KIINTEISTÖYHDISTYS. Muista tarkkailla kattojen lumitilannetta Vuosi 2010 oli normaalia kylmempi Huoneistoremonttien valvonta...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIINTEISTÖYHDISTYS. Muista tarkkailla kattojen lumitilannetta... 2. Vuosi 2010 oli normaalia kylmempi... 2. Huoneistoremonttien valvonta..."

Transkriptio

1 Sisällys Muista tarkkailla kattojen lumitilannetta... 2 Vuosi 2010 oli normaalia kylmempi... 2 Huoneistoremonttien valvonta... 3 Jäsenkokous-info Kuntoarvio kevyemmäksi onko järkeä?... 7 Osakehuoneiston huolellinen hoito... 8 Jäsentiedote kaikille hallituksen jäsenille... 9 Turvallisuutta voidaan parantaa monin keinoin Nimityksiä Pohjois-Suomen Talokeskus Oy:ssä Asunto-osakeyhtiön muutokset rekisteröitävä Uusi energia-avustus tukee siirtymistä sähkö- tai öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan Yhtiökokouksen puheenjohtajan vastuu kasvoi Veronkorotukset nostavat sähkömenojen osuutta Lakimies vastaa Tulevia koulutuksia Puheenjohtajavaliokunnan jäsenet valittu Toiminnantarkastaja valinta ja tehtävät Väestönsuojien rakentamisvelvoitteita kevennetään KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 1/2011 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu OULU Puh. (08) Faksi Kustantaja Pohjois-Suomen Talokeskus Oy Kirkkokatu Oulu Päätoimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , Toimitussihteeri Maarit Laikola Puh Taitto, ilmoitusaineistot Kalevaprint Oy Taitto: Paula Mäntyniemi Puh Ilmoitusmarkkinointi Mediatoimisto Dorimedia Leena Kolehmainen Puh Painopaikka Kalevaprint Oy Kansikuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Ylivieskan kaupunki Kemin kaupunki Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) Faksi tai takasivun osoitteenmuutoskaavakkeella I ISSN X Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

2 Muista tarkkailla kattojen lumi- TIlaNNETTa Kiinteistönomistaja vastaa siitä, ettei katolta putoava lumi tai jää aiheuta vaaratilanteita ihmisille tai omaisuudelle. Yhtiömuotoisissa kiinteistöissä vastuu tästä on käytännössä hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä tai toimitusjohtajalla. Talvisaikaan kattojen lumitilannetta tulee tarkkailla päivittäin. Ellei lunta voida poistaa välittömästi vaaratilanteen havaitsemisen jälkeen, on onnettomuusalttiit paikat eristettävä puomein ja niistä on varoitettava selvästi. Tehtävät voi siirtää vastuuta ei Kiinteistönomistaja voi tehdä kiinteistöpalveluyrityksen kanssa sopimuksen kattojen lumitilanteen valvonnasta ja lumien pudottamisesta heti vaaratilanteen havaitsemisen jälkeen. Kiinteistönomistajan edustajien vastuulla on kuitenkin valvoa, että sopimuksenmukaiset tehtävät on asianmukaisesti hoidettu. Mahdollisessa vahinkotapauksessa ensisijainen korvausvastuu säilyy sopimuksesta huolimatta kiinteistönomistajalla. Jos siis kiinteistön vastuualueella liikkuva henkilö loukkaa itsensä, joutuu kiinteistönomistaja korvaamaan syntyneen vahingon, kuten lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti aineelliset vahingot. Kiinteistönomistaja puolestaan voi vaatia sopijakumppaniltaan korvausta jälkikäteen, jos kiinteistöpalveluyritys ei ole noudattanut sopimusta lumitilanteen valvonnasta ja vaaratilanteiden hoitamisesta. Sopimukset kuntoon Mikäli kattojen lumi- ja jäätilanteen valvontaan liittyvät tehtävät tai niiden poisto halutaan siirtää palveluntarjoajalle, sopimukset tulee laatia huolella. Sopimuksessa on määriteltävä tarkasti kattojen lumi- ja jäätilanteen valvonnasta, lumen ja jään poistosta sekä suojauksesta. Sopimusteksti voi olla esimerkiksi seuraavanlainen. VuOSI 2010 Oli NOrMAAliA KylMeMPi Lämmitystarveluvulla eli astepäiväluvulla korjataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia. Lämmitystarveluvun avulla voidaan verrata toisiinsa saman rakennuksen eri kuukausien tai vuosien kulutuksia verrata eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutuksia. Lämmitystarveluvun käyttö rakennuksen lämmitystarpeen arvioinnissa perustuu siihen, että rakennuksen energiankulutus on likipitäen verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Vuosi 2010 oli astepäivälukujenkin valossa kylmä. Oulun lämmitystarveluku nousi vuoteen 2009 verrattuna 14 %.. Kiinteistöpalveluyrityksen tulee tarkkailla ja valvoa kattojen lumi- ja jäätilannetta. Kiinteistöpalveluyrityksen tulee viipymättä ilmoittaa kiinteistönomistajan edustajalle, jos katolle on kertynyt lunta tai jäätä siten, että se voi aiheuttaa vaaratilanteita. Kiinteistöpalveluyrityksen tulee lisäksi ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin alueen tilapäiseksi eristämiseksi esimerkiksi puomein ja selkein varoituskyltein. Kiinteistöpalveluyrityksellä on velvollisuus ja oikeus ryhtyä toimiin vaaran ehkäisemiseksi, joka käsittää myös hallitusti lumen ja jään poiston. Jäsentaloyhtiöt saavat lämmitystarveluvun Suomen Kiinteistö-lehden nettisivuilta osoitteesta Lämmitystarveluku-otsikon alta löytyy tilaajanumerokenttä, johon syötetään lehdessä oleva tilaajanumero, jolloin lämmitystarvelukutaulukko aukeaa Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

3 HUONeiSTOreMONTTieN ValVONTa Yhtiöllä on velvollisuus järjestää huoneistoremonttien valvonta Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiöllä on velvollisuus valvoa, että osakkeenomistajan huoneistoremontit suoritetaan rakennusta ja kiinteistöä vahingoittamatta, hyvän rakennustavan mukaisesti sekä noudattaen yhtiön tai toisen osakkeenomistajan asettamia ehtoja. Valvonnan tarkoitus on siis varmistaa hyvä lopputulos ja vähentää tulevaisuuden vahinkoriskiä. Pienet remontit eivät edellytä valvontaa Valvonta on tarpeen vain, jos remontti voi vaikuttaa merkittävästi yhtiön vastuulla oleviin rakennuksen osiin tai kiinteistöön. Toisin sanoen sellaiset remontit, joilla ei tällaisia vaikutuksia ole, ei edellytä valvontaa. Esimerkiksi maalaus- ja tapetointityöt eivät edellytä valvontaa, samoin kaapistojen uusimiset tai lattiapinnoitteen uusiminen entisen laisella materiaalilla. Mikäli remontit ylettyvät rakenteisiin tai yhtiön vastuulla oleviin järjestelmiin, on valvonta yleensä järjestettävä. Valvojalla on oltava riittävä asiantuntemus Yhtiön ei luonnollisesti tarvitse itse suorittaa valvontaa. Sen tehtävänä on huolehtia, että valvonta on yhtiön ja muiden osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla järjestetty. Jos yhtiössä ei ole riittävää rakennusalan Oulun läänin Kiinteistöyhdistys asiantuntemusta, on valvonta annettava ulkopuolisen tehtäväksi. Yhtiö suorittaa tilauksen Lain tarkoittama valvonta tarkoittaa nimenomaan yhtiön toimesta suoritettavaa valvontaa, jonka vuoksi valvonnan tilaajana ja maksajana on yhtiö. Jos näin ei olisi, ei yhtiö voisi kontrolloida valvonnan tasoa eikä siitä perittäviä maksuja. Yhtiö voi periä valvontakustannukset osakkeenomistajalta Edellisen asunto-osakeyhtiölain aikana oli epäselvää, vastasiko muutostyötä suorittava osakkeenomistaja myös valvontakustannuksista. Uuteen lakiin tuli erilliset säädökset remonttien valvonnasta. Sen mukaan yhtiöllä on oikeus periä osakkaalta kohtuulliset valvontakustannukset. Osakkaalta ei voida periä enempää kustannuksia kuin yhtiö on itse maksanut. Osakkeenomistajan myötävaikutusvelvollisuus Osakkeenomistajan on myötävaikutettava siihen, että yhtiöllä on mahdollisuus hyvän rakennustavan mukaisesti valvoa työn edistymistä. Osakkeenomistajan vastuulla on muun muassa aikataulusta tiedottaminen yhtiölle, jotta sillä olisi mahdollisuus tehdä tarpeelliset katselmukset ja muutoinkin käyttää valvontaoikeuttaan kunkin merkityksellisen työvaiheen yhteydessä. Kunnossapitoa tai muutostyötä koskevien ilmoitusten säilyttäminen Hallituksen on ylläpidettävä luetteloa yhtiölle toimitetuista kunnossapitoa ja muutostöitä koskevista ilmoituksista. Hallituksen on huolehdittava siitä, että ilmoitukset säilytetään osakehuoneistokohtaisesti luotettavalla tavalla. Remonttirekisterin ylläpito on yhtiön asia ja sen vuoksi yhtiö huolehtii rekisterin pidosta aiheutuvista kustannuksista. Osakkaalta ei voida periä erillistä rekisteröintimaksua. Pesuhuoneremontit valvottava erityisen huolellisesti Pesuhuoneremontti on tyypillinen esimerkki siitä milloin valvonta on järjestettävä. Syynä on se, että kunnostuksen kohteina ovat muun muassa vesieristeet ja järjestelmät ja remonttikohteena pesuhuone on erityisen vaativa. Jos remontti tehdään huolimattomasti ja hyvän rakennustavan vastaisesti, seurauksena voi olla vakava vesivahinko, jonka vaikutukset voivat ulottua yhtiön rakenteisiin ja toisen osakkeenomistajan omaisuuteen. Edellisestä johtuen pesuhuoneremontit on valvottava erityisen huolellisesti. Tyypillisesti riittävä valvonta edellyttää 3 5 tarkastuskäyntiä. Lisäksi valvonta on raportoitava yhtiölle ja osakkaalle. Remontti alkaa alkukatselmuksella ja päättyy lopputarkastukseen Yhdistys suosittelee, että normaalien valvontakäyntien lisäksi remonttikohteissa suoritettaisiin yhtiön toimesta alku- ja loppukatselmukset. Nämä molemmat tehtäisiin yhtiön kustannuksella. Alku- ja loppukatselmuksista sekä niistä aiheutuvista kuluista taloyhtiön olisi syytä tehdä periaatepäätös. 3

4 Alkukatselmuksessa todetaan esimerkiksi yhtiölle kuuluvien rakennusosien ja kalusteiden, kuten wcpytyn ja vesihanojen kunto, puutteet yms., jotta vältyttäisiin mahdollisilta riidoilta ja molemmilla osapuolilla olisi mahdollisimman yhdenmukainen käsitys remontista ja sen toteuttamisesta. Purkutöiden jälkeen on syytä tehdä tarkistus rakenteiden kunnosta, ja tehdä päätös siitä kuuluuko yhtiön osallistua kustannuksiin. Tilannehan voi olla esimerkiksi sellainen, että rakenteissa on kosteutta, jolloin niiden korjaus tapahtuu yhtiön kustannuksella. Loppukatselmuksessa todetaan voidaanko asennukset kuten putket, sähköasennukset ja eristeet ottaa yhtiön vastuulle. Yhtiön vastuulle ne siirtyvät vasta sen jälkeen, kun yhtiö on tehnyt vastuunjaosta nimenomaisen päätöksen. Lopputarkastuksessa todetaan myös pinnoissa esiintyvät puutteet ja virheet. Tarkastuskäynnillä tarkastetaan mm. seuraavat kohdat: Rakenteiden kunto Seinien ja lattian tasaisuus Onko käytettävät materiaalit keskenään yhteensopivia (kosteussulku, tartuntapohjuste, vesieriste, tasoitteet, lattiakaivot) Materiaalit eivät ole vanhentuneet eivätkä vaurioituneet esim. pakkasen vaikutuksesta Onko asentajalla asianmukainen pätevyys ja ammattitaito. Vedeneristys-sertifikaatti ei ole pakollinen Lattian kallistukset ovat riittävät Kosteussulku- tai dispersiokäsittely on tehty materiaalivalmistajan työohjeen mukaisesti Vedeneristysmassa on levitetty materiaalivalmistajan työohjeen mukaisesti ja se on yhtenäinen Vedeneristeen riittävä kalvopaksuus varmistetaan laskemalla materiaalimenekki ja mittaamalla vesieristeen kuivakalvopaksuus Nurkissa, kulmissa, läpivienneissä, lattiakaivoissa ym. epäjatkuvuuskohdissa on asianmukaisesti asennetut vahvikenauhat tai -kankaat Rakenteen kosteusmittaus pintakosteusmittarilla Huonelämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaus Lattiakaivon tarkistus: korokerengas, vedeneristeen kiinnitys lattiakaivoon, lattiakaivon ympärillä oleva vahvikekangas, kiristysrengas. Osakkaan toteuttamien rakenteiden, eristeiden ja järjestelmien hyväksyminen yhtiön vastuulle Kun remontti on valmis, asennusten vastuu ei automaattisesti siirry yhtiölle, vaan töiden tultua valmiiksi yhtiön tulee ne erikseen hyväksyä vastuulleen. Esimerkiksi pesuhuoneremontin jälkeen tulee yhtiön hyväksyä eristeet ja putkitukset yhtiön vastuulle. Jotta yhtiö voisi tehdä päätöksen asennusten ottamisesta yhtiön vastuulle, kannattaa yhtiön pyytää siitä valvojan kannanotto ja sen jälkeen tehdä vastuun siirto merkitsemällä se hallituksen pöytäkirjaan. Raportointi Valvontapöytäkirja, johon on merkitty tarkastuskäynnit, annetut ohjeet sekä valokuvat eri työvaiheista Vedeneristystarkastuspöytäkirja liitetään valvontapöytäkirjaan. Vastuu valvonnan järjestämisen laiminlyönnistä Valvonnan järjestäminen on yhtiön hallituksen vastuulla. Jos se laiminlyö tämän lakimääräisen velvollisuutensa ja työstä aiheutuu vahinkoa, joka olisi voitu valvonnalla estää, hallituksen jäsenet ja isännöitsijä voivat joutua korvausvastuuseen yhtiölle aiheutuneesta vahingosta. Osakkeenomistajan vastuu remontista Osakkeenomistajan vastuu kunnossapitoon ja muutostöihin liittyviin asioihin kasvaa aikaisempaan lakiin verrattuna. Osakkeenomistaja vastaa kunnossapito- ja muutostyösäännösten rikkomisesta syntyneestä vahingosta, ellei hän osoita toimineensa huolellisesti. Osakkeenomistajan tulee siis pystyä osoittamaan, että on toiminut esimerkiksi hyvän rakennustavan mukaisesti. Vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan töitä teettävän osakkeenomistajan huolellisuutta arvioidaan kokonaisuutena. Hänen huolellisuusvelvoitteeseen sisältyy muun muassa, että 1. osakas ilmoittaa remonteista etukäteen yhtiölle, 2. työt tehdään huolellisesti hyvän rakennustavan mukaisesti, 3. osakas myötävaikuttaa siihen, että valvoja pidetään ajan tasalla remontin edistymisestä, 4. valvojalle annetaan mahdollisuus suorittaa valvontatehtävää, 5. tekijöinä käytetään vain ammattilaisia. Hyvin huollettu puuikkuna kestää lähes ikuisesti Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

5 Jäsenkokous-info Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen jäsenkokous pidettiin Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa. Kokouksessa oli edustettuna 29 jäsenkiinteistöä. Kokouksessa päätettiin seuraavista asioista: 1. Toimintasuunnitelma Hyväksyttiin hallituksen esitys vuoden 2011 talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Yhdistyksen toiminta jatkuu edellisvuosien tapaan aktiivisella tiedottamisella, edunvalvonnalla ja jäsentalojen edustajille suunnatulla koulutuksella. Hyvin alkanutta yhteistyötä Kemin ja Kalajokilaaksojen yhdistysten kanssa jatketaan samoin kuin viranomaisyhteistyötä mm. Oulun kaupungin rakennusvalvontaviraston kanssa. Yhdistys osallistuu aktiivisesti omistamansa Pohjois-Suomen Talokeskus Oy:n toiminnan kehittämiseen. Markkinointiponnistuksia jatketaan jäsenmäärän kasvattamiseksi toiminta-alueella. Kutsukampanjassa jäsenille tarjotaan ensimmäinen vuosi maksutta ja liittymislahjana Hallituksen jäsenen tietopaketti. 2. Jäsenmaksut Hyväksyttiin hallituksen talousarvioesitys vuodelle Ensi vuodelle korotusta tulee keskimäärin noin 5 %. Jäsenmaksuja ei ole korotettu kolmeen vuoteen. 3. Sääntöjen uudistus, toinen käsittelykerta Sääntömuutos hyväksyttiin, ja säännöt menevät seuraavaksi rekisteröitäväksi. Uudet säännöt tulevat voimaan sen jälkeen, kun ne on rekisteröity. Keskeisimmät muutokset Oulun lääni on lakkautettu, yhdistyksen nimi muutetaan, uusi nimi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Lisätään kannatusjäsenet, joita nykyiset säännöt eivät tunne Säännöissä ei mainintaa uusille jäsenille annettavasta alennuksesta tai vapautuksesta ensimmäisen vuoden osalta, lisätään sääntöihin Kokouskutsutapaa selvennetään, jotta kutsu voidaan esittää jäsenlehdessä ja sähköpostilla Perustetaan työvaliokunta ohjaamaan yhdistyksen toimintaa hallituksen kokousten välillä Hallituksen kelpoisuusikäraja poistuu Lisätään sääntöihin määräykset yhdistyksen toimistosta ja toiminnanjohtajasta Sääntöjen muuttamista helpotetaan, muutokseen riittää käsittely yhdessä kokouksessa 4. Tilintarkastaja ja varatilintarkastaja Tilintarkastajana jatkaa Simo Salonen KHT ja varatilintarkastajana Timo Ollila KHT Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

6 5. Valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle Ennen valintaa kokousedustajat kävivät rakentavan keskustelun hallituksen kokoonpanosta. Kokousedustajat olivat yksimielisiä siitä, että yhdistyksen hallituksessa tulisi taloyhtiöiden edustusta lisätä. Tässä kokouksessa taloyhtiöiden edustusta onnistuttiin lisäämään yhdellä henkilöllä, kun valituksi tuli Markku Holopainen. Hän on ekonomi ja Asunto-osakeyhtiö Kangaskontionpihan puheenjohtaja. Yhdistyksen hallitukseen erovuoroisten tilalle valittiin yksimielisesti seuraavat henkilöt: Markku Holopainen, ekonomi, asunto-osakeyhtiö Kangaskontionpihan hallituksen puheenjohtaja Mauri Niemelä, toimitusjohtaja, isännöitsijä Aaro Paakkola, kiinteistöneuvos Heikki Kuru, toimitusjohtaja, isännöitsijä Tommi Ruotsalainen, paikallisjohtaja, isännöitsijä Muut hallituksen jäsenet: Mikko Pikkujämsä, oikeustieteen tohtori, asianajaja Jouni Koskela, toimitusjohtaja, isännöitsijä Timo Tahkola, isännöitsijä evp. Jorma Vuorma, toimitusjohtaja, isännöitsijä Hannu Hamari, hallituksen puheenjohtaja, kiinteistösijoittaja Järjestäytymiskokouksessaan hallitus teki seuraavat valinnat Aaro Paakkola, puheenjohtaja Mauri Niemelä, 1. varapuheenjohtaja Jouni Koskela, 2. varapuheenjohtaja Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

7 ASIANTUNTIJAN PUHEENVUORO Toimitusjohtaja Risto Laukka, Instaro Oy Kuntoarvio kevyemmäksi onko järkeä? Uuden asunto-osakeyhtiölain myötä on taloyhtiölle tullut määräys viiden vuoden kunnossapitotarpeen arvioinnista. Valtiovallan tavoite on, että osa kansallisomaisuudesta, kiinteistöt, pysyvät ajan saatossa hyvässä kunnossa. Kiinteistönhoidossa jatkuva säästäminen kuitenkin johtaa kiinteistöjen rappeutumiseen ja korjausvelkaan, jonka tulevat sukupolvet joutuvat maksamaan. Hyvä kiinteistönpito johtaa siihen, että hoito- ja ylläpitokuluja syntyy kohtuullisesti. Hyvän kiinteistönpidon yksi merkki onkin se, että yhtiövastiketta ei pidetä liian alhaalla. Keskimääräistä alhaisempi yhtiövastike juoruaa usein siitä, että välttämättömiä kiinteistön ylläpitämiseen tehtäviä huoltoja ja korjauksia ei ole tehty. Peruskuntoarvion tavoitteena on selvittää asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön rakenteiden ja rakennus- Oulun läänin Kiinteistöyhdistys osien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto. Peruskuntoarviossa esitetään uusimistarpeet, korjaustoimenpiteet ja niiden alustavat aikataulut. Peruskuntoarvion tuotoksena on raportti, joka sisältää perustavat tiedot rakenneratkaisuista ja rakenteiden kunnosta sekä pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS). Raporttiin liitetyn PTS-ehdotuksen tavoitteena on kiinteistön arvon säilyttäminen, käyttöviihtyvyyden lisääminen sekä huolto- ja ylläpitokustannuksien säästöt. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Peruskuntoarvion laatiminen vanhoissa kiinteistöissä on yleensä välttämätöntä, jotta voidaan määritellä kiinteistön lisätutkimus, huoltoja korjaustarpeet. PTS-ohjelman ajan tasalla pitämiseksi kuntoarviota tulee päivittää 5 7 vuoden välein. Tiukasti kilpailuilla markkinoilla kynnys tarjota kuntoarviota, joka ei sisällä kaikkia siihen ministeriön tarkoittamia osia, laskee. Mitä kevyemmän version siis tulisi sisältää? Mitä osia jätetään pois? Miten tällöin saadaan kuntoarvion laatimisesta vertailukelpoiset tarjoukset? Tässä tilaajat ajavat markkinat laadultaan heikolle tasolle. Jotain pitää jättää pois, mutta käytettävyys tulisi kuitenkin olla sama, kuin KH-kortin mukainen peruskuntoarvio. Eihän se ole mahdollista. Jos tilaajat ajavat (ja asiantuntijat tarjoavat) kuntoarvioiden laatimisen sille tasolle, että kuntoarvion sisältöä ei määritellä, saa työt se, jolla on halvin hinta ja siten myös sisällöltään ja laadultaan vähäisin raportti. Kenen on vastuu muutaman vuoden kuluttua, kun kuntoarviosta on jätetty vähäisemmälle tarkastelulle tai kokonaan pois jokin rakenneosa, joka pettää huonon kunnon vuoksi ja aiheuttaa vakavia vaurioita? Kuntoarvion laatijan tietenkin. Kukaan ei muista tässä asiassa tilaajan osuutta. Syyllinen löytyy helposti ja se on laadultaan huonon tai asiasisällöltään vaatimattoman raportin laatija. Pitemmällä tähtäimellä KH-korttia vaatimattoman kuntoarvion laatiminen saattaa johtaa kalliimpaan lopputulokseen. Jotain rakennetta ei ole huollettu tai uusittu ajoissa ja sen rikkoontuminen aiheuttaa odottamattomia kustannuksia. Riisuttu peruskuntoarvio on siten kalliimpi, kuin KH-kortin mukainen raportti. Toivon, että kuntoarvioiden laadinnassa noudatetaan yhteisiä ohjeistoja, mikä takaa sisällöltään riittävän raportin hyvän laadun. 7

8 Osakehuoneiston huolellinen hoito Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan viime vuoden heinäkuun alussa. Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on hoidettava huolellisesti huoneistoaan. Edellisessä laissa ei tällaista määräystä ollut. Uuden lain määräys on vastaava kuin huoneenvuokralainsäädännössä. Uuden lain mukaan osakkeenomistaja on velvollinen hoitamaan ja käyttämään huoneistoaan siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät vaurioidu muuten kuin tavanomaisesta käytöstä aiheutuvan kulumisen vuoksi. Jos hoidon laiminlyönnistä aiheutuu vahinkoa, osakas on siitä vahingonkorvausvastuussa. Osakkeenomistajan huolenpitovelvollisuus koskee kaikkia sellaisia osakkeenomistajan hallinnassa tiloissa olevia rakennuksen osia ja varusteita, joista yhtiö vastaa joko lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksen perusteella. 5. Osakkeenomistajan omien laitteiden huolellinen käyttö Osakkeenomistajan on noudatettava tavanomaista huolellisuutta omi- Osakkeenomistajan huolellisuusvelvoite tulee esille muun muassa seuraavissa tilanteissa. 1. Osakkeenomistajan omat remontit Huolellisuusvelvoitteeseen kuuluu, että osakkeenomistaja toteuttaa omat remonttinsa siten, että siitä ei aiheudu haittaa eikä vahinkoa, eivätkä yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvat rakenteet tai rakennusosat rikkoonnu. Osakasremontteihin liittyy ilmoitusvelvollisuus, hyvän rakennustavan noudattaminen ja valvonta. 2. Yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvista vioista ilmoitettava Huolenpitovelvollisuuteen kuuluu yhtiön vastuulle kuuluvien osien vaurioittamisen välttämisen lisäksi niiden kunnon seuraaminen ja ilmoittaminen mahdollisesta viasta. Esimerkiksi vuotavasta patterista, hanasta tai putkesta tulee ilmoittaa välittömästi. 3. Pintamateriaalien kuntoa seurattava Huolenpitovelvollisuus käsittää myös osakkeenomistajalle itselleen kuuluvan normaalin kunnossapidon. Osakkeenomistajan on huolehdittava muun muassa pinnoitteiden riittävän hyvästä kunnosta. Mikäli pintamateriaalin tavanomaisen kunnossapidon laiminlyöminen johtaa rakenteen vaurioitumiseen, osakkeenomistaja on vastuussa aiheutuneesta vahingosta. 4. Yhtiön asennuksia käytettävä normaalilla tavalla Esimerkiksi pesuhuoneen lattialämmitystä tai ilmastointia ei saa kytkeä pois päältä. Osakkeenomistajan huolenpitovelvollisuus sisältää myös sen, että huoneistoa sekä siellä mahdollisesti olevia yhtiön asennuksia ja laitteita käytetään normaalilla tavalla. Huoneiston lämmittämättä jättämisestä, ilmanvaihdon jatkuvasta pitämisestä pois päältä tai muusta vastaavasta syystä aiheutuvien vahinkojen korjauskustannukset voidaan periä osakkeenomistajalta huolenpitovelvollisuuden laiminlyönnin nojalla. Osakkeenomistajan vastuuseen ei vaikuta se, aiheutuuko yhtiön laitteiden käyttämisestä osakkeenomistajalle kustannuksia. Esimerkiksi ilmanvaihtolaitteisto saattaa olla kytketty huoneiston sähkömittariin siten, että osakkeenomistaja vastaa ilmastoinnin sähkönkulutuksesta oman sähkösopimuksensa mukaisesti. Osakkeenomistaja ei saa omien asumiskustannuksiensa säästämiseksi kytkeä esimerkiksi ilmastointia pois päältä niin pitkäksi aikaa, että riittävän ilmanvaihdon puuttuminen voi johtaa home- tai muihin kosteusvaurioihin Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

9 en laitteidensa käytössä. Esimerkiksi vahinkoriskejä aiheuttavien pesukoneiden, vesisänkyjen ja suurten akvaarioiden käytön osalta edellytetään erityistä huolellisuutta. 6. Huoneistoa ei saa jättää pitkäksi ajaksi tyhjilleen ilman seurantaa Osakehuoneiston huolelliseen käyttöön kuuluu myös se, ettei huoneistoa jätetä pitkäksi ajaksi tyhjäksi ilman asianmukaista seurantaa. Huoneiston ikä, varustelu ja kunto vaikuttavat siihen, mitä voidaan pitää huolellisena seurantana. Kun huoneisto jätetään tyhjilleen, on luonnollisesti varmistettava, että laitteet toimivat normaalilla tavalla, vesihanat ovat kiinni, sähköhellaan tai kiukaaseen ei ole jäänyt virta päälle, talvisaikaan ikkunat ovat kiinni jne.. Jos huoneisto jätetään pidemmäksi aikaa tyhjilleen, on edellisten lisäksi huolehdittava siitä, että huoneiston kuntoa ja mahdollisia vikoja seurataan. Osakkeenomistajan oman edun mukaista on ilmoittaa yhtiölle huoneiston jäämisestä pidemmäksi aikaa tyhjilleen. Myös vuokralaisen huoneiston käyttöä on seurattava Vuokralaisella on huoneenvuokralainsäädännön mukaan velvollisuus hoitaa huoneistoaan huolellisesti. Tähän ei voi kuitenkaan aina luottaa. Jos esimerkiksi osakkeenomistajalle on ilmoitettu vuokralaisen epäasiallisesta käyttäytymisestä huoneistossa tai osakkeenomistajalla on muu perusteltu syy epäillä huoneiston hoitoa epäasianmukaiseksi, osakkeenomistajalla on velvollisuus seurata huoneiston kuntoa ja käyttöä aktiivisemmin. Osakkeenomistajan vastuu huolellisuusvelvoitteensa laiminlyönneistä Mikäli yhtiön vastuulla olevat huoneiston osat rikkoutuvat osakkeenomistajan huolimattomuuden johdosta, osakkeenomistajan velvollisuus on korvata aiheuttamansa vahinko. Esimerkiksi, jos huolimattoman remontin, rikkonaisen pinnoitteen tai huoltamattoman pesukoneen johdosta aiheutuu vahinkoa yhtiön rakenteille, on osakkeenomistaja siitä vastuussa. Osakas on vastuussa myös yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan vian ilmoittamatta jättämisestä, jos siitä aiheutuu yhtiölle vahinkoa. Osakkeenomistaja välttyy vastuusta, jos hän voi osoittaa, ettei ole menetellyt huoneiston hoidossa huolimattomasti eikä ole aiheuttanut vahinkoa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan vastaa yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien huoneiston osien vahingoittumisesta siltä osin, kuin kyse on huoneiston tavanomaisesta kulumisesta. Jäsentiedote kaikille hallituksen jäsenille Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsentiedote ilmestyy vuosittain kuusi kertaa ja se postitetaan taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Jatkossa myös muut hallituksen jäsenet voivat halutessaan saada jäsenlehden ilmoittamalla yhdistykselle osoitteensa ja edustamansa taloyhtiön. Yhdistys lähettää lisäksi viikoittain sähköpostilla tiedotteita ajankohtaisista kiinteistöasioista. Ilmoittamalla yhdistykselle sähköpostiosoitteensa, taloyhtiön asukkaat ja osakkaat saavat tuoreimmat uutiset kiinteistönpidosta. Ilmoita osoitteesi yhdistykselle: tai soittamalla numeroon (08) Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

10 Turvallisuutta voidaan parantaa monin keinoin Asuinympäristön laatu ja arvostus on vahvasti sidottu siihen, miten turvallisena asukkaat kokevat alueen. Turvallisuus on noussut keskeiselle sijalle silloin kun asukkailta on kysytty asuntoalueiden tärkeimpiä kehittämiskohteita. Turvallisen ympäristön aikaansaaminen ei onnistu yksittäisten ratkaisujen avulla, vaan se edellyttää monien keinojen käyttöä ja viime kädessä koko asumaalueiden yhteisöllisyyden kehittämistä. Ihmisten turvattomuus kaupungeissa ja niiden asuinalueilla on lisääntynyt, vaikka Suomessa rikollisuus on varsin kohtuullisella tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin. Keskimääräiset tilastot eivät toki poista sitä tosiseikkaa, että asuntomurtoja tapahtuu ja ihmiset saattavat kokea turvattomuuden tunnetta. Turvallisuusongelmaan on usein haettu ratkaisuja nykyajan tekniikasta. On parannettu lukituksia, on luotu hälytysjärjestelmiä sekä lisätty kameravalvontaa. Näin on voitu jossakin määrin vähentää omaisuusrikoksia ja on onnistuttu lisäämään turvallisuutta. Näillä tekniikkaan ja valvontaan perustuvilla menetelmillä on saatu aikaan parempaa omaisuuden suojaa, mutta niillä ei kuitenkaan ole kyetty oleellisesti lisäämään asukkaiden turvallisuuden tunnetta, mikä on laadukkaan asumisen edellytys. Turvallisuuden tunteen synnyttäminen on suuri haaste kiinteistönhoidolle. Sen tulisi löytää yhdessä asukkaiden kanssa toimintamalli, missä paikat pidetään yhdessä siisteinä, yhdessä huolehditaan myös turvallisuuden parantamisesta. Monien tuntema kaipuu vanhoihin hyviin aikoihin ja talonmiesjärjestelmään perustuukin oleellisesti siihen, että huonokin talkkari koettiin turvallisuuden tuojana kun taas etäiset huoltomiehet eivät samalla tavoin lisää turvallisuuden tunnetta. Asukkaiden turvallisuudentunnetta heikentää nk. broken windows eli rikkinäiset ikkunat -efekti. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rikkoutunut ikkuna odottaa kauan korjaajaansa ja antaa sellaisen viestin, että alueella ei asioista huolehdita. Myös suuri töhryjen määrä alueen seinissä vähentää viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Turvallisuus asuinalueilla tulisi ottaa huomioon jo alueen kaavoituksessa ja rakennusten suunnittelussa. Tämä on huomattavasti edullisempaa kuin jälkikäteen tehdyt muurit, aidat ja lisätty valvonta. Hyvin suunniteltu valaistus alueilla ei ole ylivoimaisen suuri investointi, mutta se parantaa oleellisesti turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä. Oma, tärkeä merkityksensä on myös alueen yhteisillä hankkeilla, talkootoiminnalla, kulttuuritilaisuuksilla ja muulla yhdessä olemisella ja tekemisellä. Koti kaikkiin tarpeisiin Koti kaikkiin tarpeisiin Vuokraus Vesanen Hummastenniemi Vuokraus Vesanen Hummastenniemi Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

11 Nimityksiä Pohjois-Suomen Talokeskus Oy:ssä Pohjois-Suomen Talokekus Oy on oululainen asiantuntijayritys, joka tarjoaa monipuolisia palveluita taloyhtiöiden tarpeisiin. Yrityksen henkilökunnalla ja sen taustahenkilöillä on vahva kiinteistöalan tuntemus ja tietämys siitä, mitä taloyhtiöt todella tarvitsevat. Yrityksen pääomistajana (51 %) on Oulun läänin kiinteistöyhdistys. Loput osakkeet (49 %) omistaa 12 kiinteistöalan ammattilaista. Tero Pyykkönen aloitti toimitusjohtajana alkaen Pohjois-Suomen Talokeskus Oy:n hallitus on nimittänyt rakennusinsinööri Tero Pyykkösen yhtiön toimitusjohtajaksi alkaen. Pyykkönen on ollut yrityksen palveluksessa sen perustamisesta ( ) saakka. Vuoden vaihteeseen saakka toimitusjohtajan tehtäviä hoiti yhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luoto. Teemu Poikela Pohjois-Suomen Talokeskus Oy sai kolmannen insinöörin, kun Teemu Poikela aloitti tammikuun alussa työt. Teemu Poikela valmistui rakennusinsinööriksi v Oulun Seudun Ammattikorkeakoulusta. Hän on toiminut rakennesuunnittelijan ja työnjohtajan tehtävistä, joista hänellä on nuoresta iästään huolimatta jo yli kahdeksan vuoden kokemus. Teemu Poikela. Asunto-osakeyhtiön muutokset rekisteröitävä Kaupparekisterilain ( /129) 14 mukaan rekisteriin merkityssä asiassa tapahtuneesta muutoksesta on viivytyksettä tehtävä ilmoitus patentti- ja rekisterihallitukseen. Maistraatit toimivat PRH:n kauppa- ja yhdistysrekisterien paikallisviranomaisina. Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen alueella maistraatit toimivat Raahessa, Kajaanissa, Kemissä ja Oulussa. Maistraattiin ilmoitettavia muutoksia ovat mm. 1. hallituksen jäsenen muutos 2. isännöitsijän tai toimitusjohtajan vaihtuminen 3. tilitarkastajan tai varatilintarkastajan vaihtuminen 4. yhtiöjärjestyksen muutos Toiminnantarkastajan henkilövalinnasta tai muutoksesta ei tarvitse tehdä muutosilmoitusta. Muutokset tehdään lomakkeella Y4 ja siihen liittyvällä liitelomakkeella 13B. Lomakkeet löytyvät yritys- ja yhteisötietojärjestelmän nettisivulta osoitteesta Ilmoituslomakkeiden mukaan liitetään tarvittavat asiakirjat kuten yhtiökokouksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat sekä mahdolliset suostumukset tehtävään. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

12 uusi ENERGIa-aVuSTuS tukee siirtymistä sähkö- tai öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan Hallitus on päättänyt tukea uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa uudella energia-avustuksella. Tasavallan presidentti on vahvistanut asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muutoksen ja valtioneuvosto on antanut asetuksen asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaittaavustuksista annetun asetuksen muuttamisesta. energia-avustusten lisäksi säädösmuutokset koskevat avustuksia vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaamiseen. Energia-avustukset uusiutuvan energian käyttöönottamiseksi tukea ei myönnetä kauko- tai aluelämmityksen korvaamiseen Uudella energia-avustuksella tuetaan siirtymistä sähkö- tai öljylämmityksestä pääasiassa uusiutuvaa energiaa hyödyntävään päälämmitysjärjestelmään. Tukea myönnetään päälämmitysjärjestelmänä käytettävien maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumppujen käyttöönottoon sekä pelletti- ja muuhun puulämmitykseen siirtymiseen. Tukea voi saada myös erilaisille hybridiratkaisuille, joissa hyödynnetään useampaa energiamuotoa. Tukea ei myönnetä kauko- tai aluelämmityksen korvaamiseen muulla lämmitysjärjestelmällä. Tuki korkeintaan 20 % toteutuneista kustannuksista Tuki on enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, ja kustannuksiin luetaan vain toteutuneet kustannukset. Kun avustus myönnetään yksityistalouksille enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän rakennuksen lämmitystavan muuttamiseksi, hyväksyttäviin kustannuksiin voivat kuulua muut kuin työkustannukset. Työkustannusten osalta on tällöin mahdollisuus kotitalousvähennyksen. Hakijan tulot eivät vaikuta mahdollisuuteen saada tukea. Avustusta voivat saada niin yksityistaloudet kuin asuinrakennuksia omistavat yhteisöt. Tukea voidaan myöntää lämmitystapasaneerauksiin sekä omakotitaloissa että rakennuksissa, joissa on useampia asuntoja. Muut energia-avustukset Kerros- ja rivitaloille myönnettävien muiden energia-avustusten enimmäissuuruutta on korotettu 15 prosenttiin tai erityisestä syystä 20 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista. Tuettavia toimenpiteitä on myös tarkistettu joiltain osin, kuten kiristämällä ikkunoiden lämmönläpäisykerroinvaatimusta. Yksityistalouksille pientalojen energiakorjauksiin pienituloisuuden perusteella myönnettävien avustusten enimmäissuuruus ei muutu, vaan on edelleen enintään 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusten enimmäistulorajoja on korotettu 10 prosentilla. Korjausavustukset Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien avustusten enimmäistulorajoja on korotettu 10 prosentilla. Määrärahat ja avustusten myöntäminen Vuonna 2011 avustuksiin uusiutuvan energian käyttöönottamiseksi on varattu 30 miljoonaa euroa. Muita energia-avustuksia on tarkoitus myöntää yhteensä 14 miljoonaa euroa ja korjaus- ja terveyshaitta-avustuksia yhteensä 46,5 miljoonaa euroa Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

13 Uuteen asunto-osakeyhtiölakiin tuli säännös yhtiökokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvastuusta. Lain mukaan yhtiökokouksen puheenjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Puheenjohtaja ei ole vastuussa pelkästään siitä, että on tehtävässään rikkonut lakia tai yhtiöjärjestystä, vaan vahingonkorvausvastuu edellyttää vahingon syntymistä, tuottayhtiökokouksen puheenjohtajan VaSTuu KaSVOI musta ja syy-yhteyttä. Tuottamus voi ilmetä mm. laiminlyöntinä tai muuna huolimattomuutena. Yhtiökokouksen puheenjohtajan vastuu voi perustua vain siihen, että päätöstä ei ole tehty oikeassa järjestyksessä tai että hän muuten on jättänyt täyttämättä puheenjohtajan lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvan velvollisuuden, kuten laiminlyönyt pöytäkirjan laatimisen, allekirjoittamisen tai esillä pitämisen. Puheenjohtaja ei lähtökohtaisesti ole vastuussa päätösten sisällöstä eli niiden aineellisesta oikeellisuudesta, esimerkiksi mahdollisesta yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuudesta. Tuottamusta on arvioitava eri tavoin erilaisten puheenjohtajien kohdalla. Puheenjohtajan asema voi olla eri tilanteissa huomattavan erilainen, kun toisiinsa verrataan ns. tavallista pienosakkeenomistajaa tai kun puheenjohtajana on esim. asianajaja. Yhtiökokouksen puheenjohtaja vastuuvakuutuksen piiriin Osa vakuutusyhtiöitä on lisännyt yhtiökokouksen puheenjohtajan yhtiön johdon vastuuvakuutuksen piiriin. Nyt on syytä tarkistaa oman taloyhtiösi vastuuvakuutuksen laajuus. VERONKOROTuKSET NOSTaVaT SäHKÖMENOJEN OSuuTTa Suomi eu:n neljänneksi kovin verottaja Keskivertoa edustavan sähkölämmittäjän ( kwh/vuosi) lasku nousee vuoden vaihteessa voimaan tulleen energiaverouudistuksen myötä vajaat kahdeksan prosenttia, mikä tarkoittaa kustannusten kohoamista noin 250 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys eurolla vuodessa. Erilaisten verojen osuus sähkölaskusta nousee yli kolmasosaan. On syytä olla huolissaan myös tuleville vuosille kaavailluista lisäveronkorotuksista, joita on muun muassa Hetemäen verotyöryhmän ehdotuksissa. Koska Suomi on EU:n energiariippuvaisin kansantalous, energian verottamisessa olisi syytä välttää kärkisijoja, joille Suomi nousi vuoden alussa. Suomesta tuli vuoden vaihtuessa neljänneksi kovin sähkön käytön verottaja EU:ssa. Suomea ankarampia kotitaloussähkön verottajia ovat tänä vuonna EUmaista vain Tanska, Saksa ja Ruotsi. Sähkön hinta jakaantuu kolmeen osaan: sähköenergia, sähkön jakelu ja verot. Veronkorotuksen jälkeen sähkölämmittäjän sähkölaskussa verojen osuus on 31 prosenttia. Sähkönjakelun osuus on 28 prosenttia ja kilpailun piirissä olevan energian osuus 41 prosenttia. Energiavero laskutetaan kokonaisuudessaan sähkönjakelun yhteydessä. 13

14 Oikeustieteen tohtori Mikko Pikkujämsä, Asianajotoimisto PPV Lex Oy LAKIMIES VASTAA Parvekelasit ja parvekeremontti Olemme hankkineet omalla kustannuksellamme parvekelasit. Asentamiseen olemme saaneet taloyhtiön luvan, mitään kirjallista sopimusta emme ole tehneet. Tulevana kesänä on tulossa parvekeremontti, jolloin lasit joudutaan poistamaan ja asentamaan uudelleen. Tämä maksaa lähes uusien lasien hinnan. Taloyhtiö on ilmoittanut, että tämä kustannus tulee meidän maksettavaksemme. Onko todella näin? Oikeuskäytännössä on katsottu, että taloyhtiönkin suorittaman korjaustyön yhteydessä osakkaan on vastattava niistä lisäkustannuksista, jotka aiheutuvat hänen asentamistaan erityisrakenteista, kun kunnossapitovastuu näistä rakenteista on jäänyt hänelle. Osakkaan hankkimia parvekelaseja voidaan pitää tällaisina erityisrakenteina, jolloin taloyhtiön käsitys on oikea olettaen, että parvekelasien kunnossapidosta ei ole katsottava erikseen sovitun. Tällainen sopimushan on voinut syntyä myös hiljaisesti, jos esimerkiksi taloyhtiö on käytännössä jatkuvasti huolehtinut kunnossapidosta. Grynderin vastuu Rivitalomme on kuusi vuotta vanha. Noin vuosi sitten havaittiin melkoisen laaja kosteusongelma. Suoritettujen tutkimusten ja lausuntojen mukaan vesi oli noussut kapillaarisesti maaperästä rakenteisiin. Selvityksissä on todettu ongelman johtuvan rakentamattomista salaojista, joita ei tosin oltu suunniteltukaan. Onko mahdollista saada rakentajaa tai suunnittelijaa vastuuseen? Miten asiassa tulisi edetä? Rivitalonne lienee toteutettu nk. perustajaurakointina. Oikeuskäytännössä on katsottu, että perustajaurakoitsijan vastuu ei rajoitu mahdolliseen urakkasopimuksen mukaiseen takuuaikaan, joten ajan kulumisen puolesta perustajaurakoitsija saattaa olla edelleen vastuussa. Perustajaurakoitsija vastaa myös käyttämänsä suunnittelijan työstä. Vastuuta on kuitenkin arvioitava rakennusaikaisen tietämyksen perusteella. Jos tuolloin on yleisesti katsottu, etteivät salaojat ole asianomaisen kaltaisessa kohteessa tarpeen, ei kysymyksessä ole rakennus- tai suunnitteluvirhe. Perustajaurakoitsijan vastuun selvittäminen tässä tapauksessa edellyttää useiden oikeudellisten ja rakennusteknillisten seikkojen tutkimista, ja taloudellinen intressi asiassa lienee hyvin merkittävä. Taloyhtiön on syytä kääntyä kiinteistö- ja rakentamisalaa tuntevan lakimiehen puoleen. Häirikkövuokralainen Vuokralaiseni on viettänyt häiritsevää elämää. Vuokran hän on maksanut säännöllisesti. Olen antanut hänelle kirjallisen varoituksen. Se ei ole kuitenkaan auttanut, vaan häiriköinti jatkuu edelleen. Nyt harkitsen vuokrasopimuksen purkamista. Onko minulla siihen perusteita? Vuokralainen on ilmoittanut etukäteen, että jos puran sopimuksen, hän ei tule muuttamaan asunnosta. Jos puran sopimuksen, voinko kantaa samalla vuokralaisen kalusteet ja tavarat ulos ja vaihtaa lukon? Häiritsevän elämän viettäminen kirjallisen varoituksen jälkeenkin tuo vuokranantajalle mahdollisuuden vuokrasopimuksen purkamiseen. Vuokranantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta itse toimeenpanna häätöä. Tapauksessa on syytä ensiksi varmistua siitä, että vuokranantajal Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

15 Tulevia koulutuksia la on riittävä näyttö (todistaja tms.) vuokralaisen häiriköinnistä, ja tämän jälkeen hakea häätöpäätöstä tuomioistuimelta. Häätöpäätöksen täytäntöönpano tulee sitten antaa ulosottomiehen tehtäväksi. Kosteusvaurio pesuhuoneessa Asensimme noin neljä vuotta sitten pesuhuoneeseen suihkuseinän. Nyt on havaittu, että seinä on pahasti kostunut. Seinän kiinnitysruuvien kohdalta vesi on päässyt rakenteisiin. Koska kysymyksessä ei ole äkillinen vesivuoto, vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta vahinkoa. Nyt taloyhtiö vaatii meitä korjaamaan vahingot. Eikö korjaaminen kuulu taloyhtiölle? Rakenteiden korjaaminen kuuluu pääsääntöisesti taloyhtiön vastuulle. Tässä tapauksessa on kuitenkin ilmeistä, että rakenteiden vaurioitumiseen on johtanut osakkeenomistajien tuottamuksellinen menettely. Tämän vuoksi taloyhtiöllä on oikeus vaatia heiltä vahingonkorvausta Yhtiökokouskurssi Paikka: Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5 Aika: klo Ohjelmassa mm. Varsinainen yhtiökokous ja ylimääräinen yhtiökokous, ja niiden koollekutsuminen Kokouspaikka Kokousvirkailijoiden valinta yhtiökokouksen puheenjohtaja, puheenjohtajan vastuu yhtiökokouksen osanottajat Laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätöksenteko yhtiökokouksessa äänestämistilanteet Yhtiökokouksen pöytäkirja yhtiökokouksen päätöksen moittiminen Osakkaiden oikeudet asioiden saamiseksi yhtiökokouksen käsiteltäväksi Muuta erityistä yhtiökokousmenettelyyn liittyvää Ilmoittautuminen viimeistään mennessä osoitteiseen tai puh. (08) Energia-ilta Paikka: Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3 Aika: klo Ohjelmassa mm. vaihtoehtoiset lämmitysmuodot keinot energialaskun pienentämiseksi energia-avustukset Ilmoittautuminen viimeistään mennessä osoitteiseen tai puh. (08) Hallituksen tehtävät ja vastuu Jäsenkokous Paikka: Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3 Aika: klo Ilmoittautuminen viimeistään mennessä osoitteiseen tai puh. (08) Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

16 Puheenjohtajavaliokunnan jäsenet valittu Kiinteistöyhdistyksen hallitus perusti jo viime vuoden puolella puheenjohtajavaliokunnan. Sen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Hamari. Yhdistyksen sääntöjen mukaan puheenjohtajan tulee olla hallituksen jäsen. Muut valiokunnan jäsenet päätettiin valita myöhemmin pidettävässä kokouksessa sen jälkeen, kun on ensin tiedusteltu ehdokkaita. Hallitus Yhdistykselle tuli runsaasti ehdotuksia valiokunnanjäseniksi, ja sen johdosta vain osa ehdolle tulleista voitiin valita. Hallitus päätyi valitsemaan puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Jäsenet valittiin siten, että he edustaisivat mahdollisimman laajasti jäsenkenttää. Valiokunnan jäsenet: Hannu Hamari, puheenjohtaja Paula Tamminen Raimo Järvenpää Hannu Hamari, puheenjohtajavaliokunnan puheenjohtaja Seppo Ikonen Pauli Korpela Sauli Puolitaival Eero Tulkki Valiokunnan tehtävänä on toimia yhdistyksen hallituksen ja taloyhtiöiden välisenä linkkinä. Valiokunta tuo esille taloyhtiöiden tarpeita ja toivomuksia, tekee ehdotuksia hallitukselle. Valiokunnan tehtävät tulevat liittymään edunvalvonta-, koulutus- ja kehitysasioihin. Valiokunta määrittelee itse tarkemmin tehtävänsä. Valiokunnan tehtäväpiiriin kuuluu esimerkiksi seuraavia asioita: taloyhtiöiden kunnossapito ja korjaukset - suunnitelmallisuus - konsulttien käyttö - kilpailutukset uudet käytännöt ja menetelmät koulutukset (jäsenet voivat myös itse toimia kouluttajina) energia- ja muut taksat hallituksen ja isännöitsijän yhteistyön kehittäminen sopimusasiat, sopimusten kehittäminen taloyhtiöille sopiviksi ja toimiviksi yhdistyksen kehittäminen (jäsenpalvelut, jäsenhankinta ym.) Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

17 Toiminnantarkastaja valinta ja tehtävät Pienille alle 30 osakehuoneiston yhtiöille ei ole pakko valita tilintarkastajaa, vaan niihin voidaan valita toiminnantarkastaja, joka on ns. maallikko. Edellä mainitut pienet yhtiöt voivat luopua myös toiminnantarkastuksesta, mikä kuitenkin edellyttää yhtiöjärjestysmääräystä. Toiminnantarkasta voidaan valita sellaiselle tilikaudelle, joka alkaa tai myöhemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensimmäiset toiminnantarkastajat valitaan tulevana keväänä tilikaudelle, joka alkaa ja joka päättyy Ensimmäiset tarkistukset tehdään vasta vuonna Toiminnantarkastajalle tulee valita myös sijainen. Esimerkki 1 Pieni yhtiö, jonka rakennuksissa on alle 30 huoneistoa, ja jossa yhtiöjärjestyksen mukaan tulee valita kaksi tilintarkastajaa. Uuden lain mukaan riittää, että yhtiöön valitaan kaksi toiminnantarkastajaa. Esimerkki 2 Yhtiö, jonka rakennuksissa on yli 30 huoneistoa, ja yhtiöjärjestyksessä on määräys valita kaksi tilintarkastajaa. Uuden lain mukaan voidaan valita yksi tilintarkastaja sekä toiminnantarkastaja. Esimerkki 3 Yhtiössä on alle 30 huoneistoa ja yhtiöjärjestyksessä on määräys, ettei tarvitse valita tilintarkastajaa. Uuden lain mukaan yhtiön ei tarvitse valita myöskään toiminnantarkastajaa. Toiminnantarkastajan kelpoisuus Toiminnantarkastaja toimii yleensä osakkeenomistaja, joka ei ole ollut mukana yhtiön hallinnossa, ja joka nauttii osakkeenomistajien luottamusta. Monilta osin toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimukset ovat samoja kuin tilintarkastajaa koskevat tilintarkastuslain yleiset kelpoisuusvaatimukset. Kuka ei voi toimia toiminnantarkastajana? oikeushenkilö (esim. yritys) alaikäinen konkurssissa oleva muu toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö. ne, jotka ovat osallistuneet tarkastuksen kohteena olevan asian käsittelyyn esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai isännöitsijänä taikka jotka ovat läheisessä suhteessa tällaiseen henkilöön Toiminnantarkastus on vaativa tehtävä Toiminnantarkastajalta edellytetään sellaista taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemusta ja kokemusta kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Käytännössä toiminnantarkastajan tulisi osata tehdä asunto-osakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös sekä olla tarvittavissa määrin selvillä asunto-osakeyhtiöihin liittyvästä juridiikasta. Toiminnantarkastajan tulee olla riippumaton Toiminnantarkastaja on riippuvainen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: toiminnantarkastaja omistaa yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa enemmistön tarkastettavan yhtiön osakkeista; toiminnantarkastajalla on muu kuin yhtiön päivittäiseen toimintaan liittyvä liikesuhde yhtiöön. Tavanomainen liikesuhde voi olla esimerkiksi yhtiön tilojen vuokraus markkinaehdoin, riippumattomuuden vaarantava muu liikesuhde voi olla esimerkiksi yhtiön tai toiminnantarkastajan kannalta merkittävä rakennusurakkasopimus yhtiön kanssa; tarkastettavana on toiminnantarkastajan oma toiminta; toiminnantarkastaja toimii oikeudenkäynnissä yhtiön puolesta tai sitä vastaan; toiminnantarkastajalla on läheinen suhde henkilöön, joka kuuluu yhtiön johtoon tai joka on osallistunut toimeksiannon kohteena olevaan asiaan yhtiön palveluksessa; samassa kirjanpitotoimistossa työskentelevä on tehnyt kirjanpidon ja/tai tilinpäätöksen Toiminnantarkastuksen sisältö Toiminnantarkastus sisältää yhtiön talouden ja hallinnon tarkastuksen Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

18 yhtiön toiminnan laadun ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla. 1. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastus kirjanpidosta ilmenevät tulot, menot ja rahoituserät kuuluvat yhtiölle ja voidaan olettaa, että ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon tuotot, kulut, varat, oma pääoma, velat ja yhtiön antamat vakuudet ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä jaksotuksen ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät, kuten vastikkeet, lämmitys, kiinteistövero, huoltotoimen ja isännöinnin kustannukset sekä suurempien rakennustöiden kulut, on jaksotettu ja kohdennettu olennaisilta osin oikein tilinpäätöksessä 2. Hallinnon tarkastus Hallinnon tarkastus suoritetaan yhtiön toimintaan nähden riittävässä laajuudessa. Tarkoituksena on selvittää, onko hallinto yleisesti ottaen asianmukaisesti järjestetty. Tarkastus koskee lähtökohtaisesti seuraavia seikkoja: onko yhtiön hallinto, kuten kiinteistöhuollon ohjaus ja seuranta, kunnossapitotarpeen seuranta, maksuvalmiuden seuranta, vastikkeiden ja maksujen perintä, laskujen hyväksyminen ja maksatus, kirjanpito, varainhoito ja varojen panttaus, vakuutusten ja veroasioiden ja muiden lakisääteisten tai sopimusperusteisten velvoitteiden hoito, yhtiön informaatiojärjestelmät sekä osakeluettelon pitäminen järjestetty hyväksyttävällä tavalla ovatko yhtiön johdon palkkiot ja muut etuudet yhtiökokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisia sekä sopimukset ja yhtiön muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä, sekä noudatetaanko yhtiön toiminnassa yhdenvertaisuusperiaatetta esimerkiksi autopaikkoja yhtiön muiden tilojen käyttöoikeuksia jaettaessa sekä yhtiön kunnossapitotöissä. Toiminnantarkastuskertomus Toiminnantarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. Toiminnantarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös. Toiminnantarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä: sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhtiön antamat vakuudet; sekä sisältääkö toimintakertomus olennaisilta osin tiedot 10 luvun 5 7 :ssä tarkoitetuista seikoista. Jos toiminnantarkastaja ei voi antaa lausuntoa, toiminnantarkastajan on ilmoitettava tästä toiminnantarkastuskertomuksessa. Toiminnantarkastuskertomuksessa voidaan antaa tarpeellisia lisätietoja. Mistä asioista toiminnantarkastajan on huomautettava? Toiminnantarkastajan on huomautettava toiminnantarkastuskertomuksessa, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhtiön hallituksen jäsen, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taikka isännöitsijä on: syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan; tai rikkonut asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Toiminnantarkastuskertomus on luovutettava yhtiön hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä yhtiökokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi. Hallituksen jäsenen tietopaketti Kattava teos uudesta asunto-osakeyhtiölaista hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille Tilaa osoitteesta tai nouda yhdistyksen toimistolta, Kirkkokatu 53, Oulu Hinta: 22 + postitus- ja toimituskulut Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

19 Väestönsuojien rakentamisvelvoitteita kevennetään Hallitus on hyväksynyt esityksen uuden pelastuslain ja meripelastuslain muuttamisesta annetun lain sisällöksi. Samalla valtioneuvosto hyväksyi myös yhteisen väestönsuojelua ja väestönsuojien rakentamista koskevan lausuman. Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu keväällä Voimassa olevan lain mukaan väestönsuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai raken- nuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten silloin, kun kerrosala on vähintään 600 neliömetriä ja siellä asutaan tai työskennellään pysyvästi. Pelastuslakiesityksen mukaan väestönsuoja tulisi jatkossa rakentaa kaikkiin rakennuksiin, joiden kerrosala on yli neliömetriä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja nousisi neliömetriin. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin ja sen tilalle asetettaisiin väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Myös yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin. Muutokset laissa pienentäisivät arvion mukaan väestönsuojien rakentamisen kustannuksia noin 21 miljoonaa euroa vuodessa. Asetustasoista sääntelyä uudistamalla suojien rakentamiskustannusten arvioidaan alenevan lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa. PALVELUHAKEMISTO Kiinteistönpidon asiantuntija Isännöinti J. Koskela Oy Oulu (08) Me palvelemme! Ammattitaitoista isännöintipalvelua Oulun alueella Tupoksentie 10, LIMINKA (08) , Kiinteistönne hoitaa Juha Makkonen Jumtor Oy Puh päivystys Palvelua kaikissa hissiasioissa Puh (vaihde) (päivystyspalvelu 24 h) ISÄNNÖINNIN YKKÖNEN! OULUN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY puh , Tyrnäväntie Oulu Puh Taloyhtiön hallinto Taloyhtiön talousasiat Kiinteistöomaisuuden hoitaminen REALIA ISÄNNÖINTI OY Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

20 Pohjois-Suomen Talokeskus Oy Kun taloyhtiönne tekee kunnossapitotarveselvitystä tai osakkaanne suunnittelee remonttia, luota ammattilaiseen, saat kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun. Tero Pyykkönen p Pekka Seppänen p Teemu Poikela p Kirkkokatu Oulu HYVÄN ASUMISEN PUOLESTA yhdistys SUOSiTTelee Puhelin: Turun Tietoaika Oy Domus-isännöintijärjestelmät puhelin iasioissa palvelu 24 h) Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista

Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Toiminnantarkastus ja tilintarkastus kaavailuja tulevasta asuntoosakeyhtiölaista Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto UUDISTUKSEN AIKATAULU Työryhmän mietintö 5/2006 6/2008 - luonnos hallituksen

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6. PAINOKSEEN 5 EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JA SEN HALLINTO 17 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisala 17 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Lisätiedot

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Yhtiön kunnossapitovastuu (4:2) Rakenteet, eristeet, perusjärjestelmät

Lisätiedot

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 Sisällys Alkusanat 5 1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asuntoosakeyhtiölain soveltamisala 16 1.1.1 Asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Yhtiökokousmenettelyyn liittyviä muutoksia Yhtiökokous (6 luku) YHTIÖKOKOUS Varsinainen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet

Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet Toiminnantarkastuksen perusteiden alkeet HYYN PUHEENJOHTAJASEMINAARI JARI RINTA-AHO, SUOMEN FYSIIKANOPISKELIJAT RY MATIAS NURMI, HYYN JÄRJESTÖVALIOKUNTA Sisältö 1. Toiminnantarkastaja: tehtävät ja vaatimukset

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Osakkeenomistajalla ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöistä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava huoneistonsa kunnossapito- ja muutostyöstä

Lisätiedot

Toiminnantarkastus, miten se tehdään?

Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Toiminnantarkastus, miten se tehdään? Taloyhtiötapahtuma 6.4.2016, Messukeskus Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Suomen Kiinteistöliitto Tutkimus- ja kehityspalvelut Kiinteistöliitossa 2 T&K-palvelut

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 16.11. 2011 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä rakennustapa

Lisätiedot

Ohje ja malliraportti:

Ohje ja malliraportti: Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Ohje ja malliraportti: Pesuhuoneremontin valvonta ja vedeneristystarkastus Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa yhtiön järjestämään osakkeenomistajan remonttien valvonnan. Koska

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Kunnossapitotyötä suorittavan yhtiön tai osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että työssä noudatetaan hyvää rakennustapaa.

Kunnossapitotyötä suorittavan yhtiön tai osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että työssä noudatetaan hyvää rakennustapaa. Sivu 1 / 5 OHJEET HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTÖILLE (Huom. taulukko ilmoitus- ja muutostyölupavelvollisuudesta sivulla 5) Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009) 4. luku kunnossapito 1 kunnossapitovastuun

Lisätiedot

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä Kuka pitää kunnossa? Huoneiston ja muiden tilojen kunnossapitovastuusta yhtiön ja osakkaan välillä voi olla määräyksiä yhtiöjärjestyksessä Kunnossapitovastuun

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Kenttätie 16 A 1 90130 Oulu Puhelin: 045 2786 465 Sähköposti: toimisto@domoisannointipalvelu.com KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Olen tutustunut AOYL:n II osan 4 ja 5

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013

Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013 Kiinteistöliitto Uusimaa Rakennusvalvonta 12.11.2013 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 9890 jäsentä Jäsenistö pääosin

Lisätiedot

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Tausta Isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö (AOYL 7 luvun

Lisätiedot

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI Asunto-osakeyhtiölain 4 ja 5 luvun mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut. AYY:n yhdistyskoulutus 3.12.2014 @ Design Factory Otto Palonen

Hallituksen tehtävät ja vastuut. AYY:n yhdistyskoulutus 3.12.2014 @ Design Factory Otto Palonen Hallituksen tehtävät ja vastuut AYY:n yhdistyskoulutus 3.12.2014 @ Design Factory Otto Palonen Agenda Hallituksen asema Hallituksen tehtävät Mitä hallitus ei saa tehdä Vastuu Pelisäännöt Toimintaohjeita

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUKSEN PITOAIKA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinainen kokous pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Markus Talvio Toimitusjohtaja OTM JuriNet Oy ASTA Rakentaja 2015 Tampereen Messu ja Urheilukeskus 13.2.2015 Vastuut ja velvollisuudet Esityksen rakenne: 1. Hallituksen

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON MUUTOSTYÖSTÄ ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TIEDOT Yhtiön nimi Huoneiston numero Osakkeiden numero OSAKKEEN OMISTAJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet Sähköposti Asunto-osakeyhtiölain 5. luku 2, ilmoitus

Lisätiedot

Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut

Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut Puheenjohtajana hallituksessa rooli ja vastuut Taloyhtiö 2015 -tapahtuma 15.4.2015 Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa 2 Hallituksen puheenjohtaja (AOYL 7:8) Jos hallituksessa

Lisätiedot

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Taloyhtiö 2006 korjausrakentaminen 27.4.2006 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Käsite Corporate Governance = Yrityksen hallinnan kehittäminen, siten että omistajuutta

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Osakasmuutosten valvonta asuntoosakeyhtiössä: toimijoiden pätevyys, suunnitelmien tarkastus ja arkistointi sekä töiden valvonta 2.12.2014 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Oikeus ja velvollisuus 1.7.2010

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys:

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Ohjelma Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Kuntoarvioilta 3.3.2011 klo 17.00 alkaen Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen koulutustila Tervetuloa! Mitä laki sanoo viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksestä?

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011

Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset 19.4.2011 Yhdistyslain muutokset 1.9.2010 1. Etäosallistuminen 2. Yksimielinen päätös 3. Hallituksen tehtävien selventäminen 4. Hallituksen jäsenen asuinpaikka 5. Velvollisuus

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Hallituksen toiminta ja vastuu

Hallituksen toiminta ja vastuu Hallituksen toiminta ja vastuu Porvoo 10.10.2012 Kristel Pynnönen, lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry As Oy:n hallintoa koskevat säännökset Asunto-osakeyhtiölaki sama kaikille

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa

Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallituksen vastuu korjaushankkeissa Hallitusforum 24.9.2011 Jaana Sallmén lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä hallitukselta korjaushankkeessa odotetaan? Hallituksen toimittava h u o

Lisätiedot

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua.

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua. HÄMEENLINNAN ELÄKKEENSAAJAT RY Taloussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöstä tehtäessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 28.8.2012. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 28.8.2012. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 28.8.2012 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja

Lisätiedot

Ilmoitus huoneiston muutostöistä/korjaustöistä

Ilmoitus huoneiston muutostöistä/korjaustöistä Ilmoitus huoneiston muutostöistä/korjaustöistä Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2 Ilmoitus muutostyöstä. Osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

Johdon vahingonkorvausvastuu

Johdon vahingonkorvausvastuu Asunto-osakeyhtiön hallituksen vastuu - vastuukysymyksiä oikeuskäytännön valossa Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Johdon vahingonkorvausvastuu Johto = hallituksen jäsen ja isännöitsijä

Lisätiedot

HUONEISTOISSA SUORITETTAVAT REMONTIT

HUONEISTOISSA SUORITETTAVAT REMONTIT ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ITKONEN OY PYSYVÄISOHJE 1(4) www.itkonen.fi HUONEISTOISSA SUORITETTAVAT REMONTIT Kunnossapitovastuunjako yhtiön ja osakkaan välillä huoneiston sisäpuolella pysyi uudessa asunto-osakeyhtiölaissa

Lisätiedot

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut Asianajaja VT Erkki Pusa Hallituksen tehtävät Yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukainen järjestäminen kirjanpidon ja varainhoidon valvonta

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS

ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS ASUNTO-OSAKEHTIÖN TOIMINNANTARKASTUS Pekka Luoto, toiminnanjohtaja, KTM - Mitä laki ja sen perustelut sanoo toiminnantarkastajasta ja toiminnantarkastuksesta? Asunto-osakeyhtiölain mukaan on tarkistettava

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Lait 14. Johdanto SISÄLLYS Alkusanat 11 Lyhenteet 13 1 Johdanto 2 Osakkeet Lait 14 15 1.1 Yleistä............................................... 15 1.1.1 Asunto-osakeyhtiön peruspiirteet.............. 15 1.1.2 Asunto-osakeyhtiölaki........................

Lisätiedot

Osakkaan muutostyöoikeus ja vastuut

Osakkaan muutostyöoikeus ja vastuut Osakkaan muutostyöoikeus ja vastuut Taloyhtiö 2014 -tapahtuma 1.4.2014 Katriina Sarekoski Lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa OSAKKAAN MUUTOSTYÖT - OIKEUS MUUTOSTYÖHÖN (AOYL 5:1) Oikeus muutos-

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT. Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 14.3.2012 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT

METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT METSÄSTYSSEURAN TOIMIHENKILÖT Seuratoiminnan peruskoulutus 9.4.2013 Kuopio Lasse Heikkinen Yhdistyksen velvollisuudet Yhdistyslaki asettaa rekisteröidyn metsästysseuran toiminnalle monia velvoitteita.

Lisätiedot

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI tärkeimmät uudistukset. Anu Kärkkäinen, päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry

UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI tärkeimmät uudistukset. Anu Kärkkäinen, päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI tärkeimmät uudistukset Anu Kärkkäinen, päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja alan asiantuntijaorganisaatio.

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka on Helsinki. Sivu: 1(5) Kysytty 10-04-2015. Voimassa 10-04-2015 lähtien YHTIÖJÄRJESTYS ASUNTO OY HELSINGIN PESTIKUJA 1 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Helsingin Pestikuja 1 ja sen kotipaikka

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

OIT Isännöinti. Oulun Rakennusvalvonta Kuivaketju-Rakennuksen käyttö 26.9.2015 Mauri Niemelä Toimitusjohtaja AIT

OIT Isännöinti. Oulun Rakennusvalvonta Kuivaketju-Rakennuksen käyttö 26.9.2015 Mauri Niemelä Toimitusjohtaja AIT OIT Isännöinti Oulun Rakennusvalvonta Kuivaketju-Rakennuksen käyttö 26.9.2015 Mauri Niemelä Toimitusjohtaja AIT OIT - Yritysesittely Perustettu 1984 (Oulun Seudun Talokeskus Oy) Mauri ja Arja Niemelä omistajiksi

Lisätiedot

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliittoyhteisö 2015 Yksityiset vuokranantajat Taloyhtiöt, KOY:t Vuokrataloyhteisöt Suomen Vuokranantajat

Lisätiedot

Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä

Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä Osakkaan ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöissä Asunto-osakeyhtiölain II osan 4. luvussa on säädetty osakkaan kunnossapitotöistä ja 5. luvussa osakkaan muutostöistä. Osakas on velvollinen ilmoittamaan

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010 Tavoitteena oli, että uusi laki selventäisi ja täsmentäisi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Y-tunnus 0217266-6 Sivu 1 (7)

Y-tunnus 0217266-6 Sivu 1 (7) Sivu 1 (7) ASUNTO OY KAARENMÄKI YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenmäki ja kotipaikka Vantaa. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin Pohjois-Kaarelan

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Näytesivut. ToIMINNAN-

Näytesivut. ToIMINNAN- 4 ToIMINNAN- TARKAstuksEN suorittaminen, vaihe 2: HALLINNon TARKAstus Hallinnon tarkastuksessa tarkastetaan hallinnon järjestäminen ja se, että yhtiön johdon toiminta on ollut asunto-osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot