TOTEUTUUKO KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOTEUTUUKO KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA?"

Transkriptio

1 Antti Rajakorpi & Kaija Salmio (toim.) TOTEUTUUKO KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA? Arviointi 3/2001 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2001

3 TIIVISTELMÄ Opetushallitus järjesti teema-arvioinnin kestävän kehityksen tilasta 500:lle ositetulla satunnaisotoksella saadulle oppilaitokselle. Otoksesta oli yleissivistäviä oppilaitoksia 74,2 %, ammatillisia oppilaitoksia 14,4 % ja vapaan sivistystyön oppilaitoksia 11,4 %. Oppilaitoksia oli edustavasti kaikista lääneistä, EU-alueilta ja kuntaryhmistä. Suomenkielisiä oppilaitoksia oli 91 % ja ruotsinkielisiä 9 %. Kyselyaineisto kerättiin esitestatuilla lomakkeilla keväällä 1999 oppilaitosten rehtoreilta, opettaja-, henkilö- ja oppilaskunnilta. Perusopetuksen 6.-luokkalaisille oli oma lomake. Kyselyyn vastasi yleissivistävistä oppilaitoksista 85,4 %, ammatillisista oppilaitoksista 80,6 % ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista 94,7 %. Vastanneita oppilaitoksia oli yhteensä 429 eli 85,8 % koko otoksesta. Arvioinnin tavoitteina oli selvittää, mitä kestävä kehitys on kirjoitetuissa ja toteutuneissa opetussuunnitelmissa, miten kestävän kehityksen toteuttamiseen on kouluttauduttu, millaista yhteistyötä siinä tehdään ja miten sen periaatteiden mukaiset arkitoiminnot toteutuvat? Aiheen globaalisuudesta johtuen selvitettiin, miten kestävää kehitystä toteutetaan muiden maiden oppilaitoksissa. Vertailukouluina oli viisi skotlantilaista ja viisi tansanialaista koulua. Lisäksi tarkasteltiin kansainvälisiä ympäristöhankkeita, joissa suomalaisia kouluja on mukana. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa kestävä kehitys on esillä selvästi monipuolisemmin kuin yleissivistävässä koulutuksessa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksille ei perusteita ole laadittu. Järjestys on tämä myös oppilaitosten kirjoitettujen opetussuunnitelmien kestävän kehityksen sisällöissä. Ammatillisissa oppilaitoksissa on esimerkiksi enemmän omia kestävän kehityksen ohjelmia kuin muissa oppilaitostyypeissä, ja ne on sisällytetty usein osaksi oppilaitoksen laatujärjestelmää. Rehtoreiden mielestä kestävä kehitys toteutuu yleissivistävän koulutuksen luonnontieteellisen oppiaineryhmän opetuksessa ja sisällöissä melko hyvin, muissa aineissa yleensä jonkin verran sekä ammatillisen koulutuksen ammatillisissa perusopinnoissa, koulutusalojen suuntautumisopinnoissa ja yhteisissä opinnoissa keskimäärin melko hyvin. Asiantuntija-artikkelit ja oppilaitosten omat esimerkit kuvaavat, miten kestävä kehitys voidaan liittää osaksi opetussuunnitelmia ja niiden tavoitteita. Ammatilliset, yleissivistävät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset toteuttavat kestävän kehityksen opetusta yleisimmin oppiaineiden välisenä integraationa (84 %). Lähes 45 % kaikista vastanneista oppilaitoksista ilmoitti kestävän kehityksen kuuluvan aihekokonaisuuksien osaksi ja yhtä monta toteuttavansa sitä teemapäivinä, viimeksi mainittuja erityisesti yleissivistävissä oppilaitoksissa. Ammatillisen peruskoulutuksen opinnois- 3

4 sa kestävää kehitystä opetetaan muita oppilaitostyyppejä enemmän. Silti ammatillisten oppilaitosten oppilaskunnista 36 % katsoi, että kyseessä olevia opintoja tarjotaan liian vähän. Kaikista vastanneista oppilaskunnista 26 % ilmoitti kestävään kehitykseen liittyviä kursseja olevan liian vähän ja 38 % melko vähän. Vain 30 % vastanneista oppilaitoksista ilmoitti osallistuneensa ympäristöaiheiseen tai kestävään kehitykseen liittyvään täydennyskoulutukseen, josta lähes 90 % oli lyhytkestoista ja pääasiassa opettajille tarkoitettua. Ammatilliset oppilaitokset huolehtivat henkilöstönsä koulutuksesta yleissivistäviä ja vapaan sivistystyön oppilaitoksia paremmin. Niistä lähes puolet oli osallistunut kestävän kehityksen edistämistä tukevaan koulutukseen, yleissivistävistä ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista vain runsas neljännes. Sekä rehtoreiden että opettajien vastausten perusteella moni kestävään kehitykseen liittyvä arkikäytäntö toteutetaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi, merkitsevästi tai melkein merkitsevästi paremmin koulutukseen osallistuneissa oppilaitoksissa kuin niissä oppilaitoksissa, jotka eivät ole kouluttautuneet kestävän kehityksen toteuttamiseen. Noin 1/3 vastanneista oppilaitoksista oli nimennyt kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden toteuttamisen organisointiin vastuuhenkilön tai tiimin. Eri henkilöstöryhmät arvioivat keskinäistä kestävään kehitykseen liittyvää yhteistyötä tehtävän jonkin verran. Jonkin ulkopuolisen tahon kanssa kaikista oppilaitoksista teki yhteistyötä 39 %. Tärkeimmät yhteistyötahot olivat kuntien virastot ja viranhaltijat sekä muut koulut ja oppilaitokset. Oppilaitokset toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita jokapäiväisissä toiminnoissaan, kuten jätehuollossa ja keittiön toiminnassa rehtoreiden mukaan melko hyvin ja monien kulutukseen liittyvien asioiden, kuten paperin, energian ja veden kulutuksen sekä sisälämpötilojen, kierrätyksen ja jätteiden lajittelun seurannassa jokseenkin säännöllisesti. Ongelmajätteet toimitetaan kiitettävästi asianomaisiin keräyspisteisiin. Oppilaskunnat arvioivat näitä asioita lähes samoin kuin rehtorit, mutta opettaja- ja henkilökunnat olivat arvioissaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai merkitsevästi varovaisempia. Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa kestävä kehitys toteutuu paremmin kuin ulkomaisissa vertailukouluissa. Opettajien ja henkilökuntien arvioimana opiskelijoiden asennoituminen oli jonkin verran myönteistä kestävään kehitykseen. Perusopetuksen 6.- luokkalaisille tehty kysely osoitti, että oppilaat ovat tiedostaneet lajittelun, kierrätyksen ja energian säästämisen sekä ympäristön suojelun tärkeyden hyvin, mutta kotona jätehuoltoon sekä veden ja energian säästämiseen suhtaudutaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai merkitsevästi huolellisemmin kuin koulussa. 4

5 Eri oppilaitostyyppien kestävän kehityksen toteutumisen vertailemiseksi laskettiin rehtoreiden vastauksista oppilaitoskohtainen summamuuttuja, joiden keskiarvoa nimitetään tässä raportissa kestävän kehityksen tunnusluvuksi. Ammatillisten oppilaitosten tunnusluku oli tilastollisesti melkein merkitsevästi suurempi kuin yleissivistävien koulujen ja merkitsevästi suurempi kuin vapaan sivistystyön oppilaitosten. Kaupunkimaisten kuntien oppilaitosten tunnusluku oli tilastollisesti melkein merkitsevästi suurempi kuin maaseutumaisten kuntien oppilaitosten. Nimenomaan vapaan sivistystyön kaupunkimaisten kuntien oppilaitoksissa tunnusluku oli suurempi kuin maaseutumaisten kuntien oppilaitoksissa. Avainsanat: kestävä kehitys; ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys; ympäristökasvatus; opetussuunnitelma; yleissivistävät koulut; ammatilliset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset; kansainvälisyys; kehitysmaa. 5

6 SAMMANDRAG Utbildningsstyrelsen anordnade en temautvärdering gällande den hållbara utvecklingens läge i 500 läroanstalter. Dessa läroanstalter valdes ut genom stratifierat slumpmässigt urval. Samplet bestod av läroanstalter för allmänbildande utbildning (74,2 %), yrkesläroanstalter (14,4 %) och läroanstalter för fritt bildningsarbete (11,4 %). Läroanstalter från alla län, EU-stödområden och kommungrupper fanns representerade. Av läroanstalterna var 91 % finsk- och 9 % svenskspråkiga. Uppgifterna samlades in med på förhand testade frågeformulär, vilka riktade sig till läroanstaltens rektor, lärare, personal samt elevkår. Eleverna i den grundläggande utbildningens 6 årskurs besvarade en skild förfrågan. Förfrågan besvarades av 85,4 % av läroanstalterna för allmänbildande utbildning, 80,6 % av yrkesläroanstalterna och 94,7 % av läroanstalterna för fritt bildningsarbete. Svar erhölls av sammanlagt 429 läroanstalter, dvs. 85,8 %, av samplet. Syftet med utvärderingen var att utreda vad som förstås med hållbar utveckling i läroanstalternas skrivna och förverkligade läroplaner, hur man utbildat sig inför genomförandet av den hållbara utvecklingen och vilken typ av samarbete som görs samt hur vardagssysslor förverkligas enligt den hållbara utvecklingens principer. P.g.a. ämnets globala natur, utredde man även på vilka sätt hållbar utveckling förverkligas i läroanstalter i andra länder. Fem skotska skolor och fem skolor i Tanzania fungerande som jämförelseskolor. Därtill granskade man internationella miljöprojekt, i vilka finländska skolor deltog. I grunderna för yrkesutbildningens läroplan framhålls hållbar utveckling på ett betydligt mångsidigare sätt än i den allmänbildande utbildningen. Grunderna för läroplanen har inte utarbetats i läroanstalterna för fritt bildningsarbete. Gällande innehållet i de skrivna läroplanerna kunde detsamma konstateras. Yrkesläroanstalterna har t.ex. flera egna program för hållbar utveckling än de övriga läroanstalterna och programmen är ofta en del av skolans kvalitetssystem. Rektorerna anser att hållbar utveckling förverkligas ganska bra i innehållet för och i undervisningen av de naturvetenskapliga ämnena och i de övriga läroämnena någorlunda. Inom yrkesutbildningen förverkligas hållbar utveckling i grundstudierna, i de inriktade studierna och i de gemensamma studierna i medeltal ganska bra. Artiklar skrivna av experter samt läroanstalternas egna exempel beskriver hur hållbar utveckling kan göras till en del av läroplanerna och deras mål. 6

7 Yrkesläroanstalterna och läroanstalterna för allmänbildande utbildning och fritt bildningsarbete förverkligar i allmänhet undervisningen i hållbar utveckling genom att integrera olika ämnen (84 %). Nästan 45 % av alla läroanstalter som besvarade förfrågan, anmälde att hållbar utveckling är en del av olika ämneshelheter. Lika många läroanstalter svarade att de ordnar temadagar kring hållbar utveckling. Detta gällde särskilt för den allmänbildande utbildningen. Inom yrkesutbildningen undervisar man hållbar utveckling under grundstudierna oftare än i de övriga läroanstalterna. Trots detta ansåg 36 % av elevkårerna vid yrkesläroanstalterna att det finns för lite undervisning som behandlar hållbar utveckling. Av alla elevkårer som besvarade förfrågan, anmälde 26 % att det finns för få och 38 % att det finns ganska få kurser inom detta område. Endast 30 % av läroanstalterna uppgav att de deltagit i fortbildning gällande miljö eller hållbar utveckling. Fortbildningen bestod till nästa 90 % av korta kurser och var huvudsakligen planerad för lärare. Yrkesläroanstalterna sörjer för utbildningen av sin personal bättre än läroanstalterna för allmänbildande utbildning och fritt bildningsarbete. Nästan hälften av yrkesläroanstalterna deltar i utbildning som stöder befrämjandet av den hållbara utvecklingen. Av de övriga läroanstalterna deltar däremot endast en fjärdedel. På basen av rektorernas och lärarnas svar, förverkligas många vardagliga saker som hör samman med hållbar utveckling från statistiskt mycket signifikant till nästa signifikant bättre i de läroanstalter som deltagit i utbildning än i läroanstalter som inte satsat på utbildning inom området för hållbar utveckling. Ca 1/3 av läroanstalterna har en ansvarsperson eller ett team som svarar för organiseringen av hållbar utveckling och miljöfrågor. Olika personalgrupper uppskattade att samarbete gällande hållbar utveckling i någon mån görs. 39 % av läroanstalterna samarbetar i dessa frågor med en utomstående instans. De viktigaste samarbetsorganen är kommunernas ämbetsverk, tjänsteinnehavare samt övriga skolor och läroanstalter. Enligt rektorerna förverkligas den hållbara utvecklingens principer i den vardagliga verksamheten ganska bra, bl.a. då det gäller avfallshantering och verksamheten i köket. Uppföljningen av läroanstalternas konsumtion av papper, förbrukning av energi och användning av vatten samt uppföljningen av temperaturen inomhus, återanvändning och sortering av avfall sker, enligt rektorerna, rätt så regelbundet. Läroanstalterna sköter om att problemavfall förs till de uppsamlingsställen som är avsedda för dem. Läroanstalternas elevkårer var av samma åsikt som rektorerna, men lärarna och den övriga personalen var statistiskt mycket signifikant eller signifikant försiktigare i sin bedömning. I de finländska skolorna och läroanstalterna förverkligas den hållbara utvecklingen bättre än i de utländska jämförelseskolorna. 7

8 Enligt lärarna och den övriga personalen är elevernas attityder till hållbar utveckling någorlunda positiva. Förfrågan till eleverna i den grundläggande utbildningens 6 årskurs visar att eleverna är medvetna om vikten av att sortera avfall, återanvända och spara energi samt att skydda naturen. Eleverna förhåller sig dock statistiskt mycket signifikant eller signifikant mera omsorgsfullt till avfallshantering och sparandet av vatten samt energi hemma än i skolan. För att jämföra förverkligandet av hållbar utveckling i de olika typerna av läroanstalter, räknade man av rektorernas svar ut skolvisa summavariabler, vilkas medeltal i denna rapport kallas för parametern för hållbar utveckling. Parametern för yrkesläroanstalterna var statistiskt nästan signifikant större än parametern för den allmänbildande utbildningen och signifikant större än parametern för läroanstalterna för fritt utbildningsarbete. Parametern för läroanstalter i stadskommuner var statistiskt nästa signifikant större än parametern för läroanstalterna i landsbygdskommuner. Särskilt gällande läroanstalterna för fritt bildningsarbete var parametern större för läroanstalter i stadskommuner än för läroanstalter i landsbygdskommuner. Nyckelord: hållbar utveckling; ekologisk, ekonomisk, social och kulturell hållbarhet; miljöfostran; läroplan; allmänbildande skolor; yrkesläroanstalter; läroanstalter för fritt bildningsarbete; internationalism; utvecklingsland. 8

9 ABSTRACT The National Board of Education made a theme evaluation, taken with a stratified random sample, on the state of sustainable development in 500 educational institutions. The sample consisted of schools of the general (74,2 %), vocational (14,4 %) and liberal adult education (11,4 %). There were representative samples of educational institutions from all the provinces, EU support areas and municipality groups. The number of the Finnish speaking schools was 91 % and the number of the Swedish speaking schools 9 %. In the spring of 1999 the data of the questioning were gathered with the pre-tested questionnaire forms given to the principals, teaching staffs, student unions and non-teaching staffs. The questioning was answered by 429 schools i.e. 85,8 % of the whole sample. The aims of the evaluation were to find out what the sustainable development is in the written and realized curricula, how the personnel have participated in trainining for sustainable development, what kind of co-operation has been done and how the daily actions belonging to its principles have been carried out. Because of the globalisation of the theme it was also studied how the realization of sustainable development was carried out in schools in other countries. There were five Scottish and five Tanzanian schools as control schools. In addition to these the international environment projects participated by Finnish schools were also looked at. Sustainable development appears to be clearly more many-sided in the core curricula of the vocational education than in the core curricula of the general education and the schools of the liberal adult education have no core curricula at all. The order of the school types is the same in the contents of the written curricula for sustainable development. The vocational schools e.g. have more programs of their own in sustainable development than the other school types and they are often part of the quality standard of the school. According to the principals sustainable development is carried out rather well in the teaching and contents of science but in other subjects only to some extent. In the vocational schools sustainable development is carried out rather well in the basic studies, orientation studies and studies common to all sectors. The articles written by experts and the case articles of the schools point out how it is possible to join sustainable development to curricula and their aims. The schools of the vocational, general and liberal adult education have carried out the teaching of sustainable development most generally as integrated between the subjects (84 %). Nearly 45 % of the schools that answered the questionnaires reported sustainable development being part of subject entities and equally many carry them out in the theme days, which are most common especially in general education schools. Sustainable 9

10 development is being taught more in the vocational basic education than in other school types. However, the student unions of the vocational schools reported that there was too little teaching in sustainable development. A group of 26 % from the whole sample of the student unions informed that the courses including sustainable development are too few and 38 % said rather few. Only 30 % of the reply schools reported that they had participated in the supplementary education in environmental topics or in sustainable development. Nearly 90 % of this training had been short courses and aimed at teachers. Vocational schools took care of the training of their personnel better than the schools of general education and the schools of the liberal adult education. Nearly half of the vocational schools had participated in schooling promoting sustainable development, whereas in other school types the figure is only 1/4. Based on the answers of the principals and the teachers many daily actions including sustainable development are carried out statistically highly significantly, significantly or nearly significantly better in the schools that have participated in sustainable development training than in the ones with no training. About 1/3 of the reply schools had named a team or a responsible person to carry out the organising of sustainable development and environmental education. Different groups of the staffs estimated that the amount of mutual co-operation within the field of sustainable development was being done to some extent. 39 % of all institutions co-operated with an outer partner the most important co-operational partners being local authorities and other schools and institutions. According to the principals schools carry out the principles of sustainable development rather well in their daily activities in waste management and kitchen works. In education related things, like the consumption of paper, energy and water as well as in the follow-up of interior temperatures, sorting and recycling of waste, these principles are carried out rather regularly. Hazardous wastes are very well transported to appropriate collection sites. Student unions estimated these things almost in the same way as principles, but the teaching staff together with personnels were statistically highly significantly or significantly more cautious in their estimation. Sustainable development is carried out better in Finnish schools and institutions than in the foreign comparison schools. Students attitudes towards sustainable development, estimated by the teaching staff and personnel, is to some extent positive. The questioning aimed at the sixth-year classes of basic education showed that the students are well aware of the importance of sorting, recycling and the saving of energy as well as nature conservation, but the attitudes towards waste management as well as the saving of water and energy are statistically highly significantly or significantly more positive in homes. 10

11 To compare the carrying out of sustainable development issues between different school types sum variables from the principals answers, from each school, were calculated and the mean of these is in this report called the parameter of sustainable development. The parameter of the vocational schools is statistically almost significantly better than that of the general education schools and significantly better than that of the liberal adult education institutions. The parameter of the urban institutions was statistically almost significantly higher than that in the rural institutions. It was especially the urban institutions of free adult education that had a higher parameter than that of the rural institutions. Keywords: sustainable development; ecological, economic, social and cultural sustainability; environmental education; curriculum; general education schools; vocational and liberal adult education institutions; international affairs; developing country. 11

12 ESIPUHE Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetty YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi järjestettiin ihmisten ajattelutavassa tapahtuneen pitempiaikaisen kehityksen tuloksena: oli kypsytty tiedostamaan hallitsemattoman taloudellisen kehityksen, väestönkasvun sekä lisääntyvän köyhyyden aiheuttamat vakavat ympäristöongelmat. Toisaalta Rion konferenssi merkitsi alkua työteliäälle prosessille panna toimeen ympäristöä ja kehitystä koskeva Rion julistus ja toimintaohjelma, Agenda 21. Nämä asiakirjat sisältävät periaatteen ympäristön liittymisestä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, mistä seuraa, että kestävä kehitys käsitteenä tarkoittaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sovittamista luonnonvarojen määräämiin puitteisiin niin, että luonto ja inhimillisen kehityksen edellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville. Asiakirjoissa määritellään myös, miten kestävän kehityksen tavoitteisiin tulisi pyrkiä kansallisesti ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ongelmien tiedostamisesta on kuitenkin pitkä harppaus käytännön toimenpiteisiin. Vaikka tutkimustieto ja jokaisen omakohtaiset havainnot ja uutiset eri puolilta maailmaa kantautuvista luonnonkatastrofeista kertovat toimeen tarttumisen välttämättömyydestä, päättyi esimerkiksi loppuvuodesta 2000 pidetty Haagin ilmastokonferenssi tuloksettomana, huolimatta selvistä ilmastonmuutoksen kiihtymisen merkeistä. Suomessa omien kunnallisten Agenda 21 -ohjelmien laatiminen on muihin maihin verrattuna hyvässä vauhdissa, sillä loppuvuodesta 2000 Suomen 452 kunnasta lähes sadalla oli ohjelma valmiina ja 150 kunnassa se oli tekeillä. Ohjelman jo tehneissä kunnissa asuu 80 % suomalaisista. Ruotsi on lähes sadalla prosentillaan kärkimaa (Järvinen 2000). Opetushallituksen suorittama teema-arviointi on tehty tuottamaan tietoa siitä, miten kestävä kehitys on otettu huomioon koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmissa ja opetuksessa ja miten sitä toteutetaan niiden jokapäiväisissä toimissa. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää sekä valtakunnan että pakallisella tasolla koulutuksen kehittämisessä. 12 Allekirjoittaneet ovat yhdessä suunnitelleet kyselylomakkeet ja pohtineet avointen vastausten luokittelua ja myös tallettaneet osan tiedoista. Opetusneuvos Kaija Salmio on toimittanut asiantuntija-artikkelit ja oppilaitoksilta tilatut artikkelit ja kirjoittanut raportin I-osasta luvut 4.1, 4.6.6, 4.8 sekä Luvut 1.3 ja 2 sekä 6.2 ja 6.3 ovat kummankin toimittajan yhteistyön tulosta. Kiitämme lukujen kirjoittajia Marja Hahtolaa, George Davidsonia ja Hilkka Rajakorpea, jotka koulujensa edustajina ja kansainvälisistä yhteistyöhankkeistaan vastanneina ovat raportoineet ne. Allekirjoittaneista projektipäällikkö Antti Rajakorpi on vastannut koko arviointihankkeesta, raportin I-osan muiden lukujen kirjoittamisesta sekä laatinut kuviot ja taulukot.

13 Kiitämme sekä kyselylomakkeiden esitestaukseen että itse arviointiin osallistuneita oppilaitoksia, niiden rehtoreita, opettajia, muuta henkilöstöä, opiskelijoita ja oppilaita. Tohtori Rob Kerrin ansiosta arviointiin osallistui viisi koulua Scottish Borders Councilin alueelta. Tansanian opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi luvan suorittaa arviointia yhteensä neljässä Dar es Salaamin ja Morogoron alueen koulussa. Korvaamattomina yhteyshenkilöinä toimivat rehtori Florence Gwassa ja Tansanian opetus- ja kulttuuriministeriössä toimiva projektiasiantuntija Anders Lönnqvist. Viimeksi mainitun ansiosta Dar es Salaamista liittyi mukaan vielä yksi koulu, joten tansanialaisiakin osallistujia on viisi. Kiitämme seuraavia raporttimme osan II kirjoittajia: Professorit Varpu Eloranta ja Mauri Åhlberg ovat kirjoittaneet asiantuntija-artikkelit 1 ja 9. Seppo Nurminen, Saila Kainulainen ja Tuija Kauppinen, Esko Parkkonen, Kaisa Lindström, Leena Mäkelä, Susanne Nakari ja Tapio Ykspetäjä ovat kirjoittaneet luvut 2 8. Nämä artikkelit edustavat muutamia esimerkkejä siitä, miten kestävää kehitystä on toteutettu ja toteutetaan erilaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kirjoittajat ovat oppilaitostensa rehtoreita tai opettajia. Olemme lisäksi kiitollisuudenvelassa monille muille hankkeessamme avustaneille. Suurimman työn tietojen koodauksessa ja tallennuksessa ovat tehneet kasvatustieteen maisteri Outi Virkkula ja kasvatustieteen ylioppilas Katja Karevaara. Tulosten tilastollisista analyyseistä ovat vastanneet erikoistutkijat Jari Metsämuuronen, Jorma Kuusela sekä tutkimussihteeri Mari Huhtanen, joista ensin mainittu suunnitteli kestävän kehityksen tunnusluvun laskemismallin. Toimistosihteeri Sirpa Ropponen on auttanut monissa käytännön asioissa arviointityön aikana ja vastannut julkaisun taitosta. Fil. yo. Leena Päres on lukenut käsikirjoituksen suomen kielen asiantuntijana ja antanut arvokkaita ohjeita kieliasun parantamiseksi. Tiivistelmän on kääntänyt ruotsin kielelle projektisuunnittelija Annika Sahi. Tiivistelmän englanninkielisen asun ja englanninkieliset artikkelit on tarkistanut lehtori Hilkka Rajakorpi. Arvioinnin aikana ylijohtaja Heli Kuusi ja hänen johtamansa Opetushallituksen kestävän kehityksen työryhmä on toiminut asiantuntijaryhmänä. Ryhmältä on saatu arvokasta tukea erityisesti arviointisuunnitelman ja kyselyn laatimisvaiheessa, jolloin varsinkin opetusneuvokset Anu Räisänen, Seija O. Lähdesmäki ja Virpi Ripatti osallistuivat aktiivisesti suunnittelutyöhön. Opetushallituksen arviointiasiantuntijat opetusneuvokset Ritva Jakku-Sihvonen, Pentti Yrjölä ja Hannu Korhonen sekä erikoistutkija Jari Metsämuuronen ovat lukeneet käsikirjoituksen. Esitämme heille lämpimät kiitokset rakentavista ohjeista ja ideoista muokattaessa raporttia julkaisukuntoon. 13

14 Arviointiprosessi on ollut työläs ja vaatinut monen asiaan omistautuneen osapuolen ja henkilön työpanosta. Yhteiseen päämäärään tähdänneiden ponnistelujen tuloksena on saatu aikaan tietolähde, joka toivottavasti aktivoi koulutuksen kaikkia tasoja keskusvirastoista koulutuksen järjestäjiin ja itse oppilaitoksiin kestävän kehityksen periaatteiden edistämisessä. Helsingissä Antti Rajakorpi Kaija Salmio 14

15 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG ABSTRACT ESIPUHE OSA 1: ARVIOINTI 1JOHDANTO Antti Rajakorpi 1.1 Koulutuksen arviointitoiminta Kestävän kehityksen määrittely Antti Rajakorpi & Kaija Salmio 1.3 Kestävän kehityksen arvioinnin perusteet Antti Rajakorpi & Kaija Salmio 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Antti Rajakorpi 3 ARVIOINNIN TOTEUTUS Arviointisuunnitelma Aineiston käsittely TULOKSET Kaija Salmio 4.1 Opetussuunnitelmat ja kestävä kehitys Kestävä kehitys opetussuunnitelmien perusteissa Kestävä kehitys oppilaitosten opetussuunnitelmissa Kestävän kehityksen kunnalliset ja oppilaitoskohtaiset edistämisohjelmat Antti Rajakorpi 4.2 Opetussuunnitelmiin kirjoitettujen kestävän kehityksen ajatusten toteutuminen Kestävä kehitys eri oppiaineissa Kestävän kehityksen toteuttamistavat opetuksessa Kestävään kehitykseen liittyvä koulutus Oppilaitosten itsensä järjestämä koulutus Osallistuminen muiden järjestämään koulutukseen Kestävän kehityksen kehittämisen organisointi oppilaitoksissa Tiimit ja vastuuhenkilöt Kestävän kehityksen toteuttamiseen osallistuminen oppilaitosyhteisössä Yhteistyötä kestävässä kehityksessä Yhteistyötä henkilöstöryhmien välillä Yhteistyötä muiden oppilaitosten ja ulkopuolisten tahojenkanssa

16 Kestävä kehitys koulujen ja oppilaitosten jokapäiväisissä käytänteissä Kestävän kehityksen näkyminen oppilaitosten toiminnassa Hankinnat ja jokapäiväiset toimet Kulutuksen seuranta Jätteiden käsittely ja lajittelu Eri henkilöstöryhmien sitoutuminen kestävän kehityksen toteuttamiseen Kaija Salmio Kestävän kehityksen toteutumista edistävät ja estävät seikat oppilaitosyhteisössä Antti Rajakorpi 4.7 Oppilaat, opiskelijat ja kestävä kehitys Oppilaskunnat ja kestävän kehityksen asiasisällön tunteminen Oppilaiden ja opiskelijoiden asennoituminen kestävään kehitykseen Oppilaiden ja opiskelijoiden mielipiteitä kestävästä kehityksestä Peruskoulujen 6.-luokkalaisten jokapäiväistä toimintaa kestävässä kehityksessä Kaija Salmio 4.8 Oppilaitosten osallistuminen kestävän kehityksen hankkeisiin Ympäristökasvatusta tai kestävää kehitystä käsittelevät hankkeet Tärkeimmät kestävän kehityksen hankkeet lukuvuonna KESTÄVÄ KEHITYS MUIDEN MAIDEN KOULUTUKSESSA Antti Rajakorpi 5.1 Skotlantilaisia vertailukouluja Tansanialaisia vertailukouluja Kansainvälistä yhteistyötä Marja Hahtola 5.3.1Nature and Recycling. Co-operation between Posion lukio, Finland and Instituto Tecnico Commerciale e per Geometri J. Monnet, Italy George Davidson Sustainable Development in Peebles High School, Scotland and Vammalan lukio, Finland Hilkka Rajakorpi Vammalan lukio ja Peebles High School kestävää kehitystä edistämässä Kaija Salmio Globe-projekti Itämeri-projekti

17 5.3.6 Pohjoiset metsäekosysteemit ja koulutus -projekti OECD/ENSI -projekti Projektien merkitys POHDINTAA JA PÄÄTELMIÄ Antti Rajakorpi 6.1 Kestävän kehityksen tila Oppilaitostyypeittäin Kuntaryhmittäin Kieliryhmittäin Oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelmien ja koulutuksen merkitys Antti Rajakorpi & Kaija Salmio 6.2 Yhteenveto Toteutus Tulokset Johtopäätökset LÄHTEET OSA II: TILA JA TULEVAISUUS Varpu Eloranta 1 KESTÄVÄ KEHITYS JA OPETUSSUUNNITELMA POHJOISET METSÄEKOSYSTEEMIT JA KOULUTUS -PROJEKTISSA Seppo Nurminen 2 KYLÄKOULU KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ TOTEUTTAMASSA Saila Kainulainen & Tuija Kauppinen 3 EKOKOULUSTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN KOULUKSIKO? Esko Parkkonen 4 TOPPILAN KOULU JA OULUN ENERGIA ALUEELLISTA YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN HYVÄKSI Kaisa Lindström 5 TIIMIORGANISOIDUSSA OPISTOSSA HUMUSTETAAN MAAPERÄÄ KESTÄVÄLLE KEHITYKSELLE Leena Mäkelä 6 MITÄ ON SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVÄ KEHITYS? Susanne Nakari 7 KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISEN OPPILAITOKSEN ARKI- KÄYTÄNNÖISSÄ JA OPETUSSUUNNITELMASSA Tapio Ykspetäjä 8 TYÖTEHOSEURA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIELLÄ Mauri Åhlberg 9 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ: EKO- PEDAGOGIIKKAA JA EKODIDAKTIIKKAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI

18 18 OSA I: ARVIOINTI

19 1 JOHDANTO Antti Rajakorpi 1.1 Koulutuksen arviointitoiminta Vuoden 1999 alusta voimaan tullut opetustoimen lainsäädäntö sisältää säädökset koulutuksen arvioinnin järjestämiseksi. Perusopetuslaki 21.1, Lukiolaki 16.1, Laki ammatillisesta koulutuksesta 24.1, Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 15.1, Laki vapaasta sivistystyöstä 7.1 ja Laki taiteen perusopetuksesta 7.1 sisältävät koulutuksen arvioinnin tarkoituksen määrittelyn: arvioinnin tarkoituksena on muun muassa tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Edellä mainittujen lakipykälien 2. momentit ovat koulutuksen järjestäjille velvoittavia: Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin (ks. lakiviitteet Ranta 1998). Opetushallituksen tehtävänä on kehittää arviointia ja huolehtia ulkopuolisten arviointien toimeenpanosta. Tehtävää varten Opetushallituksessa on kehitetty kansallinen arviointijärjestelmä, joka koostuu kansallisista koulutusindikaattoreista, oppimistulosten arviointijärjestelmästä ja vaihtuva-aiheisista arviointihankkeista (Opetushallitus 1998). Kestävä kehitys sisältyi teema-arviointina opetusministeriön ja Opetushallituksen vuoden 1999 tulossopimukseen. Tehtävänä oli käynnistää arviointi sekä kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävistä opetuksellisista että muista arkipäivän toiminnassa toteutuvista toimenpiteistä sekä niiden arviointikriteereistä. Opetushallitus oli jo aiemmin laatinut kestävän kehityksen edistämisohjelman (Opetushallitus 1997). Alkuvuodesta 1999 antamallaan itsearviointisuosituksella Opetushallitus pyrki edelleen aktivoimaan kouluja ja oppilaitoksia tehostamaan toimintaansa kestävän kehityksen periaatteiden hengessä (Rajakorpi 1999). Tässä tarkoituksessa Opetushallitus julkaisi myös Kestävä kehitys oppilaitoksissa (Hyytiäinen ym. 1999) sekä Kestävä kehitys koulutyössä -oppaat (Lähdesmäki 1999). Todettakoon, että Suomessa kunnat, kuntien, teollisuuden ja kaupan järjestöt, saamelaiskäräjät ja useat kansalaisjärjestöt ovat aktivoituneet omien kestävän kehityksen ohjelmien luomisessa ja esimerkiksi Suomen Kuntaliitto on julkaissut joukon paikallisagendajulkaisuja tukemaan kuntia omien toimintaohjelmiensa luomisessa (ks. Kippo-Edlund 1999). Opetushallituksen kouluihin ja oppilaitoksiin suuntaamalla teema-arvioinnilla halutaan saada selville kestävän kehityksen tila koulutussektorilla. 19

20 1.2 Kestävän kehityksen määrittely Globaaliseen ympäristön tilan huononemiseen ja vääränlaisesta teknologiasta johtuneisiin kehitysprojektien epäonnistumisiin kiinnitettiin huomiota jo vuoden 1972 YK:n Tukholman kehityskonferenssissa. Kestävän kehityksen käsite määriteltiin ensimmäisen kerran Ympäristön ja kehityksen maailmankomission Brundtlandin komission raportissa Our Common Future vuonna 1987: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Ulkoasiainministeriö 1988, Ojalammi-Wamai 1997). Kestävän kehityksen periaatteet sisällytettiin Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin Rion julistukseen. Toimintaohjelmaksi 21. vuosisadalle laadittiin Agenda 21. Useissa YK:n ympäristöja kehityskonferensseissa on sittemmin syvennetty kestävän kehityksen tulkintaa. Esimerkiksi Kairon väestökonferenssissa vuonna 1994 asetettiin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteeksi väestönkasvun hidastaminen ja saaminen sopusointuun luonnonvarojen kestävän käytön kanssa. YK:n erityisistunnossa asetettiin vuonna 1997 tavoitteeksi kestävän kehityksen strategian saaminen kaikille maille vuoteen 2002 mennessä. Suomessa tämän velvoitteen täyttämiseksi on laadittu Suomen hallituksen kestävän kehityksen ohjelma (ks. Ympäristöministeriö 1998). Suomen Kestävän kehityksen toimikunta (1995) on määritellyt kestävän kehityksen maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaksi jatkuvaksi ja ohjatuksi yhteiskunnalliseksi muutokseksi, joka ottaa huomioon luonnon rajallisen kestokyvyn ja jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen kolme peruselementtiä ovat ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Ekologisen kestävyyden tärkeitä haasteita ovat ilmastonmuutoksen hidastaminen ekosysteemien sietämälle tasolle, biologisen monimuotoisuuden turvaaminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä pyritään takaamaan hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Taloudellisen ja sosiaalisen sekä kulttuurisen toiminnan tulee olla sellaista, että niillä edistetään ekologista kestävyyttä (Ympäristöministeriö 1998, Lähdesmäki 1999, Raumolin 2000). 20

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta

Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta Opetushallitus Kooste lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosta koskevasta palautteesta 16.6.2014 Halinen Irmeli Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnosta koskeva palaute ja perusteiden

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

METSÄALAN PERUSTUTKINTO . JOHDANTO.... KANSALLISET OPPIMISTULOKSET.... OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.. Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 5 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3120 E-BOOKS SUPPORTING STUDIES: HIGHER EDUCATION STU- DENT SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Laadunarvioinnin kulmakivet

Laadunarvioinnin kulmakivet Laadunarvioinnin kulmakivet Mari-Pauliina Vainikainen, Maria Beirad Helsingin yliopisto, Koulutuksen arviointikeskus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta/ Koulutuksen arviointikeskus/ http://www.helsinki.fi/cea/

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Ammatillisen koulutuksen koulutushanke 2008 2010 Helsingissä KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää ammatillisille oppilaitoksille ja koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa

Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3121 E-BOOKS SUPPORTING TEACHING: HIGHER EDUCATION TEAC- HER SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Jos koulunkäyntisi pitkittyy toimintarajoitteen vuoksi, voit saada aktivointikorvausta

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka

Lisätiedot

HE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen

HE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen HE 122/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen arviointia koskevia

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot