Prometheus-leirin tuki ry Jäsenlehti 2/2008. Rekrykeskustelu. jatkuu MIESTUTKIMUS LAIHDUTUSBLOGIT KEVÄTSEMMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prometheus-leirin tuki ry Jäsenlehti 2/2008. Rekrykeskustelu. jatkuu MIESTUTKIMUS LAIHDUTUSBLOGIT KEVÄTSEMMA"

Transkriptio

1 Prometheus-leirin tuki ry Jäsenlehti 2/2008 protu Rekrykeskustelu jatkuu MIESTUTKIMUS LAIHDUTUSBLOGIT KEVÄTSEMMA

2 sisällys 2 Pääkirjoitus 3 Protu-uutiset Rekrytointi ja Kettu puhuttavat 4 Lukijakirjeet 7 Puheenjohtajalta 8 Mies väkivallan kurimuksessa Mitä on miestutkimus? 10 Kevätsemmaraportti 12 Prometheus-leiri in English In Protu we have this thing called utelias pohdinta 13 Jaostonvetäjältä Kuinka kivaa on kivajaostossa? 14 Klasariklubi Klassista musiikkia pop-salissa 16 Laihdutetaan yhdessä! Toimittaja Lepistö tutustui laihdutusblogeihin 18 Aikuisten protu Vanhat koiratkin oppivat leikkimään 20 Ohjaajan tie Uusi kolumnisarja alkaa 21 Kettu 22 Reseptipalsta Mikko Kalliokoski haastattelee itseään protu Prometheus-leirin tuki ry Jäsenlehti 2/2008 Rekrykeskustelu jatkuu MIESTUTKIMUS LAIHDUTUSBLOGIT KEVÄTSEMMA protu Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Inka Tuominen Taitto Aatu Komsi Toimittajat Alexander Holst, Aatu Komsi, Emma Korpi, Kielo Dolatowska, Emilia Lehtinen, Saila Lepistö,Pilvi Nummelin, Krista Nurminen, Ranna Rissanen, Venla Rossi Sähköposti www Lehti löytyy osoitteesta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Painos 3000 kpl Painopaikka Erweko Painotuote Oy, Helsinki ISSN Mainoshinnat Pääkirjoitus Inka Tuominen May: the force with you Muutama viikko sitten oli se vuoden maagisin päivä, jolloin puiden lehdet aukeavat ja maisema muuttuu parissa päivässä hurjasti. Yhtäkkiä bussipysäkillä ei enää voikaan seisoa samassa kohdassa kuin aiemmin, kun pensaat peittävät näkyvyyden. Protussa toukokuu on tiimikoulutusten ja leirivalmistelujen aikaa. Tiimit kokoontuvat ensimmäisiä kertoja, ja vähitellen sekalaisesta joukosta ihmisiä alkaa muodostua oma ryhmänsä, tiimi. Yritän hillitä itseäni sanomasta kliseistä ja sokerista allegoriaa siitä, kuinka samalla, kun koivussa hiirenkorvat kasvavat lehdiksi tai pellot alkavat vähitellen vihertää, tiimikin kehittyy hurjaa vauhtia ryhmänä ja valmistelee leiriä. Kesällä jossakin syrjäisessä leirikeskuksessa tiimin suunnittelutyö puhkeaa kukkaan viikoksi samalla tavoin kuin kesäinen luontokin, jonka jälkeen jäävät siemenet vähitellen itämään. Protu-leiri ei kuitenkaan tuota orvokkeja, vaan jättää toivon mukaan ajatuksia ja mietteitä elämään leiriläisen mieleen. (No, sanoin sen kuitenkin.) Keväällä, kun leireihin ei ole enää kauaa, myös protuaktiivin on helpompi muistaa, miksi hän olikaan valmis uhraamaan vapaa-aikaansa ja energiaansa vapaaehtoistyöhön. Tämä kun tuppaa silloin tällöin unohtumaan pimeinä talvi-iltoina kokouksen kolmannen tunnin alkaessa. Hauskoja hetkiä tiimin kanssa ja hyvää loppukevättä! 1/1-sivu 220 e, 1/2-sivu 140 e ja 1/4-sivu 80 e 2 kannen kuva Aatu Komsi Lehden artikkelit Seuraava lehti edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä eivätkä yhdistyksen ellei toisin mainita. ilmestyy heinäkuussa. Aineisto päätoimittajalle mennessä. Liitäthän mukaan henkilötietosi. protu 2/2008

3 Teksti: Aatu Komsi Soihtu tuotti voittoa Vuonna 2004 perustettu osuuskunta Prafé Osk, joka pyörittää Soihtu-kahvilaa, on tehnyt ensimmäisen ei-tappiollisen vuotensa. Vuoden 2007 tilinpäätöksessä osuuskunnan tulos jäi huikeat 76 euroa plussan puolelle. Toiminta on silti myynnin ja vapaaehtoistyön lisäksi ulkopuolisen avustuksen varassa. Vuonna 2007 Prafé sai opetusministeriöltä avustusta kolmetuhatta euroa ja tänä vuonna kaksituhatta. Prafén vuosikokouksessa huhtikuussa valittiin myös osuuskunnalle uusi hallitus. Uusina jäseninä hallitukseen nousivat Sari Majander, Joni Selinheimo sekä samalla Prafén uudeksi puheenjohtajaksi valittu Juhis Ranta. Uudet hallituslaiset ovatkin olleet innokkaita tulevan ohjelman suunnittelussa: esimerkiksi kesäkuussa Soihdussa on luvassa juhannustanssit Jamaika-teemalla, joissa mm. esiintyy Hässäkkä. Lisätietoja: Hallitus kielsi saunakaljat ja energiajuomat leirillä PROTU U T I S E T Protun hallitus paikkasi huhtikuun kokouksessaan leirien päihteettömyydestä löytyneen kokin kokoisen aukon. Hallitukselle paljastui, että vuonna keppi ja kivi oli tehty periaatepäätös, jonka mukaan kokeilla on oikeus juoda leirillä saunakaljat, jos juominen on vähäistä eikä häiritse muuta leiriä. Nykyinen hallitus ei ollut yhtä vapaamielinen ja päätti nyt säätää ehdottoman alkoholikiellon koskemaan myös kokkeja. Päätöstä edelsi pitkä keskustelu, ja siitä jouduttiin lopulta äänestämään. Sääntöjen tiukennusta vastustaneiden mielestä leirillä töissä olevaan kokkiin ei pitäisi soveltaa yhtä tiukkoja sääntöjä kuin tiimiläisiin, ja muutenkin alkoholikiellon sijasta tärkeämpää pitäisi olla, ettei kokki ole humalassa. Äänestyksen voittaneiden mielestä taas jokaisen pitää pystyä olemaan viikko ilman alkoholia, ja protuleirit ovat alkoholittomia, piste. Linjaus herätti kiivasta väittelyä kokkilistallakin: Eikö protuleirin tulisi pyrkiä kasvattamaan terveitä asenteita päihteitä kohtaan eikä piilottaa niitä nurkan taakse? kommentoi kokki Aydin Saiyar, joka kertoo halunneensa voida juoda yhden lasin viiniä viikon aikana. Mielestäni on kaksinaismoralista puhua päihteistä avoimesti ja mahdollisesti jopa niihin liittyvistä kokemuksista, mutta ei sallia aikuisten normaalia jokapäiväistä elämää. Alkoholipäätöksen yhteydessä hallitus hyväksyi myös koulutusjaoston esityksen kieltää energiajuomien myynti leirien kioskeissa. Jaosto oli huolissaan tahallaan leirillä itseään valvottavista leiriläisistä, jotka eivät energiajuomien takia nuku tarpeeksi. Tämän esityksen hallitus hyväksyi yksimielisesti. Leiritoiminnan periaatteet uudelleen syyniin Hallitus on nimittänyt työryhmän selvittämään, pitäisikö Protun leiritoiminnan periaatteita muuttaa. Päätöksen taustalla oli koulutusjaoston esitys poistaa uudistuksen alla olevasta Ohjusten oppaasta vanhat Humanistikasvattajan ohjeina tunnetut kohdat. Koulutusjaoston mielestä Humanistikasvattajan ohjeiden tietyt kohdat sitovat protuleirit liiaksi uskonnottomaan maailmankatsomukseen, kun tärkeintä olisi määritellä, millaisilla periaatteilla leirillä toimitaan. Uskontoon nojaavat argumentit voidaan joka tapauksessa vaatia perustelemaan, mutta jaoston mielestä ei ateismiakaan saisi ottaa sellaiseksi dogmaattiseksi lähtökohdaksi, jota kenenkään ei tarvitsisi perustella. Jaoston esitykseen sisältyy isompikin periaatteellinen kysymys: pitäisikö Protun pitää kiinni uskonnottomista ainoana kohderyhmänään vai ajatella, että leirit hyödyttäisivät kaikkia nuoria? Työryhmä tulee kuitenkin tutkimaan leiritoiminnan periaatteita laajemminkin kuin yksin ateismikysymyksen osalta. Onko tavoiteruusuke oikeanlainen ja riittävä kuvaus leireistämme? Työryhmä tiedottaa kokousajoistaan protu.fi-listalla, ja kokouksiin ovat tervetulleita kaikki muutkin kiinnostuneet. Työryhmän ja hallituksen valmis esitys tuodaan yleiskokouksen vahvistettavaksi marraskuussa kuten Protun strategiakin. Kuvaa ei ole otettu protuleirillä. 2 / 0 8 3

4 OSALLISTU KESKUSTELUUN MAILAA TOIMITUKSELLE! Nykyisenlainen rekrytointi toimii 4 Veikko Eranti ja Jehki Härkönen kirjoittavat Protu-lehdessä 1/08 rekrytoinnin kaipaavan uusia tuulia ja esittelevät mallinsa sen kehittämiseksi. Mielestäni heidän käsityksensä rekrytoinnista ei ole kaikilta osin paikkansa pitävä. Omakin käsitykseni tosin perustuu sikäli ulkopuoliseen näkökulmaan, että en ole koskaan osallistunut rekrytointiryhmän toimintaan, mutta olen seurannut sitä 12 vuoden aikana tiimiläisenä, kouluttajana ja tukihenkilönä. Kirjoittajat toteavat, että rekrytointiryhmän pääasiallinen tehtävä on karsia ylimääräiset apuohjaajat sekä leirille sopimattomat ohjaajat. Itse näkisin asian toisin: tarkoitus ei ole keskittyä karsimiseen vaan siihen, miten sopiviksi todetuista ohjaajista ja appareista muodostetaan hyviä tiimejä. Kukaan protuleiriä vetänyt tuskin voi väheksyä hyvän tiimin merkitystä, siihen todella kannattaa panostaa. Veikko ja Jehki esittävät myös, että rekrytoinnin tulisi siirtyä valikoinnista haalimiseen. Haaliminen kuulostaa minusta pelottavalta: tärkeintä vapaaehtoistyössä onnistumisessa lienee oikeanlainen motivaatio. Itse ainakin ymmärrän haalimisen tuottavan tuloksena ison joukon epämääräisesti kiinnostuneita ihmisiä, joiden soveltuvuudesta ei juuri ole käsitystä. Vaaliminen sen sijaan on tärkeä tehtävä järjestölle, joka toimii vapaaehtoistyön varassa. Sen sälyttäminen pelkälle rekrytointiryhmälle tuskin olisi toimiva tai reilu ratkaisu. Ja kuten Otto Köngäs omassa vastineessaan toteaa, on virhepäätelmä kuvitella, että innokas apparihalukas olisi välttämättä potentiaalinen järjestöaktiivi, nämä kun ovat hyvin erilaiset tehtäväkentät. Kahdessa viikonlopussa koulutettavasta ei saa kokonaiskuvaa henkilönä, mutta toimimisesta leirillä se kertoo jotain. Toki tässä on myös mahdollisuus erehtyä, mutta yleisesti ottaen voidaan todeta, että ihmiset osaavat muodostaa varsin totuudenmukaisen kuvan toisistaan havainnoimalla näiden toimintaa. Kuvan oikeellisuutta lisäävät useat, toisistaan riippumattomat arvioijat ja erilaisissa tilanteissa tehdyt havainnot, muun tiedon hyödyntäminen sekä se, että tilanne jossa havainnot tehdään, on mahdollisimman lähellä tilannetta, jossa toimintaa pyritään ennustamaan. Rekrytoinnin tulevaisuutta pohdittaessa kannattaisi mielestäni paneutua havaintojen luotettavuuden lisäämiseen. Tällä hetkellä meillä on jo paljon sellaisia elementtejä, joita systemaattisesti hyödyntämällä voidaan olettaa havaintojen luotettavuuden lisääntyvän: Tietoa kerätään monissa erilaisissa tilanteissa. Koulutettavia arvioi useampi eri rekry ja lisäksi kuullaan kouluttajan sekä muiden koulutettavien palautetta kustakin koulutettavasta. Vanhojen tiimiläisten osalta on lisäksi käytettävissä edellisten vuosien leiripalautteet. Ainoa selkeästi huonosti hyödynnetty tietolähde tuntuukin olevan henkilö itse. Paras ehdotus Veikon ja Jehkin mallissa mielestäni onkin erityisesti ohjaajien parempi haastattelu jo ennen koulutuksiin lähtemistä. Itse en pitäisi hyvänä ratkaisuna kuitenkaan sitä, että vanhat tiimiläiset saisivat valikoida toisiaan se tuskin lisäisi oikeudenmukaisuutta tai avoimuutta, kun puoli tiimiä olisi kiinteä, valikoitunut yksikkö, ja uudet apparit siihen lisätty arpomalla. En kuitenkaan näe rekrytointia ongelmattomana. Avoimuudessa ja palautteen keräämisen systemaattisuudessa olisi ehdottomasti parantamisen varaa ja on myös täysin relevantti kysymys, pystyykö rekryryhmä tälläkään volyymillä hoitamaan tehtävänsä eettisesti ja kunniallisesti saati sitten toiminnan kasvaessa. En kuitenkaan pidä ratkaisuna nykyisten periaatteiden ja käytäntöjen heittämistä romukoppaan. Yhdessä asiassa kirjoittajat ovat mielestäni oikeassa: rekryryhmä tuntuu usein edustavan suljettua valtaa. Avointa keskustelua kaivataan erityisesti tulevaisuuden suuntaviivoja pohdittaessa ja on tärkeää luopua usein vallinneesta ajatuksesta, että rekrytointia ja sen periaatteita voi ymmärtää vain rekry. Avoimuus on sitä, että kaikille on selvää, minkä periaatteiden mukaisesti rekrytointia tehdään sekä kuka arvioi ketä, miten ja miksi. Vappu Rautio, vanha ohjaaja, aktiivi Totuus rekrytoinnin uusien tuulien takana Kuullessani ensimmäistä kertaa Jehki Härkösen ja Veikko Erannin valmistelevan kannanottoa rekrytoinnista ajattelin innoissani, että vuosien jälkeen keskustelu rekrytoinnista aloitetaan taas kunnolla. Odotukseni eivät kuiten- protu 2/2008

5 kaan täyttyneet, koska edellisessä Protu-lehdessä (1/08) julkaistu kirjoitus koostui lähinnä asia- ja argumentaatiovirheistä. Otetaan aluksi asiavirheet... Toisin kuin J&V väittävät, jokaisella tiimiläisellä on jo henkilötietolain perusteella oikeus tietää, mitä tietoja hänestä on koottu ja miten niitä analysoidaan. Tätä mahdollisuutta on Protussa myös hyödynnetty. Toiseksi, rekrytoinnin pääasiallisena tehtävänä ei ole tiimeihin sopimattomien karsinta, vaan mahdollisimman hyvien tiimien muodostaminen. Tämä johtaa väistämättä siihen, ettei kaikkia halukkaita voida tiimeihin sijoittaa, mutta se ei ole vain nykyisen rekrytoinnin ominaisuus vaan osa myös J&V:n esittämää mallia. Seuraava väite on, ettei rekrytointiryhmä ole pystynyt vastaamaan haasteeseen tarvittavan ohjaajamäärän hankkimiseksi. Jehki ja Veikko ovat asiassa oikeassa siitä syystä, ettei kyseiseen haasteeseen vastaaminen edes ole rekryjen tehtävä, vaan kuuluu tiedotusjaostolle. Kirjoittajien ajatus tarpeesta haalia ohjaajia on siinäkin mielessä todellisuudelle vieras, että kesän leireille ilmoittautui noin sata uutta ohjaajaa. Lisäksi heidän esittämästään poiketen rekrytointia on uudistettu merkittävällä tavalla vuoden 2004 keskusteluiden jälkeen. Silloin otettiin mm. käyttöön vanhojen tiimiläisten haastattelut, määriteltiin leirin kannalta tärkeät ominaisuudet, luotiin skaalat, joille rekryt sijoittavat havaintonsa ja mahdollistettiin omien tietojensa tarkistaminen rekryjen rekisteristä. Nämä kaikki ovat siis kosmeettisia uudistuksia. Joko edellä mainitut asiavirheet ovat tarkoitushakuisia ja niillä pyritään tietoisesti vääristelemään todellisuutta tai sitten toimiminen Jatkuu REKRYTOINTIKESKUSTELUN HISTORIAA 2000-LUVULLA 2002 Rekrytoinnin uudistusseminaari syyskuussa, tarkoituksena pohtia, miten rekrytointi selviää toiminnan kasvusta. Seminaarin tuotosta työstämään nimitetään työryhmä, joka on kuitenkin riitainen ja kaikki sen jäsenet ovat täysin eri mieltä siitä, miten pitäisi toimia. Edes minimivaatimuksista ei päästä yhteisymmärrykseen. Työryhmän työtä viimeistelemään nimitetään uusi työryhmä. Konkreettisina muutoksina rekrytointiryhmän kokoa kutistetaan ja rekryjen rooli koulutuksessa supistetaan lähinnä arvioiden kokoajiksi. Samalla myös kouluttajille annetaan ensimmäistä kertaa rekrytoimisvastuu koulutuksissa. Uusien apuohjaajien huiman kasvun pelossa hallitus vahvistaa työryhmän esityksen, että uusien apuohjaajien keskuudesta suuren määrän vuoksi karsittavat jatkossa arvotaan. Linjausta ei koskaan oteta käyttöön. Syksyllä rekrytointiryhmän pj:n valinta pitää hallituksen ja rekryjen sisäisen skisman vuoksi tehdä kolmesti, ennen kuin uusi pj löytyy. Hallitukselle mm. kirjallinen epäluottamuslause rekryjen sisältä Syksyn väsyttämät rekryt linjaavat, että eivät enää suostu osallistumaan kouluttamiseen vaan ainoastaan rekryävät. Rekryjen ohjaajakeskustelut otetaan käyttöön. Rekryt vahvistuttavat omaaloitteisesti uudet koulutettavien arviointikriteerinsä hallituksella Protu-lehdessä 2/2004 iso Ongelma nimeltä rekrytoiminen -artikkeli. Päätoimittaja kutsutaan puheenjohtajiston puhutteluun. Rekrytoinnin periaatteet mutoillaan kaikille kiinnostuneille avoimessa kokouksessa. Hallitus nimittää erillisen koulutuspalautetyöryhmän pohtimaan palautteen antoa koulutettaville. Rekrytointirekisteriselosteen kirjoittamisesta päätetään. Seloste valmistuu marraskuussa. Uudesta rekrytointiryhmästä lähtee jäsen. Rekryt paikkaavat lähdön ottamalla riveihinsä entisen rekryn, joka ei kuitenkaan ollut aiemmin hakeineiden joukossa, vaikka iso joukko ryhmään virallisestikin hakeneista oli jouduttu karsimaan. Hallitus moittii ryhmää mutta hyväksyy ratkaisun Koulutuspalautetyöryhmä esittelee suunnitelmansa hallitukselle huhtikuussa. Hallitus käytännössä määrittelee, miten palaute tulisi antaa, mutta ei ota kantaa siihen, halutaanko sitä antaa. Rekrytointirekisterin käytöstä piti tulla maininta ohjaajaksi ja appariksi ilmoittautumislomakkeisiin, mutta se unohtuu. Rekisteriseloste lisätään Protun www-sivuille vasta vuoden lopussa Kiivasta keskustelua hallituksessa rekryjen velvollisuudesta ja resursseista antaa koulutettaville palautetta. Rekryt arvioivat, että jos palautteenanto lisätään rekryjen tehtäviin, moni ei enää lähde rekryksi. Hallitus nimittää työryhmän pohtimaan, miten aktiivisesti rekrytointirekisterin juridisista puolista pitäisi koulutettaville kertoa. Työryhmän esitys käsitellään elokuussa hallituksessa, joka päätyy äänestyksessa puoltamaan avoimempaa mutta työläämpää linjaa äänin Syksyllä ohjaajaksi ja appariksi ilmoittautumislomakkeisiin tulee ensimmäistä kertaa mainita rekrytointihenkilörekisterin olemassaolosta sekä koulutettavan juridisista oikeuksista tarkistaa tietonsa. Lähde: Toimitus 5

6 6 Protun avaintehtävissä on mahdollista myös hyvin vähäisten kompetenssien turvin. Oman kokemukseni mukaan jälkimmäinen vaihtoehto ei pidä paikkaansa....ja sitten kömmähdykset argumentaatiossa Näen itsekin Veikon ja Jehkin tavoin vapauden ja tasapuolisuuden protutoiminnan keskeisinä arvoina ja juuri siitä syystä en voi kannattaa heidän ehdotustaan rekrytoinnin kehittämiseksi. Nykyinen malli on tasapuolinen siksi, että koulutettavia arvioivat samat ihmiset samoilla mittareilla. Rekryt tuntevat toisensa: kuka on ehkä tarpeettoman kriittinen ja kuka havaitsee jonkin ominaisuuden erityisen hyvin. Heitä voidaan ryhmän pienen koon ansiosta myös helpommin valmentaa. Arviointivastuun siirtäminen käytännössä pelkille koulutustiimeille, joissa toimii useampi sata ihmistä, tekee arviointitehtävään kouluttamisesta ja yhteisen arviointiasteikon hyödyntämisestä mahdotonta. On myös mielenkiintoinen väite on, ettei koulutettavista voisi muodostaa totuudenmukaista kuvaa kahdessa viikonlopussa. Heidän mallissaan koulutustiimi pystyy paradoksaalisesti tekemään arvion jo yhdessä. Uudet apparit halutaan uudessa mallissa kuitenkin pääsääntöisesti arpoa tiimeihin. Tämä kertoo karua kieltä kirjoittajien arvostuksen puutteesta. Kun ainoastaan vanhemmille tiimiläisille halutaan tasapuolisuuden nimissä oikeus saada kavereitaan samaan tiimiin, tulee uusista appareista mallissa arvoton lisuke. Melkoinen ristiriita syntyy myös siitä, että J&V haluavat tiimiläisten arvionnin olevan avointa ja vaativat samalla edellisen vuoden leiripalautteiden nostamista keskeiseksi arviointivälineeksi. Palautteiden lukemiseen ei muilla tiimiläisillä ole kuitenkaan oikeutta, joten menettely on kaikkea muuta kuin avoin. Lisäksi appari-ikäiset muuttuvat paljon vuodenkin kuluessa, joten leiripalautteiden liian uskollinen hyödyntäminen pahimmillaan kieltää ihmisten mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun. Varsin irvokas oikeusmurha syntyisi silloinkin, kun kyvykäs uusi appari arvottaisiin tiimiin, jossa hän ei tulisi toisensa jo entuudestaan tuntevan ohjaajaparin kanssa toimeen. Kun ohjaajien palautteille annetaan useimmiten eniten painoarvoa, olisi siis avointa, tasapuolista ja reilua, että apparin mahdollisuudet toimia Protussa tyssäisivät tähän. Ratkaisu rekrytoinnin kehittämiseksi on mahtava esimerkki orwellilaisesta uuskielestä. Rekrytointiryhmän käsissä mielivaltaiseksi väitetty prosessi annetaan koneen tehtäväksi, jolloin siitä tuleekin pian satunnaista. Koska karsinta on kirjoittajien sanoin aina kyseenalaista, nimetään prosessi arvonnaksi. Tämä on mainio, vaan ei älyllisesti kovin rehellinen, tapa ratkaista ongelmia. Karsintaa tapahtuu joka tapauksessa ja sillä, suorittaako toimenpiteen joukko ihmisiä vai ihmisten koodaama ohjelma, ei ole merkitystä. Valta ihmisten arviointiin ja tiimien kokoamiseen lakkaa olemasta vasta siinä vaiheessa, kun koko toiminta perustuu arvontaan. Sellaiseen menettelyyn tuskin kukaan haluaa. Ehdotusta rekrytoinnin kehittämiseksi voisi jalkapallotermein luonnehtia omaksi maaliksi. Ei tosin pelkästään kirjoittajien, vaan koko yhdistyksen osalta. Kaiken toiminnan kehittäminen on ehdottoman tärkeää yhdistyksen koon kasvaessa, mutta keskustelun avaaminen Jehkin ja Veikon tapaan vain vahvistaa entisiä poteroita ja tekee järkevätkin muutokset entistä vaikeammiksi. Jouni Westling vanha ohjaaja ja aktiivi Onko Ketun pakko pussailla niin paljon? Lehden Kettu-sarjakuva on hauska ja liikuttava, mutta viime aikoina on se alkanut ahdistaa minua. Syy ei ole Ketun missään yksittäisessä osassa, vaan sen jatkuvassa sisällössä: Kettu on parisuhdesarjakuva. Joka ikisessä stripissä Kettu ja Ketun tyttö pussailevat ja söpöilevät ja tekevät siitä numeron. Minä en seurustele. Minulla ei ole ketään, jonka kainaloon voisin käpertyä ja jonka kanssa saisin pussailla koska vain, enemmästä puhumattakaan. Enkä ole varmasti lehden lukijoista ainoa. Ketun lukeminen ensin naurattaa ja sitten kouraisee kurkusta. Kettu tuntuu sanovan, että maailma pyörii ja sen tuleekin pyöriä pelkän seksin ja seurustelun ympärillä. En halua sanella taiteilijalle, mitä hänen sarjakuvassaan pitäisi olla, mutta eikö Protu-lehti voisi ottaa huomioon myös meidät yksinäiset ja tarjota meillekin sopivia sarjakuvia? Protussa minulle on tilaa, vaikka olenkin yksinäinen, mutta toivoisin näin olevan myös lehden lukijana. NM. Oishan se kiva Kettu tosiaan söpöilee, etenkin numerossa 4/07 protu 2/2008

7 Puheenjohtalta Anna Vuorjoki Pieni askel aikuisuuteen Joka kesä suurin osa Prometheus-leireistä on hyviä ja onnistuneita. Kuitenkin on myös leirejä, jotka tuntuvat tiimin näkökulmasta hankalaakin hankalammilta. Leiriläiset eivät ehkä innostu keskustelemaan tai leikkimään tai ovat tulleet leirille vanhempiensa pakottamina. Tiimiläiset turhautuvat ja tuntevat epäonnistuneensa leirien tavoitteiden saavuttamisessa. Yksi usein ehdotettu ratkaisu hankalien leirien pulmaan on tiedotus. Jos leireistä annetaan etukäteen mahdollisimman oikea kuva, tulevat leiriläiset leirille realistisin odotuksin. Toiseksi voidaan koulutuksissa tarjota tiimeille erilaisia keinoja tunnelman luomiseen ja teemojen käsittelemiseen haastavankin ryhmän kanssa. Näiden ratkaisujen lisäksi voi ongelmaa lähestyä kolmannellakin tavalla, joka mielestäni ansaitsee nykyistä enemmän huomiota: tarkastelemalla leirien tavoitteita. Leirin tavoitteet koskevat toisaalta leiriä tapahtumana, toisaalta leiriläisissä tapahtuvaa muutosta. Jälkimmäistä on vaikeaa arvioida päälle päin ei aina näy, antoiko leiri leiriläisille kykyä hyväksyä itseään ja toisia, tehdä vastuullisia valintoja tai pohtia katsomuksellisia kysymyksiä kriittisesti. Siksi leirin onnistumista arvioidaan usein ryhmäytymisen ja keskustelujen aktiivisuuden perusteella. Yleensä nämä asiat kertovatkin tavoitteiden toteutumisesta, koska turvallisessa ryhmässä ja innokkaissa keskusteluissa voi saada oivalluksia ja tukea omalle kasvamiselleen. Kuitenkin joskus leirille itsessään asetetut tavoitteet saattavat estää näkemästä ja tukemasta muutosta, joka yksittäisissä leiriläisissä tapahtuu. Esimerkiksi kasautuminen ja aktiiviset keskustelut nähdään merkkeinä leirin onnistumisesta. Kuitenkin leiri voi antaa kaikkein eniten leiriläiselle, joka ei uskalla sanoa koko viikon aikana montakaan sanaa tai tulla kenenkään lähelle. Hän saattaa leirillä ensi kertaa kokea olevansa hyväksytty omana hiljaisena ja arkana itsenään. Jos tällaista leiriläistä yritettäisiin pontevasti saada avautumaan tai kasautumaan, olisi se ahdistavaa ja pilaisi kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta. Protuleireille ei vedetä yhteistä maaliviivaa. Jos taas leirillä on monta ympäristöaktiivi-leiriläistä, on helppo saada aikaan monipuolinen ja onnistuneen tuntuinen keskustelu ympäristöliikkeen etiikasta. Toisella leirillä, jonka osallistujia ympäristöasiat eivät ole koskaan kiinnostaneet, vaatii ympäristöteeman vetäminen tiimiltä kovia ponnistuksia. Silti kankeakin keskustelu saattaa olla jollekulle leiriläiselle ensimmäinen tilanne, jossa hän hetkeksi pysähtyy pohtimaan, millaista vaikutusta hänen omilla teoillaan on ympäristöön. Kummalla leirillä otetaan isompia askeleita aikuistumisen suuntaan? Tunnelman luomisen ja keskustelun virittämisen keinojen lisäksi tiimit tarvitsevat kykyä nähdä, missä leiriläiset ovat omassa ajattelussaan ja kasvussaan menossa, ja muotoilla leirin tavoitteita sen mukaan. Esimerkiksi jos yhteiskunta jo sanana on leiriläisille vaikea, voidaan keskustelu demokratian toimivuudesta huoletta hylätä ja ottaa tavoitteeksi sen oivaltaminen, miten yhteiskunta koulun, nuorisotoimen tai poliisin kautta on läsnä leiriläisten elämässä. Uskon, että leirin päiväteemat pystyvät avaamaan oivalluksia monenlaisille leiriläisille, kunhan vain löydetään keskustelulle oikea lähtöpiste, joka tulee riittävän lähelle leiriläisten kokemuksia, kiinnostuksen kohteita, tietoja ja taitoja. Tämä ei tarkoita yhteisesti hyväksyttyjen Prometheus-leirin tavoitteiden hylkäämistä tai sitä, että eri leireillä pyrittäisiin eri suuntiin. Monet samankin suuntaiset askeleet voivat olla eripituisia, lähteä eri kohdista ja ne voidaan astua eri tyyleillä. Leireillä ei jaeta tyylipisteitä eikä vedetä yhteistä maaliviivaa, vaan jokaisesta pienestäkin askeleesta kohti aikuisuutta on syytä iloita. 7

8 Mies väkivallan kurimuksessa Teksti: Kielo Dolatowska Kuvitus: Saila Lepistö Suomen Miestutkimuksen Seura ry perustettiin vuosi sitten Helsingissä. Seuran tavoitteena on edistää suomalaista miestutkimusta eli miehiin, maskuliinisuuksiin ja sukupuolten välisiin suhteisiin kytkeytyvää tieteellistä tutkimusta ja opetusta sekä tieteidenvälistä yhteistyötä miestutkimuksessa. Kriittinen miestutkimus on Suomessa kasvanut koko ajan. Tutkimusta tehdään ympäri maata, eri alojen näkökulmasta. Miestä tutkitaan isänä, puolisona, väkivaltaisena tai yleensä sosiaalisena olentona. Tampereen yliopiston tutkija Arto Jokinen on alan uranuurtaja, joka vastaa naistutkimuksen laitoksella kriittisen miestutkimuksen opetuksesta ja kehityksestä. Jokinen käsittelee kirjassaan Panssaroitu maskuliinisuus mieheyttä, miehuutta ja väkivaltaa, joka ilmiönä on tuttu kaikista kulttuureista. Hän pureutuu aiheeseen myös kirjallisuutta tutkimalla, sillä 8 kirjoittaa miesten väkivallan olevan tarujen ja myyttien keskeistä aineistoa. Kulttuurillinen maskuliinisuus on tietyssä kulttuurissa hyväksytty tapa osoittaa olevansa mies. Kulttuurista väkivaltaa puolestaan ovat ne näkökulmat kulttuurissa, joita voidaan käyttää oikeuttamaan suoraa tai epäsuoraa väkivaltaa. Jokinen kuvailee tästä esimerkkinä tilannetta, jossa koulupoikien keskinäinen rähinöinti kuitataan Pojat on poikia -fraasilla. Tällöin väkivaltaisuus liitetään poikana olemiseen. Toisaalta tappamisen oikeuttaminen maanpuolustuksena kuuluu samaan kategoriaan. Jokinen näkeekin väkivallan miehisenä ilmiönä ja ongelmana. Poliisivoimat ja armeija ovat aseistautuneita, järjestäytyneitä ja koulutettuja miesten johtamia laitoksia, joita yhteiskunta ja historia arvostavat. Hän peräänkuuluttaa itsekriittistä suhtautumista asiaan, joka helposti hiljaisesti hyväksytään kulttuurin ja miehisyyden osana. Miesten väkivallan kohteeksi joutuvat naiset, lapset ja nuoret, muut miehet sekä mies itse. Jokinen kirjoittaa monien naisten ja miesten itse pitävän miehekkäänä oman terveyden ja hengen vaarantamista älyttömissä tempauksissa, joita voidaan kutsua joskus erilaisiksi miehuuskokeiksi. Itseensä kohdistuva väkivalta on myös omien tunteiden, tarpeiden ja halujen tukahduttamista. Miehet eivät itke, koska omat kyyneleet eivät kuulu kulttuuriseen maskuliinisuuteen, eivätkä näin ollen pönkitä miehuutta muiden silmissä. Jokinen kirjoittaa miesten usein rakentavan panssarin itsensä ja tunteidensa väliin. Tunteet ovat merkki heikkoudesta, passiivisuudesta ja feminiinisyydestä, ja ne pyritään torjumaan tai kohdistamaan toisten syyksi. Jokinen kirjoittaa suomalaisista miesasiamiehistä, jotka pyrki- protu 2/2008

9 vät siirtämään syyn naisiin kohdistuvasta väkivallasta naisille. He perustelevat miesten seksuaalista väkivaltaa naisen käyttämällä henkisellä ja erityisesti seksuaalisella vallalla. Naisista löytyy syy myös toisiin miehiin ja mieheen itseensä kohdistuvaan väkivaltaan. Jokinen havainnollistaa tällaista ajattelutapaa esimerkillä, joka näyttää sen yleisemminkin hyväksytyksi: Jossain tapauksissa mies saattaa ennen itsemurhaansa tappaa vaimonsa ja lapsensa. Tähän suhtaudutaan julkisuudessa ajatuksella laajennettu itsemurha, eikä suinkaan itsemurhaa edeltävänä murhien sarjana. Miesten keskinäinen väkivalta on näkyvin ja yhteiskunnallisesti hyväksytyin väkivallan muoto. Se on tärkeä osa kulttuurituotteita, mm. peli- ja elokuvateollisuutta. Jokinen kysyy, koska väkivaltaviihteen tuottajilta aletaan perätä vahingonkorvauksia, kun sen haitallisista vaikutuksista jatkuvasti keskustellaan. Tästäkin näkyy väkivallan luonne osana suomalaiseksi mieheksi kasvamista. Jokinen kuvaa lähes kaikilla miehillä olevan kokemuksia toisten miesten käyttämästä väkivallasta. Vanhemmilla miehillä on muistoja isästä, joka on asettanut rajat perheessä väkivaltaisin kasvatuskeinoin. Kasvuvuosilta ja aikuisuudesta on kokemuksia pahoinpitelyistä ja tappeluihin joutumisesta. Väkivallan pelko ajaa johtopäätökseen, että jokainen toinen mies on mahdollinen nöyryyttäjä, vihollinen ja kilpailija. Jokinen painottaa, ettei ihminen osaa olla fyysisesti väkivaltainen toista kohtaan harjoittelematta, ja selventää miesten välisen väkivallan olevan se harjoituksen kenttä, jolla taidot opitaan. Hän uskoo, että jokaisella ihmisellä on toisen vahingoittamisen estävä kynnys, toisilla korkeampi, toisilla mata- lampi. Miesten keskinäinen väkivaltakulttuuri turruttaa omaan ja toisten fyysiseen kipuun. Jokinen erottaa edellä mainitusta miehiin kohdistuvan väkivallan, kun se liittyy homofobiaan, irrationaaliseen vihaan ja pelkoon, joka ilmenee väkivaltaisena vainoamisena. Silloin kyseessä on rasismiin tai naisvihaan rinnastettava ilmiö. Arto Jokisen kirja on täynnä kiinnostavia hypoteeseja, niiden perusteluja ja havainnollistamista. Keskustelu mieskuvasta ja sen muutoksesta on varmasti tervetullutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Lähde: Arto Jokinen: Panssaroitu maskuliinisuus mies, väkivalta ja kulttuuri, Tampere University Press

10 Sukupuoli KEVÄTSEMINAARI 2008 Teksti: Pilvi Nummelin Kuvat: Aatu Komsi ja Pilvi Nummelin 10 Riihimäellä Monarissa pidetyn Protun kevätseminaarin aihe oli Sukupuoli, joka on aikaisemminkin ollut seminaarin aihe vuonna Sukupuoli on aihe, josta kaikilla on kokemuksia ja yleensä myös ajatuksia ja mielipiteitä. Vaikka Protussa sukupuolten tasa-arvosta yritetään pitää huolta ja sukupuolta ei pyritä korostamaan, se on kuitenkin asia joka vaikuttaa koko ajan arjessa ja niin ollen myös Protussa. Osallistujia seminaarissa oli viikonloppuna noin kuusikymmentä. Seminaari aloitettiin yleisellä keskustelulla sukupuolesta, jonka jälkeen jakauduttiin mies-, nais- ja sekaryhmiin sen mukaan, mihin itse koki kuuluvansa. Esimerkiksi naisryhmässä päädyttiin keskustelemaan siitä, miten nykyään miehen malli on kovin hankala saavuttaa, kun naistenlehtien mukaan ihannemies on hellä ja herkkä, tunteistaan avoimesti puhuva tosimies, joka osaa myös korjata niin autot kuin tietokoneetkin. Lounastauon aikana oli auki Protu-bordelli, josta sai itse valitsemaansa maksua vastaan kaikkea halauksesta ja pususta piiskaamiseen Nietzschen ja Judith Butlerin kuvien koristamalla filosofipiiskalla. Kauppa kävi hyvin, vaikka Konsta Happonen kertoi tienanneensa vain 95 senttiä bordellin pitämisestä. Rikkaaksi ei sillä työllä taida päästä, vaan nähtävästi Protussa kannattaa jatkossakin antaa läheisyyttä ilmaiseksi. Seinillä oli laitettu esillä töitä, kuten piirustus aiheesta rakkaus ja menestysromaanin aloituskappale, joista sai arvata, ovatko ne miehen vai naisen tekemiä. Arvaukset olivat menneet melko tasaisesti molemmille kannoille, kun lopulta paljastettiin, että kaikki tekijät olivat miespuolisia. Aatu Komsin tyttömäinen käsiala ja Niilo Tenkasen tapa sanoa keskustelussa voi apua hämäsivät sopivasti seminaarilaisia. Keskustelua heräsi siitä, näkyykö sukupuoli ihmisen ulosannissa ja ilmaisussa. Kevätseminaarissa oli puhumassa SETA:n kouluttaja ja antropologi Marita Karvinen, joka piti alustuksen siitä, miten eri kulttuureissa sukupuoli käsitetään. Oli mielenkiintoista kuulla kulttuureista, joissa sukupuoli määrittyy yksilön kykyjen, valintojen ja luonteenpiirteiden mukaan eikä vain biologisin perustein. Esimerkit herättivät ajatuksia, mutta keskustelun aloittajina ne eivät toimineet yhtä hyvin. Sukupuolen moninaisuus on valinnan- ja ilmaisunvapautta kaikille, Karvinen muistutti esityksensä päätteeksi. Joskus teennäiseltä tuntuva ison ryhmän keskustelu otsikolla seminaarin aihe ja Protu onnis- protu 2/2008

11 Lounaalla oli auki Protu-bordelli, josta sai maksua vastaan kaikkea halauksesta ja pususta piiskaamiseen. tui tänä vuonna hyvin. Keskustelussa päästiin käsittelemään sitä, vaikuttaako leiriläisten sukupuolijakauma leirin tunnelmaan, onko Protussa jommallakummalla sukupuolella helpompaa, miten Protun läheisyyskulttuuri voi joskus olla tulella leikkimistä ja miksi aktiiveina toimii suhteessa enemmän poikia kuin koko järjestössä. Seminaarin ehdoton hitti oli Konsta Happosen ja Joonas Lintusen suihkuhuoneeseen rakentama sauna. Ensin huonetta hieman epäillen lähestyneet osallistujat lämpenivät pian tunnelmalliselle pahviselle kiukaalle ja hyvälle tunnelmalle. Saunassa laulettiin tietenkin saunalauluja, ihmiset kävivät ulkona vilvoittelemassa ja lämpötilakin nousi trooppiseksi pienen huone täyttyessä ihmisistä. Ilta jatkui elokuvalla Transamerica, joka liittyi hyvin seminaarin aiheeseen. Mukavaa illassa oli se, että aktiivit ja riviprotut hengasivat yhdessä, eikä kenellekään tullut tarvetta lähteä baariin. Sunnuntain päätteeksi selvitettiin seminaarin alussa asetettu haaste, jossa selvitettiin pitääkö Mies ajattelee seksiä joka viides sekunti -väite paikkaansa. Pöydälle oli asetettu kulhollinen kuivattuja herneitä, joita piti pudottaa tytöille ja pojille erikseen merkittyihin astioihin aina kun ajatteli seksiä. Lopputulos oli, että tytöt olivat ajatelleet seksiä keskimäärin 22 kertaa viikonlopun aikana ja pojat 17 kertaa. Pohdintaa syntyi siitä, mikä määritellään seksin ajattelemiseksi ja huomautettiin, että sukupuoliaiheinen seminaari lisää seksuaalisuuteen liittyviä ajatuksia, mikä saattoi vaikuttaa herneiden määrään. Seminaarin vetäjä Aatu Komsi oli tyytyväinen seminaariin, joka saatiin vedettyä hyvin läpi, vaikka suunnittelussa alun perin mukana olleiden vajaan kymmenen ihmisen määrä väheni kolmeen. Itse olen todella tyytyväinen siitä, että pystyttiin puhumaan miehistä ja naisista myös sillä selkeän jaottelun tasolla, kun se nyt kuitenkin on ulkoisesti aika lailla realiteetti elämässä. Musta Protussa puhutaan muualla jo ihan tarpeeksi siitä, että ei sukupuolella ole väliä ja jokaisen pitäisi saada itse määritellä, mihin sukupuoliakselilla asettuu. Inka Tuominen seminaarityöryhmästä toteaa: Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen seminaariin ja siellä käytyihin keskusteluihin, välillä tosin olisin kaivannut syvällisempää lähestymistä sukupuoliin. Yllättävää kyllä sauna oli todellinen jymymenestys, nähtävästi huonona vitsinäkin syntynyt ohjelma voi toimia!. 11

12 Mitä on Protu englanniksi? Teksti: Emilia Lehtinen 12 Aamuherätyksiä, tiukkoja keskusteluja, saunomista, mahautumista in English. Kaikilla protuleireillä on jotain samaa ja jotain mikä tekee jokaisesta leiristä ainutlaatuisen. Vähän selkeämmin erilainen on englanninkielinen protuleiri, joka järjestetään ensi kesänä jo viidennen kerran. Englanninkielinen leiri on suunnattu leiriläisille, joilla englannintaito on jo valmiiksi riittävä leirillä ei siis opeteta englantia, vaan kaikki protuleirin normaalit kuviot; leikit, keskustelut, saunominen ja tiskaaminen tapahtuu englanniksi. Täydellistä kielitaitoa ei vaadita, vaan varmuutta pärjätä englanniksi. Leiriläisten taustat ovat erilaisia, osa käy koulua Suomessa englanniksi, toiset ovat asuneet ulkomailla ja käyneet siellä englanninkielistä koulua, toisilla englanti on perheen kotikielenä tai kielitaito on karttunut vaikka kielikurssilla. Leiriläisten joukossa on ollut myös ulkosuomalaisia, joilta englanti on sujunut paremmin kuin suomi. Enkkuleirillä on kansainvälinen tunnelma, siellä on monen kulttuurin sekoituksia, sanoo kaksi kertaa englanninkielisen leirin apuohjaajana ollut Stella Charrington. Stella pitääkin leirin kansainvälisyyttä sen parhaimpana puolena: Parasta leirillä on aina uusiin ihmisiin tutustuminen, ja enkkuleirin kautta olen saanut tutustua ihmisiin jotka asuvat muualla kuin Suomessa. Leirin kansainväliseen tunnelmaan tuovat oman lisänsä myös Protun saksalaisen yhteistyöjärjestön JuHun Berliinistä lähettämät leiriläiset ja ohjaaja. Leirillä on myös ollut useampana vuonna vieraana ryhmä eteläafrikkalaisia muusikoita. Leiri sopii kaikille jotka ovat kiinnostuneet kansainvälisyydestä ja ovat halukkaita saamaan uusia ystäviä ulkomailta. Jos kiinnostus eri kulttuureita ja englanninkieltä kohtaan on suuri, on enkkuleiri oikea paikka, hehkuttaa Stella. Juttua kirjoitettaessa ensi kesän englanninkielisellä leirillä on vielä vapaita paikkoja, joten jos lähipiiriisi kuuluu leiri-ikäinen 8. tai 9.-luokkalainen, jota englanninkielinen leiri voisi kiinnostaa, vihjaapa hänelle tästä mahdollisuudesta. Englanninkielinen Protu-leiri järjestetään Asikkalassa Antintalolla. Lisätiedot tai toimistolta. protu 2/2008

13 JAOSTONVETÄJÄLTÄ Jaakko Hammarsten kivajaoston pj yhdessä Kamilla Billiersin kanssa Jaostonvetämisen sietämätön keveys Tähän tässä sitten on tultu. Suoraan sanoen allekirjoittaneesta tuntuu melko hurjalta kirjailla näitä mietteitä lehteen ja asettua jaostonvetäjänä samalle viivalle esimerkiksi tälle palstalle aiemmin kynäilleiden Aatun ja Anniksen kanssa. Toisaalta, toimiihan tämä kyllä elävänä esimerkkinä kivajaoston merkityksestä ja sen toimivuudesta tehtävässään uusien aktiivien sisäänheittäjänä. Vuodessa uudesta apparista aktiivisen kivailun kautta jaostoa vetämään. Koska kivajaosto perustettiin alun alkaen nimenomaan tarjoamaan helppo ja pehmeä väylä mukaan Protun aktiivitoimintaan, on sen toimintakenttä luonnollisestikin huomattavasti kevyempi verrattuna vanhempien ja keskeisten järjestön toimielinten, kuten koulutusjaoston tai rekryryhmän vastaaviin. Puistotapahtuman tai Kaamoskarkeloiden heikompi onnistuminen ei oikein vertaudu siihen vahinkoon, mitä tässä järjestössä voi saada aikaan koulutusten järjestämisen tai leiritiimien kokoamisen kanssa hutiloidessa. Tästä vähäisestä vastuusta johtuen ainakin virkaintoinen jaostonvetäjä saattaa toisinaan tuntea joidenkin suhtautuvan kivaan jotenkin tarpeettomana jaostona. Vaikka kivan järkkäämät viihteellisemmät tapahtumat eivät sinällään olekaan elintärkeitä Protun ydintoiminnan eli leirien kannalta, on kuitenkin järjestön kasvaessa koko ajan tärkeämpää tavoitella aktiivisesti myös riviprotujen suuria massoja sekä muistuttaa heitäkin järjestön olemassaolosta ja uusien tekijöiden jatkuvasta tarpeesta. Kivakin on kahden ja puolen vuoden olemassaolonsa aikana lunastanut paikkansa tässä järjestössä ja toteuttaa omaa funktiotaan vuosi vuodelta, jaoston muodon pikkuhiljaa vakiintuessa, paremmin ja tehokkaammin: kivasta on selvästi tullut hyvä ja toimiva käytävä Protun aktiivitoimintaan. Kyllä se kieltämättä jaostonvetäjän sydäntä lämmittää, kun lehdessäkin innostutaan uutisoimaan siitä, että lähes neljännes tämän vuoden uusista koulutusjaostolaisista on protu-uransa aloittanut nimenomaan kivassa. Tärkeintä on kuitenkin muistaa pitää kivajaosto juurikin vapaamuotoisena ja kevyenä toimintaympäristönä, jossa vielä kokemattomammat protut pääsevät toimimaan ja kehittymään ilman epäonnistumisen pelkoa ja suuren vastuun tuomaa stressiä. Juuri jaoston kevyemmän luonteen vuoksi minäkin uskaltauduin kokeilemaan siipiäni jaostonvetäjänä. Kiva tarjoaa myös nuorelle jaostonvetäjälle hyvän mahdollisuuden tutustua jaostotoiminnan takana pyörivään järjestöbyrokratiaan. Meidän tämänvuotisten kivajaoston vetäjien todellinen tulikokeemme ja näytön paikkamme tulee olemaan ensi kesän puistotapahtuma, jonka suunnittelu on tätä lukiessasi luultavasti juuri päässyt kunnolla vauhtiin. Viime kesän lopuksi kiva onnistui houkuttelemaan Alppipuistoon hurjat kolmisen sataa protua, eli kyseessä on jo melkoisen mittakaavan tapahtuma. Haastetta tapahtuman hiomisessa vielä viime vuotta paremmaksi siis riittää. Siitä huolimatta lähdemme sitä kohtamaan ennen kaikkea rennoin mielin, sillä kuten Niilokin jo viime jaostonvetäjäpalstalla totesi, ennen kaikkea jaostossa työskentelyn on oltava kivaa! 13

14 Musiikki ei synny eikä sitä kuluteta tyhjiössä. Kaavoihin kangistumaton klassinen Klassinen musiikki on tylsää, tunteetonta ja sitä soitetaan vain konserttisaleissa, pingviinin näköisenä ja turkiksiin pukeutuneille tädeille. Kuulostaa tutulta. Mutta onko klassinen musiikki todella kuollut ja kuopattava? Teksti: Inka Tuominen Kuvitus: Pilvi Nummelin Konserttisalien sijaan klassista musiikkia on mahdollista kuulla myös baarissa tuopin yli ilman frakkia tai iltapukua. Kerran kuussa ravintola Bellyn lavalle Helsingissä nousee muusikoita Klasariklubin merkeissä. Klubeja on järjestetty tammikuusta lähtien kuun viimeisenä torstaina eli tähän mennessä neljä. Bellyssä on soinut klassista laidasta laitaan ja vähän laidan ylikin: niin Vivaldin Vuodenaikoja nykyaikaistetulla tarinalla höystettynä, nykymusiikkia vibrafonilla kuin tangoa barokkiviululla. Jokaisella kerralla tilaisuus on vetänyt salin täydeltä väkeä niin, 14 että osa kuulijoista on joutunut nauttimaan musiikista seisaaltaan. Nähtävästi tällaiselle on siis tilausta. Klassisen musiikin harrastajaa Klasariklubin tapa riisua musiikki ja sen esittäminen turhista muodollisuuksista ja koukeroista miellyttää. On virkistävää välillä kuulla vakavaa musiikkia esitettynä populaarimusiikin tapaan konstailematta ja pokkuroimatta, eihän se sen ihmeellisempää ole. Kuitenkaan aivan kolmen soinnun rock-keikan rentouden tasolle ei ole Klasariklubilla päästy eikä ehkä pyrittykään. Punavuoressa sijaitseva Belly on protu 2/2008

15 sisustettu mahtipontisesti kristallikruunuin ja viininpunaisin sametein. Myös se erottaa klubit tavallisista bändi-illoista, että kuulijat ovat keskittyneet nimenomaisesti musiikkiin. Tavallisesta puheensorinasta ei ole tietoakaan, yleisö, joka näyttäisi koostuvan lähinnä keski-ikäisistä konserttikävijöistä ja nuorehkoista musiikki-ihmisistä, on selvästi tullut paikalle seuraamaan esitystä eikä istumaan iltaa ystäviensä kanssa. Järjestäjien kehotuksista huolimatta myöskin vain ani harva uskaltautuu liikkeelle ja tiskille santsaamaan keikan aikana. Ei mitään uutta auringon alla Miksi klassiseen musiikkiin ja kevyeen musiikkiin suhtaudutaan niin eri tavoin? Rock on tätä aikaa ja sinfoniat vain eläkeläisiä tai musiikoita varten. Kuitenkin loppujen lopuksi Mozart ja Madonna kulkevat pääosin muutaman soinnun välisen jännitteen varassa ja samoja periaatteita noudattaen. Ja molempien musiikki on jäänyt elämään. Kuitenkin Metallica tai Tiktak on keskivertokuulijalle paljon helpompaa lähestyttävää. Yksi syy tähän toki ovat sanat, jotka tuovat uuden näkökulman musiikkiin. Mutta toisaalta onhan taidemusiikkikin täynnä laulettua musiikkia. Ja jos verrataan keskivertoa aariaa ja pop-balladia, on aihepiirikin usein sama. Ti amo tai I love you kolahtaa kuulijaan vuosisadasta riippumatta. Ehkä erottavana tekijänä on nimenomaan aika. Se, mikä vaikkapa kolmesataa vuotta sitten oli iskevää ja tarttuvaa, ei ole sitä enää tänään. Musiikki ei synny eikä sitä kuluteta tyhjiössä. Se on täynnä viittauksia ympäristöönsä. Osa näistä viittauksista on tarkoituksellisia, osia tekijä tai kuuntelija ei edes tiedosta. Ilmiselviä ovat esimerkiksi viittaukset toisiin kappaleisiin tai musiikillisiin tyyleihin. Nämä kuitenkin ovat yleensä aikaansa sidottuja. Siinä missä me tiedämme, mistä on kyse, kun kitaraan laitetaan säröefekti tai huomaamme listahitin sambavaikutteet, emme enää osaa naurahtaa vaikkapa Bachin renessanssi-imitaatiolle tai Beethovenin metsästysviittauksille. Toisaalta loistava esimerkki aikaa kestäneestä merkityksen säilymisestä on, kun vapauden, veljeyden ja tasa-arvon symboli Marseljeesi-marssi on valjastettu rakkauden vallankumouksen käyttöön Beatlesin All you need is loven alkusoittona. Näyttää myös siltä, että kappaleet, joilla on selkeä sanoma tai joka liittyy johonkin tiettyyn tilanteeseen, saattavat palvella tarkoitustaan yhä uudelleen ja uudelleen: Lutherin Maa on niin kaunis on soitetuimpia virsiä ja Albinonin Adagion aikana vieras jos toinenkin tirauttaa kyyneleen hautajaisissa. Toki myös on joitakin vain yksinkertaisen iskeviä melodioita, jotka seuraavat meitä yhä. Jokaisen pienen pianistin suosikki Sait multa kukkaset toukokuun on alun perin englantilainen 1500-luvun hitti. Siinä, miksi klassinen musiikki on vierasta nykykuuntelijalle, kyse onkin juuri siitä, että kun sen intertekstuaaliset viittaukset ja vitsit eivät aukea, jäljelle jää vain parikymmentä minuuttia tasapaksua jousimattoa ja hullun lailla huitova kapellimestari. Tulevaisuus Moni nykyihminen olisi valmis pitämään taidemusiikkia museoon kuuluvana muinaismuistona ilman tulevaisuutta, mutta toisaalta sillä on vankkumattomat kannattajansa, jotka uskovat sen kestävän aikaa. On myös muistettava, että kaiken aikaa syntyy myös uutta taidemusiikkia. Nykymusiikki vain tuntuu olevan kovin kaukana sävelkieleltään perinteisestä konserttisalien musiikista. Eihän siinä ole päätä eikä häntää, ei melodiaa ja rytmikin tuntuu kadonneen kauniista harmonioista puhumattakaan., tuhahtaa moni. Voi kuitenkin olla, että sadan vuoden päästä futuristinen kilinä ja viulun vingutus saattaa hyvinkin olla eläkeikää lähestyvän keskiluokkaisen konserttiyleisön mielimusiikkia samoin kuin Mozart kavereineen nyt. Ihmiskorva nimittäin tottuu vähitellen kuulemaansa. Se, mikä koetaan rumana tai kauniina vaihtelee kulttuureittain. Kun mennään tarpeeksi ajassa taaksepäin, vaikkapa terssiä, sävelsuhdetta, joka erottaa duurin ja mollin toisistaan, on pidetty riitelevänä yhdistelmänä, jota on vältelty. Voi siis hyvinkin olla, että tämän päivän tärykalvon rikkoja on huomisen sulosointu. Oletettavasti klassinen musiikki säilyttää paikkansa musiikin kartalla luvun maailmassa, jossa mikään ei ole enää itsestään selvää ja kaikkeen on vaihtoehtoja, elävät rauhassa rinnakkain erilaiset musiikin suuntaukset ja genret, miksi ei siis jatkossakin joukkoon sopisi myös sonaatti tai pari. Pienen opettelun ja totuttelun jälkeen niistä paljastuu kuulijalleen uusia tai siis vanhoja ihmeellisiä maailmoja. Klasariklubit Klasariklubit ravintola Bellyssä kuun viimeisenä torstaina. K

16 LAIHDUTETAAN YHDESSÄ Teksti: Saila Lepistö Kuvitus: Pilvi Nummelin 16 protu 2/2008

17 Pudotussuunnitelmia tehdessä saa sisältöä elämäänsä. Minulla on ystäviä, jotka lukevat laihdutusblogeja. Olen myös itse lukenut niitä. Niistä lukija voi ammentaa itselleen laihdutusasennetta ja uskoa (tai pakkoa) laihdutuksessa onnistumiseen. Laihdutusblogeja on erilaisia. On esimerkiksi mummojen pitämiä jumppapäiväkirjoja, joissa suunnitellaan kahvikerman vähentämistä ja sunnuntaisia sauvakävelyitä. Sitten on hampaat irvessä ikilaihduttavien perheenäitien nettipäiväkirjoja. Huolestuttavia ovat syömishäiriötä sairastavien pitämät tsemppiblogit, joita suurin osa laihdutusblogeista on. Kevennysblogit voisivat sisällöltään olla yksityisiä päiväkirjojakin, mutta netissä laihduttajat pääsevät lukemaan toistensa kirjoituksia ja saamaan inspiraatiota heidän onnistumisistaan. Sivut pursuavat laihuusromanttisia valokuvia ja epäterveellisiä laihdutussuunnitelmia. Usealle kirjoittajalle laihduttaminen on sydämen asia ja jos ei elämäntapa, niin vakiintunut harrastus: aina pitäisi pusertaa kilo tai kymmenen, ja kun kilot on puserrettu, on siirryttävä painonhallintaan vaa alla käyminen jatkuu. Laihdutusblogeihin eläytyessä voi helposti unohtaa kyseenalaistaa syyt laihdutukseen. Jos ne eivät ole terveydelliset, mitkä ne ovat? Toki osa nettipäiväkirjoista on nimenomaan terveyslaihdutuksen takia olemassa, ja toki normaalipainon rajoissakin oleva voi laihduttaa, ilman että siitä välttämättä on haittaa. On epämääräistä vetää raja kontrolloidun ja pakkomielteisen laihdutuksen välille. Ehkä ongelma on siinä, että kilojen karistaminen helposti mielletään myönteiseksi asiaksi, vaikka siihen ei edes olisi tarvetta. Pudotussuunnitelmia tehdessä saa sisältöä elämäänsä, ehkä menossa mukana olevia ystäviä ja tyytyväisyyden tunteita tavoitteissaan onnistumisesta. Laihdutuksessa on jopa vaihtuvia trendejä. On Atkinsonia ja karppausta, mihin sitten oikein uskoa? Olemme jo pitkään kituneet hirvittävässä rasvan ja suolan pelossa, mutta vihdoin on selvinnyt, että vähäsuolaisella ruokavaliolla neste ei pysy elimistössä ja vatsa turpoaa syödessä. Rasvan puutteesta sen sijaan seuraa proteiininpuutos, elimistö nimittäin joutuu turvautumaan proteiinin käyttöön rasvan tehtävissä. Pisteet eivät mene CottiFrutille. Ruotsissa on jo ryhdytty toimiin. Rasvaa on ruvettu jättämään dieetteihin ja sen sijaan hiilihydraatteja on ruvettu sorsimaan. Valitettavasti hiilihydraatteja, nimenomaan viljasta saatavia, tarvitaan esimerkiksi serotoniinin muodostamiseen. Serotoniinin vajaus ilmenee masennuksena ja kroonisena väsymyksenä. Kuten blogien yleensä, myös laihdutusblogien suosio on kasvussa ja tietoisuus niistä leviää. Se ei kai ole ihme, kun laihdutuksen suosiotakin pönkitetään monen median kautta. Televisiosta tulee ohjelmia, joissa ylipainoisia ihmisiä autetaan laihduttamaan, mainoskatkoilla pyöritellään nollakalorisia kofeiinijuomia sekä vain hedelmän omaa sokeria sisältäviä välipalapatukoita. Yhteiskuntamme pelottelee ihmisiä lihavuudella liittämällä lihavuuteen kielteisiä asioita, kuten laiskuuden ja ahneuden. Taas menee metsään: suuri osa ylipainoisista kärsii sekä syömishäiriöstä että aliravitsemuksesta, sillä syömishäiriöitä on muitakin kuin anoreksia, ja aliravitsemus on tila, jonka saa yksipuolisella ruokavaliolla. Laihdutustuotteina mainostetut tuotteet ovat usein yksipuolisia ja sisältävät ravintoaineiden sijaan lähinnä lisäaineita. On myös kyseenalaista, kuinka hyvin laihdutuksessa pidemmän päälle onnistuu laihduttamalla ensin puritaanisesti ja sitten siirtymällä painonhallintaan. Ero laihduttamisen ja painonhallinnan välillä on osoittautunut blogienkin mukaan kinkkiseksi asiaksi, sillä laihdutukseen jää koukkuun. Kun sen lopettaa, ei enää muista, mikä oli normaali määrä ruokaa. Jos lihoo takaisin, kaikki alkaa alusta. On myös mahdollista, että laihduttamista ei osaa lopettaa takaisin lihomisen pelossa. 17

18 Mitä tapahtuu, kun byrokraatti suunnittelee ihanne yhteiskunnan? Tai kun leirille lasketaan nelivuotiaita? Entä neljäkymppisiä? Mitä aikuinen ajattelee aikuistumisesta? Teksti: Milka Pajukallio, Jouko Kelomäki ja Paula Virtala Kuvat: Tero Pajukallio Pietarista se alkoi. Nuoriso ei syksyisellä seuramatkalla saanut kasvisruokaa ravintolassa ja vanhemmat alkoivat inttää. Protuko tämänkin aiheuttaa? Mitä te siellä leireillä teette? Kai asia jäi mietityttämään, sillä talvella sähköpostiin tuli kutsu. Hyvä Edelleen Kehittyvä Kypsä Aikuinen tai Jo Melkein Kaiken Kokenut Protu... Ei meiltä kysytty mitään, meidät värvättiin ohjaajiksi Ai- 18 kuisten Protuleirille, viikonlopun mittaiselle talvileirille Oriveden Einon pirttiin. Milkan, Paulan ja Joukon mukaan vaativat päästä Milkan ja Joukon vanhemmat, kasa tuttuja valtion virkamiehiä, lähihoitajia ja elokuvaohjaajia sekä heidän lapsensa ikähaitarilla 4 17, siis yhteensä kymmenen protunnälkäistä aikuista ja 11 keskenkasvuista uhria, tiimi mukaan lukien. Tee se aikuiselle Koulutusjaostolle tiedoksi: suunnittelu alkoi tietenkin tavoitteista. Mitä tavoitteita aikuisten protulle voisi asettaa? Utelias pohdinta ei kysy ikää oma maailmankatsomus pitäisi voida muistaa, ja haastaa. Upean leirikokemuksen ja protufiiliksen luomiseen on pyrittävä viikonlopussakin. Myös kolmas tavoite poltteli tiimin takataskusprotu 2/2008

19 sa. Mikä tilaisuus esitellä protua ja innostaa mukaan toimintaan aika mahtaviksi tiedettyjä aikuisia! Protuleirin sisällöstä halusimme karsia vain vähän, koska leiristä haluttiin antaa mahdollisimman kattava kuva. Aikuisten kanssa ei ehkä kannata keskustella koulukiusaamisesta, tai siitä, miksi haluaa tulla isona. (Vai olisiko sittenkin pitänyt?) Perjantai-iltaan laitettiin tutustuminen ja sunnuntain puolikkaaseen päivään maailmankuvat ja -katsomukset, kokoaminen ja loppujuhla. Kaikki muu yhteiskuntasimulaatiota, vammaislounasta ja onnellisuuskäyrää myöten tuli siihen väliin lauantaille. Leirin vetäjille tiedoksi: viikon teemat mahtuvat kahteen ja puoleen päivään ei siinä mitään mieltä ole, mutta kyllä se onnistuu. Paellaa ja pusupainia Keskustelunveto oli mahdotonta. Ajatukset kulkeutuivat ties mihin sfääreihin, kestivät loputtomiin ja päättyivät lopulta kivuliaaseen katkaisuun. Törkeen hidasta, puolen tunnin keskustelu ei ollut keskustelu vaan alustus, itkee Jouko. Aikuisilla oli valtavasti annettavaa ja jaettavaa, valtava innostus ja heittäytymiskyky. Leikkeihin heillä oli analyyttinen ote: rajut leikit todettiin liian reipasotteisiksi ja provosoivat leikit seksistisiksi, muuten kaikki meni alas. Toiminnallisista ohjelmista nautittiin, vanhat ihmiset kuulemma kaipaavat kehollisuutta. Kokkivastaava Marja Utriaiselle tiedoksi: leiri onnistuu ilman kokkia, ainakin jos leiriläiset ovat aikuisia. Keittiöhommat hoidettiin yhteisvoimin. Lapset katsoivat toistensa perään ja osallistuivat ohjelmaan halunsa mukaan. Oivalluksia tuli pienokaistenkin taholta. Vilja, 11, ja Outi, 12, järjestivät leirin jälkeen vanhemmilleen luonnelounaan (yritäpä syödä yli-innokkaana!), ja karkkia iltapalaveriin tuonut Taneli, 4, tarjosi tiimille kolmea Fazerin Parasta ja tärkeän kysymyksen: Haittaako jos on erilaisia? Hallitukselle tiedoksi: ne tiesivät jo. Tavoitteet täyttyivät ja ylittyivät. Lämpö, yhteisöllisyys, ilo ja aatteen palo! Voi hyvinkin olla, että tältä leiriltä sikisi useampikin ohjaaja tuleville kesille. Mutta toimisiko tällainen toiminta ohjaajarekrytointina, tai pystymetsien tutustuttamistarkoituksessa niin kuin joskus on kuultu pohdittavan? Jos aikuinen saisi oman leirikokemuksensa jo ennen tiimiin lähtöä, valmiudet mielekkään ohjelman suunnitteluun olisivat taatusti toisenlaiset. Toisaalta aikuisleireily veisi resursseja. Leirin tunnelmasta ja ohjelmasta se antaisi kyllä kuvaa, mutta suunnittelusta ja tiimiläisen roolista ei niinkään. Kuinka moni aikuinen viitsisi lähteä leireilemään mahdollisesti maksua vastaan ja ilman kokemusta omasta tärkeästä panoksesta nuorisotyöhön? Sitä paitsi, eikö protua tehdä nuorten takia, nuorille? Meidänkin aikuisten leirillämme antoisinta oli sukupolvien kohtaaminen, puolen vuosisadan ikähaitari. Kotiinkaan ei tarvinnut soitella, kun perhe oli matkassa mukana. Olisiko tässä jollekulle idean siementä? Ai niin, aikuisuus piti tietysti määritellä. Ajatukset liikkuivat etsimisen ja löytämisen ympärillä. Aikuisten mielestä jos me lapset oikein ymmärsimme aikuisuus on sitä, että tietää jo, edes jotain. Tehtäväksi jää muistaa, mitä tietää. Ettei aivan kalkkeutuisi. Niin, ja ei haittaa, Taneli, ei haittaa. 19

20 OHJAAJAN TIE Sarjassa seurataan uuden ohjaajan tietä koulutuksiin, leirille ja leirin jälkeiseen elämään. Teksti: Anna Vuolanto Kuva: Aatu Komsi Ohjaajaksi protuleirille? Mikä ajatus. En ole koskaan käynyt protuleiriä, eikä ohjaajaksi lähteminen ole koskaan käväissytkään mielessäni. Kunnes sitten tänä keväänä kiinnostukseni heräsi, kun aihetta sattumalta sivuttiin eräässä lounaspöytäkeskustelussa. Prometheus-leirejä olen tiennyt järjestettäneen jo vuosia, moni ystävänikin on sellaisella ollut. Itse en halunnut aikoinaan leireillä ehkä halusin olla hiukan erilainen. Erilainen voi kuitenkin olla myös yhdessä toisten kanssa, itse asiassa se on jopa mukavampaa kuin ylhäisessä yksinäisyydessä. Seurassa oppii ymmärtämään, kuinka paljon maailmassa on tapoja elää ja ajatella. Saattaa oppia myös enemmän itsestään. Uusien ohjaajien koulutuksissa on ollut hienoa porukan hyväksyvä ilmapiiri. Samalla olen todella oppinut itsestäni, siitä, miten erilaisissa ryhmissä käyttäydyn. Iloitsin myös, kun kerrankin jätettiin väliin taustoitus: kerro nimesi, ikäsi, osoitteesi, työ, koulutus ja harrastukset. Kivaa, että edellä mainitut eivät aina näyttele pääosaa. Allekirjoitan aikuistumisen ja leireilyn tärkeän teeman, erilaisuuden kokemisen. Se on oppimista ymmärtämään itseään ja toisia ihmisiä tässä aikuisten ristiriitaisessa maailmassa. Aikuisethan ovat kaikki erilaisia ja ymmärtävät sen, vai kuinka. Erilaisuuden voi kokea itsessään, toisessa ihmisessä, omassa ryhmässä suhteessa toiseen ryhmään siis että jokainen on erilainen. Erilainen on havainto, ei arvomääritelmä. Hauskaa, jos saan innostettua jonkun havainnoimaan ympäristöään ja ihastelemaan sen monipuolisuutta. Hetken kesti ymmärtää, että minustakin voi olla ohjaajaksi protuleirille. Siis siitä huolimatta, että olen... no, tällainen. En ole leirikonkari, en nauti esiintymisestä, enkä edes osaa soittaa kitaraa. Onneksi olen nyt ehkä ymmärtänyt, että minulla sittenkin on jotain annettavaa lähtien siitä, että olen läsnä ja kuuntelen. Ja tärkeintä on, että haluan mukaan. Haluan lähteä pitämään hauskaa, saamaan kokemuksia, tapaamaan ihmisiä: en lähde opettamaan, vaan oppimaan! Odotan jo uteliaana seuraavaa etappia: tietoja omasta tiimistäni ja sen kohtaamista, tiimikoulutusta ja tietenkin itse leirin suunnittelua. Odotan sitä jännityksellä ja innolla, ja ennen kaikkea luottamuksella. Koulutuksien parhaimpia eväitä on luottamuksen syntyminen sitä kohtaan, että kaikki sujuu hyvin, vanhat apparit ja ohjaajat tukevat meitä epävarmoja noviiseja, kaikilla on jotain annettavaa omina itsenään ja halu laittaa itsensä likoon. Siis luottamus siihen että yhdessä saadaan jotain hyvää aikaan. 20 protu 2/2008

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Teksti Satu Laatikainen Kuvat Mervi Ahlroth. Eväitä elämään

Teksti Satu Laatikainen Kuvat Mervi Ahlroth. Eväitä elämään Teksti Satu Laatikainen Kuvat Mervi Ahlroth Eväitä elämään Utelias pohdinta, hauskat leikit, syvälliset keskustelut ja lämpimät halaukset. Leirinuotion tunnelma, toinen toistaan seuraavat ruokahetket,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Palaute Nyytin ja SPR:n Hengailuillasta 4.11.2011 Yhteenvetoraportti Osallistujia 31, joista 8 miestä. Palautteita 24 Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 16 66,67% 2. Mies

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI

KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI KESKI-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY:N JÄSENLEHTI Viestikyyhkysen sisältö: Puheenjohtajan pulinoita.3 Perhehoidon rekrykamppanaja...4-5 Jäsentuotteemme: Mustaharakka,pelikortit..6 Hupparit,T-paidat...7 Miltä

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN

pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 1:2008 pääkirjoitus KAI HÄMÄLÄINEN 2 3 4 !" ; ; : ; :! * ; 8 ; :; 5 #!$ % 8:. C@@DDD 9 @0 D ;; 8:!! 8: " $ D $, +E $, -E $ 8:! /& /5 +, @! $ 6 7 8 9 10 11 12 IIRO SAIRANEN http://personal.inet.fi/surf/deepsky

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot