Tiedotteeseen on koottu alan ajankohtaiset uutiset. Antoisia lukuhetkiä!

Transkriptio

1 VVY:n uutiskirje 5/2012 Tiedotteeseen on koottu alan ajankohtaiset uutiset. Antoisia lukuhetkiä! VVY:n uutisia VVY:n toimisto on kiinni Haussa laitosten kehittämistarpeet Kaikille VVY:n jäsenlaitoksille suunnattu kehittämistarvekysely on käynnissä. Kehittämistarvekyselyyn pääsee vastaamaan alla olevan linkin kautta. Kyselyyn toivotaan vastauksia laitoskentän ongelmista, haasteista ja tarpeista vesihuoltolaitoksilla eri tehtävissä työskenteleviltä henkilöiltä. Kyselyssä voi vastata vain itselle tuttuihin osa-alueisiin ja siirtyä muut vastaamatta eteenpäin. Jos mielessäsi on yksikin kehittämistarve, niin toivottavasti käyt kirjaamassa sen kyselyyn sitä asiaa käsittelevään kohtaan. Kyselyn vastaukset rekisteröityvät viimeisella sivulla olevan Lähetä-painikkeen painamisen jälkeen. Kyselyn neljänneltä sivulta alkavat konkreettista laitostoimintaa koskevat kysymykset, joihin erityisesti tarvitsisimme vastauksia. Tänne kirjattavat ongelmat ja tarpeet voivat olla yhtä lailla suppeita ja konkreettisia kuin laajempiakin kokonaisuuksia. Toivomme siis hyvin monenlaisia ajatuksia. Kyselyyn vastaamalla on mahdollista tuoda tietoon vesihuoltolaitoksilla havaittuja ongelmia ja tarpeita, ja sitä kautta vaikuttaa siihen millaisia hankkeita Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoittaa. Kehittämisrahasto rahoittaa esimerkiksi oppaiden, selvitysten tai malliasiakirjojen laadintaa tai teknisiä kehitys- ja tukimushankkeita. Kyselyyn: Kyselyn vastausaikaa on asti. Kehittämistarveselvityksen toteuttaa Gaia Consulting Oy. Kyselyn jälkeen vesihuoltolaitosten ongelmia ja tarpeita voi tuoda näkyviksi VVY:n verkkosivuilla olevan ideakorin kautta. Kaikki ideat ovat tervetulleita ja tarpeellisia! Laitoskentästä saatava palaute on jatkossakin tärkeää, jotta rahaston toiminta vastaisi mahdollisimman hyvin kentän tarpeisiin. Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI HELSINKI, puhelin , faksi vvy@vvy.fi, Y-tunnus

2 2 Pohjoismainen juomavesikonferenssi 2012 Vielä ehdit ilmoittautua, konferenssi on Tukholmassa Konferenssiin ilmoittautuminen onnistuu kirjautumalla "ny användare" -painikkeesta Svenskt Vattenin kotisivuilla olevaan järjestelmään. Tässä linkki Konferenssin tavoitteena on jakaa kokemuksia pohjoismaisilta vesihuoltolaitoksilta sekä esitellä käytännönläheisesti uusimpia talousvesitutkimuksen tuloksia. Tilaisuus on tarkoitettu vesihuoltolaitosten henkilökunnalle, vesihuoltoalan yrityksille, tutkijoille, suunnittelijoille, viranomaisille ja muille asiantuntijoille. Konferenssin teemat ovat talousveden toimituksen turvallisuus, talousveden laatu, vesijohtoverkostot ja vesilaitosten hallinto. Konferenssin esityskielinä ovat norja, ruotsi, tanska ja englanti. Konferenssissa on simultaanitulkkaus englanniksi. VVY on mukana Pohjoismaisen juomavesikonferenssin ohjelmatoimikunnassa. Ohjelma englanniksi Ohjelma ruotsiksi Lisätietoja ja ilmoittautumiset. Kun ilmoittaudut alla olevan linkin kautta, kirjaudu sisään "ny användare" -painikkeesta. VVY Toiminta 2011 Vesilaitosyhdistyksen vuosikertomus on nettisivuilla. Toiminta vuosikertomus antaa kuvan yhdistyksen viimeaikaisesta toiminnasta. Vuosikertomus on postitettu VVY:n jäsenlaitoksille ja yhteistoimintajäsenille. Uusin ja edellisten vuosien kertomukset ovat myös kotisivuilla kohdassa "Vesilaitosyhdistys" kohta "Toimintakertomus". Suora linkki tuoreeseen Toiminta vuosikertomukseen tässä.

3 3 Historiateos Hanaa! Ennakkomyynnissä teos hintaan 90 /kpl saakka, jonka jälkeen hinta on 115 /kpl. VVY julkaisee vuonna 2012 historiateoksen, joka on jatko-osa vuonna 1996 julkaistulle VETTÄ! historiakirjalle. Dosentti Tapio S. Katkon kirjoittama Hanaa! teos kuvaa maamme vesihuoltoa, sen kehitystä ja yhteiskunnallista merkitystä nykypäivään saakka ja kurkistaa hieman myös tulevaisuuteen. Teoksen ennakkomyynti on käynnissä Hanaa! teos on ennakkomyynnin kautta saatavissa hintaan 90 / kpl saakka, jonka jälkeen hinta on 115 / kpl. Vilkas ennakkomyynti on tarpeen, jotta teoksen valmistuminen voidaan varmistaa. Kannattaa varmistaa edullinen hinta tilaamalla mahdollisimman aikaisin. Lisätietoja VVY:n uusia yhteistoimintajäseniä VVY:n hallitus voi hyväksyä yhteistoimintajäseneksi hakemuksesta yhteisön, joka harjoittaa liiketoimintaa vesi- ja viemärilaitosalalla tai joka toiminnallaan pyrkii viemään alan kehitystä eteenpäin. VVY:n uusia yhteistoimintajäseniä BB Technics Oy HM Haapakoski Oy Kaitos Oy Masinotek Renos Oy SKT Suomi Oy Tietokoura Oy VMH Kalibro Oy

4 4 Lainsäädännössä tapahtuu Puhdistamolietteitä koskevat säädökset muuttuivat Puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annettu valtioneuvoston päätös (282/1994) on kumottu. Puhdistamolietteitä koskevia säädökset ovat lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla annetuissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa 11/12 ja 12/12 sekä jäteasetuksessa 179/2012. Säädösmuutoksista ei oleteta aiheutuvan merkittäviä muutoksia puhdistamolietteitä koskeviin nykykäytäntöihin. Jäteasetuksen 179/2012 lietteitä koskevat säädökset Jäteasetuksessa (18 ) säädetään yhdyskuntajätevesilietteen laadun seurannasta. Lietteen laadun seurantavelvollisuus koskea kaikkia yhdyskuntajätevesilietteen tuottajia, ei ainoastaan lietteen maatalouskäyttöä. Analyysitiheys eri kokoisilla puhdistamoilla sekä vaaditut analyysit (kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki, elohopea) on määritelty asetuksen liitteessä 5. Vaatimukset ovat vastaavat kuin kumotussa valtioneuvoston päätöksessä. Jätteen eli lietteen tuottajaa koskevat jätteen tuottajan kirjanpitoa koskevat vaatimukset (20 ). Lisäksi jäteasetus sisältää erilliset vaatimukset yhdyskuntajätevesilietteiden kirjanpidosta ja valvontaviranomaiselle toimitettavista tiedoista (21 ). Yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on toimitettava valvontaviranomaiselle yhteenveto seuraavista yhdyskuntajätevesilietettä koskevista tiedosta: tuotetun lietteen määrä; lietteen esikäsittely taudinaiheuttajien ja kasvintuhoojien vähentämiseksi; asetuksen vaatimusten mukaisesti määritetyt lietteen laatua kuvaavat ominaisuudet; hyödynnetyn tai loppukäsitellyn lietteen määrä ja hyödyntämis- tai loppukäsittelytapa, mukaan lukien maanviljelykäyttöön toimitetun lietteen määrä. Jatkossa lietettä koskevat tiedot toimitetaan valvojalle eli useimmiten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, ei kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tiedot on toimitettava helmikuun loppuun mennessä eli aikaisemmin kuin ennen. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat velvollisuudet laajenevat koskemaan kaikkia yhdyskuntajätevesilietteen tuottajia, eikä velvoite siis liity ainoastaan maanviljelyskäyttöön.

5 5 Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 12/12 ja 11/12 lietteitä koskevat säädökset Kumotun 282/1994 säädökset on sisällytetty muilta osin maa- ja metsätalousministeriön asetuksiin. MMM:n asetukseen 12/12 on sisällytetty mm. lietteen käyttöön liittyvät vaatimukset peltomaan raskasmetallipitoisuuksista ja niiden analysoinnista sekä varoaikaa ja soveltuvaa viljelymaata koskevat säädökset. Rajoitukset lietteen sisältämille raskasmetallin levitysmäärille on muutettu lyijyn ja elohopean osalta aikaisempaa alhaisemmiksi. Tällä ei kuitenkaan oleteta olevan vaikutuksia lietteen levitysmääriin, koska lietteen raskasmetallipitoisuudet ovat merkittävästi alentuneet vuosien kuluessa. MMM:n asetus 24/11 säätelee edelleen tyyppinimiryhmään "maanparannusaineet" kuuluvien lannoitevalmisteiden käyttöä peltoviljelyssä, kun taas edellä mainitun asetuksen muutoksen 12/12 pykälän 11 a määräykset koskevat nimenomaan tyyppinimiryhmän 3A5 eli maanparannusaineena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet käyttöä maataloudessa. MMM:n asetuksessa 11/12 pykälässä 3 velvoitetaan toiminnanharjoittaja pitämään tiedostoa 12/12 asetuksen 11 a 1 momentin 1-3 mukaisesti käsitellyn puhdistamolietteen käsittelyprosessista taudinaiheuttajien ja kasvintuhoojien vähentämiseksi käsitellyn lietteen käytöstä tehdyistä sopimuksista käsitellyn lietteen vastaanottajista ja paikoista, joissa lietettä käytetään mmm:n asetuksen 12/12 liitteen V mukaisesti määritetyistä viljelymaan laatua kuvaavista ominaisuuksista. MMM:n asetukset 12/12 ja 11/12 astuivat voimaan Lisätietoa: Jätelaki Jäteasetus 179/2012 Jätelain kokonaisuudistus MMM:n asetus 11/12 (asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta) MMM:n asetus 12/12 (asetus lannoitevalmisteista) MMM:n asetus 24/11 Tyyppinimiluettelo

6 6 Veronumeron käyttöönotto ja muita uudistuksia Uutiskirjeessä 1/2012 tiedotettiin veronumeron käyttöönotosta. Verohallinto on antanut 8.5. tiedotteen, jossa uudistuksesta kerrotaan lisää. Uusilla rakennustyömailla työskentelevillä henkilöillä tulee olla alkaen työmaalla näkyvissä henkilötunniste, johon on merkitty myös veronumero. Vanhoilla työmailla veronumero henkilötunnisteessa on pakollinen siirtymäajan jälkeen viimeistään Velvollisuus pitää kuvallista ja veronumerolla varustettua tunnistekorttia koskee pääsääntöisesti myös vesihuoltolaitosten työntekijöitä, kun he tekevät töitä yhteisillä rakennustyömailla. Elokuussa 2012 avataan julkinen rekisteri, johon rakennusalalla työskentelevien henkilöiden veronumerot merkitään. Vaikka työntekijällä on veronumero, häntä ei automaattisesti merkitä veronumerorekisteriin. Merkintää on pyydettävä erikseen. Vuonna 2013 on verovalvontaa varten tulossa myös erityinen ilmoitusmenettely, jossa työmaan päätoteuttaja ilmoittaa Verohallinnolle kuukausittain tiedot työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja muista suorituksensaajista. Kukin tilaaja ilmoittaa lisäksi omat aliurakkansa kuukausittain Verohallinnolle. Lisätietoa on verohallinnon sivulla osoitteessa Rakennustoimintaa koskevia muutoksia tilaajavastuulakiin ja hankintalakiin Osana harmaan talouden ja talousrikostorjunnan toimintaohjelmaa tilaajavastuulakiin ja hankintalakiin on tulossa muutoksia alkaen. Muutokset koskevat rakennustoimintaa. Muutosehdotukset perustuvat hallituksen esitykseen (HE 18/2012). Siihen sisältyvät ehdotukset tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (= tilaajavastuulain) muuttamisesta ja julkisista hankinnoista annetun lain 49 :n muuttamisesta. Lisätietoja osoitteessa ja Ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratun työntekijän käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta työstä, tilaajan on lain mukaan pyydettävä sopimuspuolelta tiettyjä selvityksiä, ja sopijapuolen tulee antaa ne tilaajalle. Selvitettäviä asioita ovat muun muassa yrityksen rekisteröintiin, eläkevakuuttamiseen, verojen maksamiseen ja sovellettavaan työehtosopimukseen liittyvät tiedot. Selvitysvelvollisuutta ehdotetaan täydennettäväksi todistuksella tapaturmavakuutuksen ottamisesta. Lisäksi tilaajavastuulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rakentamistoiminnassa selvitysvelvollisuus kattaisi vaaditut selvitykset ja todistukset siitä huolimatta, että sopijapuolen toiminta on vakiintunutta tai että tilaajan ja sopijapuolen sopimussuhdetta voidaan pitää vakiintuneena aikaisempien sopimussuhteiden johdosta tai luottamukseen on näihin rinnastettava syy.

7 7 Tilaajavastuulain noudattamista aiotaan tehostaa rakennustoimintaa koskevalla korotetulla laiminlyöntimaksulla, joka olisi vähintään ja enintään euroa. Maksu voitaisiin määrätä tilaajalle, joka on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Julkisista hankinnoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa kaikkien hankintayksiköiden olisi otettava rakentamistoimintaa koskevaan urakkasopimukseen lauseke, jonka mukaan sopimukseen liittyvissä työsuhteissa on noudatettava vähintään niitä työsuhteen vähimmäisehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten mukaan on noudatettava samanlaatuisessa työssä. Lisätietoa hankintoihin liittyvistä kysymyksitä saa mm. julkisten hankintojen neuvontayksiköstä, joka toimii Kuntaliiton yhteydessä ja antaa neuvontaa hankintayksiköille ( Uusi valmiuslaki astui voimaan maaliskuussa Vakavia kriisitilanteita koskeva valmiuslaki on uudistettu. Uudessa laissa on huomioitu myös vedenhankinnan turvaaminen poikkeusoloissa. Valmiuslailla (1552/2011) pyritään varmistamaan väestön turvallisuus ja elinmahdollisuudet sekä yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa. Poikkeusoloissa selviämiseksi siviiliviranomaisille annetaan uuden lain nojalla lisää ja täsmennettyjä toimivaltuuksia. Eduskunta päättää viime kädessä valmiuslaissa säänneltävien valtuuksien käyttöönotosta kriisitilanteessa, kuten nykyisenkin lain mukaan. Uusi laki on aiempaa laajempi ja yksityiskohtaisempi. Näin voidaan jo normaalioloissa tietää, millaisia viranomaisvaltuuksia poikkeusoloissa saatetaan joutua käyttämään.viranomaisten toimivaltuuksilla poikkeusoloissa pyritään esimerkiksi terveydenhuollon ja väestön toimeentulon turvaamiseen, väestönsuojelun toteuttamiseen sekä elinkeinoelämän näissä oloissa välttämättömien osien turvaamiseen. Uuden valmiuslain 44 toteaa seuraavaa vedenhankinnan turvaamisesta. "Yhdyskuntien vesihuollon turvaamiseksi poikkeusoloissa maa- ja metsätalousministeriö voi päätöksellään velvoittaa vesihuoltolaitoksen toimittamaan tai luovuttamaan vettä oman toiminta-alueensa ulkopuolisen vedentarpeen tyydyttämiseksi sekä päätöksellään muuttaa vesilakiin (587/2011) tai sen nojalla myönnettyyn lupaan perustuvaa vedenotto-oikeutta, jos se on välttämätöntä kunnan tai suurehkon kuluttajajoukon vedensaannin turvaamiseksi tai muutoin yleiseltä kannalta merkittävän vesihuoltolaitoksen toiminnan turvaamiseksi taikka muusta näihin verrattavasta painavasta syystä." Lain mukaisia poikkeusoloja ovat - Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila, - Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöönottamista, - väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava

8 8 tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat, - erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila sekä - vaikutuksiltaan erittäin vakavaa suuronnettomuutta vastaava, hyvin laajalle levinnyt tartuntatauti. Ajankohtaista vesihuoltoalalla Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelymenetelmien ympäristövaikutuksissa on eroja Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa arvioitavina oli erilaisia kiinteistökohtaisia jäteveden käsittelymenetelmiä. Elinkaariarvioinnilla pyrittiin selvittämään tuotteen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelymenetelmien ympäristövaikutuksissa oli merkittäviä eroja. Harmaiden vesien käsittelyyn yhdistettynä kuivakäymälät rehevöittivät vesistöjä vähiten ja niiden hiilijalanjälki oli pienin muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Niissä kompostoituun käymäläjätteeseen sitoutuvat ravinteet voidaan hyödyntää kotipuutarhassa, jolloin ravinteet sitoutuvat kasveihin, eivätkä valu vesistöön. Myös tarve ilmastonmuutosta edistävälle lietteen kuljetukselle on vähäinen ja järjestelmien sähkönkulutus alhainen. Tietylle kiinteistölle parhaiten soveltuva jäteveden käsittelymenetelmä riippuu paikallisista olosuhteista. Suomen ympäristökeskus MASU-hankkeessa (Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit ), elinkaariarviointia (LCA) sovellettiin yleisimpien Suomessa markkinoilla olevien kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyvaihtoehtojen elinkaaren ympäristövaikutusten vertailemiseen. Lisää hakkeesta Suomen ympäristökeskuksen sivuilla Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät toimivat hyvin - jäteveden purkuun voi liittyä terveysriskejä Tuoreen tutkimuksen mukaan haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn käytettävät maasuodattamot ja laitepuhdistamot poistavat ravinteita pääosin hyvin. Myös suurin osa jätevesien mikrobeista poistuu jäteveden käsittelyssä. Eri järjestelmien elinkaaren aikaisissa ympäristövaikutuksissa havaittiin selviä eroja. Kuivakäymälä yhdistettynä harmaiden vesien erilliskäsittelyyn aiheutti pienimmät ympäristövaikutukset, kun huomioidaan hiilijalanjälki ja vesistöjen rehevöityminen. Laitepuhdistamojen ympäristövaikutukset olivat suurimmat.

9 9 Erillisen kustannusselvityksen mukaan kuivakäymälä yhdistettynä harmaavesijärjestelmään sekä maaperäkäsittelyt ovat edullisimpia käsittelyvaihtoehtoja. Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien toimivuutta tutkittiin Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa kansallisessa hankkeessa kenttäkokein ja rakennetuilla pilottimaasuodattamoilla. Puhdistettu jätevesi täytti joissain tapauksissa jopa uimavesille asetetut vaatimukset. Joissakin tilanteissa taudinaiheuttajamikrobit kuitenkin läpäisivät käsittelyjärjestelmän, jolloin ne saattavat aiheuttaa paikallisen terveysriskin, jos ne pääsevät talousveteen. Tekesin vesiohjelmaan kuuluvassa hankkeessa olivat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Savoniaammattikorkeakoulu. Aiheesta ympäristöministeriön nettisivuilla F.E.C. täydennyskoulutushanke (Further Educated with Companies) SYKLIn hankkeen puitteissa organisaatio saa harjoittelija viideksi kuukaudeksi. F.E.C. täydennyskoulutushanke (Further Educated with Companies) tarjoaa organisaatiollenne pätevän, korkeakoulutetun harjoittelijan viideksi kuukaudeksi tarvitsemaanne tehtävään. Hanke mahdollistaa 100 päivän työssä oppimisen ja räätälöidyn, noin 20 päivän, täydennyskoulutusjakson jälkeen harjoittelijan turvallisen rekrytoinnin. Viiden kuukauden aikana opiskelija on perehtynyt työhönsä ja organisaatioonne hyvin, minkä jälkeen hänet voi palkata työsuhteeseen. Koulutuksen vaihtoehtoiset moduulit sopivat käytännössä kaikille ammattiryhmille, kuten ympäristöalalle, logistiikka-alalle, teollisuuteen, palvelu-alalle, terveyden huoltoon jne. Ensisijaisesti koulutus keskittyy valmistamaan opiskelijan työnjohtajan tai projektiasiantuntijan tehtäviin. Tietopuolinen koulutus räätälöidään vastaamaan opiskelijan lisäkoulutuksen tarvetta opiskelijan omasta sekä yhteistyöorganisaation tarpeiden näkökulmasta. Koulutusta järjestetään Helsingissä sekä mahdollisesti Tampereella ja Oulussa. Harjoittelusta laaditaan sopimus koulutuksen järjestäjän eli SYKLIn, yhteistyöorganisaation sekä opiskelijan kesken. SYKLI tukee yritys - opiskelijaparien muodostamista ja etsii sopivia koulutettavia sopiviin tehtäviin sekä tukee koulutuksen aikana työsuhteen kehittymistä. F.E.C. (Further Educated with Companies) on Uudenmaan ELY -keskukselle rekisteröity tavaramerkki.

10 10 Oheisessa liitteessä on laajempi kuvaus hankkeen tarjoamasta sisällöstä. (pdf-tiedosto) Ota heti yhteyttä! Kaisa Mäki-Kihniä, , Muiden järjestämiä koulutuksia, konferensseja ja messuja New Developments in IT & Water Amsterdam, Alankomaat Esitelmäehdotuksia pyydetään mennessä Lisätietoja Avoimet työpaikat VVY:n jäsenet ja yhteistoimintajäsenet voivat ilmoittaa alan avoimista työpaikoista VVY:n nettisivuilla. Mikäli haluat ilmoituksesi julkaistuksi, otathan yhteyttä tiedottaja Eeva Hörkkö eeva.horkko(a)vvy.fi Avoimet työpaikat tästä linkistä Jäsensivut VVY:n jäsenet voivat lukea tämän ja aikaisemmat uutiskirjeet netistä jäsensivuilta. Jäsensivuille pääsee kirjautumaan sivun vasemmasta alareunasta löytyvän ruudun kautta. Jos laitoskohtainen salasana on päässyt katoamaan, uuden voit tilata s-postilla eeva.horkko(a)vvy.fi

11 11 Hulevedet haltuun Hulevesien hallintaan on laadittu uusi käsikirja, joka on kaikkien saatavilla Kuntaliiton nettisivuilta lataamalla. Hulevesiviemäröinti ei yksinään ole riittävä ratkaisu alueiden kuivatukseen. Tulvien ennaltaehkäisyyn voidaan vaikuttaa hulevesiä viivyttäviä, pidättäviä ja hidastavia rakenteita rakentamalla. Kaikessa yhdyskuntarakenteessa tulee olla etukäteen mietityt ja käytännössä toimivat tulvareitit, joiden kautta sadevedet saadaan hallitusti purettua vesistöihin. Tarvitaan kokonaisvaltaista hulevesien hallintaa. Hulevesien hallintaa koskeva tieto on ollut hajanaista, käytännöt kirjavat eikä hulevesin hallintaa ole aina osattu ottaa riittävästi huomioon yhdyskuntien suunnittelussa ja infrastruktuuria rakennettaessa ja asutusta tiivistettäessä. Hulevesien hallintaa koskevia yhteisesti noudatettavia periaatteita tarvitaan maankäytön, kaavoituksen ja vesihuollon suunnitteluun, yksityisten tonttien rakentamiseen sekä yleisten alueiden hoitoon, kehittämiseen ja ympäristönsuojeluun. Hulevesien hallinta -opas on laaja tietopaketti, jossa esitellään hulevesien hallinnan lainsäädännölliset puitteet, opastetaan uusiin vaihtoehtoisiin huleveden hallintatapoihin ja ohjeistetaan teknisten rakenteiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Opas sisältää myös uudet mitoitusohjeet siitä, miten ilmastonmuutos tulisi ottaa suunnittelussa huomioon. Mukaan on koottu runsaasti esimerkkejä Suomessa toteutetuista ratkaisuista. Oppaan laadintaan on osallistunut laaja joukko osaajia kunnista, vesihuoltolaitoksilta, konsulteilta ja tutkimuslaitoksista. Klikkaa tästä ja tutustu uuteen oppaaseen. Vähähulevetistä kesän alkua toivotellen! Saijariina Toivikko Vesihuoltoinsinööri