KOUVOLAN TERVEYSPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOUVOLAN TERVEYSPALVELUT"

Transkriptio

1 KOUVOLAN TERVEYSPALVELUT KOUVOLAN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA ASIANTUNTIJASELVITYS LOPPURAPORTTI Mats Brommels, Outi Elonheimo

2 KOUVOLAN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA Kouvolan terveydenhuolto muodostaa täyden palvelun verkoston, jonka osat ovat monipuolisia perus- ja erikoispalveluja tarjoavat lähipalveluyksiköt sekä päivystys- ja toimenpidekeskuksena toimiva sairaala. Kaupungin välitön järjestämisvastuu kattaa noin 90 % asukkaiden tarvitsemista terveyspalveluista, jotka järjestetään omana toimintana, yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa tai teetetään alihankintoina. Ns. vaativan erityistason palvelut hankitaan sairaanhoitopiirin välityksellä voittopuolisesti Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Tämä selvitys sisältää ehdotuksen terveyspalvelujen järjestämiseksi Kouvolan kaupungissa kuntaliitoksen tapahduttua. Selvitys on laadittu yhteistyössä kaupunginhallituksen terveydenhuollon strategiatyöryhmän kanssa. Sen perustana ovat seuraavat osaselvitykset: Katsaus kansainvälisistä ja kansallisista terveyspalvelujen järjestämismalleista ja arvio ajankohtaisen lainsäädäntötyön vaikutuksista Tilastotiedot Kouvolan käyttämien terveydenhuoltoyksiköiden organisaatiosta, voimavaroista, suoritteista ja kustannuksista sekä niiden analysointi hyödyntäen Avohoidon potilasryhmitystä sekä sairaaloiden DRG-ryhmitystä. Kouvolan terveydenhuollon ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin avainhenkilöiden haastattelut Kahden rakennevaihtoehdon (nykyinen terveyskeskustoiminta sekä sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistäminen) arviointi ns. SWOT-menetelmää (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat) käyttäen Kansainväliset ja kansalliset kehitystrendit Terveydenhuollolla on perinteisesti on ollut vahvat paikalliset sidokset ja se on osa kansallista hyvinvointijärjestelmää. Nykyään terveydenhuolto on yhä enemmän myös osa globalisoituvia markkinoita. Hoitopalveluja on jo tällä hetkellä mahdollista tietyin rajoituksin hakea muusta EU-maasta, mikä tulee yleisempään tietouteen potilaan oikeuksia jäsenvaltioiden rajat ylittävässä sairaanhoidossa koskevan direktiivin astuttua voimaan. Kansalaisten valinnanvapauden lisääminen ja julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön edistäminen yleistyvät poliittisina tavoitteina. Valinnan mahdollisuuksia edistetään julkistamalla terveydenhuoltoyksiköiden hoitotuloksia, jonotusaikoja ja laatua kuvaavia mittareita. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen on tuonut lääketieteellisen tiedon kaikkien ulottuville ja samalla se on parantanut joustavaa asiointia terveydenhuoltoyksiköissä. Erikoistunut tieto ja asiantuntijoiden palvelut ovat yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia. Seurauksina ovat toisaalta peruspalvelujen monipuolistuminen ja paikallisuuden korostuminen ja toisaalta vaativan ja korkeaa teknologiaa käyttävän toiminnan keskittyminen entistä suurempia väestöpohjia palveleviin yksiköihin. Kansainväliset terveydenhuoltotutkijat ovat erittäin yksimielisiä siitä, että tehokkain terveyspalvelujen järjestämismuoto on ns. vertikaalisesti integroitu järjestelmä, eli laajaa palvelukirjoa tarjoava ja sairauden koko hoitoketjun kattava järjestelmä. Näin on asianlaita yhtälailla niissä maissa, joissa palvelujen tuotanto on pääosin yksityistä (Yhdysvallat), kuin niissä, joissa toiminta on julkisen sektorin järjestämää (Englanti ja Pohjoismaat). Sama organisaatio vastaa sekä palvelujen tuotannosta Sivu 2/16

3 että niiden rahoituksesta, sekä avohoidosta että sairaalatoiminnasta, sekä terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä että hoidosta, hoivasta ja kuntoutuksesta. Amerikkalainen esimerkki on osoittanut, että mikäli ensi linjan hoitoyksikkö tarjoaa joustavasti sekä yleis- että erikoispalveluja ja hyvät diagnostiikkavalmiudet, sairaalapalvelujen tarve jää olennaisesti eurooppalaista nykykäytäntöä alhaisemmaksi. Yhdistettyjä palveluorganisaatioita edustavat Suomessa kuusi kuntayhtymää, jotka ovat yhdistäneet aluesairaalan ja alueen terveyskeskukset, sekä kaksi sosiaali- ja terveyspiiriä. Ensinmainituista järjestelyistä on saatu voittopuolisesti myönteisiä kokemuksia, kun taas sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen on osoittautunut varsin haastavaksi. Ajankohtaisista lainsäädäntöuudistuksista on todettavissa seuraavaa: Pohjois-Kymenlaakson kuntien yhdistyminen on täyttänyt Paras-lainsäädännön vaatimukset. Uusi terveydenhuoltolaki säilyttää kuntien ensisijaisen terveyspalvelujen järjestämisvastuun. Voimassa olevan valtionosuuslainsäädännön mukaan kunnilla on vapaus järjestää väestönsä tarvitsemat terveyspalvelut omana toimintana, kuntien välisenä yhteistyönä tai hankkimalla ne yksityisiltä palvelujentuottajilta. Mikäli tulevan terveydenhuoltolain laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestämistä koskevissa säädöksissä väestömäärän alarajaksi päätetään asukasta, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsenkuntien on etsittävä uusia ratkaisuja varmistaakseen nämä palvelut väestöilleen. Strategian lähtökohta: osaamiskeskus Kouvolan terveyspalvelut järjestetään niin, että ne tukevat kaupungin hyvinvointi- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita. Innovatiivinen terveydenhuolto-organisaatio, hyvät työskentelyolosuhteet ja kannustava työilmapiiri, korkea tutkimus- ja hoitoteknologian taso sekä mahdollisuus yhteistyöhön muiden alojen osaajien kanssa houkuttelevat kaupunkiin pitkälle koulutettuja asiantuntijoita. Syntyvä paikallinen terveysklusteri vahvistaa kaupungin imagoa korkean tietämyksen ja teknologian keskittymänä ja vahvistaa yliopistokeskusta. Laaja osaamis- ja palvelukirjo helpottaa yhteistyö- ja synergiamahdollisuuksien hyödyntämistä ja luo edellytykset veturialoina toimivien erityisyksiköiden perustamiselle tarjoamaan palveluja myös muille kuin kaupungin asukkaille. Tällaisina voisivat toimia esimerkiksi ortopedia, joka tällä hetkellä on hyvin varustettu ja tehokkaasti toimiva, työterveyshuolto, joka voisi kilpailuvalttina hyödyntää muun organisaation palvelukirjoa, ja endokrinologia, joka voisi koulutus- ja konsultaatiopanoksin lisätä yleislääkärien valmiuksia hoitaa tuloksellisesti eräitä merkittäviä kansansairauksia. Veturialat voivat lisätä vastavuoroisia työnjakosopimuksia muiden julkisten palvelutuottajien kanssa tehostaen kokonaistoimintaa. Ne voivat myös aktiivisesti markkinoida palvelujaan esimerkiksi ulkomaille. Organisaatio- ja toimintaperiaatteet Kouvolan terveyspalvelut muodostuvat yhdistyneiden kuntien terveyskeskuksista ja Kuusankosken aluesairaalasta. Toiminta järjestetään suurten potilasryhmien tarvitsemien palveluprosessien mukaisesti. Määritellään potilasryhmät, kuvataan palveluprosessit tarvittavine tutkimus- ja hoitotoimenpiteineen, hoivaja kuntoutuspalveluineen arviointi- ja seurantatoimintoineen, sekä sovitaan toimintayksiköiden ja Sivu 3/16

4 asiantuntijoiden tehtävät ja työnjako. Hoitovastuu on ensisijaisesti lähipalveluyksiköissä työskentelevillä omalääkäri-omahoitaja -työpareilla. Lähipalveluihin kuuluvat myös erikoislääkäreiden vastaanotot. Sairaalassa hoidetaan vakavasti sairaat sekä kallista teknologiaa ja erityisosaamista vaativat potilaat. Pitkäaikainen laitoshoito on siirretty osaksi sosiaalipalveluja. Sairaala on entistä selvemmin akuuttihoito- ja toimenpidekeskus. Potilasryhmien mukaisten palveluprosessien vastuuhenkilöt vastaavat sekä toiminnan että voimavarojen hallinnasta ja ohjaamisesta. Eri toimintayksiköt ja erityisasiantuntijat tuottavat palveluja palveluprosessien ja niiden vastuuhenkilöiden määrittelemien tarpeiden mukaan. Hallintomalli Terveyspalvelut ovat osa kaupungin organisaatiota ja perusturvalautakunnan alaista toimintaa. Perusturvalautakunta määrittelee kaupunginvaltuuston ja -hallituksen ohjeiden mukaisesti toiminnan perusperiaatteet, yksilöi järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut sekä päättää palvelujen järjestämisestä (omana toimintana, yhteistyönä muiden kuntatoimijoiden kanssa tai muilta palvelujentuottajilta hankittavina palveluina). Perusturvalautakunta päättää myös alihankintoja koskevista periaatteista. Kaupunki on päättänyt soveltaa tilaaja-tuottaja -mallia kaupungin sisäiseen palvelutoimintaan. Tulevaisuudessa terveyspalvelujen tilaajana toimii perusturvalautakunta, jonka tukena on monipuolista asiantuntemusta omaava valmisteluyksikkö. Rahoitusjärjestelmää kehitetään niin, että ne kannustavat tehokkaaseen ja laadukkaaseen toimintaan sekä rakentavaan yhteistyöhön muiden palvelujen tuottajien kanssa. Sopimusohjaus toteutetaan ottamalla käyttöön sekä avo- että sairaalahoidon kattavat tuotteistusjärjestelmät. Kaikki terveyspalvelujen tuotanto kattaen lähipalvelut ja sairaalatoiminnan on saman johdon alaista. Tuotantojohtokunnan jäseniksi nimetään terveydenhuollon ja talouden asiantuntijoita, joilla ei ole poliittista mandaattia. Toimintayksiköt Kouvolan terveyspalvelut tuotetaan kolmenlaisissa toimintayksiköissä: Neuvola Neuvolassa järjestetään perinteiset äitiys-, lasten ja perhesuunnitteluneuvolan toiminnat sekä muut lasten-, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevän terveydenhuollon neuvonta- ja tukipalvelut. Etenkin haja-asutusalueiden neuvoloissa toimivat myös terveydenhoitajien akuuttivastaanotot, joissa hoidetaan pieniä traumoja, infektioita yms. Osa palveluista järjestetään liikkuvien tiimien toimesta ihmisten kodeissa. Neuvolat sijaitsevat pääsääntöisesti entisissä neuvolan työpisteissä. Kuntafuusion siirtymäkauden loputtua arvioidaan neuvoloiden keskittämisen etuja ja haittoja suurimmissa asutuskeskuksissa. Haja-asutusalueiden neuvolat ovat jatkossakin lähipalveluita vahvistavia yksiköitä. Sivu 4/16

5 Lääkärikeskus Lääkärikeskuksissa työskentelevät pääsääntöisesti kaikki muut entisten terveyskeskusten ammattihenkilöt. Sairaalan erikoislääkärit pitävät vastaanottoa ja antavat konsultaatioita lääkärikeskuksissa. Lääkärikeskuksen päätoiminto on vastaanotto. Vastaanoton ydinyksikköinä toimivat omalääkäriomahoitaja -työparit. Nämä koordinoivat yksittäisen potilaan palveluprosesseja. Vastaanotolla järjestetään myös muiden erikoisalojen erikoislääkäreiden vastaanottotoiminta sen mukaan, mitä paikallinen väestö kulloinkin tarvitsee. Erikoislääkäreiden ohella vastaanotolla työskentelevät myös muut erityistyöntekijät kuten tiettyjen sairauksien hoitamiseen erikoistuneet sairaanhoitajat ja lääkintä- ja kuntohoitajat sekä erilaiset terapeutit. Yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden työskentely samalla vastaanotolla mahdollistaa joustavat konsultaatiot sekä pidemmän päälle kunkin ammattiosaamisen kehittämisen ja sen parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Erityisen tärkeää joustava omalääkäri-omahoitaja -työparin ja erikoislääkärin sekä eritystyöntekijöiden yhteistyö on mielenterveys- ja päihdepotilaiden nopean ja tarkoituksenmukaisen hoidon ja tuen järjestämiseksi. Siirtymäkauden jälkeen lääkärikeskuksiin keskitetään myös suun terveydenhuollon yksiköt. Suurimmissa lääkärikeskuksissa sijaitsevat työterveyshuollon yksiköt, joiden kilpailuvalttina on monipuolisten erikoislääkäri- ja muiden erityispalveluiden tarjoaminen työterveyshuollon ydintehtävien lisäksi. Lääkärikeskuksia on yhtensä kuusi. Ne sijaitsevat kussakin entisessä kuntakeskuksessa. Sairaala Kouvolan terveyspalveluilla on sairaala, joka sijaitsee samassa rakennuksessa joko Kouvolan tai Kuusankosken lääkärikeskuksen kanssa. Koska Kuusankosken aluesairaalan rakennus ei nykyisellään, ilman merkittävää saneeraamista, sovellu moderniin sairaalakäyttöön, joutuu Kouvola todennäköisesti joka tapauksessa rahoittamaan uuden sairaalarakennuksen. Rakennusta suunniteltaessa lähtökohdaksi on otettava uusi toimintamalli sekä sen mukaiset sairaalan ja lääkärikeskuksen toiminnalliset tarpeet (mm. yhteiset vastaanottotilat). Entiset sairaalan ajanvarauspoliklinikat on sijoitettu lääkärikeskuksien vastaanotoille. Sairaala on ensisijaisesti akuuttihoito- ja toimenpidekeskus. Siellä sijaitsee Kouvolan terveyspalveluiden kallista tai keskittämistä vaativaa teknologiaa käyttävä diagnostinen toiminta. Leikkaussali, päiväkirurginen yksikkö päiväkirurginen yksikkö palvelevat operatiivisia erikoisaloja, tehostetun valvonnan yksikkö hoitaa myös sisätautien ja muiden konservatiivisten alojen potilaita. Sairaalassa sijaitsee yksi päivystysyksikkö, jossa ylläpidetään laaja-alainen päivystysvalmius. Sairaalassa on keskeisten tavanomaisten sairauksien hoidosta vastaavien erikoisalojen asiantuntemus. Muiden erikoisalojen asiantuntemus ja palvelujen tarjonta varmistetaan konsultaatio- ja hoitosopimuksin. Etupäivystäjinä toimivat kokeneet yleislääkärit. Erikoislääkärit antavat konsultaatioita ja osallistuvat tarvittaessa hoitoon varallaolon puitteissa. Päivystysyksikköön kuuluu valvontaosasto yön yli tarkkailtavia potilaita varten. Sosiaalipäivystys järjestetään terveydenhuollon päivystyksen yhteydessä. Sivu 5/16

6 Kouvolan terveyspalveluiden vuodeosastot sijaitsevat sairaalassa. Ne on yhdistetty operatiiviseksi osastoryhmäksi (79 sairaansijaa) ja konservatiiviseksi osastoryhmäksi (220 sairaansijaa). Kuntoutusosastolla on noin 20 sairaansijaa. Vuodeosastojen toimintaa johtaa yleislääkäri. Erikoislääkäreillä on hoito- ja konsultaatiovastuu oman alansa potilaista. Sairaalan vuodeosastoilla annetaan akuuttihoitoa ja kuntoutusta tavoitteena saada potilas mahdollisimman nopeasti palaamaan entiseen asumismuotoonsa. Pitkäaikainen laitoshoito kuuluu sosiaalitoimen alaisuuteen. Yksityiskohtainen kuvaus toimintayksiköiden toiminnoista on esitetty kuvassa 1 (Toimintayksiköiden toiminnot). Sivu 6/16

7 Kuva 1. Toimintayksiköiden toiminnot. Versio 1.1 DRG Medical Systems Oy Sivu 7/

8 Toimintayksiköiden sijainnit ilmenevät kuvan 2 kartasta (Sijaintikartta). Kuva 2. Kouvolan terveyspalveluiden toimintayksiköiden sijainnit toiminnan alkuvaiheessa. Sairaala sijaitsee joko Kouvolan tai Kuusankosken lääkärikeskuksen yhteydessä. Asutuskeskusten neuvoloiden määrää ja sijaintia tarkistetaan siirtymäkauden jälkeen. Sivu 8/16

9 Muutokset nykytoimintaan Yhteenvetona voidaan todeta, että Kouvolan terveyspalvelujen järjestämistä koskeva ehdotus eroaa nykyisestä toiminnasta seuraavasti: Koko terveydenhuolto on kaupungin suorassa hallinnassa Palvelutuotanto tapahtuu yhdessä integroidussa organisaatiossa Palvelujen jakamisesta erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon on luovuttu ja organisatoriset raja-aidat on poistettu Erityisesti lähipalvelujen - myös erikoislääkäripalvelujen - saatavuus paranee Omalääkäri- ja omahoitajatiimin vastuu myös sairaalahoidossa korostuu Sairaalan profiili terävöityy ja sen luonne toimenpide- ja päivystyskeskuksena selkiytyy Markkinoiden tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään solmien uusia kumppanuus- ja toimeksiantosopimuksia ja myyden palveluja kaupungin ulkopuolelle Ehdotuksen vaikutusten arviointi Tässä asiantuntijaselvityksessä esitetään Kouvola uuden terveydenhuollon periaatteita, strategisia valintoja ja toimintamalleja, ei valmista organisaatiota tai yksilöityä toimintasuunnitelmaa. Toiminnan suunnittelu on osa kahden organisaation yhdistämistä ja uuden toimintamallin käyttöönottoa koskevaa muutoshanketta, jonka toteutuksesta vastaa terveyspalvelujen johto yhdessä henkilökunnan kanssa. Tämän asiakirjan lopussa esitetään ehdotus toimenpiteiksi uuteen toimintamalliin pääsemiseksi sekä näkökohtia muutosprosessin hallinnasta. Edellä kuvatusta syystä ei tässä yhteydessä ole siten mahdollista tehdä yksityiskohtaista taloudellista analyysiä selvitysten ehdotuksista. Niiden keinoja ja mahdollisuuksia saavuttaa taloudellista hyötyä on tarkasteltava laadullisesti. Jäljempänä esitetään kuitenkin arvioita ehdotuksen mahdollistamista tuotannon muutoksista ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Terveyspalvelujen kokonaiskustannukset määräytyvät tulevaisuudessa valitun strategian kunnianhimoisuudesta ja toimialan painoarvosta kaupungin voimavarojen käytöstä päätettäessä. Panostuksia terveydenhuoltoon on tarkasteltava investointeina ja verrattava kustannuksia odotettuihin hyötyihin myös välillisiin ja aineettomiin Tietämyksen ja teknologian sekä väestömuutosten johdosta terveydenhuollon kustannukset nousevat vääjäämättä. Nyt ehdotettu terveyspalvelujen järjestämistapa ei sinällään kykene tätä kehitystä olennaisesti muuttamaan. Sen sijaan kustannusten nousuvauhtia voidaan hillitä ja voimavaroja uudelleensuunnata lisäämällä toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta selvityksen ehdottamin toimenpitein. Sivu 9/16

10 Selvityksen aikana on tunnistettu seuraavia keinoja ja mahdollisuuksia saavuttaa edellä mainittuja hyötyjä: Aluesairaalan toiminta on pääsääntöisesti kustannustehokasta erityisesti verrattuna Kotkan keskussairaalaan ja Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Potilasryhmien hoidon kokonaiskustannuksia voidaan vähentää kotiuttamalla toimintaa etenkin KoKS:sta. Nostamalla aluesairaalassa päivä- ja lyhythoitokirurgian suhteellista määrää vähennetään kiinteiden kustannusten osuutta ja alennetaan vastaavasti toimenpiteiden yksikkökustannuksia. Erikoislääkärien työskentely lääkärikeskuksissa läheisessä yhteistyössä omalääkäreiden kanssa tekee konsultaatiot helpoimmiksi, mahdollistaa omalääkäreiden lisääntyvää vastuunottoa uusista potilasryhmistä ja vähentää erikoislääkärikäyntien määrää. Omalääkäreiden kasvavan vastuun voidaan odottaa parantavan hoidon jatkuvuutta ja siten vähentävän lääkärikäyntien tarvetta. Terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien vastuun lisääntyessä ja osaamisen monipuolistuessa he hoitavat nykyistä suuremman osan sekä akuuteista että kroonisesti sairaista potilaista. Tällöin hoitoepisodien yksikkökustannukset alenevat. Lääkäreiltä vapautuva työaika on käytettävissä vaativimpien potilaiden hoitoon. Edellä kuvatut muutokset lisäävät tuottavuutta ja luovat edellytyksiä toiminnan laajentamiselle ja kehittämiselle. Absoluuttiset kustannukset alenevat kuitenkin vain, mikäli henkilökunnan määrää vähennetään. Tällaiset toimenpiteet olisivat kuitenkin ristiriidassa kaupungin kilpailukyvyn kohottamista ja palvelujen myymistä kaupungin ulkopuolelle koskevien tavoitteiden kanssa. Nykyisen terveyskeskuksen tuotannon ja kustannusten analyysi osoittaa suuria eroja terveysasemien välillä noudattamalla tehokkaimpia toimintakäytäntöjä kaikilla asemilla voidaan vapauttaa voimavaroja vaihtoehtoiseen käyttöön. Palveluprosessien kuvaukseen ja toimenpiteiden rekisteröintiin perustuva toiminnan suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä mahdollistaa pullonkaulojen tunnistamisen, turhan voimavarojen käytön ja siten toiminnan tehostamisen mahdollisuudet. Tällaisen järjestelmän avulla luodaan myös yhteys ammatillisesti määriteltyjen toimintakäytäntöjen (hoitosuositusten) ja voimavarojen käytön välille helpottaen toiminnan ohjausta. Terveyskeskus on jo ottanut käyttöön avohoidon palveluprosessien hallintaan soveltuvan APR-tietojärjestelmän. Sairaalatoiminnan kuvaukseen soveltuu DRG-järjestelmä. Täyden hyödyn saavuttaminen edellyttää kuitenkin kahden järjestelmän tietojen yhdistämisen hoitoepisodien määrittelemiseksi. Seuraavassa esitetään arvio miten tuotanto voisi tehostua muuttamalla työnjakoa terveyskeskuksen avohoidossa, siirtämällä erikoislääkäreiden vastaanotot lääkärikeskuksiin sekä kotiuttamalla potilaita keskussairaalasta. Kouvolan terveydenhuollon tuotannon muutospotentiaali Toiminta Muutospotentiaali Terveyskeskuksen avovastaanoton uudelleen organisointi Sairaalan poliklinikan hoitajien tarpeen väheneminen 1) Potilaiden kotiuttaminen keskussairaalasta omaan sairaalaan 2) Tuotannon muutoksen kustannuspotentiaali yhteensä ) 10 hoitajaa vähemmän 2) mukana sekä avo- että vos-hoidon muutokset Sivu 10/16

11 Toiminnan tehostamismahdollisuuksien kustannusvaikutus on arvioitu seuraavasti: Jyväskylän terveyskeskuksessa muutettiin lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa pienten vammojen, tulehdustautien ja kroonisten sairauksien hoidossa vuosina Mikäli samoja toimintakäytäntöjä noudatettaisiin Kouvolan terveyskeskuksessa, käynnit hoitajien vastaanotoilla lisääntyisivät ja käynnit lääkärien vastaanotoilla vähenisivät. Yhteenlaskettu kustannusvaikutus on -2,4 M. Vapautuva lääkärityön kapasiteettia voitaisiin käyttää sairaalan poliklinikoilta siirtyvien potilaiden hoitoon. Aluesairaalan poliklinikkatoiminnan purkaminen ja siirtäminen osaksi lääkärikeskuksien vastaanottoa vähentää poliklinikan hoitajien tarvetta. Osa heistä kuitenkin sijoittuu uusiin tehtäviin lääkärikeskuksissa. Osa keskussairaalassa hoidettavista kouvolalaisista potilaista olisi asiantuntija-arvion perusteella mahdollista siirtää omaan sairaalaan. Koska aluesairaalan tuottavuus on keskussairaalaa korkeampi (mitattu ns. DRG-pisteen yksikkökustannuksella), potilaiden kotiutus laskisi sairaalahoidon kokonaiskustannuksia. Kustannusvaikutus olisi arviolta -5,1 M. Laskelma on tehty olettaen, etteivät hoitokäytännöt muutu. Suurin tehostamismahdollisuus voidaan kuitenkin saavuttaa hoitokäytäntöjä muuttamalla, esimerkiksi siten, että hoitoajat lyhenevät. Tällöin myös sairaansijojen tarve vähenisi. Toimenpide-ehdotukset Päättäjien tehtyä Kouvolan terveyspalveluja koskevat periaatepäätökset tulisi ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin: Muutoksen toteutus toimivan johdon tehtäväksi Terveyskeskus ja aluesairaala yhdistetään ottaen samalla käyttöön uusi palveluprosesseihin pohjautuva toimintamalli. Toteutus on terveydenhuollon toiminnallisen johdon tehtävä. Sen tulee saada kaupungin johdon ja esikuntayksiköiden vahva tuki. Toteutukseen kuuluvat muutoshankkeet tapahtuvat suoraan linjaorganisaatiossa. Muutos tulisi toteuttaa kahdessa vuodessa. Aktiivinen rekrytointi Uuden toimintamallin onnistumisen tärkein edellytys on menestyksellinen avainhenkilöiden nimeäminen ja eri alojen asiantuntijoiden rekrytointi. Ensimmäiseksi on valittava rekrytointipäälliköksi lääkäri, jolla riittävästi henkilökohtaisia suhteita ja arvovaltaa. Rekrytointivalttina tulee käyttää uutta organisaatiota toimintamalleineen ja voimavaroineen sekä sen tuoma työntekijöiden laaja vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa toimenkuvaansa. Kliinisen toiminnan johtajaksi on valittava henkilö, jolla on riittävä organisaatiossa edustettujen erikoisalojen ja yleislääketieteen osaaminen. Erikoislääkäreitä rekrytoitaessa on varmistettava vähintään kahden viranhaltijan valinta. Lääkäreiden ja muiden erityisosaajien rekrytoinnin on oltava jatkuvaa. Sairaanhoitajien rekrytointi tulee ulottaa myös ulkomaille. Sivu 11/16

12 Kaupungin tulee tarjota rekrytoitaville avainhenkilöille palvelussuhteen etuina kokonaisuus, joka huomioi mm. puolison työnsaannin, asumisen ja lasten päivähoidon. Lisäksi uusille työntekijöille tarjotaan järjestelmällinen perehdytys, tarvittaessa mentorituki ja mahdollisuus säännölliseen täydennyskoulutukseen. Palkitsemisjärjestelmien käytön tulee olla ennakkoluulotonta. Palveluprosessien organisointi Määritetään tärkeimpien potilasryhmien mukaiset palveluprosessit siten, että toiminnasta on katettu n. 80 %. Sovitaan palveluprosessien työtehtävät, vastuut ja työnjako yhdessä henkilökunnan kanssa. Järjestetään uutta toimintamallia ja sen käyttöönottoa koskevaa koulutusta työntekijöille. Talous-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmien uudistaminen Yhteistyössä talouspalvelukeskuksen kanssa luodaan prosessien kuvaukseen nojautuva toiminnanohjausjärjestelmä (vastaten yrityssuunnittelujärjestelmää, enterprise resource planning, ERP ), jonka avulla palveluja voidaan tuotteistaa ja hinnoitella, ja joka voidaan käyttää toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Työssä voidaan hyödyntää terveyskeskuksen käytössä olevaa APRtietojärjestelmää ja Sairaalan toimintakäytäntöjen hallintajärjestelmää (saatavissa selvityksen tekijöiltä). Toiminnanohjausjärjestelmän tulee voida hyödyntää potilastietojärjestelmää ja kaupungin taloushallinnon järjestelmiä. Riskianalyysin mukaiset toimenpiteet Muutosten aiheuttaman uupumisriskin torjumiseksi tulee varmistaa henkilöstön valtuuttaminen ja osallistaminen muutosprosessiin. Työaikaa on varattava riittävästi tämän mahdollistamiseksi esimerkiksi palkkaamalla tilapäisiä sijaisia. Osallistumisesta kehittämistoimintaan tulee erikseen palkita. Työntekijöitä on säännöllisesti informoitava muutosten tavoitteista ja hyödyistä Sairaalan erikoislääkäreitä koskee suurin toimenkuvan muutos. Todennäköisen muutosvastarinnan voittamiseksi tulee työtehtäviä kehittää mahdollisimman monipuolisiksi ja haastaviksi. Erikoislääkäreiden vastuu väestön hoitamisesta omalla erikoisalallaan on korostettava ja siten motivoitava heitä osallistumaan palveluprosessien suunnitteluun. On myös painotettava että kouluttamalla yleislääkäreitä he mahdollistavat tehtävien siirtoa ja voivat näin lisätä oman työnsä haasteellisuutta ja mielekkyyttä. Kannustimia (esimerkiksi palkkioita ja luontaisetuja) on käytettävä ennakkoluulottomasti. Lääkärikeskuksen vastaanottoa kehittämällä voidaan myös erikoislääkäreiden työskentelyolosuhteita parantaa verrattuna perinteiseen poliklinikkapalveluun. Lähipalvelujen ja sairaalan tulee yhteistoiminnan varmistamiseksi siirtyä mahdollisimman pikaisesti yhteiseen potilastietojärjestelmään. Tämä tapahtuu helpoiten valmistamalla ns. KaapoEffican oma versio, joka kattaa kaikki kaupungin terveyspalvelut. Uuden version luomiseen tulee varata riittävästi henkilöstö- ja taloudellisia resursseja. Järjestelmän tulee olla käytettävissä kaikissa työpisteissä - myös kouluterveydenhuollossa. Sen on palveltava kotikäyntejä tekeviä työntekijöitä mobiililaittein. Työntekijöille on myös varmistettava (potilaan kirjallisella luvalla) katseluoikeus Kymenlaakson sairaanhoitopiirin KaapoEfficaan. Lisäksi tulee edellyttää joustavaa potilaan luvalla tapahtuvaa tiedonsaantia kaikilta palveluja tuottavilta yksiköiltä kansalliseen arkistoon tallennettujen tietojen avulla. Sivu 12/16

13 Jotta yhteydet sosiaalitoimen osana olevaan vanhustenhuoltoon ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon olisivat mahdollisimman joustavia ja palvelut saumattomia tulee kotisairaanhoidon toiminta siirtää osaksi terveydenhuoltoa. Ellei se ole mahdollista, tulee kotisairaanhoidolle varmistaa riittävä lääketieteellinen tuki nimeämällä kotisairaanhoidon vastuulääkäreitä. Vanhustenpalvelustrategian mukaisesti on sovittava yhteistyökäytännöt (hoitoketjut) kotona asuvien, palveluasunnossa asuvien tai hoivalaitoksissa asuvien vanhusten lääketieteellisen hoidon järjestämiseksi. Tästä voisi vastata yhteinen koordinaatioryhmä. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen on laadittava yhteinen potilas- tai asukaskohtaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Kotipalvelun, asumispalveluiden ja kotisairaanhoidon palvelut tulee sovittaa yhteen. Omaishoitajille on tarjottava järjestelmällinen tuki ja neuvonta. Sivu 13/16

14 KOUVOLAN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA SELVITYS- JA KONSULTOINTITYÖN DOKUMENTIT JA TAUSTA-AINEISTOT Vaihe 1. Perusselvitys terveydenhuollon kehittymisestä ja palvelujen tuottamisen eri malleista ja mahdollisuuksista Esitykset Perusselvitys strategiatyöryhmälle Kooste ajankohtaisesta lainsäädännöstä, varalla strategiatyöryhmälle Erikseen pyydetty alueellisen terveydenhuollon (Forssa) ja nykymallin (Riihimäki) terveyspalveluiden kustannusten vertailu, varalla strategiatyöryhmälle Erikseen pyydetty alueellisen terveydenhuollon ja nykymallin sekä Kouvolan kaupungin terveyspalveluiden kustannusten vertailu, varalla strategiatyöryhmälle Taustamateriaalia Dokumentteja terveydenhuollon ajankohtaisesta lainsäädännöstä ja niiden muutoksista Strategiaryhmän keskustelu Perusselvitys strategiatyöryhmän keskustelumuistiinpanoin Vaihe 2. Perehtyminen strategiatyöryhmän kokoamaan tausta-aineistoon Taustamateriaalia Erilaiset selvitysraportit Kouvolan ja Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyen Kouvolan terveyspalveluiden tuotannon tausta-aineistot Suuri määrä tällä vuosituhannella tehtyjä paperilla julkaistuja selvityksiä Vaihe 3. Avainhenkilöiden haastattelut Haastattelukysymykset Haastattelut olivat luottamuksellisia, eikä niiden sisältöä julkaista. Haastatteluista saatuja tietoja on käytetty hyväksi strategiaehdotusta luotaessa. Vaihe 4. Terveydenhuollon rakennevaihtoehtojen arviointi perusselvityksen, tausta-aineiston ja haastattelujen valossa Esitys Rakenneratkaisujen SWOT- ja riskianalyysit, strategiatyöryhmälle Taustamateriaalia Raahen terveydenhuollon fuusion esittely, Kati Myllymäen kooste strategiatyöryhmälle Taulukko alueellisen terveydenhuollon ja nykymallin sekä Kouvolan kaupungin terveyspalveluiden kustannusten vertailusta Kouvolan terveyspalveluiden riskienhallinta riskianalyysin pohjalta Sivu 14/16

15 Strategiaryhmän keskustelu Rakenneratkaisujen SWOT- ja riskianalyysit strategiaryhmän keskustelumuistiinpanoin Vaihe 5. Selvitys ja kuvaus seudullisen perusterveydenhuollon toimintojen ja prosessien nykytilasta (toiminnot, hallintarakenteet ja kustannukset) Kouvolan kaupungin terveyskeskuksen ja Kuusankosken aluesairaalan nykytoiminnan ja tuotannon kuvaus, strategiatyöryhmälle Vaihe 6. Esitys konkreettisista muutosesityksistä vaihtoehto- ja kustannuslaskelmineen Esitykset Ehdotus Kouvolan terveyspalveluiksi, strategiatyöryhmälle Tuotannon muutos nykytilaan nähden Kouvolan terveyspalveluissa, strategiaryhmälle Tuotettua lisämateriaalia Somaattisen erikoissairaanhoidon tuotanto ja muutospotentiaali, erikseen pyydetty esitys Somaattisten erikoisalojen tuotanto vuonna 2007 Somaattisten erikoisalojen tuotannon muutospotentiaali kotiutuksen jälkeen Kaupunginhallituksen iltakoulu Esitys Strategiatyöskentelyn taustat ja asiantuntijoiden ehdotus Kouvolan terveydenhuollon strategiaksi, kaupunginhallituksen iltakoulu Taustamateriaalia Rakenneratkaisujen SWOT-analyysit, kaupunginhallitukselle handoutina Loppuraportointi Esitys Esitys Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategiaksi, Kouvolan terveyspalveluiksi, Kirjallinen loppuraportti Loppuraportti asiantuntijaselvityksestä Kuvat Kouvolan terveyspalveluiden toimintayksiköiden sijaintikartta Kouvolan terveyspalveluiden toimintayksiköiden toiminnot yhtenä kuvana Kouvolan terveyspalveluiden toimintayksiköiden toiminnot osina Sivu 15/16

16 Terveydenhuollon strategian valtuustoseminaari Esitys Esitys Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategiaksi, Kouvolan terveyspalveluiksi, valtuustoseminaarille Sivu 16/16

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Kouvolan terveyspalvelut. Asiantuntijaehdotus Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategiaksi 21.5.2009 Brommels, Elonheimo

Kouvolan terveyspalvelut. Asiantuntijaehdotus Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategiaksi 21.5.2009 Brommels, Elonheimo Kouvolan terveyspalvelut Asiantuntijaehdotus Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategiaksi 21.5.2009 Brommels, Elonheimo Kouvolan terveyspalvelut (1) Integroitu alueellinen terveydenhuollon palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela Hankkeen läpivienti Aloituspalaveri 8.3. Kouvolassa Sovittiin laskennan perusteet 1. Korjataan vanhat tilat,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa

JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015

Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015 Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015 Valtuustoseminaari 25.5.2015 Kati Kallimo, Perusturva Esko Eriksson, Jyväskylän Tilapalvelu Raili Kuosmanen, Haahtela

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

2 TERVEYDENHUOLTORYHMÄN KANNANOTOT/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

2 TERVEYDENHUOLTORYHMÄN KANNANOTOT/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 09.12.2009 Loppuraportti TERVEYDENHUOLTORYHMÄ 1 TYÖRYHMÄN ORGANISOITUMINEN JA TEHTÄVÄ 1.1 Työskentely Työryhmällä on ollut neljä kokousta: 08.09.2009 05.10.2009 11.11.2009 09.12.2009 1.2 Toimeksianto Tehtävät:

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE 1 Liite 1. Palvelukuvaus H002-12-1 HEL 2011-010061 LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on lääkärityövoiman vuokraaminen tilapäiseen sijaistarpeeseen

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Integroitu terveydenhuolto Case Kouvola Miten integroitaisiin potilastietojärjestelmä?

Integroitu terveydenhuolto Case Kouvola Miten integroitaisiin potilastietojärjestelmä? Integroitu terveydenhuolto Case Kouvola Miten integroitaisiin potilastietojärjestelmä? Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri, Kouvolan kaupunki Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011, Lahti Uuden Kouvolan kunnat

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

1 / Author / 19-Dec-09

1 / Author / 19-Dec-09 1 / Author / 19-Dec-09 Näin me etenemme Rannikko-Pohjanmaan ky K5 Johtaja Jarkko Pirttiperä Hankkeiden tapaaminen 17.12.09, Vaasa 2 / Author / 19-Dec-09 K5 jäsenkunnat 3 / Author / 19-Dec-09 Esityksen

Lisätiedot