Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013"

Transkriptio

1 Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Päivi Vaisto, puhelin Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY 2

3 Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun peruskouluissa toteutettiin jätteen määrää ja lajittelua koskevat seurantatutkimukset vuosina 2011 ja Tutkimukset tehtiin osana EAKR-rahoitteista materiaalitehokas jätehuolto -hanketta (A31559). Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Vuonna 2011 tutkimuksessa oli mukana yhteensä 125 peruskoulukiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kirkkonummelta. Vuonna 2013 mukana oli 80 peruskoulukiinteistöä Helsingistä ja Espoosta. Vantaan peruskoulujen jääminen pois vuoden 2013 seurannasta on voinut pienentää jätteiden kokonaismäärää. Jätemääräseuranta on jatkoa vuosina toteutetulle tutkimukselle Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa Vuosien 2011 ja 2013 seuranta on kohdistettu peruskouluihin, kun aikaisemmissa tutkimuksissa olivat mukana myös lukiot ja päiväkodit. Jätemäärä kiloa / henkilö / vuosi on laskettu säännöllisesti kerättävistä jätelajeista käyttäen painotettua keskiarvoa. Kunkin jätelajin kokonaiskertymä on jaettu kaikkien koulujen henkilömäärällä, joka koostuu koulujen oppilaista ja henkilökunnasta. Säännöllisesti kerättävillä jätelajeilla tarkoitetaan tässä seurantatutkimuksessa sekajätettä, biojätettä, paperia, pahvia, kartonkia ja energiajätettä. Vuonna 2011 kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus oli 15 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 12 kiloa, paperia 5 kiloa, pahvia 3 kiloa ja energiajätettä 1 kilo henkeä kohti vuodessa. Vuonna 2013 sekajätteen osuus oli 12 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 11 kiloa, paperia 3 kiloa, pahvia 3 kiloa, energiajätettä 2 kiloa, lasia 0,1 ja metallia 0,2 kiloa henkeä kohti vuodessa. Lasi ja metalli olivat vuoden 2011 seurannassa satunnaisesti kertyviä jäte-eriä, mutta säännöllisen lasin ja metallin keräyksen yleistyttyä, jätelajit otettiin vuonna 2013 osaksi säännöllisesti kerättävien jätelajien kertymää. Seurantatutkimuksen merkittävin havainto on jätemäärän lasku 5 kilolla / henkilö vuosina pääkaupunkiseudun peruskouluissa. Kouluissa kertyi vuonna 2011 jätettä keskimäärin 36 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Vuonna 2013 jätettä kertyi 31 kg henkeä kohti. Jätelajeista sekajätteen määrä väheni 3 kiloa, paperin määrä 2 kiloa ja biojätteen määrä yhden kilon. Energiajätteen määrä puolestaan lisääntyi yhdellä kilolla. Myös pidemmällä aikavälillä näkyy selkeästi laskeva trendi sekä koulujen jätemäärissä että sekajätteen määrässä. Vuonna 2013 syysloma sijoittui Helsingin kouluissa seurantaa edeltävälle viikolle. Tämä saattoi jätelajin tyhjennysrytmistä riippuen hieman vähentää ensimmäisellä seurantaviikolla kertyneen jätteen määrää. Syysloman vaikutus arvioitiin kuitenkin suhteellisen pieneksi (katso sivu 9). Jätemäärän laskun lisäksi, lajittelu kouluissa on lisääntynyt, kun tarkastellaan tilannetta pidemmällä ajanjaksolla. Koulujen kierrätysprosentti on kasvanut vajaan kymmenen vuoden aikana 31 prosentista 55 prosenttiin. Kierrätysprosentti tosin laski hienoisesti vuosien 2011 ja 2013 välillä. Energiajätteen lisääntynyt lajittelu ei näy kierrätysprosentissa, sillä jätelain mukaan se on energiahyödyntämistä eli energiajäte kasvattaa jätteen kokonaishyödyntämisastetta, mutta ei ole materiaalina kierrättämistä. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Lotta Toivonen, Päivi Vaisto Pvm: 2014 Julkaisun nimi: Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013 Avainsanat: Jätemäärät, kierrätys, jätteen synnyn ehkäisy, peruskoulut, selvitys Kieli: suomi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , Sivuja: 26 + liitteet 3

4 Sisällys 1 Johdanto 5 2 Seurannan toteutus Mukaan valikoituneet peruskoulut Seurannan ajankohta ja jätelajit Seurantalomakkeet Seurantatietojen kerääminen Tulokset Muutos jätemäärässä vuosien 2011 ja 2013 välillä Muutokset jätemäärässä ja kierrätyksessä vuosina Helsingin koulujen jätemäärän kehitys vuosina Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja Pääkaupunkiseudun koulujen jätemäärä vuonna Jätemäärä kunnittain vuonna Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna Jätemäärä kunnittain vuonna Satunnaisesti kertyvät jäte-erät Satunnaisesti kertyvät jäte-erät vuonna Muu jäte koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta Puutarhajäte Puupuru, puupakkaukset ja muu puujäte Lasi- ja metallipakkaukset Sähkö- ja elektroniikkaromu Sekalainen rakennusjäte Muu keräysmetalli Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) Satunnaisesti kertyvät jäte-erät vuonna Muu jäte koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta Puutarhajäte Puupuru, puupakkaukset ja muu puujäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Sekalainen rakennusjäte Muu keräysmetalli Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) Taustatekijät ja johtopäätökset Biojätteen määrä Luokkien ja ryhmätilojen lajittelumahdollisuudet Huomioita seurannasta Lähdeluettelo 26 Liitteet 4

5 1 Johdanto Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen peruskouluissa selvitettiin syntyvän jätteen määrää ja lajittelua vuosina 2011 ja HSY toteutti selvityksen osana EAKR-rahoitteista Materiaalitehokas jätehuolto -hanketta, jonka tavoitteena on vähentää jätteen määrää alueella. Seuranta tehtiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Vuonna 2011 työhön osallistui yhteensä 125 peruskoulukiinteistöä Espoosta, Helsingistä, Kirkkonummelta ja Vantaalta. Vuonna 2013 seurantaan osallistui yhteensä 80 peruskoulukiinteistöä Espoosta ja Helsingistä. Seurannan tavoitteena oli saada käsitys tavanomaisen koulutyön tuottamista jätelajeista ja -määristä. Siksi mukana ei ole remontoitavia kouluja tai niitä, joilla on yhteinen jätehuolto muiden toimijoiden kuten päiväkodin kanssa. Tieto jätemääristä tukee koulujen ympäristötyötä ja auttaa kouluja hahmottamaan niiden oman toiminnan vaikutuksia jätemääriin. Jätteen määrän vähentäminen säästää luonnonvaroja ja usein pienentää kustannuksia. Seurantatiedot kirjattiin tämän raportin lisäksi HSY:n ylläpitämään sähköiseen Petra-jätevertailuun osoitteessa Vertailujärjestelmä on maksuton ja tarkoitettu kaikille HSY:n jätehuollon alueella toimiville oppilaitoksille, yrityksille ja yhteisöille. Palvelu vertaa yksittäisen toimijan jätemääriä muiden toimijoiden määriin samalla toimialalla ja samantyyppisissä kiinteistöissä. Kaikkia järjestelmään annettuja toimipaikkakohtaisia tietoja käsitellään luottamuksellisina. 5

6 2 Seurannan toteutus 2.1 Mukaan valikoituneet peruskoulut Seurannan toteuttivat yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Palmia, Espoon kaupungin Kiinteistönhoito-liikelaitos, Espoon kaupungin opetus- ja kulttuuritoimi, Vantaan kaupungin sivistystoimi, Vantaan kaupungin tilakeskus ja Kirkkonummen kunnan sivistyspalvelukeskus. Vuonna 2011 seurannan suunnittelussa ja toteuttamisessa olivat mukana kaikki yhteistyötahot. Vuoden 2013 seurantaprojektin toimintaan osallistuivat Helsingin kaupungin opetusvirasto, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus, Palmia ja Espoon kaupungin Kiinteistönhoito-liikelaitos. Projektin yhteyshenkilöt on mainittu liitteessä 1. Koska tavoitteena oli saada käsitys tavanomaisen peruskoulutyön tuottamista jätelajeista ja -määristä, seurantaan soveltuivat mukaan koulut, jotka toimivat "omalla kiinteistöllä". Mukaan ei otettu kouluja, joiden toimitilat sijaitsivat monitoimitaloissa, tai koulujen ja päiväkotien "yhdistelmäkiinteistöjä" tms. monen toimijan tapauksia. Seurantaan eivät myöskään soveltuneet mukaan koulut, joissa oli meneillään remontti. Yhteisesti sovittiin kuitenkin, että vaikka peruskoulukiinteistöillä olisi muuta toimintaa, peruskoulu voi tulla mukaan seurantaan, jos toiminta ei vääristä liikaa koulun jätemääriä. Tällaisia ovat esimerkiksi: peruskoulut, joiden tiloissa toimivat hammashoitolat (vain 1-2 huonetta) peruskoulukiinteistöt, joissa on 1-2 asuntoa (yleensä vanhoja talonmiehenasuntoja, jotka muutettu työsuhdetai vuokra-asunnoiksi). Tämä ei haittaa, jos koulu tarpeeksi iso eli asuminen ei suuremmin vääristä jätemäärää. peruskoulut, joiden toimintaan kuuluvat esikoululuokat peruskoulut, joiden yhteydessä toimii lukio Vuonna 2011 mukaan soveltuvat koulukiinteistöt valitsi kiinteistö-, opetus- tai sivistystoimen yhteyshenkilö. Vuonna 2013 mukaan pyydettiin pääosin samat koulut kuin vuonna Seurannan ajankohta ja jätelajit Seuranta pyrittiin toteuttamaan sen verran myöhään syksyllä, että lehtien ja muun puutarhajätteen sesonki olisi ohi. Lisäksi tavoitteena oli sijoittaa seurantajakso viikko koulun syysloman jälkeen. Osassa kouluista seurantajaksolle osui työelämään tutustuminen. Vuonna 2011 seurantajakso toteutettiin Ajankohta oli viikko koulujen syysloman jälkeen. Vuonna 2013 seurantajakso toteutettiin Helsingissä Seuranta alkoi heti syysloman jälkeen. Seurannan kanssa samaan aikaan Helsingin kouluilla kampanjoitiin biojätemäärän vähentämiseksi teemalla Syön mitä otan. Espoossa seurantajakso oli viikko syysloman jälkeen Kouluilla seurattiin: säännöllisesti tyhjennettäviä jätelajeja (sekajäte, biojäte, pahvi, kartonki, energiajäte, valkoinen paperi, värillinen paperi, tietosuojapaperi, lasi, pienmetalli). Lasi ja metalli olivat vuoden 2011 seurannassa 6

7 satunnaisesti kertyviä jäte-eriä, mutta säännöllisen lasin ja metallin keräyksen yleistyttyä jätelajit otettiin vuonna 2013 osaksi säännöllisesti kerättävien jätelajien kertymää. erikseen poiskuljetettavia jätelajeja (puutarhajäte, puupuru, puujäte, puiset kuormalavat, metalliromu, sekalainen rakennusjäte, sähkölaitteet eli sähkö- ja elektroniikkaromu, jne) ja vaaralliset jätteitä eli ongelmajätteitä (loisteputket, energiansäästölamput, akut, paristot, jäteöljyt, kiinteät öljyiset jätteet, maalit, liimat lakat, valokuvaus/laboratoriokemikaalit, hapot, emäkset, kyllästetty puu, jne). Säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista saatiin neljän viikon seurantaan perustuvat tiedot astian täyttöasteesta ennen tyhjennystä. Niiden perusteella laskettiin vuosittainen jätemäärä koulujen toiminta-ajan mukaan (9,5 kk). Erikseen poiskuljetettavista jätelajeista ja vaarallisista jätteistä saatiin vuositason arvio. 2.3 Seurantalomakkeet HSY laati seurantaa varten lomakkeet ja ohjeet, jotka jaettiin kaupungin sisäisessä postissa tai lähetettiin kirjepostina suoraan kiinteistöille. Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella tiedot kerättiin kouluilta paperisilla seurantalomakkeilla. Helsingissä tiedot kerättiin sähköisesti. Materiaalitehokas jätehuolto hankkeen väliseminaarissa vuonna 2012 pidettiin työpaja jätemääräseurannasta. Sen tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia seurannan vaatiman kokonaistyömäärän vähentämiseksi. Työpajan jälkeen seurantalomake muotoiltiin selkeämmäksi ja esitäytettyjen tietojen määrää lisättiin. Jäteseurantalomake on liitteenä 2. Helsingin osalta seuranta suoritettiin osana kaupungin omaa kiinteistöjen jätemäärien seurantatyötä, jonka tekevät kaikki peruskoulut. Kysely toteutettiin kaupungin käyttämässä sähköisessä huoltokirja Pakissa sekä lisäkysymysten osalta verkkokyselynä (Digium). Pakki-huoltokirjaan kouluisännät täyttivät seurantatiedot säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista. Verkkokyselyn kautta kouluisännät ilmoittivat tiedot erikseen poiskuljetettavista jätelajeista ja vaarallisista jätteistä (ongelmajätteet) sekä vastaukset jäteseurannan lisäkysymyksiin. Seurantalomakkeisiin pyrittiin täyttämään etukäteen tietoja yhteistyössä kuntien ja HSY:n kanssa. Lomakkeisiin etukäteen täytetyt tiedot koskivat esimerkiksi koulun ja jätehuollon perustietoja. Vuonna 2013 seurantalomakkeisiin esitäytettiin myös jäteastioiden seurantapäivät. Vuonna 2011 seurantalomakkeita lähetettiin HSY:ltä Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan kouluille yhteensä 83, joista palautui 52. Näistä 48 kiinteistön tiedot olivat riittävän täydelliset tähän seurantaraporttiin. Petrajärjestelmään kirjattiin lisäksi kahden koulun tiedot. Lomakkeiden palautusprosentti oli noin 63 %. Helsingistä jäteseurantaraporttiin otettiin mukaan 77 koulua (vertaa 2.1 Mukaan valikoituneet peruskoulut). Vuonna 2013 seurantalomakkeita lähetettiin HSY:ltä Espoon kouluille yhteensä 30, joista palautui 24. Näistä 23 kiinteistön seurantatiedot otettiin mukaan tähän raporttiin. Lomakkeiden palautusprosentti oli noin 80 %. Helsingistä otettiin mukaan 57 koulua. Liitteeseen 3 on kirjattu lukumäärät kouluille lähetetyistä, palautuneista ja raporttiin kirjatuista lomakkeista. 7

8 2.4 Seurantatietojen kerääminen Projektissa mukana olevilla kouluilla seurattiin astioiden tyhjennystiheyttä ja täyttöastetta sekä kirjattiin tietoja muista tarvittaessa pois kuljetettavista jätelajeista ja vaarallisista eli ongelmajätteistä. Oppilaitoksissa kouluisäntä, vahtimestari tai kiinteistönhoitaja/ huoltomies seurasi neljän viikon ajan jäteastioiden täyttöastetta ennen tyhjennystä ja kirjasi seurantatiedot lomakkeelle. Lisäksi hän selvitti ja arvioi koulusta erikseen poiskuljetettavien jätelajien ja vaarallisten jätteiden vuosimäärät. Tutkimuslomakkeessa oli myös lisäkysymyksiä koulun käytännöistä. Jätteiden vuosimäärien ja lisäkysymysten täyttäminen ohjeistettiin tekemään yhteistyössä esimerkiksi rehtorin, ekotukihenkilön tai keittiö- ja siivoushenkilön kanssa. Seurantajakson päätyttyä lomakkeet palautettiin HSY:n jätehuoltoon. Suuressa osassa palautuneista paperilomakkeista oli puutteita ja tietoja tarkennettiin puhelimitse. Tarkennukset koskivat esimerkiksi säännöllisesti tyhjennettyjen jäteastioiden määrää ja erikseen poiskuljetettavien sekä vaarallisten jätteiden vuosiarvioita. Muutamasta kiinteistöjä ei saatu riittäviä tietoja säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista eikä niitä pystytty ottamaan mukaan seurantaan. 8

9 3 Tulokset Raportissa kuvataan jätemääriä vuositason arvioina. Vuoden jätekertymä on laskettu oletuksella, että kouluissa tuotetaan jätettä 9,5 kuukauden eli 38 viikon ajan vuodessa. Aiemmissa seurantatutkimuksissa koulujen toiminta-ajaksi on laskettu 34 viikkoa eli 8,5 kuukautta. Kouluilta saatiin kuitenkin palautetta, että todellinen toiminta-aika on 9,5 kk vuodessa, joten vuonna 2011 vuosikerrointa muutettiin niin, että koulujen laskettiin tuotettavan jätteitä 9,5 kuukauden ajan vuodessa. Muutoksen seurauksena tämän raportin lukuja ei voi verrata suoraan edellisten raporttien lukuihin. Tässä raportissa esitetyt aiempien vuosien jätemäärätiedot on muunnettu vertailukelpoiseksi vuosien 2011 ja 2013 tietojen kanssa muuttamalla vuosikerroin 8,5 kuukaudesta 9,5 kuukauteen. Koulujen henkilölukuun on laskettu mukaan oppilaat, opettajat sekä muu henkilökunta. Useissa koulukiinteistöissä on myös kouluajan jälkeistä iltapäivätoimintaa, jota ei ole tässä seurannassa voitu huomioida. Vuonna 2013 syysloma sijoittui Helsingin kouluissa seurantaa edeltävälle viikolle. Suurin osa kouluista oli tyhjillään torstain ja perjantain ennen maanantaina alkanutta seurantaa, joissain kouluissa syysloma saattoi olla pidempikin. Tämä saattoi jätelajin tyhjennysrytmistä riippuen vähentää ensimmäisellä seurantaviikolla kertyneen jätteen määrää. Syysloman vaikutus arvioitiin kuitenkin suhteellisen pieneksi vuoden 2012 kokemusten perusteella. Vuonna 2012 Helsingissä toteutetussa seurannassa syysloma sijoittui samalla tavalla seurantaa edeltävälle viikolle. Jätemäärät olivat kuitenkin vuonna 2012 kasvaneet hienoisesti vuoden 2011 seurantaan verrattuna. Eri vuosia vertailtaessa on myös huomioitava, että koulut ovat vaihdelleet eri vuosina. Koulujen väliset erot saattavat siis vaikuttaa jonkin verran tuloksiin. Jätemäärä kg/hlö/vuosi on laskettu säännöllisesti kerättävistä jätelajeista käyttäen painotettua keskiarvoa. Kunkin jätelajin kokonaiskertymä on jaettu kaikkien koulujen henkilömäärällä. Satunnaisesti kertyvien jätelajien kohdalla määrät (kg/hlö/vuosi) on laskettu ottamalla henkilömäärään mukaan vain ne koulut, jotka olivat ilmoittaneet tiedot. 3.1 Muutos jätemäärässä vuosien 2011 ja 2013 välillä Jätemäärä (kg/hlö/vuosi) laski viidellä kilolla henkeä kohti vuosien välillä. Vuonna 2013 jätettä syntyi keskimäärin 31 kiloa per henkilö, kun vuonna 2011 jätettä syntyi keskimäärin 36 kiloa per henkilö. Jätelajeista sekajätteen määrä väheni 3 kiloa, paperin määrä 2 kiloa ja biojätteen määrä yhden kilon. Energiajätteen määrä puolestaan lisääntyi yhdellä kilolla. Vuosien 2011 ja 2013 jätemäärätiedot löytyvät taulukosta 1. Alla on kuvattu vuosien 2011 ja 2013 jätekertymien jakautuminen eri jätelajeihin. Vuoden 2013 jätekertymässä sekajätteen ja paperin osuus on pienentynyt ja energiajätteen osuus kasvanut vuoteen 2011 verrattuna. Lisäksi jätekertymään on vuonna 2013 tullut uusina jätelajeina lasi ja metalli, joiden säännöllinen kerääminen koulukiinteistöiltä on yleistynyt. 9

10 Jätelajien osuudet vuosina 2011 ja 2013 Jätemäärä 2011 Jätemäärä % 1 % Sekajäte 4% 13% 1% 8% 40% 10 % 7 % 3 % 7 % 38 % Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Keräyspaperi 34% 34 % Lasi Metalli Kuva 1. Jätelajien osuudet (%) pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013 * Vuonna 2013 seurantaan osallistuivat Helsinki ja Espoo 3.2 Muutokset jätemäärässä ja kierrätyksessä vuosina Taulukkoon 1 on koottu seurantatutkimusten tulokset vuosilta , 2011 ja Seurantojen perusteella koulujen jätemäärät ovat tippuneet vajaan kymmenen vuoden aikana 40:stä kilosta 31:een kiloon per henkilö. Viimeisimmässä, vuonna 2013 toteutetussa seurannassa jätteen kokonaismäärä näyttää laskeneen melko voimakkaasti aiempiin vuosiin verrattuna. Jätemäärän laskun lisäksi lajittelu kouluissa on lisääntynyt. Koulujen kierrätysprosentti on kasvanut vajaan kymmenen vuoden aikana 31 prosentista 55 prosenttiin. Kierrätysprosentti tosin laski hienoisesti vuosien 2011 ja 2013 välillä. Energiajätteen lisääntynyt lajittelu ei näy kierrätysprosentissa, sillä energiahyödyntämistä ei jätelain mukaan lasketa kierrättämiseksi. Vuonna 2013 lasin ja metallin säännöllinen kerääminen koulujen jätekatoksista oli yleistynyt, joten lasi ja metalli otettiin mukaan säännöllisesti tyhjennettävien jätelajien kertymään. Vuonna 2011 lasin ja metallin lajittelu oli niin vähäistä, että se ei olisi vaikuttanut kierrätysprosenttiin. Taulukossa 1 on kuvattu kierrätysprosentin muutos ja eri jätelajien määrät eri vuosina. 10

11 Kierrätysprosentti (säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista) Kiinteistöjen lukumäärä (kpl) sekajäte kg/hlö biojäte kg/hlö 6 * paperi kg/hlö pahvi kg/hlö energiajäte kg/hlö 1 2 lasi kg/hlö 0,1 metalli kg/hlö 0,2 Jätemäärä kg/hlö * Vuoden 2005 biojätteen määrä ei kasvanut, vaan näennäinen lisäys johtui laskentatavan muutoksesta Huom! Aiempien vuosien jätemäärät on muunnettu niin, että toiminta-aikana on käytetty 9,5 kuukautta aiemmin käytetyn 8,5 kuukauden sijaan Taulukko 1. Jätemäärä ja kierrätysprosentti pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa vuosina , 2011 ja 2013 Alla olevassa kuvassa voidaan nähdä laskeva trendi koulujen sekajätteen määrässä. Kuvassa on kuvattu eri jätelajien määrät vuosina Tiedot vuosilta ovat YTV:n (nykyisin HSY) aiemmista seurantatutkimuksista. Oppilaitosten jätemäärä kg/hlö/a metalli lasi energiajäte pahvi paperi biojäte sekajäte Kuva 2. Oppilaitosten jätemäärät pääkaupunkiseudulla vuosina , 2011 ja 2013 * Pahvi sisältää myös kartongin 11

12 kg/hlö/a 3.4. Helsingin koulujen jätemäärän kehitys vuosina Helsingin kouluissa jätemääräseuranta on tehty omana työnä vuosittain alkaen vuodesta Vuonna 2010 seuranta toteutettiin osana Susanna Salorannan Pro gradu työtä. Työssä selvitettiin koulujen kestävän kehityksen työn merkitystä kiinteistöjen jätehuollossa. Kouluissa tehtävä kestävän kehityksen työ näytti lisäävän lajittelua ja vähentävän sekajätteen määrää. Aktiivinen kestävän kehityksen työ näytti myös vähentävän paperinkulutusta. (Saloranta 2010) 45,0 Helsingin jätemäärä vuosina 2007, 2010, 2011, 2012 ja ,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Metalli Lasi Energiajäte Kartonki Pahvi Paperi Biojäte Sekajäte Kuva 3. Helsingin koulujen jätemäärä vuosina 2007, 2010, 2011, 2012 ja 2013 Helsinki 2007 (n=53) Helsinki 2010 (n=61) Helsinki 2011 (n=77) Helsinki 2012 (n=61) Helsinki 2013 (n=57) Sekajäte kg/hlö/a 24,4 13,6 13,0 12,5 12,0 Biojäte kg/hlö/a 10,8 12,1 11,9 12,5 10,0 Paperi kg/hlö/a 3,6 10,8 5,3 4,9 3,5 Pahvi kg/hlö/a 1,9 1,3 2,3 2,1 1,9 Kartonki kg/hlö/a 0,2 0,3 0,5 0,8 0,9 Energiajäte kg/hlö/a 0,0 0,8 0,9 0,9 1,0 Lasi kg/hlö/a 0,2 0,2 Metalli kg/hlö/a 0,3 0,3 Yhteensä 40,9 38,9 33,9 34,1 29,8 Taulukko 2. Helsingin koulujen jätemäärä vuosina 2007, 2010, 2011, 2012 ja Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja 2013 Espoosta oli vuoden 2011 jätemääräseurannassa mukana 33 koulua. Vuonna 2013 seurantatiedot saatiin 23 koululta, jotka olivat yhtä koulua lukuun ottamatta samoja kouluja kuin vuonna

13 Espoon kouluissa käytettiin vuonna 2013 paperin osalta vuoden 2011 tietoja. Koulut tilaavat paperiastioiden tyhjennykset puhelinsoitolla tarpeen mukaan. Vuonna 2011 Espoon yhteyshenkilö tarkasti tyhjennyskerrat laskujen avulla. Vuonna 2013 kyseisen yhteyshenkilön jäätyä eläkkeelle resursseja työlääseen tarkastukseen ei enää ollut. Espoossa arvioitiin paperin tyhjennysten pysyneet suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2011, joten päätettiin käyttää vuoden 2011 tietoja. Yhden koulun osalta tiedot saatiin kouluun soittamalla. Sekajätteen määrä Espoon kouluissa on laskenut noin kolmella kilolla vuosien 2011 ja 2013 välillä. Energiajätteen määrä on puolestaan kasvanut kilolla. Osa sekajätteen määrän vähenemisestä selittyy siis lisääntyneellä energiajätteen lajittelulla. Biojätteen määrä Espoon kouluissa laski noin kilon vuosien 2011 ja 2013 välillä Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja Sekajäte Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Paperi Kuva 4. Espoon koulujen jätemäärä kg/hlö/a vuosina 2011 ja 2013 Espoo 2011 (n=33) Espoo 2013 (n=23) Sekajäte kg/hlö/a 13,7 10,2 Biojäte kg/hlö/a 14,1 13,2 Pahvi kg/hlö/a 3,6 3,8 Kartonki kg/hlö/a 0,1 0,3 Energiajäte kg/hlö/a 2,7 3,6 Paperi kg/hlö/a 3,1 3,0 Yhteensä 37,3 34,1 Taulukko 3. Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja Pääkaupunkiseudun koulujen jätemäärä vuonna 2011 Pääkaupunkiseudun peruskouluissa kertyi vuonna 2011 jätettä keskimäärin 36 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Kertymä laskettiin säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista, eli sekajätteestä, biojätteestä, paperista, 13

14 pahvista, kartongista ja energiajätteestä. Satunnaisesti kertyvät jäte-erät eivät olleet seurannan piirissä ja niistä tehdyt vuosiarviot käsitellään luvussa 4. Jätekertymästä kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus oli 15 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 12 kiloa, paperia 5 kiloa, pahvia 3 kiloa ja energiajätettä 1 kilo henkeä kohti vuodessa. Kuvassa 5 on esitetty jätelajien osuus keskimääräisesti pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuonna Jätelajien osuudet vuonna % 1 % 8 % 13 % 34 % 40 % Sekajäte Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Keräyspaperi Kuva 5. Jätelajien osuudet (%) pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuonna 2011 (n=125) 2011 Kiinteistöjen lukumäärä (kpl) 125 sekajäte kg/hlö 15 biojäte kg/hlö 12 paperi kg/hlö 5 pahvi kg/hlö 3 energiajäte kg/hlö 1 Jätemäärä kg/hlö 36 Taulukko 4. Jätelajien osuudet (%) pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuonna 2011 (n=125) 3.5 Jätemäärä kunnittain vuonna 2011 Vuonna 2011 jätettä kertyi vähiten Helsingissä, jossa jätekertymä säännöllisesti kerätyistä jätejakeista oli vuodessa keskimäärin 34 kiloa henkeä kohden. Espoossa jätettä kertyi keskimäärin 38 kiloa henkeä kohden ja Vantaalla 45 kiloa henkeä kohden. Vantaalta on tiedot vain kahdestatoista koulusta, joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavana. Kirkkonummelta tiedot saatiin kolmesta koulusta, joten Kirkkonummi ei ole mukana kuntakohtaisessa vertailussa. 14

15 Kuntien jätemäärä vuonna 2011 (kg/hlö/a) Paperi Energiajäte Kartonki Pahvi Biojäte Sekajäte Helsinki n=77 Espoo n=33 Vantaa n=12 Kuva 6. Kuntien jätemäärä vuonna 2011 (kg/hlö/a) Helsinki (n=77) Espoo (n=33) Vantaa (n=12) Sekajäte kg/hlö/a 13,0 13,7 25,0 Biojäte kg/hlö/a 11,9 14,1 10,1 Pahvi kg/hlö/a 2,3 3,6 3,3 Kartonki kg/hlö/a 0,5 0,1 Energiajäte kg/hlö/a 0,9 2,7 0,1 Paperi kg/hlö/a 5,3 3,1 6,5 Yhteensä 33,9 37,3 45,0 Taulukko 5. Kuntien jätemäärä vuonna 2011 (kg/hlö/a) 3.6 Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna 2013 Pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Espoon peruskouluissa kertyi vuonna 2013 jätettä keskimäärin 31 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Kertymä laskettiin säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista, eli sekajätteestä, biojätteestä, paperista, pahvista, kartongista, energiajätteestä, lasista ja metallista. Satunnaisesti kertyvät jäteerät eivät olleet seurannan piirissä ja niistä tehdyt vuosiarviot käsitellään luvussa 4. Jätekertymästä kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus oli 12 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 11 kiloa, paperia 3 kiloa, pahvia 3 kiloa, energiajätettä 2 kiloa, lasia 0,1 ja metallia 0,2 kiloa henkeä kohti vuodessa.. Vantaan peruskoulujen jääminen pois vuoden 2013 seurannasta on voinut pienentää kokonaisjätekertymää. Kuvassa 8 on esitetty eri jätejakeiden osuudet Helsingin ja Espoon peruskouluissa vuonna

16 Jätelajien osuudet vuonna % 0 % 1 % 3 % 7 % 7 % 38 % Sekajäte Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Keräyspaperi Lasi Metalli 34 % Kuva 7. Jätelajien osuudet (%) Helsingin ja Espoon peruskouluissa vuonna 2013 (n=80) 3.7 Jätemäärä kunnittain vuonna 2013 Vuonna 2013 jätettä kertyi Helsingissä keskimäärin 30 kiloa henkeä kohden ja Espoossa 34 kiloa henkeä kohden. Vantaalta ei ollut kouluja mukana vuoden 2013 seurannassa. 16

17 kg/hlö/a Kuntien jätemäärä vuonna 2013 (kg/hlö/a) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Metalli Lasi Paperi Energiajäte Kartonki Pahvi Biojäte Sekajäte 0,0 Helsinki (n=58) Espoo (n=23) Kuva 8. Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna 2013 * Helsingin kouluissa oli syysloma seurantaa edeltävällä viikolla, mikä on saattanut hieman pienentää Helsingin jätemäärää Helsinki (n=57) Espoo (n=23) Sekajäte kg/hlö/a 12,0 10,2 Biojäte kg/hlö/a 10,0 13,2 Pahvi kg/hlö/a 1,9 3,8 Kartonki kg/hlö/a 0,9 0,3 Energiajäte kg/hlö/a 1,0 3,6 Paperi kg/hlö/a 3,5 3,0 Lasi kg/hlö/a 0,2 - Metalli kg/hlö/a 0,3 - Yhteensä 29,8 34,1 Taulukko 6. Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna

18 4 Satunnaisesti kertyvät jäte-erät Arviot satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä täydentävät kokonaiskuvaa koulujen jätevirroista. Satunnaisesti kertyvät jäte-erät eivät ole mukana jätekertymässä, koska niistä saatiin tiedot vain osasta kouluja ja tiedot perustuvat lähinnä vuositason arvioihin. Vuositason arvioihin liittyy paljon epävarmuutta, joten luvut ovat suuntaa antavia. Tämän vuoksi satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä ei myöskään tehty vuosien välistä vertailua. Vuosien 2011 ja 2013 seurantatiedot on esitetty omissa kappaleissaan. Suuri osa kouluista jätti tiedot satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä täyttämättä, joten laskennassa on mukana vain ne koulut, jotka ilmoittivat tiedot kyseisestä jätelajista. Satunnaisesti kertyviä jäte-eriä ovat mm. puutarhajätteet, puupuru, sähkö- ja elektroniikkaromu ja vaaralliset jätteet. Oppilaitoksissa syntyvä vaarallinen jäte on tavallisesti loisteputkia, energiansäästölamppuja, paristoja ja akkuja. Toinen yleinen ryhmä ovat maalit, liimat, lakat, valokuvaus- ja laboratoriokemikaalit ja jäteöljyt. Puhelimessa haastatellun kouluisännän mukaan suuntaus on kuitenkin se, että kouluissa on siirrytty pääosin vesiliukoisiin maaleihin, liimoihin ja lakkoihin. Kouluisännän mukaan kouluissa syntyvän vaarallisen jätteen määrää on kuitenkin lisännyt energiansäästölamppuihin siirtyminen. Energiansäästölamppuja oli kyseisessä koulussa käytössä kohdevalaisimissa, joita oli esimerkiksi koulun ruokalassa, vessoissa ja luokissa. Lasi ja metalli olivat vuoden 2011 seurannassa satunnaisesti kertyviä jäte-eriä, mutta säännöllisen lasin ja metallin keräyksen yleistyttyä, jätelajit otettiin vuonna 2013 osaksi säännöllisesti kerättävien jätelajien kertymää. 4.1 Satunnaisesti kertyvät jäte-erät vuonna 2011 Alla olevassa taulukossa näkyy satunnaisesti kertyvien jätteiden määrät koulua ja henkilöä kohden vuonna kg/a per koulu 2011 kg/hlö/a 2011 Muu (n=4) ,1 Puutarhajäte (n=57) ,7 Puupuru (n=78) 728 1,8 Lasipakkaukset (n=8) 464 1,1 Puupakkaukset (n=79) 237 0,6 Metallipakkaukset (n=26) 249 0,5 Muu puujäte (n=63) 167 0,5 Sähkö- ja elektroniikkaromu n=64) 182 0,4 Sekalainen rakennusjäte (n=29) 158 0,4 Muu keräysmetalli (n=64) 143 0,4 Vaaralliset jätteet (n= 3 84*) 132 0,3 YHTEENSÄ ,6 Taulukko 7. Arviot satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä vuonna

19 4.1.1 Muu jäte koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta Satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä eniten painoi muu jäte, joka koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta. Muuta jätettä syntyi vuodessa keskimäärin 5,1 kiloa henkeä kohden ja 1,8 t koulua kohden. Vaikka vain yksi koulu oli merkinnyt hiekoitushiekan jäte-eräksi, sitä luultavasti syntyy lähes kaikista kouluista. Hiekoitushiekkaa ei ilmeisesti yleisesti mielletty jätteeksi, koska siitä ei erikseen kysytty lomakkeessa. Puhelimessa haastatellun kouluisännän mukaan lähes kaikki koulut hoitavat kuitenkin hiekoituksen itse. Kyseisessä koulussa hiekka kerätään kasaan, josta se noudetaan yhdessä puutarhajätteen kanssa. Hiekan seassa on niin paljon roskaa, että se viedään joko kaatopaikalle tai maantäytteeksi Puutarhajäte Puutarhajätettä syntyi vuonna 2011 keskimäärin 4,7 kg henkeä kohden ja 1,2 t koulua kohden vuodessa. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 17 koulua, joista 65 % toimitti puutarhajätteen hyödynnettäväksi ja 35 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon puutarhajätteen määrästä täytti 57 koulua Puupuru, puupakkaukset ja muu puujäte Puupurua syntyi kouluissa keskimäärin 1,8 kg henkeä kohden ja 728 kiloa koulua kohden vuodessa. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 35 koulua. Lajittelutavan ilmoittaneista kouluista 86 % toimitti puupurun hyödynnettäväksi ja 14 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon puupurun määrästä ilmoitti 78 koulua. Puupakkauksia eli puisia kuormalavoja syntyi vuodessa keskimäärin 0,6 kiloa henkeä kohti ja 237 kiloa koulua kohti. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 38 koulua, joista 94 % toimitti lavat hyödynnettäväksi ja 6 % (2 koulua) laittoi ne sekajätteeseen. Tiedon puupakkausten määrästä ilmoitti 79 koulua. Muuta puujätettä syntyi vuodessa keskimäärin 0,5 kiloa henkeä kohti ja 167 kiloa koulua kohti. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 18 koulua, joista 78 % toimitti puujätteen hyödynnettäväksi ja 22 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon muun puujätteen määrästä ilmoitti 63 koulua Lasi- ja metallipakkaukset Lasia kertyi vuodessa keskimäärin 1,1 kiloa henkeä kohden ja 464 kiloa koulua kohden. Lasipakkauksia ilmoitti keräävänsä erikseen 8 koulua, joista kaikki olivat Helsingistä. Metallipakkauksia kertyi vuodessa keskimäärin 0,5 kiloa henkeä kohti ja 249 kiloa koulua kohti. Metallipakkauksia keräsi erikseen 26 koulua, joista 25 oli Helsingistä ja yksi Espoosta. Lasi- ja metallipakkausten keräyksiä on todennäköisesti järjestetty enemmänkin, mutta johtuen harvoista tyhjennystiheyksistä tiedot ovat jääneet puutteellisiksi (tyhjennykset eivät ole osuneet seurantajaksolle). Lisäksi kouluissa voi olla piilojätevirtoja, kun jätteitä toimitetaan yleisiin kierrätyspisteisiin. Useissa kouluissa kerrottiin ekotukihenkilön tai kotitalousopettajan vievän lasia ja metallia keräyspisteisiin. Erikseen kerätyt lasi- ja metallipakkaukset toimitettiin hyödynnettäväksi. Metallia ja lasia erikseen kerääviä kouluja oli kaikista kokoluokista. Koulujen suuri koko ei siis ainakaan yleisesti selittänyt syytä erilliselle metallin- ja lasinkeräykselle. 19

20 4.1.5 Sähkö- ja elektroniikkaromu Sähkö- ja elektroniikkaromua syntyi kouluissa keskimäärin 0,4 kiloa vuodessa henkeä kohti ja 182 kiloa koulua kohti. Vaihtelu koulujen välillä oli kuitenkin suurta. Sähkö- ja elektroniikkaromua oli esimerkiksi kertaluontoisesti syntynyt paljon, kun koulut siirtyvät uudempaan teknologiaan. Puhelimessa haastateltu kouluisäntä kertoi, että koulun televisiot vaihdettiin kerralla taulutelevisioihin ja arvioi samanlaisen siirtymän olevan käynnissä muissakin kouluissa. Tiedot sähkö- ja elektroniikkaromun lajittelutavasta ilmoitti 24 koulua, joista 96 % toimitti sähkö- ja elektroniikkaromun hyödynnettäväksi ja 4 % (yksi koulu) laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon sähkö- ja elektroniikkaromun määrästä ilmoitti 64 koulua Sekalainen rakennusjäte Sekalaista rakennusjätettä syntyi vuodessa keskimäärin 0,4 kiloa henkilöä kohden ja 158 kiloa koulua kohden. Seurantatutkimuksessa on mukana koulun omien pienten remonttien kuten vuosittaisen aitojen korjaamisen jätemäärät. Suuremmissa remonteissa urakoitsija vastaa rakennusjätteen kuljettamisesta, eikä se näy koulujen jätemäärissä. Tiedot sekalaisen rakennusjätteen lajittelutavasta ilmoitti 6 koulua, joista puolet toimitti rakennusjätteen hyödynnettäväksi ja puolet laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon sekalaisen rakennusjätteen määrästä ilmoitti 29 koulua Muu keräysmetalli Muuta kun pakkauksista syntynyttä metallia kertyi vuodessa keskimäärin 0,4 kiloa henkeä kohden ja 143 kiloa koulua kohden. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 20 koulua, joista 63 % toimitti metallin hyödynnettäväksi ja 37 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon muun keräysmetallin määrästä ilmoitti 64 koulua Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) Alla olevassa taulukossa näkyy eriteltynä kouluissa syntyneiden vaarallisten jätteiden määrät vuonna kg/a per koulu kg/a per hlö Kyllästetty puu (n=16) 55,1 0,11 Loisteputket, energiansäästölamput (n=84) 31,4 0,09 Maalit, liimat, lakat, valokuvaus/laboratoriokemikaalit (n=32) 18,5 0,05 Hapot, emäkset (n=10) 8,7 0,02 Jäteöljyt (n=22) 8,3 0,02 Kiinteät öljyiset jätteet (n=3) 5,5 0,01 Akut, paristot (n=78) 4,3 0,01 Taulukko 8. Vaarallisten jätteiden arvioidut määrät kouluissa vuonna 2011 YHTEENSÄ 131,7 0,31 Koulut toimittivat vaarallisia jätteitä käsittelyyn hyvin vaihtelevin väliajoin. Yhdessä koulussa vaarallisia jätteitä toimitetaan käsiteltäväksi 1-2 kertaa kuussa ja toisessa kerran kymmenessä vuodessa. Tavallisinta oli toimittaa vaaralliset jätteet käsiteltäväksi kerran vuodessa (38 koulua). Useammin kuin kerran vuodessa vaaralliset jätteet toimitti käsiteltäväksi 19 koulua ja harvemmin kuin kerran vuodessa 18 koulua. Muutama koulu ilmoitti, ettei toimita vaarallisia jätteitä käsiteltäväksi lainkaan. Koulujen vaarallisia jätteitä toimittaa kuitenkin käsittelyyn myös kunnan kiinteistötoimi, joten seurantatiedot antanut henkilö ei välttämättä ole tietoinen kaikista toimituksista. 20

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010

HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.

Kiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta. Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisyn neuvonta kokemuksia HSY:ssä

Biojätteen synnyn ehkäisyn neuvonta kokemuksia HSY:ssä Biojätteen synnyn ehkäisyn neuvonta kokemuksia HSY:ssä Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan seminaari 25.1.2011 Minna Partti, jätehuolto/neuvonta 25.1.11 Jäteneuvonta Neuvonnan kohderyhmät

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingin seudun ympäristöpalvelut KIVIKON JÄTEPALVELU- KESKUKSEN TOIMINTA VUONNA 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1

Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A. Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Jätelajit E N E M M Ä N O S A A M I S T A Virpi Lyytimäki 14.12.2011 1 Metalli KYLLÄ metalliset purkit ja tölkit, kuivat maalipurkit tölkkien kannet, korkit einesten alumiinivuoat lämpö- ja ulkokynttilöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2015 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET

Jäteselviytyjät 2014. Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET Jäteselviytyjät 2014 Tietokilpailu OIKEAT VASTAUKSET 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Jätteiden lajittelu = a) laitetaan kaikki jätteet samaan astiaan b) laitetaan jokainen jäte omaan jäteastiaansa

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

OPAsTUsTA EKOILUUN. tehtävävihko lapsille

OPAsTUsTA EKOILUUN. tehtävävihko lapsille OPAsTUsTA EKOILUUN tehtävävihko lapsille Pähkinä purtavaksi Tämä vihko on tarkoitettu alakouluikäisille lapsille, jotka haluavat tietoa jätteistä ja niiden kierrättämisestä. Vihko sisältää monen tasoisia

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

Tyhjennysmaksut säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu

Tyhjennysmaksut säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu t säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu määräytyy todellisen painon ja jätekeskushinnaston mukaan. Kuljetus- ja käsittelymaksuun lisätään punnitusmaksu 9,68 (alv 0 %). Kuljetus

Lisätiedot

Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007

Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

Lisätiedot

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely touko kesäkuu 2010 Helsingin sosiaalivirasto ja 4V-hanke Touko kesäkuussa kaikille Helsingin leikkipuistoille lähetettiin jätehuollon alkukartoituskyselyt, joiden tarkoituksena oli kartoittaa leikkipuistojen

Lisätiedot

sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi

sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi Lajitteluohjeet Paperinkeräys Postiluukustajatulostimestatulevatpaperitkeräykseen. sanomalehdet,aikakauslehdet,mainokset(eimuovia!),kirjekuoret(myösikkunalliset), A neloset,uusiopaperi,värillinen paperi

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku 23 % ja Salo

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

Vähennä ja kierrätä. Turha jäte on tuhlausta. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta

Vähennä ja kierrätä. Turha jäte on tuhlausta. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Vähennä ja kierrätä Turha jäte on tuhlausta Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Ensisijaisesti tavoiteltava jätteen määrän vähentämistä Kuvitus:

Lisätiedot

Green Office -ympäristöraportti 2011

Green Office -ympäristöraportti 2011 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Green Office -ympäristöraportti 11 Pasilan päätoimipiste

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Vähennetään jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa

Vähennetään jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa JÄTEOPAS Vähennetään jätettä Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa toimenpiteitä, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan haitallisten ja myrkyllisten aineiden käytön vähentämistä tuotteiden uudelleenkäyttöä

Lisätiedot

Ei saa sisältää kotitalous-, bio- tai vaarallisia jätteitä. Vastaanottotarkastuksessa havaitut epäpuhtaudet laskutetaan hinnaston mukaisesti.

Ei saa sisältää kotitalous-, bio- tai vaarallisia jätteitä. Vastaanottotarkastuksessa havaitut epäpuhtaudet laskutetaan hinnaston mukaisesti. 1. YLEISTÄ ottaa vastaan hyödyntämiskelpoista jätettä Tampereella Ruskon jätteenkäsittelylaitoksella PIR-2002-219-111 ja Myllypuron siirtokuormausasemalla PIR-2003-Y-126-111 sekä Espoossa Juvanmalmin siirtokuormausasemalla

Lisätiedot

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta

Kodin vaaralliset jätteet talteen. Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Kodin vaaralliset jätteet talteen Materiaalitehokas jätehuolto hanke (A31559) saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää EAKR -rahoitusta Ongelmajäte on nyt vaarallinen jäte Uudessa jätelaissa otetaan käyttöön

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU

Lisätiedot

Ilmastoseminaari 13.2.2013 Minna Partti, HSY

Ilmastoseminaari 13.2.2013 Minna Partti, HSY Ruokahävikki pieneksi, - ilmasto kiittää Ilmastoseminaari 13.2.2013 Minna Partti, HSY Foodspill 2010-2012 (MTT): Ruokahävikki elintarvikeketjussa N. 400 kotitaloutta > valtakunnallinen punnitustutkimus

Lisätiedot

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä

Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä Yläneellä Jätehuoltokartoitus 1(6) 16.2.2015 Turun Seudun Jätehuolto Oy Toni Tikkanen, puh. 020 728 2116 Kuormakatu 17 20380 Turku Pöytyän kunta Tarmo Rantanen Jätehuollon kehittäminen Pöytyän kunnan kiinteistöissä

Lisätiedot

Lajittelukortit. Ohjeet: ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU HEHKULAMPPU PILAANTUNUT RUOKA. keräysastiakortit riviin pöydälle. jätekortin oikeaksi katsomaansa

Lajittelukortit. Ohjeet: ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU HEHKULAMPPU PILAANTUNUT RUOKA. keräysastiakortit riviin pöydälle. jätekortin oikeaksi katsomaansa ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU 02 Lisätietoja lajittelusta: www.kierratys.info 3. Kukin osallistuja lajittelee vuorotellen jätekortin oikeaksi katsomaansa keräysastiaan. 4. Lopuksi tarkastetaan yhdessä ratkaisukortista

Lisätiedot

UKM Jäte- ja. hiekkasäiliöt. UK-Muovi Oy. UK-Muovi Oy:llä on vuosikymmenien. Valikoimastamme kattavasti kiinteistöastiat:

UKM Jäte- ja. hiekkasäiliöt. UK-Muovi Oy. UK-Muovi Oy:llä on vuosikymmenien. Valikoimastamme kattavasti kiinteistöastiat: UKM Jäte- ja kierrätysastiat sekä hiekkasäiliöt :llä on vuosikymmenien kokemus jäteastioiden muuttuvista tarpeista. Nykyajan astioiden tulee olla tarkoituksenmukaisia, turvallisia, ympäristöystävällisiä

Lisätiedot

Isännöitsijän jäteopas

Isännöitsijän jäteopas Isännöitsijän jäteopas www.kiertokapula.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lainsäädäntö... 4 3. Jätejakeet... 5 Hyötyjätteet... 5 Biojäte... 5 Kuivajäte / Sekajäte... 5 Erikseen kuljetettavat jätejakeet...

Lisätiedot

Kaikki arjen valinnat vaikuttavat ympäristöön. Haluamme oppilaitoksessamme toimia niin, että kuormitamme ympäristöä mahdollisimman vähän:

Kaikki arjen valinnat vaikuttavat ympäristöön. Haluamme oppilaitoksessamme toimia niin, että kuormitamme ympäristöä mahdollisimman vähän: Opiskelemme ja työskentelemme ainutlaatuisen kauniissa ympäristössä. Kun pidämme siitä hyvää huolta, se pysyykin viihtyisänä. Pidetään kunniaasiana sitä, että niin koulun rakennukset kuin piha-alueetkin

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Keräyksen ja lajittelun edut:

Keräyksen ja lajittelun edut: Opas sisältää lyhyen esittelyn mikä on jätettä ja mikä on kierrätettävää raaka-ainetta sekä toimintaohjeet jätteiden käsittelystä. Ensisijaisena tavoitteena on minimaalinen jätteen tuotto. Käytä kaikkea

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin

Lisätiedot

MINNE VIE ROSKAN TIE? Ei pelkkää roskaa, vaan käyttökelpoista raaka-ainetta

MINNE VIE ROSKAN TIE? Ei pelkkää roskaa, vaan käyttökelpoista raaka-ainetta MINNE VIE ROSKAN TIE? Ei pelkkää roskaa, vaan käyttökelpoista raaka-ainetta 1 JATEKUKKO.FI INFO-SARJA ROSKAA MEILTÄ KAIKILTA Jokainen meistä tuottaa vuodessa jopa 900 jalkapallon painon verran roskaa Roskaa

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 30.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 30.10.2014 Petri Pouttu Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä tai ulkona

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 29.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 29.10.2014 Martti-Veikko Salo Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS. Valkeakosken kaupunki JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Valkeakosken kaupunki Tekninen lautakunta hyväksynyt 25.11.2008 Voimaantulo 1.1.2009 1 I YLEISTÄ 1 Valkeakosken kaupungin jätehuolto on järjestetty jätelain

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

YRITYKSEN JÄTEOPAS Tehtävänä puhtaampi ympäristö

YRITYKSEN JÄTEOPAS Tehtävänä puhtaampi ympäristö YRITYKSEN JÄTEOPAS Tehtävänä puhtaampi ympäristö YRITYKSEN JÄTEHUOLTO Hyvin järjestetty jätehuolto auttaa yritystä säästämään rahaa ja ympäristöä. Säästöä syntyy mm. parantamalla materiaalitehokkuutta

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla

Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla Jäteneuvonta vaikuttaa valistamalla Itämerihaaste 22.1.2014 Tiina Toivonen jäteneuvoja Valtakatu 11, 28100 p. 02 621 2521 tiina.m.toivonen@pori.fi n Jätehuollon yhteistyöalue alueellisen jätehuollon suunnittelu

Lisätiedot

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje

Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Rauno Levan & Kimmo Salonen (toim.) GarbageX ohjelman käyttöohje Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu Sarja B Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa 7 Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hinnasto. yrityksille alkaen 1.1.2014. www.iuj.fi

Hinnasto. yrityksille alkaen 1.1.2014. www.iuj.fi Hinnasto yrityksille alkaen 1.1.2014 www.iuj.fi 1.1.2014 DOMARGÅRDIN JÄTEKESKUKSEN MAKSUT (PORVOO) Akut 0 0 Asbesti * 190,00 /t 235,60 /t Asfaltti * 16,82 /t 20,86 /t Betoni * 50,00 /t 62,00 /t Palakoko

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingin seudun ympäristöpalvelut KONALAN SORTTI-ASEMAN TOIMINTA VUONNA 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi

Lisätiedot

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

Minna Rauhala Laura Grönlund Meilahden anestesia- ja leikkausosasto

Minna Rauhala Laura Grönlund Meilahden anestesia- ja leikkausosasto Minna Rauhala Laura Grönlund Meilahden anestesia- ja leikkausosasto Olemme anestesiasairaanhoitajia Teemme kolmivuorotyötä varallaoloineen kuten kaikki muutkin sairaanhoitajat osastollamme Toimimme kaikkien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Ympäristöraadin koulutuspäivä Kokoonnuimme syyskuussa alakoululla, jolloin ylä-ja alakoulun raatilaisilla oli mahdollisuus tutustua Iltapäivällä yläkoulun raati kävi

Lisätiedot

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat

Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...

Lisätiedot

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

Hinnasto. yrityksille alkaen 1.1.2016. www.iuj.fi

Hinnasto. yrityksille alkaen 1.1.2016. www.iuj.fi Hinnasto yrityksille alkaen 1.1.2016 www.iuj.fi 1.1.2016 DOMARGÅRDIN JÄTEKESKUKSEN MAKSUT (PORVOO) Akut 0 0 Asbesti * 190,00 /t 235,60 /t Asfaltti * 16,82 /t 20,86 /t Betoni * 50,00 /t 62,00 /t Palakoko

Lisätiedot

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE

KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-10.10.2013, TAMPERE KORTTELI- TAI KORTTELIRYHMÄKOHTAINEN JÄTEHUOLTO 27. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 9.-, TAMPERE 01 05 02 03 04 Esimerkkikohteet 01 Norja, Trondheim, putkikuljetus ja puristimet 02 Tanska, Frederiksberg,

Lisätiedot

Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset. Vaaralliset jätteet & biojätteet

Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset. Vaaralliset jätteet & biojätteet Harjoituksia 2012 oikeat vastaukset Vaaralliset jätteet & biojätteet Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. Kuva tai symboli kertoo myrkyllisyydestä.

Lisätiedot

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen

XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen XI JÄTEMAKSUTAULUKKO 18 Maksut 1.1.2015 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 19 SEKAJÄTTEEN KERÄYS Pakkaavaan

Lisätiedot