulla alueellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, minkä lisäksi on ollut joitakin osittain eritytettyjä palveluita. Tällaisia palveluita tarjosi vuoteen 2005 asti sosiaaliasema Paussi, jossa tarjottiin yksilöllistä palveluohjausta (YPO) päihdetaustaisille ja asunnottomille asiakkaille. Palvelun tavoitteena oli olla joustavaa ja tiivistä, ja se pyrki sosiaalityön tarpeen päättymiseen. Alueellisen sosiaalityön mallissa aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityö on eriytetty. YRE hankkeen kautta mallinnettiin yhteistyötä vankilasta kuntouttavista toiminnoista vapautuvien kohdalla, mihin kuului palvelusuunnitelman laatiminen ja vastuullisen palveluohjaajan nimeäminen. Palmgrenin mukaan jatkossa on ylläpidettävä nykyisiä yhteistyökäytäntöjä ja vahvistettava marginaalisosiaalityön erityisosaamista. Lisäksi olisi päätettävä, järjestetäänkö palvelut perus- vai erityispalveluina. Aikuissosiaalityötä ja seudullista yhteistyötä kehitetään Seutukehittäjä -hankkeessa. Tampereella on lisäksi meneillään toimeentulotuen kehittämishanke, jonka raportti valmistunee syksyllä. Etuuskäsittelijöiden määrää lisätään, mikä tulee vapauttamaan nykyistä enemmän sosiaalityöntekijöiden resursseja sosiaalityön tekemiseen. Uudesta vankeuslaista oli kertomassa Riihimäen vankilan apulaisjohtaja Anna Arola. Sekä vankilassa että vapaudessa suoritettavan vankeuden tavoitteena on edistää vangin valmiuksia rikoksettomaan elämään sekä estää rikosten tekemistä vankeusaikana. Uusi laki velvoittaa tekemään suunnitelman kaikille vangeille, kun se nykyisin on tehty yli kahden vuoden tuomiota suorittaville. Suunnitelma on nimeltään rangaistusajan suunnitelma, ja se koskee rangaistusaikaa, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta. Suunnitelman tarkoituksena on lisätä rangaistuksen täytäntöönpanon ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta, vähentää moninkertaista työtä sekä tehostaa viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen yhteistyötä. Suunnitelmassa päätetään, mihin toimintakykyyn ja uusintarikollisuuteen vaikuttaviin tekijöihin vangin elämässä pyritään vaikuttamaan. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi vangin sijoittaminen, vankeusaikeinen toiminta, mahdollinen valvottu koevapaus, poistumisluvan edellytykset sekä suunnitelma ehdonalaisesta vapauttamisesta. Suunnitelma laaditaan sijoittajayksikössä, ja jatkossa sitä täydennetään ja sen toteutumista seurataan. Vanki sijoitetaan sen mukaan, missä suunnitelmaa pystytään parhaiten toteuttamaan. Vankeuslaissa halutaan korostaa vapauttamissuunnitelman roolia ja viranomaisten yhteistyötä, sillä suurinta osaa vapautuvista vangeista ei määrätä valvontaan eikä heillä ole vapaudessa mitään kiinnekohtaa. Arola toi myös esiin, etteivät monet vangit osaa nimetä työntekijöiden nimiä tai edes organisaatioita, joissa ovat asioineet siviilissä. Tämä asettaa haasteen selvittää, mitä ne tahot ovat, joiden kanssa vankeinhoidon pitäisi tehdä yhteistyötä. Lopuksi Arola käsitteli rikosten uusimista ja rikosten tekoon altistavia tekijöitä. Arolan mukaan olisi selvitettävä, mitkä tekijät saavat ihmiset luopumaan rikoksista ja pyrittävä vaikuttamaan myös niihin rikoksiin altistavien tekijöiden lisäksi. Seminaarin viimeisessä puheenvuorossa yliassistentti Heli Valokivi Tampereen yliopiston Porin yksiköstä tarkasteli lainrikkojien kanssa tehtävän työn mahdollisuuksia tutkimuksen näkökulmasta. Valokivi esitteli Juhilan (2006) määrittelemiä asiakkaan ja työntekijän välisen suhteen eri muotoja. Suhde voi olla liittämis- ja kontrollisuhde, kumppanuussuhde, 14

19 huolenpitosuhde ja vuorovaikutuksessa rakentuva suhde. Valokivi pohti, kuinka paljon suunnitelmien ja kehittämisen taustalla vaikuttaa liittämis- ja kontrollisuhde, joissa asiakas on yhteiskuntaan liittämisen ja kontrollin kohde. Tämän suhteen lisäksi kumppanuussuhde vaatii vahvan asiakkaan. Huolenpitosuhteessa asiakas saa olla heikko ja apua tarvitseva, ja työntekijän rooli on olla asiakkaan rinnalla. Valokivi puhui myös siitä, että virallisen tiedon ohella on tärkeää antaa sijaa toisin tietämiselle, asiakkaiden yksilölliselle ja kokemukselliselle tiedolle, jota tarvitaan yksilöllisten ratkaisujen sekä suunnitelmien ja tavoitteiden tekemisessä. Toisin tietäminen antaa äänen marginaalissa oleville. Valokivi pohti myös ns. vastapuheen merkitystä auttamistyölle. Vastapuheella tarkoitetaan leimatut identiteetin kommentointia ja vastustamista joko teon tai puheen muodossa. Ihmiselle on tyypillistä, että hän reagoi itsensä kategorisointiin vastapuheella, jolloin tuodaan esiin uusia näkökulmia ja identiteetti neuvotellaan uudelleen. Valokivi näkee vastapuheen resurssina, jos se otetaan auttamistyössä huomioon. Tutkimuksen näkökulmasta auttamistyötä voidaan tarkastella kokemusten, vuorovaikutusten, verkostojen ja hyvinvointipalvelujen näkökulmasta. Tutkimuksen näkökulmasta seuraamusjärjestelmää ja auttamisjärjestelmää tulisi kehittää yhdessä tekemisen kautta. Tutkimuksessa tulisi antaa ääni kaikille osapuolille, asiakkaiden ja työntekijöiden lisäksi myös päättäjille ja järjestelmälle itselleen. Tätä voidaan edistää virallisen tiedon ja toisen tiedon rinnakkaisuuden dialogisuuden huomioimisella. Tärkeää on ylläpitää käytännön ja tutkimuksen välistä vuoropuhelua. Seminaarin päätti Pikassoksen toimitusjohtaja Lasse Rautniemi. Puheenvuorossaan Rautniemi tarkasteli aikuissosiaalityön esiin tulemista Pikassoksen toimialueella ja toiminnassa. Pikassoksen toimialueen maakunnissa aikuissosiaalityö nousee vahvasti esille. Rautniemi uskoi, että lainrikkoja-asiakkaiden kanssa löydetyt toimintamallit voidaan siirtää myös muiden erityisryhmien kanssa tehtävään työhön ja tämän takia niitä kannattaa kehittää edelleen. 15

20 OSA II TULOKSET 16

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4

Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 6 Rikoksista rangaistut ja sosiaalityö vetäjä: erityisasiantuntija Vuokko Karsikas, Rikosseuraamusvirasto Ryhmä kokoontuu vain torstaina 15.2. klo 15.00 17.00, paikka LS4 15.00 15.30 Yhdyskuntapalvelu

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä

Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia kurssin toteutus yliopiston ja kolmannen sektorin yhteistyönä Heli Valokivi, Tay & Mari Suonio, UEF Sosnet PEDASHOP II 11.4.2014 Kurssin

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS 1 (5) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 23.5.2011 klo 13-15.30 Paikka Sovatek, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202 Osallistujat Hannu Koivisto Kari Lahti Maritta

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma Minna Niemi, Pikassos Hankkeessa tuotettavat aineistot: A) kuntien yhteyshenkilöille: lastensuojelutarpeen selvitysten nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa (kevät-syksy

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, kokoushuone 118 (I kerros) Kokouksen asialista: 1. Kokouksen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla 26.-27.8.2009 Onko sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan suunta muutoksessa? Eija Koivuranta ja Martti Lähteinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Arviointikeskus Vankeuslaki 1:2 Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento

LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA. 7.2.2014 Kati Sunimento LAPSI- JA PERHETYÖN LINJAUSTEN JALKAUTUMINEN RIKOSSEURAAMUSLAITOKSESSA 7.2.2014 Kati Sunimento PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖLLE YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen mukaan: lapsella on oikeus molempien

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä

Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä Toimivat yhteistyömallit vapautuvien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä VAT-yhteistyöpäivät Rovaniemellä 30.11.2016 Anna Leppo, Projektikoordinaattori, VAT-verkosto ja Yhdessä tukien,

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue

Valvottu koevapaus -- VKV. Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue -- VKV Anni Karnaranta Lakimies Länsi-Suomen rikosseuraamusalue Laki valvotusta koevapaudesta voimaan vuonna 2014 Lähtökohtana: 1) Koevapauteen sijoitettujen lisääminen vastuullisesti: ---) Valvontavastuun

Lisätiedot

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS Taustaa KRIS-Tampereella VST-hanke aloitettu v. 2008, nyt meneillään VST II Helsingissä VST-hanke aloitettiin 1.9.2011 Tampereella hankkeessa työskentelevät

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 11.9.2015 Keski-Suomen Järjestöareenan tehtävä Järjestöjen ääni ja voimien kokoaja Tunnistaa järjestökentän

Lisätiedot