HELSINGIN TYÖLLISYYSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN TYÖLLISYYSOHJELMA"

Transkriptio

1 HELSINGIN TYÖLLISYYSOHJELMA

2 2 Sisällysluettelo: JOHDANTO...3 EUROOPAN UNIONIN TYÖLLISYYSSTRATEGIA...4 KANSALLINEN TYÖLLISYYDEN POLITIIKKAOHJELMA...4 HELSINGIN TYÖLLISYYSOHJELMA RAKENNETYÖTTÖMYYDEN PURKAMINEN...5 Nykyiset toimenpiteet...6 Erityiset haasteet...7 Uudet toimenpiteet...7 Tavoiteltu tulos...7 AMMATTITAITOISEN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TURVAAMINEN...8 Nykyiset toimenpiteet...8 Erityiset haasteet...9 Uudet toimenpiteet...9 Tavoiteltu tulos TYÖTTÖMYYDEN PITKITTYMISEN EHKÄISY...10 Nykyiset toimenpiteet Erityiset haasteet Uudet toimenpiteet Tavoiteltu tulos YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN JA UUSIEN TYÖPAIKKOJEN AIKAANSAAMINEN...13 Nykyiset toimenpiteet Erityiset haasteet Uudet toimenpiteet Tavoiteltu tulos MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN...15 Nykyiset toimenpiteet Erityiset haasteet Uudet toimenpiteet TYÖLLISYYSASIOIDEN TOIMIJOIDEN OSAAMISEN JA MUUTOSVALMIUDEN TUKEMINEN...16 Toimenpiteet Tavoiteltu tulos LIITTEET...17 Liite 1 Paikallisen työllisyysohjelman laatimistyöhön osallistuneet henkilöt ja tahot Liite 2 Toimintaympäristön kuvaus Liite 3 Arvio Euroopan työllisyysstrategian painopisteistä paikallisesti Liite 4 Työllisyysohjelmaan liittyviä paikallisia strategioita... 24

3 3 Johdanto Työllisyyden ja työttömyyden haasteisiin vastaaminen edellyttää Helsingin toimijoiden yhteistyötä tavoitteiden asettamisessa ja voimavarojen suuntaamisessa. Alueella oleva tieto, osaaminen ja voimavarat on hyödynnettävä tehokkaasti. Työllisyysaste parani Helsingissä voimakkaasti 1990-luvun alun laman jälkeen, mutta kääntyi vuonna 2002 taas laskuun ollen 72,8 prosenttia vuonna Työllisyyteen vaikuttavat monet toimintaympäristön muutokset, jotka ovat vaikeasti ennakoitavia ja nopeatahtisia. Rakennetyöttömyys elää sitkeänä, toisaalta työvoimapulan pelätään muodostuvan ongelmaksi tulevaisuudessa. Helsingin kaupunginhallitus asetti vuonna 1996 työllistämistoimikunnan tehostamaan kaupungin sisäistä yhteistyötä ja kaupungin ja työhallinnon yhteisiä tavoitteita työttömyyden alentamiseksi. Helsingin työvoimatoimiston ja kaupungin kesken alettiin sopia yhteisistä toimenpiteistä vuosittain ja toimikunta hyväksyi samana vuonna työllistämisohjelman, jota toteutettiin. Kaupunginhallitus asetti helmikuussa 2003 uutena elimenä työllisyysasioiden neuvottelukunnan, jonka työskentelyyn työllistämistoimikunnan lisäksi osallistuvat Helsingin yrittäjät ry:n, Helsingin kauppakamarin, SAK:n, STTK ry:n ja Akava Uusimaan edustajat (liite 1). Neuvottelukunta toimii valtiovallan, kunnan, yrittäjien ja työntekijäjärjestöjen paikallisena yhteistyöfoorumina. Yhteistyön kautta syntyy uutta osaamista, uusia työkaluja ja valmiutta ennakoida paremmin alueen haasteita ja edistää He lsingin työllisyyttä. Neuvottelukunnan johdolla on valmistettu uusi työllisyysohjelma vuosille Työllisyysohjelman visiona on, että Helsingin työllisyysaste on paikallisten toimijoiden yhteistyön tuloksena olennaisesti nykyistä korkeampi. Ohjelman toimeenpanon koordinoinnista, arvioinnista ja raportoinnista vastaa Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus. Ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi perustetaan paikallisten toimijoiden edustajista koostuvat kuusi työryhmää. Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain. Neuvottelukunnan päätöksistä ja toimenpideohjelmasta tiedotetaan neuvottelukunnan Internet-sivuilla. Helsingin työllisyysohjelmassa vuosille esitellään aluksi Euroopan Unionin ja kansallisen tason työllisyysohjelmat, joissa määritetään suuntaviivat työllisyyden edistämiselle. Seuraavaksi esitellään Helsingin työllisyysohjelman kuusi tavoitetta, jotka sisältävät nykytilan kuvauksen, erityiset haasteet, uudet toimenpiteet ja tavoitellun tuloksen. Ohjelman liiteosiossa on syventävää tietoa muun muassa Helsingin toimintaympäristöstä työllisyyden näkökulmasta ja arvio Euroopan Unionin työllisyysstrategian painopisteiden merkityksestä paikallisesti.

4 4 Euroopan Unionin työllisyysstrategia Euroopan Unionin komission vuonna 2003 hyväksymät suositukset työllisyyden edistämiseksi ovat voimassa vuoteen Suosituksien läpikäyvät tavoitteet ovat vuoteen 2010 mennessä seuraavat: täystyöllisyyden saavuttaminen työn laadun ja tehokkuuden parantaminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen Unionin työllisyysstrategian väliarvioinnissa todetaan, että strategian toimeenpano edellyttää hallinnoinnin ja koordinaation parantamista. Valtioita kehotetaan tukemaan paikallisia ja seudullisia toimijoita suositusten kehittämisessä ja täytäntöönpanossa paikallisten kumppanuuksien, tiedottamisen ja konsultoinnin kautta. Unioni pyrkii vaikuttamaan tavoitteidensa toteutumiseen mm. rahoittamalla rakennerahastojen kautta uusia käytäntöjä luovia projekteja. Unionin työllisyysstrategian toteutusta ohjaa kymmenen painopistettä. Painopisteiden toteutumiseen voidaan vaikuttaa myös paikallisin keinoin. Painopisteiden paikallista merkitystä on arvioitu liitteessä 3. Kansallinen työllisyyden politiikkaohjelma Suomi tukee EU:n yhteisiä työllisyystavoitteita, jotka ovat 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2010 mennessä, korkea työelämän laatu ja työn tuottavuus sekä sosiaalinen osallisuus. Hallituksen hyväksymän työllisyysohjelman painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Hallituksen ohjelma toteutetaan neljänä osahankkeena, jotka sisältävät useita konkreettisia toimenpiteitä. Uudenmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Helsingin työvoimatoimiston työvoimapolitiikan alueelliset linjaukset lähivuosille keskittyvät seuraaville painopistealueille: - Avoimille markkinoille suuntautuvan palvelun tehostaminen - Aktivointiasteen kohottaminen tarjoamalla aktiivitoimenpiteitä niille asiakkaille, joiden työttömyys on vaarassa pitkittyä - Rakenteellisen työttömyyden alentaminen yhteistyössä kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa

5 5 Helsingin työllisyysohjelma Työllisyysasioiden neuvottelukunta on määrittänyt kuusi tavoitetta työllisyyden edistämiseksi Helsingissä: rakennetyöttömyyden purkaminen ammatillisen työvoiman saannin turvaaminen työttömyyden pitkittymisen ehkäisy yrittäjyyden tukeminen ja uusien työpaikkojen aikaansaaminen maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen työllisyysasioiden toimijoiden osaamisen ja muutosvalmiuden tukeminen Rakennetyöttömyyden purkaminen Rakenteellisen työttömyyden kannalta Helsingin haasteita ovat pitkäaikaistyöttömien suuri määrä, heikosti koulutettujen ja ikääntyneiden suuri osuus kokonaistyöttömyydestä, korkeasti koulutettujen työttömien suuri määrä ja se, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan ominaisuudet eivät vastaa toisiaan. Helsingissä on nähtävissä ilmiöitä ns. suurkaupunkityöttömyydestä. On vaarana, että köyhyys, työttömyys sekä päihde-, mielenterveys- ja asumisongelmat kasautuvat ylisukupolviseksi ellei syrjäytymiskierrettä katkaista. Vuoden 2003 joulukuussa Helsingissä oli yli yli vuoden työttömänä ollutta, mikä oli vajaan prosentin edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Pitkäaikaistyöttömien osuus kokonaistyöttömyydestä on viime vuosina pysytellyt 30 prosentin tuntumassa huolimatta lisääntyneestä panostuksesta työllistämistoimenpiteisiin. Pitkäaikaistyöttömistä 15 prosenttia oli työttömänä yli 2 vuotta. Ikääntyneiden osuus on korkea. Helsinkiläisistä pitkäaikaistyöttömistä yli puolet on yli 50-vuotiaita ja runsas neljännes kuuluu ikäryhmään vuotiaat. Pitkäaikaistyöttömillä on usein alhainen koulutustaso, mutta myös korkeasti koulutettujen työttömien määrä on lisääntynyt. Pitkäaikainen työttömyys ja työstä syrjäytyminen johtavat usein vakaviin taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Elokuussa 2003 sai yli helsinkiläistä kotitaloutta toimeentulotukea. Toimeentulotukea saaneista asiakkaista oli vuonna 2002 työttömänä 53 prosenttia. Työttömyysturvaa saavien osuus toimeentulotuen saajista nousi viime vuosikymmenen alkupuolella nopeasti ja on vakiintunut noin 40 prosenttiin. Helsingille on tyypillistä, että suuri osa työttömistä ei saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Helsingissä elää pelkän toimeentulotuen varassa lähes työtöntä. Toimeentulotuen tarpeen kesto on jatkuvasti pidentynyt. Keskimääräinen toimeentulotuen kesto on nyt 6,4 kuukautta. Tulottomien toimeentulotuen

6 6 saajien osuus on noussut noin 10 prosentista (1994) lähes 30 prosenttiin (2002). Nykyiset toimenpiteet Kansallisesti rakenteellisen työttömyyden purkamista edistetään aktiivisella työvoima- ja sosiaalipolitiikalla. Keskeinen väline on laki kuntouttavasta työtoiminnasta, joka tuli voimaan Se on suunnattu pitkään työttömänä olleille työmarkkinatuen saajille sekä/tai työttömyyden perustella pitkään toimeentulotukea saaville työttömille, joille laaditaan yhteistyössä aktivointisuunnitelma. Laissa kiinnitetään erityistä huomiota alle 25-vuotiaisiin, joille aktivointihaastattelu tulee laatia jo lyhyen työttömyyden jälkeen. Alle 25- vuotiaille aktivointisuunnitelmaan kirjattu kuntouttava työtoiminta on pakollista, mutta yli 25-vuotiaille vapaaehtoista. Helsingissä kuntouttavan työtoimintalain piiriin arvioidaan kuuluvan noin työtöntä (poikkileikkaustieto ). Aktivointisuunnitelmia on laadittu noin 6 000, joista osa on uusintasuunnitelmia. Viimesijaiseksi toimenpiteeksi tarkoitetun kuntouttavan työtoiminnan oli vuoden 2003 loppuun mennessä aloittanut noin 400 henkilöä. Lain mukainen kuntouttava ja muu työtoiminta on järjestetty sosiaaliviraston työtoimistossa ja Uusix-verstailla. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty tietyille erityisryhmille, muun muassa mielenterveyskuntoutujille, yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Haastateltujen työttömien joukossa on paljon työttömiä, joiden ammatillinen osaaminen ja/tai työ- ja toimintakunto ei vastaa työelämän vaatimuksia. Myös nuorilla työttömillä esiintyy työ- ja toimintakyvyn vajausta, joka vaatii monipuolisia kuntoutus- ja työllistämistoimenpiteitä. Helsingin työvoimatoimisto ja Helsingin kaupunki panostavat yhteistyössä huumekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien integroimiseen takaisin normaaliin työelämään. Motivoituneita, kuntoutukseen sitoutuneita henkilöitä on työllistetty tukitoimin Helsingin kaupungille. Tukityöllistämiseen on liitetty tarvittaessa yksilön voimavaroja lisääviä ns. elämänhallintakursseja, ammatillisia lyhytkursseja ja maahanmuuttajataustaisille suomen kielen opetusta. Kaupunki on toteuttanut vuosina Työllistyvä Helsinki - hankekokonaisuuden, jossa on kehitetty tehokkaita toimintatapoja rakennetyöttömyyden purkamiseksi. Alueellisesti kasautuvaan työttömyyteen puututaan myös Urban II -yhteisöaloiteohjelman alueellisilla hankkeilla. Näissä hankkeissa asiakkaiden työllistymisen esteitä puretaan muun muassa sosiaalityön keinoin. Sosiaalitoimessa on panostettu työttömien toimeentulotukiasiakkaiden aktivoimiseen ja sosiaalityön keskeisenä tavoitteena on asiakkaan työllistymisedellytysten parantaminen. Hankekokonaisuuden toimintatapoja ja verkostoja hyödynnetään sosiaalityössä. Maahanmuuttajia on ollut mukana kaikissa hankkeissa, mutta

7 7 myös maahanmuuttajien erityisongelmia tunnistavia työllistämishankkeita on toteutettu. Eläkeselvitysprojekti käynnistyi vuonna Vuoden 2003 loppuun mennessä eläkeselvitykseen oli ohjattu ilmeisen työkyvytöntä asiakasta, joista 417 ohjattiin työvoimatoimistosta. Yli 70 prosenttia eläkepäätöksistä on ollut myönteisiä. Eläkeselvitysprojektin toiminta on vakiinnutettu omana yksikkönään sosiaaliviraston työtoimistoon. Helsingin työvoimatoimisto on yhteistyössä Helsingin kaupungin ja KELAn kanssa toteuttanut yhteispalvelukokeilun vuosina Yhteispalvelupisteitä oli Helsingissä yhteensä neljä Hakaniemen, Kaarelan, Tapulin ja Vuosaaren yhteispalvelupiste. Näissä kokeiltiin poikkihallinnollista yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelussa. Erityiset haasteet Työttömien nuorten työmarkkinavalmiuksien parantaminen Matalan kynnyksen ja siirtymätyöpaikkojen kehittäminen Työpaikkojen valmiuksien edistäminen vastaanottaa pitkään työttömänä olleita Kokonaisvaltaisen työotteen saaminen pitkään työttömänä olleille: kuntoutus, koulutus, työelämä ja/tai eläkeselvitykseen ohjaaminen Uudet toimenpiteet Helsingissä aloittaa työvoiman palvelukeskus vuoden 2004 alussa. Se on työhallinnon ja kaupungin yhteisesti hallinnoima ja johtama. Palvelukeskuksen työtä ohjaa kokonaisvaltainen sektorirajat ylittävä työote. Sillä on kolme alueellista asiakaspalvelupistettä, jotka palvelevat rakenne- ja pitkäaikaistyöttömiä sekä erityisesti nuoria, jotka kuuluvat aktivointiehdon piiriin. Palvelukeskus tarjoaa asiakkaille muun muassa työvoimapoliittista koulutusta, tukityöllistämistä, työkokeiluja, terveystarkastuksia, eläkeselvityksiä, kuntouttavaa työtoimintaa, aktivointisuunnitelmia, työvalmennuksia sekä sosiaalityötä. Käynnistetään projekti, jolla tehostetaan nuorten työllistymis- ja koulutuspalveluita sekä toimijoiden yhteistyötä. Panostetaan entistä tehokkaammin tukikeinoin vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen hyödyntäen sosiaalisia yrityksiä. Tavoiteltu tulos Työllistymisedellytykset paranevat Toimeentulotukiriippuvuus vähenee Työttömyysturvalta siirrytään ansiotuloihin

8 8 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen Uuden työvoiman tarve syntyy työvoiman kysynnän muutoksista sekä työelämästä poistuvan työvoiman korvaamisesta. Ammattirakenteiden muuttuessa Helsingissä korkeakoulutusta edellyttävien työpaikkojen osuus lisääntyy. Toisaalta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tarvitaan uutta ammattitaitoista työvoimaa käytännön ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Kaikille aloille toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ei ole riittävästi hakijoita ja tutkinnon suorittaneita valmistuu liian vähän. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on yritysten näkökulmasta kehittymisen pahimpia esteitä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on haaste Helsingin työmarkkinoille. Lisäksi korkeat elinkustannukset hankaloittavat matalapalkkaalojen työntekijöiden asettumista Helsinkiin. Työvoimatoimistossa on avoimia työpaikkoja eniten palvelu- ja kaupallisilla sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialoilla. Vastaavasti taas työnhakijoita on eniten teollisilla, hallinto- ja toimisto- sekä teknisillä aloilla. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen vaatii tietoa työelämän tarpeista sekä pitkältä että lyhyeltä aikaväliltä. Helsingin kaupungin opetusvirasto ja tietokeskus ovat selvittäneet määrällisiä ja laadullisia koulutustarpeita Selvityksen mukaan koulutustarpeet uudelle työvoimalle jakaantuvat seuraavasti: 45 prosentissa työpaikoista edellytetään ammatillista peruskoulutusta, 30 prosentissa ammattikorkeakoulutasoista koulutusta ja 25 prosentissa vaaditaan yliopistotasoista koulutusta. Ammattilohkoittain tarkasteltuna työvoiman kokonaistarpeen ennakoidaan olevan vuoteen 2015 mennessä suurin talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyössä, palvelu- ja hoitotyössä sekä tuotannon ja liikenteen johtoja asiantuntijatyössä. Sen sijaan toimistotyön ammatit näyttävät menettävän työpaikkaosuuksia. Nykyiset toimenpiteet Helsingissä toisen asteen ammatillista koulutusta järjestää sekä Helsingin kaupungin opetusvirasto että 18 muuta koulutuksen järjestäjää. Koulutusta annetaan myös oppisopimusmuotoisena. Työhallinto järjestää työssä oleville ja työttömille työvoimapoliittista aikuiskoulutusta (jäljempänä työvoimakoulutus). Työvoimakoulutus on osin tutkintotavoitteista ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta. Koulutustarjonta painottuu aloille, joilla työvoimapula on suurin. Työvoimakoulutusta suunnataan erityisesti palvelutyöhön, kaupalliseen työhön sekä terveydenhuolto- ja sosiaalityöhön. Tarjontaa on myös muille aloille, joissa on ennakoitavissa ammattitaitoisen työvoiman tarvetta lähivuosina alan työvoiman eläköitymisen myötä. Työvoimaan kohdistuvat kasvavat

9 9 osaamisvaatimukset on huomioitu koulutushankkeissa. Myös koulutettavien soveltuvuus tulevaan ammattiin on noussut entistä tärkeämmäksi kriteeriksi. Työvoimakoulutuksia järjestetään myös korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintojen loppuunsaattamiseksi. Esimerkkeinä mainittakoon kesken jääneet insinööriopinnot, matemaattis-luonnontieteelliset ja valtiotieteelliset yliopistoopinnot sekä tradenomi- ja restonomi-opinnot. Osa työvoimakoulutuksesta on räätälöity yhden tai useamman yrityksen työvoimatarpeisiin. Yritys työllistää koulutuksen hyväksyttävästi suorittaneet, soveltuvat henkilöt palvelukseensa. Helsingin työvoimatoimiston ja Helsingin kaupungin yhteishankintana järjestetään koulutusta kaupungin työvoimatarpeeseen. Osa perustutkinnosta suoritetaan työvoimakoulutuksen aikana, jonka jälkeen opiskelu jatkuu aina perustutkintoon saakka oppisopimuksella kaupungin palveluksessa. Helsingin työvoimatoimisto järjestää lisäksi koulutusta toiminta-alueen akuutteihin, nopealla aikavälillä toteutettaviin koulutustarpeisiin pääsääntöisesti yrityskohtaisesti räätälöityinä yhteishankintoina. Maahanmuuttajille tarjotaan suomen kielen koulutusta, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään ohjaavaa sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja ammatillista koulutusta. Muutoin maahanmuuttajat ovat työvoimatoimiston normaalin palvelutarjonnan piirissä. Työyhteisöjen monimuotoisuuden lisäämiseksi on muun muassa Helsingin kaupungilla koulutus- ja kehittämiskeskus järjestänyt monikulttuurisen työyhteisön johtaminen ja kehittäminen -koulutusta. Kaupunki on ollut mukana Helsingin yliopiston toteuttamassa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä -projektissa. Työnantajat, jotka luovat monimuotoisuutta tukevan työilmapiirin, jossa ei syrjitä sukupuolen, iän, kulttuurin, uskonnon tai seksuaalisen suuntautuneisuuden mukaan, pystyvät hyödyntämään olemassa olevaa osaamista ja saamaan työvoimaa, kun kilpailu työntekijöistä kiristyy. Erityiset haasteet Ammatillisen koulutuksen samoin kuin työvoimapulasta kärsivien alojen vetovoiman lisääminen Yhteishankintakoulutuksen kehittäminen joustavammaksi ja työnantajaystävällisemmäksi etenkin pk- ja mikroyrityksien tarpeisiin. Työelämän monimuotoisuuden tukeminen Opetustoimen ja elinkeinoelämän yhteistyön syventäminen Koulutusorganisaatioiden toiminnan monipuolistaminen Näyttötutkintojen lisääminen Uudet toimenpiteet Työvoimatoimiston työnhakukeskus tehostaa avoimille työmarkkinoille suuntautuvia palveluja ja muun muassa kaupungilla ulkoisessa haussa olevat työpaikat siirtyvät sähköisesti reaaliajassa työvoimatoimistoon haettaviksi

10 10 Yhteishankintakoulutus-mallin kehittäminen ja sen markkinointi mikro- ja pk-yrityksille Valtionhallintoon vaikuttaminen aikuiskoulutuksen aloituspaikkojen määrän lisäämiseksi ja suuntaamiseksi niille aloille, joilla työvoiman tarve on suurin Toteutetaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävä projekti, jonka painopistealueina ovat tutkinnon rinnastamiseen johtava tai oman koulutuksen mukaiseen työhön pääsyä edistävä täydennyskoulutus Tavoiteltu tulos Yhteishankintamahdollisuuden käytön tehostaminen sekä yksittäisen yrityksen että useamman yrityksen yhteisiin tarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen suorittaneiden määrän kasvu Maahanmuuttajien lisääntynyt osallistuminen työelämään Työvoiman tarpeen ja koulutuksen vastaavuuden parantaminen Helsingin työllisyysasioiden toimijoilla yhteinen näkemys koulutustarpeista Työttömyyden pitkittymisen ehkäisy Helsingissä eri toimialat ovat hyvin edustettuina ja työpaikkaomavaraisuus on korkea. Työvoima liikkuu työpaikasta toiseen alojen välilläkin. Helsinkiläinen työttömyys onkin osin lyhytkestoista kitkatyöttömyyttä. Lisäksi Helsingin monipuoliset työmarkkinat houkuttavat myös muualta maasta kilpailukykyistä tuorein tiedoin ja taidoin varustettua työvoimaa työnhakuun. Vajaa kolmasosa helsinkiläisistä työttömistä on työttöminä alle kolme kuukautta, runsas kolmannes 3 12 kuukautta ja kolmannes yli vuoden. Pitkäaikaistyöttömistä 15 prosenttia on työttömänä yli kaksi vuotta. Keskimääräinen työttömyysaika Helsingissä venyy muuta maata pidemmäksi. Vuoden 2003 lopussa työttömyysjakso Helsingissä oli keskimäärin 53 viikkoa, kun työttömyysaika koko maassa oli keskimäärin 45 viikkoa. Lamanjälkeisestä voimakkaasta talouskasvusta ja runsaasta työpaikkatarjonnasta huolimatta pitkäaikaistyöttömien määrä Helsingissä on selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen lamaa. Avoimille työmarkkinoille työllistymisen mahdollisuudet ovat parhaimmat työttömyyden alkuvaiheessa ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Tämän jälkeen työllistymisen todennäköisyys laskee ratkaisevasti työttömyyden keston kasvaessa. Yli puoli vuotta työttömänä olleista sijoittuu enemmän henkilöitä työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta kuin avoimille työmarkkinoille. Kun työttömyys on kestänyt kaksi vuotta tai enemmän työttömyys päättyy useimmiten muusta syystä kuin työllistymällä tai osallistumalla aktiivitoimenpiteisiin. Aktiivitoimenpiteitä ovat työvoimakoulutus, työllistämistuki työnantajalle, työllistämistuki työnhakijalle, työharjoittelu tai työelämävalmennus ja vuorotteluvapaa. Muu syy voi olla esimerkiksi eläkkeelle siirtyminen.

11 11 Taulukko 1. Virrat työttömyydestä ulos Helsingin työvoimatoimiston alueella aikavälillä (n ja %-osuus ko. työttömyysjaksosta). Päättyneet työttömyysjaksot TYÖTTÖMYYDEN KESTO (kaikki alkaneet työttömyysjaksot ) yhteensä alle 3 kk 3 kk alle 6 kk 6 kk alle 12 kk 12 kk- alle 24 kk 24 kk ja yli n % n % n % n % n % Aktiivitoimenpiteisiin Avoimille työmarkkinoille Muista syistä Lähde: Työministeriö Nykyiset toimenpiteet Työttömyyden pitkittymisen ehkäisyssä on tärkeää tarjota työttömälle mahdollisimman pian sopivaa koulutusta, mikäli sopivaa työpaikkaa ei löydy. Helsingin työvoimatoimistossa toteutetaan Koulutuksella työammattiin -projekti vuotiaille, vailla ammatillista koulutusta oleville tai ammattia vaihtaville Helsingin työvoimatoimiston asiakkaille. Tavoitteena on rakentaa yksilöllinen koulutuspolku, jonka lopputuloksena työnhakijalla on ammatti ja paremmat mahdollisuudet työllistyä. Työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi kannustetaan myös ikääntyneitä työnhakijoita hakeutumaan ohjaavan/valmentavan koulutuksen pariin pohtimaan mahdollista uudelleen- tai täydennyskouluttautumista. Näin rakennetaan henkilökohtainen opiskelu- ja työllistymissuunnitelma, jota voidaan yhdessä työvoimatoimiston kanssa ryhtyä toteuttamaan. Tarvittaessa järjestetään erilaisia kuntoutustoimenpiteitä ja työkokeiluja. Ikääntyneiden työnhakijoiden työllistymistä edesautetaan muun muassa työvoimatoimiston työllistämistuella. Vajaakuntoisille järjestetään kuntoutusta sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Tarvittaessa myönnetään myös työolosuhteiden järjestelytukia silloin, kun työhönsijoittuminen tai työn säilyttäminen edellyttää työympäristössä muutoksia tai järjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi/vähentämiseksi. Helsingin kaupunki ja työvoimatoimisto solmivat vuosittain yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan muun muassa toimenpiteistä, joilla pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Näitä toimenpiteitä ovat tukityöllistäminen kunnallisella työllistämistuella ja uuden työvoiman koulutus kaupungin tarpeisiin oppisopimuksella ja työvoimakoulutuksen yhteishankinnalla. Koulutettavat ovat työttömiä tai työttömyysuhanalaisia. Työnhakuvalmennusta järjestetään kaupungille kunnallisella työllistämistuella työllistetyille. Tavoitteena on auttaa ja rohkaista osallistujia työn tai opiskelupaikan hakuun.

12 12 Helsingin kaupungin opetusviraston Nuorten työpajat tarjoavat työttömille nuorille työssä oppimalla mahdollisuutta parantaa elämänhallintaansa sekä saada valmiuksia koulutukseen ja työelämään. Nuorista pääosa on ilman toisen asteen koulutusta. Tavoitteena on saada toiminnan piiriin nuoria heti työttömyyden alkuvaiheessa. Helsingin kaupunki järjestää maahanmuuttajille kielikoulutusta, jonka tavoitteena on työllistymisen edistäminen tai opiskelun tukeminen. Kielen lisäksi kursseilla opitaan suomalaisen kulttuurin ja työelämän tuntemusta. Kielikoulusta työelämään -projektissa maahanmuuttajia rohkaistaan käyttämään suomen kieltä työelämässä tai koulutuksessa. Oppisopimuskoulutusta ja yhteishankintakoulutuksia työnantajan tarpeisiin (kaupunki, yritykset, työhallinto) jatketaan ja laajennetaan. Koulutuksen suunnittelun pohjana on entistäkin tarkempi työvoimatarpeiden ennakointi. Erityiset haasteet Työttömyyden pitkittymisen tunnistaminen Ajoissa puuttuminen koulutuksellisten puutteiden ja mahdollisten oppimisvaikeuksien havaitsemiseksi ja parantamiseksi Työnantajayhteyksien tiivistäminen ja edelleen kehittäminen Koulutustarpeiden uudelleen ennakointi välittömästi yt-neuvottelujen yhteydessä Uudet toimenpiteet Työvoimatoimiston työnhakukeskus tehostaa ja nopeuttaa palveluja omatoimisesti työtä hakeville Työvoimatoimistossa painopiste siirtyy asiakkuuden alkuvaiheeseen, jolloin asiakkaan työttömyyden pitkittymisen merkit tunnistetaan ajoissa Sosiaalitoimessa panostetaan siihen, että uusien toimeentulotukiasiakkaiden toimeentulotuentarve olisi mahdollisimman lyhytkestoista. Uudet työttömät toimeentulotukiasiakkaat ohjataan aktiivisesti työmarkkinoille ja työvoimatoimiston palvelujen piiriin sekä ehkäistään sosiaalityön keinoin asiakkaan työttömäksi sosiaalistumista. Toteutetaan kehittämishanke, jonka kohderyhmä ovat ei-akateemiset vuotiaat, joilla on edellytyksiä sijoittua työelämään koulutuksen ja työssä harjoittelun avulla erityisesti työvoimapula-aloille Toteutetaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävä projekti, jonka painopistealueina ovat tutkinnon rinnastamiseen johtava tai oman koulutuksen mukaiseen työhön pääsyä edistävä täydennyskoulutus Lisätään esimieskoulutusta maahanmuuttajille NYP yrityspalveluissa toteutetaan hanke, jonka tarkoituksena on osuuskuntatoiminnan kautta lisätä yrittäjyyttä ja vähentää erityskoulutettujen joutumista pitkäaikaistyöttömiksi Tavoiteltu tulos Oikea-aikaisilla ja yksilöllisillä toimenpiteillä estetään työttömyyden pitkittyminen

13 13 Työvoimapula-alat ja työttömät työnhakijat kohtaavat Työttömien maahanmuuttajien tutkinnot ja osaaminen vastaavat paremmin työelämän vaatimuksia Yrittäjyyden tukeminen ja uusien työpaikkojen aikaansaaminen Tarkasteltaessa helsinkiläistä yritystoimintaa voidaan todeta, että suurin osa Helsingissä toimivista yrityksistä ja uusista perustettavista yrityksistä on pk- tai mikroyrityksiä. Yrittäjien keski-ikä on Helsingissä korkeampi kuin muualla maassa ja yhä useamman yrityksen toiminta on vaarassa loppua ellei toiminnalle löydy jatkajaa. Samalla on huomattava, että yrittäjyyden toimintaympäristö muuttuu kansainvälisen kilpailun ja Euroopan Unionin laajentumisen myötä. Muutosten täsmällistä merkitystä on vaikea arvioida: esimerkiksi arviot Suomesta pois siirtyvistä työpaikoista ja Suomeen Baltian alueelta siirtyvästä työvoimasta vaihtelevat suuresti. Nykyiset toimenpiteet Pääkaupunkiseudulla on tarjolla monipuolisia yrityksille suunnattuja sekä julkisia että yksityisiä neuvonta- ja rahoituspalveluja. Uudenmaan TEkeskuksen yritysosasto antaa rahoitus-, asiantuntija- ja koulutuspalveluita. Yrittämisestä työtä hankekokonaisuus vastaa TE-keskuksessa yrittäjyyden edistämisestä, alkavien ja nuorten yritysten palveluista ja yrityshautomoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Helsingin työvoimatoimisto järjestää yrittäjyyteen ohjaavia kursseja ja pyrkii starttirahan avulla turvaamaan työttömyydestä yrittäjäksi lähteneen henkilön toimeentulon toiminnan alkuvaiheessa. Urban II -yhteisöaloiteohjelma toteuttaa Itä-Helsingissä laajaa naisyrittäjyysverkostoa, joka tarjoaa koulutusta ja vertaistukea yrittäjyyteen. Uudenmaan liiton hallinnoimassa Womenet-hankkeessa edistettiin naisyrittäjien tietoteknisiä taitoja sähköisen liiketoiminnan kasvattamiseksi. Osallistuvien mikroyritysten liiketoiminta kehittyi hankkeen tuloksena ja mallin hyödyntämiselle on edelleen kysyntää. Helsingin kaupungin elinkeinopalvelun yksiköt Itä-Helsingin yrityspiste ja NYP yrityspalvelut konsultoivat sekä jo toimintansa aloittaneita että uusia yrittäjiksi aikovia, minkä lisäksi Helsingin uusyrityspalvelut ry. antaa maksutonta neuvontaa yritystoiminnan aloittamista harkitseville. Neuvontatyöstä saadun kokemuksen mukaan tarvetta yritysneuvontaan on enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan. Pääkaupunkiseudulla on parhaillaan käynnissä Fokus- ja Osuma-hankkeet, joissa selvitetään yhdessä jo toimivien pienyritysten kanssa liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyviä koulutus- ja rekrytointitarpeita. Kauppakamari toteuttaa pk-yrityksille suunnattua Fokustäsmäkoulutushanketta, jonka tavoitteena on parantaa yritysten työntekijöiden

14 14 ammatillista osaamista ja yrityksen toimintaedellytyksiä koulutuksen avulla sekä opettaa yrityksille henkilöstön kouluttamisen malli. Projektin aikana on havaittu pk-yrityksille suunnattujen konkreettisten ja helposti käyttöön otettavien kehittämispalvelujen tarve. Suomen Yrittäjien Kehittämissäätiö (SYKE) hallinnoi Osuma-hanketta, joka on suunnattu eri toimialojen pk-yrityksille. Helsingin opetusviraston oppisopimuskeskus toteuttaa Osuma-projektia Helsingissä. Projekti on aktivoinut juuri niitä pk- ja mikroyrityksiä, jotka eivät muutoin lähtisi mukaan koulutus- ja kehittämistoimintaan. Näin on parannettu pk- ja mikroyritysten kilpailukykyä, joka vahvistaa työpaikkojen säilymistä ja uusien työntekijöiden palkkaamista. Osuma-projektin ohessa on toteutettu myös yrittäjien oppisopimuskoulutusta, joka on lisännyt yrittäjien koulutusmyönteisyyttä. Maahanmuuttajien osuus NYP yrityspalvelujen kursseilla ja hautomoissa on 30 prosenttia. Toiminnassa olevien yritysten kohdalla ilman yritysneuvontaa ja koulutusta on kuitenkin nähtävissä ongelmia, jotka johtuvat tiedon puutteista ja johtavat liiketoiminnan hankaloitumiseen, pahimmillaan lopettamiseen. Laki sosiaalisista yrityksistä astui voimaan vuoden 2004 alussa. Lain tarkoituksena on luoda yrityksiin työpaikkoja vajaakuntoisille ja pitkään työttöminä olleille. Yritys, jonka henkilökunnasta vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä, voi saada valtiolta tukea palkkamenoihin alentuneen tehokkuuden korvaukseksi. Erityiset haasteet Mikroyritysten mahdollisuudet hyödyntää yrityksille suunnattuja palveluita Yritysten toimintaympäristön muutokset mm. teknologiakehitys ja kansainvälinen kilpailu Euroopan Unionin laajentumisen vaikutukset yritystoimintaan, työpaikkojen siirtyminen uusiin jäsenmaihin ja työvoiman saatavuus Uudet toimenpiteet Perustetaan yrityspalvelujen tuottajien yhteistyöfoorumi, joka sovittaa yhteen paikallisia yritysneuvonnan toimenpiteitä ja tiedottaa niistä yrittäjille Helsingin elinkeinopalvelussa tuotetaan Internettiin yrityksille suunnattu neuvonta-, rahoitus- ja innovaatiopalveluja kokoava järjestelmä, jonka puitteissa asiakas voi muun muassa tehdä tietohakuja, lähettää tieto- tai soittopyyntöjä sekä esite- ja materiaalitilauksia Selvitetään käsityöläisyrittäjyyden työvoimatarve ja yritysten jatkuvuuden mahdollisuudet sukupolven vaihdosten yhteydessä Käynnistetään projekti maahanmuuttajataustaisille yrittäjille, jossa annetaan neuvontaa suomalaisesta yrityskirjanpidosta ja yritystoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä Tuetaan sosiaalisten yritysten syntymistä järjestämällä neuvontaa liiketoiminnassa ja rahoituksessa Käynnistetään projekti osuuskuntayrittäjyyden lisäämiseksi erikoiskoulutetuille työttömille

15 15 Tavoiteltu tulos Pk- ja mikroyritysten tiedonsaanti ja mahdollisuus hyödyntää saatua tietoa paranevat, mikä vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä Syntyy uutta yritystoimintaa Maahanmuuttajayrittäjien toimintaedellytykset paranevat Syntyy uusia työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille ja vajaakuntoisille Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen Helsingin runsaasta ja monipuolisesta työpaikkatarjonnasta huolimatta työttömyys maahanmuuttajien keskuudessa on suurempi kuin kantaväestöllä. Työttömien maahanmuuttajien taustat ja edellytykset kotoutumiselle vaihtelevat riippuen muun muassa maahanmuuton syistä. Puutteet suomenkielessä, koulutuksessa, tutkintojen vastaavuudessa, suomalaisen työkulttuurin tavoissa ja vähäiset työelämäverkostot heikentävät työllistymisen mahdollisuuksia. Osalla työttömistä maahanmuuttajista on hyvät mahdollisuudet työllistyä oikein kohdistetun koulutuksen ja valmennuksen avulla. Osalle työttömistä maahanmuuttajista on tarpeen järjestää pitkäkestoista ja suunnitelmallista työelämävalmennusta ja -koulutusta. Moninaisuuden hyödyntämättömyys työmarkkinoilla heikentää maahanmuuttajien rekrytointia. Nykyiset toimenpiteet Maahanmuuttajille järjestetään kielikoulutusta, ammatillista koulutusta, projekteja ja neuvontaa sekä TE-keskuksen, työvoimatoimiston, kaupungin, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden toimesta. Tässä Helsingin työllisyysohjelmassa vuosille uudet maahanmuuttajille kohdennetut toimenpiteet huomioidaan kunkin painopisteen kohdalla erikseen. Erityiset haasteet Koulutuksen kehittäminen työelämälähtöiseksi (kieli-, kulttuuri-, tutkintojen muuntokoulutus) Maahanmuuttajien työuralla eteneminen esimerkiksi esimiestehtäviin Työyhteisöjen monimuotoisuuden edistäminen Uudet toimenpiteet Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen toteutetaan horisontaalisesti osana muiden tavoitteiden toteuttamista. Maahanmuuttajanäkökulma huomioidaan seuraavasti: Toteutetaan projekti maahanmuuttajataustaisille yrittäjille, jossa annetaan neuvontaa suomalaisesta yrityskirjanpidosta ja yritystoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä

16 16 Toteutetaan korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä edistävä projekti, jonka painopistealueina ovat tutkinnon rinnastamiseen johtava tai oman koulutuksen mukaiseen työhön pääsyä edistävä täydennyskoulutus Lisätään esimieskoulutusta maahanmuuttajille Järjestetään koulutusta yrityksille, jotta valmius johtaa monikulttuurista ja monimuotoista työyhteisöä kasvaisi Tavoiteltu tulos Maahanmuuttajayrittäjien toimintaedellytykset paranevat Maahanmuuttajien koulutus ja osaaminen vastaa paremmin työelämän vaatimuksia Työyhteisöjen monikulttuurisuus ja monimuotoisuus hyödynnetään työelämässä Työllisyysasioiden toimijoiden osaamisen ja muutosvalmiuden tukeminen Työllisyyden kehitykseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Työllisyyttä edistetään monilla tahoilla, jotka toimivat toisistaan erillään. On välttämätöntä tehdä yhteistyötä työvoimapolitiikan, kohdennettujen työllistämistoimien, elinkeino-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan leikkauspinnoissa. Kysymys on paikallisesta verkostoitumisesta, kumppanuudesta, yhteisten tavoitteiden luomisesta ja yhteisistä toimenpiteistä. Työllisyyden toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen vaatii toimijoilta yhteistä tiedon käsittelyä ja analysointia. Helsingin työllisyysohjelman arvioinnilla tuetaan ohjelman toimeenpanoa. Sekä toimintaympäristön muutosten seurannassa että työllisyysohjelman arvioinnissa on mukana Helsingin kaupungin tietokeskus. Toimenpiteet Perustetaan kuusi poikkihallinnollista työryhmää toteuttamaan työllisyysohjelman toimenpiteitä Tuotetaan paikallisen työllisyysohjelman toteuttamista edistäviä koulutuksia Arvioidaan työllisyysohjelman toimintaympäristön muutoksia ja työllisyysohjelman toimeenpanoa Parannetaan tiedonsaantia eri toimijoiden kesken Tavoiteltu tulos Voimavarojen lisääntyminen yhteistyön kautta Toimenpiteiden vaikuttavuuden lisääntyminen

17 17 Liitteet Liite 1 Paikallisen työllisyysohjelman laatimistyöhön osallistuneet henkilöt ja tahot Työllisyysasioiden neuvottelukunta Työllistämistoimikunnan puheenjohtaja Arno Stam varapuheenjohtaja Pauli Leppä-aho jäsenet: Sirkka-Liisa Vehviläinen Saara Ruokonen Jukka Lindeman Hermann Alatalo Helena Lauttanen Sallamaari Muhonen Helsingin työvoimatoimisto, toimistonjohtaja Rebecka Svedlin Uudenmaan TE-keskus, työvoimaosaston osastopäällikkö Pekka Hakala Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Helsingin opetustoimi, johtaja Rauno Jarnila Helsingin sosiaalivirasto, toimitusjohtaja Aulikki Kananoja Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus, johtaja Arto Antman ja Helsingin kaupungin vs. kaupunginsihteeri Leena Mickwitz Helsingin kauppakamari, hallituksen puheenjohtaja Leena Martiskainen ja asiamies Mika Eskola Helsingin Yrittäjät ry., asianajaja Ilpo Moisala STTK toimihenkilöjärjestö, tasa-arvokonsultti Outi Taavela SAK, johtaja Matti Tukiainen Akava Uusimaa- Nyland, yritysneuvoja Timo Mäkilä sihteeri, projektipäällikkö Eila Ahlroth Työllisyysohjelman valmistelutyöryhmä Eila Ahlroth, pj. projektipäällikkö Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Mika Eskola, projektipäällikkö Helsingin kauppakamari Mustafa Gürler, tuottaja Helsingin kaupunki kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Eija Hanni, kehittämispäällikkö Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Marko Karvinen, projektipäällikkö Helsingin kaupungin tietokeskus Juha Kesänen, erityissuunnittelija Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Merja Koski, erityissuunnittelija Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus Ilpo Laitinen, osastopäällikkö Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Minna Maarttola, suunnittelija Helsingin elinkeinopalvelu Tarja Malmivirta, hallintopäällikkö Helsingin kaupungin opetusvirasto Jussi Merikallio, erityispalvelujohtaja Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Leena Mickwitz, vs. kaupunginsihteeri Helsingin kaupunki Leena Pellilä, erityissuunnittelija Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Minna Salorinne, tutkija Helsingin kaupungin tietokeskus Eija Tuutti, työvoimaneuvoja/työvoimasuunnittelija Helsingin työvoimatoimisto

18 18 Liite 2 Toimintaympäristön kuvaus Väestö ja työvoiman tarjonta Helsingissä Helsinki ja Helsingin seutu ovat nauttineet väestön ja talouden vilkkaasta kasvusta viime vuosiin saakka. Työikäisten ja työllisten määrä kasvoi Helsingissä viime vuosikymmenellä 12 prosenttia. Vuonna 2003 Helsingin työllisyysaste, eli työllisten osuus vuotiaasta väestöstä oli 72,8 prosenttia. Helsinki saa työvoimaa myös kuntarajojen yli. Vuoden 2000 lopulla Helsingissä kävi töissä lähes ulkopaikkakuntalaista, mikä oli 40 prosenttia kaupungin koko työpaikkamäärästä. Kuvio 1. Työllisyysaste prosentteina (15 64-vuotiaasta väestöstä) Helsingissä, Helsingin seudulla ja koko maassa Helsinki Helsingin seutu Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Väestöennuste vuoteen 2011 Vuonna 2002 väestönkasvu taittui ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen Helsingissä. Helsingin väestön ennustetaan kasvavan maltillisesti vuoteen 2011 mennessä. Trendi väestöennusteessa osoittaa, että alle kouluikäisten lasten sekä peruskouluikäisten määrä vähenee ja nuorten vuotiaiden määrä lisääntyy hieman. Työikäisten vuotiaan väestön määrän ennustetaan kasvavan runsaalla hengellä osuuden koko väestöstä pysytellessä ennallaan. Eläkeikäisten määrä lisääntyy vuoteen 2011 ennusteen mukaan noin hengellä eli 16 prosentilla vuodesta Maahanmuuttajien määrä kasvaa Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Helsingissä viimeisen 10 vuoden aikana tasaisesti. Vuodenvaiheessa 2002/03 Helsingissä asui vakituisesti lähes ulkomaan kansalaista, joista työikäisiä vuotiaita oli 77 prosenttia. Suurimmat ulkomaalaisten kansallisuusryhmät ovat venäläiset (19 %), virolaiset (15 %) ja somalilaiset (8%). Ulkomaan kansalaisten lisäksi Helsingissä asuu runsas ulkomailla syntynyttä Suomen kansalaista.

19 19 Työikäisen väestön koulutustaso Työikäisen väestön koulutustaso on Helsingissä muuta maata korkeampi, toisaalta vain perusasteen suorittaneita on myös runsaasti. Vuonna 2000 työllisistä korkea-asteen koulutettuja oli 42 prosenttia ja vain perusasteen suorittaneita 21 prosenttia. Työttömien kohdalla tilanne oli päinvastainen. Kilpailu koulutuspaikoista on Helsingissä kovaa. Monipuolisista koulutusmahdollisuuksista huolimatta helsinkiläisnuoret jäävät ilman koulutuspaikkaa muuta maata useammin ja aloittavat opintonsa keskimäärin pari vuotta myöhemmin. Työvoiman kysyntä Työpaikkamäärän kasvu taittunut Vuonna 1994 alkanut työpaikkamäärän kasvu jatkui 1990-luvun lopun voimakkaana ja vuosituhannen vaihteessa yllettiin ennätyskorkeaan työpaikkamäärän tasoon. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan oli Helsingissä ennakkotietojen mukaan vuoden 2001 lopulla työpaikkaa, mikä oli lähes 9000 enemmän kuin ennen lamaa vuonna Helsingissä tarvittiin seitsemän kasvun vuotta kolmen lamavuoden aikana menetettyjen työpaikkojen uudelleen luomiseen. Kuvio 2. Työpaikkamäärän muutos prosenteissa edellisestä vuodesta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja ennakkotieto Helsinki Espoo Vantaa Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuuden (työpaikkamäärän suhde alueella asuvan työllisen työvoiman määrään) lasku Helsingissä pysähtyi vuoteen Tällöin luku oli 132,5. Vuonna 1990 luku oli 137,7. Nopeasta työpaikkamäärän kasvusta huolimatta työpaikkaomavaraisuus ei ole juuri muuttunut johtuen siitä, että työllisten määrä on viime vuodet kasvanut samaa vauhtia työpaikkamäärän kasvun kanssa. Vuoden 2001 lopulla työpaikkaomavaraisuusaste oli 133.

20 20 Työttömyyden rakenne Helsingissä Helsingin työttömyyden aleneminen saavutti koko maan kanssa suhteellisesti saman tason vasta vuonna 2000, vaikka työpaikkojen määrä on kehittynyt huomattavasti muuta maata nopeammin viime vuosikymmenen loppupuolella. Vuonna 2003 Helsingin työttömyysaste oli työministeriön mukaan 9,0 prosenttia ja työttömien työnhakijoiden määrä oli keskimäärin henkeä kuukaudessa. Työttömien määrä kääntyi uudelleen nousuun vuoden 2001 lopussa. Kuvio 3. Työttömien lukumäärä Helsingissä 2001/I-2003/II / I 2001/ II 2001/ 2001/ 2002 III IV / I 2002 / II 2002 / III 2002 / IV 2003 / I 2003 / II Lähde:työministeriö työnvälitystilasto Helsingin työttömyyden haasteita ovat pitkäaikaistyöttömien, heikosti koulutettujen, ikääntyneiden sekä ulkomaalaisten suuri osuus kokonaistyöttömyydestä. Taulukko. Osuus % kaikista työttömistä vuoden 2003 alussa Helsinki Muu Suomi Pitkäaikaistyöttömät 30,9 24,1 Alle 25-vuotiaat 8,5 12,7 Yli 50-vuotiaat 31,5 34,5 Vain perusasteen suorittaneet 41,6 37,8 Ulkomaalaiset 11,7 3,5 Lähde: Tilastokeskus ja työministeriön työnvälitystilasto Verrattaessa vuoden 2003 tilannetta edellisen vuoden keskiarvoihin ammattiryhmittäin työttömien määrä on lisääntynyt erityisesti teknisellä, luonnontieteellisellä ja yhteiskunnallisella alalla sekä kaupallisissa ja hallintosekä toimistotöissä. Myös terveydenhuolto- ja sosiaalityössä työttömien määrä kasvoi. Ulkomaalaisten työttömyys on Helsingissä yleisempää kuin muualla Suomessa, kuten myös heidän osuutensa väestöstä. Vuonna 2003 Helsingissä oli kuukausittain keskimäärin ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa, mikä oli vajaat 4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhä useampi Suomeen asumaan tuleva ulkomaalainen tulee kuitenkin suoraan työhön.

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Joulukuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 21.8. klo 9.00 Työttömyys pysytteli likipitäen vuoden takaisella tasolla Työttömyysjaksot pitkittyvät työttömyyseläkeputki on

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan)

Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Nuoret työttömät ja nuorisotakuun toteutuminen Pohjois-Karjalassa (tiedot työnhakijan asuinkunnan mukaan) Syyskuu 2015 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot