TOTEUTUUKO KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOTEUTUUKO KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA?"

Transkriptio

1 Antti Rajakorpi & Kaija Salmio (toim.) TOTEUTUUKO KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA? Arviointi 3/2001 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2001

3 TIIVISTELMÄ Opetushallitus järjesti teema-arvioinnin kestävän kehityksen tilasta 500:lle ositetulla satunnaisotoksella saadulle oppilaitokselle. Otoksesta oli yleissivistäviä oppilaitoksia 74,2 %, ammatillisia oppilaitoksia 14,4 % ja vapaan sivistystyön oppilaitoksia 11,4 %. Oppilaitoksia oli edustavasti kaikista lääneistä, EU-alueilta ja kuntaryhmistä. Suomenkielisiä oppilaitoksia oli 91 % ja ruotsinkielisiä 9 %. Kyselyaineisto kerättiin esitestatuilla lomakkeilla keväällä 1999 oppilaitosten rehtoreilta, opettaja-, henkilö- ja oppilaskunnilta. Perusopetuksen 6.-luokkalaisille oli oma lomake. Kyselyyn vastasi yleissivistävistä oppilaitoksista 85,4 %, ammatillisista oppilaitoksista 80,6 % ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista 94,7 %. Vastanneita oppilaitoksia oli yhteensä 429 eli 85,8 % koko otoksesta. Arvioinnin tavoitteina oli selvittää, mitä kestävä kehitys on kirjoitetuissa ja toteutuneissa opetussuunnitelmissa, miten kestävän kehityksen toteuttamiseen on kouluttauduttu, millaista yhteistyötä siinä tehdään ja miten sen periaatteiden mukaiset arkitoiminnot toteutuvat? Aiheen globaalisuudesta johtuen selvitettiin, miten kestävää kehitystä toteutetaan muiden maiden oppilaitoksissa. Vertailukouluina oli viisi skotlantilaista ja viisi tansanialaista koulua. Lisäksi tarkasteltiin kansainvälisiä ympäristöhankkeita, joissa suomalaisia kouluja on mukana. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteissa kestävä kehitys on esillä selvästi monipuolisemmin kuin yleissivistävässä koulutuksessa. Vapaan sivistystyön oppilaitoksille ei perusteita ole laadittu. Järjestys on tämä myös oppilaitosten kirjoitettujen opetussuunnitelmien kestävän kehityksen sisällöissä. Ammatillisissa oppilaitoksissa on esimerkiksi enemmän omia kestävän kehityksen ohjelmia kuin muissa oppilaitostyypeissä, ja ne on sisällytetty usein osaksi oppilaitoksen laatujärjestelmää. Rehtoreiden mielestä kestävä kehitys toteutuu yleissivistävän koulutuksen luonnontieteellisen oppiaineryhmän opetuksessa ja sisällöissä melko hyvin, muissa aineissa yleensä jonkin verran sekä ammatillisen koulutuksen ammatillisissa perusopinnoissa, koulutusalojen suuntautumisopinnoissa ja yhteisissä opinnoissa keskimäärin melko hyvin. Asiantuntija-artikkelit ja oppilaitosten omat esimerkit kuvaavat, miten kestävä kehitys voidaan liittää osaksi opetussuunnitelmia ja niiden tavoitteita. Ammatilliset, yleissivistävät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset toteuttavat kestävän kehityksen opetusta yleisimmin oppiaineiden välisenä integraationa (84 %). Lähes 45 % kaikista vastanneista oppilaitoksista ilmoitti kestävän kehityksen kuuluvan aihekokonaisuuksien osaksi ja yhtä monta toteuttavansa sitä teemapäivinä, viimeksi mainittuja erityisesti yleissivistävissä oppilaitoksissa. Ammatillisen peruskoulutuksen opinnois- 3

4 sa kestävää kehitystä opetetaan muita oppilaitostyyppejä enemmän. Silti ammatillisten oppilaitosten oppilaskunnista 36 % katsoi, että kyseessä olevia opintoja tarjotaan liian vähän. Kaikista vastanneista oppilaskunnista 26 % ilmoitti kestävään kehitykseen liittyviä kursseja olevan liian vähän ja 38 % melko vähän. Vain 30 % vastanneista oppilaitoksista ilmoitti osallistuneensa ympäristöaiheiseen tai kestävään kehitykseen liittyvään täydennyskoulutukseen, josta lähes 90 % oli lyhytkestoista ja pääasiassa opettajille tarkoitettua. Ammatilliset oppilaitokset huolehtivat henkilöstönsä koulutuksesta yleissivistäviä ja vapaan sivistystyön oppilaitoksia paremmin. Niistä lähes puolet oli osallistunut kestävän kehityksen edistämistä tukevaan koulutukseen, yleissivistävistä ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista vain runsas neljännes. Sekä rehtoreiden että opettajien vastausten perusteella moni kestävään kehitykseen liittyvä arkikäytäntö toteutetaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi, merkitsevästi tai melkein merkitsevästi paremmin koulutukseen osallistuneissa oppilaitoksissa kuin niissä oppilaitoksissa, jotka eivät ole kouluttautuneet kestävän kehityksen toteuttamiseen. Noin 1/3 vastanneista oppilaitoksista oli nimennyt kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden toteuttamisen organisointiin vastuuhenkilön tai tiimin. Eri henkilöstöryhmät arvioivat keskinäistä kestävään kehitykseen liittyvää yhteistyötä tehtävän jonkin verran. Jonkin ulkopuolisen tahon kanssa kaikista oppilaitoksista teki yhteistyötä 39 %. Tärkeimmät yhteistyötahot olivat kuntien virastot ja viranhaltijat sekä muut koulut ja oppilaitokset. Oppilaitokset toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita jokapäiväisissä toiminnoissaan, kuten jätehuollossa ja keittiön toiminnassa rehtoreiden mukaan melko hyvin ja monien kulutukseen liittyvien asioiden, kuten paperin, energian ja veden kulutuksen sekä sisälämpötilojen, kierrätyksen ja jätteiden lajittelun seurannassa jokseenkin säännöllisesti. Ongelmajätteet toimitetaan kiitettävästi asianomaisiin keräyspisteisiin. Oppilaskunnat arvioivat näitä asioita lähes samoin kuin rehtorit, mutta opettaja- ja henkilökunnat olivat arvioissaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai merkitsevästi varovaisempia. Suomen kouluissa ja oppilaitoksissa kestävä kehitys toteutuu paremmin kuin ulkomaisissa vertailukouluissa. Opettajien ja henkilökuntien arvioimana opiskelijoiden asennoituminen oli jonkin verran myönteistä kestävään kehitykseen. Perusopetuksen 6.- luokkalaisille tehty kysely osoitti, että oppilaat ovat tiedostaneet lajittelun, kierrätyksen ja energian säästämisen sekä ympäristön suojelun tärkeyden hyvin, mutta kotona jätehuoltoon sekä veden ja energian säästämiseen suhtaudutaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai merkitsevästi huolellisemmin kuin koulussa. 4

5 Eri oppilaitostyyppien kestävän kehityksen toteutumisen vertailemiseksi laskettiin rehtoreiden vastauksista oppilaitoskohtainen summamuuttuja, joiden keskiarvoa nimitetään tässä raportissa kestävän kehityksen tunnusluvuksi. Ammatillisten oppilaitosten tunnusluku oli tilastollisesti melkein merkitsevästi suurempi kuin yleissivistävien koulujen ja merkitsevästi suurempi kuin vapaan sivistystyön oppilaitosten. Kaupunkimaisten kuntien oppilaitosten tunnusluku oli tilastollisesti melkein merkitsevästi suurempi kuin maaseutumaisten kuntien oppilaitosten. Nimenomaan vapaan sivistystyön kaupunkimaisten kuntien oppilaitoksissa tunnusluku oli suurempi kuin maaseutumaisten kuntien oppilaitoksissa. Avainsanat: kestävä kehitys; ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys; ympäristökasvatus; opetussuunnitelma; yleissivistävät koulut; ammatilliset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset; kansainvälisyys; kehitysmaa. 5

6 SAMMANDRAG Utbildningsstyrelsen anordnade en temautvärdering gällande den hållbara utvecklingens läge i 500 läroanstalter. Dessa läroanstalter valdes ut genom stratifierat slumpmässigt urval. Samplet bestod av läroanstalter för allmänbildande utbildning (74,2 %), yrkesläroanstalter (14,4 %) och läroanstalter för fritt bildningsarbete (11,4 %). Läroanstalter från alla län, EU-stödområden och kommungrupper fanns representerade. Av läroanstalterna var 91 % finsk- och 9 % svenskspråkiga. Uppgifterna samlades in med på förhand testade frågeformulär, vilka riktade sig till läroanstaltens rektor, lärare, personal samt elevkår. Eleverna i den grundläggande utbildningens 6 årskurs besvarade en skild förfrågan. Förfrågan besvarades av 85,4 % av läroanstalterna för allmänbildande utbildning, 80,6 % av yrkesläroanstalterna och 94,7 % av läroanstalterna för fritt bildningsarbete. Svar erhölls av sammanlagt 429 läroanstalter, dvs. 85,8 %, av samplet. Syftet med utvärderingen var att utreda vad som förstås med hållbar utveckling i läroanstalternas skrivna och förverkligade läroplaner, hur man utbildat sig inför genomförandet av den hållbara utvecklingen och vilken typ av samarbete som görs samt hur vardagssysslor förverkligas enligt den hållbara utvecklingens principer. P.g.a. ämnets globala natur, utredde man även på vilka sätt hållbar utveckling förverkligas i läroanstalter i andra länder. Fem skotska skolor och fem skolor i Tanzania fungerande som jämförelseskolor. Därtill granskade man internationella miljöprojekt, i vilka finländska skolor deltog. I grunderna för yrkesutbildningens läroplan framhålls hållbar utveckling på ett betydligt mångsidigare sätt än i den allmänbildande utbildningen. Grunderna för läroplanen har inte utarbetats i läroanstalterna för fritt bildningsarbete. Gällande innehållet i de skrivna läroplanerna kunde detsamma konstateras. Yrkesläroanstalterna har t.ex. flera egna program för hållbar utveckling än de övriga läroanstalterna och programmen är ofta en del av skolans kvalitetssystem. Rektorerna anser att hållbar utveckling förverkligas ganska bra i innehållet för och i undervisningen av de naturvetenskapliga ämnena och i de övriga läroämnena någorlunda. Inom yrkesutbildningen förverkligas hållbar utveckling i grundstudierna, i de inriktade studierna och i de gemensamma studierna i medeltal ganska bra. Artiklar skrivna av experter samt läroanstalternas egna exempel beskriver hur hållbar utveckling kan göras till en del av läroplanerna och deras mål. 6

7 Yrkesläroanstalterna och läroanstalterna för allmänbildande utbildning och fritt bildningsarbete förverkligar i allmänhet undervisningen i hållbar utveckling genom att integrera olika ämnen (84 %). Nästan 45 % av alla läroanstalter som besvarade förfrågan, anmälde att hållbar utveckling är en del av olika ämneshelheter. Lika många läroanstalter svarade att de ordnar temadagar kring hållbar utveckling. Detta gällde särskilt för den allmänbildande utbildningen. Inom yrkesutbildningen undervisar man hållbar utveckling under grundstudierna oftare än i de övriga läroanstalterna. Trots detta ansåg 36 % av elevkårerna vid yrkesläroanstalterna att det finns för lite undervisning som behandlar hållbar utveckling. Av alla elevkårer som besvarade förfrågan, anmälde 26 % att det finns för få och 38 % att det finns ganska få kurser inom detta område. Endast 30 % av läroanstalterna uppgav att de deltagit i fortbildning gällande miljö eller hållbar utveckling. Fortbildningen bestod till nästa 90 % av korta kurser och var huvudsakligen planerad för lärare. Yrkesläroanstalterna sörjer för utbildningen av sin personal bättre än läroanstalterna för allmänbildande utbildning och fritt bildningsarbete. Nästan hälften av yrkesläroanstalterna deltar i utbildning som stöder befrämjandet av den hållbara utvecklingen. Av de övriga läroanstalterna deltar däremot endast en fjärdedel. På basen av rektorernas och lärarnas svar, förverkligas många vardagliga saker som hör samman med hållbar utveckling från statistiskt mycket signifikant till nästa signifikant bättre i de läroanstalter som deltagit i utbildning än i läroanstalter som inte satsat på utbildning inom området för hållbar utveckling. Ca 1/3 av läroanstalterna har en ansvarsperson eller ett team som svarar för organiseringen av hållbar utveckling och miljöfrågor. Olika personalgrupper uppskattade att samarbete gällande hållbar utveckling i någon mån görs. 39 % av läroanstalterna samarbetar i dessa frågor med en utomstående instans. De viktigaste samarbetsorganen är kommunernas ämbetsverk, tjänsteinnehavare samt övriga skolor och läroanstalter. Enligt rektorerna förverkligas den hållbara utvecklingens principer i den vardagliga verksamheten ganska bra, bl.a. då det gäller avfallshantering och verksamheten i köket. Uppföljningen av läroanstalternas konsumtion av papper, förbrukning av energi och användning av vatten samt uppföljningen av temperaturen inomhus, återanvändning och sortering av avfall sker, enligt rektorerna, rätt så regelbundet. Läroanstalterna sköter om att problemavfall förs till de uppsamlingsställen som är avsedda för dem. Läroanstalternas elevkårer var av samma åsikt som rektorerna, men lärarna och den övriga personalen var statistiskt mycket signifikant eller signifikant försiktigare i sin bedömning. I de finländska skolorna och läroanstalterna förverkligas den hållbara utvecklingen bättre än i de utländska jämförelseskolorna. 7

8 Enligt lärarna och den övriga personalen är elevernas attityder till hållbar utveckling någorlunda positiva. Förfrågan till eleverna i den grundläggande utbildningens 6 årskurs visar att eleverna är medvetna om vikten av att sortera avfall, återanvända och spara energi samt att skydda naturen. Eleverna förhåller sig dock statistiskt mycket signifikant eller signifikant mera omsorgsfullt till avfallshantering och sparandet av vatten samt energi hemma än i skolan. För att jämföra förverkligandet av hållbar utveckling i de olika typerna av läroanstalter, räknade man av rektorernas svar ut skolvisa summavariabler, vilkas medeltal i denna rapport kallas för parametern för hållbar utveckling. Parametern för yrkesläroanstalterna var statistiskt nästan signifikant större än parametern för den allmänbildande utbildningen och signifikant större än parametern för läroanstalterna för fritt utbildningsarbete. Parametern för läroanstalter i stadskommuner var statistiskt nästa signifikant större än parametern för läroanstalterna i landsbygdskommuner. Särskilt gällande läroanstalterna för fritt bildningsarbete var parametern större för läroanstalter i stadskommuner än för läroanstalter i landsbygdskommuner. Nyckelord: hållbar utveckling; ekologisk, ekonomisk, social och kulturell hållbarhet; miljöfostran; läroplan; allmänbildande skolor; yrkesläroanstalter; läroanstalter för fritt bildningsarbete; internationalism; utvecklingsland. 8

9 ABSTRACT The National Board of Education made a theme evaluation, taken with a stratified random sample, on the state of sustainable development in 500 educational institutions. The sample consisted of schools of the general (74,2 %), vocational (14,4 %) and liberal adult education (11,4 %). There were representative samples of educational institutions from all the provinces, EU support areas and municipality groups. The number of the Finnish speaking schools was 91 % and the number of the Swedish speaking schools 9 %. In the spring of 1999 the data of the questioning were gathered with the pre-tested questionnaire forms given to the principals, teaching staffs, student unions and non-teaching staffs. The questioning was answered by 429 schools i.e. 85,8 % of the whole sample. The aims of the evaluation were to find out what the sustainable development is in the written and realized curricula, how the personnel have participated in trainining for sustainable development, what kind of co-operation has been done and how the daily actions belonging to its principles have been carried out. Because of the globalisation of the theme it was also studied how the realization of sustainable development was carried out in schools in other countries. There were five Scottish and five Tanzanian schools as control schools. In addition to these the international environment projects participated by Finnish schools were also looked at. Sustainable development appears to be clearly more many-sided in the core curricula of the vocational education than in the core curricula of the general education and the schools of the liberal adult education have no core curricula at all. The order of the school types is the same in the contents of the written curricula for sustainable development. The vocational schools e.g. have more programs of their own in sustainable development than the other school types and they are often part of the quality standard of the school. According to the principals sustainable development is carried out rather well in the teaching and contents of science but in other subjects only to some extent. In the vocational schools sustainable development is carried out rather well in the basic studies, orientation studies and studies common to all sectors. The articles written by experts and the case articles of the schools point out how it is possible to join sustainable development to curricula and their aims. The schools of the vocational, general and liberal adult education have carried out the teaching of sustainable development most generally as integrated between the subjects (84 %). Nearly 45 % of the schools that answered the questionnaires reported sustainable development being part of subject entities and equally many carry them out in the theme days, which are most common especially in general education schools. Sustainable 9

10 development is being taught more in the vocational basic education than in other school types. However, the student unions of the vocational schools reported that there was too little teaching in sustainable development. A group of 26 % from the whole sample of the student unions informed that the courses including sustainable development are too few and 38 % said rather few. Only 30 % of the reply schools reported that they had participated in the supplementary education in environmental topics or in sustainable development. Nearly 90 % of this training had been short courses and aimed at teachers. Vocational schools took care of the training of their personnel better than the schools of general education and the schools of the liberal adult education. Nearly half of the vocational schools had participated in schooling promoting sustainable development, whereas in other school types the figure is only 1/4. Based on the answers of the principals and the teachers many daily actions including sustainable development are carried out statistically highly significantly, significantly or nearly significantly better in the schools that have participated in sustainable development training than in the ones with no training. About 1/3 of the reply schools had named a team or a responsible person to carry out the organising of sustainable development and environmental education. Different groups of the staffs estimated that the amount of mutual co-operation within the field of sustainable development was being done to some extent. 39 % of all institutions co-operated with an outer partner the most important co-operational partners being local authorities and other schools and institutions. According to the principals schools carry out the principles of sustainable development rather well in their daily activities in waste management and kitchen works. In education related things, like the consumption of paper, energy and water as well as in the follow-up of interior temperatures, sorting and recycling of waste, these principles are carried out rather regularly. Hazardous wastes are very well transported to appropriate collection sites. Student unions estimated these things almost in the same way as principles, but the teaching staff together with personnels were statistically highly significantly or significantly more cautious in their estimation. Sustainable development is carried out better in Finnish schools and institutions than in the foreign comparison schools. Students attitudes towards sustainable development, estimated by the teaching staff and personnel, is to some extent positive. The questioning aimed at the sixth-year classes of basic education showed that the students are well aware of the importance of sorting, recycling and the saving of energy as well as nature conservation, but the attitudes towards waste management as well as the saving of water and energy are statistically highly significantly or significantly more positive in homes. 10

11 To compare the carrying out of sustainable development issues between different school types sum variables from the principals answers, from each school, were calculated and the mean of these is in this report called the parameter of sustainable development. The parameter of the vocational schools is statistically almost significantly better than that of the general education schools and significantly better than that of the liberal adult education institutions. The parameter of the urban institutions was statistically almost significantly higher than that in the rural institutions. It was especially the urban institutions of free adult education that had a higher parameter than that of the rural institutions. Keywords: sustainable development; ecological, economic, social and cultural sustainability; environmental education; curriculum; general education schools; vocational and liberal adult education institutions; international affairs; developing country. 11

12 ESIPUHE Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetty YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi järjestettiin ihmisten ajattelutavassa tapahtuneen pitempiaikaisen kehityksen tuloksena: oli kypsytty tiedostamaan hallitsemattoman taloudellisen kehityksen, väestönkasvun sekä lisääntyvän köyhyyden aiheuttamat vakavat ympäristöongelmat. Toisaalta Rion konferenssi merkitsi alkua työteliäälle prosessille panna toimeen ympäristöä ja kehitystä koskeva Rion julistus ja toimintaohjelma, Agenda 21. Nämä asiakirjat sisältävät periaatteen ympäristön liittymisestä taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, mistä seuraa, että kestävä kehitys käsitteenä tarkoittaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sovittamista luonnonvarojen määräämiin puitteisiin niin, että luonto ja inhimillisen kehityksen edellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville. Asiakirjoissa määritellään myös, miten kestävän kehityksen tavoitteisiin tulisi pyrkiä kansallisesti ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Ongelmien tiedostamisesta on kuitenkin pitkä harppaus käytännön toimenpiteisiin. Vaikka tutkimustieto ja jokaisen omakohtaiset havainnot ja uutiset eri puolilta maailmaa kantautuvista luonnonkatastrofeista kertovat toimeen tarttumisen välttämättömyydestä, päättyi esimerkiksi loppuvuodesta 2000 pidetty Haagin ilmastokonferenssi tuloksettomana, huolimatta selvistä ilmastonmuutoksen kiihtymisen merkeistä. Suomessa omien kunnallisten Agenda 21 -ohjelmien laatiminen on muihin maihin verrattuna hyvässä vauhdissa, sillä loppuvuodesta 2000 Suomen 452 kunnasta lähes sadalla oli ohjelma valmiina ja 150 kunnassa se oli tekeillä. Ohjelman jo tehneissä kunnissa asuu 80 % suomalaisista. Ruotsi on lähes sadalla prosentillaan kärkimaa (Järvinen 2000). Opetushallituksen suorittama teema-arviointi on tehty tuottamaan tietoa siitä, miten kestävä kehitys on otettu huomioon koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmissa ja opetuksessa ja miten sitä toteutetaan niiden jokapäiväisissä toimissa. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää sekä valtakunnan että pakallisella tasolla koulutuksen kehittämisessä. 12 Allekirjoittaneet ovat yhdessä suunnitelleet kyselylomakkeet ja pohtineet avointen vastausten luokittelua ja myös tallettaneet osan tiedoista. Opetusneuvos Kaija Salmio on toimittanut asiantuntija-artikkelit ja oppilaitoksilta tilatut artikkelit ja kirjoittanut raportin I-osasta luvut 4.1, 4.6.6, 4.8 sekä Luvut 1.3 ja 2 sekä 6.2 ja 6.3 ovat kummankin toimittajan yhteistyön tulosta. Kiitämme lukujen kirjoittajia Marja Hahtolaa, George Davidsonia ja Hilkka Rajakorpea, jotka koulujensa edustajina ja kansainvälisistä yhteistyöhankkeistaan vastanneina ovat raportoineet ne. Allekirjoittaneista projektipäällikkö Antti Rajakorpi on vastannut koko arviointihankkeesta, raportin I-osan muiden lukujen kirjoittamisesta sekä laatinut kuviot ja taulukot.

13 Kiitämme sekä kyselylomakkeiden esitestaukseen että itse arviointiin osallistuneita oppilaitoksia, niiden rehtoreita, opettajia, muuta henkilöstöä, opiskelijoita ja oppilaita. Tohtori Rob Kerrin ansiosta arviointiin osallistui viisi koulua Scottish Borders Councilin alueelta. Tansanian opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi luvan suorittaa arviointia yhteensä neljässä Dar es Salaamin ja Morogoron alueen koulussa. Korvaamattomina yhteyshenkilöinä toimivat rehtori Florence Gwassa ja Tansanian opetus- ja kulttuuriministeriössä toimiva projektiasiantuntija Anders Lönnqvist. Viimeksi mainitun ansiosta Dar es Salaamista liittyi mukaan vielä yksi koulu, joten tansanialaisiakin osallistujia on viisi. Kiitämme seuraavia raporttimme osan II kirjoittajia: Professorit Varpu Eloranta ja Mauri Åhlberg ovat kirjoittaneet asiantuntija-artikkelit 1 ja 9. Seppo Nurminen, Saila Kainulainen ja Tuija Kauppinen, Esko Parkkonen, Kaisa Lindström, Leena Mäkelä, Susanne Nakari ja Tapio Ykspetäjä ovat kirjoittaneet luvut 2 8. Nämä artikkelit edustavat muutamia esimerkkejä siitä, miten kestävää kehitystä on toteutettu ja toteutetaan erilaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kirjoittajat ovat oppilaitostensa rehtoreita tai opettajia. Olemme lisäksi kiitollisuudenvelassa monille muille hankkeessamme avustaneille. Suurimman työn tietojen koodauksessa ja tallennuksessa ovat tehneet kasvatustieteen maisteri Outi Virkkula ja kasvatustieteen ylioppilas Katja Karevaara. Tulosten tilastollisista analyyseistä ovat vastanneet erikoistutkijat Jari Metsämuuronen, Jorma Kuusela sekä tutkimussihteeri Mari Huhtanen, joista ensin mainittu suunnitteli kestävän kehityksen tunnusluvun laskemismallin. Toimistosihteeri Sirpa Ropponen on auttanut monissa käytännön asioissa arviointityön aikana ja vastannut julkaisun taitosta. Fil. yo. Leena Päres on lukenut käsikirjoituksen suomen kielen asiantuntijana ja antanut arvokkaita ohjeita kieliasun parantamiseksi. Tiivistelmän on kääntänyt ruotsin kielelle projektisuunnittelija Annika Sahi. Tiivistelmän englanninkielisen asun ja englanninkieliset artikkelit on tarkistanut lehtori Hilkka Rajakorpi. Arvioinnin aikana ylijohtaja Heli Kuusi ja hänen johtamansa Opetushallituksen kestävän kehityksen työryhmä on toiminut asiantuntijaryhmänä. Ryhmältä on saatu arvokasta tukea erityisesti arviointisuunnitelman ja kyselyn laatimisvaiheessa, jolloin varsinkin opetusneuvokset Anu Räisänen, Seija O. Lähdesmäki ja Virpi Ripatti osallistuivat aktiivisesti suunnittelutyöhön. Opetushallituksen arviointiasiantuntijat opetusneuvokset Ritva Jakku-Sihvonen, Pentti Yrjölä ja Hannu Korhonen sekä erikoistutkija Jari Metsämuuronen ovat lukeneet käsikirjoituksen. Esitämme heille lämpimät kiitokset rakentavista ohjeista ja ideoista muokattaessa raporttia julkaisukuntoon. 13

14 Arviointiprosessi on ollut työläs ja vaatinut monen asiaan omistautuneen osapuolen ja henkilön työpanosta. Yhteiseen päämäärään tähdänneiden ponnistelujen tuloksena on saatu aikaan tietolähde, joka toivottavasti aktivoi koulutuksen kaikkia tasoja keskusvirastoista koulutuksen järjestäjiin ja itse oppilaitoksiin kestävän kehityksen periaatteiden edistämisessä. Helsingissä Antti Rajakorpi Kaija Salmio 14

15 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG ABSTRACT ESIPUHE OSA 1: ARVIOINTI 1JOHDANTO Antti Rajakorpi 1.1 Koulutuksen arviointitoiminta Kestävän kehityksen määrittely Antti Rajakorpi & Kaija Salmio 1.3 Kestävän kehityksen arvioinnin perusteet Antti Rajakorpi & Kaija Salmio 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINNIN TAVOITTEET Antti Rajakorpi 3 ARVIOINNIN TOTEUTUS Arviointisuunnitelma Aineiston käsittely TULOKSET Kaija Salmio 4.1 Opetussuunnitelmat ja kestävä kehitys Kestävä kehitys opetussuunnitelmien perusteissa Kestävä kehitys oppilaitosten opetussuunnitelmissa Kestävän kehityksen kunnalliset ja oppilaitoskohtaiset edistämisohjelmat Antti Rajakorpi 4.2 Opetussuunnitelmiin kirjoitettujen kestävän kehityksen ajatusten toteutuminen Kestävä kehitys eri oppiaineissa Kestävän kehityksen toteuttamistavat opetuksessa Kestävään kehitykseen liittyvä koulutus Oppilaitosten itsensä järjestämä koulutus Osallistuminen muiden järjestämään koulutukseen Kestävän kehityksen kehittämisen organisointi oppilaitoksissa Tiimit ja vastuuhenkilöt Kestävän kehityksen toteuttamiseen osallistuminen oppilaitosyhteisössä Yhteistyötä kestävässä kehityksessä Yhteistyötä henkilöstöryhmien välillä Yhteistyötä muiden oppilaitosten ja ulkopuolisten tahojenkanssa

16 Kestävä kehitys koulujen ja oppilaitosten jokapäiväisissä käytänteissä Kestävän kehityksen näkyminen oppilaitosten toiminnassa Hankinnat ja jokapäiväiset toimet Kulutuksen seuranta Jätteiden käsittely ja lajittelu Eri henkilöstöryhmien sitoutuminen kestävän kehityksen toteuttamiseen Kaija Salmio Kestävän kehityksen toteutumista edistävät ja estävät seikat oppilaitosyhteisössä Antti Rajakorpi 4.7 Oppilaat, opiskelijat ja kestävä kehitys Oppilaskunnat ja kestävän kehityksen asiasisällön tunteminen Oppilaiden ja opiskelijoiden asennoituminen kestävään kehitykseen Oppilaiden ja opiskelijoiden mielipiteitä kestävästä kehityksestä Peruskoulujen 6.-luokkalaisten jokapäiväistä toimintaa kestävässä kehityksessä Kaija Salmio 4.8 Oppilaitosten osallistuminen kestävän kehityksen hankkeisiin Ympäristökasvatusta tai kestävää kehitystä käsittelevät hankkeet Tärkeimmät kestävän kehityksen hankkeet lukuvuonna KESTÄVÄ KEHITYS MUIDEN MAIDEN KOULUTUKSESSA Antti Rajakorpi 5.1 Skotlantilaisia vertailukouluja Tansanialaisia vertailukouluja Kansainvälistä yhteistyötä Marja Hahtola 5.3.1Nature and Recycling. Co-operation between Posion lukio, Finland and Instituto Tecnico Commerciale e per Geometri J. Monnet, Italy George Davidson Sustainable Development in Peebles High School, Scotland and Vammalan lukio, Finland Hilkka Rajakorpi Vammalan lukio ja Peebles High School kestävää kehitystä edistämässä Kaija Salmio Globe-projekti Itämeri-projekti

17 5.3.6 Pohjoiset metsäekosysteemit ja koulutus -projekti OECD/ENSI -projekti Projektien merkitys POHDINTAA JA PÄÄTELMIÄ Antti Rajakorpi 6.1 Kestävän kehityksen tila Oppilaitostyypeittäin Kuntaryhmittäin Kieliryhmittäin Oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelmien ja koulutuksen merkitys Antti Rajakorpi & Kaija Salmio 6.2 Yhteenveto Toteutus Tulokset Johtopäätökset LÄHTEET OSA II: TILA JA TULEVAISUUS Varpu Eloranta 1 KESTÄVÄ KEHITYS JA OPETUSSUUNNITELMA POHJOISET METSÄEKOSYSTEEMIT JA KOULUTUS -PROJEKTISSA Seppo Nurminen 2 KYLÄKOULU KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ TOTEUTTAMASSA Saila Kainulainen & Tuija Kauppinen 3 EKOKOULUSTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN KOULUKSIKO? Esko Parkkonen 4 TOPPILAN KOULU JA OULUN ENERGIA ALUEELLISTA YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN HYVÄKSI Kaisa Lindström 5 TIIMIORGANISOIDUSSA OPISTOSSA HUMUSTETAAN MAAPERÄÄ KESTÄVÄLLE KEHITYKSELLE Leena Mäkelä 6 MITÄ ON SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVÄ KEHITYS? Susanne Nakari 7 KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISEN OPPILAITOKSEN ARKI- KÄYTÄNNÖISSÄ JA OPETUSSUUNNITELMASSA Tapio Ykspetäjä 8 TYÖTEHOSEURA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIELLÄ Mauri Åhlberg 9 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ: EKO- PEDAGOGIIKKAA JA EKODIDAKTIIKKAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI

18 18 OSA I: ARVIOINTI

19 1 JOHDANTO Antti Rajakorpi 1.1 Koulutuksen arviointitoiminta Vuoden 1999 alusta voimaan tullut opetustoimen lainsäädäntö sisältää säädökset koulutuksen arvioinnin järjestämiseksi. Perusopetuslaki 21.1, Lukiolaki 16.1, Laki ammatillisesta koulutuksesta 24.1, Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 15.1, Laki vapaasta sivistystyöstä 7.1 ja Laki taiteen perusopetuksesta 7.1 sisältävät koulutuksen arvioinnin tarkoituksen määrittelyn: arvioinnin tarkoituksena on muun muassa tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Edellä mainittujen lakipykälien 2. momentit ovat koulutuksen järjestäjille velvoittavia: Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin (ks. lakiviitteet Ranta 1998). Opetushallituksen tehtävänä on kehittää arviointia ja huolehtia ulkopuolisten arviointien toimeenpanosta. Tehtävää varten Opetushallituksessa on kehitetty kansallinen arviointijärjestelmä, joka koostuu kansallisista koulutusindikaattoreista, oppimistulosten arviointijärjestelmästä ja vaihtuva-aiheisista arviointihankkeista (Opetushallitus 1998). Kestävä kehitys sisältyi teema-arviointina opetusministeriön ja Opetushallituksen vuoden 1999 tulossopimukseen. Tehtävänä oli käynnistää arviointi sekä kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävistä opetuksellisista että muista arkipäivän toiminnassa toteutuvista toimenpiteistä sekä niiden arviointikriteereistä. Opetushallitus oli jo aiemmin laatinut kestävän kehityksen edistämisohjelman (Opetushallitus 1997). Alkuvuodesta 1999 antamallaan itsearviointisuosituksella Opetushallitus pyrki edelleen aktivoimaan kouluja ja oppilaitoksia tehostamaan toimintaansa kestävän kehityksen periaatteiden hengessä (Rajakorpi 1999). Tässä tarkoituksessa Opetushallitus julkaisi myös Kestävä kehitys oppilaitoksissa (Hyytiäinen ym. 1999) sekä Kestävä kehitys koulutyössä -oppaat (Lähdesmäki 1999). Todettakoon, että Suomessa kunnat, kuntien, teollisuuden ja kaupan järjestöt, saamelaiskäräjät ja useat kansalaisjärjestöt ovat aktivoituneet omien kestävän kehityksen ohjelmien luomisessa ja esimerkiksi Suomen Kuntaliitto on julkaissut joukon paikallisagendajulkaisuja tukemaan kuntia omien toimintaohjelmiensa luomisessa (ks. Kippo-Edlund 1999). Opetushallituksen kouluihin ja oppilaitoksiin suuntaamalla teema-arvioinnilla halutaan saada selville kestävän kehityksen tila koulutussektorilla. 19

20 1.2 Kestävän kehityksen määrittely Globaaliseen ympäristön tilan huononemiseen ja vääränlaisesta teknologiasta johtuneisiin kehitysprojektien epäonnistumisiin kiinnitettiin huomiota jo vuoden 1972 YK:n Tukholman kehityskonferenssissa. Kestävän kehityksen käsite määriteltiin ensimmäisen kerran Ympäristön ja kehityksen maailmankomission Brundtlandin komission raportissa Our Common Future vuonna 1987: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Ulkoasiainministeriö 1988, Ojalammi-Wamai 1997). Kestävän kehityksen periaatteet sisällytettiin Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin Rion julistukseen. Toimintaohjelmaksi 21. vuosisadalle laadittiin Agenda 21. Useissa YK:n ympäristöja kehityskonferensseissa on sittemmin syvennetty kestävän kehityksen tulkintaa. Esimerkiksi Kairon väestökonferenssissa vuonna 1994 asetettiin kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteeksi väestönkasvun hidastaminen ja saaminen sopusointuun luonnonvarojen kestävän käytön kanssa. YK:n erityisistunnossa asetettiin vuonna 1997 tavoitteeksi kestävän kehityksen strategian saaminen kaikille maille vuoteen 2002 mennessä. Suomessa tämän velvoitteen täyttämiseksi on laadittu Suomen hallituksen kestävän kehityksen ohjelma (ks. Ympäristöministeriö 1998). Suomen Kestävän kehityksen toimikunta (1995) on määritellyt kestävän kehityksen maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaksi jatkuvaksi ja ohjatuksi yhteiskunnalliseksi muutokseksi, joka ottaa huomioon luonnon rajallisen kestokyvyn ja jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen kolme peruselementtiä ovat ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Ekologisen kestävyyden tärkeitä haasteita ovat ilmastonmuutoksen hidastaminen ekosysteemien sietämälle tasolle, biologisen monimuotoisuuden turvaaminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä pyritään takaamaan hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Taloudellisen ja sosiaalisen sekä kulttuurisen toiminnan tulee olla sellaista, että niillä edistetään ekologista kestävyyttä (Ympäristöministeriö 1998, Lähdesmäki 1999, Raumolin 2000). 20

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Yleissivistävän opetuksen koulutushanke 2008 2010 Turussa KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää kouluille ja oppilaitoksille asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden

Lisätiedot

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Ammatillisen koulutuksen koulutushanke 2008 2010 Helsingissä KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää ammatillisille oppilaitoksille ja koulutuksen

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Päätös muuttaa edellä mainittua määräystä seuraavasti:

Päätös muuttaa edellä mainittua määräystä seuraavasti: DNO 3/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Esiopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki antamisesta

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Jos koulunkäyntisi pitkittyy toimintarajoitteen vuoksi, voit saada aktivointikorvausta

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

PORVOO OPS2016 BORGÅ LP2016 KICK OFF

PORVOO OPS2016 BORGÅ LP2016 KICK OFF ESI- JA PERUSOPETUS & LUKIO FÖR- OCH GRUNDSKOLA & GYMNASIUM Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOO OPS2016 BORGÅ LP2016 KICK OFF TERVETULOA VÄLKOMMEN! Osallistu ja jaa mielipiteesi Delta och

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot