I want to serve the Lord

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I want to serve the Lord"

Transkriptio

1 I want to serve the Lord Vapaaehtoistyön organisointi Kansainvälisessä seurakunnassa (IEC) Mia Hauta-aho Paula Pernu Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja

2 Tiivistelmä Hauta-aho, Mia ja Pernu, Paula. I want to serve the Lord : Vapaaehtoistyön organisointi Kansainvälisessä seurakunnassa (IEC). 48 s.+ 5 liitettä. Diakoniaammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja. Syksy Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia, miten vapaaehtoistyö on organisoitu Kansainvälisessä seurakunnassa ja mikä on vapaaehtoistyön toimijoiden kokemus työstä. Lisäksi keräsimme ja mietimme tapoja vapaaehtoistyön kehittämiseksi. Aineistonkeruumenetelminä käytimme avointa kyselylomaketta, jonka lähetimme sähköpostitse kymmenelle vapaaehtoistyöntekijälle ja seitsemälle ryhmänjohtajalle. Saimme vastaukset yhteensä kymmeneltä vapaaehtoistyön toimijalta. Vastausprosentti oli 59. Kyselyiden lisäksi teimme teemahaastattelun viidelle Kansainvälisen seurakunnan työntekijälle. Jaoimme tutkittavan ryhmän kolmeen osaan saadaksemme näkökulmia vapaaehtoistyön eri tasoilta. Tulokset osoittivat, että vapaaehtoiset olivat melko tyytyväisiä työn organisointiin. Toisaalta havaitsimme, että kaikkien työalojen vapaaehtoisille ei järjestetty kunnollista koulutusta eikä kokouksia. Näytti siltä, että jotkut henkilöt kantoivat myös liikaa vastuuta. Puolet vapaaehtoisista koki, ettei heidän hyvinvoinnistaan huolehdita Kansainvälisen seurakunnan taholta. Työntekijät olivat myös huolissaan vapaaehtoisten voinnista ja kokivat tarvitsevansa lisää keinoja heidän hyvinvointinsa tarkkailuun ja arvostuksen osoittamiseen. Näyttäisi siltä, että koulutuksen järjestämiseen sekä uusille että vanhoille vapaaehtoisille pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Vapaaehtoiset kaipaisivat myös tapaamisia, joissa voisivat jakaa kokemuksiaan ja uusia ideoita. Vastuualueet olisi hyvä myös jakaa selkeämmin. Avainsanat: vapaaehtoinen; vapaaehtoistyö; organisointi; Kansainvälinen seurakunta (IEC)

3 Abstract Hauta-aho, Mia and Pernu, Paula. I Want to Serve the Lord : Organizing Voluntary Work at the International Evangelical Church in Finland (IEC). 48 pages + 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Kauniainen Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Social Services. Autumn The objective of this study was to find out how the voluntary work at the International Evangelical Church was organized and how the volunteers felt about their work. In addition, we aimed to collect and examine new ideas to improve the voluntary work. As for methods, a questionnaire with open-ended questions was sent to ten volunteers and seven group leaders. Altogether ten questionnaires (59 %) were returned. We also conducted a thematic interview for five IEC employees. We separated participants into three groups to see how they perceived voluntary work at different levels. The results showed that the volunteers were quite satisfied with the way the voluntary work was organized. At the same time we found out that there was no proper training or meetings in all the areas of voluntary work. It seemed that there was also too much responsibility given to some persons. Half of the volunteers experienced that they were not being taken care of by IEC employees. The employees were concerned about the well-being of volunteers and also felt that they needed more ways to observe this and show their appreciation. This study concluded that an aspect needing more attention was giving more training to new volunteers as well as old ones. Besides that, there seems to be a need for meetings for volunteers to share experiences and new ideas. The areas of responsibility need also to be defined more clearly. The results and conclusions of our study can be used to help the International Evangelical Church to develop the voluntary work to be more rewarding to volunteers, the congregation and its employees. Key words: volunteers; voluntary work; organizing; International Evangelical Church in Finland (IEC)

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TEOREETTINEN VIITEKEHYS Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön määrittely Vapaaehtoistyön kristilliset perusteet Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiiveja Suomalaisten käsitys vapaaehtoistyöstä Monikulttuurinen Suomi Maahanmuuttajat Suomessa Kulttuurien erilaisuus TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimustehtävä Käsitteiden määrittelyä Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen toteutus Kyselylomakkeet Työntekijöiden haastattelut TUTKIMUKSEN TAUSTAYHTEISÖ Kansainvälisen seurakunnan taustaa Vapaaehtoistyö ja sen organisointi Kansainvälisessä seurakunnassa21 5 TUTKIMUSTULOKSET JA ANALYYSI Analysoinnin kuvaus Vapaaehtoistyöntekijöiden vastaukset Vastaajien taustaa Vapaaehtoistyön organisointi Vapaaehtoisten kouluttaminen Vapaaehtoisista huolehtiminen Vapaaehtoistyön anti vapaaehtoistyöntekijöille Ryhmänjohtajien vastaukset Vastausten taustaa Vapaaehtoistyön organisointi Vapaaehtoisten kouluttaminen...32

5 5.3.4 Vapaaehtoisista huolehtiminen Vapaaehtoistyön anti ryhmänjohtajille Työntekijöiden haastattelut Vapaaehtoistyön organisointi Vapaaehtoisten kouluttaminen Vapaaehtoisista huolehtiminen Tutkimustulosten yhteenveto Käytännönjärjestelyjen toimivuus Organisaatiorakenteen hahmottaminen Kokoukset Vastuun jakaminen Vapaaehtoisten koulutus ja ohjaus Vapaaehtoisista huolehtiminen Vapaaehtoistyön anti JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISIDEAT POHDINTAA Tutkimuksen luotettavuus Tutkimusmenetelmien soveltuvuus Kyselylomakkeiden validius Kielen vaikutus tutkimustuloksiin Tutkimukseen osallistuneiden anonymiteetin suojaaminen Ennakkokäsitysten vaikutus opinnäytetyöhön Jatkotutkimusaiheet...46 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Vapaaehtoistyöntekijöiden suomenkielinen saatekirje ja kyselylomake Liite 2 Vapaaehtoistyöntekijöiden englanninkielinen saatekirje ja kyselylomake Liite 3 Ryhmänjohtajien suomenkielinen saatekirje ja kyselylomake Liite 4 Ryhmänjohtajien englanninkielinen saatekirje ja kyselylomake Liite 5 Työntekijöiden teemahaastattelun kysymykset

6 1 JOHDANTO Olimme opiskeluumme liittyvässä harjoittelussa Kansainvälisessä seurakunnassa keväällä Tiedustelimme työyhteisöstä mahdollisia tutkimusaiheita, ja meille ehdotettiin kesän ja syksyn 2004 aikana tapahtuvaa Kansainvälisen seurakunnan organisaatiomuutoksen havainnointia ja kuvaamista. Pidimme aihetta liian laajana ja haastavana, mutta huomasimme, että aiheen rajaaminen vapaaehtoistyön organisoinnin kartoittamiseen olisi mielekästä ja hyödyllistä. Vapaaehtoistyön organisointi vaikuttaa koko seurakuntaan, koska suuri osa toiminnasta järjestetään vapaaehtoisvoimin. Myös opinnäytetyötämme ohjaava opettaja oli samaa mieltä kanssamme. Keskustelimme asiasta harjoittelunohjaajamme pastori Timo Keskitalon kanssa ja hänen mielestään aihe oli hyvä. Työmme on osa Kansainvälisen seurakunnan suurempaa organisointimallin kehittämistä. Opinnäytetyömme päämääränä on ollut tutkia Kansainvälisen seurakunnan nykyistä vapaaehtoistyön organisointimallia sekä kerätä ja miettiä kehittämisideoita. Keskeisiksi teemoiksi nousivat sen lisäksi vapaaehtoisten koulutus ja heistä huolehtiminen. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Teoriaosassa käsittelemme työmme kannalta keskeisiä teemoja, joita ovat Kansainvälisen seurakunnan taustat, vapaaehtoistyö sekä maahanmuuttajat Suomessa. Aiempaa tutkimusta aiheestamme ei ole. Olemme tarkastelleet Kansainvälisen seurakunnan toimintaa järjestön näkökulmasta, koska se ei ole varsinainen seurakunta, eikä hallinnollisesti yhteydessä Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Olemme kuitenkin käyttäneet teoriaosassa myös kirkkoa koskevaa kirjallisuutta soveltuvin osin. Kehittämishankkeemme tutkimustuloksia ja johtopäätöksiä voidaan käyttää Kansainvälisen seurakunnan vapaaehtoistyön kehittämisessä, jotta se voisi olla antoisampaa niin vapaaehtoisille, seurakunnalle kuin sen työntekijöillekin. Em-

7 7 me tahdo tarjota valmiita ratkaisuja, vaan antaa joitakin vinkkejä ja ohjata miettimään esiin nousseita keskeisiä teemoja. 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS 2.1 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön määrittely Vapaaehtoistyöntekijät ovat henkilöitä, jotka huolehtivat tehtävistä vapaaehtoisesti, ilman palkkaa ja ilman, että kukaan heitä siihen pakottaa (Runsala 2004, 9 suomennettu ja muokattu). Nylundin mukaan vapaaehtoisuus mahdollistaa monenlaisen avun, ja sitä voidaan tehdä yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasolla. (Nylund 2000, 30, suomennettu ja muokattu). Vapaaehtoistyö pohjautuu kahteen erilaiseen perinteeseen. Ensimmäinen on kristillisen lähimmäisenrakkauden perinne. Jo keskiajalla se ilmeni yksilöistä lähtevänä organisoimattomana auttamisena, jolla pyrittiin kehittämään alempien luokkien köyhien ihmisten asemaa. Suomessa tämä perinne on noin 200 vuotta vanhaa. Toinen vapaaehtoistyön perinne alkoi muotoutua Euroopassa samoihin aikoihin kansalaisyhteiskunnan ja vapaan kansalaisuuden ajatuksen kanssa 1800-luvun alussa. Suomessa tämän perinteen pohjalta ryhdyttiin toimiin nationalismin, kieliseikkojen (suomen ja ruotsin kielet), ammattiliittojen sekä naisten ja nuorten asioiden puolesta. Näiden toimintojen avulla pyrittiin edistämään ja kehittämään yhteiskuntaa niin, että se olisi tasa-arvoinen jokaiselle. (Nylund 2000, 30, suomennettu ja muokattu). Vapaaehtoistyö on osallistumista vuorovaikutukseen perustuvaan organisoituun auttamis- ja tukitoimintaan, joka tähtää henkisen ahdingon lievittämiseen tai elinoloihin liittyvän puutteen korjaamiseen. Vapaaehtoistyötä ei tehdä taloudelli-

8 8 sena yritystoimintana, palkkatyönä eikä erityisenä harjoitteluna, vaan tehtävään valmennusta saaneen auttajan motiivi pohjautuu ajatukseen, että hän voi olla avuksi ja oppii jotakin tärkeää. (Eskola ym. 2001, 10.) Lähimmäisenä olemiseen vapaaehtoinen saa taitoa, tietoa ja rohkeutta järjestetyn, organisoidun vapaaehtoistoiminnan koulutuksesta ja kokemuksista. Järjestettyä vapaaehtoistoimintaa tarvitaan, kunnes spontaanin ystävyyden, lähimmäisyyden, tuen ja auttamisen verkostot tavoittavat jokaisen apua tarvitsevan (Sovala 1990, 8 9.) Vapaaehtoistyön kristilliset perusteet Kirkon auttamistyön perustelut nousevat Uudesta testamentista ja Jeesuksen esimerkistä. Vapaaehtoistoiminnan perusta on kristinuskon ajatus, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat lähimmäisiä. Kirkon vapaaehtoistyössä pyritään noudattamaan universaalisen yhteisvastuun ja vastuunkannon periaatteita. Rajaaitojen rikkomista eri kansallisuuksien ja rotujen välillä korostetaan jokainen on Jumalan edessä samanarvoinen. Koska evankeliumin sanoma kuuluu kaikille, jokaisella on vastuu auttaa lähimmäistään. (Harju, Niemelä, Ripatti, Siivonen & Särkelä 2001, 17.) Harju ym. (2001, 26) tarkastelevat auttamista myös uuden Katekismuksen (2000) näkökulmasta. Katekismuksessa viidennen käskyn selityksessä painotetaan, että koska Jumala on rakkaus, hän tahtoo, että rakastamme lähimmäisiämme niin kuin itseämme. Erityistä tukea kehotetaan antamaan kaikkein heikoimmille. Seitsemännen käskyn selityksessä todetaan, että Jumalan luoma hyvyys on tarkoitettu kaikille ja että rakkaus velvoittaa meitä huolehtimaan kaikkien toimeentulosta. Kymmenennen käskyn selitys taas kehottaa etsimään uusia tapoja auttaa ja tehdä hyvää asettumalla lähimmäisen osaan. Harju ym. (mt. 27) korostavat, että usko vie ihmisen Jumalan luo, mutta rakkaus lähimmäisen luo. Ihminen saa Jumalalta lahjana uskon ja lähimmäiseen suuntautuvan auttamishalun eli rakkauden. Ihminen siis rakastaa lähimmäistään sillä rakkaudella, jolla Jumala rakastaa ihmistä. Kirjoittajien mukaan kristillisen uskon

9 9 sisältönä voitaisiinkin pitää, että minä annan toiselle ihmiselle Jumalalta saamani rakkauden- ja elämänlahjan. Uuden testamentin mukaan ihminen on Jumalaan sidottu ja hänestä riippuvainen. Ihminen on sekä auttajana että autettuna samassa riippuvuussuhteessa Luojaan. Näin molemmat ovat samalla puolella, ponnistelemassa yhdessä Jumalasta riippuvan avun luokse. Heidät on tarkoitettu keskinäiseen yhteyteen, jossa myös saaja voi auttaa antajaa. (mt. 27, 28.) Martti Lutherin mukaan seurakunnan kastettujen jäsenten toiminnassa on kyse kutsumuksesta. Siinä toteutetaan lähimmäisenrakkautta niin perheessä, työelämässä, ystäväpiirissä kuin yhteiskunnallisissa tehtävissäkin kaikissa elämänpiireissä. Kristitty elää uskoaan todeksi arjessaan. (mt. 66.) Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoistyö perustuu vapaaehtoisen omille lähtökohdille Jokainen tulee vapaaehtoistoimintaan ja on mukana siinä omasta halustaan. Vapaaehtoistyöhön mukaan haluava voi valita itselleen sen vapaaehtoistoiminnan muodon, joka hänelle parhaiten sopii. Samoin jokainen vapaaehtoinen itse määrittelee sen, miten paljon aikaa hän haluaa vapaaehtoistoimintaan käyttää. Hänellä on oikeus kieltäytyä sellaisesta tehtävästä, jonka ei katso sopivan itselleen tai johon omat voimavarat eivät riitä. (Harju ym. 2001, 34.) Jokainen määrittelee itse, kuinka pitkäksi ajaksi liittyy toimintaan, sillä vapaaehtoisia ei voi velvoittaa sitoutumaan (mt. 36.) Maalaisjärki riittää Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tavallisen ihmisen ehdoin ja tahdoin. Jokaisella ihmisellä on taitoja ja kykyjä ja jokaiselle löytyy varmasti oma, hänelle sopiva tehtävä. Ammattityöntekijät voivat hyvin olla apuna omaa tehtävää etsittä-

10 10 essä. Elämänkokemus on yksi vapaaehtoistoiminnan tärkeimmistä resursseista. (Lehtinen 1997, 20.) Vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa Vapaaehtoistoiminnassa ei makseta kenellekään palkkaa. Sen sijaan periaatteisiin kuuluu, että vapaaehtoistyöntekijälle voidaan korvata kuluja, joita hänelle toiminnasta aiheutuu. (mt. 20.) Vapaaehtoisille sopiva määrä vastuuta Useassa eri maassa tehdyt tutkimukset osoittavat vapaaehtoistoiminnan täyttävän tehtävänsä kaikkein parhaiten siellä, missä vapaaehtoisten tehtävät räätälöidään kullekin vapaaehtoiselle sopiviksi ottaen huomioon heidän kykynsä, mieltymyksensä ja motiivinsa. Siten vapaaehtoiset saavat kokea, että heihin luotetaan antamalla heille juuri oikea määrä vastuuta omassa tehtävässään. (Lehtinen 1997, 20 21). Vapaaehtoiset eivät kuitenkaan voi olla viimeisinä vastuussa toiminnasta ja siinä esiintyvistä asioista samalla tavalla kuin palkkatyössä olevat (Harju ym. 2001, 36.) Vapaaehtoistyö ei korvaa ammattityötä Vapaaehtoistoiminta ei voi eikä saa korvata ammattityöntekijöiden työtä. (Lehtinen 1997, 20). Jos palkattua ammattityötä kulujen säästämisen nimissä korvataan vapaaehtoistyöllä, toiminta yleensä huononee, koska yhdenlaista työtä ei voi korvata olennaisesti toisenlaisella. Ei ole turha pelko, että rikkaille tarjotaan ammattiväen palveluja ja köyhät jätetään vapaaehtoistyön varaan. Vaarana voi myös olla, että julkisen alan työpaikkoja pyritään vähentämään teettämällä ilmaista työtä. (Eskola & Kurki 2001, 10.) Vapaaehtoisista on huolehdittava Vapaaehtoiset eivät jaksa eivätkä halua toimia tehtävässään pitkään, jos heistä ei huolehdita. Tehtävän laadusta riippuen tarvitaan myös koulutusta, ohjausta ja

11 11 konsultointia. Vapaaehtoisista huolehtivan työntekijän on oltava hyvin perillä vapaaehtoistoiminnan periaatteista, jottei hän pyrkisi tekemään vapaaehtoistoiminnasta liian ammattimaista. Ammattityöntekijän on osattava toimia vapaaehtoistoiminnan lähtökohdista: taustalla, mutta aina tarvittaessa saatavilla. Vapaaehtoisten huoltoon kuuluu tietenkin palkitseminen, joka tapahtuu ei-materiaalisin keinoin, esimerkiksi erilaisten kulttuuritapahtumien, yhteisten retkien ja yhdessäolon merkeissä. Usein juuri toisten vapaaehtoisten tapaamisilla, vaikka kuinka epämuodollisilla, on suurin merkitys vapaaehtoisten jaksamiselle. Ammattityöntekijöiden apu ja tuki tulevat vasta toisella sijalla. (Lehtinen 1997, 21.) Vapaaehtoistyö ei ole kulutonta Tärkeä edellytys vapaaehtoistoiminnan kehittymiselle on sen ymmärtäminen, että vaikka vapaaehtoistoiminta muodollisesti onkin ilmaista, se aiheuttaa kuluja. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen ammattityöntekijöiden apua, ja lisäksi tarvitaan rahaa esimerkiksi tiedotukseen sekä puhelin-, posti- ja matkakuluihin. (mt. 21.) Vapaaehtoistyötä ei pidä rajoittaa liikaa Vapaaehtoistoimintaa on tuettava, ei määrättävä. Vapaaehtoistoiminnan kehittymiselle on annettava aikaa ja lupa kokeilla erilaisia asioita. Vapaaehtoistoiminta tukehtuu vallan talutusnuorassa. (mt. 21.) Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiiveja Vapaaehtoistoimintaan mukaan tuleville oleellista ei ole aina se, mitä ryhmässä tehdään, vaan heitä kannustaa tarve kuulua johonkin sekä kiinnostus elämään ja ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu, että motiivit nousevat ihmisten omasta tilanteesta, eivät niinkään yhteiskunnasta ja sen tarpeista. Toiminnan motiiveihin sekoittuvat erilaiset lähtökohdat auttamisen halusta oman identiteetin selkiyttämiseen. (Harju ym. 2001, 37.)

12 12 Monilla toimintaan mukaan lähtemisen syy on tekemisen halu, ja mukaan lähdetään usein elämän taitekohdissa, esimerkiksi oman perhetilanteen muuttuessa tai eläkkeelle siirryttäessä. Sillä tavoin tavalliseen arkeen saadaan uudenlaista sisältöä. Vapaaehtoistoimintaan liittyminen voi tarjota myös vapaaehtoistyöntekijälle tukea elämän muutos- ja murrosvaiheessa, jolloin sosiaaliset suhteet muuttuvat. Vapaaehtoistoiminta voi olla sopiva väylä sosiaalisten suhteiden uudistumiselle. (mt. 36.) Jokaisella ihmisellä on tarve olla tarpeellinen tai merkityksellinen, ja vapaaehtoistoiminta voi tarjota sille kanavan. Tällöin on monesti kysymys myös tarpeesta säilyttää oma sisäinen kuva itsestä. (mt. 36.) Vapaaehtoistoimintaan mukaan tulemisen motiivina voi myös olla halu oppia uutta, uudenlaisen tiedon tarve ja ymmärryksen lisääntyminen omaa elämää varten. Vapaaehtoistyöntekijä haluaa ehkä käyttää taitojaan ja tietojaan uudella tavalla. Vapaaehtoistoiminta voi olla hyvä vastapaino omalle ammattityölle ja mielekäs vapaa-ajan viettämisen tapa. Se voi antaa uudenlaisen mahdollisuuden käyttää omaa ammattitaitoa laajemmin ja uusilla areenoilla ilman työorganisaation rajoja ja velvoitteita. (mt. 36.) Ihmiset hakeutuvat vapaaehtoistoimintaan myös siksi, että heillä on halu auttaa muita. On ehkä koettu vaikeuksia omassa elämässä ja selviydytty niistä, ja tämä kokemus halutaan jakaa muiden kanssa. Auttamalla toisia auttaa myös itseään. (mt. 36, 37.) Hengellinen vapaaehtoistyö voidaan määritellä kristilliseen elämäntapaan kuuluvaksi lähimmäisvastuuksi (Yeung 1999, 8). Lähimmäisen rakkauteen kehottavat muun muassa seuraavat Raamatun kohdat: Jeesus vastasi: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat. (Matt. 22:37 40)

13 13 Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille. (Luuk. 6:31) Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. (Matt. 25:40) Suomalaisten käsitys vapaaehtoistyöstä Anne Birgitta Yeung tutki vuonna 1999 vapaaehtoisia, jotka Pelastusarmeijan mainoskampanja oli houkutellut mukaan. Yeungin mukaan suomalaisten mielikuvat vapaaehtoistoiminnasta ovat varsin kohde- ja työmuoto-orientoituneita. Vapaaehtoistoiminta mielletään siis usein jonkin tietyn järjestön tai organisaation kautta; toiminnan sisällöllä on merkitystä. Kun kohteisiin liittyviä mielikuvia tarkastellaan aloittain, huomataan, että suomalaisten vapaaehtoistoiminnan mielleyhtymissä korostuvat sosiaali- ja terveysala sekä nuorisotyö. Näillä sektoreilla suuri osa mielikuvista liittyy erityisesti vanhusten auttamiseen sekä lasten ja nuorten puolesta tehtävään vapaaehtoistyöhön. Kaksi suurempaa yksittäistä vastausryhmää muodostavat myös mielikuvat, joissa mainittiin jokin urheiluun tai liikuntaan liittyvä tai kristillinen vapaaehtoistoiminta. Keskeisenä päälinjana suomalaisten vapaaehtoismielikuvissa on siis auttamishenkisyys, joka nousi esille useissa eri muodoissa: sosiaali- ja terveysalaan liittyvissä viittauksissa, lasten ja nuorten auttamisessa sekä yleisesti lähimmäisavussa. (Yeung 2002, ) Suomalaisten vapaaehtoistoiminnan mielikuvissa on sukupuolieroja. Naisten ajatukset liittyvät miehiä useammin palkatta auttamiseen, tiettyyn kohteeseen tai järjestöön. Tätä voi osaltaan selittää se, että naisten kiinnostus vapaaehtoissektorilla suuntautuu nimenomaan sosiaali- ja terveysalalle sekä lapsi- ja nuorisotyöhön. Nämä ovat laajoja aloja sisältäen useita järjestöjä ja organisaatioita, joista naisilla voi hyvinkin olla miehiä enemmän tietoa, koska kyseiset alat ovat

14 14 naisvaltaisia. Miesten mielleyhtymissä taas korostuu vapaaehtoistoiminta yhdistettynä varain- ja rahankeräykseen ja talkoisiin. (mt. 20.) Suomalaisten vapaaehtoismielikuvissa on ikäeroja: nuorimpien suomalaisten vastauksissa painottuu palkattomuus, vapaaehtoisuus ja talkoot kun taas vanhempien vastauksissa vapaaehtoisuus miellettiin enemmänkin liittyvän yleisesti johonkin hyvään asiaan. Yli 50-vuotiaat suomalaiset sekä erityisesti eläkeläiset yhdistivät vapaaehtoisuuden selkeästi muita ikäryhmiä vähemmän rahankeräyksiin. Nuoret taas yhdistävät mielikuvissaan vapaaehtoistoiminnan huomattavasti muita suomalaisia vähemmän tiettyihin kohteisiin; mielikuvissa painottuu yhdessä tekemisen henki. (mt. 20.) Yeungin mukaan suomalaisten mielikuvat vapaaehtoistoiminnasta ovat pääsääntöisesti positiivisia tai vähintään neutraaleja. Vain erittäin harvoissa vastauksissa tuli esiin mitään negatiivista. Yksittäiset tällaiset maininnat liittyvät lähinnä ajatukseen siitä, että vapaaehtoistoiminnalla uskotaan vähennettävän palkkatyöpaikkoja tai siirrettävän yhteiskunnalle tarkoitettua vastuuta muualle. (mt. 21.) 2.2 Monikulttuurinen Suomi Maahanmuuttajat Suomessa Rädyn mukaan termillä maahanmuuttaja tarkoitetaan kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Syitä Suomeen muuttamiselle voivat olla esimerkiksi työpaikka, opiskelu tai avioliitto. Maahanmuuttajien joukossa on myös pakolaisia ja paluumuuttajia. Käsitteen maahanmuuttaja lisäksi voidaan käyttää myös termiä etninen vähemmistö, joka tarkoittaa valtaväestöstä esimerkiksi alkuperän, biologisen perimän, kulttuuripiirteiden, kielen ja uskonnon perusteella erottuvaa ihmisryhmää. Suomessa asuvat tai oleskelevat ulkomaalaiset muodostavat hajanaisen ryhmän, koska Suomeen asettumiselle on useita erilaisia syitä. Heidän elämäntilanteensa ovat erilaisia ja he myös kokevat elämänsä Suomessa eri tavoin. (2002, 11, 14.)

15 15 Vuoden 2003 lopussa Suomessa asui ihmistä, joista oli ulkomaalaisia. (Tilastokeskus, väestötilastot.) Ulkomaalaisten prosentuaalinen osuus koko väestöstä on siis noin 2 prosenttia. Vaikka ulkomaalaisväestön osuus Suomessa on kasvanut nopeasti 1990-luvulla, heidän määränsä eurooppalaiseen tasoon verrattuna on melko vähäinen. Maahanmuuttajia on tullut Suomeen yli 150 eri maasta. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset. Samaa kansalaisuutta olevat jakautuvat usein vielä pienempiin ryhmiin äidinkielensä perusteella, joten he eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. (Räty 2002, 34, 35.) Suomessa olevat ulkomaalaiset asuvat keskitetysti tietyissä kaupungeissa ja lähes puolet heistä asuu pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2000 noin 44 prosenttia Suomessa asuvista ulkomaalaisista asui pääkaupunkiseudulla. (Nenonen 2003, 15.) Myös pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten määrässä on suuria aluekohtaisia eroja; joillakin alueilla ulkomaalaisia on vain alle prosentti ja toisilla alueilla jopa yli kymmenen prosenttia (Räty 2002, 37) Kulttuurien erilaisuus Räty vertailee kirjassaan yksilöllistä eli individuaalista ja yhteisöllistä eli kollektiivista kulttuuria. Yksilökeskeinen kulttuuri on ominaista teollistuneille, erityisesti protestanttisille länsimaille, mutta suurin osa maailman kulttuureista on vahvasti yhteisöllisiä. Hän kuvaa myös muita maahanmuuttajien kohtaamia ongelmia, joihin kuuluu muun muassa kirjoittamattomien käyttäytymissääntöjen hahmottaminen. Hankalia voivat olla esimerkiksi erityyppiset keskustelutilanteet, asumista koskevat asiat sekä viranomaisten kohtaaminen. He voivat myös kohdata rasismia eli syrjintää yleisillä paikoilla tai saada epätasa-arvoista kohtelua viranomaisilta. (2002, 57 58, 115.) Kirkon ulkoasian osaston julkaisussa (1996, 24) todetaan myös, että kulttuurista toiseen muuttavalle ihmiselle on tyypillistä, ettei hän uudessa ympäristössä löydä vastaanottavaa ja hyväksyvää yhteisöä, jossa hän kokisi elämänsä mielekkääksi ja jossa hänen itsetuntonsa voisi vahvistua. Näihin haasteisiin Kansainvälinen seurakunta haluaa vastata tarjoamalla ulkomaalaisille yhteisön, jossa he voivat tuntea olonsa kotoisaksi.

16 16 Puusaari (1998, 22) toteaa artikkelissaan, että maahanmuuttajan arki on usein raskasta, koska monet asiat ja tilanteet on opeteltava alusta asti. Siksi apua ja neuvoja on saatavilla kansainvälisestä kristillisestä keskuksesta, ICC:stä, myös jokapäiväisissä asioissa kuten pukeutumisessa, elintarvikkeiden hankkimisessa, opiskelu- tai työpaikan etsimisessä tai lomakkeiden täyttämisessä. 3 TUTKIMUKSEN KUVAUS 3.1 Tutkimustehtävä Opinnäytetyömme päämääränä on ollut tutkia Kansainvälisen seurakunnan nykyistä vapaaehtoistyön organisointimallia sekä kerätä ja miettiä kehittämisideoita. Keskeisiksi teemoiksi nousivat sen lisäksi vapaaehtoisten koulutus ja heistä huolehtiminen. 3.2 Käsitteiden määrittelyä Vapaaehtoistyöntekijällä tarkoitamme henkilöä, joka toimii vapaaehtoistyön tehtävässä, mutta ei ole vastuussa toiminnan organisoinnista. Ryhmänjohtajalla tarkoitamme henkilöä, joka vastaa jonkin vapaaehtoistyönalan koordinoinnista olematta Kansainvälisen seurakunnan työntekijä ja saamatta siitä palkkaa. Vapaaehtoistyön toimijat ja vapaaehtoiset tarkoittavat sekä vapaaehtoistyöntekijöitä että ryhmänjohtajia. Työntekijällä tarkoitamme Kansainvälisen seurakunnan palkattua työntekijää.

17 Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen toteutus Tutkimuksemme on kvalitatiivinen kyselytutkimus. Alun perin valitsimme aineistonkeruumenetelmiksi kyselylomakkeen ja ryhmähaastattelut. Suunnitelmamme oli haastatella ryhmissä työntekijöitä ja ryhmänjohtajia ja kerätä kyselylomakkeilla vain taustatietoa haastatteluita varten. Aioimme haastatella ryhmänjohtajia työalojen mukaan muodostetuissa ryhmissä. Päätimme käyttää ryhmähaastattelua, koska ajattelimme, että ryhmä saa aikaan keskustelua, jolloin useammat asiat ja näkökulmat nousevat esiin. Ryhmähaastattelu olisi myös vienyt vähemmän aikaa kuin yksilöhaastattelut. Ryhmänjohtajien aikataulujen yhteensovittaminen osoittautui kuitenkin erittäin hankalaksi, joten päätimme vaihtaa haastattelut lomakekyselyyn. Aineistonkeruumenetelminä käytimme siis vapaaehtoistyöntekijöillä ja ryhmänjohtajilla avointa kyselylomaketta ja työntekijöillä teemahaastattelua. Kyselylomakkeen käyttö tuntui meistä sopivalta ratkaisulta, koska tutkimuksen aikataulu oli melko tiukka. Samasta syystä rajasimme haastattelut koskemaan ainoastaan työntekijöitä. Oletimme työntekijöillä olevan runsaasti sanottavaa, joten haastattelu oli myös heidän kannaltaan helpompaa kuin kyselylomakkeen täyttäminen. Jaoimme tutkimukseen osallistuvat heidän tekemänsä työn luonteen mukaan kolmeen ryhmään: vapaaehtoistyöntekijöihin, ryhmänjohtajiin ja työntekijöihin. Valitsimme tutkimukseemme osallistuneet henkilöt yhteistyössä Kansainvälisen seurakunnan pastorin, Timo Keskitalon kanssa. Kun valitsimme henkilöitä, pidimme tärkeänä riittävää kokemusta Kansainvälisen seurakunnan vapaaehtoistyöstä. Pyrimme myös valitsemaan henkilöt siten, että työalat, joilla vapaaehtoisten ohjaaminen on keskeistä, olisivat edustettuina. Esimerkiksi kuoron tai soitinryhmän jäsenet eivät tarvitse ohjausta siinä määrin kuin vaikka pyhäkoulunopettajat tai jumalanpalvelusavustajat, joten jätimme heidät pois tutkimuksesta. Keräämällä aineistoa kolmelta eri ryhmältä pyrimme saamaan monipuolisen kuvan siitä, miten vapaaehtoistyön organisointi näyttäytyy eri tasoilla toimiville henkilöille. Ruohonjuuritasolla työskentelevä näkee usein helpommin sekä

18 18 toimivat että kehittämistä kaipaavat asiat, kuin työntekijä tai ryhmänjohtaja, joka itse organisoi toimintaa, mutta ei välttämättä ole toteutuksessa mukana Kyselylomakkeet Laadimme kyselylomakkeet (Liitteet 1 4) käyttämällä apuna kirjaa Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa ja järjestöissä (Harju ym. 2001, 76 92). Muotoilimme kysymyksiä yhdessä pastori Timo Keskitalon kanssa. Käytimme avoimia kysymyksiä, koska halusimme saada tietoa myös vapaaehtoistoimintaan osallistuvien tunteista ja kokemuksista. Kysymysten asettelulla halusimme nostaa esiin myös myönteisinä koettuja asioita. Kysymysten teemoja olivat muun muassa vapaaehtoisten rekrytointi ja koulutus, tiedonkulku, käytännönjärjestelyt, vapaaehtoisten hyvinvointi sekä kehittämisideat. Varmistaaksemme, että englanninkielinen kyselylomake vastasi suomenkielistä, pyysimme oikolukijaksi Kansainvälisen seurakunnan sihteeriä Sirpa Mannista. Keväällä 2004 lähetimme kyselylomakkeet saatekirjeineen (Liitteet 1 ja 2) sähköpostitse kymmenelle vapaaehtoistyöntekijälle. Kesällä, päädyttyämme kyselylomakkeiden käyttöön myös ryhmänjohtajilla, lähetimme lomakkeet saatekirjeineen (Liitteet 3 ja 4) seitsemälle ryhmänjohtajalle. Vapaaehtoistyöntekijöiltä saimme viisi ja ryhmänjohtajilta viisi vastausta. Osa tutkittavista vastasi englanniksi, osa suomeksi. Yksi vastaaja jätti kiireestä johtuen vastaamatta osaan kysymyksistä. Otimme vastaukset kuitenkin mukaan tutkimukseen, koska hän oli vastannut suurimpaan osaan kysymyksistä. Eräs henkilö ei halunnut vastata kyselyyn, koska hänen mielestään termi vapaaehtoistyö ei sovi seurakuntaan; hän ei kokenut tekevänsä vapaaehtoistyötä, vaan sitä, mitä Jumala on kaikkien kristittyjen käskenyt tehdä.

19 Työntekijöiden haastattelut Haastattelimme työntekijöitä elokuussa Haastatteluun osallistui kolme vapaaehtoistyöstä vastaavaa työntekijää sekä yhteisessä haastattelussa kaksi työntekijää, jotka ovat seuranneet vapaaehtoistoimintaa vierestä jo vuosia olematta itse vastuussa sen organisoinnista. Ajattelimme saavamme heiltä arvokasta lisätietoa siitä, miltä vapaaehtoistyön organisointi näyttää henkilöstä, joka katsoo asioita sisältäpäin, mutta on kuitenkin jollain tavalla ulkopuolinen. Osassa haastatteluista pääasiallinen kieli oli englanti. Haastattelu oli tyypiltään teemahaastattelu; haastattelun aihepiirit, teemaalueet, olivat tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuivat. (Hirsjärvi & Hurme 1995, 36). Poimimme vapaaehtoistyöntekijöille ja ryhmänjohtajille lähetetyistä kyselylomakkeista mielestämme keskeiset teemat, joiden mukaan haastattelut etenivät. Teemahaastattelun kysymykset ovat liitteenä 5. Litteroimme haastattelut sanatarkasti. Haastattelut ovat tekijöiden hallussa sekä äänitteinä että litteroituina. 4 TUTKIMUKSEN TAUSTAYHTEISÖ Kansainvälinen seurakunta (IEC) 4.1 Kansainvälisen seurakunnan taustaa Kansainvälinen seurakunta on tunnustustenvälinen seurakunta, jolla on vahvat yhdyssiteet evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä Suomessa että Amerikassa. Kansainvälinen seurakunta tarjoaa jumalanpalvelusyhteisön kristityille kaikista kansoista, kirkoista ja kulttuureista. Seurakunta palvelee monikulttuurista yhteisöä enimmäkseen englanniksi, mutta myös muilla kielillä. Seurakunnan jäseneksi voivat liittyä kaikki kastetut kristityt, jotka tunnustavat Jeesuksen henkilökohtaiseksi Herrakseen ja Vapahtajakseen. Kansainvälinen seurakunta keskit-

20 20 tää toimintansa Suur-Helsingin alueelle ja tekee yhteistyötä samanlaista hengellistä työtä tekevien kanssa Suomessa ja lähialueilla. (Hoisington 2001, suomennettu ja muokattu.) Kansainvälisen seurakunnan toiminta sai alkunsa kesäkuussa 1976, jolloin pastori Swantz alkoi pitää hartaustilaisuuksia turisteille Temppeliaukion kirkossa. Saman vuoden syyskuussa aloitettiin myös säännöllinen jumalanpalvelustoiminta. Ensimmäisinä vuosina osallistujia jumalanpalveluksissa oli keskimäärin 84, nyt jo 225. Vuosien myötä Kansainvälisen seurakunnan toiminta on laajentunut. (mt.) Kirkon ulkoasian osaston julkaisun (1996, 34 35) mukaan ulkomaille muutettaessa yksilön kansallisen ja uskonnollisen identiteetin merkitys kasvaa. Kristityllä maahanmuuttajalla on tarve sitoutua kolmeen ryhmään: 1) paikkakunnalla kokoontuvaan kristittyjen yhteisöön, 2) samaan kirkkokuntaan kuuluvien yhteisöön ja 3) samaan kansallisuuteen kuuluvien ryhmään. Kansainvälinen ryhmä saattaa korvata joiltakin osin samaan kansallisuuteen kuuluvien ryhmän, jos se on pieni tai sitä ei ole lainkaan. Kansainvälisessä seurakunnassa nämä tarpeet voivat tulla tyydytetyiksi. Viikoittain pidetään kaksi jumalanpalvelusta, toinen Meri-Rastilassa ja toinen Temppeliaukion kirkossa. Jumalanpalveluselämän lisäksi Ruoholahdessa sijaitsevassa Kansainvälisessä kristillisessä keskuksessa (International Christian Center, ICC) kokoontuu raamattupiiri, rippikoulu, kuoro ja soitinryhmä sekä pienryhmiä esimerkiksi vanhemmille ja lapsille. Maahanmuuttajia palvellaan myös tarjoamalla heille suomenkielen opetusta ja keskusteluapua. Diakoniatyöntekijä on tavattavissa arkisin. (IEC Finland, verkkosivut.) Kansainvälinen seurakunta on rekisteröity yhdistys, ei uskonnollinen yhdyskunta. Koska se ei ole kirkko eikä seurakunta, myös ei-luterilainen tai maassa lyhytaikaisesti oleskeleva ulkomaalainen voi liittyä siihen eroamatta kotiseurakunnastaan tai luopumatta omasta hengellisestä perinteestään. Kansainvälisellä seurakunnalla ei ole hiippakunnallista yhteyttä Suomen kirkkoon, mutta sen toimintaa tukevat taloudellisesti kirkkohallitus sekä pääkaupunkiseudun seurakunnat. (Kirkon ulkoasian osasto 1996, 35, 40, 41.)

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen

Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus. Johanna Ylinen Cadet European Judo Championships, Vantaa 2016 Vapaaehtoistutkimus Johanna Ylinen Kysely lähetetty 160 vastaajalle (vapaaehtoisia töissä kaiken kaikkiaan noin 170), vastauksia 89, vastausprosentti siis

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Säilytä itselläsi kopio tästä lomakkeesta. Sitä voit käyttää apuna, kun teette uutta SLKtutkimusta. 1. Seurakunnan nimi. 2. Seurakunnan osoite:

Säilytä itselläsi kopio tästä lomakkeesta. Sitä voit käyttää apuna, kun teette uutta SLKtutkimusta. 1. Seurakunnan nimi. 2. Seurakunnan osoite: SLK-tutkimus pastorin lisa lomake Ohjeet lue huolellisesti 30.4.2012 Tämän lomakkeen lisäksi pastori täyttää myös SLK-tutkimus -kyselylomakkeen. Jos seurakunnalla ei ole pastoria, jonkun seurakunnan johtajista

Lisätiedot