Raportti espanjalaisten hoitajien sopeutumisesta työhön suomalaiseen hoivakotiin. Työpariohjaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti espanjalaisten hoitajien sopeutumisesta työhön suomalaiseen hoivakotiin. Työpariohjaus 12.8.2013"

Transkriptio

1 Raportti espanjalaisten hoitajien sopeutumisesta työhön suomalaiseen hoivakotiin Työpariohjaus Raportti on tuotettu yhteistyönä Satakunnan Opin oven ja Opinpolut maasta maahan projektien kanssa.

2 Sisältö 1. ALUKSI ENNEN REKRYTOINTIA Lähtömaakoulutus Ennakkotiedot Suomesta, työpaikasta ja suomalaisesta työkulttuurista Opiskelu lähtömaassa OHJAAJANA TOIMIMINEN Ohjauskokemus Ohjauksen resurssit ja tuki PEREHDYTYS TYÖPAIKALLA TOIMIMINEN Kommunikointi Työtehtävien hallitseminen Asukkaiden ja omaisten suhtautuminen Sopeutuminen työyhteisöön KIELI Kielen opiskelu Käyttökieli ja ymmärtämisen varmistaminen Kielen haasteet YHTEENVETO Onnistumisia Kehitysehdotuksia... 12

3 1. ALUKSI Tähän selvitykseen on haasteltu 8 espanjalaista hoitajaa Satakunnassa keväällä 2013 ja tavoitteena on ollut selvittää millaista heidän työpaikkaohjauksensa on ollut ja miten sitä voisi kehittää. Espanjalaiset hoitajat ovat olleet sijoittuneena kaikkiaan kuuteen eri työyksikköön. Selvityksessä on haastateltu kahdeksaa espanjalaista hoitajaa sekä heidän työpaikkaohjaajiaan lukuun ottamatta yhtä, joka on lopettanut työnsä ennen selvityksen toteuttamista. Lisäksi koko työyhteisön kokemuksia ja ajatuksia espanjalaisten hoitajien sopeutumisesta on selvitetty kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 54 henkilöä espanjalaisten työyksiköistä. Kyselylomakkeiden vastausprosentti oli kaikkiaan 76 %. Vastaajista yhteensä 24 %:lla (13/54) on aikaisempaa kokemusta ulkomaalaisen työtoverin kanssa työskentelystä. 76 % vastaajista ei ole ennen ollut ulkomaalaisen työtoverina. Kyselyyn vastanneista 65 % (35/54) työskentelee espanjalaisen hoitajan kanssa keskimäärin useana päivänä viikossa, 18,5 % (10/54) kerran viikossa, 5,5 % (3/54) joka toinen viikko ja 11 % (6/54) harvemmin. Espanjalaiset hoitajat opiskelivat ennen rekrytointia suomen kieltä Espanjassa eli lähtömaassa kahdessa eri ryhmässä. Suomeen tuloon liittyi paljon erilaista ohjausta, jota antoivat suomen kielen opettaja ja rekrytoivan hankkeen työntekijät. Työnantajaan liittyvät asiat tulivat myös pääasiassa heidän kauttaan. 2. ENNEN REKRYTOINTIA 2.1. Lähtömaakoulutus Espanjalaisista hoitajista kolme (3/8) on sitä mieltä, että koulutus lähtömaassa on ollut hyvää ja opetetut asiasisällöt pääosin relevantteja. Muutamat haastatelluista (3/8) kertovat, että olisivat halunneet saada enemmän ja aikaisemmin käytännön tietoa tulevasta työpaikasta ja sen sijainnista sekä etenkin etenemismahdollisuuksista työtehtävissä. Yksi (1/8) espanjalaisista on sitä mieltä, että koulutusaika oli liian lyhyt uuden kielen omaksumiseen ja että lähtömaassa opiskellut sairaanhoitajan sanastot ovat jääneet toistaiseksi käyttämättä. Kaksi vastaajista (2/8) olisi toivonut koulutukseen enemmän terveyssanastoa, yksi (1/8) enemmän kielioppia ja yksi (1/8) enemmän murteiden ja puhekielen opiskelua. Yksi (1/8) jäi kaipaamaan yksityiskohtaisempaa opetusta kaikista sijamuodoista, ei vain paikallissijoista. Yksi (1/8) vastaajista taas olisi toivonut vähemmän kielioppia ja enemmän keskustelua. Vastaukset ovat

4 siis keskenään osittain ristiriitaisia, mikä johtunee erilaisista oppimistavoista ja odotuksista sekä osin myös eri opiskelupaikasta Ennakkotiedot Suomesta, työpaikasta ja suomalaisesta työkulttuurista Kukaan espanjalaisista hoitajista ei ole jäänyt kaipaamaan lisää tietoa Suomesta, mutta työpaikasta ja työkulttuurista tietoa olisi haluttu enemmän. Espanjalaiset hoitajat olisivat halunneet saada lisää konkreettista tietoa työpaikasta, sen sijainnista ja koosta, työtehtävistä, etenemismahdollisuuksien ehdoista, työolosuhteista, aikatauluista ja lomista. Lisäksi he olisivat toivoneet saavansa tarkempaa tietoa eroista lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuvissa Suomessa ja Espanjassa, työsopimuksista ja työpaikan säännöistä. Ehkäpä tätä ongelmaa voitaisiin ainakin osin ratkaista käännättämällä tärkeitä työhön ja työsuhteeseen liittyviä dokumentteja lähtömaan kielelle. Yksi vastaajista (1/8) olisi halunnut tietää tarkempaa tietoa myös asunnosta ja asumisesta. Tärkeimmäksi asiaksi lähes kaikkien espanjalaisten hoitajien haastatteluissa (7/8) nousi, että he ovat kokeneet erittäin negatiivisena asiana sen, että he eivät vielä ole saaneet mahdollisuutta tehdä sairaanhoitajan työtä, toisin kuin esimerkiksi espanjalaiset hoitajat Vaasassa. Vastaavien epäselvyyksien välttämiseksi tulevaisuudessa olisi työssä etenemiseen ja työsuhteen ehtoihin liittyvät asiat hyvä esittää mahdollisimman selkeästi myös lähtömaan kielellä ja myös kirjallisesti. Lisäksi olisi otettava huomioon, että mahdollisimman aikainen ja selkeä tiedottaminen kaikille osapuolille on erittäin tärkeää, mikäli halutaan antaa positiivinen mielikuva työnantajasta ja suomalaisesta työkulttuurista Opiskelu lähtömaassa Espanjalaisista vastaajista kolme (3/8) on mielestään panostanut tarpeeksi opiskeluun lähtömaassa. Vastaajista viisi (5/8) kokee, ettei ole syystä tai toisesta, esimerkiksi aikataulu- tai välimatkaongelmien vuoksi, panostanut opiskeluun Espanjassa tarpeeksi.

5 3. OHJAAJANA TOIMIMINEN 3.1. Ohjauskokemus Yhdelläkään seitsemästä (0/7) espanjalaisen hoitajan työpaikkaohjaajasta ei ole aikaisempaa kokemusta maahanmuuttajan ohjaamisesta. Osa heistä on ohjannut aikaisemmin suomalaisia opiskelijoita, mutta ainakin yhdelle (1/7) tämä on ollut ensimmäinen ohjauskokemus kaiken kaikkiaan. Vastaushetkellä kokonaisvastuu työparista ei ollut enää kokonaan yhdelläkään vastaajista, vaan vähitellen espanjalaiset ovat siirtyneet tekemään työtä muidenkin hoitajien työpareina. Ohjaajien enemmistön (5/7) mielestä oli hyvä, että ensin espanjalainen oli yhden ohjaajan vastuulla. Viiden (5/7) ohjaajan mielestä mentorointiaika oli riittävä. Kaksi (2/7) vastaajista on sitä mieltä, että mentorointiaika olisi voinut olla vähän pidempikin. Yhden (1/7) mielestä aika oli riittävä siksi, että ohjattava oli todella nopea oppimaan. Jos olisi ollut vaikeampaa, olisi ollut hyvä saada ohjaukseen lisää aikaa. Positiiviset, ahkerat ja aktiiviset ohjattavat, erilaisen kulttuurin ja persoonan kohtaaminen, uudenlaisen näkemyksen saaminen ja kielitaidon kohentuminen ovat olleet ohjaajien mielestä ohjaamisen parasta antia. Haasteellisinta kaikkien ohjaajien (7/7) mukaan on ollut kielimuuri ja sen murtaminen, molemminpuolisen ymmärtämisen varmistaminen. Ohjaajista yksi (1/7) on kokenut haasteelliseksi kielen lisäksi myös tarkkojen aikataulujen ja suunnitelmien puutteen (esimerkiksi milloin on kielikoe, missä aikataulussa ohjauksen tarkalleen tulisi edetä). Ohjaajista neljä (4/7) on yllättynyt siitä, miten hyvin espanjalaiset osasivat suomen kieltä ja miten nopeasti heidän kielitaitonsa on kehittynyt. Yksi ohjaajista (1/7) on yllättynyt siitä, miten helpolla on päässyt ohjaajana. Vastaajat ovat kaikki sitä mieltä, että jos yllätyksiä on tullut, ne ovat olleet yksinomaan positiivisia. Ohjaajana kehittymiseen liittyen vastaajat mainitsevat sellaisia asioita kuin englannin kielitaidon kohentuminen, varmuuden karttuminen ohjaajana, asioiden miettiminen uusista näkökulmista ja asioiden kertaus. Lisäksi yksi (1/7) ohjaaja mainitsee, että on oppinut antamaan enemmän positiivista palautetta ohjattavalle. Hän aikoo jatkaa aktiivista palautteen antamista, koska on kokenut siitä olevan hyötyä erityisesti motivaation ylläpitäjänä. Ohjaajat sanovat oppineensa ohjattaviltaan iloisuutta, avoimuutta, rauhallisuutta ja läsnäoloa, ystävällisyyttä ja hymyileväisyyttä. Yksi vastaajista on oppinut espanjan kieltä, toinen asioita espanjalaisesta kulttuurista ja perheestä. Eräs vastaajista toteaa oppineensa asioita vanhusten kunnioittavasta kohtelusta ja toinen sitä, että pienistä asioista ei tarvitse valittaa.

6 3.2. Ohjauksen resurssit ja tuki Ohjaukseen käytettävissä olleet resurssit jakavat mielipiteitä. Noin puolet ohjaajista (4/7) on sitä mieltä, että resursseja ohjaamiseen on ollut tarpeeksi. Kolmen ohjaajan (3/7) mielestä resursseja olisi voinut olla enemmänkin. Yhden (1/7) ohjaajan mukaan myös tulkkia olisi voitu käyttää työpaikalla enemmän, jotta espanjalaiset olisivat pystyneet paremmin tuomaan esiin ajatuksiaan. Yhden (1/7) ohjaajan mielestä aikaa ohjaamiseen on annettu riittävästi, mutta espanjalaisista olisi voitu antaa enemmän taustatietoa ennen heidän saapumistaan (esimerkiksi mitä työtehtäviä hallitsevat). Kuuden (6/7) ohjaajan mielestä esimies on antanut tarpeeksi tukea ohjaajana toimimiseen tai he eivät ole tunteneet tarvetta erityiselle tuelle esimiestaholta: Yhden vastaajan (1/7) mukaan tukea olisi voinut antaa enemmän. Vastauksista voidaan päätellä, että juuri ohjaaja, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta ohjaamisesta, olisi kaivannut lisää tukea toimintaansa: tarkempia aikatauluja ja ohjeita, enemmän säännöllisiä palavereja espanjalaisten hoitajien edistymisen tukemiseksi sekä enemmän huomiota esimiestaholta. Tuen tarve on siis ainakin tässä tapauksessa verrannollinen ohjaajan kokeneisuuteen. Myös tämä tulee ottaa jatkossa huomioon jo työpaikkaohjaajia valitessa ja ohjausprosessin aikana. Ohjaajien mukaan työyhteisö on tukenut heitä tehtävässään kiitettävästi. Kaikki vastaajat (7/7) kokevat saaneensa tarpeeksi tukea työtovereilta. 4. PEREHDYTYS Espanjalaiset hoitajat ovat kysyneet ja saaneet esimiehiltä apua tarvitessaan, mutta työpaikkaohjaajilta he kertovat oppineensa lähes kaiken siitä, mitä työssä tehdään ja miten. Yksi kertoo ohjaajansa auttaneen myös pankkiasioissa, työjärjestöasioissa ja muissa varsinaisen työn ulkopuolisissa paperitöissä. Ohjaajan kanssa yhdessä vietetyn mentorointiajan jälkeen työtoverit ovat jatkaneet työhön liittyvien asioiden opastusta. Kaikki espanjalaiset hoitajat (8/8) ovat sitä mieltä, että työnkuva lähihoitajana Suomessa on aivan eri kuin sairaanhoitajana Espanjassa. Yleisesti vastaajat ovat sitä mieltä, että vaikka työnkuva ei ole sama kuin sairaanhoitajalla Espanjassa, työtehtävät ovat olleet heille helppoja. Uusia työtoimenpiteitä ei varsinaisesti ole tullut, koska monet tehtävät ovat olleet normaaliin kodinhoitoon liittyviä toimia, kuten tiskien, pyykkien ja siivouksen hoitamista. Vain saunottaminen mainitaan varsinaisesti uutena toimenpiteenä. Aluksi hämmentävinä työtehtävinä on koettu myös esimerkiksi imurointi, ompelu ja papiljottien laittaminen asukkaan hiuksiin. Ulkomaalaista sairaanhoitajaa opastaessa lähihoitajan tehtäviin tulisikin muistaa, että ammattitaito on hänellä jo olemassa. Siksi ohjauksessa pitää panostaa nimenomaan asioiden selkeään kielellistämiseen ja kielen kehityksen tukemiseen.

7 5. TYÖPAIKALLA TOIMIMINEN 5.1. Kommunikointi Kaikki espanjalaiset hoitajat (8/8) kertovat keskustelevansa henkilökohtaisistakin asioista jonkin verran muiden työntekijöiden kanssa. Osa heistä kuitenkin lisää, että henkilökohtaista puhutaan vain tiettyjen ihmisten kanssa eikä välttämättä kovin syvällisesti. Kolme espanjalaisista (3/8) kertoo, että heiltä ei juuri kysytä mielipidettä esimerkiksi työn organisoinnista. Viisi (5/8) vastaajista taas sanoo, että heiltä kysytään mielipidettä, mutta kolme heistä toteaa, että se riippuu ihmisestä. Puolet espanjalaisista (4/8) kertoo tehneensä itse ehdotuksia esimerkiksi työn organisointiin liittyen. Toinen puoli (4/8) taas ei ole tehnyt itse ehdotuksia. Kaikki espanjalaiset (8/8) sanovat pyytäneensä apua sekä esimieheltä että kollegoilta, jos jokin asia on jäänyt epäselväksi. Kaikki (8/8) ovat myös saaneet apua aina sitä tarvitessaan. Alussa vaikeilta tuntuneita asioita kielen lisäksi ovat espanjalaisten mukaan olleet työrutiinin oppiminen, lääkkeiden nimet, erilaiset muutokset työssä, omaisten kanssa keskustelu, työyhteisön osaksi pääseminen sekä sopeutuminen kulttuurisesti erilaiseen työympäristöön ja puhekulttuuriin. Tällä hetkellä espanjalaiset kokevat perushoitotyön jo kohtalaisen helpoksi ja rutiininomaiseksi, mutta yksi espanjalaisista kertoo, että esimerkiksi erilaiset paperityöt sekä apteekki- ja postiasioiden hoitaminen tuovat haastetta työhön Työtehtävien hallitseminen Kaikki ohjaajat (7/7) ovat sitä mieltä, että espanjalaiset hoitajat hallitsevat työtehtävänsä ammatillisesti erittäin hyvin. Joskus espanjalaisilta saatetaan kysyä apua myös sairaanhoidollisissa toimenpiteissä. Kyselyyn vastanneet työtoverit kertovat, että espanjalaiset hoitajat tekevät itsenäisesti lähes kaikkea lähihoitajan perushoitotyötä, kuten hoitavat aamu- ja iltatoimet, ruuanjaon ja pyykinpesun. Vastaajien mukaan osa hoitajista myös kirjaa ja antaa suullisen raportin Asukkaiden ja omaisten suhtautuminen Kaikki ohjaajat (7/7) kertovat, että asukkaat ovat ottaneet positiivisesti espanjalaiset hoitajat vastaan, jotkut erittäinkin innostuneesti. Osaan asukkaista espanjalaisten läsnäolo on vaikuttanut jopa voimaannuttavalla tavalla: joillekin asukkaille espanjalaisesta työntekijästä on tullut suosikkihoitaja, ja jotkut muistisairaat asukkaat ovat jopa kyenneet sopeuttamaan puhettaan

8 espanjalaisten kanssa keskustellessaan. Yksi ohjaajista lisää, että vaikka suurin osa vanhuksista on ottanut espanjalaiset vastaan hyvin, osa on ollut myös varautuneita, etenkin aluksi. Tässä yhteydessä kuitenkin tulee myös esiin se seikka, että kieliongelmat ovat voineet aiheuttaa turhautumista joissain asukkaissa. Myös suurin osa kyselylomakkeeseen vastanneista on sitä mieltä, että pääosa asukkaista on ottanut espanjalaiset hyvin positiivisesti vastaan ja pitää kovasti heistä. Asukkaat pitävät espanjalaisia osaavina, ystävällisinä ja avuliaina hoitajina. Ohjaajien mukaan myös asukkaiden omaiset ovat suhtautuneet pääosin positiivisesti espanjalaisiin hoitajiin. Negatiivista palautetta ei ole tullut. Pieni osa omaisista on saattanut suhtautua alussa uusiin hoitajiin varauksellisesti, mutta ajan kuluessa suhtautuminen on muuttunut neutraaliksi. Osa omaisista on ollut erittäinkin kiinnostuneita espanjalaisista. Jotkut omaiset ovat jopa käyneet keskustelua heidän kanssaan espanjaksi Sopeutuminen työyhteisöön Lähes kaikki ohjaajat (6/7) ovat sitä mieltä, että espanjalainen hoitaja on tällä hetkellä täysivaltainen työyhteisön jäsen. Muutamat tosin lisäävät, että esimerkiksi puhelimeen vastaaminen ei vielä oikein onnistu tai siinä on epävarmuutta. Yksi ohjaajista (1/7) on sitä mieltä, että espanjalainen hoitaja ei ole vielä ihan täysivaltainen työyhteisön jäsen, koska ei voi jakaa lääkkeitä dosetteihin tai olla yksin yövuorossa, kuten muut hoitajat. Enemmistö kyselyyn vastanneista eli 80 % (43/54) on sitä mieltä, että espanjalaiset hoitajat ovat päässeet osaksi työyhteisöä ja tekevät ainakin pääosin samoja asioita kuin muut työntekijät. Henkilökunnasta viidesosan (20 %; 11/54) mielestä espanjalaiset eivät aivan ole täysivaltaisia työyhteisön jäseniä, sillä kieli rajoittaa edelleen osittain heidän työskentelyään ja ymmärtämistään eikä heidän siksi ole annettu vielä esimerkiksi olla yksin yövuorossa. Valtaosa vastaajista kytkee täysivaltaisuuden työyhteisössä siihen, hallitseeko hoitaja kielellisesti kaikki työtehtävät. Kaikki espanjalaiset hoitajat (8/8) kokevat jollain tavalla olevansa osa työyhteisöä, mutta kielimuuri kuitenkin aiheuttaa sen, etteivät he pysty esimerkiksi seuraamaan nopeaa kollegoiden suomenkielistä keskustelua. Osa toteaa, että joskus he kokevat olevansa osa työyhteisöä, joskus eivät. Tämä riippuu ihmisistä ja tilanteesta. Selvityksen perusteella työskentelypaikalla ei ole vaikutusta espanjalaisen sopeutumiseen, vaan pikemmin erot näkyvät yksilötasolla. Sopeutumiseen voivat vaikuttaa työpaikan ilmapiirin lisäksi hyvin monet seikat, kuten ulkomaalaisen oma asenne ja persoona, kielitaidon taso, työmotivaatio ja koti-ikävä. Myös pitkä pimeä talvi ja liiankin rauhallinen elinympäristö voivat laskea ulkomaalaisen mielialaa ja täten vaikeuttaa sopeutumista myös työyhteisöön. Kyselyn vastaajista 56 % (30/54) on sitä mieltä, että työyhteisö ei ole espanjalaisten tulon myötä juurikaan muuttunut, ei ainakaan negatiiviseen suuntaan. Vastaajista (12/54) ei ota asiaan kantaa, ja saman verran vastaajista 22 % (12/54) kertoo, että työyhteisö on muuttunut nimenomaan positiiviseen suuntaan.

9 6. KIELI 6.1. Kielen opiskelu Puolet espanjalaisista hoitajista (4/8) on mielestään panostanut tarpeeksi suomen kielen opiskeluun työpaikalla. Kaksi (2/8) vastaajista kokee, ettei ole panostanut työpaikalla opiskeluun niin paljon kuin olisi voinut. Kaikki vastaajat (8/8) ovat sitä mieltä, että he eivät ole panostaneet opiskeluun kotona tarpeeksi. Pääsyynä tähän on heidän mukaansa ollut motivaatiopula ja väsymys. He eivät yksinkertaisesti ole jaksaneet enää töiden, suomen kielen tuntien ja kotitehtävien jälkeen tehdä mitään ylimääräistä kielen hyväksi. Työpaikalla espanjalaiset hoitajat kertovat oppineensa paljon sanastoa ja etsineensä uusia sanoja sanakirjasta. Töissä he ovat pyrkineet puhumaan mahdollisimman paljon ja toivoneet, että työtoverit korjaavat heidän kielivirheitään. Osa on harjoitellut työssä raportin kirjoittamista. Espanjalaiset toteavat, että kotona opiskelu on jäänyt vähemmälle. He mainitsevat kuitenkin joitakin asioita, miten he ovat yrittäneet parantaa kielitaitoaan kotona oma-aloitteisesti. Jotkut ovat lainanneet elokuvia kirjastosta ja lukeneet sanastoja, joku on tehnyt kieliharjoituksia Internetissä ja katsonut Uutisia televisiosta ja aloittanut lukemaan kirjaa suomeksi. Suurella osalla panostus on jäänyt kotona siihen, että he ovat tehneet läksyt ja selvittäneet asuintoverin kanssa jotkin kieleen liittyvät epäselväksi jääneet asiat yhdessä Käyttökieli ja ymmärtämisen varmistaminen Suurin osa ohjaajista (5/7) kertoo käyttäneensä ohjattavan kanssa pääosin suomea, lisäksi tarvittaessa englantia ja elekieltä. Kaksi ohjaajista (2/7) on käyttänyt pelkästään suomen kieltä (ja elekieltä), mutta jokaisessa työpaikassa on ollut henkilöitä, jotka ovat tarvittaessa voineet selittää asioita myös englanniksi. Osa ohjaajista mainitsee, että aluksi on käytetty enemmän englantia mutta kielitaidon kohentuessa on siirrytty käyttämään pääosin suomen kieltä. Kaikki kyselyn vastaajat (54/54; 100 %) ilmoittavat käyttävänsä espanjalaisen työtoverin kanssa suomen kieltä. Sen lisäksi 52 % (28/54) on käyttänyt apuna myös englantia. Vastaajista yksi (2 %) mainitsee käyttävänsä suomen ja englannin lisäksi myös espanjaa. Vastaajista kaksi (4 %) on käyttänyt elekieltä suomen lisäksi. Luultavasti elekieltä ovat käyttäneet tätäkin useammat, mutta he eivät ehkä ole huomanneet mainita sitä. Kaikki espanjalaiset hoitajat (8/8) kertovat, että heille on puhuttu alusta asti pääsääntöisesti suomea. Osalle on puhuttu etenkin alussa tarvittaessa myös englantia, mutta englannin kielen osuus on koko ajan vähentynyt, ja tällä hetkellä kaikki hoitajat kommunikoivat pääosin suomeksi. Muutamat ohjaajat eivät ole osanneet englantia, joten sitä ei ole ollut edes mahdollista käyttää apukielenä. Joka työpaikalta löytyy kuitenkin joku, joka puhuu

10 englantia, ja häntä on käytetty apuna tarvittaessa. Monet mainitsevat, että myös elekieltä on käytetty apuna. Mainitsemisen arvoista on se, että yhdenkään espanjalaisen kanssa ei ole käytetty työpaikalla esimerkiksi pelkkää englantia, vaan suomen kieltä on käytetty aktiivisesti. Kaikki ohjaajat (7/7) ovat sitä mieltä, että espanjalaiset hoitajat pyytävät rohkeasti apua aina sitä tarvitessaan ja uskaltavat kertoa, jos eivät ole ymmärtäneet. Kolme (3/8) espanjalaisista kertoo uskaltavansa sanoa aina, jos ei ole ymmärtänyt useankaan selostuksen jälkeen jotain asiaa. Viisi (5/8) espanjalaisista toteaa, että yleensä he uskaltavat sanoa, jos eivät jotain ymmärrä, mutta eivät ihan aina. Se, uskaltavatko he kysyä uudelleen, riippuu esimerkiksi siitä, kenen kanssa he puhuvat, onko asia tärkeä ja onko henkilö halukas vastaamaan heille Kielen haasteet Kyselylomakkeen vastaajista 96 % (52/54) on sitä mieltä, ulkomaalaisen hoitajan tulisi osata jo työhön tullessaan asukkaan avunpyyntöön tai kysymykseen vastaaminen. 81 % (44/54) vastaajista kokee, että myös avun pyytäminen kollegalta kuuluu tärkeimpien osattavien asioiden joukkoon. Asukkaasta raportointi suullisesti (80 %) sekä suullisen raportin ymmärtäminen (76 %) koetaan lähes yhtä tärkeinä. Puolet vastaajista (50 %) on sitä mieltä, että myös hoitotoimenpiteen selittäminen asukkaalle kuuluu tärkeimpiin osattaviin asioihin. Myös yleinen jutustelu asukkaiden ja työtovereiden kanssa koettiin melko tärkeänä asiana osata. Ohjaajien mukaan kielellisesti vaikeinta espanjalaisille hoitajille on ollut etenkin aluksi kommunikointi asukkaiden kanssa, suullinen raportointi, kirjaaminen ja jotkin hankalat sanat. Myös espanjalaiset hoitajat kertovat, että kielellisesti vaikeinta työssä on ollut kommunikaatio yleisesti. Ohjaajien mukaan kielellisesti vaikeimpia asioita espanjalaisille haastatteluhetkellä olivat etenkin uudet tilanteet, asukkaiden omaisille puhuminen ja erityisesti puhelimessa keskusteleminen, jota moni espanjalainen hoitaja on heidän mukaansa vältellyt. Epävarmuus kielen suhteen vaikuttaa myös siihen, että espanjalaisten ei ole vielä annettu tehdä yövuoroja eikä annostella lääkkeitä yksin. Pohtimisen arvoinen asia on se, voisiko kielellinen epävarmuus johtua siitä, että espanjalaiselle hoitajalle ei ole annettu riittävästi tilaisuuksia harjoitella kielellistä selviytymistä uusissa tilanteissa. Ulkomaalaiselle hoitajalle on annettava jatkuvasti mahdollisuuksia kehittyä työssään, jotta hänen motivaationsa säilyy. Tärkeää on myös pohtia, mistä johtuu, jos espanjalainen hoitaja ei osaa jotain asiaa. Onko niin, ettei hän ole halunnut tehdä jotakin työtehtävää (esimerkiksi puhelimeen vastaaminen), koska hän kokee kielitaitonsa olevan riittämätön tilanteen hallitsemiseen? Entä voiko syynä olla se, että hänen ei ole edes annettu tehdä tai harjoitella jotakin työtehtävää?

11 Espanjalaisten hoitajien työssään haastatteluhetkellä vaikeimmiksi kokemat asiat korreloivat ohjaajien vastausten kanssa: haastavimmaksi asiaksi nimetään kommunikaatio sekä vanhusten omaisten kanssa että puhelimessa. Myös syvällinen keskustelu asiakkaan kanssa koetaan haasteelliseksi. Lisäksi paperityöt ja pitkän tekstin ymmärtäminen tuntuvat vaikeilta. Vakavia virheitä ei kielen väärinymmärryksen takia kuitenkaan ole heidän mukaansa tullut. Suurin osa (6/7) ohjaajista on sitä mieltä, että heidän espanjalainen työparinsa pärjää hyvin omalla osastollaan perushoitotyössä, kun rutiinit, asukkaat ja työtoverit ovat jo heille tuttuja. Osa vastaajista kuitenkin arvelee, että uusi työpaikka tai -osasto, uudet asukkaat ja työtoverit sekä yllättävät tilanteet saattaisivat tuottaa espanjalaisille hoitajille kielellisesti vaikeuksia. Kaikki espanjalaiset hoitajat (8/8) kokevat suoriutuvansa tämänhetkisistä työtehtävistään. He lisäävät, että suoriutuminen on haasteellista uusissa ja yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi omaisten kysyessä jotain erikoisempaa. Myös puhelimessa puhuminen, vanhusten syvällinen ymmärtäminen sekä nopeaa reagointia vaativat tilanteet tuntuvat heistä vaikeilta. 7. YHTEENVETO 7.1. Onnistumisia Selvityksen mukaan sekä asukkaat, omaiset että työyhteisö ovat ottaneet espanjalaiset hoitajat hyvin vastaan. Espanjalaiset ovat työskennelleet ammattitaitoisesti ja huolellisesti. He ovat olleet ahkeria, ystävällisiä ja avuliaita. He ovat kohdelleet asukkaita kunnioittavasti ja kohteliaasti. Joistain espanjalaisista on tullut jopa asukkaiden suosikkihoitajia, ja heistä pidetään kovasti. Osa asukkaista on sopeuttanut kieltään keskustellessaan espanjalaisen hoitajan kanssa. Voidaan siis sanoa, että espanjalaisilla on ollut jopa kuntouttava vaikutus asukkaisiin. Pelko työyhteisön ilmapiirin muuttumisesta on osoittautunut turhaksi. Suuri osa espanjalaisten hoitajien työtovereista toteaa, että työilmapiiri ei ole espanjalaisten tulon myötä muuttunut tai se on muuttunut positiivisemmaksi. Espanjalaiset ovat tuoneet eloisilla persoonillaan iloa ja positiivisuutta sekä uusia näkökulmia työyhteisöihinsä. Ulkomaalaisen hoitajan ohjaajat ovat kaikki saaneet tarvitsemaansa tukea ohjaamiseen työtovereilta ja suurin osa myös esimieheltä. Espanjalaiset ovat sopeutuneet työyhteisöihinsä pääosin hyvin, vaikkakin kielimuuri ja suomalaisen kulttuuritietouden puute edelleen rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua esimerkiksi työyhteisön yhteisiin keskusteluihin. Ohjaajien mielestä espanjalaiset hoitajat ovat edistyneet suomen kielen taidoissaan hyvin. Espanjalaiset ovat pyytäneet rohkeasti apua ja kysyneet aktiivisesti asioita, jos on ollut tarvetta. Mainitsemisen arvoista on, että kaikkien espanjalaisten kanssa on työpaikalla käytetty pääasiassa suomen kieltä ja näin on edistetty heidän kielenkehitystään. Ainakin yksi espanjalainen on ollut mukana asiakkaan hoitokokouksessa, ja toinen on käynyt itsenäisesti asioimassa apteekissa. Onkin

12 ensiarvoisen tärkeää, että ulkomaalaisille hoitajille annetaan koko ajan haasteita ja uusia oppimismahdollisuuksia työssään, jotta motivaatio työssä ja kielenopiskelussa säilyy. Hoitajille on annettava hiljalleen lisää vastuuta, ja koko työyhteisön tulisi tukea heitä aktiivisesti erityisesti suullisen kielitaidon harjoittamisessa: vastata kysymyksiin, kysyä asioita ja ohjata uusissa tilanteissa. Koko työyhteisön tulisi rohkaista espanjalaisia vaikeiltakin tuntuviin tilanteisiin, jotta he oppivat vähitellen selviytymään itsenäisesti myös esimerkiksi puhelimeen vastaamisesta, joka monesta tuntuu haasteelliselta Kehitysehdotuksia Lähtömaakoulutuksessa ulkomaalaisille hoitajille olisi hyvä tarjota lisää konkreettista tietoa työpaikasta, sen sijainnista ja koosta, työtehtävistä, etenemismahdollisuuksien ehdoista, työolosuhteista, aikatauluista ja lomista. Koulutettaville olisi myös tärkeää antaa tarkempaa tietoa eroista lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuvissa Suomessa ja Espanjassa, työsopimuksista ja työpaikan säännöistä. Myös ulkomaalaisen hoitajan tulevalla työpaikalla olisi jo aikaisessa vaiheessa keskusteltava ulkomaalaisen hoitajan saapumisesta ja kertoa henkilökunnalle mahdollisimman paljon taustatietoa uudesta työntekijästä. Suurimmaksi epäkohdaksi espanjalaisten hoitajien kohdalla nousee selvityksen perusteella että he eivät ole voineet edetä sairaanhoitajan tehtäviin odotetulla aikataululla. Jo lähtömaassa tulisi selkeästi tuoda esille, missä aikataulussa ja miten eteneminen tapahtuu. Suunnitelmallisuuden tulisi näkyä myös Suomessa siten että uudet työtehtävät ja niihin liittyvä kielen opiskelu kulkevat käsi kädessä. Epäselvyyksien välttämiseksi vastaisuudessa tulisi tiedonkulkua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä tehostaa läpi koko prosessin. Lisäksi on otettava huomioon kaikessa toiminnassa, että ulkomaalaiset keskustelevat asioista keskenään ja tieto liikkuu joka tapauksessa. Mahdollisimman aikainen ja selkeä tiedottaminen asioista ulkomaalaisille hoitajille on ensiarvoisen tärkeää, mikäli halutaan säilyttää hyvä mielikuva työskentelystä Suomessa. Myös varhainen ja yhtenäinen tiedottaminen ulkomaalaisen hoitajan saapumisesta henkilökunnalle, asukkaille ja heidän omaisilleen on tärkeää turhien ennakkoluulojen ja pelkojen hälventämiseksi. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että ulkomaalaisen työpaikkaohjauksen suunnitelmallisuutta kaiken kaikkiaan olisi kehitettävä. Perehdytyksessä tulisi olla yhtenäiset ohjeistukset ja aikataulut, joista kaikki osapuolet ovat tietoisia. Hyödyllistä olisi myös käännättää tärkeitä työhön liittyviä dokumentteja (esimerkiksi lääkehoitosuunnitelma) ulkomaalaisen hoitajan omalle kielelle. Lisäksi työpaikkaohjaajan itsearviointia ja kehittymistä olisi tuettava. Myös kehittävän ja positiivisen palautteen merkitystä ohjaajalta ja muulta hoitohenkilökunnalta ulkomaalaiselle tulisi korostaa entisestään. Useimmat espanjalaiset hoitajat toivovatkin, että he saisivat mahdollisimman paljon palautetta ja että heidän kielivirheitään korjattaisiin, sillä vain näin he voivat kehittyä kielellisesti ja työssään. Tässä tarvitaan aktiivista otetta koko työyhteisöltä.

13 Ohjaajan sekä muiden ulkomaalaisten hoitajien kanssa työskentelevien olisi hyvä sanallistaa koko ajan toimintaansa samalla, kun he opettavat ja näyttävät uusia toimenpiteitä. Näin tuetaan ulkomaalaisen kehittymistä sekä kielellisesti että työtehtävissä. Vaikka sopeutuminen työyhteisöön on sujunut espanjalaisilla pääosin hyvin, on heillä kuitenkin ollut vaikeuksia sopeutua uuteen elinympäristöön pienillä paikkakunnilla. Tulevaisuudessa olisi hyvä pohtia, miten ulkomaalaisten työntekijöiden sopeutumista työskentelypaikkakunnalle voitaisiin helpottaa, sillä tämä seikka vaikuttaa olennaisesti heidän työ- ja opiskelumotivaatioonsa sekä haluunsa jäädä työpaikkaan ja Suomeen töihin.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Robotiikka koulussa. Eeva-Liisa Metsäluoto opettaja, KM, NTM Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala

Robotiikka koulussa. Eeva-Liisa Metsäluoto opettaja, KM, NTM Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala Robotiikka koulussa Eeva-Liisa Metsäluoto opettaja, KM, NTM Sosiaali-, terveys- ja kasvatusala Mielenkiinnon kohteeni: Robotiikan pedagoginen hyöty: totta vai tarua? q lisää mielenkiintoa ja motivaatiota

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO

ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO Asiakaskysely toteutettiin toukokuussa 2015. Kysely lähetettiin sähköpostilla ja kirjeellä yhteensä 937 työnantaja-asiakkaalle. Vastauksia saatiin 264 eli vastausprosentti

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa Mentorointi Mentori on nuoren tai aloittelevan henkilön ohjaaja ja neuvonantaja. Mentorointi sanana tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Tarinan mukaan Odysseus pyysi Mentoria toimimaan poikansa Telemakhoksen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen OMAISKYSELY 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa 1=heikosti 2=välttävästi 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=erinomaisesti Keskiarvo: 3,4 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä Vastaajien määrä: 4 - Juuri

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus! Anton Hansen Tammsaare Onnenkieli Oy Õnne, õnn, õnne onni Onnellinen kieli! Olen onnellinen,

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot