Prometheus-leirin tuki ry Jäsenlehti 2/2008. Rekrykeskustelu. jatkuu MIESTUTKIMUS LAIHDUTUSBLOGIT KEVÄTSEMMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prometheus-leirin tuki ry Jäsenlehti 2/2008. Rekrykeskustelu. jatkuu MIESTUTKIMUS LAIHDUTUSBLOGIT KEVÄTSEMMA"

Transkriptio

1 Prometheus-leirin tuki ry Jäsenlehti 2/2008 protu Rekrykeskustelu jatkuu MIESTUTKIMUS LAIHDUTUSBLOGIT KEVÄTSEMMA

2 sisällys 2 Pääkirjoitus 3 Protu-uutiset Rekrytointi ja Kettu puhuttavat 4 Lukijakirjeet 7 Puheenjohtajalta 8 Mies väkivallan kurimuksessa Mitä on miestutkimus? 10 Kevätsemmaraportti 12 Prometheus-leiri in English In Protu we have this thing called utelias pohdinta 13 Jaostonvetäjältä Kuinka kivaa on kivajaostossa? 14 Klasariklubi Klassista musiikkia pop-salissa 16 Laihdutetaan yhdessä! Toimittaja Lepistö tutustui laihdutusblogeihin 18 Aikuisten protu Vanhat koiratkin oppivat leikkimään 20 Ohjaajan tie Uusi kolumnisarja alkaa 21 Kettu 22 Reseptipalsta Mikko Kalliokoski haastattelee itseään protu Prometheus-leirin tuki ry Jäsenlehti 2/2008 Rekrykeskustelu jatkuu MIESTUTKIMUS LAIHDUTUSBLOGIT KEVÄTSEMMA protu Prometheus-leirin tuki ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Inka Tuominen Taitto Aatu Komsi Toimittajat Alexander Holst, Aatu Komsi, Emma Korpi, Kielo Dolatowska, Emilia Lehtinen, Saila Lepistö,Pilvi Nummelin, Krista Nurminen, Ranna Rissanen, Venla Rossi Sähköposti www Lehti löytyy osoitteesta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Painos 3000 kpl Painopaikka Erweko Painotuote Oy, Helsinki ISSN Mainoshinnat Pääkirjoitus Inka Tuominen May: the force with you Muutama viikko sitten oli se vuoden maagisin päivä, jolloin puiden lehdet aukeavat ja maisema muuttuu parissa päivässä hurjasti. Yhtäkkiä bussipysäkillä ei enää voikaan seisoa samassa kohdassa kuin aiemmin, kun pensaat peittävät näkyvyyden. Protussa toukokuu on tiimikoulutusten ja leirivalmistelujen aikaa. Tiimit kokoontuvat ensimmäisiä kertoja, ja vähitellen sekalaisesta joukosta ihmisiä alkaa muodostua oma ryhmänsä, tiimi. Yritän hillitä itseäni sanomasta kliseistä ja sokerista allegoriaa siitä, kuinka samalla, kun koivussa hiirenkorvat kasvavat lehdiksi tai pellot alkavat vähitellen vihertää, tiimikin kehittyy hurjaa vauhtia ryhmänä ja valmistelee leiriä. Kesällä jossakin syrjäisessä leirikeskuksessa tiimin suunnittelutyö puhkeaa kukkaan viikoksi samalla tavoin kuin kesäinen luontokin, jonka jälkeen jäävät siemenet vähitellen itämään. Protu-leiri ei kuitenkaan tuota orvokkeja, vaan jättää toivon mukaan ajatuksia ja mietteitä elämään leiriläisen mieleen. (No, sanoin sen kuitenkin.) Keväällä, kun leireihin ei ole enää kauaa, myös protuaktiivin on helpompi muistaa, miksi hän olikaan valmis uhraamaan vapaa-aikaansa ja energiaansa vapaaehtoistyöhön. Tämä kun tuppaa silloin tällöin unohtumaan pimeinä talvi-iltoina kokouksen kolmannen tunnin alkaessa. Hauskoja hetkiä tiimin kanssa ja hyvää loppukevättä! 1/1-sivu 220 e, 1/2-sivu 140 e ja 1/4-sivu 80 e 2 kannen kuva Aatu Komsi Lehden artikkelit Seuraava lehti edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä eivätkä yhdistyksen ellei toisin mainita. ilmestyy heinäkuussa. Aineisto päätoimittajalle mennessä. Liitäthän mukaan henkilötietosi. protu 2/2008

3 Teksti: Aatu Komsi Soihtu tuotti voittoa Vuonna 2004 perustettu osuuskunta Prafé Osk, joka pyörittää Soihtu-kahvilaa, on tehnyt ensimmäisen ei-tappiollisen vuotensa. Vuoden 2007 tilinpäätöksessä osuuskunnan tulos jäi huikeat 76 euroa plussan puolelle. Toiminta on silti myynnin ja vapaaehtoistyön lisäksi ulkopuolisen avustuksen varassa. Vuonna 2007 Prafé sai opetusministeriöltä avustusta kolmetuhatta euroa ja tänä vuonna kaksituhatta. Prafén vuosikokouksessa huhtikuussa valittiin myös osuuskunnalle uusi hallitus. Uusina jäseninä hallitukseen nousivat Sari Majander, Joni Selinheimo sekä samalla Prafén uudeksi puheenjohtajaksi valittu Juhis Ranta. Uudet hallituslaiset ovatkin olleet innokkaita tulevan ohjelman suunnittelussa: esimerkiksi kesäkuussa Soihdussa on luvassa juhannustanssit Jamaika-teemalla, joissa mm. esiintyy Hässäkkä. Lisätietoja: Hallitus kielsi saunakaljat ja energiajuomat leirillä PROTU U T I S E T Protun hallitus paikkasi huhtikuun kokouksessaan leirien päihteettömyydestä löytyneen kokin kokoisen aukon. Hallitukselle paljastui, että vuonna keppi ja kivi oli tehty periaatepäätös, jonka mukaan kokeilla on oikeus juoda leirillä saunakaljat, jos juominen on vähäistä eikä häiritse muuta leiriä. Nykyinen hallitus ei ollut yhtä vapaamielinen ja päätti nyt säätää ehdottoman alkoholikiellon koskemaan myös kokkeja. Päätöstä edelsi pitkä keskustelu, ja siitä jouduttiin lopulta äänestämään. Sääntöjen tiukennusta vastustaneiden mielestä leirillä töissä olevaan kokkiin ei pitäisi soveltaa yhtä tiukkoja sääntöjä kuin tiimiläisiin, ja muutenkin alkoholikiellon sijasta tärkeämpää pitäisi olla, ettei kokki ole humalassa. Äänestyksen voittaneiden mielestä taas jokaisen pitää pystyä olemaan viikko ilman alkoholia, ja protuleirit ovat alkoholittomia, piste. Linjaus herätti kiivasta väittelyä kokkilistallakin: Eikö protuleirin tulisi pyrkiä kasvattamaan terveitä asenteita päihteitä kohtaan eikä piilottaa niitä nurkan taakse? kommentoi kokki Aydin Saiyar, joka kertoo halunneensa voida juoda yhden lasin viiniä viikon aikana. Mielestäni on kaksinaismoralista puhua päihteistä avoimesti ja mahdollisesti jopa niihin liittyvistä kokemuksista, mutta ei sallia aikuisten normaalia jokapäiväistä elämää. Alkoholipäätöksen yhteydessä hallitus hyväksyi myös koulutusjaoston esityksen kieltää energiajuomien myynti leirien kioskeissa. Jaosto oli huolissaan tahallaan leirillä itseään valvottavista leiriläisistä, jotka eivät energiajuomien takia nuku tarpeeksi. Tämän esityksen hallitus hyväksyi yksimielisesti. Leiritoiminnan periaatteet uudelleen syyniin Hallitus on nimittänyt työryhmän selvittämään, pitäisikö Protun leiritoiminnan periaatteita muuttaa. Päätöksen taustalla oli koulutusjaoston esitys poistaa uudistuksen alla olevasta Ohjusten oppaasta vanhat Humanistikasvattajan ohjeina tunnetut kohdat. Koulutusjaoston mielestä Humanistikasvattajan ohjeiden tietyt kohdat sitovat protuleirit liiaksi uskonnottomaan maailmankatsomukseen, kun tärkeintä olisi määritellä, millaisilla periaatteilla leirillä toimitaan. Uskontoon nojaavat argumentit voidaan joka tapauksessa vaatia perustelemaan, mutta jaoston mielestä ei ateismiakaan saisi ottaa sellaiseksi dogmaattiseksi lähtökohdaksi, jota kenenkään ei tarvitsisi perustella. Jaoston esitykseen sisältyy isompikin periaatteellinen kysymys: pitäisikö Protun pitää kiinni uskonnottomista ainoana kohderyhmänään vai ajatella, että leirit hyödyttäisivät kaikkia nuoria? Työryhmä tulee kuitenkin tutkimaan leiritoiminnan periaatteita laajemminkin kuin yksin ateismikysymyksen osalta. Onko tavoiteruusuke oikeanlainen ja riittävä kuvaus leireistämme? Työryhmä tiedottaa kokousajoistaan protu.fi-listalla, ja kokouksiin ovat tervetulleita kaikki muutkin kiinnostuneet. Työryhmän ja hallituksen valmis esitys tuodaan yleiskokouksen vahvistettavaksi marraskuussa kuten Protun strategiakin. Kuvaa ei ole otettu protuleirillä. 2 / 0 8 3

4 OSALLISTU KESKUSTELUUN MAILAA TOIMITUKSELLE! Nykyisenlainen rekrytointi toimii 4 Veikko Eranti ja Jehki Härkönen kirjoittavat Protu-lehdessä 1/08 rekrytoinnin kaipaavan uusia tuulia ja esittelevät mallinsa sen kehittämiseksi. Mielestäni heidän käsityksensä rekrytoinnista ei ole kaikilta osin paikkansa pitävä. Omakin käsitykseni tosin perustuu sikäli ulkopuoliseen näkökulmaan, että en ole koskaan osallistunut rekrytointiryhmän toimintaan, mutta olen seurannut sitä 12 vuoden aikana tiimiläisenä, kouluttajana ja tukihenkilönä. Kirjoittajat toteavat, että rekrytointiryhmän pääasiallinen tehtävä on karsia ylimääräiset apuohjaajat sekä leirille sopimattomat ohjaajat. Itse näkisin asian toisin: tarkoitus ei ole keskittyä karsimiseen vaan siihen, miten sopiviksi todetuista ohjaajista ja appareista muodostetaan hyviä tiimejä. Kukaan protuleiriä vetänyt tuskin voi väheksyä hyvän tiimin merkitystä, siihen todella kannattaa panostaa. Veikko ja Jehki esittävät myös, että rekrytoinnin tulisi siirtyä valikoinnista haalimiseen. Haaliminen kuulostaa minusta pelottavalta: tärkeintä vapaaehtoistyössä onnistumisessa lienee oikeanlainen motivaatio. Itse ainakin ymmärrän haalimisen tuottavan tuloksena ison joukon epämääräisesti kiinnostuneita ihmisiä, joiden soveltuvuudesta ei juuri ole käsitystä. Vaaliminen sen sijaan on tärkeä tehtävä järjestölle, joka toimii vapaaehtoistyön varassa. Sen sälyttäminen pelkälle rekrytointiryhmälle tuskin olisi toimiva tai reilu ratkaisu. Ja kuten Otto Köngäs omassa vastineessaan toteaa, on virhepäätelmä kuvitella, että innokas apparihalukas olisi välttämättä potentiaalinen järjestöaktiivi, nämä kun ovat hyvin erilaiset tehtäväkentät. Kahdessa viikonlopussa koulutettavasta ei saa kokonaiskuvaa henkilönä, mutta toimimisesta leirillä se kertoo jotain. Toki tässä on myös mahdollisuus erehtyä, mutta yleisesti ottaen voidaan todeta, että ihmiset osaavat muodostaa varsin totuudenmukaisen kuvan toisistaan havainnoimalla näiden toimintaa. Kuvan oikeellisuutta lisäävät useat, toisistaan riippumattomat arvioijat ja erilaisissa tilanteissa tehdyt havainnot, muun tiedon hyödyntäminen sekä se, että tilanne jossa havainnot tehdään, on mahdollisimman lähellä tilannetta, jossa toimintaa pyritään ennustamaan. Rekrytoinnin tulevaisuutta pohdittaessa kannattaisi mielestäni paneutua havaintojen luotettavuuden lisäämiseen. Tällä hetkellä meillä on jo paljon sellaisia elementtejä, joita systemaattisesti hyödyntämällä voidaan olettaa havaintojen luotettavuuden lisääntyvän: Tietoa kerätään monissa erilaisissa tilanteissa. Koulutettavia arvioi useampi eri rekry ja lisäksi kuullaan kouluttajan sekä muiden koulutettavien palautetta kustakin koulutettavasta. Vanhojen tiimiläisten osalta on lisäksi käytettävissä edellisten vuosien leiripalautteet. Ainoa selkeästi huonosti hyödynnetty tietolähde tuntuukin olevan henkilö itse. Paras ehdotus Veikon ja Jehkin mallissa mielestäni onkin erityisesti ohjaajien parempi haastattelu jo ennen koulutuksiin lähtemistä. Itse en pitäisi hyvänä ratkaisuna kuitenkaan sitä, että vanhat tiimiläiset saisivat valikoida toisiaan se tuskin lisäisi oikeudenmukaisuutta tai avoimuutta, kun puoli tiimiä olisi kiinteä, valikoitunut yksikkö, ja uudet apparit siihen lisätty arpomalla. En kuitenkaan näe rekrytointia ongelmattomana. Avoimuudessa ja palautteen keräämisen systemaattisuudessa olisi ehdottomasti parantamisen varaa ja on myös täysin relevantti kysymys, pystyykö rekryryhmä tälläkään volyymillä hoitamaan tehtävänsä eettisesti ja kunniallisesti saati sitten toiminnan kasvaessa. En kuitenkaan pidä ratkaisuna nykyisten periaatteiden ja käytäntöjen heittämistä romukoppaan. Yhdessä asiassa kirjoittajat ovat mielestäni oikeassa: rekryryhmä tuntuu usein edustavan suljettua valtaa. Avointa keskustelua kaivataan erityisesti tulevaisuuden suuntaviivoja pohdittaessa ja on tärkeää luopua usein vallinneesta ajatuksesta, että rekrytointia ja sen periaatteita voi ymmärtää vain rekry. Avoimuus on sitä, että kaikille on selvää, minkä periaatteiden mukaisesti rekrytointia tehdään sekä kuka arvioi ketä, miten ja miksi. Vappu Rautio, vanha ohjaaja, aktiivi Totuus rekrytoinnin uusien tuulien takana Kuullessani ensimmäistä kertaa Jehki Härkösen ja Veikko Erannin valmistelevan kannanottoa rekrytoinnista ajattelin innoissani, että vuosien jälkeen keskustelu rekrytoinnista aloitetaan taas kunnolla. Odotukseni eivät kuiten- protu 2/2008

5 kaan täyttyneet, koska edellisessä Protu-lehdessä (1/08) julkaistu kirjoitus koostui lähinnä asia- ja argumentaatiovirheistä. Otetaan aluksi asiavirheet... Toisin kuin J&V väittävät, jokaisella tiimiläisellä on jo henkilötietolain perusteella oikeus tietää, mitä tietoja hänestä on koottu ja miten niitä analysoidaan. Tätä mahdollisuutta on Protussa myös hyödynnetty. Toiseksi, rekrytoinnin pääasiallisena tehtävänä ei ole tiimeihin sopimattomien karsinta, vaan mahdollisimman hyvien tiimien muodostaminen. Tämä johtaa väistämättä siihen, ettei kaikkia halukkaita voida tiimeihin sijoittaa, mutta se ei ole vain nykyisen rekrytoinnin ominaisuus vaan osa myös J&V:n esittämää mallia. Seuraava väite on, ettei rekrytointiryhmä ole pystynyt vastaamaan haasteeseen tarvittavan ohjaajamäärän hankkimiseksi. Jehki ja Veikko ovat asiassa oikeassa siitä syystä, ettei kyseiseen haasteeseen vastaaminen edes ole rekryjen tehtävä, vaan kuuluu tiedotusjaostolle. Kirjoittajien ajatus tarpeesta haalia ohjaajia on siinäkin mielessä todellisuudelle vieras, että kesän leireille ilmoittautui noin sata uutta ohjaajaa. Lisäksi heidän esittämästään poiketen rekrytointia on uudistettu merkittävällä tavalla vuoden 2004 keskusteluiden jälkeen. Silloin otettiin mm. käyttöön vanhojen tiimiläisten haastattelut, määriteltiin leirin kannalta tärkeät ominaisuudet, luotiin skaalat, joille rekryt sijoittavat havaintonsa ja mahdollistettiin omien tietojensa tarkistaminen rekryjen rekisteristä. Nämä kaikki ovat siis kosmeettisia uudistuksia. Joko edellä mainitut asiavirheet ovat tarkoitushakuisia ja niillä pyritään tietoisesti vääristelemään todellisuutta tai sitten toimiminen Jatkuu REKRYTOINTIKESKUSTELUN HISTORIAA 2000-LUVULLA 2002 Rekrytoinnin uudistusseminaari syyskuussa, tarkoituksena pohtia, miten rekrytointi selviää toiminnan kasvusta. Seminaarin tuotosta työstämään nimitetään työryhmä, joka on kuitenkin riitainen ja kaikki sen jäsenet ovat täysin eri mieltä siitä, miten pitäisi toimia. Edes minimivaatimuksista ei päästä yhteisymmärrykseen. Työryhmän työtä viimeistelemään nimitetään uusi työryhmä. Konkreettisina muutoksina rekrytointiryhmän kokoa kutistetaan ja rekryjen rooli koulutuksessa supistetaan lähinnä arvioiden kokoajiksi. Samalla myös kouluttajille annetaan ensimmäistä kertaa rekrytoimisvastuu koulutuksissa. Uusien apuohjaajien huiman kasvun pelossa hallitus vahvistaa työryhmän esityksen, että uusien apuohjaajien keskuudesta suuren määrän vuoksi karsittavat jatkossa arvotaan. Linjausta ei koskaan oteta käyttöön. Syksyllä rekrytointiryhmän pj:n valinta pitää hallituksen ja rekryjen sisäisen skisman vuoksi tehdä kolmesti, ennen kuin uusi pj löytyy. Hallitukselle mm. kirjallinen epäluottamuslause rekryjen sisältä Syksyn väsyttämät rekryt linjaavat, että eivät enää suostu osallistumaan kouluttamiseen vaan ainoastaan rekryävät. Rekryjen ohjaajakeskustelut otetaan käyttöön. Rekryt vahvistuttavat omaaloitteisesti uudet koulutettavien arviointikriteerinsä hallituksella Protu-lehdessä 2/2004 iso Ongelma nimeltä rekrytoiminen -artikkeli. Päätoimittaja kutsutaan puheenjohtajiston puhutteluun. Rekrytoinnin periaatteet mutoillaan kaikille kiinnostuneille avoimessa kokouksessa. Hallitus nimittää erillisen koulutuspalautetyöryhmän pohtimaan palautteen antoa koulutettaville. Rekrytointirekisteriselosteen kirjoittamisesta päätetään. Seloste valmistuu marraskuussa. Uudesta rekrytointiryhmästä lähtee jäsen. Rekryt paikkaavat lähdön ottamalla riveihinsä entisen rekryn, joka ei kuitenkaan ollut aiemmin hakeineiden joukossa, vaikka iso joukko ryhmään virallisestikin hakeneista oli jouduttu karsimaan. Hallitus moittii ryhmää mutta hyväksyy ratkaisun Koulutuspalautetyöryhmä esittelee suunnitelmansa hallitukselle huhtikuussa. Hallitus käytännössä määrittelee, miten palaute tulisi antaa, mutta ei ota kantaa siihen, halutaanko sitä antaa. Rekrytointirekisterin käytöstä piti tulla maininta ohjaajaksi ja appariksi ilmoittautumislomakkeisiin, mutta se unohtuu. Rekisteriseloste lisätään Protun www-sivuille vasta vuoden lopussa Kiivasta keskustelua hallituksessa rekryjen velvollisuudesta ja resursseista antaa koulutettaville palautetta. Rekryt arvioivat, että jos palautteenanto lisätään rekryjen tehtäviin, moni ei enää lähde rekryksi. Hallitus nimittää työryhmän pohtimaan, miten aktiivisesti rekrytointirekisterin juridisista puolista pitäisi koulutettaville kertoa. Työryhmän esitys käsitellään elokuussa hallituksessa, joka päätyy äänestyksessa puoltamaan avoimempaa mutta työläämpää linjaa äänin Syksyllä ohjaajaksi ja appariksi ilmoittautumislomakkeisiin tulee ensimmäistä kertaa mainita rekrytointihenkilörekisterin olemassaolosta sekä koulutettavan juridisista oikeuksista tarkistaa tietonsa. Lähde: Toimitus 5

6 6 Protun avaintehtävissä on mahdollista myös hyvin vähäisten kompetenssien turvin. Oman kokemukseni mukaan jälkimmäinen vaihtoehto ei pidä paikkaansa....ja sitten kömmähdykset argumentaatiossa Näen itsekin Veikon ja Jehkin tavoin vapauden ja tasapuolisuuden protutoiminnan keskeisinä arvoina ja juuri siitä syystä en voi kannattaa heidän ehdotustaan rekrytoinnin kehittämiseksi. Nykyinen malli on tasapuolinen siksi, että koulutettavia arvioivat samat ihmiset samoilla mittareilla. Rekryt tuntevat toisensa: kuka on ehkä tarpeettoman kriittinen ja kuka havaitsee jonkin ominaisuuden erityisen hyvin. Heitä voidaan ryhmän pienen koon ansiosta myös helpommin valmentaa. Arviointivastuun siirtäminen käytännössä pelkille koulutustiimeille, joissa toimii useampi sata ihmistä, tekee arviointitehtävään kouluttamisesta ja yhteisen arviointiasteikon hyödyntämisestä mahdotonta. On myös mielenkiintoinen väite on, ettei koulutettavista voisi muodostaa totuudenmukaista kuvaa kahdessa viikonlopussa. Heidän mallissaan koulutustiimi pystyy paradoksaalisesti tekemään arvion jo yhdessä. Uudet apparit halutaan uudessa mallissa kuitenkin pääsääntöisesti arpoa tiimeihin. Tämä kertoo karua kieltä kirjoittajien arvostuksen puutteesta. Kun ainoastaan vanhemmille tiimiläisille halutaan tasapuolisuuden nimissä oikeus saada kavereitaan samaan tiimiin, tulee uusista appareista mallissa arvoton lisuke. Melkoinen ristiriita syntyy myös siitä, että J&V haluavat tiimiläisten arvionnin olevan avointa ja vaativat samalla edellisen vuoden leiripalautteiden nostamista keskeiseksi arviointivälineeksi. Palautteiden lukemiseen ei muilla tiimiläisillä ole kuitenkaan oikeutta, joten menettely on kaikkea muuta kuin avoin. Lisäksi appari-ikäiset muuttuvat paljon vuodenkin kuluessa, joten leiripalautteiden liian uskollinen hyödyntäminen pahimmillaan kieltää ihmisten mahdollisuuden henkilökohtaiseen kasvuun. Varsin irvokas oikeusmurha syntyisi silloinkin, kun kyvykäs uusi appari arvottaisiin tiimiin, jossa hän ei tulisi toisensa jo entuudestaan tuntevan ohjaajaparin kanssa toimeen. Kun ohjaajien palautteille annetaan useimmiten eniten painoarvoa, olisi siis avointa, tasapuolista ja reilua, että apparin mahdollisuudet toimia Protussa tyssäisivät tähän. Ratkaisu rekrytoinnin kehittämiseksi on mahtava esimerkki orwellilaisesta uuskielestä. Rekrytointiryhmän käsissä mielivaltaiseksi väitetty prosessi annetaan koneen tehtäväksi, jolloin siitä tuleekin pian satunnaista. Koska karsinta on kirjoittajien sanoin aina kyseenalaista, nimetään prosessi arvonnaksi. Tämä on mainio, vaan ei älyllisesti kovin rehellinen, tapa ratkaista ongelmia. Karsintaa tapahtuu joka tapauksessa ja sillä, suorittaako toimenpiteen joukko ihmisiä vai ihmisten koodaama ohjelma, ei ole merkitystä. Valta ihmisten arviointiin ja tiimien kokoamiseen lakkaa olemasta vasta siinä vaiheessa, kun koko toiminta perustuu arvontaan. Sellaiseen menettelyyn tuskin kukaan haluaa. Ehdotusta rekrytoinnin kehittämiseksi voisi jalkapallotermein luonnehtia omaksi maaliksi. Ei tosin pelkästään kirjoittajien, vaan koko yhdistyksen osalta. Kaiken toiminnan kehittäminen on ehdottoman tärkeää yhdistyksen koon kasvaessa, mutta keskustelun avaaminen Jehkin ja Veikon tapaan vain vahvistaa entisiä poteroita ja tekee järkevätkin muutokset entistä vaikeammiksi. Jouni Westling vanha ohjaaja ja aktiivi Onko Ketun pakko pussailla niin paljon? Lehden Kettu-sarjakuva on hauska ja liikuttava, mutta viime aikoina on se alkanut ahdistaa minua. Syy ei ole Ketun missään yksittäisessä osassa, vaan sen jatkuvassa sisällössä: Kettu on parisuhdesarjakuva. Joka ikisessä stripissä Kettu ja Ketun tyttö pussailevat ja söpöilevät ja tekevät siitä numeron. Minä en seurustele. Minulla ei ole ketään, jonka kainaloon voisin käpertyä ja jonka kanssa saisin pussailla koska vain, enemmästä puhumattakaan. Enkä ole varmasti lehden lukijoista ainoa. Ketun lukeminen ensin naurattaa ja sitten kouraisee kurkusta. Kettu tuntuu sanovan, että maailma pyörii ja sen tuleekin pyöriä pelkän seksin ja seurustelun ympärillä. En halua sanella taiteilijalle, mitä hänen sarjakuvassaan pitäisi olla, mutta eikö Protu-lehti voisi ottaa huomioon myös meidät yksinäiset ja tarjota meillekin sopivia sarjakuvia? Protussa minulle on tilaa, vaikka olenkin yksinäinen, mutta toivoisin näin olevan myös lehden lukijana. NM. Oishan se kiva Kettu tosiaan söpöilee, etenkin numerossa 4/07 protu 2/2008

7 Puheenjohtalta Anna Vuorjoki Pieni askel aikuisuuteen Joka kesä suurin osa Prometheus-leireistä on hyviä ja onnistuneita. Kuitenkin on myös leirejä, jotka tuntuvat tiimin näkökulmasta hankalaakin hankalammilta. Leiriläiset eivät ehkä innostu keskustelemaan tai leikkimään tai ovat tulleet leirille vanhempiensa pakottamina. Tiimiläiset turhautuvat ja tuntevat epäonnistuneensa leirien tavoitteiden saavuttamisessa. Yksi usein ehdotettu ratkaisu hankalien leirien pulmaan on tiedotus. Jos leireistä annetaan etukäteen mahdollisimman oikea kuva, tulevat leiriläiset leirille realistisin odotuksin. Toiseksi voidaan koulutuksissa tarjota tiimeille erilaisia keinoja tunnelman luomiseen ja teemojen käsittelemiseen haastavankin ryhmän kanssa. Näiden ratkaisujen lisäksi voi ongelmaa lähestyä kolmannellakin tavalla, joka mielestäni ansaitsee nykyistä enemmän huomiota: tarkastelemalla leirien tavoitteita. Leirin tavoitteet koskevat toisaalta leiriä tapahtumana, toisaalta leiriläisissä tapahtuvaa muutosta. Jälkimmäistä on vaikeaa arvioida päälle päin ei aina näy, antoiko leiri leiriläisille kykyä hyväksyä itseään ja toisia, tehdä vastuullisia valintoja tai pohtia katsomuksellisia kysymyksiä kriittisesti. Siksi leirin onnistumista arvioidaan usein ryhmäytymisen ja keskustelujen aktiivisuuden perusteella. Yleensä nämä asiat kertovatkin tavoitteiden toteutumisesta, koska turvallisessa ryhmässä ja innokkaissa keskusteluissa voi saada oivalluksia ja tukea omalle kasvamiselleen. Kuitenkin joskus leirille itsessään asetetut tavoitteet saattavat estää näkemästä ja tukemasta muutosta, joka yksittäisissä leiriläisissä tapahtuu. Esimerkiksi kasautuminen ja aktiiviset keskustelut nähdään merkkeinä leirin onnistumisesta. Kuitenkin leiri voi antaa kaikkein eniten leiriläiselle, joka ei uskalla sanoa koko viikon aikana montakaan sanaa tai tulla kenenkään lähelle. Hän saattaa leirillä ensi kertaa kokea olevansa hyväksytty omana hiljaisena ja arkana itsenään. Jos tällaista leiriläistä yritettäisiin pontevasti saada avautumaan tai kasautumaan, olisi se ahdistavaa ja pilaisi kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta. Protuleireille ei vedetä yhteistä maaliviivaa. Jos taas leirillä on monta ympäristöaktiivi-leiriläistä, on helppo saada aikaan monipuolinen ja onnistuneen tuntuinen keskustelu ympäristöliikkeen etiikasta. Toisella leirillä, jonka osallistujia ympäristöasiat eivät ole koskaan kiinnostaneet, vaatii ympäristöteeman vetäminen tiimiltä kovia ponnistuksia. Silti kankeakin keskustelu saattaa olla jollekulle leiriläiselle ensimmäinen tilanne, jossa hän hetkeksi pysähtyy pohtimaan, millaista vaikutusta hänen omilla teoillaan on ympäristöön. Kummalla leirillä otetaan isompia askeleita aikuistumisen suuntaan? Tunnelman luomisen ja keskustelun virittämisen keinojen lisäksi tiimit tarvitsevat kykyä nähdä, missä leiriläiset ovat omassa ajattelussaan ja kasvussaan menossa, ja muotoilla leirin tavoitteita sen mukaan. Esimerkiksi jos yhteiskunta jo sanana on leiriläisille vaikea, voidaan keskustelu demokratian toimivuudesta huoletta hylätä ja ottaa tavoitteeksi sen oivaltaminen, miten yhteiskunta koulun, nuorisotoimen tai poliisin kautta on läsnä leiriläisten elämässä. Uskon, että leirin päiväteemat pystyvät avaamaan oivalluksia monenlaisille leiriläisille, kunhan vain löydetään keskustelulle oikea lähtöpiste, joka tulee riittävän lähelle leiriläisten kokemuksia, kiinnostuksen kohteita, tietoja ja taitoja. Tämä ei tarkoita yhteisesti hyväksyttyjen Prometheus-leirin tavoitteiden hylkäämistä tai sitä, että eri leireillä pyrittäisiin eri suuntiin. Monet samankin suuntaiset askeleet voivat olla eripituisia, lähteä eri kohdista ja ne voidaan astua eri tyyleillä. Leireillä ei jaeta tyylipisteitä eikä vedetä yhteistä maaliviivaa, vaan jokaisesta pienestäkin askeleesta kohti aikuisuutta on syytä iloita. 7

8 Mies väkivallan kurimuksessa Teksti: Kielo Dolatowska Kuvitus: Saila Lepistö Suomen Miestutkimuksen Seura ry perustettiin vuosi sitten Helsingissä. Seuran tavoitteena on edistää suomalaista miestutkimusta eli miehiin, maskuliinisuuksiin ja sukupuolten välisiin suhteisiin kytkeytyvää tieteellistä tutkimusta ja opetusta sekä tieteidenvälistä yhteistyötä miestutkimuksessa. Kriittinen miestutkimus on Suomessa kasvanut koko ajan. Tutkimusta tehdään ympäri maata, eri alojen näkökulmasta. Miestä tutkitaan isänä, puolisona, väkivaltaisena tai yleensä sosiaalisena olentona. Tampereen yliopiston tutkija Arto Jokinen on alan uranuurtaja, joka vastaa naistutkimuksen laitoksella kriittisen miestutkimuksen opetuksesta ja kehityksestä. Jokinen käsittelee kirjassaan Panssaroitu maskuliinisuus mieheyttä, miehuutta ja väkivaltaa, joka ilmiönä on tuttu kaikista kulttuureista. Hän pureutuu aiheeseen myös kirjallisuutta tutkimalla, sillä 8 kirjoittaa miesten väkivallan olevan tarujen ja myyttien keskeistä aineistoa. Kulttuurillinen maskuliinisuus on tietyssä kulttuurissa hyväksytty tapa osoittaa olevansa mies. Kulttuurista väkivaltaa puolestaan ovat ne näkökulmat kulttuurissa, joita voidaan käyttää oikeuttamaan suoraa tai epäsuoraa väkivaltaa. Jokinen kuvailee tästä esimerkkinä tilannetta, jossa koulupoikien keskinäinen rähinöinti kuitataan Pojat on poikia -fraasilla. Tällöin väkivaltaisuus liitetään poikana olemiseen. Toisaalta tappamisen oikeuttaminen maanpuolustuksena kuuluu samaan kategoriaan. Jokinen näkeekin väkivallan miehisenä ilmiönä ja ongelmana. Poliisivoimat ja armeija ovat aseistautuneita, järjestäytyneitä ja koulutettuja miesten johtamia laitoksia, joita yhteiskunta ja historia arvostavat. Hän peräänkuuluttaa itsekriittistä suhtautumista asiaan, joka helposti hiljaisesti hyväksytään kulttuurin ja miehisyyden osana. Miesten väkivallan kohteeksi joutuvat naiset, lapset ja nuoret, muut miehet sekä mies itse. Jokinen kirjoittaa monien naisten ja miesten itse pitävän miehekkäänä oman terveyden ja hengen vaarantamista älyttömissä tempauksissa, joita voidaan kutsua joskus erilaisiksi miehuuskokeiksi. Itseensä kohdistuva väkivalta on myös omien tunteiden, tarpeiden ja halujen tukahduttamista. Miehet eivät itke, koska omat kyyneleet eivät kuulu kulttuuriseen maskuliinisuuteen, eivätkä näin ollen pönkitä miehuutta muiden silmissä. Jokinen kirjoittaa miesten usein rakentavan panssarin itsensä ja tunteidensa väliin. Tunteet ovat merkki heikkoudesta, passiivisuudesta ja feminiinisyydestä, ja ne pyritään torjumaan tai kohdistamaan toisten syyksi. Jokinen kirjoittaa suomalaisista miesasiamiehistä, jotka pyrki- protu 2/2008

9 vät siirtämään syyn naisiin kohdistuvasta väkivallasta naisille. He perustelevat miesten seksuaalista väkivaltaa naisen käyttämällä henkisellä ja erityisesti seksuaalisella vallalla. Naisista löytyy syy myös toisiin miehiin ja mieheen itseensä kohdistuvaan väkivaltaan. Jokinen havainnollistaa tällaista ajattelutapaa esimerkillä, joka näyttää sen yleisemminkin hyväksytyksi: Jossain tapauksissa mies saattaa ennen itsemurhaansa tappaa vaimonsa ja lapsensa. Tähän suhtaudutaan julkisuudessa ajatuksella laajennettu itsemurha, eikä suinkaan itsemurhaa edeltävänä murhien sarjana. Miesten keskinäinen väkivalta on näkyvin ja yhteiskunnallisesti hyväksytyin väkivallan muoto. Se on tärkeä osa kulttuurituotteita, mm. peli- ja elokuvateollisuutta. Jokinen kysyy, koska väkivaltaviihteen tuottajilta aletaan perätä vahingonkorvauksia, kun sen haitallisista vaikutuksista jatkuvasti keskustellaan. Tästäkin näkyy väkivallan luonne osana suomalaiseksi mieheksi kasvamista. Jokinen kuvaa lähes kaikilla miehillä olevan kokemuksia toisten miesten käyttämästä väkivallasta. Vanhemmilla miehillä on muistoja isästä, joka on asettanut rajat perheessä väkivaltaisin kasvatuskeinoin. Kasvuvuosilta ja aikuisuudesta on kokemuksia pahoinpitelyistä ja tappeluihin joutumisesta. Väkivallan pelko ajaa johtopäätökseen, että jokainen toinen mies on mahdollinen nöyryyttäjä, vihollinen ja kilpailija. Jokinen painottaa, ettei ihminen osaa olla fyysisesti väkivaltainen toista kohtaan harjoittelematta, ja selventää miesten välisen väkivallan olevan se harjoituksen kenttä, jolla taidot opitaan. Hän uskoo, että jokaisella ihmisellä on toisen vahingoittamisen estävä kynnys, toisilla korkeampi, toisilla mata- lampi. Miesten keskinäinen väkivaltakulttuuri turruttaa omaan ja toisten fyysiseen kipuun. Jokinen erottaa edellä mainitusta miehiin kohdistuvan väkivallan, kun se liittyy homofobiaan, irrationaaliseen vihaan ja pelkoon, joka ilmenee väkivaltaisena vainoamisena. Silloin kyseessä on rasismiin tai naisvihaan rinnastettava ilmiö. Arto Jokisen kirja on täynnä kiinnostavia hypoteeseja, niiden perusteluja ja havainnollistamista. Keskustelu mieskuvasta ja sen muutoksesta on varmasti tervetullutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Lähde: Arto Jokinen: Panssaroitu maskuliinisuus mies, väkivalta ja kulttuuri, Tampere University Press

10 Sukupuoli KEVÄTSEMINAARI 2008 Teksti: Pilvi Nummelin Kuvat: Aatu Komsi ja Pilvi Nummelin 10 Riihimäellä Monarissa pidetyn Protun kevätseminaarin aihe oli Sukupuoli, joka on aikaisemminkin ollut seminaarin aihe vuonna Sukupuoli on aihe, josta kaikilla on kokemuksia ja yleensä myös ajatuksia ja mielipiteitä. Vaikka Protussa sukupuolten tasa-arvosta yritetään pitää huolta ja sukupuolta ei pyritä korostamaan, se on kuitenkin asia joka vaikuttaa koko ajan arjessa ja niin ollen myös Protussa. Osallistujia seminaarissa oli viikonloppuna noin kuusikymmentä. Seminaari aloitettiin yleisellä keskustelulla sukupuolesta, jonka jälkeen jakauduttiin mies-, nais- ja sekaryhmiin sen mukaan, mihin itse koki kuuluvansa. Esimerkiksi naisryhmässä päädyttiin keskustelemaan siitä, miten nykyään miehen malli on kovin hankala saavuttaa, kun naistenlehtien mukaan ihannemies on hellä ja herkkä, tunteistaan avoimesti puhuva tosimies, joka osaa myös korjata niin autot kuin tietokoneetkin. Lounastauon aikana oli auki Protu-bordelli, josta sai itse valitsemaansa maksua vastaan kaikkea halauksesta ja pususta piiskaamiseen Nietzschen ja Judith Butlerin kuvien koristamalla filosofipiiskalla. Kauppa kävi hyvin, vaikka Konsta Happonen kertoi tienanneensa vain 95 senttiä bordellin pitämisestä. Rikkaaksi ei sillä työllä taida päästä, vaan nähtävästi Protussa kannattaa jatkossakin antaa läheisyyttä ilmaiseksi. Seinillä oli laitettu esillä töitä, kuten piirustus aiheesta rakkaus ja menestysromaanin aloituskappale, joista sai arvata, ovatko ne miehen vai naisen tekemiä. Arvaukset olivat menneet melko tasaisesti molemmille kannoille, kun lopulta paljastettiin, että kaikki tekijät olivat miespuolisia. Aatu Komsin tyttömäinen käsiala ja Niilo Tenkasen tapa sanoa keskustelussa voi apua hämäsivät sopivasti seminaarilaisia. Keskustelua heräsi siitä, näkyykö sukupuoli ihmisen ulosannissa ja ilmaisussa. Kevätseminaarissa oli puhumassa SETA:n kouluttaja ja antropologi Marita Karvinen, joka piti alustuksen siitä, miten eri kulttuureissa sukupuoli käsitetään. Oli mielenkiintoista kuulla kulttuureista, joissa sukupuoli määrittyy yksilön kykyjen, valintojen ja luonteenpiirteiden mukaan eikä vain biologisin perustein. Esimerkit herättivät ajatuksia, mutta keskustelun aloittajina ne eivät toimineet yhtä hyvin. Sukupuolen moninaisuus on valinnan- ja ilmaisunvapautta kaikille, Karvinen muistutti esityksensä päätteeksi. Joskus teennäiseltä tuntuva ison ryhmän keskustelu otsikolla seminaarin aihe ja Protu onnis- protu 2/2008

11 Lounaalla oli auki Protu-bordelli, josta sai maksua vastaan kaikkea halauksesta ja pususta piiskaamiseen. tui tänä vuonna hyvin. Keskustelussa päästiin käsittelemään sitä, vaikuttaako leiriläisten sukupuolijakauma leirin tunnelmaan, onko Protussa jommallakummalla sukupuolella helpompaa, miten Protun läheisyyskulttuuri voi joskus olla tulella leikkimistä ja miksi aktiiveina toimii suhteessa enemmän poikia kuin koko järjestössä. Seminaarin ehdoton hitti oli Konsta Happosen ja Joonas Lintusen suihkuhuoneeseen rakentama sauna. Ensin huonetta hieman epäillen lähestyneet osallistujat lämpenivät pian tunnelmalliselle pahviselle kiukaalle ja hyvälle tunnelmalle. Saunassa laulettiin tietenkin saunalauluja, ihmiset kävivät ulkona vilvoittelemassa ja lämpötilakin nousi trooppiseksi pienen huone täyttyessä ihmisistä. Ilta jatkui elokuvalla Transamerica, joka liittyi hyvin seminaarin aiheeseen. Mukavaa illassa oli se, että aktiivit ja riviprotut hengasivat yhdessä, eikä kenellekään tullut tarvetta lähteä baariin. Sunnuntain päätteeksi selvitettiin seminaarin alussa asetettu haaste, jossa selvitettiin pitääkö Mies ajattelee seksiä joka viides sekunti -väite paikkaansa. Pöydälle oli asetettu kulhollinen kuivattuja herneitä, joita piti pudottaa tytöille ja pojille erikseen merkittyihin astioihin aina kun ajatteli seksiä. Lopputulos oli, että tytöt olivat ajatelleet seksiä keskimäärin 22 kertaa viikonlopun aikana ja pojat 17 kertaa. Pohdintaa syntyi siitä, mikä määritellään seksin ajattelemiseksi ja huomautettiin, että sukupuoliaiheinen seminaari lisää seksuaalisuuteen liittyviä ajatuksia, mikä saattoi vaikuttaa herneiden määrään. Seminaarin vetäjä Aatu Komsi oli tyytyväinen seminaariin, joka saatiin vedettyä hyvin läpi, vaikka suunnittelussa alun perin mukana olleiden vajaan kymmenen ihmisen määrä väheni kolmeen. Itse olen todella tyytyväinen siitä, että pystyttiin puhumaan miehistä ja naisista myös sillä selkeän jaottelun tasolla, kun se nyt kuitenkin on ulkoisesti aika lailla realiteetti elämässä. Musta Protussa puhutaan muualla jo ihan tarpeeksi siitä, että ei sukupuolella ole väliä ja jokaisen pitäisi saada itse määritellä, mihin sukupuoliakselilla asettuu. Inka Tuominen seminaarityöryhmästä toteaa: Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen seminaariin ja siellä käytyihin keskusteluihin, välillä tosin olisin kaivannut syvällisempää lähestymistä sukupuoliin. Yllättävää kyllä sauna oli todellinen jymymenestys, nähtävästi huonona vitsinäkin syntynyt ohjelma voi toimia!. 11

12 Mitä on Protu englanniksi? Teksti: Emilia Lehtinen 12 Aamuherätyksiä, tiukkoja keskusteluja, saunomista, mahautumista in English. Kaikilla protuleireillä on jotain samaa ja jotain mikä tekee jokaisesta leiristä ainutlaatuisen. Vähän selkeämmin erilainen on englanninkielinen protuleiri, joka järjestetään ensi kesänä jo viidennen kerran. Englanninkielinen leiri on suunnattu leiriläisille, joilla englannintaito on jo valmiiksi riittävä leirillä ei siis opeteta englantia, vaan kaikki protuleirin normaalit kuviot; leikit, keskustelut, saunominen ja tiskaaminen tapahtuu englanniksi. Täydellistä kielitaitoa ei vaadita, vaan varmuutta pärjätä englanniksi. Leiriläisten taustat ovat erilaisia, osa käy koulua Suomessa englanniksi, toiset ovat asuneet ulkomailla ja käyneet siellä englanninkielistä koulua, toisilla englanti on perheen kotikielenä tai kielitaito on karttunut vaikka kielikurssilla. Leiriläisten joukossa on ollut myös ulkosuomalaisia, joilta englanti on sujunut paremmin kuin suomi. Enkkuleirillä on kansainvälinen tunnelma, siellä on monen kulttuurin sekoituksia, sanoo kaksi kertaa englanninkielisen leirin apuohjaajana ollut Stella Charrington. Stella pitääkin leirin kansainvälisyyttä sen parhaimpana puolena: Parasta leirillä on aina uusiin ihmisiin tutustuminen, ja enkkuleirin kautta olen saanut tutustua ihmisiin jotka asuvat muualla kuin Suomessa. Leirin kansainväliseen tunnelmaan tuovat oman lisänsä myös Protun saksalaisen yhteistyöjärjestön JuHun Berliinistä lähettämät leiriläiset ja ohjaaja. Leirillä on myös ollut useampana vuonna vieraana ryhmä eteläafrikkalaisia muusikoita. Leiri sopii kaikille jotka ovat kiinnostuneet kansainvälisyydestä ja ovat halukkaita saamaan uusia ystäviä ulkomailta. Jos kiinnostus eri kulttuureita ja englanninkieltä kohtaan on suuri, on enkkuleiri oikea paikka, hehkuttaa Stella. Juttua kirjoitettaessa ensi kesän englanninkielisellä leirillä on vielä vapaita paikkoja, joten jos lähipiiriisi kuuluu leiri-ikäinen 8. tai 9.-luokkalainen, jota englanninkielinen leiri voisi kiinnostaa, vihjaapa hänelle tästä mahdollisuudesta. Englanninkielinen Protu-leiri järjestetään Asikkalassa Antintalolla. Lisätiedot tai toimistolta. protu 2/2008

13 JAOSTONVETÄJÄLTÄ Jaakko Hammarsten kivajaoston pj yhdessä Kamilla Billiersin kanssa Jaostonvetämisen sietämätön keveys Tähän tässä sitten on tultu. Suoraan sanoen allekirjoittaneesta tuntuu melko hurjalta kirjailla näitä mietteitä lehteen ja asettua jaostonvetäjänä samalle viivalle esimerkiksi tälle palstalle aiemmin kynäilleiden Aatun ja Anniksen kanssa. Toisaalta, toimiihan tämä kyllä elävänä esimerkkinä kivajaoston merkityksestä ja sen toimivuudesta tehtävässään uusien aktiivien sisäänheittäjänä. Vuodessa uudesta apparista aktiivisen kivailun kautta jaostoa vetämään. Koska kivajaosto perustettiin alun alkaen nimenomaan tarjoamaan helppo ja pehmeä väylä mukaan Protun aktiivitoimintaan, on sen toimintakenttä luonnollisestikin huomattavasti kevyempi verrattuna vanhempien ja keskeisten järjestön toimielinten, kuten koulutusjaoston tai rekryryhmän vastaaviin. Puistotapahtuman tai Kaamoskarkeloiden heikompi onnistuminen ei oikein vertaudu siihen vahinkoon, mitä tässä järjestössä voi saada aikaan koulutusten järjestämisen tai leiritiimien kokoamisen kanssa hutiloidessa. Tästä vähäisestä vastuusta johtuen ainakin virkaintoinen jaostonvetäjä saattaa toisinaan tuntea joidenkin suhtautuvan kivaan jotenkin tarpeettomana jaostona. Vaikka kivan järkkäämät viihteellisemmät tapahtumat eivät sinällään olekaan elintärkeitä Protun ydintoiminnan eli leirien kannalta, on kuitenkin järjestön kasvaessa koko ajan tärkeämpää tavoitella aktiivisesti myös riviprotujen suuria massoja sekä muistuttaa heitäkin järjestön olemassaolosta ja uusien tekijöiden jatkuvasta tarpeesta. Kivakin on kahden ja puolen vuoden olemassaolonsa aikana lunastanut paikkansa tässä järjestössä ja toteuttaa omaa funktiotaan vuosi vuodelta, jaoston muodon pikkuhiljaa vakiintuessa, paremmin ja tehokkaammin: kivasta on selvästi tullut hyvä ja toimiva käytävä Protun aktiivitoimintaan. Kyllä se kieltämättä jaostonvetäjän sydäntä lämmittää, kun lehdessäkin innostutaan uutisoimaan siitä, että lähes neljännes tämän vuoden uusista koulutusjaostolaisista on protu-uransa aloittanut nimenomaan kivassa. Tärkeintä on kuitenkin muistaa pitää kivajaosto juurikin vapaamuotoisena ja kevyenä toimintaympäristönä, jossa vielä kokemattomammat protut pääsevät toimimaan ja kehittymään ilman epäonnistumisen pelkoa ja suuren vastuun tuomaa stressiä. Juuri jaoston kevyemmän luonteen vuoksi minäkin uskaltauduin kokeilemaan siipiäni jaostonvetäjänä. Kiva tarjoaa myös nuorelle jaostonvetäjälle hyvän mahdollisuuden tutustua jaostotoiminnan takana pyörivään järjestöbyrokratiaan. Meidän tämänvuotisten kivajaoston vetäjien todellinen tulikokeemme ja näytön paikkamme tulee olemaan ensi kesän puistotapahtuma, jonka suunnittelu on tätä lukiessasi luultavasti juuri päässyt kunnolla vauhtiin. Viime kesän lopuksi kiva onnistui houkuttelemaan Alppipuistoon hurjat kolmisen sataa protua, eli kyseessä on jo melkoisen mittakaavan tapahtuma. Haastetta tapahtuman hiomisessa vielä viime vuotta paremmaksi siis riittää. Siitä huolimatta lähdemme sitä kohtamaan ennen kaikkea rennoin mielin, sillä kuten Niilokin jo viime jaostonvetäjäpalstalla totesi, ennen kaikkea jaostossa työskentelyn on oltava kivaa! 13

14 Musiikki ei synny eikä sitä kuluteta tyhjiössä. Kaavoihin kangistumaton klassinen Klassinen musiikki on tylsää, tunteetonta ja sitä soitetaan vain konserttisaleissa, pingviinin näköisenä ja turkiksiin pukeutuneille tädeille. Kuulostaa tutulta. Mutta onko klassinen musiikki todella kuollut ja kuopattava? Teksti: Inka Tuominen Kuvitus: Pilvi Nummelin Konserttisalien sijaan klassista musiikkia on mahdollista kuulla myös baarissa tuopin yli ilman frakkia tai iltapukua. Kerran kuussa ravintola Bellyn lavalle Helsingissä nousee muusikoita Klasariklubin merkeissä. Klubeja on järjestetty tammikuusta lähtien kuun viimeisenä torstaina eli tähän mennessä neljä. Bellyssä on soinut klassista laidasta laitaan ja vähän laidan ylikin: niin Vivaldin Vuodenaikoja nykyaikaistetulla tarinalla höystettynä, nykymusiikkia vibrafonilla kuin tangoa barokkiviululla. Jokaisella kerralla tilaisuus on vetänyt salin täydeltä väkeä niin, 14 että osa kuulijoista on joutunut nauttimaan musiikista seisaaltaan. Nähtävästi tällaiselle on siis tilausta. Klassisen musiikin harrastajaa Klasariklubin tapa riisua musiikki ja sen esittäminen turhista muodollisuuksista ja koukeroista miellyttää. On virkistävää välillä kuulla vakavaa musiikkia esitettynä populaarimusiikin tapaan konstailematta ja pokkuroimatta, eihän se sen ihmeellisempää ole. Kuitenkaan aivan kolmen soinnun rock-keikan rentouden tasolle ei ole Klasariklubilla päästy eikä ehkä pyrittykään. Punavuoressa sijaitseva Belly on protu 2/2008

15 sisustettu mahtipontisesti kristallikruunuin ja viininpunaisin sametein. Myös se erottaa klubit tavallisista bändi-illoista, että kuulijat ovat keskittyneet nimenomaisesti musiikkiin. Tavallisesta puheensorinasta ei ole tietoakaan, yleisö, joka näyttäisi koostuvan lähinnä keski-ikäisistä konserttikävijöistä ja nuorehkoista musiikki-ihmisistä, on selvästi tullut paikalle seuraamaan esitystä eikä istumaan iltaa ystäviensä kanssa. Järjestäjien kehotuksista huolimatta myöskin vain ani harva uskaltautuu liikkeelle ja tiskille santsaamaan keikan aikana. Ei mitään uutta auringon alla Miksi klassiseen musiikkiin ja kevyeen musiikkiin suhtaudutaan niin eri tavoin? Rock on tätä aikaa ja sinfoniat vain eläkeläisiä tai musiikoita varten. Kuitenkin loppujen lopuksi Mozart ja Madonna kulkevat pääosin muutaman soinnun välisen jännitteen varassa ja samoja periaatteita noudattaen. Ja molempien musiikki on jäänyt elämään. Kuitenkin Metallica tai Tiktak on keskivertokuulijalle paljon helpompaa lähestyttävää. Yksi syy tähän toki ovat sanat, jotka tuovat uuden näkökulman musiikkiin. Mutta toisaalta onhan taidemusiikkikin täynnä laulettua musiikkia. Ja jos verrataan keskivertoa aariaa ja pop-balladia, on aihepiirikin usein sama. Ti amo tai I love you kolahtaa kuulijaan vuosisadasta riippumatta. Ehkä erottavana tekijänä on nimenomaan aika. Se, mikä vaikkapa kolmesataa vuotta sitten oli iskevää ja tarttuvaa, ei ole sitä enää tänään. Musiikki ei synny eikä sitä kuluteta tyhjiössä. Se on täynnä viittauksia ympäristöönsä. Osa näistä viittauksista on tarkoituksellisia, osia tekijä tai kuuntelija ei edes tiedosta. Ilmiselviä ovat esimerkiksi viittaukset toisiin kappaleisiin tai musiikillisiin tyyleihin. Nämä kuitenkin ovat yleensä aikaansa sidottuja. Siinä missä me tiedämme, mistä on kyse, kun kitaraan laitetaan säröefekti tai huomaamme listahitin sambavaikutteet, emme enää osaa naurahtaa vaikkapa Bachin renessanssi-imitaatiolle tai Beethovenin metsästysviittauksille. Toisaalta loistava esimerkki aikaa kestäneestä merkityksen säilymisestä on, kun vapauden, veljeyden ja tasa-arvon symboli Marseljeesi-marssi on valjastettu rakkauden vallankumouksen käyttöön Beatlesin All you need is loven alkusoittona. Näyttää myös siltä, että kappaleet, joilla on selkeä sanoma tai joka liittyy johonkin tiettyyn tilanteeseen, saattavat palvella tarkoitustaan yhä uudelleen ja uudelleen: Lutherin Maa on niin kaunis on soitetuimpia virsiä ja Albinonin Adagion aikana vieras jos toinenkin tirauttaa kyyneleen hautajaisissa. Toki myös on joitakin vain yksinkertaisen iskeviä melodioita, jotka seuraavat meitä yhä. Jokaisen pienen pianistin suosikki Sait multa kukkaset toukokuun on alun perin englantilainen 1500-luvun hitti. Siinä, miksi klassinen musiikki on vierasta nykykuuntelijalle, kyse onkin juuri siitä, että kun sen intertekstuaaliset viittaukset ja vitsit eivät aukea, jäljelle jää vain parikymmentä minuuttia tasapaksua jousimattoa ja hullun lailla huitova kapellimestari. Tulevaisuus Moni nykyihminen olisi valmis pitämään taidemusiikkia museoon kuuluvana muinaismuistona ilman tulevaisuutta, mutta toisaalta sillä on vankkumattomat kannattajansa, jotka uskovat sen kestävän aikaa. On myös muistettava, että kaiken aikaa syntyy myös uutta taidemusiikkia. Nykymusiikki vain tuntuu olevan kovin kaukana sävelkieleltään perinteisestä konserttisalien musiikista. Eihän siinä ole päätä eikä häntää, ei melodiaa ja rytmikin tuntuu kadonneen kauniista harmonioista puhumattakaan., tuhahtaa moni. Voi kuitenkin olla, että sadan vuoden päästä futuristinen kilinä ja viulun vingutus saattaa hyvinkin olla eläkeikää lähestyvän keskiluokkaisen konserttiyleisön mielimusiikkia samoin kuin Mozart kavereineen nyt. Ihmiskorva nimittäin tottuu vähitellen kuulemaansa. Se, mikä koetaan rumana tai kauniina vaihtelee kulttuureittain. Kun mennään tarpeeksi ajassa taaksepäin, vaikkapa terssiä, sävelsuhdetta, joka erottaa duurin ja mollin toisistaan, on pidetty riitelevänä yhdistelmänä, jota on vältelty. Voi siis hyvinkin olla, että tämän päivän tärykalvon rikkoja on huomisen sulosointu. Oletettavasti klassinen musiikki säilyttää paikkansa musiikin kartalla luvun maailmassa, jossa mikään ei ole enää itsestään selvää ja kaikkeen on vaihtoehtoja, elävät rauhassa rinnakkain erilaiset musiikin suuntaukset ja genret, miksi ei siis jatkossakin joukkoon sopisi myös sonaatti tai pari. Pienen opettelun ja totuttelun jälkeen niistä paljastuu kuulijalleen uusia tai siis vanhoja ihmeellisiä maailmoja. Klasariklubit Klasariklubit ravintola Bellyssä kuun viimeisenä torstaina. K

16 LAIHDUTETAAN YHDESSÄ Teksti: Saila Lepistö Kuvitus: Pilvi Nummelin 16 protu 2/2008

17 Pudotussuunnitelmia tehdessä saa sisältöä elämäänsä. Minulla on ystäviä, jotka lukevat laihdutusblogeja. Olen myös itse lukenut niitä. Niistä lukija voi ammentaa itselleen laihdutusasennetta ja uskoa (tai pakkoa) laihdutuksessa onnistumiseen. Laihdutusblogeja on erilaisia. On esimerkiksi mummojen pitämiä jumppapäiväkirjoja, joissa suunnitellaan kahvikerman vähentämistä ja sunnuntaisia sauvakävelyitä. Sitten on hampaat irvessä ikilaihduttavien perheenäitien nettipäiväkirjoja. Huolestuttavia ovat syömishäiriötä sairastavien pitämät tsemppiblogit, joita suurin osa laihdutusblogeista on. Kevennysblogit voisivat sisällöltään olla yksityisiä päiväkirjojakin, mutta netissä laihduttajat pääsevät lukemaan toistensa kirjoituksia ja saamaan inspiraatiota heidän onnistumisistaan. Sivut pursuavat laihuusromanttisia valokuvia ja epäterveellisiä laihdutussuunnitelmia. Usealle kirjoittajalle laihduttaminen on sydämen asia ja jos ei elämäntapa, niin vakiintunut harrastus: aina pitäisi pusertaa kilo tai kymmenen, ja kun kilot on puserrettu, on siirryttävä painonhallintaan vaa alla käyminen jatkuu. Laihdutusblogeihin eläytyessä voi helposti unohtaa kyseenalaistaa syyt laihdutukseen. Jos ne eivät ole terveydelliset, mitkä ne ovat? Toki osa nettipäiväkirjoista on nimenomaan terveyslaihdutuksen takia olemassa, ja toki normaalipainon rajoissakin oleva voi laihduttaa, ilman että siitä välttämättä on haittaa. On epämääräistä vetää raja kontrolloidun ja pakkomielteisen laihdutuksen välille. Ehkä ongelma on siinä, että kilojen karistaminen helposti mielletään myönteiseksi asiaksi, vaikka siihen ei edes olisi tarvetta. Pudotussuunnitelmia tehdessä saa sisältöä elämäänsä, ehkä menossa mukana olevia ystäviä ja tyytyväisyyden tunteita tavoitteissaan onnistumisesta. Laihdutuksessa on jopa vaihtuvia trendejä. On Atkinsonia ja karppausta, mihin sitten oikein uskoa? Olemme jo pitkään kituneet hirvittävässä rasvan ja suolan pelossa, mutta vihdoin on selvinnyt, että vähäsuolaisella ruokavaliolla neste ei pysy elimistössä ja vatsa turpoaa syödessä. Rasvan puutteesta sen sijaan seuraa proteiininpuutos, elimistö nimittäin joutuu turvautumaan proteiinin käyttöön rasvan tehtävissä. Pisteet eivät mene CottiFrutille. Ruotsissa on jo ryhdytty toimiin. Rasvaa on ruvettu jättämään dieetteihin ja sen sijaan hiilihydraatteja on ruvettu sorsimaan. Valitettavasti hiilihydraatteja, nimenomaan viljasta saatavia, tarvitaan esimerkiksi serotoniinin muodostamiseen. Serotoniinin vajaus ilmenee masennuksena ja kroonisena väsymyksenä. Kuten blogien yleensä, myös laihdutusblogien suosio on kasvussa ja tietoisuus niistä leviää. Se ei kai ole ihme, kun laihdutuksen suosiotakin pönkitetään monen median kautta. Televisiosta tulee ohjelmia, joissa ylipainoisia ihmisiä autetaan laihduttamaan, mainoskatkoilla pyöritellään nollakalorisia kofeiinijuomia sekä vain hedelmän omaa sokeria sisältäviä välipalapatukoita. Yhteiskuntamme pelottelee ihmisiä lihavuudella liittämällä lihavuuteen kielteisiä asioita, kuten laiskuuden ja ahneuden. Taas menee metsään: suuri osa ylipainoisista kärsii sekä syömishäiriöstä että aliravitsemuksesta, sillä syömishäiriöitä on muitakin kuin anoreksia, ja aliravitsemus on tila, jonka saa yksipuolisella ruokavaliolla. Laihdutustuotteina mainostetut tuotteet ovat usein yksipuolisia ja sisältävät ravintoaineiden sijaan lähinnä lisäaineita. On myös kyseenalaista, kuinka hyvin laihdutuksessa pidemmän päälle onnistuu laihduttamalla ensin puritaanisesti ja sitten siirtymällä painonhallintaan. Ero laihduttamisen ja painonhallinnan välillä on osoittautunut blogienkin mukaan kinkkiseksi asiaksi, sillä laihdutukseen jää koukkuun. Kun sen lopettaa, ei enää muista, mikä oli normaali määrä ruokaa. Jos lihoo takaisin, kaikki alkaa alusta. On myös mahdollista, että laihduttamista ei osaa lopettaa takaisin lihomisen pelossa. 17

18 Mitä tapahtuu, kun byrokraatti suunnittelee ihanne yhteiskunnan? Tai kun leirille lasketaan nelivuotiaita? Entä neljäkymppisiä? Mitä aikuinen ajattelee aikuistumisesta? Teksti: Milka Pajukallio, Jouko Kelomäki ja Paula Virtala Kuvat: Tero Pajukallio Pietarista se alkoi. Nuoriso ei syksyisellä seuramatkalla saanut kasvisruokaa ravintolassa ja vanhemmat alkoivat inttää. Protuko tämänkin aiheuttaa? Mitä te siellä leireillä teette? Kai asia jäi mietityttämään, sillä talvella sähköpostiin tuli kutsu. Hyvä Edelleen Kehittyvä Kypsä Aikuinen tai Jo Melkein Kaiken Kokenut Protu... Ei meiltä kysytty mitään, meidät värvättiin ohjaajiksi Ai- 18 kuisten Protuleirille, viikonlopun mittaiselle talvileirille Oriveden Einon pirttiin. Milkan, Paulan ja Joukon mukaan vaativat päästä Milkan ja Joukon vanhemmat, kasa tuttuja valtion virkamiehiä, lähihoitajia ja elokuvaohjaajia sekä heidän lapsensa ikähaitarilla 4 17, siis yhteensä kymmenen protunnälkäistä aikuista ja 11 keskenkasvuista uhria, tiimi mukaan lukien. Tee se aikuiselle Koulutusjaostolle tiedoksi: suunnittelu alkoi tietenkin tavoitteista. Mitä tavoitteita aikuisten protulle voisi asettaa? Utelias pohdinta ei kysy ikää oma maailmankatsomus pitäisi voida muistaa, ja haastaa. Upean leirikokemuksen ja protufiiliksen luomiseen on pyrittävä viikonlopussakin. Myös kolmas tavoite poltteli tiimin takataskusprotu 2/2008

19 sa. Mikä tilaisuus esitellä protua ja innostaa mukaan toimintaan aika mahtaviksi tiedettyjä aikuisia! Protuleirin sisällöstä halusimme karsia vain vähän, koska leiristä haluttiin antaa mahdollisimman kattava kuva. Aikuisten kanssa ei ehkä kannata keskustella koulukiusaamisesta, tai siitä, miksi haluaa tulla isona. (Vai olisiko sittenkin pitänyt?) Perjantai-iltaan laitettiin tutustuminen ja sunnuntain puolikkaaseen päivään maailmankuvat ja -katsomukset, kokoaminen ja loppujuhla. Kaikki muu yhteiskuntasimulaatiota, vammaislounasta ja onnellisuuskäyrää myöten tuli siihen väliin lauantaille. Leirin vetäjille tiedoksi: viikon teemat mahtuvat kahteen ja puoleen päivään ei siinä mitään mieltä ole, mutta kyllä se onnistuu. Paellaa ja pusupainia Keskustelunveto oli mahdotonta. Ajatukset kulkeutuivat ties mihin sfääreihin, kestivät loputtomiin ja päättyivät lopulta kivuliaaseen katkaisuun. Törkeen hidasta, puolen tunnin keskustelu ei ollut keskustelu vaan alustus, itkee Jouko. Aikuisilla oli valtavasti annettavaa ja jaettavaa, valtava innostus ja heittäytymiskyky. Leikkeihin heillä oli analyyttinen ote: rajut leikit todettiin liian reipasotteisiksi ja provosoivat leikit seksistisiksi, muuten kaikki meni alas. Toiminnallisista ohjelmista nautittiin, vanhat ihmiset kuulemma kaipaavat kehollisuutta. Kokkivastaava Marja Utriaiselle tiedoksi: leiri onnistuu ilman kokkia, ainakin jos leiriläiset ovat aikuisia. Keittiöhommat hoidettiin yhteisvoimin. Lapset katsoivat toistensa perään ja osallistuivat ohjelmaan halunsa mukaan. Oivalluksia tuli pienokaistenkin taholta. Vilja, 11, ja Outi, 12, järjestivät leirin jälkeen vanhemmilleen luonnelounaan (yritäpä syödä yli-innokkaana!), ja karkkia iltapalaveriin tuonut Taneli, 4, tarjosi tiimille kolmea Fazerin Parasta ja tärkeän kysymyksen: Haittaako jos on erilaisia? Hallitukselle tiedoksi: ne tiesivät jo. Tavoitteet täyttyivät ja ylittyivät. Lämpö, yhteisöllisyys, ilo ja aatteen palo! Voi hyvinkin olla, että tältä leiriltä sikisi useampikin ohjaaja tuleville kesille. Mutta toimisiko tällainen toiminta ohjaajarekrytointina, tai pystymetsien tutustuttamistarkoituksessa niin kuin joskus on kuultu pohdittavan? Jos aikuinen saisi oman leirikokemuksensa jo ennen tiimiin lähtöä, valmiudet mielekkään ohjelman suunnitteluun olisivat taatusti toisenlaiset. Toisaalta aikuisleireily veisi resursseja. Leirin tunnelmasta ja ohjelmasta se antaisi kyllä kuvaa, mutta suunnittelusta ja tiimiläisen roolista ei niinkään. Kuinka moni aikuinen viitsisi lähteä leireilemään mahdollisesti maksua vastaan ja ilman kokemusta omasta tärkeästä panoksesta nuorisotyöhön? Sitä paitsi, eikö protua tehdä nuorten takia, nuorille? Meidänkin aikuisten leirillämme antoisinta oli sukupolvien kohtaaminen, puolen vuosisadan ikähaitari. Kotiinkaan ei tarvinnut soitella, kun perhe oli matkassa mukana. Olisiko tässä jollekulle idean siementä? Ai niin, aikuisuus piti tietysti määritellä. Ajatukset liikkuivat etsimisen ja löytämisen ympärillä. Aikuisten mielestä jos me lapset oikein ymmärsimme aikuisuus on sitä, että tietää jo, edes jotain. Tehtäväksi jää muistaa, mitä tietää. Ettei aivan kalkkeutuisi. Niin, ja ei haittaa, Taneli, ei haittaa. 19

20 OHJAAJAN TIE Sarjassa seurataan uuden ohjaajan tietä koulutuksiin, leirille ja leirin jälkeiseen elämään. Teksti: Anna Vuolanto Kuva: Aatu Komsi Ohjaajaksi protuleirille? Mikä ajatus. En ole koskaan käynyt protuleiriä, eikä ohjaajaksi lähteminen ole koskaan käväissytkään mielessäni. Kunnes sitten tänä keväänä kiinnostukseni heräsi, kun aihetta sattumalta sivuttiin eräässä lounaspöytäkeskustelussa. Prometheus-leirejä olen tiennyt järjestettäneen jo vuosia, moni ystävänikin on sellaisella ollut. Itse en halunnut aikoinaan leireillä ehkä halusin olla hiukan erilainen. Erilainen voi kuitenkin olla myös yhdessä toisten kanssa, itse asiassa se on jopa mukavampaa kuin ylhäisessä yksinäisyydessä. Seurassa oppii ymmärtämään, kuinka paljon maailmassa on tapoja elää ja ajatella. Saattaa oppia myös enemmän itsestään. Uusien ohjaajien koulutuksissa on ollut hienoa porukan hyväksyvä ilmapiiri. Samalla olen todella oppinut itsestäni, siitä, miten erilaisissa ryhmissä käyttäydyn. Iloitsin myös, kun kerrankin jätettiin väliin taustoitus: kerro nimesi, ikäsi, osoitteesi, työ, koulutus ja harrastukset. Kivaa, että edellä mainitut eivät aina näyttele pääosaa. Allekirjoitan aikuistumisen ja leireilyn tärkeän teeman, erilaisuuden kokemisen. Se on oppimista ymmärtämään itseään ja toisia ihmisiä tässä aikuisten ristiriitaisessa maailmassa. Aikuisethan ovat kaikki erilaisia ja ymmärtävät sen, vai kuinka. Erilaisuuden voi kokea itsessään, toisessa ihmisessä, omassa ryhmässä suhteessa toiseen ryhmään siis että jokainen on erilainen. Erilainen on havainto, ei arvomääritelmä. Hauskaa, jos saan innostettua jonkun havainnoimaan ympäristöään ja ihastelemaan sen monipuolisuutta. Hetken kesti ymmärtää, että minustakin voi olla ohjaajaksi protuleirille. Siis siitä huolimatta, että olen... no, tällainen. En ole leirikonkari, en nauti esiintymisestä, enkä edes osaa soittaa kitaraa. Onneksi olen nyt ehkä ymmärtänyt, että minulla sittenkin on jotain annettavaa lähtien siitä, että olen läsnä ja kuuntelen. Ja tärkeintä on, että haluan mukaan. Haluan lähteä pitämään hauskaa, saamaan kokemuksia, tapaamaan ihmisiä: en lähde opettamaan, vaan oppimaan! Odotan jo uteliaana seuraavaa etappia: tietoja omasta tiimistäni ja sen kohtaamista, tiimikoulutusta ja tietenkin itse leirin suunnittelua. Odotan sitä jännityksellä ja innolla, ja ennen kaikkea luottamuksella. Koulutuksien parhaimpia eväitä on luottamuksen syntyminen sitä kohtaan, että kaikki sujuu hyvin, vanhat apparit ja ohjaajat tukevat meitä epävarmoja noviiseja, kaikilla on jotain annettavaa omina itsenään ja halu laittaa itsensä likoon. Siis luottamus siihen että yhdessä saadaan jotain hyvää aikaan. 20 protu 2/2008

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Teksti Satu Laatikainen Kuvat Mervi Ahlroth. Eväitä elämään

Teksti Satu Laatikainen Kuvat Mervi Ahlroth. Eväitä elämään Teksti Satu Laatikainen Kuvat Mervi Ahlroth Eväitä elämään Utelias pohdinta, hauskat leikit, syvälliset keskustelut ja lämpimät halaukset. Leirinuotion tunnelma, toinen toistaan seuraavat ruokahetket,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila. Salla Erho

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila. Salla Erho Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortentila Salla Erho 9.5.2012 Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Kirjaston ulkoisen ilmeen määrittäjä: Alvar Aalto Aalto-sali, pääkirjaston keskus Pääkirjasto

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot