Pyrittäessä materiaalien ominaisuuksien tarkkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyrittäessä materiaalien ominaisuuksien tarkkaan"

Transkriptio

1 Terveys, tiede ja tulevaisuus Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit Jukka Seppälä, Pekka Vallittu, Timo Närhi, Allan Aho ja Antti Yli-Urpo Uudet materiaalit ovat avainasemassa tulevaisuuden teknologioiden kehittämisessä. Biomateriaalien ja niiden käyttömuotojen kehittäminen mahdollistaa läpimurtoja mm. lääkkeiden annossa ja kudosteknologiassa. Suomen Akatemian huippututkimusyksikön Bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmän kantavana ajatuksena on yhdistää polymeerikatalyysistä lähtevä tarkka materiaalisynteesi nanotasolla hallittujen materiaalien synteesiin ja edelleen tuottaa räätälöidysti sovelluksissa tarvittavia materiaalien ominaisuuksia. Erityisenä sovellusalueena ovat kudosteknologia ja aktiivisten aineiden vapautus hammaslääketieteessä ja ortopediassa. Pyrittäessä materiaalien ominaisuuksien tarkkaan säätelyyn alkaa rakenteiden hallinta jo synteesivaiheessa. Ei riitä, että materiaalilla on tietty kemiallinen koostumus, vaan lisäksi tarvitaan rakenteiden ja vuorovaikutusten tarkempaa hallintaa. Polymeerien keskimääräiset moolimassat, moolimassajakaumat, koostumukset, koostumusjakaumat, mahdolliset lohkorakenteet, haarautumarakenteet ja funktionaalisuudet on kyettävä räätälöimään mahdollisimman tarkkaan. Tässä synteesin hallinta ja polymerointikatalyysi ovat keskeisessä asemassa. Organometallikemian kehitys on mahdollistanut entistä paremmin stereospesifisen synteesin. Uudet»elävät» radikaalipolymerointitekniikat puolestaan antavat mahdollisuuden valmistaa hallittuja molekyylirakenteita mm. haarautuneita funktionaalisia kopolymeerejä. Äärimmilleen vietyä funktionaalisuutta edustavat dendriittiset polymeerirakenteet (Seppälä ym. 2002a). Helsingin yliopisto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia järjestivät Biomedicumissa seminaarin Terveys, tiede ja tulevaisuus. Tämän seminaarin esitelmät julkaistaan sarjana Aikakauskirja Duodecimissa. Duodecim 2004;120:

2 Polymeerimolekyyleissä tuhannet tai kymmenettuhannet atomit ovat liittyneet toisiinsa enemmän tai vähemmän järjestyneiksi nauhamaisiksi, haarautuneiksi tai verkkomaisiksi rakenteiksi. Kemialliset sidospituudet ovat noin 0,1 nanometriä. Materiaalien kehittämisen nanotekniikka tutkii molekyylien ja niiden joukkojen järjestymistä mittakaavassa, joka ulottuu muutamasta nanometristä kymmeniin nanometreihin. Nanorakenteisiin perustuva hierarkkinen järjestyneisyys voi ulottua makroskooppiselle tasolle asti (kuva 1) (Ikkala ja ten Brinke 2002). Materiaalitutkimukseen on tullut käsite älykkäät materiaalit (intelligent materials tai smart materials). Varsinaista älyä materiaaleissa ei kuitenkaan ole, mutta materiaaliin on mahdollista saada aikaan kykyä muuntua ympäristön impulssien ja muutosten mukaisesti (adaptive materials). Materiaali voi muuttaa luonnettaan esimerkiksi diffuusio-ominaisuuksia, sähkönjohtavuutta, liukoisuutta tai mekaanisia ominaisuuksiaan ympäristön muutosten kuten ph:n tai lämpötilan vaikutuksesta. Materiaali voidaan myös saada hajoamaan biologisessa ympäristössä halutussa ajassa. Biomateriaalit Elimistön kanssa vuorovaikutukseen joutuvan materiaalin tulee olla mahdollisimman hyvin bioyhteensopiva. Esimerkkeinä menestyksellisesti käytetyistä bioyhteensopivista materiaaleista voidaan mainita polymetyylimetakrylaatit johdoksineen, polysiloksaanit, suurimoolimassainen polyeteeni, eräät polyuretaanit ja metalleista titaani. Edellä mainittujenkaan bioyhteensopivuus ei aina ole ollut ongelmatonta. Biomateriaalit ovat kudoksessa joko stabiileja tai hajoavia. Biostabiilius on usein toivottu ominaisuus kun kyseessä ovat ortopediset implantit tai hammashoidon biomateriaalit. Näissä kohteissa biomateriaalin on kyettävä säilyttämään muotonsa ja kantamaan elimistön aiheuttamaa kuormitusta vuosikymmeniä. Joissakin tapauksissa kontrolloidusta biohajoavuudesta on kuitenkin etua, kuten ortopedisissa kiinnitysvälineissä. Näiden biohajoavuus tekee uusintaleikkaukset tarpeettomiksi. Biohajoavien polymeerien tulee täyttää tiukat kriteerit mm. hajoamistuotteiden myrkyttömyyden suhteen. Useimmat nykyisin käytetyt biohajoavat polymeerit ovat alifaattisia polyes- Kuva 1. Nanotekniikka ja rakenteiden hierarkia J. Seppälä ym.

3 tereitä, jotka perustuvat maitohappoon (Törmälä ym. 1998, Törmälä ja Rokkanen 2001, Seppälä ym. 2002b) Maitohappopohjaiset polylaktidit ovat biomassapohjaisia, hiilihydraateista fermentaatiolla valmistetusta maitohaposta syntetisoituja polymeerejä. Polylaktidit hajoavat vähitellen kauttaaltaan veden aiheuttaman hydrolyysin vaikutuksesta ja eliminoituvat luonnollisten elintoimintojen kautta. Osa hajoamistuotteista osallistuu elimistön omaan proteiinisynteesiin. Luonnonpolymeerit, kuten selluloosa, tärkkelys ja valkuaisaineet, ovat laajassa merkityksessä myös biopolymeerejä. Synteettisten biomateriaalien tärkeä ja kasvava käyttöalue on aktiiviaineiden hallittu annostelu. Lääkkeiden polymeeripohjaisen annostelun periaatteellisia vaihtoehtoja on esitetty kuvassa 2. Polymeerien rakenteen räätälöinti mahdollistaa esimerkiksi lääkeaineiden diffuusionopeuden säätelyn siten, että elimistöön asetetun kapselin seinämän läpi vapautuu haluttu määrä lääkeainetta vuorokaudessa. Membraaniannostelu polymeerikapselin seinämän läpi tuottaa tasaisen ja pitkäaikaisen lääkeainepitoisuuden. Lääkeaine voidaan myös seostaa polymeeriin, jolloin kyseessä on ns. ensimmäisen kertaluvun mukainen vähitellen hidastuva vapautuminen. Tasainen nollannen kertaluvun annostuskinetiikka on mahdollista saavuttaa, kun lääkeaine sijoitetaan pinnaltaan vähitellen hajoavaan tai liukenevaan polymeeriin tai keraamiin. Polyanhydridejä ja piioksideja on tutkittu tässä yhteydessä runsaasti. Uusi mielenkiintoinen menetelmä on sitoa lääkeaine reversiibelisti polymeeriketjuun siten, että kiinnittävä sidos aukeaa ja lääkeainetta vapautuu kohdealueen ph:n tai lämpötilan muutoksen mukaan. Bioaktiiviset materiaalit Bioaktiivisilla materiaaleilla on kyky olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa biologisen systeemin kanssa ja esimerkiksi edistää kudosten paranemista ja uusiutumista. Niillä on myös kyky edistää solujen uusiutumista ja hallittua kasvua. Tällaisten materiaalien kehittäminen on tärkeää pyrittäessä ohjaamaan uusiutuvien kudosten kasvua elimistössä tai soluviljelmissä. Tunnetuimpia bioaktiivisia materiaaleja on bioaktiivisten lasien perhe, jonka tutkimuksen professori Larry Hench aloitti 1970-luvulla Yhdysvalloissa (Hench ja Paschall 1973). Piin ke- Kuva 2. Lääkkeiden hallittua annostelua polymeerejä räätälöimällä. Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit 1205

4 miallinen luonne antaa laajat mahdollisuudet materiaalin bioaktiivisuuden räätälöimiseen kudoksen eri happamuusasteet huomioiden. Lasista saadaan valmistettua täysin inerttejä tai liukenevia valmisteita. Suomessa erityisen lupaavia tuloksia on saavutettu tutkittaessa bioaktiivisen lasin hyödyntämistä kallon luudefektien hoidossa, ortopediassa ja eräissä hammaslääketieteellisissä sovellutuksissa. Bioaktiivisen lasin on todettu edistävän ja ohjaavan merkittävästi uudisluun kasvua sekä vähentävän tulehdusriskiä. Bioaktiivinen lasi alkaa liueta kontaktissa kudosnesteiden kanssa. Lasin pinnalle muodostuu piin vapautumisen seurauksena nk. piigeelikerros. Liukenemisen aikana lasista vapautuu myös kalsiumia ja fosforia, jotka kuitenkin saostuvat yhdessä ympäröivän kudosnesteen ionien kanssa lasin pinnalle muodostuneeseen geelikerrokseen. Ajan myötä kalsiumfosfaattikerroksen kiderakenne muuttuu luun apatiittia muistuttavaksi mineraaliksi, johon lasia ympäröivä luukudos kasvaa kiinni. Kudokseen implantoidut lasipartikkelit edistävät luun muodostumista partikkelien ympärillä ja aivan niiden lähellä. Lasista vapautuvien ionien lähinnä piin tiedetään myös osaltaan edistävän luusolujen esiasteiden muuttumista varsinaisiksi luuta muodostaviksi soluiksi ja parantavan valmiiden luusolujen kykyä tuottaa uutta luukudosta. Lasin bioaktiivisuutta voidaan säädellä muuntamalla lasin koostumusta sekä elimistöön implantoitavien lasipartikkelien kokoa ja muotoa. Bioaktiivisen lasin bakteerien kasvua ehkäisevästä vaikutuksesta on viime vuosina saatu vahvaa näyttöä. Lasin antimikrobisen vaikutuksen mekanismeja ei vielä tunneta tarkkaan, mutta lasin reagoinnin aiheuttamaa ph:n suurenemista ja osmoosia arvellaan keskeisimmiksi tekijöiksi. Antimikrobisuus on erityisen tärkeä ominaisuus, sillä lasia käytetään usein infektoituneissa luudefekteissä tai kohteissa, joissa kudoksen infektoitumisen vaara on merkittävästi lisääntynyt (Stoor ym. 2001) Bioaktiivisen lasin ohella sooli-geeliteknologiaan pohjautuvat keraamit ovat osoittautuneet mielenkiintoisiksi bioaktiivisiksi materiaaleiksi. Huoneenlämmössä valmistettavat keraamit mahdollistavat lämpöherkkien molekyylien lisäämisen keraamiseen materiaaliin. Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia etenkin kudosteknologian alueella ja lääkkeiden annostelussa. Bioaktiiviset komposiitit Viime vuosina on kehitetty yhdistelmämateriaaleja, ns. komposiitteja, joissa bioaktiivinen keraami on yhdistetty biopolymeereihin. Komposiiteissa bioaktiivisten keraamien luun paranemista edistäviä ominaisuuksia voidaan hyödyntää uusilla käyttöalueilla. Biomateriaalitutkimuksen yksi kohde ovat bioaktiivista lasia sisältävät biohajoavat komposiitit. Biopolymeeripohjaista materiaalia voidaan ruiskuttaa luunpuutosalueelle esimerkiksi ortopedisten tai hammasimplanttien asentamisen yhteydessä. Komposiitissa käytettävä biopolymeeri muuttuu elimistössä huokoiseksi, jolloin komposiitin lasipartikkelit pääsevät reagoimaan kudosnesteiden ja veren kanssa. Luu kasvaa lasipartikkeleiden ohjaamana huokoisen materiaalin sisään (kuva 3). Polymeerin hajoamisen myötä luukudos uusiutuu ja puutosalue täyttyy uudella luulla. Bioaktiiviset lasipartikkelit osallistuvat luun rakenteen ylläpitämiseen puutosalueella vielä useita vuosia elimistöön implantoinnin jälkeen. Ruiskutettavia komposiitteja käytettäessä luudefektien täyttäminen on helppoa ja defektien täyttöaste on todettu erinomaiseksi (Malin ym. 1996, Rich ym. 2002, Närhi ym. 2003, Jaakkola ym. 2004). Bioaktiivista lasia sisältäviä biopolymeerikomposiitteja pyritään hyödyntämään myös kudosten kasvun ohjaukseen tarkoitetuissa kalvoissa. Bioaktiivinen lasi reagoi ohuen komposiittikalvon sisällä, jolloin kalvon pinnalle muodostuu mineraalikerros (kuva 4). Lämmön avulla pehmentyvästä eli termoplastisesta biopolymeeristä valmistettu kalvo voidaan muotoilla leikkaustilanteessa halutun muotoiseksi. Kalvo tukee paranemassa olevia kudoksia ja estää pehmytkudosten kasvun luudefektin alueelle. Komposiitissa olevat lasigranulat ohjaavat paranevan luun kasvamaan kalvon pintaa pitkin. Bioaktiivisesta lasista valmistettua tahnaa on jo jonkin ajan käytetty hammasluun eli dentii J. Seppälä ym.

5 Kuva 4. Kalsiumfosfaatin saostuminen bioaktiivista lasia sisältävän biopolymeerikomposiitin pinnalle in vitro. Kuva 3. Uudisluun kasvu biopolymeerikomposiitin sisälle bioaktiivisten lasipartikkeleiden ohjaamana. nin mineralisoitumisen edistämiseen. Lasista vapautuvat ionit kulkeutuvat paljastuneiden hammaskaulojen pinnalle viedystä tahnasta hampaan avoimiin dentiinikanaviin ja saostuessaan tukkivat ne. Menetelmää sovelletaan erityisesti vihlovien hammaskaulojen hoitoon, mutta tahnan käytöstä on saatu lupaavia tuloksia myös infektoituneiden juurikanavien hoidossa. Bioaktiivisia keraameja sisältäviä komposiitteja voidaan käyttää myös kehitettäessä hammaskudoksen mineralisaatiota lisääviä paikkamateriaaleja (Yli-Urpo ym. 2003). Biomateriaalit kudosteknologiassa Polymeeripohjaiset biomateriaalit ovat avainasemassa, kun pyritään kasvattamaan kudoksia ja elimiä laboratoriossa potilaan omia soluja tai kantasoluja käyttäen. Kudosteknologiaa on so- Kuva 5. Huokoinen biopolymeerikomposiitti ennen soluviljelytestausta. vellettu menestyksellisesti mm. tekoihon ja ruston valmistuksessa, mutta käytettävissä olevat menetelmät ovat vielä kalliita. Materiaalien ja solujen vuorovaikutusta tehostamalla kyetään kehittämään entistä parempia tukirakenteita, joissa ihmisen omat solut muodostavat uutta kudosta. Erityisen kiinnostavia materiaaleja tässä yhteydessä ovat bioaktiivisista biopolymeerikomposiiteista valmistetut huokoiset rakenteet (kuva 5). Huokoistettujen kappaleiden esikäsittelyn avulla saadaan muodostettua materiaalin sisäpinnoille mineraalikerros, johon luusolut tarttuvat ja käynnistävät uuden luukudoksen muodostumisen jo soluviljelyolosuhteissa. Kudokseen implantoinnin jälkeen kauttaaltaan huokoi- Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit 1207

6 set rakenteet edistävät verisuonten muodostumista ja kudosten kasvua koko implantoidun materiaalin läpi. Luun muodostus saadaan näin ollen käynnistettyä jo laboratorio-olosuhteissa, ja valmiiksi muotoiltu kappale voidaan siirtää myöhemmin varsinaiselle kudospuutosalueelle. Biostabiilit komposiitit hammaslääketieteessä ja ortopedisessa kirurgiassa Yksi yleisesti käytetty ryhmä biomateriaaleja on luonteeltaan biohajoamaton eli biostabiili. Näitä materiaaleja käytetään muun muassa lonkkaproteeseissa ja hammaspuutosten korvaamisessa. Bioyhteensopivuuden ja myrkyttömyyden lisäksi näiltä materiaaleilta vaaditaan suurta pitkäaikaislujuutta, korvattavaa kudosta vastaavia biomekaanisia ominaisuuksia ja helppoa kliinistä käsiteltävyyttä. Hammashoidossa käytettävät materiaalit ovat kehittyneet komposiittimateriaaleiksi. Riittävä lujuus suun olosuhteissa, esimerkiksi hammassilloissa, saavutetaan metallien lisäksi kuitulujitteisilla komposiiteilla (Vallittu 1999, Lassila ym. 2002). Kuitukomposiitin polymeerimatriisi on yleensä dimetakrylaattimonomeeria, jonka polymeroituminen käynnistetään sinisen valon (aallonpituus 470 nm) ja valoherkän initiaattorin yhdistelmän avulla. Lujitekuituina käytetään ulkonäkösyistä lähinnä lasikuituja. Hammaslääketieteellisten kuitukomposiittien viimeaikainen kehitys on johtamassa monifunktionaalisesti reaktiivisten molekyylien käyttöönottoon polymeerimatriiseissa. Monifunktionaalisten ja suuren moolimassan molekyylien esimerkiksi dendrimeerien avulla voidaan vähentää komposiitin polymeroitumiskutistumista. Polymeroitumiskutistuman pieneneminen lisää kuitukomposiittirakenteiden mittatarkkuutta. Hammaspaikka-aineissa kehityksen suuntana oleva pieni polymeroitumiskutistuma tulee parantamaan hampaan ja paikka-aineen välistä tiiviyttä ja paikka-aineen kiinnittymistä hammaskudokseen. Kuitukomposiittien mekaaniset ominaisuudet voidaan räätälöidä vastaamaan korvattavan kudoksen ominaisuuksia. Esimerkiksi hampaan si- sään kruunun tueksi asetettavan juurikanavanastan kimmomoduulin eli jäykkyyden tulee vastata ympäröivän hammasluun jäykkyyttä. Jos nastan kimmomoduuli on suurempi kuin hammasluun, voi hampaan juuri murtua epäedullisissa olosuhteissa hammasluun väsymisen seurauksena. Tämä johtaa hampaan poistamiseen. Hampaiden paikkausmateriaalina käytettävien partikkelitäytekomposiittien partikkelikoko on 50 nm 10 µm. Tutkimusten mukaan komposiitin pinnan kulumiskestävyyttä voidaan lisätä pienentämällä täyteainepartikkelin kokoa ja partikkeleiden välistä etäisyyttä ja myös täytteiden välisen polymeerimatriisin elastisuutta. Nanometrikoon täyteaineita sisältäviä komposiitteja käytetään jo hammashoidossa, ja tutkimuksen kohteena oleva nanotäytepitoisuuden lisääminen tähtää nykyistä paremmin kulutusta kestävien paikka-aineiden kehittämiseen. Elävän luun sisään asetettavien metallisten proteesien esimerkiksi lonkkaproteesin materiaalin ja luun biomekaanisen yhteensopivuuden tulisi olla toisiaan vastaavat. Jos näin ei ole, voi implantin ympäristössä esiintyä luun resorboitumista. Juurihoidetusta hampaasta poiketen elävä luu pystyy korjaamaan väsymismurtumia, joten luun murtumista implantin ympäriltä ei tapahdu. Sen sijaan resorptio ja siihen liittyvä irtoamispartikkelireaktio voi johtaa proteesin irtoamiseen. Uusina lonkkaproteesimateriaaleina ja metallisten lonkkaproteesien kiinnityssementteinä tutkitaan kuitukomposiittimateriaaleja. Komposiittimateriaaleilla pyritään parantamaan biomekaanista sopivuutta. Nykyisin kliinisessä käytössä olevat metalliset lonkkaproteesit voidaan kiinnittää luusementillä. Polymetyylimetakrylaattipohjaista luusementtiä on kokeellisen tutkimuksen mukaan mahdollista huokoistaa hydrofiilisella biopolymeeritäyteaineella ja lasikuiduilla (Puska ym. 2002). Huokoisen kuitulujitteisen luusementin oletetaan kiinnittyvän luuhun nykyisin käytössä olevia luusementtejä paremmin. Useilta biostabiileilta komposiiteilta erityisesti hammaslääketieteessä käytettäviltä materiaaleilta vaaditaan hyvää teknistä liimattavuutta. Lujia liimasaumoja tarvitaan esimerkik J. Seppälä ym.

7 si hampaan pintaan kiinnitettävien hammassiltojen yhteydessä. Merkittävä läpimurto kuitukomposiittien liimaamisessa on saavutettu käyttämällä komposiitin polymeerimatriisissa IPN- (interpenetrating polymer networks) eli lomittaisverkkorakenteita (Lastumäki ym. 2003). IPN-liimautuminen perustuu adhesiivin ja liimattavan substraatin lineaarisen polymeerifaasin diffuusioon ja polymeroitumiseen. Meilläkin on laajoja tutkimuksia pyrittäessä laajentamaan suun olosuhteissa hyviksi havaittujen materiaalien käyttöalueita muilla lääketieteen aloilla. Näissä sovelluksissa materiaalien ominaisuuksista on tunnettava teknisten ominaisuuksien lisäksi myös muun muassa proteiinien ja mikrobien adheesiotaipumus materiaalin pinnalla sekä materiaalin vuorovaikutukset kohdekudosten kanssa. Materiaalien pitkäaikainen bioyhteensopivuus on huomioitava erityisesti kehitettäessä biostabiileja materiaaleja. Innovaatiot syntyvät rajapinnoilla Materiaalien synteesissä ja nanorakenteiden hallinnassa on edistytty merkittävästi viime vuosina. Synteettisten materiaalien ja kudosten välistä vuorovaikutusta on opittu hallitsemaan paremmin, minkä ansiosta on voitu kehittää biohajoaviin materiaaleihin perustuvia kirurgisia tuotteita ja lääkkeiden polymeeripohjaista annostelua. Läpimurtojen avain tulevaisuuden hoitomuotojen kehittämisessä on useiden eri tieteenalojen välinen yhteistyö. Tarvitaan huippuosaamisen ja läpimurtojen yhdistämistä niin lääketieteen, kemian ja biotieteiden alueilta. Kudosteknologia on hyvä esimerkki tällaisesta alojenvälisestä yhteistyöstä, jonka tuloksena voimme odottaa lähivuosina uusia menetelmiä kudosten korjaamiseen ja jopa kudosten tai elinten kasvatukseen. Kirjallisuutta Hench LL, Paschall HA. Direct chemical bond of bioactive glass-ceramic materials to bone and muscle. J Biomed Mater Res Symp 1973; 4: Jaakkola T, Rich J, Tirri T, ym. In vitro Ca-P formation on biodegradable thermoplastic composite of poly(ε-caprolactone-co-dl-lactide) and bioactive glass (S53P4). Biomaterials 2004;25: Ikkala O, ten Brinke G. Functional materials based on self-assembly of polymeric supramolecules, Science 2002;295: Lassila LVJ, Nohrström T, Vallittu PK. The influence of short-term water storage on the flexural properties of unidirectional glass fiber reinforced composite. Biomaterials 2002;23: Lastumäki T, Lassila LVJ, Vallittu PK. The semi-interpenetrating polymer network matrix of fiber-reinforced composite and its effect on the surface adhesive properties. J Mater Sci Mater Med 2003;14:1 7. Malin M, Hiljanen-Vainio T, Karjalainen, J, Seppälä J. Biodegradable lactone copolymers. II. Hydrolytic study of ε-caprolactone and lactide copolymers. J Appl Polym Sci 1996;59: Närhi TO, Jansen JA, Jaakkola T, ym. Bone response to degradable thermoplastic composite in rabbits. Biomaterials 2003;24: Puska MA, Kokkari AK, Närhi TO, Vallittu PK. Mechanical properties of oligomer modified acrylic bone cement. Biomaterials 2003; 24: Rich J, Jaakkola T, Tirri T, Närhi T, Yli-Urpo A, Seppälä J. In vitro evaluation of poly(ε-caprolactone co-dl-lactide)/bioactive glass composites. Biomaterials 2002;23: Seppälä J, Korhonen H, Kylmä J, Tuominen J. General methodology for chemical synthesis of polyesters. Published in biopolymers, Vol 3b Polyesters II, Wiley-VCH 2002(a), s Seppälä J, Löfgren B, Leskelä M. Katalyytit nanotehtaina. Kemia-Kemi 2002 (b);8:20 1. Stoor P, Söderling E, Grenman R. Bioactive glass S53P4 in repair of septal perforations and its interactions with respiratory infectionassociated microorganisms Haemophilius influenzae and Streptococcus pneumoniae. J Biomed Mater Res 2001;58: Törmälä P, Pohjonen T, Rokkanen P. Bioabsorbable polymers: materials technology and surgical applications. Proc Inst Mech Engl 1998; 212: Törmälä P, Rokkanen P. Bioabsorbable implants in the fixation of fractures. Ann Chir Gynaecol 2001;90:81 5. Vallittu PK. Flexural properties of acrylic polymers reinforced with unidirectional and woven glass fibers. J Prosthet Dent 1999;81: Yli-Urpo H, Forsback A-P, Väkiparta M, Vallittu P, Närhi T. In vitro dissolution of a bioactive glass (S53P4) containing glass ionomer cements. Biomaterials applications: accepted for publication Yli-Urpo H, Närhi T, Söderling E. Antimicrobial effect of glass ionomer cements containing bioactive glass (S53P4) on oral micro-organisms in vitro. Acta Odontol Scand 2003;61: JUKKA SEPPÄLÄ, TkT, professori Teknillinen korkeakoulu PL 6100, Espoo ALLAN AHO, emeritusprofessori, erikoislääkäri Turun yliopisto, biomateriaalitutkimus Lemminkäisenkatu Turku PEKKA VALLITTU, HLT, professori, erikoishammaslääkäri TIMO NÄRHI, HLT, dosentti, erikoishammaslääkäri ANTTI YLI-URPO, HLT, professori, erikoishammaslääkäri Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos Lemminkäisenkatu Turku Uudet polymeeripohjaiset biomateriaalit 1209

Uudet materiaalit hammaslääketieteen mullistajana

Uudet materiaalit hammaslääketieteen mullistajana iomateriaalit PEKKA VALLITTU JA HELENA FORSS Uudet materiaalit hammaslääketieteen mullistajana Hammaskudosta korvaavien materiaalien on kestettävä kovia purentapaineita, ja niiden on oltava fysikaalisilta

Lisätiedot

Biomateriaalit luuston korjauksessa

Biomateriaalit luuston korjauksessa Mervi Puska, Allan J. Aho ja Pekka K. Vallittu KATSAUS Biomateriaalit luuston korjauksessa Ortopedisissa ja traumatologisissa toimenpiteissä sekä kallokirurgiassa käytettävien biomateriaa lien tulisi vastata

Lisätiedot

Bioaktiivisten lasien (BAG) tutkimus alkoi

Bioaktiivisten lasien (BAG) tutkimus alkoi Biomateriaalit KALLE AITASALO JA MATTI PELTOLA Bioaktiivinen lasi pään ja kaulan alueen kirurgiassa Biomateriaalit tarjoavat entistä parempia hoitovaihtoehtoja tapaturma- ja kasvainkirurgiassa myös pään

Lisätiedot

Tämä teksti on lyhennelmä Suomalaisen

Tämä teksti on lyhennelmä Suomalaisen Älykkäät ja toiminalliset hydrogeelinanokuidut ja -nanopartikkelit Janne Ruokolainen Tämä teksti on lyhennelmä Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän tiedepalkinnon jakotilaisuudessa pitämästäni esitelmästä

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

Muovit hammasprotetiikassa

Muovit hammasprotetiikassa Muovit hammasprotetiikassa Kirjoittajat: Pekka Vallittu, HLT, HT, dosentti, yliassistentti, Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos, proteesiosasto, Biomateriaaliprojekti Tapani Lastumäki HT- opiskelija,

Lisätiedot

Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla?

Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla? Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla? Minna Kellomäki TkT, Professori (biomateriaalit ja kudosteknologia), FBSE TUT/ELT/EBMM ja BioMediTech Tampere Lyhyt vastaus: Kyllä, työurien pidentäminen

Lisätiedot

Lääkeimplantaatit teknologia lääkehoidon palveluksessa

Lääkeimplantaatit teknologia lääkehoidon palveluksessa Biomateriaalit HARRI JUKARAINEN JA CHRISTER STRÖMBERG Lääkeimplantaatit teknologia lääkehoidon palveluksessa Lääkeimplantaatit koostuvat kantajamatriisista tai kapselista ja sen sisältämästä lääkeaineesta,

Lisätiedot

6/6/2013. Innovaatiosta kauppatavaraksi Biohajoavien implanttien tarina. Tutkimuksen aloitus. Bioretec Ltd. 1

6/6/2013. Innovaatiosta kauppatavaraksi Biohajoavien implanttien tarina. Tutkimuksen aloitus. Bioretec Ltd. 1 Innovaatiosta kauppatavaraksi Biohajoavien implanttien tarina Pertti Törmälä Ph.D., M.D. Sci.h.c., B.M.S. Academy Professor Emeritus CSO, Bioretec Ltd Tutkimuksen aloitus TY:n kirurgian prof. Pentti Rokkanen

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2. Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja. *Osoitettu In vitro

Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2. Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja. *Osoitettu In vitro Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2 Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja *Osoitettu In vitro Suurimmat haasteet Bakteerikasvun hallitseminen on suuri haaste haavan infektioriskin pienentämisessä.

Lisätiedot

3D tulostus lääketieteessä. Firpa vuosiseminaari 13.5.2014 Lappeenranta TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto

3D tulostus lääketieteessä. Firpa vuosiseminaari 13.5.2014 Lappeenranta TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto 3D tulostus lääketieteessä Firpa vuosiseminaari 13.5.2014 Lappeenranta TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto 3D tulostuksen teolliset sovellutukset Prototyypit Komponentit Työkalut Tuomi J., Vihtonen L., 2007.

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

1.2.2012. Kuituvahvisteiset sillat. Kaamospäivät 2-3.2.2012. EHL Ari Salo Kuvamateriaali: StickTech Ltd. everstick products

1.2.2012. Kuituvahvisteiset sillat. Kaamospäivät 2-3.2.2012. EHL Ari Salo Kuvamateriaali: StickTech Ltd. everstick products Kuituvahvisteiset sillat Kaamospäivät 2-3.2.2012 EHL Ari Salo Kuvamateriaali: StickTech Ltd everstick products 1 Kuitujen käyttöindikaatioita: Sillat: -pintakiinnitteiset, kaviteettikiinnitteiset, vaippakruunukiinnitteiset

Lisätiedot

Yleiskatsaus terveydenhuollon laitteissa ja tarvikkeissa käytettyihin biomateriaaleihin

Yleiskatsaus terveydenhuollon laitteissa ja tarvikkeissa käytettyihin biomateriaaleihin Lääkelaitoksen julkaisusarja 3/2003 Yleiskatsaus terveydenhuollon laitteissa ja tarvikkeissa käytettyihin biomateriaaleihin P. Törmälä A. Aho M. Lepojärvi P. Törmälä Ö. Anderson J. Nevalainen P. Vallittu

Lisätiedot

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.

Lisätiedot

Biomat a er e ia i alit i 1 Janne Raula 2010

Biomat a er e ia i alit i 1 Janne Raula 2010 Biomateriaalit Janne Raula 2010 1 http://www.mogulenterprises.com/prod03.htm http://www.micromuscle.com /applications/drug_delivery/ http://www.huntervascular.com/thoracicaortic-aneurysm/ http://www.inion.com/

Lisätiedot

Natural Code Presentation 2011.01.07

Natural Code Presentation 2011.01.07 LUMENE LUMENE Excellent Future -ihonhoitosarja Natural Code Presentation 2011.01.07 Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni, LUMENE OY Erikoistutkija Riitta Puupponen-Pimiä, VTT Huhtikuu 2012

Lisätiedot

3D-tulostus lääketieteessä. 15.4.2014 Eero Huotilainen Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu

3D-tulostus lääketieteessä. 15.4.2014 Eero Huotilainen Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu 3D-tulostus lääketieteessä 15.4.2014 Eero Huotilainen Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Pikavalmistus Pikavalmistus (Rapid Prototyping, Rapid Manufacturing, Additive Manufacturing, Free-form

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2021 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2021 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2021 TUOTESELOSTE Araldite 2021 Kaksikomponenttinen sitkistetty metakrylaattiliima Ominaispiirteet Nopeasti kovettuva Korkea kuoriutumislujuus Monikäyttöinen Erinomainen monien

Lisätiedot

Uusintaleikkausten asiantuntija

Uusintaleikkausten asiantuntija C Uusintaleikkausten asiantuntija AL P O Asiantuntemus. Sitoumus. Vastuullisuus. Revisioartroplastian tietotaito. Tehokas teknisen asiantuntemuksen yhdistäminen, edistyksellinen ajattelutapa ja asioiden

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Lääkeaineen vapautus polymeerimatriisista. Sanja Asikainen Biologisten ilmiöiden mittaaminen ELEC-A8510 14.10.2015

Lääkeaineen vapautus polymeerimatriisista. Sanja Asikainen Biologisten ilmiöiden mittaaminen ELEC-A8510 14.10.2015 Lääkeaineen vapautus polymeerimatriisista Sanja Asikainen Biologisten ilmiöiden mittaaminen ELEC-A8510 14.10.2015 Harjoitustyön tavoitteet Oppia perusteet lääkeaineen vapautuksesta Ymmärtää kontrolloidun

Lisätiedot

LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA

LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Pentti Järvelä TkT, professori TTY, Materiaalioppi Muovi-ja elastomeeritekniikka 1 LUONNON MATERIAALIT MUOVEISSA Tässä esityksessä keskitytään luonnon materiaalien käyttöön

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Mauri Kostiainen Molekyylimateriaalit-ryhmä Teknillisen fysiikan osasto Aalto-yliopisto Virukset materiaaleina Virus on isäntäsolussa

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE Araldite 2014-1 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Harmaa tahnamainen epoksi Korkea lämmön-, veden- ja kemikaalinkestävyys Pieni kutistuma Hyvät

Lisätiedot

Valokovetteisella muovilla pinnoitettu lasikuitu lämpökovetteisen polymeerin vahvikkeena

Valokovetteisella muovilla pinnoitettu lasikuitu lämpökovetteisen polymeerin vahvikkeena Kati Karilahti ja Rakel Päivinen Valokovetteisella muovilla pinnoitettu lasikuitu lämpökovetteisen polymeerin vahvikkeena Metropolia Ammattikorkeakoulu Hammasteknikko Hammastekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

DIARC-pintakäsittelyillä uusia ominaisuuksia tuotteisiin

DIARC-pintakäsittelyillä uusia ominaisuuksia tuotteisiin Nanoteknologiaa koneenrakentajille DIARC-pintakäsittelyillä uusia ominaisuuksia tuotteisiin Juha Viuhko 1 kehittää ja valmistaa älykkäitä pintaratkaisuja parantamaan asiakkaiden tuotteiden ja palveluiden

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

1. esitelmä: Esimerkkejä nanomateriaalien käyttökohteista työpaikalla. www.nanodiode.eu

1. esitelmä: Esimerkkejä nanomateriaalien käyttökohteista työpaikalla. www.nanodiode.eu 1. esitelmä: Esimerkkejä nanomateriaalien käyttökohteista työpaikalla www.nanodiode.eu Nanomateriaaleja käyttäviä aloja ja tuotteita Rakennusala Rakennusalalla käytetään tavallisesti komposiittimateriaaleja,

Lisätiedot

Lasi-ionomeerit. Tunnetut, Kestävät, Pitkäikäiset

Lasi-ionomeerit. Tunnetut, Kestävät, Pitkäikäiset Lasi-ionomeerit Tunnetut, Kestävät, Pitkäikäiset Perinteiset lasi-ionomeerit Lasiionomeeriteknologia pitää pintansa! Hyvät tutkitut materiaalit Bioyhteensopivuus Fluoridin vapautuminen Hyvä saumatiiveys

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2048 TUOTESELOSTE Araldite 2048 Kaksikomponenttinen metakrylaattiliima Ominaispiirteet Nopeasti kovettuva Hyvä tartunta moniin metalleihin ja muoveihin Ei vaadi täydellistä

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2022 TUOTESELOSTE Araldite 2022 Kaksikomponenttinen metakrylaattiliima Ominaispiirteet Helppo hioa Liimaa monia kestomuoveja Kestää hyvin öljyä ja bensiiniä Ei vaadi täydellistä

Lisätiedot

Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista

Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista PALACOS THE GOLD STANDARD LAATU. ASIANTUNTEMUS. INNOVAATIO. Nykyaikainen sementointitekniikka artroplastiikkaan. PALACOS -luusementti on yli 50 vuoden

Lisätiedot

Polylaktidi (96L/4D) -verkon kudosyhteensopivuus rotan subkutiksessa

Polylaktidi (96L/4D) -verkon kudosyhteensopivuus rotan subkutiksessa Polylaktidi (96L/4D) -verkon kudosyhteensopivuus rotan subkutiksessa Pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Lääketieteellisen teknologian instituutti Toukokuu 2008 Sari Tamminen Kiitokset Tämä Pro gradu

Lisätiedot

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM

UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2031 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2031 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2031 TUOTESELOSTE Araldite 2031 Musta kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Tiksotrooppinen Sitkistetty Soveltuu metallien ja komposiittien liimaamiseen. Myös polyamidit.

Lisätiedot

Ensimmäiset raportit biohajoavien implanttien

Ensimmäiset raportit biohajoavien implanttien Biomateriaalit RIITTA SUURONEN JA ANTTI ASIKAINEN Biohajoavat materiaalit luun kiinnitysvälineinä kasvo- ja leukakirurgiassa Biohajoavia materiaaleja alettiin kokeilla luunmurtumien hoidossa ja osteotomioiden

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla

Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla 4.3.2013 Mika Koskenvuori, Ohjelmajohtaja mika.koskenvuori@culminatum.fi +358 50 59 454 59 www.nanobusiness.fi Nanoteknologian klusteriohjelma

Lisätiedot

Kuva: istockphoto. Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina.

Kuva: istockphoto. Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina. Kuva: istockphoto Materiaali on tarkoite4u biologian, terveys:edon ja/ tai liikunnanope4ajien hyödynne4äväksi opetusmateriaalina. 1 2 Ihmisen tukirangan muodostavat luut, nivelet ja rustot. Luiden liitoskohdassa

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Puhtaamman ilman puolesta. Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus

Puhtaamman ilman puolesta. Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus Puhtaamman ilman puolesta Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus Titaanidioksidi Titaanidioksidi (TiO 2 ) on laajasti käytetty kemikaali, jota käytetään yleisesti valkoisena väripigmenttinä

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

3D-tulostus lääketieteessä ja 3D-tulostuksen materiaaliturvallisuus. Elintarvikepäivä 2016 17.5.2106 Helsinki TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto

3D-tulostus lääketieteessä ja 3D-tulostuksen materiaaliturvallisuus. Elintarvikepäivä 2016 17.5.2106 Helsinki TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto 3D-tulostus lääketieteessä ja 3D-tulostuksen materiaaliturvallisuus Elintarvikepäivä 2016 17.5.2106 Helsinki TkT Mika Salmi Aalto Yliopisto 3D-tulostuksen teolliset sovellutukset Prototyypit Komponentit

Lisätiedot

Polymeerimateriaalit lääkinnällisissä laitteissa osa II 31.3.2010

Polymeerimateriaalit lääkinnällisissä laitteissa osa II 31.3.2010 Polymeerimateriaalit lääkinnällisissä laitteissa osa II 31.3.2010 Polymeerimateriaalien valintaan vaikuttavat tekijät: Puhtausvaatimukset: Sterilointi: Beetasterilointi Menetelmä Beetasterilointi tunnetaan

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

PURISTIN www.vaahtogroup.fi

PURISTIN www.vaahtogroup.fi PURISTIN VRS-GUIDE 0 3 P&J 5-10 mm Tummanharmaa 85 Metalli- tai hiilipohjainen polymeerikaavin paperin- ja huovanjohtotelat VRS-GUIDE on erittäin hyvän kulutuksenkestävyyden ja kaavaroitavuuden ansiosta

Lisätiedot

Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot

Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot Tekstiiliteollisuuden uudet innovaatiot Tekstiilihuollon ajankohtaisseminaari 30.9.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Marja Tampereen teknillinen yliopisto Materiaaliopin laitos Sisältö Tekstiiliteollisuuden

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia

Lisätiedot

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Heinäkuu 2014 Exel Composites Reinforcing Your Business Heinäkuu 2014 Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja jolla on yli 50 vuoden kokemus kasvusta ja innovaatiosta Maailman johtava, vuonna

Lisätiedot

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus)

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) SUPERABSORBENTIT Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Työturvallisuus: Toteutus: Jätteiden hävitys: Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) Demonstraatio 10 min, mallinnus

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat

Lisätiedot

Yhden hampaan lisääminen ja vahvistamien everstickc&b-kuidulla

Yhden hampaan lisääminen ja vahvistamien everstickc&b-kuidulla Kirjoittaja: HT Pasi Alander Yhden hampaan lisääminen ja vahvistamien everstickc&b-kuidulla tulisi käsitellä parhaan vahvuuden saavuttamiseksi. Kuituvahvistetuissa koekappaleissa (65 mm x 10 mm x 4 mm)

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulmia

Tutkimuksen näkökulmia Tutkimuksen näkökulmia Materiaalitehokkuus yrityksissä -seminaari Torstai 11.4.2013, Lahden Urheilukeskus Tampereen teknillinen yliopisto, Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava Tiina Malin (DI) Esityksen

Lisätiedot

Mikrobibiotekniikka. Vesa Joutsjoki. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus. 05.06.2007 Vesa Joutsjoki

Mikrobibiotekniikka. Vesa Joutsjoki. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus. 05.06.2007 Vesa Joutsjoki Mikrobibiotekniikka Vesa Joutsjoki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Mikrobibiotekniikka MTT:llä 1) Genomiset menetelmät hyötymikrobien valinnassa ja haittamikrobien

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2015 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2015 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2015 TUOTESELOSTE Araldite 2015 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Sitkistetty, tahnamainen epoksi Erinomainen lasikuitukomposiitin ja SMC liimaamiseen Pieni kutistuma

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

MUOVIA MAIDOSTA. AVAINSANAT: Arkikemia Proteiinit Denaturoituminen Polymeerit Happamuus

MUOVIA MAIDOSTA. AVAINSANAT: Arkikemia Proteiinit Denaturoituminen Polymeerit Happamuus MUOVIA MAIDOSTA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Alakoululaisille muovin valmistusta tehdessä puhutaan verkottumisesta ja muovin verkottuneesta

Lisätiedot

PUR ERISTEIDEN MATERIAALIEMISSIOIDEN ESIINTYMINEN RTA LOPPUTYÖ 2015 ARI LAAMANEN

PUR ERISTEIDEN MATERIAALIEMISSIOIDEN ESIINTYMINEN RTA LOPPUTYÖ 2015 ARI LAAMANEN PUR ERISTEIDEN MATERIAALIEMISSIOIDEN ESIINTYMINEN RTA LOPPUTYÖ 2015 ARI LAAMANEN JOHDANTO PUR eristeiden emissioiden tutkinta on ollut vähäistä ja oletus perustuu, efei tuote vanhetessaan muodosta merkifäviä

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Kolme lineaaristen polyamidien valmistusmenetelmistä on kaupallisesti merkittäviä:

Kolme lineaaristen polyamidien valmistusmenetelmistä on kaupallisesti merkittäviä: POLYAMIDIT (PA) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Yleistä Polyamidit ovat eniten käytettyjä teknisiä muoveja. Esimerkkinä yleisesti tunnettu nylon luokitellaan kemiallisesti polyamidiksi (PA66).

Lisätiedot

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen

Lisätiedot

Lukion kemian OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016 Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin

Lisätiedot

TÄSSÄ NUMEROSSA. Näkemiseen. Muovit hammasprotetiikassa s. 4-10. s. 16-22. StickTM - kuitulujitetun kokoproteesin valmistaminen s.

TÄSSÄ NUMEROSSA. Näkemiseen. Muovit hammasprotetiikassa s. 4-10. s. 16-22. StickTM - kuitulujitetun kokoproteesin valmistaminen s. h a m m a s t e k n i s e n a l a n e r i k o i s l e h t i 3 / 9 9 TÄSSÄ NUMEROSSA Muovit hammasprotetiikassa s. 4-10 Näkemiseen vaikuttavat s. 16-22 tekijät StickTM - kuitulujitetun kokoproteesin valmistaminen

Lisätiedot

ANNE RUUPUNEN LUONNONMATERIAALISEOSTETTUJEN KESTOMUOVIEN REO- LOGISET OMINAISUUDET. Diplomityö

ANNE RUUPUNEN LUONNONMATERIAALISEOSTETTUJEN KESTOMUOVIEN REO- LOGISET OMINAISUUDET. Diplomityö ANNE RUUPUNEN LUONNONMATERIAALISEOSTETTUJEN KESTOMUOVIEN REO- LOGISET OMINAISUUDET Diplomityö Tarkastajat: professori Pentti Järvelä ja tutkija Päivi Lehtiniemi-Perttu Tarkastajat ja aihe hyväksytty Teknisten

Lisätiedot

Mesenkymaalisten kantasolujen induktio luuta muodostaviksi osteoblasteiksi biomateriaalilla

Mesenkymaalisten kantasolujen induktio luuta muodostaviksi osteoblasteiksi biomateriaalilla Mesenkymaalisten kantasolujen induktio luuta muodostaviksi osteoblasteiksi biomateriaalilla Pro Gradu tutkielma Lääketieteellisen teknologian instituutti Tampereen yliopisto Katriina Joensuu Lokakuu 2006

Lisätiedot

Nestekidemuovit (LCP)

Nestekidemuovit (LCP) Nestekidemuovit (LCP) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Nestekidemuovit voidaan luokitella kiteisiksi erikoismuoveiksi, jotka ovat suhteellisen kalliita materiaaleja. Niiden luokitteluperiaate

Lisätiedot

siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen!

siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen! siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen! Bioteknologia tähtää luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Mikrobiologia Tutkii bakteerien, sienten, levien ja alkueläinten elintoimintoja ja hyödyntämistä.

Lisätiedot

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114 Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar Pekka Hautala 19 05.20114 Kuulento ConceptCar Miksi lennettiin kuuhun? Miksi haluttiin rakentaa auto puupohjaisista biomateriaaleista? Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala

Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala 1 2. joulukuuta 2013 Polymeeri- ja kuitutekniikka Materiaalitekniikan toinen ydinosaamisvaihtoehto Laaja-alainen polymeeripohjaisten materiaalien opiskelukokonaisuus,

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2033 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2033 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2033 TUOTESELOSTE Araldite 2033 Musta kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Itsestäänsammuva UL 94 V-0 Hyvät täyttöominaisuudet Keskipitkä avoin aika Korkea lujuus

Lisätiedot

(FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA

(FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA Synteettinen biologia (FinSynBio) 2013 2017 FinSynBio lyhyesti Synteettisen biologian tutkimusohjelma yhdistää eri tutkimusaloja

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Toukokuu 2014

Ex E e x l e Co C m o po p si o t si es e Re R i e nf n or o cin ci g n g Yo Y u o r u Bu B si u n si e n ss e Toukokuu 2014 Exel Composites Reinforcing Your Business Toukokuu 2014 Exel Composites on maailman johtava komposiittiprofiilien valmistaja jolla on yli 50 vuoden kokemus kasvusta ja innovaatiosta Maailman johtava, vuonna

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Biohajoavien ja biostabiilien polymeerien aiheuttamat pehmytkudosreaktiot

Biohajoavien ja biostabiilien polymeerien aiheuttamat pehmytkudosreaktiot Biohajoavien ja biostabiilien polymeerien aiheuttamat pehmytkudosreaktiot Reija Randén Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Biotekniikka 12.11.2007 Alkusanat Tämä pro gradu -tutkielma tehtiin tamperelaisen

Lisätiedot