I want to serve the Lord

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I want to serve the Lord"

Transkriptio

1 I want to serve the Lord Vapaaehtoistyön organisointi Kansainvälisessä seurakunnassa (IEC) Mia Hauta-aho Paula Pernu Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja

2 Tiivistelmä Hauta-aho, Mia ja Pernu, Paula. I want to serve the Lord : Vapaaehtoistyön organisointi Kansainvälisessä seurakunnassa (IEC). 48 s.+ 5 liitettä. Diakoniaammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja. Syksy Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia, miten vapaaehtoistyö on organisoitu Kansainvälisessä seurakunnassa ja mikä on vapaaehtoistyön toimijoiden kokemus työstä. Lisäksi keräsimme ja mietimme tapoja vapaaehtoistyön kehittämiseksi. Aineistonkeruumenetelminä käytimme avointa kyselylomaketta, jonka lähetimme sähköpostitse kymmenelle vapaaehtoistyöntekijälle ja seitsemälle ryhmänjohtajalle. Saimme vastaukset yhteensä kymmeneltä vapaaehtoistyön toimijalta. Vastausprosentti oli 59. Kyselyiden lisäksi teimme teemahaastattelun viidelle Kansainvälisen seurakunnan työntekijälle. Jaoimme tutkittavan ryhmän kolmeen osaan saadaksemme näkökulmia vapaaehtoistyön eri tasoilta. Tulokset osoittivat, että vapaaehtoiset olivat melko tyytyväisiä työn organisointiin. Toisaalta havaitsimme, että kaikkien työalojen vapaaehtoisille ei järjestetty kunnollista koulutusta eikä kokouksia. Näytti siltä, että jotkut henkilöt kantoivat myös liikaa vastuuta. Puolet vapaaehtoisista koki, ettei heidän hyvinvoinnistaan huolehdita Kansainvälisen seurakunnan taholta. Työntekijät olivat myös huolissaan vapaaehtoisten voinnista ja kokivat tarvitsevansa lisää keinoja heidän hyvinvointinsa tarkkailuun ja arvostuksen osoittamiseen. Näyttäisi siltä, että koulutuksen järjestämiseen sekä uusille että vanhoille vapaaehtoisille pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Vapaaehtoiset kaipaisivat myös tapaamisia, joissa voisivat jakaa kokemuksiaan ja uusia ideoita. Vastuualueet olisi hyvä myös jakaa selkeämmin. Avainsanat: vapaaehtoinen; vapaaehtoistyö; organisointi; Kansainvälinen seurakunta (IEC)

3 Abstract Hauta-aho, Mia and Pernu, Paula. I Want to Serve the Lord : Organizing Voluntary Work at the International Evangelical Church in Finland (IEC). 48 pages + 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Kauniainen Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Social Services. Autumn The objective of this study was to find out how the voluntary work at the International Evangelical Church was organized and how the volunteers felt about their work. In addition, we aimed to collect and examine new ideas to improve the voluntary work. As for methods, a questionnaire with open-ended questions was sent to ten volunteers and seven group leaders. Altogether ten questionnaires (59 %) were returned. We also conducted a thematic interview for five IEC employees. We separated participants into three groups to see how they perceived voluntary work at different levels. The results showed that the volunteers were quite satisfied with the way the voluntary work was organized. At the same time we found out that there was no proper training or meetings in all the areas of voluntary work. It seemed that there was also too much responsibility given to some persons. Half of the volunteers experienced that they were not being taken care of by IEC employees. The employees were concerned about the well-being of volunteers and also felt that they needed more ways to observe this and show their appreciation. This study concluded that an aspect needing more attention was giving more training to new volunteers as well as old ones. Besides that, there seems to be a need for meetings for volunteers to share experiences and new ideas. The areas of responsibility need also to be defined more clearly. The results and conclusions of our study can be used to help the International Evangelical Church to develop the voluntary work to be more rewarding to volunteers, the congregation and its employees. Key words: volunteers; voluntary work; organizing; International Evangelical Church in Finland (IEC)

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TEOREETTINEN VIITEKEHYS Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön määrittely Vapaaehtoistyön kristilliset perusteet Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiiveja Suomalaisten käsitys vapaaehtoistyöstä Monikulttuurinen Suomi Maahanmuuttajat Suomessa Kulttuurien erilaisuus TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkimustehtävä Käsitteiden määrittelyä Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen toteutus Kyselylomakkeet Työntekijöiden haastattelut TUTKIMUKSEN TAUSTAYHTEISÖ Kansainvälisen seurakunnan taustaa Vapaaehtoistyö ja sen organisointi Kansainvälisessä seurakunnassa21 5 TUTKIMUSTULOKSET JA ANALYYSI Analysoinnin kuvaus Vapaaehtoistyöntekijöiden vastaukset Vastaajien taustaa Vapaaehtoistyön organisointi Vapaaehtoisten kouluttaminen Vapaaehtoisista huolehtiminen Vapaaehtoistyön anti vapaaehtoistyöntekijöille Ryhmänjohtajien vastaukset Vastausten taustaa Vapaaehtoistyön organisointi Vapaaehtoisten kouluttaminen...32

5 5.3.4 Vapaaehtoisista huolehtiminen Vapaaehtoistyön anti ryhmänjohtajille Työntekijöiden haastattelut Vapaaehtoistyön organisointi Vapaaehtoisten kouluttaminen Vapaaehtoisista huolehtiminen Tutkimustulosten yhteenveto Käytännönjärjestelyjen toimivuus Organisaatiorakenteen hahmottaminen Kokoukset Vastuun jakaminen Vapaaehtoisten koulutus ja ohjaus Vapaaehtoisista huolehtiminen Vapaaehtoistyön anti JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISIDEAT POHDINTAA Tutkimuksen luotettavuus Tutkimusmenetelmien soveltuvuus Kyselylomakkeiden validius Kielen vaikutus tutkimustuloksiin Tutkimukseen osallistuneiden anonymiteetin suojaaminen Ennakkokäsitysten vaikutus opinnäytetyöhön Jatkotutkimusaiheet...46 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Vapaaehtoistyöntekijöiden suomenkielinen saatekirje ja kyselylomake Liite 2 Vapaaehtoistyöntekijöiden englanninkielinen saatekirje ja kyselylomake Liite 3 Ryhmänjohtajien suomenkielinen saatekirje ja kyselylomake Liite 4 Ryhmänjohtajien englanninkielinen saatekirje ja kyselylomake Liite 5 Työntekijöiden teemahaastattelun kysymykset

6 1 JOHDANTO Olimme opiskeluumme liittyvässä harjoittelussa Kansainvälisessä seurakunnassa keväällä Tiedustelimme työyhteisöstä mahdollisia tutkimusaiheita, ja meille ehdotettiin kesän ja syksyn 2004 aikana tapahtuvaa Kansainvälisen seurakunnan organisaatiomuutoksen havainnointia ja kuvaamista. Pidimme aihetta liian laajana ja haastavana, mutta huomasimme, että aiheen rajaaminen vapaaehtoistyön organisoinnin kartoittamiseen olisi mielekästä ja hyödyllistä. Vapaaehtoistyön organisointi vaikuttaa koko seurakuntaan, koska suuri osa toiminnasta järjestetään vapaaehtoisvoimin. Myös opinnäytetyötämme ohjaava opettaja oli samaa mieltä kanssamme. Keskustelimme asiasta harjoittelunohjaajamme pastori Timo Keskitalon kanssa ja hänen mielestään aihe oli hyvä. Työmme on osa Kansainvälisen seurakunnan suurempaa organisointimallin kehittämistä. Opinnäytetyömme päämääränä on ollut tutkia Kansainvälisen seurakunnan nykyistä vapaaehtoistyön organisointimallia sekä kerätä ja miettiä kehittämisideoita. Keskeisiksi teemoiksi nousivat sen lisäksi vapaaehtoisten koulutus ja heistä huolehtiminen. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Teoriaosassa käsittelemme työmme kannalta keskeisiä teemoja, joita ovat Kansainvälisen seurakunnan taustat, vapaaehtoistyö sekä maahanmuuttajat Suomessa. Aiempaa tutkimusta aiheestamme ei ole. Olemme tarkastelleet Kansainvälisen seurakunnan toimintaa järjestön näkökulmasta, koska se ei ole varsinainen seurakunta, eikä hallinnollisesti yhteydessä Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Olemme kuitenkin käyttäneet teoriaosassa myös kirkkoa koskevaa kirjallisuutta soveltuvin osin. Kehittämishankkeemme tutkimustuloksia ja johtopäätöksiä voidaan käyttää Kansainvälisen seurakunnan vapaaehtoistyön kehittämisessä, jotta se voisi olla antoisampaa niin vapaaehtoisille, seurakunnalle kuin sen työntekijöillekin. Em-

7 7 me tahdo tarjota valmiita ratkaisuja, vaan antaa joitakin vinkkejä ja ohjata miettimään esiin nousseita keskeisiä teemoja. 2 TEOREETTINEN VIITEKEHYS 2.1 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön määrittely Vapaaehtoistyöntekijät ovat henkilöitä, jotka huolehtivat tehtävistä vapaaehtoisesti, ilman palkkaa ja ilman, että kukaan heitä siihen pakottaa (Runsala 2004, 9 suomennettu ja muokattu). Nylundin mukaan vapaaehtoisuus mahdollistaa monenlaisen avun, ja sitä voidaan tehdä yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasolla. (Nylund 2000, 30, suomennettu ja muokattu). Vapaaehtoistyö pohjautuu kahteen erilaiseen perinteeseen. Ensimmäinen on kristillisen lähimmäisenrakkauden perinne. Jo keskiajalla se ilmeni yksilöistä lähtevänä organisoimattomana auttamisena, jolla pyrittiin kehittämään alempien luokkien köyhien ihmisten asemaa. Suomessa tämä perinne on noin 200 vuotta vanhaa. Toinen vapaaehtoistyön perinne alkoi muotoutua Euroopassa samoihin aikoihin kansalaisyhteiskunnan ja vapaan kansalaisuuden ajatuksen kanssa 1800-luvun alussa. Suomessa tämän perinteen pohjalta ryhdyttiin toimiin nationalismin, kieliseikkojen (suomen ja ruotsin kielet), ammattiliittojen sekä naisten ja nuorten asioiden puolesta. Näiden toimintojen avulla pyrittiin edistämään ja kehittämään yhteiskuntaa niin, että se olisi tasa-arvoinen jokaiselle. (Nylund 2000, 30, suomennettu ja muokattu). Vapaaehtoistyö on osallistumista vuorovaikutukseen perustuvaan organisoituun auttamis- ja tukitoimintaan, joka tähtää henkisen ahdingon lievittämiseen tai elinoloihin liittyvän puutteen korjaamiseen. Vapaaehtoistyötä ei tehdä taloudelli-

8 8 sena yritystoimintana, palkkatyönä eikä erityisenä harjoitteluna, vaan tehtävään valmennusta saaneen auttajan motiivi pohjautuu ajatukseen, että hän voi olla avuksi ja oppii jotakin tärkeää. (Eskola ym. 2001, 10.) Lähimmäisenä olemiseen vapaaehtoinen saa taitoa, tietoa ja rohkeutta järjestetyn, organisoidun vapaaehtoistoiminnan koulutuksesta ja kokemuksista. Järjestettyä vapaaehtoistoimintaa tarvitaan, kunnes spontaanin ystävyyden, lähimmäisyyden, tuen ja auttamisen verkostot tavoittavat jokaisen apua tarvitsevan (Sovala 1990, 8 9.) Vapaaehtoistyön kristilliset perusteet Kirkon auttamistyön perustelut nousevat Uudesta testamentista ja Jeesuksen esimerkistä. Vapaaehtoistoiminnan perusta on kristinuskon ajatus, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat lähimmäisiä. Kirkon vapaaehtoistyössä pyritään noudattamaan universaalisen yhteisvastuun ja vastuunkannon periaatteita. Rajaaitojen rikkomista eri kansallisuuksien ja rotujen välillä korostetaan jokainen on Jumalan edessä samanarvoinen. Koska evankeliumin sanoma kuuluu kaikille, jokaisella on vastuu auttaa lähimmäistään. (Harju, Niemelä, Ripatti, Siivonen & Särkelä 2001, 17.) Harju ym. (2001, 26) tarkastelevat auttamista myös uuden Katekismuksen (2000) näkökulmasta. Katekismuksessa viidennen käskyn selityksessä painotetaan, että koska Jumala on rakkaus, hän tahtoo, että rakastamme lähimmäisiämme niin kuin itseämme. Erityistä tukea kehotetaan antamaan kaikkein heikoimmille. Seitsemännen käskyn selityksessä todetaan, että Jumalan luoma hyvyys on tarkoitettu kaikille ja että rakkaus velvoittaa meitä huolehtimaan kaikkien toimeentulosta. Kymmenennen käskyn selitys taas kehottaa etsimään uusia tapoja auttaa ja tehdä hyvää asettumalla lähimmäisen osaan. Harju ym. (mt. 27) korostavat, että usko vie ihmisen Jumalan luo, mutta rakkaus lähimmäisen luo. Ihminen saa Jumalalta lahjana uskon ja lähimmäiseen suuntautuvan auttamishalun eli rakkauden. Ihminen siis rakastaa lähimmäistään sillä rakkaudella, jolla Jumala rakastaa ihmistä. Kirjoittajien mukaan kristillisen uskon

9 9 sisältönä voitaisiinkin pitää, että minä annan toiselle ihmiselle Jumalalta saamani rakkauden- ja elämänlahjan. Uuden testamentin mukaan ihminen on Jumalaan sidottu ja hänestä riippuvainen. Ihminen on sekä auttajana että autettuna samassa riippuvuussuhteessa Luojaan. Näin molemmat ovat samalla puolella, ponnistelemassa yhdessä Jumalasta riippuvan avun luokse. Heidät on tarkoitettu keskinäiseen yhteyteen, jossa myös saaja voi auttaa antajaa. (mt. 27, 28.) Martti Lutherin mukaan seurakunnan kastettujen jäsenten toiminnassa on kyse kutsumuksesta. Siinä toteutetaan lähimmäisenrakkautta niin perheessä, työelämässä, ystäväpiirissä kuin yhteiskunnallisissa tehtävissäkin kaikissa elämänpiireissä. Kristitty elää uskoaan todeksi arjessaan. (mt. 66.) Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoistyö perustuu vapaaehtoisen omille lähtökohdille Jokainen tulee vapaaehtoistoimintaan ja on mukana siinä omasta halustaan. Vapaaehtoistyöhön mukaan haluava voi valita itselleen sen vapaaehtoistoiminnan muodon, joka hänelle parhaiten sopii. Samoin jokainen vapaaehtoinen itse määrittelee sen, miten paljon aikaa hän haluaa vapaaehtoistoimintaan käyttää. Hänellä on oikeus kieltäytyä sellaisesta tehtävästä, jonka ei katso sopivan itselleen tai johon omat voimavarat eivät riitä. (Harju ym. 2001, 34.) Jokainen määrittelee itse, kuinka pitkäksi ajaksi liittyy toimintaan, sillä vapaaehtoisia ei voi velvoittaa sitoutumaan (mt. 36.) Maalaisjärki riittää Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tavallisen ihmisen ehdoin ja tahdoin. Jokaisella ihmisellä on taitoja ja kykyjä ja jokaiselle löytyy varmasti oma, hänelle sopiva tehtävä. Ammattityöntekijät voivat hyvin olla apuna omaa tehtävää etsittä-

10 10 essä. Elämänkokemus on yksi vapaaehtoistoiminnan tärkeimmistä resursseista. (Lehtinen 1997, 20.) Vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa Vapaaehtoistoiminnassa ei makseta kenellekään palkkaa. Sen sijaan periaatteisiin kuuluu, että vapaaehtoistyöntekijälle voidaan korvata kuluja, joita hänelle toiminnasta aiheutuu. (mt. 20.) Vapaaehtoisille sopiva määrä vastuuta Useassa eri maassa tehdyt tutkimukset osoittavat vapaaehtoistoiminnan täyttävän tehtävänsä kaikkein parhaiten siellä, missä vapaaehtoisten tehtävät räätälöidään kullekin vapaaehtoiselle sopiviksi ottaen huomioon heidän kykynsä, mieltymyksensä ja motiivinsa. Siten vapaaehtoiset saavat kokea, että heihin luotetaan antamalla heille juuri oikea määrä vastuuta omassa tehtävässään. (Lehtinen 1997, 20 21). Vapaaehtoiset eivät kuitenkaan voi olla viimeisinä vastuussa toiminnasta ja siinä esiintyvistä asioista samalla tavalla kuin palkkatyössä olevat (Harju ym. 2001, 36.) Vapaaehtoistyö ei korvaa ammattityötä Vapaaehtoistoiminta ei voi eikä saa korvata ammattityöntekijöiden työtä. (Lehtinen 1997, 20). Jos palkattua ammattityötä kulujen säästämisen nimissä korvataan vapaaehtoistyöllä, toiminta yleensä huononee, koska yhdenlaista työtä ei voi korvata olennaisesti toisenlaisella. Ei ole turha pelko, että rikkaille tarjotaan ammattiväen palveluja ja köyhät jätetään vapaaehtoistyön varaan. Vaarana voi myös olla, että julkisen alan työpaikkoja pyritään vähentämään teettämällä ilmaista työtä. (Eskola & Kurki 2001, 10.) Vapaaehtoisista on huolehdittava Vapaaehtoiset eivät jaksa eivätkä halua toimia tehtävässään pitkään, jos heistä ei huolehdita. Tehtävän laadusta riippuen tarvitaan myös koulutusta, ohjausta ja

11 11 konsultointia. Vapaaehtoisista huolehtivan työntekijän on oltava hyvin perillä vapaaehtoistoiminnan periaatteista, jottei hän pyrkisi tekemään vapaaehtoistoiminnasta liian ammattimaista. Ammattityöntekijän on osattava toimia vapaaehtoistoiminnan lähtökohdista: taustalla, mutta aina tarvittaessa saatavilla. Vapaaehtoisten huoltoon kuuluu tietenkin palkitseminen, joka tapahtuu ei-materiaalisin keinoin, esimerkiksi erilaisten kulttuuritapahtumien, yhteisten retkien ja yhdessäolon merkeissä. Usein juuri toisten vapaaehtoisten tapaamisilla, vaikka kuinka epämuodollisilla, on suurin merkitys vapaaehtoisten jaksamiselle. Ammattityöntekijöiden apu ja tuki tulevat vasta toisella sijalla. (Lehtinen 1997, 21.) Vapaaehtoistyö ei ole kulutonta Tärkeä edellytys vapaaehtoistoiminnan kehittymiselle on sen ymmärtäminen, että vaikka vapaaehtoistoiminta muodollisesti onkin ilmaista, se aiheuttaa kuluja. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen ammattityöntekijöiden apua, ja lisäksi tarvitaan rahaa esimerkiksi tiedotukseen sekä puhelin-, posti- ja matkakuluihin. (mt. 21.) Vapaaehtoistyötä ei pidä rajoittaa liikaa Vapaaehtoistoimintaa on tuettava, ei määrättävä. Vapaaehtoistoiminnan kehittymiselle on annettava aikaa ja lupa kokeilla erilaisia asioita. Vapaaehtoistoiminta tukehtuu vallan talutusnuorassa. (mt. 21.) Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen motiiveja Vapaaehtoistoimintaan mukaan tuleville oleellista ei ole aina se, mitä ryhmässä tehdään, vaan heitä kannustaa tarve kuulua johonkin sekä kiinnostus elämään ja ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu, että motiivit nousevat ihmisten omasta tilanteesta, eivät niinkään yhteiskunnasta ja sen tarpeista. Toiminnan motiiveihin sekoittuvat erilaiset lähtökohdat auttamisen halusta oman identiteetin selkiyttämiseen. (Harju ym. 2001, 37.)

12 12 Monilla toimintaan mukaan lähtemisen syy on tekemisen halu, ja mukaan lähdetään usein elämän taitekohdissa, esimerkiksi oman perhetilanteen muuttuessa tai eläkkeelle siirryttäessä. Sillä tavoin tavalliseen arkeen saadaan uudenlaista sisältöä. Vapaaehtoistoimintaan liittyminen voi tarjota myös vapaaehtoistyöntekijälle tukea elämän muutos- ja murrosvaiheessa, jolloin sosiaaliset suhteet muuttuvat. Vapaaehtoistoiminta voi olla sopiva väylä sosiaalisten suhteiden uudistumiselle. (mt. 36.) Jokaisella ihmisellä on tarve olla tarpeellinen tai merkityksellinen, ja vapaaehtoistoiminta voi tarjota sille kanavan. Tällöin on monesti kysymys myös tarpeesta säilyttää oma sisäinen kuva itsestä. (mt. 36.) Vapaaehtoistoimintaan mukaan tulemisen motiivina voi myös olla halu oppia uutta, uudenlaisen tiedon tarve ja ymmärryksen lisääntyminen omaa elämää varten. Vapaaehtoistyöntekijä haluaa ehkä käyttää taitojaan ja tietojaan uudella tavalla. Vapaaehtoistoiminta voi olla hyvä vastapaino omalle ammattityölle ja mielekäs vapaa-ajan viettämisen tapa. Se voi antaa uudenlaisen mahdollisuuden käyttää omaa ammattitaitoa laajemmin ja uusilla areenoilla ilman työorganisaation rajoja ja velvoitteita. (mt. 36.) Ihmiset hakeutuvat vapaaehtoistoimintaan myös siksi, että heillä on halu auttaa muita. On ehkä koettu vaikeuksia omassa elämässä ja selviydytty niistä, ja tämä kokemus halutaan jakaa muiden kanssa. Auttamalla toisia auttaa myös itseään. (mt. 36, 37.) Hengellinen vapaaehtoistyö voidaan määritellä kristilliseen elämäntapaan kuuluvaksi lähimmäisvastuuksi (Yeung 1999, 8). Lähimmäisen rakkauteen kehottavat muun muassa seuraavat Raamatun kohdat: Jeesus vastasi: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat. (Matt. 22:37 40)

13 13 Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille. (Luuk. 6:31) Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. (Matt. 25:40) Suomalaisten käsitys vapaaehtoistyöstä Anne Birgitta Yeung tutki vuonna 1999 vapaaehtoisia, jotka Pelastusarmeijan mainoskampanja oli houkutellut mukaan. Yeungin mukaan suomalaisten mielikuvat vapaaehtoistoiminnasta ovat varsin kohde- ja työmuoto-orientoituneita. Vapaaehtoistoiminta mielletään siis usein jonkin tietyn järjestön tai organisaation kautta; toiminnan sisällöllä on merkitystä. Kun kohteisiin liittyviä mielikuvia tarkastellaan aloittain, huomataan, että suomalaisten vapaaehtoistoiminnan mielleyhtymissä korostuvat sosiaali- ja terveysala sekä nuorisotyö. Näillä sektoreilla suuri osa mielikuvista liittyy erityisesti vanhusten auttamiseen sekä lasten ja nuorten puolesta tehtävään vapaaehtoistyöhön. Kaksi suurempaa yksittäistä vastausryhmää muodostavat myös mielikuvat, joissa mainittiin jokin urheiluun tai liikuntaan liittyvä tai kristillinen vapaaehtoistoiminta. Keskeisenä päälinjana suomalaisten vapaaehtoismielikuvissa on siis auttamishenkisyys, joka nousi esille useissa eri muodoissa: sosiaali- ja terveysalaan liittyvissä viittauksissa, lasten ja nuorten auttamisessa sekä yleisesti lähimmäisavussa. (Yeung 2002, ) Suomalaisten vapaaehtoistoiminnan mielikuvissa on sukupuolieroja. Naisten ajatukset liittyvät miehiä useammin palkatta auttamiseen, tiettyyn kohteeseen tai järjestöön. Tätä voi osaltaan selittää se, että naisten kiinnostus vapaaehtoissektorilla suuntautuu nimenomaan sosiaali- ja terveysalalle sekä lapsi- ja nuorisotyöhön. Nämä ovat laajoja aloja sisältäen useita järjestöjä ja organisaatioita, joista naisilla voi hyvinkin olla miehiä enemmän tietoa, koska kyseiset alat ovat

14 14 naisvaltaisia. Miesten mielleyhtymissä taas korostuu vapaaehtoistoiminta yhdistettynä varain- ja rahankeräykseen ja talkoisiin. (mt. 20.) Suomalaisten vapaaehtoismielikuvissa on ikäeroja: nuorimpien suomalaisten vastauksissa painottuu palkattomuus, vapaaehtoisuus ja talkoot kun taas vanhempien vastauksissa vapaaehtoisuus miellettiin enemmänkin liittyvän yleisesti johonkin hyvään asiaan. Yli 50-vuotiaat suomalaiset sekä erityisesti eläkeläiset yhdistivät vapaaehtoisuuden selkeästi muita ikäryhmiä vähemmän rahankeräyksiin. Nuoret taas yhdistävät mielikuvissaan vapaaehtoistoiminnan huomattavasti muita suomalaisia vähemmän tiettyihin kohteisiin; mielikuvissa painottuu yhdessä tekemisen henki. (mt. 20.) Yeungin mukaan suomalaisten mielikuvat vapaaehtoistoiminnasta ovat pääsääntöisesti positiivisia tai vähintään neutraaleja. Vain erittäin harvoissa vastauksissa tuli esiin mitään negatiivista. Yksittäiset tällaiset maininnat liittyvät lähinnä ajatukseen siitä, että vapaaehtoistoiminnalla uskotaan vähennettävän palkkatyöpaikkoja tai siirrettävän yhteiskunnalle tarkoitettua vastuuta muualle. (mt. 21.) 2.2 Monikulttuurinen Suomi Maahanmuuttajat Suomessa Rädyn mukaan termillä maahanmuuttaja tarkoitetaan kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Syitä Suomeen muuttamiselle voivat olla esimerkiksi työpaikka, opiskelu tai avioliitto. Maahanmuuttajien joukossa on myös pakolaisia ja paluumuuttajia. Käsitteen maahanmuuttaja lisäksi voidaan käyttää myös termiä etninen vähemmistö, joka tarkoittaa valtaväestöstä esimerkiksi alkuperän, biologisen perimän, kulttuuripiirteiden, kielen ja uskonnon perusteella erottuvaa ihmisryhmää. Suomessa asuvat tai oleskelevat ulkomaalaiset muodostavat hajanaisen ryhmän, koska Suomeen asettumiselle on useita erilaisia syitä. Heidän elämäntilanteensa ovat erilaisia ja he myös kokevat elämänsä Suomessa eri tavoin. (2002, 11, 14.)

15 15 Vuoden 2003 lopussa Suomessa asui ihmistä, joista oli ulkomaalaisia. (Tilastokeskus, väestötilastot.) Ulkomaalaisten prosentuaalinen osuus koko väestöstä on siis noin 2 prosenttia. Vaikka ulkomaalaisväestön osuus Suomessa on kasvanut nopeasti 1990-luvulla, heidän määränsä eurooppalaiseen tasoon verrattuna on melko vähäinen. Maahanmuuttajia on tullut Suomeen yli 150 eri maasta. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset. Samaa kansalaisuutta olevat jakautuvat usein vielä pienempiin ryhmiin äidinkielensä perusteella, joten he eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. (Räty 2002, 34, 35.) Suomessa olevat ulkomaalaiset asuvat keskitetysti tietyissä kaupungeissa ja lähes puolet heistä asuu pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2000 noin 44 prosenttia Suomessa asuvista ulkomaalaisista asui pääkaupunkiseudulla. (Nenonen 2003, 15.) Myös pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten määrässä on suuria aluekohtaisia eroja; joillakin alueilla ulkomaalaisia on vain alle prosentti ja toisilla alueilla jopa yli kymmenen prosenttia (Räty 2002, 37) Kulttuurien erilaisuus Räty vertailee kirjassaan yksilöllistä eli individuaalista ja yhteisöllistä eli kollektiivista kulttuuria. Yksilökeskeinen kulttuuri on ominaista teollistuneille, erityisesti protestanttisille länsimaille, mutta suurin osa maailman kulttuureista on vahvasti yhteisöllisiä. Hän kuvaa myös muita maahanmuuttajien kohtaamia ongelmia, joihin kuuluu muun muassa kirjoittamattomien käyttäytymissääntöjen hahmottaminen. Hankalia voivat olla esimerkiksi erityyppiset keskustelutilanteet, asumista koskevat asiat sekä viranomaisten kohtaaminen. He voivat myös kohdata rasismia eli syrjintää yleisillä paikoilla tai saada epätasa-arvoista kohtelua viranomaisilta. (2002, 57 58, 115.) Kirkon ulkoasian osaston julkaisussa (1996, 24) todetaan myös, että kulttuurista toiseen muuttavalle ihmiselle on tyypillistä, ettei hän uudessa ympäristössä löydä vastaanottavaa ja hyväksyvää yhteisöä, jossa hän kokisi elämänsä mielekkääksi ja jossa hänen itsetuntonsa voisi vahvistua. Näihin haasteisiin Kansainvälinen seurakunta haluaa vastata tarjoamalla ulkomaalaisille yhteisön, jossa he voivat tuntea olonsa kotoisaksi.

16 16 Puusaari (1998, 22) toteaa artikkelissaan, että maahanmuuttajan arki on usein raskasta, koska monet asiat ja tilanteet on opeteltava alusta asti. Siksi apua ja neuvoja on saatavilla kansainvälisestä kristillisestä keskuksesta, ICC:stä, myös jokapäiväisissä asioissa kuten pukeutumisessa, elintarvikkeiden hankkimisessa, opiskelu- tai työpaikan etsimisessä tai lomakkeiden täyttämisessä. 3 TUTKIMUKSEN KUVAUS 3.1 Tutkimustehtävä Opinnäytetyömme päämääränä on ollut tutkia Kansainvälisen seurakunnan nykyistä vapaaehtoistyön organisointimallia sekä kerätä ja miettiä kehittämisideoita. Keskeisiksi teemoiksi nousivat sen lisäksi vapaaehtoisten koulutus ja heistä huolehtiminen. 3.2 Käsitteiden määrittelyä Vapaaehtoistyöntekijällä tarkoitamme henkilöä, joka toimii vapaaehtoistyön tehtävässä, mutta ei ole vastuussa toiminnan organisoinnista. Ryhmänjohtajalla tarkoitamme henkilöä, joka vastaa jonkin vapaaehtoistyönalan koordinoinnista olematta Kansainvälisen seurakunnan työntekijä ja saamatta siitä palkkaa. Vapaaehtoistyön toimijat ja vapaaehtoiset tarkoittavat sekä vapaaehtoistyöntekijöitä että ryhmänjohtajia. Työntekijällä tarkoitamme Kansainvälisen seurakunnan palkattua työntekijää.

17 Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen toteutus Tutkimuksemme on kvalitatiivinen kyselytutkimus. Alun perin valitsimme aineistonkeruumenetelmiksi kyselylomakkeen ja ryhmähaastattelut. Suunnitelmamme oli haastatella ryhmissä työntekijöitä ja ryhmänjohtajia ja kerätä kyselylomakkeilla vain taustatietoa haastatteluita varten. Aioimme haastatella ryhmänjohtajia työalojen mukaan muodostetuissa ryhmissä. Päätimme käyttää ryhmähaastattelua, koska ajattelimme, että ryhmä saa aikaan keskustelua, jolloin useammat asiat ja näkökulmat nousevat esiin. Ryhmähaastattelu olisi myös vienyt vähemmän aikaa kuin yksilöhaastattelut. Ryhmänjohtajien aikataulujen yhteensovittaminen osoittautui kuitenkin erittäin hankalaksi, joten päätimme vaihtaa haastattelut lomakekyselyyn. Aineistonkeruumenetelminä käytimme siis vapaaehtoistyöntekijöillä ja ryhmänjohtajilla avointa kyselylomaketta ja työntekijöillä teemahaastattelua. Kyselylomakkeen käyttö tuntui meistä sopivalta ratkaisulta, koska tutkimuksen aikataulu oli melko tiukka. Samasta syystä rajasimme haastattelut koskemaan ainoastaan työntekijöitä. Oletimme työntekijöillä olevan runsaasti sanottavaa, joten haastattelu oli myös heidän kannaltaan helpompaa kuin kyselylomakkeen täyttäminen. Jaoimme tutkimukseen osallistuvat heidän tekemänsä työn luonteen mukaan kolmeen ryhmään: vapaaehtoistyöntekijöihin, ryhmänjohtajiin ja työntekijöihin. Valitsimme tutkimukseemme osallistuneet henkilöt yhteistyössä Kansainvälisen seurakunnan pastorin, Timo Keskitalon kanssa. Kun valitsimme henkilöitä, pidimme tärkeänä riittävää kokemusta Kansainvälisen seurakunnan vapaaehtoistyöstä. Pyrimme myös valitsemaan henkilöt siten, että työalat, joilla vapaaehtoisten ohjaaminen on keskeistä, olisivat edustettuina. Esimerkiksi kuoron tai soitinryhmän jäsenet eivät tarvitse ohjausta siinä määrin kuin vaikka pyhäkoulunopettajat tai jumalanpalvelusavustajat, joten jätimme heidät pois tutkimuksesta. Keräämällä aineistoa kolmelta eri ryhmältä pyrimme saamaan monipuolisen kuvan siitä, miten vapaaehtoistyön organisointi näyttäytyy eri tasoilla toimiville henkilöille. Ruohonjuuritasolla työskentelevä näkee usein helpommin sekä

18 18 toimivat että kehittämistä kaipaavat asiat, kuin työntekijä tai ryhmänjohtaja, joka itse organisoi toimintaa, mutta ei välttämättä ole toteutuksessa mukana Kyselylomakkeet Laadimme kyselylomakkeet (Liitteet 1 4) käyttämällä apuna kirjaa Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa ja järjestöissä (Harju ym. 2001, 76 92). Muotoilimme kysymyksiä yhdessä pastori Timo Keskitalon kanssa. Käytimme avoimia kysymyksiä, koska halusimme saada tietoa myös vapaaehtoistoimintaan osallistuvien tunteista ja kokemuksista. Kysymysten asettelulla halusimme nostaa esiin myös myönteisinä koettuja asioita. Kysymysten teemoja olivat muun muassa vapaaehtoisten rekrytointi ja koulutus, tiedonkulku, käytännönjärjestelyt, vapaaehtoisten hyvinvointi sekä kehittämisideat. Varmistaaksemme, että englanninkielinen kyselylomake vastasi suomenkielistä, pyysimme oikolukijaksi Kansainvälisen seurakunnan sihteeriä Sirpa Mannista. Keväällä 2004 lähetimme kyselylomakkeet saatekirjeineen (Liitteet 1 ja 2) sähköpostitse kymmenelle vapaaehtoistyöntekijälle. Kesällä, päädyttyämme kyselylomakkeiden käyttöön myös ryhmänjohtajilla, lähetimme lomakkeet saatekirjeineen (Liitteet 3 ja 4) seitsemälle ryhmänjohtajalle. Vapaaehtoistyöntekijöiltä saimme viisi ja ryhmänjohtajilta viisi vastausta. Osa tutkittavista vastasi englanniksi, osa suomeksi. Yksi vastaaja jätti kiireestä johtuen vastaamatta osaan kysymyksistä. Otimme vastaukset kuitenkin mukaan tutkimukseen, koska hän oli vastannut suurimpaan osaan kysymyksistä. Eräs henkilö ei halunnut vastata kyselyyn, koska hänen mielestään termi vapaaehtoistyö ei sovi seurakuntaan; hän ei kokenut tekevänsä vapaaehtoistyötä, vaan sitä, mitä Jumala on kaikkien kristittyjen käskenyt tehdä.

19 Työntekijöiden haastattelut Haastattelimme työntekijöitä elokuussa Haastatteluun osallistui kolme vapaaehtoistyöstä vastaavaa työntekijää sekä yhteisessä haastattelussa kaksi työntekijää, jotka ovat seuranneet vapaaehtoistoimintaa vierestä jo vuosia olematta itse vastuussa sen organisoinnista. Ajattelimme saavamme heiltä arvokasta lisätietoa siitä, miltä vapaaehtoistyön organisointi näyttää henkilöstä, joka katsoo asioita sisältäpäin, mutta on kuitenkin jollain tavalla ulkopuolinen. Osassa haastatteluista pääasiallinen kieli oli englanti. Haastattelu oli tyypiltään teemahaastattelu; haastattelun aihepiirit, teemaalueet, olivat tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuivat. (Hirsjärvi & Hurme 1995, 36). Poimimme vapaaehtoistyöntekijöille ja ryhmänjohtajille lähetetyistä kyselylomakkeista mielestämme keskeiset teemat, joiden mukaan haastattelut etenivät. Teemahaastattelun kysymykset ovat liitteenä 5. Litteroimme haastattelut sanatarkasti. Haastattelut ovat tekijöiden hallussa sekä äänitteinä että litteroituina. 4 TUTKIMUKSEN TAUSTAYHTEISÖ Kansainvälinen seurakunta (IEC) 4.1 Kansainvälisen seurakunnan taustaa Kansainvälinen seurakunta on tunnustustenvälinen seurakunta, jolla on vahvat yhdyssiteet evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä Suomessa että Amerikassa. Kansainvälinen seurakunta tarjoaa jumalanpalvelusyhteisön kristityille kaikista kansoista, kirkoista ja kulttuureista. Seurakunta palvelee monikulttuurista yhteisöä enimmäkseen englanniksi, mutta myös muilla kielillä. Seurakunnan jäseneksi voivat liittyä kaikki kastetut kristityt, jotka tunnustavat Jeesuksen henkilökohtaiseksi Herrakseen ja Vapahtajakseen. Kansainvälinen seurakunta keskit-

20 20 tää toimintansa Suur-Helsingin alueelle ja tekee yhteistyötä samanlaista hengellistä työtä tekevien kanssa Suomessa ja lähialueilla. (Hoisington 2001, suomennettu ja muokattu.) Kansainvälisen seurakunnan toiminta sai alkunsa kesäkuussa 1976, jolloin pastori Swantz alkoi pitää hartaustilaisuuksia turisteille Temppeliaukion kirkossa. Saman vuoden syyskuussa aloitettiin myös säännöllinen jumalanpalvelustoiminta. Ensimmäisinä vuosina osallistujia jumalanpalveluksissa oli keskimäärin 84, nyt jo 225. Vuosien myötä Kansainvälisen seurakunnan toiminta on laajentunut. (mt.) Kirkon ulkoasian osaston julkaisun (1996, 34 35) mukaan ulkomaille muutettaessa yksilön kansallisen ja uskonnollisen identiteetin merkitys kasvaa. Kristityllä maahanmuuttajalla on tarve sitoutua kolmeen ryhmään: 1) paikkakunnalla kokoontuvaan kristittyjen yhteisöön, 2) samaan kirkkokuntaan kuuluvien yhteisöön ja 3) samaan kansallisuuteen kuuluvien ryhmään. Kansainvälinen ryhmä saattaa korvata joiltakin osin samaan kansallisuuteen kuuluvien ryhmän, jos se on pieni tai sitä ei ole lainkaan. Kansainvälisessä seurakunnassa nämä tarpeet voivat tulla tyydytetyiksi. Viikoittain pidetään kaksi jumalanpalvelusta, toinen Meri-Rastilassa ja toinen Temppeliaukion kirkossa. Jumalanpalveluselämän lisäksi Ruoholahdessa sijaitsevassa Kansainvälisessä kristillisessä keskuksessa (International Christian Center, ICC) kokoontuu raamattupiiri, rippikoulu, kuoro ja soitinryhmä sekä pienryhmiä esimerkiksi vanhemmille ja lapsille. Maahanmuuttajia palvellaan myös tarjoamalla heille suomenkielen opetusta ja keskusteluapua. Diakoniatyöntekijä on tavattavissa arkisin. (IEC Finland, verkkosivut.) Kansainvälinen seurakunta on rekisteröity yhdistys, ei uskonnollinen yhdyskunta. Koska se ei ole kirkko eikä seurakunta, myös ei-luterilainen tai maassa lyhytaikaisesti oleskeleva ulkomaalainen voi liittyä siihen eroamatta kotiseurakunnastaan tai luopumatta omasta hengellisestä perinteestään. Kansainvälisellä seurakunnalla ei ole hiippakunnallista yhteyttä Suomen kirkkoon, mutta sen toimintaa tukevat taloudellisesti kirkkohallitus sekä pääkaupunkiseudun seurakunnat. (Kirkon ulkoasian osasto 1996, 35, 40, 41.)

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Yhdistys ja sen toimijoiden eri roolit Neuvottelupäivät 21.8.2015 Sirpa Määttä, aluevastaava

Yhdistys ja sen toimijoiden eri roolit Neuvottelupäivät 21.8.2015 Sirpa Määttä, aluevastaava Yhdistys ja sen toimijoiden eri roolit Neuvottelupäivät 21.8.2015 Sirpa Määttä, aluevastaava Erilaiset samanlaiset omaishoitoyhdistykset Perusyhdistys - hankeyhdistys Moni yhdistys toimii täysin vapaaehtoistyön

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Työpajan vetäjät: Petri Tani, Laurea & Meeri Kuikka, Helsingin kaupunki Luokkatila: B302 Opiskelijan roolit Toimii vapaaehtoisena

Lisätiedot

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015

Majakka-ilta. Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Majakka-ilta Antti.Ronkainenm@majakka.net, 3.10.2015 Minne menet Majakka? -prosessista Viime vuoden loppupuolella alkaneissa Minne menet Majakka keskusteluilloissa olemme etsineet vastauksia seuraaviin

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Virastopäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-,

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot