Turvallinen Keski-Suomi KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallinen Keski-Suomi KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 31.3.2011"

Transkriptio

1 Turvallinen Keski-Sumi KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettel 1 JOHDANTO TAVOITTEET TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISOINTI ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT KUNNAT KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ELY- KESKUS SEURAKUNNAT ELINKEINOELÄMÄ JÄRJESTÖ- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA HÄTÄKESKUSLAITOS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TURVALLISUUSTILANNE KESKI - SUOMESSA RIKOLLISUUS PALOTURVALLISUUS ERITYISRYHMIEN ASUMISEN PALOTURVALLISUUS PÄIHTEET TAPATURMAT LIIKENNETURVALLISUUS SYRJÄYTYMINEN KESKI-SUOMEN TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY PÄIHDEONGELMIEN VÄHENTÄMINEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN RIKOLLISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESKI-SUOMEN SEUTUJEN TURVALLISUUDEN TOIMENPITEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET JÄMSÄN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET WITAS - SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ARVIOINTI JA SEURANTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA LIITE 2 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA LIITE 3 JÄMSÄN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA LIITE 4 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA LIITE 5 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA LIITE 6 WITAS - SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA LIITE 7 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 38

3 1 JOHDANTO Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtineuvstn periaatepäätökseen kansallisesta rikksentrjuntahjelmasta (1999, Turvallisuustalkt) sekä sisäisen turvallisuuden hjelmiin Arjen turvaa ( ) ja Turvallinen elämä jkaiselle ( ). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden hjelmasta (Turvallinen elämä jkaiselle) hyväksyttiin Turvallisuuden käsite n laaja. Sisäisen turvallisuuden hjelmassa (Sisäasiainministeriö 44/2004) turvallisuudella tarkitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jssa jkainen vi nauttia ikeusjärjestelmän takaamista ikeuksista ja vapauksista ilman rikllisuudesta, häiriöistä, nnettmuuksista tai sumalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutksista jhtuvaa aiheellista pelka ja turvattmuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen kti-, asuin- ja työympäristö, timivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti sillin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikksiin syyllistyneet jutuvat edesvastuuseen teistaan. Osa turvallista ympäristöä n myös varautuminen suurnnettmuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ymmärrettynä n tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Kti-, asuin- ja työympäristön turvallisuuden taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat jhtaa lisääntyvään nnettmuusriskiin ja rikllisuuteen. Turvallisen kunnan n myös helpmpi hukutella vernmaksajia ja yritystimintaa kunnan alueelle verrattuna kuntaan, jka ketaan turvattmaksi. Onnettmuuksia ja rikksia ennalta estävän työn merkitystä lisää myös se, että kerran hankittu hun julkisuus häviää hitaasti. (Sisäasianministeriö 19/2006.) Keski-Sumessa asian valmistelemiseksi laajempaa käsittelyä varten Keski-Sumen liitt kksi yhteistyössä Keski-Sumen Pelastuslaitksen ja Pliisilaitksen kanssa valmisteluryhmän laadintasuunnitelma- ja resursintiehdtusta varten. Ehdtus esiteltiin keväällä 2009 maakunnan kunnanjhtajille, jnka jälkeen perustettiin turvallisuussuunnittelun erillinen maakunnallinen hjausryhmä. Asia valmisteltiin prjektiksi: TURVALLINEN KESKI-SUOMI. Keski-Sumeen tehtiin maakunnallinen turvallisuussuunnitelma, jka sisältää teknisesti Keski-Sumen seitsemän eri seutukunnan turvallisuussuunnitelmat. Maakunnalliseen turvallisuussuunnitelmaan n kttu yhteiset asiat seutujen turvallisuussuunnitelmista ja nstettu tärkeimmät turvallisuutta parantavat timenpiteet maakunnallisiksi asiiksi. Tämän turvallisuustyön vaikuttavuus knkretisituu kunnissa tehtävässä työssä. 4

4 2 TAVOITTEET Keski-Sumen maakunnan seudullisen ja paikallisen turvallisuustyön tavitteena n vähentää riksten, häiriöiden ja nnettmuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkja ja kustannuksia sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhtenä tärkeänä keinna tavitteen saavuttamiseksi n maakunnallinen turvallisuussuunnittelu, jta tteutetaan eri viranmaisten ja timijiden välisenä laajana yhteistyönä. Sisäisen turvallisuuden nykytilan ja tulevaisuuden keskeisiksi haasteiksi valtakunnallisesti n nähty seuraavat asiat: Syrjäytymisen lisääntyminen Yhteiskunnan arkiturvallisuuden ylläpitäminen Tapaturmien määrä Väestöryhmien väliset suhteet Väkivalta Suurnnettmuudet Yhteiskunnan haavittuvuus Rajat ylittävä rikllisuus Tietverkkrikllisuus Terrrismi ja väkivaltainen radikalisituminen Keski-Sumen turvallisuussuunnittelun hjausryhmä sekä seudulliset työryhmät vat laatineet ehdtukset seudullisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun edelleen kehittämiseksi turvallisuushaasteiden phjalta. 3 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISOINTI Keski-Sumen liitt, Keski-Sumen pelastuslaits ja Keski-Sumen pliisilaits pitivät julukuussa 2008 alustavan ideariihen ja keväällä 2009 yhteisen kkuksen, jssa keskusteltiin maakunnallisesta turvallisuussuunnitelmasta. Keski-Sumessa li sassa kuntia tehty turvallisuussuunnitelmia, jiden tas li vaihteleva. Tämä li lähtöaskel Keski-Sumen turvallisuussuunnitelmalle, jssa maakunnallisesti tutetaan turvallisuussuunnitelma ja jnka vetvastuu lisi Keski-Sumen liitlla. Kuntajhtajien kanssa käytyjen neuvttelujen jälkeen maakuntajhtaja, pelastus- ja pliisipäällikkö päätyivät esittämään, että maakuntaan laaditaan vuden aikana yhteistyössä turvallisuussuunnitelma kstuen seudullisesti laadituista turvallisuussuunnitelmista. Uudenlaisena pilttina maakunnan kehittämiseen asia valmisteltiin prjektiksi Turvallinen Keski-Sumi ja Keski-Sumen maakuntahallitus myönsi hankkeelle maakunnan kehittämisrahitusta eura vusille Prjektin työskentelyä hjasi hjausryhmä, jhn kuului Keski-Sumen kuntien kunnanjhtajat, pliisipäällikkö, apulaispliisipäällikkö, pelastusjhtaja, Keski Sumen liitn hallintpäällikkö, SPR:n, Liikenneturvan, Keski-Sumen pelastusalan liitn, Kriisikeskus Mbilen, AVI:n ja ELY:n edustajat. Maakuntaan perustettiin seitsemän seutua (Jyväskylän kau5

5 punki, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven ja Ääneksken seutu sekä Witas - seutu) ja näihin nimettiin seudulliset työryhmät. Prjektikrdinaattriksi nimettiin Mark Riiknen Keski-Sumen pelastuslaitkselta. Hankkeen alueellisten työryhmien työtä ei le humiitu kustannuksissa. Hanke tteutettiin Kuvi 1. Keski-Sumen turvallisuussuunnittelun seutujak OHJAUSRYHMÄ PJ. Sim Tarvainen Keski-Sumen liitt, Pliisi Pelastuslaits Seutukunnat Järjestöt Jyväskylän Kaupunki Pj. Maija-Liisa Havia Jyväskylän Seutu Pj. Erkki Pyökkimies Hankasalmi Jutsa Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Tivakka Uurainen Jämsän seutu Pj. Jrma Kilpeläinen Jämsä Kuhminen Keuruun Seutu Pj. Tapi Mntnen Keuruu Multia Saarijärven seutu Pj. Janne Kinnunen Kannnkski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi Ääneksken Seutu Pj. Markku Auvinen Knnevesi Äänekski Witas-seutu Pj. Juk Räsänen Kinnula Pihtipudas Viitasaari Kuvi 2. Turvallisuussuunnittelun hjausryhmä 6

6 Keski-Sumen turvallisuussuunnittelun hjausryhmä Sim Tarvainen Pj. Pelastusjhtaja Keski-Sumen pelastuslaits Mark Riiknen Prjektikrdinaattri Keski-Sumen liitt / Keski-Sumen pelastuslaits Maija-Liisa Havia Kansliapäällikkö Jyväskylän kaupunki Erkki Pyökkimies Kunnanjhtaja Tivakan kunta Janne Kinnunen Kaupunginjhtaja Saarijärven kaupunki Juk Räsänen Kaupunginjhtaja Viitasaaren kaupunki Markku Auvinen Vapaa-aikatimen jhtaja Ääneksken kaupunki Tapi Mntnen Tekninen Jhtaja Keuruun kaupunki Jrma Kilpeläinen Apulaiskaupunginjhtaja Jämsän kaupunki Markku Luma Pliisipäällikkö Keski-Sumen pliisilaits Jyrki Wasastjerna Apulaispliisipäällikkö Keski-Sumen pliisilaits saakka Rist Lammi Apulaispliisipäällikkö Keski-Sumen pliisilaits alkaen Rist Helminen Pelastuspäällikkö Keski-Sumen pelastuslaits Pirj Ahla Hallintpäällikkö Keski-Sumen liitt Sepp Ksnen Jhtaja Keski-Sumen ELY-keskus Leena Piippa Aluepäällikkö Liikenneturva Jari Wilén Timinnanjhtaja Keski-Sumen Pelastusalan liitt Ry Tave Rautiainen Valmiuspäällikkö SPR Tuija Hauvala Jhtaja Kriisikeskus Mbile Jussi Sujasalmi Jhtaja Svatek säätiö Tuuli Kirsikka Pirttiah Timitusjhtaja Keski-Sumen yrittäjät Taulukk 1. Turvallisuussuunnittelun hjausryhmä 7

7 4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT 4.1 Kunnat Kuntien rli n keskeinen paikallisessa ja seudullisessa turvallisuussuunnittelussa. Maakuntaliitn jhdlla laadittu turvallisuussuunnitelma phjautuu seutukhtaisiin suunnitelmiin. Seudullinen suunnitelma tunnistaa paikalliset ngelmat ja mahdllistaa knkreettiset timenpiteet niiden krjaamiseksi. Seutukuntakhtaisessa suunnitelmassa esitetään eri hallintkuntien tehtävät ja vastuut. Kuntien vastuu ja situtuminen turvallisuussuunnittelussa malla alueella n erityisen tärkeää. Pikkihallinnllinen yhteistyö kuntien, viranmaisten, yritysten, yhdistysten sekä muiden timijiden kanssa n elintärkeä sa turvallisuustyötä. Kuntien ajantasaiset päihde-, nuristyö- ja vanhustyöstrategiat, sekä erilaiset prjektit vat tehkkaita keinja turvallisuussuunnitelman timenpiteiden tteuttamisessa. 4.2 Keski-Sumen pelastuslaits Keski-Sumen pelastuslaits n Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaits, jka tuttaa Keski-Sumen maakunnan pelastustimen palvelut 23 kunnassa. Lähtökhtana n tuttaa tehstetusti turvallisuuspalveluja hulehtimalla pelastustimelle kuuluvista nnettmuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustiminnasta, öljyntrjunnasta ja väestönsujelusta nrmaali- ja pikkeuslissa. Pelastuslaits n mukana turvallisuussuunnittelun timenpiteiden knkretisimisessa aktiivisesti malla timinnallaan. Pelastustimen lakisääteisten tehtävien lisäksi Keski-Sumen pelastuslaits tuttaa sairaankuljetus-/ensihitpalveluita Jyväskylässä, Muuramessa, Keuruulla, Petäjävedellä, Äänekskella, Viitasaarella sekä Pihtiputaalla. Lisäksi pelastuslaitksella n kaikkien kuntien kanssa spimus ensivastepalveluista. Pelastuslaitksen arvt vat: 8 Inhimillisesti Ammatillisesti Lutettavasti

8 4.3 Keski-Sumen pliisilaits Pliisilaitksen timialueena n Keski-Sumen maakunta. Lupa- ja pliisipalveluita kansalaisille tutetaan seitsemästä eri timipisteestä käsin. Pliisilaits timii siten, että kansalaiset luttavat pliisin ja sen kykyyn ehkäistä häiriöitä ja nnettmuuksia, sekä ennalta estää, paljastaa ja selvittää rikksia. Pliisilaitksen valvnta- ja hälytystiminnassa rikksia ja häiriöitä pyritään estämään j ennaklta. Tavitteena n säilyttää turvallisuuden tas ja kansalaisten luttamus pliisiin vähintään entisellä taslla ja kyetä vastaamaan kansalaisten palveludtuksiin tarkituksenmukaisesti. Liikenteen riskikäyttäytymistä vähennetään valvnnan keinin. Yhdessä muiden timijiden kanssa vaikutetaan siihen, että syrjäytymisen aiheuttamia ngelmia ja haittja kyetään vähentämään. Tavitteena n säilyttää riksten selvitystas krkeana. Talusrikllisuuden, järjestäytyneen rikllisuuden sekä muun vakavimman rikllisuuden timintaedellytyksiin puututaan tehkkaasti. Myös lupapalveluilla n tärkeä ennalta estävä merkitys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä, rikstrjunnassa sekä liikenneturvallisuudessa. Pliisilaitksen arvt vat: Oikeudenmukaisuus Ammattitait Palveluperiaate ja Henkilöstön hyvinvinti 4.4 ELY- keskus Keski-Sumen elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue vastaa alkaen Keski-Sumen maakunnan alueella valtin teiden tienpidsta kaikissa lsuhteissa. Nrmaalilissa tien kunnssapit n KeskiSumessa jaettu kuuteen alueurakkaan (Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Pihtipudas ja Äänekski). Jkaisella alueurakalla (hidn alueurakitsijalla) n kriisiajan valmiussuunnitelma (tienpidn valmiussuunnitelma). Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY-keskus tilasti ja analysi nnettmuuksia sekä suunnittelee ja tteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investinteja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen npeuksien sääntely vat merkittäviä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia timia. 9

9 4.5 Seurakunnat Seurakunnat keskittyvät kansalaisten hengellisen että henkisen hyvinvinnin edistämiseen ja vastuullisen elämäntavan vahvistamiseen. Tähän kuuluvat mm. keskustelu- ja sielunhitapu ja seurakunnallisen timinnan ylläpitäminen sekä nrmaalilissa että kriisin khdatessa ja turvallisuuskasvatus. Kirkssa turvallisuuskasvatus tteutuu parhaiten rippikuluissa, mutta se vi alkaa j päiväkerhissa ja muissa lasten sekä nurten timinnissa. Viranmaisten ja seurakuntien yhteistyö krstuu ja knkretisituu erityisesti kriisitilanteissa. Tällöin seurakuntien työntekijät keskittyvät ihmisten khtaamiseen ja palvelemiseen henkisen tuen antamiseksi. Suurten nnettmuuksien khdatessa kasvaa tarve hengellisten tilaisuuksien kuten rukushetkien tai muistjumalanpalvelusten järjestämiseen. Turvallisuuden lisäämiseksi n tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja tiedn kulkua erityisesti paikallistaslla. 4.6 Elinkeinelämä Keski - Sumessa n runsaasti yritystimintaa, jka kstuu isista ja kansainvälisistä yrityksistä sekä pien- ja keskisuurista yrityksistä. Maakunnan vahvuudet vat paperitellisuus ja puututetellisuus. Näillä alilla suus maakunnan työpaikista n nin kaksinkertainen verrattuna kk maan vastaavaan suuteen. Lähes yhtä vahvja erikistumisalja vat metsätalus sekä kne- ja laitetellisuus. Myös kulutuksen työpaikkasuus n Keski-Sumessa selvästi suurempi kuin kk maassa. Määrällisesti eniten työpaikkja Keski-Sumessa n kuitenkin terveys- ja ssiaalipalveluissa. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät vat liike-elämän palvelut, kulutus, vähittäiskauppa, rakentaminen sekä kne- ja laitetellisuus. Lisäksi Keski-Sumen kunnat työllistävät isn jukn väestöstä ja vat näin merkittävä työllistäjä. Nrmaaliljen vakavat häiriötilanteet sekä infrmaati- ja tiettekniikan haavittuvuus aiheuttavat yrityksille turvallisuushaasteita. 10

10 4.7 Järjestö- ja vapaaehtistiminta Järjestö- ja vapaaehtistiminta lu seudun asukkaille henkistä hyvinvintia sekä lisää turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Keski-Sumessa timii mm. seuraavia järjestöjä. Liikenneturva Kriisikeskus Mbile (Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry) Sumen Punainen Risti Keski-Sumen pelastusalan liitt Ry Keski-Sumen kylät ry Lastensujelu- tai nuristyönjärjestöt (esim. Mannerheimin lasten sujeluliitt) Ptilasjärjestöt Vammaisjärjestöt Päihdejärjestöt Vanhus ja eläkeläisjärjestöt Työllistymistä tukevat järjestöt Asumispalveluja tuttavat järjestöt Riistanhit- ja metsästysseurat Muut kansanterveysjärjestöt 4.8 Hätäkeskuslaits Keski-Sumessa timii kk maakunnan aluetta palveleva Keski-Sumen hätäkeskus (KEHÄ), jka sijaitsee Jyväskylässä Rninmäen kallisujassa. Hätäkeskus ttaa vastaan hätäilmituksia, jtka sitetaan yleiseen hätänumern 112. Keski-Sumen hätäkeskus yhdistyy Phjanmaan hätäkeskuksen kanssa vuden 2014 aikana. Uusi hätäkeskus sijittuu Vaasaan. Hätäilmituksen perusteella Hätäkeskus tekee riskinarvin ja avuntarpeen paikan perusteella määräytyy ns. vaste-ehdtus erilaisia tapahtumia varten. Jkainen viranmainen n laatinut ennalta mat vaste-ehdtuksensa erilaisia tehtäviä ja eri alueita varten. Vaste-ehdtus näkyy hätäkeskustietjärjestelmässä välittömästi tehtäväkdin ja paikanmäärityksen jälkeen. Vaste-ehdtukset vat jkaisen vastuuviranmaisen itse laatimia ja hätäkeskukselle timittamia. Päivystäjä hälyttää tehtävälle vaste-ehdtuksen mukaisen jukn yksiköitä tai hän vi tarpeen mukaan muuttaa vaste-ehdtusta. Vaste-ehdtuksen muuttaminen n kuitenkin perusteltava. 11

11 Viranmaiset, jita Keski-Sumen hätäkeskus hälyttää tehtäville vat: Pelastustimi Pliisi Terveydenhit (sairaankuljetus) Ssiaalitimi Virka-apupyyntönä myös kaikki muut viranmaiset, jille ei kuitenkaan le määritelty valmiita vaste-ehdtuksia tietjärjestelmään (pulustusvimat) Vapaaehtisia timijita, jita Keski-Sumen hätäkeskus hälyttää tehtäviin vat mm. järvipelastusseurat, metsäpalntähystyslentkneet ja VAPEPA. Hätäkeskus hälyttää pyydettäessä myös Kriisikeskus Mbilen työntekijät 15 keskisumalaisen kunnan alueella tehtäviin. 4.9 Keski-Sumen sairaanhitpiiri Keski-Sumen sairaanhitpiirin tehtävänä n edistää keskisumalaisten terveyttä ja timintakykyä tarjamalla taskkaita erikissairaanhidn palveluja. Sairaanhitpiiri vastaa keskisumalaisten erikissairaanhidsta yhteistyössä muiden terveydenhulln palveluja tuttavien rganisaatiiden kanssa. Sairaanhitpiiriin kuuluvat Keski-Sumen keskussairaala, Kinkmaan sairaala ja Sädesairaala, jtka vastaavat yleissairauksien hidsta sekä Kangasvuren sairaala ja Juurikkaniemen sairaala, jtka vastaavat aikuispsykiatrisen sairaanhidn vudesasthidsta. Lisäksi Haukkalan sairaala vastaa lasten- ja nurispsykiatrisesta hidsta. Maakunnan ensihit siirtyy sairaanhitpiirin vastuulle viimeistään 2013, jten sairaanhitpiirin merkitys kasvaa arjen turvallisuusasiissa. 12

12 5 TURVALLISUUSTILANNE KESKI - SUOMESSA Turvallisuus kskettaa jkaista. Tunne turvallisuudesta n makhtainen, subjektiivinen näkemys, jnka ihminen mudstaa henkilökhtaisten lsuhteidensa, kkemustensa ja havaintjensa perusteella. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset kkemukset tai uhkakuvat riksten, tapaturmien tai nnettmuuksien uhriksi jutumisesta. Eri viranmaisten tai yhteisöjen mahdllisuudet puuttua näihin tekijöihin ennalta estävästi vaikuttavat ihmisen käsityksiin. Turvallisuuteen liittyvät kiinteästi myös ihmisen hyvinvintiin tai viihtyvyyteen vaikuttavat asiat. Tällöin käsitys arjen turvallisuudesta laajenee. Esimerkiksi pelk sairastumisesta, työttömyydestä, taludellisista ngelmista tai yksin jäämisestä vivat lla eniten turvallisuutta heikentäviä seikkja. Oman kunnan tai asuinalueen timijiden mahdllisuudet vastata mainittuihin haasteisiin vaikuttavat ihmisen tyytyväisyyteen ja hyvinvinnin tasn. Nykyiseen arkeen tu man lisänsä muuttuva ilmast ja sen vaikutukset. Kesän 2010 rajut myrskytuht sekä siitä aiheutuneet pitkät sähkö- ja tietliikennekatkkset KeskiSumessa tivat lisää turvattmuutta. Tulevaisuudessa n syytä ttaa humin ilmastn muutksen vaikutukset myös kansalaisten turvallisuuteen. Turvallisuuskysely Keski-Sumen turvallisuussuunnitteluun liittyen järjestettiin helmi-maaliskuussa 2010 maakunnallinen turvallisuuskysely internetissä. Turvallisuuskyselyä varten perustettiin erillinen työryhmä, jnka tehtävänä li luda suunnitelman kanssa yhtenevät aihealueet kyselyyn. Kyselyyn saatiin 416 vastausta. Kyselyn vastaukset sijittuivat seuraavasti seuduille: Jyväskylän kaupunki 189 vastausta Jyväskylän seutukunta 101 vastausta Jämsän seutukunta 38 vastausta Keuruun seutukunta 33 Saarijärven seutu + Witas - seutu 44 vastausta Ääneksken seutukunta 11 vastausta Kyselyn tavitteena li saada kansalaisilta mielipiteitä Keski-Sumen maakunnan turvallisuudesta ja turvallisuuteen liittyvistä epäkhdista. Turvallisuussuunnittelun verkkkyselyn tulksena saatiin selville turvallisuusepäkhtia, jihin kansalaiset livat erityisesti kiinnittäneet humita. Kyselyyn vastanneet humiivat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asiita. Suurimpina hulenaiheita livat ylinpeudet etenkin taajama-alueilla, rattijupt, kulumatkat, katujen valaistus ja kevyenliikenteen väylien kunt tai puuttuminen jiltakin suuksilta sekä alempien tiesuuksien kunt ja kunnssapit. 13

13 Julkisten palveluiden ketaan heikentyneen kyselyn perusteella mikä lisää turvattmuuden tunnetta. Tätä tukivat myös kunnissa tehdyt SWOT-analyysin tulkset. Hyvät paikallispalvelut lisäävät kansalaisten turvallisuutta ja samalla kunnista tulee hukuttelevimpia asuinalueita. Palturvallisuusasiat livat kyselyn perusteella varsin hyvällä mallilla. Kansalaisilta saadun palautteen mukaan tivttiin valistamista, paltarkastuksien surittamista, sitteistn päivittämistä ja resurssien turvaamista. Yleistä turvattmuuden tunnetta n hyvin vähän. Kaikista kyselyyn vastanneista vain muutamat tunsivat lnsa usein turvattmaksi. Keskimäärin kuitenkin keskisumalaiset kkevat lnsa turvalliseksi ja tyytyväiseksi. Turvattmuutta lisäävät päihtyneet, liikenne ja rikllisuus. 14

14 5.1 Rikllisuus Rikllisuuden ja häiriöiden aiheuttamaa uhkaa turvallisuudelle vidaan kuvata riksmääriä ja pliisille tehtyjä hälytysilmituksia kskevilla tilastluvuilla ja niistä lasketulla katuturvallisuusindeksillä. Katuturvallisuusindeksi lasketaan väkivaltarikksiin ja liikenneturvallisuuteen khdistuvien riksten määrän perusteella paintettuna riksten törkeysasteella ja suhteutettuna asukaslukuun. Suurempi luku kuvaa parempaa turvallisuustilannetta. Keski-Sumen maakunnan turvallisuus n indeksin mukaan kehittynyt myönteiseen suuntaan vusien aikana. Indeksi n parantunut erityisesti pliisilaitksen eteläisellä timinta-alueella ja n yleisesti parempi maaseutumaisissa kunnissa kuin kaupunkitaajamissa. Katuturvallisuus (suurempi luku n parempi) Taulukk 2. Katuturvallisuus Keski-Sumessa Hälytystehtävien kknaismäärien lievä lasku vudesta 2007 lähtien kääntyi kasvusuuntaan vunna Määrien kasvua n tapahtunut huumerikksissa, varkausrikksissa ja häiriökäyttäytyminen- sekä ktihälytys- tehtävien määrissä. Kuvissa 3 n esitetty hälytystehtävien määrät kunnittain asukaslukuun suhteutettuna. Hälytystehtävät Taulukk 3. Pliisin hälytystehtävät Keski- Sumessa

15 Hälytystehtävät lkm/1000 as Keuruu Äänekski Taulukk 4. Pliisin hälytystehtävät suhteutettuna asukkaisiin Saarijärvi Jyväskylä Viitasaari Jämsä Jutsa Kivijärvi Petäjävesi Kuhminen Kyyjärvi Multia Pihtipudas Knnevesi Tivakka Muurame Karstula Laukaa Kuvi 3. Hälytystehtävien määrät kunnittain asukaslukuun suhteutettuna vunna 2010 Riksten määrää kuvaa rikslakiriksten määrä ja jakautuma maisuus- ja väkivaltarikksiin. Taulukssa 4 n myös tiet riksten tutkinta-ajasta ja selvitysasteesta vusilta Riksten määrissä ei le viimeisten vusien aikana tapahtunut merkittäviä muutksia. Riksten lukumäärä kunnittain suhteutettuna asukaslukuun ilmenee kuvista Hankasalmi Kinnula Luhanka Kannnkski Uurainen Taulukk 4. Rikslakiriksten määrät 16

16 RL-rikkset (pl. liikennerikkset), lkm/1000 as Jyväskylä Äänekski Viitasaari Kyyjärvi Saarijärvi Muurame Keuruu Kuhminen Jämsä Jutsa Kivijärvi Luhanka Knnevesi Petäjävesi Laukaa Hankasalmi Tivakka Pihtipudas Kinnula Multia Karstula Kannnkski Uurainen Kuvi 4. Rikslakiriksten määrä kunnittain vunna 2010 Nurten tekemät rikslakirikkset lisääntyivät vunna 2010 edelliseen vuteen verrattuna. Huumausainerikksia paljastettiin selvästi aikaisempaa enemmän. Niinikään lisääntyivät nurten tekemät liikennerikkmukset ja maisuusrikkset. Nurten tekemät rikkset (15 17 v) Taulukk 5. Nurten tekemät rikkset (Kul. VUOSI = 2010) 17

17 Ulkmaalaisten tekemien riksten määrä n khtalaisen vähäinen, vaikka nkin lisääntynyt ulkmaalaisten määrän kasvaessa. Suurin sa ulkmaalaisten tekemistä rikksista n liikennerikksia ja -rikkmuksia (699 tapausta). Ulkmaalaiset rikksesta epäiltynä Taulukk 6. Ulkmaalaisten tekemät rikkset Ikääntyneisiin ihmisiin khdistuneet rikkset, erityisesti varkausrikkset, vat viime vusien aikana lisääntyneet. Vusien aikana vanhuksiin khdistuneet varkausrikkset vat lisääntyneet 60 prsenttia, vaikka samaan aikaan varkausriksten määrä n muuten vähentynyt. Yhtenä pääryhmänä vat tapaukset, jissa rikksen tekijät vat kaupusteluverukkeella tai väkisin tunkeutuneet vanhusten asuntihin ja anastaneet rahaa ja maksuvälineitä, usein palvelutalsta tai vastaavasta asunnsta. 18

18 5.2 Palturvallisuus Keski-Sumen pelastuslaitksen kaikista hälytystehtävistä alle 15 % liittyy tulipalihin. Tulipalja syttyy vusittain Keski-Sumessa yhteensä nin (Pelastuspist 2011, taulukk 7 ja 8). Sumen palturvallisuusngelmat vat erityisesti henkilöturvallisuudessa. Omaisuusvahingt vat selvästi alhaisemmalla taslla kuin muissa Phjismaissa (SPEK 2007). Tulipalissa tapaturmaisesti kulleiden henkilöiden lukumäärä n vaihdellut 50 ja 140 uhrin välillä vusina (Peltla - Lampi 1996, Sumen virallinen tilast). Tapaturmien lisäksi tulipalissa kulee vusittain henkilöä itsemurhien ja väkivallan seurauksena ei-tapaturmaisesti (Sumen virallinen tilast). Tulipaljen yhteydessä henkilövahingista suurin sa tapahtuu asuinympäristön tulipalissa (taulukk 9 ja 10), ja siksi palturvallisuustyössä n paintettava erityisesti asumisen palturvallisuuden parantamista. Viime vusina Keski-Sumessa tulipalissa kulleiden määrä, jka n alle viisi (taulukk 10), n asukaslukuun suhteutettuna keskimääräistä sumalaista tasa parempi. Pelastustimen tehtävät vusittain 2007 Keski-Sumi Taulukk 7. Kaikki pelastuslaitksen hälytystehtävät vusittain Keski-Sumessa Pelastustimen tehtävät nnettmuustyypeittäin (tulipalt) Rakennuspal Rakennuspalvaara Maastpal Liikennevälinepal Muu tulipal Yhteensä Vusi Yhteensä 19

19 Taulukk 8. Tulipalt Keski-Sumessa Taulukn humautus: Rakennuspalt jaettiin alkaen varsinaisiin rakennuspalihin ja syttymän asteelle jääneisiin rakennuspalvaarihin, jissa pal ei le levinnyt syystä tai tisesta syttymispisteestään rakennuksen rakenteisiin. Rakennuspalt ja rakennuspalvaarat rakennustyypin mukaan Vusi Liikerakennus Timistrakennus Liikenteen rakennus Vapaa-ajan asuinrakennus Asuinrakennus Kkntumisrakennus Hitalan rakennus Opetusrakennus Tellisuusrakennus Varastrakennus Maatalusrakennus Muu rakennus Tieta ei le kirjattu Yhteensä Yhteensä Taulukk 9. Keski-Sumessa tapahtuneet pelastustimen tietn tulleet syttymät rakennustyypin päälukan mukaan vusina Vahingt rakennuspalissa ja rakennuspalvaarissa Henkilövahingt Omaisuusvahingt Vusi Tehtävien Kulleet Lukkaantuneet Pelastetut Omaisuusvahingt Yhteensä Taulukk 10. Rakennuksissa tapahtuneissa syttymissä Keski-Sumessa syntyneet henkilö- ja maisuusvahingt sekä pelastetut henkilöt ja uhatun maisuuden arv vusina

20 5.3 Erityisryhmien asumisen palturvallisuus Erityisryhmiin kuuluvat timintakyvyltään heikentyneet henkilöt, kuten ikääntyneet, vammaiset, mielenterveyskuntutujat ja päihdengelmaiset. Heikentynyt timintakyky aiheuttaa sen, että henkilöt eivät enää matimisesti pysty esimerkiksi pistumaan asunnstaan turvaan tulipaltilanteessa riittävän npeasti. Suurin sa erityisryhmiin kuuluvista henkilöistä asuu tavallisissa asunnissa. Sumen rakentamismääräyksissä letuksena n, että asuinrakennuksessa asuvat ihmiset kykenevät havaitsemaan paln, reagimaan siihen ja siirtymään turvaan pis palavasta asunnsta 2-3 minuutissa. Ktna asumista tuetaan mahdllisimman pitkään. Asumista tukevien yksilöllisten palvelujen puute sekä henkilökunnan vaihtuvuus heikentävät asumisturvallisuutta. Hitlaitksissa, palvelutalissa ja ryhmäkdeissa piilee suurnnettmuuden vaara, kska henkilökunnan määrä näissä varsinkaan yöaikaan ei riitä takaamaan asukkaiden tai ptilaiden turvallisuutta, eikä pelastuslaits ennätä riittävän npeasti avuksi. Erityisryhmien asumisturvallisuuden kannalta palturvallisuutta kskevissa selvityksissä n nussut esille erityisesti seuraavat asiat: sähköpaljen suuri määrä sekä sähköpaljen suuri syttymistaajuus hitalan rakennuksissa vanhusten asumispalvelujen, kuten palvelutaljen, riittämätön palturvallisuustas asukkaiden timintakykyyn nähden palkulemien määrän kasvu viime vusina sekä väestön ikääntymisestä, yksinasuvien määrän kasvusta, ssiaalisesta syrjäytymisestä yms. jhtuva ennakitu kasvun jatkuminen tuhplttjen määrä n kasvussa valtakunnallisesti(spek 2007), kuitenkaan Keski- Sumessa tämä määrä ei le kasvanut. 21

21 5.4 Päihteet Alkhlin kknaiskulutus n yli kaksinkertaistunut klmen vusikymmenen aikana. Sumessa arviidaan levan nin alkhlin suurkuluttajaa. Suurkuluttajien määrän, samin kuin heidän jumansa alkhlin määrän arviidaan kasvaneen 2010-luvulla. Alkhlin kulutuksen kasvu 2000-luvulla n llut yhteydessä alkhliperäisten sairauksien ja alkhlikulemien kasvuun. Vunna 2008 alkhliperäiset sairaudet ja myrkytykset livat edelleen yleisin kulinsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. (Päihdetilastllinen vusikirja 2009) Nurten päihteiden käyttö puhuttaa niin vanhempia kuin lasten ja nurten kanssa työskenteleviä. Nurten humalajumisen laskusuunta n pysähtynyt ja raittiiden nurten määrä vähentynyt. Humalajuminen n yleistynyt. Viimeksi kuluneen kahden vusikymmenen aikana nurten asenteet vat selvästi päihdemyönteisemmät. Yhä useampi nuri mieltää alkhlin kuuluvan tavanmaiseen elämänmenn. Tutkimustiet kert karua kieltä nurten alkhlinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivihin.(terveyslehti) Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt aiheuttavat turvattmuutta ja viihtyvyyden vähenemistä etenkin yleisillä paikilla. Turvallinen Sumi 2006 tutkimuksen mukaan alkhlin juminen julkisella paikalla häiritsee eniten ikääntyneitä kuntalaisia. Päihdekiinnitt Taulukk 11. Päihdekiinnitt Keski-Sumessa päihtymyksen vuksi kiinnitettujen määrä n laskenut. Vuden 2010 lukumäärä li nin kpl vutta 2008 pienempi. Päihdekiinnitista valtasa tapahtui Jyväskylän kaupungin alueella ja tiseksi eniten niitä li Jämsässä. Seuraavina tulevat Äänekski ja Saarijärvi. Tyypillisin päihtyneenä kiinnitettu henkilö n yli 21-vutias mies, jka n tettu kiinni Jyväskylän kaupungin alueelta. Päihtyneiden 18 20vutiaiden määrä n hiukan lisääntynyt ja naisten suus n kasvanut. Syynä kiinnitettujen vähenemiseen ei le päihdengelmien väheneminen vaan timintalinjan muuttaminen siten, että kiinnitn sijasta päihtyneet kuljetetaan enenevässä määrin ktiin tai vaihtehtisiin säilytyspaikkihin. 22

22 5.5 Tapaturmat Vusittain kti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu nin sumalaiselle jista kulee nin henkilöä. Keski-Sumessa kti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kulee vusittain nin 240 henkilöä. Valtasa kaikista tapaturmista n kti-, liikunta-, ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Liikuntatapaturmien suus n 29 %, ktitapaturmien suus 27 % ja muiden vapaa-ajan tapaturmien suus n 10 %. Työtapaturmien suus n 18 % ja liikennetapaturmien suus 6 %. Väkivallan uhriksi jutuu 10 %. Alkhli n yksi merkittävin tapaturmia aiheuttavia tekijä. Maassamme useampi kuin jka klmas kulemaan jhtanut tapaturma sattuu alkhlin vaikutuksen alaisena. Eniten päihtyneenä kulee vutiaita. Heillä erityisesti alkhlimyrkytysten suus n suuri ja alkhlin suus n suuri myrkytyksissä, kaatumis-, hukkumis- sekä kuljetustapaturmissa. Päihtyneenä kulleiden miesten suus n naisia suurempi. (Tapaturmakatsaus 2009.) Pitkät ja ketjuuntuneet hitjakst vat merkittävä taludellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltaptilaat hidetaan kirurgian erikisalalla. Vunna 2006 Sumessa kirurgian erikisalan hitjakst kestivät keskimäärin 3,5 vurkautta. Kirurgian erikisalalla tapahtuneen hitjaksn keskimääräinen kustannus li 3117 eura. Keski- Sumessa li 6758 hitjaksa ja hitpäivää vudessa. Kaatumis- ja putamistapaturmista seurasi 3371 hitjaksa. Kuvi 5. Sumessa tapaturmaisesti kulleet vusina

23 Kuvi 6. Tapaturmissa kulleet syyn mukaan Keski-Sumessa

24 5.6 Liikenneturvallisuus Keski-Sumessa klaridaan hieman harvemmin kuin muualla Sumessa. Vunna 2009 vakuutusyhtiöt krvasivat Keski-Sumessa 4438 liikennevahinka (16,3 vahinka/1000 asukasta), kun kk maassa krvattiin vahinka (18,3 vahinka/1000 asukasta). Onnettmuudet vat Keski-Sumen maakunnassa hieman keskimääräistä vakavampia, sillä Keski-Sumen liikenteessä ihmisiä kulee tai lukkaantuu asukaslukuun nähden muuta maata enemmän. Vunna 2009 Keski-Sumen liikenteessä kuli 20 ja lukkaantui 381 ihmistä. Tilastkeskuksen ennakktietjen mukaan vunna 2010 kulleita li 12 ja lukkaantuneita 382. Eniten liikennekulemia ja lukkaantumisia Keski-Sumessa tapahtuu henkilöautn kuljettajille ja matkustajille. Suistumisnnettmuudet vat yleisin henkilövahinkja aiheuttanut nnettmuustyyppi. Nurten vutiaiden suus liikenteen uhreista n kaikkein suurin. Henkilövahink-nnettmuuksista lähes pulet tapahtuu taajamissa. Alkhli n mukana nin jka seitsemännessä henkilövahinkn jhtaneessa nnettmuudessa, kulnklareissa vielä useammin. Liikenneturva selvittää vusittain liikenteen ilmapiiriä haastattelemalla kuljettajia eri pulilla Sumea. Liikenteen ilmapiiri kuvaa ensisijaisesti tavallisten kuljettajien kkemuksia liikenteessä esiintyvästä häiriökäyttäytymisestä. Keski-Sumea kskevat tiedt sisältyvät Länsi-Sumen tulksiin. Kuljettajat arviivat teillä tai kaduilla vallitsevaa ilmapiiriä perinteisellä kuluarvsanjen asteiklla (4-10). Krkein arvsana tarkittaa khteliasta, sääntöjä nudattavaa ja turvallisuudesta hulehtivaa. Heikin arvsana tarkittaa sääntöjä ja turvallisuutta väheksyvää, kireää ja itsekästä. Länsi-Sumessa kuljettajat antivat vunna 2009 liikenteen ilmapiirille arvsanan 6,7. Nin klmannes vastaajista kki ilmapiirin hunntuneen aikaisemmista vusista. Turvalaitteiden käytössä n puutteita. Nin jka neljäs jättää takapenkillä turvavyön kiinnittämättä, vain nin klmannes pyöräilijöistä käyttää kypärää ja heijastin puuttuu yli pulelta pimeän aikaan liikkuvalta jalankulkijalta. 25

25 ka Kulleet Lukkaantuneet Henkilövahingt Kuvi 7. Tieliikenteessä kulleet ja lukkaantuneet Keski-Sumessa Rattijupumukset Taulukk 11. Rattijupumukset Keski-Sumessa Keski-Sumen pliisilaitksen alueella rattijupumusriksten määrässä n tapahtunut lievää laskua vunna 2010 aikaisempiin vusiin verrattuna. 26

26 5.7 Syrjäytyminen Sisäisen turvallisuuden hjelmassa tdetaan syrjäytymisen levan sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka. Työttömyys ja muut timeentula vaikeuttavat ngelmat kuten ylivelkaisuus lisäävät yksilöiden välisiä tulerja, köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä. Syrjäytymisuhkaa lisäävät myös heikk kulutustas, saamisvalmiuksien ja harrastusten puute. Syrjäytyminen vi ilmentyä myös sallistumattmuutena yhteiskunnalliseen timintaan. Syrjäytyminen jhtaa usein pitkittyessään ihmisen eristäytymiseen ympäröivästä yhteiskunnasta ja ihmissuhteiden katkeamiseen. Ongelmien periytyminen eli ylisukuplvinen syrjäytyminen n hulestuttava ilmiö. Ylisukuplvisessa syrjäytymisessä vanhempien elämäntapa ja asenteet siirtyvät lapsille. Lasten ja nurten ngelmia saattaa syventää puuttuva aikuisuus ja vanhemmuus. Myös alkhlin käyttö lisää riskiä väkivallan käyttöön perheen sisällä ja lähisuhteissa. Perheessä esiintyvä väkivalta khdistuu usein myös lapsiin. Väkivallan uhriksi jutuneen lapsen riski alkamaan itse käyttämään väkivaltaa n suuri. Syrjäytymistä n eri ikäryhmissä. Tilastkeskuksen tietjen mukaan vuden 2005 lpussa Sumessa li mm nurta, jtka eivät lleet työssä tai kulutuksessa, surittamassa ase- tai siviilipalvelusta eivätkä lleet ilmittautuneet työttömiksi. Vaikeinta syrjäytyminen n, kun se tapahtuu samanaikaisesti nuren pudtessa enemmän kuin yhden yhteiskunnan timintajärjestelmän ulkpulelle. Työttömyys n kuitenkin raskain syrjäyttäjä ja se n riittävä tekijä yksinkin syrjäyttämään. Nykyaikaiset työmarkkinat vat ikään kuin sulkeutuneet ammattikuluttamattmilta nurilta. Nurten hella myös mm. ikääntyneet vat syrjäytymisvaarassa. Valtakunnallisesti n tavitteena, että mahdllisimman mni ikääntynyt vi asua mahdllisimman pitkään massa kdissaan. Tämä saattaa jhtaa lisääntyvään ikääntyneen väestön yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Ikääntyneiden alkhlinkäyttö n tutkimusten mukaan lisääntynyt selvästi. Yksinäisyys, sulkeutuminen kdin seinien sisäpulelle ja lisääntyvä alkhlinkäyttö vivat lla satekijöitä, jtka jhtavat ikääntyneen syrjäytymiseen. Syrjäytymisen riskejä ei vida kskaan kknaan pistaa, mutta riskien tteutumisesta aiheutuvien ngelmien laajuutta ja syvyyttä sekä syrjäytymisriskien kasautumista yksilötaslla vidaan vähentää ssiaali-, terveys-, kulutus-, työllisyys-, asunt- ja taluspliittisten timenpiteiden avulla. Syrjäytymisen käsitteellisenä vastakhtana n ssiaalisen sallisuuden tteutuminen. Ssiaalisen sallisuuden edistämisellä pyritään siihen, että yhteiskunnan timinnista syrjään jääneet tulevat uudelleen sallisiksi näistä timinnista, kuten työstä, vapaa-ajan harrastuksista, kulutuksesta ja kulttuurielämästä. 27

27 6 KESKI-SUOMEN TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Keski-Sumen turvallisuussuunnittelun hjausryhmä päätti valita kk Keski-Sumen maakunnan turvallisuuden parantamiseksi neljä timenpide-ehdtusta. Maakunnallisesti valitut timenpide-ehdtukset vat yhteydessä seutujen turvallisuussuunnitelmiin. Timenpide-ehdtukset tukevat seutujen valitsemia turvallisuustimenpiteitä niiden knkretisitumisessa. Maakunnallisesti valitut turvallisuuden timenpide-ehdtukset vat: Syrjäytymisen ehkäiseminen Päihdehaittjen vähentäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Rikllisuuden vähentäminen 6.1 Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy n yksi parhaita keinja trjua ennalta turvallisuuteen liittyviä ngelmatekijöitä: työttömyyttä, rikllisuutta, häiriökäyttäytymistä, väkivaltaa jne. Syrjäytymisen ennalta ehkäisy ja syrjäytymiskierteen katkaisu edellyttää usean eri timijan yhtäaikaisia timia ja varhaista puuttumista (varhainen puuttuminen). Syrjäytymiskehitys lähtee usein liikkeelle kdista, mutta päiväkti ja kulu vivat ehkäistä j alkanutta syrjäytymiskehitystä. Lapselle ja hänen perheelleen tulee saada mniammatillinen turvaverkk ympärilleen riittävän avun saamiseksi lapsen kehityksen tueksi. Myös kulutus n yksi tärkeä väline syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, sillä työttömyys n sitä yleisempää, mitä vähemmän kulutetusta väestöryhmästä n kysymys. Kaikkineen syrjäytymisen sijaan tulisi kiinnittää humita hyvinvintiin, siihen mikä n psitiivista ja mitä khti halutaan pyrkiä. Huli- ja ngelmakeskeisyydestä tulee siirtyä vimavara- ja vahvuuskeskeisyyteen! Tärkeitä timintja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta vat ehkäisevä ssiaalityö, varhainen puuttuminen lasten ja nurten ngelmiin sekä terveyspalveluiden ja päihdepalveluiden saatavuus. Lisäksi syrjäytymisen ehkäisyssä n tärkeä tukea ja luda yhteisöllisyyttä, harrastusmahdllisuuksia ja mahdllisuuksia tulla yhteisöjen jäseniksi. Maakunnallisena timenpiteenä vat seuraavat asiat syrjäytymisen ehkäisemiseksi: 28 Yhteistyön parantaminen eri tahjen välillä Nurten piskelumahdllisuuksien kehittäminen (kulupudkkaat) Harrastusmahdllisuuksien ja -timinnan luminen mahdllisuus tutustua erilaisiin harrastuksiin Yhteisöjen ja järjestöjen tukeminen ja kannustaminen Nurille kunnan järjestämiä tai tukemia kesätöitä

28 Eri palveluiden saatavuudesta tiedttaminen laajasti tavitetaan jkainen kuntalainen Avun saamisen parantaminen Syrjäytyneiden kanssa työskentelevien saamisen kehittäminen Oppilashulln ja pint-hjauksen kehittäminen Yhteisöllisyyden lisääminen Syrjäytymisvaarassa levien tukeminen Lisätä mahdllisuuksia työllistyä ja kehittää välityömarkkinita Ikäihmisten ssiaalisten palveluiden kehittäminen Vastuutaht: Kunnat Pliisi Ssiaalityöntekijät Kulutimi Terveydenhult Päihdetyöntekijät Lasten ja nurten vanhemmat Ktihit Vapaa-aikatimi, Nuristimi Järjestöt Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla n missa timenpidehjelmissaan syrjäytymisen ehkäiseminen, jiden perusteella kunnat tteuttavat turvallisuustimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä timenpiteistä parannukset knkretisituvat maakunnallisesti. 6.2 Päihdengelmien vähentäminen Päihteiden käyttö, erityisesti alkhlin kulutus, n krkealla taslla. Päihteiden saatavuus n helpttunut, niiden käyttö arkipäiväistynyt ja asenteet käyttöä khtaan lieventyneet. Päihdepalvelujen tarve n kasvanut eikä päihdepalvelujen kehittäminen le pysynyt muutksessa mukana. Päihdepalvelujen saatavuus ei määrällisesti eikä sisällöllisesti vastaa muuttunutta tarvetta. Päihteiden käytön kustannukset nusevat samalla, kun muuttuva tilanne ja tarve vie resursseja kasvavalta muulta ssiaali- ja terveystimelta. Erityisesti nurten päihteiden käyttö ns. humalajumisena hulestuttaa. Alkhlin suurkuluttajien lisäksi hulen aiheena n lisääntyvä alkhlinkäyttö muissa yhteiskuntaryhmissä. Alkhli n myös tapaturmien yleisin kulinsyy sekä väkivallan aiheuttaja. Keski-Sumen turvallisuussuunnitelman maakunnalliseksi timenpiteeksi nstetaan päihdengelmien vähentäminen ennaltaehkäisevän timinnan kautta krjaavan työn lisäksi. Tämä vaatii tiedttamista ja kasvatusta, erityisesti nuriin khdistuvana. Maakunnallisina timenpiteinä päihdehaittjen ja -ngelmien vähentämisessä n seuraavat asiat: 29

29 Kuntien päihdetyöhjelmien päivitys Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen ja ulttamien kaikkialle Valvntaiskut, tiedttaminen ja valistus Lakien antamien mahdllisuuksien hyödyntäminen. Vastuulliseen anniskeluplitiikkaan kehttaminen Alaikäisten alkhlinkäytön jatkuva valvnta (0-tleranssi) Alaikäisille tapahtuvan alkhlin välittämiseen puuttuminen Rattijupumukseen syyllistyneet määrätään seurantaa Julkisella paikalla jumiseen puuttuminen Mniammatilliset yhteistyöverkstt ja hitmallit Huumeiden salta painpisteenä n satavuuden ehkäiseminen Vastuutaht: Kunnat Pliisi Päihdetyöntekijät Terveydenhulln ja ssiaalihulln työntekijät Työterveyshult Lasten ja nurten vanhemmat Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet Ktihit Vapaa-aikatimi, Nuristimi Kauppjen ja ravintliden henkilökunta Järjestöt Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla n missa timenpidehjelmissaan päihdengelmien vähentäminen jiden perusteella kunnat tteuttavat turvallisuustimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä timenpiteistä parannukset knkretisituvat maakunnallisesti. 6.3 Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneympäristöä ja turvallisuutta vidaan parantaa ELY:n ja kuntien tekemillä teknisillä timilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkn khdistetuilla timenpiteillä, vaan yhtä tärkeää n vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asenteisiin vivat vaikuttaa kuntien eri hallintalat: ssiaali-, sivistys-, ja terveystimi kasvattamalla, tiedttamalla ja valistamalla jkapäiväisessä timinnassaan. Myös pliisin surittamalla liikennevalvnnalla n humattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painpiste n ihmisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen khdistuvissa timenpiteissä niin kasvatus, tiedtus, valistus kuin liikennevalvntaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat vat lähinnä kuntakhtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä timenpiteitä. 30

30 Maakunnallisena timenpiteenä vat seuraavat asiat liikenneturvallisuuden parantamisessa: Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Kiinnittämällä humita turvallisuuteen maankäytön suunnitellussa Liikennevalvnnan tehstaminen Tiealueiden kunnssapidsta hulehtiminen Asennekasvatus Liikenneympäristön kehittäminen teknisin timenpitein Erilaiset valistuskampanjat Vastuutaht: Keski-Sumen kunnat Keski-Sumen ELY-keskus Pliisi Pelastuslaits Terveydenhult Liikenneturva Kansalaiset Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla n missa timenpidehjelmissaan liikenneturvallisuuden parantaminen jiden perusteella kunnat tteuttavat turvallisuustimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä timenpiteistä parannukset knkretisituvat maakunnallisesti. 6.4 Rikllisuuden vähentäminen Turvallisuus liittyy kuntalaisten kkeman hyvän elämän lisäksi kuntien imagn. Turvallinen kunta n vetvimainen ja hukuttelee asukkaita, yrityksiä ja turisteja. Erityisesti lapsiperheille turvallisuus n merkittävä vetvimatekijä. Turvallisuus liittyy saltaan myös tuttavuuden parantamiseen. Väkivallasta ja rikllisuudesta aiheutuu yksilölle ja yhteiskunnalle terveydellisiä ja ssiaalisia haittja sekä humattavia taludellisia kustannuksia. Arviiden mukaan kustannukset vat Sumessa 850 miljnan eura vudessa. Niitä syntyy sekä tutannn menetyksistä että uhrin kkemien vammjen ja haittjen hidsta. Suuri sa näistä kustannuksista lankeaa kunnan maksettavaksi. Suuntaamalla vimavarja väkivaltaa ja rikllisuutta ennaltaehkäisevään timintaan vidaan pienentää mm. ssiaali- ja terveydenhulln kustannuksia. Samalla sa timenpiteistä vi pienentää myös ilkivallan ja maisuusrikksien kaupungille, kuntalaisille ja yrityksille aiheuttamia kustannuksia. Pliisin näkyvyydellä nkin merkittävä vaikutus keskusta-alueen turvallisuustilanteeseen ja väkivaltatapahtumien määrään. Maakunnallisena timenpiteenä vat seuraavat asiat rikllisuuden vähentämisessä: Varhainen puuttuminen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan 31

31 Tapahtuneen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteen asianmukainen hitaminen Lasten ja nurten häiriökäyttäytymiseen tulee puuttua npeasti Väkivaltarikksiin tulee puuttua npeasti Mniviranmaistiminnan kehittäminen Rikllisuuden ennalta ehkäiseminen Kameravalvntjen lisääminen kuntien keskustissa Turvallisuusyhteistyön tiivistäminen Turvallisuuskulutuksen lisääminen Pliisin valvnnan lisääminen Vastuutaht: Pliisi Keski-Sumen kunnat Kriisikeskus Mbile Terveydenhulln ja ssiaalihulln työntekijät Lasten ja nurten vanhemmat Työterveyshult Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet Päihdetyöntekijät Kansalaiset Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla n missa timenpidehjelmissaan rikllisuuden vähentäminen jiden perusteella kunnat tteuttavat turvallisuustimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä timenpiteistä parannukset knkretisituvat maakunnallisesti. 32

32 7 KESKI-SUOMEN SEUTUJEN TURVALLISUUDEN TOIMENPITEET Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnitelma kstuu seitsemän eri seudun turvallisuussuunnitelmista. Jkaisella seudulla n valittu mat turvallisuuspainpistealueet ja niiden tteutuminen ja selviää seutujen turvallisuussuunnitelmista. 7.1 Jyväskylän kaupungin turvallisuustavitteiden timenpiteet Jyväskylän kaupungissa n valittu kaupungin turvallisuussuunnitelmassa neljä timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Kaupungin timenpide-ehdtukset vat: Nurten syrjäytymisen ehkäisy Keskusta-alueen järjestys ja viihtyisyys Liikenneturvallisuus Tapaturmien ehkäisy Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus n selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 1 (Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelma). Jyväskylän kaupunki n mukana myös Sisäasiainministeriön kkamassa suurten kaupunkien turvallisuushjelmatyössä. 7.2 Jyväskylän seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu viisi timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Jyväskylän seudun timenpide-ehdtukset vat: Liikenneturvallisuus Kulu ja ppilaitsturvallisuus Päihdengelmat ja syrjäytyminen Kuntaturvallisuus Erityisryhmien asumisturvallisuus Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 2 (Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelma). 33

33 7.3 Jämsän seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Jämsän seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu klme timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Jämsän seudun timenpide-ehdtukset vat: Kuluturvallisuus Ositevarmuus Rakennetun ympäristön turvallisuus Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 3 (Jämsän seudun turvallisuussuunnitelma). 7.4 Keuruun seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Keuruun seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu neljä timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Keuruun timenpide-ehdtukset vat: Perheiden hyvinvinti Vanhusten vinti ja yhteisöllisyys Kuntaturvallisuus Liikenneturvallisuus Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 4 (Keuruun seudun turvallisuussuunnitelma). 34

34 7.5 Saarijärven seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu viisi timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Saarijärven seudun timenpide-ehdtukset vat: Liikenneturvallisuus Henkilö- ja palturvallisuus Päihdehaittjen ehkäiseminen Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Lasten ja nurten syrjäytymisen ehkäiseminen Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 5 (Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelma). 7.6 Witas - seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Witas - seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu viisi timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Witas - seudun timenpide-ehdtukset vat: Päihde- ja alkhlihaitat Lasten ja nurten hyvinvinti Erityisryhmien asumisturvallisuus Kti- ja vapaa-ajan tapaturmat Liikenneturvallisuus Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 6 (Witas - seudun turvallisuussuunnitelma). 35

35 7.7 Ääneksken seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Ääneksken seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu neljä timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Ääneksken seudun timenpide-ehdtukset vat: Liikenneturvallisuus Arjenturvallisuus Perheiden hyvinvinti Alkhli- ja päihdehaittjen trjunta Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 7 (Ääneksken seudun turvallisuussuunnitelma). 8 ARVIOINTI JA SEURANTA Turvallisuussuunnitelmien valmistumista ja tteutumista valtakunnan taslla seuraa Sisäasiainministeriö. Keski-Sumen maakunnan taslla turvallisuussuunnitelman valmistumista ja tteutumista seuraa turvallisuussuunnittelun hjausryhmä. Keski-Sumen turvallisuussuunnitteluun sallistuneet seututyöryhmät päättivät kkntua vähintään kerran vudessa surittamaan seurantaa työryhmänsä timenpide-ehdtuksien käynnistymisestä ja niiden tteutumisesta. Valtineuvstn periaatepäätöksen mukaisesti kuntien kunnanvaltuustt käsittelevät turvallisuussuunnitelmat viimeistään 2011 alkuvuden aikana ja ne tulee päivittää viimeistään 2015 vuden aikana. Yritysturvallisuuden suus tässä työssä jäi vähäiselle humille. Tätä suutta täydennetään seuraavalla suunnittelukierrksella. Turvallisuussuunnittelun seurannassa ja arviinnissa valmistaudutaan turvallisuussuunnitelman päivittämiseen vusille

36 LÄHTEET Arjen turvaa, Sisäisen turvallisuuden hjelma, Valtineuvstn yleisistunt , / pdf Sisäisen turvallisuuden hjelma, Valtineuvstn yleisistunt , % pdf Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen, Sisäinen turvallisuus, Sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2006, DACFC?OpenDcument Peltla Lampi, T Tapaturmatilanne vunna pelastussastn tiedtuksia 6/96, Pelastuspist PRONTONET.FI. Saantitapa: prntnet.fi [viitattu ] SPEK Erehdykset ja unhdukset salliva asumisympäristö - Opas eritysryhmien asumisturvallisuuden kehittämiseen. Sumen pelastusalan keskusjärjestö SPEK. Tilastkeskus: Tapaturmiin ja väkivaltaan kulleiden yleisimmät kulemansyyt ikäryhmittäin Tilastkeskus: Yleisimmät kulemansyyt ikäryhmittäin Terveyden ja hyvinvinnin laits: Tapaturmatietkanta. Vammat ja myrkytykset. Tilast ja indikaattripankki Stkanet: Vammjen ja myrkytysten vuksi sairaalassa hidetut 75 vutta täyttä-neet ptilaat/ vastaavanikäisistä. Sumen Pelastusalan Keskusjärjestö: Erityisryhmien asumisturvallisuusriskien hallinta. SPEK spekinf(sp)spek.fi Sumen virallinen ISSN= Saantitapa: tilast (SVT): Kulemansyyt [verkkjulkaisu]. Helsinki: Tilastkeskus [viitattu: ]. KTL verkkversi 2007: Opas murtumien ja kaatumisten ehkäisyyn KTL:n aineist: Ikinä -pas kaatumistapaturmien ehkäisyyn. 37

37 LIITTEET Liite 1 Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelma Liite 2 Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelma Liite 3 Jämsän seudun turvallisuussuunnitelma Liite 4 Keuruun seudun turvallisuussuunnitelma Liite 5 Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelma Liite 6 Witas - seudun turvallisuussuunnitelma Liite 7 Ääneksken seudun turvallisuussuunnitelma 38

38 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI TURVALLISUUSSUUNNITELMA

39 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITTELU JOHDANTO Sisäasiainministeriön vudelta 2004 levan sisäisen turvallisuushjelman lähtökhtana n, että Sumi n Eurpan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena n hyvin timiva julkinen sektri, jnka timinta painttuu ennalta estävään työhön. Viranmaisyhteistyöllä sekä sidsryhmien ja yksityisen sektrin kanssa kumppanuuksia slmimalla varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusdtuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut. Sisäasiainministeriö n vunna 2008 käynnistänyt valtakunnallisen pikkihallinnllisen hjelman valmistelun kaupunkien turvallisuuden edistämiseksi. Jyväskylän kaupunki n mukana suurten kaupunkien turvallisuushjelmien valmistelussa sekä Keski-Sumen Liitn krdinimassa maakunnallisessa turvallisuussuunnittelussa. Maakunnalliseen turvallisuussuunnitteluun liittyen kaupunki n tehnyt man suunnitelmansa, mutta n myös yhteistyössä naapurikuntien turvallisuutta tukevien hankkeiden valmistelussa ja tteutuksessa. Keski-Sumen maakunnallinen turvallisuussuunnitelma vusille valmistui 2011 maaliskuussa. Seudulliset turvallisuussuunnitelmat vat sen liitteenä. Maakunnallisen turvallisuussuunnittelun hjausryhmä tteutti vuden 2010 alussa kyselyn Keski- Sumen liitn sivustilla. Kyselyssä kartitettiin turvallisuuden tunteeseen, yleiseen arjen turvallisuuteen liittyviä asiita. Vastauksia saatiin 510 ja nin pulet vastanneista asuu Jyväskylässä. Vastauksissa krstuneesti nusi esiin liikenneturvallisuus, alkhli, huumeet, nurten syrjäytyminen, asennekasvatus, yhteisöllisyys, ma vastuu, valaistus, pliisi. Keskeinen vastuu turvallisuuden sa-alueista n kaupungilla. Ssiaali-, petus- ja terveystimi, kaavitus, ympäristönsuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpit vat timintja, jissa tehdyt ratkaisut määrittelevät laajasti ja pitkäaikaisesti kaupungin asukkaiden turvallisuuden tasa. Kaupungit vastaavat varautumisesta nnettmuuksiin ja yhteiskunnan häiriötilanteisiin. Pelastustimi edistää kaupunkien turvallisuutta vastaten nnettmuuksien ennalta ehkäisystä, pelastustiminnasta nnettmuustilanteissa sekä väestönsujelusta. Pliisitimen tehtävänä n yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, riksten ennalta ehkäisy, liikenneturvallisuus ja rikstutkinta. Timintaympäristön muutsten seurauksena näiden klmen keskeisen timijan välinen saumatn ja tavitteellinen yhteistyö n yhä tärkeämpää, jtta hallinnnaljen rajat ylittäviin ngelmiin pystytään puuttumaan laajasti ja ennalta ehkäisevästi. MÄÄRITELMIÄ Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelman tarkitus Pelastussuunnitelman tarkituksena n kiinteistön alueella levien ihmisten ja maisuuden sujaaminen, timinnan jatkuvuuden turvaaminen sekä turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Pelastussuunnitelmassa perehdytään vallitseviin riskeihin ja niiden ehkäisemiseen sekä pastetaan timimaan ikein mahdllisissa tulipal- tai muussa nnettmuus- ja vaaratilanteessa. Velvllisuus laatia pelastussuunnitelma Pelastuslain 9 :n 3 mmentissa tarkitettu pelastussuunnitelma n laadittava mm.: 1) asuinrakennuksiin tai muihin rakennusryhmiin, jtka vat samalla tntilla tai rakennuspaikalla ja jissa n yhteensä vähintään viisi asuinhuneista; 2

40 2) sairaalihin, vanhainkteihin, hitlaitksiin, liikuntarajitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitksiin ja muihin näitä vastaaviin tilihin, jissa levien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdllisuudet timia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla vat heikentyneet; 3) kkntumis- ja liiketilihin, jissa n runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 50 asiakaspaikan ravintlihin, yli 25 hitpaikan päiväktihuneistihin ja yli 500 neliömetrin kkisiin myymälöihin, kuluihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, kirkkihin, kirjastihin ja liikenneasemille; 4) tilihin, jtka n varustettu säädöksessä tai viranmaisen päätöksessä vaaditulla autmaattisella sammutuslaitteistlla tai palilmittimella; 5) yrityksiin, laitksiin ja vastaaviin khteisiin, jissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla levien muiden ihmisten määrä n yleensä vähintään 30; 6) liiketiminnan harjittajan tai muun yhteisön järjestämään tapahtumaan, jssa henkilö- ja palturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran taikka mahdllisen nnettmuuden aiheuttamien vahinkjen vidaan arviida levan vakavat tapahtumaan sallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuksi. Pelastussuunnitelma n pidettävä ajan tasalla, ja siitä n tiedtettava tarvittavalla tavalla asianmaisen rakennuksen tai muun khteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, jiden n sallistuttava pelastussuunnitelman timeenpann. Pelastussuunnitelma tai sen yhteenvet n timitettava alueen pelastusviranmaiselle tämän antamien hjeiden mukaisesti. Pelastussuunnitelman sisältö Jyväskylän kaupungin työpaikilla pelastussuunnitelman avulla pyritään ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, maisuuden ja ympäristön sujaamiseen vaaratilanteissa, sekä varautumaan sellaisiin pelastustimenpiteisiin, jihin he matimisesti kykenevät (Pelastuslaki /468, 8 ). Jyväskylän kaupungin työpaikilla pelastussuunnitelmat laaditaan jk työpaikka- tai kiinteistökhtaisesti. Valmiussuunnittelu Kaupungin velvitteena n hulehtia asukkaidensa ja ympäristönsä turvallisuudesta kaikissa lsuhteissa tarvittaessa eri palvelualueiden kesken ja ulkpulisten sapulten kanssa yhteistyössä niin nrmaaliaikana kuin pikkeuslissa. Kaupungin tulee hulehtia myös vaaran alaisilta alueilta siirretyn väestön peruspalveluista ja turvallisuudesta. Valmiussuunnitelmassa selvitetään eri timialjen varautuminen ja timinta sekä yhteistyösapulet yhteiskunnan häiriötilanteissa ja pikkeuslissa. Kaupungin valmiussuunnittelusta vastaa kaupunginjhtaja ja hänen nimeämänsä pikkeusljen jhtryhmä. Pelastustiminta Nrmaaliaikana päivittäiset vaaratilanteet seuraamuksineen selvittää kk maakunnan alueella timiva Keski-Sumen pelastuslaits yhdessä pliisin ja terveyden- sekä sairaanhitjärjestelmän avustamana. Laajemmissa nnettmuustapauksissa saatetaan tarvita ssiaalitimen ja muiden virastjen ja laitsten sekä ulkpulista asiantuntija-apua. Tyyppiesimerkkeinä tapahtumista vat liikennennettmuudet, tulipalt sekä myrkkyvahingt. 3

41 Yhteiskunnan häiriötilanteet Mikäli nrmaaliajan nnettmuus- tai vaaratilanne kasvaa mittasuhteiltaan humattavasti, niin vaaran trjumiseen ja vahinkjen selvittämiseen tarvitaan viranmaisten lisäksi erilaisten vapaaehtisten rganisaatiiden timintapansta. Vapaaehtiset eivät saa timia kuitenkaan tehtävissä, jihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tällöin n kysymyksessä vaativa pelastustiminta, mikä tarvitsee suurehkn jukn henkilöstö- ja materiaalivalmiuksia. Timinnan nnistuminen edellyttää suunnittelua ja valmistelua etukäteen. Esimerkkejä häiriötilanteista vat vesi-, sähkö- tai tietverkkjen timintakatkt, veden saastuminen, laajat epidemiat tai myrskytuht. Pikkeuslt, väestönsujelu Väestönsujelulla tarkitetaan ihmisten ja maisuuden sujaamista ja pelastustimintaa pikkeuslissa sekä niihin varautumista. Pikkeusljen varalta nrmaalilissa tehtäviin valmisteluihin luetaan: pikkeuslja kskeva suunnittelu ja kulutus väestönsujat ja jhtkeskukset varautuminen evakuinteihin, pelastustimintaan, ensiapuun, väestön hultn sekä raivaus- ja puhdistustimintaan. jhtamis-, valvnta-, hälytysjärjestelmien ja tietliikenneyhteyksien ylläpit Työturvallisuuden timintahjelma Työnantajan vastuulla n laatia työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä varten hjelma, jka kattaa työpaikan työljen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Jyväskylän kaupungin työturvallisuuden timintahjelma linjaa henkilöstön ja työpaikkjen työskentelylsuhteiden kehittämistä. Työturvallisuuden timintahjelmasta jhdettavat tavitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi n tettava humin työpaikan kehittämistiminnassa ja suunnittelussa ja niitä n käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa (Työturvallisuuslaki /738, 9 ). Timinnallisten riskien arviinti Työnantajan n työn ja timinnan lunne humin ttaen järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä tai työlsuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Mikäli niitä ei vida pistaa, n arviitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Timinnallisten riskien arviinti n päivitettävä lsuhteiden lennaisesti muuttuessa ja se n muutenkin pidettävä ajan tasalla (Työturvallisuuslaki /738,10 ). ALUEKUVAUS Jyväskylän kaupunki n Keski-Sumen maakunnan kasvukeskus, jka sijaitsee valtateiden 4 ja 9 risteyskhdassa. Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Krpilahden kunnan tapahtuneen yhdistymisen myötä Jyväskylän kaupungin yhdyskuntarakenne muuttui leellisesti. Jyväskylä n 66 km pitkä ja 41 km leveä kaupunki, jka sisältää sekä kaupunkitaajamia että maaseutualueita. Pinta-alaltaan Jyväskylä n 1 466,5 km 2, jsta maa-aluetta n 1 171,3 km 2 ja vesi-aluetta 295,2 km 2. Jyväskylän asukasluku vuden 2010 lpussa li Väestöltään suurimpia asuinalueita vat kantakaupunki (25 000), Kukkala (17 000), Vaajakski-Jyskä (14 600), Palkka-Puuppla (14 600) ja Kypärämäki-Krtephja (10 500). Kaupungin ydinkeskustasta kymmenen kilmetrin säteellä asuu kaikkiaan nin jyväskyläläistä. Jyväskylän väkiluvun kasvu li vunna Keski-Sumen maakunnan väestöstä jka tinen asuu Jyväskylässä. 4

42 Asuntkuntia Jyväskylässä n ja asuntkunnan keskikk n 2 henkilöä. Yhden henkilön asuntkuntia n Jka viides jyväskyläläinen asuu yhden hengen asuntkunnassa. Kesämökkejä kaupungissa n Työpaikkja kaupungissa n yli Keskimääräiset tult tulnsaajaa khden vat /vusi. Jyväskylän suurimpia työnantajia vat Jyväskylän kaupunki, Keski-Sumen sairaanhitpiiri, Jyväskylän ylipist, Mets Oyj sekä Keskimaa. Työttömyysaste julukuussa 2009 li 14,6 %. Jyväskylä n piskelijakaupunki. Jyväskylän ylipistssa n yli varsinaista piskelijaa, ammattikrkeakulussa piskelee ja ammatillisessa kulutuksessa piskelijaa. Krkeaasteen kulutus n jka klmannella aikuisella jyväskyläläisellä. Jyväskylän kaupungissa n laaja ja timiva paikallisliikenneverkst. Linja-autlla ja junalla liikkuvia palvelee matkakeskus keskellä kaupunkia. Henkilöjunia kulkee nin 30 ja tavarajunia nin 15 vurkaudessa. Rantaväylän liikennemäärä keskustan khdalla n nin auta arkivurkaudessa. Lentkenttä sijaitsee Tikkakskella parinkymmenen kilmetrin päästä ydinkeskustasta ja kesäaikaan Päijänteen laivaliikenne n vilkasta. KUVA 1. Jyväskylän kaupunki

43 TURVALLISUUSSUUNNITTELU JYVÄSKYLÄN KAUPUNGISSA Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelma n valmisteltu sana Keski-Sumen Liitn krdinimaa maakunnallista turvallisuussuunnittelua. Maakunta jaettiin seitsemään suunnittelualueeseen. Jyväskylän kaupunki n mana alueenaan. Alueelliset suunnitelmat n kttu turvallisuussuunnitelman liitesaksi. Jyväskylän n mukana myös suurten kaupunkien turvallisuushankkeissa. Turvallisuusnäkökulma Jyväskylän kaupungin periaatteena n, että turvallisuusnäkökhdat tetaan säännönmukaisesti humin kaupungin maankäytön ja alueiden suunnittelussa sekä palvelutiminnan järjestämisessä ja tuttamisessa. Turvallisuustilanteen muutksia seurataan mm. tilastjen phjalta. Asukkaiden kkemaa turvallisuudentunnetta ja asumisviihtyvyyttä arviidaan esimerkiksi asiakaskyselyin sekä teemakhtaisissa asukastilaisuuksissa. Valitut khteet Turvallisuuden parantamiseksi Jyväskylän kaupunki seuraa ja khdentaa erityisiä timenpiteitä vusina seuraaviin khteisiin: 1. Syrjäytymisen ehkäisy, erityisenä khteena nuret 2. Yleinen järjestys ja viihtyisyys, erityisenä khteena kaupungin keskusta 3. Liikenneturvallisuus 4. Tapaturmien ehkäisy Seuraavassa kuvataan khdealueita turvallisuuden näkökulmasta. Tässä yhteydessä timenpiteiden esittely ei le kattavaa, vaan tavitteena n esimerkein havainnllistaa turvallisuussuunnittelun merkitys. Kun kunnan perustehtävän yhdistetään erillisiä hankkeita ja eri timijiden välistä yhteistyötä ja resursseja, vidaan parantaa vaikuttavuutta. 1. SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Työttömyyttä n Jyväskylässä kuten kk Keski-Sumessa selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin. Jyväskylä n piskelukaupunki, jten erityisesti nurten työllisyystilanne n vaikea. Tisaalta tiedetään, että j lyhyt vain muutaman kuukauden työttömyys vaikuttaa varsinkin nurten hyvinvintiin ja elämänhallintaan. Työttömyys ja varsinkin nuristyöttömyys näkyy kaupunkikuvassa ja lisää yleistä rauhattmuutta niin keskustassa kuin muissakin kaupunginsissa. Jyväskylän kaupunki n lisännyt viime vusina panstustaan kulunsa keskeyttäneiden, ilman piskelupaikkaa jääneiden tai työttömien nurten tukemiseksi. Vuden 2010 lppupulella ESRhanke Nurten Taidetyöpajat laajeni sekä määrällisesti että laadullisesti. Vimalaits - Nurten Taitpajat-hanke mahdllistaa aiemman 50 nurten sijasta vusittain nin 300 nurelle paikan valmistautua työelämään tai pintihin. Nurten Etsivähanke pyrkii tavittamaan kulunsa tai esimerkiksi armeijan keskeyttäneitä nuria. Etsivähanke tteutetaan kaupungin työllisyyspalveluiden ja nurispalveluiden ja Svatek-säätiön yhteistyönä. Työntekijöitä n yhteensä yhdeksän. Vielä nurempia syrjäytymisvaarassa levia nuria varten n käynnistetty kkeiluhanke, jssa petuspalvelut ja Taitpaja pyrkivät yhteistyössä varmistamaan sen, että peruskulu ei jäisi keneltäkään kesken. Nurten tilannetta n tarkitus parantaa vuden 2012 aikana lisäämällä ja mnipulistamalla kesätyötarjntaa. Kaupungin palvelu- ja rganisaatiuudistuksessa yhtenä lähtökhtana n asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvinnin lisääminen. Terveys ja ssiaalinen turvallisuus- palvelukknaisuudessa ennakivalla ja ennaltaehkäisevällä työllä tarjtaan varhaista tukea, tuetaan asukkaita matimisuuteen ja 6

44 itsehitn terveyttä ja hyvinvintia edistämällä. Heikimmassa asemassa leville järjestetään heidän tarvitsemansa tuki. Asukkaiden sallisuutta lisätään ja tiivistetään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Kattavalla asiakashjauksella vidaan tarjta ikein khdennettua tukea ajissa. Eri palvelujen yhteistyönä kehitetään mm. nurten aikuisten timinnallinen prsessi, jnka avulla tarjtaan matalan kynnyksen tukea nurille aikuisille erilaisiin elämänhallinnan ngelmiin. Palvelussa panstetaan erityisesti nurten aikuisten aktivimiseen ja työllistämiseen. Asuinaluekhtaista työskentelyä kehitetään yhdessä kaikkien palvelujen, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä. 2. YLEINEN JÄRJESTYS JA VIIHTYISYYS Alueiden suunnittelu Yleiskaavallisessa suunnittelussa pyritään liikennetarpeen vähentämiseen. Ns. laatukäytäviä määrittelemällä edistetään sujuvia ja turvallisia liikenneyhteyksiä sekä jukk- että kevyessä liikenteessä. Kknaisvaltaisin virkistysreittiselvityksin varmistetaan kaupunginsien välinen ja sisäinen reittien sujuvuus ja liikennemutjen mahdllisimman vähäinen khtaaminen. Tekeillä leva yleiskaava nstaa esiin mm. Kehä Vihreä ja Kehät Siniset -periaatteen, jnka avulla keskustaajaman kestävän liikkumisen reittejä, puistja ja kaupunkiympäristöä kehitetään ihmisen näkökulmasta viihtyisämmiksi. Kehiin kytkeytyy useita lemassa levia ja uusia laadukkaita asuin-, työpaikka- ja ppimisympäristöjä. Uusien asuinalueiden suunnittelussa pyritään siihen, että uudet alueet mieluummin mnipulistavat kuin yksipulistavat lemassa levien alueiden asuntkantaa. Tavitteena n myös mahdllistaa kaupunginsissa erilaisia asumistiveita ja elämän eri vaiheita palvelevia asuinratkaisuja. Asuinalueiden ssiaalinen tilaselvitys vunna 2009 anti hyvän phjan eri asuntalueiden kaavitukseen. Yksityiskhtaisessa asemakaavatasn suunnittelussa krtuvat esteettömyys, reittien sujuvuus, piha-alueiden riittävä kk, julkisten tiljen saavutettavuus ja laatu, eri kulkumutjen hjaus, valaistus jne. Turvallisuusasiihin kiinnitetään humita jkaisessa kaavahankkeessa tehtävässä vaikutusten arviinnissa. Jyväskylän kaupunki n panstanut merkittävästi ssiaalisten vaikutusten arviintiin ja sen kehittämiseen kaavituksen yhteydessä. Timenpiteitä Valaistuskhteita tteutetaan jka vusi Valn kaupunki -hankkeen yhteydessä. Ne lisäävät palautetutkimustenkin mukaan kettua turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Viherpalveluhjelma khdistuu sekä uusiin että saneerattaviin khteisiin. Tekeillä leva viherpliittinen hjelma nstaa esiin esim. nurten ja iäkkäiden tarpeet. Hulevesikäytäntöjen uudistaminen n käynnistetty yhteistyössä kaavituksen, tnttitutannn, yhdyskuntatekniikan, rakennusvalvnnan, ympäristötimen ja Jyväskylän Energia Oy:n kesken. Humita kiinnitetään mm. kaupunkitulvien ehkäisyyn ja hulevesien lunnnmukaisen käsittelyn edistämiseen. Lausunnilla leva ilmast-hjelma sisältää lukuisia knkreettisia timenpiteitä ilmastnmuutksen hillitsemiseksi ja siihen speutumiseksi. Aluekeskuksien kehittämistimenpiteillä parannetaan aluekeskusten viihtyisyyttä. Khteina vat mm. Krpilahden satama ja kulunmäki, Palkan keskustan julkisrakentaminen, Vaajaksken keskustan kehittämishanke sekä Krtephjan, Säynätsaln ja Huhtasun keskustjen kehittämishankkeet, jihin liittyy sekä uusia asuin- että julkisrakentamisen hankkeita. 7

45 Kaupunki sallistuu Aalt-ylipistn Hukutteleva täydennysrakentaminen hankkeeseen, jssa kehitetään menetelmiä sallistuvan ja hjelmallisen täydennysrakentamisen edistämiseksi. Kaupungin keskusta Kaupungin keskustan liikenteen yleissuunnitelma n valmisteilla ja keskustassa n käynnistetty useita yleiseen järjestykseen, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyviä khteita: keskustan kävelykatua laajennetaan Asemakadun yläpäähän ja Väinönkadulle autjen pysäköintiä ja hultliikennettä viedään systemaattisesti maanalaiseksi pyöräpysäköinti järjestetään valtuustn hyväksymien periaatteiden mukaisesti kaupallisen keskustan kehittämishankkeissa, esim. uusien liiketiljen rakentamisen yhteydessä kiinnitetään erityistä humita julkisen katutilan ja kauppakeskusten sisäisen pulijulkisen tilan jatkuvuuteen, timivuuteen ja viihtyisyyteen krttelipihjen viihtyisyyttä lisätään mm. järjestämällä talyhtiöille pihansuunnittelu- ja valaistuskilpailuja. Harjun yleissuunnitelma n valmisteilla ja tarkitus n kehittää Harjun timinnallisuutta ja saavutettavuutta. Kankaan alueen suunnittelussa erityishumi n jalankulkijalle viihtyisän kaupunkiympäristön lumisessa lapsiperheiden kaupunkiasumisen kehittämiseen panstetaan. 3. LIIKENNETURVALLISUUS Jyväskylässä timii liikenneturvallisuusryhmä, jhn kuuluu kaupungin eri palvelualueiden sekä pliisin, Keski-Sumen elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Liikenneturvan edustajat. Jkaisella em. tahlla n ma rlinsa ja tehtävänsä liikenneturvallisuuden parantamisessa, mutta mnissa asiissa yhteistyö n tarpeen. Ympäristön parantaminen ei yksin kuitenkaan riitä. Jkaisella liikenteessä liikkuvalla aikuisella n vastuu paitsi masta myös lasten, vanhusten ja vammaisten liikenne-turvallisuudesta. Timenpiteitä Liikenneturvallisuussuunnitelma päivitettiin mudstetun uuden Jyväskylän alueen kattavaksi. Suunnitelmassa asetettiin tavitteeksi henkilövahinkn jhtaneiden liikennennettmuuksien vähentäminen 20 %:llä vuteen 2015 mennessä. Siinä esitettiin myös eri viranmaisten ja kaupungin eri timialjen liikenneturvallisuustyön timintasuunnitelmat lähivusille. Liikenneympäristön parantamiseksi tehtiin parantamistimenpide-esitykset 87 khteeseen. Esitykset sisältävät sekä rakenteellisia että liikenteenhjauksen timenpiteitä. Krpilahden alueelle laadittiin muita alueita perusteellisempi liikenneympäristön parantamissuunnitelma, kska Krpilahden edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma n vanhentunut. Keski-Sumen Lapset ja perheet Kaste II-sahankkeessa n parannettu vauvaperheiden liikenneturvallisuutta. Mnitimijaisessa perhevalmennuksessa n mukana Liikenneturva, jka hjaa lastaan dttavia vanhempia vauvan kuljetuksen ja liikenne turvallisuuden kysymyksissä Jyväskylän Valn kaupunki -hankkeen yksi tavitteista n rakentaa kaupunkiin turvallista häikäisemätöntä valaistusta. Tämä tteutetaan kaduille uuden, häikäisemättömän valaistustekniikan avulla. Julkisivu- ja erikiskhteissa taas pyritään ratkaisuihin, jissa val menee vain sinne missä sitä tarvitaan. Häikäisemättömyys n yksi valaistuksen tuttaman turvallisuuden tunteen perusasiista. Hyvänä esimerkkinä tästä n Kirkkpuist, jnka valaistus n tteutettu matalin häikäisemättömin valpylväin, jtta tilassa vi nähdä muut kulkijat ja puist-alueen vi hahmttaa pimeälläkin hyvin. 8

46 4. TAPATURMIEN EHKÄISY Timenpiteitä Jalankulkijiden varittaminen liukkaista keleistä tekstiviestein alitettiin Jyväskylässä talvikaudella Varituspalvelusta n saatu erinmaista palautetta. Pienellä panstuksella n saavutettu mninkertainen hyöty. Varitusviestin lähettää talvihidn päivystäjä, jka seuraa useiden tahjen keliennusteita ja paikallista reaaliaikaista tilannetta. Jyväskylän ammattikrkeakulu n käynnistänyt ESKO-esteetön kti ikääntyneiden ja erityisryhmien asumiseen hankkeen. Keskeisiä syitä vanhainktiin tai tuettuun palveluasumiseen siirtymisessä vat kaatuminen tai sen pelk sekä lievät muistihäiriöt. Jtta vanhukset ja erityisryhmiin kuuluvat pystyisivät asumaan pidempään itsenäisesti ja kdinmaisesti, n asumisen turvallisuutta ja laatua ryhdytty parantamaan uutta teknlgiaa hyödyntäen. Asukkaat ja palvelutaljen henkilökunta vat avainasemassa, kun arviidaan asuntjen esteettömyyttä. Kaupungin työturvallisuuden timintahjelma linjaa henkilöstön ja työpaikkjen työskentelylsuhteiden kehittämistä. Kaupungin henkilökunnan tapaturmatilastjen seurantaa tehstetaan ja työmatkjen ja työturvallisuuteen liittyviä riskejä kartitetaan. 9

47 39

48 Keski-Sumen turvallisuussuunnitelma JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

49 2

50 Sisällysluettel 1 JOHDANTO TAVOITTEET JYVÄSKYLÄN SEUTU ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ELY - KESKUS SEURAKUNNAT ELINKEINOELÄMÄ JÄRJESTÖT ARJEN TURVALLISUUSTILANNE TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ENNALTAEHKÄISEMINEN ERITYISRYHMIEN ASUMISTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN KOULU- JA OPPILAITOSTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN KUNTATURVALLISUUDEN PARANTAMINEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PÄIHDEONGELMIEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN ARVIOINTI JA SEURANTA JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ LÄHTEET LIITTEET JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN TOIMINTASUUNNITELMAT (TAULUKKO)

51 1 JOHDANTO Tämä turvallisuussuunnitelma n tehty Jyväskylän seudulle, jka käsittää alueen Jyväskylän seudun kunnat ja siihen liitetty Jutsan seutu. Jyväskylän seudun mudstaa tässä turvallisuussuunnitelmassa Hankasalmen, Jutsan, Luhangan, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Tivakan ja Uuraisten kunnat. Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelma n yksi sa Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtineuvstn periaatepäätökseen kansallisesta rikksentrjuntahjelmasta (1999, Turvallisuustalkt) sekä sisäisen turvallisuuden hjelmiin Arjen turvaa ( ) ja Turvallinen elämä jkaiselle ( ). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden hjelmasta (Turvallinen elämä jkaiselle) hyväksyttiin Jyväskylän seudun turvallisuussuunnittelussa n humiitu kansalaisten turvallisuus ja turvattmuus sekä keint jilla pystytään knkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa n llut tekemässä alueen Keski-Sumen liitn edustaja, viranmaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute n hjannut suunnitelma tekemistä. Turvallisuuden käsite n laaja. Sisäisen turvallisuuden hjelmassa (Sisäasiainministeriö 44/2004) turvallisuudella tarkitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jssa jkainen vi nauttia ikeusjärjestelmän takaamista ikeuksista ja vapauksista ilman rikllisuudesta, häiriöistä, nnettmuuksista tai sumalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutksista jhtuvaa aiheellista pelka ja turvattmuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen kti-, asuin- ja työympäristö, timivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti sillin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikksiin syyllistyneet jutuvat edesvastuuseen teistaan. Osa turvallista ympäristöä n myös varautuminen suurnnettmuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ymmärrettynä n tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Kti-, asuin- ja työympäristön turvallisuuden taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat jhtaa lisääntyvään nnettmuusriskiin ja jpa rikllisuuteen. 4

52 2 TAVOITTEET Jyväskylän seudun turvallisuustyön tavitteena n saada kuntalaiset kiinnstumaan masta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietisuutta turvallisuuteen liittyvistä asiista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä. Lisäksi alueelle saadaan entistä turvallisemman elinympäristön luminen ja ylläpit. Tämä tarkittaa sellaisen ltilan saavuttamista, jssa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella timivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien man timinnan turvallisuusriskit vat pienimmillään ja ilkivallan, rikllisuuden, vahinkjen sekä nnettmuuksien ennaltaehkäisy n tehkasta. Turvallisuuteen vaikuttavia timijita n paljn. Kunnalla n tärkeä tehtävä peruspalvelujen tuttajana. Valtin viranmaisista pliisi n näkyvin turvallisuuspalveluiden tuttaja. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä n kuitenkin ihminen itse. Kaikki vaikuttavat itse timinnallaan ja valinnillaan maan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Timinnan ja valintjen phjaksi täytyy lla tarjlla riittävästi tieta riskeistä ja niiden pistamisesta. Tämän tiedn levittämisessä viranmais- ja järjestötiminnalla n merkittävä tehtävä. 3 JYVÄSKYLÄN SEUTU Turvallisuussuunnitelma-alueeseen kuuluu 8 Keski-Sumen kuntaa maakunnan eteläsasta. Jyväskylän seudun turvallisuussuunnittelussa mudstavat Hankasalmi (5545 as.), Jutsa (5050 as.), Laukaa ( as.), Luhanka (828 as.), Muurame (9277 as.), Petäjävesi (4011 as.) Tivakka (2430as.) ja Uurainen (3449 as.) kunnat. Alueen väkiluku n näin llen nin asukasta ja yhteinen pinta-ala 4369,62 km2. Seudulla asuu maakunnan väestöstä n. 18 % ja Jyväskylän seudun kunnat vat yhteiseltä pintaalaltaan 22% Keski-Sumen maakunnasta. Jyväskylän seudun kunnat jakaantuvat islle alueelle ja niiden merkittävä tekijä n Jyväskylän kaupungin läheisyys. Seudun lunnllinen väestökehitys ja kknaismuutt n llut viimeisen 10 vuden aikana erityisen psitiivin ja seudun väestömäärä n kasvanut runsaasti. Nykyisten väestöennusteiden mukaan seudun väestömäärä jatkaa vahvaa kasvuaan tulevaisuudessa. Kunnissa n keskustaajama ja saattaa lla lisäksi muitakin taajamia sekä useita virkeitä kyliä. Kylät vatkin suuri rikkaus, jissa n viihtyisä asua ja niissä n hyvä yhteisöllisyys. Seudulla n erittäin hyvät liikenneyhteydet, kska alueen kunnat vat merkittävien valtateiden varsilla. Jyväskylän seutu n turvallinen ja mnipulinen asuinympäristö, jssa lunnn läheisyys ja maaseutuasuminen krstuvat. Seudun puhdas lunt ja kattavat palvelut eri elämänvaiheisiin takaavat viihtyvyyden ja turvallisen asumisen sekä antaa hyvän kasvuympäristön lapsille. Seutu tarjaa erinmaiset asumisen, yrittämisen, työskentelyn, piskelun ja vapaa-ajan mahdllisuudet 5

53 Jyväskylän seutu tarjaa yrityksille hyvät mahdllisuudet yritystimintaan ja seudun kunnat vat aktiivisesti yritysalueiden kehittämisessä. Kuntien ja seudun eri strategiat hjaavat kuntien kehittymistä. Väestöennuste: (Tilastkeskus) Vudet Hankasalmi Jutsa Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Tivakka Uurainen

54 4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT Ssiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, petus-, kulttuuri- ja nuris- sekä työ- ja ympäristöviranmaisilla n tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvallisuus edellyttää ssiaalista turvallisuutta ja usein hyvä ssiaaliplitiikka n parasta riksten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranmaisten tehtävät muuttuvat ja yhteistiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälistymisen seurauksena uudet riksilmiöt tulevat npeasti Sumeen ja lisäävät ja mnimutkaistavat pliisin tehtäviä. Pliisi-, pelastus- sekä ssiaali- ja terveysviranmaisilla n yhteiset hätäkeskukset. Kuntalaisen kkema turvallisuus vidaan nähdä kunnan peruspalveluiden (kunnan lakisääteinen timiala), elinkeintiminnan (kunnan yleinen timiala), valtin turvallisuuspalveluiden sekä klmannen sektrin timijiden mudstamana yhteisenä kknaisuutena. Arjen turvallisuutta edistävät turvallinen kti-, asuin- ja työympäristö, timivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti sillin kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikksiin syyllistyneet jutuvat edesvastuuseen teistaan. Osa sisäistä turvallisuutta n myös varautuminen suurnnettmuuksiin ja nrmaaliljen häiriötilainteisiin. Kuntien petus-, ssiaali- ja terveystimi, kaavitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpit vat timintja, jissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen. Rakentaminen, kaavittaminen sekä asunt- ja työllisyysplitiikka vat niitä timintja, jilla vidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei le pelkästään kunta- tai kaupunkikhtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallint- ja sektrirajjen. Mukana turvallisuussuunnittelussa vat myös elinkeinelämän ja klmannen sektrin timijat. Arjen turvallisuustalkisiin tarvitaan alue- ja paikallishallintviranmaisten lisäksi kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja timintaryhmät. Arjen hyvinvintiin liittyy leellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jta mnet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvkkaalla timinnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tsiasia n tettava humin, kun palveluja kehitetään. Arjen hyvinvinti ja turvallisuuden tunne n myös syrjäkylällä asuvan ihmisen perusikeus. Mnet jäävät hyväkuntisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vusia edistää yhteiskunnan hyvinvintia asiantuntijina, luttamustehtävissä tai vapaaehtistyössä. Näitä mahdllisuuksia n entistä enemmän sattava käyttää hyväksi. Kansalaisten vastuuntunt itsestään ja läheisistä n tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektrin kanssa vapaaehtistyöllä vidaan merkittävästi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätiminnalla, samin kuin Vapaaehtisella pelastuspalvelulla sekä ssiaali- ja terveysalan järjestöillä n suuri merkitys. 7

55 4.1 Keski-Sumen pelastuslaits Keski-Sumen pelastuslaits n Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaits, jka tuttaa Jyväskylän seudulla pelastustimen palvelut. Pelastuslaitksella n palasemat Hankasalmella, Jutsassa (2 asemaa), Laukaassa (3 asemaa), Luhangassa, Muuramessa, Petäjävedellä, Tivakassa ja Uuraisilla. Lähtökhtana n tuttaa tehstetusti turvallisuuspalveluja hulehtimalla pelastustimelle kuuluvista nnettmuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustiminnasta, öljyntrjunnasta ja väestönsujelusta nrmaali- ja pikkeuslissa. Pelastuslaitksen henkilöstö kstuu pää- ja sivutimisesta henkilöstä. Sivutimisen henkilöstön rekrytinti tu man haasteensa palvelujen tuttamiseen. Lakisääteisten tehtävien lisäksi pelastuslaitksella n kaikkien kuntien kanssa spimus ensivastepalveluista Pelastuslaits n mukana turvallisuussuunnittelun timenpiteiden knkretisimisessa aktiivisesti malla timinnallaan. 4.2 Keski-Sumen pliisilaits Keski-Sumen pliisilaitksen tehtävänä n timialueellaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, riksten ennalta estäminen ja niiden selvittäminen. Pliisilaitksella n myös muita lainsäädännöstä jhtuvia tehtäviä esim. kadnneiden etsintä, kulemansyyn selvittäminen ja virka-avun antaminen muille viranmaisille sekä pliisille kuuluvien lupien myöntäminen. Huminarvista n se, että lainsäätäjä velvittaa pliisia timimaan alueellaan turvallisuusyhteistyössä. Siten alueen viranmaiset, yhteisöt ja asukkaat rakentavat pliisin kanssa yhdessä yhteistä turvallisuutta. Pliisilaitksen alueen hälytyspalvelut hidetaan jhdetusti kk maakunnan alueella Pliisilaitksen timialueella n 23 kuntaa. Pääpliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, muut pliisiasemat vat Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekskella. Näiden lisäksi pliisin palvelupisteet vat Jutsassa ja Viitasaarella. Pliisin lupapalveluaut timii sellaisissa kunnissa, jissa ei le kiinteää palvelupistettä. 4.3 ELY - Keskus ELY - keskuksen tehtävät mudstuvat entisen Keski-Sumen TE - keskuksen, KeskiSumen tiepiirin ja Keski-Sumen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi KeskiSumen ELY - keskuksessa hidetaan entisen Länsi-Sumen lääninhallituksen liikenne- ja sivistyssastn tehtäviä. Jyväskylän seudulla ELY - keskus vastaa Jyväskylän alueurakan tienpidsta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY - keskus tilasti ja analysi nnettmuuksia sekä suunnittelee ja tteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investinteja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen npeuksien sääntely vat merkittäviä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia timia. 8

56 4.4 Seurakunnat Seurakunnat keskittyvät kansalaisten hengellisen että henkisen hyvinvinnin edistämiseen ja vastuullisen elämäntavan vahvistamiseen. Tähän kuuluvat mm. keskustelu- ja sielunhitapu ja seurakunnallisen timinnan ylläpitäminen sekä nrmaalilissa että kriisin khdatessa ja turvallisuuskasvatus. Kirkssa turvallisuuskasvatus tteutuu parhaiten rippikuluissa, mutta se vi alkaa j päiväkerhissa ja muissa lasten sekä nurten timinnissa. Viranmaisten ja seurakuntien yhteistyö krstuu ja knkretisituu erityisesti kriisitilanteissa. Tällöin seurakuntien työntekijät keskittyvät ihmisten khtaamiseen ja palvelemiseen henkisen tuen antamiseksi. Suurten nnettmuuksien khdatessa kasvaa tarve hengellisten tilaisuuksien kuten rukushetkien tai muistjumalanpalvelusten järjestämiseen. Turvallisuuden lisäämiseksi n tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja tiedn kulkua erityisesti paikallistaslla. Seurakunnilla n lemassa valmiussuunnitelmia, jssa varaudutaan perustiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja pikkeuslissa. Suunnitelma n laadittu yhteistyössä muitten viranmaistahjen kanssa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen hulln järjestämiseen kriisitilanteissa. Evankelis-luterialainen seurakunnat vat mukana Keski-Sumen seurakuntien juuri käynnistyneessä HeHu (henkinen hult suurnnettmuuksissa) timinnassa. Henkilökuntaa n kulutettu kriisiryhmätimintaan ja yhdessä SPR:n ja pelastustimen kanssa n järjestetty henkilökunnalle ensiapu- ja muuta turvallisuuskulutusta. Turvallisuusasiista seurakunnassa vastaa ja yhteyshenkilönä muihin viranmaisiin päin timii kirkkherra tai hänen sijaisensa. 4.5 Elinkeinelämä Jyväskylän seudulla n erityisen vahva ja rikas elinkeinelämä, jita vat maa- ja metsätalus, tellisuus sekä yksityiset ja julkiset palvelut. Seudulla n useita isja kansainvälisesti timivia yrityksiä, jtka vat seudun kunnissa merkittäviä työnantajia. Palvelu- ja hyvinvintialan yritykset vat seudulla kasvaneet npeasti ja ne niiden tulevaisuudennäkymät vat hyvät. Lisäksi seudulla n vahvaa bienergia - alan saamista Vahvja tellisuuden alja vat metalli- ja knepajatellisuus sekä puu- ja rakennustutetellisuus. Erityisesti seudun valttina n hyvät liikenneyhteydet Keskellä - Sumea, mikä nkin tehnyt seudusta yhä tärkeämmän tavaraliikenteen keskuksen. Jyväskylän seudulla n hyvä n hyvät puitteet harjittaa ja kehittää yritystimintaa ja seudun yritysrakenne nkin varsin mnipulinen. Tunnettuja kärkiyrityksiä vat mm. Vap Timber Oy, Eurenc Vihtavuri Oy, Eccat, Harvia, Safematic, Nkka-yhtiöt, SKF, MH-Betni Oy, Vumet Oy, Peurunka, sekä lukuista muut yritykset. 9

57 Seudun turvallisuussuunnitelmassa n tärkeää ttaa humin elinkeinrakenteen kehitys ja kehittyvien timialjen tumat uudet haasteet seudun turvallisuustilanteen eri saalueilla. 4.6 Järjestöt Viranmaisten ja vapaaehtisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme timivat useat eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Mnet näistä vat kansainvälisesti tunnustettuja järjestöjä, jtka timivat yli pulue- ja valtirajjen. Pulet sumalaisista n kiinnstunut vapaaehtistiminnasta. Aktiivinen ihminen vi hyvin ja lu timinnallaan turvallisuutta, hyvinvintia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdllisuuksia itsensä tteuttamiseen ja vaikuttamiseen. Turvallisen ltilan saavuttamiseksi asukkaille n tärkeää, että turvallisuussuunnitelma tteutetaankin eri viranmaisten, timijiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin humiida järjestöt ja kuulla sveltuvin sin niiden näkemyksiä. Saarijärven seudulla timii useita aktiivisia järjestöjä, jtka luvat seudun asukkaille henkistä hyvinvintia ja lisäävät turvallisuutta mm. Sumen Punainen Risti Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt Lastensujelu- tai nuristyön järjestöt, keskeisimpänä MLL Ptilasjärjestöt Vammaisjärjestöt Muut kansanterveysjärjestöt Päihdejärjestöt Työllistymista tukevat järjestöt Asumispalveluja tuttavat järjestöt Myös liikunta- ja nurisjärjestöillä n merkittävä rli arjen turvallisuuden timijana ja hyvinvinnin lujana. 10

58 5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE Jyväskylän seudun kahdeksasta kunnasta mudstuu is alue jssa turvallisuuden tunne n kyselyjen perustella hyvä. Osa seudun kunnista n Jyväskylän kaupungin naapurikuntia, jissa saattaa kaupungin tumat rauhattmuus, rikllisuus, liikenneturvallisuus vaikuttaa turvallisuuteen. Alueen kunnat kuitenkin vat maaseutukuntia jissa naapurit tunnetaan ja asukkailla n paljn aktiivista harrastus- ja yhteisötimintaa ja alueella turvallisuuden tunne kuntalaisilla sinänsä n hyvä. Jyväskylän seudulla kuntien turvallisuuden nykytilanteen kartituksessa käytettiin välineenä mm. SWOT- analyysia, kk maakunnan kattavaa kuntalaisille suunnattua yleistä turvallisuuskyselyä, Pliisin-, Pelastuslaitksen- ja ELY - keskuksen tilastja. SWOT analyysit suunnattiin kuntien eri hallintkunnille ja tunnistivat riskejä kansalaisnäkökulmasta, jnka phjalta saatiin nstettua turvallisuuden painpistealueita. Yleinen turvallisuuskysely suunnattiin kaikille Keski - Sumalaisille ja kysely tehtiin verkkkyselynä. Turvallisuustilanteen kartittamisessa käytettiin myös pliisin, pelastuslaitksen ja ELY keskuksen liikenne tilastja Ääneksken seudulla tapahtuneista rikksista, nnettmuuksista yms. Yleisen verkkkyselyn tulksena saatiin selville muutamia selviä turvallisuusepäkhtia, jihin kuntalaiset erityisesti livat kiinnittäneet humita. Kyselyyn vastanneet humiivat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asiita. Suurimpina hulenaiheita livat ylinpeudet, etenkin taajama-alueilla, katujen valaistus ja kevyenliikenteen väylien kunt tai puuttuminen jiltakin suuksilta sekä jidenkin tiesuuksien kunt ja kunnssapit. Kyselyssä ja kuntien analyyseissä esille nusivat lisäksi nurten syrjäytyminen, päihteiden käyttö ja peruspalveluiden turvaaminen. Erityisen paljn kansalaisia hulestutti Pliisin häviäminen kunnista ja sen keskittyminen Jyväskylään. Yleistä turvattmuuden tunnetta n hyvin vähän, seudulla levat asukkaat tuntevat lnsa turvalliseksi ja vain muutamat yksilöt tuntevat lnsa usein turvattmaksi riippumatta alueesta tai paikasta. Ääneksken seudulla n jnkin verran syrjäytymistä tai syrjäytymisen vaarassa levia ja tämä ketaankin tulevaisuuden uhkana. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiintiin sekä kulkemiseen liittyvät ngelmat vaanivat asutukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Kuluviihtyvyyteen ja ppilashultn n seudulla lemassa kehittämishankkeita ja siihen n kiinnitetty humita. Pliisilaitksen hälytystehtävät vähentyivät Jyväskylän seudulla v ,37 %, lukumääräisesti hälytyksiä li 178 kpl vähemmän kuin v Kk Keski-Sumessa väkivaltarikkset vat vähentyneet kahdessa vudessa 4,1 %. Liikennerikksista rattijupumukset sekä liikennerikkmukset vat seudulla lleet kasvussa. Väkivalta- ja maisuusriksten määrät seudulla nusivat 2009, mutta muissa lukissa riksten määrä n pysynyt edellisten vusien taslla. Huumausaineriksten määrä (50kpl) seudulla n llut reilussa nusussa ja Pliisin tilastjen mukaan huumausainerikkset tapahtuvat Jyväskylän naapurikunnissa. Näistä selkeimmät vat Laukaa ja Muurame. 11

59 Alkhlin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivutuvat yhä useammin työttömyyteen ja mnitahisiin elämänhallinnan vaikeuksiin sekä nurten syrjäytymiseen. Osa ssiaalityön asiakaskunnasta n tdellisen syrjäytymisuhan alla. Nurten humalajuminen nkin yleistynyt ja yhä useampi nuri kats alkhlin kuuluvan tavanmaiseen elämänmenn. Tapaturmista suurin sa sattuu ktna tai vapaa-ajalla ja n kaatumisia tai putamisia. Sumessa useampi kuin jka klmas kulemaan jhtanut tapaturma tapahtuu alkhlin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön hella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Jka klmas yli 65-vutias kaatuu vähintään kerran vudessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % n kaatumisia, liukastumisia tai putamisia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä n lisääntynyt viimeisten vusikymmenten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee tdennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat ptilasmäärät kasvivat alueella 9 % ja hitpäivät 7 % vusina Kti ja vapaa-ajan tapaturmissa Jyväskylän seudulla kulee vusittain keskimäärin 90 ihmistä, jka n pysynyt useamman vuden samalla taslla. Liikenneturvallisuuden salta seutua halkvat valtatiet 4, 9, 13 ja 23. Näiden liikennemäärät vat lleet kasvussa vusi vudelta ja tiellä kulkee runsaasti vaarallisia - aineita. Valtateillä tapahtuu vusittain useita vakavia liikennennettmuuksia, mikä heikentää seudun liikenneturvallisuutta. Valtatien 4:n parantaminen Tivakan ja Jutsan khdalla parantaa tien liikenneturvallisuutta humattavasti Varsinkin Jyväskylän naapurikuntien paikallisteiden liikennevirrat vat suuria ja kevytliikenne näiden valta - ja kantateide ympäristössä n turvatnta suurten ajnpeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Liikennemäärät vat kasvaneet vusi vudelta ja liikennekäyttäytymisessä n humattavasti parantamisen varaa. Hulestuttava piirre n myös rattijupumusten suus liikennennettmuuksissa. Ikääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheuttama hiekituksen/sulauksen lisääntyvä tarve ilmastnmuutsten myötä. Liikennevalvntaan tulee kiinnittää entistä enemmän humita. Myös liikenneympäristön turvallisuuden parantamisessa n paljn tekemistä. 12

60 6 TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ENNALTAEHKÄISEMINEN Jyväskylän seudulla n alueen turvallisuussuunnittelussa nusut esille turvallisuuteen vaikuttavia mnia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät vat nusseet esille j aiemmissa kuntien eri suunnitelmissa sekä kuntien eri strategiissa, jtka tukevat valittuja painpisteitä turvallisuussuunnitelmassa. Lisäksi seudulla n tehty SWOT - analyysit kuntien eri hallintkuntien kesken, missä n tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kannalta. Jyväskylän seutu n llut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena n llut tilastja Pliisilta, Pelastuslaitkselta, ELY - keskuksesta. Jyväskylän seudun turvallisuustyöryhmä n valittu turvallisuuden painpistealueiksi seuraavat asiat: Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen Kulu - ja ppilaitsturvallisuuden parantaminen Kuntaturvallisuuden parantaminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Päihdengelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen Valituilla painpisteillä pyritään vaikuttamaan knkreettisesti turvallisuuden edistämiseen ja saamaan aikaan muutsta ihmisten timinnassa sekä asenteissa. 6.1 Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen Suurella salla kuntalaisia asiat vat hyvässä kunnssa. Yhteiskunnallisten muutsten aiheuttamat ngelmat mm. yksinäisyys, mielenterveysngelmat, alkhlin käyttö ja syrjäytyneisyys sekä vanhusten määrän kasvun myötä lisääntyneet muistingelmat aiheuttavat mnenlaisia turvallisuusriskejä ktna asumisessa. Yhä useampi tehstettua palveluasumista tai laitshita tarvitseva henkilö asuu ktnaan, kska laitshita vähennetään ja suuntaus n ktna asumisen tukemiseen, mutta kuntien resurssit eivät kuitenkaan aina tähän riitä. Sukujen ja perheiden hajaantuessa ja ns. naapuriavun vähentyessä myös tämä tukiverkst usein puuttuu. Jyväskylän seutukunnan alueelle sijittuvat kunnat vat usein maaseutumaisia ja harvaan asuttuja laajja alueita. Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa levien henkilöiden tavittaminen n hankalaa viranmaisyhteistyön vähäisyyden vuksi. Siksi ktna levia riskejä ei aina pystytä havaitsemaan ennaklta. Useat kdit haja-asutusalueella vat vielä tänä päivänä ilman turvallista lämmitystä, tulisijat eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia ja usein käytetään lisälämmitykseen arveluttavia laitteita tai talvella sisälämmitys n täysin riittämätön. Pal- tai häkävarittimia ei le tai ne vat käyttökelvttmia esim. sijaintinsa vuksi, pattereiden puutteen vuksi, niitä ei kuulla tai ymmärretä. Asunnt vat spimattmia kuntnsa vuksi mm. vat vanhja, jukseva vesi puuttuu, pesutilja ei le tai ktieläimet aiheuttavat epäsiisteyttä, 13

61 n useita ktitapaturmiin jhtavia puutteita mm. sähköjhdt ja laitteet, vaaralliset prtaat tai kaiteet puuttuu, talusrakennukset ja piha-alueet vat vaaralliset. Palveluasumisen ja laitshidn ngelmina taas usein n se, että ns. suljettuja sastja ei perusteta muuta kuin niitä kaikkein kipeimmin tarvitseville muistihäiriöisille ja karkaileville. Asumisyksiköt vat usein vanhahkja, jissa asumisturvallisuutta ei le sattu ttaa riittävästi humin asukaskunnan muuttuessa mm. yövalvntaa ei le, sprinklerijärjestelmät puuttuvat ja tulipaln sattuessa sastja ei ehditä tyhjentää hunkuntisista asukkaista, tilat vat epäkäytännölliset ja ahtaat ja henkilöstöresurssien vähäisyyden vuksi asukkaiden aggressiivisuus ja töniminen lisääntyvät. Viranmaisyhteistyö n riittämätöntä itsenäisen ja tuetun asumisen sekä palveluasumisen ja laitshidn salta. Tekniikan hyödyntämishanke On lemassa mnenlaista tekniikkaa, jnka avulla erityisryhmien asumisturvallisuutta vidaan parantaa. On tärkeää kartittaa mitä tekniikkaa n lemassa ja miten sitä vidaan hyödyntää. Asia lisi saatava yksiin kansiin paskirjaksi. Opaskirjan lisäksi n tärkeää tiedttaa tekniikan mahdllisuuksista. Timenpiteet Tteutetaan tekniikan hyödyntämisen hanke, jnka tulksena n paskirjanen ja tiedtussuunnitelma erityisryhmien asumisturvallisuuden parantamiseksi. Vastuutah: Perustetaan asiantuntijatyöryhmä valmistelemaan hanke Työryhmän kllekutsujana kunnanjhtaja Tepp Sirniö Aikataulu: Valmistelu 2012 mennessä, kirjanen valmis 2014 Riskiryhmien kartittaminen viranmaisyhteistyöllä -hanke Viranmaisilla n lemassa tieta eri asiakasryhmistä. Pal- ja pelastustimen valvntasuunnitelma n ratkaisu yhteisen tiedn ja elinlsuhteiden kartittamiseen. Uuden pelastuslain tiedttamisella n erityinen merkitys viranmaisyhteistyössä. Viranmaisyhteistyössä n humiitava mitä asiakastietja vidaan käyttää. Timenpiteet Pal- ja pelastustimen valvntasuunnitelmaan kirjitetaan hjeet viranmaisten yhteistyöstä erityisryhmien turvallisuuden parantamiseksi ja suunnitelma tärkeiksi sittautuvien asiiden tiedttamisesta. Vastuutah: Pelastuslaits, riskienhallintapäällikkö 14

62 Aikataulu: Tteutus v Ktitapaturmien ehkäisy - ja turvallisuuden edistämishanke Erityisryhmien asumisen turvallisuustekijöitä ei le yleensä kaikella kansalla (edes alan työntekijöillä) tiedssa. Asiasta n lemassa ppaita ja kirjallisuutta. Ongelmaa helpttamaan tarvitaan hithenkilöstön ja muiden palvelujen tuttajien kuluttaminen. Timenpiteet Erityisryhmien asumisen turvallisuuden kulutus- ja tiedttamishanke. Vastuutah: Asiantuntijatyöryhmä valmistelee hankkeen. Kknkutsujana timii vanhuspalvelujen jhtaja Leila Jylhä Laukaasta. Aikataulu: Työryhmä ktaan v Ohjelma n valmiina Kulu- ja ppilaitsturvallisuuden parantaminen Alueellisesta kulutusta kulujen turvallisuuspäälliköille turvallisuusasiista (mukana pliisi, pelastuslaits, liikenneturva, Mbile jne.) Kulupliisitiminnan suunnitelmallisuuden kehittäminen: kululle velvllisuus ttaa yhteyttä kulupliisiin lukuvuden alussa yhteistyösuunnitelman tekemistä varten, vastuussa kuntien sivistystimi Pelastuslaitksen kanssa tehdään valistus- ja kasvatustyötä: esim. turvapäivät, lukuvuden aikana pidettävät ppitunnit ja pintjakst, pallaitsvierailut. vastuussa jkainen kulu mien tarpeiden mukaan sivistystimen hjauksessa. Pelastautumisharjitukset vusittain: syyslukukauden alussa perehdytetään henkilöstö, ppilaat, tiedtetaan hultajia kulun turvakäytännöistä ja harjitellaan pistuminen yhteistyössä pelastuslaitksen kanssa. Vastuu: Jkainen kulu mien tarpeiden mukaan sivistystimen hjauksessa. 15

63 6.3 Kuntaturvallisuuden parantaminen Väkivallan ehkäisy Turvallisuussuunnittelun yhteydessä n suritettu kansalaiskysely, jsta n saatu tieta mm. kansalaisten kkemista uhkatilanteista ja niiden ehkäisystä. Kyselyn mukaan pelkja liittyy mm. yöaikaiseen ulkna liikkumiseen, ja tiveena n mm. valaistuksen riittävä kunnssapit ja parantaminen. Väkivallan uhkaa ketaan myös päihtyneiden ja muiden udsti käyttäytyvien henkilöiden suhteen. Pliisin näkyvyys tisi turvallisuuden tunnetta. Työpaikilla tapahtuvan työväkivallan riskiryhmä vat terveydenhult/sairaanhit ja ssiaaliala. Lainsäädäntö velvittaa työnantajaa hulehtimaan työpaikilla tapaturmavaarjen ja terveyshaittjen tunnistamisesta, arviinnista ja turvallisuuden kehittämisestä. Myös muilla timialilla n tarpeen järjestää kulutusta ja järjestää mm. työtilat siten että väkivallan uhka n vähäisempi. Uhkatilanteiden ilmittamisessa tulee nudattaa 0 tleranssia ja tähän tulee työnantajilla lla hjeistukset kunnssa. Timenpiteet väkivallan ehkäisemiseksi: Infran kunnssapit mm. valaistus Julkijupttelun vähentäminen Pliisin näkyvyyden lisääminen Työpaikkjen turvallisuuskulutus ja työtilajärjestelyt Hankkeet: Teknisen valvnnan selvitys Läheisväkivallan ehkäisy Läheisväkivaltaan liittyy useimmiten päihdengelmat. Perheiden avuntarpeen tunnistaminen ja tukitimien tarjaminen n tärkeää sekä pulmien varhaisvaiheessa että mnimutkaistuneissa, vaikeissa elämäntilanteissa. Ongelma perheen sisäisessä väkivallassa n krkea puuttumiskynnys, jllin vasta vakavat ngelmat tulevat viranmaisten tietn. Työttömyys tu paineita ja päihdengelmia jllin väkivaltaisen käytöksen riski perheen sisällä kasvaa. Timenpiteet läheisväkivallan ehkäisemiseksi: 16 Aktiivinen perhetyö ja ssiaalitimi Väkivallan hitprsessit kuntn Puuttumiskynnyksen madaltaminen

64 Työllistämistimien tehstaminen Hankkeet: Perhehyvinvinnin edistämisen hanke Varhaisen tuen kehittäminen Rikllisuuden ehkäisy Pliisin näkyvyys n useimmissa suunnittelualueen kunnissa hunntunut pliisin keskitettyä timintaansa Jyväskylään. Vaikka varsinaisia pliisiasemia n pistunut, tulisi pliisin näkyä mahdllisuuksien mukaan kaikilla paikkakunnilla. Kunnissa n kettu myönteisenä pliisin ja kuntien yhteistyö. Tarpeellisina n nähty vusipalaverit, jissa n selvitetty riks- ym tilastt ja mietitty niiden taustalla levia tekijöitä. Palavereihin tivttaisiin mukaa muita timijita, palkuntaa, seurakuntaa jne. Timenpiteet: Vusipalaverit: kunnat/pliisi Uutena rikllisuuden lajina n tietturvallisuuteen liittyvät uhkat. Rikllisuus tulee tietverkkjen kautta ja ei le paikallisesti näkyvillä. Tietturvallisuuden ngelmat tuvat merkittäviä taludellisia riskejä kaikille verkn käyttäjille. Timenpiteet: Kunnissa tietturvahjeet kuntn Tietturvakulutusta kuntiin, yrityksiin ja yksityishenkilöille 17

65 Tapaturmien ehkäisy Turvallisuustyön tavitteena n ehkäistä tapaturmia ja vähentää niiden määrää lisäämällä yleistä turvallisuutta. Tavitteena n kdin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen Osa tapaturmien ja nnettmuuksien ehkäisyä vat kiinteistöjen turvallisuus, pelastussuunnittelu, varautuminen ja asumisen turvallisuus, yleisten paikkjen turvallisuus sekä liikenneympäristön turvallisuus. Yleisturvallisuutta vidaan parantaa vain kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä. Timenpiteet tapaturmien ja nnettmuuksien ehkäisemiseksi: Kuntalaisten turvallisuustietisuuden ja kiinnstuksen lisääminen Kaikenlaisen turvallisuustiedn löytämisen helpttaminen Erilaiset kampanjat ja teemat; liikenneturvallisuus, 112 päivä, pimeällä liikkuminen / heijastin jne. (järjestetään yhteistyössä eri timijiden kanssa) Eri tahjen välisen yhteistyön parantaminen, jtta turvallisuus ja turvallisuustyö saavuttaisivat mahdllisimman mnen kuntalaisen. Pienet ja selkeät muistutukset / infjutut paikallisissa lehdissä! (esim. muistutetaan heijastimesta pimeinä aikina, muistutetaan palvarittimen testauksesta ym.) Vastuut: Kunnat, Pelastuslaits,Vakuutusyhtiöt Henkinen Hult Kirkk järjestää henkistä hulta erityisesti suurnnettmuustilanteissa. Henkisen hulln tehtävänä n antaa nnettmuuden uhreille ja maisille henkistä tukea. Tuki n lunteeltaan palvelua, lähellä la ja ahdistuksen vastaanttamista. Tukea annetaan tarvittaessa myös pelastustyöhön sallistuvalle henkilöstölle. Alueen kunnista Laukaassa henkisen hulln suunnitelma n valmisteilla. Alueen kunnissa pyritään saattamaan suunnitelmat ajan tasalle. 18

66 6.4 Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneympäristöä ja turvallisuutta vidaan parantaa ELYN liikennevirastn ja kuntien tekemillä teknisillä timilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkn khdistetuilla timenpiteillä, vaan yhtä tärkeää n vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asenteisiin vivat vaikuttaa kuntien eri hallintalat: ssiaali-, sivistys-, ja terveystimi kasvattamalla, tiedttamalla ja valistamalla jkapäiväisessä timinnassaan. Myös pliisin surittamalla liikennevalvnnalla n humattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painpiste n ihmisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen khdistuvissa timenpiteissä niin kasvatus, tiedtus, valistus kuin liikennevalvntaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat vat lähinnä kuntakhtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä timenpiteitä. Valtateiden liikenneturvallisuutta tulisi kehittää vaarallisimpia risteyksiä parantamalla. Eritasristeys tarpeita n Hirvaskankaalla ja Lievestureella. Muuten parannettavia risteyksiä n mm Petäjävedellä ja Jutsassa Liikenneympäristö tulisi rakentaa nykyistä liikennettä tyydyttävään kuntn. Alemman tieverkn kehittämiseen ja rakentamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän humita. Ongelmina vat väylien hun kunt, kskee erityisesti srateitä.yleisiltä teiltä puuttuu humattava määrä kevyen liikenteen väyliä ja risteysjärjestelyjä. Väylien rakentaminen n jäänyt jälkeen muusta yhdyskuntakehityksestä. Erityisesti tulisi kiinnittää humita kulujen khtien ja kulumatkjen liikenneturvallisuuden tarkasteluun ja havaittujen puutteiden krjaamiseen ja vaaran vähentämiseen. Yleisillä teillä varsinaisen ajradan ulkpulisten laitteiden, rakennusten ja rakennelmien kunnn ja turvallisuuden varmistaminen (mm. aidat, pumit, isjen rumpujen päät, varautumis- ja muut kallitilat ja kallileikkaukset). Suurimmat liikenneturvallisuusngelmat vat valtin tieverkssa. Alemman tieverkn kunnssapitn tulisi kiinnittää nykyistä enemmän humita. Ongelmina vat väylien kulkukelpisuus, näkemien pusikituminen ja liikuntarajitteisten kulkeminen. Nykyisten kevyen liikenteen väylien hittas n ulkistamisen myötä alentunut hulestuttavasti. Suurimmat liikenneturvallisuusngelmat vat valtin tieverkssa Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat tulisi saattaa ajan tasalle ja spiva suunnitelmien päivitysväli n viisi vutta. Kuntien liikenneturvallisuusryhmien timinta käynnistetään ja turvallisuustyöhön situtetaan myös kuntien sivistystimi sekä ssiaali- ja terveystimi. Kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän tulisi kkntua vähintään kerran vudessa. Liikennevalistusta tulee lisätä. Valistusta suunnataan tällä hetkellä pääasiassa nurille. Valistusta lisi lisättävä myös varttuneemmille ja vanhuksille. Va19

67 listuksella pitäisi erityisesti yrittää vaikuttaa päihteiden vaarallisuuteen liikenteessä. Kunnissa tule järjestää yksi turvallisuustempaus seuraavien klmen vuden aikana, jllin kaikki kunnan hallintkunnat nstaisivat samana päivänä esille liikenneturvallisuuden. Liikenteen valvntaa surittaa pääasiassa pliisi. Pliisin liikennevalvntamääriä tuskin pystytään lisäämään, mutta liikennevalvnnassa pitäisi pystyä kehittämään kansalaisten vastuullisuutta myös muista liikkujista. Rautatieliikenteestä tdettiin, että kuntiemme alueella n vielä muutamia vaarallisia rautatien tasristeyksiä, jtka pitäisi saada mahdllisimman npeasti pistettua. 6.5 Päihdengelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen Alkhlin kknaiskulutus ja humalajuminen vat lisääntyneet vimakkaasti, samin alkhlin aiheuttamat sairaudet, häiriökäyttäytyminen ja rikllisuus. Alkhlikulttuuri n muuttunut sallivaksi ja alkhlinkäyttö kuuluu perheiden elämäntapaan aiempaa useammin. Alkhlista aiheutuvat terveysriskit vat nurilla kaksinkertaiset aikuisiin verrattuna. Varhaiseen päihteiden käytön alittamiseen vaikuttavat erityisesti ssiaaliset ja saatavuustekijät. Varhaisnuren alkaessa käyttää alkhlia, hän alkaa maksua elämäntapaa, jhn kuuluu alkhlin käyttö muiden kanssa ltaessa. Alkhlinkäytöstä n kehittynyt ajanvietttapa, jka n syrjäyttänyt muita ajankäyttötapja esim. harrastusten parissa. Mitä nurempana päihteiden käytölle altistutaan, sitä suurempi n päihderiippuvuuden riski. Päihderiippuvuuteen liittyy myös riski mielenterveysngelmien lisääntymiseen. Miten nuri syrjäytyy? Nurten syrjäytymiskehitys lähtee usein liikkeelle kdista. Syrjäytymisvaarassa levat perheet tarvitsevat erityistä tukea j päiväkdista ja kulusta alkaen. Js lapsi ei saa riittävästi tukea kulunkäyntiin ja harrastuksiin hjautumiseen, vi lla seurauksena piskelun keskeytyminen j peruskulusta lähtien. Nuri ei pääse ammattipintihin tai keskeyttää alkaneet ammatti- tai muut jatk-pinnt. Mitä pitempään nuri jää ajelehtimaan, sitä suurempi n riski. Maahanmuuttajanuret vat erityisessä vaarassa syrjäytyä, js perheet eivät saa riittävää tukea kielipintihin, kulttuurin tuntemiseen ja yhteiskuntaan speuttamiseen. Kiristyvässä taludellisessa tilanteessa kunnat vat jutuneet säästämään liikuntatimen, kulttuuritimen ja nuristimen palveluissa. Syrjäytymiskehitystä ajatellen nämä lisivat kuitenkin taludellisesti edullisia tapja tukea nurten myönteistä kasvua ja kehitystä. Myös ssiaalitimen palveluissa n keskitytty krjaamaan syntyneitä ngelmia sen sijaan, että pyrittäisiin vaikuttamaan perheiden elämään tarjamalla ennaltaehkäisevää tukea, kuten perhetyötä tai ktipalvelua riittävän ajissa. Valtin rahitus n suunnattu prjektitimintaan suunnitelmallisen perusnuristyön sijaan. 20

68 Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että eri viranmaiset asettavat tavitteekseen tehdä enemmän ennalta ehkäisevää työtä ja kehittävät erilaisia ennalta ehkäiseviä työmutja, keinja ja välineitä nurten arjen tukemiseen. TURVALLISUUSONGELMIEN KUVAUS Nurten päihteidenkäytöstä aiheutuvia turvallisuusngelmia ja uhkia: Nurten kkntuminen viiknlppuisin tietyille samille kkntumispaikille Ilkivalta Omaisuusrikkset Mplla/autlla humalassa ajaminen ja siitä aiheutuvat vaaratilanteet Väkivallan lisääntyminen Riitatilanteet Hyväksikäyttö (taludellinen ja seksuaalinen) Terveysngelmat (fyysiset ja psyykkiset) Yleinen turvallisuudentunteen heikentyminen muiden kuntalaisten näkökulmasta Kulunkäynnin keskeyttäminen, siitä usein seuraava päihteidenkäyttö ja syrjäytymiskehitys TURVALLISUUSONGELMIEN PARANTAMISEN HANKE-ESITYKSET Yleisiä ajatuksia: Kunnissa n j kehitetty erilaisia hyviä timintamalleja, jtka n tdettu timiviksi Olisi tärkeää saada hyvät käytännöt leviämään muidenkin käyttöön - miten infrmaatita vitaisiin parantaa? (esim. Laukaassa Selvä spimus, elämykselliset timintaradat, erilaiset yhteistyömallit) Viranmaisten yhteistiminta alle 18-vutiaiden salla helpmpaa, yli 18-vutiaita n vaikeampi saada timenpiteiden piiriin ja yhteistyöhön Pliisilla n j nykytyössään paljn ennalta estävää timintaa ja valvntaa sekä yhteistyötä eri tahjen kanssa Ongelmia vidaan vähentää myös rakenteellisilla ratkaisuilla Liikenteessä katuvalaistuksella, hidasteilla jne. Järjestetään nurille kkntumistilja ja valvttua timintaa niissä (nuristilat, nettikahvilat, punttisalit jne.) Miten vanhempien kanssa päästään yhteisiin keskusteluihin ja spimuksiin? Tarvitaan uusia, ajan hengessä timivia yhteistyö- ja timintamalleja (vanhat knstit eivät enää pure) 21

69 HANKE-EHDOTUKSET Elämysradat/päihdeputket säännöllisiksi timintamalleiksi kaikille kuluille humiiden eri ikäryhmät Mukaan suunnitteluun haastetaan Jyväskylän seudun ammatilliset ppilaitkset, jista piskelijat visivat lla mukana tteutuksessa paikallisesti Nettiaikuinen päivystyspalvelu alueellisena timintana Mallin hankkiminen j lemassa levista nettikeskustelufrumeista (muiden timijiden mallit: MLL, muut) Netti n se areena, jssa kaikki tämän hetken nuret viettävät paljn aikaa tuen ja palveluiden tarjaminen nurille sitä kautta Miten päivystysrinkejä saadaan kasaan timinnan rganisinti, kulutus Pelisääntökulttuurien luminen kulujen timintamalleiksi Lukkakhtaiset spimukset yhdessä vanhempien kanssa Ssiaalinen kntrlli mukaan Perusasiiden mukana pitäminen aina uusille ikäryhmille (mikä n nrmaalia: se ettei alkhlia käytetä jne.) Paikallisen yhteistyön kehittäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Hankkeiden vastuutaht: Anja Kuppala, Anne Ylönen, Eeva Ilmnen 7 ARVIOINTI JA SEURANTA Turvallisuustyön tulksia tulee seurata ja arviida. Seuranta n säännöllistä ja turvallisuustyön etenemisestä raprtidaan kaikille työhön sallistuville. Näin vidaan arviida, nk yhteistyö tulksellista, khdistuuk työ ikeisiin khteisiin ja tekevätkö eri sa pulet kknaisuuden kannalta lennaista työtä. Js työn etenemisessä tai aikatauluissa humataan puutteita, n niihin puututtava. Turvallisuustyön timeenpann varmistamiseksi Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnittelutyöryhmä kkntuu säännöllisesti seuraamaan timenpiteiden etenemistä ja tulksia. Säännöllisellä ja avimella arviinnilla ja raprtinnilla vidaan pistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tulksellinen timinta. Tulkset vat tärkeä mtivaatitekijä; sellaiseen työhön, jka tuttaa tulksia, sallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tulksista ja timeenpansta raprtidaan säännöllisesti kuntien verkksivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vusittain raprtti hjausryhmälle. 22

70 8 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet: Erkki Pyökkimies, Kunnanjhtaja, Tivakka Tepp Sirniö, Kunnanjhtaja, Petäjävesi Pirj Kppinen, Hallintjhtaja, Hankasalmi Hannu Pulkkinen, Hallintjhtaja, Hankasalmi Kalevi Virtanen, Ympäristötimen jhtaja, Laukaa Anneli Nissinen, Kansliasihteeri, Laukaa Reij Urtti, Kunnanjhtaja, Luhanka Matti Pälvimäki, Tekninen jhtaja, Luhanka Tapi Jauhiainen, Tekninen jhtaja, Muurame Tapani Nislin, Vapaa-aikatimen jhtaja, Petäjävesi Pentti Suurnen, Tekninen jhtaja, Tivakka Juk Nykänen, Ssiaalijhtaja, Uurainen Tum Viitaniemi, Ylikmisari, Keski-Sumen pliislaita Pauli Huusknen, Riksylikmisari, Keski-Sumen pliisilaits Lauri Laine, Palpäällikkö, Keski-Sumen pelastuslaits Tim Hyvönen, Aluevastaava, Keski-Sumen ELY - keskus Leena Piippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva Mark Riiknen, Prjektikrdinaattri, Keski-Sumen liitt LÄHTEET Sisäisen turvallisuuden hjelma Arjen turvaa 2004 Sisäisen turvallisuuden hjelma Turvallinen elämä jkaiselle 2008 Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus 2008 Keski-Sumen pliisilaitksen tilastt v. 2008, 2009, 2010 Tieliikennennettmuustilastt 2006, 2007, 2008, 2009 Keski-Sumen pelastuslaitksen nnettmuustilastt v. 2007, 2008, 2009, 2010 Terveyden ja hyvinvinnin laits. Keski-Sumen pelastusalueen tapaturmakatsaus v. 2008, 2009, 2010 Seudulliset päihdetilastt 23

71 LIITTEET Jyväskylän seudun turvallisuustimenpiteiden timintasuunnitelmat (taulukk) 24

72 Palturvallisuuden lisääminen KOTONA Turvallisuuden lisääminen Tapaturmariskin vähentäminen TAVOITTEET ASIA Asiakkaiden tarvearviinti ja palvelusuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niihin liittyvien timenpiteiden välitön tteuttaminen - teknisten turvajärjestelmien käyttööntt tarvitseville: turvahälytin, turvamatt, kdilukt yms - yhteisöllisyyttä lisäävät timenpiteet: ryhmät, erilaiset tapahtumat - tiedttaminen ja pastus em. asiissa: kaupustelijat, hyväksikäytön ehkäisy, rahjen säilytys - edunvalvnta hulehdittu sitä tarvitseville Palvelualueen (vanhukset, vammaiset) henkilöstön kulutus esteettömyyden arviintiin; - ktien esteettömyys (Husing Enabler menetelmä), myös ulkalueiden esteettömyys - sisä- ja ulkalueiden valaistus - liikkumisen apuvälineet Ergnmia-kulutus Pal- ja pelastuskulutusta - henkilöstölle - ktikäyntejä tekevä henkilöstö tarkastaa myös palturvallisuuteen liittyvä asiat turvallisuuskulutuksessa saadun tarkastuslistan mukaan - ikäihmisille ja heidän maisilleen Terveysvalistus - tupakinti ulkna; ei sisällä TOIMENPITEET Lainsäädännön määrittelemät aikarajat Apuvälineet välittömästi, esim. turvalaitteet 1-3 kk sisällä,esim. asunnn muutstyöt jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva/ min. x1/vusi jatkuva AIKATAULU Painpistealue 1. Erityisryhmien asuinturvallisuuden parantaminen Palvelualueen henkilöstö Eri ammattiryhmien jatkuva verkstyhteistyö; fysiterapia, ssiaalityö, klmas sektri, pelastuslaits Omaiset, läheiset Fysiterapian henkilöstö Fysiterapian henkilöstö HE kulutuksen saanut henkilöstö Vanhus- ja sairaanhitpalvelujen henkilöstö Perusturva/ pelastuslaits Vanhus- ja sairaanhitpalvelujen henkilöstö VASTUUT/SIDOSRYHMÄT JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk)

73 ASUMISYKSI- KÖT ASUMISYKSI- KÖT 26 Palturvallisuuden lisääminen Tapaturmariskin vähentäminen Turvallisuuden lisääminen Palturvallisuustarpeet humiitava - kiinteistöjen/timintayksiköiden sprinklaus - pal- ja pelastusyksiöiden ja ambulanssin esteetön pääsy khteeseen - säännölliset pal- ja pelastusharjitukset - pal- ja pelastussuunnitelmat ajan tasalla ja henkilöstö perehdytetty - tupakinti ulktilissa, erikseen sitettu paikka Palvelualueen (vanhukset, vammaiset) henkilöstön kulutus esteettömyyden arviintiin; - asuntjen esteettömyys (Husing Enabler menetelmä), myös ulkalueiden esteettömyys - sisä- ja ulkalueiden valaistus - liikkumisen apuvälineet Ergnmia-kulutus Asiakkaiden tarvearviinti ja palvelusuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niihin liittyvien timenpiteiden välitön tteuttaminen - teknisten turvajärjestelmien käyttööntt tarvitseville: turvahälytin, turvamatt, kdilukt yms - ulkna liikkumisen humiinti (alentunut timintakyky): hiektus ym. - Tiedttaminen ja pastus asukkaille ja heidän maisilleen - edunvalvnta hulehdittu sitä tarvitsevalle - riskienhallintasuunnitelmat ajan tasalla ja käytössä min. x1/vusi jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva Lainsäädännön määrittelemät aikarajat Apuvälineet välittömästi, esim. turvalaitteet Pallaits/tekninen timi Pallaits/Perusturva/ Palvelualueen henkilöstö Wiitauninin hjeistus HE kulutuksen saanut henkilöstö Fysiterapian henkilöstö Fysiterapian henkilöstö Palvelualueen henkilöstö Eri ammattiryhmien jatkuva verkstyhteistyö; fysiterapia, ssiaalityö, klmas sektri, pelastuslaits Omaiset, läheiset

74 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 2. Kulu- ja ppilaitsturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITA- VAA Oppilaitsturvallisuuden kulutus Kulupliisitiminnan suunnitelma 1. Alueellinen kulutus kulujen turvallisuuspäälliköille turvallisuusasiista. Mukana pliisi, pelastuslaits, liikenneturva, mbile. 2. Henkilöstön EA-kulutus työturvallisuuslain vaatimalle taslle Kulu tekee lukuvuden alussa suunnitelman yhteistyöstä kulupliisin kanssa ppilaitsjhdn turvallisuusasiita kskevan tiedn ja saamisen lisääminen Henkilöstön ensiaputaitjen parantaminen Timinnan suunnitelmallisuus, mlempien sapulten tavitteiden knkretisinti Maakuntaliitt yhteistyössä muiden viranmaisten kanssa kunta kulutimi valv, että kulut tteuttavat 2-3 kulutusta v v mennessä Oppilaitsturvallisuuden kulutus Jkaisen lukuvuden alussa Kulupliisitiminnan suunnitelma Kulujen ja pelastuslaitksen yhteinen valistusja kasvatustyö Vusittaiset pelastautumisharjitukset 1. Opetussuunnitelmaan sisältyvän turvallisuuskasvatuksen tteuttaminen ja sen syventäminen; esim. turvapäivät, lukuvuden aikana pidettävät ppitunnit ja pintjakst, pallaitsvierailut, maanpulustuskulutus ry:n turvapäivä, SPR:n antama ensiapukulutus 2. Pelastuslaitksen turvallisuus. ja tiedtustiminta Kuluissa vusittain tteutettava pelastautumisharjitus: syyslukukauden alussa perehdytetään henkilöstö ja ppilaat kulun turvakäytäntöihin, tiedtetaan hultajia kulun turvakäytännöistä ja harji- Oppilaiden arjen turvataitjen parantaminen Oppilaiden arjen turvallisuuden parantaminen Hätätilanteessa tarvittavien tietjen ja taitjen harjittelu Kulut Pelastuslaits Opetussuunnitelman puitteissa vusittain, humiitava v lppuun mennessä. v lppuun mennessä Kulujen ja pelastuslaitksen yhteinen valistus- ja kasvatustyö Kulut Jkaisen lukuvuden alussa Vusittaiset pelastautumisharjitukset 27

75 Oppilaitsturvallisuuden kulutus 28 tellaan pistuminen yhteistyössä pelastuslaitksen kanssa 3. Alueellinen kulutus kulujen turvallisuuspäälliköille turvallisuusasiista. Mukana pliisi, pelastuslaits, liikenneturva, mbile. 4. Henkilöstön EA-kulutus työturvallisuuslain vaatimalle taslle ppilaitsjhdn turvallisuusasiita kskevan tiedn ja saamisen lisääminen Henkilöstön ensiaputaitjen parantaminen Maakuntaliitt yhteistyössä muiden viranmaisten kanssa kunta 2-3 kulutusta v v mennessä Oppilaitsturvallisuuden kulutus

76 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 3. Kuntaturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Väkivallan ehkäisy Teknisen valvnnan selvitys Kunnat, kiinteistöt, tielaits Väkivallan ehkäisy Väkivallan ehkäisy Infran kunnssapit Työpaikkjen turvallisuuskulutukset Kunnat, tielaits, kiinteistöt Työpaikat, pliisi, kulutusyritykset Väkivallan ehkäisy Läheisväkivallan ehkäisy Perhehyvinvinnin hanke Kunnat, seurakunnat, järjestöt ym. Läheisväkivallan ehkäisy Tietturvan parantaminen Tietturvallisuuskulutus Kansalaispistt, pliisi Tietturvan parantaminen Tapaturmien ja nnettmuuksien ehkäisy Turvallisuuskampanjat Palkunnat, vakuutusyhtiöt Tapaturmien ja nnettmuuksien ehkäisy Kriisitilanteiden henkinen hult Henkisen hulln suunnitelmat ajan tasalle Kunnat, seurakunnat 29

77 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 4. Liikenneturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Valtateiden liikenneturvallisuuden parantaminen Vaarallisten risteysalueiden liikenneturvallisuuden parantaminen Vaarallisten risteysalueiden kartitus. Suunnitelminen tekeminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Kunnat ELY-keskus Pliisi Liikenneturva Liikenneturvallisuustyöryhmä Alemman tieverkn kunnssapit Tiealueiden parempi kunt ja hitaminen Kunnssapidn suunnittelu ja tteutus ELY-keskus Kunnat Liikenneturvallisuustyöryhmä Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys Suunnittelu Kunnat, Ely-keskus, Liikenneturva Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Valistaminen liikenneturvallisuudesta Liikennevalistus, liikennekasvatus, tiedittaminen, Erilaiset khderyhmät, tempaukset ja tapahtumat Liikenneturva Pliisi Kulut Vaaralliset rautateiden tasristeykset Liikenneturvallisuuden parantaminen Vaarallisten tasristeysten pistaminen Kunnat ELY-keskus Trafi 30

78 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 5. Päihdengelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Päihteiden käyttö Alkhlin välittäminen Nurten ja vanhempien päihdeasenteisiin vaikuttaminen. Alkhlin välittäminen ja myynti alaikäisille lppuu. Päihteettömien tapahtumien järjestäminen nurille, nurten suunnittelemat tapahtumat ja vanhemmille mat tilaisuudet (vanhempainillat). Kauppjen kanssa yhteisneuvttelu, jissa päästään yhteisille linjille päihtyneille myymisestä. Ikärajjen nudattaminen. Alkhlin välitäminen alaikäisille - kampanjintia ja vanhempien vastuuttaminen tässä aiheessa Jatkuvaa Kulu Vapaa-aikatimi Nuristimi Ssiaalitimi Järjestöt Seurakunnat Kaupat, vanhemmat, päihdetyöntekijät, pliisi Asennekasvatus Alkhlin välittäminen Nettiaikuinen päivystyspalvelu alueellisena timintana Syrjäytymisen ehkäiseminen Luda nettiin päivystyspalvelu missä pystytään kuuntelemaan nuria ja antamaan tukea Kunnat Nuristimi Syrjäytymisen ehkäisemeinen Nurten työttömyyden vähentäminen Nurten työpajjen kehittäminen (yhteistyö kulujen ja yritysten kanssa) Työvimahallint, kunnat, nuristyöpajat sekä kuntien tteuttamat hankkeet 31

79 32

80 Keski-Sumen pliisilaits, Vers 2, TURVALLISUUSYHTEISTYÖOHJELMA VUOSILLE JÄMSÄN SEUTUKUNNAN HYVÄN ARJEN TURVALLINEN, KIINNOSTAVA JA VETOVOIMAINEN JÄMSÄN SEUTU

81 TURVALLINEN YHTEISÖLLINEN YSTÄVÄLLINEN - DYNAAMINEN Osapulten man henkilöstön tiettaitja ja vimavarja ylläpidetään tämän hjelman mukaisesti hulehtimalla niistä aktiivisin timin ja panstamalla yhteispeliin eri timijiden kesken. Timijasapulten keskinäinen yhteistyö n npeaa, samansuuntaista ja mutkatnta. Yhteydenpit alueen asukkaisiin ja yhteisöihin n kahdensuuntaista. Jämsän seudun liikenneratkaisut ja -ympäristö maalla, vesillä, urilla, reiteillä ja raiteilla tukevat turvallista matkanteka sekä alueen yritysten, yhteisöjen, matkailijiden ja asukkaiden lgistiikkatarpeita. Seutukunnalle n minaista kilpailukykyinen, edellä kuvattuja päämääriä tukeva rakennettu ympäristö, teknisesti ajan tasalla leva infrastruktuuri, työllisyyttä edistävä ilmapiiri sekä ssiaalisia ngelmia ehkäisevä timintatapa, jita tuetaan sapulten yhdessä järjestämillä turvaverkilla ja -ketjuilla. Visin mukaisen Jämsän seutukunnan kehittämisen peruskiviä vat vahva yhteisöllisyys, riksten ja viihtyisyyttä heikentävän häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, määrätietinen syrjäytymisen ehkäisy sekä mnialainen ja verkstihin perustuva turvallisuusyhteistyö. Turvallisuuteen tähtäävillä timenpiteillä Jämsän seudusta ludaan haluttu asuin-, yritys- ja matkailupaikkakunta Missimme Jämsän seutukunta n hyvän elämän ja arjen vetvimainen alue, jssa n turvallista asua, yrittää, työskennellä ja matkailla. Visimme TURVALLISUUSYHTEISTYÖN TAVOITELILAMME VUOTEEN 2012 MENNESSÄ

82 Aktiivista turvallisuuden tunnetta kehitetään ja rikllisuutta ja häiriökäyttäytymistä ehkäistään lisäämällä ja kehittämällä tiedttamista, kampanjita sekä muuta prjekti- ja valistustimintaa (esim. Turvallinen Hims -kampanja). Lanseerataan seudulle Vuden seudullinen turvallisuustek -palkitsemismallin. Tuetaan paikallislehteä kirjituksin, kesätimittajana timimalla tai muilla tavin turvallisuusteemista. Kahdeksaslukkalaisille kululaisille kehitetään kilpailu turvallisuusteemalla. Riskipaikkjen analysintia kehitetään ja ne kartite taan. Tämä tukee riksten ja häiriökäyttäytymisen ehkäisyä ja laaja-alaisesti eri hallinnnaljen valvnta- ja viranmaistimien khdennusta. Hyvän arjen elementtien ja vetvimaisuuden prfiilit vahvistuvat kaikilla alilla ja tukevat siten pyrkimystä turvallisemman ja viihtyisämmän seutukunnan lumiseen Pelastustimen tehtävien määrät, laatu ja khdentuminen Työllistettyjen / työttömien määrä Perustettujen / lakanneiden yritysten määrä Seudulle muuttaneiden ja sieltä pismuuttaneiden määrä Pliisin hälytystehtävien / tehtäväilmitusten määrä Riksten määrä seudulla Tulevaisuutta pyritään ennakimaan yleiskaavituksen keinin laajaphjaisella turvallisuus- ja viih tyisyysnäkökhtia painttavalla yhteistyöllä. Kaikki keskeiset timijat tetaan mukaan yhdyskuntasuunnitteluun heti alkuvaiheista lähtien. Ennakinnin esiin tumiin tdennäköisiin muutksiin reagidaan. IMAGON LUOMINEN Arviinnin välineet Ennaltaehkäisevät timet Ennaltaehkäisevän timinnan tavitteet Mittarit Millaisin välinein vimme mitata ja arviida edistymistämme? Menestystekijät turvallisuuden tunteen sekä hyvinvinnin myönteiseen kehittymiseen, mitä meidän pitää tehdä? Jtta nnistumme vaikuttamaan turvallisuuden ja Strategiset tavitteet Millaisia lja khden haluamme yhdessä edetä vähitellen tavitetilan saavuttaaksemme? 1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus TASAPAINOITETTU STRATEGIA TAVOITETILAAN PÄÄSEMISEKSI

83 Ludaan seudun turvallisuusyhteistyölle ma persnallinen ja tunnistettava tunnuskuva (tarrihin, julisteisiin, painmateriaaliin, kampanjiden yhteyteen, nettiin jne.) Käynnistetään uudenlaista tuvallisuuskumppanuutta mm. pelastustimen, kulujen, ktihidn, päivähidn, sairaankuljetuksen. tiehallinnn, ssiaali- kuluja nuristimen, SPR ystäväpalvelun, SRK:ien yms. kanssa). Kirjaukset ppilaitsten petussuunnitelmissa Ikäihmisten ennaltaehkäisevien ktikäyntien kattavuus (80 v ktna asuvat) Ludaan ulkiset tunnukset seudullisessa turvallisuusyhteistyössä mukana leville yrityksille ja yhteisöille (esim. tarra liikkeiden ulk-viin tai näyteikkunihin tyyliin: Me lemme mukana Jämsän seudun turvallisuuden kehittämisessä ). Turvallisuusteeman ympärille kehitetään spivia yleisötilaisuuksia Tavitteisiin pääsyä tukevat radi ja TV-hjelmat Turvallisuuteen liittyvää neuvntaa ja hjausta lisätään. Valistustilaisuuksien määrä/laatu: tavitteena tavittaa 20 % väestöstä vusittain Tapaturmien määrät Terveyskyselyt ja tilastt Turvallisuus- ja terveyskasvatuksen painarva lisätään kdeissa, päivähidssa, kuluissa ja alueen p pilaitksissa. Ludaan erilaisia uusia svittelu- ja yhdyskuntapalvelua tukevia järjestelmiä. Lehtitiedtuksen määrä Seudun turvallisuusimaga ja turvallisuusyhteistyötä tudaan esiin seudun ja matkailun markkininnissa. Yhteistyötä ja kumppanuussuhteita kehitetään suurten ja laajaa näkyvyyttä saavien yleisötapahtumien yhteydessä (AKK-Sprts / NesteOil-ralli, Hims-juhannus, Vauhdin Maailma, Kesämarkkinat, Suviseurat, Kuhmisten Kiepsaus, Hyvän tuulen-messut jne.) Seutukunnalla harjitetaan määrätietisesta ja laaja-alaista ennaltaehkäisevää turvallisuusvalistusta TURVALLISUUSVALISTUS JA -TIEDOTUS Seudullisen turvallisuusyhteistyön ja tämän hjelman mukaisen timintaa ja päämääriä tudaan esiin tistuvasti eri tapahtumien yhteydessä.

84 Liikenneympäristö suunnitellaan mahdllisimman turvalliseksi niin, että inhimilliset erehdyksetkään eivät aiheuta liikennekulemia tai vakavia lukkaantumisia Liikenne- ja liikkumisratkaisut suunnitellaan tukemaan sujuvaa liikennöntiä ja lähtökhtaisesti aina heikimpien ehdilla Laillisia maastliikennemahdllisuuksia kehitetään mm. lumalla seutukunnan alueelle virallisia ja turvallisia maastliikennereitistöjä ja -uria. Turvallisuuspasteita lisätään reiteille. Säilytetään seudulla rauhallisia liikkumisalueita. Ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviinti tetaan käyttöön suunnittelussa. Tutetaan hyvät kartat seudun ulkilureiteistä. Turvallisuuspasteita hankitaan reittien varrelle. Rakennusten ympäristöt ja julkisivut saatetaan viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistävään kuntn Liikenneväylien kunnssapitn panstetaan entistä enemmän ja samalla kiinnitetään humita erityisesti timenpiteiden ikeaan ajitukseen justavalla eri timijiden keskinäisellä yhteistyöllä ja etukäteisellä tietjenvaihdlla Pysäköinnin järjestelyistä ja valvnnasta sekä mm. kevyen liikenteen väylästön kehittämisestä hulehditaan ennakivasti. Valaistusta lisätään rakennuksissa ja yleisillä paikilla sekä ngelma- tai riskipaikilla. Edistetään seudun viihtyvyyttä ja turvallisuutta uudistamalla kaupunkikeskustja. Kaupunkitilan ja yhdyskuntarakenteiden suunnittelu kytketään tämän hjelman tavitteisiin ja sitä harjitetaan entistä pidemmälle viedyn yhteistyön puitteissa Yhdyskuntarakenteen, maankäytön, liikenneväylien ja kaupunkitilan yllä- ja kunnssapidlla tarjtaan alueen asukkaille, yhteisöille ja alueella matkaileville turvallinen, viihtyisä ja timi va ssiaalinen ja rakennettu ympäristö YLLÄPITO Yhdyskuntarakenteen, maankäytön, liikenneväylien ja kaupunkitilan suunnittelu n ikeaaikaista ja ennakivaa ja se tukee seutukunnan hyvän arjen turvallisuus- ja viihtyisyysajattelua ja tavitteenasettelua SUUNNITTELU Käyttäjätyytyväisyyskyselyt Asukkaiden määrän kehitys asemakaava-alueella Kauppaliikkeiden määrän kehitys keskustassa Talvikelin nnettmuusmäärät Pimeän ajan nnettmuusmäärä Viipymät risteyksissä Liikennennettmuustilastt Asukaskyselyt Tteutuneet ratkaisut verrattuna suunnitelmiin

85 Kulutuksesta, työelämästä ja arjesta syrjäytymisen trjuntaan panstetaan vaikuttavasti SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Otetaan käyttöön audit kyselyjä äitiysneuvlassa ja lääkärin vastaantilla. Otetaan käyttöön nurten päihdemittareita kuluissa. Raittiustyötä aktividaan seudulla mnialaiseen kumppanuuteen perustuen. Hyvän arjen tteutumista edistetään työllistämistimin mukaan lukien naistyöpaikkjen määrän lisääminen alueelle. Kartitetaan mahdllisuuksia perustaa seudulle, elämänhallintaa pettava 10 -lukka. Peruskulun päättäneille pyritään takaamaan jatkkulutus- tai ppispimuskulutuspaikka taikka aikuiskulutukseen jhtava työ- tai harjittelupaikka. Edistetään terveyttä ja itsenäistä selviytymistä tukevaa seudullista yhteistyötä alan timijiden kesken. Kiinnijääneiden rattijuppjen tuki ja hjaus phjataan eri timijiden keskinäiseen yhteistyöhön ja siitä kehitetään aktiivista, uusimisriskiä pienentävää timintaa. Perustetaan mniammatillinen ehkäisevän päihdetyön ryhmä suunnittelemaan seudullista kknaisuutta. Lasten ja nurten humalan vuksi tehdyt säilöönt ja kiinnitt Anniskelupaikkjen järjestyshäiriöt, ravintlakhtaiset analyysit (hätäkeskukseen tehdyt hälytykset k. ravintlasta) Alkhlihaittja kskeva valistus n seudulla aktiivista Anniskelupaikkjen aukilajat Liikennejupumusriksten määrä Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden turvaamiseksi säilöön tettujen määrä ja ikä Mm. vähittäismyyntiä ja anniskelua ja aukilaikja kskevassa lausunnnanttiminnassa tuetaan tässä hjelmassa mainittuja turvallisuus- ja viihtyisyystavitteita. Liikennejupumuksen trjunta n mnialaista ja vaikuttavaa ja painttuu ngelman ennaltaehkäisyyn Alkhlin vähittäismyynnin ja anniskelun valvntaa lisätään etenkin alaikäisille myynnin, anniskelun tai vä- littämisen salta. Vastuullista vähittäismyyntiä ja anniskeluplitiikkaa tuetaan seudulla mnialaisesti. Seutukunnassa harjitetaan valtakunnallisten linjausten ja vimassa levien säännösten mu- kaista alkhliplitiikkaa ALKOHOLIPOLITIIKKA

86 Erityisnuristyötä aktividaan ja tuetaan innvatiivisesti. Ludaan mnialainen turvaverkk pintnsa keskeyttäneille. Alueella harjitetaan näkyvää ja vaikuttavaa liikenneturvallisuusyhteistyötä, jka näkyy liikenneturvallisuuden parantumisena LIIKENNETURVALLISUUS Häiritsevään ja liikenneturvallisuutta vaarantavaan ajn ja pysäköintiin puututaan vaikuttavasti ja esiin tulleisiin ngelmiin haetaan npeita ja timivia ratkaisuja timijiden yhteisin pnnistuksin. Liikenneturvallisuushjelmien timeenpaneminen varmistetaan. Kevyenliikenteen väylien rakentamista lisätään. Liikenteen autmaattista valvntaa kehitetään. Liikennevalvntayhteistyötä eri timijiden kesken lisätään (mm. pliisi, kuntien tekninen timi, tiehallint). Keskustjen ja letettujen häiriö- ja riskikhteiden valvnnan kehittämistä tuetaan selvittämällä mahdllisuuksia valva pahimpia paikkja valvntakamerilla. Rikstrjuntaa tukevaa tietjenvaihta kehitetään Vapaaehtistimintaa ja tiedttamista lisätään mm. seutukunnalliset yhteistyömahdllisuudet humiiden Havaittuihin yleistä järjestystä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä heikentäviin tekijöihin puututaan npeasti. Jälkikäteiset timet Tsemppilukkatiminnan kehittämistä jatketaan. Mahdllisimman krkeasta kiinnijäämisriskistä hulehditaan tukemalla sitä mm. justavalla vi- ranmais-, media- ja vapaaehtisyhteistyöllä KIINNIJÄÄMISRISKI Jälkikäteisen timinnan tavitteet Pyritään järjestämään mielekästä tekemistä kaiken ikäisille. Selvitetään mm. Icehearts timinnan ja sen tukemisen mahdllisuuksia seudulla. Alueen avinten työpaikkjen määrä Työpaikkakehitys (millaisia työpaikkja alueella n) Pysäköintivirhemaksujen määrä Liikenneriksten määrä Liikenneturvallisuushjelmien kirjaaminen petussuunnitelmiin Pliisin surittamat aj-ikeuden rajittamista kskevat käsittelyt Pliisin liikenneturvallisuusindeksi Rikksen jhdsta kiinnitetut, pidätetyt ja vangitut Ilmitetut ja selvitetyt rikkset Opintnsa keskeyttäneiden määrä Arviinnin välineet Työttömien työnhakijiden määrä

87 Talusrikllisuuden kehittyminen alueelle trjutaan tehkkaasti TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTA Pliisi kehittää man alansa yhteistimintamutjaan ja palveluitaan Harmaan taluden trjunta jatketaan mm. vertarkastuksia ja siihen liittyvää viranmaisyhteistyötä kehittämällä Rahituslaitksia aktividaan tekemään ilmituksia epäillystä rahanpesusta Talusrikllisuusepäilyjä kskevaa tietjenvaihta lisätään kaikilla alilla. Yhteisvastuu n alueella krstuneesti esillä. Sen mahdllistamiseksi seudulla harjitetaan aktiivista, viihtyisyyttä edistävä maehtista asenne mukkausta Seutukunnalla timivat yhdistykset nstavat prfiiliaan siellä missä tarkituksenmukaista, tämän hjelman päämäärien edistämiseksi. Mnipulista, hyvän arjen elementtejä tukevaa paikallista ja seudullista kansalaisjärjestö- ja vapaaehtistimintaa lisätään. Ennaltaehkäisevät timet Ennaltaehkäisevän timinnan tavitteet turvallisuuden tunteen sekä hyvinvinnin myönteiseen kehittymiseen, mitä meidän pitää tehdä? Menestystekijät YHTEISVASTUU Alueen pliisipalveluita kehitetään sana pliisin hallintrakennemuutsta. Jtta nnistumme vaikuttamaan turvallisuuden ja Ludaan alueen kattava, palveluiltaan mnipulinen, yhden luukun periaatteella timiva yhteispalveluverkst. Strategiset tavitteet Millaisia lja khden haluamme yhdessä edetä vähitellen tavitetilan saavuttaaksemme? 2. Asukas- ja yritysnäkökulma POLIISITOIMINTA Tyytyväisyys pliisiviranmaisilta saatuun palveluun Ilmisaatettujen talusriksten määrä Takaisin saatu talusrikksista saatu rikshyöty Hulestuttavana pidetyt tekijät elinympäristössä turvallisuuskyselyn Turvattmuuden tunne seutukunnan eri sissa Arviinnin välineet Mittarit Millaisin välinein vimme mitata ja arviida edistymistämme? Yhteispalvelulain mukaiset yhteispalvelupisteet alueella ja niiden tarjamat palvelut

88 Tieliikennennettmuudet seutukunnassa Vesiliikennennettmuudet Psitiivista ssiaalista lähikntrllia kehitetään ja tuetaan. Asennekasvatusta kehitetään, selvittämällä mm. Lins Quest-hjelman tarjamia mahdllisuuksia. Varmistetaan kululaisille turvalliset kulureitit ja turvallinen kulumatka mm. jukkliikenteessä. Turvallista liikennekäyttäytymistä maalla ja vesillä edistetään erilaisin kampanjin. Mttrikelkkailuun liittyvät yritykset ja kerht sekä kunnat ja pliisi kehittävät aktiivista ja justavaa yhteistyötä turvallisen ja säännösten mukaisen kelkkailun varmistamiseksi seutukunnassa. Raskaanliikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetusreitit järjestetään ennakivasti mahdllisimman turvallisiksi mnialaisella seutukunnallisella yhteistyöllä. Hyötyliikenteen sujuminen turvataan. Valaistuksen ja muun liikenneturvallisuutta edistävän tekniikan aktiivista hyväksikäyttöä lisätään. Nurille kuljettajille annetaan khdennettua liikenneturvallisuusvalistusta. Julkista liikennettä kehitetään seudulla liikkumisen tdellisena vaihtehtna. Julkisen liikenteen vurjen ja niiden käyttäjien määrä Maastliikennennettmuudet Kevyen liikenteen nnettmuudet seutukunnassa Edistetään ulkmaalaisten ktutumista alueelle. Asiintiin, arkeen ja vapaa-aikaa liittyvän turvallisen liikkumisen edistäminen ja siihen liittyvien lii- kenneratkaisujen ja -sääntöjen nudattamisen krstaminen TURVALLINEN LIIKKUMINEN Pyritään ttamaan käyttöön säännöllisesti tistettavat turvallisuuskyselyt ja mittaukset asukkaiden ja yhteisöjen turvallisuuskäsitysten kehittymisen seuraamiseksi.

89 Ssiaaliset tukiverkt ja niihin liittyvät infrmaatiketjut saatetaan aukttmiksi. Lastensujelulain mukaisten ilmitusten tekemistä aktividaan. Lähisuhdeväkivallan hitprsessien ylläpita kehitetään ja sen seurantaan ludaan uusia arviintivälineitä. Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn prsessi / ketju kuvataan. Ptentiaaliset riskitilanteet kartitetaan ja niihin varaudutaan hulellisella valmiussuunnittelulla, jta tuetaan säännöllisin harjituksin. Valvntaa lisätään ja uusia yhteistyömutja kehitetään. Timijita pyritään saamaan lisää mukaan verkstmaiseen timintaan. Yleisötilaisuuksien hulellinen maehtinen ja ennakllinen turvallisuus- ja pelastussuunnittelu tetaan pääsäännöksi kaikkia yli 500 santtajan tilaisuuksia kskien sekä muullinkin tarvittaessa Yleisötilaisuuksia kskeva päätöksentek sekä majitus-, ravitsemus- ja matkailuelinkeinn harjittaminen sekä valvnta ja kehittäminen kytketään tiiviisti tämän hjelman turvallisuus- ja viihtyisyystavitteiden saavuttamispyrkimyksiin. Varmistetaan suunnitelmien ajantasaisuus. Väkivaltaisen käyttäytymisen ja väkivallan aiheuttamaa pelk vähenee työpaikilla ja yleisillä paikilla ja turvallisuuden tunne kehittyy myönteiseen suuntaan YLEISIÄ PAIKKOJA KOSKEVAN VÄKIVALLAN TORJUNTA Yhteistyöphjaa laajennetaan seutukunnallisesti. Psykssiaalisen kriisiavun saanti turvataan ja sitä kskevaa yhteistyötä kehitetään. Väkivaltariksten määrä Seksuaaliriksten määrä Katuturvallisuusindeksi Suunnitelmien määrät Lähestymiskiellt Hustaanttjen määrä Suunnitelmat Lastensujeluilmitusten määrä / viranmainen Psykssiaalisen kriisiavun kysynnän määrä seutukunnan kunnissa Väkivaltarikkset ktirauhan sujaamalla alueella Kdit, kulut sekä mm. terveydenhit saatetaan aktiivisimmiksi sapuliksi ngelmien seurannassa ja niiden ratkaisemisen käynnistämisessä ja avuntarjajiin suuntautuvassa yhteydentssa. Väestönsujelu, valmiussuunnittelu ja muu varautuminen n ennakivaa, yhteistyöperusteista ja testattua VARAUTUMINEN Ktna ketun väkivallan pelk vähenee ja lasten ja nurten seksuaalisen hyväksikäyttöä ehkäistään aiempaa tehkkaammin LÄHEISVÄKIVALLAN VÄHENTÄMINEN

90 Kehitetään rasisminvastaisia timia ja valistusta alueen kantaväestölle lisätään. Vanhemmuuden peruselementtejä krstetaan ja vanhempana lemista tuetaan mm. perhekurssein (mm. perhevalmennukset) ja erilaisin tilaisuuksin. Turvallinen ikääntyminen lu halukkuutta asua alueella TURVALLINEN IKÄÄNTYMINEN Ikääntyvälle väestölle suunnattua, khdennettua timintaa ja tiedttamista lisätään ja kehitetään. Avun kutsumutja kehitetään. Tuetaan ikäihmisten viestintäteknisten taitjen kehittämistä. Järjestetään ikäihmisille turvalliseen ikääntymiseen liittyviä erityiskursseja. Lähipalveluperiaatetta edistetään kaikilla alilla. Kehitetään selvitettyihin tarpeisiin ja asiakkaiden dtuksiin perustuvaa palveluiden laatua. Vanhemmuutta tuetaan vertaistiminnan ja erityistä tukea tarvitseville perheille kti- ja perhetyön avulla. Krstetaan vanhemmille esimerkillisyyden merkitystä lapsilleen. Liikkumisen esteettömyyttä edistetään. Tuetaan perheiden yhteisiä harrastusmahdllisuuksia. Elämänhallinnan petus tetaan mukaan pinthjelmiin kuluissa. Nurislle lisätään hyviä tapja kskevaa käyttäytymisvalistusta. Asukkaiden neuvntaa ja pastusta sekä näiden tarvitsemaa kriisiapua kehitetään. Tyytyväisyyskysely Yli 60-vutiaisiin khdistuneiden riksten määrä Lastensujeluilmitusten määrä Nurten kiinni- ja säilöönttjen määrät Nurten henkilöiden tekemien riksten määrä Rasististen riksten määrä Yhteisöllistä edistävää ssiaalista timintaa lisätään kaikissa alueen kunnissa ja näiden keskinäistä seudullista yhteistimintaa kehitetään. Vastuullinen vanhemmuus ngelmien ennakktrjunnassa timii ja tuttaa entistä parempia tulksia VASTUULLINEN VANHEMMUUS Yhteisöllisyys krstuu seudulla. Perheiden merkitys turvallisuuden perusyksikkönä kasvaa ja tämä n saatu seudulla näkyvästi ja vaikuttavalla tavalla esille YHTEISÖLLISYYS

91 Työturvallisuusriskeihin kiinnitetään humita Yritysten työviman rekrytinteihin kiinnitetään humita aktiivisesti Yritykset käyttävät aktiivisesti rekrytinnin turvana turvallisuusselvityksiä. Yritysten markkininnissa tetaan irti kaikki turvallisuudesta ja viihtyisyydestä saatava hyöty ja eri timijasapulet tukevat sitä mahdllisuuksiensa mukaan. Riklliselle uralle ajautumista ehkäistään aktiivisesti laajalla viranmais- ja yhteistyöllä RIKOLLISEKSI REKRYTOITUMISEN TORJUNTA Varhaisen puuttumisen painarva lisätään. Khdennettua asennekasvatusta ja valistusta etenkin ngelma- ja riskiryhmille annetaan aiempaa enemmän. Hitnhjausta tehstetaan ja hit- ja tukimutja kehitetään innvatiivisesti. Rikskierteen katkaisemiseen tähtääviä mnialaisia timia lisätään ja tehstetaan. Päihteiden väärinkäytön tunnistamista sana rikllista ja syrjäytynyttä käyttäytymistä kehitetään. Timijiden keskinäistä tietjenvaihta ja yhteispeliä edistetään uhrien auttamisessa. Alle 18-vutiaiden tekemät rikkset Hitn hjattujen määrä Ensikertalaisten rikksentekijöiden määrä Alueen turvakdit ja niiden käyttäjämäärät Turvataan turvaktipalveluiden riittävä määrä ja saatavuus mahdllisimman läheltä ja helpsti. Riski jutua rikksen uhriksi seutukunnan eri kunnissa Arviinnin välineet Psykssiaalisen avun palveluita laajennetaan ja kehitetään kk seutukunta kattavaksi. Jälkikäteiset timet Kehitetään yritysten ja asiasta kiinnstuneiden muiden timijiden käyttöön seudullisesti tteutettavaa turvallisuuskulutusta, -seminaareja ja -neuvntaa. Riksten uhriksi jutuneiden ja niiden seurauksista kärsimään jutuneiden auttaminen n seudulle minaista APU UHREILLE Jälkikäteisen timinnan tavitteet Yritysten timinnan häiriötön tteutuminen turvataan ja yritystimintaan tudaan mukaan hyvän arjen elementtejä YRITYSTOIMINTA

92 Kknaisprsessi tiedstetaan yleisesti turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvissä kysymyksissä KOKONAISKUVAN HAHMOTTAMINEN Ennaltaehkäisevän timinnan tavitteet Strategiset tavitteet Millaisia lja khden haluamme yhdessä edetä vähitellen tavitetilan saavuttaaksemme? Kehitetään seutukunnan laajuisia uusia yhteistyömutja ja kampanjita. Osapulet saattavat käytettävissään levat tiedt palvelemaan yhteistä päämäärää asiaa säätelevien nrmien puitteissa Viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistävien innvaatiita etsitään aktiivisesti ja niiden hyväksikäyttö varmistetaan. Ennaltaehkäisevät timet Menestystekijät turvallisuuden tunteen sekä hyvinvinnin myönteiseen kehittymiseen, mitä meidän pitää tehdä? Jtta nnistumme vaikuttamaan turvallisuuden ja Harrastetilja pyritään lisäämään sekä lumaan alueelle mm. nettikahvilatimintaa. Krstetaan vastuullista alkhlin anniskelua ja vähittäismyyntiä ja näiden valvntaa lisätään. Huumeiden välittäjä- ja käyttäjärenkaiden hajttamista edistetään aktiivisesti ja niiden syntymistä pyritään estämään ennaltaehkäisevin timin. Päihteiden väärinkäytön ja siitä aiheutuvien negatiivisten ilmiöiden ja seuraamusten ennaltaehkäiseminen n arkipäivää mnipulisin yhteistimin 3. Yhteistyöprsessien näkökulma PÄIHTEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN TORJUNTA Arviinnin välineet Mittarit Millaisin välinein vimme mitata ja arviida edistymistämme? kskevien humautusten, myyntikieltjen ja anniskelulupien peruutusten määrä Anniskelua ja vähittäismyyntiä määrä Paljastettujen huumeriksten

93 Viranmaisyhteistyön rlit n tarkennettu mm. hyvän arjen kehittämistimien vetvastuun salta ROOLIT JA VASTUUALUEET Alueella harjitetaan aktiivista ja saumatnta eri timijiden keskinäistä yhteistyötä ja tietjenvaihta häiriökäyttäytymisen ja turvallisuusuhkien trjumiseksi mm. niihin ennalta varautumalla YHTEINEN KIELI JA TIETOJENVAIHTO Järjestetään yhteisiä tämän hjelman tavitteita edistäviä hankkeita ja prjekteja. Edistetään yhteisen kielen mudstumista mm. yhteisellä kulutuksella ja muilla yhteistimintatilaisuuksilla Ludaan uusia keskusteluyhteistyöfrumeita ja säännöllisiä tapaamisia tavitteellisine asialistineen. Osapulet järjestävät tämän hjelman tavitteita palvelevia tapahtumia. Kehitetään uusia ja aiemmin käytössä lleita yhteistyöspimusmalleja. Hankkeiden ja prjektien sekä verkstjen vedn selkeä vastuuttaminen sekä rleista ja tehtävistä spiminen varmistetaan. Vastuullisten hjaajien määrää seuratyöhön lisätään. Järjestetään säännöllisiä palaute- ja kehitystilaisuuksia viranmaisten, yritysten ja järjestöjen välillä. Kansalaisten, yhteisöjen ja viranmaisten sekä muiden timijiden valvntayhteistyötä kehitetään yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi sekä mm. liikenteen valvnnassa, alkhlitarkastuksissa ja yleisötilaisuuksiin liittyvässä tarkastustiminnassa. Mudstetaan uusia turvallisuutta lisääviä ja turvallisuuden tunnetta kehittäviä yhteistyöverkstja ja kumppanuussuhteita. Käytössä n hyvin suunnitellut yhteistyöprsessit, jssa viestintä, suunnittelu ja seuranta, parhaista käytänteistä ppiminen sekä sallistuminen timi- vat hyvin YHTEISTYÖMUODOT

94 Seudulla harjitetaan näkyvää riksten ja häiriökäyttäytymisen paljastamis- ja valvntatimintaa VALVONNAN NÄKYMINEN Mniammatillisten ryhmien luminen riksten jälkipuintiin n tteutunut JÄLKIPUINTI Npean ja ikeudenmukaisen riksprsessin ja täytäntöönpann kehittäminen ja rikshyödyn takaisinsaannin turvaaminen n tteutunut RIKOSPROSESSI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Jälkikäteisen timinnan tavitteet Rikshyödyn ja krvausten aktiivista perintää kskevaa yhteistyötä kehitetään edelleen. Rangaistusten ja muiden seuraamusten täytäntöönpana sekä svittelua edistetään. Nurten esitutkinta- ja riksprsessin npeutetaan. Mm. syyttäjän, verttajan, pliisin, ulstn ja riksseuraamusviranmaisten yhteistyötä tiivistetään lumalla entistä timivampia yhteistyöketjuja Osapulet spivat keskenään yhteistä pelisäännöistä. Kehitetään seutukunnallista debriefing-timintaa. Ongelmatilanteet pyritään aina päättämään ennalta ehkäisevään pastukseen ja valistukseen ngelmien uusimisen mahdllisuuden pienentämiseksi. Paikallispliisin ja liikkuvan pliisin yhteistyötä seutukunnassa tiivistetään. Pliisin ja vartiimisliikkeiden yhteispeliä tiivistetään Etsitään uusia näkyviä, yhteisiä valvntamutja ja -tapja. Pliisin valvntatimintaa kehitetään sana pliisihallinnn rakenneuudistusta. Jälkikäteiset timet Takaisin saadun rikshyödyn kknaismäärä Onnistuneiden svittelujen määrä Arviinnin välineet

95 Timijat kantavat vastuunsa esimerkillisyydestä missa timissa ESIMERKILLISYYS Timijasapulten sisäisen ja ulkisen turvallisuuden suunnittelu n hulellista ja ennakivaa TURVALLISUUSSUUNNITTELU Ennaltaehkäisevän timinnan tavitteet Strategiset tavitteet Millaisia lja khden haluamme yhdessä edetä vähitellen tavitetilan saavuttaaksemme? 4. Timijiden ma näkökulma Osapulet situtuvat vapaaehtisesti ja itsenäisesti tämän hjelman tavitteiden tteuttamiseen Timijat tarkistavat mat visinsa ja strategiansa tukemaan tämän hjelman mukaisia timia Yksityisten, yritysten ja yhteisöjen mien timien tehkas turvallisuusriskien kartitus, sujatimien suunnittelu ja sujaustimet tteutetaan, tarkituksenmukaisimmalla tavalla yhteistyössä alan muiden timijiden kanssa. Timijat pyrkivät edistämään tämän hjelman tavitteita makhtaisella esimerkillään sekä jakamalla tieta tämän hjelma sisällöstä myös muille man alansa timijille seutukunnassa sekä mille sidsryhmilleen ja kumppaneilleen. Ohjelman tavitteenasettelu saatetaan kk henkilöstön tietn ja se pidetään mielessä arjen timinnassa. Timijasapulet hulehtivat man henkilöstönsä tämän hjelman tavitteiden tteuttamisen edellyttävästä kulutuksesta ja muiden valmiuksien ja timintamahdllisuuksien lumisesta tarvittaessa yhteistyössä muiden timijiden kanssa. Panstetaan turvallisuuden ja viihtyisyyden kehittämiseen tähtäävään timintatapaan. Ennaltaehkäisevät timet Menestystekijät turvallisuuden tunteen sekä hyvinvinnin myönteiseen kehittymiseen, mitä meidän pitää tehdä? Jtta nnistumme vaikuttamaan turvallisuuden ja Arviinnin välineet Mittarit Millaisin välinein vimme mitata ja arviida edistymistämme?

96 Hyvän arjen elementtejä tukevaa spnsritimintaa susitaan. Työyhteisöt luvat kukin itselleen mat tulevaisuuden ennakintimallinsa ja tarvittaessa tukeutuvat tistensa vastaaviin järjestelmiin ja pyrkivät siten kehittämään hyvinvintiin, viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä timiaan. Yhteisöjen timintaympäristöjen seuranta ja analyysitiminnassa humiidaan tämän hjelman tarpeet. Osapulet surittavat itsenäisiä riskianalyyseja sekä jakavat tästä syntynyttä julkista tieta tisilleen. Rikksentektilaisuuksien minimintia kehitetään mm. ptentiaalisten rikllisuuden khteiden rakenteellista sujausta ja pimeän ajan valaisua lisäämällä. Ennakivaa valvntateknlgian hyväksikäyttöä lisätään. Valvnta- ja vartiintitiminnan lisäämistä selvitetään. Yksityisen turva-alan palveluita hyödynnetään mahdllisimman laajalti. Idearikkaita henkilöitä kannustetaan mukaan turvallisuusyhteistyöhön sekä turvallisuutta ja viihtyisyyttä edistävien innvaatiita etsitään jatkuvasti aktiivisesti. Kulutussuunnitelmat Järjestettyjen kulutustilaisuuksien määrä Murtautumalla suritettujen riksten määrä Timijasapulet kehittävät aktiivisesti sallistumis taan uusiin, tämän hjelman mukaisiin yhteistyöverkstihin, hulehtivat vastuulleen tulevista tehtävistä ja pettelevat tuntemaan muut verkstn sapulet. Rikksentekmahdllisuuksia vähennetään suunnitelmallisesti ja vaikuttavalla tavalla RIKOKSENTEKOMAHDOLLISUUKSIEN VÄHENTÄMINEN Tulevaisuuden ennakinti ja varautuminen malla timialueella ja alalla n arkipäiväistä ja tulksellista ENNAKOINTI Halukkuus situtua yhteisiin tavitteisiin ja yhteistyöhön n krkealla SITOUTUMINEN

97 Työhyvinvintia edistetään ja syrjintä trjutaan työpaikilla. Ympäristövaikutusten arviintia ja arviihin liittyvää tietjenvaihta kehitetään ja lisätään. Yhteistyömutja ja hankkeita sekä paljastuneiden vahinkjen mnialaista tutkintaa kehitetään. Edistetään yhteisvastuun ilmapiiriä. Tehkas työsujelu n timijille tärkeä ja aktiivisesti hallinnassa työpaikilla YMPÄRISTÖNSUOJELU Seudulla harjitetaan ennakivaa ympäristövahinkjen trjuntaa VAPAAEHTOISTOIMINTA Puuttuminen n näkyvää ja itsenäistä, mutta yhteisen linjan mukaista turvallisuustyötä ja viihtyisyyden edistämistä Aktiivista ja viivytyksetöntä puuttumista havaittuihin ngelmiin ja niihin liittyvää ratkaisujen etsimistä yhteistyöverkstjen avulla tuetaan. Timijasapulet hulehtivat, että työyhteisön tai timijain työ- ja turvallisuusvälineet ja työympäristö vat tämän hjelman tteuttamisen kannalta riittäviä ja ajanmukaisia. Osapulet tukeutuvat ulkpuliseen asiantuntijaapuun ja palveluun niiltä sin, kuin mat resurssit eivät salli tämän hjelman tteuttamista tai turvallisen ja viihtyisän timintaympäristön kehittämistä. Jälkikäteiset timet Jälkikäteisen timinnan tavitteet YHDENMUKAINEN PUUTTUMINEN Ludaan kannustimia sallistumiselle. Seutukunnan turvallisuuden ja viihtyisyyden edis- tämiseen tähtäävä vapaaehtistiminta n alueella aktiivista ja mnipulista Vapaaehtistimintaa tuetaan, laajennetaan ja kehitetään tuntuvasti. Timijiden työsujeluhjelmat saatetaan linjaan tämän hjelman tavitteiden kanssa. TYÖSUOJELU Alueen timijat panstavat mien tietturvallisuusratkaisujensa salta pitkälle vietyyn tietturvangelmien ennaltaehkäisyyn. Arviinnin välineet Kulutustilaisuuksien määrä Ilmitulleiden ympäristövahinkjen määrä Ympäristöriksten määrä Syrjintäriksten määrä Työtapaturmien määrä

98 * Seudulla harjitetaan tehkasta sisäistä valvntaja tarkastustimintaa, jka jhtaa saltaan turvallisuusngelmien vähenemiseen ja timinnan laa- dun khamiseen SISÄINEN VALVONTA * * Eri timialilla pyritään kehittämään yhteisiä ja yhdenmukaisia sisäisen valvnnan malleja. Sisäisessä valvnnassa ja tarkastuksessa havaitut rikkmukset saatetaan tarvittaessa viranmaisten tutkittavaksi. Timijasapulet varmistavat npean reagintikyvyn ilmenneisiin turvallisuutta ja viihtyisyyttä vaarantaviin ilmiöihin.

99 Paikallinen turvallisuussuunnittelu / Jämsän seutukunta (Jämsä / Kuhminen) Pelastustimi, Pliisi, Sairaankuljetus, Taksi, Vartiinti, Hätäkeskus, Rakennusvalvnta OSOITEVARMUUS Kiinteistön sitetiedissa / saavutettavuudessa n havaittu seuraavia puutteita: Kiinteistön / khteen saavutettavuus (paikkatiet) Navigaattri ei tunnista khdetta Hälytysilmituksessa väärä sitetiet Kadun / tien nimeä ei le kartassa tai se n väärä (muuttunut sitetiet) Tinen samanniminen site tai muuten harhauttava paikkatiet Kiinteistön / khteen saavutettavuus (sitetiet) Kadun- / tien nimikyltti puuttuu tai väärä kadun nimi (muuttunut sitetiet) Haja-asutusalueella kiinteistöön vievän tien alussa ei le sitenumera Kiinteistöstä puuttuu sitenumer Ositenumer näkyy epäselvästi (liian pieni tai ei ertu taustasta) Taajama-alueella julkisen rakennuksen sitenumera ei le valaistu Kiinteistön / khteen saavutettavuus (muu epävarmuustekijä) Pelastustiellä n pysäköity ajneuv Pelastustiellä n muu ajeste (esim. betniprsas ) Tiellä tai kadulla n ajeste (esim. lukittu prtti tai kaatunut puu) Katu tai tie n hunkuntinen (auraamatta, liukas, ruta tai muu syy) Kiinteistölle ei le ajkelpista tietä Reitillä n lssi tai muu hidaste (esim. tietyö) Jkin muu kiinteistön saavutettavuuteen vaikuttava tekijä Kiinteistön / khteen site: Krjausehdtus: Muita sitevarmuuteen vaikuttavia lisätietja: Paikka / pvm. Timija / ilmittajan nimi: Ositevarmuuslmake palautetaan Jämsän pliisiasemalle Fax:

100 Paikallinen turvallisuussuunnittelu / Jämsän seutukunta Jämsä / Kuhminen OSOITEVARMUUSLOMAKE - timintaselste Lmaketta käytetään Jämsän seutukunnan paikallisessa turvallisuussuunnittelussa ja se timii eri timijiden palautelmakkeena. Timijita vat mm. Pelastustimi, Pliisi, Sairaankuljetus, Taksi, Vartiinti, Hätäkeskus ja Rakennusvalvnta. Lmake timitetaan timijille sähköisessä mudssa. Timintaselste - Lmakkeella kerätään tieta epäselvästi merkityistä, vaikeasti tavitettavista tai muutin hankalista sitteista (paikkatiet, sitetiet, muu epävarmuustekijä). - Eri timijat kirjaavat lmakkeeseen havaitsemansa epäkhdat kiinteistön / khteen sitteen paikannuksen tai saavutettavuuden näkökulmasta. - Lmake palautetaan Jämsän pliisiasemalle sähköpstilla sitteeseen tai faksaamalla numern Pliisi hitaa jakelun eteenpäin, krjaustimenpiteen määrittävälle tahlle. - Krjaustimenpiteen määrittävä tah timittaa tiedn eteenpäin surittajalle tai määrää itse puutteen krjattavaksi. - Surittaja krjaa puutteen ja timittaa suritetusta timenpiteestä palautteen pliisille. - Pliisi kirjaa tiedn ja palaute suritetusta timenpiteestä timitetaan Jämsän Seutukunnan paikallisen turvallisuussuunnittelun pienryhmälle. - Timenpide kirjataan paikalliseen turvallisuussuunnitteluun suritettuna knkreettisena timenpiteenä (kste tietyltä aikaväliltä).

101

102 Keski-Sumen turvallisuussuunnitelma KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

103

104 Sisällysluettel 1 JOHDANTO TAVOITTEET KEURUUN SEUTU ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ELY - KESKUS KEURUUN SEUDUN SEURAKUNNAT ELINKEINOELÄMÄ JÄRJESTÖT ARJEN TURVALLISUUSTILANNE TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KUNTATURVALLISUUS LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PERHEIDEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN VANHUSTEN VOINTI JA YHTEISÖLLISYYS ARVIOINTI JA SEURANTA KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ LIITTEET KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (TAULUKKO)

105 1 JOHDANTO Tämä turvallisuussuunnitelman n tehty Keuruun seudulle, jka käsittää alueen Keuruun ja Multian kunnat. Keuruun seudun turvallisuussuunnitelma n yksi sa KeskiSumen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtineuvstn periaatepäätökseen kansallisesta rikksentrjuntahjelmasta (1999, Turvallisuustalkt) sekä sisäisen turvallisuuden hjelmiin Arjen turvaa ( ) ja Turvallinen elämä jkaiselle ( ). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden hjelmasta (Turvallinen elämä jkaiselle) hyväksyttiin Keuruun seudun turvallisuussuunnittelussa n humiitu kansalaisten turvallisuus ja turvattmuus ja keint jilla pystytään knkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa n llut tekemässä alueen Keski-Sumen liitn edustaja, viranmaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute n hjannut suunnitelma tekemistä. Turvallisuuden käsite n laaja. Sisäisen turvallisuuden hjelmassa (Sisäasiainministeriö 44/2004) turvallisuudella tarkitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jssa jkainen vi nauttia ikeusjärjestelmän takaamista ikeuksista ja vapauksista ilman rikllisuudesta, häiriöistä, nnettmuuksista tai sumalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutksista jhtuvaa aiheellista pelka ja turvattmuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen kti-, asuin- ja työympäristö, timivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti sillin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikksiin syyllistyneet jutuvat edesvastuuseen teistaan. Osa turvallista ympäristöä n myös varautuminen suurnnettmuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ymmärrettynä n tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Kti-, asuin- ja työympäristön turvallisuuden taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat jhtaa lisääntyvään nnettmuusriskiin ja jpa rikllisuuteen. 4

106 2 TAVOITTEET Keuruun seudun turvallisuustyön tavitteena n saada kuntalaiset kiinnstumaan masta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietisuutta turvallisuuteen liittyvistä asiista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä. Lisäksi alueelle saadaan entistä turvallisemman elinympäristön luminen ja ylläpit. Tämä tarkittaa sellaisen ltilan saavuttamista, jssa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella timivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien man timinnan turvallisuusriskit vat pienimmillään ja ilkivallan, rikllisuuden, vahinkjen sekä nnettmuuksien ennaltaehkäisy n tehkasta. Turvallisuuteen vaikuttavia timijita n paljn. Kunnalla n tärkeä tehtävä peruspalvelujen tuttajana. Valtin viranmaisista pliisi n näkyvin turvallisuuspalveluiden tuttaja. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä n kuitenkin ihminen itse. Kaikki vaikuttavat itse timinnallaan ja valinnillaan maan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Timinnan ja valintjen phjaksi täytyy lla tarjlla riittävästi tieta riskeistä ja niiden pistamisesta. Tämän tiedn levittämisessä viranmais- ja järjestötiminnalla n merkittävä tehtävä. 3 KEURUUN SEUTU Keuruun seutu mudstaa yhden turvallisuussuunnitelma-alueen jhn kuuluvat 2 Keski-Sumen kuntaa Keuruu ( as) ja Multia (1885 as). Alueen väkiluku n näin llen nin asukasta ja yhteinen pinta-ala 1819,48 km2. Asukastiheys n Keuruulla 8,47 asukasta /maa- km2 ja Multialla 2,57 asukasta /maakm2. Keuruun kaupunki mudstuu klmesta taajamasta jita vat Keuruu, Haapamäki ja Pihlajaveden asemakylä. Keuruu n mnipulinen ja vireä kaupunki jssa n hyvät peruspalvelut ja vapaa-ajan viettmahdllisuudet. Keuruu panstaakin tulevaisuudessa ihmisten asumiseen ja viihtyisyyteen sekä alueen elinkeinelämään Multia n viihtyisä pienkunta jka tarjaa asukkaille viihtyisän asumisen ja peruspalvelut. Multia sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella kunnassa ja Multialla n merkittäviä krkean saamisen tellisia pienyrityksiä. Kunta n varsin laaja ja asutus n erityisen harvaa kirknkylän ulkpulella. Keuruun seudulla merkittävänä timijana n Pulustusvimien Pineerirykmentti, jka kuluttaa vusittain yli tuhat varusmiestä. Seudun kunnat vesistöt, vehreä lunt, vireä vapaa - ajantiminta, mnipulinen kulttuuritarjnta sekä hyvät liikunta - ja ulkilumahdllisuudet vat seudun merkittävä vetvima. Keuruun seutu nkin saanut susita luntmatkailun khteena sekä kesäasumisessa. 5

107 Seudun lunnllinen väestökehitys ja kknaismuutt n llut 10 vuden tarkastelujakslla negatiivinen. Tilastkeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähentyminen seudulla jatkuu edelleen. Seudun väestömäärä kasvaa varsinkin kesäaikana levista kesäasukkaista, jiden myötä väestömäärä nusee n. 3000:lla ihmisellä Väestöennuste: (Tilastkeskus) Vudet: Keuruu Multia ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT Ssiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, petus-, kulttuuri- ja nuris- sekä työ- ja ympäristöviranmaisilla n tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvallisuus edellyttää ssiaalista turvallisuutta ja usein hyvä ssiaaliplitiikka n parasta riksten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranmaisten tehtävät muuttuvat ja yhteistiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälistymisen seurauksena uudet riksilmiöt tulevat npeasti Sumeen ja lisäävät ja mnimutkaistavat pliisin tehtäviä. Pliisi-, pelastus- sekä ssiaali- ja terveysviranmaisilla n yhteiset hätäkeskukset. Kuntalaisen kkema turvallisuus vidaan nähdä kunnan peruspalveluiden (kunnan lakisääteinen timiala), elinkeintiminnan (kunnan yleinen timiala), valtin turvallisuuspalveluiden sekä klmannen sektrin timijiden mudstamana yhteisenä kknaisuutena. Arjen turvallisuutta edistävät turvallinen kti-, asuin- ja työympäristö, timivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti sillin kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikksiin syyllistyneet jutuvat edesvastuuseen teistaan. Osa sisäistä turvallisuutta n myös varautuminen suurnnettmuuksiin ja nrmaaliljen häiriötilainteisiin. Kuntien petus-, ssiaali- ja terveystimi, kaavitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpit vat timintja, jissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen. Rakentaminen, kaavittaminen sekä asunt- ja työllisyysplitiikka vat niitä timintja, jilla vidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei le pelkästään kunta- tai kaupunkikhtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallint- ja sektrirajjen. Mukana turvallisuussuunnittelussa vat myös elinkeinelämän ja klmannen sektrin timijat. Arjen turvallisuustalkisiin tarvitaan alue- ja paikallishallintviranmaisten lisäksi kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja timintaryhmät. Arjen hyvinvintiin liittyy leellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jta mnet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvkkaalla timinnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tsiasia n tettava humin, kun palveluja kehitetään. Arjen hyvinvinti ja turvallisuuden tunne n myös syrjäkylällä asuvan ihmisen perusi- 6

108 keus. Mnet jäävät hyväkuntisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vusia edistää yhteiskunnan hyvinvintia asiantuntijina, luttamustehtävissä tai vapaaehtistyössä. Näitä mahdllisuuksia n entistä enemmän sattava käyttää hyväksi. Kansalaisten vastuuntunt itsestään ja läheisistä n tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektrin kanssa vapaaehtistyöllä vidaan merkittävästi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätiminnalla, samin kuin Vapaaehtisella pelastuspalvelulla sekä ssiaali- ja terveysalan järjestöillä n suuri merkitys. 4.2 Keski-Sumen pelastuslaits Keski-Sumen pelastuslaits n Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaits, jka tuttaa Keuruun seudulla pelastustimen palvelut. Pelastuslaitksella n palasemat Keuruulla (Keuruu, Haapamäki, Pihlajavesi) ja Multialla. Lisäksi pelastuslaitksella n spimus Keuruun varuskunnan stilaspalkunnan kanssa. Lähtökhtana pelastuslaitksella n tuttaa tehstetusti turvallisuuspalveluja hulehtimalla pelastustimelle kuuluvista nnettmuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustiminnasta, öljyntrjunnasta ja väestönsujelusta nrmaali- ja pikkeuslissa. Pelastuslaitksen henkilöstö kstuu pää- ja sivutimisesta henkilöstä. Sivutimisen henkilöstön rekrytinti tu man haasteensa palvelujen tuttamiseen. Lakisääteisten tehtävien lisäksi pelastuslaitksella n kaikkien kuntien kanssa spimus ensivastepalveluista Pelastuslaits n mukana turvallisuussuunnittelun timenpiteiden knkretisimisessa aktiivisesti malla timinnallaan. 4.3 Keski-Sumen pliisilaits Keski-Sumen pliisilaitksen tehtävänä n timialueellaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, riksten ennalta estäminen ja niiden selvittäminen. Pliisilaitksella n myös muita lainsäädännöstä jhtuvia tehtäviä esim. kadnneiden etsintä, kulemansyyn selvittäminen ja virka-avun antaminen muille viranmaisille sekä pliisille kuuluvien lupien myöntäminen. Huminarvista n se, että lainsäätäjä velvittaa pliisia timimaan alueellaan turvallisuusyhteistyössä. Siten alueen viranmaiset, yhteisöt ja asukkaat rakentavat pliisin kanssa yhdessä yhteistä turvallisuutta. Pliisilaitksen alueen hälytyspalvelut hidetaan jhdetusti kk maakunnan alueella Pliisilaitksen timialueella n 23 kuntaa. Pääpliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, muut pliisiasemat vat Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekskella. Näiden lisäksi pliisin palvelupisteet vat Jutsassa ja Viitasaarella. Pliisin lupapalveluaut timii sellaisissa kunnissa, jissa ei le kiinteää palvelupistettä. 7

109 4.4 ELY - Keskus ELY - keskuksen tehtävät mudstuvat entisen Keski-Sumen TE - keskuksen, Keski- Sumen tiepiirin ja Keski-Sumen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski- Sumen ELY - keskuksessa hidetaan entisen Länsi-Sumen lääninhallituksen liikenne- ja sivistyssastn tehtäviä. Keuruun seudulla ELY - keskus vastaa Keuruun - alueurakan tienpidsta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY - keskus tilasti ja analysi nnettmuuksia sekä suunnittelee ja tteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investinteja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen npeuksien sääntely vat merkittäviä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia timia. 4.5 Keuruun seudun seurakunnat Seurakunnat keskittyvät kansalaisten hengellisen että henkisen hyvinvinnin edistämiseen ja vastuullisen elämäntavan vahvistamiseen. Tähän kuuluvat mm. keskustelu- ja sielunhitapu ja seurakunnallisen timinnan ylläpitäminen sekä nrmaalilissa että kriisin khdatessa ja turvallisuuskasvatus. Kirkssa turvallisuuskasvatus tteutuu parhaiten rippikuluissa, mutta se vi alkaa j päiväkerhissa ja muissa lasten sekä nurten timinnissa. Viranmaisten ja seurakuntien yhteistyö krstuu ja knkretisituu erityisesti kriisitilanteissa. Tällöin seurakuntien työntekijät keskittyvät ihmisten khtaamiseen ja palvelemiseen henkisen tuen antamiseksi. Suurten nnettmuuksien khdatessa kasvaa tarve hengellisten tilaisuuksien kuten rukushetkien tai muistjumalanpalvelusten järjestämiseen. Turvallisuuden lisäämiseksi n tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja tiedn kulkua erityisesti paikallistaslla. Seurakunnilla n lemassa valmiussuunnitelmia, jssa varaudutaan perustiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja pikkeuslissa. Suunnitelma n laadittu yhteistyössä muitten viranmaistahjen kanssa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen hulln järjestämiseen kriisitilanteissa. Evankelis-luterialainen seurakunnat vat mukana Keski-Sumen seurakuntien juuri käynnistyneessä HeHu (henkinen hult suurnnettmuuksissa) timinnassa. Henkilökuntaa n kulutettu kriisiryhmätimintaan ja yhdessä SPR:n ja pelastustimen kanssa n järjestetty henkilökunnalle ensiapu- ja muuta turvallisuuskulutusta. Turvallisuusasiista seurakunnassa vastaa ja yhteyshenkilönä muihin viranmaisiin päin timii kirkkherra tai hänen sijaisensa. 8

110 4.6 Elinkeinelämä Keuruun seudulla timii satja erilaisia yrityksiä jita vat pienyritykset, alihalnkkijita, tellisuustutantlaitksia ja palveluyrityksiä. Elinkeinelämä n erityisen mnipulista ja seudun vahvat tellisuusyritykset vat tunnettuja kk Sumessa. Keuruun seudun avaintutteita vat Kaalikääryleet, karkit, kurkut, kirjat, kaapelit, hutlevytutteet, pelletit, sahatutteet, tekstiilitutteet sekä erilaiset kmpnentit. Seudun elinkeinrakenne mudstuu palvelututannsta 62,5 %, jalstuksesta n. 23,9 %.ja alkututannsta 12,45 %. Työvima li Äänekskella ja Knnevedellä henkeä. Keskimääräinen työttömyysaste li v Äänekskella 14,6 % ja Knnevedellä 13,0 %. Työllisyys-tilanne heikkeni jnkin verran vuden 2009 aikana. Työpaikkamavaraisuus li v Äänekskella 105,1 % ja Knnevedellä 75,0 %. Suurimmat työnantajat seudulla vat: Keuruu: Multia: Pulustusvimat, HT Laser Oy, Otavan Kirjapain Oy, Juurikkaniemen sairaala, Reka Kaapeli Oy, Keuruun Sähkö Oy, Is Kirja kulutus ja knferenssikeskus, Aikamedia, Sumen vesileikkaus Oy, Keskimaa OSK, Keuruun seurakunta, Htelli Keurusselkä, Töysän linja Oy, Kirjavälitys Oy. Multimek Oy, Multilaser Oy, Metsä- Multia Oy, Veljekset Lehtmäki Oy, Multian Saha Oy, Vehkn asumis ja kulutuspalveluyhdistys Ry, Talastyö Oy Seudun turvallisuussuunnitelmassa n tärkeää ttaa humin elinkeinrakenteen kehitys ja kehittyvien timialjen tumat uudet haasteet seudun turvallisuustilanteen eri saalueilla. 9

111 4.7 Järjestöt Viranmaisten ja vapaaehtisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme timivat useat eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Mnet näistä vat kansainvälisesti tunnustettuja järjestöjä, jtka timivat yli pulue- ja valtirajjen. Pulet sumalaisista n kiinnstunut vapaaehtistiminnasta. Aktiivinen ihminen vi hyvin ja lu timinnallaan turvallisuutta, hyvinvintia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdllisuuksia itsensä tteuttamiseen ja vaikuttamiseen. Turvallisen ltilan saavuttamiseksi asukkaille n tärkeää, että turvallisuussuunnitelma tteutetaankin eri viranmaisten, timijiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin humiida järjestöt ja kuulla sveltuvin sin niiden näkemyksiä. Keuruun seudulla timii useita aktiivisia järjestöjä, jtka luvat seudun asukkaille henkistä hyvinvintia ja lisäävät turvallisuutta malla timinnallaan. Järjestöjä vat mm. Sumen Punainen Risti Vanhus ja eläkeläisjärjestöt Lastensujelu- tai nuristyön järjestöt, keskeisimpänä MLL Ptilasjärjestöt Vammaisjärjestöt Muut kansanterveysjärjestöt Päihdejärjestöt Työllistymista tukevat järjestöt Asumispalveluja tuttavat järjestöt Myös liikunta ja nurisjärjestöillä n merkittävä rli arjen turvallisuuden timijana ja hyvinvinnin lujana. 10

112 5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE Turvallisuus kskettaa jkaista ihmistä tavalla tai tisella. Tunne turvallisuudesta n makhtainen, subjektiivinen näkemys, jnka ihminen mudstaa henkilökhtaisten lsuhteidensa, kkemustensa ja havaintjensa perusteella. Ihmisen arkiturvallisuuden vi ajatella mudstuvan ensinnäkin niistä elementeistä, jiden perusteella hän peilaa maa näkemystään turvallisuudesta. Tällöin turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset kkemukset tai uhkakuvat riksten, tapaturmien tai nnettmuuksien uhriksi jutumisesta. Eri viranmaisten tai yhteisöjen mahdllisuudet puuttua näihin tekijöihin ennalta estävästi vaikuttavat lunnllisesti ihmisen käsityksiin. Turvallisuuteen liittyvät kiinteästi myös ihmisen hyvinvintiin tai viihtyvyyteen vaikuttavat asiat. Tällöin käsitys arjen turvallisuudesta laajenee. Turvallisuuden tunne mudstuukin ihmisen laajemmasta kknaiskäsityksestä ja -tunteesta. Esimerkiksi pelk sairastumisesta, työttömyydestä, taludellisista ngelmista tai yksin jäämisestä vivat lla eniten arkiturvallisuutta heikentäviä seikkja. Oman kunnan tai asuinalueen timijiden mahdllisuudet vastata mainittuihin haasteisiin vaikuttavat lunnllisesti ihmisen tyytyväisyyteen ja hyvinvinnin tasn. Keuruun seudulla kuntien turvallisuuden nykytilanteen kartituksessa käytettiin välineenä mm. SWOT- analyysia, kk maakunnan kattavaa kuntalaisille suunnattua yleistä turvallisuuskyselyä, Pliisin-, Pelastuslaitksen- ja ELY - keskuksen tilastja. SWOT analyysit suunnattiin kuntien eri hallintkunnille ja tunnistivat riskejä kansalaisnäkökulmasta, jnka phjalta saatiin nstettua turvallisuuden painpistealueita. Yleinen turvallisuuskysely suunnattiin kaikille Keski - Sumalaisille ja kysely tehtiin verkkkyselynä. Turvallisuustilanteen kartittamisessa käytettiin myös pliisin, pelastuslaitksen ja ELY keskuksen liikenne tilastja Keuruun seudulla tapahtuneista rikksista, nnettmuuksista yms. Yleisen verkkkyselyn tulksena saatiin selville muutamia selviä turvallisuusepäkhtia, jihin kuntalaiset erityisesti livat kiinnittäneet humita. Kyselyyn vastanneet humiivat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asiita. Suurimpina hulenaiheita livat ylinpeudet, etenkin taajama-alueilla, katujen valaistus ja kevyenliikenteen väylien kunt tai puuttuminen jiltakin suuksilta sekä jidenkin tiesuuksien kunt ja kunnssapit. Yleistä turvattmuuden tunnetta n hyvin vähän ja Keuruun seudulla levat asukkaat tuntevat lnsa turvalliseksi riippumatta alueesta tai paikasta. Seudulla n jnkin verran syrjäytymistä tai syrjäytymisen vaarassa levia ja tämä ketaankin tulevaisuuden uhkana. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiintiin sekä kulkemiseen liittyvät ngelmat vaanivat asutukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Seudulla ikääntyvien määrä kasvaa, mikä lisää riskiä yksin asuvan vanhuksen syrjäytymiselle. Pliisilaitksen hälytystehtävät vähentyivät Keuruun seudulla v ,50 %:lla; lukumääräisesti hälytyksiä li n. 100 vähemmän kuin v

113 Väkivalta- ja maisuusriksten määrät vat laskeneet Keuruun seudulla sekä huumausaineriksten määrä n laskenut. Huumausainerikksia seudulla tapahtui 10 kpl vunna 2009 ja määrä n laskeva edellisiin vusiin verrattuna. Alkhlin aiheuttamat rikkset näkyvät pääasiassa liikenteessä, missä rattijupumusten määrä n kasvanut. Lisäksi alkhlin tumat ngelmat näkyvät julkisilla paikilla tapahtuvana juptteluna ja siitä aiheutuvana häiriökäyttäytymisenä. Ongelmat nivutuvat yhä useammin työttömyyteen ja mnitahisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Lama n heikentänyt tukityöllistämisen mahdllisuuksia kun yritykset vat jutuneet turvautumaan lmautuksiin. Osa ssiaalityön asiakaskunnasta n tdellisen syrjäytymisuhan alla. Tapaturmista suurin sa sattuu ktna tai vapaa-ajalla ja n kaatumisia tai putamisia. Sumessa useampi kuin jka klmas kulemaan jhtanut tapaturma tapahtuu alkhlin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön hella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Jka klmas yli 65-vutias kaatuu vähintään kerran vudessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % n kaatumisia, liukastumisia tai putamisia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä n lisääntynyt viimeisten vusikymmenten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee tdennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat ptilasmäärät kasvivat alueella 3 % (219 ptilasta) ja hitpäivät vähenivät 9 % vusina Kti ja vapaa-ajan tapaturmissa Keuruun seudulla kulee vusittain keskimäärin 15 ihmistä, missä n llut kasvua 23 % vudesta Valtatie 18 kulkee Multian kunnan lävitse ja siinä n erityisen paljn raskasta liikennettä. Tie n erityisen kapea ja mutkainen Multian kirknkylän ja Väätäiskylän välillä ja siinä nkin sattunut useita liikennennettmuuksia. Valtatie 23 halkaisee Keuruun itä-länsi suunnassa ja tiellä n erityisen paljn liikennettä. Valtateiden varsilla ei le kevyenliikenteenväyliä kuin pienellä matkalla. Kevytliikenne valta - ja kantatien ympäristössä n turvatnta suurten ajnpeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Maanteiden liikennekäyttäytymisessä n parantamisen varaa. Seudulla hulestuttava piirre n myös rattijupumusten kasvu, mikä lisää liikennennettmuuksien riskiä. kääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheuttama hiekituksen/sulauksen lisääntyvä tarve ilmastnmuutsten myötä. Liikennevalvntaan tulee kiinnittää entistä enemmän humita. Myös liikenneympäristön turvallisuuden parantamisessa n paljn tekemistä. 12

114 6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Keuruun seudulla n alueen turvallisuussuunnittelussa nusut esille turvallisuuteen vaikuttavia mnia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät vat nusseet esille j aiemmissa kuntien turvallisuussuunnitelmissa. Lisäksi seudulla n tehty SWOT- analyysit kuntien eri hallintkuntien kesken, missä n tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kannalta. Ääneksken seutu n llut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena n llut tilastja Pliisilta, Pelastuslaitkselta, ELY- keskuksesta. Keuruun seudulla turvallisuustyöryhmä n valitut turvallisuuden painpistealueiksi seuraavat asiat: Kuntaturvallisuus Liikenneturvallisuuden parantaminen Perheiden hyvinvinnin parantaminen Vanhusten vinti ja yhteisöllisyys Valituilla painpisteillä pyritään vaikuttamaan knkreettisesti turvallisuuden edistämiseen ja saamaan aikaan muutsta ihmisten timinnassa sekä asenteissa. Kuntien eri strategiat sekä hjelmat tukevat valittujen turvallisuuspainpisteiden tteuttamista. 6.1 KUNTATURVALLISUUS Arjen turvallisuudessa kunnissa levien paikallispalveluiden saatavuus lisää turvallisuutta. Kun kuntalaisilla n saatavilla tarvittavat paikallispalvelut niin kuntien vetvima kasvaa ja asukkaat mieltävät paikan turvalliseksi. Kun vastaavasti paikallispalvelut viedään suuriin keskustihin niin sillin turvattmuuden tunne lisääntyy. Arjen turvallisuudessa nkin syytä kiinnittää humi turvattuihin paikallispalveluihin ja niiden saatavuuteen. Yhteiskunta n muuttumassa ympäristöksi, jssa lähes kaikki perinteiset palvelut vat tietteknisesti hjattuja tai kknaan muutettu sähköisiksi palveluiksi. Sähköiset tietjärjestelmät ja niitä yhdistävät tiednsiirtverkt mudstavat järjestelmäkknaisuuksia, jiden häiriöiden mahdlliset vaikutukset laajenevat yksittäisistä palveluista aina kk järjestelmiä kskeviksi. Verkkjen lisäksi kknaisuuteen kuuluvat tietkneet, matkapuhelimet, verkkjen palvelimet ja muu infrastruktuuri. Kyseiset järjestelmät timivat sähköenergian varassa, mikä tekee niistä haavittuvia. Energiaverkkjen, erityisesti sähkönjakelun timivuudelta edellytetään jatkuvasti parempaa laatua. Lisääntyvän energiariippuvuuden vuksi muun muassa laaja häiriö taajama-alueiden sähkönsaannissa lamauttaisi yhteiskunnan nrmaalin timinnan. Tyypillisin syy sähkökatkksiin n sää, mikä aiheuttaakin tulevaisuudessa erilaisia sääilmiöitä, kuten rajut myrskyt, sateet. Sähköjakelun keskeytyminen lisää turvattmuutta ja aiheuttaa ngelmia kaikilla sektreilla. Sähköjakeluun ja tietliikenneyhteyksiin vaikuttavat asiat tetaan humin Ääneksken ja Knneveden kuntien valmiussuunnitelmissa. 13

115 Turvallisuustyön tavitteena n ehkäistä kunnissa tapahtuvia tapaturmia ja vähentää niiden määrää lisäämällä yleistä turvallisuutta. Lisäksi kuntaturvallisuudella parannetaan seudun ja sen asukkaiden turvallisuutta sekä pastetaan matimiseen varautumiseen. Timenpiteet tapaturmien ja nnettmuuksien ehkäisemiseksi: Kuntalaisten turvallisuustietisuuden ja kiinnstuksen lisääminen Kaikenlaisen turvallisuustiedn löytämisen helpttaminen Erilaiset kampanjat ja teemat; liikenneturvallisuus, 112 päivä, pimeällä liikkuminen / heijastin jne. (järjestetään yhteistyössä eri timijiden kanssa) Eri tahjen välisen yhteistyön parantaminen, jtta turvallisuus ja turvallisuustyö saavuttaisivat mahdllisimman mnen kuntalaisen. Rikllisuuden vähentäminen Pliisin näkyvyyden lisääminen Pienet ja selkeät muistutukset / infjutut paikallisissa lehdissä! (esim. muistutetaan heijastimesta pimeinä aikina, muistutetaan palvarittimen testauksesta ym.) Vastuut: 14 Kunnat Pelastuslaits Pliisi Järjestöt Seurakunnat

116 6.2 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Liikenneympäristöä ja turvallisuutta vidaan parantaa ELYN liikennevirastn ja kuntien tekemillä teknisillä timilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkn khdistetuilla timenpiteillä, vaan yhtä tärkeää n vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asenteisiin vivat vaikuttaa kuntien eri hallintalat: ssiaali-, sivistys-, ja terveystimi kasvattamalla, tiedttamalla ja valistamalla jkapäiväisessä timinnassaan. Myös pliisin surittamalla liikennevalvnnalla n humattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painpiste n ihmisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen khdistuvissa timenpiteissä niin kasvatus, tiedtus, valistus kuin liikennevalvntaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat vat lähinnä kuntakhtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä timenpiteitä. Liikenneturvallisuuden parantamiskeint Keuruun seudulla Liikenneturvallisuustyön kehittäminen (Liikenneturvallisuussuunnitelma) Valtateiden 18 ja 23 liikenneturvallisuuden parantaminen Kehittämällä liikenneympäristöä tieteknisin timenpitein Tehstamalla liikenteen valvntaa Liikenneturvallisuustyön lisääminen ja seurannan järjestäminen Npeustasn tarkasteleminen erityisesti taajamissa Vesistöturvallisuuden parantaminen Vastuut Kunnat ELY- keskus Kulujen henkilöstö, petussuunnitelmassa liikenneturvallisuus Maankäyttötiimi, j kaavavaiheessa liikenneturvallisuus humin Yhdyskuntatiimi, katujen hit erityisesti talvella Pliisi, valvnnan ja valistamisen lisääminen Liikenneturva, valistustiminta 15

117 5.3 PERHEIDEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN Perheiden hyvinvintiin liittyvät asiat vat nusseet esille Keuruun seudulla sekä valtakunnallisestikin. Perheiden heikkuksina ja uhkina vat erilaiset, perheitten selviytymiseen ja jaksamiseen liittyvät ngelmat kuten yhteisöllisyyden väheneminen, syrjäytyminen, työttömyyden lisääntyminen, päihteiden käyttö, perheväkivalta ja kasvatusvastuun siirtyminen vanhemmilta julkisille timijille. Perheiden hyvinvintia heikentää vanhempien miin vimavarihin ja selviytymiseen luttaminen, mikä n vähentynyt. Tällöin tavallisiinkin kasvun ja kasvatuksen pulmiin tarvitaan asiantuntijaa. Vanhemmat vat kuitenkin tärkein timija lasten ja nurten hyvinvinnissa. Perheille n tärkeää saada viesti, että ngelmien ja pulmien kanssa ei jää yksi. Sillin kun tilanne tuntuu siltä, ettei yksin riitä tai selviä, niin hyvä tukiverkst krstuu ja n tärkeä. Timittaessa perheiden hyvinvinnin vahvistamiseksi ennalta ehkäisevä timinta, varhainen tuki ja eri timijiden yhteistyö vat keskiössä. Turvallisuus tästä näkökulmasta tarkittaa sekä turvallisuuden tunnetta että turvallista fyysistä, henkistä ja ssiaalista ympäristöä. Turvallisuutta perheille ja erityisesti lapsille ja nurille lu arkisuus ja tavallisuus, säännöllinen rytmi perheen ja eri palvelujen arjessa sekä työelämässä. Myös aikuisten läsnäl, yhdessä tekeminen ja päihteettömyys vat turvallisen perhe-elämän kulmakiviä. Turvallisuutta lu myös se, että apua vi saada kun sitä hakee. Nämä lapsiperheitten hyvinvintiin liittyvät tekijät vat merkittäviä hyvinvinnin vahvistajia kaikenlaisten perheitten arjessa Timenpiteet perheiden hyvinvinnin parantamiseksi: Vanhemmuuden tukeminen Yhteisöllisyys ja turvallisuus Nurten syrjäytymisen ehkäiseminen Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen Nurten tukeminen ja kannustaminen 16

118 6.4 VANHUSTEN VOINTI JA YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyys kuuluu ihmisarviseen vanhuuteen ja ihmisarvinen vanhuus kuuluu jkaiselle. Siihen sisältyy ikeus lla sallisena ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta sen tärkeänä ja arvstettuna jäsenenä. Vanhukset vivat rakentaa hyvin vintia sekä itselleen että muille malla timinnallaan. Heillä n paljn annettavaa myös nuremmille sukuplville. Ihmissuhteet ja sallisuus elämään vat hyvän elämän perusedellytyksiä. Vanhuksille tulee taata mahdllisuuksia sallisuuden tteutumiseen. Oikeus ihmissuhteisiin ja khtaamiseen tulee taata myös fyysisten tai muiden esteiden vuksi kdin tai laitsten seinien sisälle jääville vanhuksille. Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea vidaan lisätä mm. vapaaehtistyön rganisinnin kautta. Tässä järjestöillä ja seurakunnilla tulee lla entistä vahvempi rli. Yhteisöt ja ryhmät tarvitsevat tilja timiakseen. Kaupunkien ja kuntien tilja tulee saada justavammin ja edullisemmin kuntalaisten käyttöön. Palvelutaljen yhteisten tiljen rahitus tulee ratkaista. Myös seurakuntien tulisi antaa tiljaan yhteisöjen käyttöön. Perheenjäsenten välistä yhteyttä n tuettava. Pitkät välimatkat ja työelämän kiire estävät lapsia sallistumasta mien vanhempiensa hitn. Yhteiskunnan ratkaisuilla tulee tukea perheiden ja läheisten mahdllisuuksia vurvaikutukseen ja hivaan sillin, kun he itse sitä tivvat. Timenpiteet: Hyvä asumisen turvaaminen Palturvallisuudesta hulehtiminen (kdinhitajien kuluttaminen) Ktitapaturmien ehkäiseminen Vanhuksista hulehtiminen ( mm ystäväpalvelut) Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen Vastuut: Kunnat Vanhuspalvelut Kdinhit Pelastuslaits Seurakunnat Järjestöt 17

119 7 ARVIOINTI JA SEURANTA Turvallisuustyön tulksia tulee seurata ja arviida. Seuranta n säännöllistä ja turvallisuustyön etenemisestä raprtidaan kaikille työhön sallistuville. Näin vidaan arviida, nk yhteistyö tulksellista, khdistuuk työ ikeisiin khteisiin ja tekevätkö eri sa pulet kknaisuuden kannalta lennaista työtä. Turvallisuustyön timeenpann varmistamiseksi Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnittelutyöryhmä kkntuu säännöllisesti seuraamaan timenpiteiden etenemistä ja tulksia. Säännöllisellä ja avimella arviinnilla ja raprtinnilla vidaan pistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tulksellinen timinta. Tulkset vat tärkeä mtivaatitekijä; sellaiseen työhön, jka tuttaa tulksia, sallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tulksista ja timeenpansta raprtidaan säännöllisesti kuntien verkksivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vusittain raprtti hjausryhmälle. 8 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet: Tapi Mntnen, Tekninen jhtaja, Keuruu (vetäjä) Tim Ylinen, Rakennusmestari, Multia Reij Seppänen, Rehtri, Keuruui Mervi Männistö, Erityisnuris työntekijä, Keuruu Satu Ilmäki, Kulutimen jhtaja, Multia Mika Huuskla, Palpäällikkö, Keski-Sumen pelastuslaits Ism Yijälä, Kmisari, Keski-Sumen pliisilaits Marja Laavist, Aluevastaava, Keski-Sumen ELY keskus Leena Piippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva Mark Riiknen, Prjektikrdinaattri Keski-Sumen liitt LIITTEET Keuruun seudun turvallisuustyön timintasuunnitelma (taulukk) 18

120 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 1. Kuntaturvallisuus ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Arjen turvallisuus Kti- ja vapaa-ajan tapaturmat Kuntalaisten turvallisuuden parantaminen. Onnettmuuksien ja tapaturmien määrä mahdllisimman alas Turvallisuustiedn levittäminen ja valistus Erilaiset kampanjat ja teemat Ositejärjestelmä Erilaiset kampanjat ja teemat (heijastin, liikenneturva, 112 jne.) Kulujen ja ppilaiden sallistumista erilaisiin kampanjihin ym. tuetaan (esim. nu hätä) Kdin ja vapaa-ajan turvallisuus; kaikenikäisten valistus Kunnat Pelastuslaits Rakennusvalvnta SPR Opetustimi Pelastuslaits Pliisi Liikenneturva Kunnat Rikllisuus Rikllisuuden vähentäminen ja ennaltaehkäisy Valvnta, Pliisi Sähköisen infraksfuktuurin turvaaminen Turvattu sähkönjakelu, tietliikenne- ja puhelinyhteydet. Kuntien turvallisuussuunnittelu, valmiussuunnittelu. Yhteisen strategian luminen nnettmuustilanteita varten Kunnat, Pelastuslaits, Valtin viranmaiset, Yhteistyössä eri viranmaisten kesken 19

121 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 2. Liikenneturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys Suunnittelu Suunnitelman titeuttaminen Kunnat, Ely-keskus, Liikenneturva Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Valistaminen liikenneturvallisuudesta Liikennevalistus, liikennekasvatus, tiedittaminen, Erilaiset khderyhmät, tempaukset ja tapahtumat Liikenneturva Pliisi Kulut Valtateiden liikenneturvallisuuden parantaminen Valtatie 23 liikenturvallisuuden parantaminen Valtatie 18 liikenneturvallisuuden parantaminen Suunnittelua tteutus Kunnat ELY-keskus Pliisi Liikenneturva Npeuksien valvnta, puhallutusratsiat Liikennennettmuuksien vähentäminen Npeusvalvnta, puhallutukset, asennekasvatus Pliisi, Liikenneturva, petustimi Pyöräilykypärän ja heijastimien käytön lisääminen Turvallisuuskasvatus, nnettmuuksien vähentäminen Kampanjat Kunnat, Liikenneturva, Pliisi 20

122 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 3. Perheiden hyvinvinnin parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Vanhemmuuden ja vanhempien kasvatusvastuun tukeminen kasvatuskumppanuus n perusperiaate perheitten palveluissa perhekhtaiset kasvatus- ja arviintikeskustelut päivähitpalveluissa ja kuluissa Vanhemmat, päivähit, peruskulu, neuvla, järjestöt, seurakunta Perheiden palveluiden turvaaminen Ennaltaehkäiseviä ja kasvatusvastuuta tukevia palveluja Riittävät peruspalvelut perheille Kunnat, Perusturva, 3 järjestöt Varhaisen puuttumisen timintatapa syrjäytymisessä Varhaisen puuttumisen timintatapa n käytössä palveluissa työskentelevillä työntekijöillä Rakennetaan ja kehitetään mnitimijuusmalleja. Hulen puheeksi tn työtavat käyttöön Vanhemmat, peruskulu, neuvla, ssiaalityö Tuetaan nurten maa vastuuta ja itsenäisiä valintja Nurten kannustaminen elämässä Vanhemmat, kulu, Seurakunnat, kunnat 21

123 22 suuden kehittäminen Erityisryhmien asuinturvalli- Yksinäisyys ja yksin asuminen. Ikääntyvien kti - ja liikkumistapaturmien ehkäisy ASIA puuttua niihin ajissa kyky havaita riskejä ja vierailevien tahjen henkilöiden ktna Erityisryhmiin kuuluvien Vanhuksista välittäminen ja hulehtiminen. Arvnant Tapaturmien vähentämminen TAVOITTEET Parannetaan erityisryhmien ja vanhuksien palturvallisuutta Tiivistetään yhteistyötä ssiaali- terveystimen kanssa Henkilöstölle annetaan valmiuksia arviida asumisturvallisuusriskejä sana ktikäyntejä Kulutetaan kdinhitaja tunnistamaan riskejä vanhuksien luna Pelastuslaits tarkentaa vaarjen arviintia. Turvallisuusselvitykset Pelastussuunnitelmat tarkistuslmake Selvitetään ikääntyvien ktija liikkumistapaturmien nykytila ja laaditaan suunnitelma tarvittaville timenpiteille Vanhuksien kunniittaminen, välittäminen, maishitajat, ystäväpalvelut AIKATAULU TOIMENPITEET Kunnat Pelastuslaits Ssiaalitimi Perusturva Kunnat Järjestöt Seurakunnat Ktihit VASTUUT/SIDOSRYHMÄT Painpistealue 4. Vanhusten vinti ja yhteisöllisyys suuden kehittäminen Erityisryhmien asuinturvalli- Asumisturvallisuuden pääpain n ennaltaehkäisyssä ja verkstitumisessa. MUUTA HUOMIOITAVAA KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk)

124 23

125

126 Keski-Sumen turvallisuussuunnitelma SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

127 2

128 Sisällysluettel 1 JOHDANTO TAVOITTEET SAARIJÄRVEN SEUTU ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS KESKI - SUOMEN POLIISILAITOS ELY - KESKUS SAARIJÄRVEN SEUDUN SEURAKUNNAT ELINKEINOELÄMÄ JÄRJESTÖT PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKKA ARJEN TURVALLISUUSTILANNE TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ENNALTAEHKÄISEMINEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN HENKILÖ JA PALOTURVALLISUUS PÄIHDEHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN ARVIOINTI JA SEURANTA SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ...20 LÄHTEET...21 LIITTEET...21 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (TAULUKKO)

129 1 JOHDANTO Tämä turvallisuussuunnitelman n tehty Saarijärven seudulle, jka käsittää alueen Kannnksken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven kunnat. Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelma n yksi sa Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtineuvstn periaatepäätökseen kansallisesta rikksentrjuntahjelmasta (1999, Turvallisuustalkt) sekä sisäisen turvallisuuden hjelmiin Arjen turvaa ( ) ja Turvallinen elämä jkaiselle ( ). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden hjelmasta (Turvallinen elämä jkaiselle) hyväksyttiin Saarijärven seudun turvallisuussuunnittelussa n humiitu kansalaisten turvallisuus ja turvattmuus ja keint jilla pystytään knkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa n llut tekemässä alueen Keski-Sumen liitn edustaja, viranmaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute n hjannut suunnitelma tekemistä. Turvallisuuden käsite n laaja. Sisäisen turvallisuuden hjelmassa (Sisäasiainministeriö 44/2004) turvallisuudella tarkitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jssa jkainen vi nauttia ikeusjärjestelmän takaamista ikeuksista ja vapauksista ilman rikllisuudesta, häiriöistä, nnettmuuksista tai sumalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutksista jhtuvaa aiheellista pelka ja turvattmuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen kti-, asuin- ja työympäristö, timivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti sillin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikksiin syyllistyneet jutuvat edesvastuuseen teistaan. Osa turvallista ympäristöä n myös varautuminen suurnnettmuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ymmärrettynä n tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Kti-, asuin- ja työympäristön turvallisuuden taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat jhtaa lisääntyvään nnettmuusriskiin ja jpa rikllisuuteen. 4

130 2 TAVOITTEET Saarijärven seudulla turvallisuustyön tarkituksena n turvallisen elinympäristön luminen ja ylläpit. Tämä tarkittaa sellaisen ltilan saavuttamista, jssa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella timivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien man timinnan turvallisuusriskit vat pienimmillään ja ilkivallan, rikllisuuden, vahinkjen sekä nnettmuuksien ennaltaehkäisy n tehkasta. Tavitteena Saarijärven seudulla n ylläpitää ja parantaa paikallista turvallisuutta vähentämällä ja ennalta ehkäisemällä rikksia, häiriöitä ja nnettmuuksia sekä niistä aiheutuvia vahinkja sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhtenä tärkeänä keinna tavitteen saavuttamiseksi n turvallisuussuunnittelu ja sen hankkeiden knkretisiminen. 3 SAARIJÄRVEN SEUTU Turvallisuussuunnitelma-alueeseen kuuluu 5 phjisen Keski-Sumen kuntaa. Saarijärven kaupungin ( as.) lisäksi alueeseen kuuluvat Kannnksken (1587 as.), Kivijärven (1363 as.), Kyyjärven (1536 as.) ja Karstulan (4563 as.) kunnat. Alueen väkiluku n näin llen nin asukasta ja yhteinen pinta-ala 4000 km 2. Asukastiheyden llessa Sumessa keskimäärin 17,5 asukasta /maa- km 2 n kyseessä leva alue harvaan asuttua maaseutua (asukastiheys 4,7 asukasta / maa- km 2 ). Kska alueen kunnat sisältyvät Saarijärven Viitasaaren seutukuntaan (jhn nyt puheena levien kuntien lisäksi kuuluvat Viitasaaren kaupunki sekä Kinnulan ja Pihtiputaan kunnat), ja jsta n lemassa kattavat tilastlliset tiedt, vi kk seutukunnasta tehdä seuraavia tilastllisia havaintja, jtka spivat hyvin myös nyt tarkastelussa leviin kuntiin. Seudun lunnllinen väestökehitys ja kknaismuutt n llut 13 vuden tarkastelujakslla negatiivinen. Seutu n menettänyt yhteensä n asukasta ja tilastkeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähentyminen seudulla jatkuu edelleen. Työviman pistuma Saarijärven Viitasaaren seutukunnassa n arviitu levan jpa henkeä, eli jpa pulet seutukunnan työvimasta. Seutukunnalla myös ikääntyneiden suus väestöstä n yksi suurimpia valtakunnassa ja trendi jatkuu edelleen. Yli 65 vutiaiden suus väestöstä n llut vunna kansalaista ja ennuste vudelle kansalaista. Vastaava suus vutiaiden ikälukassa n 1774 ja 1952 asukasta sekä yli 85 vutiaiden salta 536 ja 814 kansalaista. Tellisuuden sekä maa- ja metsätaluden merkitys n puheena levien 5 kunnan salta selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin (työpaikista yli 1/3, kun kk maassa hieman yli 1/5). Palvelusektrin suus työpaikkjen määrästä n pienempi kuin maassa keskimäärin. Se n kuitenkin llut kasvava timiala 2000 luvulla. Alueen erikistumisalja vat puu- ja rakennustellisuus, metallitellisuus sekä maa- ja metsätalus. 5

131 Energia- ala, erityisesti bienergia, n seutukunnan vahvuus, jlla n hyvät edellytykset kasvaa kk maan keskiarva npeammin. Seutukunnan kehittämistimintaa hjaa seutuhjelma, jnka päätavitteena n vuteen 2013 mennessä Lunnnvarja pitkälle jalstava, saavien ihmisten ja verkstjen yritteliäs, palveleva ja viihtyisä phjinen Keski-Sumi. Väestöennuste: (Tilastkeskus) Vudet Kannnkski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT Alueen kunnat vat merkittäviä timijita kansalaisten kkemassa arjen turvallisuudessa. Kunnan tehtävät eivät rajitu vain tiettyihin laissa säädettyihin velvllisuuksiin ja kansalaisten ikeuksiin, kunnalla n ikeus ttaa hitaakseen muitakin tehtäviä. Vaikka itsehallinnllisilla tehtävillä n rajansa, timiala n siis yleinen. Viime kädessä se kuuluuk, jkin tehtävä kunnan timialaan, määräytyy sen perusteella, nk tehtävä perusteltu kuntalaisen kannalta. Kuntalaisen kkema turvallisuus vidaan nähdä kunnan peruspalveluiden (kunnan lakisääteinen timiala), elinkeintiminnan (kunnan yleinen timiala), valtin turvallisuuspalveluiden sekä klmannen sektrin timijiden mudstamana yhteisenä kknaisuutena. Arjen turvallisuutta edistävät turvallinen kti-, asuin- ja työympäristö, timivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti sillin kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikksiin syyllistyneet jutuvat edesvastuuseen teistaan. Osa sisäistä turvallisuutta n myös varautuminen suurnnettmuuksiin ja nrmaaliljen häiriötilainteisiin. Turvallisuustyö n kuntien nrmaalia timintaa. Se tukee elinkeintiminnan ja elinympäristön kehittymistä sekä kunnan tulstavitteita. Käytännön turvallisuustyö n sa kunnan kaikkien timialjen työtä. Jkaisella timialalla n erityispiirteensä, jtka vaikuttavat siihen, miten käytännössä turvallisuustyötä tehdään. Lisäksi turvallisuustyö n yhteistyötä kunnan ja kunnan ulkpulisten timijiden kesken. 6

132 Pelastussuunnittelu n tärkeä sa turvallisuustyötä. Kiinteistökhtaisilla pelastussuunnitelmilla n lennainen sa matimisessa varautumisessa ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä timinnan jatkumisessa pikkeuslissa. Pelastussuunnitelmat laaditaan kunkin kiinteistön ja timijan maan käyttöön, mutta js varautuminen n jka paikassa nnistunutta, parantaa se kk kunnan kknaisturvallisuutta. Tärkeä sa kunnan turvallisuussuunnittelua n myös kk kunnan valmiussuunnittelu, jnka tarkituksena n kta kunnan ja sen eri timialjen henkilöstö- ja materiaaliresurssit sekä näin khttaa kunnan valmiutta nrmaaliajan häiriötilanteiden ja pikkeusljen varalta. Valmiussuunnittelulla tarkitetaan niitä suunnittelu- ja jhtamistimenpiteitä, jiden avulla kunnan eri timinnt vidaan hitaa mahdllisimman hyvin nrmaalilissa, nrmaaliljen häiriötilanteissa ja pikkeuslissa. Kunnan kknaisvarautuminen pikkeuslihin mudstuu kunnan valmiussuunnitelmasta, kunnan eri timialjen valmiussuunnitelmista sekä virastjen ja laitsten pelastussuunnitelmista. Suunnitelmaa täydentävät yhteistyöviranmaisten valmiussuunnitelmat, sekä niiden yritysten valmiussuunnitelmat, jiden timinta perushulln, tellisuustutannn, energiahulln ja infrastruktuurin alueilla vat kunnan timintjen kannalta välttämättömiä. 4.1 Keski-Sumen pelastuslaits Keski-Sumen pelastuslaits tuttaa Saarijärven seudulla pelastustimen palvelut. Pelastuslaitksella n palasemat Saarijärvellä, Pylkönmäellä, Karstulassa, Kyyjärvellä, Kannnkskella ja Kivijärvellä. Pelastuslaitksen tehtävänä n nnettmuuksien ehkäisy, turvallisuusviestintä sekä pelastustiminta. Lisäksi Keski-Sumen pelastuslaits tuttaa Saarijärven seudun ensivastepalvelut. Pelastuslaitksen henkilöstö kstuu pää- ja sivutimisesta henkilöstä. Sivutimisen henkilöstön rekrytinti tu man haasteensa palvelujen tuttamiseen. 4.2 Keski - Sumen pliisilaits Pliisin tehtävä n pliisilain mukaan turvata vallitseva ikeus- ja yhteiskuntajärjestys, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta ja selvittää rikksia ja saattaa ne syyteharkintaan. Huminarvista n se, että lainsäätäjä velvittaa pliisia timimaan alueellaan turvallisuusyhteistyössä. Siten alueen viranmaiset, yhteisöt ja asukkaat rakentavat pliisin kanssa yhdessä yhteistä turvallisuutta. Keski-Sumen pliisilaits n käsittää kk Keski-Sumen maakunnan alueen. Pliisilaitksen pääpliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, maakunta vidaan jatella pääpliisiasema-alueeseen (Jyväskylä) phjiseen timinta-alueeseen (Äänekski) ja eteläiseen timinta-alueeseen (Jämsä). Edellä santuilla paikkakunnilla n pliisivankilat, jissa säilötään pliisin haltuun eri perusteilla kiinnitetut henkilöt. Äänekskella n pliisiasema, jka timii täyden palvelun periaatteella. Phjisella timinta-alueella sijaitsevat myös Saarijärven pliisiasema ja Viitasaaren palvelupiste. Pliisilaitksen alueen hälytyspalvelut hidetaan jhdetusti kk maakunnan alueella. 7

133 4.3 ELY - Keskus ELY - keskuksen tehtävät mudstuvat entisen Keski-Sumen TE - keskuksen, Keski- Sumen tiepiirin ja Keski-Sumen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski- Sumen ELY - keskuksessa hidetaan entisen Länsi-Sumen lääninhallituksen liikenne- ja sivistyssastn tehtäviä. Saarijärven seudulla ELY - keskus vastaa Karstulanalueurakan tienpidsta. 4.4 Saarijärven seudun seurakunnat Hyväksytyn strategian mukaisesti seurakunnan tehtävänä n "timia niin, että seurakuntalaisissa syntyy ja vahvistuu usk Klmiyhteiseen Jumalaan, rakkaus lähimmäiseen ja vastuullinen elämäntapa". Laaditun visin mukaan Saarijärven seurakunta n vunna 2015 "avin, seurakuntalaisten aktiivisuuteen perustuva, vireästi ja nykyaikaisesti timiva hengellinen yhteisö, jka julistaa rhkeasti evankeliumia ja n mukana jäsentensä arjessa ja juhlassa. Seurakunta pitää esillä kristillisiin arvihin perustuvaan ajattelua ja elämäntapaa." Turvallisuuden edistäminen Seurakunta tukee lapsiperheitä järjestämällä päiväkerh- ja perhekerhtimintaa alle kuluikäisille. Varhaisnuris- ja nuristyössä tavitteena n vastuullinen elämäntapa ja terveen itsetunnn vahvistaminen. Tämä tavite krstuu erityisesti rippikulussa, jnka käy lähes kk ikälukka. Diakniassa khdataan ja pyritään auttamaan mm. mningelmaisia lapsiperheitä, syrjäytymisvaarassa levia nuria (yhteistyössä kaupungin nuristimen kanssa), mielenterveyskuntutujia, päihderiippuvaisia (yhteistyössä Visi - säätiön kanssa) ja erityisesti vanhuksia. Seurakunnan kaikki kkava timinta pyrkii edistämään yhteisöllisyyttä ja keskinäistä välittämistä. Vapaaehtistimijita kulutetaan ja hjataan erilaisiin palvelutehtäviin. Seurakunnan valmiussuunnitelmassa n varauduttu perustiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja pikkeuslissa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen hulln järjestämiseen kriisitilanteissa (mm. kriisihartaudet). Saarijärven seurakunta n mukana Keski-Sumen seurakuntien HeHu (henkinen hult suurnnettmuuksissa) - hankkeessa. Seurakunnan edustaja n mukana Saarikan alueen kriisiryhmän timinnassa. Seurakunta jäljestää henkilökunnalleen ensiapu- ja turvallisuuskulutusta yhteistyössä SPR:n ja pelastustimen kanssa. 4.5 Elinkeinelämä Saarijärven seudun elinkeinjen vahva phja n peruselinkeinissa: maa- ja metsätaludessa, tellisuudessa sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Vahvja tellisuuden alja vat puu- ja rakennustutetellisuus sekä metalli- ja knepajatellisuus. Tunnettuja kärkiyrityksiä vat mm. Hnkarakenne, Betset ja Ariterm, Metec, Lgstr Finland, Sklex, Saarijärven Säiliövalmiste. Seudun nusevia timialja vat bienergia, matkailu ja hyvinvintipalvelut. Phjisen Keski-Sumen runsaiden energiaraaka-ainevarjen lisäksi alueella n runsaasti bienergian tutantn, jalstukseen ja käyttöön liittyvää 8

134 tutkimus- ja kulutustimintaa. Matkailussa perustan luvat luntmatkailuun ja vapaaaikaan liittyvät yritykset sekä liikunta- ja hyvinvintimatkailualan yritykset ja liikelaitkset. Hyvinvintialan yritysten lukumäärä n kasvussa, kun seudun ikärakenteesta jhtuva palvelutarve kasvaa ja lu lisää mahdllisuuksia myös yksityisen yritystiminnan kehittymiseen julkisten hyvinvintipalvelujen rinnalla. Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelmassa n tärkeää ttaa humin elinkeinrakenteen kehitys ja kehittyvien timialjen tumat uudet haasteet seudun turvallisuustilanteen eri sa-alueilla. Esimerkiksi perusmaataluden tutantyksikkökn kasvu, työviman saatavuus ja työperäinen maahanmuutt, bienergian tutannn ja kuljetusten lisääntyminen sekä hiva- ja hyvinvinti-alan palvelujen laadun varmistus vat esimerkkejä elinkeinelämän turvallisuusnäkökulman humin ttamisen tarpeellisuudesta. 4.6 Järjestöt Viranmaisten ja vapaaehtisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme timivat useat eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Mnet näistä vat kansainvälisesti tunnustettuja järjestöjä, jtka timivat yli pulue- ja valtirajjen. Pulet sumalaisista n kiinnstunut vapaaehtistiminnasta. Aktiivinen ihminen vi hyvin ja lu timinnallaan turvallisuutta, hyvinvintia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdllisuuksia itsensä tteuttamiseen ja vaikuttamiseen. Turvallisen ltilan saavuttamiseksi asukkaille n tärkeää, että turvallisuussuunnitelma tteutetaankin eri viranmaisten, timijiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin humiida järjestöt ja kuulla sveltuvin sin niiden näkemyksiä. Saarijärven seudulla timii useita aktiivisia järjestöjä, jtka luvat seudun asukkaille henkistä hyvinvintia ja lisäävät turvallisuutta mm. Sumen Punainen Risti Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt Lastensujelu- tai nuristyön järjestöt, keskeisimpänä MLL Ptilasjärjestöt Vammaisjärjestöt Muut kansanterveysjärjestöt Päihdejärjestöt Työllistymista tukevat järjestöt Asumispalveluja tuttavat järjestöt Myös liikunta- ja nurisjärjestöillä n merkittävä rli arjen turvallisuuden timijana ja hyvinvinnin lujana. 9

135 4.7 Perusturvaliikelaits Saarikka Perusturvaliikelaits Saarikka tuttaa STe kuntayhtymän tilaamat ssiaali- ja terveydenhulln palvelut Saarijärven seutukunnan kunnille (Kannnkski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi). Saarikan palveluksessa n nin 600 työntekijää hulehtimassa kuntalaisten hyvinvinnista ja terveydestä sekä turvatusta elämästä. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN PALVELUALUE Neuvlapalveluilla turvataan lasta dttavan äidin ja vastasyntyneen lapsen terveys, tuetaan tulevien vanhempien timintakykyä ja vanhemmuutta sekä seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista kasvua ja kehitystä. Kulu- ja piskeluterveydenhulln palveluilla tuetaan ppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä edistetään ja valvtaan kulu- ja piskeluyhteisöjen hyvinvintia, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Perhe- ja ssiaalipalveluilla tuetaan lasten ja nurten turvallista kasvua sekä autetaan ja tuetaan heidän vanhempiaan erilaisissa haasteellisissa elämäntilanteissa tämän tavitteen tteutumisessa. Ssiaalityön avulla ehkäistään syrjäytymistä mm. turvaamalla kuntalaisten välttämätön timeentul, parantamalla pitkään työttömänä lleen edellytyksiä työllistyä sekä ehkäisemällä ja vähentämällä päihteiden ngelmakäyttöä ja siihen liittyviä ssiaalisia, terveydellisiä ja taludellisia sekä turvallisuuteen liittyviä haittja. Ssiaalipäivystyksellä turvataan virka-ajan ulkpulella kiireellisen avun tarve. Terapiapalveluissa tarjtaan vaikeutuneissa elämäntilanteissa erityissaamista ngelmien ratkaisuun mm. perheneuvlan ja psyklgien timesta. Henkinen ensiapu tarjaa psyykkistä ensiapua äkillisissä traumaattisissa tilanteissa. ARJEN TUEN PALVELUALUE Kti- ja asumispalvelujen avulla hulehditaan lähinnä ikääntyneen väestön ja vammaisten kaikinpulisesta turvallisesta asumisesta massa kdissa ja erilaisissa asumispalveluyksiköissä. Kuntutuksella ja timintakyvyn ylläpitämisellä edistetään itsenäistä ja turvallista asumista massa kdissa. TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON PALVELUJEN PALVELUALUE Vastaantttiminnan avulla turvataan mm. äkillisesti sairastuneen välitön ensiapu kaikkina vurkauden aikina ajanvaraus- tai päivystysvastaanttna. Ensihit- ja sairaankuljetus turvaavat hidn saannin kiireellisissä tilanteissa. Sairaanhidn lisäksi tuetaan kuntalaisia mm. erilaisten kansansairauksiin liittyvien riskitekijöiden tunnistamisessa ja valmiuksissa ehkäistä niitä. Mielenterveyspalvelut tarjavat apua, tukea ja asiantuntemusta psyykkisiin sairauksiin liittyvissä kysymyksissä. Työterveyshulln palveluilla edistetään työntekijöiden ja työyhteisöjen fyysistä, psyykkistä ja ssiaalista hyvinvintia ja turvallisuutta kiinnittämällä humita työhyvinvintiin ja työlihin. Terveysvalvnnan avulla hulehditaan kuntalaisten elin- ja asumisympäristön sekä mm. elintarvikkeiden ja muiden tutteiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta. 10

136 5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE Turvallisuuden tunne kuntalaisilla sinänsä n hyvä. Pienessä ja rauhallisessa maaseutukaupungissa/-kunnassa naapurit tunnetaan ja asukkailla n paljn aktiivista harrastusja yhteisötimintaa. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiintiin sekä kulkemiseen liittyvät ngelmat vaanivat asutukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Kuluviihtyvyyteen ja ppilashultn n seudulla lemassa kehittämishankkeita ja siihen n kiinnitetty humita. Yleiseen turvallisuuteen ja erityisryhmien asumisturvallisuuteen vaikuttavat ppilaitksissa, terveydenhulln työpaikilla ja asumisyksiköissä havaitut lukuisat sisäilmangelmat. Pliisilaitksen hälytystehtävät vähentyivät Saarijärven alueella v ,21 %:lla; lukumääräisesti hälytyksiä li 98 vähemmän kuin v Kk Keski-Sumessa väkivaltarikkset vat vähentyneet kahdessa vudessa 4,1 %. Liikennerikksista rattijupumukset näyttäisivät sen sijaan levan lievässä kasvussa. Väkivalta- ja maisuusriksten määrät nusivat, mutta muissa lukissa riksten määrä laski. Huumausaineriksten määrä laski lähes pulella kahdeksaan ilmitukseen. Taustalla n aikuisväestön pahinvintia. Alkhlin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivutuvat yhä useammin työttömyyteen ja mnitahisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Lama n heikentänyt tukityöllistämisen mahdllisuuksia kun yritykset vat jutuneet turvautumaan lmautuksiin. Osa ssiaalityön asiakaskunnasta n tdellisen syrjäytymisuhan alla. Tapaturmista suurin sa sattuu ktna tai vapaa-ajalla ja n kaatumisia tai putamisia. Sumessa useampi kuin jka klmas kulemaan jhtanut tapaturma tapahtuu alkhlin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön hella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Jka klmas yli 65-vutias kaatuu vähintään kerran vudessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % n kaatumisia, liukastumisia tai putamisia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä n lisääntynyt viimeisten vusikymmenten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee tdennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat ptilasmäärät kasvivat alueella 9 % ja hitpäivät 7 % vusina Valtatie 13 halk Karstulan, Kyyjärven ja Saarijärven alueen ja lisäksi seudulla kulkeva Sininen tie halk alueen kuntia. Kevytliikenne valta-ja kantatien ympäristössä n turvatnta suurten ajnpeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Liikennemäärät vat kasvaneet ja liikennekäyttäytymisessä n parantamisen varaa. Hulestuttava piirre n myös rattijupumusten suus liikennennettmuuksissa. Ikääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheuttama hiekituksen/sulauksen lisääntyvä tarve ilmastnmuutsten myötä. Liikennevalvnta n riittämätöntä. Myös liikenneympäristön turvallisuuden parantamisessa n paljn tekemistä. 11

137 6 TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ENNALTAEHKÄISEMINEN Saarijärven seudulla n alueen turvallisuussuunnittelussa nusut esille turvallisuuteen vaikuttavia mnia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät vat nusseet esille j aiemmassa turvallisuussuunnitelmassa ja siihen liittyvässä riskikartituksessa ( 2008). Riskikartituksen phjana vat lleet kansalaiskyselyt, tilastt eri viranmaisilta jiden phjalta n tunnistettu riskejä. Saarijärven seudulla nyt valitut turvallisuuden painpistealueet vat seuraavat: Liikenneturvallisuuden parantaminen Henkilö- ja palturvallisuus parantaminen Päihdehaittjen ehkäiseminen Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen Lasten ja nurten syrjäytymisen ehkäiseminen Valituilla painpisteillä pyritään vaikuttamaan knkreettisesti turvallisuuden edistämiseen ja saamaan aikaan muutsta ihmisten timinnassa sekä asenteissa. Seudullinen turvallisuussuunnitelma tukee käynnissä levaa Hyvinvintipalvelu strategia työtä. Lisäksi alueella n turvallisuussuunnitelmaa tukevia eri hallintkuntien hankkeita. 6.1 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Vunna 2001 laadittiin seutukunnan kuntiin liikenneturvallisuussuunnitelmat, jtka käsittävät kullekin kunnalle mat liikenneympäristön parantamissuunnitelmat sekä kulutus-, valistus-, ja tiedtussuunnitelmat. Liikenneturvallisuussuunnitelmien tavitteena n llut nnettmuuksien määrä vähentäminen ja vakavuusasteen pienentäminen liikenteen kasvusta hulimatta. Liikenneturvallisuuteen vaikuttaa sekä liikenneympäristön turvallisuus ja käytettävä kulkumut että ihmisten käyttäytyminen ja asenteet. Timenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi Liikenneympäristöä ja turvallisuutta vidaan parantaa ELYN liikennevirastn ja kuntien tekemillä teknisillä timilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkn khdistetuilla timenpiteillä, vaan yhtä tärkeää n vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asenteisiin vivat vaikuttaa kuntien eri hallintalat: ssiaali-, sivistys-, ja terveystimi kasvattamalla, tiedttamalla ja valistamalla jkapäiväisessä timinnassaan. Myös pliisin surittamalla liikennevalvnnalla n humattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painpiste n ihmisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen khdistuvissa timenpiteissä niin kasvatus, tiedtus, valistus kuin liikennevalvntaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat vat lähinnä kuntakhtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä timenpiteitä. 12

138 Vunna 2001 laadittujen kuntakhtaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittäminen ja siinä määritettyjen teknisten timenpiteiden tteuttaminen mahdllisimman tarkasti n tärkeä sa tulevien vusien liikenneturvallisuustyötä. 6.2 HENKILÖ JA PALOTURVALLISUUS Valtineuvstn hyväksymän Sisäisen turvallisuuden hjelman tavite n, että Sumi kuuluu vuteen 2012 mennessä kaikilla turvallisuuden sa-alueilla viiden parhaimman maan jukkn Eurpassa. Erityisryhmien asumisturvallisuus n keskeinen hjelmassa esille nstettu kehittämishaaste. Sumessa kulee vusittain asuntpalissa nin sata henkilöä. Määrä n humattavasti enemmän kuin Länsi-Eurpassa keskimäärin. Riskiryhmiin kuuluvien määrä ja suus kk väestöstä n kasvamassa seuraavien vusikymmenien aikana. Palkulemien määrä kasvaa vastaavalla tavalla ellei Sumessa kyetä tekemään ikeita ja riittäviä timenpiteitä asumisen turvallisuustasn parantamiseksi. Paltutkinnan perusteella palkuleman riski n suurimmillaan henkilöillä, jilla n rajitteita timintakyvyssään. Tinen merkittävä erityisryhmien turvallisuuteen liittyvä ngelma n tapaturmien, erityisesti kaatumisten ja putamisten, suuri määrä. Viisikymmen- vutiaille ja sitä vanhemmille henkilöille sattuu Sumessa vusittain yli kaatumistapaturmaa. Erityisryhmiin kuuluvien väestöryhmien asuinpalvelujen suunnittelu edellyttää laajaalaista ymmärrystä ihmisen timintakyvyn fyysisistä, psyykkisistä ja ssiaalisista rajituksista. Sekä pal- että kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyssä keskeisellä sijalla n erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden ktna vierailevien tahjen kyky havaita riskejä ja puuttua niihin ajissa. Asumisturvallisuutta tukevat päätökset syntyvät eri hallinnnaljen ja timijiden yhteistyön tulksena. Turvallisuusvaikutusten arviinti sana suunnittelua ja päätöksenteka n paitsi sa inhimillistä, laadukasta suunnittelukäytäntöä ja tteutusta myös taludellisesti perusteltu tapa timia. TOIMENPITEET Keski-Sumen pelastuslaits: maakunnallinen hanke (tuettu asuminen), kdinhitajien kuluttaminen Erityisryhmien asuinturvallisuus-hanke, tuettu asuminen, yhteys Saarikan ssiaalityöhön Kulujen turvakumppanuus-hanke KSpela ja kulujen pelastussuunnitelmat/pliisi Tuettu asuminen 13

139 Erityisryhmien tuetun asumisen piiriin kuuluu vanhukset, jiden timintakyky n ikääntymisen vaikutusten vuksi alentunut, vammaisryhmät, psyykkisesti tai fyysisesti sairaat sekä päihteiden ja lääkkeiden liikakäyttäjät. Palturvallisuus Erityisryhmien asumisturvallisuuden kannalta palturvallisuutta kskevissa selvityksissä n nussut esille erityisesti: sähköpaljen suuri määrä, vanhusten asumispalvelujen, kuten palvelutaljen, riittämätön palturvallisuustas asukkaiden timintakykyyn nähden, palkulemien määrän kasvu viime vusina sekä väestön ikääntymisestä, yksinasuvien määrän kasvusta, ssiaalisesta syrjäytymisestä yms. jhtuva ennakitu kasvun jatkuminen sekä tuhplttjen määrän kasvu. Ktitapaturmat Vusittain kti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kulee yhteensä nin 2300 henkilöä. Yleisimmät syyt vat kaatumiset ja putamiset. Vunna 2005 kaatumisiin ja putamisiin kuli 1239 henkilöä. Yhteiskunnalle ktitapaturmista aiheutuvien kulujen arviidaan levan 2,5-4 miljardia eura. Timenpiteet kulu- ja ppilaitsturvallisuuden kehittämiselle: Hätänumer Eskari tutustuminen palk t Timinta nnettmuuksissa Nuhätä Alkusammutustaidt Liikenneturvallisuus KOULUN TURVALLISUUSKUMPPANUUS Kuvi1. Kulujen kanssa tehtävä turvallisuuskumppanuus 14

140 6.3 PÄIHDEHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN Päihde ngelmat Päihdepalvelujen kehittämisen laiminlyönti näkyy mninaisina ngelmina ja kustannusten kasvuna eri sektreilla. Päihdepalvelujen uudistaminen ja järjestelmän selkiinnyttäminen n is haaste niin Saarijärven seutukunnalla kuin laajemminkin valtakunnassa. Päihdetyötä keskeisesti hjaavat lait vat päihdehultlaki, raittiustyölaki ja alkhlilaki sekä ssiaalihultlaki ja kansanterveyslaki. Päihdehultlain mukaan päihdehulln tavitteena n ehkäistä ja vähentää päihteiden ngelmakäyttöä sekä siihen liittyviä ssiaalisia ja terveydellisiä haittja sekä edistää päihteiden ngelmakäyttäjän ja hänen läheistensä timintakykyä ja turvallisuutta. Päihteellä tarkitetaan alkhlijumaa tai muuta päihtymistarkituksessa käytettävää ainetta. Yleisimpiä vat alkhli, lääkkeet ja huumeet. Alkhlilain tarkituksena n alkhlin kulutusta hjaamalla ehkäistä alkhlipitisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, ssiaalisia ja terveydellisiä haittja. Raittiustyölain mukaan raittiustyön tarkituksena n ttuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapihin hjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Päihdetyötä hjaajat lisäksi mm. seuraavat valtakunnalliset hjelmat ja susitukset: KASTE-hjelma: Alkhlin kknaiskulutuksen väheneminen vuden 2003 taslle Terveys vuteen kansanterveyshjelma: Nurten alkhlin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysngelmat kyetään hitamaan asiantuntevasti. MIELI-kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: Asiakkaan aseman vahvistaminen ja perus- ja avpalveluluihin perustuvat palvelut kaikille ikäryhmille. Valtakunnallinen alkhlihjelma : Alkhlihaittjen vähentäminen; vähennetään lapsille ja perheille alkhlista kituvia haittja, vähennetään riskikäytöstä aiheutuvia haittja sekä käännetään alkhlin kulutus laskuun. Päihdepalvelujen laatususitus: Kuntalaisilla n ikeus tarpeenmukaiseen, taskkaaseen ja ikea-aikaiseen päihdehitn asuinpaikasta riippumatta ja jkaisella kunnalla tulisi lla päihdestrategia, jka painttaa päihdehaittjen ehkäisyä kaikessa kunnan päätöksentessa. Timenpiteet päihdehaittjen vähentämiseksi Alkhlin kulutuksen kasvu n lisääntynyt viime vusina, päihdehaitat vat lisääntyneet, päihdepalvelujen tarve kasvanut ja alkhlin ja yleensä päihteiden käytön aiheuttamat kustannukset nusseet. Päihteiden saatavuus n helpttunut, niiden käyttö n arkipäiväistynyt ja asenteet käyttöä khtaan lieventyneet. Päihdepalvelujen kehittäminen ei le pysynyt tässä kehityksessä mukana. Päihdepalvelujen saatavuus ei määrällisesti eikä sisällöllisesti vastaa muuttunutta tarvetta. Avpalvelut ja peruspalvelut vat puutteellisia ja kknaisvastuu palvelujen järjestämisestä n epäselvä. Päihdetyö n myös painttunut krjaavaan työhön ennalta ehkäisyn sijaan. Saarijärven seudulta puuttuu yhtenäinen timintamalli päihdeasiiden hitamisessa. 15

141 Selvillä Saarikassa-hanke Perusturvaliikelaits Saarikassa päihdetyön kehittäminen n yksi painpistealueista tulevina vusina. Alkuvudesta 2010 n käynnistetty yhteistyössä Jyväskylän ammattikrkeakulun, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön ja Sumenselän Sateenkaarisäätiön kanssa Tykes-rahituksella päihdepalvelujen kehittämishanke, jnka tavitteena n kehittää kaikki Saarikan timintayksiköt situttava uusi päihdetyön timintamalli. Päihdepalvelujen kehittämisessä krstuu jkaisen vastuu päihdeasiista sana perustehtävää ja tähän liittyen päihdetyön sekä pikkihallinnllisen yhteistyön saamisen vahvistaminen. Pääpain n päihdengelmien tunnistamisessa, puheeksi ttamisessa, varhaisessa puuttumisessa ja ehkäisevässä työssä. Tavitteena n löytää timintamalli, jka perustuu mniammatillisiin ja mnitimijaisiin työtapihin. Hankkeessa n neljä teemaa, jita työstetään työryhmissä vuden 2010 aikana. Teemat vat: Varhainen tuki päihdengelmissa Päihteet lapsiperheissä Päihdengelmainen ikääntynyt ja ktihit Päihdepalveluiden rakenne Päihdepalvelujen timintamallin n tarkitus valmistua kesäkuuhun 2011 mennessä. Timintamalli liitetään sen valmistuttua Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelmaan liitteeksi. Muut timenpiteet päihdehaittjen vähentämiseksi Lakien sumien mahdllisuuksien hyödyntäminen (alkhlilaki ja järjestyslaki). Päihteiden käytön tarkempi valvnta ja herkempi puuttuminen julkisilla paikilla järjestyslain perusteella 16 Valvtaan vähittäismyyntiä ja anniskelua tarkasti Vaikuttaminen yleiseen alkhlikulttuuriin Aktividaan väestöä puuttumaan julkijuptteluun Puututaan alkhlin välittämiseen ja katukauppaan Rajitetaan alkhlin mainntaa Timivat hitnhjausjärjestelmät Työpaikille n lutu timiva hitnhjausmalli, jta tteutetaan aktiivisesti

142 Pikkihallinnllinen yhteistyö Yhteistyö eri timijiden kesken päihdehaittjen vähentämiseksi: kuntien hallintkunnat, pliisi, seurakunnat, järjestöt, työ- ja elinkeintimist, elinkeinharjittajat jne. Päihteiden käyttöön liittyvät asiat sana kulujen petussuunnitelmaa Ssiaali- ja terveydenhulln työmenetelmien hyödyntäminen myös muilla timijatahilla (mm. Audit-kysely, mini-interventi) Vaihtehtiset vapaa-ajan timinnt Aktiivinen kulutus- ja työllistämisplitiikka 6.4 PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrittely Perhe- ja lähisuhdeväkivallalla tarkitetaan mnenlaista väkivaltaista käyttäytymistä, jta tapahtuu tisilleen läheisten ihmisten parissa esimerkiksi perheessä, ktna, työpaikalla, kulussa tai harrastusten parissa. Se vi lla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taludellista, ssiaalista tai usknnllista väkivaltaa. Ilmiö n laaja ja mniultteinen ja sellaisena usein vaikeasti käsiteltävä, varsinkin kun siihen lähes aina liittyy pelka, häpeää ja salailua sekä uhrin että tekijän tahlta. Väkivallan seuraukset vaihtelevat psyksmaattisista ireista, kuten unettmuus, väsymys, yleinen levttmuus ja muistingelmat, fyysisiin vammihin. Seuraukset heijastuvat kielteisesti väkivallan khteen ssiaaliseen elämään, tunne-elämään, itsetuntn jne. Väkivallan khteeksi vivat jutua naiset tai miehet, lapset, nuret, aikuiset tai iäkkäät ihmiset. Samat ryhmät vivat lla myös väkivallan käyttäjiä. Varhaisimmin humi kiinnittyi lapsiin ja sitten naisiin khdistuvaan väkivaltaan. Keskustelu iäkkäisiin khdistuvasta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta lisääntyi 1980-luvulla ja vasta viime aikina n laajemmin keskustelu miehiin khdistuvasta lähisuhdeväkivallasta. Merkittäviä lainsäädännöllisiä mahdllisuuksia perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen antavat laki lähestymiskiellsta ja rikslain muuts, jlla pahinpitelystä tuli virallisen syytteen alainen riks, samin lastensujelulaki, jssa säädetään lastensujeluilmituksesta. Väkivallan julkiseksi tulemisen tiedetään jssain määrin hillitsevän väkivaltaa. Timenpiteet perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi Syksyllä 2009 järjestettiin Perusturvaliikelaits Saarikan työntekijöille perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvä kulutus ja samaan aikaan käsiteltiin timintahje väkivallan puheeksi ttamisesta sekä hjeistus turvasuunnitelman tekemisestä (liitteet).kulutuksesta n syytä tehdä tistuvaa. Yleistä tietisuutta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta rikksena, jka ei le yksityisasia, lisätään väestölle khdistetulla tiedtuksella. Krstetaan, että väkivallan ehkäisy ja epäilystä pliisille ilmittaminen n jkaisen ikeus ja velvllisuus. Kuntien ja Perusturvaliikelaits Saarikan internet-sivuja hyödynnetään tiedtuksessa. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta rhkaistaan ttamaan puheeksi eri viranmaistiminnissa. Tarkitusta varten ktaan tukiaineist ja lmakkeist. Lapsiin khdistuvasta pahinpitelystä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä hjeistetaan sekä viranmaisia että vä17

143 estöä tekemään aina lastensujeluilmitus. Ludaan ja vakiinnutetaan timintahjeet timintatavasta, kun huli perhe- ja lähisuhdeväkivallasta nusee esiin. Väkivaltaan liittyvät havainnt kirjataan tarkasti muistiin mahdllisia jatktimia varten. Äitiys- ja lastenneuvlassa tehdään systemaattinen kysely kaikille perhe- ja lähisuhdeväkivallasta neuvlakäyntien yhteydessä varhaisen tunnistamisen, tuen ja avun antamiseksi sekä tarvittaessa muun hidn piiriin hjaamiseksi. Kulujen petussuunnitelmissa humiidaan kuluyhteisöjen turvallisuus, myös kiusaamisen, väkivallan ehkäisyn ja fyysisen kskemattmuuden kunniittamisen näkökulmasta. Opitaan ssiaalisia taitja ja tisten arvstamista. Hulehditaan, että ppilaalla n tarvittaessa lutettava aikuinen, jhn tukeutua esim. kiusaamistilanteissa tai perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Ikäihmisiin khdistuvan perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi ludaan timintamalli, jssa humiidaan mahdlliset erityispiirteet, jtka liittyvät ikäihmisiin niin väkivallan khteina kuin tekijöinäkin. Ssiaalipäivystyksen ja pliisin kesken n svittu timintatavat. Pliisi ilmittaa ssiaalipäivystykseen kaikista perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteista. Uhria tuetaan tekemään riksilmitus, kska perheväkivalta ei le yksityisasia, vaan rangaistava tek. Lähestymiskielln hakemismenettely tehdään tutuksi (Oikeusministeriön lähestymiskielt-pas). Väestöä/asiakkaita hjeistetaan tekemään turvasuunnitelma väkivaltatilanteiden varalle ja tiedtetaan avunantajatahista. Liitteenä tietja tahista, jihin vi ttaa yhteyttä väkivaltatilanteissa. Väkivalta tetaan puheeksi myös tekijän kanssa ja ludaan siihen tarvittaessa timintamalli. Väkivallan käyttäjää ei jätetä ilman apua, vaan tuetaan väkivallasta irtipääsyä esimerkiksi timintaryhmiä perustamalla ja hitplkuja kehittämällä. Svittelumenetelmiä kehittämällä annetaan mahdllisuus sapulten väliseen spimiseen. Rakennetaan mniammatillinen ja mnitimijainen yhteistyöverkst perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kehittämiseen ja timinnan yksityiskhtaisempaan suunnitteluun. 18

144 6.5 LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Syrjäytymisen ehkäisy n yksi parhaita keinja trjua ennalta turvallisuuteen liittyviä ngelmatekijöitä: työttömyyttä, rikllisuutta, häiriökäyttäytymistä, väkivaltaa jne. Syrjäytymisen ehkäisy n alitettava hyvin varhaisessa vaiheessa (varhainen puuttuminen). Syrjäytymiskehitys lähtee usein liikkeelle kdista, mutta päiväkti ja kulu vivat ehkäistä j alkanutta syrjäytymiskehitystä. Lapselle ja hänen perheelleen tulee saada mniammatillinen turvaverkk ympärilleen riittävän avun saamiseksi lapsen kehityksen tueksi. Myös kulutus n yksi tärkeä väline syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, sillä työttömyys n sitä yleisempää, mitä vähemmän kulutetusta väestöryhmästä n kysymys. Kaikkineen syrjäytymisen sijaan tulisi kiinnittää humita hyvinvintiin, siihen mikä n psitiivista ja mitä khti halutaan pyrkiä. Huli- ja ngelmakeskeisyydestä tulee siirtyä vimavara- ja vahvuuskeskeisyyteen! Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla n käynnissä useita lasten ja nurten hyvinvintia tukevia kehittämistimia tai hankkeita. Turvallisuussuunnitelma, lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelmat sekä seutukehittämiseen liittyvä hyvinvintiprsessi vat laajempia suunnitelmia, jiden tavitteita muut yksittäiset hankkeet ja kehittämistimenpiteet malta saltaan tteutettavat. Timenpiteet lasten ja nurten syrjäytymisen ehkäisemiseksi: Mniammatillisten yhteistyömutjen kehittäminen -> Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelman laatiminen Lapsiperheiden tukitimet -> perhetyön kehittäminen, ssiaalisten verkstjen ja sallisuuden edistäminen esim. vertaisryhmät, klmannen sektrin timinta -> Saarikka, kunnat, seurakunnat, järjestöt (esim. MLL) Oppilashulln ja pint-hjauksen timivuuden turvaaminen - > Kulukuraattri-, kulupsyklgi- ja kuluterveydenhulln palvelujen saatavuus; ammatinvalinnanhjauksen tteutuminen, jatk-piskelun turvaaminen, ppispimuskulutuksen kehittäminen Lukkakkjen khtuullisuus -> Kulut Varhainen puuttuminen päihdyttävien aineiden käytön vähentämiseksi -> kerh- ja vapaa-ajantiminnan kehittäminen, timinnalliset harrastukset (Piispalan rli) Työllisyyden hit, työllistämisen tukitimet ja kuntuttava työtiminta 19

145 7 ARVIOINTI JA SEURANTA Turvallisuustyön tulksia tulee seurata ja arviida. Seuranta n säännöllistä ja turvallisuustyön etenemisestä raprtidaan kaikille työhön sallistuville. Näin vidaan arviida, nk yhteistyö tulksellista, khdistuuk työ ikeisiin khteisiin ja tekevätkö eri sa pulet kknaisuuden kannalta lennaista työtä. Turvallisuustyön timeenpann varmistamiseksi Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnittelutyöryhmä kkntuu säännöllisesti seuraamaan timenpiteiden etenemistä ja tulksia. Säännöllisellä ja avimella arviinnilla ja raprtinnilla vidaan pistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tulksellinen timinta. Tulkset vat tärkeä mtivaatitekijä; sellaiseen työhön, jka tuttaa tulksia, sallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tulksista ja timeenpansta raprtidaan säännöllisesti kuntien verkksivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vusittain raprtti hjausryhmälle. 8 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet: 20 Janne Kinnunen, Kaupunginjhtaja, Saarijärvi Kirsti Penttilä, Kehittämispäällikkö, Saarijärvi Hanna-Kaisa Pekkarinen, Sivistys- ja Kulutuspäällikkö, Kannnkski Pirj Khnen, Palvelujhtaja, Perusturvaliikelaits Saarikka Erkki Mström, Kiinteistöteknikk, Karstula Pekka Helppikangas, Kunnanjhtaja, Kivijärvi Kari Wacklin, Opettaja, Kyyjärvi Reima Rssi, Kmisari, Keski-Sumen pliislaits Ari Halminen, Palpäällikkö, Keski-Sumen pelastuslaits Martti Halmela, Aluevastaava, Keski-Sumen ELY-keskus Leena Pippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva Mark Riiknen, Prjektikrrdinaattri, Keski-Sumen liitt

146 LÄHTEET Sisäisen turvallisuuden hjelma Arjen turvaa 2004 Sisäisen turvallisuuden hjelma Turvallinen elämä jkaiselle 2008 Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus 2008 Keski-Sumen pliisilaitksen tilastt v. 2008, 2009, 2010 Tieliikennennettmuustilastt 2006, 2007, 2008, 2009 Keski-Sumen pelastuslaitksen nnettmuustilastt v , 2009, 2010 Terveyden ja hyvinvinnin laits. Keski-Sumen pelastusalueen tapaturmakatsaus v. 2008, 2009, 2010 Seudulliset päihdetilastt LIITTEET Saarijärven seudun turvallisuustyön timintasuunnitelma (taulukk) 21

147 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 1. Liikenneturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys Suunnittelu Kunnat, Ely-keskus, Liikenneturva Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneturvallisuuden valistuksen ja arvstuksen lisääminen Liikennevalistuksen, liikennekasvatuksen ja tiedtuksen tehstaminen Erilaiset teema tapahtumat Kuntakhtaiset liikenneturvallisuustyöryhmät, sivistystimi, nuristimi, kulut, Saarikka Liikenneturva, Pliisi, ELYkeskus Liikenneturvallisuuden parantaminen Taajamien turvallisuuden parantaminen. Liikenneturvallisuussuunnitelmien teknisten timenpiteiden tteuttaminen Kuntien tekninen sast ELY:n liikennesast Kuntien liikenneturvallisuustyöryhmät Liikenneturvallisuuden parantaminen Näkyvän liikennevalvnnan lisääminen ja päiteiden vaikutuksen alaisena ajamisen ehkäiseminen. Yhteistyö viranmaisten kanssa (Pliisi) Kulujen alkaessa tehiskut valvnnassa resurssien puitteissa. Jatkuvaa Pliisi, Liikenneturva, Liikenneturvallisuustyöryhmät Liikenneturvallisuustyöryhmä

148 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 2. Henkilö ja palturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Erityisryhmien asuinturvallisuuden kehittäminen Erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden ktna vierailevien tahjen kyky havaita riskejä ja puuttua niihin ajissa Parannetaan erityisryhmien ja vanhuksien palturvallisuutta Tiivistetään yhteistyötä ssiaali- terveystimen kanssa Henkilöstölle annetaan valmiuksia arviida asumisturvallisuusriskejä sana ktikäyntejä Kulutetaan kdinhitaja tunnistamaan riskejä vanhuksien luna Pelastuslaits tarkentaa vaarjen arviintia. Turvallisuusselvitykset Pelastussuunnitelmat tarkistuslmake Asumisturvallisuuden pääpain n ennaltaehkäisyssä ja verkstitumisessa Pelastuslaits Saarikka Kulujen turvakumppanuus Lasten- ja nurten valistaminen, tulipaljen ja nnettmuuksien ennaltaehkäisy Turvallisuusviestinä ppitunnit, kuluissa Keski-Sumen pelastuslaits, Keski-Sumen Pliisilaists, Liikenneturva Ktitapaturmien ehkäiseminen Vähentään sekä ennaltaehkäistä ktitapaturmia Valistaminen, erilaiset kampanjat Pelastuslaits Kunnat Saarikka 23

149 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 3. Päihdehaittjen ehkäiseminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Päihdehaittjen ehkäiseminen Yhtenäiset timintakäytännöt päihdetyöhön ja palvelujen saatavuus Avpalvelujen ja peruspalvelujen rli päihdetyössä vahvistuu. Lakien antamien mahdllisuuksien hyödyntäminen. Alkhlikulttuuriin vaikuttaminen ja kulu-tuksen väheneminen. Timivat hitnhjausjärjestelmät Timintamallin luminen Selvillä Saarikassa-hankkeessa. Pikkihallinnllinen yhteistyö päihdetyössä. Rajitetaan ja valvtaan päihteiden käyttöä julkisilla paikilla. Tehstetaan vähittäismyynnin ja anniskelun valvntaa. Puututaan alkhlin välittämiseen ja katukauppaan. Rajitetaan mainntaa. Työpaikilla tteutetaan hitnhjausta Perusturvaliikelaits Saarikka, kunnat, pliisi, klmas sektri, työpaikat, elinkeinharjittajat Selvillä Saarikassahanke 24

150 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 4. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Varhainen puuttuminen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan Tapahtuneen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteen asianmukainen hitaminen Tiedttaminen väestölle esim. internet-sivuilla. Viranmaistiminnissa edistetään puheeksi ttamista lumalla tarkitukseen tukiaineist ja lisäämällä saamista. Kulujen petussuunnitelmissa humiidaan lähisuhdeväkivaltaan liittyvät asiat Väestölle tiedtetaan avunantajatahista. Ssiaalipäivystyksen ja pliisin kesken n svittu timintatavat Riksilmituksen tekeminen ja lähestymiskielln hakeminen tehdään tunnetuiksi ja niihin kannustetaan. Lastensujeluilmitus tehdään tutuksi. Väkivallan tekijän auttamiseksi ludaan timintamalli Perusturvaliikelaits Saarikka, kunnat, pliisi Selvillä Saarikassahanke 25

151 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 5. Lasten- ja nurten syrjäytymisen ehkäiseminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Lasten ja nurten syrjäytymisen ehkäisy Mniammatillisten yhteistyömutjen kehittäminen Lapsiperheiden tukitimet Lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelman laatiminen ja sen timenpiteiden tteuttaminen Laatiminen Tteuttaminen Saarikka yhteistyössä varhaiskasvatuksen, kulu-, nuris-, liikunta-, kulttuurija vapaa-aikatimien sekä teknisen timien kanssa Hivapli, Kaste Oppilashulln ja pint-hjauksen timivuuden turvaaminen - Kulukuraattri, -psyklgi ja terveydenhitpalveluiden saatavuus - Seudullinen ppilashulln käsikirja/verkk-sivust - K. henkilöstö palkattu v Käsikirja/verkksivut valmiit 2011 Kulut + Saarikka, nuristimet Oppilashulln kehittämishanke, Kelp, Oppilaanhjauksen kehittämishanke Päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja vähentäminen Nurten timinnallinen aktivinti Nuristimi, järjestöt, kulut, Piispala Saarikka Kerhtiminnan kehittämishankeet, Selvillä Saarikassa Nurten työttömyyden vähentäminen Nurten työpajjen kehittäminen (yhteistyö kulujen ja yritysten kanssa) Työvimahallint, kunnat, nuristyöpajat, Oiva Oy, YHDESSÄ-hanke, KEVÄThanke Piispalan nurten elämänhallinnan hanke, JOPO, Ammattistartti 26

152 27

153

154 Keski-Sumen turvallisuussuunnitelma WITAS-SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

155 2

156 Sisällysluettel 1 JOHDANTO TAVOITTEET WITAS - SEUTU ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ELY - KESKUS WITAS - SEUDUN USKONNOLLISET YHTEISÖT ELINKEINOELÄMÄ JÄRJESTÖT YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT ARJEN TURVALLISUUS WITAS - SEUDULLA TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ERITYISRYHMIEN ASUINTURVALLISUUS LIIKENNETURVALLISUUS LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMINEN PÄIHDE- JA ALKOHOLIHAITAT KOTI JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT ARVIOINTI JA SEURANTA WITAS TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ...18 LÄHTEET...18 LIITTEET...18 WITAS- SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (TAULUKKO)

157 1 JOHDANTO Tämä turvallisuussuunnitelma n tehty Witas - seudulle, jka käsittää alueen Kinnulan ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupungin. Witas - seudun turvallisuussuunnitelma n sa Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtineuvstn periaatepäätökseen kansallisesta rikksentrjuntahjelmasta (1999, Turvallisuustalkt) sekä sisäisen turvallisuuden hjelmiin Arjen turvaa ( ) ja Turvallinen elämä jkaiselle ( ). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden hjelmasta (Turvallinen elämä jkaiselle) hyväksyttiin Witas - seudun turvallisuussuunnittelussa n humiitu kansalaisten turvallisuus ja turvattmuus sekä keint, jilla pystytään knkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa n llut tekemässä alueen Keski-Sumen liitn edustaja, viranmaiset, seudun kunnat, järjestöt ja usknnlliset yhteisöt. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute n hjannut suunnitelman tekemistä. Turvallisuuden käsite n laaja. Sisäisen turvallisuuden hjelmassa (Sisäasiainministeriö 44/2004) turvallisuudella tarkitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jssa jkainen vi nauttia ikeusjärjestelmän takaamista ikeuksista ja vapauksista ilman rikllisuudesta, häiriöistä, nnettmuuksista tai sumalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutksista jhtuvaa aiheellista pelka ja turvattmuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen kti-, asuin- ja työympäristö, timivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti sillin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikksiin syyllistyneet jutuvat edesvastuuseen teistaan. Osa turvallista ympäristöä n myös varautuminen suurnnettmuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ymmärrettynä n tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Kti-, asuin- ja työympäristön turvallisuuden taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat jhtaa lisääntyvään nnettmuusriskiin ja jpa rikllisuuteen. 4

158 2 TAVOITTEET Witas - seudun turvallisuustyön tavitteena n saada kuntalaiset kiinnstumaan masta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietisuutta turvallisuuteen liittyvistä asiista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä. Tavitteena n saada seudulle entistä turvallisempi elinympäristö. Tämä tarkittaa sellaisen ltilan saavuttamista, jssa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella timivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien man timinnan turvallisuusriskit vat pienimmillään ja ilkivallan, rikllisuuden, vahinkjen sekä nnettmuuksien ennaltaehkäisy n tehkasta. Turvallisuuteen vaikuttavia timijita n useita. Kunnilla n tärkeä tehtävä peruspalvelujen tuttajana. Valtin viranmaisista pliisi n vaikuttavin turvallisuuspalveluiden tuttaja. Kunnat pitävät turvallisuusuhkana pliisipalveluiden keskittämistä maakuntakeskuksiin. J nykyisin pliisin näkyvyys Witas - seudulla n liian vähäistä. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä n kuitenkin ihminen itse. Jkainen vaikuttaa itse timinnallaan ja valinnillaan maan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Timinnan ja valintjen phjaksi täytyy lla tarjlla riittävästi tieta riskeistä ja niiden pistamisesta. Tämän tiedn levittämisessä viranmais- ja järjestötiminnalla n merkittävä tehtävä. 3 WITAS - SEUTU Witas - seutuun kuuluu klme phjisen Keski-Sumen kuntaa: Kinnula (1821 as.), Pihtipudas (4566 as.) ja Viitasaari (7175 as.). Väkiluku n asukasta vunna 2010 ja yhteinen pinta-ala 3333 km 2. Seudun kuntien työntekijämäärä n kunnissa yli 1000 työtekijää. Asukastiheyden llessa Sumessa keskimäärin 17,5 asukasta /maa- km 2 n kyseessä leva seutu harvaan asuttua maaseutua (asukastiheys 4,1 asukasta / maakm 2 ). Kinnulan ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupunki mudstavat yhdessä Kannnksken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin kanssa Saarijärven - Viitasaaren seutukunnan. Seudun lunnllinen väestökehitys ja kknaismuutt n llut vusina negatiivinen. Seutukunta n menettänyt n asukasta. Tilastkeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähentyminen seudulla jatkuu. Seutukunnalla myös ikääntyneiden suus väestöstä n yksi suurimpia valtakunnassa. Vunna 2007 yli 65 -vutiaiden suus väestöstä li 2434 kansalaista. Vudelle 2020 ennuste n 3263 kansalaista. Vastaava suus vutiaiden ikälukassa n 1774 ja 1952 asukasta sekä yli 85 -vutiaiden salta 536 ja 814 kansalaista. Tellisuuden sekä maa- ja metsätaluden merkitys n selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Palvelusektrin suus työpaikkjen määrästä n pienempi kuin maassa keskimäärin. Se n kuitenkin llut kasvava timiala luvulla. Alueen erikistumisalja vat puu- ja rakennustellisuus, metallitellisuus sekä maa- ja metsätalus. 5

159 Energia-ala, erityisesti bienergia, n seutukunnan vahvuus, jlla n hyvät edellytykset kasvaa kk maan keskiarva npeammin. Seutukunnan kehittämistimintaa hjaa seutuhjelma, jnka päätavitteena n vuteen 2013 mennessä Lunnnvarja pitkälle jalstava, saavien ihmisten ja verkstjen yritteliäs, palveleva ja viihtyisä phjinen Keski-Sumi. Väestöennuste: (Tilastkeskus) Vudet Kinnula Pihtipudas Viitasaari ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT Ssiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, petus-, kulttuuri- ja nuris- sekä työ- ja ympäristöviranmaisilla n tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvallisuus edellyttää ssiaalista turvallisuutta ja usein hyvä ssiaaliplitiikka n parasta riksten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranmaisten tehtävät muuttuvat ja yhteistiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälistymisen seurauksena uudet riksilmiöt tulevat npeasti Sumeen ja lisäävät ja mnimutkaistavat pliisin tehtäviä. Pliisi-, pelastus- sekä ssiaali- ja terveysviranmaisilla n yhteiset hätäkeskukset. Kunnan petus-, ssiaali- ja terveystimi, kaavitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpit vat timintja, jissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen. Rakentaminen, kaavittaminen sekä asunt- ja työllisyysplitiikka vat niitä timintja, jilla vidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei le pelkästään kunta- tai kaupunkikhtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallint- ja sektrirajjen. Mukana turvallisuussuunnittelussa vat myös elinkeinelämän ja klmannen sektrin timijat. Arjen turvallisuuden kehittämiseen tarvitaan alue- ja paikallishallintviranmaisten lisäksi kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja timintaryhmät. Arjen hyvinvintiin liittyy leellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jta mnet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvkkaalla timinnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tsiasia n tettava humin, kun palveluja kehitetään. Arjen hyvinvinti ja turvallisuuden tunne n myös syrjäkylällä asuvan ihmisen perusikeus. Mnet jäävät hyväkuntisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vusia edistää yhteiskunnan hyvinvintia asiantuntijina, luttamustehtävissä tai vapaaehtistyössä. Näitä mahdllisuuksia n entistä enemmän pyrittävä hyödyntämään. Tavitteena n, että arjen turvallisuusteema sisältyy myös eri kylien kyläsuunnitelmiin. Kansalaisten vastuuntunt itsestään ja läheisistä n tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektrin kanssa vapaaehtistyöllä vidaan merkittävästi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätiminnalla, 6

160 samin kuin vapaaehtisella pelastuspalvelulla sekä ssiaali- ja terveysalan järjestöillä n suuri merkitys. 4.1 Keski-Sumen pelastuslaits Keski-Sumen pelastuslaits tuttaa Witas -seudulla pelastustimen palvelut. Pelastuslaitksella n palasemat Kinnulassa, Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Lähtökhtana n tuttaa tehstetusti turvallisuuspalveluja hulehtimalla pelastustimelle kuuluvista nnettmuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustiminnasta, öljyntrjunnasta ja väestönsujelusta nrmaali- ja pikkeuslissa. Pelastuslaits n mukana turvallisuussuunnittelun timenpiteiden knkretisimisessa aktiivisesti malla timinnallaan. Pelastuslaitksen henkilöstö kstuu pää- ja sivutimisesta henkilöstöstä. Sivutimisen henkilöstön rekrytinti tu man haasteensa palvelujen tuttamiseen. Keski-Sumen pelastuslaits tuttaa lakisääteisten tehtävien lisäksi Viitasaaren ja Pihtiputaan ensihitpalvelut. Pelastuslaitksella n kaikkien kuntien kanssa spimus ensivastepalveluista 4.2. Keski-Sumen pliisilaits Keski-Sumen pliisilaitksen tehtävänä n timialueellaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, riksten ennalta estäminen ja niiden selvittäminen. Pliisilaitksella n myös muita lainsäädännöstä jhtuvia tehtäviä esim. kadnneiden etsintä, kulemansyyn selvittäminen ja virka-avun antaminen muille viranmaisille sekä pliisille kuuluvien lupien myöntäminen. Pliisilaitksen alueen hälytyspalvelut hidetaan jhdetusti kk maakunnan alueella Pliisilaitksen timialueella n 23 kuntaa. Pääpliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, muut pliisiasemat vat Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekskella. Näiden lisäksi pliisin palvelupisteet vat Jutsassa ja Viitasaarella. Pliisin lupapalveluaut timii sellaisissa kunnissa, jissa ei le kiinteää palvelupistettä ELY - keskus ELY - keskuksen tehtävät mudstuvat entisen Keski-Sumen TE - keskuksen, Keski- Sumen tiepiirin ja Keski-Sumen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski- Sumen ELY - keskuksessa hidetaan entisen Länsi-Sumen lääninhallituksen liikenne- ja sivistyssastn tehtäviä. Witas - seudulla ELY - keskus vastaa Pihtiputaan - alueurakan tienpidsta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY-keskus tilasti ja analysi nnettmuuksia sekä suunnittelee ja tteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investinteja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen npeuksien sääntely vat merkittäviä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia timia. 7

161 4.4 Witas - seudun usknnlliset yhteisöt Witas - seudun seurakunnilla n mnenlaista yhteistyötä eri työmutjen kautta. Mitään varsinaista systemaattista, turvallisuuden edistämiseen keskittyvää hanketta tai suunnitelmaa ei le lemassa. Seurakuntien timinta tapahtuu nimenmaan kaikenikäisten jäsentensä keskuudessa ja edistää alueen ihmisten yleistä hyvinvintia ja turvallisuutta. Esimerkiksi diakniatyöntekijöillä n hyvät kntaktiverkstt ikääntyvän väestön keskuuteen ja seurakuntien ktikäyntityö edesauttaa vanhusten jaksamista ja selviämistä. Nuristyöntekijöiden timinta sekä tukee laajaa jukka nuria heidän kasvuprsessissaan että tarjaa turvallisia tilja ja mahdllisuuksia ajanviettn. Edellä mainittujen työntekijäkeskeisten timintjen lisäksi seurakunnissa timii merkittävä jukk vapaaehtisia, esimerkiksi ktikäyntityön tukena ja erilaisissa prjekteissa. Tämäkin edistää kknaisturvallisuutta ja lu ssiaalisia kntakteja. 4.5 Elinkeinelämä Witas - seudulla elinkeinjen vahva phja n peruselinkeinissa: maa- ja metsätaludessa, tellisuudessa sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Vahvja tellisuuden alja vat puu- ja rakennustutetellisuus sekä metalli- ja knepajatellisuus. Seudulla kehittyviä timialja vat bienergia, matkailu ja hyvinvintipalvelut. Phjisen KeskiSumen runsaiden energiaraaka-ainevarjen lisäksi seudulla n bienergian tutanta ja jalstusta. Matkailussa perustan luvat luntmatkailuun ja vapaa-aikaan liittyvät yritykset sekä liikunta- ja hyvinvintimatkailualan yritykset ja liikelaitkset. Hyvinvintialan yritysten lukumäärä n kasvussa. Witas - seudun turvallisuussuunnitelmassa n tärkeää ttaa humin elinkeinrakenteen kehitys ja kehittyvien timialjen tumat uudet haasteet seudun turvallisuustilanteen eri sa-alueilla. Esimerkiksi perusmaataluden tutantyksikkökn kasvu, työviman saatavuus ja työperäinen maahanmuutt, bienergian tutannn ja kuljetusten lisääntyminen sekä hiva- ja hyvinvinti-alan palvelujen laadun varmistus vat esimerkkejä elinkeinelämän turvallisuusnäkökulman humin ttamisen tarpeellisuudesta. 4.6 Järjestöt Seudulla timii useita järjestöjä. Sumalaiset vat kiinnstuneita vapaaehtistiminnasta. Aktiivinen ihminen vi hyvin ja lu timinnallaan turvallisuutta, hyvinvintia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdllisuuksia itsensä tteuttamiseen ja vaikuttamiseen. Turvallisen ltilan saavuttamiseksi asukkaille n tärkeää, että turvallisuussuunnitelma tteutetaankin eri viranmaisten, timijiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin humiida järjestöt ja kuulla sveltuvin sin niiden näkemyksiä. 8

162 Witas seudun alueella timii useita aktiivisia järjestöjä, jtka luvat seudun asukkaille henkistä hyvinvintia ja lisäävät turvallisuutta mm. Sumen Punainen Risti Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt Lastensujelu- tai nuristyön järjestöt, keskeisimpänä MLL Ptilasjärjestöt Vammaisjärjestöt Muut kansanterveysjärjestöt Päihdejärjestöt Työllistymistä tukevat järjestöt Asumispalveluja tuttavat järjestöt Keski-Sumen kylät ry Myös liikunta ja nurisjärjestöillä n merkittävä rli arjen turvallisuuden timijana ja hyvinvinnin lujana. 4.8 Yhdyskuntatekniset palvelut Sähkö- puhelin ja tietverkktimijat sekä lämpö- ja vesilaitkset. 9

163 5 ARJEN TURVALLISUUS WITAS - SEUDULLA Turvallisuuden tunne kuntalaisilla n hyvä. Pienessä ja rauhallisessa maaseutukaupungissa/-kunnassa naapurit tunnetaan ja asukkailla n paljn aktiivista harrastus- ja yhteisötimintaa. Yksinäisyys ja kulkeminen / päivittäinen asiinti luvat ngelmia asutukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuville vanhuksille. Kulukiusaamista esiintyy. Lasten ja nurten palveluita (kuten kulupsyklgi, päihdetyöntekijä ja muut ennalta ehkäisevät perhepalvelut) n hyvin saatavilla. Yleiseen turvallisuuteen ja erityisryhmien asumisturvallisuuteen vaikuttavat ppilaitksissa, terveydenhulln työpaikilla ja asumisyksiköissä havaitut lukuisat sisäilmangelmat. Asumisyksikköpulella ja terveydenhulln yksiköissä tutkimukset jatkuvat. Mikäli asukkaita judutaan siirtämään muihin väliaikaistilihin, aiheuttaa se lisää hulta ja turvattmuutta vanhusten ja vammaisten sekä heidän maistensa jukssa. Myös ammattitauteihin sairastuneille työntekijöille tilanne n vaikea. Henkeen ja terveyteen liittyvä turvallisuus n kehittynyt Witas-seudulla hunmpaan suuntaan myös väkivaltariksten nusun ja päihteiden käytön lisääntymisen myötä. Pliisilaitksen hälytystehtävät seudulla vat kasvussa. Liikennerikksista rattijupumusten määrät vat ennallaan. Väkivalta- ja maisuusriksten määrät nusivat, mutta muissa lukissa riksten määrä laski. Huumausaineriksten vat vähentyneet. Alkhlin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivutuvat yhä useammin työttömyyteen ja mnitahisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Osa ssiaalityön asiakaskunnasta n tdellisen syrjäytymisuhan alla. Nurten humalajuminen n yleistynyt ja yhä useampi nuri kats alkhlin kuuluvan tavanmaiseen elämänmenn. Tapaturmista suurin sa sattuu ktna tai vapaa-ajalla ja n kaatumisia tai putamisia. Sumessa useampi kuin jka klmas kulemaan jhtanut tapaturma tapahtuu alkhlin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön hella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Jka klmas yli 65-vutias kaatuu vähintään kerran vudessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % n kaatumisia, liukastumisia tai putamisia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä n lisääntynyt viimeisten vusikymmenten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee tdennäköisesti vain pahenemaan. Nelstie ja Sininen tie kulkevat seudun alueella. Kevytliikenne valta- ja kantatien ympäristössä n turvatnta suurten ajnpeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Liikennemäärät vat kasvaneet ja liikennekäyttäytymisessä n parantamisen varaa. Hulestuttava piirre n myös rattijupumusten suus liikennennettmuuksissa. Yhä suuremmassa määrin iäkkäämpi väestösa n yhä aktiivisesti liikenteessä mukana ja tämä lu man erityispiirteensä liikennevirtihin. Liikenneväylien kunnssapit tulee lla tehkasta ja lutettavaa. Liikenneympäristön turvallisuutta tulee parantaa ja liikennevalvntaa n tehstettava. 10

164 6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Witas - seudulla n alueen turvallisuussuunnittelussa nussut esille turvallisuuteen vaikuttavia mnia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät vat nusseet esille j aiemmissa kuntien eri suunnitelmissa sekä kuntien eri strategiat tukevat valittuja painpisteitä turvallisuussuunnitelmassa. Lisäksi seudulla n tehty SWOT - analyysi kuntien eri hallintkuntien kesken, missä n tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kannalta. Witas - seutu n llut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena n llut tilastja pliisilta, pelastuslaitkselta ja ELY - keskuksesta. Witas - seudulle turvallisuustyöryhmä n valittu turvallisuuden painpistealueiksi seuraavat: Erityisryhmien asuinturvallisuus Liikenneturvallisuus. Lasten ja nurten hyvinvinti ja syrjäytymisen ehkäisy Päihdehaittjen ehkäiseminen Kti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy Valituilla painpisteillä pyritään vaikuttamaan knkreettisesti turvallisuuden edistämiseen ja saamaan aikaan muutsta ihmisten timinnassa sekä asenteissa. 6.1 ERITYISRYHMIEN ASUINTURVALLISUUS Timenpiteet asuinturvallisuuden parantamiseksi: Pal- ja pelastuskulutus Palturvallisuuden tarkastaminen heti käyntien yhteydessä (tarkastuslista) Henkilöstön kulutus esteettömyyden arviintiin Säännölliset pal- ja pelastusharjitukset Tiedttaminen ja pastus Vastuut: Perusturvan henkilöstö (vanhus-, vammais- ja mielenterveyskuntutuksen ja fysiterapian henkilöstö Pal- ja pelastustimi Tekninen timi Omaiset 11

165 6.2 LIIKENNETURVALLISUUS Liikenneturvallisuuden parantamiskeint Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Kiinnittämällä humita turvallisuuteen maankäytön suunnitellussa Kehittämällä liikenneympäristöä tieteknisin timenpitein Tehstamalla erityisesti talvihita Tehstamalla liikenteen valvntaa Onnettmuuksien vähentäminen Liikenneturvallisuustyön seurannan järjestäminen Autjen katsastusten tehstaminen Npeustasn tarkasteleminen erityisesti taajamissa Suunnittelu vaiheessa kiinnitettävä liikenneturvallisuuteen humita Vastuut Kulujen henkilöstö, petussuunnitelmassa liikenneturvallisuus Maankäyttötiimi, j kaavavaiheessa liikenneturvallisuus humin Yhdyskuntatiimi, katujen hit erityisesti talvella Pliisi, valvnnan ja valistamisen lisääminen Valtuutetut, resurssien antaminen Perusturva, ensihidn turvaaminen Pelastuslaits, nnettmuustilanteiden hit Liikenneturva, valistustiminta Tekninen timi, timiva liikenneympäristö Aikataulu Parantamiskeint saatava vastuuhenkilöiden tietn j tänä vunna ja viimeistään vunna 2013 ltava asiiden eteen tehty niin, että nnettmuudet vat vähentyneet. 12

166 6.3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMINEN Witas - seudulle n vahvistettu turvallisuussuunnitelma, jssa n käyty läpi lasten ja nurten (khderyhmä alle 29-vutiaat) turvallisuuden parantamiskhteet. Turvallisuussuunnitelman phjalta n läpikäyty timenpiteet ja niistä vastaavat taht, jtka löytyvät tarkemmin heisesta tauluksta. Lähtökhtana n, että suurin vastuu sekä lasten että nurten hyvinvinnista ja syrjäytymisen ehkäisystä kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, jita eri yhteistyötaht kuten kulut, järjestöt, viranmaiset ym. tukevat lapsen/nuren eri kehitysvaiheissa. Kaikkia lasten ja nurten hyvinvintia uhkaavia tekijöitä pyritään ennalta ehkäisemään varhaisella puuttumisella ngelmiin sekä mniammatillisella yhteistyöllä eri tahjen kanssa. Syrjäytymisen ehkäisyssä ja syrjäytymiskierteen katkaisemisessa humiidaan lisäksi tarvittavien erityispalveluiden saatavuus kuten mm. päihdepalvelut sekä harrastustiminnan mahdllistaminen ja yhteisöön kuulumisen tunteen vahvistaminen. Kulukiusaamista pyritään ehkäisemään varhaisella puuttumisella sekä erilaisin prjektein. Tavitteena n saada kaikille seudun lapsille ja nurille turvallinen ympäristö timia niin kulu- kuin vapaa-ajallakin. Timenpiteet Varhaiskasvatuksen tukipalveluiden vahvistaminen mm. neuvlapalvelut ja erityislastentarhapetus Eheytetty kulupäivä(esim. kerhtiminta) Kiva kulu -prjektin tteuttaminen Tukippilastiminta Rakennusprjektien valvnta sekä jatkuva tiljen kuntseuranta ja valvnta Liikenne- ja pihasuunnitelmat Mniammatillinen yhteistyöverkstn tteuttaminen Ryhmäytyspäivän tteuttaminen Op -palveluiden riittävien resurssien turvaaminen, riittävien erityispalveluiden turvaaminen Kulukuraattripalveluiden saaminen Terveystiedn petus, huume- ja päihdevalistus, seksuaalikasvatus, kansalaiskasvatus (mm. liikenne) Riittävien ja npeasti saatavilla levien terveydenhultresurssien, timivien hitplkujen sekä erikissairaanhitpalveluiden turvaaminen Nurten kuuleminen ja harrastustiminnan kehittäminen Työpajatiminnan kehittäminen Wiitauninin alueella 13

167 Vastuut: Lasten ja nurten vanhemmat sekä hultajat Sivistys- ja perusturvaltk. Kulujen jhtajat, henkilökunta Tukippilastiminnan vastuupettaja Tekninen timi ja vapaa-aikatimi Kulutimi, nuristimi, seurakunta, järjestöt Kuluterveydenhult Päihdetyöntekijät Pliisi Nurisvaltuust, ppilaskunnat Kansalaispist Työvimaviranmaiset 6.4 PÄIHDE- JA ALKOHOLIHAITAT Sumessa arviidaan levan nin alkhlin suurkuluttajaa. Suurkuluttajien määrän, samin kuin heidän jumansa alkhlin määrän arviidaan kasvaneen 2000-luvulla. Alkhlin kulutuksen kasvu 2000-luvulla n llut yhteydessä alkhliperäisten sairauksien ja alkhlikulemien kasvuun. Vunna 2008 alkhliperäiset sairaudet ja myrkytykset livat edelleen yleisin kulinsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. (Päihdetilastllinen vusikirja 2009) Alkhlin kknaiskulutus n yli kaksinkertaistunut klmen vusikymmenen aikana. Kaksi sumalaista jumatapaa leimaavaa piirrettä n säilynyt ennallaan: alkhlin käyttö aterialla n yhä harvinaista ja humalajuminen n edelleen yleistä. (Päihdetilastllinen vusikirja 2009) Nurten päihteidenkäyttö puhuttaa niin vanhempia kuin lasten ja nurten kanssa työskenteleviä. Nurten humalajumisen laskusuunta n pysähtynyt ja raittiiden nurten määrä vähentynyt. Humalajuminen n yleistynyt. Viimeksi kuluneen kahden vusikymmenen aikana nurten asenteet vat selvästi päihdemyönteisemmät. Yhä useampi nuri mieltää alkhlin kuuluvan tavanmaiseen elämänmenn. Tutkimustiet kert karua kieltä nurten alkhlinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivihin.(terveyslehti) Kuluterveyskyselyn mukaan Pihtiputaan ylälukkalaiset jivat itsensä humalaan yleisimmin kuin maakunnassa keskimäärin. Viidessa ylälukkalaisista ji itsensä humalaan kerran kuukaudessa. Viitasaaren ylälukkalaisista 19 % ji itsensä humalaan kerran kuukaudessa. Edelliseen kyselykertaan verrattuna siinä n tullut myönteistä kehitystä. Maakunnan keskimääräisiin tulksiin nähden viitasaarelaisnuret tupakivat yleisimmin päivittäin ja jivat itsensä humalaan keskimääräistä useammin (kuluterveyskysely 2009). 14

168 Ikääntyneiden lisääntyneet päihdengelmat vat nusseet esille. Väestötaslla ikääntyneiden päihteiden käyttö n kuitenkin muita ikäryhmiä vähäisempää. Ikääntyneiden suuden kasvaessa, ikääntyneiden päihdengelmien määrä tulee jatkssa kasvamaan. Sumessa arviidaan 5-10 %:lla yli 64-vutiaita levan alkhlin ngelma- ja riskikäyttöä. Tavitteet: Pyritään vaikuttamaan nurten päihdeasenteisiin Panstus ehkäisevään päihdetyöhön mniammatillisesena yhteistyönä Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen (lapset,nuret,työikäiset ja ikääntyvät) Kaupat samille linjille päihtyneelle myymisestä, ikärajjen nudattamisessa Alkhlin välittämisen lpettaminen alaikäisille Yhteistyöverkstt timiviksi, erityisesti lasten ja nurten päihteiden käytön ilmaannuttua Päihdehjelman tekeminen ja sen vieminen suurimmille yrityksille Keint / timenpiteet: Päihteettömien tapahtumien järjestäminen nurille ja riittävästi nurille vaihtehtja vapaa-ajan viettn. Vanhempien vastuuttaminen nurten päihdeasiissa (mm.vanhempainillat, välittämiseen puuttuvat kampanjat jne...). Nurten päihteiden käytöstä jhtuvista lastensujeluilmituksista tehtävä timivat ja selkeät hitkäytännöt /timintamallit yhteistyössä. Perusterveydenhulln työntekijät ttavat aktiiviseen, jkapäiväiseen käyttöön varhaisen puuttumisen mallit, jtka n lutu valmiiksi. (Alkhlin suurkulutuksen laatuverksttyön aikana). Päihdehjelman vakiinnuttaminen ja esimiesten ja työntekijöiden vastuuttaminen työpaikkjen päihdeasiissa. Mniammatilliset yhteistyöverkstt ja hitmallit. Kauppjen ja ravintliden kanssa yhteisiä tapaamisia yhteisen suunnan saavuttamiseksi. Vastuut: Lasten ja nurten vanhemmat Pliisi Työterveyshult, ktihit 15

169 Terveydenhulln, ssiaalihulln työntekijät sekä päihdetyöntekijät Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet Vapaa-aikatimi, nuristimi Kauppjen ja ravintliden henkilökunta 6.5 KOTI JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT Kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvintia (Kuntalaki 1 ). Turvallisuus n keskeinen hyvinvintia edistävä tekijä ja ihmisen perusikeus. Jkaisella n ikeus kasvaa ja elää väkivallattmassa ja tapaturmariskittömässä yhteisössä. Kaikkiaan nin vusittaisesta tapaturmasta yli sattuu ktna ja vapaaajalla. Erityisen paljn sumalaisille sattuu liukastumisia, putamisia ja kaatumisia. Niiden seurauksena jutuu sairaalahitn kymmeniä tuhansia ja menehtyy yli tuhat sumalaista vusittain. Suurin sa heistä n ikääntyneitä. Ktiympäristössä menettää vusittain henkensä yhteensä yli sumalaista. Määrä n yli viisinkertainen liikennekulemiin verrattuna. Onneksi tapaturmat eivät le tuurista kiinni. Tapaturmat vidaan välttää ennakimalla riskit ja panstamalla turvallisiin lsuhteisiin sekä sujavarusteisiin. Tapaturmaan langenneista sumalaisista pulet n sitä mieltä, että turma lisi llut helpsti vältettävissä. Ktitapaturmien ehkäisytyötä tehdään Witas - seudulla viranmaisten hjauksessa. Keskeisinä timijina n pidettävä myös klmatta sektria (vapaaehtisjärjestöt, yhdistykset, seurakunnat jne.), jtka haluavat vaikuttaa siihen, että sumalaiset eivät lisi tapaturmatilastissa Eurpan kärkikastia. Timenpiteet ehkäisemiseksi Kti- ja vapaa-ajan tapaturmien vaaratekijöiden havainniminen ja tunnistaminen ihmisen elinympäristössä n lähtökhta sille, että ryhdytään timimaan niiden pistamiseksi tai vähentämiseksi. Keskustelu ktien turvallisuuden parantamisesta n helpinta alittaa ympäristössä levista vaaratekijöistä. Tavitteet Pyritään vähentämään tapaturmia. Pyritään saamaan tapaturmien ehkäisytyö saksi kuntien työntekijöiden tehtäväkuvaa. 16

170 Keint / timenpiteet: Tiedstetaan tapaturmien yleisimmät aiheuttajat ja pistetaan tapaturmariskit. Valistuksella ennalta ehkäistään tapaturmien syntymistä. Kulutetaan eri timijat tapaturmien ehkäisytyöhön. Tapaturmien ehkäisytyö liitetään saksi peruspetusta. Aktividaan 3 sektri tapaturmatyöhön. Vastuut: Kinnulan ja Pihtiputaan kunta sekä Viitasaaren kaupunki vat kk henkilöstöllään mukana trjumassa tapaturmia erillisen timenpidesuunnitelman mukaisesti. Työntekijöiden päivittäiseen timen / viran hitamiseen liitetään saksi tapaturmien ehkäisytyö. Lisäksi timintaa sallistuvat: Keski-Sumen pelastuslaits Keski-Sumen Pliisilaits Muut viranmaiset ja yhteistyötaht Seurakunnat Vapaaehtisjärjestö Yhdistykset jne. 7 ARVIOINTI JA SEURANTA Turvallisuustyön tulksia tulee seurata ja arviida. Seuranta n säännöllistä ja turvallisuustyön etenemisestä raprtidaan kaikille työhön sallistuville. Näin vidaan arviida, nk yhteistyö tulksellista, khdistuuk työ ikeisiin khteisiin ja tekevätkö eri sapulet kknaisuuden kannalta lennaista työtä. Js työn etenemisessä tai aikatauluissa humataan puutteita, n niihin puututtava. Turvallisuustyön timeenpann varmistamiseksi Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnittelutyöryhmä kkntuu säännöllisesti seuraamaan timenpiteiden etenemistä ja tulksia. Säännöllisellä ja avimella arviinnilla ja raprtinnilla vidaan pistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tulksellinen timinta. Tulkset vat tärkeä mtivaatitekijä; sellaiseen työhön, jka tuttaa tulksia, sallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tulksista ja timeenpansta raprtidaan säännöllisesti kuntien verkksivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vusittain raprtti hjausryhmälle. 17

171 8 WITAS TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet: Juk Räsänen, Viitasaaren kaupunginjhtaja (vetäjä) Juha Urpilainen, Kinnulan kunnanjhtaja Erkki Nikkilä, nyk. Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunnanjhtaja Anneli Latva-Nevala, perustuvan timialajhtaja, Wiitaunini, Kinnula Ritva Hlster, sivistystimen jhtaja, Wiitaunini Jarm Kinnunen, teknisen timen timialajhtaja, Wiitaunini Vukk Pulkkinen, kanslisti, sihteeri Markku Sukas, kmisari Henri Vänni, palpäällikkö, Keski-Sumen pelastuslaits Oili Puttnen, nyk. Tim Hyvönen, aluevastaava, ELY-keskus Leena Piippa, Liikenneturva Mark Riiknen, prjektikrdinaattri Keski-Sumen liitt LÄHTEET Sisäisen turvallisuuden hjelma Arjen turvaa 2004 Sisäisen turvallisuuden hjelma Turvallinen elämä jkaiselle 2008 Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus 2008 Keski-Sumen pliisilaitksen tilastt v. 2008, 2009, 2010 Tieliikennennettmuustilastt 2006, 2007, 2008, 2009 Viitasaaren kaupungin turvallisuussuunnitelmat v ja 2007 Keski-Sumen pelastuslaitksen nnettmuustilastt v , 2009, 2010 Terveyden ja hyvinvinnin laits. Keski-Sumen pelastusalueen tapaturmakatsaukset v. 2008, 2009, 2010 Seudulliset päihdetilastt LIITTEET Witas- seudun turvallisuustyön timintasuunnitelma (taulukk) 18

172 ASUMISYKSIKÖT KOTONA ASIA Palturvallisuuden lisääminen Palturvallisuustarpeet humiitava kiinteistöjen/timintayksiköiden sprinklaus pal- ja pelastusyksiöiden ja ambulanssin esteetön pääsy khteeseen säännölliset pal- ja pelastusharjitukset pal- ja pelastussuunnitelmat ajan tasalla ja henkilöstö perehdytetty tupakinti ulktilissa, erikseen sitettu paikka Asiakkaiden tarvearviinti ja palvelusuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niihin liittyvien timenpiteiden välitön tteuttaminen teknisten turvajärjestelmien käyttööntt tarvitseville: turvahälytin, turvamatt, kdilukt yms yhteisöllisyyttä lisäävät timenpiteet: ryhmät, erilaiset tapahtumat tiedttaminen ja pastus em. asiissa: kaupustelijat, hyväksikäytön ehkäisy, rahjen säilytys edunvalvnta hulehdittu sitä tarvitseville Palvelualueen (vanhukset, vammaiset) henkilöstön kulutus esteettömyyden arviintiin; ktien esteettömyys (Husing Enabler menetelmä), myös ulkalueiden esteettömyys sisä- ja ulkalueiden valaistus liikkumisen apuvälineet Ergnmia-kulutus Tapaturmariskin vähentäminen Turvallisuuden lisääminen Pal- ja pelastuskulutusta henkilöstölle ktikäyntejä tekevä henkilöstö tarkastaa myös palturvallisuuteen liittyvä asiat turvallisuuskulutuksessa saadun tarkastuslistan mukaan ikäihmisille ja heidän maisilleen Terveysvalistus tupakinti ulkna; ei sisällä TOIMENPITEET Palturvallisuuden lisääminen TAVOITTEET Min. x1/vusi Jatkuva Jatkuva Lainsäädännön määrittelemät aikarajat Apuvälineet välittömästi, esim. turvalaitteet 1-3 kk sisällä,esim. asunnn muutstyöt Jatkuva Jatkuva Pallaits/Perusturva/ Palvelualueen henkilöstö Wiitauninin hjeistus Pallaits/tekninen timi 19 Palvelualueen henkilöstö Eri ammattiryhmien jatkuva verkstyhteistyö; fysiterapia, ssiaalityö, klmas sektri, pelastuslaits Omaiset, läheiset Fysiterapian henkilöstö Fysiterapian henkilöstö HE kulutuksen saanut henkilöstö Vanhus- ja sairaanhitpalvelujen henkilöstö Jatkuva Jatkuva Perusturva/ pelastuslaits Vanhus- ja sairaanhitpalvelujen henkilöstö VASTUUT/SIDOSRYHMÄT Jatkuva Min. x1/vusi Jatkuva AIKATAULU Painpistealue 1. Erityisryhmien asuinturvallisuuden parantaminen WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk)

173 20 Tapaturmariskin vähentäminen Turvallisuuden lisääminen Palvelualueen (vanhukset, vammaiset) henkilöstön kulutus esteettömyyden arviintiin; - asuntjen esteettömyys (Husing Enabler menetelmä), myös ulkalueiden esteettömyys - sisä- ja ulkalueiden valaistus - liikkumisen apuvälineet Ergnmia-kulutus Asiakkaiden tarvearviinti ja palvelusuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niihin liittyvien timenpiteiden välitön tteuttaminen - teknisten turvajärjestelmien käyttööntt tarvitseville: turvahälytin, turvamatt, kdilukt yms - ulkna liikkumisen humiinti (alentunut timintakyky): hiektus ym. - Tiedttaminen ja pastus asukkaille ja heidän maisilleen - edunvalvnta hulehdittu sitä tarvitsevalle - riskienhallintasuunnitelmat ajan tasalla ja käytössä Jatkuva Jatkuva Jatkuva Lainsäädännön määrittelemät aikarajat Apuvälineet välittömästi, esim. turvalaitteet HE kulutuksen saanut henkilöstö Fysiterapian henkilöstö Fysiterapian henkilöstö Palvelualueen henkilöstö Eri ammattiryhmien jatkuva verkstyhteistyö; fysiterapia, ssiaalityö, klmas sektri, pelastuslaits Omaiset, läheiset

174 WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 1. Erityisryhmien asuinturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA Pal- ja pelastustimen rientaati ja ymmärtämys pelastimisessa, kun n kysymys erityisryhmistä ja aistivajavaisista (esim. kuurt, skeat, dementiasairaat) Pal- ja pelastuskalust tarvetta vastaavat (esim. kerrstalt) Säännölliset harjitukset ja tarkastukset khteissa. Jatkuva Jatkuva Pelastuslaits/ perusturva Pelastuslaits Pelastuslaits/ perusturva Turvallisuutta lisäävä yhteistyö. Jatkuva Pelastuslaits/ perusturva 21

175 WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 2. Liikenneturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys Suunnittelu Kunnat, Ely-keskus, Liikenneturva Talvihidn tehstaminen Teiden parempi kunt talviaikaan Teiden hidn menetelmät, ajitus Kunnat, Ely-keskus Taajamien npeuksien tarkastelu Onnettmuuksien vähentäminen Npeuksien alentaminen, tekniset timenpiteet, hidasteet, saarakkeet Kunnat, Ely-keskus Npeuksien valvnta, puhallutusratsiat Liikennennettmuuksien vähentäminen Npeusvalvnta, puhallutukset, asennekasvatus Pliisi, Liikenneturva, petustimi Liikenneturvallisuustyön petus ja seuranta. Asennekasvatus Kunnat, Pliisi, Liikenneturva 22

176 WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 2. Liikenneturvallisuuden parantaminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Valtatie 4:n (E75) liikenneturvallisuuden parantaminen Onnettmuuksien vähentäminen Suunnittelu, tteutus Ely-keskus, Kunnat Pyöräilykypärän ja heijastimien käytön lisääminen Turvallisuuskasvatus, nnettmuuksien vähentäminen Kampanjat Kunnat, Liikenneturva, Pliisi 23

177 WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 3. Lasten ja nurten hyvinvinti ja syrjäytymisen ehkäisy ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Lasten hyvinvinti - perheiden hyvinvinnin tukeminen - kaikilla lapsilla mahdllisuus järjestettyyn harrastustimintaan kulupäivän päätteeksi - kulukiusaamisen ehkäisy - kukaan ei jää yksin - turvallinen ppimisympäristö - terveet kulukiinteistöt ja päiväkdit - turvallinen timintaympäristö Nurten hyvinvinti - ryhmäyttäminen - nuren man elämänhallinnan tukeminen - nurten sallisuuden edistäminen - nurten työpajatiminta - tisen asteen kulutuksen säilyttäminen - terveyden edistäminen ja sairastavuuden ennaltaehkäisy - varhaiskasvatuksen tukipalveluiden vahvistaminen mm. neuvlapalvelut ja erityislastentarhapetus - eheytetty kulupäivä esim. kerhtiminta - Kiva kulu prjekti - tukippilastiminta - rakennusprjektien valvnta sekä jatkuva tiljen kuntseuranta ja valvnta - liikenne- ja pihasuunnitelmat - mniammatillinen yhteistyö - ryhmäytyspäivä - tukippilastiminta - p-palveluiden riittävien resurssien turvaaminen, riittävien erityispalveluiden turvaaminen - kulukuraattripalveluiden saaminen - terveystiedn petus, huumeja päihdevalistus, seksuaalikasvatus, kansalaiskasvatus mm. liikenne - nurten kuuleminen ja harrastustiminnan kehittäminen - työpajatiminnan kehittäminen alueella - mniammatillinen yhteistyö -riittävien ja npeasti saatavilla levien terveydenhultresurs vanhempien vastuu - sivistys- ja perusturvaltk. - kulujen jhtajat ja järjestöt - tukippilastiminnan vastuupettaja - kulun kk henkilökunta - tekninen timi ja vapaaaikatimi - työsujelu vanhempien vastuu - kulutimi, nuristimi, usknnliset yhteisöt, järjestöt - kuluterveydenhult - kulut - päihdetyöntekijät - pliisi - nurisvaltuust - vapaa-aikatimi ja järjestöt - ppilaskunnat - kansalaispist - työvimaviranmaiset - nuristimi - sivistysltk. - perusturvaltk - kuluterveydenhult Erityisesti n humiitava, että suurin vastuu sekä lasten että nurten hyvinvinnista ja syrjäytymisen ehkäisystä kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, jita eri yhteistyötaht kuten kulu, järjestöt, viranmaiset ym. tukevat lapsen/nuren eri kehitysvaiheissa. 24

178 - syrjäytymisen ehkäisy - etsivä nuristyö sien, timivien hitplkujen sekä erikissairaanhitpalveluiden turvaaminen - nuristimi 25

179 WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 4. Päihdehaittjen ehkäiseminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Varhainen tunnistaminen Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen(nuret,työikäiset ja ikääntyvät). Perusterveydenhulln henkilökunta ttaa jkapäiväiseen käyttöön varhaisen tunnistamisen mallit, jtka lutu valmiiksi. Jatkuvaa Perusterveydenhulln ja ssiaalitimen työntekijät ja päihdetyöntekijät Asenteet Nurten ja vanhempien päihdeasenteisiin vaikuttaminen. Päihteettömien tapahtumien järjestäminen nurille, nurten suunnittelemat tapahtumat ja vanhemmille mat tilaisuudet (vanhempainillat). Jatkuvaa Nuristimi, päihdetyöntekijät, kulu ja vanhemmat Päihdehjelma Päihdehjelman saaminen ja sen markkininti suurille yrityksille. Päihdehjelman vakiinnuttaminen ja esimiesten ja työntekijöiden hjaaminen työpaikkjen päihdeilmapiirissä Työterveyshult, päihdetyöntekijät, työnantajat, esimiehet ja työntekijät Hitmallit/käytännöt Alkhlin välittäminen Yhteistyöverkstt timiviksi lasten ja nurten päihteiden käytön ilmaannuttua. Alkhlin välittäminen ja myynti alaikäisille lppuu. Nurten päihteiden käytöstä jhtuvista lastensujeluilmituksista tehtävä timivat ja selkeät hitkäytännöt/timintamallit yhteistyössä. Kauppjen kanssa yhteisneuvttelu, jissa päästään yhteisille linjille päihtyneille myymisestä. Ikärajjen nudattaminen. Alkhlin välitäminen alaikäisille - kampanjintia ja vanhempien vastuuttaminen tässä aiheessa. Jatkuvaa Jatkuvaa Pliisi, ssiaalitimi, kulu ja päihdetyöntekijä, nuristyöntekijä Kaupat, vanhemmat, päihdetyöntekijät, pliisi 26

180 WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Painpistealue 5. Kti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Ktiympäristö turvalliseksi Tiedstaa pienten lasten tapaturmavaarat kdissa. Ehkäistä tapaturmia. Jaetaan dttaville äideille neuvlakäynnin yhteydessä tarkastuslista. Tsekataan timet ktikäynnin / neuvlakäynnin yhteydessä. Perusturva / äitiysneuvla Henkilökunta perehdytetään k. tehtävään. Jaetaan ktiin vietäväksi vutiaiden tarkastuslista. Palautetaan päiväkdille hultaja kuittaamana Jatkuva Perusturva / päivähit / perhepäivähit Henkilökunta perehdytetään k. tehtävään. Jaetaan ktiin vietäväksi vutiaiden tarkastuslista. Palautus hultajan kuittauksella. Perusturva / päivähit kerhtiminta, yhteistyötaht (seurakunta) Henkilökunta perehdytetään k. tehtävään. Lasten ja kululaisten tapaturmatietisuuden parantaminen Tiedstaa kuluikäisten lasten tapaturmariskit. Ehkäistä tapaturmia. Kulutapaturmien ehkäisy. 1 lukalla jaetaan ktitehtävänä kululaisten tapaturmien tarkastuslista jhn liittyy nettipeli JEPULIS. Tteutetaan pelastustimen palvelutaspäätöksen mukaisesti erillisen kumppanuussuunnitelman hjelma Jatkuva Kulut Kulut / pelastuslaits Opettajat perehdytetään timintaan. Kumppanuussuunnitelma perehdytetään kuluille. Lisätä kululaisten ja myös vanhempien pyöräilykypärän käyttöä ja näin llen ehkäistä vakavien päävammjen syntymistä nnettmuustapauksissa. Kulujen ppituntikehyksessä varataan aikaa pyöräilyturvallisuuden pettamiseksi 2011 Jatkuva Kulut / pliisi Hankitaan mm. kypäriä jita vidaan sitten jakaa esim. palkintina. 27

181 WITAS-SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Kti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Nurten aikuisten sekä keskiikäisten tapaturmien ehkäisy Tapaturmatietisuuden lisääminen ja tapaturmien ehkäisy. 3. sektrin aktivinti tapaturmaehkäisytyöhön. Vusittaiset tapaturmakäräjät kunnittain. Osallistuminen eri tilaisuuksiin (Puutarhamessut, saappaanheitn MM, syysmarkkinat jne.) tapaturmaaiheisilla valistusiskuilla jatkuva Kunnat / pelastuslaits / yhteistyötaht, pliisi, 3- sektri Valmistellaan vusittain eri teemilla tapaturmavalistusta massatapahtumien yhteyteen. Pyritään saamaan kumppanuusspimuksia tapaturmien ehkäisytyöhön liittyen vapaaehtisjärjestöiltä/ yhdistyksiltä/ seurilta jne. Kylien turvasuunnitelmien laatiminen Haja- asutusalueiden kylien turvallisuuden parantaminen Kylien kyläsuunnitelmien yhteydessä humiidaan erikseen kylien turvallisuusasiat. Turvakäräjät 2011 Jatkuva Kunta / Keski- Sumen kylät / kyläyhdistykset. Keski-Sumen kylät krdini asiaa. Vesillä liikkumisen turvallisuus Vesiturvallisuuden parantaminen Järjestetään vusittain kiertävänä Turvallisesti vesillä - kampanja. Vunna 2010 Vts Kinnula ja 2012 Pihtipudas Pelastuslaits / Uinnipetusliitt / pliisi / paikalliset veneilyseurat / järvipelastajat Erillinen valistuspäivä Rakentamisturvallisuus Ehkäistä tapaturmia uudis-/ krjausrakntamisessa sekä saada turvallinen pihaympäristö Infrmaatin ja ppaiden jakelu rakennuslupamenettelyn yhteydessä Jatkuva Rakennusvalvnta 28

182 Vapaa- ajan asumisturvallisuus Mökkiläisten turvallisuusasiiden kehittäminen Vusittaisen mökkikirjeen yhteyteen turvatieta eri teemin. Mökkiläisten turvappaan laatinen (malli Kupi) Jatkuva Pelastuslaits / kunnat Pelastuslaits laatii vusittain mökkikirjeeseen turva-iskun. Kunnat hulehtivat jakelun. 29

183 WITAS SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (taulukk) Kti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentäminen ASIA TAVOITTEET TOIMENPITEET AIKATAULU VASTUUT/SIDOSRYHMÄT MUUTA HUOMIOITAVAA Timijiden mtivinti / ammattitait Tapaturmien ehkäisytyötä tekevät n perehdytetty asiaan Eri timijiden kulutus. mm. - Ktiympäristö turvalliseksi pas jaetaan sähköisesti keskeisille timijille. - Ikäihmisten kaatumistapaturmat pas jaetaan a. timijille Jatkuva Kunnat / pelastuslaits Kulutus ammattialittain. Sumen turvallisin asuinympäristö Kuntien kk henkilöstö n saanut kulutuksen tapaturmien ehkäisytyöhön. Osast- / työpaikkakkuksissa käydään prjektia läpi. Jatkuva Henkilöstöpäällikkö / pelastuslaits Turvaiskut Jakaa ajankhtaista turvallisuustietutta median välityksellä. Paikallislehtien kautta laaditaan esim. 6 kert. vudessa ajankhtainen turvaisku Jatkuva Timijat, paikallislehdet Humiidaan esim. vudenajat. Max 2000 merkkiä. Maatiljen turvallisuus Parantaa maatilataluden turvallisuustilannetta. Maatiljen turvakampanjiden ja turvallisuutta edistävien työmenetelmien infrminti 2011 Jatkuva Työterveyshult, maatalustimist Esim. maataluslmittajille annetaan kulutusta,jtta he vivat tunnistaa vaaranpaikkja. Vanhusten asumisturvallisuus Ikäihmisten asumisturvallisuuden parantaminen Ikääntyvien matimisuuden parantaminen Kulutetaan vanhustyössä timivat perusturvan henkilöstö (kdinhitajat, ) siten, että he vivat man työnsä hessa kiinnittää humita ikäihmisten asumisturvallisuuteen. Ikäihmisten ja heidän maistensa / maishitajien mat turvallisuuskulutustilaisuudet Jatkuva Perusturva / pelastuslaits Erillinen hanke pelastuslaitksen ja kuntien välillä. 30

184 Pal-ja pelastuskulutusta ikäihmisille. 31

185

186 Keski-Sumen turvallisuussuunnitelma ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Turvallinen Keski-Suomi KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 31.3.2011

Turvallinen Keski-Suomi KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 31.3.2011 Turvallinen Keski-Sumi KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2011 2014 31.3.2011 2 Sisällysluettel 1 JOHDANTO...4 2 TAVOITTEET...5 3 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISOINTI...5 4 ARJEN TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

WITAS-SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2011 2014

WITAS-SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2011 2014 Keski-Sumen turvallisuussuunnitelma WITAS-SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2011 2014 Keski-Sumen liitt 31.3.2011 2 Sisällysluettel 1 JOHDANTO...4 2 TAVOITTEET...5 3 WITAS - SEUTU...5 4 ARJEN TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

kriisiviestintäohjeistus esimiehille

kriisiviestintäohjeistus esimiehille . Espn kaupungin 11.2.2009 kriisiviestintähjeistus esimiehille 1 (5) Espn kriisiviestintähje esimiehille Kun ikävää sattuu Pelasta ja varita välittömässä vaarassa levia. Estä lisävahinkjen syntyminen.

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelma

Hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelma Etelä Pirkanmaa Hyvinvinti ja turvallisuussuunnitelma 6.11.2013 Akaan kaupunki Valkeaksken kaupunki Urjalan kunta Sisällysluettel: 1. Tausta ja tavitteet... 3 2. Kehityskuva Etelä Pirkanmaan hyvinvinti

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Tieliikenteen turvallisuus Liikenneturvallisuussuunnitelman 2011 2014 taustaraprtti Julkaisuja 35/2010 Liikenne- ja viestintäministeriön timinta-ajatus Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2006

LAPUAN KAUPUNKI TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2006 LAPUAN KAUPUNKI TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2006 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO...3 2. LAPUA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ...4 3. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TOTEUTUS...5 4. TOIMINTATAPOJA TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI...6 4.1.

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Kuntakohtaiset palvelut

Kuntakohtaiset palvelut Liite 4 Kuntakhtaiset palvelut Kuntakhtaiset palvelut Ktiin annettavat palvelut Ikäihmisten ktna selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja ktiin. Ktiin annettavia palveluita n ktihit, ktihidn

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

ESIPUHE. Keski-Pohjanmaalla 7.12.2011. neuvottelukunta

ESIPUHE. Keski-Pohjanmaalla 7.12.2011. neuvottelukunta KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA 2012-2016 ESIPUHE TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Phjanmaan päihdestrategia 2007-2011 n laajenemassa päihde- ja

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv) 24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija

Lisätiedot

3) Kehitetään omaishoidontukea

3) Kehitetään omaishoidontukea IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

ESIPUHE. Keski-Pohjanmaalla 7.12.2011. neuvottelukunta

ESIPUHE. Keski-Pohjanmaalla 7.12.2011. neuvottelukunta KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA 2012-2016 ESIPUHE TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Phjanmaan päihdestrategia 2007-2011 n laajenemassa päihde- ja

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012

Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Ikäaparaattityöpaja Lahdessa 6.6.2012 Työ-ja elinkeinministeriön järjestämässä työpajassa Lahden Sibelius-tallla 6.6.12 käsiteltiin ikärakennemuutksen vaikutuksia alueellisesta näkökulmasta sekä ikärakennemuutksen

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä 29.4.2014 Hyvinvinnin tiettutant apunasi Phjanmaan hyvinvinnin ja tiedlla jhtamisen kehittämisessä Hyvinvintia ja terveyttä kskevan päätöksenten, jhtamisen ja kehittämisen tueksi n Phjanmaalla käynnistetty

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila

Mitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen

Lisätiedot

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Pöytäkirja 5/2010 1(13) Kdistpalvelun jhtryhmän kkus Aika Maanantai 7.6.2010 kl 12:30-16:00 Paikka Terveyden ja hyvinvinnin laits (THL), Kkushune Tiira, 8. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjhtaja

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

KATSAUKSIA. määrä on kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Alkoholinen maksakirroosi on meilla yleistynyt

KATSAUKSIA. määrä on kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Alkoholinen maksakirroosi on meilla yleistynyt KATSAUKSIA MAKSAKIRROOSI YLEISTYNYT NOPEASTI JOUKO MANNINEN Runsas alkhlin kayttti lisaä sairastuvuutta ja kulleisuutta. Tutkijiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että alkhlihaitat -

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja n tutkintkhtainen sa Ssiaali- ja terveysalan perustutkint 2015 Lasten ja nurten hidn ja kasvatuksen Mielenterveys- ja päihdetyön Sairaanhidn ja hulenpidn saamisalat Lähihitaja Oph määräys 79/011/2014 Luksian

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011 Sumen Elintarviketyöläisten Liitt ry Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kest 2012 2013 LOPPURAPORTTI Dnr 2089/325/2011 Jaana Saaranen 20.1.2014 1 Sisällys Hankkeen tavite... 1 Hankesapulet ja yhteistyö...

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu

Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja koskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu 1 (6) 12.8.2015 Alueiden kehittämistä ja rakennerahastja kskeva EU- ja kansallisen lainsäädännön tarkastelu Keski-Phjanmaan Yrittäjät vastaa Työ- ja elinkeinministeriön kyselyyn seuraavasti: Yleistä: De

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere Timialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.5.2015 kl 9.07 12.00 Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 KANSALLINEN ELINTARVIKETALOUDEN LAATUSTRATEGIA 1 KANSALLINEN ELINTARVIKETALOUDEN LAATUSTRATEGIA Visi Kuluttaja haluaa sumalaisia elintarvikkeita ja rukapalveluita sekä luttaa sumalaisen

Lisätiedot