Raportti espanjalaisten hoitajien sopeutumisesta työhön suomalaiseen hoivakotiin. Työpariohjaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti espanjalaisten hoitajien sopeutumisesta työhön suomalaiseen hoivakotiin. Työpariohjaus 12.8.2013"

Transkriptio

1 Raportti espanjalaisten hoitajien sopeutumisesta työhön suomalaiseen hoivakotiin Työpariohjaus Raportti on tuotettu yhteistyönä Satakunnan Opin oven ja Opinpolut maasta maahan projektien kanssa.

2 Sisältö 1. ALUKSI ENNEN REKRYTOINTIA Lähtömaakoulutus Ennakkotiedot Suomesta, työpaikasta ja suomalaisesta työkulttuurista Opiskelu lähtömaassa OHJAAJANA TOIMIMINEN Ohjauskokemus Ohjauksen resurssit ja tuki PEREHDYTYS TYÖPAIKALLA TOIMIMINEN Kommunikointi Työtehtävien hallitseminen Asukkaiden ja omaisten suhtautuminen Sopeutuminen työyhteisöön KIELI Kielen opiskelu Käyttökieli ja ymmärtämisen varmistaminen Kielen haasteet YHTEENVETO Onnistumisia Kehitysehdotuksia... 12

3 1. ALUKSI Tähän selvitykseen on haasteltu 8 espanjalaista hoitajaa Satakunnassa keväällä 2013 ja tavoitteena on ollut selvittää millaista heidän työpaikkaohjauksensa on ollut ja miten sitä voisi kehittää. Espanjalaiset hoitajat ovat olleet sijoittuneena kaikkiaan kuuteen eri työyksikköön. Selvityksessä on haastateltu kahdeksaa espanjalaista hoitajaa sekä heidän työpaikkaohjaajiaan lukuun ottamatta yhtä, joka on lopettanut työnsä ennen selvityksen toteuttamista. Lisäksi koko työyhteisön kokemuksia ja ajatuksia espanjalaisten hoitajien sopeutumisesta on selvitetty kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 54 henkilöä espanjalaisten työyksiköistä. Kyselylomakkeiden vastausprosentti oli kaikkiaan 76 %. Vastaajista yhteensä 24 %:lla (13/54) on aikaisempaa kokemusta ulkomaalaisen työtoverin kanssa työskentelystä. 76 % vastaajista ei ole ennen ollut ulkomaalaisen työtoverina. Kyselyyn vastanneista 65 % (35/54) työskentelee espanjalaisen hoitajan kanssa keskimäärin useana päivänä viikossa, 18,5 % (10/54) kerran viikossa, 5,5 % (3/54) joka toinen viikko ja 11 % (6/54) harvemmin. Espanjalaiset hoitajat opiskelivat ennen rekrytointia suomen kieltä Espanjassa eli lähtömaassa kahdessa eri ryhmässä. Suomeen tuloon liittyi paljon erilaista ohjausta, jota antoivat suomen kielen opettaja ja rekrytoivan hankkeen työntekijät. Työnantajaan liittyvät asiat tulivat myös pääasiassa heidän kauttaan. 2. ENNEN REKRYTOINTIA 2.1. Lähtömaakoulutus Espanjalaisista hoitajista kolme (3/8) on sitä mieltä, että koulutus lähtömaassa on ollut hyvää ja opetetut asiasisällöt pääosin relevantteja. Muutamat haastatelluista (3/8) kertovat, että olisivat halunneet saada enemmän ja aikaisemmin käytännön tietoa tulevasta työpaikasta ja sen sijainnista sekä etenkin etenemismahdollisuuksista työtehtävissä. Yksi (1/8) espanjalaisista on sitä mieltä, että koulutusaika oli liian lyhyt uuden kielen omaksumiseen ja että lähtömaassa opiskellut sairaanhoitajan sanastot ovat jääneet toistaiseksi käyttämättä. Kaksi vastaajista (2/8) olisi toivonut koulutukseen enemmän terveyssanastoa, yksi (1/8) enemmän kielioppia ja yksi (1/8) enemmän murteiden ja puhekielen opiskelua. Yksi (1/8) jäi kaipaamaan yksityiskohtaisempaa opetusta kaikista sijamuodoista, ei vain paikallissijoista. Yksi (1/8) vastaajista taas olisi toivonut vähemmän kielioppia ja enemmän keskustelua. Vastaukset ovat

4 siis keskenään osittain ristiriitaisia, mikä johtunee erilaisista oppimistavoista ja odotuksista sekä osin myös eri opiskelupaikasta Ennakkotiedot Suomesta, työpaikasta ja suomalaisesta työkulttuurista Kukaan espanjalaisista hoitajista ei ole jäänyt kaipaamaan lisää tietoa Suomesta, mutta työpaikasta ja työkulttuurista tietoa olisi haluttu enemmän. Espanjalaiset hoitajat olisivat halunneet saada lisää konkreettista tietoa työpaikasta, sen sijainnista ja koosta, työtehtävistä, etenemismahdollisuuksien ehdoista, työolosuhteista, aikatauluista ja lomista. Lisäksi he olisivat toivoneet saavansa tarkempaa tietoa eroista lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuvissa Suomessa ja Espanjassa, työsopimuksista ja työpaikan säännöistä. Ehkäpä tätä ongelmaa voitaisiin ainakin osin ratkaista käännättämällä tärkeitä työhön ja työsuhteeseen liittyviä dokumentteja lähtömaan kielelle. Yksi vastaajista (1/8) olisi halunnut tietää tarkempaa tietoa myös asunnosta ja asumisesta. Tärkeimmäksi asiaksi lähes kaikkien espanjalaisten hoitajien haastatteluissa (7/8) nousi, että he ovat kokeneet erittäin negatiivisena asiana sen, että he eivät vielä ole saaneet mahdollisuutta tehdä sairaanhoitajan työtä, toisin kuin esimerkiksi espanjalaiset hoitajat Vaasassa. Vastaavien epäselvyyksien välttämiseksi tulevaisuudessa olisi työssä etenemiseen ja työsuhteen ehtoihin liittyvät asiat hyvä esittää mahdollisimman selkeästi myös lähtömaan kielellä ja myös kirjallisesti. Lisäksi olisi otettava huomioon, että mahdollisimman aikainen ja selkeä tiedottaminen kaikille osapuolille on erittäin tärkeää, mikäli halutaan antaa positiivinen mielikuva työnantajasta ja suomalaisesta työkulttuurista Opiskelu lähtömaassa Espanjalaisista vastaajista kolme (3/8) on mielestään panostanut tarpeeksi opiskeluun lähtömaassa. Vastaajista viisi (5/8) kokee, ettei ole syystä tai toisesta, esimerkiksi aikataulu- tai välimatkaongelmien vuoksi, panostanut opiskeluun Espanjassa tarpeeksi.

5 3. OHJAAJANA TOIMIMINEN 3.1. Ohjauskokemus Yhdelläkään seitsemästä (0/7) espanjalaisen hoitajan työpaikkaohjaajasta ei ole aikaisempaa kokemusta maahanmuuttajan ohjaamisesta. Osa heistä on ohjannut aikaisemmin suomalaisia opiskelijoita, mutta ainakin yhdelle (1/7) tämä on ollut ensimmäinen ohjauskokemus kaiken kaikkiaan. Vastaushetkellä kokonaisvastuu työparista ei ollut enää kokonaan yhdelläkään vastaajista, vaan vähitellen espanjalaiset ovat siirtyneet tekemään työtä muidenkin hoitajien työpareina. Ohjaajien enemmistön (5/7) mielestä oli hyvä, että ensin espanjalainen oli yhden ohjaajan vastuulla. Viiden (5/7) ohjaajan mielestä mentorointiaika oli riittävä. Kaksi (2/7) vastaajista on sitä mieltä, että mentorointiaika olisi voinut olla vähän pidempikin. Yhden (1/7) mielestä aika oli riittävä siksi, että ohjattava oli todella nopea oppimaan. Jos olisi ollut vaikeampaa, olisi ollut hyvä saada ohjaukseen lisää aikaa. Positiiviset, ahkerat ja aktiiviset ohjattavat, erilaisen kulttuurin ja persoonan kohtaaminen, uudenlaisen näkemyksen saaminen ja kielitaidon kohentuminen ovat olleet ohjaajien mielestä ohjaamisen parasta antia. Haasteellisinta kaikkien ohjaajien (7/7) mukaan on ollut kielimuuri ja sen murtaminen, molemminpuolisen ymmärtämisen varmistaminen. Ohjaajista yksi (1/7) on kokenut haasteelliseksi kielen lisäksi myös tarkkojen aikataulujen ja suunnitelmien puutteen (esimerkiksi milloin on kielikoe, missä aikataulussa ohjauksen tarkalleen tulisi edetä). Ohjaajista neljä (4/7) on yllättynyt siitä, miten hyvin espanjalaiset osasivat suomen kieltä ja miten nopeasti heidän kielitaitonsa on kehittynyt. Yksi ohjaajista (1/7) on yllättynyt siitä, miten helpolla on päässyt ohjaajana. Vastaajat ovat kaikki sitä mieltä, että jos yllätyksiä on tullut, ne ovat olleet yksinomaan positiivisia. Ohjaajana kehittymiseen liittyen vastaajat mainitsevat sellaisia asioita kuin englannin kielitaidon kohentuminen, varmuuden karttuminen ohjaajana, asioiden miettiminen uusista näkökulmista ja asioiden kertaus. Lisäksi yksi (1/7) ohjaaja mainitsee, että on oppinut antamaan enemmän positiivista palautetta ohjattavalle. Hän aikoo jatkaa aktiivista palautteen antamista, koska on kokenut siitä olevan hyötyä erityisesti motivaation ylläpitäjänä. Ohjaajat sanovat oppineensa ohjattaviltaan iloisuutta, avoimuutta, rauhallisuutta ja läsnäoloa, ystävällisyyttä ja hymyileväisyyttä. Yksi vastaajista on oppinut espanjan kieltä, toinen asioita espanjalaisesta kulttuurista ja perheestä. Eräs vastaajista toteaa oppineensa asioita vanhusten kunnioittavasta kohtelusta ja toinen sitä, että pienistä asioista ei tarvitse valittaa.

6 3.2. Ohjauksen resurssit ja tuki Ohjaukseen käytettävissä olleet resurssit jakavat mielipiteitä. Noin puolet ohjaajista (4/7) on sitä mieltä, että resursseja ohjaamiseen on ollut tarpeeksi. Kolmen ohjaajan (3/7) mielestä resursseja olisi voinut olla enemmänkin. Yhden (1/7) ohjaajan mukaan myös tulkkia olisi voitu käyttää työpaikalla enemmän, jotta espanjalaiset olisivat pystyneet paremmin tuomaan esiin ajatuksiaan. Yhden (1/7) ohjaajan mielestä aikaa ohjaamiseen on annettu riittävästi, mutta espanjalaisista olisi voitu antaa enemmän taustatietoa ennen heidän saapumistaan (esimerkiksi mitä työtehtäviä hallitsevat). Kuuden (6/7) ohjaajan mielestä esimies on antanut tarpeeksi tukea ohjaajana toimimiseen tai he eivät ole tunteneet tarvetta erityiselle tuelle esimiestaholta: Yhden vastaajan (1/7) mukaan tukea olisi voinut antaa enemmän. Vastauksista voidaan päätellä, että juuri ohjaaja, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta ohjaamisesta, olisi kaivannut lisää tukea toimintaansa: tarkempia aikatauluja ja ohjeita, enemmän säännöllisiä palavereja espanjalaisten hoitajien edistymisen tukemiseksi sekä enemmän huomiota esimiestaholta. Tuen tarve on siis ainakin tässä tapauksessa verrannollinen ohjaajan kokeneisuuteen. Myös tämä tulee ottaa jatkossa huomioon jo työpaikkaohjaajia valitessa ja ohjausprosessin aikana. Ohjaajien mukaan työyhteisö on tukenut heitä tehtävässään kiitettävästi. Kaikki vastaajat (7/7) kokevat saaneensa tarpeeksi tukea työtovereilta. 4. PEREHDYTYS Espanjalaiset hoitajat ovat kysyneet ja saaneet esimiehiltä apua tarvitessaan, mutta työpaikkaohjaajilta he kertovat oppineensa lähes kaiken siitä, mitä työssä tehdään ja miten. Yksi kertoo ohjaajansa auttaneen myös pankkiasioissa, työjärjestöasioissa ja muissa varsinaisen työn ulkopuolisissa paperitöissä. Ohjaajan kanssa yhdessä vietetyn mentorointiajan jälkeen työtoverit ovat jatkaneet työhön liittyvien asioiden opastusta. Kaikki espanjalaiset hoitajat (8/8) ovat sitä mieltä, että työnkuva lähihoitajana Suomessa on aivan eri kuin sairaanhoitajana Espanjassa. Yleisesti vastaajat ovat sitä mieltä, että vaikka työnkuva ei ole sama kuin sairaanhoitajalla Espanjassa, työtehtävät ovat olleet heille helppoja. Uusia työtoimenpiteitä ei varsinaisesti ole tullut, koska monet tehtävät ovat olleet normaaliin kodinhoitoon liittyviä toimia, kuten tiskien, pyykkien ja siivouksen hoitamista. Vain saunottaminen mainitaan varsinaisesti uutena toimenpiteenä. Aluksi hämmentävinä työtehtävinä on koettu myös esimerkiksi imurointi, ompelu ja papiljottien laittaminen asukkaan hiuksiin. Ulkomaalaista sairaanhoitajaa opastaessa lähihoitajan tehtäviin tulisikin muistaa, että ammattitaito on hänellä jo olemassa. Siksi ohjauksessa pitää panostaa nimenomaan asioiden selkeään kielellistämiseen ja kielen kehityksen tukemiseen.

7 5. TYÖPAIKALLA TOIMIMINEN 5.1. Kommunikointi Kaikki espanjalaiset hoitajat (8/8) kertovat keskustelevansa henkilökohtaisistakin asioista jonkin verran muiden työntekijöiden kanssa. Osa heistä kuitenkin lisää, että henkilökohtaista puhutaan vain tiettyjen ihmisten kanssa eikä välttämättä kovin syvällisesti. Kolme espanjalaisista (3/8) kertoo, että heiltä ei juuri kysytä mielipidettä esimerkiksi työn organisoinnista. Viisi (5/8) vastaajista taas sanoo, että heiltä kysytään mielipidettä, mutta kolme heistä toteaa, että se riippuu ihmisestä. Puolet espanjalaisista (4/8) kertoo tehneensä itse ehdotuksia esimerkiksi työn organisointiin liittyen. Toinen puoli (4/8) taas ei ole tehnyt itse ehdotuksia. Kaikki espanjalaiset (8/8) sanovat pyytäneensä apua sekä esimieheltä että kollegoilta, jos jokin asia on jäänyt epäselväksi. Kaikki (8/8) ovat myös saaneet apua aina sitä tarvitessaan. Alussa vaikeilta tuntuneita asioita kielen lisäksi ovat espanjalaisten mukaan olleet työrutiinin oppiminen, lääkkeiden nimet, erilaiset muutokset työssä, omaisten kanssa keskustelu, työyhteisön osaksi pääseminen sekä sopeutuminen kulttuurisesti erilaiseen työympäristöön ja puhekulttuuriin. Tällä hetkellä espanjalaiset kokevat perushoitotyön jo kohtalaisen helpoksi ja rutiininomaiseksi, mutta yksi espanjalaisista kertoo, että esimerkiksi erilaiset paperityöt sekä apteekki- ja postiasioiden hoitaminen tuovat haastetta työhön Työtehtävien hallitseminen Kaikki ohjaajat (7/7) ovat sitä mieltä, että espanjalaiset hoitajat hallitsevat työtehtävänsä ammatillisesti erittäin hyvin. Joskus espanjalaisilta saatetaan kysyä apua myös sairaanhoidollisissa toimenpiteissä. Kyselyyn vastanneet työtoverit kertovat, että espanjalaiset hoitajat tekevät itsenäisesti lähes kaikkea lähihoitajan perushoitotyötä, kuten hoitavat aamu- ja iltatoimet, ruuanjaon ja pyykinpesun. Vastaajien mukaan osa hoitajista myös kirjaa ja antaa suullisen raportin Asukkaiden ja omaisten suhtautuminen Kaikki ohjaajat (7/7) kertovat, että asukkaat ovat ottaneet positiivisesti espanjalaiset hoitajat vastaan, jotkut erittäinkin innostuneesti. Osaan asukkaista espanjalaisten läsnäolo on vaikuttanut jopa voimaannuttavalla tavalla: joillekin asukkaille espanjalaisesta työntekijästä on tullut suosikkihoitaja, ja jotkut muistisairaat asukkaat ovat jopa kyenneet sopeuttamaan puhettaan

8 espanjalaisten kanssa keskustellessaan. Yksi ohjaajista lisää, että vaikka suurin osa vanhuksista on ottanut espanjalaiset vastaan hyvin, osa on ollut myös varautuneita, etenkin aluksi. Tässä yhteydessä kuitenkin tulee myös esiin se seikka, että kieliongelmat ovat voineet aiheuttaa turhautumista joissain asukkaissa. Myös suurin osa kyselylomakkeeseen vastanneista on sitä mieltä, että pääosa asukkaista on ottanut espanjalaiset hyvin positiivisesti vastaan ja pitää kovasti heistä. Asukkaat pitävät espanjalaisia osaavina, ystävällisinä ja avuliaina hoitajina. Ohjaajien mukaan myös asukkaiden omaiset ovat suhtautuneet pääosin positiivisesti espanjalaisiin hoitajiin. Negatiivista palautetta ei ole tullut. Pieni osa omaisista on saattanut suhtautua alussa uusiin hoitajiin varauksellisesti, mutta ajan kuluessa suhtautuminen on muuttunut neutraaliksi. Osa omaisista on ollut erittäinkin kiinnostuneita espanjalaisista. Jotkut omaiset ovat jopa käyneet keskustelua heidän kanssaan espanjaksi Sopeutuminen työyhteisöön Lähes kaikki ohjaajat (6/7) ovat sitä mieltä, että espanjalainen hoitaja on tällä hetkellä täysivaltainen työyhteisön jäsen. Muutamat tosin lisäävät, että esimerkiksi puhelimeen vastaaminen ei vielä oikein onnistu tai siinä on epävarmuutta. Yksi ohjaajista (1/7) on sitä mieltä, että espanjalainen hoitaja ei ole vielä ihan täysivaltainen työyhteisön jäsen, koska ei voi jakaa lääkkeitä dosetteihin tai olla yksin yövuorossa, kuten muut hoitajat. Enemmistö kyselyyn vastanneista eli 80 % (43/54) on sitä mieltä, että espanjalaiset hoitajat ovat päässeet osaksi työyhteisöä ja tekevät ainakin pääosin samoja asioita kuin muut työntekijät. Henkilökunnasta viidesosan (20 %; 11/54) mielestä espanjalaiset eivät aivan ole täysivaltaisia työyhteisön jäseniä, sillä kieli rajoittaa edelleen osittain heidän työskentelyään ja ymmärtämistään eikä heidän siksi ole annettu vielä esimerkiksi olla yksin yövuorossa. Valtaosa vastaajista kytkee täysivaltaisuuden työyhteisössä siihen, hallitseeko hoitaja kielellisesti kaikki työtehtävät. Kaikki espanjalaiset hoitajat (8/8) kokevat jollain tavalla olevansa osa työyhteisöä, mutta kielimuuri kuitenkin aiheuttaa sen, etteivät he pysty esimerkiksi seuraamaan nopeaa kollegoiden suomenkielistä keskustelua. Osa toteaa, että joskus he kokevat olevansa osa työyhteisöä, joskus eivät. Tämä riippuu ihmisistä ja tilanteesta. Selvityksen perusteella työskentelypaikalla ei ole vaikutusta espanjalaisen sopeutumiseen, vaan pikemmin erot näkyvät yksilötasolla. Sopeutumiseen voivat vaikuttaa työpaikan ilmapiirin lisäksi hyvin monet seikat, kuten ulkomaalaisen oma asenne ja persoona, kielitaidon taso, työmotivaatio ja koti-ikävä. Myös pitkä pimeä talvi ja liiankin rauhallinen elinympäristö voivat laskea ulkomaalaisen mielialaa ja täten vaikeuttaa sopeutumista myös työyhteisöön. Kyselyn vastaajista 56 % (30/54) on sitä mieltä, että työyhteisö ei ole espanjalaisten tulon myötä juurikaan muuttunut, ei ainakaan negatiiviseen suuntaan. Vastaajista (12/54) ei ota asiaan kantaa, ja saman verran vastaajista 22 % (12/54) kertoo, että työyhteisö on muuttunut nimenomaan positiiviseen suuntaan.

9 6. KIELI 6.1. Kielen opiskelu Puolet espanjalaisista hoitajista (4/8) on mielestään panostanut tarpeeksi suomen kielen opiskeluun työpaikalla. Kaksi (2/8) vastaajista kokee, ettei ole panostanut työpaikalla opiskeluun niin paljon kuin olisi voinut. Kaikki vastaajat (8/8) ovat sitä mieltä, että he eivät ole panostaneet opiskeluun kotona tarpeeksi. Pääsyynä tähän on heidän mukaansa ollut motivaatiopula ja väsymys. He eivät yksinkertaisesti ole jaksaneet enää töiden, suomen kielen tuntien ja kotitehtävien jälkeen tehdä mitään ylimääräistä kielen hyväksi. Työpaikalla espanjalaiset hoitajat kertovat oppineensa paljon sanastoa ja etsineensä uusia sanoja sanakirjasta. Töissä he ovat pyrkineet puhumaan mahdollisimman paljon ja toivoneet, että työtoverit korjaavat heidän kielivirheitään. Osa on harjoitellut työssä raportin kirjoittamista. Espanjalaiset toteavat, että kotona opiskelu on jäänyt vähemmälle. He mainitsevat kuitenkin joitakin asioita, miten he ovat yrittäneet parantaa kielitaitoaan kotona oma-aloitteisesti. Jotkut ovat lainanneet elokuvia kirjastosta ja lukeneet sanastoja, joku on tehnyt kieliharjoituksia Internetissä ja katsonut Uutisia televisiosta ja aloittanut lukemaan kirjaa suomeksi. Suurella osalla panostus on jäänyt kotona siihen, että he ovat tehneet läksyt ja selvittäneet asuintoverin kanssa jotkin kieleen liittyvät epäselväksi jääneet asiat yhdessä Käyttökieli ja ymmärtämisen varmistaminen Suurin osa ohjaajista (5/7) kertoo käyttäneensä ohjattavan kanssa pääosin suomea, lisäksi tarvittaessa englantia ja elekieltä. Kaksi ohjaajista (2/7) on käyttänyt pelkästään suomen kieltä (ja elekieltä), mutta jokaisessa työpaikassa on ollut henkilöitä, jotka ovat tarvittaessa voineet selittää asioita myös englanniksi. Osa ohjaajista mainitsee, että aluksi on käytetty enemmän englantia mutta kielitaidon kohentuessa on siirrytty käyttämään pääosin suomen kieltä. Kaikki kyselyn vastaajat (54/54; 100 %) ilmoittavat käyttävänsä espanjalaisen työtoverin kanssa suomen kieltä. Sen lisäksi 52 % (28/54) on käyttänyt apuna myös englantia. Vastaajista yksi (2 %) mainitsee käyttävänsä suomen ja englannin lisäksi myös espanjaa. Vastaajista kaksi (4 %) on käyttänyt elekieltä suomen lisäksi. Luultavasti elekieltä ovat käyttäneet tätäkin useammat, mutta he eivät ehkä ole huomanneet mainita sitä. Kaikki espanjalaiset hoitajat (8/8) kertovat, että heille on puhuttu alusta asti pääsääntöisesti suomea. Osalle on puhuttu etenkin alussa tarvittaessa myös englantia, mutta englannin kielen osuus on koko ajan vähentynyt, ja tällä hetkellä kaikki hoitajat kommunikoivat pääosin suomeksi. Muutamat ohjaajat eivät ole osanneet englantia, joten sitä ei ole ollut edes mahdollista käyttää apukielenä. Joka työpaikalta löytyy kuitenkin joku, joka puhuu

10 englantia, ja häntä on käytetty apuna tarvittaessa. Monet mainitsevat, että myös elekieltä on käytetty apuna. Mainitsemisen arvoista on se, että yhdenkään espanjalaisen kanssa ei ole käytetty työpaikalla esimerkiksi pelkkää englantia, vaan suomen kieltä on käytetty aktiivisesti. Kaikki ohjaajat (7/7) ovat sitä mieltä, että espanjalaiset hoitajat pyytävät rohkeasti apua aina sitä tarvitessaan ja uskaltavat kertoa, jos eivät ole ymmärtäneet. Kolme (3/8) espanjalaisista kertoo uskaltavansa sanoa aina, jos ei ole ymmärtänyt useankaan selostuksen jälkeen jotain asiaa. Viisi (5/8) espanjalaisista toteaa, että yleensä he uskaltavat sanoa, jos eivät jotain ymmärrä, mutta eivät ihan aina. Se, uskaltavatko he kysyä uudelleen, riippuu esimerkiksi siitä, kenen kanssa he puhuvat, onko asia tärkeä ja onko henkilö halukas vastaamaan heille Kielen haasteet Kyselylomakkeen vastaajista 96 % (52/54) on sitä mieltä, ulkomaalaisen hoitajan tulisi osata jo työhön tullessaan asukkaan avunpyyntöön tai kysymykseen vastaaminen. 81 % (44/54) vastaajista kokee, että myös avun pyytäminen kollegalta kuuluu tärkeimpien osattavien asioiden joukkoon. Asukkaasta raportointi suullisesti (80 %) sekä suullisen raportin ymmärtäminen (76 %) koetaan lähes yhtä tärkeinä. Puolet vastaajista (50 %) on sitä mieltä, että myös hoitotoimenpiteen selittäminen asukkaalle kuuluu tärkeimpiin osattaviin asioihin. Myös yleinen jutustelu asukkaiden ja työtovereiden kanssa koettiin melko tärkeänä asiana osata. Ohjaajien mukaan kielellisesti vaikeinta espanjalaisille hoitajille on ollut etenkin aluksi kommunikointi asukkaiden kanssa, suullinen raportointi, kirjaaminen ja jotkin hankalat sanat. Myös espanjalaiset hoitajat kertovat, että kielellisesti vaikeinta työssä on ollut kommunikaatio yleisesti. Ohjaajien mukaan kielellisesti vaikeimpia asioita espanjalaisille haastatteluhetkellä olivat etenkin uudet tilanteet, asukkaiden omaisille puhuminen ja erityisesti puhelimessa keskusteleminen, jota moni espanjalainen hoitaja on heidän mukaansa vältellyt. Epävarmuus kielen suhteen vaikuttaa myös siihen, että espanjalaisten ei ole vielä annettu tehdä yövuoroja eikä annostella lääkkeitä yksin. Pohtimisen arvoinen asia on se, voisiko kielellinen epävarmuus johtua siitä, että espanjalaiselle hoitajalle ei ole annettu riittävästi tilaisuuksia harjoitella kielellistä selviytymistä uusissa tilanteissa. Ulkomaalaiselle hoitajalle on annettava jatkuvasti mahdollisuuksia kehittyä työssään, jotta hänen motivaationsa säilyy. Tärkeää on myös pohtia, mistä johtuu, jos espanjalainen hoitaja ei osaa jotain asiaa. Onko niin, ettei hän ole halunnut tehdä jotakin työtehtävää (esimerkiksi puhelimeen vastaaminen), koska hän kokee kielitaitonsa olevan riittämätön tilanteen hallitsemiseen? Entä voiko syynä olla se, että hänen ei ole edes annettu tehdä tai harjoitella jotakin työtehtävää?

11 Espanjalaisten hoitajien työssään haastatteluhetkellä vaikeimmiksi kokemat asiat korreloivat ohjaajien vastausten kanssa: haastavimmaksi asiaksi nimetään kommunikaatio sekä vanhusten omaisten kanssa että puhelimessa. Myös syvällinen keskustelu asiakkaan kanssa koetaan haasteelliseksi. Lisäksi paperityöt ja pitkän tekstin ymmärtäminen tuntuvat vaikeilta. Vakavia virheitä ei kielen väärinymmärryksen takia kuitenkaan ole heidän mukaansa tullut. Suurin osa (6/7) ohjaajista on sitä mieltä, että heidän espanjalainen työparinsa pärjää hyvin omalla osastollaan perushoitotyössä, kun rutiinit, asukkaat ja työtoverit ovat jo heille tuttuja. Osa vastaajista kuitenkin arvelee, että uusi työpaikka tai -osasto, uudet asukkaat ja työtoverit sekä yllättävät tilanteet saattaisivat tuottaa espanjalaisille hoitajille kielellisesti vaikeuksia. Kaikki espanjalaiset hoitajat (8/8) kokevat suoriutuvansa tämänhetkisistä työtehtävistään. He lisäävät, että suoriutuminen on haasteellista uusissa ja yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi omaisten kysyessä jotain erikoisempaa. Myös puhelimessa puhuminen, vanhusten syvällinen ymmärtäminen sekä nopeaa reagointia vaativat tilanteet tuntuvat heistä vaikeilta. 7. YHTEENVETO 7.1. Onnistumisia Selvityksen mukaan sekä asukkaat, omaiset että työyhteisö ovat ottaneet espanjalaiset hoitajat hyvin vastaan. Espanjalaiset ovat työskennelleet ammattitaitoisesti ja huolellisesti. He ovat olleet ahkeria, ystävällisiä ja avuliaita. He ovat kohdelleet asukkaita kunnioittavasti ja kohteliaasti. Joistain espanjalaisista on tullut jopa asukkaiden suosikkihoitajia, ja heistä pidetään kovasti. Osa asukkaista on sopeuttanut kieltään keskustellessaan espanjalaisen hoitajan kanssa. Voidaan siis sanoa, että espanjalaisilla on ollut jopa kuntouttava vaikutus asukkaisiin. Pelko työyhteisön ilmapiirin muuttumisesta on osoittautunut turhaksi. Suuri osa espanjalaisten hoitajien työtovereista toteaa, että työilmapiiri ei ole espanjalaisten tulon myötä muuttunut tai se on muuttunut positiivisemmaksi. Espanjalaiset ovat tuoneet eloisilla persoonillaan iloa ja positiivisuutta sekä uusia näkökulmia työyhteisöihinsä. Ulkomaalaisen hoitajan ohjaajat ovat kaikki saaneet tarvitsemaansa tukea ohjaamiseen työtovereilta ja suurin osa myös esimieheltä. Espanjalaiset ovat sopeutuneet työyhteisöihinsä pääosin hyvin, vaikkakin kielimuuri ja suomalaisen kulttuuritietouden puute edelleen rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua esimerkiksi työyhteisön yhteisiin keskusteluihin. Ohjaajien mielestä espanjalaiset hoitajat ovat edistyneet suomen kielen taidoissaan hyvin. Espanjalaiset ovat pyytäneet rohkeasti apua ja kysyneet aktiivisesti asioita, jos on ollut tarvetta. Mainitsemisen arvoista on, että kaikkien espanjalaisten kanssa on työpaikalla käytetty pääasiassa suomen kieltä ja näin on edistetty heidän kielenkehitystään. Ainakin yksi espanjalainen on ollut mukana asiakkaan hoitokokouksessa, ja toinen on käynyt itsenäisesti asioimassa apteekissa. Onkin

12 ensiarvoisen tärkeää, että ulkomaalaisille hoitajille annetaan koko ajan haasteita ja uusia oppimismahdollisuuksia työssään, jotta motivaatio työssä ja kielenopiskelussa säilyy. Hoitajille on annettava hiljalleen lisää vastuuta, ja koko työyhteisön tulisi tukea heitä aktiivisesti erityisesti suullisen kielitaidon harjoittamisessa: vastata kysymyksiin, kysyä asioita ja ohjata uusissa tilanteissa. Koko työyhteisön tulisi rohkaista espanjalaisia vaikeiltakin tuntuviin tilanteisiin, jotta he oppivat vähitellen selviytymään itsenäisesti myös esimerkiksi puhelimeen vastaamisesta, joka monesta tuntuu haasteelliselta Kehitysehdotuksia Lähtömaakoulutuksessa ulkomaalaisille hoitajille olisi hyvä tarjota lisää konkreettista tietoa työpaikasta, sen sijainnista ja koosta, työtehtävistä, etenemismahdollisuuksien ehdoista, työolosuhteista, aikatauluista ja lomista. Koulutettaville olisi myös tärkeää antaa tarkempaa tietoa eroista lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuvissa Suomessa ja Espanjassa, työsopimuksista ja työpaikan säännöistä. Myös ulkomaalaisen hoitajan tulevalla työpaikalla olisi jo aikaisessa vaiheessa keskusteltava ulkomaalaisen hoitajan saapumisesta ja kertoa henkilökunnalle mahdollisimman paljon taustatietoa uudesta työntekijästä. Suurimmaksi epäkohdaksi espanjalaisten hoitajien kohdalla nousee selvityksen perusteella että he eivät ole voineet edetä sairaanhoitajan tehtäviin odotetulla aikataululla. Jo lähtömaassa tulisi selkeästi tuoda esille, missä aikataulussa ja miten eteneminen tapahtuu. Suunnitelmallisuuden tulisi näkyä myös Suomessa siten että uudet työtehtävät ja niihin liittyvä kielen opiskelu kulkevat käsi kädessä. Epäselvyyksien välttämiseksi vastaisuudessa tulisi tiedonkulkua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä tehostaa läpi koko prosessin. Lisäksi on otettava huomioon kaikessa toiminnassa, että ulkomaalaiset keskustelevat asioista keskenään ja tieto liikkuu joka tapauksessa. Mahdollisimman aikainen ja selkeä tiedottaminen asioista ulkomaalaisille hoitajille on ensiarvoisen tärkeää, mikäli halutaan säilyttää hyvä mielikuva työskentelystä Suomessa. Myös varhainen ja yhtenäinen tiedottaminen ulkomaalaisen hoitajan saapumisesta henkilökunnalle, asukkaille ja heidän omaisilleen on tärkeää turhien ennakkoluulojen ja pelkojen hälventämiseksi. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että ulkomaalaisen työpaikkaohjauksen suunnitelmallisuutta kaiken kaikkiaan olisi kehitettävä. Perehdytyksessä tulisi olla yhtenäiset ohjeistukset ja aikataulut, joista kaikki osapuolet ovat tietoisia. Hyödyllistä olisi myös käännättää tärkeitä työhön liittyviä dokumentteja (esimerkiksi lääkehoitosuunnitelma) ulkomaalaisen hoitajan omalle kielelle. Lisäksi työpaikkaohjaajan itsearviointia ja kehittymistä olisi tuettava. Myös kehittävän ja positiivisen palautteen merkitystä ohjaajalta ja muulta hoitohenkilökunnalta ulkomaalaiselle tulisi korostaa entisestään. Useimmat espanjalaiset hoitajat toivovatkin, että he saisivat mahdollisimman paljon palautetta ja että heidän kielivirheitään korjattaisiin, sillä vain näin he voivat kehittyä kielellisesti ja työssään. Tässä tarvitaan aktiivista otetta koko työyhteisöltä.

13 Ohjaajan sekä muiden ulkomaalaisten hoitajien kanssa työskentelevien olisi hyvä sanallistaa koko ajan toimintaansa samalla, kun he opettavat ja näyttävät uusia toimenpiteitä. Näin tuetaan ulkomaalaisen kehittymistä sekä kielellisesti että työtehtävissä. Vaikka sopeutuminen työyhteisöön on sujunut espanjalaisilla pääosin hyvin, on heillä kuitenkin ollut vaikeuksia sopeutua uuteen elinympäristöön pienillä paikkakunnilla. Tulevaisuudessa olisi hyvä pohtia, miten ulkomaalaisten työntekijöiden sopeutumista työskentelypaikkakunnalle voitaisiin helpottaa, sillä tämä seikka vaikuttaa olennaisesti heidän työ- ja opiskelumotivaatioonsa sekä haluunsa jäädä työpaikkaan ja Suomeen töihin.

Raportti espanjalaisten hoitajien työhön sopeutumisesta Attendon yksiköihin

Raportti espanjalaisten hoitajien työhön sopeutumisesta Attendon yksiköihin Raportti espanjalaisten hoitajien työhön sopeutumisesta Attendon yksiköihin Huhtikuu 2013 Opinpolut maasta maahan -hanke Ella Saarinen Niina Kollár Iida-Sofia Mäki Anna Taimi SISÄLLYS 1. ALUKSI... 2 2.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY. Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY Suomen lasten ja nuorten säätiö 13.5.2011 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Vastuullinen kesäduuni 2011 kysely toteutettiin työnantajille keväällä 2011. Kyselyssä selvitettiin

Lisätiedot

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 PAIKKA: Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki OSALLISTUJAT: suomen kieltä puhuvat maahanmuuttajataustaiset

Lisätiedot

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön yhteiseksi henkilökunnaksi Sirpa Hämäläinen äläi Pelkosenniemen kunta TAUSTATIETOJA Pelkosenniemen kunta on laaja, 1880 km² - asukkaita v. 2011 oli 968

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY VASTUULLINEN KESÄDUUNI 20 -KYSELY TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.5.20 kesäduuni 20 - kysely / T-Media Oy 2 TAUSTAMUUTTUJAT Mukana vastuullinen kesäduuni 20 -kampanjassa Työnantajan tyyppi Työnantajan koko

Lisätiedot

HYVINVIOINTIALAN II ENNAKOINTIKAMARI

HYVINVIOINTIALAN II ENNAKOINTIKAMARI HYVINVIOINTIALAN II ENNAKOINTIKAMARI Kohti toimivaa ja tyytyväistä monikulttuurista hoitotyön työyhteisöä - työvälineenä monitahoinen perehdytysohjelma 6.3.2012 AMIEDU Hyvinvointialan osaamiskeskus Hoito-,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

Työnantajien kielitaito- ja palvelutarpeet maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutettujen työllistämisessä

Työnantajien kielitaito- ja palvelutarpeet maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutettujen työllistämisessä Työnantajien kielitaito- ja palvelutarpeet maahanmuuttajataustaisten korkeakoulutettujen työllistämisessä Johanna Komppa lehtori, Metropolia AMK Markku Lahtinen asiamies, Helsingin seudun kauppakamari

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi Tiina Rinta-Jouppi Taustatietoja Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2009 lopulla 1839 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on pienin Suomessa,

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Monikulttuurisia kykyjä työelämään Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työssä oppimisesta

Monikulttuurisia kykyjä työelämään Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työssä oppimisesta Monikulttuurisia kykyjä työelämään OTSIKKOKENTTÄ Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työssä oppimisesta Salon seudun aikuisopiston lähihoitajaopiskelijat 26.5.2014 Maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Kokoustila Porina 19.4.2011

Kokoustila Porina 19.4.2011 Vinkkejä työntekijän valintaan Kokoustila Porina 19.4.2011 KAJO-keskus Polkuja yrityksiin- projekti Näkökulma: Työllistämistuella työllistävät järjestöt Valmistautuminen Paikka auki hyvissä ajoin (itse

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO

ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO ASIAKASKYSELYN 2015 TULOSTEN YHTEENVETO Asiakaskysely toteutettiin toukokuussa 2015. Kysely lähetettiin sähköpostilla ja kirjeellä yhteensä 937 työnantaja-asiakkaalle. Vastauksia saatiin 264 eli vastausprosentti

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot