KOUVOLAN TERVEYSPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOUVOLAN TERVEYSPALVELUT"

Transkriptio

1 KOUVOLAN TERVEYSPALVELUT KOUVOLAN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA ASIANTUNTIJASELVITYS LOPPURAPORTTI Mats Brommels, Outi Elonheimo

2 KOUVOLAN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA Kouvolan terveydenhuolto muodostaa täyden palvelun verkoston, jonka osat ovat monipuolisia perus- ja erikoispalveluja tarjoavat lähipalveluyksiköt sekä päivystys- ja toimenpidekeskuksena toimiva sairaala. Kaupungin välitön järjestämisvastuu kattaa noin 90 % asukkaiden tarvitsemista terveyspalveluista, jotka järjestetään omana toimintana, yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa tai teetetään alihankintoina. Ns. vaativan erityistason palvelut hankitaan sairaanhoitopiirin välityksellä voittopuolisesti Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Tämä selvitys sisältää ehdotuksen terveyspalvelujen järjestämiseksi Kouvolan kaupungissa kuntaliitoksen tapahduttua. Selvitys on laadittu yhteistyössä kaupunginhallituksen terveydenhuollon strategiatyöryhmän kanssa. Sen perustana ovat seuraavat osaselvitykset: Katsaus kansainvälisistä ja kansallisista terveyspalvelujen järjestämismalleista ja arvio ajankohtaisen lainsäädäntötyön vaikutuksista Tilastotiedot Kouvolan käyttämien terveydenhuoltoyksiköiden organisaatiosta, voimavaroista, suoritteista ja kustannuksista sekä niiden analysointi hyödyntäen Avohoidon potilasryhmitystä sekä sairaaloiden DRG-ryhmitystä. Kouvolan terveydenhuollon ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirin avainhenkilöiden haastattelut Kahden rakennevaihtoehdon (nykyinen terveyskeskustoiminta sekä sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistäminen) arviointi ns. SWOT-menetelmää (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat) käyttäen Kansainväliset ja kansalliset kehitystrendit Terveydenhuollolla on perinteisesti on ollut vahvat paikalliset sidokset ja se on osa kansallista hyvinvointijärjestelmää. Nykyään terveydenhuolto on yhä enemmän myös osa globalisoituvia markkinoita. Hoitopalveluja on jo tällä hetkellä mahdollista tietyin rajoituksin hakea muusta EU-maasta, mikä tulee yleisempään tietouteen potilaan oikeuksia jäsenvaltioiden rajat ylittävässä sairaanhoidossa koskevan direktiivin astuttua voimaan. Kansalaisten valinnanvapauden lisääminen ja julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyön edistäminen yleistyvät poliittisina tavoitteina. Valinnan mahdollisuuksia edistetään julkistamalla terveydenhuoltoyksiköiden hoitotuloksia, jonotusaikoja ja laatua kuvaavia mittareita. Tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen on tuonut lääketieteellisen tiedon kaikkien ulottuville ja samalla se on parantanut joustavaa asiointia terveydenhuoltoyksiköissä. Erikoistunut tieto ja asiantuntijoiden palvelut ovat yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia. Seurauksina ovat toisaalta peruspalvelujen monipuolistuminen ja paikallisuuden korostuminen ja toisaalta vaativan ja korkeaa teknologiaa käyttävän toiminnan keskittyminen entistä suurempia väestöpohjia palveleviin yksiköihin. Kansainväliset terveydenhuoltotutkijat ovat erittäin yksimielisiä siitä, että tehokkain terveyspalvelujen järjestämismuoto on ns. vertikaalisesti integroitu järjestelmä, eli laajaa palvelukirjoa tarjoava ja sairauden koko hoitoketjun kattava järjestelmä. Näin on asianlaita yhtälailla niissä maissa, joissa palvelujen tuotanto on pääosin yksityistä (Yhdysvallat), kuin niissä, joissa toiminta on julkisen sektorin järjestämää (Englanti ja Pohjoismaat). Sama organisaatio vastaa sekä palvelujen tuotannosta Sivu 2/16

3 että niiden rahoituksesta, sekä avohoidosta että sairaalatoiminnasta, sekä terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä että hoidosta, hoivasta ja kuntoutuksesta. Amerikkalainen esimerkki on osoittanut, että mikäli ensi linjan hoitoyksikkö tarjoaa joustavasti sekä yleis- että erikoispalveluja ja hyvät diagnostiikkavalmiudet, sairaalapalvelujen tarve jää olennaisesti eurooppalaista nykykäytäntöä alhaisemmaksi. Yhdistettyjä palveluorganisaatioita edustavat Suomessa kuusi kuntayhtymää, jotka ovat yhdistäneet aluesairaalan ja alueen terveyskeskukset, sekä kaksi sosiaali- ja terveyspiiriä. Ensinmainituista järjestelyistä on saatu voittopuolisesti myönteisiä kokemuksia, kun taas sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen on osoittautunut varsin haastavaksi. Ajankohtaisista lainsäädäntöuudistuksista on todettavissa seuraavaa: Pohjois-Kymenlaakson kuntien yhdistyminen on täyttänyt Paras-lainsäädännön vaatimukset. Uusi terveydenhuoltolaki säilyttää kuntien ensisijaisen terveyspalvelujen järjestämisvastuun. Voimassa olevan valtionosuuslainsäädännön mukaan kunnilla on vapaus järjestää väestönsä tarvitsemat terveyspalvelut omana toimintana, kuntien välisenä yhteistyönä tai hankkimalla ne yksityisiltä palvelujentuottajilta. Mikäli tulevan terveydenhuoltolain laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestämistä koskevissa säädöksissä väestömäärän alarajaksi päätetään asukasta, Kymenlaakson sairaanhoitopiirin jäsenkuntien on etsittävä uusia ratkaisuja varmistaakseen nämä palvelut väestöilleen. Strategian lähtökohta: osaamiskeskus Kouvolan terveyspalvelut järjestetään niin, että ne tukevat kaupungin hyvinvointi- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita. Innovatiivinen terveydenhuolto-organisaatio, hyvät työskentelyolosuhteet ja kannustava työilmapiiri, korkea tutkimus- ja hoitoteknologian taso sekä mahdollisuus yhteistyöhön muiden alojen osaajien kanssa houkuttelevat kaupunkiin pitkälle koulutettuja asiantuntijoita. Syntyvä paikallinen terveysklusteri vahvistaa kaupungin imagoa korkean tietämyksen ja teknologian keskittymänä ja vahvistaa yliopistokeskusta. Laaja osaamis- ja palvelukirjo helpottaa yhteistyö- ja synergiamahdollisuuksien hyödyntämistä ja luo edellytykset veturialoina toimivien erityisyksiköiden perustamiselle tarjoamaan palveluja myös muille kuin kaupungin asukkaille. Tällaisina voisivat toimia esimerkiksi ortopedia, joka tällä hetkellä on hyvin varustettu ja tehokkaasti toimiva, työterveyshuolto, joka voisi kilpailuvalttina hyödyntää muun organisaation palvelukirjoa, ja endokrinologia, joka voisi koulutus- ja konsultaatiopanoksin lisätä yleislääkärien valmiuksia hoitaa tuloksellisesti eräitä merkittäviä kansansairauksia. Veturialat voivat lisätä vastavuoroisia työnjakosopimuksia muiden julkisten palvelutuottajien kanssa tehostaen kokonaistoimintaa. Ne voivat myös aktiivisesti markkinoida palvelujaan esimerkiksi ulkomaille. Organisaatio- ja toimintaperiaatteet Kouvolan terveyspalvelut muodostuvat yhdistyneiden kuntien terveyskeskuksista ja Kuusankosken aluesairaalasta. Toiminta järjestetään suurten potilasryhmien tarvitsemien palveluprosessien mukaisesti. Määritellään potilasryhmät, kuvataan palveluprosessit tarvittavine tutkimus- ja hoitotoimenpiteineen, hoivaja kuntoutuspalveluineen arviointi- ja seurantatoimintoineen, sekä sovitaan toimintayksiköiden ja Sivu 3/16

4 asiantuntijoiden tehtävät ja työnjako. Hoitovastuu on ensisijaisesti lähipalveluyksiköissä työskentelevillä omalääkäri-omahoitaja -työpareilla. Lähipalveluihin kuuluvat myös erikoislääkäreiden vastaanotot. Sairaalassa hoidetaan vakavasti sairaat sekä kallista teknologiaa ja erityisosaamista vaativat potilaat. Pitkäaikainen laitoshoito on siirretty osaksi sosiaalipalveluja. Sairaala on entistä selvemmin akuuttihoito- ja toimenpidekeskus. Potilasryhmien mukaisten palveluprosessien vastuuhenkilöt vastaavat sekä toiminnan että voimavarojen hallinnasta ja ohjaamisesta. Eri toimintayksiköt ja erityisasiantuntijat tuottavat palveluja palveluprosessien ja niiden vastuuhenkilöiden määrittelemien tarpeiden mukaan. Hallintomalli Terveyspalvelut ovat osa kaupungin organisaatiota ja perusturvalautakunnan alaista toimintaa. Perusturvalautakunta määrittelee kaupunginvaltuuston ja -hallituksen ohjeiden mukaisesti toiminnan perusperiaatteet, yksilöi järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut sekä päättää palvelujen järjestämisestä (omana toimintana, yhteistyönä muiden kuntatoimijoiden kanssa tai muilta palvelujentuottajilta hankittavina palveluina). Perusturvalautakunta päättää myös alihankintoja koskevista periaatteista. Kaupunki on päättänyt soveltaa tilaaja-tuottaja -mallia kaupungin sisäiseen palvelutoimintaan. Tulevaisuudessa terveyspalvelujen tilaajana toimii perusturvalautakunta, jonka tukena on monipuolista asiantuntemusta omaava valmisteluyksikkö. Rahoitusjärjestelmää kehitetään niin, että ne kannustavat tehokkaaseen ja laadukkaaseen toimintaan sekä rakentavaan yhteistyöhön muiden palvelujen tuottajien kanssa. Sopimusohjaus toteutetaan ottamalla käyttöön sekä avo- että sairaalahoidon kattavat tuotteistusjärjestelmät. Kaikki terveyspalvelujen tuotanto kattaen lähipalvelut ja sairaalatoiminnan on saman johdon alaista. Tuotantojohtokunnan jäseniksi nimetään terveydenhuollon ja talouden asiantuntijoita, joilla ei ole poliittista mandaattia. Toimintayksiköt Kouvolan terveyspalvelut tuotetaan kolmenlaisissa toimintayksiköissä: Neuvola Neuvolassa järjestetään perinteiset äitiys-, lasten ja perhesuunnitteluneuvolan toiminnat sekä muut lasten-, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevän terveydenhuollon neuvonta- ja tukipalvelut. Etenkin haja-asutusalueiden neuvoloissa toimivat myös terveydenhoitajien akuuttivastaanotot, joissa hoidetaan pieniä traumoja, infektioita yms. Osa palveluista järjestetään liikkuvien tiimien toimesta ihmisten kodeissa. Neuvolat sijaitsevat pääsääntöisesti entisissä neuvolan työpisteissä. Kuntafuusion siirtymäkauden loputtua arvioidaan neuvoloiden keskittämisen etuja ja haittoja suurimmissa asutuskeskuksissa. Haja-asutusalueiden neuvolat ovat jatkossakin lähipalveluita vahvistavia yksiköitä. Sivu 4/16

5 Lääkärikeskus Lääkärikeskuksissa työskentelevät pääsääntöisesti kaikki muut entisten terveyskeskusten ammattihenkilöt. Sairaalan erikoislääkärit pitävät vastaanottoa ja antavat konsultaatioita lääkärikeskuksissa. Lääkärikeskuksen päätoiminto on vastaanotto. Vastaanoton ydinyksikköinä toimivat omalääkäriomahoitaja -työparit. Nämä koordinoivat yksittäisen potilaan palveluprosesseja. Vastaanotolla järjestetään myös muiden erikoisalojen erikoislääkäreiden vastaanottotoiminta sen mukaan, mitä paikallinen väestö kulloinkin tarvitsee. Erikoislääkäreiden ohella vastaanotolla työskentelevät myös muut erityistyöntekijät kuten tiettyjen sairauksien hoitamiseen erikoistuneet sairaanhoitajat ja lääkintä- ja kuntohoitajat sekä erilaiset terapeutit. Yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden työskentely samalla vastaanotolla mahdollistaa joustavat konsultaatiot sekä pidemmän päälle kunkin ammattiosaamisen kehittämisen ja sen parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Erityisen tärkeää joustava omalääkäri-omahoitaja -työparin ja erikoislääkärin sekä eritystyöntekijöiden yhteistyö on mielenterveys- ja päihdepotilaiden nopean ja tarkoituksenmukaisen hoidon ja tuen järjestämiseksi. Siirtymäkauden jälkeen lääkärikeskuksiin keskitetään myös suun terveydenhuollon yksiköt. Suurimmissa lääkärikeskuksissa sijaitsevat työterveyshuollon yksiköt, joiden kilpailuvalttina on monipuolisten erikoislääkäri- ja muiden erityispalveluiden tarjoaminen työterveyshuollon ydintehtävien lisäksi. Lääkärikeskuksia on yhtensä kuusi. Ne sijaitsevat kussakin entisessä kuntakeskuksessa. Sairaala Kouvolan terveyspalveluilla on sairaala, joka sijaitsee samassa rakennuksessa joko Kouvolan tai Kuusankosken lääkärikeskuksen kanssa. Koska Kuusankosken aluesairaalan rakennus ei nykyisellään, ilman merkittävää saneeraamista, sovellu moderniin sairaalakäyttöön, joutuu Kouvola todennäköisesti joka tapauksessa rahoittamaan uuden sairaalarakennuksen. Rakennusta suunniteltaessa lähtökohdaksi on otettava uusi toimintamalli sekä sen mukaiset sairaalan ja lääkärikeskuksen toiminnalliset tarpeet (mm. yhteiset vastaanottotilat). Entiset sairaalan ajanvarauspoliklinikat on sijoitettu lääkärikeskuksien vastaanotoille. Sairaala on ensisijaisesti akuuttihoito- ja toimenpidekeskus. Siellä sijaitsee Kouvolan terveyspalveluiden kallista tai keskittämistä vaativaa teknologiaa käyttävä diagnostinen toiminta. Leikkaussali, päiväkirurginen yksikkö päiväkirurginen yksikkö palvelevat operatiivisia erikoisaloja, tehostetun valvonnan yksikkö hoitaa myös sisätautien ja muiden konservatiivisten alojen potilaita. Sairaalassa sijaitsee yksi päivystysyksikkö, jossa ylläpidetään laaja-alainen päivystysvalmius. Sairaalassa on keskeisten tavanomaisten sairauksien hoidosta vastaavien erikoisalojen asiantuntemus. Muiden erikoisalojen asiantuntemus ja palvelujen tarjonta varmistetaan konsultaatio- ja hoitosopimuksin. Etupäivystäjinä toimivat kokeneet yleislääkärit. Erikoislääkärit antavat konsultaatioita ja osallistuvat tarvittaessa hoitoon varallaolon puitteissa. Päivystysyksikköön kuuluu valvontaosasto yön yli tarkkailtavia potilaita varten. Sosiaalipäivystys järjestetään terveydenhuollon päivystyksen yhteydessä. Sivu 5/16

6 Kouvolan terveyspalveluiden vuodeosastot sijaitsevat sairaalassa. Ne on yhdistetty operatiiviseksi osastoryhmäksi (79 sairaansijaa) ja konservatiiviseksi osastoryhmäksi (220 sairaansijaa). Kuntoutusosastolla on noin 20 sairaansijaa. Vuodeosastojen toimintaa johtaa yleislääkäri. Erikoislääkäreillä on hoito- ja konsultaatiovastuu oman alansa potilaista. Sairaalan vuodeosastoilla annetaan akuuttihoitoa ja kuntoutusta tavoitteena saada potilas mahdollisimman nopeasti palaamaan entiseen asumismuotoonsa. Pitkäaikainen laitoshoito kuuluu sosiaalitoimen alaisuuteen. Yksityiskohtainen kuvaus toimintayksiköiden toiminnoista on esitetty kuvassa 1 (Toimintayksiköiden toiminnot). Sivu 6/16

7 Kuva 1. Toimintayksiköiden toiminnot. Versio 1.1 DRG Medical Systems Oy Sivu 7/

8 Toimintayksiköiden sijainnit ilmenevät kuvan 2 kartasta (Sijaintikartta). Kuva 2. Kouvolan terveyspalveluiden toimintayksiköiden sijainnit toiminnan alkuvaiheessa. Sairaala sijaitsee joko Kouvolan tai Kuusankosken lääkärikeskuksen yhteydessä. Asutuskeskusten neuvoloiden määrää ja sijaintia tarkistetaan siirtymäkauden jälkeen. Sivu 8/16

9 Muutokset nykytoimintaan Yhteenvetona voidaan todeta, että Kouvolan terveyspalvelujen järjestämistä koskeva ehdotus eroaa nykyisestä toiminnasta seuraavasti: Koko terveydenhuolto on kaupungin suorassa hallinnassa Palvelutuotanto tapahtuu yhdessä integroidussa organisaatiossa Palvelujen jakamisesta erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon on luovuttu ja organisatoriset raja-aidat on poistettu Erityisesti lähipalvelujen - myös erikoislääkäripalvelujen - saatavuus paranee Omalääkäri- ja omahoitajatiimin vastuu myös sairaalahoidossa korostuu Sairaalan profiili terävöityy ja sen luonne toimenpide- ja päivystyskeskuksena selkiytyy Markkinoiden tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään solmien uusia kumppanuus- ja toimeksiantosopimuksia ja myyden palveluja kaupungin ulkopuolelle Ehdotuksen vaikutusten arviointi Tässä asiantuntijaselvityksessä esitetään Kouvola uuden terveydenhuollon periaatteita, strategisia valintoja ja toimintamalleja, ei valmista organisaatiota tai yksilöityä toimintasuunnitelmaa. Toiminnan suunnittelu on osa kahden organisaation yhdistämistä ja uuden toimintamallin käyttöönottoa koskevaa muutoshanketta, jonka toteutuksesta vastaa terveyspalvelujen johto yhdessä henkilökunnan kanssa. Tämän asiakirjan lopussa esitetään ehdotus toimenpiteiksi uuteen toimintamalliin pääsemiseksi sekä näkökohtia muutosprosessin hallinnasta. Edellä kuvatusta syystä ei tässä yhteydessä ole siten mahdollista tehdä yksityiskohtaista taloudellista analyysiä selvitysten ehdotuksista. Niiden keinoja ja mahdollisuuksia saavuttaa taloudellista hyötyä on tarkasteltava laadullisesti. Jäljempänä esitetään kuitenkin arvioita ehdotuksen mahdollistamista tuotannon muutoksista ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Terveyspalvelujen kokonaiskustannukset määräytyvät tulevaisuudessa valitun strategian kunnianhimoisuudesta ja toimialan painoarvosta kaupungin voimavarojen käytöstä päätettäessä. Panostuksia terveydenhuoltoon on tarkasteltava investointeina ja verrattava kustannuksia odotettuihin hyötyihin myös välillisiin ja aineettomiin Tietämyksen ja teknologian sekä väestömuutosten johdosta terveydenhuollon kustannukset nousevat vääjäämättä. Nyt ehdotettu terveyspalvelujen järjestämistapa ei sinällään kykene tätä kehitystä olennaisesti muuttamaan. Sen sijaan kustannusten nousuvauhtia voidaan hillitä ja voimavaroja uudelleensuunnata lisäämällä toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta selvityksen ehdottamin toimenpitein. Sivu 9/16

10 Selvityksen aikana on tunnistettu seuraavia keinoja ja mahdollisuuksia saavuttaa edellä mainittuja hyötyjä: Aluesairaalan toiminta on pääsääntöisesti kustannustehokasta erityisesti verrattuna Kotkan keskussairaalaan ja Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Potilasryhmien hoidon kokonaiskustannuksia voidaan vähentää kotiuttamalla toimintaa etenkin KoKS:sta. Nostamalla aluesairaalassa päivä- ja lyhythoitokirurgian suhteellista määrää vähennetään kiinteiden kustannusten osuutta ja alennetaan vastaavasti toimenpiteiden yksikkökustannuksia. Erikoislääkärien työskentely lääkärikeskuksissa läheisessä yhteistyössä omalääkäreiden kanssa tekee konsultaatiot helpoimmiksi, mahdollistaa omalääkäreiden lisääntyvää vastuunottoa uusista potilasryhmistä ja vähentää erikoislääkärikäyntien määrää. Omalääkäreiden kasvavan vastuun voidaan odottaa parantavan hoidon jatkuvuutta ja siten vähentävän lääkärikäyntien tarvetta. Terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien vastuun lisääntyessä ja osaamisen monipuolistuessa he hoitavat nykyistä suuremman osan sekä akuuteista että kroonisesti sairaista potilaista. Tällöin hoitoepisodien yksikkökustannukset alenevat. Lääkäreiltä vapautuva työaika on käytettävissä vaativimpien potilaiden hoitoon. Edellä kuvatut muutokset lisäävät tuottavuutta ja luovat edellytyksiä toiminnan laajentamiselle ja kehittämiselle. Absoluuttiset kustannukset alenevat kuitenkin vain, mikäli henkilökunnan määrää vähennetään. Tällaiset toimenpiteet olisivat kuitenkin ristiriidassa kaupungin kilpailukyvyn kohottamista ja palvelujen myymistä kaupungin ulkopuolelle koskevien tavoitteiden kanssa. Nykyisen terveyskeskuksen tuotannon ja kustannusten analyysi osoittaa suuria eroja terveysasemien välillä noudattamalla tehokkaimpia toimintakäytäntöjä kaikilla asemilla voidaan vapauttaa voimavaroja vaihtoehtoiseen käyttöön. Palveluprosessien kuvaukseen ja toimenpiteiden rekisteröintiin perustuva toiminnan suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä mahdollistaa pullonkaulojen tunnistamisen, turhan voimavarojen käytön ja siten toiminnan tehostamisen mahdollisuudet. Tällaisen järjestelmän avulla luodaan myös yhteys ammatillisesti määriteltyjen toimintakäytäntöjen (hoitosuositusten) ja voimavarojen käytön välille helpottaen toiminnan ohjausta. Terveyskeskus on jo ottanut käyttöön avohoidon palveluprosessien hallintaan soveltuvan APR-tietojärjestelmän. Sairaalatoiminnan kuvaukseen soveltuu DRG-järjestelmä. Täyden hyödyn saavuttaminen edellyttää kuitenkin kahden järjestelmän tietojen yhdistämisen hoitoepisodien määrittelemiseksi. Seuraavassa esitetään arvio miten tuotanto voisi tehostua muuttamalla työnjakoa terveyskeskuksen avohoidossa, siirtämällä erikoislääkäreiden vastaanotot lääkärikeskuksiin sekä kotiuttamalla potilaita keskussairaalasta. Kouvolan terveydenhuollon tuotannon muutospotentiaali Toiminta Muutospotentiaali Terveyskeskuksen avovastaanoton uudelleen organisointi Sairaalan poliklinikan hoitajien tarpeen väheneminen 1) Potilaiden kotiuttaminen keskussairaalasta omaan sairaalaan 2) Tuotannon muutoksen kustannuspotentiaali yhteensä ) 10 hoitajaa vähemmän 2) mukana sekä avo- että vos-hoidon muutokset Sivu 10/16

11 Toiminnan tehostamismahdollisuuksien kustannusvaikutus on arvioitu seuraavasti: Jyväskylän terveyskeskuksessa muutettiin lääkäreiden ja hoitajien työnjakoa pienten vammojen, tulehdustautien ja kroonisten sairauksien hoidossa vuosina Mikäli samoja toimintakäytäntöjä noudatettaisiin Kouvolan terveyskeskuksessa, käynnit hoitajien vastaanotoilla lisääntyisivät ja käynnit lääkärien vastaanotoilla vähenisivät. Yhteenlaskettu kustannusvaikutus on -2,4 M. Vapautuva lääkärityön kapasiteettia voitaisiin käyttää sairaalan poliklinikoilta siirtyvien potilaiden hoitoon. Aluesairaalan poliklinikkatoiminnan purkaminen ja siirtäminen osaksi lääkärikeskuksien vastaanottoa vähentää poliklinikan hoitajien tarvetta. Osa heistä kuitenkin sijoittuu uusiin tehtäviin lääkärikeskuksissa. Osa keskussairaalassa hoidettavista kouvolalaisista potilaista olisi asiantuntija-arvion perusteella mahdollista siirtää omaan sairaalaan. Koska aluesairaalan tuottavuus on keskussairaalaa korkeampi (mitattu ns. DRG-pisteen yksikkökustannuksella), potilaiden kotiutus laskisi sairaalahoidon kokonaiskustannuksia. Kustannusvaikutus olisi arviolta -5,1 M. Laskelma on tehty olettaen, etteivät hoitokäytännöt muutu. Suurin tehostamismahdollisuus voidaan kuitenkin saavuttaa hoitokäytäntöjä muuttamalla, esimerkiksi siten, että hoitoajat lyhenevät. Tällöin myös sairaansijojen tarve vähenisi. Toimenpide-ehdotukset Päättäjien tehtyä Kouvolan terveyspalveluja koskevat periaatepäätökset tulisi ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin: Muutoksen toteutus toimivan johdon tehtäväksi Terveyskeskus ja aluesairaala yhdistetään ottaen samalla käyttöön uusi palveluprosesseihin pohjautuva toimintamalli. Toteutus on terveydenhuollon toiminnallisen johdon tehtävä. Sen tulee saada kaupungin johdon ja esikuntayksiköiden vahva tuki. Toteutukseen kuuluvat muutoshankkeet tapahtuvat suoraan linjaorganisaatiossa. Muutos tulisi toteuttaa kahdessa vuodessa. Aktiivinen rekrytointi Uuden toimintamallin onnistumisen tärkein edellytys on menestyksellinen avainhenkilöiden nimeäminen ja eri alojen asiantuntijoiden rekrytointi. Ensimmäiseksi on valittava rekrytointipäälliköksi lääkäri, jolla riittävästi henkilökohtaisia suhteita ja arvovaltaa. Rekrytointivalttina tulee käyttää uutta organisaatiota toimintamalleineen ja voimavaroineen sekä sen tuoma työntekijöiden laaja vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa toimenkuvaansa. Kliinisen toiminnan johtajaksi on valittava henkilö, jolla on riittävä organisaatiossa edustettujen erikoisalojen ja yleislääketieteen osaaminen. Erikoislääkäreitä rekrytoitaessa on varmistettava vähintään kahden viranhaltijan valinta. Lääkäreiden ja muiden erityisosaajien rekrytoinnin on oltava jatkuvaa. Sairaanhoitajien rekrytointi tulee ulottaa myös ulkomaille. Sivu 11/16

12 Kaupungin tulee tarjota rekrytoitaville avainhenkilöille palvelussuhteen etuina kokonaisuus, joka huomioi mm. puolison työnsaannin, asumisen ja lasten päivähoidon. Lisäksi uusille työntekijöille tarjotaan järjestelmällinen perehdytys, tarvittaessa mentorituki ja mahdollisuus säännölliseen täydennyskoulutukseen. Palkitsemisjärjestelmien käytön tulee olla ennakkoluulotonta. Palveluprosessien organisointi Määritetään tärkeimpien potilasryhmien mukaiset palveluprosessit siten, että toiminnasta on katettu n. 80 %. Sovitaan palveluprosessien työtehtävät, vastuut ja työnjako yhdessä henkilökunnan kanssa. Järjestetään uutta toimintamallia ja sen käyttöönottoa koskevaa koulutusta työntekijöille. Talous-, ohjaus- ja johtamisjärjestelmien uudistaminen Yhteistyössä talouspalvelukeskuksen kanssa luodaan prosessien kuvaukseen nojautuva toiminnanohjausjärjestelmä (vastaten yrityssuunnittelujärjestelmää, enterprise resource planning, ERP ), jonka avulla palveluja voidaan tuotteistaa ja hinnoitella, ja joka voidaan käyttää toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Työssä voidaan hyödyntää terveyskeskuksen käytössä olevaa APRtietojärjestelmää ja Sairaalan toimintakäytäntöjen hallintajärjestelmää (saatavissa selvityksen tekijöiltä). Toiminnanohjausjärjestelmän tulee voida hyödyntää potilastietojärjestelmää ja kaupungin taloushallinnon järjestelmiä. Riskianalyysin mukaiset toimenpiteet Muutosten aiheuttaman uupumisriskin torjumiseksi tulee varmistaa henkilöstön valtuuttaminen ja osallistaminen muutosprosessiin. Työaikaa on varattava riittävästi tämän mahdollistamiseksi esimerkiksi palkkaamalla tilapäisiä sijaisia. Osallistumisesta kehittämistoimintaan tulee erikseen palkita. Työntekijöitä on säännöllisesti informoitava muutosten tavoitteista ja hyödyistä Sairaalan erikoislääkäreitä koskee suurin toimenkuvan muutos. Todennäköisen muutosvastarinnan voittamiseksi tulee työtehtäviä kehittää mahdollisimman monipuolisiksi ja haastaviksi. Erikoislääkäreiden vastuu väestön hoitamisesta omalla erikoisalallaan on korostettava ja siten motivoitava heitä osallistumaan palveluprosessien suunnitteluun. On myös painotettava että kouluttamalla yleislääkäreitä he mahdollistavat tehtävien siirtoa ja voivat näin lisätä oman työnsä haasteellisuutta ja mielekkyyttä. Kannustimia (esimerkiksi palkkioita ja luontaisetuja) on käytettävä ennakkoluulottomasti. Lääkärikeskuksen vastaanottoa kehittämällä voidaan myös erikoislääkäreiden työskentelyolosuhteita parantaa verrattuna perinteiseen poliklinikkapalveluun. Lähipalvelujen ja sairaalan tulee yhteistoiminnan varmistamiseksi siirtyä mahdollisimman pikaisesti yhteiseen potilastietojärjestelmään. Tämä tapahtuu helpoiten valmistamalla ns. KaapoEffican oma versio, joka kattaa kaikki kaupungin terveyspalvelut. Uuden version luomiseen tulee varata riittävästi henkilöstö- ja taloudellisia resursseja. Järjestelmän tulee olla käytettävissä kaikissa työpisteissä - myös kouluterveydenhuollossa. Sen on palveltava kotikäyntejä tekeviä työntekijöitä mobiililaittein. Työntekijöille on myös varmistettava (potilaan kirjallisella luvalla) katseluoikeus Kymenlaakson sairaanhoitopiirin KaapoEfficaan. Lisäksi tulee edellyttää joustavaa potilaan luvalla tapahtuvaa tiedonsaantia kaikilta palveluja tuottavilta yksiköiltä kansalliseen arkistoon tallennettujen tietojen avulla. Sivu 12/16

13 Jotta yhteydet sosiaalitoimen osana olevaan vanhustenhuoltoon ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon olisivat mahdollisimman joustavia ja palvelut saumattomia tulee kotisairaanhoidon toiminta siirtää osaksi terveydenhuoltoa. Ellei se ole mahdollista, tulee kotisairaanhoidolle varmistaa riittävä lääketieteellinen tuki nimeämällä kotisairaanhoidon vastuulääkäreitä. Vanhustenpalvelustrategian mukaisesti on sovittava yhteistyökäytännöt (hoitoketjut) kotona asuvien, palveluasunnossa asuvien tai hoivalaitoksissa asuvien vanhusten lääketieteellisen hoidon järjestämiseksi. Tästä voisi vastata yhteinen koordinaatioryhmä. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen on laadittava yhteinen potilas- tai asukaskohtaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Kotipalvelun, asumispalveluiden ja kotisairaanhoidon palvelut tulee sovittaa yhteen. Omaishoitajille on tarjottava järjestelmällinen tuki ja neuvonta. Sivu 13/16

14 KOUVOLAN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA SELVITYS- JA KONSULTOINTITYÖN DOKUMENTIT JA TAUSTA-AINEISTOT Vaihe 1. Perusselvitys terveydenhuollon kehittymisestä ja palvelujen tuottamisen eri malleista ja mahdollisuuksista Esitykset Perusselvitys strategiatyöryhmälle Kooste ajankohtaisesta lainsäädännöstä, varalla strategiatyöryhmälle Erikseen pyydetty alueellisen terveydenhuollon (Forssa) ja nykymallin (Riihimäki) terveyspalveluiden kustannusten vertailu, varalla strategiatyöryhmälle Erikseen pyydetty alueellisen terveydenhuollon ja nykymallin sekä Kouvolan kaupungin terveyspalveluiden kustannusten vertailu, varalla strategiatyöryhmälle Taustamateriaalia Dokumentteja terveydenhuollon ajankohtaisesta lainsäädännöstä ja niiden muutoksista Strategiaryhmän keskustelu Perusselvitys strategiatyöryhmän keskustelumuistiinpanoin Vaihe 2. Perehtyminen strategiatyöryhmän kokoamaan tausta-aineistoon Taustamateriaalia Erilaiset selvitysraportit Kouvolan ja Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyen Kouvolan terveyspalveluiden tuotannon tausta-aineistot Suuri määrä tällä vuosituhannella tehtyjä paperilla julkaistuja selvityksiä Vaihe 3. Avainhenkilöiden haastattelut Haastattelukysymykset Haastattelut olivat luottamuksellisia, eikä niiden sisältöä julkaista. Haastatteluista saatuja tietoja on käytetty hyväksi strategiaehdotusta luotaessa. Vaihe 4. Terveydenhuollon rakennevaihtoehtojen arviointi perusselvityksen, tausta-aineiston ja haastattelujen valossa Esitys Rakenneratkaisujen SWOT- ja riskianalyysit, strategiatyöryhmälle Taustamateriaalia Raahen terveydenhuollon fuusion esittely, Kati Myllymäen kooste strategiatyöryhmälle Taulukko alueellisen terveydenhuollon ja nykymallin sekä Kouvolan kaupungin terveyspalveluiden kustannusten vertailusta Kouvolan terveyspalveluiden riskienhallinta riskianalyysin pohjalta Sivu 14/16

15 Strategiaryhmän keskustelu Rakenneratkaisujen SWOT- ja riskianalyysit strategiaryhmän keskustelumuistiinpanoin Vaihe 5. Selvitys ja kuvaus seudullisen perusterveydenhuollon toimintojen ja prosessien nykytilasta (toiminnot, hallintarakenteet ja kustannukset) Kouvolan kaupungin terveyskeskuksen ja Kuusankosken aluesairaalan nykytoiminnan ja tuotannon kuvaus, strategiatyöryhmälle Vaihe 6. Esitys konkreettisista muutosesityksistä vaihtoehto- ja kustannuslaskelmineen Esitykset Ehdotus Kouvolan terveyspalveluiksi, strategiatyöryhmälle Tuotannon muutos nykytilaan nähden Kouvolan terveyspalveluissa, strategiaryhmälle Tuotettua lisämateriaalia Somaattisen erikoissairaanhoidon tuotanto ja muutospotentiaali, erikseen pyydetty esitys Somaattisten erikoisalojen tuotanto vuonna 2007 Somaattisten erikoisalojen tuotannon muutospotentiaali kotiutuksen jälkeen Kaupunginhallituksen iltakoulu Esitys Strategiatyöskentelyn taustat ja asiantuntijoiden ehdotus Kouvolan terveydenhuollon strategiaksi, kaupunginhallituksen iltakoulu Taustamateriaalia Rakenneratkaisujen SWOT-analyysit, kaupunginhallitukselle handoutina Loppuraportointi Esitys Esitys Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategiaksi, Kouvolan terveyspalveluiksi, Kirjallinen loppuraportti Loppuraportti asiantuntijaselvityksestä Kuvat Kouvolan terveyspalveluiden toimintayksiköiden sijaintikartta Kouvolan terveyspalveluiden toimintayksiköiden toiminnot yhtenä kuvana Kouvolan terveyspalveluiden toimintayksiköiden toiminnot osina Sivu 15/16

16 Terveydenhuollon strategian valtuustoseminaari Esitys Esitys Kouvolan kaupungin terveydenhuollon strategiaksi, Kouvolan terveyspalveluiksi, valtuustoseminaarille Sivu 16/16

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN SAIRAANHOITAJA- LÄÄKÄRIVASTAANOTTOJEN KESKITTÄMISSUUNNITELMA Perusturvalautakunta 25.11.2014 ( 111): Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä on käsitellyt Riihimäen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan kaupungille

Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan kaupungille Kuusankosken aluesairaalan toiminnan siirtäminen Kouvolan kaupungille 3530/00.01.06/2010 Kh 21.12.2009 633 Kouvolan kaupunginhallitus päätti 24.11.2008 22 käynnistää terveydenhuollon strategiatyön, jonka

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 28.1.2016 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)

Lisätiedot

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa?

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? Miia Palo Projektinjohtaja Pohtimo 26.5.2016 Investoinnin projektinjohtaja Toiminnan muutoksen projektinjohtaja Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa? 3 Inhimillisesti

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anna-Kaisa Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro

Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Ikäihmisten vaikuttajaraati 9.3.2016 Ikäihmisten asiakasnäkökulma Kommenttipuheenvuoro Sisältö: Ikääntyvät hämeenlinnalaiset / ikäihmisten vaikuttajaraati SOTE -kokonaisuus SOTE -suunnittelu 2016 Hämeenlinnan

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY.

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS UULA organisointi Projektin toteutuksesta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot