Vuokralla asuvien nuorten asumismenot Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuokralla asuvien nuorten asumismenot Suomessa 1990 2002"

Transkriptio

1 Vuokralla asuvien nuorten asumismenot Suomessa Alueellinen vertailu ARI NISKA HENRIK LÖNNQVIST Johdanto Nykyisin asumismenot vaihtelevat Suomessa alueittain merkittävästi. Vuosien osalta Antti Siikanen, Markku Säylä ja Markku Tahvanainen (1999) ovat todenneet, että työttömyys ja tulotason lasku sekä vuokratason nousu lama n jälkeen kasvattivat erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien vuokralaisten asumismenoja. Vastikään Teemu Lyytikäinen ja Henrik Lönnqvist ovat osoittaneet pääkaupunki- ja vuokramarkkinavetoisen asumismenojen kasvun jatkuneen myös laman jälkeen. Asumismenojen jälkeinen tulotaso laski vuosina eniten, 1 prosenttia, pääkaupunkiseudulla vuokralla asuvilla kotitalouksilla (Lönnqvist & Lyytikäi nen 25, 27). Nuorten osalta asumismenojen alueellisia muutoksia ei ole aiemmin selvitetty. Kysymystä nuorten asumismenojen alueellisista eroista voidaan pitää kuitenkin monella tapaa kiinnostavana. Ensinnäkin, jos asumismenojen alueelliset erot ovat kasvaneet, on luultavaa, että ilmiö korostuu nuorilla. Noin 7 prosenttia kotitalouksista, joiden pääasiallinen ansaitsija on alle 3-vuotias, asuu vuokralla, ja pääkaupunkiseudulla osuus on vieläkin suurempi. Nuoret ovat myös asuntomarkkinoiden aktiivisin ikäryhmä. He itsenäistyvät, pariutuvat ja eroavat, hankkivat lapsia, aloittavat uusia työsuhteita ja siten myös vaihtavat asuntoa useammin kuin muut (Niska 1996). Nuor ten vuokrasuhteista suurin osa on tästä syystä suhteellisen uusia ja vuok rat sen takia keskimääräistä korkeampia, ts. lähempänä ajankohdan markkinavuokria. Toisaalta kysymys nuorten asumismenojen alueellisista eroista liittyy asumismenorasituksen eriarvoisuuteen sekä työ voiman saatavuuteen ja on asuntopoliittisesti haastava. Työvoimapoliittisesti on järkevää huolehtia nuoren, sekä pitkälle että vähemmän koulutetun, työvoiman saatavuudesta siellä, missä työvoiman tarve on suuri. Tämä edellyt tää usein mm. kohtuuhintaista ja riittä vän laadukasta asuntotarjontaa. Asumismenorasituksen alueelliset erot asettavat puolestaan oman lisähaasteen asuntopolitiikalle. Tulisiko asumismenojen alueellisia eroja pyrkiä tasaamaan ja mihin asumisen taloudellista rasittavuutta kuvaavaan mittariin tämä politiikka tulisi perustaa? Asumismenojen korkea tulo-osuus kun ei vielä sinänsä kerro kotitalouden taloudellisesta asemasta kaikkea, esimerkiksi suuremmat tulot voivat kompensoida korkeita asumisen tulo-osuuksia. Oma roolinsa tässä vertailussa on myös asumisen taloudellisilla tukijärjestelmillä. Tässä artikkelissa selvitetään vuokralla asuvien nuorten asumismenojen muutoksia eri alueilla vuosina Aineistona käytetään Tilastokes kuksen keräämää tulonjakoaineistoa. Se sisältää tulojen lisäksi tie toja mm. ammatista, työmarkkina-asemasta ja asunnosta. Tarkastelu tapahtuu kotitaloustasolla ja nuorista puhuttaessa tarkoitetaan siis kotitaloutta, jonka pääasiallinen ansaitsija on alle 31-vuotias. Tarkastelussa nuoret on edelleen jaettu alle 25-vuotiaisiin ja 25 3-vuotiaisiin. Alueellinen vertailu perustuu tilastolliseen kuntaryhmitykseen (Kunnat, 1 Kaikki tässä artikkelissa esiintyvät Tilastokeskuksen tulonjakoaineistoon liittyvät laskelmat on tehty Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Kiitämme Teemu Lyytikäistä laskelmien teosta. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 421 sivut kopio.indd :56:32

2 24), jonka neliportainen luokitus on supistettu kolmeen: pääkaupunkiseutu, kaupunkimaiset kunnat (kaupunkimaiset taaja mat) ja pienet kunnat (taajaan asutut kun nat ja maaseutumaiset kunnat). Vuokra-asuntojen tarkempi luokittelu on ollut käytettävissä vuodesta 1993 alkaen. Vuosittain kerätyn tulonjakoaineiston avulla saadaan ensi kertaa konkreettisia lukuja nuorten asumismenojen viimeaikaisista muutoksista eri alueilla. Miten nuorten asumismenot ja asumismenojen alueelliset erot ovat reilun kym me nen viime vuoden aikana muuttuneet? Ja toi saalta myös, miten alle ja yli 3-vuotiaiden asumismenojen välinen suhde on eri alueilla muuttunut? Vaikka tulonjakoaineiston alkuperäinen otoskoko onkin noin 1 kotitaloutta ja tutkimuksessa mukana olleiden nuorten lukumäärän vaihteluväli oli vuosittain , tulosten keskihajonta ja siten myös estimaattien luottamusväli kasvoivat otoksen pienuuden takia joissain kohden suureksi. Näin kävi esimerkiksi kovan rahan vuokra-asunnoissa asuvien nuorten osuuksia vertailtaessa. Asumismenojen eli varsinaisen kiinnostuksen kohteen tarkastelussa tämä ongelma ei ollut merkittävä. Havain tojen vähäisyydestä johtuen muutoksia kuvaavat käyrät kuitenkin sahaavat joskus huomatta vas tikin pilkotussa aineistossa eri havaintovuosien välillä. Tämän takia on parempi seurata yleisiä muutostrendejä kuin yksittäisiä vuosi keskiarvoja. Jaksolla tapahtui monia vuokra-asuntojen kysyntään ja tarjontaan vaikuttaneita muutoksia. Kysyntätekijöistä talouden lama 199-luvun alkupuolella ja siihen liittynyt suurtyöttömyys olivat merkittävimmät. Nuorten työttömyys nousi Suomessa nopeasti EU-maiden kakkoseksi, heti Espanjan jälkeen. Laman pahimmassa vaiheessa alle 25-vuotiaita oli työttömänä lähes satatuhatta, heidän työttömyysasteensa oli 34 prosenttia ja osuus työttömistä yli 2 pro senttia. Huippuvuo sista heidän määränsä putosi kuitenkin vuosituhannen vaihteeseen mennessä alle puoleen ja osuus työttömis tä noin 1 prosenttiin (Työttömät, 25). Pääkaupunkiseudulla nuorten osuus työttömistä oli koko tarkastelujakson matalampi ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla (Jyväskylä, Tampere, Turku ja Oulu) korkeampi kuin koko Suomessa. Pääkaupunkiseudun nuorten työttömyys myös laski ripeämmin kuin muualla maassa mutta kääntyi vuoden 2 jälkeen lievään nousuun, kun se muualla laski tai pysytteli ennallaan. Nuorten työllisyystilanteen paranemisen rinnalla ovat 199-luvun puolivälistä lähtien yleistyneet nuorten työsuhteiden muuttuminen osa- ja/ tai määräaikai siksi sekä opiskelun pidentyminen (Nätti 1999; Järvinen & Vanttaja 25). Tarjontatekijöistä merkittävimmät muutokset liittyvät vuokrasääntelyn purkuun 2. Vuokrasääntelyn purkaminen lisäsi yksityisten vuokra-asuntojen tarjontaa 3 mutta käänsi myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat selvään nousuun, jota on jatkunut aivan viime vuosiin saakka. Sen jälkeen kun vuokrista on voinut sopia vapaammin ilman valtioneuvoston asettamia taso- ja korostusyleisohjeita, vuokrat ovat nousseet nopeim min kovan kysynnän alueilla 4. Markkinamekanismin voimistuva vaikutus näkyy siten oletettavasti asumismenojen kasvuna erityisesti pääkaupunkiseudun nuorilla. Tutkimme siis, ovatko nuorten vuokralaisten asumismenojen alueelliset erot kasvaneet samalla, kun asumismenojen alueelliset erot ovat koko väestöllä pääkaupunkivetoisesti kasvaneet mutta nuorisotyöttömyys on pääkaupunkivetoisesti laskenut. Ensik si tarkaste lemme nuorten vuokralla asumisen yleisyyttä erityyppisissä vuokra-asunnois sa. Sen jäl keen ku vaam me nuorten vuokratason ja asumismenojen muutoksia eri alueilla sekä suhteessa yli 3-vuotiaiden mak sa miin vuokriin. Asumismenoihin on tässä artikkelissa sisällytetty vain vuokramenot, koska muita samankaltaisia toistuvia menoeriä ei ollut saatavilla tutkittavan ajanjakson alkuvuosilta. Asumistuet on vähennetty sekä tulo- että menopuolelta. Tarkastelemme näin ollen vuokralla asuvien nettoasumismenoja ja niiden osuutta asumistukea edeltävistä tuloista. Asumismenoja koskevan tarkastelun jälkeen vertaamme nuorten käytettävissä ole vien tulojen kehitystä eri alueilla. Lopuksi tarkastelem- 2 Helmikuussa 1992 tuli voimaan uusi huoneenvuokralaki, joka koski uusia vuokrasopimuksia. Toukokuussa 1995 sääntelyn purkaminen ulotettiin myös vanhoihin vuokrasopimuksiin. 3 Mielipiteet vuokrasääntelyn purkamisen vaikutuksista kovan rahan vuokra-asuntojen määrään jakautuvat voimakasta ja maltillista kasvua edustaviin. Jälkimmäinen kiinnittää huomiota mm. tilastoinnissa samoihin aikoihin tapahtuneisiin muutoksiin, jotka kohtuuttomasti lisäsivät kovan rahan vuokra-asuntojen määrää. 4 Vuosina kovan rahan yksiöiden vuokrat nous ivat pääkau pun ki seu dulla 65 pro senttia ja aravavuokrayksiöiden 36 prosenttia. Muualla Suo mes sa vuokrat nousivat vastaavasti 42 ja 33 prosenttia. 422 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 sivut kopio.indd :56:32

3 me lyhyesti nuorten asumis väljyyden muutoksia alueit tain. Tulokset ovat pääosin vertailukelpoisia tuoreen tulonjakoaineistoon perustuvan, vuokralaisten asumismenojen alueellisia eroja mittaavan tutkimuksen (Lönnqvist & Lyytikäinen 25) kanssa. Tulokset Vuokralla asuminen Vuokralla asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa sekä alle 25-vuotiaiden että 25 3-vuotiaiden ryhmässä. Vuonna 199 pääkaupunkiseudulla asuvista kotitalouksista, joiden päähenkilö on alle 25-vuotias, reilut 8 prosenttia asui vuokralla. Vuoteen 22 mennessä osuus oli noussut jo reiluun 9 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa vertailuväestön eli yli 3-vuotiaiden vuokralla asuminen kasvoi ensin ja kääntyi sen jälkeen laskuun ja laski vuoteen 22 mennessä lähelle 199-luvun alun tasoa. (Kuvio 1.) Nuorten vuokralla asuminen kasvoi aluksi myös pienissä kunnissa, mutta kääntyi 199-luvun puolivälin jälkeen laskuun. Näillä alueilla alle 25-vuotiaiden ryhmässä nuorten vuokralla asuminen vaikuttaa lähteneen vuoden 2 jälkeen uudelleen nousuun. Nuorten vuokralla asuminen yleistyi siis jaksolla kaupungeissa ja erityisesti alle 25- vuotiailla eli niillä, joille vuokralla asuminen on entuudestaankin ollut selvästi yleisin asumismuoto. Asunnon omista minen puolestaan yleistyi hieman pienten kuntien 25 3-vuotiailla. Kovan rahan vuokra-asuminen Seuraavaksi on mielenkiin tois ta tietää, minkä tyyppisissä asunnoissa nuorten vuokra-asuminen yleis tyi. Vuokrasääntelyn purku lisäsi ainakin jossain määrin yksityisten vuokra-asuntojen tarjontaa, mikä on todennäköisesti lisännyt myös kovan rahan vuokra-asunnoissa asuvien nuorten osuutta. Kuviosta 2 nähdään, että nuorten kovan rahan vuokra-asunnoissa asuminen yleistyi kaupunkimaisissa kunnissa ja pienissä kunnissa. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla kovan rahan vuokra-asunnoissa asuvien nuorten osuus laski noin 5 prosentista noin 4 prosenttiin. Osuus kyllä nousi pääkaupunkiseudullakin, mutta vain yli 25-vuotiailla ja vain vuosina , jonka jälkeen Kuvio 1. Vuokralaisten osuus ikäryhmittäin pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa , Pääkaupunkiseutu Pienet kunnat Huom.: Alueet ovat toisensa poissulkevia vuotiaat Yli 3-vuotiaat YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 423 sivut kopio.indd :56:33

4 Kuvio 2. Kovan rahan vuokramarkkinoilla asuvien osuus nuorilla ja aikuisilla pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa , Pääkaupunkiseutu Pienet kunnat 25 3-vuotiaat Yli 3-vuotiaat se lähti laskuun. Pääkaupunkiseudun kovan rahan vuokra-asunnoissa asuvien alle 25-vuotiaiden osuus sen sijaan laski jo vuonna 1996 suhteellisen korkealta, noin 55 prosentin tasolta noin 4 prosentin tasolle. Tässä kohtaa on tosin muistettava, että vaikka trendit ovat luotettavia, niin osuuksien arvot saattavat poiketa perusjoukossa suurestikin, koska luottamusvälit ovat kovan rahan ja muita vuokra-asuntoja tarkasteltaessa suurimmillaan. Kuvioiden 1 ja 2 perusteella voidaan päätellä, että pääkaupunkiseudun nuorilla kovan rahan vuokra-asuminen vaihtui todennäköisesti 5 muunlaiseen vuokra-asumiseen ja omistusasumiseen. Pääkaupunkiseudun poikkeavaa kehitystä selittänevät markkinavuokrien muuta maata jyrkempi nousu sekä asuntolainojen korkotason lasku ja asuntolainan saatavuuden helpottuminen. Vuokrien alueelliset erot Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat nousseet pitkään nopeammin kuin muualla Suomessa 6. Vuokratasojen alueellista erkaantumista on tapahtunut erityisesti kovan rahan yksiöiden vuokrissa. Tilasto jen mukaan kovan rahan yksiöiden keskineliövuokra oli vuonna 1995 pääkaupunkiseudulla kaksi euroa kalliim pi kuin muu alla Suomessa, vuonna 23 vastaava ero oli jo viisi euroa (Vihavainen & Kuparinen 25). Myös nuorilla vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin muualla Suomessa. Tarkastelu jaksolla nuorten keskivuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla noin 1 prosenttia ja kaupunkimaisissa kunnissa ja pienissä kunnissa noin 6 prosenttia. Jakson lopussa nuorten maksama keskimääräinen ne liö vuokra pääkaupunkiseudulla oli 1 euroa, eli vajaat kolme euroa korkeampi kuin kaupunkimaisissa kunnissa ja viisi euroa korkeampi kuin pienissä kunnissa. Jakson alussa vastaava ero oli noin yksi ja kaksi euroa. (Kuvio 3.) Nuorten ja aikuisten vuokrat Kun verrataan nuorten ja yli 3-vuotiaiden vuokrien nousua, huomataan, että vuokrat nousivat nuorilla nopeammin kuin yli 3-vuotiail- 5 Hallintamuotojen väliset virtaamatiedot puuttuvat. 6 Pääkaupunkiseudun muuta Suomea nopeampi vuokrien nousu pysähtyi ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa vuoden 25 ensimmäisellä neljän nek sellä (Vuokratilasto, 25). 424 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 sivut kopio.indd :56:33

5 la. Keskimääräisten neliövuokrien ero nuorten ja yli kolmekymp pisten välillä oli pää kaupunkiseudulla 199-luvun alussa puoli euroa mutta kasvoi vuosikymme nen loppuun men nessä puoleentoista euroon. Siten vuokratasojen alueellisen erilaistumisen lisäksi myös ero nuorten ja aikuisten maksamien vuokrien välillä kasvoi. Nuorten maksamien neliövuokrien ero yli 3-vuotiaiden maksamiin vuokriin kasvoi koko maassa mutta selvimmin pääkaupunkiseudulla. Nuorten asemaa vuokramarkkinoilla heikentää se, että suurin osa nuorten vuokrasuhteista on uusia, ts. sellaisia, joihin kohonneet markkinahinnat vaikuttavat ensimmäi seksi (vrt. Vihavainen & Kuparinen 25). Nuorten maksamat korkeat neliövuokrat saattavat myös kertoa siitä, että he valitsevat mielellään kalliimpia, lähellä keskustaa sijaitsevia asuntoja. Neliövuokrat ovat myös korkeammat nuorten suosimissa pienissä asunnoissa kuin suurissa asunnoissa. Vuokralla asuvien nuorten ja yli 3-vuotiaiden asumismenot eri alueilla Vuokrien alueelliset erot ovat kasvaneet, samoin erot nuorten ja yli 3-vuotiaiden maksamien vuokrien välillä, mut ta muuttuuko tilanne sen jälkeen, kun vuokrat suhteutetaan tuloihin? Tässä esitettävässä tarkastelussa asumismenoilla tarkoitetaan niin sanottujen nettovuokrien tulo-osuutta, jossa asumistuet on vähennetty sekä vuokramenoista että kotitalouden tuloista. Nettovuokrien osuus käytettävissä olevista tuloista kasvoi kaikilla vuokralla asuvilla kotitalouksilla. Suurin nousu tapahtui pääkaupunki seu dun alle 25-vuotiailla. Nettovuokran tulo-osuus kasvoi heillä 199-luvun alun 14,5 prosentista noin 25 prosentin tasolle vuo si tuhannen vaihteen jälkeen. (Kuvio 4.) Vuokrien tulo-osuudet kasvoivat 199-luvun alussa selvästi kaikilla alueilla ja kaikissa ikäryhmissä. Pääkaupunkiseudulla vuokrien tulo-osuudet kasvoivat hieman jyrkempään ja pidempään kuin muilla alueilla. Pääkaupunkiseudun ja kaupunkimaisten kuntien erona suhteessa muihin kuntiin oli se, että alle 25-vuotiaiden nettovuokrien tulo-osuudet kasvoivat suhteellisesti ottaen enemmän. Pääkaupunkiseutu poikkesi muista alueista myös siten, että kaikkien ikäryhmien nettovuokrien tulo-osuudet olivat 199-luvun alussa likimain samat. Tämä asumismenorasituksen tasa-arvoinen piirre ikäryhmien väliltä hävisi 9-luvun puolivälissä, kun alle ja yli 25-vuotiaiden net- Kuvio 3. Neliövuokra ikäryhmittäin pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa , euroa/m 2 Euroa/m² Pääkaupunkiseutu Euroa/m² Euroa/m² 1 Pienet kunnat 25 3-vuotiaat Yli 3-vuotiaat YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 425 sivut kopio.indd :56:34

6 Kuvio 4. Nettovuokran osuus käytettävissä olevista tuloista ikäryhmittäin pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa vuosina , Pääkaupunkiseutu Pienet kunnat vuotiaat Yli 3-vuotiaat tovuokrien tulo-osuuksien ero vakiintui noin 3 4 prosentin tasolle eli samaan kuin muualla maassa. 199-luvun puolivälin jälkeen näyttää vakiintuneen järjestys, jossa nettovuokrien tulo-osuus on suurin pääkaupunkiseudun alle 25-vuotiailla, kakkosena tulevat kaupunkimaisten kuntien alle 25-vuotiaat ja kolmantena pääkaupunkiseudun 25 3-vuotiaat. Ikäryhmien sisällä nettovuokrien tulo-osuuden taso oli pääkaupunkiseudulla asuvilla kaikissa ikäryhmissä muuta maata korkeampi koko tarkastelujakson ajan. Nettovuokramenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot Nettovuokrien tulo-osuudet eivät sinänsä kerro kotitalouksien kulutusmahdollisuuksista, niiden kehityksestä ajan kuluessa tai alueellisista eroista. Tämän vuoksi tarkastelemme seuraavaksi kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia nettovuokramenojen jälkeisiä reaalituloja käyttäen. Tarkastelussa on otettu huomioon kulutuksessa esiintyvät niin sanotut mittakaavaedut. Tämä on tehty siten, että käytettävissä olevat tulot on laskettu kulutusyksikköä kohden. Laskemissa käytetään niin sanottuja OECD-skaaloja. Ensimmäinen aikuinen saa painokertoimen 1, toinen,7 ja lapselle painokertoimeksi annetaan,5. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen muodostama kotitalous vastaa 2,7:ää kulutusyksikköä. 7 Nettoasumismenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden laskivat 199- luvun alun lamassa erityisen voimakkaasti pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa sekä pienten kuntien alle 25-vuotiailla. Alimmillaan heillä oli asumismenojen jälkeen käytettävissään rahaa noin 6 euroa vuodessa kulutusyksikköä kohden. Lasku jatkui pääkaupunkiseudulla pidempään kuin esimerkiksi kaupunkimaisten kuntien ryhmässä. Tämän jälkeen nettoasumismenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot lähtivät pääkaupunkiseudulla selvään nousuun, mutta mikään ikäryhmä ei sittemmin yltänyt lamaa edeltävälle tulotasolle. (Kuvio 5.) Pääkaupunkiseudun alle 25-vuotiaiden osalta laman jälkeinen nousu nettoasumismenojen jälkeisissä tuloissa jatkui vuoteen 2 asti, mutta kääntyi tämän jälkeen uudestaan selvään laskuun. Vuonna 22 tämän ryhmän nettoasumismeno- 7 Kulutusyksikköihin perustuvista laskelmista, ks. esimerkiksi Hagfors YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 sivut kopio.indd :56:34

7 jen jälkeen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden olivat noin 3 prosenttia alemmat kuin vuonna 199. Alle 25-vuotiaiden osalta kehitys pääkaupunkiseudulla eroaakin olennaisesti vanhempien ryhmien kehityksestä. Yli 25- vuotiailla nettoasumismenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden kasvoivat vuoden 1996 jälkeen ripeästi ja selvästi korkeammalle kuin kaupunkimaisten kuntien ja pienten kuntien vastaavanikäisillä. Ero esimerkiksi kaupunkimaisiin kuntiin oli vuonna 22 noin 2 euroa vuodessa. Kaupunkimaisten kuntien ryhmässä alle 25- vuotiaiden ja 25 3-vuotiaiden nettoasumismenojen jälkeinen reaalinen tulotaso kulutusyksikköä kohden oli noin 2 prosenttia alempi kuin vuonna 199. Sen sijaan yli 3-vuotiailla tulotaso oli tarkastelujakson alussa ja lopussa suunnilleen samansuuruinen. Pienten kuntien alle 25- vuotiailla sekä yli 3-vuotiailla tulotaso oli tarkastelujakson alussa ja lopussa karkeasti ottaen samalla tasolla, kun taas 25 3-vuotiailla tulotaso jäi vuonna 22 selvästi alemmaksi kuin vuonna 199. Nuorten asumisväljyys Asumismenojen ohella olisi mielenkiintoista tietää, miten nuorten asumisen laatu on viime vuosina muuttunut. Tulonjakoaineisto antaa mahdollisuuden selvittää ainoastaan asumisväljyydessä tapahtuneita muutoksia. Aineiston otoskoko ei riitä perhetyyppikohtaiseen tarkasteluun, vaikka tiedossa on, että alueittainen asumisväljyys vaihtelee perhetyypin mukaan. Vuokralla yksin asuvat ja lapsettomat pariskunnat, joita suurin osa nuorista on, asuvat pääkaupunkiseudulla ahtaammin kuin muualla Suomessa. Sen sijaan vuok ralla asuvien lapsiperheiden asumisväljyydessä ei ole suuria alueellisia eroja (Lyytikäinen & Lönn qvist 25). Tulokset esitetään henkeä kohti laskettuna asuinalana. Tarkastelujaksolla asumisväljyys kasvoi kaikilla muilla paitsi pääkaupunkiseudun nuorilla. Pääkaupunkiseudulla kehityksen voidaan sanoa polkeneen paikoillaan. Asumisväljyys kyllä kasvoi jonkin verran vuoden 1993 jälkeen, mutta kääntyi vuodesta 1998 laskuun. Alle 25-vuotiai den asumisväljyys pääkaupunkiseudulla jopa laski hieman vuoden 1998 jälkeen. Yli 3-vuotiaden asumisväljyys kasvoi pääkaupunkiseudulla kes ki määrin 4 neliötä henkeä kohti. Eniten asumisväljyys kasvoi kuitenkin pienissä kun- Kuvio 5. Vuokramenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot ikäryhmittäin kulutusyksikköä kohden pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa vuosina , euroa/kulutusyksikkö Euroa/ kulutusyksikkö Pääkaupunkiseutu Euroa/ kulutusyksikkö Euroa/ kulutusyksikkö Pienet kunnat vuotiaat Yli 3-vuotiaat YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 427 sivut kopio.indd :56:34

8 Kuvio 6. Asumisväljyys ikäryhmittäin pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa , m 2 /asukas nissa, kaikilla ikäryhmillä noin 7 neliötä henkeä kohti. (Kuvio 6.) m²/asukas m²/asukas Pääkaupunkiseutu m²/asukas Pienet kunnat 25 3-vuotiaat Yli 3-vuotiaat Huom.: Luvut sisältävät myös omistusasunnossa asuvat. 2 Yhteenveto ja pohdintaa Nuorten vuokralla asuminen yleistyi vuosina pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa. Samaan aikaan nuorten vuokrien ja vuokrien tulo-osuuden alueelliset erot kasvoivat. Vuokrat nousivat kysytyimmillä alueilla lähes kaksi kertaa nopeammin kuin matalan kysynnän alueil la. Pääkau pun kiseudulla kovan rahan vuokra-asuntojen vuokrat karkasivat nuorten ulottuvilta ja niissä asuvien nuorten osuus kääntyi las kuun. Vuokrien tulo-osuudet kasvoivat eniten pääkaupunkiseudun alle 25-vuotiailla. Heidän nettoasumismenojen jälkeinen tulotasonsa (kulutusyksikköä kohden laskettuna) oli vuonna 22 runsaat 12 prosent tia alem pi kuin vuonna 199. Lisäksi ikäryhmittäinen vertailu paljasti, että alle 25-vuotiailla vuokrien tulo-osuus vakiintui kaikilla alueilla 3 4 prosenttia suuremmaksi kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Asumismenorasituksen suhteen eri puolilla Suomea asuvat nuoret ovat siis eriarvoisessa asemassa ja alle 25-vuotiaat eriarvoisia suhteessa vanhempiin ikäryhmiin. Pääkaupunkiseudun nuorten suurempia asumismenoja kompensoivat kuitenkin muuta maata korkeampi nettoasumismenojen jälkeinen kulutukseen jäävä tulotaso. Erityisen korkea se oli pääkaupunkiseudun 25 3-vuotiailla ja yli 3- vuotiailla. Alle 25-vuotiaiden osalta vuodet 21 ja 22 käänsivät useamman vuoden ajan nousseen nettoasumismenojen jälkeisen tulokehityksen laskuun. Nämä vuodet olivat siten pääkaupunkiseudun alle 25-vuotiaiden osalta selvä poikkeus siitä yleisestä trendistä, joka pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa on 199- luvun puolivälin jälkeen vallinnut. Alueelliset erot kasvoivat myös asumisväljyydessä. Pääkaupunkiseudulla nuorten asumisväljyyden kasvu oli vähäistä, alle 25-vuotialla jopa negatiivista. Kaupunkimaisissa kunnissa sekä alle 25-vuotiaiden että 25 3-vuotiaiden asumisväljyydessä oli lievä kasvutrendi. Pienten kuntien ryhmässä oli erityisen voimakas kasvutrendi 199-luvun jälkipuoliskolla, yhdistyen vielä pääkaupunkiseutua ja kaupunkimaisia kuntia korkeampaan asumisväljyyden lähtötasoon. Yli 3- vuotiaiden asumisväljyys kasvoi selvästi kaikilla alueilla. Pääkaupunkiseudulla kasvu oli loivempi 4 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 sivut kopio.indd :56:35

9 kuin muilla alueilla. Pääkaupunkiseudun nuorilla oli siten korkein asumismenojen tulo-osuus ja alhaisin asumisväljyys. Korkeammat nettoasumismenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kuitenkin kompensoivat alhaista asumisväljyyttä, erityisesti 25 3-vuotiailla. Alle 25-vuotiailla vuosituhannen vaihteen jälkeinen kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa käytettävissä olevien tulojen enemmyys suhteessa muihin alueisiin on kaventunut tai jopa kadonnut, samalla kun asumisväljyys on selvästi alemmalla tasolla kuin kaupunkimaisten ja pienten kuntien nuorilla. Tulokset vertautuvat aiempiin selvityksiin, joissa vuokra lais ten asumismenojen on osoitettu kasvaneen pääkaupunkiseutuvetoisesti. Nyt esite tyt luvut anta vat kuitenkin ensimmäistä kertaa tietoa nuorten asumismenoista alueittain ja osoittavat nuorten vuokralaisten asumismenojen nousun ja alueellisen eriyty mi sen olleen voimakkaampaa kuin aikuisilla. Taustalla vai kut tavat samat syyt kuin aikuisillakin. Vuokrasääntely purettiin ja vuok rat lähtivät pian sen jälkeen voi mak kaa - seen nousuun. Vuokrien tulo-osuudet kasvoivat kaikenikäi sil lä, mutta selvintä kasvu oli pääkaupun ki seudun alle 25-vuotiailla. Näin kävi, vaikka nuorisotyöttömyys laski, sillä pääkaupunkiseudulla nuor ten vuokrat nousivat suhteessa enemmän kuin tulotaso kohentuneen työllisyyden myötä. Työttömyyden vähentyminen pehmensi, mutta ei kokonaan vaimentanut hyppyä säännellyistä vuokramarkkinoista kohti markkinalähtöistä vuokra-asumista, jota luonnehtivat kysynnän mukaiset alueittaiset asumismenoerot. Nuorten vuokralaisten asumismenojen alueellisten erojen kasvua voidaan siis pitää loogisena seurauksena tilanteessa, jos sa vuokrien valtakunnalliset taso- ja yleiskorotusohjeet purettiin ja jossa pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien asuntokysyntä oli maan sisäisen muuttoliikkeen tukemana vilkasta. Nuorten asumismenojen nopeampi kasvu aikuisten asumismenoihin verrattuna voidaan puolestaan yhdistää vuokrien nopean nousun tilanteessa kahteen tekijään. Ensinnäkin nuoret suosivat pieniä asuntoja, joista on suurin pula ja joista vuokranantajat pyrkivät ulosmittaamaan suurimman hyödyn. Toiseksi nuorten vuokrasuhteista pääosa on uusia, ts. olemassa olevia vuokrasuhteita kalliim pia. Jos vuokrat laskisivat nopeasti, nuorten suh teel linen asema asuntomarkkinoil la todennäköisesti paranisi nopeampaa tahtia kuin ai kui sil la. Nuorten asumismenojen alueelliset erot eivät YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 429 näyttäisi kehittyneen samaan tapaan kuin nuorten hyvinvoinnin alueelliset erot. Vastikään tehtyjen valtakunnallisten selvitysten (ks. Karvonen & Rahkonen 24) mukaan esimerkiksi nuorten terveydessä ei havaittu juuri alueiden välisiä eroja. Havaituista terveyseroista selkein oli pääkaupunkiseudun nuorten muun maan nuoria runsaampi psyykkinen oireilu, mutta ero perustui kouluissa 8. ja 9. luokkien oppilaille tehtyyn terveyskyselyyn. Jos nuorten asumismenot ja hyvinvoinnin alue-erot eivät vaihtele samalla tavalla, se voi tarkoittaa, että kaupunkielämän monet mahdollisuudet ja opiskeluun liittyvät myönteiset tulevaisuuden odotukset kompensoivat kaupunkiseutujen suuria asumismenorasituksia, jotka voidaan myös hyväksyä nuoruuteen kuuluvana väliaikaisena rasitteena. Tässä esitetty nuorten asumismenoihin, vuokriin ja asumisväljyyteen liittyvä tilastollinen tarkastelu jättää jälkeensä monia kysymyksiä. Mikä rooli asumismenojen kasvussa on ollut yleisellä vuokratason nousulla ja mikä nuorten asuinaluevalinnoilla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla? Tarkoittaako asumisväljyyden lasku tinkimistä asumisen laadussa yleensäkin, vai onko nuorten asumiselle asettama vaatimustaso noussut? Onko kimppa-asuminen vuokrien nousun takia yleistynyt? Kuinka paljon nuorten vanhemmat osallistuvat nuorten asumiskulujen kattamiseen, ja miten vuokrien nousu on vaikuttanut lapsuudenkodista irtautumisen ajoittumiseen? Nämä ovat kysymyksiä, joihin vastaamiseen tarvitaan erityisesti näitä kysymyksiä kartoittavia tutkimuksia ja aineistoja. Tulonjakoaineistosta ei siis saada suoria vastauksia siihen, kuinka asumismenojen kallistuminen on vaikuttanut nuorten asumisratkaisuihin. Sen sijaan nuorten asumismenojen kasvavat alueerot voivat yhdistyä eri alueiden työllisyyskehityksen, kuten alussa totesimme. Tilanne on jossain määrin paradoksaalinen: kalliit asunnot kertovat alueen hyvästä työllisyydestä ja vetovoimasta mutta samalla vaikeuttavat työvoiman liikkuvuutta. Jotta kalliin asumisen alueelle muuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa, on tarjolla olevan työn oltava paremmin palkattua kuin halvemmalla alueella. Tämä on kysymys, jolla on valtakunnan tason merkitystä pidemmällä aikavälillä mm. asetettujen työllisyysastetavoitteiden takia. Asumismenojen taso voi joidenkin yhteiskunnan toiminnassa keskeisten ammattiryhmien kannalta olla ongelmallisen korkea. Kansainvälisenä esimerkkinä voidaan esiin nos- sivut kopio.indd :56:35

10 taa Lontoo, jossa asumisen korkea hinta on johtanut eräiden ns. avaintyöntekijöiden (mm. sairaanhoitaja, opettaja, poliisi, palomies, vankeinhoitoalan ja sosiaalityöntekijät) pulaan. Matalapalkkaisten mutta julkisen palvelutarjonnan kannalta tärkeiden avaintyöntekijöiden pula on pakottanut kehittelemään erilaisia asunnon ostamista ja vuokraamista helpottavia tukijärjestelmiä sekä nostamaan kohtuuhintaisten asuntojen tuotantotavoitteita (Key Worker, 24; Tähtinen 24). Osaltaan asumismenojen kasvu kasvukeskuksissa tietysti myös vaikuttaa työmatkojen pituuteen, vaikka kansainvälisesti verraten työmatkat ovat ajassa mitattuna toki esimerkiksi pääkaupunkiseudulla edelleen kuitenkin melko lyhyitä. Työmatkapendelöinnin määrä pääkaupunkiseudulle on kuitenkin kasvanut selvästi (Liikkumistottumukset, 22). Julkisesti tuettu asuntotuotanto on ollut meillä runsasta ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on ollut riittävästi tarjolla. Aravavuokra-asuntotuotanto korvasi vähentynyttä yksityistä vuokraasuntotarjontaa aina 199-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen asuntopolitiikan toimintaperiaattei ta ja vastuurakenteita radikaalisti muutettiin. Vuokrasääntely purettiin ja yksityinen vuokraasuntotarjonta lisääntyi. Viime vuosina yksityinen vuokra-asuntotarjonta on jälleen vähentynyt, eivätkä institutionaaliset sijoittajatkaan ole toivotussa määrin vuokra-asuntorakentamisesta innostuneet. Valtion tukema ARA-lainoitettu vuokraasuntotuotanto on koko maassa laskenut vuoden 199 tasosta noin puoleen. Omistusasuntotuotannon osuus on sen sijaan alhaisten korkojen tukemana tasaisesti kasvanut. Aivan viime vuosina ARA on keskittänyt lainoitustaan voimakkaimmin kasvaville kaupunkiseuduille, joilla asunnontarve on suurinta. Tulevaisuudessa työvoimapula ja kohtuuhintaisten asuntojen puute saattavat liittyä toisiinsa myös pääkaupunkiseudulla. Yleensä työn perässä muuttavat ovat nuoria aikuisia ja nuoria perheitä, joiden asema asuntomarkkinoilla on, mm. epävarmojen työsuhteiden ja vähäisen varallisuuden takia, vaikea. Viime vuosien uudistuotanto ei ole juuri tarjonnut edullisia vaihtoehtoja. Edullisten sosiaalisin perustein jaettujen vuokra-asuntojen osuus on pääkaupunkiseudulla toki suurempi kuin edellä esimerkkinä mainitussa Lontoossa. Kuitenkin, jos pääkaupunkiseudun korkeat asumismenot jarruttavat työvoiman hakeutumista alueen tarjolla oleviin työpaikkoihin, kysymykset kohtuuhintaisen ja tulevaisuudessa yhä enemmän oman aikakautemme laatuvaatimukset täyttävän vuokra-asuntotuotannon tukemisesta ja osuudesta saatetaan joutua ottamaan meillä uudestaan esille. TIIVISTELMÄ Ari Niska & Henrik Lönnqvist: Vuokralla asuvien nuorten asumismenot Suomessa Alueellinen vertailu Asumisesta on pääkaupunkiseudulla perinteisesti jouduttu maksamaan enemmän kuin muualla Suomessa. Tuoreiden selvitysten mukaan asumismenojen alueelliset erot ovat viime vuosina kasvaneet. Eniten ovat nousseet pääkaupunkiseudulla vuokralla asuvien asumismenot. Tässä artikkelissa tarkastellaan vuokralla asuvia nuoria, joiden osalta asumismenojen alueittaisia muutoksia ei ole aiemmin selvitetty. Aineistona on Tilastokeskuksen tulonjakoaineisto vuosilta Artikkelissa lähdetään liikkeelle oletuksesta, että asumismenojen pääkaupunkiseutuvetoinen kasvu on ollut nuorilla vuokralais-kotitalouksilla voimakkaampaa kuin koko väestöllä siitä huolimatta, että nuorisotyöttömyys on laskenut ja tulotaso siten kasvanut pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin muualla maassa. Aineisto tukee oletusta nuorten vuokralaisten asumismenojen aikuisia voimakkaammasta alueellisesta eriytymisestä. Siinä, missä pääkaupunkiseudun vuokralaisten asumismenojen jälkeinen tulotaso laski kaikilla 1 prosenttia, niin alle 25-vuotiailla nuorilla vastaava lasku oli 12 prosenttia. Pääkaupunkiseudun alle 25-vuotiailla oli siis vuonna 22 asumismenojen jälkeen käytettävissä 12 prosenttia vähemmän rahaa kuin vuonna 199. Nuorten vuokralaisten asumismenojen alueellisten erojen kasvun arvellaan johtuvan kahdesta syystä. Ensinnäkin vuokrat ovat sääntelyn purkamisen jälkeen nousseet pääkaupunkiseudulla ja muilla kovan kysynnän alueilla voimakkaasti. Nousu voidaan nähdä loogisena seurauksena tilanteessa, jossa vuokrien valtakunnalliset taso- ja yleiskorotusohjeet on purettu. Toiseksi nuorten asema vuokra-asuntomarkkinoilla on poikkeuksellinen, sillä pääosa nuorten vuokrasuhteista on uusia ja niiden vuokrataso on korkein. Pääkaupunkiseudun nuorten asumismenojen voimakkaaseen nousuun liittyivät kovan rahan asunnoissa asuvien osuuden lasku sekä asumisväljyyden kehityksen pysähtyminen, alle 25-vuotiailla jopa asumisväljyyden lievä lasku. Toisaalta nettoasumismenojen jälkeen kulutukseen jäävä tulotaso oli pääkaupunkiseudun nuorilla muuta maata korkeampi. Siten pääkaupunkiseudun muita alueita korkeammat asumismenot näyttäisivät osaltaan tasaavaan nuorten taloudellisen tilanteen alue-eroja. Tosin pääkaupunkiseudun alle 25- vuotiailla vuosituhannen vaihteen jälkeinen kehitys on 43 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 sivut kopio.indd :56:36

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2006

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2006 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 7 7 Vapaarah. vuokra-as. keskivuokra, /m/kk 1,-1,9 1,5-11,9 1,-13, Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1, %, kaikki

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009

MONISTEITA 2 / 2010. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 MONISTEITA 2 / 2010 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 2004 2009 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 17.8.2010 1. JOHDANTO...2 2. TAMPEREEN ASUNTOKANTA JA MARKKINATILANNE...3 3. ASUNTOJEN HINTATILASTO

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 212 Tapanila Malmi Länsi- Kontula Pakila Pihlajamäki Lassila Myllypuro Ete lä- Haaga Käpylä Länsi- Herttoniemi Munkkiniemi Tammisalo Kulosaari Kallio Laajasalo

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 11 13 Lassila Munkkiniemi Etelä- Haaga Länsi- Pakila Lauttasaari Ruoholahti Käpylä Kallio Kaivopuisto Tapanila Pihlajamäki Länsi- Herttoniemi Kulosaari Malmi Myllypuro

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista?

Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Essi Eerola, Suomen Pankki* Tuukka Saarimaa, VATT * Tutkimuksessa esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Helsingin kaupunki on merkittävä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2 / kk 2 2 Ansiopäiväraha 1 249 /kk Nettohyöty 2 / kk bruttopalkasta vajaat 33 => veroihin ja asumistuen laskuun lähes 84 % 1 1 Verot Vuokra (asumistuen

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 3.5.2013 ARA kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä.

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Alueellinen asuntomarkkinaennuste 4.1.2012

Alueellinen asuntomarkkinaennuste 4.1.2012 Alueellinen asuntomarkkinaennuste 4.1.2012 Makro-oletukset Eurokriisin seurauksena BKT laskee tänä vuonna -1,5%, mutta: Työttömyys nousee vain hivenen 8,3%:iin Ansiotaso nousee. Käytettävissä olevat tulot

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2013 Keskivuokra 14,27 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,42 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

MONISTEITA 2 / 2006. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005

MONISTEITA 2 / 2006. Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005 MONISTEITA 2 / 2006 Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampereella vuosina 1998-2005 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 31.7.2006 SISÄLLYS: 1. JOHDANTO...3 2. YLEISTÄ...4 A. Asuntojen hintatiedot... 4 B. Asuntojen

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Asuntojen hintakehitys

Asuntojen hintakehitys Kulutuksen ja asumisen hinnat Asuntojen hintakehitys Katsaus 29.10.2004 Tiedustelut Förfrågningar nquiries: sähköposti: asuminen.tilasto@tilastokeskus.fi Mikko Saarnio (09) 174 62 Annika Klimenko (09)

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10. Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.2015 Tutkijat / valikoituja julkaisuja Marko Terviö (Aalto),

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013

Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Kaupunkitutkimuksen päivät Turku 25.4.2013 Elävä esikaupunki tutkimushanke 2011-2013 Asuinalueiden eriytymiskehitys pääkaupunkiseudulla Hannu Kytö Elävä esikaupunki -tutkimushankkeen aihealueet ja työpaketit

Lisätiedot

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Sisällys 1 AINEISTON LÄHTÖTILANNE JA IMPUTOINTI.... 3 1.1 Aineiston asuntokunnat ja asumistukirekisteri...3 1.2 Tietojen imputointimenetelmä........................................

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012

Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 18 2012 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 2012 Valokuva: Herttoniemi Virva Kuparinen Keskivuokra 13,72 /m 2 /kk Keskivuokra huoneistotyypin mukaan:

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat 2013

Asuntojen vuokrat 2013 Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2013 Vuokrat nousivat vuodessa 3,8 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2013 keskimäärin 3,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat 2014

Asuntojen vuokrat 2014 Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2014 Vuokrat nousivat vuodessa 3,2 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2014 keskimäärin 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,4 prosenttia vuodessa. 2009, 3. neljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,4 prosenttia vuodessa. 2009, 3. neljännes Asuminen Asuntojen vuokrat, 3 neljännes t nousivat 3,4 prosenttia vuodessa Vuokrien vuosinousu oli vuoden kolmannella neljänneksellä 3,4 prosenttia Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

361 ASUMISKUSTANNUKSET SUURISSA ALUEKESKUKSISSA

361 ASUMISKUSTANNUKSET SUURISSA ALUEKESKUKSISSA VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 361 ASUMISKUSTANNUKSET SUURISSA ALUEKESKUKSISSA Teemu Lyytikäinen Henrik Lönnqvist Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot