Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan liiton julkaisuja C 44-2004. Uudenmaan liitto"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet

2 Uudenmaan liiton julkaisuja C Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla KAUPUNKITUTKIMUS TA Oy Seppo Laakso Päivi Kilpeläinen Eeva Kostiainen Uudenmaan liitto 2004

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) LEMPI Uusimaa -hanke Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola, Housekeep Service Oy Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Kari Lehkonen, Mainostoimisto KPL Oy Helsinki 2004 Erweko Painotuote Oy 400 kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) Yritysten työvoiman tarve

4 Esipuhe LEMPI Uusimaa on seudullinen työllisyysstrategiahanke, jonka tavoitteena on tuottaa työllisyysstrategiat Uudenmaan neljälle seudulliselle työmarkkina-alueelle. LEMPI Pääkaupunkiseutu on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan käsittämä työmarkkina-alue, jolle tavoitteena on luoda oma pääkaupunkiseudun strategia ja koota eri tahot; kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan paikallisen yhteistyön edistämiseksi. LEMPI tulee sanoista Local Employment Strategies and Innovations in Uusimaa Region. LEMPI hankkeen tavoitteina on lisäksi määritellä työllisyyttä edistäviä paikallisia avainhankkeita ja luoda edellytyksiä niiden käynnistämiselle sekä kehittää hyviä kumppanuusmalleja, organisointitapoja ja innovaatioita paikallisessa työllisyyden edistämisessä. Uudenmaan liiton hallinnoimaa LEMPI -hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahaston Artikla 6 Innovatiiviset toimet sekä kumppaneina olevat kunnat sekä Uudenmaan TE-keskus. Vuoden 2004 lopussa päättyvässä hankkeessa tehdään erilaisia seutujen tilannetta ja toimijoita kuvaavia työmarkkina-analyysejä ja selvityksiä. LEMPI Pääkaupunkiseutu hankkeessa käynnistettiin maaliskuussa 2004 selvitys yritysten työvoimatarpeesta pääkaupunkiseudulla. Hanke käynnistettiin yhteistyössä Helsingin ja Espoon kauppakamarien, Suomen Yrittäjät ry:n sekä pääkaupunkiseudun kuntien ja työvoimatoimistojen kanssa. Perusteluna oli saada perustietoa eri toimialojen yritysten työvoimatarpeen lähivuosien näkymistä sekä työvoiman tarjonnan kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on oma erikoispiirteensä, jolla on vaikutusta myös alueen ulkopuolelle. Nyt valmistunut Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemä selvitys yritysten työvoimatarpeesta antaa syventävää tietoa pääkaupunkiseudun toimialoista, joilla työvoiman tarve ja ammatillisen koulutuksen muutostarve on suurinta lähivuosina. Selvitysten kautta voidaan nostaa esille ne pullonkaulat, jossa ammatillinen koulutus ei vastaa elinkeinoelämän tarvetta. Selvitysten tulosten perusteella voidaan esittää nykyistä tarkempia ratkaisuja yritysten tarpeisiin sopivan työvoiman saamiseksi. Haluamme kiittää selvitykseen osallistuneita yrityksiä, Kaupunkitutkimus Oy:tä ja muita yhteistyökumppaneita. Pyrimme hyödyntämään selvityksen antamia tuloksia mahdollisimman hyvin LEMPI hankkeen strategiatyössä. Toivomme selvityksestä olevan apua yrityksille, yhteistyökumppaneille ja muille asiasta kiinnostuneille. Helena Winter Uudenmaan liitto LEMPI Uusimaa -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Antman Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus LEMPI Pääkaupunkiseutu -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 5 Yritysten työvoiman tarve

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto, LEMPI Uusimaa -hanke, Kaupunkitutkimus TA Oy Nimeke Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja C Sarjanumero 44 Julkaisuaika 2004 Sivuja 44 Liitteitä ISBN (sid.), (PDF) ISSN X Kieli, koko teos Suomi Yhteenveto Tiivistelmä Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla -selvityksen tavoitteena on tuottaa perustietoa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeen lähiajan näkymistä sekä työvoiman tarjonnan määrän kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä. Yrittäjien näkemyksiä henkilöstömäärän muutoksista seuraavan kahden vuoden aikana, työvoiman rekrytoinnista ja rekrytointikanavista, yrityksen toiminnan siirtämisestä ulkomaille sekä tulevaisuuden koulutustarpeista ja henkilöstöön liittyvistä haasteista selvitetään eri toimialojen yrittäjille tehdyllä puhelinhaastattelulla. Lisäksi analysoidaan työvoiman tarjontaa sekä koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaamista pääkaupunkiseudulla. Perustietojen tietolähteenä on käytetty erilaisia tilastollisia tietolähteitä. Analyysien tuloksista esitetään yhteenveto ja johtopäätökset, jossa analysoidaan yritysten työvoiman ja osaamisen tarpeita tulevina vuosina suhteessa työmarkkinoilla olevaan ja työmarkkinoille tulevaan työvoimaan. Lisäksi esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia toimenpiteiksi, joilla Uudenmaan liitto, pääkaupunkiseudun kunnat ja muut toimijat voisivat omalta osaltaan edistää toimenpiteitä, jotka edesauttavat seudun työllisyyttä sekä yritysten työvoimatarpeen ja työvoiman tarjonnan kohtaamista. Raportin laatija Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen ja Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Avainsanat (asiasanat) Työvoima, työllisyys, rekrytointi, ammattitaito, koulutus Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme

6 Sisällys Esipuhe 5 Kuvailulehti 6 1 Johdanto 8 2 Haastattelututkimus pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeesta Haastattelut Yritysten työvoiman ja henkilöstön tarve Yritysten työvoiman rekrytointi Yritysten rekrytoiman työvoiman koulutustausta Ilman työkokemusta olevien henkilöiden rekrytointi Rekrytoidun työvoiman ikäjakauma Yritysten rekrytointi viimeisen kahden vuoden aikana Yritysten käyttämät yleisimmät rekrytointikanavat Paras kanava rekrytointiin Yritysten toiminta ulkomailla Yritysten toiminnan suuntautuminen eri maihin Yritysten olemassa olevan toiminnan lisääminen muissa maissa Yritysten toiminnan käynnistäminen ulkomailla Yritysten henkilöstön koulutustarve tulevaisuudessa Yritysten henkilöstöön liittyvät haasteet tulevaisuudessa 26 3 Työvoiman tarjonta-analyysi Työikäisten määrän kehitys Koulutus ja aikuisväestö pääkaupunkiseudulla Työttömät työnhakijat ja työvoiman tarjonta 34 4 Yritysten työvoimatarpeen ja työvoiman tarjonnan kohtaaminen pääkaupunkiseudulla 37 5 Johtopäätökset ja suositukset 40 Lähteet 41 7 Käsityötuotanto pääkaupunkiseudulla

7 1. Johdanto Pääkaupunkiseutu muodostaa Helsingin seudun talousalueen ja koko Uudenmaan maakunnan taloudellisen toiminnan ytimen. Maan ylivoimaisesti suurimpana ja monipuolisimpana yritystoiminnan keskittymänä pääkaupunkiseudulla on keskeinen rooli myös koko maan talouskehityksen kannalta. Suomen ainoana suurkaupunkialueena pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne poikkeaa ratkaisevasti muun maan elinkeinorakenteesta. Alueelle on kasautunut varsinkin erikoistuneiden palvelualojen, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan, logistiikan, rahoitustoiminnan sekä julkisen hallinnon toimintoja. Monilla näistä aloista jopa yli puolet koko maan työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat koulutusjärjestelmät joutuvat myös ensimmäisinä sopeutumaan taloudellisten rakennemuutosten aiheuttamiin paineisiin. Pääkaupunkiseudun tuotanto ja työpaikat ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin koko maassa keskimäärin jo vuosikymmenien ajan. Suurkaupungin pitkälle erikoistunut toimialarakenne yhdessä nopean kasvun kanssa ovat tuoneet mukanaan paljon erityispiirteitä pääkaupunkiseudun työmarkkinoille. Alueen yritysten ja julkisen sektorin työvoiman kysyntää ei ole koskaan pystytty tyydyttämään pelkästään pääkaupunkiseudun oman väestön työvoiman tarjonnalla, vaan on tarvittu jatkuvaa työikäisten muuttovoittoa muualta maasta ja ulkomailta sekä laajamittaista työmatkaliikennettä seudun ulkopuolelta. Lisäksi elinkeinorakenne on asettanut erityisiä vaatimuksia koulutusjärjestelmälle, jonka on pitänyt kouluttaa nuoria paitsi jalostuksen ja palveluiden perusammatteihin myös niihin pitkälle erikoistuneisiin työtehtäviin, joiden maan ainoat työpaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Työvoiman kysyntään ja tarjontaan liittyy monia ajankohtaisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat alueen taloudellisen kehityksen perusedellytyksiin: työvoiman kysynnän kehitys kokonaisuudessaan työvoiman kysynnän muutokset eri työtehtävissä ja koulutustasoilla väestön ikääntyminen ja siitä seuraavat muutokset alueen kantaväestön työvoiman tarjonnassa työttömyys ja työttömien työllistyminen muuttoliike ja sen vaikutus työvoiman tarjontaan. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää perustietoja työmarkkinoiden rakenteesta ja ominaisuuksista, näkemystä tulevista kehityssuunnista sekä analyysiä ilmiöiden syistä ja seurauksista. Selvityksen tavoitteet ja toteutus LEMPI Uusimaa -hankkeen tavoitteena on tuottaa työllisyysstrategiat Uudenmaan seudulliselle työmarkkina-alueelle. Keskeisenä ideana on koota eri tahot, kuten kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan paikallisen yhteistyön edistämiseksi. Pääkaupunkiseutu muodostaa Uudenmaan suurimman työmarkkina-alueen. LEMPI Pääkaupunkiseutu -projektin tehtävänä on toimia nykyisten hankkeiden ja projektien sateenvarjona sekä tuottaa uusi seudullinen työllisyysstrategia. Pääkaupunkiseudun hankkeessa lähdetään liikkeelle seudullisen analyysin pohjalta nousevista haasteista, joita työstetään yhdessä laajan verkoston kanssa. Yhdeksi analyysikohteeksi on valittu yritysten työvoiman tarve sekä työvoiman tarjonta pääkaupunkiseudulla. 8 Yritysten työvoiman tarve

8 Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa perustietoa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeen lähiajan näkymistä sekä työvoiman tarjonnan määrän kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä. Työvoiman kysynnän näkymiä selvitetään pääkaupunkiseudulla toimiville yrityksille tehdyllä haastattelututkimuksella, jolla haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten yritysten henkilöstömäärä muuttuu seuraavan kahden vuoden aikana? Minkälaisen pohjakoulutuksen saaneita yritys lähitulevaisuudessa rekrytoi? Minkälaisissa työtehtävissä olevien määrä kasvaa/vähenee? Onko yritys saanut haluamaansa työvoimaa? Mitä kanavia yritys käyttää rekrytoinnissa ja kuinka hyvin eri kanavat toimivat? Onko yritys aikeissa siirtää toimintaansa ulkomaille tai lisätä ulkomailla olevaa toimintaa? Mitkä ovat suurimmat henkilöstön koulutustarpeet lähitulevaisuudessa? Mitkä ovat suurimmat henkilöstöön liittyvät haasteet tulevaisuudessa? Koulutusjärjestelmällä on tärkeä osa siinä, että työvoiman tarjonta vastaa koulutustason ja ammattialojen suhteen kysynnän vaatimuksiin. Selvityksessä esitetään tuoreita perustietoja opiskelun aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden määrästä ja jakaumasta koulutustason ja -alan suhteen Uudellamaalla sekä analysoidaan koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaamista. Työttömyyden laskusta huolimatta työttömyys on edelleen suuri ongelma pääkaupunkiseudulla. Selvityksessä tarkastellaan työttömyyttä ensi sijassa työvoiman tarjonnan näkökulmasta. Siinä esitetään perustietoja työttömien koulutustason ja ammattialan jakaumasta sekä arvioidaan työttömien roolia työvoiman kysynnän tyydyttämisessä. Analyysien tuloksista esitetään yhteenveto ja johtopäätökset, jossa analysoidaan yritysten työvoiman ja osaamisen tarpeita tulevina vuosina suhteessa työmarkkinoilla olevaan ja työmarkkinoille tulevaan työvoimaan. Toinen puoli analyysiä on työvoiman tarjonta, jota selvitetään useita eri tietolähteitä käyttäen. Lähtökohdaksi tarkastellaan työvoiman tarjonnan pitkän aikavälin näkymiä analysoimalla työikäisen väestön määrän kehitystä Helsingin seudulla eri väestöennustevaihtoehtojen mukaan. Yksityiskohtaisempaa tietoa työvoimatarjonnasta on saatavilla mm. Montén & Tuomola (2003) tutkimuksesta. 9 Yritysten työvoiman tarve

9 2. Haastattelututkimus pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeesta Taustatietojen saamiseksi Lempi Pääkaupunkiseutu -hankkeen työllisyysstrategian laadintaa varten tehtiin haastattelututkimus yritysten työvoimatarpeesta pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudun työllisyyden kannalta merkittävimpien toimialojen suuret, keskisuuret ja pienet yritykset. Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia mm. miten yritysten henkilöstömäärä muuttuu seuraavan kahden vuoden aikana, minkälaista työvoimaa (ikä, työkokemus, koulutus) yritykset haluavat rekrytoida tulevaisuudessa sekä mitkä koetaan yrityksissä tulevaisuuden tärkeimmiksi haasteiksi koulutuksen ja henkilöstön osalta. 2.1 Haastattelut Yritysten perusjoukon muodostivat pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset, joiden kotipaikka on pääkaupunkiseudulla ja joiden henkilöstömäärä on vähintään kaksi. Kuntien ja valtion virastot ja laitokset eivät sisälly aineistoon. Haastateltavien yritysten perustiedot saatiin pääkaupunkiseudun SeutuCD-tietokannasta, jonka tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen yritysrekisteriin. Perusjoukko ositettiin toimialan ja yrityksen koon mukaan. Tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2004 puhelinhaastatteluna 1, jossa haastateltiin pääkaupunkiseudun yrityksien johtavia toimihenkilöitä (mm. toimitusjohtajia ja henkilöstöpäälliköitä). Haastattelupyyntö esitettiin yhteensä 259 yritykseen, joista 59 kieltäytyi haastattelusta. Vastauksia saatiin yhteensä 200. Yritykset jaettiin kuuteen eri ryhmään toimialan mukaan: teollisuus (toimialaluokituksen kirjainkoodit C, D, E) rakentaminen (toimialaluokituksen kirjainkoodi F) kauppa sisältäen majoitus- ja ravitsemustoiminnan (toimialaluokituksen kirjainkoodit G, H) liikenne (toimialaluokituksen kirjainkoodi I) liike-elämän palvelut ja rahoitus (toimialaluokituksen kirjainkoodit J, K) kotitalouksien palvelut sisältäen yksityiset terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut (toimialaluokituksen kirjainkoodit L, M, N, O). Lisäksi yritykset jaoteltiin kokoluokan mukaan seuraavasti: pienet (henkilöstömäärä 2 19) keskisuuret (henkilöstömäärä ) suuret yritykset (henkilöstömäärä vähintään 250). Näin saatiin kaikilta toimialoilta sekä erikokoisista yrityksistä hyvä vastauspeitto (ks. taulukko 2.1). Vastaajista 56 % on naisia ja miehiä on 44 %. Vastaajista ylintä johtoa edustaa 52 % (sis. mm. toimitusjohtajat, hallituksen pj, omistajat, yrittäjät), keskijohtoa 29 % (sis. mm. henkilöstö-, talous-, tuotanto- ja projektipäälliköitä) ja muita toimihenkilöitä 19 % (sis. mm. asiantuntijat, konsultit, assistentit, sihteerit). Vastaajien ikäjakaumaa tarkasteltaessa havaitaan, että suurin osa, lähes 70 % sijoittuu iältään vuoden väliin (ks. taulukko 2.2). Tietojen analyysissä vastaukset on painotettu otossuhteen mukaan siten, että kaikkien taulukoiden tulokset voidaan yleistää vastaamaan pääkaupunkiseudun koko yrityskannan (joiden henkilöstömäärä on vähintään kaksi) näkemyksiä omassa toimiala- ja kokoluokassaan. Lisäksi vastaukset on painotettu yrityksen henkilöstömäärän suhteen, jolloin kunkin vastaajan painoarvo on sitä suurempi mitä suurempi yritys on. Avoimet vastaukset on käsitelty ilman painotuksia. Näin ollen avoimet vastaukset antavat käsityksen ainoastaan otokseen kuuluvien vastaajien näkökulmista tai mielipiteistä. Vastaukset on käsitelty luottamuksellisesti, eikä tulosten perusteella voida tunnistaa yksittäisiä yrityksiä. 200 yritykseltä saadun vastauksen otoskoko merkitsee sitä, että toimialakohtaisissa tai kokoluokittaisissa % -osuuksissa, keskiarvoissa ja muissa ai- 1 Haastattelututkimuksen toteutuksesta vastasi Tietoykkönen Oy. 10 Yritysten työvoiman tarve

10 Taulukko 2.1 Haastatteluotoksen jakauma toimialoittain ja yrityksen kokoluokan mukaan (lkm) Yrityksen Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän Kotitalouksien Yhteensä koko palvelut palvelut yli Yhteensä Taulukko 2.2 Vastaajien sukupuoli ja ikäjakauma (lkm) alle 30 v v v v v. yli 70 v. Yhteensä Nainen Mies Yhteensä neistosta lasketuissa tunnusluvuissa on suurehko tilastollinen virhemarginaali. Näin ollen toimialojen ja kokoluokkien välisiä eroja on syytä pitää suuntaa antavina. 2.2 Yritysten työvoiman ja henkilöstön tarve Vastaajia pyydettiin arvioimaan edustamansa yrityksen työvoimatarvetta kaksi vuotta eteenpäin eli kesään 2006 asti. Taulukossa 2.3 annetut vastaukset on esitetty toimialoittain. Vastaukset antavat myönteisen kuvan pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen kehityksestä, sillä kaikki toimialat mukaan lukien 40 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana ja vain 6 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa vähentyvän. Työvoimatarve säilyy ennallaan 52 % yrityksistä. Rakentamisen toimialalla yli puolet eli 57 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa kasvavan tulevien kahden vuoden sisällä. Yksikään toimialan yritys ei katso työvoimatarpeensa vähenevän. Työvoimatarve säilyy ennallaan 43 % alan yrityksistä. Liike-elämän palveluita tuottavien yrityksen osalta myös yli puolet eli 54 % katsoo työvoimatarpeen lisääntyvän ja 7 % vähentyvän tulevien kahden vuoden kuluessa. Kaupan toimialalla työvoimatarve kasvaa 41 % ja vähenee 8 % alan yrityksistä. Kotitalouksien palveluita tuottavien yritysten joukosta 35 % katsoo työvoimatarpeen lisääntyvän mutta yksikään ei arvioi sen vähenevän tulevien kahden vuoden kuluessa. Liikenteen osalta 22 % alan yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa lisääntyvän ja 7 % vähentyvän kahden vuoden sisällä. Varovaisimmin tulevaisuuteen suhtaudutaan teollisuuden toimialan yrityksissä, joista 16 %:ssa työvoimatarve tulee kasvamaan ja 7 %:ssa vähenemään kahden vuoden kuluessa. Ennallaan työvoimatarve säilyy 73 %:ssa alan yrityksistä. 11 Yritysten työvoiman tarve

11 Taulukko 2.3 Yritysten työvoimatarve pääkaupunkiseudulla toimialan ja kokoluokan suhteen kesään 2006 mennessä (%) Toimiala Työvoimatarve Säilyy Työvoimatarve Ei osaa sanoa Saldoluku vähenee ennallaan kasvaa Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palvelut Kotitalouksien palvelut Kokoluokka yli Yhteensä % Kuvio 2.1 Yritysten työvoimatarpeen muutos pääkaupunkiseudulla kesään 2006 mennessä, saldoluku * Rakentaminen Liike-elämän palvelut Kotitalouksien palvelut * Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä työvoimaa kahden vuoden sisällä lisäävien prosenttiosuus vähennettynä työvoimaa vähentävien prosenttiosuudella. Kauppa Liikenne Teollisuus Keskisuurten yritysten ( henkilöä) työvoimatarve kasvaa eniten; 46 % tämän kokoluokan yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa lisääntyvän vuoden 2006 kesään mennessä. Vähiten työvoimatarve kasvaa pienten yritysten (2 19 henkilöä) kohdalla, sillä 35 % tämän kokoluokakahden yrityksistä arvioi työvoimatarpeen kasvavan tulevien kahden vuoden sisällä. Tosin pienten yritysten kohdalla ei ole havaittavissa työvoimatarpeen vähenemistä (ks. taulukko 2.3). Kun vastaukset muunnetaan saldoluvuiksi, positiiviset odotukset yritysten työvoimatarpeen muutoksesta ovat suurimmat rakentamisen toimialalla (ks. kuvio 2.1). Toiseksi eniten odotetaan kasvua liike-elämän palveluita tuottavien yritysten keskuudessa. Kolmanneksi suurinta työvoimatarpeen muutos on kotitalouksien palveluita tuottavissa ja kaupan toimialan yrityksissä. Liikenteen toimialalla ja teollisuuden toimialalla odotukset työvoimatarpeen muutoksesta ovat vaatimattomammat verrattuna muihin toimialoihin, mutta niissäkin saldoluku on selvästi positiivinen. 12 Yritysten työvoiman tarve

12 Kuvio 2.2. Yritysten työvoimatarpeen muutos pääkaupunkiseudulla yritysten kokoluokan mukaan kesään 2006 mennessä, saldoluku * Henkilöä Rakentaminen Taulukko 2.4 Koko yrityskannan arvioitu työvoimatarpeen kasvu ja väheneminen kesään 2006 mennessä pääkaupunkiseudulla toimialoittain ja kokoluokan mukaan 2 19 * Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä työvoimaa kahden vuoden sisällä lisäävien prosenttiosuus vähennettynä työvoimaa vähentävien prosenttiosuudella. Toimiala Kasvu Vähenem. Netto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palv Kotitalouksien palv Kokoluokka yli Yhteensä yli 250 Työvoimatarpeen muutosta koskevat odotukset ovat lähes samaa luokkaa erikokoisissa yrityksissä (ks. kuvio 2.2). Positiivisimmat odotukset työvoimatarpeen kasvusta on keskisuurilla yrityksillä ja vaatimattomimmat suurilla yrityksillä, mutta erot kokoluokkien välillä ovat varsin pienet. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pääkaupunkiseudun yritysten työvoimatarve on pääsääntöisesti kasvamassa lähimmän kahden vuoden sisällä kaikilla toimialoilla ja yrityskokoluokissa. Niiltä vastaajilta, jotka arvioivat työvoiman tarpeen kasvavan tai vähenevän seuraavan kahden vuoden aikana, kysyttiin myös arviota lisäyksen tai vähennyksen määrästä kesään 2006 mennessä. Vastausten perusteella arvioitiin koko pääkaupunkiseudun yrityskannan (yritykset joiden henkilöstömäärä vähintään kaksi) työvoimatarpeen kasvu ja väheneminen. Taulukon 2.4 mukaan kyselyn vastausten perusteella estimoitua kasvua odottavien yritysten työvoimatarpeen kokonaismäärä on varsin suuri, henkilöä. Ylivoimaisesti eniten tarvetta lisätyövoimalle on kaupan ja liike-elämän palveluiden yrityksillä. Sen sijaan teollisuudessa, liikenteessä ja kotitalouksien palveluissa kasvuarviot ovat varsin maltilliset. Yritysten kokoluokan suhteen kasvua odotetaan kaikkiin kokoluokkiin, mutta pieniin yrityksiin jonkin verran enemmän kuin muihin. Työvoiman kasvutarvetta koskeviin arvioihin verrattuna arvio vähennystä odottavien yritysten työvoiman supistumistarpeesta on varsin pieni, vain henkilöä. Vähenemistä koskevat odotukset painottuvat kaupan yrityksiin. Kasvu- ja vähenemisarvioiden erotus eli nettokasvu on henkilöä, joka on noin 6 % pääkaupunkiseudun vähintään kahden henkilön yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä (noin ). Tätä nettolukua ei kuitenkaan voida pitää ennusteena pääkaupunkiseudun yritysten työpaikkakasvusta seuraavan kahden vuoden aikana monestakin syystä. Ensiksi, vaikka kasvuarviot si- 13 Yritysten työvoiman tarve

13 nänsä olisivat realistisia, työvoiman saatavuus voi rajoittaa kasvun toteutumista ja kasvavien yritysten todellinen rekrytointi voi jäädä alle tarpeen. Toiseksi, paikallisten markkinoiden varassa toimivien yritysten, erityisesti kaupan ja muiden palveluiden, kasvu tapahtuu osittain muiden pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten kustannuksella markkinaosuuksia valtaamalla. Tästä syystä työvoimatarpeen vähenemisen kokonaismäärä on todennäköisesti aliarvioitu ainakin kaupassa, liike-elämän palveluissa ja kotitalouksien palveluissa. Näiden tekijöiden lisäksi on otettava huomioon suhdannekehityksen riskit sekä lukuisat muut epävarmuustekijät, jotka vaikeuttavat yritysten työvoimatarpeen arviointia kahden vuoden päähän. Näistä varauksista huolimatta tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun yksityisten palveluyritysten kasvunäkymät työvoiman kysynnän suhteen ovat erittäin positiiviset ja on realistista odottaa henkilön kasvua yritysten henkilöstömäärässä seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä vastaa 1,5 2,5 % vuosittaista työpaikkakasvua seudun yrityssektorilla. Taulukon 2.5 mukaan henkilöstömäärään suhteutettuna voimakkaimmat kasvuodotukset ovat kaupan, liike-elämän palveluiden ja rakennusalan yrityksillä. Sen sijaan liikenteen ja teollisuuden yritysten henkilöstön kasvuodotukset ovat hyvin vaatimattomat. Yrityksen koon suhteen suhteellisesti suurimmat kasvuodotukset ovat pienimmillä 2 19 henkilön yrityksillä ja vaatimattomimmat suurilla vähintään 250 henkilön yrityksillä. Yritykset, jotka vastasivat työvoimatarpeensa kasvavan tai vähenevän, vastasivat myös jatkokysymyksiin siitä, minkälaisiin työtehtäviin haetaan työvoimaa tai minkälaisista työtehtävistä poistuu työvoimaa. Taulukossa 2.6 on esimerkkejä annetuista vastauksista toimialoittain. Taulukko 2.5 Pääkaupunkiseudun koko yrityskannan henkilöstömäärä (lähde: SeutuCD) sekä haastattelujen perusteella arvioitu työvoimatarpeen nettokasvu kesään 2006 mennessä pääkaupunkiseudulla toimialoittain ja kokoluokan mukaan Toimiala Koko yrityskannan Nettokasvu Nettokasvu suhteessa henkilöstö* kokonaismäärään (%) Teollisuus ,9 Rakentaminen ,6 Kauppa ,9 Liikenne ,4 Liike-elämän palvelut ,2 Kotitalouksien palvelut ,5 Kokoluokka , ,1 yli ,0 Yhteensä ,1 * Luku sisältää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstön, joten luvut eivät vastaa pääkaupunkiseudulla sijaitsevia työpaikkoja. 14 Yritysten työvoiman tarve

14 Taulukko 2.6. Työtehtäviä, joihin haetaan työvoimaa tai joista poistuu työvoimaa toimialoittain Toimiala Työtehtäviä, joihin haetaan työvoimaa: Työtehtäviä, joista poistuu työvoimaa: Teollisuus Tuotannollinen työ esim. Tuotannollinen työ esim. - tehdastyö yleensä - leipurit - puuseppä - tuotanto - metallityöt - videomonistus ja pakkaus - ohutlevyseppä Asiakaspalvelu esim. Toimihenkilöt - myynti Rakentaminen Suorittava työtaso esim. - rakennusalan työ yleensä - putki- ja koneasentajat - puutarhatyö Johtotehtävät - projektin työnjohto Kauppa Suorittava työtaso ja asiakaspalvelu esim. Suorittava työtaso - ravintolatyöntekijöitä Toimihenkilöt esim. - myynti- ja huoltotehtävät - konttorihenkilöt Liikenne Toimihenkilöt esim. Asiakaspalvelu esim. - toimistotyö - hotellivarauksesta - matkatoimistovirkailijat Johtotehtävät esim. - asiantuntija Liike-elämän palvelut Asiakaspalvelutehtävät esim. Toimihenkilöt esim. - lakimies - perustoimistotyö Konttori- ja toimistohenkilöitä Asiantuntijatehtävät Kotitalouksien palvelut Hoitoalan tehtävät Toimistotyöt Asiakaspalvelutehtävät esim. - parturi-kampaaja - lääkäri 15 Yritysten työvoiman tarve

15 2.3 Yritysten työvoiman rekrytointi Yritysten rekrytoiman työvoiman koulutustausta Kaikki toimialat mukaan lukien suurin osa yrityksistä, 19 %, haluaa rekrytoida tulevan kahden vuoden aikana mieluiten ammattikorkeakoulutuksen omaavaa työvoimaa (ks. kuvio 2.3). Toisena tulevat ammattikoulututkinnon suorittaneet henkilöt ja kolmantena ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Yrityksistä vain 1 % oli valmis rekrytoimaan peruskoulupohjaista työvoimaa. Toimialoittain tarkasteltuna ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä rekrytoitaisiin eniten liike-elämän palveluita tuottaviin yrityksiin, 36 %. Toiseksi eniten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita rekrytoitaisiin kaupanalan yrityksiin 16 % ja kolmanneksi eniten kotitalouksien palveluita tuottaviin yrityksiin 13 %. Rakentamisen toimiala rekrytoisi puolet eli 50 % työvoimastaan ammattikoulututkinnon suorittaneiden piiristä. Toiseksi eniten ammattikoulututkinnon suorittaneita rekrytoisi teollisuuden toimiala 23 % ja kolmanneksi eniten kaupanala 21 %. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluita tuottavat yritykset rekrytoisivat eniten sekä ylem- män että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. 31 % yrityksistä kaikki toimialat mukaan lukien ei haluaisi rekrytoida pelkän peruskoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. 23 % yrityksistä ei haluaisi rekrytoida alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä ja 21 % yrityksistä ei haluaisi rekrytoida ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kuviossa 2.4 on esitetty aikuisväestön (yli 15-vuotiaat) koulutus pääkaupunkiseudulla koulutusasteen mukaan, joka perustuu Tilastokeskuksen ALTIKAtietokantaan. Kuvioiden 2.3 ja 2.4 koulutusasteen luokittelut eivät ole täysin vertailukelpoiset. Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu kuviossa 2.4 on seuraava: Alempi ja ylempi perusaste: kansakoulu, peruskoulu, keskikoulu Keskiaste: ylioppilastutkinnot, 1-3 vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot (esim. lähihoitaja, sähköasentaja) Alin korkea-aste: mm. teknikon, agrologin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja Kuvio 2.3. Yritysten rekrytointihalukkuus koulutusasteen mukaan (%) Kuvio 2.4. Aikuisväestön koulutus koulutusasteen mukaan pääkaupunkiseudulla (%) % Peruskoulu Ammattikoulu AMK Alempi korkeakoulu Ylempi korkeakoulu % Alempi/ylempi perusaste tai ei tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 16 Yritysten työvoiman tarve

16 Alempi korkeakouluaste: ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri ja merikapteeni Ylempi korkeakouluaste: ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot Tutkijakoulutusaste: tieteelliset lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yritysten työvoiman rekrytointihalukkuus koulutusasteen mukaan ja aikuisväestön koulutustausta eivät täysin kohtaa toisiaan pääkaupunkiseudulla (ks. kuviot 2.3 ja 2.4). Aikuisväestöstä suurimmalla osalla (yli 70 %) on peruskoulua tai ammattikoulua vastaava tutkinto tai ei tutkintoa lainkaan. Yrityksistä kuitenkin vain 16 % haluaisi ammattikoulututkinnon suorittaneita ja 1 % vain peruskoulun suorittaneita työntekijöitä. Yritykset haluaisivat pääasiassa rekrytoida ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä (lähes 20 %). Kun lasketaan yritysten rekrytointihalukkuudesta yhteen ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot, yrityksistä noin 25 % haluaisi rekrytoida ko. tutkinnon suorittaneita. Aikuisväestöstä kuitenkin vain noin 12 %: lla on jompikumpi tutkinto. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaita on pääkaupunkiseudulla hieman yli 10 % ja yritysten rekrytointihalukkuus on 10 % luokkaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta työvoimasta on odotettavissa pulaa pääkaupunkiseudulla, mutta sen sijaan pelkän peruskoulun tai ammattikoulututkinnon suorittaneilla on odotettavissa vaikeuksia tulla rekrytoiduksi yrityssektorille. Sen sijaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus aikuisväestöstä ja yritysten rekrytointihalukkuus vastaavat melko hyvin toisiaan Ilman työkokemusta olevien henkilöiden rekrytointi Yrityksistä kaikki toimialat mukaan lukien 24 % olisi valmiita rekrytoimaan vailla työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä (ks. taulukko 2.7). Vastaavasti 16 % yrityksistä kaikki toimialat mukaan lukien ei olisi ha- Taulukko 2.7 Yritysten halukkuus rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä ja kouluttaa heidät tehtäviinsä toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala Kyllä Ei Ei osaa sanoa/ Saldoluku ei vastausta Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palvelut Kotitalouksien palvelut Kokoluokka yli Yhteensä % Yritysten työvoiman tarve

17 lukkaita rekrytoimaan vailla työkokemusta olevia henkilöitä. Rakentamisen toimialan yrityksistä 38 % olisi valmiita rekrytoimaan vailla työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät tehtäviinsä. Toiseksi valmiimpia ovat liike-elämän palveluita tuottavat yritykset (30 %). Toisaalta tällä toimialalla on myös suurin osuus (24 %) yrityksistä, jotka eivät rekrytoisi ilman työkokemusta olevia henkilöitä. Pienet ja suuret yritykset olisivat valmiimpia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä kuin keskisuuret yritykset. Kuviosta 2.5 nähdään, että rakentamisen toimialan yritykset ovat selkeästi muita toimialoja halukkaampia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä. Toisena ovat kaupan toimialan yritykset ja kolmantena liikenteen toimialan yritykset. Haluttomimpia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heitä työtehtäviinsä ovat teollisuuden ja kotitalouksien palveluita tuottavat yritykset. Pienet yritykset ovat selkeästi muihin yrityskokoluokkiin verrattuna halukkaampia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä (ks. kuvio 2.6). Keskisuurten yritysten kohdalla saldoluku on negatiivinen, joten tässä yrityskokoluokassa on vähiten halukkuutta rekrytoida ilman työkokemusta olevia henkilöitä. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että yritykset ovat kohtuullisen halukkaita rekrytoimaan ilman työkokemusta olevaa työvoimaa ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä. Toimialojen välillä on eroja, johtuen ilmeisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta sekä toimialojen sisältämien työnkuvien erilaisuudesta. Koetut rekrytointivaikeudet ilmeisesti lisäävät halukkuutta kou- Kuvio 2.5. Yritysten halukkuus rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä ja kouluttaa heidät työtehtäviinsä toimialoittain, saldoluku* Rakentaminen Kauppa Liikenne Kuvio 2.6. Yritysten halukkuus rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä ja kouluttaa heidät työtehtäviinsä yritysten kokoluokan mukaan, saldoluku* Henkilöä * Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä niiden yritysten prosenttiosuudella, jotka haluavat rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä vähennettynä prosenttiosuus niistä yrityksistä, jotka eivät halua rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä. yli 250 luttaa itse työvoimaa. Toisaalta monilla aloilla itse kouluttaminen ei ole mahdollista käytettävissä olevilla resursseilla, esimerkkinä kotitalouden palveluja tuottaviin yrityksiin sisältyvät yksityisiä terveydenhuoltopalveluja tuottavia yritykset. Liike-elämän palvelut Teollisuus Kotitalouksien palvelut 18 Yritysten työvoiman tarve

18 2.3.3 Rekrytoidun työvoiman ikäjakauma Taulukossa 2.8 on esitetty yritysten ensisijainen halukkuus rekrytoida tietystä ikäryhmästä työvoimaa. Kysymys on ollut ilmeisen vaikea, sillä suurin osa, 73 % vastaajista on jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen tai ei osaa sanoa, minkä ikäisiä henkilöitä haluttaisiin ensisijaisesti rekrytoida. Kaikki toimialat huomioiden 15 % yrityksistä haluaisi ensisijaisesti rekrytoida vuotiaita henkilöitä. Sama ikäryhmä on ensisijaisesti halutuin rekrytointikohderyhmä myös kaikissa yrityskokoluokissa. Yli 50-vuotiaita työntekijöitä ei haluttu ensisijaisesti rekrytoida millään toimialalla tai missään yrityskokoluokassa. Taulukko 2.8 Yritysten ensisijainen halukkuus rekrytoida tietystä ikäryhmästä työntekijöitä toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala yli 50 ei osaa sanoa, ei vastausta Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palv Kotitalouksien palv Kokoluokka yli Yhteensä % Yritysten rekrytointi viimeisen kahden vuoden aikana Yhteensä kaikki toimialat mukaan lukien 38 % yrityksistä on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana (taulukko 2.9). Yrityksistä 31 % on saanut haluamaansa työvoimaa ja 7 % ei ole onnistunut rekrytoinnissaan. Rakentamisen alalla toimivista yrityksistä yhteensä 57 % on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. Yrityksistä 30 % on rekrytoinut työvoimaa onnistuneesti ja 27 % ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Töitä olisi ollut tarjolla mm. putkiasentajille ja rakennustyömaiden työnjohtotehtävissä. Liike-elämän palveluita tarjoavista yrityksistä yhteensä 53 % on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. Yrityksistä 40 % on saanut haluamaansa työvoimaa, ja 13 % ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Työvoimaa ei ole saatu mm. myyntityöhön. Ainoastaan 1 % toimialan yrityk- sistä ei ole rekrytoinut lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana. Kaupan yrityksistä yhteensä 38 % on rekrytoinut työvoimaa viimeisen kahden vuoden aikana. 35 % yrityksistä on onnistunut rekrytoinnissa ja 3 % alan yrityksistä ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Työvoimaa olisi tarvittu mm. kaupan alan töihin, ravintola-alalle ja siivoukseen. 3 % toimialan yrityksistä ei ole rekrytoinut kahden viimeisen vuoden aikana. Kotitalouksien palveluita tarjoavista yrityksistä yhteensä 35 % on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. 26 % toimialan yrityksistä on onnistunut rekrytoinnissaan ja 9 % yrityksistä ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Työvoimatarve olisi liittynyt hoitotyöhön. Liikenteen yrityksistä 22 % on onnistuneesti rekrytoinut työvoimaa kahden viime vuoden kuluessa. 19 Yritysten työvoiman tarve

19 Teollisuuden toimialan yrityksistä ainoastaan 9 % on rekrytoinut onnistuneesti viimeisen kahden vuoden aikana ja 7 % ei ole rekrytoinut lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana. 24 % suurista yrityksistä on rekrytoinut onnistuneesti ja saanut haluamaansa työvoimaa. Sitä vastoin 14 % on rekrytoinut, mutta ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Keskisuurista yrityksistä 39 % on rekrytoinut ja saanut haluamaansa työvoimaa ja vain 5 % rekrytoinnista huolimatta on jäänyt ilman työvoimaa. Pienistä yrityksistä 28 % on rekrytoimalla saanut haluamaansa työvoimaa ja vain 3 % on jäänyt ilman. Yhteenvetona, työvoiman saatavuusongelmia rekrytoinnissa on ollut suhteellisesti eniten rakennusalalla ja melko paljon myös liike-elämän palveluissa sekä kotitalouksien palveluissa. Taulukko 2.9 Yritysten rekrytoinnin toteutuminen kahden viime vuoden aikana toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Yritysten käyttämät yleisimmät rekrytointikanavat Yritysten käyttämä yleisin rekrytointikanava kaikki toimialat mukaan lukien on työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä (ks. kuvio 2.7). Toisena ovat yritysten omat internetsivut ja kolmantena suorat kontaktit työvoimaan. Työvoimahallinnon työvoimatoimistot ovat vasta neljännellä sijalla viidenneksen osuudella. Kaikkien toimialojen yleisin rekrytointikanava eli työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä, on myös yleisin teollisuuden, rakentamisen ja kaupan toimialoilla sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluita tuottavien yritysten kohdalla (ks. taulukko 2.10). Liikenteen alalla yleisin rekrytoimiskanava on suorat kontaktit työvoimaan. Pienissä yrityksissä yleisin työvoiman rekrytoimiskanava on suorat yhteydet työvoimaan. Keskisuurissa ja suurissa yrityksissä yleisin kanava on työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä. Osa yrityksistä vastasi myös jonkin muun yleisimmin käytetyn rekrytointikanavan, joita olivat mm. oppilaitokset, oma henkilöstö, sisäinen, haku, työntekijöiden omat yhteydenotot sekä konsultointiyritykset. Toimiala Emme ole rekrytoineet Olemme rekrytoineet ja saaneet haluamaamme työvoimaa olsisimme halunneet rekrytoida, mutta emme ole saaneet työvoimaa Ei vastausta Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palv Kotitalouksien palv Kokoluokka yli Yhteensä % Kuvio 2.7. Yritysten käyttämät työvoiman rekrytointikanavat (%) % Työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä Yrityksen omat internetsivut Suorat kontaktit työvoimaan Työvoimahallinnon työvoimatoimistot Yksityiset työvoimayritykset Rekrytointitapahtumat 20 Yritysten työvoiman tarve

20 Taulukko 2.10 Yritysten käyttämät kanavat työvoiman rekrytoimiseen toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala Työvoimahallinnon työvoimatoimistot Yksityiset työvoimayritykset Työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä Yrityksen omat internetsivut Rekrytointi-tapahtumat Suorat kontaktit työvoimaan Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palv Kotitalouksien palv Kokoluokka yli Yhteensä % Paras kanava rekrytointiin Yritysten näkemyksen mukaan paras kanava rekrytoimiseen kaikki toimialat mukaan lukien on suorat kontaktit työvoimaan (ks. taulukko 2.11). Se on samalla paras rekrytointikanava myös liikenteen ja liike-elämän palveluita tuottavien yritysten mielestä. Teollisuuden toimialan yritysten mielestä paras kanava rekrytoimiseen on mm. omatoimisesti töihin hakeutuva työvoima sekä sisäinen haku. Rakentamisen ja kaupan toimialan yritysten mielestä paras kanava työvoiman rekrytointiin on työhakuilmoitukset tiedotusvälineissä. Kotitalouksien palveluita tarjoavien yritysten mielestä paras kanava työvoiman rekrytointiin on yrityksen omat internetsivut. Pienten yritysten mielestä paras rekrytointikanava on suorat kontakti työvoimaan. Suurten ja keskisuurten yritysten mielestä työhakuilmoitukset tiedotusvälineistä ovat paras rekrytointikanava. Taulukko 2.11 Yritysten käyttämä paras kanava työvoiman rekrytoimiseen toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala Työvoimahallinnon työvoimatoimisto Yksityiset työvoimayritykset Työhakuilmoitukset tiedotusvälineissä Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palv Kotitalouksien palv Kokoluokka yli Yhteensä % Yrityksen omat internetsivut Rekrytointi-tapahtumat Suorat kontaktit työvoimaan Muu kanava Ei osaa sanoa/ ei vastausta Yhteenvetona voidaan todeta, että suuri osa eri toimialojen yrityksistä on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. Toimialoittain tarkasteltuna erityisesti rakentamisen yrityksillä on ollut vaikeuksia saada haluamaansa työvoimaa, vaikka ovatkin käyttäneet rekrytoimiseen toimialan yleisintä ja mielestään parhainta kanavaa. Yritysten ilmoittama yleisin rekrytointikanava sekä paras kanava rekrytointiin eivät menneet kaikilla toimialoilla aivan yksi yhteen, yleisimmin käytettyjä kanavia ei välttämättä pidetä parhaiten toimivina. Työvoimahallinnon työvoimatoimistojen rooli yritysten rekrytoinnin apuna on varsin vaatimaton muihin kanaviin verrattuna. Toimialoittain tarkasteluna sen rooli on keskeisin rakennusalalla. Vain harvat yritykset pitävät sitä parhaiten toimivana rekrytointikanavana. 21 Yritysten työvoiman tarve

Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 Uudenmaan liiton julkaisuja C 54-2006 Uudenmaan liitto Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 Uudenmaan liiton julkaisuja C 54-2006 Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 213 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 3 25 2 15 1 5 196 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 (31.3.) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013

Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna Lähde: Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013 Rekrytoinnit ja rekrytointivaikeudet teknologiateollisuuden yrityksissä vuonna 2013 Rekrytointivaikeuksia kokeneet teknologiateollisuuden yritykset toimialoittain vuosina 2010-2013. Vastanneet yritykset,

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 3.-16.3.2014 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 1001 SISÄLTÖ: Tulosten tilastolliset

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016

Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Suomi Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2016 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2016:

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työllisyys

Yritykset, työpaikat, työllisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Yritykset, työpaikat, työllisyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy, Espoon yrittäjät

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot