Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013"

Transkriptio

1 Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Päivi Vaisto, puhelin Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY 2

3 Tiivistelmä Pääkaupunkiseudun peruskouluissa toteutettiin jätteen määrää ja lajittelua koskevat seurantatutkimukset vuosina 2011 ja Tutkimukset tehtiin osana EAKR-rahoitteista materiaalitehokas jätehuolto -hanketta (A31559). Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Vuonna 2011 tutkimuksessa oli mukana yhteensä 125 peruskoulukiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kirkkonummelta. Vuonna 2013 mukana oli 80 peruskoulukiinteistöä Helsingistä ja Espoosta. Vantaan peruskoulujen jääminen pois vuoden 2013 seurannasta on voinut pienentää jätteiden kokonaismäärää. Jätemääräseuranta on jatkoa vuosina toteutetulle tutkimukselle Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa Vuosien 2011 ja 2013 seuranta on kohdistettu peruskouluihin, kun aikaisemmissa tutkimuksissa olivat mukana myös lukiot ja päiväkodit. Jätemäärä kiloa / henkilö / vuosi on laskettu säännöllisesti kerättävistä jätelajeista käyttäen painotettua keskiarvoa. Kunkin jätelajin kokonaiskertymä on jaettu kaikkien koulujen henkilömäärällä, joka koostuu koulujen oppilaista ja henkilökunnasta. Säännöllisesti kerättävillä jätelajeilla tarkoitetaan tässä seurantatutkimuksessa sekajätettä, biojätettä, paperia, pahvia, kartonkia ja energiajätettä. Vuonna 2011 kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus oli 15 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 12 kiloa, paperia 5 kiloa, pahvia 3 kiloa ja energiajätettä 1 kilo henkeä kohti vuodessa. Vuonna 2013 sekajätteen osuus oli 12 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 11 kiloa, paperia 3 kiloa, pahvia 3 kiloa, energiajätettä 2 kiloa, lasia 0,1 ja metallia 0,2 kiloa henkeä kohti vuodessa. Lasi ja metalli olivat vuoden 2011 seurannassa satunnaisesti kertyviä jäte-eriä, mutta säännöllisen lasin ja metallin keräyksen yleistyttyä, jätelajit otettiin vuonna 2013 osaksi säännöllisesti kerättävien jätelajien kertymää. Seurantatutkimuksen merkittävin havainto on jätemäärän lasku 5 kilolla / henkilö vuosina pääkaupunkiseudun peruskouluissa. Kouluissa kertyi vuonna 2011 jätettä keskimäärin 36 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Vuonna 2013 jätettä kertyi 31 kg henkeä kohti. Jätelajeista sekajätteen määrä väheni 3 kiloa, paperin määrä 2 kiloa ja biojätteen määrä yhden kilon. Energiajätteen määrä puolestaan lisääntyi yhdellä kilolla. Myös pidemmällä aikavälillä näkyy selkeästi laskeva trendi sekä koulujen jätemäärissä että sekajätteen määrässä. Vuonna 2013 syysloma sijoittui Helsingin kouluissa seurantaa edeltävälle viikolle. Tämä saattoi jätelajin tyhjennysrytmistä riippuen hieman vähentää ensimmäisellä seurantaviikolla kertyneen jätteen määrää. Syysloman vaikutus arvioitiin kuitenkin suhteellisen pieneksi (katso sivu 9). Jätemäärän laskun lisäksi, lajittelu kouluissa on lisääntynyt, kun tarkastellaan tilannetta pidemmällä ajanjaksolla. Koulujen kierrätysprosentti on kasvanut vajaan kymmenen vuoden aikana 31 prosentista 55 prosenttiin. Kierrätysprosentti tosin laski hienoisesti vuosien 2011 ja 2013 välillä. Energiajätteen lisääntynyt lajittelu ei näy kierrätysprosentissa, sillä jätelain mukaan se on energiahyödyntämistä eli energiajäte kasvattaa jätteen kokonaishyödyntämisastetta, mutta ei ole materiaalina kierrättämistä. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Lotta Toivonen, Päivi Vaisto Pvm: 2014 Julkaisun nimi: Jätteen määrä pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013 Avainsanat: Jätemäärät, kierrätys, jätteen synnyn ehkäisy, peruskoulut, selvitys Kieli: suomi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, puhelin , Sivuja: 26 + liitteet 3

4 Sisällys 1 Johdanto 5 2 Seurannan toteutus Mukaan valikoituneet peruskoulut Seurannan ajankohta ja jätelajit Seurantalomakkeet Seurantatietojen kerääminen Tulokset Muutos jätemäärässä vuosien 2011 ja 2013 välillä Muutokset jätemäärässä ja kierrätyksessä vuosina Helsingin koulujen jätemäärän kehitys vuosina Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja Pääkaupunkiseudun koulujen jätemäärä vuonna Jätemäärä kunnittain vuonna Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna Jätemäärä kunnittain vuonna Satunnaisesti kertyvät jäte-erät Satunnaisesti kertyvät jäte-erät vuonna Muu jäte koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta Puutarhajäte Puupuru, puupakkaukset ja muu puujäte Lasi- ja metallipakkaukset Sähkö- ja elektroniikkaromu Sekalainen rakennusjäte Muu keräysmetalli Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) Satunnaisesti kertyvät jäte-erät vuonna Muu jäte koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta Puutarhajäte Puupuru, puupakkaukset ja muu puujäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Sekalainen rakennusjäte Muu keräysmetalli Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) Taustatekijät ja johtopäätökset Biojätteen määrä Luokkien ja ryhmätilojen lajittelumahdollisuudet Huomioita seurannasta Lähdeluettelo 26 Liitteet 4

5 1 Johdanto Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen peruskouluissa selvitettiin syntyvän jätteen määrää ja lajittelua vuosina 2011 ja HSY toteutti selvityksen osana EAKR-rahoitteista Materiaalitehokas jätehuolto -hanketta, jonka tavoitteena on vähentää jätteen määrää alueella. Seuranta tehtiin yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Vuonna 2011 työhön osallistui yhteensä 125 peruskoulukiinteistöä Espoosta, Helsingistä, Kirkkonummelta ja Vantaalta. Vuonna 2013 seurantaan osallistui yhteensä 80 peruskoulukiinteistöä Espoosta ja Helsingistä. Seurannan tavoitteena oli saada käsitys tavanomaisen koulutyön tuottamista jätelajeista ja -määristä. Siksi mukana ei ole remontoitavia kouluja tai niitä, joilla on yhteinen jätehuolto muiden toimijoiden kuten päiväkodin kanssa. Tieto jätemääristä tukee koulujen ympäristötyötä ja auttaa kouluja hahmottamaan niiden oman toiminnan vaikutuksia jätemääriin. Jätteen määrän vähentäminen säästää luonnonvaroja ja usein pienentää kustannuksia. Seurantatiedot kirjattiin tämän raportin lisäksi HSY:n ylläpitämään sähköiseen Petra-jätevertailuun osoitteessa Vertailujärjestelmä on maksuton ja tarkoitettu kaikille HSY:n jätehuollon alueella toimiville oppilaitoksille, yrityksille ja yhteisöille. Palvelu vertaa yksittäisen toimijan jätemääriä muiden toimijoiden määriin samalla toimialalla ja samantyyppisissä kiinteistöissä. Kaikkia järjestelmään annettuja toimipaikkakohtaisia tietoja käsitellään luottamuksellisina. 5

6 2 Seurannan toteutus 2.1 Mukaan valikoituneet peruskoulut Seurannan toteuttivat yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus, Helsingin kaupungin opetusvirasto, Palmia, Espoon kaupungin Kiinteistönhoito-liikelaitos, Espoon kaupungin opetus- ja kulttuuritoimi, Vantaan kaupungin sivistystoimi, Vantaan kaupungin tilakeskus ja Kirkkonummen kunnan sivistyspalvelukeskus. Vuonna 2011 seurannan suunnittelussa ja toteuttamisessa olivat mukana kaikki yhteistyötahot. Vuoden 2013 seurantaprojektin toimintaan osallistuivat Helsingin kaupungin opetusvirasto, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus, Palmia ja Espoon kaupungin Kiinteistönhoito-liikelaitos. Projektin yhteyshenkilöt on mainittu liitteessä 1. Koska tavoitteena oli saada käsitys tavanomaisen peruskoulutyön tuottamista jätelajeista ja -määristä, seurantaan soveltuivat mukaan koulut, jotka toimivat "omalla kiinteistöllä". Mukaan ei otettu kouluja, joiden toimitilat sijaitsivat monitoimitaloissa, tai koulujen ja päiväkotien "yhdistelmäkiinteistöjä" tms. monen toimijan tapauksia. Seurantaan eivät myöskään soveltuneet mukaan koulut, joissa oli meneillään remontti. Yhteisesti sovittiin kuitenkin, että vaikka peruskoulukiinteistöillä olisi muuta toimintaa, peruskoulu voi tulla mukaan seurantaan, jos toiminta ei vääristä liikaa koulun jätemääriä. Tällaisia ovat esimerkiksi: peruskoulut, joiden tiloissa toimivat hammashoitolat (vain 1-2 huonetta) peruskoulukiinteistöt, joissa on 1-2 asuntoa (yleensä vanhoja talonmiehenasuntoja, jotka muutettu työsuhdetai vuokra-asunnoiksi). Tämä ei haittaa, jos koulu tarpeeksi iso eli asuminen ei suuremmin vääristä jätemäärää. peruskoulut, joiden toimintaan kuuluvat esikoululuokat peruskoulut, joiden yhteydessä toimii lukio Vuonna 2011 mukaan soveltuvat koulukiinteistöt valitsi kiinteistö-, opetus- tai sivistystoimen yhteyshenkilö. Vuonna 2013 mukaan pyydettiin pääosin samat koulut kuin vuonna Seurannan ajankohta ja jätelajit Seuranta pyrittiin toteuttamaan sen verran myöhään syksyllä, että lehtien ja muun puutarhajätteen sesonki olisi ohi. Lisäksi tavoitteena oli sijoittaa seurantajakso viikko koulun syysloman jälkeen. Osassa kouluista seurantajaksolle osui työelämään tutustuminen. Vuonna 2011 seurantajakso toteutettiin Ajankohta oli viikko koulujen syysloman jälkeen. Vuonna 2013 seurantajakso toteutettiin Helsingissä Seuranta alkoi heti syysloman jälkeen. Seurannan kanssa samaan aikaan Helsingin kouluilla kampanjoitiin biojätemäärän vähentämiseksi teemalla Syön mitä otan. Espoossa seurantajakso oli viikko syysloman jälkeen Kouluilla seurattiin: säännöllisesti tyhjennettäviä jätelajeja (sekajäte, biojäte, pahvi, kartonki, energiajäte, valkoinen paperi, värillinen paperi, tietosuojapaperi, lasi, pienmetalli). Lasi ja metalli olivat vuoden 2011 seurannassa 6

7 satunnaisesti kertyviä jäte-eriä, mutta säännöllisen lasin ja metallin keräyksen yleistyttyä jätelajit otettiin vuonna 2013 osaksi säännöllisesti kerättävien jätelajien kertymää. erikseen poiskuljetettavia jätelajeja (puutarhajäte, puupuru, puujäte, puiset kuormalavat, metalliromu, sekalainen rakennusjäte, sähkölaitteet eli sähkö- ja elektroniikkaromu, jne) ja vaaralliset jätteitä eli ongelmajätteitä (loisteputket, energiansäästölamput, akut, paristot, jäteöljyt, kiinteät öljyiset jätteet, maalit, liimat lakat, valokuvaus/laboratoriokemikaalit, hapot, emäkset, kyllästetty puu, jne). Säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista saatiin neljän viikon seurantaan perustuvat tiedot astian täyttöasteesta ennen tyhjennystä. Niiden perusteella laskettiin vuosittainen jätemäärä koulujen toiminta-ajan mukaan (9,5 kk). Erikseen poiskuljetettavista jätelajeista ja vaarallisista jätteistä saatiin vuositason arvio. 2.3 Seurantalomakkeet HSY laati seurantaa varten lomakkeet ja ohjeet, jotka jaettiin kaupungin sisäisessä postissa tai lähetettiin kirjepostina suoraan kiinteistöille. Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella tiedot kerättiin kouluilta paperisilla seurantalomakkeilla. Helsingissä tiedot kerättiin sähköisesti. Materiaalitehokas jätehuolto hankkeen väliseminaarissa vuonna 2012 pidettiin työpaja jätemääräseurannasta. Sen tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia seurannan vaatiman kokonaistyömäärän vähentämiseksi. Työpajan jälkeen seurantalomake muotoiltiin selkeämmäksi ja esitäytettyjen tietojen määrää lisättiin. Jäteseurantalomake on liitteenä 2. Helsingin osalta seuranta suoritettiin osana kaupungin omaa kiinteistöjen jätemäärien seurantatyötä, jonka tekevät kaikki peruskoulut. Kysely toteutettiin kaupungin käyttämässä sähköisessä huoltokirja Pakissa sekä lisäkysymysten osalta verkkokyselynä (Digium). Pakki-huoltokirjaan kouluisännät täyttivät seurantatiedot säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista. Verkkokyselyn kautta kouluisännät ilmoittivat tiedot erikseen poiskuljetettavista jätelajeista ja vaarallisista jätteistä (ongelmajätteet) sekä vastaukset jäteseurannan lisäkysymyksiin. Seurantalomakkeisiin pyrittiin täyttämään etukäteen tietoja yhteistyössä kuntien ja HSY:n kanssa. Lomakkeisiin etukäteen täytetyt tiedot koskivat esimerkiksi koulun ja jätehuollon perustietoja. Vuonna 2013 seurantalomakkeisiin esitäytettiin myös jäteastioiden seurantapäivät. Vuonna 2011 seurantalomakkeita lähetettiin HSY:ltä Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan kouluille yhteensä 83, joista palautui 52. Näistä 48 kiinteistön tiedot olivat riittävän täydelliset tähän seurantaraporttiin. Petrajärjestelmään kirjattiin lisäksi kahden koulun tiedot. Lomakkeiden palautusprosentti oli noin 63 %. Helsingistä jäteseurantaraporttiin otettiin mukaan 77 koulua (vertaa 2.1 Mukaan valikoituneet peruskoulut). Vuonna 2013 seurantalomakkeita lähetettiin HSY:ltä Espoon kouluille yhteensä 30, joista palautui 24. Näistä 23 kiinteistön seurantatiedot otettiin mukaan tähän raporttiin. Lomakkeiden palautusprosentti oli noin 80 %. Helsingistä otettiin mukaan 57 koulua. Liitteeseen 3 on kirjattu lukumäärät kouluille lähetetyistä, palautuneista ja raporttiin kirjatuista lomakkeista. 7

8 2.4 Seurantatietojen kerääminen Projektissa mukana olevilla kouluilla seurattiin astioiden tyhjennystiheyttä ja täyttöastetta sekä kirjattiin tietoja muista tarvittaessa pois kuljetettavista jätelajeista ja vaarallisista eli ongelmajätteistä. Oppilaitoksissa kouluisäntä, vahtimestari tai kiinteistönhoitaja/ huoltomies seurasi neljän viikon ajan jäteastioiden täyttöastetta ennen tyhjennystä ja kirjasi seurantatiedot lomakkeelle. Lisäksi hän selvitti ja arvioi koulusta erikseen poiskuljetettavien jätelajien ja vaarallisten jätteiden vuosimäärät. Tutkimuslomakkeessa oli myös lisäkysymyksiä koulun käytännöistä. Jätteiden vuosimäärien ja lisäkysymysten täyttäminen ohjeistettiin tekemään yhteistyössä esimerkiksi rehtorin, ekotukihenkilön tai keittiö- ja siivoushenkilön kanssa. Seurantajakson päätyttyä lomakkeet palautettiin HSY:n jätehuoltoon. Suuressa osassa palautuneista paperilomakkeista oli puutteita ja tietoja tarkennettiin puhelimitse. Tarkennukset koskivat esimerkiksi säännöllisesti tyhjennettyjen jäteastioiden määrää ja erikseen poiskuljetettavien sekä vaarallisten jätteiden vuosiarvioita. Muutamasta kiinteistöjä ei saatu riittäviä tietoja säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista eikä niitä pystytty ottamaan mukaan seurantaan. 8

9 3 Tulokset Raportissa kuvataan jätemääriä vuositason arvioina. Vuoden jätekertymä on laskettu oletuksella, että kouluissa tuotetaan jätettä 9,5 kuukauden eli 38 viikon ajan vuodessa. Aiemmissa seurantatutkimuksissa koulujen toiminta-ajaksi on laskettu 34 viikkoa eli 8,5 kuukautta. Kouluilta saatiin kuitenkin palautetta, että todellinen toiminta-aika on 9,5 kk vuodessa, joten vuonna 2011 vuosikerrointa muutettiin niin, että koulujen laskettiin tuotettavan jätteitä 9,5 kuukauden ajan vuodessa. Muutoksen seurauksena tämän raportin lukuja ei voi verrata suoraan edellisten raporttien lukuihin. Tässä raportissa esitetyt aiempien vuosien jätemäärätiedot on muunnettu vertailukelpoiseksi vuosien 2011 ja 2013 tietojen kanssa muuttamalla vuosikerroin 8,5 kuukaudesta 9,5 kuukauteen. Koulujen henkilölukuun on laskettu mukaan oppilaat, opettajat sekä muu henkilökunta. Useissa koulukiinteistöissä on myös kouluajan jälkeistä iltapäivätoimintaa, jota ei ole tässä seurannassa voitu huomioida. Vuonna 2013 syysloma sijoittui Helsingin kouluissa seurantaa edeltävälle viikolle. Suurin osa kouluista oli tyhjillään torstain ja perjantain ennen maanantaina alkanutta seurantaa, joissain kouluissa syysloma saattoi olla pidempikin. Tämä saattoi jätelajin tyhjennysrytmistä riippuen vähentää ensimmäisellä seurantaviikolla kertyneen jätteen määrää. Syysloman vaikutus arvioitiin kuitenkin suhteellisen pieneksi vuoden 2012 kokemusten perusteella. Vuonna 2012 Helsingissä toteutetussa seurannassa syysloma sijoittui samalla tavalla seurantaa edeltävälle viikolle. Jätemäärät olivat kuitenkin vuonna 2012 kasvaneet hienoisesti vuoden 2011 seurantaan verrattuna. Eri vuosia vertailtaessa on myös huomioitava, että koulut ovat vaihdelleet eri vuosina. Koulujen väliset erot saattavat siis vaikuttaa jonkin verran tuloksiin. Jätemäärä kg/hlö/vuosi on laskettu säännöllisesti kerättävistä jätelajeista käyttäen painotettua keskiarvoa. Kunkin jätelajin kokonaiskertymä on jaettu kaikkien koulujen henkilömäärällä. Satunnaisesti kertyvien jätelajien kohdalla määrät (kg/hlö/vuosi) on laskettu ottamalla henkilömäärään mukaan vain ne koulut, jotka olivat ilmoittaneet tiedot. 3.1 Muutos jätemäärässä vuosien 2011 ja 2013 välillä Jätemäärä (kg/hlö/vuosi) laski viidellä kilolla henkeä kohti vuosien välillä. Vuonna 2013 jätettä syntyi keskimäärin 31 kiloa per henkilö, kun vuonna 2011 jätettä syntyi keskimäärin 36 kiloa per henkilö. Jätelajeista sekajätteen määrä väheni 3 kiloa, paperin määrä 2 kiloa ja biojätteen määrä yhden kilon. Energiajätteen määrä puolestaan lisääntyi yhdellä kilolla. Vuosien 2011 ja 2013 jätemäärätiedot löytyvät taulukosta 1. Alla on kuvattu vuosien 2011 ja 2013 jätekertymien jakautuminen eri jätelajeihin. Vuoden 2013 jätekertymässä sekajätteen ja paperin osuus on pienentynyt ja energiajätteen osuus kasvanut vuoteen 2011 verrattuna. Lisäksi jätekertymään on vuonna 2013 tullut uusina jätelajeina lasi ja metalli, joiden säännöllinen kerääminen koulukiinteistöiltä on yleistynyt. 9

10 Jätelajien osuudet vuosina 2011 ja 2013 Jätemäärä 2011 Jätemäärä % 1 % Sekajäte 4% 13% 1% 8% 40% 10 % 7 % 3 % 7 % 38 % Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Keräyspaperi 34% 34 % Lasi Metalli Kuva 1. Jätelajien osuudet (%) pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuosina 2011 ja 2013 * Vuonna 2013 seurantaan osallistuivat Helsinki ja Espoo 3.2 Muutokset jätemäärässä ja kierrätyksessä vuosina Taulukkoon 1 on koottu seurantatutkimusten tulokset vuosilta , 2011 ja Seurantojen perusteella koulujen jätemäärät ovat tippuneet vajaan kymmenen vuoden aikana 40:stä kilosta 31:een kiloon per henkilö. Viimeisimmässä, vuonna 2013 toteutetussa seurannassa jätteen kokonaismäärä näyttää laskeneen melko voimakkaasti aiempiin vuosiin verrattuna. Jätemäärän laskun lisäksi lajittelu kouluissa on lisääntynyt. Koulujen kierrätysprosentti on kasvanut vajaan kymmenen vuoden aikana 31 prosentista 55 prosenttiin. Kierrätysprosentti tosin laski hienoisesti vuosien 2011 ja 2013 välillä. Energiajätteen lisääntynyt lajittelu ei näy kierrätysprosentissa, sillä energiahyödyntämistä ei jätelain mukaan lasketa kierrättämiseksi. Vuonna 2013 lasin ja metallin säännöllinen kerääminen koulujen jätekatoksista oli yleistynyt, joten lasi ja metalli otettiin mukaan säännöllisesti tyhjennettävien jätelajien kertymään. Vuonna 2011 lasin ja metallin lajittelu oli niin vähäistä, että se ei olisi vaikuttanut kierrätysprosenttiin. Taulukossa 1 on kuvattu kierrätysprosentin muutos ja eri jätelajien määrät eri vuosina. 10

11 Kierrätysprosentti (säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista) Kiinteistöjen lukumäärä (kpl) sekajäte kg/hlö biojäte kg/hlö 6 * paperi kg/hlö pahvi kg/hlö energiajäte kg/hlö 1 2 lasi kg/hlö 0,1 metalli kg/hlö 0,2 Jätemäärä kg/hlö * Vuoden 2005 biojätteen määrä ei kasvanut, vaan näennäinen lisäys johtui laskentatavan muutoksesta Huom! Aiempien vuosien jätemäärät on muunnettu niin, että toiminta-aikana on käytetty 9,5 kuukautta aiemmin käytetyn 8,5 kuukauden sijaan Taulukko 1. Jätemäärä ja kierrätysprosentti pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa vuosina , 2011 ja 2013 Alla olevassa kuvassa voidaan nähdä laskeva trendi koulujen sekajätteen määrässä. Kuvassa on kuvattu eri jätelajien määrät vuosina Tiedot vuosilta ovat YTV:n (nykyisin HSY) aiemmista seurantatutkimuksista. Oppilaitosten jätemäärä kg/hlö/a metalli lasi energiajäte pahvi paperi biojäte sekajäte Kuva 2. Oppilaitosten jätemäärät pääkaupunkiseudulla vuosina , 2011 ja 2013 * Pahvi sisältää myös kartongin 11

12 kg/hlö/a 3.4. Helsingin koulujen jätemäärän kehitys vuosina Helsingin kouluissa jätemääräseuranta on tehty omana työnä vuosittain alkaen vuodesta Vuonna 2010 seuranta toteutettiin osana Susanna Salorannan Pro gradu työtä. Työssä selvitettiin koulujen kestävän kehityksen työn merkitystä kiinteistöjen jätehuollossa. Kouluissa tehtävä kestävän kehityksen työ näytti lisäävän lajittelua ja vähentävän sekajätteen määrää. Aktiivinen kestävän kehityksen työ näytti myös vähentävän paperinkulutusta. (Saloranta 2010) 45,0 Helsingin jätemäärä vuosina 2007, 2010, 2011, 2012 ja ,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Metalli Lasi Energiajäte Kartonki Pahvi Paperi Biojäte Sekajäte Kuva 3. Helsingin koulujen jätemäärä vuosina 2007, 2010, 2011, 2012 ja 2013 Helsinki 2007 (n=53) Helsinki 2010 (n=61) Helsinki 2011 (n=77) Helsinki 2012 (n=61) Helsinki 2013 (n=57) Sekajäte kg/hlö/a 24,4 13,6 13,0 12,5 12,0 Biojäte kg/hlö/a 10,8 12,1 11,9 12,5 10,0 Paperi kg/hlö/a 3,6 10,8 5,3 4,9 3,5 Pahvi kg/hlö/a 1,9 1,3 2,3 2,1 1,9 Kartonki kg/hlö/a 0,2 0,3 0,5 0,8 0,9 Energiajäte kg/hlö/a 0,0 0,8 0,9 0,9 1,0 Lasi kg/hlö/a 0,2 0,2 Metalli kg/hlö/a 0,3 0,3 Yhteensä 40,9 38,9 33,9 34,1 29,8 Taulukko 2. Helsingin koulujen jätemäärä vuosina 2007, 2010, 2011, 2012 ja Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja 2013 Espoosta oli vuoden 2011 jätemääräseurannassa mukana 33 koulua. Vuonna 2013 seurantatiedot saatiin 23 koululta, jotka olivat yhtä koulua lukuun ottamatta samoja kouluja kuin vuonna

13 Espoon kouluissa käytettiin vuonna 2013 paperin osalta vuoden 2011 tietoja. Koulut tilaavat paperiastioiden tyhjennykset puhelinsoitolla tarpeen mukaan. Vuonna 2011 Espoon yhteyshenkilö tarkasti tyhjennyskerrat laskujen avulla. Vuonna 2013 kyseisen yhteyshenkilön jäätyä eläkkeelle resursseja työlääseen tarkastukseen ei enää ollut. Espoossa arvioitiin paperin tyhjennysten pysyneet suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2011, joten päätettiin käyttää vuoden 2011 tietoja. Yhden koulun osalta tiedot saatiin kouluun soittamalla. Sekajätteen määrä Espoon kouluissa on laskenut noin kolmella kilolla vuosien 2011 ja 2013 välillä. Energiajätteen määrä on puolestaan kasvanut kilolla. Osa sekajätteen määrän vähenemisestä selittyy siis lisääntyneellä energiajätteen lajittelulla. Biojätteen määrä Espoon kouluissa laski noin kilon vuosien 2011 ja 2013 välillä Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja Sekajäte Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Paperi Kuva 4. Espoon koulujen jätemäärä kg/hlö/a vuosina 2011 ja 2013 Espoo 2011 (n=33) Espoo 2013 (n=23) Sekajäte kg/hlö/a 13,7 10,2 Biojäte kg/hlö/a 14,1 13,2 Pahvi kg/hlö/a 3,6 3,8 Kartonki kg/hlö/a 0,1 0,3 Energiajäte kg/hlö/a 2,7 3,6 Paperi kg/hlö/a 3,1 3,0 Yhteensä 37,3 34,1 Taulukko 3. Espoon koulujen jätemäärä vuosina 2011 ja Pääkaupunkiseudun koulujen jätemäärä vuonna 2011 Pääkaupunkiseudun peruskouluissa kertyi vuonna 2011 jätettä keskimäärin 36 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Kertymä laskettiin säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista, eli sekajätteestä, biojätteestä, paperista, 13

14 pahvista, kartongista ja energiajätteestä. Satunnaisesti kertyvät jäte-erät eivät olleet seurannan piirissä ja niistä tehdyt vuosiarviot käsitellään luvussa 4. Jätekertymästä kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus oli 15 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 12 kiloa, paperia 5 kiloa, pahvia 3 kiloa ja energiajätettä 1 kilo henkeä kohti vuodessa. Kuvassa 5 on esitetty jätelajien osuus keskimääräisesti pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuonna Jätelajien osuudet vuonna % 1 % 8 % 13 % 34 % 40 % Sekajäte Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Keräyspaperi Kuva 5. Jätelajien osuudet (%) pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuonna 2011 (n=125) 2011 Kiinteistöjen lukumäärä (kpl) 125 sekajäte kg/hlö 15 biojäte kg/hlö 12 paperi kg/hlö 5 pahvi kg/hlö 3 energiajäte kg/hlö 1 Jätemäärä kg/hlö 36 Taulukko 4. Jätelajien osuudet (%) pääkaupunkiseudun peruskouluissa vuonna 2011 (n=125) 3.5 Jätemäärä kunnittain vuonna 2011 Vuonna 2011 jätettä kertyi vähiten Helsingissä, jossa jätekertymä säännöllisesti kerätyistä jätejakeista oli vuodessa keskimäärin 34 kiloa henkeä kohden. Espoossa jätettä kertyi keskimäärin 38 kiloa henkeä kohden ja Vantaalla 45 kiloa henkeä kohden. Vantaalta on tiedot vain kahdestatoista koulusta, joten tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavana. Kirkkonummelta tiedot saatiin kolmesta koulusta, joten Kirkkonummi ei ole mukana kuntakohtaisessa vertailussa. 14

15 Kuntien jätemäärä vuonna 2011 (kg/hlö/a) Paperi Energiajäte Kartonki Pahvi Biojäte Sekajäte Helsinki n=77 Espoo n=33 Vantaa n=12 Kuva 6. Kuntien jätemäärä vuonna 2011 (kg/hlö/a) Helsinki (n=77) Espoo (n=33) Vantaa (n=12) Sekajäte kg/hlö/a 13,0 13,7 25,0 Biojäte kg/hlö/a 11,9 14,1 10,1 Pahvi kg/hlö/a 2,3 3,6 3,3 Kartonki kg/hlö/a 0,5 0,1 Energiajäte kg/hlö/a 0,9 2,7 0,1 Paperi kg/hlö/a 5,3 3,1 6,5 Yhteensä 33,9 37,3 45,0 Taulukko 5. Kuntien jätemäärä vuonna 2011 (kg/hlö/a) 3.6 Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna 2013 Pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Espoon peruskouluissa kertyi vuonna 2013 jätettä keskimäärin 31 kiloa vuodessa henkilöä kohti. Kertymä laskettiin säännöllisesti tyhjennettävistä jätelajeista, eli sekajätteestä, biojätteestä, paperista, pahvista, kartongista, energiajätteestä, lasista ja metallista. Satunnaisesti kertyvät jäteerät eivät olleet seurannan piirissä ja niistä tehdyt vuosiarviot käsitellään luvussa 4. Jätekertymästä kaatopaikalle päätyvän sekajätteen osuus oli 12 kiloa. Hyötykäyttöön lajiteltiin biojätettä 11 kiloa, paperia 3 kiloa, pahvia 3 kiloa, energiajätettä 2 kiloa, lasia 0,1 ja metallia 0,2 kiloa henkeä kohti vuodessa.. Vantaan peruskoulujen jääminen pois vuoden 2013 seurannasta on voinut pienentää kokonaisjätekertymää. Kuvassa 8 on esitetty eri jätejakeiden osuudet Helsingin ja Espoon peruskouluissa vuonna

16 Jätelajien osuudet vuonna % 0 % 1 % 3 % 7 % 7 % 38 % Sekajäte Biojäte Pahvi Kartonki Energiajäte Keräyspaperi Lasi Metalli 34 % Kuva 7. Jätelajien osuudet (%) Helsingin ja Espoon peruskouluissa vuonna 2013 (n=80) 3.7 Jätemäärä kunnittain vuonna 2013 Vuonna 2013 jätettä kertyi Helsingissä keskimäärin 30 kiloa henkeä kohden ja Espoossa 34 kiloa henkeä kohden. Vantaalta ei ollut kouluja mukana vuoden 2013 seurannassa. 16

17 kg/hlö/a Kuntien jätemäärä vuonna 2013 (kg/hlö/a) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Metalli Lasi Paperi Energiajäte Kartonki Pahvi Biojäte Sekajäte 0,0 Helsinki (n=58) Espoo (n=23) Kuva 8. Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna 2013 * Helsingin kouluissa oli syysloma seurantaa edeltävällä viikolla, mikä on saattanut hieman pienentää Helsingin jätemäärää Helsinki (n=57) Espoo (n=23) Sekajäte kg/hlö/a 12,0 10,2 Biojäte kg/hlö/a 10,0 13,2 Pahvi kg/hlö/a 1,9 3,8 Kartonki kg/hlö/a 0,9 0,3 Energiajäte kg/hlö/a 1,0 3,6 Paperi kg/hlö/a 3,5 3,0 Lasi kg/hlö/a 0,2 - Metalli kg/hlö/a 0,3 - Yhteensä 29,8 34,1 Taulukko 6. Helsingin ja Espoon koulujen jätemäärä vuonna

18 4 Satunnaisesti kertyvät jäte-erät Arviot satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä täydentävät kokonaiskuvaa koulujen jätevirroista. Satunnaisesti kertyvät jäte-erät eivät ole mukana jätekertymässä, koska niistä saatiin tiedot vain osasta kouluja ja tiedot perustuvat lähinnä vuositason arvioihin. Vuositason arvioihin liittyy paljon epävarmuutta, joten luvut ovat suuntaa antavia. Tämän vuoksi satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä ei myöskään tehty vuosien välistä vertailua. Vuosien 2011 ja 2013 seurantatiedot on esitetty omissa kappaleissaan. Suuri osa kouluista jätti tiedot satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä täyttämättä, joten laskennassa on mukana vain ne koulut, jotka ilmoittivat tiedot kyseisestä jätelajista. Satunnaisesti kertyviä jäte-eriä ovat mm. puutarhajätteet, puupuru, sähkö- ja elektroniikkaromu ja vaaralliset jätteet. Oppilaitoksissa syntyvä vaarallinen jäte on tavallisesti loisteputkia, energiansäästölamppuja, paristoja ja akkuja. Toinen yleinen ryhmä ovat maalit, liimat, lakat, valokuvaus- ja laboratoriokemikaalit ja jäteöljyt. Puhelimessa haastatellun kouluisännän mukaan suuntaus on kuitenkin se, että kouluissa on siirrytty pääosin vesiliukoisiin maaleihin, liimoihin ja lakkoihin. Kouluisännän mukaan kouluissa syntyvän vaarallisen jätteen määrää on kuitenkin lisännyt energiansäästölamppuihin siirtyminen. Energiansäästölamppuja oli kyseisessä koulussa käytössä kohdevalaisimissa, joita oli esimerkiksi koulun ruokalassa, vessoissa ja luokissa. Lasi ja metalli olivat vuoden 2011 seurannassa satunnaisesti kertyviä jäte-eriä, mutta säännöllisen lasin ja metallin keräyksen yleistyttyä, jätelajit otettiin vuonna 2013 osaksi säännöllisesti kerättävien jätelajien kertymää. 4.1 Satunnaisesti kertyvät jäte-erät vuonna 2011 Alla olevassa taulukossa näkyy satunnaisesti kertyvien jätteiden määrät koulua ja henkilöä kohden vuonna kg/a per koulu 2011 kg/hlö/a 2011 Muu (n=4) ,1 Puutarhajäte (n=57) ,7 Puupuru (n=78) 728 1,8 Lasipakkaukset (n=8) 464 1,1 Puupakkaukset (n=79) 237 0,6 Metallipakkaukset (n=26) 249 0,5 Muu puujäte (n=63) 167 0,5 Sähkö- ja elektroniikkaromu n=64) 182 0,4 Sekalainen rakennusjäte (n=29) 158 0,4 Muu keräysmetalli (n=64) 143 0,4 Vaaralliset jätteet (n= 3 84*) 132 0,3 YHTEENSÄ ,6 Taulukko 7. Arviot satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä vuonna

19 4.1.1 Muu jäte koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta Satunnaisesti kertyvistä jäte-eristä eniten painoi muu jäte, joka koostui suurimmaksi osaksi hiekoitushiekasta. Muuta jätettä syntyi vuodessa keskimäärin 5,1 kiloa henkeä kohden ja 1,8 t koulua kohden. Vaikka vain yksi koulu oli merkinnyt hiekoitushiekan jäte-eräksi, sitä luultavasti syntyy lähes kaikista kouluista. Hiekoitushiekkaa ei ilmeisesti yleisesti mielletty jätteeksi, koska siitä ei erikseen kysytty lomakkeessa. Puhelimessa haastatellun kouluisännän mukaan lähes kaikki koulut hoitavat kuitenkin hiekoituksen itse. Kyseisessä koulussa hiekka kerätään kasaan, josta se noudetaan yhdessä puutarhajätteen kanssa. Hiekan seassa on niin paljon roskaa, että se viedään joko kaatopaikalle tai maantäytteeksi Puutarhajäte Puutarhajätettä syntyi vuonna 2011 keskimäärin 4,7 kg henkeä kohden ja 1,2 t koulua kohden vuodessa. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 17 koulua, joista 65 % toimitti puutarhajätteen hyödynnettäväksi ja 35 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon puutarhajätteen määrästä täytti 57 koulua Puupuru, puupakkaukset ja muu puujäte Puupurua syntyi kouluissa keskimäärin 1,8 kg henkeä kohden ja 728 kiloa koulua kohden vuodessa. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 35 koulua. Lajittelutavan ilmoittaneista kouluista 86 % toimitti puupurun hyödynnettäväksi ja 14 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon puupurun määrästä ilmoitti 78 koulua. Puupakkauksia eli puisia kuormalavoja syntyi vuodessa keskimäärin 0,6 kiloa henkeä kohti ja 237 kiloa koulua kohti. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 38 koulua, joista 94 % toimitti lavat hyödynnettäväksi ja 6 % (2 koulua) laittoi ne sekajätteeseen. Tiedon puupakkausten määrästä ilmoitti 79 koulua. Muuta puujätettä syntyi vuodessa keskimäärin 0,5 kiloa henkeä kohti ja 167 kiloa koulua kohti. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 18 koulua, joista 78 % toimitti puujätteen hyödynnettäväksi ja 22 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon muun puujätteen määrästä ilmoitti 63 koulua Lasi- ja metallipakkaukset Lasia kertyi vuodessa keskimäärin 1,1 kiloa henkeä kohden ja 464 kiloa koulua kohden. Lasipakkauksia ilmoitti keräävänsä erikseen 8 koulua, joista kaikki olivat Helsingistä. Metallipakkauksia kertyi vuodessa keskimäärin 0,5 kiloa henkeä kohti ja 249 kiloa koulua kohti. Metallipakkauksia keräsi erikseen 26 koulua, joista 25 oli Helsingistä ja yksi Espoosta. Lasi- ja metallipakkausten keräyksiä on todennäköisesti järjestetty enemmänkin, mutta johtuen harvoista tyhjennystiheyksistä tiedot ovat jääneet puutteellisiksi (tyhjennykset eivät ole osuneet seurantajaksolle). Lisäksi kouluissa voi olla piilojätevirtoja, kun jätteitä toimitetaan yleisiin kierrätyspisteisiin. Useissa kouluissa kerrottiin ekotukihenkilön tai kotitalousopettajan vievän lasia ja metallia keräyspisteisiin. Erikseen kerätyt lasi- ja metallipakkaukset toimitettiin hyödynnettäväksi. Metallia ja lasia erikseen kerääviä kouluja oli kaikista kokoluokista. Koulujen suuri koko ei siis ainakaan yleisesti selittänyt syytä erilliselle metallin- ja lasinkeräykselle. 19

20 4.1.5 Sähkö- ja elektroniikkaromu Sähkö- ja elektroniikkaromua syntyi kouluissa keskimäärin 0,4 kiloa vuodessa henkeä kohti ja 182 kiloa koulua kohti. Vaihtelu koulujen välillä oli kuitenkin suurta. Sähkö- ja elektroniikkaromua oli esimerkiksi kertaluontoisesti syntynyt paljon, kun koulut siirtyvät uudempaan teknologiaan. Puhelimessa haastateltu kouluisäntä kertoi, että koulun televisiot vaihdettiin kerralla taulutelevisioihin ja arvioi samanlaisen siirtymän olevan käynnissä muissakin kouluissa. Tiedot sähkö- ja elektroniikkaromun lajittelutavasta ilmoitti 24 koulua, joista 96 % toimitti sähkö- ja elektroniikkaromun hyödynnettäväksi ja 4 % (yksi koulu) laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon sähkö- ja elektroniikkaromun määrästä ilmoitti 64 koulua Sekalainen rakennusjäte Sekalaista rakennusjätettä syntyi vuodessa keskimäärin 0,4 kiloa henkilöä kohden ja 158 kiloa koulua kohden. Seurantatutkimuksessa on mukana koulun omien pienten remonttien kuten vuosittaisen aitojen korjaamisen jätemäärät. Suuremmissa remonteissa urakoitsija vastaa rakennusjätteen kuljettamisesta, eikä se näy koulujen jätemäärissä. Tiedot sekalaisen rakennusjätteen lajittelutavasta ilmoitti 6 koulua, joista puolet toimitti rakennusjätteen hyödynnettäväksi ja puolet laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon sekalaisen rakennusjätteen määrästä ilmoitti 29 koulua Muu keräysmetalli Muuta kun pakkauksista syntynyttä metallia kertyi vuodessa keskimäärin 0,4 kiloa henkeä kohden ja 143 kiloa koulua kohden. Tiedot lajittelutavasta ilmoitti 20 koulua, joista 63 % toimitti metallin hyödynnettäväksi ja 37 % laittoi sen sekajätteeseen. Tiedon muun keräysmetallin määrästä ilmoitti 64 koulua Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) Alla olevassa taulukossa näkyy eriteltynä kouluissa syntyneiden vaarallisten jätteiden määrät vuonna kg/a per koulu kg/a per hlö Kyllästetty puu (n=16) 55,1 0,11 Loisteputket, energiansäästölamput (n=84) 31,4 0,09 Maalit, liimat, lakat, valokuvaus/laboratoriokemikaalit (n=32) 18,5 0,05 Hapot, emäkset (n=10) 8,7 0,02 Jäteöljyt (n=22) 8,3 0,02 Kiinteät öljyiset jätteet (n=3) 5,5 0,01 Akut, paristot (n=78) 4,3 0,01 Taulukko 8. Vaarallisten jätteiden arvioidut määrät kouluissa vuonna 2011 YHTEENSÄ 131,7 0,31 Koulut toimittivat vaarallisia jätteitä käsittelyyn hyvin vaihtelevin väliajoin. Yhdessä koulussa vaarallisia jätteitä toimitetaan käsiteltäväksi 1-2 kertaa kuussa ja toisessa kerran kymmenessä vuodessa. Tavallisinta oli toimittaa vaaralliset jätteet käsiteltäväksi kerran vuodessa (38 koulua). Useammin kuin kerran vuodessa vaaralliset jätteet toimitti käsiteltäväksi 19 koulua ja harvemmin kuin kerran vuodessa 18 koulua. Muutama koulu ilmoitti, ettei toimita vaarallisia jätteitä käsiteltäväksi lainkaan. Koulujen vaarallisia jätteitä toimittaa kuitenkin käsittelyyn myös kunnan kiinteistötoimi, joten seurantatiedot antanut henkilö ei välttämättä ole tietoinen kaikista toimituksista. 20

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ravintolafoorumi 2016 Kirsi Silvennoinen kirsi.silvennoinen@luke.fi @UglyFruitAndVeg Taustaa: Foodspill-tutkimus 2010 2012 Hankkeessa selvitettiin ruokahävikkiä

Lisätiedot

Lajitteluratkaisut eri tiloissa. Kampus- ja tilapalvelut

Lajitteluratkaisut eri tiloissa. Kampus- ja tilapalvelut Lajitteluratkaisut eri tiloissa Kampus- ja tilapalvelut Kerättävät jätteet eri tiloissa Nimetty työpiste, jaettu työpiste: paperi, energiajäte Neuvotteluhuoneet: paperi, energiajäte (tarvittaessa biojäte)

Lisätiedot

Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007

Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 Jätteen määrä Helsingin, Espoon ja Vantaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa 2004 2007 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin

Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Ympäristöosaaminen on investointi tehokkuuteen ja luonnonvarasäästöihin Johanna Krabbe Ympäristöosaamispalvelut 1.2.2013 Luonnonvarat tyydyttävät välttämättömiä tarpeita Luonnonvarat tyydyttävät hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

NYT SAA LUUKUTTAA - ASUKASTIEDOTUSTILAISUUS

NYT SAA LUUKUTTAA - ASUKASTIEDOTUSTILAISUUS NYT SAA LUUKUTTAA - ASUKASTIEDOTUSTILAISUUS 25.1.2017 2 Taustaa Kaupunginvaltuusto päätti 2013, että Kruunuvuorenrannan uudelle asuinalueelle toteutetaan alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 27.08.2013 264 HEL 2013-009264 T 11 01 00 00 ESAVI/323/04.08/2012 Päätös Lupatilanne Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2006 kysely,

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon

Lisätiedot

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon toiminta-alueet 21.10.2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Biojätteen syntypaikkalajittelu

Biojätteen syntypaikkalajittelu Hanna Maunula 22.2.2016 Biojätteen syntypaikkalajittelu Taustaa Sekajäte ohjataan tulevaisuudessa polttoon Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Sekajätteen joukossa oleva biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Kysely Yhteystiedot Kansalaisopisto Kansalaisopiston numero Yhteyshenkilön nimi. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukainen koulutus

Kysely Yhteystiedot Kansalaisopisto Kansalaisopiston numero Yhteyshenkilön nimi. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukainen koulutus OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Kansalaisopisto Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Kysely 2013 1. Yhteystiedot Kansalaisopisto Kansalaisopiston numero Yhteyshenkilön nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon Dnro TRE: 8148/11.02.04/2015 23.3.2016 Mehiläinen Oy Mediverkko-yhtiöt c/o Jätekonsultointi Sawa Oy Angervontie 8 04260 Kerava Asia: Viite: Täydennyspyyntö Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden

Lisätiedot

Talous- ja toimintatilastojen toimittaminen

Talous- ja toimintatilastojen toimittaminen Talous- ja toimintatilastojen toimittaminen Tiedonkeruu Tiedot kerätään ensisijaisesti www-lomakkeella Itella Oyj:n tiedonkeruupalvelun kautta.» https://sol.itella.net/a/kuntal Kirjaudutaan käyttäjätunnuksella

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Vesa Saaristo, asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV, Messukeskus,

Lisätiedot

2.Perusopetuksen oppilasmäärät, alle 18-vuotiaat

2.Perusopetuksen oppilasmäärät, alle 18-vuotiaat OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Perusopetus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2009 Oppilaitostyyppi Ulkomaankoulu Kansanopisto Aikuislukio/-linja Muu laitos Kansalaisopisto

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen HSY:n hallitus päätti 16.10.2015 kokouksessaan 1.1.2016 alkaen voimassa olevan HSY:n vesihuollon taksan. Lisätietoja

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lukuvuoden työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lukuvuoden työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2014 Sivu 1 / 1 3815/12.01.00/2014 177 Lukuvuoden 2015-2016 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS

16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS 16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS Liite: _1_ MEHILÄINEN OY SEKÄ MEDIVERKKO-YHTIÖT TOIMIPISTEET SUOMESSA Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko-yhtiöt Suomessa toimipisteet ovat määritetty

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi Vettä läpäisemätön pinta Seudullisessa maanpeiteaineistossa Ympäristötalon seminaari 24.11.2014 Outi Kesäniemi Sisältö 1) Seudullinen maanpeiteaineisto 1) Taustaa 2) Aineiston tuottaminen 2) Longinojan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2016 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta

LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Rakennus- ja ympäristölautakunta 68 15.12.2016 LAUSUNTO JÄTTEENKULJETUSJÄRJESTELMÄSTÄ PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNALLE RYSY 68 Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta Päijät-Hämeen jätelautakunta

Lisätiedot

Oulun Jätehuollon tarveprofiili. Ideasprintti 2016 Antero Kiljunen

Oulun Jätehuollon tarveprofiili. Ideasprintti 2016 Antero Kiljunen Oulun Jätehuollon tarveprofiili Ideasprintti 2016 Antero Kiljunen Ruskon jätekeskuksen opasteet Haasteena kukkahattutädit, lippaja karvalakkisedät, mummot ja papat. Tänne minä olen aina tuonut... ja niinpä

Lisätiedot

Mahdolliset lisämaksut veloitetaan taksan 9 :n Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen lisämaksut perusteiden ja hinnoittelun mukaisesti.

Mahdolliset lisämaksut veloitetaan taksan 9 :n Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen lisämaksut perusteiden ja hinnoittelun mukaisesti. Tyhjennyshinnat Joensuu (toissijaisen velvollisuuden palvelut). lisätään punnitusmaksu 9,68. irtojäte /m3 4,20 40,95 45,15 55,99 jätesäkki max. 200 l 2,19 2,37 4,56 5,65 astia 140 l 2,24 1,67 3,91 4,85

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 28.09.2016 Sivu 1 / 1 4002/2016 12.01.00 150 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2017-2018 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ekologisuus, toimiva kouluarki ja turvallisuus

Ekologisuus, toimiva kouluarki ja turvallisuus Vantaan kouluissa tehdään lukuvuosisuunnitelma syksyllä Toteutuminen arvioidaan keväällä Sitova asiakirja V. 2014-2015 koulussamme kolme erityistä kehittämiskohdetta, kirjattu lukuvuosisuunnitelmaan: Ekologisuus,

Lisätiedot

Hinnasto. HSY:n jätehuollon palveluhinnat 1.1.2016 alkaen

Hinnasto. HSY:n jätehuollon palveluhinnat 1.1.2016 alkaen Hinnasto HSY:n jätehuollon palveluhinnat 1.1.2016 alkaen 2 HSY:n jätehuollon palveluhinnat 1.1.2016 alkaen HSY:n jätehuollon palveluhinnat 1.1.2016 alkaen 3 Sisältö Kiinteistöjen sekajätemaksut...4 Pienkiinteistöt...4

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella.

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella. 1 Jyväskylän seudun jätelautakunta MUURAMEN KUNNAN JÄTETAKSA 2017 Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2016 8 1 JÄTEMAKSUN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä

Lisätiedot

HÄVIKKIMESTARIN ESITTELY GREEN KEY -TE TAPÄIVÄ RUOKAHÄVIKISTÄ LOTTA TOIVONEN, YMPÄRISTÖJOHTAMISEN ASIANTUNTIJA

HÄVIKKIMESTARIN ESITTELY GREEN KEY -TE TAPÄIVÄ RUOKAHÄVIKISTÄ LOTTA TOIVONEN, YMPÄRISTÖJOHTAMISEN ASIANTUNTIJA HÄVIKKIMESTARIN ESITTELY GREEN KEY -TEEMAILTAPÄIVÄ RUOKAHÄVIKISTÄ 30.8.2016 LOTTA TOIVONEN, YMPÄRISTÖJOHTAMISEN ASIANTUNTIJA Lassila & Tikanoja Oyj 1 ESITYKSEN RUNKO Keruuseinä Tehtävänanto Miten ja miksi

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä NAO-seminaari 30.9.2015, Turku Aineisto Kysely lähetettiin kaikkiaan 224 TPY:n jäsenorganisaatiolle

Lisätiedot

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ]

[RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupunki Sivistystoimi [RAPORTTI KOULUKULJETUSKYSELYSTÄ] Parkanon kaupungin sivistystoimen koulukuljetuskyselyn vastausten yhteenveto perusopetuksen oppilaille ja heidän huoltajilleen kevät Sisällys.

Lisätiedot

Hinnasto. HSY:n vesihuollon. alkaen

Hinnasto. HSY:n vesihuollon. alkaen Hinnasto HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto 1.1.2015 alkaen 2 HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto 1.1.2015 HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto 1.1.2015 3 HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lukuvuoden työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lukuvuoden työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 28.09.2016 Sivu 1 / 1 3739/2016 12.01.00.00 151 Lukuvuoden 2017-2018 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2007

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2007 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2007 Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2008

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

KOULUN JA OPPILAITOKSEN PEDAGOGINEN JOHTAMINEN

KOULUN JA OPPILAITOKSEN PEDAGOGINEN JOHTAMINEN KUTSU PU879 B Etelä-Suomi 6.5.2013 Hyvinvointi ja peruspalvelut -yksikkö Opetus ja kasvatus -tulosryhmä Jakelussa mainituille Tervetuloa Etelä-Suomen lääninhallituksen järjestämään koulutukseen 1.10. 2.10.2013

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008 KIRKKONUMMEN KUNTA Kunnallistekniset palvelut Liite Yt 2/22.11.2007 JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008 Jätetaksa V u o s i 2008 Kunnanvaltuuston päätös 35/28.2.1991,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2016 Kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt vuoden 2016 jätetaksan 15.12.2015 sekä määrännyt sen tulemaan voimaan 1.1.2016 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Sinulla on banaaninkuoret, jotka pitäisi saada ns. pois käsistä aterioinnin jälkeen. Mikä kuvaa tyypillistä toimintaasi?

Sinulla on banaaninkuoret, jotka pitäisi saada ns. pois käsistä aterioinnin jälkeen. Mikä kuvaa tyypillistä toimintaasi? 1 KYSELY OPETTAJILLE Hellu, kysely, 24.10.2013 (loppukysely) Punaisella on alkukartoituksen tilanne 25.10.2012 Joissakin kohdissa alkukartoituksessa oli ei vastausta, joka ei sähköisesti vastattaessa ollut

Lisätiedot

Jätteet haetaan klo 5-22 välillä mitä siitä seuraa? Logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen, HSY:n jätehuolto

Jätteet haetaan klo 5-22 välillä mitä siitä seuraa? Logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen, HSY:n jätehuolto Jätteet haetaan klo 5-22 välillä mitä siitä seuraa? Logistiikkapäällikkö Juho Nuutinen, HSY:n jätehuolto - 20 sekuntia jätekuljettajan arkea kantakaupungissa - ja tämä oli kiinteistöltä,

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

4. Sinulla on banaaninkuoret, jotka pitäisi saada ns. pois käsistä aterioinnin jälkeen. Mikä kuvaa tyypillistä toimintaasi?

4. Sinulla on banaaninkuoret, jotka pitäisi saada ns. pois käsistä aterioinnin jälkeen. Mikä kuvaa tyypillistä toimintaasi? 1 KYSELY OPIKSKELIJOILLE Hellu, kysely, 24.10.2013 Punaisella on alkukartoituksen tilanne 25.10.2012 Joitakin kohtia jätetty pois selkeyden vuoksi (esim. sukupuolijakauma, jolla ei sinäänsä merkitystä).

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot