HELSINGIN TYÖLLISYYSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN TYÖLLISYYSOHJELMA"

Transkriptio

1 HELSINGIN TYÖLLISYYSOHJELMA

2 2 Sisällysluettelo: JOHDANTO...3 EUROOPAN UNIONIN TYÖLLISYYSSTRATEGIA...4 KANSALLINEN TYÖLLISYYDEN POLITIIKKAOHJELMA...4 HELSINGIN TYÖLLISYYSOHJELMA RAKENNETYÖTTÖMYYDEN PURKAMINEN...5 Nykyiset toimenpiteet...6 Erityiset haasteet...7 Uudet toimenpiteet...7 Tavoiteltu tulos...7 AMMATTITAITOISEN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN...8 Nykyiset toimenpiteet...8 Erityiset haasteet...9 Uudet toimenpiteet...9 Tavoiteltu tulos TYÖTTÖMYYDEN PITKITTYMISEN EHKÄISY...10 Nykyiset toimenpiteet Erityiset haasteet Uudet toimenpiteet Tavoiteltu tulos YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN JA UUSIEN TYÖPAIKKOJEN AIKAANSAAMINEN...13 Nykyiset toimenpiteet Erityiset haasteet Uudet toimenpiteet Tavoiteltu tulos MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN...15 Nykyiset toimenpiteet Erityiset haasteet Uudet toimenpiteet TYÖLLISYYSASIOIDEN TOIMIJOIDEN OSAAMISEN JA MUUTOSVALMIUDEN TUKEMINEN...16 Toimenpiteet Tavoiteltu tulos LIITTEET...17 Liite 1 Paikallisen työllisyysohjelman laatimistyöhön osallistuneet henkilöt ja tahot Liite 2 Toimintaympäristön kuvaus Liite 3 Arvio Euroopan työllisyysstrategian painopisteistä paikallisesti Liite 4 Työllisyysohjelmaan liittyviä paikallisia strategioita... 24

3 3 Johdanto Työllisyyden ja työttömyyden haasteisiin vastaaminen edellyttää Helsingin toimijoiden yhteistyötä tavoitteiden asettamisessa ja voimavarojen suuntaamisessa. Alueella oleva tieto, osaaminen ja voimavarat on hyödynnettävä tehokkaasti. Työllisyysaste parani Helsingissä voimakkaasti 1990-luvun alun laman jälkeen, mutta kääntyi vuonna 2002 taas laskuun ollen 72,8 prosenttia vuonna Työllisyyteen vaikuttavat monet toimintaympäristön muutokset, jotka ovat vaikeasti ennakoitavia ja nopeatahtisia. Rakennetyöttömyys elää sitkeänä, toisaalta työvoimapulan pelätään muodostuvan ongelmaksi tulevaisuudessa. Helsingin kaupunginhallitus asetti vuonna 1996 työllistämistoimikunnan tehostamaan kaupungin sisäistä yhteistyötä ja kaupungin ja työhallinnon yhteisiä tavoitteita työttömyyden alentamiseksi. Helsingin työvoimatoimiston ja kaupungin kesken alettiin sopia yhteisistä toimenpiteistä vuosittain ja toimikunta hyväksyi samana vuonna työllistämisohjelman, jota toteutettiin. Kaupunginhallitus asetti helmikuussa 2003 uutena elimenä työllisyysasioiden neuvottelukunnan, jonka työskentelyyn työllistämistoimikunnan lisäksi osallistuvat Helsingin yrittäjät ry:n, Helsingin kauppakamarin, SAK:n, STTK ry:n ja Akava Uusimaan edustajat (liite 1). Neuvottelukunta toimii valtiovallan, kunnan, yrittäjien ja työntekijäjärjestöjen paikallisena yhteistyöfoorumina. Yhteistyön kautta syntyy uutta osaamista, uusia työkaluja ja valmiutta ennakoida paremmin alueen haasteita ja edistää He lsingin työllisyyttä. Neuvottelukunnan johdolla on valmistettu uusi työllisyysohjelma vuosille Työllisyysohjelman visiona on, että Helsingin työllisyysaste on paikallisten toimijoiden yhteistyön tuloksena olennaisesti nykyistä korkeampi. Ohjelman toimeenpanon koordinoinnista, arvioinnista ja raportoinnista vastaa Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus. Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi perustetaan paikallisten toimijoiden edustajista koostuvat kuusi työryhmää. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain. Neuvottelukunnan päätöksistä ja toimenpideohjelmasta tiedotetaan neuvottelukunnan Internet-sivuilla. Helsingin työllisyysohjelmassa vuosille esitellään aluksi Euroopan Unionin ja kansallisen tason työllisyysohjelmat, joissa määritetään suuntaviivat työllisyyden edistämiselle. Seuraavaksi esitellään Helsingin työllisyysohjelman kuusi tavoitetta, jotka sisältävät nykytilan kuvauksen, erityiset haasteet, uudet toimenpiteet ja tavoitellun tuloksen. Ohjelman liiteosiossa on syventävää tietoa muun muassa Helsingin toimintaympäristöstä työllisyyden näkökulmasta ja arvio Euroopan Unionin työllisyysstrategian painopisteiden merkityksestä paikallisesti.

4 4 Euroopan Unionin työllisyysstrategia Euroopan Unionin komission vuonna 2003 hyväksymät suositukset työllisyyden edistämiseksi ovat voimassa vuoteen Suosituksien läpikäyvät tavoitteet ovat vuoteen 2010 mennessä seuraavat: täystyöllisyyden saavuttaminen työn laadun ja tehokkuuden parantaminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen Unionin työllisyysstrategian väliarvioinnissa todetaan, että strategian toimeenpano edellyttää hallinnoinnin ja koordinaation parantamista. Valtioita kehotetaan tukemaan paikallisia ja seudullisia toimijoita suositusten kehittämisessä ja täytäntöönpanossa paikallisten kumppanuuksien, tiedottamisen ja konsultoinnin kautta. Unioni pyrkii vaikuttamaan tavoitteidensa toteutumiseen mm. rahoittamalla rakennerahastojen kautta uusia käytäntöjä luovia projekteja. Unionin työllisyysstrategian toteutusta ohjaa kymmenen painopistettä. Painopisteiden toteutumiseen voidaan vaikuttaa myös paikallisin keinoin. Painopisteiden paikallista merkitystä on arvioitu liitteessä 3. Kansallinen työllisyyden politiikkaohjelma Suomi tukee EU:n yhteisiä työllisyystavoitteita, jotka ovat 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2010 mennessä, korkea työelämän laatu ja työn tuottavuus sekä sosiaalinen osallisuus. Hallituksen hyväksymän työllisyysohjelman painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Hallituksen ohjelma toteutetaan neljänä osahankkeena, jotka sisältävät useita konkreettisia toimenpiteitä. Uudenmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Helsingin työvoimatoimiston työvoimapolitiikan alueelliset linjaukset lähivuosille keskittyvät seuraaville painopistealueille: - Avoimille markkinoille suuntautuvan palvelun tehostaminen - Aktivointiasteen kohottaminen tarjoamalla aktiivitoimenpiteitä niille asiakkaille, joiden työttömyys on vaarassa pitkittyä - Rakenteellisen työttömyyden alentaminen yhteistyössä kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa

5 5 Helsingin työllisyysohjelma Työllisyysasioiden neuvottelukunta on määrittänyt kuusi tavoitetta työllisyyden edistämiseksi Helsingissä: rakennetyöttömyyden purkaminen ammatillisen työvoiman saannin turvaaminen työttömyyden pitkittymisen ehkäisy yrittäjyyden tukeminen ja uusien työpaikkojen aikaansaaminen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen työllisyysasioiden toimijoiden osaamisen ja muutosvalmiuden tukeminen Rakennetyöttömyyden purkaminen Rakenteellisen työttömyyden kannalta Helsingin haasteita ovat pitkäaikaistyöttömien suuri määrä, heikosti koulutettujen ja ikääntyneiden suuri osuus kokonaistyöttömyydestä, korkeasti koulutettujen työttömien suuri määrä ja se, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan ominaisuudet eivät vastaa toisiaan. Helsingissä on nähtävissä ilmiöitä ns. suurkaupunkityöttömyydestä. On vaarana, että köyhyys, työttömyys sekä päihde-, mielenterveys- ja asumisongelmat kasautuvat ylisukupolviseksi ellei syrjäytymiskierrettä katkaista. Vuoden 2003 joulukuussa Helsingissä oli yli yli vuoden työttömänä ollutta, mikä oli vajaan prosentin edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Pitkäaikaistyöttömien osuus kokonaistyöttömyydestä on viime vuosina pysytellyt 30 prosentin tuntumassa huolimatta lisääntyneestä panostuksesta työllistämistoimenpiteisiin. Pitkäaikaistyöttömistä 15 prosenttia oli työttömänä yli 2 vuotta. Ikääntyneiden osuus on korkea. Helsinkiläisistä pitkäaikaistyöttömistä yli puolet on yli 50-vuotiaita ja runsas neljännes kuuluu ikäryhmään vuotiaat. Pitkäaikaistyöttömillä on usein alhainen koulutustaso, mutta myös korkeasti koulutettujen työttömien määrä on lisääntynyt. Pitkäaikainen työttömyys ja työstä syrjäytyminen johtavat usein vakaviin taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Elokuussa 2003 sai yli helsinkiläistä kotitaloutta toimeentulotukea. Toimeentulotukea saaneista asiakkaista oli vuonna 2002 työttömänä 53 prosenttia. Työttömyysturvaa saavien osuus toimeentulotuen saajista nousi viime vuosikymmenen alkupuolella nopeasti ja on vakiintunut noin 40 prosenttiin. Helsingille on tyypillistä, että suuri osa työttömistä ei saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Helsingissä elää pelkän toimeentulotuen varassa lähes työtöntä. Toimeentulotuen tarpeen kesto on jatkuvasti pidentynyt. Keskimääräinen toimeentulotuen kesto on nyt 6,4 kuukautta. Tulottomien toimeentulotuen

6 6 saajien osuus on noussut noin 10 prosentista (1994) lähes 30 prosenttiin (2002). Nykyiset toimenpiteet Kansallisesti rakenteellisen työttömyyden purkamista edistetään aktiivisella työvoima- ja sosiaalipolitiikalla. Keskeinen väline on laki kuntouttavasta työtoiminnasta, joka tuli voimaan Se on suunnattu pitkään työttömänä olleille työmarkkinatuen saajille sekä/tai työttömyyden perustella pitkään toimeentulotukea saaville työttömille, joille laaditaan yhteistyössä aktivointisuunnitelma. Laissa kiinnitetään erityistä huomiota alle 25-vuotiaisiin, joille aktivointihaastattelu tulee laatia jo lyhyen työttömyyden jälkeen. Alle 25- vuotiaille aktivointisuunnitelmaan kirjattu kuntouttava työtoiminta on pakollista, mutta yli 25-vuotiaille vapaaehtoista. Helsingissä kuntouttavan työtoimintalain piiriin arvioidaan kuuluvan noin työtöntä (poikkileikkaustieto ). Aktivointisuunnitelmia on laadittu noin 6 000, joista osa on uusintasuunnitelmia. Viimesijaiseksi toimenpiteeksi tarkoitetun kuntouttavan työtoiminnan oli vuoden 2003 loppuun mennessä aloittanut noin 400 henkilöä. Lain mukainen kuntouttava ja muu työtoiminta on järjestetty sosiaaliviraston työtoimistossa ja Uusix-verstailla. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty tietyille erityisryhmille, muun muassa mielenterveyskuntoutujille, yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Haastateltujen työttömien joukossa on paljon työttömiä, joiden ammatillinen osaaminen ja/tai työ- ja toimintakunto ei vastaa työelämän vaatimuksia. Myös nuorilla työttömillä esiintyy työ- ja toimintakyvyn vajausta, joka vaatii monipuolisia kuntoutus- ja työllistämistoimenpiteitä. Helsingin työvoimatoimisto ja Helsingin kaupunki panostavat yhteistyössä huumekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien integroimiseen takaisin normaaliin työelämään. Motivoituneita, kuntoutukseen sitoutuneita henkilöitä on työllistetty tukitoimin Helsingin kaupungille. Tukityöllistämiseen on liitetty tarvittaessa yksilön voimavaroja lisääviä ns. elämänhallintakursseja, ammatillisia lyhytkursseja ja maahanmuuttajataustaisille suomen kielen opetusta. Kaupunki on toteuttanut vuosina Työllistyvä Helsinki - hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty tehokkaita toimintatapoja rakennetyöttömyyden purkamiseksi. Alueellisesti kasautuvaan työttömyyteen puututaan myös Urban II -yhteisöaloiteohjelman alueellisilla hankkeilla. Näissä hankkeissa asiakkaiden työllistymisen esteitä puretaan muun muassa sosiaalityön keinoin. Sosiaalitoimessa on panostettu työttömien toimeentulotukiasiakkaiden aktivoimiseen ja sosiaalityön keskeisenä tavoitteena on asiakkaan työllistymisedellytysten parantaminen. Hankekokonaisuuden toimintatapoja ja verkostoja hyödynnetään sosiaalityössä. Maahanmuuttajia on ollut mukana kaikissa hankkeissa, mutta

7 7 myös maahanmuuttajien erityisongelmia tunnistavia työllistämishankkeita on toteutettu. Eläkeselvitysprojekti käynnistyi vuonna Vuoden 2003 loppuun mennessä eläkeselvitykseen oli ohjattu ilmeisen työkyvytöntä asiakasta, joista 417 ohjattiin työvoimatoimistosta. Yli 70 prosenttia eläkepäätöksistä on ollut myönteisiä. Eläkeselvitysprojektin toiminta on vakiinnutettu omana yksikkönään sosiaaliviraston työtoimistoon. Helsingin työvoimatoimisto on yhteistyössä Helsingin kaupungin ja KELAn kanssa toteuttanut yhteispalvelukokeilun vuosina Yhteispalvelupisteitä oli Helsingissä yhteensä neljä Hakaniemen, Kaarelan, Tapulin ja Vuosaaren yhteispalvelupiste. Näissä kokeiltiin poikkihallinnollista yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelussa. Erityiset haasteet Työttömien nuorten työmarkkinavalmiuksien parantaminen Matalan kynnyksen ja siirtymätyöpaikkojen kehittäminen Työpaikkojen valmiuksien edistäminen vastaanottaa pitkään työttömänä olleita Kokonaisvaltaisen työotteen saaminen pitkään työttömänä olleille: kuntoutus, koulutus, työelämä ja/tai eläkeselvitykseen ohjaaminen Uudet toimenpiteet Helsingissä aloittaa työvoiman palvelukeskus vuoden 2004 alussa. Se on työhallinnon ja kaupungin yhteisesti hallinnoima ja johtama. Palvelukeskuksen työtä ohjaa kokonaisvaltainen sektorirajat ylittävä työote. Sillä on kolme alueellista asiakaspalvelupistettä, jotka palvelevat rakenne- ja pitkäaikaistyöttömiä sekä erityisesti nuoria, jotka kuuluvat aktivointiehdon piiriin. Palvelukeskus tarjoaa asiakkaille muun muassa työvoimapoliittista koulutusta, tukityöllistämistä, työkokeiluja, terveystarkastuksia, eläkeselvityksiä, kuntouttavaa työtoimintaa, aktivointisuunnitelmia, työvalmennuksia sekä sosiaalityötä. Käynnistetään projekti, jolla tehostetaan nuorten työllistymis- ja koulutuspalveluita sekä toimijoiden yhteistyötä. Panostetaan entistä tehokkaammin tukikeinoin vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen hyödyntäen sosiaalisia yrityksiä. Tavoiteltu tulos Työllistymisedellytykset paranevat Toimeentulotukiriippuvuus vähenee Työttömyysturvalta siirrytään ansiotuloihin

8 8 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen Uuden työvoiman tarve syntyy työvoiman kysynnän muutoksista sekä työelämästä poistuvan työvoiman korvaamisesta. Ammattirakenteiden muuttuessa Helsingissä korkeakoulutusta edellyttävien työpaikkojen osuus lisääntyy. Toisaalta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tarvitaan uutta ammattitaitoista työvoimaa käytännön ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Kaikille aloille toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ei ole riittävästi hakijoita ja tutkinnon suorittaneita valmistuu liian vähän. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on yritysten näkökulmasta kehittymisen pahimpia esteitä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on haaste Helsingin työmarkkinoille. Lisäksi korkeat elinkustannukset hankaloittavat matalapalkkaalojen työntekijöiden asettumista Helsinkiin. Työvoimatoimistossa on avoimia työpaikkoja eniten palvelu- ja kaupallisilla sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialoilla. Vastaavasti taas työnhakijoita on eniten teollisilla, hallinto- ja toimisto- sekä teknisillä aloilla. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen vaatii tietoa työelämän tarpeista sekä pitkältä että lyhyeltä aikaväliltä. Helsingin kaupungin opetusvirasto ja tietokeskus ovat selvittäneet määrällisiä ja laadullisia koulutustarpeita Selvityksen mukaan koulutustarpeet uudelle työvoimalle jakaantuvat seuraavasti: 45 prosentissa työpaikoista edellytetään ammatillista peruskoulutusta, 30 prosentissa ammattikorkeakoulutasoista koulutusta ja 25 prosentissa vaaditaan yliopistotasoista koulutusta. Ammattilohkoittain tarkasteltuna työvoiman kokonaistarpeen ennakoidaan olevan vuoteen 2015 mennessä suurin talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyössä, palvelu- ja hoitotyössä sekä tuotannon ja liikenteen johtoja asiantuntijatyössä. Sen sijaan toimistotyön ammatit näyttävät menettävän työpaikkaosuuksia. Nykyiset toimenpiteet Helsingissä toisen asteen ammatillista koulutusta järjestää sekä Helsingin kaupungin opetusvirasto että 18 muuta koulutuksen järjestäjää. Koulutusta annetaan myös oppisopimusmuotoisena. Työhallinto järjestää työssä oleville ja työttömille työvoimapoliittista aikuiskoulutusta (jäljempänä työvoimakoulutus). Työvoimakoulutus on osin tutkintotavoitteista ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Koulutustarjonta painottuu aloille, joilla työvoimapula on suurin. Työvoimakoulutusta suunnataan erityisesti palvelutyöhön, kaupalliseen työhön sekä terveydenhuolto- ja sosiaalityöhön. Tarjontaa on myös muille aloille, joissa on ennakoitavissa ammattitaitoisen työvoiman tarvetta lähivuosina alan työvoiman eläköitymisen myötä. Työvoimaan kohdistuvat kasvavat

9 9 osaamisvaatimukset on huomioitu koulutushankkeissa. Myös koulutettavien soveltuvuus tulevaan ammattiin on noussut entistä tärkeämmäksi kriteeriksi. Työvoimakoulutuksia järjestetään myös korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintojen loppuunsaattamiseksi. Esimerkkeinä mainittakoon kesken jääneet insinööriopinnot, matemaattis-luonnontieteelliset ja valtiotieteelliset yliopistoopinnot sekä tradenomi- ja restonomi-opinnot. Osa työvoimakoulutuksesta on räätälöity yhden tai useamman yrityksen työvoimatarpeisiin. Yritys työllistää koulutuksen hyväksyttävästi suorittaneet, soveltuvat henkilöt palvelukseensa. Helsingin työvoimatoimiston ja Helsingin kaupungin yhteishankintana järjestetään koulutusta kaupungin työvoimatarpeeseen. Osa perustutkinnosta suoritetaan työvoimakoulutuksen aikana, jonka jälkeen opiskelu jatkuu aina perustutkintoon saakka oppisopimuksella kaupungin palveluksessa. Helsingin työvoimatoimisto järjestää lisäksi koulutusta toiminta-alueen akuutteihin, nopealla aikavälillä toteutettaviin koulutustarpeisiin pääsääntöisesti yrityskohtaisesti räätälöityinä yhteishankintoina. Maahanmuuttajille tarjotaan suomen kielen koulutusta, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään ohjaavaa sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja ammatillista koulutusta. Muutoin maahanmuuttajat ovat työvoimatoimiston normaalin palvelutarjonnan piirissä. Työyhteisöjen monimuotoisuuden lisäämiseksi on muun muassa Helsingin kaupungilla koulutus- ja kehittämiskeskus järjestänyt monikulttuurisen työyhteisön johtaminen ja kehittäminen -koulutusta. Kaupunki on ollut mukana Helsingin yliopiston toteuttamassa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä -projektissa. Työnantajat, jotka luovat monimuotoisuutta tukevan työilmapiirin, jossa ei syrjitä sukupuolen, iän, kulttuurin, uskonnon tai seksuaalisen suuntautuneisuuden mukaan, pystyvät hyödyntämään olemassa olevaa osaamista ja saamaan työvoimaa, kun kilpailu työntekijöistä kiristyy. Erityiset haasteet Ammatillisen koulutuksen samoin kuin työvoimapulasta kärsivien alojen vetovoiman lisääminen Yhteishankintakoulutuksen kehittäminen joustavammaksi ja työnantajaystävällisemmäksi etenkin pk- ja mikroyrityksien tarpeisiin. Työelämän monimuotoisuuden tukeminen Opetustoimen ja elinkeinoelämän yhteistyön syventäminen Koulutusorganisaatioiden toiminnan monipuolistaminen Näyttötutkintojen lisääminen Uudet toimenpiteet Työvoimatoimiston työnhakukeskus tehostaa avoimille työmarkkinoille suuntautuvia palveluja ja muun muassa kaupungilla ulkoisessa haussa olevat työpaikat siirtyvät sähköisesti reaaliajassa työvoimatoimistoon haettaviksi

10 10 Yhteishankintakoulutus-mallin kehittäminen ja sen markkinointi mikro- ja pk-yrityksille Valtionhallintoon vaikuttaminen aikuiskoulutuksen aloituspaikkojen määrän lisäämiseksi ja suuntaamiseksi niille aloille, joilla työvoiman tarve on suurin Toteutetaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävä projekti, jonka painopistealueina ovat tutkinnon rinnastamiseen johtava tai oman koulutuksen mukaiseen työhön pääsyä edistävä täydennyskoulutus Tavoiteltu tulos Yhteishankintamahdollisuuden käytön tehostaminen sekä yksittäisen yrityksen että useamman yrityksen yhteisiin tarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen suorittaneiden määrän kasvu Maahanmuuttajien lisääntynyt osallistuminen työelämään Työvoiman tarpeen ja koulutuksen vastaavuuden parantaminen Helsingin työllisyysasioiden toimijoilla yhteinen näkemys koulutustarpeista Työttömyyden pitkittymisen ehkäisy Helsingissä eri toimialat ovat hyvin edustettuina ja työpaikkaomavaraisuus on korkea. Työvoima liikkuu työpaikasta toiseen alojen välilläkin. Helsinkiläinen työttömyys onkin osin lyhytkestoista kitkatyöttömyyttä. Lisäksi Helsingin monipuoliset työmarkkinat houkuttavat myös muualta maasta kilpailukykyistä tuorein tiedoin ja taidoin varustettua työvoimaa työnhakuun. Vajaa kolmasosa helsinkiläisistä työttömistä on työttöminä alle kolme kuukautta, runsas kolmannes 3 12 kuukautta ja kolmannes yli vuoden. Pitkäaikaistyöttömistä 15 prosenttia on työttömänä yli kaksi vuotta. Keskimääräinen työttömyysaika Helsingissä venyy muuta maata pidemmäksi. Vuoden 2003 lopussa työttömyysjakso Helsingissä oli keskimäärin 53 viikkoa, kun työttömyysaika koko maassa oli keskimäärin 45 viikkoa. Lamanjälkeisestä voimakkaasta talouskasvusta ja runsaasta työpaikkatarjonnasta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä Helsingissä on selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen lamaa. Avoimille työmarkkinoille työllistymisen mahdollisuudet ovat parhaimmat työttömyyden alkuvaiheessa ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Tämän jälkeen työllistymisen todennäköisyys laskee ratkaisevasti työttömyyden keston kasvaessa. Yli puoli vuotta työttömänä olleista sijoittuu enemmän henkilöitä työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta kuin avoimille työmarkkinoille. Kun työttömyys on kestänyt kaksi vuotta tai enemmän työttömyys päättyy useimmiten muusta syystä kuin työllistymällä tai osallistumalla aktiivitoimenpiteisiin. Aktiivitoimenpiteitä ovat työvoimakoulutus, työllistämistuki työnantajalle, työllistämistuki työnhakijalle, työharjoittelu tai työelämävalmennus ja vuorotteluvapaa. Muu syy voi olla esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen.

11 11 Taulukko 1. Virrat työttömyydestä ulos Helsingin työvoimatoimiston alueella aikavälillä (n ja %-osuus ko. työttömyysjaksosta). Päättyneet työttömyysjaksot TYÖTTÖMYYDEN KESTO (kaikki alkaneet työttömyysjaksot ) yhteensä alle 3 kk 3 kk alle 6 kk 6 kk alle 12 kk 12 kk- alle 24 kk 24 kk ja yli n % n % n % n % n % Aktiivitoimenpiteisiin Avoimille työmarkkinoille Muista syistä Lähde: Työministeriö Nykyiset toimenpiteet Työttömyyden pitkittymisen ehkäisyssä on tärkeää tarjota työttömälle mahdollisimman pian sopivaa koulutusta, mikäli sopivaa työpaikkaa ei löydy. Helsingin työvoimatoimistossa toteutetaan Koulutuksella työammattiin -projekti vuotiaille, vailla ammatillista koulutusta oleville tai ammattia vaihtaville Helsingin työvoimatoimiston asiakkaille. Tavoitteena on rakentaa yksilöllinen koulutuspolku, jonka lopputuloksena työnhakijalla on ammatti ja paremmat mahdollisuudet työllistyä. Työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi kannustetaan myös ikääntyneitä työnhakijoita hakeutumaan ohjaavan/valmentavan koulutuksen pariin pohtimaan mahdollista uudelleen- tai täydennyskouluttautumista. Näin rakennetaan henkilökohtainen opiskelu- ja työllistymissuunnitelma, jota voidaan yhdessä työvoimatoimiston kanssa ryhtyä toteuttamaan. Tarvittaessa järjestetään erilaisia kuntoutustoimenpiteitä ja työkokeiluja. Ikääntyneiden työnhakijoiden työllistymistä edesautetaan muun muassa työvoimatoimiston työllistämistuella. Vajaakuntoisille järjestetään kuntoutusta sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Tarvittaessa myönnetään myös työolosuhteiden järjestelytukia silloin, kun työhönsijoittuminen tai työn säilyttäminen edellyttää työympäristössä muutoksia tai järjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi/vähentämiseksi. Helsingin kaupunki ja työvoimatoimisto solmivat vuosittain yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan muun muassa toimenpiteistä, joilla pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Näitä toimenpiteitä ovat tukityöllistäminen kunnallisella työllistämistuella ja uuden työvoiman koulutus kaupungin tarpeisiin oppisopimuksella ja työvoimakoulutuksen yhteishankinnalla. Koulutettavat ovat työttömiä tai työttömyysuhanalaisia. Työnhakuvalmennusta järjestetään kaupungille kunnallisella työllistämistuella työllistetyille. Tavoitteena on auttaa ja rohkaista osallistujia työn tai opiskelupaikan hakuun.

12 12 Helsingin kaupungin opetusviraston Nuorten työpajat tarjoavat työttömille nuorille työssä oppimalla mahdollisuutta parantaa elämänhallintaansa sekä saada valmiuksia koulutukseen ja työelämään. Nuorista pääosa on ilman toisen asteen koulutusta. Tavoitteena on saada toiminnan piiriin nuoria heti työttömyyden alkuvaiheessa. Helsingin kaupunki järjestää maahanmuuttajille kielikoulutusta, jonka tavoitteena on työllistymisen edistäminen tai opiskelun tukeminen. Kielen lisäksi kursseilla opitaan suomalaisen kulttuurin ja työelämän tuntemusta. Kielikoulusta työelämään -projektissa maahanmuuttajia rohkaistaan käyttämään suomen kieltä työelämässä tai koulutuksessa. Oppisopimuskoulutusta ja yhteishankintakoulutuksia työnantajan tarpeisiin (kaupunki, yritykset, työhallinto) jatketaan ja laajennetaan. Koulutuksen suunnittelun pohjana on entistäkin tarkempi työvoimatarpeiden ennakointi. Erityiset haasteet Työttömyyden pitkittymisen tunnistaminen Ajoissa puuttuminen koulutuksellisten puutteiden ja mahdollisten oppimisvaikeuksien havaitsemiseksi ja parantamiseksi Työnantajayhteyksien tiivistäminen ja edelleen kehittäminen Koulutustarpeiden uudelleen ennakointi välittömästi yt-neuvottelujen yhteydessä Uudet toimenpiteet Työvoimatoimiston työnhakukeskus tehostaa ja nopeuttaa palveluja omatoimisesti työtä hakeville Työvoimatoimistossa painopiste siirtyy asiakkuuden alkuvaiheeseen, jolloin asiakkaan työttömyyden pitkittymisen merkit tunnistetaan ajoissa Sosiaalitoimessa panostetaan siihen, että uusien toimeentulotukiasiakkaiden toimeentulotuentarve olisi mahdollisimman lyhytkestoista. Uudet työttömät toimeentulotukiasiakkaat ohjataan aktiivisesti työmarkkinoille ja työvoimatoimiston palvelujen piiriin sekä ehkäistään sosiaalityön keinoin asiakkaan työttömäksi sosiaalistumista. Toteutetaan kehittämishanke, jonka kohderyhmä ovat ei-akateemiset vuotiaat, joilla on edellytyksiä sijoittua työelämään koulutuksen ja työssä harjoittelun avulla erityisesti työvoimapula-aloille Toteutetaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävä projekti, jonka painopistealueina ovat tutkinnon rinnastamiseen johtava tai oman koulutuksen mukaiseen työhön pääsyä edistävä täydennyskoulutus Lisätään esimieskoulutusta maahanmuuttajille NYP yrityspalveluissa toteutetaan hanke, jonka tarkoituksena on osuuskuntatoiminnan kautta lisätä yrittäjyyttä ja vähentää erityskoulutettujen joutumista pitkäaikaistyöttömiksi Tavoiteltu tulos Oikea-aikaisilla ja yksilöllisillä toimenpiteillä estetään työttömyyden pitkittyminen

13 13 Työvoimapula-alat ja työttömät työnhakijat kohtaavat Työttömien maahanmuuttajien tutkinnot ja osaaminen vastaavat paremmin työelämän vaatimuksia Yrittäjyyden tukeminen ja uusien työpaikkojen aikaansaaminen Tarkasteltaessa helsinkiläistä yritystoimintaa voidaan todeta, että suurin osa Helsingissä toimivista yrityksistä ja uusista perustettavista yrityksistä on pk- tai mikroyrityksiä. Yrittäjien keski-ikä on Helsingissä korkeampi kuin muualla maassa ja yhä useamman yrityksen toiminta on vaarassa loppua ellei toiminnalle löydy jatkajaa. Samalla on huomattava, että yrittäjyyden toimintaympäristö muuttuu kansainvälisen kilpailun ja Euroopan Unionin laajentumisen myötä. Muutosten täsmällistä merkitystä on vaikea arvioida: esimerkiksi arviot Suomesta pois siirtyvistä työpaikoista ja Suomeen Baltian alueelta siirtyvästä työvoimasta vaihtelevat suuresti. Nykyiset toimenpiteet Pääkaupunkiseudulla on tarjolla monipuolisia yrityksille suunnattuja sekä julkisia että yksityisiä neuvonta- ja rahoituspalveluja. Uudenmaan TEkeskuksen yritysosasto antaa rahoitus-, asiantuntija- ja koulutuspalveluita. Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus vastaa TE-keskuksessa yrittäjyyden edistämisestä, alkavien ja nuorten yritysten palveluista ja yrityshautomoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Helsingin työvoimatoimisto järjestää yrittäjyyteen ohjaavia kursseja ja pyrkii starttirahan avulla turvaamaan työttömyydestä yrittäjäksi lähteneen henkilön toimeentulon toiminnan alkuvaiheessa. Urban II -yhteisöaloiteohjelma toteuttaa Itä-Helsingissä laajaa naisyrittäjyysverkostoa, joka tarjoaa koulutusta ja vertaistukea yrittäjyyteen. Uudenmaan liiton hallinnoimassa Womenet-hankkeessa edistettiin naisyrittäjien tietoteknisiä taitoja sähköisen liiketoiminnan kasvattamiseksi. Osallistuvien mikroyritysten liiketoiminta kehittyi hankkeen tuloksena ja mallin hyödyntämiselle on edelleen kysyntää. Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun yksiköt Itä-Helsingin yrityspiste ja NYP yrityspalvelut konsultoivat sekä jo toimintansa aloittaneita että uusia yrittäjiksi aikovia, minkä lisäksi Helsingin uusyrityspalvelut ry. antaa maksutonta neuvontaa yritystoiminnan aloittamista harkitseville. Neuvontatyöstä saadun kokemuksen mukaan tarvetta yritysneuvontaan on enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan. Pääkaupunkiseudulla on parhaillaan käynnissä Fokus- ja Osuma-hankkeet, joissa selvitetään yhdessä jo toimivien pienyritysten kanssa liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyviä koulutus- ja rekrytointitarpeita. Kauppakamari toteuttaa pk-yrityksille suunnattua Fokustäsmäkoulutushanketta, jonka tavoitteena on parantaa yritysten työntekijöiden

14 14 ammatillista osaamista ja yrityksen toimintaedellytyksiä koulutuksen avulla sekä opettaa yrityksille henkilöstön kouluttamisen malli. Projektin aikana on havaittu pk-yrityksille suunnattujen konkreettisten ja helposti käyttöön otettavien kehittämispalvelujen tarve. Suomen Yrittäjien Kehittämissäätiö (SYKE) hallinnoi Osuma-hanketta, joka on suunnattu eri toimialojen pk-yrityksille. Helsingin opetusviraston oppisopimuskeskus toteuttaa Osuma-projektia Helsingissä. Projekti on aktivoinut juuri niitä pk- ja mikroyrityksiä, jotka eivät muutoin lähtisi mukaan koulutus- ja kehittämistoimintaan. Näin on parannettu pk- ja mikroyritysten kilpailukykyä, joka vahvistaa työpaikkojen säilymistä ja uusien työntekijöiden palkkaamista. Osuma-projektin ohessa on toteutettu myös yrittäjien oppisopimuskoulutusta, joka on lisännyt yrittäjien koulutusmyönteisyyttä. Maahanmuuttajien osuus NYP yrityspalvelujen kursseilla ja hautomoissa on 30 prosenttia. Toiminnassa olevien yritysten kohdalla ilman yritysneuvontaa ja koulutusta on kuitenkin nähtävissä ongelmia, jotka johtuvat tiedon puutteista ja johtavat liiketoiminnan hankaloitumiseen, pahimmillaan lopettamiseen. Laki sosiaalisista yrityksistä astui voimaan vuoden 2004 alussa. Lain tarkoituksena on luoda yrityksiin työpaikkoja vajaakuntoisille ja pitkään työttöminä olleille. Yritys, jonka henkilökunnasta vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä, voi saada valtiolta tukea palkkamenoihin alentuneen tehokkuuden korvaukseksi. Erityiset haasteet Mikroyritysten mahdollisuudet hyödyntää yrityksille suunnattuja palveluita Yritysten toimintaympäristön muutokset mm. teknologiakehitys ja kansainvälinen kilpailu Euroopan Unionin laajentumisen vaikutukset yritystoimintaan, työpaikkojen siirtyminen uusiin jäsenmaihin ja työvoiman saatavuus Uudet toimenpiteet Perustetaan yrityspalvelujen tuottajien yhteistyöfoorumi, joka sovittaa yhteen paikallisia yritysneuvonnan toimenpiteitä ja tiedottaa niistä yrittäjille Helsingin elinkeinopalvelussa tuotetaan Internettiin yrityksille suunnattu neuvonta-, rahoitus- ja innovaatiopalveluja kokoava järjestelmä, jonka puitteissa asiakas voi muun muassa tehdä tietohakuja, lähettää tieto- tai soittopyyntöjä sekä esite- ja materiaalitilauksia Selvitetään käsityöläisyrittäjyyden työvoimatarve ja yritysten jatkuvuuden mahdollisuudet sukupolven vaihdosten yhteydessä Käynnistetään projekti maahanmuuttajataustaisille yrittäjille, jossa annetaan neuvontaa suomalaisesta yrityskirjanpidosta ja yritystoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä Tuetaan sosiaalisten yritysten syntymistä järjestämällä neuvontaa liiketoiminnassa ja rahoituksessa Käynnistetään projekti osuuskuntayrittäjyyden lisäämiseksi erikoiskoulutetuille työttömille

15 15 Tavoiteltu tulos Pk- ja mikroyritysten tiedonsaanti ja mahdollisuus hyödyntää saatua tietoa paranevat, mikä vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä Syntyy uutta yritystoimintaa Maahanmuuttajayrittäjien toimintaedellytykset paranevat Syntyy uusia työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille ja vajaakuntoisille Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen Helsingin runsaasta ja monipuolisesta työpaikkatarjonnasta huolimatta työttömyys maahanmuuttajien keskuudessa on suurempi kuin kantaväestöllä. Työttömien maahanmuuttajien taustat ja edellytykset kotoutumiselle vaihtelevat riippuen muun muassa maahanmuuton syistä. Puutteet suomenkielessä, koulutuksessa, tutkintojen vastaavuudessa, suomalaisen työkulttuurin tavoissa ja vähäiset työelämäverkostot heikentävät työllistymisen mahdollisuuksia. Osalla työttömistä maahanmuuttajista on hyvät mahdollisuudet työllistyä oikein kohdistetun koulutuksen ja valmennuksen avulla. Osalle työttömistä maahanmuuttajista on tarpeen järjestää pitkäkestoista ja suunnitelmallista työelämävalmennusta ja -koulutusta. Moninaisuuden hyödyntämättömyys työmarkkinoilla heikentää maahanmuuttajien rekrytointia. Nykyiset toimenpiteet Maahanmuuttajille järjestetään kielikoulutusta, ammatillista koulutusta, projekteja ja neuvontaa sekä TE-keskuksen, työvoimatoimiston, kaupungin, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden toimesta. Tässä Helsingin työllisyysohjelmassa vuosille uudet maahanmuuttajille kohdennetut toimenpiteet huomioidaan kunkin painopisteen kohdalla erikseen. Erityiset haasteet Koulutuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi (kieli-, kulttuuri-, tutkintojen muuntokoulutus) Maahanmuuttajien työuralla eteneminen esimerkiksi esimiestehtäviin Työyhteisöjen monimuotoisuuden edistäminen Uudet toimenpiteet Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen toteutetaan horisontaalisesti osana muiden tavoitteiden toteuttamista. Maahanmuuttajanäkökulma huomioidaan seuraavasti: Toteutetaan projekti maahanmuuttajataustaisille yrittäjille, jossa annetaan neuvontaa suomalaisesta yrityskirjanpidosta ja yritystoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä

16 16 Toteutetaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävä projekti, jonka painopistealueina ovat tutkinnon rinnastamiseen johtava tai oman koulutuksen mukaiseen työhön pääsyä edistävä täydennyskoulutus Lisätään esimieskoulutusta maahanmuuttajille Järjestetään koulutusta yrityksille, jotta valmius johtaa monikulttuurista ja monimuotoista työyhteisöä kasvaisi Tavoiteltu tulos Maahanmuuttajayrittäjien toimintaedellytykset paranevat Maahanmuuttajien koulutus ja osaaminen vastaa paremmin työelämän vaatimuksia Työyhteisöjen monikulttuurisuus ja monimuotoisuus hyödynnetään työelämässä Työllisyysasioiden toimijoiden osaamisen ja muutosvalmiuden tukeminen Työllisyyden kehitykseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työllisyyttä edistetään monilla tahoilla, jotka toimivat toisistaan erillään. On välttämätöntä tehdä yhteistyötä työvoimapolitiikan, kohdennettujen työllistämistoimien, elinkeino-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan leikkauspinnoissa. Kysymys on paikallisesta verkostoitumisesta, kumppanuudesta, yhteisten tavoitteiden luomisesta ja yhteisistä toimenpiteistä. Työllisyyden toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen vaatii toimijoilta yhteistä tiedon käsittelyä ja analysointia. Helsingin työllisyysohjelman arvioinnilla tuetaan ohjelman toimeenpanoa. Sekä toimintaympäristön muutosten seurannassa että työllisyysohjelman arvioinnissa on mukana Helsingin kaupungin tietokeskus. Toimenpiteet Perustetaan kuusi poikkihallinnollista työryhmää toteuttamaan työllisyysohjelman toimenpiteitä Tuotetaan paikallisen työllisyysohjelman toteuttamista edistäviä koulutuksia Arvioidaan työllisyysohjelman toimintaympäristön muutoksia ja työllisyysohjelman toimeenpanoa Parannetaan tiedonsaantia eri toimijoiden kesken Tavoiteltu tulos Voimavarojen lisääntyminen yhteistyön kautta Toimenpiteiden vaikuttavuuden lisääntyminen

17 17 Liitteet Liite 1 Paikallisen työllisyysohjelman laatimistyöhön osallistuneet henkilöt ja tahot Työllisyysasioiden neuvottelukunta Työllistämistoimikunnan puheenjohtaja Arno Stam varapuheenjohtaja Pauli Leppä-aho jäsenet: Sirkka-Liisa Vehviläinen Saara Ruokonen Jukka Lindeman Hermann Alatalo Helena Lauttanen Sallamaari Muhonen Helsingin työvoimatoimisto, toimistonjohtaja Rebecka Svedlin Uudenmaan TE-keskus, työvoimaosaston osastopäällikkö Pekka Hakala Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Helsingin opetustoimi, johtaja Rauno Jarnila Helsingin sosiaalivirasto, toimitusjohtaja Aulikki Kananoja Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus, johtaja Arto Antman ja Helsingin kaupungin vs. kaupunginsihteeri Leena Mickwitz Helsingin kauppakamari, hallituksen puheenjohtaja Leena Martiskainen ja asiamies Mika Eskola Helsingin Yrittäjät ry., asianajaja Ilpo Moisala STTK toimihenkilöjärjestö, tasa-arvokonsultti Outi Taavela SAK, johtaja Matti Tukiainen Akava Uusimaa- Nyland, yritysneuvoja Timo Mäkilä sihteeri, projektipäällikkö Eila Ahlroth Työllisyysohjelman valmistelutyöryhmä Eila Ahlroth, pj. projektipäällikkö Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Mika Eskola, projektipäällikkö Helsingin kauppakamari Mustafa Gürler, tuottaja Helsingin kaupunki kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Eija Hanni, kehittämispäällikkö Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Marko Karvinen, projektipäällikkö Helsingin kaupungin tietokeskus Juha Kesänen, erityissuunnittelija Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Merja Koski, erityissuunnittelija Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Ilpo Laitinen, osastopäällikkö Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Minna Maarttola, suunnittelija Helsingin elinkeinopalvelu Tarja Malmivirta, hallintopäällikkö Helsingin kaupungin opetusvirasto Jussi Merikallio, erityispalvelujohtaja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Leena Mickwitz, vs. kaupunginsihteeri Helsingin kaupunki Leena Pellilä, erityissuunnittelija Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Minna Salorinne, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus Eija Tuutti, työvoimaneuvoja/työvoimasuunnittelija Helsingin työvoimatoimisto

18 18 Liite 2 Toimintaympäristön kuvaus Väestö ja työvoiman tarjonta Helsingissä Helsinki ja Helsingin seutu ovat nauttineet väestön ja talouden vilkkaasta kasvusta viime vuosiin saakka. Työikäisten ja työllisten määrä kasvoi Helsingissä viime vuosikymmenellä 12 prosenttia. Vuonna 2003 Helsingin työllisyysaste, eli työllisten osuus vuotiaasta väestöstä oli 72,8 prosenttia. Helsinki saa työvoimaa myös kuntarajojen yli. Vuoden 2000 lopulla Helsingissä kävi töissä lähes ulkopaikkakuntalaista, mikä oli 40 prosenttia kaupungin koko työpaikkamäärästä. Kuvio 1. Työllisyysaste prosentteina (15 64-vuotiaasta väestöstä) Helsingissä, Helsingin seudulla ja koko maassa Helsinki Helsingin seutu Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Väestöennuste vuoteen 2011 Vuonna 2002 väestönkasvu taittui ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen Helsingissä. Helsingin väestön ennustetaan kasvavan maltillisesti vuoteen 2011 mennessä. Trendi väestöennusteessa osoittaa, että alle kouluikäisten lasten sekä peruskouluikäisten määrä vähenee ja nuorten vuotiaiden määrä lisääntyy hieman. Työikäisten vuotiaan väestön määrän ennustetaan kasvavan runsaalla hengellä osuuden koko väestöstä pysytellessä ennallaan. Eläkeikäisten määrä lisääntyy vuoteen 2011 ennusteen mukaan noin hengellä eli 16 prosentilla vuodesta Maahanmuuttajien määrä kasvaa Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Helsingissä viimeisen 10 vuoden aikana tasaisesti. Vuodenvaiheessa 2002/03 Helsingissä asui vakituisesti lähes ulkomaan kansalaista, joista työikäisiä vuotiaita oli 77 prosenttia. Suurimmat ulkomaalaisten kansallisuusryhmät ovat venäläiset (19 %), virolaiset (15 %) ja somalilaiset (8%). Ulkomaan kansalaisten lisäksi Helsingissä asuu runsas ulkomailla syntynyttä Suomen kansalaista.

19 19 Työikäisen väestön koulutustaso Työikäisen väestön koulutustaso on Helsingissä muuta maata korkeampi, toisaalta vain perusasteen suorittaneita on myös runsaasti. Vuonna 2000 työllisistä korkea-asteen koulutettuja oli 42 prosenttia ja vain perusasteen suorittaneita 21 prosenttia. Työttömien kohdalla tilanne oli päinvastainen. Kilpailu koulutuspaikoista on Helsingissä kovaa. Monipuolisista koulutusmahdollisuuksista huolimatta helsinkiläisnuoret jäävät ilman koulutuspaikkaa muuta maata useammin ja aloittavat opintonsa keskimäärin pari vuotta myöhemmin. Työvoiman kysyntä Työpaikkamäärän kasvu taittunut Vuonna 1994 alkanut työpaikkamäärän kasvu jatkui 1990-luvun lopun voimakkaana ja vuosituhannen vaihteessa yllettiin ennätyskorkeaan työpaikkamäärän tasoon. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan oli Helsingissä ennakkotietojen mukaan vuoden 2001 lopulla työpaikkaa, mikä oli lähes 9000 enemmän kuin ennen lamaa vuonna Helsingissä tarvittiin seitsemän kasvun vuotta kolmen lamavuoden aikana menetettyjen työpaikkojen uudelleen luomiseen. Kuvio 2. Työpaikkamäärän muutos prosenteissa edellisestä vuodesta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja ennakkotieto Helsinki Espoo Vantaa Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuuden (työpaikkamäärän suhde alueella asuvan työllisen työvoiman määrään) lasku Helsingissä pysähtyi vuoteen Tällöin luku oli 132,5. Vuonna 1990 luku oli 137,7. Nopeasta työpaikkamäärän kasvusta huolimatta työpaikkaomavaraisuus ei ole juuri muuttunut johtuen siitä, että työllisten määrä on viime vuodet kasvanut samaa vauhtia työpaikkamäärän kasvun kanssa. Vuoden 2001 lopulla työpaikkaomavaraisuusaste oli 133.

20 20 Työttömyyden rakenne Helsingissä Helsingin työttömyyden aleneminen saavutti koko maan kanssa suhteellisesti saman tason vasta vuonna 2000, vaikka työpaikkojen määrä on kehittynyt huomattavasti muuta maata nopeammin viime vuosikymmenen loppupuolella. Vuonna 2003 Helsingin työttömyysaste oli työministeriön mukaan 9,0 prosenttia ja työttömien työnhakijoiden määrä oli keskimäärin henkeä kuukaudessa. Työttömien määrä kääntyi uudelleen nousuun vuoden 2001 lopussa. Kuvio 3. Työttömien lukumäärä Helsingissä 2001/I-2003/II / I 2001/ II 2001/ 2001/ 2002 III IV / I 2002 / II 2002 / III 2002 / IV 2003 / I 2003 / II Lähde:työministeriö työnvälitystilasto Helsingin työttömyyden haasteita ovat pitkäaikaistyöttömien, heikosti koulutettujen, ikääntyneiden sekä ulkomaalaisten suuri osuus kokonaistyöttömyydestä. Taulukko. Osuus % kaikista työttömistä vuoden 2003 alussa Helsinki Muu Suomi Pitkäaikaistyöttömät 30,9 24,1 Alle 25-vuotiaat 8,5 12,7 Yli 50-vuotiaat 31,5 34,5 Vain perusasteen suorittaneet 41,6 37,8 Ulkomaalaiset 11,7 3,5 Lähde: Tilastokeskus ja työministeriön työnvälitystilasto Verrattaessa vuoden 2003 tilannetta edellisen vuoden keskiarvoihin ammattiryhmittäin työttömien määrä on lisääntynyt erityisesti teknisellä, luonnontieteellisellä ja yhteiskunnallisella alalla sekä kaupallisissa ja hallintosekä toimistotöissä. Myös terveydenhuolto- ja sosiaalityössä työttömien määrä kasvoi. Ulkomaalaisten työttömyys on Helsingissä yleisempää kuin muualla Suomessa, kuten myös heidän osuutensa väestöstä. Vuonna 2003 Helsingissä oli kuukausittain keskimäärin ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa, mikä oli vajaat 4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhä useampi Suomeen asumaan tuleva ulkomaalainen tulee kuitenkin suoraan työhön.

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa. Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa Kehittämispäällikkö Sirpa Lehto 04.10.2012 Sanallista palautetta virkailijoilta; kun kaikki ei menekään ihan nappiin Kivijärveläinen asiakas asioi henkilökohtaisesti

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013 Helsingin kaupunki SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2013 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE toimiston) linjaukset johdetaan

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi

Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Tulevaisuus ja nuoret - haasteista mahdollisuuksiksi Maarit Fränti 6/7/2013 Todella karmea nuorten työttömyysluku (Uusi Suomi 23.5.2013) Työttömyys on edelleen pahentunut Suomessa. Erityisesti on räjähtänyt

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot