Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla. Uudenmaan liiton julkaisuja C 44-2004. Uudenmaan liitto"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet

2 Uudenmaan liiton julkaisuja C Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla KAUPUNKITUTKIMUS TA Oy Seppo Laakso Päivi Kilpeläinen Eeva Kostiainen Uudenmaan liitto 2004

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) LEMPI Uusimaa -hanke Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola, Housekeep Service Oy Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Kari Lehkonen, Mainostoimisto KPL Oy Helsinki 2004 Erweko Painotuote Oy 400 kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) Yritysten työvoiman tarve

4 Esipuhe LEMPI Uusimaa on seudullinen työllisyysstrategiahanke, jonka tavoitteena on tuottaa työllisyysstrategiat Uudenmaan neljälle seudulliselle työmarkkina-alueelle. LEMPI Pääkaupunkiseutu on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan käsittämä työmarkkina-alue, jolle tavoitteena on luoda oma pääkaupunkiseudun strategia ja koota eri tahot; kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan paikallisen yhteistyön edistämiseksi. LEMPI tulee sanoista Local Employment Strategies and Innovations in Uusimaa Region. LEMPI hankkeen tavoitteina on lisäksi määritellä työllisyyttä edistäviä paikallisia avainhankkeita ja luoda edellytyksiä niiden käynnistämiselle sekä kehittää hyviä kumppanuusmalleja, organisointitapoja ja innovaatioita paikallisessa työllisyyden edistämisessä. Uudenmaan liiton hallinnoimaa LEMPI -hanketta rahoittaa Euroopan Sosiaalirahaston Artikla 6 Innovatiiviset toimet sekä kumppaneina olevat kunnat sekä Uudenmaan TE-keskus. Vuoden 2004 lopussa päättyvässä hankkeessa tehdään erilaisia seutujen tilannetta ja toimijoita kuvaavia työmarkkina-analyysejä ja selvityksiä. LEMPI Pääkaupunkiseutu hankkeessa käynnistettiin maaliskuussa 2004 selvitys yritysten työvoimatarpeesta pääkaupunkiseudulla. Hanke käynnistettiin yhteistyössä Helsingin ja Espoon kauppakamarien, Suomen Yrittäjät ry:n sekä pääkaupunkiseudun kuntien ja työvoimatoimistojen kanssa. Perusteluna oli saada perustietoa eri toimialojen yritysten työvoimatarpeen lähivuosien näkymistä sekä työvoiman tarjonnan kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on oma erikoispiirteensä, jolla on vaikutusta myös alueen ulkopuolelle. Nyt valmistunut Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemä selvitys yritysten työvoimatarpeesta antaa syventävää tietoa pääkaupunkiseudun toimialoista, joilla työvoiman tarve ja ammatillisen koulutuksen muutostarve on suurinta lähivuosina. Selvitysten kautta voidaan nostaa esille ne pullonkaulat, jossa ammatillinen koulutus ei vastaa elinkeinoelämän tarvetta. Selvitysten tulosten perusteella voidaan esittää nykyistä tarkempia ratkaisuja yritysten tarpeisiin sopivan työvoiman saamiseksi. Haluamme kiittää selvitykseen osallistuneita yrityksiä, Kaupunkitutkimus Oy:tä ja muita yhteistyökumppaneita. Pyrimme hyödyntämään selvityksen antamia tuloksia mahdollisimman hyvin LEMPI hankkeen strategiatyössä. Toivomme selvityksestä olevan apua yrityksille, yhteistyökumppaneille ja muille asiasta kiinnostuneille. Helena Winter Uudenmaan liitto LEMPI Uusimaa -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Arto Antman Helsingin kaupungin koulutus- ja kehittämiskeskus LEMPI Pääkaupunkiseutu -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja 5 Yritysten työvoiman tarve

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto, LEMPI Uusimaa -hanke, Kaupunkitutkimus TA Oy Nimeke Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja C Sarjanumero 44 Julkaisuaika 2004 Sivuja 44 Liitteitä ISBN (sid.), (PDF) ISSN X Kieli, koko teos Suomi Yhteenveto Tiivistelmä Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla -selvityksen tavoitteena on tuottaa perustietoa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeen lähiajan näkymistä sekä työvoiman tarjonnan määrän kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä. Yrittäjien näkemyksiä henkilöstömäärän muutoksista seuraavan kahden vuoden aikana, työvoiman rekrytoinnista ja rekrytointikanavista, yrityksen toiminnan siirtämisestä ulkomaille sekä tulevaisuuden koulutustarpeista ja henkilöstöön liittyvistä haasteista selvitetään eri toimialojen yrittäjille tehdyllä puhelinhaastattelulla. Lisäksi analysoidaan työvoiman tarjontaa sekä koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaamista pääkaupunkiseudulla. Perustietojen tietolähteenä on käytetty erilaisia tilastollisia tietolähteitä. Analyysien tuloksista esitetään yhteenveto ja johtopäätökset, jossa analysoidaan yritysten työvoiman ja osaamisen tarpeita tulevina vuosina suhteessa työmarkkinoilla olevaan ja työmarkkinoille tulevaan työvoimaan. Lisäksi esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia toimenpiteiksi, joilla Uudenmaan liitto, pääkaupunkiseudun kunnat ja muut toimijat voisivat omalta osaltaan edistää toimenpiteitä, jotka edesauttavat seudun työllisyyttä sekä yritysten työvoimatarpeen ja työvoiman tarjonnan kohtaamista. Raportin laatija Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen ja Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Avainsanat (asiasanat) Työvoima, työllisyys, rekrytointi, ammattitaito, koulutus Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme

6 Sisällys Esipuhe 5 Kuvailulehti 6 1 Johdanto 8 2 Haastattelututkimus pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeesta Haastattelut Yritysten työvoiman ja henkilöstön tarve Yritysten työvoiman rekrytointi Yritysten rekrytoiman työvoiman koulutustausta Ilman työkokemusta olevien henkilöiden rekrytointi Rekrytoidun työvoiman ikäjakauma Yritysten rekrytointi viimeisen kahden vuoden aikana Yritysten käyttämät yleisimmät rekrytointikanavat Paras kanava rekrytointiin Yritysten toiminta ulkomailla Yritysten toiminnan suuntautuminen eri maihin Yritysten olemassa olevan toiminnan lisääminen muissa maissa Yritysten toiminnan käynnistäminen ulkomailla Yritysten henkilöstön koulutustarve tulevaisuudessa Yritysten henkilöstöön liittyvät haasteet tulevaisuudessa 26 3 Työvoiman tarjonta-analyysi Työikäisten määrän kehitys Koulutus ja aikuisväestö pääkaupunkiseudulla Työttömät työnhakijat ja työvoiman tarjonta 34 4 Yritysten työvoimatarpeen ja työvoiman tarjonnan kohtaaminen pääkaupunkiseudulla 37 5 Johtopäätökset ja suositukset 40 Lähteet 41 7 Käsityötuotanto pääkaupunkiseudulla

7 1. Johdanto Pääkaupunkiseutu muodostaa Helsingin seudun talousalueen ja koko Uudenmaan maakunnan taloudellisen toiminnan ytimen. Maan ylivoimaisesti suurimpana ja monipuolisimpana yritystoiminnan keskittymänä pääkaupunkiseudulla on keskeinen rooli myös koko maan talouskehityksen kannalta. Suomen ainoana suurkaupunkialueena pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne poikkeaa ratkaisevasti muun maan elinkeinorakenteesta. Alueelle on kasautunut varsinkin erikoistuneiden palvelualojen, korkean teknologian teollisuuden ja palveluiden, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan, logistiikan, rahoitustoiminnan sekä julkisen hallinnon toimintoja. Monilla näistä aloista jopa yli puolet koko maan työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat koulutusjärjestelmät joutuvat myös ensimmäisinä sopeutumaan taloudellisten rakennemuutosten aiheuttamiin paineisiin. Pääkaupunkiseudun tuotanto ja työpaikat ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin koko maassa keskimäärin jo vuosikymmenien ajan. Suurkaupungin pitkälle erikoistunut toimialarakenne yhdessä nopean kasvun kanssa ovat tuoneet mukanaan paljon erityispiirteitä pääkaupunkiseudun työmarkkinoille. Alueen yritysten ja julkisen sektorin työvoiman kysyntää ei ole koskaan pystytty tyydyttämään pelkästään pääkaupunkiseudun oman väestön työvoiman tarjonnalla, vaan on tarvittu jatkuvaa työikäisten muuttovoittoa muualta maasta ja ulkomailta sekä laajamittaista työmatkaliikennettä seudun ulkopuolelta. Lisäksi elinkeinorakenne on asettanut erityisiä vaatimuksia koulutusjärjestelmälle, jonka on pitänyt kouluttaa nuoria paitsi jalostuksen ja palveluiden perusammatteihin myös niihin pitkälle erikoistuneisiin työtehtäviin, joiden maan ainoat työpaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Työvoiman kysyntään ja tarjontaan liittyy monia ajankohtaisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat alueen taloudellisen kehityksen perusedellytyksiin: työvoiman kysynnän kehitys kokonaisuudessaan työvoiman kysynnän muutokset eri työtehtävissä ja koulutustasoilla väestön ikääntyminen ja siitä seuraavat muutokset alueen kantaväestön työvoiman tarjonnassa työttömyys ja työttömien työllistyminen muuttoliike ja sen vaikutus työvoiman tarjontaan. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää perustietoja työmarkkinoiden rakenteesta ja ominaisuuksista, näkemystä tulevista kehityssuunnista sekä analyysiä ilmiöiden syistä ja seurauksista. Selvityksen tavoitteet ja toteutus LEMPI Uusimaa -hankkeen tavoitteena on tuottaa työllisyysstrategiat Uudenmaan seudulliselle työmarkkina-alueelle. Keskeisenä ideana on koota eri tahot, kuten kunnat, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt toimimaan yhdessä laajan paikallisen yhteistyön edistämiseksi. Pääkaupunkiseutu muodostaa Uudenmaan suurimman työmarkkina-alueen. LEMPI Pääkaupunkiseutu -projektin tehtävänä on toimia nykyisten hankkeiden ja projektien sateenvarjona sekä tuottaa uusi seudullinen työllisyysstrategia. Pääkaupunkiseudun hankkeessa lähdetään liikkeelle seudullisen analyysin pohjalta nousevista haasteista, joita työstetään yhdessä laajan verkoston kanssa. Yhdeksi analyysikohteeksi on valittu yritysten työvoiman tarve sekä työvoiman tarjonta pääkaupunkiseudulla. 8 Yritysten työvoiman tarve

8 Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa perustietoa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeen lähiajan näkymistä sekä työvoiman tarjonnan määrän kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä. Työvoiman kysynnän näkymiä selvitetään pääkaupunkiseudulla toimiville yrityksille tehdyllä haastattelututkimuksella, jolla haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten yritysten henkilöstömäärä muuttuu seuraavan kahden vuoden aikana? Minkälaisen pohjakoulutuksen saaneita yritys lähitulevaisuudessa rekrytoi? Minkälaisissa työtehtävissä olevien määrä kasvaa/vähenee? Onko yritys saanut haluamaansa työvoimaa? Mitä kanavia yritys käyttää rekrytoinnissa ja kuinka hyvin eri kanavat toimivat? Onko yritys aikeissa siirtää toimintaansa ulkomaille tai lisätä ulkomailla olevaa toimintaa? Mitkä ovat suurimmat henkilöstön koulutustarpeet lähitulevaisuudessa? Mitkä ovat suurimmat henkilöstöön liittyvät haasteet tulevaisuudessa? Koulutusjärjestelmällä on tärkeä osa siinä, että työvoiman tarjonta vastaa koulutustason ja ammattialojen suhteen kysynnän vaatimuksiin. Selvityksessä esitetään tuoreita perustietoja opiskelun aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden määrästä ja jakaumasta koulutustason ja -alan suhteen Uudellamaalla sekä analysoidaan koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaamista. Työttömyyden laskusta huolimatta työttömyys on edelleen suuri ongelma pääkaupunkiseudulla. Selvityksessä tarkastellaan työttömyyttä ensi sijassa työvoiman tarjonnan näkökulmasta. Siinä esitetään perustietoja työttömien koulutustason ja ammattialan jakaumasta sekä arvioidaan työttömien roolia työvoiman kysynnän tyydyttämisessä. Analyysien tuloksista esitetään yhteenveto ja johtopäätökset, jossa analysoidaan yritysten työvoiman ja osaamisen tarpeita tulevina vuosina suhteessa työmarkkinoilla olevaan ja työmarkkinoille tulevaan työvoimaan. Toinen puoli analyysiä on työvoiman tarjonta, jota selvitetään useita eri tietolähteitä käyttäen. Lähtökohdaksi tarkastellaan työvoiman tarjonnan pitkän aikavälin näkymiä analysoimalla työikäisen väestön määrän kehitystä Helsingin seudulla eri väestöennustevaihtoehtojen mukaan. Yksityiskohtaisempaa tietoa työvoimatarjonnasta on saatavilla mm. Montén & Tuomola (2003) tutkimuksesta. 9 Yritysten työvoiman tarve

9 2. Haastattelututkimus pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeesta Taustatietojen saamiseksi Lempi Pääkaupunkiseutu -hankkeen työllisyysstrategian laadintaa varten tehtiin haastattelututkimus yritysten työvoimatarpeesta pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudun työllisyyden kannalta merkittävimpien toimialojen suuret, keskisuuret ja pienet yritykset. Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia mm. miten yritysten henkilöstömäärä muuttuu seuraavan kahden vuoden aikana, minkälaista työvoimaa (ikä, työkokemus, koulutus) yritykset haluavat rekrytoida tulevaisuudessa sekä mitkä koetaan yrityksissä tulevaisuuden tärkeimmiksi haasteiksi koulutuksen ja henkilöstön osalta. 2.1 Haastattelut Yritysten perusjoukon muodostivat pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset, joiden kotipaikka on pääkaupunkiseudulla ja joiden henkilöstömäärä on vähintään kaksi. Kuntien ja valtion virastot ja laitokset eivät sisälly aineistoon. Haastateltavien yritysten perustiedot saatiin pääkaupunkiseudun SeutuCD-tietokannasta, jonka tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen yritysrekisteriin. Perusjoukko ositettiin toimialan ja yrityksen koon mukaan. Tutkimus toteutettiin kesäkuussa 2004 puhelinhaastatteluna 1, jossa haastateltiin pääkaupunkiseudun yrityksien johtavia toimihenkilöitä (mm. toimitusjohtajia ja henkilöstöpäälliköitä). Haastattelupyyntö esitettiin yhteensä 259 yritykseen, joista 59 kieltäytyi haastattelusta. Vastauksia saatiin yhteensä 200. Yritykset jaettiin kuuteen eri ryhmään toimialan mukaan: teollisuus (toimialaluokituksen kirjainkoodit C, D, E) rakentaminen (toimialaluokituksen kirjainkoodi F) kauppa sisältäen majoitus- ja ravitsemustoiminnan (toimialaluokituksen kirjainkoodit G, H) liikenne (toimialaluokituksen kirjainkoodi I) liike-elämän palvelut ja rahoitus (toimialaluokituksen kirjainkoodit J, K) kotitalouksien palvelut sisältäen yksityiset terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut (toimialaluokituksen kirjainkoodit L, M, N, O). Lisäksi yritykset jaoteltiin kokoluokan mukaan seuraavasti: pienet (henkilöstömäärä 2 19) keskisuuret (henkilöstömäärä ) suuret yritykset (henkilöstömäärä vähintään 250). Näin saatiin kaikilta toimialoilta sekä erikokoisista yrityksistä hyvä vastauspeitto (ks. taulukko 2.1). Vastaajista 56 % on naisia ja miehiä on 44 %. Vastaajista ylintä johtoa edustaa 52 % (sis. mm. toimitusjohtajat, hallituksen pj, omistajat, yrittäjät), keskijohtoa 29 % (sis. mm. henkilöstö-, talous-, tuotanto- ja projektipäälliköitä) ja muita toimihenkilöitä 19 % (sis. mm. asiantuntijat, konsultit, assistentit, sihteerit). Vastaajien ikäjakaumaa tarkasteltaessa havaitaan, että suurin osa, lähes 70 % sijoittuu iältään vuoden väliin (ks. taulukko 2.2). Tietojen analyysissä vastaukset on painotettu otossuhteen mukaan siten, että kaikkien taulukoiden tulokset voidaan yleistää vastaamaan pääkaupunkiseudun koko yrityskannan (joiden henkilöstömäärä on vähintään kaksi) näkemyksiä omassa toimiala- ja kokoluokassaan. Lisäksi vastaukset on painotettu yrityksen henkilöstömäärän suhteen, jolloin kunkin vastaajan painoarvo on sitä suurempi mitä suurempi yritys on. Avoimet vastaukset on käsitelty ilman painotuksia. Näin ollen avoimet vastaukset antavat käsityksen ainoastaan otokseen kuuluvien vastaajien näkökulmista tai mielipiteistä. Vastaukset on käsitelty luottamuksellisesti, eikä tulosten perusteella voida tunnistaa yksittäisiä yrityksiä. 200 yritykseltä saadun vastauksen otoskoko merkitsee sitä, että toimialakohtaisissa tai kokoluokittaisissa % -osuuksissa, keskiarvoissa ja muissa ai- 1 Haastattelututkimuksen toteutuksesta vastasi Tietoykkönen Oy. 10 Yritysten työvoiman tarve

10 Taulukko 2.1 Haastatteluotoksen jakauma toimialoittain ja yrityksen kokoluokan mukaan (lkm) Yrityksen Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän Kotitalouksien Yhteensä koko palvelut palvelut yli Yhteensä Taulukko 2.2 Vastaajien sukupuoli ja ikäjakauma (lkm) alle 30 v v v v v. yli 70 v. Yhteensä Nainen Mies Yhteensä neistosta lasketuissa tunnusluvuissa on suurehko tilastollinen virhemarginaali. Näin ollen toimialojen ja kokoluokkien välisiä eroja on syytä pitää suuntaa antavina. 2.2 Yritysten työvoiman ja henkilöstön tarve Vastaajia pyydettiin arvioimaan edustamansa yrityksen työvoimatarvetta kaksi vuotta eteenpäin eli kesään 2006 asti. Taulukossa 2.3 annetut vastaukset on esitetty toimialoittain. Vastaukset antavat myönteisen kuvan pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen kehityksestä, sillä kaikki toimialat mukaan lukien 40 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana ja vain 6 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa vähentyvän. Työvoimatarve säilyy ennallaan 52 % yrityksistä. Rakentamisen toimialalla yli puolet eli 57 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa kasvavan tulevien kahden vuoden sisällä. Yksikään toimialan yritys ei katso työvoimatarpeensa vähenevän. Työvoimatarve säilyy ennallaan 43 % alan yrityksistä. Liike-elämän palveluita tuottavien yrityksen osalta myös yli puolet eli 54 % katsoo työvoimatarpeen lisääntyvän ja 7 % vähentyvän tulevien kahden vuoden kuluessa. Kaupan toimialalla työvoimatarve kasvaa 41 % ja vähenee 8 % alan yrityksistä. Kotitalouksien palveluita tuottavien yritysten joukosta 35 % katsoo työvoimatarpeen lisääntyvän mutta yksikään ei arvioi sen vähenevän tulevien kahden vuoden kuluessa. Liikenteen osalta 22 % alan yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa lisääntyvän ja 7 % vähentyvän kahden vuoden sisällä. Varovaisimmin tulevaisuuteen suhtaudutaan teollisuuden toimialan yrityksissä, joista 16 %:ssa työvoimatarve tulee kasvamaan ja 7 %:ssa vähenemään kahden vuoden kuluessa. Ennallaan työvoimatarve säilyy 73 %:ssa alan yrityksistä. 11 Yritysten työvoiman tarve

11 Taulukko 2.3 Yritysten työvoimatarve pääkaupunkiseudulla toimialan ja kokoluokan suhteen kesään 2006 mennessä (%) Toimiala Työvoimatarve Säilyy Työvoimatarve Ei osaa sanoa Saldoluku vähenee ennallaan kasvaa Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palvelut Kotitalouksien palvelut Kokoluokka yli Yhteensä % Kuvio 2.1 Yritysten työvoimatarpeen muutos pääkaupunkiseudulla kesään 2006 mennessä, saldoluku * Rakentaminen Liike-elämän palvelut Kotitalouksien palvelut * Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä työvoimaa kahden vuoden sisällä lisäävien prosenttiosuus vähennettynä työvoimaa vähentävien prosenttiosuudella. Kauppa Liikenne Teollisuus Keskisuurten yritysten ( henkilöä) työvoimatarve kasvaa eniten; 46 % tämän kokoluokan yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa lisääntyvän vuoden 2006 kesään mennessä. Vähiten työvoimatarve kasvaa pienten yritysten (2 19 henkilöä) kohdalla, sillä 35 % tämän kokoluokakahden yrityksistä arvioi työvoimatarpeen kasvavan tulevien kahden vuoden sisällä. Tosin pienten yritysten kohdalla ei ole havaittavissa työvoimatarpeen vähenemistä (ks. taulukko 2.3). Kun vastaukset muunnetaan saldoluvuiksi, positiiviset odotukset yritysten työvoimatarpeen muutoksesta ovat suurimmat rakentamisen toimialalla (ks. kuvio 2.1). Toiseksi eniten odotetaan kasvua liike-elämän palveluita tuottavien yritysten keskuudessa. Kolmanneksi suurinta työvoimatarpeen muutos on kotitalouksien palveluita tuottavissa ja kaupan toimialan yrityksissä. Liikenteen toimialalla ja teollisuuden toimialalla odotukset työvoimatarpeen muutoksesta ovat vaatimattomammat verrattuna muihin toimialoihin, mutta niissäkin saldoluku on selvästi positiivinen. 12 Yritysten työvoiman tarve

12 Kuvio 2.2. Yritysten työvoimatarpeen muutos pääkaupunkiseudulla yritysten kokoluokan mukaan kesään 2006 mennessä, saldoluku * Henkilöä Rakentaminen Taulukko 2.4 Koko yrityskannan arvioitu työvoimatarpeen kasvu ja väheneminen kesään 2006 mennessä pääkaupunkiseudulla toimialoittain ja kokoluokan mukaan 2 19 * Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä työvoimaa kahden vuoden sisällä lisäävien prosenttiosuus vähennettynä työvoimaa vähentävien prosenttiosuudella. Toimiala Kasvu Vähenem. Netto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palv Kotitalouksien palv Kokoluokka yli Yhteensä yli 250 Työvoimatarpeen muutosta koskevat odotukset ovat lähes samaa luokkaa erikokoisissa yrityksissä (ks. kuvio 2.2). Positiivisimmat odotukset työvoimatarpeen kasvusta on keskisuurilla yrityksillä ja vaatimattomimmat suurilla yrityksillä, mutta erot kokoluokkien välillä ovat varsin pienet. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pääkaupunkiseudun yritysten työvoimatarve on pääsääntöisesti kasvamassa lähimmän kahden vuoden sisällä kaikilla toimialoilla ja yrityskokoluokissa. Niiltä vastaajilta, jotka arvioivat työvoiman tarpeen kasvavan tai vähenevän seuraavan kahden vuoden aikana, kysyttiin myös arviota lisäyksen tai vähennyksen määrästä kesään 2006 mennessä. Vastausten perusteella arvioitiin koko pääkaupunkiseudun yrityskannan (yritykset joiden henkilöstömäärä vähintään kaksi) työvoimatarpeen kasvu ja väheneminen. Taulukon 2.4 mukaan kyselyn vastausten perusteella estimoitua kasvua odottavien yritysten työvoimatarpeen kokonaismäärä on varsin suuri, henkilöä. Ylivoimaisesti eniten tarvetta lisätyövoimalle on kaupan ja liike-elämän palveluiden yrityksillä. Sen sijaan teollisuudessa, liikenteessä ja kotitalouksien palveluissa kasvuarviot ovat varsin maltilliset. Yritysten kokoluokan suhteen kasvua odotetaan kaikkiin kokoluokkiin, mutta pieniin yrityksiin jonkin verran enemmän kuin muihin. Työvoiman kasvutarvetta koskeviin arvioihin verrattuna arvio vähennystä odottavien yritysten työvoiman supistumistarpeesta on varsin pieni, vain henkilöä. Vähenemistä koskevat odotukset painottuvat kaupan yrityksiin. Kasvu- ja vähenemisarvioiden erotus eli nettokasvu on henkilöä, joka on noin 6 % pääkaupunkiseudun vähintään kahden henkilön yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä (noin ). Tätä nettolukua ei kuitenkaan voida pitää ennusteena pääkaupunkiseudun yritysten työpaikkakasvusta seuraavan kahden vuoden aikana monestakin syystä. Ensiksi, vaikka kasvuarviot si- 13 Yritysten työvoiman tarve

13 nänsä olisivat realistisia, työvoiman saatavuus voi rajoittaa kasvun toteutumista ja kasvavien yritysten todellinen rekrytointi voi jäädä alle tarpeen. Toiseksi, paikallisten markkinoiden varassa toimivien yritysten, erityisesti kaupan ja muiden palveluiden, kasvu tapahtuu osittain muiden pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten kustannuksella markkinaosuuksia valtaamalla. Tästä syystä työvoimatarpeen vähenemisen kokonaismäärä on todennäköisesti aliarvioitu ainakin kaupassa, liike-elämän palveluissa ja kotitalouksien palveluissa. Näiden tekijöiden lisäksi on otettava huomioon suhdannekehityksen riskit sekä lukuisat muut epävarmuustekijät, jotka vaikeuttavat yritysten työvoimatarpeen arviointia kahden vuoden päähän. Näistä varauksista huolimatta tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun yksityisten palveluyritysten kasvunäkymät työvoiman kysynnän suhteen ovat erittäin positiiviset ja on realistista odottaa henkilön kasvua yritysten henkilöstömäärässä seuraavan kahden vuoden aikana. Tämä vastaa 1,5 2,5 % vuosittaista työpaikkakasvua seudun yrityssektorilla. Taulukon 2.5 mukaan henkilöstömäärään suhteutettuna voimakkaimmat kasvuodotukset ovat kaupan, liike-elämän palveluiden ja rakennusalan yrityksillä. Sen sijaan liikenteen ja teollisuuden yritysten henkilöstön kasvuodotukset ovat hyvin vaatimattomat. Yrityksen koon suhteen suhteellisesti suurimmat kasvuodotukset ovat pienimmillä 2 19 henkilön yrityksillä ja vaatimattomimmat suurilla vähintään 250 henkilön yrityksillä. Yritykset, jotka vastasivat työvoimatarpeensa kasvavan tai vähenevän, vastasivat myös jatkokysymyksiin siitä, minkälaisiin työtehtäviin haetaan työvoimaa tai minkälaisista työtehtävistä poistuu työvoimaa. Taulukossa 2.6 on esimerkkejä annetuista vastauksista toimialoittain. Taulukko 2.5 Pääkaupunkiseudun koko yrityskannan henkilöstömäärä (lähde: SeutuCD) sekä haastattelujen perusteella arvioitu työvoimatarpeen nettokasvu kesään 2006 mennessä pääkaupunkiseudulla toimialoittain ja kokoluokan mukaan Toimiala Koko yrityskannan Nettokasvu Nettokasvu suhteessa henkilöstö* kokonaismäärään (%) Teollisuus ,9 Rakentaminen ,6 Kauppa ,9 Liikenne ,4 Liike-elämän palvelut ,2 Kotitalouksien palvelut ,5 Kokoluokka , ,1 yli ,0 Yhteensä ,1 * Luku sisältää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstön, joten luvut eivät vastaa pääkaupunkiseudulla sijaitsevia työpaikkoja. 14 Yritysten työvoiman tarve

14 Taulukko 2.6. Työtehtäviä, joihin haetaan työvoimaa tai joista poistuu työvoimaa toimialoittain Toimiala Työtehtäviä, joihin haetaan työvoimaa: Työtehtäviä, joista poistuu työvoimaa: Teollisuus Tuotannollinen työ esim. Tuotannollinen työ esim. - tehdastyö yleensä - leipurit - puuseppä - tuotanto - metallityöt - videomonistus ja pakkaus - ohutlevyseppä Asiakaspalvelu esim. Toimihenkilöt - myynti Rakentaminen Suorittava työtaso esim. - rakennusalan työ yleensä - putki- ja koneasentajat - puutarhatyö Johtotehtävät - projektin työnjohto Kauppa Suorittava työtaso ja asiakaspalvelu esim. Suorittava työtaso - ravintolatyöntekijöitä Toimihenkilöt esim. - myynti- ja huoltotehtävät - konttorihenkilöt Liikenne Toimihenkilöt esim. Asiakaspalvelu esim. - toimistotyö - hotellivarauksesta - matkatoimistovirkailijat Johtotehtävät esim. - asiantuntija Liike-elämän palvelut Asiakaspalvelutehtävät esim. Toimihenkilöt esim. - lakimies - perustoimistotyö Konttori- ja toimistohenkilöitä Asiantuntijatehtävät Kotitalouksien palvelut Hoitoalan tehtävät Toimistotyöt Asiakaspalvelutehtävät esim. - parturi-kampaaja - lääkäri 15 Yritysten työvoiman tarve

15 2.3 Yritysten työvoiman rekrytointi Yritysten rekrytoiman työvoiman koulutustausta Kaikki toimialat mukaan lukien suurin osa yrityksistä, 19 %, haluaa rekrytoida tulevan kahden vuoden aikana mieluiten ammattikorkeakoulutuksen omaavaa työvoimaa (ks. kuvio 2.3). Toisena tulevat ammattikoulututkinnon suorittaneet henkilöt ja kolmantena ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt. Yrityksistä vain 1 % oli valmis rekrytoimaan peruskoulupohjaista työvoimaa. Toimialoittain tarkasteltuna ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä rekrytoitaisiin eniten liike-elämän palveluita tuottaviin yrityksiin, 36 %. Toiseksi eniten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita rekrytoitaisiin kaupanalan yrityksiin 16 % ja kolmanneksi eniten kotitalouksien palveluita tuottaviin yrityksiin 13 %. Rakentamisen toimiala rekrytoisi puolet eli 50 % työvoimastaan ammattikoulututkinnon suorittaneiden piiristä. Toiseksi eniten ammattikoulututkinnon suorittaneita rekrytoisi teollisuuden toimiala 23 % ja kolmanneksi eniten kaupanala 21 %. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluita tuottavat yritykset rekrytoisivat eniten sekä ylem- män että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. 31 % yrityksistä kaikki toimialat mukaan lukien ei haluaisi rekrytoida pelkän peruskoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. 23 % yrityksistä ei haluaisi rekrytoida alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä ja 21 % yrityksistä ei haluaisi rekrytoida ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kuviossa 2.4 on esitetty aikuisväestön (yli 15-vuotiaat) koulutus pääkaupunkiseudulla koulutusasteen mukaan, joka perustuu Tilastokeskuksen ALTIKAtietokantaan. Kuvioiden 2.3 ja 2.4 koulutusasteen luokittelut eivät ole täysin vertailukelpoiset. Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu kuviossa 2.4 on seuraava: Alempi ja ylempi perusaste: kansakoulu, peruskoulu, keskikoulu Keskiaste: ylioppilastutkinnot, 1-3 vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot (esim. lähihoitaja, sähköasentaja) Alin korkea-aste: mm. teknikon, agrologin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja Kuvio 2.3. Yritysten rekrytointihalukkuus koulutusasteen mukaan (%) Kuvio 2.4. Aikuisväestön koulutus koulutusasteen mukaan pääkaupunkiseudulla (%) % Peruskoulu Ammattikoulu AMK Alempi korkeakoulu Ylempi korkeakoulu % Alempi/ylempi perusaste tai ei tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste 16 Yritysten työvoiman tarve

16 Alempi korkeakouluaste: ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot sekä mm. insinööri ja merikapteeni Ylempi korkeakouluaste: ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot Tutkijakoulutusaste: tieteelliset lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yritysten työvoiman rekrytointihalukkuus koulutusasteen mukaan ja aikuisväestön koulutustausta eivät täysin kohtaa toisiaan pääkaupunkiseudulla (ks. kuviot 2.3 ja 2.4). Aikuisväestöstä suurimmalla osalla (yli 70 %) on peruskoulua tai ammattikoulua vastaava tutkinto tai ei tutkintoa lainkaan. Yrityksistä kuitenkin vain 16 % haluaisi ammattikoulututkinnon suorittaneita ja 1 % vain peruskoulun suorittaneita työntekijöitä. Yritykset haluaisivat pääasiassa rekrytoida ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työntekijöitä (lähes 20 %). Kun lasketaan yritysten rekrytointihalukkuudesta yhteen ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot, yrityksistä noin 25 % haluaisi rekrytoida ko. tutkinnon suorittaneita. Aikuisväestöstä kuitenkin vain noin 12 %: lla on jompikumpi tutkinto. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaita on pääkaupunkiseudulla hieman yli 10 % ja yritysten rekrytointihalukkuus on 10 % luokkaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneesta työvoimasta on odotettavissa pulaa pääkaupunkiseudulla, mutta sen sijaan pelkän peruskoulun tai ammattikoulututkinnon suorittaneilla on odotettavissa vaikeuksia tulla rekrytoiduksi yrityssektorille. Sen sijaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus aikuisväestöstä ja yritysten rekrytointihalukkuus vastaavat melko hyvin toisiaan Ilman työkokemusta olevien henkilöiden rekrytointi Yrityksistä kaikki toimialat mukaan lukien 24 % olisi valmiita rekrytoimaan vailla työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä (ks. taulukko 2.7). Vastaavasti 16 % yrityksistä kaikki toimialat mukaan lukien ei olisi ha- Taulukko 2.7 Yritysten halukkuus rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä ja kouluttaa heidät tehtäviinsä toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala Kyllä Ei Ei osaa sanoa/ Saldoluku ei vastausta Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palvelut Kotitalouksien palvelut Kokoluokka yli Yhteensä % Yritysten työvoiman tarve

17 lukkaita rekrytoimaan vailla työkokemusta olevia henkilöitä. Rakentamisen toimialan yrityksistä 38 % olisi valmiita rekrytoimaan vailla työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät tehtäviinsä. Toiseksi valmiimpia ovat liike-elämän palveluita tuottavat yritykset (30 %). Toisaalta tällä toimialalla on myös suurin osuus (24 %) yrityksistä, jotka eivät rekrytoisi ilman työkokemusta olevia henkilöitä. Pienet ja suuret yritykset olisivat valmiimpia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä kuin keskisuuret yritykset. Kuviosta 2.5 nähdään, että rakentamisen toimialan yritykset ovat selkeästi muita toimialoja halukkaampia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä. Toisena ovat kaupan toimialan yritykset ja kolmantena liikenteen toimialan yritykset. Haluttomimpia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heitä työtehtäviinsä ovat teollisuuden ja kotitalouksien palveluita tuottavat yritykset. Pienet yritykset ovat selkeästi muihin yrityskokoluokkiin verrattuna halukkaampia rekrytoimaan ilman työkokemusta olevia henkilöitä ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä (ks. kuvio 2.6). Keskisuurten yritysten kohdalla saldoluku on negatiivinen, joten tässä yrityskokoluokassa on vähiten halukkuutta rekrytoida ilman työkokemusta olevia henkilöitä. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että yritykset ovat kohtuullisen halukkaita rekrytoimaan ilman työkokemusta olevaa työvoimaa ja kouluttamaan heidät työtehtäviinsä. Toimialojen välillä on eroja, johtuen ilmeisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta sekä toimialojen sisältämien työnkuvien erilaisuudesta. Koetut rekrytointivaikeudet ilmeisesti lisäävät halukkuutta kou- Kuvio 2.5. Yritysten halukkuus rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä ja kouluttaa heidät työtehtäviinsä toimialoittain, saldoluku* Rakentaminen Kauppa Liikenne Kuvio 2.6. Yritysten halukkuus rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä ja kouluttaa heidät työtehtäviinsä yritysten kokoluokan mukaan, saldoluku* Henkilöä * Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä niiden yritysten prosenttiosuudella, jotka haluavat rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä vähennettynä prosenttiosuus niistä yrityksistä, jotka eivät halua rekrytoida työkokemusta vailla olevia henkilöitä. yli 250 luttaa itse työvoimaa. Toisaalta monilla aloilla itse kouluttaminen ei ole mahdollista käytettävissä olevilla resursseilla, esimerkkinä kotitalouden palveluja tuottaviin yrityksiin sisältyvät yksityisiä terveydenhuoltopalveluja tuottavia yritykset. Liike-elämän palvelut Teollisuus Kotitalouksien palvelut 18 Yritysten työvoiman tarve

18 2.3.3 Rekrytoidun työvoiman ikäjakauma Taulukossa 2.8 on esitetty yritysten ensisijainen halukkuus rekrytoida tietystä ikäryhmästä työvoimaa. Kysymys on ollut ilmeisen vaikea, sillä suurin osa, 73 % vastaajista on jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen tai ei osaa sanoa, minkä ikäisiä henkilöitä haluttaisiin ensisijaisesti rekrytoida. Kaikki toimialat huomioiden 15 % yrityksistä haluaisi ensisijaisesti rekrytoida vuotiaita henkilöitä. Sama ikäryhmä on ensisijaisesti halutuin rekrytointikohderyhmä myös kaikissa yrityskokoluokissa. Yli 50-vuotiaita työntekijöitä ei haluttu ensisijaisesti rekrytoida millään toimialalla tai missään yrityskokoluokassa. Taulukko 2.8 Yritysten ensisijainen halukkuus rekrytoida tietystä ikäryhmästä työntekijöitä toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala yli 50 ei osaa sanoa, ei vastausta Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palv Kotitalouksien palv Kokoluokka yli Yhteensä % Yritysten rekrytointi viimeisen kahden vuoden aikana Yhteensä kaikki toimialat mukaan lukien 38 % yrityksistä on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana (taulukko 2.9). Yrityksistä 31 % on saanut haluamaansa työvoimaa ja 7 % ei ole onnistunut rekrytoinnissaan. Rakentamisen alalla toimivista yrityksistä yhteensä 57 % on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. Yrityksistä 30 % on rekrytoinut työvoimaa onnistuneesti ja 27 % ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Töitä olisi ollut tarjolla mm. putkiasentajille ja rakennustyömaiden työnjohtotehtävissä. Liike-elämän palveluita tarjoavista yrityksistä yhteensä 53 % on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. Yrityksistä 40 % on saanut haluamaansa työvoimaa, ja 13 % ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Työvoimaa ei ole saatu mm. myyntityöhön. Ainoastaan 1 % toimialan yrityk- sistä ei ole rekrytoinut lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana. Kaupan yrityksistä yhteensä 38 % on rekrytoinut työvoimaa viimeisen kahden vuoden aikana. 35 % yrityksistä on onnistunut rekrytoinnissa ja 3 % alan yrityksistä ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Työvoimaa olisi tarvittu mm. kaupan alan töihin, ravintola-alalle ja siivoukseen. 3 % toimialan yrityksistä ei ole rekrytoinut kahden viimeisen vuoden aikana. Kotitalouksien palveluita tarjoavista yrityksistä yhteensä 35 % on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. 26 % toimialan yrityksistä on onnistunut rekrytoinnissaan ja 9 % yrityksistä ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Työvoimatarve olisi liittynyt hoitotyöhön. Liikenteen yrityksistä 22 % on onnistuneesti rekrytoinut työvoimaa kahden viime vuoden kuluessa. 19 Yritysten työvoiman tarve

19 Teollisuuden toimialan yrityksistä ainoastaan 9 % on rekrytoinut onnistuneesti viimeisen kahden vuoden aikana ja 7 % ei ole rekrytoinut lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana. 24 % suurista yrityksistä on rekrytoinut onnistuneesti ja saanut haluamaansa työvoimaa. Sitä vastoin 14 % on rekrytoinut, mutta ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Keskisuurista yrityksistä 39 % on rekrytoinut ja saanut haluamaansa työvoimaa ja vain 5 % rekrytoinnista huolimatta on jäänyt ilman työvoimaa. Pienistä yrityksistä 28 % on rekrytoimalla saanut haluamaansa työvoimaa ja vain 3 % on jäänyt ilman. Yhteenvetona, työvoiman saatavuusongelmia rekrytoinnissa on ollut suhteellisesti eniten rakennusalalla ja melko paljon myös liike-elämän palveluissa sekä kotitalouksien palveluissa. Taulukko 2.9 Yritysten rekrytoinnin toteutuminen kahden viime vuoden aikana toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Yritysten käyttämät yleisimmät rekrytointikanavat Yritysten käyttämä yleisin rekrytointikanava kaikki toimialat mukaan lukien on työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä (ks. kuvio 2.7). Toisena ovat yritysten omat internetsivut ja kolmantena suorat kontaktit työvoimaan. Työvoimahallinnon työvoimatoimistot ovat vasta neljännellä sijalla viidenneksen osuudella. Kaikkien toimialojen yleisin rekrytointikanava eli työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä, on myös yleisin teollisuuden, rakentamisen ja kaupan toimialoilla sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluita tuottavien yritysten kohdalla (ks. taulukko 2.10). Liikenteen alalla yleisin rekrytoimiskanava on suorat kontaktit työvoimaan. Pienissä yrityksissä yleisin työvoiman rekrytoimiskanava on suorat yhteydet työvoimaan. Keskisuurissa ja suurissa yrityksissä yleisin kanava on työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä. Osa yrityksistä vastasi myös jonkin muun yleisimmin käytetyn rekrytointikanavan, joita olivat mm. oppilaitokset, oma henkilöstö, sisäinen, haku, työntekijöiden omat yhteydenotot sekä konsultointiyritykset. Toimiala Emme ole rekrytoineet Olemme rekrytoineet ja saaneet haluamaamme työvoimaa olsisimme halunneet rekrytoida, mutta emme ole saaneet työvoimaa Ei vastausta Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palv Kotitalouksien palv Kokoluokka yli Yhteensä % Kuvio 2.7. Yritysten käyttämät työvoiman rekrytointikanavat (%) % Työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä Yrityksen omat internetsivut Suorat kontaktit työvoimaan Työvoimahallinnon työvoimatoimistot Yksityiset työvoimayritykset Rekrytointitapahtumat 20 Yritysten työvoiman tarve

20 Taulukko 2.10 Yritysten käyttämät kanavat työvoiman rekrytoimiseen toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala Työvoimahallinnon työvoimatoimistot Yksityiset työvoimayritykset Työnhakuilmoitukset tiedotusvälineissä Yrityksen omat internetsivut Rekrytointi-tapahtumat Suorat kontaktit työvoimaan Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palv Kotitalouksien palv Kokoluokka yli Yhteensä % Paras kanava rekrytointiin Yritysten näkemyksen mukaan paras kanava rekrytoimiseen kaikki toimialat mukaan lukien on suorat kontaktit työvoimaan (ks. taulukko 2.11). Se on samalla paras rekrytointikanava myös liikenteen ja liike-elämän palveluita tuottavien yritysten mielestä. Teollisuuden toimialan yritysten mielestä paras kanava rekrytoimiseen on mm. omatoimisesti töihin hakeutuva työvoima sekä sisäinen haku. Rakentamisen ja kaupan toimialan yritysten mielestä paras kanava työvoiman rekrytointiin on työhakuilmoitukset tiedotusvälineissä. Kotitalouksien palveluita tarjoavien yritysten mielestä paras kanava työvoiman rekrytointiin on yrityksen omat internetsivut. Pienten yritysten mielestä paras rekrytointikanava on suorat kontakti työvoimaan. Suurten ja keskisuurten yritysten mielestä työhakuilmoitukset tiedotusvälineistä ovat paras rekrytointikanava. Taulukko 2.11 Yritysten käyttämä paras kanava työvoiman rekrytoimiseen toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala Työvoimahallinnon työvoimatoimisto Yksityiset työvoimayritykset Työhakuilmoitukset tiedotusvälineissä Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän palv Kotitalouksien palv Kokoluokka yli Yhteensä % Yrityksen omat internetsivut Rekrytointi-tapahtumat Suorat kontaktit työvoimaan Muu kanava Ei osaa sanoa/ ei vastausta Yhteenvetona voidaan todeta, että suuri osa eri toimialojen yrityksistä on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. Toimialoittain tarkasteltuna erityisesti rakentamisen yrityksillä on ollut vaikeuksia saada haluamaansa työvoimaa, vaikka ovatkin käyttäneet rekrytoimiseen toimialan yleisintä ja mielestään parhainta kanavaa. Yritysten ilmoittama yleisin rekrytointikanava sekä paras kanava rekrytointiin eivät menneet kaikilla toimialoilla aivan yksi yhteen, yleisimmin käytettyjä kanavia ei välttämättä pidetä parhaiten toimivina. Työvoimahallinnon työvoimatoimistojen rooli yritysten rekrytoinnin apuna on varsin vaatimaton muihin kanaviin verrattuna. Toimialoittain tarkasteluna sen rooli on keskeisin rakennusalalla. Vain harvat yritykset pitävät sitä parhaiten toimivana rekrytointikanavana. 21 Yritysten työvoiman tarve

Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 Uudenmaan liiton julkaisuja C 54-2006 Uudenmaan liitto Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 Uudenmaan liiton julkaisuja C 54-2006 Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013

MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri 3Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 4.10.2013 MTL-Barometri Q3/2013 Tutkimusajanjakso 4.9. 20.9.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 427 Suomen suurinta

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 74,34 miljoonaa Liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

Talonrakentaminen 25.5.2011. Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Talonrakentaminen 25.5.2011 Kaupunkitutkimus TA Oy tutkija Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Rakentaminen Uudellamaalla Lähde: Uudenmaan tietopalvelu: http://tietopalvelu.uudenmaanlitto.fi

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010. Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi

ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010. Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi ENNAKOINTIKAMARI Tekninen kauppa 8.4.2010 Päivi Kilpeläinen paivi.kilpelainen@kaupunkitutkimusta.fi Kaupan liiketoiminta (Helsingin seudun toimialakatsaus 1/2010) Toimiala G: Tukkukauppa, agentuuritoiminta,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta

Mielipiteet ydinvoimasta Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02

Lisätiedot