Vuokralla asuvien nuorten asumismenot Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuokralla asuvien nuorten asumismenot Suomessa 1990 2002"

Transkriptio

1 Vuokralla asuvien nuorten asumismenot Suomessa Alueellinen vertailu ARI NISKA HENRIK LÖNNQVIST Johdanto Nykyisin asumismenot vaihtelevat Suomessa alueittain merkittävästi. Vuosien osalta Antti Siikanen, Markku Säylä ja Markku Tahvanainen (1999) ovat todenneet, että työttömyys ja tulotason lasku sekä vuokratason nousu lama n jälkeen kasvattivat erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien vuokralaisten asumismenoja. Vastikään Teemu Lyytikäinen ja Henrik Lönnqvist ovat osoittaneet pääkaupunki- ja vuokramarkkinavetoisen asumismenojen kasvun jatkuneen myös laman jälkeen. Asumismenojen jälkeinen tulotaso laski vuosina eniten, 1 prosenttia, pääkaupunkiseudulla vuokralla asuvilla kotitalouksilla (Lönnqvist & Lyytikäi nen 25, 27). Nuorten osalta asumismenojen alueellisia muutoksia ei ole aiemmin selvitetty. Kysymystä nuorten asumismenojen alueellisista eroista voidaan pitää kuitenkin monella tapaa kiinnostavana. Ensinnäkin, jos asumismenojen alueelliset erot ovat kasvaneet, on luultavaa, että ilmiö korostuu nuorilla. Noin 7 prosenttia kotitalouksista, joiden pääasiallinen ansaitsija on alle 3-vuotias, asuu vuokralla, ja pääkaupunkiseudulla osuus on vieläkin suurempi. Nuoret ovat myös asuntomarkkinoiden aktiivisin ikäryhmä. He itsenäistyvät, pariutuvat ja eroavat, hankkivat lapsia, aloittavat uusia työsuhteita ja siten myös vaihtavat asuntoa useammin kuin muut (Niska 1996). Nuor ten vuokrasuhteista suurin osa on tästä syystä suhteellisen uusia ja vuok rat sen takia keskimääräistä korkeampia, ts. lähempänä ajankohdan markkinavuokria. Toisaalta kysymys nuorten asumismenojen alueellisista eroista liittyy asumismenorasituksen eriarvoisuuteen sekä työ voiman saatavuuteen ja on asuntopoliittisesti haastava. Työvoimapoliittisesti on järkevää huolehtia nuoren, sekä pitkälle että vähemmän koulutetun, työvoiman saatavuudesta siellä, missä työvoiman tarve on suuri. Tämä edellyt tää usein mm. kohtuuhintaista ja riittä vän laadukasta asuntotarjontaa. Asumismenorasituksen alueelliset erot asettavat puolestaan oman lisähaasteen asuntopolitiikalle. Tulisiko asumismenojen alueellisia eroja pyrkiä tasaamaan ja mihin asumisen taloudellista rasittavuutta kuvaavaan mittariin tämä politiikka tulisi perustaa? Asumismenojen korkea tulo-osuus kun ei vielä sinänsä kerro kotitalouden taloudellisesta asemasta kaikkea, esimerkiksi suuremmat tulot voivat kompensoida korkeita asumisen tulo-osuuksia. Oma roolinsa tässä vertailussa on myös asumisen taloudellisilla tukijärjestelmillä. Tässä artikkelissa selvitetään vuokralla asuvien nuorten asumismenojen muutoksia eri alueilla vuosina Aineistona käytetään Tilastokes kuksen keräämää tulonjakoaineistoa. Se sisältää tulojen lisäksi tie toja mm. ammatista, työmarkkina-asemasta ja asunnosta. Tarkastelu tapahtuu kotitaloustasolla ja nuorista puhuttaessa tarkoitetaan siis kotitaloutta, jonka pääasiallinen ansaitsija on alle 31-vuotias. Tarkastelussa nuoret on edelleen jaettu alle 25-vuotiaisiin ja 25 3-vuotiaisiin. Alueellinen vertailu perustuu tilastolliseen kuntaryhmitykseen (Kunnat, 1 Kaikki tässä artikkelissa esiintyvät Tilastokeskuksen tulonjakoaineistoon liittyvät laskelmat on tehty Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Kiitämme Teemu Lyytikäistä laskelmien teosta. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 421 sivut kopio.indd :56:32

2 24), jonka neliportainen luokitus on supistettu kolmeen: pääkaupunkiseutu, kaupunkimaiset kunnat (kaupunkimaiset taaja mat) ja pienet kunnat (taajaan asutut kun nat ja maaseutumaiset kunnat). Vuokra-asuntojen tarkempi luokittelu on ollut käytettävissä vuodesta 1993 alkaen. Vuosittain kerätyn tulonjakoaineiston avulla saadaan ensi kertaa konkreettisia lukuja nuorten asumismenojen viimeaikaisista muutoksista eri alueilla. Miten nuorten asumismenot ja asumismenojen alueelliset erot ovat reilun kym me nen viime vuoden aikana muuttuneet? Ja toi saalta myös, miten alle ja yli 3-vuotiaiden asumismenojen välinen suhde on eri alueilla muuttunut? Vaikka tulonjakoaineiston alkuperäinen otoskoko onkin noin 1 kotitaloutta ja tutkimuksessa mukana olleiden nuorten lukumäärän vaihteluväli oli vuosittain , tulosten keskihajonta ja siten myös estimaattien luottamusväli kasvoivat otoksen pienuuden takia joissain kohden suureksi. Näin kävi esimerkiksi kovan rahan vuokra-asunnoissa asuvien nuorten osuuksia vertailtaessa. Asumismenojen eli varsinaisen kiinnostuksen kohteen tarkastelussa tämä ongelma ei ollut merkittävä. Havain tojen vähäisyydestä johtuen muutoksia kuvaavat käyrät kuitenkin sahaavat joskus huomatta vas tikin pilkotussa aineistossa eri havaintovuosien välillä. Tämän takia on parempi seurata yleisiä muutostrendejä kuin yksittäisiä vuosi keskiarvoja. Jaksolla tapahtui monia vuokra-asuntojen kysyntään ja tarjontaan vaikuttaneita muutoksia. Kysyntätekijöistä talouden lama 199-luvun alkupuolella ja siihen liittynyt suurtyöttömyys olivat merkittävimmät. Nuorten työttömyys nousi Suomessa nopeasti EU-maiden kakkoseksi, heti Espanjan jälkeen. Laman pahimmassa vaiheessa alle 25-vuotiaita oli työttömänä lähes satatuhatta, heidän työttömyysasteensa oli 34 prosenttia ja osuus työttömistä yli 2 pro senttia. Huippuvuo sista heidän määränsä putosi kuitenkin vuosituhannen vaihteeseen mennessä alle puoleen ja osuus työttömis tä noin 1 prosenttiin (Työttömät, 25). Pääkaupunkiseudulla nuorten osuus työttömistä oli koko tarkastelujakson matalampi ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla (Jyväskylä, Tampere, Turku ja Oulu) korkeampi kuin koko Suomessa. Pääkaupunkiseudun nuorten työttömyys myös laski ripeämmin kuin muualla maassa mutta kääntyi vuoden 2 jälkeen lievään nousuun, kun se muualla laski tai pysytteli ennallaan. Nuorten työllisyystilanteen paranemisen rinnalla ovat 199-luvun puolivälistä lähtien yleistyneet nuorten työsuhteiden muuttuminen osa- ja/ tai määräaikai siksi sekä opiskelun pidentyminen (Nätti 1999; Järvinen & Vanttaja 25). Tarjontatekijöistä merkittävimmät muutokset liittyvät vuokrasääntelyn purkuun 2. Vuokrasääntelyn purkaminen lisäsi yksityisten vuokra-asuntojen tarjontaa 3 mutta käänsi myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat selvään nousuun, jota on jatkunut aivan viime vuosiin saakka. Sen jälkeen kun vuokrista on voinut sopia vapaammin ilman valtioneuvoston asettamia taso- ja korostusyleisohjeita, vuokrat ovat nousseet nopeim min kovan kysynnän alueilla 4. Markkinamekanismin voimistuva vaikutus näkyy siten oletettavasti asumismenojen kasvuna erityisesti pääkaupunkiseudun nuorilla. Tutkimme siis, ovatko nuorten vuokralaisten asumismenojen alueelliset erot kasvaneet samalla, kun asumismenojen alueelliset erot ovat koko väestöllä pääkaupunkivetoisesti kasvaneet mutta nuorisotyöttömyys on pääkaupunkivetoisesti laskenut. Ensik si tarkaste lemme nuorten vuokralla asumisen yleisyyttä erityyppisissä vuokra-asunnois sa. Sen jäl keen ku vaam me nuorten vuokratason ja asumismenojen muutoksia eri alueilla sekä suhteessa yli 3-vuotiaiden mak sa miin vuokriin. Asumismenoihin on tässä artikkelissa sisällytetty vain vuokramenot, koska muita samankaltaisia toistuvia menoeriä ei ollut saatavilla tutkittavan ajanjakson alkuvuosilta. Asumistuet on vähennetty sekä tulo- että menopuolelta. Tarkastelemme näin ollen vuokralla asuvien nettoasumismenoja ja niiden osuutta asumistukea edeltävistä tuloista. Asumismenoja koskevan tarkastelun jälkeen vertaamme nuorten käytettävissä ole vien tulojen kehitystä eri alueilla. Lopuksi tarkastelem- 2 Helmikuussa 1992 tuli voimaan uusi huoneenvuokralaki, joka koski uusia vuokrasopimuksia. Toukokuussa 1995 sääntelyn purkaminen ulotettiin myös vanhoihin vuokrasopimuksiin. 3 Mielipiteet vuokrasääntelyn purkamisen vaikutuksista kovan rahan vuokra-asuntojen määrään jakautuvat voimakasta ja maltillista kasvua edustaviin. Jälkimmäinen kiinnittää huomiota mm. tilastoinnissa samoihin aikoihin tapahtuneisiin muutoksiin, jotka kohtuuttomasti lisäsivät kovan rahan vuokra-asuntojen määrää. 4 Vuosina kovan rahan yksiöiden vuokrat nous ivat pääkau pun ki seu dulla 65 pro senttia ja aravavuokrayksiöiden 36 prosenttia. Muualla Suo mes sa vuokrat nousivat vastaavasti 42 ja 33 prosenttia. 422 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 sivut kopio.indd :56:32

3 me lyhyesti nuorten asumis väljyyden muutoksia alueit tain. Tulokset ovat pääosin vertailukelpoisia tuoreen tulonjakoaineistoon perustuvan, vuokralaisten asumismenojen alueellisia eroja mittaavan tutkimuksen (Lönnqvist & Lyytikäinen 25) kanssa. Tulokset Vuokralla asuminen Vuokralla asuminen yleistyi pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa sekä alle 25-vuotiaiden että 25 3-vuotiaiden ryhmässä. Vuonna 199 pääkaupunkiseudulla asuvista kotitalouksista, joiden päähenkilö on alle 25-vuotias, reilut 8 prosenttia asui vuokralla. Vuoteen 22 mennessä osuus oli noussut jo reiluun 9 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa vertailuväestön eli yli 3-vuotiaiden vuokralla asuminen kasvoi ensin ja kääntyi sen jälkeen laskuun ja laski vuoteen 22 mennessä lähelle 199-luvun alun tasoa. (Kuvio 1.) Nuorten vuokralla asuminen kasvoi aluksi myös pienissä kunnissa, mutta kääntyi 199-luvun puolivälin jälkeen laskuun. Näillä alueilla alle 25-vuotiaiden ryhmässä nuorten vuokralla asuminen vaikuttaa lähteneen vuoden 2 jälkeen uudelleen nousuun. Nuorten vuokralla asuminen yleistyi siis jaksolla kaupungeissa ja erityisesti alle 25- vuotiailla eli niillä, joille vuokralla asuminen on entuudestaankin ollut selvästi yleisin asumismuoto. Asunnon omista minen puolestaan yleistyi hieman pienten kuntien 25 3-vuotiailla. Kovan rahan vuokra-asuminen Seuraavaksi on mielenkiin tois ta tietää, minkä tyyppisissä asunnoissa nuorten vuokra-asuminen yleis tyi. Vuokrasääntelyn purku lisäsi ainakin jossain määrin yksityisten vuokra-asuntojen tarjontaa, mikä on todennäköisesti lisännyt myös kovan rahan vuokra-asunnoissa asuvien nuorten osuutta. Kuviosta 2 nähdään, että nuorten kovan rahan vuokra-asunnoissa asuminen yleistyi kaupunkimaisissa kunnissa ja pienissä kunnissa. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla kovan rahan vuokra-asunnoissa asuvien nuorten osuus laski noin 5 prosentista noin 4 prosenttiin. Osuus kyllä nousi pääkaupunkiseudullakin, mutta vain yli 25-vuotiailla ja vain vuosina , jonka jälkeen Kuvio 1. Vuokralaisten osuus ikäryhmittäin pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa , Pääkaupunkiseutu Pienet kunnat Huom.: Alueet ovat toisensa poissulkevia vuotiaat Yli 3-vuotiaat YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 423 sivut kopio.indd :56:33

4 Kuvio 2. Kovan rahan vuokramarkkinoilla asuvien osuus nuorilla ja aikuisilla pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa , Pääkaupunkiseutu Pienet kunnat 25 3-vuotiaat Yli 3-vuotiaat se lähti laskuun. Pääkaupunkiseudun kovan rahan vuokra-asunnoissa asuvien alle 25-vuotiaiden osuus sen sijaan laski jo vuonna 1996 suhteellisen korkealta, noin 55 prosentin tasolta noin 4 prosentin tasolle. Tässä kohtaa on tosin muistettava, että vaikka trendit ovat luotettavia, niin osuuksien arvot saattavat poiketa perusjoukossa suurestikin, koska luottamusvälit ovat kovan rahan ja muita vuokra-asuntoja tarkasteltaessa suurimmillaan. Kuvioiden 1 ja 2 perusteella voidaan päätellä, että pääkaupunkiseudun nuorilla kovan rahan vuokra-asuminen vaihtui todennäköisesti 5 muunlaiseen vuokra-asumiseen ja omistusasumiseen. Pääkaupunkiseudun poikkeavaa kehitystä selittänevät markkinavuokrien muuta maata jyrkempi nousu sekä asuntolainojen korkotason lasku ja asuntolainan saatavuuden helpottuminen. Vuokrien alueelliset erot Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat nousseet pitkään nopeammin kuin muualla Suomessa 6. Vuokratasojen alueellista erkaantumista on tapahtunut erityisesti kovan rahan yksiöiden vuokrissa. Tilasto jen mukaan kovan rahan yksiöiden keskineliövuokra oli vuonna 1995 pääkaupunkiseudulla kaksi euroa kalliim pi kuin muu alla Suomessa, vuonna 23 vastaava ero oli jo viisi euroa (Vihavainen & Kuparinen 25). Myös nuorilla vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin muualla Suomessa. Tarkastelu jaksolla nuorten keskivuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla noin 1 prosenttia ja kaupunkimaisissa kunnissa ja pienissä kunnissa noin 6 prosenttia. Jakson lopussa nuorten maksama keskimääräinen ne liö vuokra pääkaupunkiseudulla oli 1 euroa, eli vajaat kolme euroa korkeampi kuin kaupunkimaisissa kunnissa ja viisi euroa korkeampi kuin pienissä kunnissa. Jakson alussa vastaava ero oli noin yksi ja kaksi euroa. (Kuvio 3.) Nuorten ja aikuisten vuokrat Kun verrataan nuorten ja yli 3-vuotiaiden vuokrien nousua, huomataan, että vuokrat nousivat nuorilla nopeammin kuin yli 3-vuotiail- 5 Hallintamuotojen väliset virtaamatiedot puuttuvat. 6 Pääkaupunkiseudun muuta Suomea nopeampi vuokrien nousu pysähtyi ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa vuoden 25 ensimmäisellä neljän nek sellä (Vuokratilasto, 25). 424 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 sivut kopio.indd :56:33

5 la. Keskimääräisten neliövuokrien ero nuorten ja yli kolmekymp pisten välillä oli pää kaupunkiseudulla 199-luvun alussa puoli euroa mutta kasvoi vuosikymme nen loppuun men nessä puoleentoista euroon. Siten vuokratasojen alueellisen erilaistumisen lisäksi myös ero nuorten ja aikuisten maksamien vuokrien välillä kasvoi. Nuorten maksamien neliövuokrien ero yli 3-vuotiaiden maksamiin vuokriin kasvoi koko maassa mutta selvimmin pääkaupunkiseudulla. Nuorten asemaa vuokramarkkinoilla heikentää se, että suurin osa nuorten vuokrasuhteista on uusia, ts. sellaisia, joihin kohonneet markkinahinnat vaikuttavat ensimmäi seksi (vrt. Vihavainen & Kuparinen 25). Nuorten maksamat korkeat neliövuokrat saattavat myös kertoa siitä, että he valitsevat mielellään kalliimpia, lähellä keskustaa sijaitsevia asuntoja. Neliövuokrat ovat myös korkeammat nuorten suosimissa pienissä asunnoissa kuin suurissa asunnoissa. Vuokralla asuvien nuorten ja yli 3-vuotiaiden asumismenot eri alueilla Vuokrien alueelliset erot ovat kasvaneet, samoin erot nuorten ja yli 3-vuotiaiden maksamien vuokrien välillä, mut ta muuttuuko tilanne sen jälkeen, kun vuokrat suhteutetaan tuloihin? Tässä esitettävässä tarkastelussa asumismenoilla tarkoitetaan niin sanottujen nettovuokrien tulo-osuutta, jossa asumistuet on vähennetty sekä vuokramenoista että kotitalouden tuloista. Nettovuokrien osuus käytettävissä olevista tuloista kasvoi kaikilla vuokralla asuvilla kotitalouksilla. Suurin nousu tapahtui pääkaupunki seu dun alle 25-vuotiailla. Nettovuokran tulo-osuus kasvoi heillä 199-luvun alun 14,5 prosentista noin 25 prosentin tasolle vuo si tuhannen vaihteen jälkeen. (Kuvio 4.) Vuokrien tulo-osuudet kasvoivat 199-luvun alussa selvästi kaikilla alueilla ja kaikissa ikäryhmissä. Pääkaupunkiseudulla vuokrien tulo-osuudet kasvoivat hieman jyrkempään ja pidempään kuin muilla alueilla. Pääkaupunkiseudun ja kaupunkimaisten kuntien erona suhteessa muihin kuntiin oli se, että alle 25-vuotiaiden nettovuokrien tulo-osuudet kasvoivat suhteellisesti ottaen enemmän. Pääkaupunkiseutu poikkesi muista alueista myös siten, että kaikkien ikäryhmien nettovuokrien tulo-osuudet olivat 199-luvun alussa likimain samat. Tämä asumismenorasituksen tasa-arvoinen piirre ikäryhmien väliltä hävisi 9-luvun puolivälissä, kun alle ja yli 25-vuotiaiden net- Kuvio 3. Neliövuokra ikäryhmittäin pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa , euroa/m 2 Euroa/m² Pääkaupunkiseutu Euroa/m² Euroa/m² 1 Pienet kunnat 25 3-vuotiaat Yli 3-vuotiaat YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 425 sivut kopio.indd :56:34

6 Kuvio 4. Nettovuokran osuus käytettävissä olevista tuloista ikäryhmittäin pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa vuosina , Pääkaupunkiseutu Pienet kunnat vuotiaat Yli 3-vuotiaat tovuokrien tulo-osuuksien ero vakiintui noin 3 4 prosentin tasolle eli samaan kuin muualla maassa. 199-luvun puolivälin jälkeen näyttää vakiintuneen järjestys, jossa nettovuokrien tulo-osuus on suurin pääkaupunkiseudun alle 25-vuotiailla, kakkosena tulevat kaupunkimaisten kuntien alle 25-vuotiaat ja kolmantena pääkaupunkiseudun 25 3-vuotiaat. Ikäryhmien sisällä nettovuokrien tulo-osuuden taso oli pääkaupunkiseudulla asuvilla kaikissa ikäryhmissä muuta maata korkeampi koko tarkastelujakson ajan. Nettovuokramenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot Nettovuokrien tulo-osuudet eivät sinänsä kerro kotitalouksien kulutusmahdollisuuksista, niiden kehityksestä ajan kuluessa tai alueellisista eroista. Tämän vuoksi tarkastelemme seuraavaksi kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia nettovuokramenojen jälkeisiä reaalituloja käyttäen. Tarkastelussa on otettu huomioon kulutuksessa esiintyvät niin sanotut mittakaavaedut. Tämä on tehty siten, että käytettävissä olevat tulot on laskettu kulutusyksikköä kohden. Laskemissa käytetään niin sanottuja OECD-skaaloja. Ensimmäinen aikuinen saa painokertoimen 1, toinen,7 ja lapselle painokertoimeksi annetaan,5. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen muodostama kotitalous vastaa 2,7:ää kulutusyksikköä. 7 Nettoasumismenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden laskivat 199- luvun alun lamassa erityisen voimakkaasti pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa sekä pienten kuntien alle 25-vuotiailla. Alimmillaan heillä oli asumismenojen jälkeen käytettävissään rahaa noin 6 euroa vuodessa kulutusyksikköä kohden. Lasku jatkui pääkaupunkiseudulla pidempään kuin esimerkiksi kaupunkimaisten kuntien ryhmässä. Tämän jälkeen nettoasumismenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot lähtivät pääkaupunkiseudulla selvään nousuun, mutta mikään ikäryhmä ei sittemmin yltänyt lamaa edeltävälle tulotasolle. (Kuvio 5.) Pääkaupunkiseudun alle 25-vuotiaiden osalta laman jälkeinen nousu nettoasumismenojen jälkeisissä tuloissa jatkui vuoteen 2 asti, mutta kääntyi tämän jälkeen uudestaan selvään laskuun. Vuonna 22 tämän ryhmän nettoasumismeno- 7 Kulutusyksikköihin perustuvista laskelmista, ks. esimerkiksi Hagfors YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 sivut kopio.indd :56:34

7 jen jälkeen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden olivat noin 3 prosenttia alemmat kuin vuonna 199. Alle 25-vuotiaiden osalta kehitys pääkaupunkiseudulla eroaakin olennaisesti vanhempien ryhmien kehityksestä. Yli 25- vuotiailla nettoasumismenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden kasvoivat vuoden 1996 jälkeen ripeästi ja selvästi korkeammalle kuin kaupunkimaisten kuntien ja pienten kuntien vastaavanikäisillä. Ero esimerkiksi kaupunkimaisiin kuntiin oli vuonna 22 noin 2 euroa vuodessa. Kaupunkimaisten kuntien ryhmässä alle 25- vuotiaiden ja 25 3-vuotiaiden nettoasumismenojen jälkeinen reaalinen tulotaso kulutusyksikköä kohden oli noin 2 prosenttia alempi kuin vuonna 199. Sen sijaan yli 3-vuotiailla tulotaso oli tarkastelujakson alussa ja lopussa suunnilleen samansuuruinen. Pienten kuntien alle 25- vuotiailla sekä yli 3-vuotiailla tulotaso oli tarkastelujakson alussa ja lopussa karkeasti ottaen samalla tasolla, kun taas 25 3-vuotiailla tulotaso jäi vuonna 22 selvästi alemmaksi kuin vuonna 199. Nuorten asumisväljyys Asumismenojen ohella olisi mielenkiintoista tietää, miten nuorten asumisen laatu on viime vuosina muuttunut. Tulonjakoaineisto antaa mahdollisuuden selvittää ainoastaan asumisväljyydessä tapahtuneita muutoksia. Aineiston otoskoko ei riitä perhetyyppikohtaiseen tarkasteluun, vaikka tiedossa on, että alueittainen asumisväljyys vaihtelee perhetyypin mukaan. Vuokralla yksin asuvat ja lapsettomat pariskunnat, joita suurin osa nuorista on, asuvat pääkaupunkiseudulla ahtaammin kuin muualla Suomessa. Sen sijaan vuok ralla asuvien lapsiperheiden asumisväljyydessä ei ole suuria alueellisia eroja (Lyytikäinen & Lönn qvist 25). Tulokset esitetään henkeä kohti laskettuna asuinalana. Tarkastelujaksolla asumisväljyys kasvoi kaikilla muilla paitsi pääkaupunkiseudun nuorilla. Pääkaupunkiseudulla kehityksen voidaan sanoa polkeneen paikoillaan. Asumisväljyys kyllä kasvoi jonkin verran vuoden 1993 jälkeen, mutta kääntyi vuodesta 1998 laskuun. Alle 25-vuotiai den asumisväljyys pääkaupunkiseudulla jopa laski hieman vuoden 1998 jälkeen. Yli 3-vuotiaden asumisväljyys kasvoi pääkaupunkiseudulla kes ki määrin 4 neliötä henkeä kohti. Eniten asumisväljyys kasvoi kuitenkin pienissä kun- Kuvio 5. Vuokramenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot ikäryhmittäin kulutusyksikköä kohden pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa vuosina , euroa/kulutusyksikkö Euroa/ kulutusyksikkö Pääkaupunkiseutu Euroa/ kulutusyksikkö Euroa/ kulutusyksikkö Pienet kunnat vuotiaat Yli 3-vuotiaat YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 427 sivut kopio.indd :56:34

8 Kuvio 6. Asumisväljyys ikäryhmittäin pääkaupunkiseudulla, kaupunkimaisissa ja pienissä kunnissa , m 2 /asukas nissa, kaikilla ikäryhmillä noin 7 neliötä henkeä kohti. (Kuvio 6.) m²/asukas m²/asukas Pääkaupunkiseutu m²/asukas Pienet kunnat 25 3-vuotiaat Yli 3-vuotiaat Huom.: Luvut sisältävät myös omistusasunnossa asuvat. 2 Yhteenveto ja pohdintaa Nuorten vuokralla asuminen yleistyi vuosina pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa. Samaan aikaan nuorten vuokrien ja vuokrien tulo-osuuden alueelliset erot kasvoivat. Vuokrat nousivat kysytyimmillä alueilla lähes kaksi kertaa nopeammin kuin matalan kysynnän alueil la. Pääkau pun kiseudulla kovan rahan vuokra-asuntojen vuokrat karkasivat nuorten ulottuvilta ja niissä asuvien nuorten osuus kääntyi las kuun. Vuokrien tulo-osuudet kasvoivat eniten pääkaupunkiseudun alle 25-vuotiailla. Heidän nettoasumismenojen jälkeinen tulotasonsa (kulutusyksikköä kohden laskettuna) oli vuonna 22 runsaat 12 prosent tia alem pi kuin vuonna 199. Lisäksi ikäryhmittäinen vertailu paljasti, että alle 25-vuotiailla vuokrien tulo-osuus vakiintui kaikilla alueilla 3 4 prosenttia suuremmaksi kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Asumismenorasituksen suhteen eri puolilla Suomea asuvat nuoret ovat siis eriarvoisessa asemassa ja alle 25-vuotiaat eriarvoisia suhteessa vanhempiin ikäryhmiin. Pääkaupunkiseudun nuorten suurempia asumismenoja kompensoivat kuitenkin muuta maata korkeampi nettoasumismenojen jälkeinen kulutukseen jäävä tulotaso. Erityisen korkea se oli pääkaupunkiseudun 25 3-vuotiailla ja yli 3- vuotiailla. Alle 25-vuotiaiden osalta vuodet 21 ja 22 käänsivät useamman vuoden ajan nousseen nettoasumismenojen jälkeisen tulokehityksen laskuun. Nämä vuodet olivat siten pääkaupunkiseudun alle 25-vuotiaiden osalta selvä poikkeus siitä yleisestä trendistä, joka pääkaupunkiseudulla ja kaupunkimaisissa kunnissa on 199- luvun puolivälin jälkeen vallinnut. Alueelliset erot kasvoivat myös asumisväljyydessä. Pääkaupunkiseudulla nuorten asumisväljyyden kasvu oli vähäistä, alle 25-vuotialla jopa negatiivista. Kaupunkimaisissa kunnissa sekä alle 25-vuotiaiden että 25 3-vuotiaiden asumisväljyydessä oli lievä kasvutrendi. Pienten kuntien ryhmässä oli erityisen voimakas kasvutrendi 199-luvun jälkipuoliskolla, yhdistyen vielä pääkaupunkiseutua ja kaupunkimaisia kuntia korkeampaan asumisväljyyden lähtötasoon. Yli 3- vuotiaiden asumisväljyys kasvoi selvästi kaikilla alueilla. Pääkaupunkiseudulla kasvu oli loivempi 4 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 sivut kopio.indd :56:35

9 kuin muilla alueilla. Pääkaupunkiseudun nuorilla oli siten korkein asumismenojen tulo-osuus ja alhaisin asumisväljyys. Korkeammat nettoasumismenojen jälkeen käytettävissä olevat tulot kuitenkin kompensoivat alhaista asumisväljyyttä, erityisesti 25 3-vuotiailla. Alle 25-vuotiailla vuosituhannen vaihteen jälkeinen kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa käytettävissä olevien tulojen enemmyys suhteessa muihin alueisiin on kaventunut tai jopa kadonnut, samalla kun asumisväljyys on selvästi alemmalla tasolla kuin kaupunkimaisten ja pienten kuntien nuorilla. Tulokset vertautuvat aiempiin selvityksiin, joissa vuokra lais ten asumismenojen on osoitettu kasvaneen pääkaupunkiseutuvetoisesti. Nyt esite tyt luvut anta vat kuitenkin ensimmäistä kertaa tietoa nuorten asumismenoista alueittain ja osoittavat nuorten vuokralaisten asumismenojen nousun ja alueellisen eriyty mi sen olleen voimakkaampaa kuin aikuisilla. Taustalla vai kut tavat samat syyt kuin aikuisillakin. Vuokrasääntely purettiin ja vuok rat lähtivät pian sen jälkeen voi mak kaa - seen nousuun. Vuokrien tulo-osuudet kasvoivat kaikenikäi sil lä, mutta selvintä kasvu oli pääkaupun ki seudun alle 25-vuotiailla. Näin kävi, vaikka nuorisotyöttömyys laski, sillä pääkaupunkiseudulla nuor ten vuokrat nousivat suhteessa enemmän kuin tulotaso kohentuneen työllisyyden myötä. Työttömyyden vähentyminen pehmensi, mutta ei kokonaan vaimentanut hyppyä säännellyistä vuokramarkkinoista kohti markkinalähtöistä vuokra-asumista, jota luonnehtivat kysynnän mukaiset alueittaiset asumismenoerot. Nuorten vuokralaisten asumismenojen alueellisten erojen kasvua voidaan siis pitää loogisena seurauksena tilanteessa, jos sa vuokrien valtakunnalliset taso- ja yleiskorotusohjeet purettiin ja jossa pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien asuntokysyntä oli maan sisäisen muuttoliikkeen tukemana vilkasta. Nuorten asumismenojen nopeampi kasvu aikuisten asumismenoihin verrattuna voidaan puolestaan yhdistää vuokrien nopean nousun tilanteessa kahteen tekijään. Ensinnäkin nuoret suosivat pieniä asuntoja, joista on suurin pula ja joista vuokranantajat pyrkivät ulosmittaamaan suurimman hyödyn. Toiseksi nuorten vuokrasuhteista pääosa on uusia, ts. olemassa olevia vuokrasuhteita kalliim pia. Jos vuokrat laskisivat nopeasti, nuorten suh teel linen asema asuntomarkkinoil la todennäköisesti paranisi nopeampaa tahtia kuin ai kui sil la. Nuorten asumismenojen alueelliset erot eivät YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 429 näyttäisi kehittyneen samaan tapaan kuin nuorten hyvinvoinnin alueelliset erot. Vastikään tehtyjen valtakunnallisten selvitysten (ks. Karvonen & Rahkonen 24) mukaan esimerkiksi nuorten terveydessä ei havaittu juuri alueiden välisiä eroja. Havaituista terveyseroista selkein oli pääkaupunkiseudun nuorten muun maan nuoria runsaampi psyykkinen oireilu, mutta ero perustui kouluissa 8. ja 9. luokkien oppilaille tehtyyn terveyskyselyyn. Jos nuorten asumismenot ja hyvinvoinnin alue-erot eivät vaihtele samalla tavalla, se voi tarkoittaa, että kaupunkielämän monet mahdollisuudet ja opiskeluun liittyvät myönteiset tulevaisuuden odotukset kompensoivat kaupunkiseutujen suuria asumismenorasituksia, jotka voidaan myös hyväksyä nuoruuteen kuuluvana väliaikaisena rasitteena. Tässä esitetty nuorten asumismenoihin, vuokriin ja asumisväljyyteen liittyvä tilastollinen tarkastelu jättää jälkeensä monia kysymyksiä. Mikä rooli asumismenojen kasvussa on ollut yleisellä vuokratason nousulla ja mikä nuorten asuinaluevalinnoilla esimerkiksi pääkaupunkiseudulla? Tarkoittaako asumisväljyyden lasku tinkimistä asumisen laadussa yleensäkin, vai onko nuorten asumiselle asettama vaatimustaso noussut? Onko kimppa-asuminen vuokrien nousun takia yleistynyt? Kuinka paljon nuorten vanhemmat osallistuvat nuorten asumiskulujen kattamiseen, ja miten vuokrien nousu on vaikuttanut lapsuudenkodista irtautumisen ajoittumiseen? Nämä ovat kysymyksiä, joihin vastaamiseen tarvitaan erityisesti näitä kysymyksiä kartoittavia tutkimuksia ja aineistoja. Tulonjakoaineistosta ei siis saada suoria vastauksia siihen, kuinka asumismenojen kallistuminen on vaikuttanut nuorten asumisratkaisuihin. Sen sijaan nuorten asumismenojen kasvavat alueerot voivat yhdistyä eri alueiden työllisyyskehityksen, kuten alussa totesimme. Tilanne on jossain määrin paradoksaalinen: kalliit asunnot kertovat alueen hyvästä työllisyydestä ja vetovoimasta mutta samalla vaikeuttavat työvoiman liikkuvuutta. Jotta kalliin asumisen alueelle muuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa, on tarjolla olevan työn oltava paremmin palkattua kuin halvemmalla alueella. Tämä on kysymys, jolla on valtakunnan tason merkitystä pidemmällä aikavälillä mm. asetettujen työllisyysastetavoitteiden takia. Asumismenojen taso voi joidenkin yhteiskunnan toiminnassa keskeisten ammattiryhmien kannalta olla ongelmallisen korkea. Kansainvälisenä esimerkkinä voidaan esiin nos- sivut kopio.indd :56:35

10 taa Lontoo, jossa asumisen korkea hinta on johtanut eräiden ns. avaintyöntekijöiden (mm. sairaanhoitaja, opettaja, poliisi, palomies, vankeinhoitoalan ja sosiaalityöntekijät) pulaan. Matalapalkkaisten mutta julkisen palvelutarjonnan kannalta tärkeiden avaintyöntekijöiden pula on pakottanut kehittelemään erilaisia asunnon ostamista ja vuokraamista helpottavia tukijärjestelmiä sekä nostamaan kohtuuhintaisten asuntojen tuotantotavoitteita (Key Worker, 24; Tähtinen 24). Osaltaan asumismenojen kasvu kasvukeskuksissa tietysti myös vaikuttaa työmatkojen pituuteen, vaikka kansainvälisesti verraten työmatkat ovat ajassa mitattuna toki esimerkiksi pääkaupunkiseudulla edelleen kuitenkin melko lyhyitä. Työmatkapendelöinnin määrä pääkaupunkiseudulle on kuitenkin kasvanut selvästi (Liikkumistottumukset, 22). Julkisesti tuettu asuntotuotanto on ollut meillä runsasta ja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on ollut riittävästi tarjolla. Aravavuokra-asuntotuotanto korvasi vähentynyttä yksityistä vuokraasuntotarjontaa aina 199-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen asuntopolitiikan toimintaperiaattei ta ja vastuurakenteita radikaalisti muutettiin. Vuokrasääntely purettiin ja yksityinen vuokraasuntotarjonta lisääntyi. Viime vuosina yksityinen vuokra-asuntotarjonta on jälleen vähentynyt, eivätkä institutionaaliset sijoittajatkaan ole toivotussa määrin vuokra-asuntorakentamisesta innostuneet. Valtion tukema ARA-lainoitettu vuokraasuntotuotanto on koko maassa laskenut vuoden 199 tasosta noin puoleen. Omistusasuntotuotannon osuus on sen sijaan alhaisten korkojen tukemana tasaisesti kasvanut. Aivan viime vuosina ARA on keskittänyt lainoitustaan voimakkaimmin kasvaville kaupunkiseuduille, joilla asunnontarve on suurinta. Tulevaisuudessa työvoimapula ja kohtuuhintaisten asuntojen puute saattavat liittyä toisiinsa myös pääkaupunkiseudulla. Yleensä työn perässä muuttavat ovat nuoria aikuisia ja nuoria perheitä, joiden asema asuntomarkkinoilla on, mm. epävarmojen työsuhteiden ja vähäisen varallisuuden takia, vaikea. Viime vuosien uudistuotanto ei ole juuri tarjonnut edullisia vaihtoehtoja. Edullisten sosiaalisin perustein jaettujen vuokra-asuntojen osuus on pääkaupunkiseudulla toki suurempi kuin edellä esimerkkinä mainitussa Lontoossa. Kuitenkin, jos pääkaupunkiseudun korkeat asumismenot jarruttavat työvoiman hakeutumista alueen tarjolla oleviin työpaikkoihin, kysymykset kohtuuhintaisen ja tulevaisuudessa yhä enemmän oman aikakautemme laatuvaatimukset täyttävän vuokra-asuntotuotannon tukemisesta ja osuudesta saatetaan joutua ottamaan meillä uudestaan esille. TIIVISTELMÄ Ari Niska & Henrik Lönnqvist: Vuokralla asuvien nuorten asumismenot Suomessa Alueellinen vertailu Asumisesta on pääkaupunkiseudulla perinteisesti jouduttu maksamaan enemmän kuin muualla Suomessa. Tuoreiden selvitysten mukaan asumismenojen alueelliset erot ovat viime vuosina kasvaneet. Eniten ovat nousseet pääkaupunkiseudulla vuokralla asuvien asumismenot. Tässä artikkelissa tarkastellaan vuokralla asuvia nuoria, joiden osalta asumismenojen alueittaisia muutoksia ei ole aiemmin selvitetty. Aineistona on Tilastokeskuksen tulonjakoaineisto vuosilta Artikkelissa lähdetään liikkeelle oletuksesta, että asumismenojen pääkaupunkiseutuvetoinen kasvu on ollut nuorilla vuokralais-kotitalouksilla voimakkaampaa kuin koko väestöllä siitä huolimatta, että nuorisotyöttömyys on laskenut ja tulotaso siten kasvanut pääkaupunkiseudulla nopeammin kuin muualla maassa. Aineisto tukee oletusta nuorten vuokralaisten asumismenojen aikuisia voimakkaammasta alueellisesta eriytymisestä. Siinä, missä pääkaupunkiseudun vuokralaisten asumismenojen jälkeinen tulotaso laski kaikilla 1 prosenttia, niin alle 25-vuotiailla nuorilla vastaava lasku oli 12 prosenttia. Pääkaupunkiseudun alle 25-vuotiailla oli siis vuonna 22 asumismenojen jälkeen käytettävissä 12 prosenttia vähemmän rahaa kuin vuonna 199. Nuorten vuokralaisten asumismenojen alueellisten erojen kasvun arvellaan johtuvan kahdesta syystä. Ensinnäkin vuokrat ovat sääntelyn purkamisen jälkeen nousseet pääkaupunkiseudulla ja muilla kovan kysynnän alueilla voimakkaasti. Nousu voidaan nähdä loogisena seurauksena tilanteessa, jossa vuokrien valtakunnalliset taso- ja yleiskorotusohjeet on purettu. Toiseksi nuorten asema vuokra-asuntomarkkinoilla on poikkeuksellinen, sillä pääosa nuorten vuokrasuhteista on uusia ja niiden vuokrataso on korkein. Pääkaupunkiseudun nuorten asumismenojen voimakkaaseen nousuun liittyivät kovan rahan asunnoissa asuvien osuuden lasku sekä asumisväljyyden kehityksen pysähtyminen, alle 25-vuotiailla jopa asumisväljyyden lievä lasku. Toisaalta nettoasumismenojen jälkeen kulutukseen jäävä tulotaso oli pääkaupunkiseudun nuorilla muuta maata korkeampi. Siten pääkaupunkiseudun muita alueita korkeammat asumismenot näyttäisivät osaltaan tasaavaan nuorten taloudellisen tilanteen alue-eroja. Tosin pääkaupunkiseudun alle 25- vuotiailla vuosituhannen vaihteen jälkeinen kehitys on 43 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 sivut kopio.indd :56:36

11 johtanut tilanteeseen, jossa käytettävissä olevien tulojen enemmyys suhteessa muihin alueisiin on kaventunut tai jopa kadonnut, samalla kun asumisväljyys on selvästi alemmalla tasolla kuin kaupunkimaisten ja pienten kuntien nuorilla. Se, miten asumisen kallistuminen on muuten, asumisväljyyden muutosten ohella, vaikuttanut nuorten asumisratkaisuihin, on vielä selvittämättä. Tulevaisuudessa nuorten asumismenojen suuret alueelliset erot voivat työvoiman saatavuuden kannalta muodostua ongelmaksi, jota lieventämään saatetaan jälleen tarvita asuntopoliittisia tukitoimia. KIRJALLISUUS HAGFORS, R.: Ekvivalenssiskaalat eli kulutusyksikköluvut, niiden laskeminen ja soveltaminen. Hyvinvointikatsaus 1/93. Helsinki: Tilastokeskus, 1993 JÄRVINEN, TERO & VANTTAJA, MARKKU: Nuoret koulutus- ja työmarkkinoilla -verkkojulkaisu. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan tutkimuksia, 25 KARVONEN, SAKARI & RAHKONEN, OSSI: Hyvinvointi eriytyy alueellisesti kasvavatko nuorten terveyden erot? Teoksessa: Paju, Petri (toim.): Samaan aikaan toisaalla... Nuoret, alueellisuus ja hyvinvointi. Nuorten elinolot -vuosikirja, 24 KEY WORKER LIVING SETTLE FOR MORE. ODPM (Office of the Deputy Prime Minister), 24. www. odpm.gov.uk/keyworkerliving KUNNAT JA KUNTAPOHJAISET ALUEJAOT. Käsikirjoja. Helsinki: Tilastokeskus, 24 LIIKKUMISTOTTUMUKSET JA NIIDEN MUUTOKSET PÄÄ- KAUPUNKISEUDULLA VUONNA 2. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan julkaisusarja C 22:11. YTV, 22 LYYTIKÄINEN, TEEMU & LÖNNQVIST, HENRIK: Asumiskustannukset suurissa aluekeskuksissa. Keskustelualoitteita 361. Helsinki: Valtion taloudellisen tutkimuskeskus, 25 LÖNNQVIST, HENRIK & LYYTIKÄINEN, TEEMU: Vuokralaiset ahtaalla: vuokralaisten asumismenojen kehitys vuosina Tutkimuskatsauksia 1, 25. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 25 NISKA, ARI: Epävarmuuden aika: Nuorten asumisen muutokset 199-luvulla. Suomen Kuntaliitto, ympäristöministeriö ja Helsingin kaupungin tietokeskus, 1996 NÄTTI, JOUKO: Nuoret ja työmarkkinoiden muutos. Teoksessa: Kuorelahti, Matti & Viitanen, Matti (toim.): Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun: nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot. Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja n:o 14, 1999 SIIKANEN, ANTTI & SÄYLÄ, MARKKU & TAHVANAINEN, MARKKU: Suomalaisten asumismenot. Suomen ympäristö 33. Ympäristöministeriö, 1999 TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT -TILASTO. Helsinki: Työministeriö, 25 TÄHTINEN, TIMO: Korkeat asuntojen hinnat huolena Englannissa. Asu & Rakenna 6/24 VIHAVAINEN, MAIJA & KUPARINEN, VIRVA: Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi-maaliskuussa 25. Verkkojulkaisuja 25: 2. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 25 VUOKRATILASTO 1. neljännes. Helsinki: Tilastokeskus, 25. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 7 (25):4 431 sivut kopio.indd :56:37

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2007

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Tuomarink.- Torpparinm. Puistola Kalleusalueet Helsinki Helsinki Vapaarah.vuokra-as. keskivuokra 7 13,1 /m/kk 1,75 /m/kk, /m/kk,13 m/kk Asuntojen vuokrat Helsingissä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013

Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 2/2013 3.5.2013 ARA kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja sekä tekee niihin liittyviä selvityksiä.

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010

Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2008

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 4 008 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 008 u Keskivuokra 11,6 /m/kk u Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 14,61 /m/kk Kaksiot 11,44 /m/kk

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2007

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 39 007 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 007 u Keskivuokra 10,97 /m/kk u Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 13,89 /m/kk Kaksiot 10,91 /m/kk

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 721 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 848 ja rivitaloasunnoissa 3 273 Asuntojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot