ARVIOINTIKERTOMUS 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTIKERTOMUS 2010"

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2010 NOKIAN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNTA

2 1 Puheenjohtajan katsaus Tämä tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2010 on nykyisen valtuustokauden toinen. Vuosi oli poikkeuksellinen monessakin suhteessa. Edellisenä vuonna tapahtunut taantuma pakotti tekemään kaupungin taloutta tasapainottavia toimia, joista henkilöstökulujen säästötoimet olivat niistä yksi merkittävin. Näistä ja muista toimenpiteistä johtuen voitaneen sanoa, että kaikki hallintokunnat selvisivät asetetuista tavoitteistaan jopa paremmin kuin oli lupa odottaa. Siitä huolimatta velkamäärämme kasvua ei saatu kokonaan taittumaan, vaikka se edelliseen vuoteen verrattuna kasvoikin maltillisesti. Kuitenkin jäljempänä olevissa tilastoissa, jotka antavat vertailtavaa tietoa myös eri kuntien kesken, lähes kaikki kohdaltamme kertovat parempaan suuntaan menosta. Yhteistyö Tampereen ja kehyskuntien tarkastuslautakuntien kanssa on tuottanut ensimmäisen yhteisen arvioinnin, jonka kohteena oli kehyskuntien omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea. Arvioinnin yksi tulos kehyskuntien osalta oli tavoitteiden asettelun puute. Se näkyy myös konserniohjauksen puutteena yhteisissä hankkeissa, joihin Tampere asettaa selvät tavoitteet. Meillä näihin ollaan kiinnittämässä huomiota ja hyvä niin. Tarkastustoimikunnan perustaminen ja sisäisen tarkastuksen vahvistaminen on osoittautunut tarpeelliseksi. Se on muun toiminnan ohessa antanut yhden merkittävän kanavan varsinkin kuntalaisille heidän ja kaupungin välisissä ongelmissa. Jos asiat eivät etene normaalisti, vaan ovat vuosiksi jääneet hoitamatta, ei se edusta sitä hyvää hallintotapaa, jolla varmistetaan kuntalaisen oikeus saada asiaansa ratkaisu kohtuullisessa ajassa. Tiukka talous on osaltaan vaikeuttanut rakentamista, koska kaavoitettuja alueita ei ole avattu riittävästi kustannussyistä, vaikka halukkaita rakentajia tuntuu olevan. Tähän pitäisi löytyä kestävä ratkaisu, että päästään niihin rakentamisen tavoitteisiin, mitkä olemme asettaneet. Työllisyyden myönteinen kehitys ja verokertymän kasvu voi toivottavasti antaa meille jatkossa enemmän liikkumavaraa myös investoinneissa. 2

3 2 Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Nokian kaupungin tarkastuslautakunta on suorittanut sille lain ja valtuuston hyväksymän tarkastussäännön mukaan kuuluvat tehtävät ja esittää kuntalain 71 :n tarkoittamana arviointikertomuksenaan toimintavuodelta 2009 seuraavaa: Nokian kaupungin kaupunginvaltuusto valitsi pitämässään kokouksessa tarkastuslautakunnan toimikaudeksi Tarkastuslautakuntaan valittiin seuraavat henkilöt: - Kalevi Heinonen, puheenjohtaja (henkilökohtainen varajäsen Eero Lämsä) - Rauli Virolainen, varapuheenjohtaja (Seppo Kallio) - Asko Kirveskari (Ilari Juslen) - Veera Honka-Nissi (Irma Pelto) - Markku Niskanen (Kari Vellonen) - Seija Sorsa (Tuula Kallio-Bezemer) ja - Iinu Kuusento (Tiina Honkiniemi). Tuula Jokinen valittiin Tiina Honkiniemen tilalle tarkastuslautakunnan varajäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa ( 33). Esa Alanne valittiin Eero Lämsän tilalle varajäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa ( 79). Tarkastuslautakunnassa tapahtui vielä seuraavia henkilömuutoksia arviointivuoden 2010 jälkeen: - Tarkastuslautakunnan jäsen Asko Kirveskarille myönnettiin ero tarkastuslautakunnan jäsenyydestä kaupunginvaltuuston kokouksessa ( 14). Samassa kokouksen samassa pykälässä kaupunginvaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Mika Peltokorven - Reino Ojala valittiin Esa Alanteen tilalle tarkastuslautakunnan varajäseneksi kaupunginvaltuuston kokouksessa ( 19) Tarkastuslautakunta on toiminut hyväksymänsä työohjelman mukaisesti. Lautakunta piti vuoden 2010 aikana kymmenen kokousta. Lisäksi tarkastuslautakunta piti vuoden 2011 alussa neljä kokousta, jotka kohdistuivat tarkasteluvuoteen Tarkastuslautakunta käsitteli järjestäytymiskokouksessaan (tammikuussa 2009) mm. kaupungin tilintarkastusyhteisön valintaa. Tarkastuslautakunta esitti tilintarkastusyhteisöksi Oy Audiator Ab:tä, jonka kaupunginvaltuusto valitsi toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastajaksi kokouksessaan ( 20). Tarkasteluvuonna 2010 tilintarkastajina ovat toimineet JHTT Jorma Kesä, JHTT Sami Salonen ja JHTT Hanna Kuhanen ja tilintarkastaja Ville Valkonen. Tarkastuslautakunnan kokouksissa on kuultu eri palveluyksiköiden viranhaltijoita toiminnan organisoinnista, tavoitteiden asettelusta ja niiden toteutumisesta sekä sisäisen valvonnan järjestelyistä. 3

4 Vuoden 2010 ja alkuvuoden 2011 kokouksissa on ollut kuultavina seuraavien toimielinten/palvelukeskusten edustajia: - kaupunginhallitus (kaupunginjohtaja) - hallintokeskus (talousjohtaja, tietotekniikka-asiantuntija ja henkilöstöpäällikkö) - kasvatus- ja opetuskeskus (koulutoimenjohtaja) - tekninen toimi (teknisen keskuksen johtaja ja tilapalvelupäällikkö) - perusturvakeskus (vanhustyön johtaja) - vapaa-aikakeskus (vapaa-aikatoimenjohtaja) Tutustumiskäyntejä ei tarkasteluvuoden aikana tehty. Tarkastuslautakunta on kouluttautunut kahdessa eri tilaisuudessa: Tampereen seutukuntien tarkastuslautakuntien tapaamisessa Vesilahdella oli aiheena riskienhallinta ja kaupungintalolla kouluttauduttiin omalla porukalla aiheista kuntien yhteistoiminta-asiat sekä konserniohjeistus ja -valvonta. Tilintarkastajat ovat antaneet lautakunnalle kokouksissa suullisia ja kirjallisia raportteja sekä kirjallisena vuodelta 2010 tilintarkastajan toimintakertomuksen. Lautakunnan jäsenet ovat seuranneet työnjakonsa mukaisesti lautakuntien toimintaa lukemalla järjestelmällisesti niiden pöytäkirjat. Kaupunginhallitus on antanut valtuustolle kahdesti tarkasteluvuoden 2010 aikana osavuosikatsauksen asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Osavuosikatsaukset ovat kohdistuneet tammi kesäkuulle ja tammi lokakuulle. Kaupunginhallitus on osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä mm. päättänyt, että se esittää osavuosikatsauksen edelleen tiedoksi tarkastuslautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunta käsitteli ( 31) lautakunnan jäsenten esteellisyydet. Tämän seurauksena jäsen Seija Sorsa ei ole osallistunut perusturvalautakunnan alaisen toiminnan arviointiin arviointivuoden 2010 aikana. Kaupunginvaltuusto valitsi Mika Peltokorven tarkastuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Tarkastuslautakunta merkitsi kaupunginvaltuuston päätöksen tiedoksi kokouksessaan Saman kokouksen yhteydessä todettiin suullisesti, että Mika Peltokorpi on teknisen lautakunnan varajäsen, minkä seurauksena hän ei ole osallistunut teknisen lautakunnan alaisen toiminnan arviointiin arviointivuoden 2010 aikana. Varajäsenten esteellisyyksiä on sovellettu tapauskohtaisesti. Tarkastuslautakunnan esittelijänä on toiminut puheenjohtaja Kalevi Heinonen. Tarkastuslautakunnan sihteeriksi ja asiain valmistelijaksi valittiin ( 11) avustava tilintarkastaja, JHTT Sami Salonen. 4

5 3 Edellisten vuosien arviointikertomusten johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi Tarkastuslautakunta on vuosien saatossa nostanut esiin monia asiakokonaisuuksia, joihin lautakunta on esittänyt kehittämisehdotuksia. Useisiin asioihin onkin tullut parannusta. Esimerkkinä tämmöisestä eteenpäin menneestä osa-alueesta voisi todeta sisäisen valvonnan järjestämisen ja siihen liittyvät menettelytavat. Yhtenä tarkastuslautakunnan lempilapsena vuodesta toiseen on ollut kiinnittää huomiota tavoitteiden toteutumisen kuvaamiseen tilinpäätösasiakirjassa. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen esittäminen on parantunut vuosien saatossa olennaisesti, mutta siihen tulee edelleen kiinnittää huomiota, etenkin informaatioarvon lisäämisen näkökulmasta. 4 Arvio asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta 4.1 Toimintakertomuksessa raportoitujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta Suositusten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin taloudellisesta asemasta ja sen kehittymisestä sekä selvitykset asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Henkilöstöraportti vuodelta 2010 käsiteltiin kaupunginhallituksessa toukokuussa Henkilöstöraportin mukaan henkilöstön kokonaismäärä on ollut laskussa elokuusta 2009 lähtien. Vakinaisten määrä on pysynyt samana (sekä vuonna 2009 että vuonna henkilöä), mutta määräaikaisten määrä vähenee (2008: 547; 2009: 378; 2010: 359). Sairauspoissaolot ovat monen laskuvuoden jälkeen kääntyneet nousuun. Vakinaisen sairauslomat ovat lisääntyneet yli yhdellä henkilötyövuotta kohden (2009: 18,78 ja 2010: 20,11). Joissakin ammattiryhmissä nousu on ollut merkittävää. Esimerkkinä todettakoon lastenhoitajat (2009: 16,53; 2010: 19,36), perhepäivähoitajat (2009: 21,15; 2010: 28,26) ja lähihoitajat (2009: 24,50; 2010: 26,34). Kunta10 -tutkimuksessa on mukana viisi suurta kaupunkia ja viisi pientä kaupunkia, yhtenä Nokian kaupunki. Tutkimuksessa on kartoitettu myös henkilöstön tuntemuksia ja mielipiteitä työnsä eri osa-alueista. Vuoden 2010 osalta on havaittavissa jonkin verran huolestuttavia palkkeja Nokian osalta verrattuna tutkimuksen keskiarvolukuihin. 5

6 Kaupunginvaltuuston asettamat talouden kokonaistavoitteet saavutettiin tilivuoden aikana. Tämä selviää seuraavasta taulukosta, jonka tiedot perustuvat Tilinpäätös asiakirjan talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailuun. Taulukko 1. Tietoja talousarvion tuloslaskelman toteutumisvertailusta (Nokian kaupungin tilinpäätös 2010) TILINPÄÄTÖS 2009 TA 2009 TA-muutokset TA muutosten Toteutuma Poikkeama jälkeen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Sumu-poistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden ali-/ylijäämä Vuosikatteelle oli alkuperäisessä talousarviossa asetettu tavoitteeksi 8,1 milj. euroa. Talousarviomuutosten jälkeen vuosikatteelle asetettu tavoite putosi 7,1 milj. euroon. Vuosikate toteutui 13,3 milj. euron suuruisena eli n. 6,2 milj. euroa suurempana kuin mitä oli budjetoitu. Merkittävimpänä syynä tähän ylitykseen oli henkilöstökulujen alittuminen yli 3,9 milj. eurolla arvioidusta. Myös palvelujen ostot alittuivat lähes miljoonalla eurolla. Toimintatuotot toteutuivat suunnilleen arvioituina: myyntituotot jäivät lähes 4,7 milj. euroa arvioitua pienemmiksi, mutta vastaavasti maksutuotot (lähes 2,0 milj. euroa) ja muut toimintatuotot (2,5 milj. euroa) ylittivät selkeästi arvioidun. Merkillepantavana ja hyvänä suuntauksena todettakoon se, että toimintakulujen pitkään jatkunut kasvu kääntyi 0,8 %:n laskuun tarkasteluvuonna 2010 (2009: 182,8 milj. euroa; 2010: 181,4 milj. euroa). Toimintakulut kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen ,6 % ja vuodesta 2008 vuoteen ,5 %. Tilikauden tulokseksi muodostui 2,9 milj. euroa ja se ylitti arvion 7,2 milj. eurolla. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 3,3 milj. euroa. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen palvelukeskuksittain esitetään yksityiskohtaisesti tilinpäätösasiakirjassa. Näiden palvelukeskuskohtaisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan myöhemmin kappaleessa 4.2. Tunnuslukuja esitetään tilinpäätösasiakirjassa vuodesta 2007 lähtien ja ne koskevat sekä suoritetavoitteita että tehokkuutta, laajuutta ja voimavaroja. Niissä toiminnoissa, joista tunnuslukuja on esitetty, lukija saa riittävästi tietoja toiminnan laajuudesta ja tehokkuudesta sekä niiden muutoksista. 6

7 4.2. Muiden toimintakertomuksessa raportoitujen tavoitteiden toteutuminen Yleisiä havaintoja Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt useampana vuonna huomiota sisäisen valvonnan järjestämiseen liittyviin puutteellisiin menettelyihin. Tarkastuslautakunta toteaa ilolla, että kaupungin sisäiseen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan kehittämiseen on erityisesti panostettu. Kaupunkiin perustettiin sisäisen tarkastuksen toimikunta, joka kokoontui ensimmäisen kerran huhtikuussa Toimikunnan tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä sekä valvoa hyvän johtamis- ja hallintotavan toteutumista ja sisäistä tarkastusta. Toimikuntaan kuuluvat kaupunginjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja sekä sihteerinä toimiva prosessiasiantuntija. Sisäisen tarkastuksen ostopalveluita on hankittu 10 päivää/vuosi. Arviointivuoden 2010 aikana on kuitenkin todettu puutteita hyvän hallinnon ja päätöksentekotavan asianmukaisuudessa, esimerkkinä vanhainkotihankkeen uudisrakennustyön eteneminen. Vanhainkodin 1. vaiheen uudisrakentamiselle oli varattu vuoden 2010 talousarviossa 2,5 milj. euron investointimääräraha. Hankkeen kokonaiskustannusarvio vuosille oli yhteensä 9,3 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan kuitenkin antaa sitoumuksen ARA:lle siitä, että Vihnusrinne-säätiö rakennuttaa yhteistyössä kaupungin kanssa vanhainkodin 1. vaiheen niin, että paikat muutetaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi ja kaupunki vuokraa uudisrakennuksen käyttöönsä. Päätös merkitsi Vihnusrinne-säätiön jo aiemmin vireillä olleen ja ARA:n ehdollisen rahoituspäätöksen saaneen Nokian Paulakoti-hankkeen siirtoa kaupungin tulevaan käyttöön. ARA:lle annetussa sitoumuksessa on puollettu hanketta ja todettu, että kaupunki vuokraa tilat hankkeen valmistuttua. Vanhainkotihankkeen uusi toteutustapa vietiin valtuustoon vasta vuoden 2010 joulukuun kokoukseen ja silloinkin vain määrärahamuutoksena. Koska investoinnit sitovat valtuustoon nähden hanketasolla, olisi hankkeen muutos tullut päättää valtuustossa ennen ARA:lle annettua sitoumusta. Hankkeen toteutustapaa ei myöskään kilpailutettu. Tilapalvelupäällikkö on solminut hankkeessa toteutettavan palveluasumisen hoitokodin vuokrasopimuksen Vihnusrinne-säätiön kanssa. Vuokra-ajaksi on sovittu 50 vuotta. Vuokrahintaa ei ole voinut tuolloin sopia, ainoastaan vuokran perusteet. ARA:n edellytykset ja kaupunginhallituksen päätös eivät edellyttänyt vuokrasopimuksen laadintaa näin varhaisessa vaiheessa eikä vuokra-ajan pituudesta ollut päätöstä. Nokiareenaan liittyvät saatavat ovat ulosotossa ja niitä oli arviointikertomuksen laatimishetkellä euroa. Tämän tunnelin päässä ei ole valoa, ainakaan vielä. 7

8 Hyvän hallinnon ohjeistus tulee tarpeeseen, esim. motocross-hankkeen toteutus osoittaa, miten ei pidä menetellä. Tässä rakentaminen oli pitkälle valmis vuoden 2009 puolella, vaikka rakennuslupa oli haussa vasta vuoden 2010 loppukeväällä. Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin tulisi entisestään tehostaa konserniohjaustaan, etenkin kaupungin 100-prosenttisesti omistamassa Nokian Vuokrakodit Oy:ssä. Perusturvakeskus Yleisenä havaintona perusturvakeskuksen alaisesta toiminnasta tarkastuslautakunta haluaa tuoda esiin mittaamisiin liittyvät puutteet. Esim. lääkärien kohdalla on suuria eroja siinä, että miten eri toimenpideluokkia syötetään tietokantaan. Tämän seurauksena raportteja hyödyntävät henkilöt saavat usein erilaisia tuloksia. Oikean tiedon saaminen vaatii paljon käsityötä. Perusturvassa on käynnissä mittareihin liittyvä projekti, jonka tuloksena tulisi saada mittaamiseen apua. Useilla toiminta-alueilla on resursseja vain perustoimintaan, minkä seurauksena erilaisiin kehityshankkeisiin ei ole panostettu. Lähipalvelut Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan ensiavussa käy yhä paljon sellaisia potilaita, jotka eivät sinne kuulu. Asia on mennyt viime vuosina parempaan suuntaan, mutta Nokia on yhä paljon jäljessä verrattuna muihin Tampereen ympäristökuntiin. Päihdepalvelujen osalta ostotoimintaa on vähennetty ja korvattu omana toimintana. Perhepalvelut Oma lastenkoti on valmistunut remontin jäljiltä, minkä seurauksena oman lastenkodin asiakasmäärä on kasvanut ja vastaavasti ostotoiminta on laskenut. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä ei noussut vuonna 2010 niin suureksi kuin sen arvioitiin nousevan taloustaantuman vuoksi (vuoden 2010 budjetissa toimeentulotukea saaviksi kotitalouksiksi oli arvioitu 1 300, kun se toteutui suuruisena). Vanhuspalvelut Tarkastuslautakunta kiinnittää huolestuneen huomionsa vanhuspalveluiden työntekijöiden työhyvinvointiin. Säästötoimet ja lomituskielto ovat osaltaan johtaneet merkittävään sairaspoissaolojen lisääntymiseen. Nokian kaupungin vanhuspalveluihin kohdistuvat säästötoimet vaikuttavat jo heikentävästi rekrytointienkin toteuttamiseen. 8

9 Erityispalvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP:n) tilaus ylittyi merkittävästi, mikä johtui keskeisesti Sydänkeskuksen kustannuksista (ylitystä euroa arvioidusta). PSHP:ssa on tietokantajärjestelmän uusiminen myös jossain määrin epäonnistunut, mikä on johtanut siihen, että tilastoja ei ole aina saatavilla ja muita vastaavia ongelmia. Kasvatus- ja opetuskeskus Keskuksen hallinnon toiminta keskittyi valtuuston päättämien lomautusten hoitoon ja toiminnan järjestämiseen. Erityisesti keskuksen voimavaroja vei opetustoimen lomautuksien hoito ja siihen liittyvät erilaiset selvitykset ja järjestelyt. Hallintoa on lisäksi rasittanut keskuksen johtotehtävien hoito vt. järjestelyin ja kyseinen järjestely keskuksen johdon osalta jatkunee vielä pitkään. Kasvatus- ja opetuskeskus on joutunut kaupungin säästötoimien suunnittelussa varsin ahtaalle. Valtuuston tekemän linjapäätöksen (rakenteet) johdosta näyttää siltä, ettei hallintokunta selviä näistä tavoitteista puuttumatta keskuksen palvelutasoon mm. tuntikehykseen ja/tai ryhmäkokoihin. Kaupunkimme on valinnut kasvun tien, joka onkin näin Tampereen yhtenä naapurikuntana johtanut lapsiperheiden muuttamiseen Nokialle. Tämä lapsiperheiden hakeutuminen Nokialle vaatii kaupungiltamme panostamista päivähoito- ja koulutiloihin/paikkoihin. Edellä kuvattu tilanne vaatii koko kaupungin organisaatiolta suuria haasteita ja ymmärrystä. Koulu- ja kasvatuskeskuksen osalta Oy Audiapro Ab:n laatimasta selvityksestä ilmenee myös keskuksen selkiintymätön johto-organisaatio. Lisäksi ko. selvityksestä käy ilmi, ettei opetuspuolen osalta ole rahallisesti panostettu verrokkikuntia enemmän. Päivähoidon osalta selvityksessä näyttäisi Nokialla panostetun verrokkikuntia enemmän rahallisesti. Päivähoidon osalta katsottu vuosi 2009 ei anna riittävän luotettavaa kuvaa, koska ko. vuonna lapsimäärä hoidon piirissä laski merkittävästi ja Nokia-lisä on myös tullut uutena kustannuksena mukaan. Liikuntatoimi Liikunta- ja nuorisotoimenjohtajan virka on lakkautettu ja uusi liikuntakoordinaattori on aloittanut marraskuussa Liikuntatoimi on keskittynyt kaupunkistrategian mukaisesti terveysliikunnan painottamiseen. Liikuntatoimi on kehittänyt toimintojaan kustannustehokkaaseen suuntaan sekä pysynyt vuoden 2010 talousarviossaan. Nuorisotoimi Nuorisotoimen organisaatiorakenne muuttui vuonna 2010 sekä työtehtävien että toimintaalueiden osalta. Toimintoja on kehitetty tehokkaasti ja hyvin monipuolisesti eteenpäin, muun muassa erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja nuorisokahvilan osalta. Nuorisotoimi on pysynyt talousarviossaan vuodelle

10 Tekninen keskus Kokonaisuutena tekninen keskus on selvinnyt hyvin säästötavoitteistaan, jopa yllättävän hyvin. Silti välttämättömät tehtävät on suoritettu henkilöstön lomautuksista huolimatta. Se on aiheuttanut tehtävien ja töiden tarkastelua sekä uusien toimintatapojen suunnittelua, mikä osaltaan auttaa myös tulevaisuudessa Varaston arvonnousu on huomattava, joskin sille on selityksensä. Kiertonopeus on pysynyt samalla tasolla edellisvuoteen verraten eikä aiheuttane isompia logistisia tai henkilölisäyksiä. Korjausrakentamista, tai sen vähyyttä, olemme tarkastelleet aiemminkin. Se aiheuttaa kuitenkin helposti riskitekijöitä, varsinkin tiloissa, joissa on paljon käyttäjiä, kuten esimerkiksi uimahallissa, jossa käyttäjien määrä välillä ylittää suunnitellun. Varsinkin laitteistot ja niiden toiminnat ovat tässä tilanteessa kovilla. Nämä ongelmat on kyllä tiedostettu ja tarvittavat toimenpiteet tehtäneen ajallaan. Sisäiset vuokrat ja niiden oikeellisuus on syytä selvittää samalla, kun saadaan todelliset kiinteistökohtaiset kulut energiakuluineen jyvitettyä käyttäjille. Määrärahojen puutteen vuoksi rakentamatta jääneet uudet kaavoitetut omakotirakentamiseen tarkoitetut alueet eivät edistä hallittua asuttamista palveluiden näkökulmasta. Ruokapalvelun kehittäminen ja valmistuksen keskittäminen suurempiin yksiköihin on hyvä esimerkki rakenteiden muuttamisesta ja toiminnan tehostamisesta, jolla saavutetaan merkittävät vuotuiset säästöt. Siivouspalvelun toteutunut kehittäminen kilpailukykyiseksi seudullisesti on oiva esimerkki kaupungin oman tuotannon toimintasuunnasta, jossa vertailun kautta on syytä ottaa huomioon myös kuntien ulkopuolisia toimijoita. Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluyksikkö Toimintaympäristömuutoksiin on kirjattu vain myönnettyjen rakennuslupien määrän kasvu sekä todettu, että asuntorakentamisen paine jatkuu haja-asutusalueilla. Olisi hyvä sisällyttää tekstiin laajempaa pohdintaa kasvupaineista, mistä ne johtuvat ja miten niihin voitaisiin paremmin vastata. Kenties olisi hyvä pohtia myös sitä, miksi myönnettyjen rakennuslupien määrä on kasvanut, onko lupien myöntämisprosessia ja -perusteita muutettu ja jos on, niin miten. Merkittävät poikkeamat alkuperäisestä talousarviosta -luku edelleen hyvin tiivis. Sikäli on hyvä, jos merkittäviä poikkeamia talousarvioon ei ole. Kuitenkin luontopolkujen hoitamatta jättäminen ja luonnonsuojelualueiden välttävä hoito herättävät kysymyksen siitä, tuovatko nämä osa-alueet paineita tuleville vuosille. Tavoitteet vs. toteutuma -taulukko: toteutumat vastasivat hyvin tavoitteita. Kuinka ammattitaidon ylläpitoon on kiinnitetty huomiota vai onko koulutusta järjestetty ollenkaan? 10

11 4.3. Strategian toimeenpano ja toteutuminen Kaupungin strategisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä pidetyssä kokouksessa Strategia Nokia asiakirjan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategiapäivityksen kesäkuussa Tuolloin määriteltiin kaupungin visio seuraavasti: Me nokialaiset elämme hyvää elämää vetovoimaisessa ja taloudellisesti vakaassa kaupungissa. Kaupunkimme on viihtyisä ja turvallinen. Menestyksemme perustuu aktiivisuuteen ja ennakointiin. Palvelumme ja yritystoimintamme on monipuolista ja asiakaslähtöistä. Talousarvion 2010 mukaan visiota tavoitellaan seuraavilla kehittämisstrategioilla: 1. Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä 2. Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti 3. Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa 4. Tuemme nokialaisten hyvinvointia 5. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme Kehittämisstrategioille on määritelty seuraavat johtamisen kohteet vuodelle 2010: Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä - turvallisuuden lisääminen kasvavassa kaupunkikeskustassa - lasten ja muiden erityisryhmien näkökulma suunnitteluun - vanhojen alueiden saneeraus Tuotamme palvelut kustannustehokkaasti - seudullinen palvelutuotanto - kustannustietoisuuden parantaminen - erityishoivahanke Monipuolistamme teollisuutta ja yritystoimintaa - yritysalueiden kaavoitus ja rakentaminen - keskustan alueen kaupallisten palveluiden kehittäminen Tuemme nokialaisten hyvinvointia - sairauspoissaolojen vähentäminen - työtapaturmien vähentäminen - omaehtoisen hyvinvoinnin tukeminen Kehitämme jatkuvasti osaamistamme - osaamiskartoitusten käyttöönotto koko henkilöstön osalta - sisäisen koulutuksen kehittäminen Kehittämisstrategioita on asetettu siis yhteensä viisi kappaletta ja kullekin niille määriteltiin johtamisen kohteet, jotka toimivat strategioiden saavuttamisen mittareina. Näiden mittarei- 11

12 den kuvaamalle toiminnalle määriteltiin tavoitetasot talousarviovuodelle sekä vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat vuositavoitteen toteutumisesta. Kehittämisstrategiat ja niiden mittarit sekä tavoitetasot olivat valtuustoon nähden sitovia. Niiden toteutumisesta on tehty selkoa vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Kehittämisstrategioiden ja niille asetettujen johtamisen kohteiden toteutuminen on esitetty pääsääntöisesti riittävän informatiivisesti. Tosin kehittämisstrategian Rakennamme suunnitelmallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä tavoitetason toteumista/toteutumattomuutta on kuvattu hyvin niukasti ja perustelematta. 12

13 5. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit 5.1. Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien arviointi Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien ensimmäisessä yhteisessä arvioinnissa olivat mukana Nokian kaupunki, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Pirkkalan kunta, Tampereen kaupunki, Vesilahden kunta ja Ylöjärven kaupunki. Arviointikohteeksi valittiin kehyskuntien omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, joka oli aloittanut toimintansa vuoden 2009 alussa. Arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten kuntien yhteisesti omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea toteuttaa omistajien tavoitteita. Lähtökohtana olivat kuntien strategiat ja elinkeinotoimen vuositavoitteet ja toiminnan sopimuksenmukaisuus. Lisäksi haluttiin arvioida, mitä Tredea oli saanut aikaan, mikä oli sen lisäarvo ja tulevaisuudennäkymät. Arvioinnin tuloksena voitiin todeta, että yhtiö on toteuttanut omistajien valtuustojen sille antamia vuositavoitteita. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan olleet määritelleet yhtiölle tavoitteita. Toiminta oli ollut sopimuksenmukaista. Aluksi sopimukset tulivat kuntiin annettuina, eikä niihin ollut juuri mahdollista saada muutoksia. Yhtiön aikaansaannoksiksi mainittiin mm. aktiivinen vaikuttaminen lentoliikenneyhteyksien järjestämisessä, yrityskontaktien hankkimisessa ja teollisuustonttien markkinoinnissa. Myös Tredean mediaosaamista arvostettiin. Yhtiön lisäarvon nähtiin olevan siinä, että seudun elinkeinoväki on saatu tiiviiseen yhteistyöhön, toiminta on asiakaslähtöistä ja se on hallinnollisesti puolueettomalla maaperällä. Yhtiön tulevaisuuteen suuntautumisessa näkökulmat olivat jonkin verran kaksijakoiset: Tampereen näkökulmasta tärkeää oli kansainvälisen ulottuvuuden kehittäminen, mutta ympäristökuntien odotukset yhtiön suhteen eivät olleet selkeät. Yhtiöltä odotetaan kuntakohtaista yritysalueiden markkinointia, mutta myös kansainvälisyyttä. Yhtiön odotetaan vaikuttavan työpaikkakehitykseen ja sen toivottiin hyödyntävän EU-hankkeita. Toisaalta hankkeiden osalta toivottiin myös painotuksia ja fokusointia. Muita arvioinnissa esille nousseita asioita oli mm. kuntien eli omistajien rooli. Kuntien omistajaohjaus ei ollut yhtenäinen. Kuntien tulee selkiyttää rooliaan omistajina ja määritellä, mitä ne yhtiöltä odottavat, myös raportoinnin osalta. Myös tiedonkulussa yhtiöstä kuntiin ja kuntien sisällä todettiin olevan puutteita. Hanketoiminnan osalta olisi tarpeen tehdä strategista valintaa siinä, minkälaisiin hankkeisiin mennään mukaan. Nykyinen hankemaailma nähtiin pirstaleisena ja osin päällekkäisenä Osaamiskeskusohjelman (OSKE) kanssa. 13

14 Seuraavista taulukoista ilmenee Tredea-selvityksessä todetut elinkeino- ja matkailupalvelujen kustannukset vuosina ja Tredea Oy:n perusmaksuosuudet vuonna Taulukko 2. Elinkeino- ja matkailupalvelujen kustannukset v eur / as 2010 Kangasala *) TA TA Lempäälä Nokia Pirkkala Orivesi Tampere **) Vesilahti Ylöjärvi *) Kangasalta haluttiin antaa vain talousarvioluvut. Vuoden 2009 talousarviossa ei ollut Tredean osuutta. **) Tampereella vuosien 2008 ja 2009 luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Vuosi 2010 on arvioitu tavalla, joka huomioi paremmin toimintamallin muutokset, esim. kansainvälinen toiminta (1 milj. euroa vuonna 2009) ei ole enää osa elinkeinopalveluja. Yhtiöitetty messutoiminta ei ole minkään vuoden luvuissa mukana. Kaupungin voimakkaasti kasvanutta työllistämistoimintaa (1 milj. euroa v. 2008, 2 milj. euroa v ja lähes 3 milj. euroa v. 2010) ei ole tässä luettu elinkeinopalveluihin mukaan, kuten ei muissakaan kunnissa. Taulukko 3. Tredea Oy:n perusmaksuosuudet v As.luku OSKE Tredea Oy Yhteensä Kangasala ,2 3, Lempäälä ,2 3, Nokia ,2 3, Orivesi , Pirkkala ,2 3, Tampere ,2 3, Vesilahti , Ylöjärvi ,2 3, Yhteensä Tredea-arviointi on luettavissa kokonaisuudessaan Nokian kaupungin Internet-sivuilta (www.nokiankaupunki.fi). 14

15 5.2. Kokonaistalouden arviointi Kokonaistalouden arviointi on perustunut kuntatalouden keskeisten taloudellisuusmittareiden analyysiin ja vertailuun Tampereen ympäristökuntiin. Arviointikertomuksessa tuodaan esiin joitakin keskeisiä tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman tunnuslukuja. Tunnuslukujen tulkinnassa on käytetty lähteenä julkaisua Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli, Suomen Kuntaliitto 2001 Kangasalan kunnan tilinpäätös vuodelta 2010 ei ollut valmistunut Nokian kaupungin arviointikertomuksen allekirjoitushetkellä, joten Kangasalan tunnuslukuja vuodelta 2010 ei pystytty tunnusluvuissa esittämään. VEROPROSENTIT NOKIALLA JA MUISSA TAMPEREEN YMPÄRIS- TÖKUNNISSA Ennen varsinaisten tunnuslukujen esittämistä todetaan Nokian ja muiden Tampereen ympäristökuntien tuloveroprosenttien kehitys kolmelta vuodelta ( ). Kaavio 1. Tuloveroprosentit ja muissa Tampereen ympäristökunnissa vuosina Kaaviosta voidaan havaita, että Nokian ja Ylöjärven kaupunkien tuloveroprosentit ovat kulkeneet käsi kädessä : vuoden 2011 tuloveroprosentti on kummassakin kaupungissa 19,75. Pirkkalan kunta on sinnitellyt tuloveroprosentilla 19,0, mutta vuodelle 2011 tuloveroprosenttia korotettiin 20,0:een, joka on ollut tuloveroprosenttina Kangasalla ja Lempäälässä jo vuonna

16 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 2. Vuosikate/poistot, % ja vuosikate /asukas. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta Tuloslaskelman tunnusluvut 600,0 550, ,0 450,0 400, , ,0 305 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas 250,0 200,0 150,0 100,0 115,9 59, ,0 109,1 127,5 169,5 153,2 92,9 158,8 50,0 0, Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate/poistot Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Kunnan tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä, mikäli tunnusluvun arvo on 100 %. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate jatkaa hyvässä noususuhdanteessa Nokian kaupungissa: 2010: 13,3 milj. euroa; 2009: 10,9 milj. euroa; 2008: 5,6 milj. euroa. Vastaavasti myös käyttöomaisuuspoistojen euromäärä kasvaa: 2010: 10,4 milj. euroa; 2009: 10,0 milj. euroa; 2008: 8,5 milj. euroa. Tunnusluku koskien vuosikatteen ja poistojen suhdetta parani Nokialla 109,1 %:stä 127,5 %:een, mikä johtui keskeisesti siis vuosikatteen merkittävästä paranemisesta. Tunnusluvun paranemisesta huolimatta Nokian tunnusluku on Tampereen ympäristökunnissa vuonna 2010 heikoin. Lempäälällä on tällä tunnusluvulla mitattuna paras tilanne, tunnusluvun arvo on 165,0 % (2009: 59,6 %!). Myös Pirkkalassa ja Ylöjärvellä tunnusluku ylittää 150 %:a. 16

17 Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukaskohtainen vuosikate oli Nokialla 421 /asukas. Tunnusluku on jatkanut nousuaan viime vuodesta (2009: 346 /asukas). Aiempina vuosina tunnusluku oli useita vuosia alamäessä (2008: 180 /asukas, 2007: 268 /asukas ja 2006: 287 /asukas). Pirkkalassa tunnusluku heikkeni (2010: 411 /asukas ja 2009: 455 /asukas), mutta muissa Tampereen ympäristökunnissa tunnusluku sen sijaan meni parempaan suuntaan. Paras tunnusluku oli todennettavissa Lempäälässä (2010: 513 /asukas), jossa oli myös hurjin parannus (2009: 174 /asukas). Kaavio 3. Tilikauden tulos, milj.. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta Tilikauden tulos, milj. 6,0 5,6 5,0 4,0 4,2 3,0 2,9 3,2 2,6 2,0 1,4 Tilikauden tulos, milj. 1,0 0,9 0,0-1, Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi -0,7-2,0-3,0-2,4 Tilikauden tulos oli 2,9 milj. euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 3,3 milj. euroa. Vuonna 2009 ylijäämää kertyi 1,4 milj. euroa ja vuoden 2008 alijäämä oli -2,6 milj. euroa. Sekä Ylöjärvellä että Lempäälässä tilikauden tulos oli vuonna 2009 miinusmerkkinen. Vuonna 2010 em. kunnat tekivät Tampereen ympäristössä parhaat tulokset: Ylöjärven tulos oli 5,6 milj. euroa ja Lempäälän 4,2 milj. euroa. 17

18 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 4. Investointien tulorahoitus, % ja kassan riittävyys, pv. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta Rahoituslaskelman tunnusluvut 100,0 90,0 91,2 94,2 86,1 80,0 77,8 70,0 67,5 60, ,2 50,0 40,0 40, ,5 Investointien tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv 30,0 31, , ,0 7 0, Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku oli vuonna 2010 Tampereen ympäristökunnista paras Nokialla, 94,8 % (2009: 67,5 %). Pääsääntöisesti tunnusluku parani kaikissa Tampereen ympäristökunnissa, mutta Pirkkalassa tunnusluku romahti (2010: 48,5 % ja 2009: 77,8 %). Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, että monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Tässä yhteydessä toteutetun esitystavan informaatioarvoon tulee suhtautua varauksella, koska tunnusluku ilmaisee yhden yksittäisen hetken (31.12.) tilanteen. Informaatioarvoa voitaisiin parantaa esim. esittämällä tunnuslukua kuukausittaisena lukusarjana. 18

19 Kaavio 5. Lainanhoitokate. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta Rahoituslaskelman tunnusluvut 2,5 2,0 2,1 1,6 1,6 1,6 1,5 1,5 1,2 1,1 1,2 1,2 Lainanhoitokate 1,0 0,5 0, Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Nokialla tunnusluku oli vuonna 2008 heikoin (2008: 1,2) Tampereen ympäristökunnista, mutta sen jälkeen tunnusluku on parantunut vuosi vuodelta (2009: 1,5 ja 2010: 1,6). Lempäälässä tunnusluku oli vuonna 2010 Tampereen ympäristökunnista paras eli 2,1. 19

20 TASEEN TUNNUSLUKUJA: Kaavio 6. Omavaraisuusaste, %, suhteellinen velkaantuneisuus, % ja lainakanta , milj.. Tunnusluvut Tampereen ympäristökunnista vuosilta Taseen tunnusluvut 70,0 60,0 57,7 57,6 57,1 48,4 48,0 58,5 57,0 56,2 56,2 55,0 54,0 63,4 53,5 55,1 61,6 55,8 51,1 62,5 50,0 44,2 46,7 50,2 42,2 42,5 42,3 40,0 33,6 32,8 Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 30,0 29,6 Lainakanta , milj. 20,0 10,0 0, Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Ylöjärvi Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kuntien vakavaraisuusastetta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä pienempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävää velkarasitetta. Omavaraisuusastetta kuvaava tunnusluku parani Nokialla ja Ylöjärvellä, mutta heikkeni Lempäälässä ja Pirkkalassa. Lempäälässä oli kuitenkin vuoden 2010 tilinpäätöksestä todennettavissa paras omavaraisuusaste: 57,1 %. Nokian kaupungin omavaraisuusaste oli vuoden 2010 tilinpäätöksessä 57,0 % (2009: 56,0 %; 2008: 60,6; 2007: 67,1; 2006: 71,0; 2005: 75,1 ja 2004: 81,1). Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 30 %. 20

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Arviointikertomus 2007

Arviointikertomus 2007 Arviointikertomus 2007 Nokian kaupunki Tarkastuslautakunta 9.6.2008 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Nokian kaupungin tarkastuslautakunta on suorittanut sille lain ja valtuuston

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Arviointikertomus 2011

Arviointikertomus 2011 Arviointikertomus 2011 Nokian kaupunki Tarkastuslautakunta 22.5.2012 Kuva: Arviointia tämäkin? (Kulovesi, Haapaniemensalmi 9.4.2012) 1 Puheenjohtajan katsaus Tämä tarkastuslautakunnan arviointikertomus

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Arviointikertomus 2006. Nokian kaupunki

Arviointikertomus 2006. Nokian kaupunki Arviointikertomus 2006 Nokian kaupunki Tarkastuslautakunta 15.5.2007 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Nokian kaupungin tarkastuslautakunta on suorittanut sille lain ja valtuuston

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS 2008 NOKIAN KAUPUNKI

ARVIOINTIKERTOMUS 2008 NOKIAN KAUPUNKI ARVIOINTIKERTOMUS 2008 NOKIAN KAUPUNKI TARKASTUSLAUTAKUNTA 12.5.2009 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely Nokian kaupungin tarkastuslautakunta on suorittanut sille lain ja valtuuston

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2010 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2010 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2010 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai 11.10.2010 klo 13.00 14.30 Paikka Nokian kaupungin valtuustosali, Harjukatu 23 OSALLISTUJAT Kalevi Heinonen puheenjohtaja

Lisätiedot

Arviointikertomus 2012

Arviointikertomus 2012 Arviointikertomus 2012 Nokian kaupunki Tarkastuslautakunta 24.5.2013 Kuva: Eteenpäin menossa (Kuloveden Lammasnokka 1.5.2012) 1 Puheenjohtajan katsaus Tämä tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Ulvilan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja Pentti Tuomola varalla Minna

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2011 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2011 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2011 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai 3.10.2011 klo 13.00 15.10 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23 OSALLISTUJAT Kalevi Heinonen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Arviointikertomus 2014

Arviointikertomus 2014 Arviointikertomus 2014 Nokian kaupunki Tarkastuslautakunta 21.5.2015 Kuva: Nokian kaupunki vilskettä Harjuniityn päiväkodin ruokalassa 1 Puheenjohtajan katsaus Tarkastuslautakunta on vuoteen 2014 kohdistuen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Tiistai 22.5.2012 klo 13.00 15.29 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 98 30.3.2015 Asianro 356/02.02.01/2015 59 Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 30 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013 Asianro 191/02.06.01/2014 Tiivistelmä Teknisen lautakunnan talouden sopeutustoimenpiteet sisältävä talousarvio toteutui laaditun

Lisätiedot

Arviointikertomus 2013

Arviointikertomus 2013 Arviointikertomus 2013 Nokian kaupunki Tarkastuslautakunta 23.5.2014 Kuva: Nokian kaupunki Nokinäätä tähtää huipulle! 1 Puheenjohtajan katsaus Käsillä oleva arviointikertomus on tämän tammikuussa 2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012. OSALLISTUJAT Kalevi Heinonen puheenjohtaja. Markku Niskanen Mika Peltokorpi

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012. OSALLISTUJAT Kalevi Heinonen puheenjohtaja. Markku Niskanen Mika Peltokorpi NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Maanantai 26.11.2012 klo 13.00 14.09 Valtuustosali, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi Heinonen puheenjohtaja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS Kunnanhallitus 253 05.06.2014 Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 talousarviosuunnitelman laadintakehys sekä talouden tasapainottamisohjelman raja-arvojen päivitys 463/02.02.00/2014 >Kunnanhallitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA

SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA 1 SATAKUNNAN KUNTATALOUTTA KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA VUOSILTA - -Verrattuna seutukunnittain maakunnan sisällä ja vastaavia tunnuslukuja vuosilta - verrattuna WFA:iin kuuluviin maakuntiin SATAKUNTALIITTO 2003

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Y h t y m ä v a l t u u s t o

Y h t y m ä v a l t u u s t o LIITE 2 Y h t y m ä v a l t u u s t o KOKOUSKUTSU/ESITYSLISTA 1/2016 Kokousaika Tiistai 24.5.2016 klo 16.30 Kokouspaikka Ammattiopisto Tavastian auditorio, Hattelmalantie 8 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 Yhtymävaltuuston

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen

Varsinainen jäsen Toivo Sääskilahti Kirsi Saaranen Tuula Koskela Esa Karppinen Juha Kilpeläinen TARKAST USLAUT AKUNTA 1 ARVIOINT IKERT OMUS VUODELT A 2011 1. Tarkastuslautakunta Ranuan kunnan tarkastuslautakunnan jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valtuustokaudella 2009-2012 ovat: Varsinainen

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2011

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2011 1 VESILAHDEN KUNTA TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2011 Vesilahden kunnanvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan arvioida ovatko kunnan talousarviossa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2013 Tarkastuslautakunta 2013 2016

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2013 Tarkastuslautakunta 2013 2016 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2013 Tarkastuslautakunta 2013 2016 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Keskiviikko 10.4.2013 klo 13.00 14.26 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Esa

Lisätiedot