MIA HAKOVIRTA YKSINHUOLTAJAÄITIEN TYÖLLISYYS, TOIMEENTULO JA TYÖMARKKINA- VALINNAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIA HAKOVIRTA YKSINHUOLTAJAÄITIEN TYÖLLISYYS, TOIMEENTULO JA TYÖMARKKINA- VALINNAT"

Transkriptio

1 1 MIA HAKOVIRTA YKSINHUOLTAJAÄITIEN TYÖLLISYYS, TOIMEENTULO JA TYÖMARKKINA- VALINNAT Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45/2006

2 2 Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Iso Roobertinkatu A, PL 849, Helsinki Puh. (09) , Fax (09) ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN

3 3 Esipuhe Väitöskirjan tekeminen on ajoittain kovin yksinäistä puuhaa. Onneksi matkaa ei ole tarvinnut taivaltaa yksin vaan rinnalla on ollut suuri joukko tukijoita. Professori Olli Kangas toimi väitöskirjan ohjaajana ja ohjasi työtä oikealle polulle tilanteissa, joissa itse ajauduin eksyksiin. Ollin rohkaisevasta palautteesta olen saanut luottamusta, joka on kantanut vaikeidenkin vaiheiden yli. Työn toisena ohjaajana oli professori Katja Forssén. Hän on selkiyttänyt omaa ajatteluani työn pulmavaiheissa. Katja ansaitsee kiitoksen myös tuesta ja luottamuksesta, jota häneltä olen vuosien varrella saanut. Katjan kanssa työskentely eri projekteissa on ollut kaikin puolin opettavaista. Väitöskirjan esitarkastajat dosentti Anita Haataja ja dosentti Teppo Kröger syventyivät perusteellisesti käsikirjoitukseen. Yksityiskohtaisten, kriittisten mutta myös rohkaisevien esitarkastuslausuntojen avulla jaksoin vielä syksyllä palata käsikirjoituksen ääreen selkiyttämään käsitteitä sekä perustelemaan paremmin argumentaatiotani. Kaikki tutkimusta tekevät tietävät, että matkan varrella tulee eteen paikkoja, joissa toisten apu on tarpeen. Professori Veli-Matti Ritakallio on kommentoinut töitäni laitoksen jatkokoulutusseminaareissa. Lisäksi hänen yksityiskohtaisilla ja rakentavilla kommenteilla käsikirjoituksen viimeistely tuntui jopa palkitsevalta. Ma. professori VTT Pauli Forma on lukenut töitäni ja väitöskirjan käsikirjoitusta pitkin matkaa. Hänelle kiitos eteenpäinvievästä palautteesta. Ma. professori, dosentti Heikki Ervasti antoi mahdollisuuden viimeistellä väitöskirjaa Akatemian rahoittamassa projektissa Perhepolitiikka, työ ja hyvinvointi eurooppalaisessa vertailussa. Häneltä olen saanut rakentavaa palautetta. Hän myös neuvoi usein konkreettisesti eteenpäin kun harhailin kvantitatiivisten menetelmien viidakossa. Ma. professori VTT Leo Nyqvist ohjasi minut oikealle tielle laadullisessa analyysissä. Työtäni on matkan varrella kommentoineet myös FT Jani Erola, VTT Heikki Hiilamo ja VTT Antti Parpo. Heille kiitos osuvista kysymyksistä ja rakentavasta palautteesta. Työtoverit VTT Susan Kuivalainen, VTT Laura Saurama ja VTM Jarkko Rasinkangas ovat kulkeneet yhtä matkaa väitöskirjaprojektin ahdistuksessa, mutta myös iloinneet yhdessä onnistumisista. FT Leena Koivusilta on neuvonut useassa risteyksessä ja tehnyt aina niin iloisella aamutervehdyksellä monesta

4 4 harmaastakin päivästä kirkkaamman. Kiitos myös YTM Anne-Mari Jaakola, VTM Hanna Erola, VTM Henna Isoniemi, VTM Kristiina Berg, VTM Milla Salin ja VTM Minna Virtanen tarkkanäköisyydestä ja pitkiksikin venyneistä tiimiistunnoista, joissa puhuttiin asiaa mutta myös asian vierestä. Myös kaikki muut työtoverit sosiaalipolitiikan laitoksella ansaitsevat kiitokset myötäelämisestä. Arjen huolet ja ilon hetket on ollut ilo jakaa kanssanne. Olen matkallani saanut tilaisuuden poiketa myös vieraalle maaperälle. Kasvatustieteen professori Kaarina Laine ja KL Juhani Tähtinen mahdollistivat työskentelyn monitieteellisessä Origins of exclusion in early childhood projektissa. Tämä avasi uusia näkökulmia työhöni. Kiitos yhteistyöstä myös KM Mari Brobergille, jonka tukeen olen voinut luottaa niin työ- kuin yksityiselämässä. Työn ja hyvinvoinnin tutkijakoulun kautta minulle avautui uudenlaiset maisemat ja sain tutustua suomalaisiin eturivin työelämätutkijoihin. Kiitän professori Pertti Koistista työllisyyden käsitteiden selkiyttämisestä ja mukavasta yhdessäolosta tutkijakoulutapaamisissa. Kiitos myös YTM Mia Väisäselle meshing methods keskusteluista ja käsikirjoituksen kommentoinnista sekä YTM Minna Zechnerille hoivatutkimuksen lyhyestä oppimäärästä. Kiitän myös Väestöliittoa kirjan julkaisemista. Dosentti Ismo Söderlingille kiitos luottamuksesta ja väitöskirjaani kohdistamasta mielenkiinnosta. Julkaisusihteeri Mika Takojaa on kiittäminen kirjan ammattitaitoisesta taitosta. Tutkimusta ei olisi syntynyt ilman tutkittavia. Kiitän kaikkia kyselyihin vastanneita sekä haastatteluihin osallistuneita yksinhuoltajia. Vaikka tutkimustyöhön liittyy joskus tuskallisiakin hetkiä, tutkimusaiheeseen en ole kyllästynyt koskaan. Matkan varrella olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi tutkimusaiheen merkityksestä. Tutkimusaiheen tärkeydestä ovat vakuuttuneet myös Alli Paasikiven säätiö, Emil Aaltosen säätiö, Huoltajasäätiö, Työsuojelurahasto sekä Suomen Akatemia, jotka ovat myöntäneet tutkimukselle rahoitusta. Kiitos heille. Lähimpiä ystäviäni Kristiinaa, Tuulaa, Ainoa ja Ninaa sekä siskoani Eijaa kiitän arjen ilojen ja surujen jakamisesta. Kiitos myös Mari Kinnuselle, joka on kannatellut minua elämän kivikkoisilla poluilla. Kahden ansaitsijan ja kolmen hoivattavan yhteiselle taipaleelle mahtuu niin ylä kuin alamäkiä. Perheeni on kuitenkin opettanut minulle työn ja hoivan

5 5 yhteensovittamisesta enemmän kuin mikään oppikirja tai tieteellinen artikkeli voi milloinkaan opettaa. Viimeinkin epämääräinen työ yliopistolla on muuttunut konkreettiseksi kirjaksi. Iloitkaamme kirjan valmistumisesta yhdessä! Turussa, Publicumissa lokakuussa 2006 Mia Hakovirta

6 6 Mia Hakovirta: Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45/2006. ISBN ISSN Tutkimuksessa tarkasteltiin yksinhuoltajaäitien työllisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia institutionaalisia ja yksilöllisiä tekijöitä kuudessa eri hyvinvointivaltiossa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja USA:ssa. Tutkielma paikantuu vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen traditioon. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui rationaalisen valinnan teorioista. Niiden avulla tarkasteltiin sekä sosiaalisen kontekstin että työssäkäyntipreferenssien merkitystä yksinhuoltajaäitien työmarkkina- ja lastenhoitovalintoihin. Teoreettisessa osassa analysoitiin myös eri maiden ansaitsijahoivaajamalleja, sillä hyvinvointivaltioiden välillä on eroa siinä, miten paljon ja millä keinoin ne vaikuttavat työllisyysrakenteisiin. Tutkimuksessa käytettiin useita eri aineistoja. Tämä mahdollisti ilmiön tutkimisen monesta eri näkökulmasta. Kansainvälisessä vertailuosuudessa tutkittiin International Social Survey -aineistolla ansaitsija-hoivaajamallin kannatusta ja yksinhuoltajaäitien omia työmarkkina- ja hoivapreferenssejä sekä niiden yhteyttä työmarkkinakäyttäytymiseen. Perhepolitiikan merkitystä yksinhuoltajaäitien työssäkäynnille analysoitiin luomalla perhepoliittinen indeksi. Lisäksi vertailtiin tilastojen ja Luxembourg Income Study -aineistojen avulla yksinhuoltajaäitien työllisyyden yleisyyttä, tulojen muodostumista sekä eri työmarkkina-asemassa olevien yksinhuoltajaäitien köyhyyttä ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosien 1990 ja 2000 välillä. Yksinhuoltajaäitien työmarkkinakäyttäytymistä Suomessa tutkittiin sekä kvantitatiivisilla aineistoilla että analysoimalla laadullista haastatteluaineistoa. Tutkimustulokset osoittivat, että kun perheessä oli pieniä lapsia, Pohjoismaissa ja USA:ssa kannatettiin yleisesti yhden tai puolentoista ansaitsijan mallia. Saksassa ja Isossa-Britanniassa yhden ansaitsijan perhemalli sai eniten tukea. Nämä väestön asenteet olivat yhteydessä myös yksinhuoltajaäitien työmarkkinakäyttäytymiseen. Toisaalta yksinhuoltajaäitien preferenssit eivät olleet yhteneväisiä toteutuneen työmarkkina-aseman kanssa ja yksinhuoltajaäitien mahdollisuudet työmarkkina- ja hoivavalintoihin olivat puutteelliset. Yksinhuoltajaäitien mahdollisuudet toimia omien preferenssien mukaisesti oli osaksi kiinni tutkimusmaassa toteutetusta perhepolitiikasta. Laaja-alainen perhepolitiikka ja erityisesti lasten päivähoito tukivat yksinhuoltajaäitien työllisyyttä. Toisaalta USA:ssa saavutettiin yksinhuoltajaäitien korkea työllisyysaste rajoittamalla oikeuksia sosiaaliturvaan ja pakottamalla yksinhuoltajaäidit ansiotyöhön.

7 7 Yksinhuoltajaäitien työllisyysaste oli matalampi ja työttömyysriski korkeampi kuin puolisoäideillä. Yksinhuoltajaäidit kärsivät kaikissa tutkimusmaissa edelleen köyhyydestä. Köyhyys koetteli myös työssäkäyviä yksinhuoltajaäitejä kaikissa maissa. Korkein yksinhuoltajaäitien köyhyysaste oli 2000-luvun alussa USA:ssa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Pohjoismaissa yksinhuoltajaäitien köyhyysaste oli matala, mutta sekä Suomessa että Ruotsissa yksinhuoltajaäitien köyhyysaste nousi 1990-luvulla. Suomessa yksinhuoltajaäitien ja erityisesti pienten lasten yksinhuoltajaäitien työllisyys heikentyi 1990-luvulla luvun alussa työllisyys kääntyi nousuun, mutta oli edelleen matala verrattuna lamaa edeltäneeseen tilanteeseen. Vuonna 2002 sosiaaliturvajärjestelmä tuotti Suomessa edelleen kannustinongelmia yksinhuoltajille. Yksinhuoltajaäitien työorientaatio oli kuitenkin voimakasta ja yksinhuoltajat halusivat käydä työssä kannustinongelmista huolimatta. Yksinhuoltajaäidit kokivat ansiotyön tärkeäksi myös muiden kuin taloudellisten seikkojen vuoksi. Avainsanat: yksinhuoltajaäiti, työllisyys, työorientaatio, ansaitsija-hoivaajamalli, kommodifikaatio, dekommodifikaatio, rekommodifikaatio, rationaalisen valinnan teoria

8 8 Mia Hakovirta: Ensamförsörjande mödrars sysselsättning, utkomst och arbetsmarknadsval. Institutet för Befolkningsforskning Publikationsserie D 45/2006. ISBN ISSN I undersökningen granskades ensamstående mödrars sysselsättning samt relaterade institutionella och individuella faktorer i följande sex välfärdsstater: Finland, Sverige, Norge, Tyskland, Storbritannien och USA. Undersökningen följer den komparativa välfärdsstatsforskningens tradition. Studiens teoretiska referensram består av teorier om rationella val. Med hjälp av dessa teorier granskades betydelsen av både social kontext och sysselsättningspreferenser för ensamförsörjande mödrars val inom arbetsmarknaden och barnavård. I studiens teoretiska del analyseras också olika länders vårdar-försörjar-modeller eftersom de i respektive länder påverkar sysselsättningsstrukturerna till olika grad och på olika sätt. Undersökningens material bestod av flera diverse källor, vilket möjliggjorde granskningen av fenomenet från många olika perspektiv. Den internationellt komparativa delen, som bygger på material från International Social Survey, granskade inställningar till vårdar-försörjar-modeller, ensamförsörjande mödrars egna preferenser gällande arbetsmarknaden och sysselsättningen samt deras relation till mödrarnas beteende på arbetsmarknaden. Familjepolitikens betydelse för ensamförsörjande mödrars sysselsättning analyserades genom att skapa ett familjepolitiskt index. Med hjälp av statistisk information och material från Luxembourg Income Study granskades sysselsättningsfrekvensen bland ensamförsörjande mödrar, fördelningen mellan deras olika inkomstkällor, fattigdom bland mödrar i olika arbetsmarknadssituationer samt förändringar i dessa mellan två tvärsnitt på 1990-talet och tidiga 2000-talet. Ensamförsörjande mödrars arbetsmarknadsbeteende i Finland analyserades med hjälp av både kvantitativt material och analyser av kvalitativt intervjumaterial. Resultaten av undersökningen visade att småbarnsfamiljer i Norden och i USA i allmänhet föredrog en familjemodell med en eller en och en halv försörjare. I Tyskland och i Storbritannien föredrogs emellertid familjemodellen med en försörjare. Dessa attityder bland befolkningen återspeglades i ensamförsörjande mödrars arbetsmarknadsbeteende. Å andra sidan stämde ensamförsörjande mödrars preferenser inte överens med deras förverkligade position inom arbetsmarknaden. Därutöver hade ensamförsörjande mödrar begränsade möjligheter att påverka val gällande arbetsmarknaden och barnomsorgen. Ensamförsörjande mödrars möjligheter att agera enligt sina egna preferenser var dels beroende av den nationella familjepolitiken. En vittomfattande familjepolitik och speciellt barndagvård befrämjade ensamförsörjande mödrars sysselsättning. Å andra sidan uppnåddes en hög sysselsättningsgrad bland ensamförsörjande mödrar i USA

9 9 genom att begränsa rätt till socialskydd och genom att tvinga ensamförsörjande mödrar till förvärvsarbete. Studien indikerade att sysselsättningsgraden var lägre och arbetslöshetsrisken större bland ensamförsörjande mödrar än bland mödrar med makar. Enligt studien drabbades ensamförsörjande mödrar fortfarande av fattigdom i alla de länder som ingick i studien. Fattigdomsgraden av ensamförsörjande mödrar var högst i USA, Tyskland och Storbritannien. I Norden var den motsvarande fattigdomsgraden låg, men hade dock stigit under 1990-talet både i Finland och i Sverige. I Finland försämrades sysselsättningsläget för ensamförsörjande mödrar på 1990-talet, särskilt mödrar med småbarn. I början av 2000-talet förbättrades sysselsättningsläget, men var fortsättningsvis dåligt jämfört med situationen före den ekonomiska depressionen. År 2002 orsakade socialskyddssystemet i Finland fortfarande drivkraftsproblem. Ensamförsörjande mödrar var dock starkt arbetsorienterade och ville arbeta trots drivkraftsproblemen. Ensamförsörjande mödrar upplevde förvärvsarbetet som någonting viktigt för orsaker utöver det finansiella. Nyckelord: Ensamförsörjande mödrar, sysselsättning, arbetsorientering, vårdar-försörjar-modell, dekommodifikation, rekommodifikation, teori om rationella val

10 10 Mia Hakovirta: Employment, income and labour market choices of lone mothers Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45/2006. ISBN ISSN The aim of this study was to analyze the employment of lone mothers and the factors that motivate or restrict their labour market choices. Institutional factors such as attitudes on women s employment, family policy and employment demand which are connected to the employment of lone mothers were investigated. In addition it was analyzed how education, life situation and work orientation shaped the labour market participation of lone mothers. The study is embedded in comparative welfare state research and the countries included to the comparison were Finland, Sweden, Norway, Germany, the UK and the USA The theoretical backround was composed of rational choice theories. In the light of those theories it was possible to study the role of social context and individual preferenses on lone mothers emplyment and care choices. In the theoretical part it was also analysed the breadwinner-caregiver models in different countries, because there exist differences between countries on how and to what extent they shape the employment structure. This explains to a certain degree the differences in the employment of lone mothers. Many different data bases were used in the study. This made it possible to study the phenomenon from the different perspectives. In cross-national comparison International Social Survey was used to study the support of breadwinner-caregiver model, work and care preferences and their connection to the labour market behaviour of lone mothers. The importance of family policy was studied by constructing the family policy index. By using the statistics and Luxembourg Income Study Surveys the employment of lone mothers, income sources and the poverty in different labour market positions in the beginning of the 1990s and 2000s were studied. The labour market choices in Finland were studied by using the quantitative databases and analyzing the qualitative interviews of lone mothers. If there was small children in the family the one or the one and a half earner family model was supported in Nordic countries and the USA. In Germany and the UK one earner model was the most supported option. The attitudes of population were connected to the employment behaviour of lone mothers. On the other hand the working and caring preferences of lone mothers were not in line to the current employment status. It indicates the constraints of lone mothers to do the preferred working and caring choices. The possibilities of lone mothers to make employment and care choices they want depends on the family policy in each country. Extent family policy and day care

11 11 services encouraged employment of lone mothers. On the other hand in the USA the high employment rate of lone mothers was reached by restricting the rights to social security and forcing lone mothers into the labour markets. Lone mothers employment rate was higher and unemployment rate lower compared to the married mothers. There exists poverty among lone mothers in all countries in the study studied. Lone mothers suffer poverty even in paid work. The highest poverty rate of lone mothers was in the beginning of the 2000s in the USA, Germany and the UK. The lowest poverty rate was in the Nordic countries. However, the poverty rate of lone mothers increased in Finland and Sweden during the 1990 s. In Finland the employment of lone mothers, especially the employment of lone mothers with small children decreased in the 1990s. At the beginning of the 2000s employment started to rise, but it is still lower compared to the situation before the economic recression. In the 2002 the Finnish social security still created the disincentives for lone mothers to work. However, the work orientation of lone mothers is strong and lone mothers wanted to work despite of the work disincentives. Paid work was important not only because of the economic reason, but also for social factors. Key words: lone mother, employment, work orientation, breadwinner-caregiver model, commodification, decommodification, recommodification, rational choice theory

12 12 Sisällys Esipuhe Tiivistelmät Kuvio- ja taulukkoluettelo 1. Johdanto Yksinhuoltajat tutkimuskohteena Yksinhuoltajuuden kategoriat Yksinhuoltajuuden määrittely Yksinhuoltajaäitien suhteellinen osuus noussut Erilaisia näkökulmia yksinhuoltajatutkimukseen Oikeus hoivaan ja työhön Ansaitsija- ja hoivamallit Sosiaalisten oikeuksien toteutuminen vaihtelee eri maissa Yksilön toiminta ja rationaalisen toiminnan teoriat Mitä on rationaalinen toiminta? Taloudellinen rationaalisuus Arvorationaalinen toiminta Hoiva ja rationaalisuus Työmarkkina-asema preferenssien ja sosiaalisen kontekstin yhteistulos? Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Yksinhuoltajien työmarkkina-aseman muotoutuminen Tutkimuskysymykset Tutkimuksen aineistot Vertaileva lähestymistapa kansainväliset aineistot Tyyppiperhelaskelmat Lapsiperhekysely Yksinhuoltajaäitien teemahaastattelut Eri tutkimusaineistojen ja menetelmien yhdistäminen Yksinhuoltajaäitien työllisyys ja köyhyys Yksinhuoltajaäitien työvoimaan kuuluminen Työllisyys Työttömyys Yksinhuoltajaäitien tulojen muodostuminen Tulopaketit Työssä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien tulot Yksinhuoltajaäitien köyhyys Yhteenveto...92

13 13 7. Perhepolitiikka, preferenssit ja yksinhuoltajaäitien.työssäkäynti Perhepolitiikka ja yksinhuoltajaäitien työssäkäynti Perhevapaat vertailumaissa Lasten päivähoito vertailumaissa Perhepoliittinen indeksi Ansaitsijamallin kannatus vertailumaissa Työssäkäyntipreferenssit ja yksinhuoltajaäitien työssäkäynti Preferenssit vai perhepolitiikka? Yhteenveto Kannattaako työnteko? Yksinhuoltajaäitien työllisyys Suomessa Kannustavuus ja taloudellisesti rationaalinen toiminta Kannustinongelmat tyyppiperhelaskelmissa Yhden lapsen yksinhuoltajan tulot Kahden lapsen yksinhuoltajan tulot Eri työmarkkina-asemassa olevien yksinhuoltajaäitien tulot Suomessa Yhteenveto Yksinhuoltajaäitien työorientaatio Yksinhuoltajat arvostavat ansiotyötä Työorientaatio ja sen mittaaminen Taloudellinen työorientaatio Arvorationaalinen työorientaatio Yhteenveto Tasapainoilua palkkatyön ja hoivan välillä Haastatteluaineisto, sen analyysi ja tulkinta Talous-Virtanen: Oman hyödyn optimointi Työ-Virtanen: Työ tuo sisältöä elämään Hoiva-Virtanen: Lapset huomioonottava vastuurationaalisuus Yhteenveto Yhteenveto ja johtopäätökset Kokoava tarkastelu Teorian ja tutkimusmenetelmien arviointia Johtopäätökset: miten parantaa yksinhuoltajien asemaa Suomessa? Liitteet Lähteet...181

14 14 Kuviot Kuvio 2.1. Yksinhuoltajaäitien perheiden osuus lapsiperheistä (%)...29 Kuvio 5.1. Tutkimusasetelma...64 Kuvio 5.2. Tutkimuskysymykset, aineistot ja metodit tutkimuksessa...68 Kuvio 6.1. Yksinhuoltajaäitien tulopaketti 1990 ja Kuvio 6.2. Työllisten yksinhuoltajaäitien osuuden ja tulojen suhteen muutos 1990 ja Kuvio 7.1. Perhepolitiikan taso ja yksinhuoltajaäitien työllisyysaste luvun alussa Kuvio 7.2. Väestön suhtautuminen äitien kokopäivätyöhön ja kokopäivätyössä olevien yksinhuoltajaäitien osuus vertailumaissa Kuvio 7.3. Yksinhuoltajaäitien ja puolisoäitien työssäkäyntipreferenssit ja työmarkkina-asema vertailumaissa Kuvio 8.1. Yksinhuoltajaäitien ja puolisoäitien työvoimaan kuuluminen Suomessa Kuvio 8.2. Yhden alle 3-vuotiaan lapsen yksinhuoltajan käytettävissä olevat tulot vuonna Kuvio 8.3. Kahden alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltajan käytettävissä olevat tulot vuonna Taulukot Taulukko 2.1. Yksinhuoltajuuden kategoriat...23 Taulukko 2.2. Yksinhuoltajuuden määrittelyperusteita...27 Taulukko 2.3. Yksinhuoltajaäitien osuus lapsiperheistä sekä yksinhuoltajaäidit siviilisäädyn mukaan 2000-luvun alussa (%)...30 Taulukko 3.1. Vertailumaiden jakautuminen eri ansaitsijamalleihin...40 Taulukko 4.1. Kaksi vaihtoehtoista rationaalisen toiminnan lähestymistapaa...49 Taulukko 6.1. Naisten, puolisoäitien sekä yksinhuoltajaäitien työllisyysaste ja 2000-luvun alussa...79 Taulukko 6.2. Alle 6-vuotiaiden lasten puolisoäitien ja yksinhuoltajaäitien työllisyysaste ja 2000-luvun alussa...80 Taulukko 6.3. Naisten, puolisoäitien sekä yksinhuoltajaäitien työttömyysaste ja 2000-luvun alussa...82 Taulukko 6.4. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien yksinhuoltajaäitien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot suhteessa työssä olevien tuloihin 1990 ja 2000 (%)...88 Taulukko 6.5. Yksinhuoltajaäitien köyhyysaste (50 % mediaanituloista) 1990 ja Taulukko 7.1. Perhevapaaoikeudet vertailumaissa 2000-luvun alussa...94 Taulukko 7.2. Lasten päivähoito vertailumaissa 2000-luvun alussa...99 Taulukko 7.3. Perhevapaat sekä koulujen aloittamisikä vertailumaissa luvun alussa...102

15 Taulukko 7.4. Perhepoliittinen indeksi vertailumaissa 2000-luvun alussa Taulukko 7.5. Ansaitsijamallia koskevat asenteet vertailumaissa vuonna Väitteen Miesten tehtävä on ansaita rahaa, naisten tehtävä on huolehtia kodista ja perheestä kanssa täysin tai osittain samaa mieltä olevien osuudet (%) Taulukko 7.6. Millä tavoilla naisten pitäisi käydä työssä seuraavissa tilanteissa? Naisten ja miesten (väestön) mielipiteet (%) Taulukko 7.7. Millä tavoilla naisten pitäisi käydä työssä seuraavissa tilanteissa? Yksinhuoltajaäitien ja puolisoäitien mielipiteet (%) Taulukko 7.8. Yksinhuoltajaäitien suhtautuminen äidin työssäkäyntiin eri elämänvaiheissa ja heidän toteutunut työmarkkina-asema kaikissa vertailumaissa Taulukko 7.9. Äitien työssäkäyntiä selittävät tekijät. Logistinen regressioanalyysi Taulukko 8.1. Yksinhuoltajaäitien ja puolisoäitien työllisyysaste lapsen iän ja lukumäärän mukaan Suomessa Taulukko 8.2. Eri työmarkkina-asemassa olevien yksinhuoltajaäitien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot Suomessa vuonna Taulukko 9.1. Ansiotyöhön suhtautumista kuvaavien väittämien vastausten jakauma perhetyypeittäin (%) Taulukko 9.2. Ansiotyöhön suhtautumista mittaavien väittämien faktorianalyysi Taulukko 9.3. Taustamuuttujien yhteys taloudelliseen työorientaatioon. Varianssianalyysi Taulukko 9.4. Taustamuuttujien yhteys arvorationaaliseen työorientaatioon. Varianssianalyysi Taulukko 10.1.Haastateltujen yksinhuoltajaäitien taustatietoja Taulukko Yhteenveto tutkimusmaiden jakautumisesta erilaisiin politiikka-, työllisyys- ja köyhyysregiimeihin

16 16

17 17 1. Johdanto Perhe on yksi merkittävimmistä taloudellisen turvan ja hoivan tuottajista. Perhemuodot ovat kuitenkin muuttuneet länsimaissa kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Avioerojen määrä ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus ovat kasvaneet (liite 1). Tämän seurauksena yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on noussut. Myös entistä suurempi osa lapsista kasvaa perinteisen ydinperheen ulkopuolella yksinhuoltajakotitalouksissa. Suurin osa yksinhuoltajista on edelleenkin naisia, mutta yksinhuoltajien siviilisääty on muuttunut. Leskien sijasta useimmat yksinhuoltajaäidit ovat nykyisin naimattomia ja eronneita. (Bradshaw ym. 1996; Kilkey & Bradshaw 1999, ; Bradshaw & Finch 2002; OECD 2005, 161.) Perheen murroksen ohella läntisissä hyvinvointivaltioissa on tapahtunut muitakin rakennemuutoksia. Naisten työllisyysasteen kasvu on horjuttanut miespuolisen perheenelättäjän mallia. Muutos yhden perheenelättäjän mallista kahden perheenelättäjän malliin on yhtäältä vahvistanut naisten asemaa, mutta toisaalta se on asettanut vaatimuksia yhden tulonsaajan kotitalouksille. Perheen käytettävissä olevien resurssien, hoivan sekä vastuiden ja velvollisuuksien jakaminen muotoutuvat uudelleen sekä perheen sisällä että perheen ja yhteiskunnan välillä (Lewis 2001; Esping-Andersen 2002). Samaan aikaan työmarkkinat ovat muuttuneet epävakaammiksi. Osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut ja määräaikaisten työsuhteiden osuus on noussut. Työtä tehdään yhä useammin muulloin kuin ns. normaalina työaikana. (OECD Employment Outlook 1999; Labour Force Statistics 2005.) Työmarkkinoiden rakennemuutosten ohella hyvinvointipolitiikan suunta on muuttunut useissa OECD-maissa (esim. Pierson 2001; Kautto ym. 2001). Nykyiset sosiaalipoliittiset toimenpiteet nojaavat yhä enenevässä määrin rekommodifikaatioon, eli tavoitteena on vahvistaa toimeentulon riippuvuutta työmarkkinoista. Tähän pyritään kannustamalla ihmisiä ansiotyöhön erilaisten tukitoimien avulla sekä luomalla sosiaaliturvan rakenteisiin työntekoon kannustavia elementtejä. (Pierson 2001; Bonoli 2002, 4; Gallie 2002, 97; Holden 2003; Millar & Evans 2003; Saunders 2005.) Toisaalta myös uusfamilistiset piirteet, joissa tuetaan tulonsiirtojen avulla lasten hoitamista kotona, ovat vahvistuneet esimerkiksi Suomessa (Mahon 2002). Vastuuta myös yksinhuoltajien toimeentulon turvaamisesta on pyritty siirtämään valtion sijasta toisaalta markkinoille kannustamalla yksinhuoltajia ansiotyöhön ja toisaalta perheelle vahvistamalla elatusvelvollisten vastuuta yksinhuoltajien toimeentulosta (Lewis & Hobson 1997; Millar & Evans 2003; Ostner 2003). Yhteiskunnalliset muutokset ovat pakottaneet myös hyvinvointivaltiot arvioimaan uudelleen sosiaalipoliittisia käytäntöjään. Muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa ihmiset kohtaavat riskejä, joiden ratkaisemisessa pääasiassa sodan jälkeisinä aikoina muotoutuneet sosiaaliturva ja palvelujärjestelmät eivät enää toimi (Bonoli

18 ; Esping-Andersen 2002, 19 22; Taylor-Gooby 2004). Perherakenteen muutos yhdessä muiden taloudellis-yhteiskunnallisten muutosten kanssa onkin hyvinvointivaltion uusien sosiaalisten riskien generoija (Bonoli 2002; Taylor-Gooby 2004). Työn ja perhe-elämän yhdistämisen vaikeudet, työttömyys, epävakaa työmarkkina-asema sekä riittämätön sosiaaliturva tekevät yksinhuoltajista erityisen haavoittuvia sosiaalisille riskeille. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka perheeseen ja lapsiin liittyvät kysymykset on eri hyvinvointivaltioissa ratkaistu. Vaikeudet työn ja perheen yhteensovittamisessa vaikuttavat erityisesti yksinhuoltajiin, sillä perheessä on vain yksi aikuinen, joka pääasiassa kantaa vastuuta toimeentulon hankkimisesta ja arjen sujumisesta. Tämä puolestaan tekee työn ja perheen yhteensovittamista koskevat järjestelyt jälleen ajankohtaisiksi. Hoivasta ja sen organisoinnista onkin tullut keskeinen analyyttinen käsite vertailtaessa hyvinvointivaltioiden erilaisia toimintaperiaatteita (Daly & Lewis 2000; Mahon 2002). Tässä tutkimuksessa pääasiallisena kiinnostuksen kohteena on yksinhuoltajaäitien sekä työmarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan välinen vuorovaikutus. Tutkimuksessa tarkastellaan yksinhuoltajaäitien työssäkäyntiä, sen yleisyyttä sekä sitä motivoivia ja rajoittavia tekijöitä. Tutkimuksessa analysoidaan eri maiden sosiokulttuurisia piirteitä, sosiaalipolitiikkaa ja työmarkkinoita sekä arvioidaan, miten eri yhteiskuntien rakenteelliset puitteet muovaavat yksinhuoltajaäitien osallistumista työhön. Tutkimuksessa selvitetään myös yksilöllisten tekijöiden eli yksinhuoltajaäitien henkilökohtaisten resurssien ja elämäntilanteen sekä työorientaation yhteyttä työmarkkina-asemaan. Työmarkkinat heijastavat myös yleisemmin yhteiskunnan sosiaalista järjestystä, ja yksinhuoltajaäitien asema työmarkkinoilla kertookin äitien ja yleisemmin naisten asemasta yhteiskunnassa (Hobson 1994; Borchorst & Larsen 2000). Tämä perustelee tutkimuksen sijoittamista nimenomaan työmarkkinakontekstiin. Tutkimuksen keskiössä ovat yksinhuoltajaäidit, sillä noin 90 % yksinhuoltajista on OECD-maissa naisia (Bradshaw & Finch 2002, 26). Yhteiskunnan sukupuoleen kytkemät sosiaaliset määritteet muovaavat naisten asemaa yhteiskunnassa. Naisen ja miehen identiteetit muodostuvat erilaisiksi, koska ympäröivä kulttuuri asettaa naisille ja miehille erilaisia odotuksia. Yhteiskuntaan sosiaalistuminen edellyttää yksilöltä yhteiskunnan sukupuoliroolien ja sukupuolijärjestelmän omaksumista. Ne määrittävät sukupuolten työnjakoa, vallanjakoa ja hoivavastuuta. Myös työmarkkinat ovat segregoituneet sukupuolen mukaan. Naisten työura on miehiä epävakaampi: naisten osuus osa-aikatyötä tekevistä on miehiä korkeampi ja naiset työskentelevät miehiä useammin epätyypillisissä työsuhteissa. Naisten palkkataso on miehiä matalampi ja naisilla on monissa maissa miehiä suurempi köyhyysriski (Daly & Rake 2003, 77 84, 101; OECD 2005). Lisäksi naiset joutuvat miehiä useammin tasapainoilemaan työn ja perheen vaatimusten välillä, sillä naiset tekevät edelleen työssä ollessaankin pääosan epävirallisesta hoivatyöstä sekä kotitöistä (Nurmi 1998, 39; Pacholok &

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Ero lastensuojelullisena kysymyksenä Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Taustaa Forssen K. (1991) Asiakasperheet lastensuojelun sosiaalityössä Forssén K. (1993) Suojaverkon lapsiperheet.

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto

Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki. Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Työterveyden Edistämisyhdistyksen juhlaseminaari Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Helsinki Työn arvo ja asenne työhön ennen ja nyt Professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopisto Kokonaishedelmällisyys

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Valinta vai pakko? Kansainvälinen vertailu äitien preferoiman ja toteutuneen työmarkkina-aseman yhteydestä

Valinta vai pakko? Kansainvälinen vertailu äitien preferoiman ja toteutuneen työmarkkina-aseman yhteydestä Valinta vai pakko? Kansainvälinen vertailu äitien preferoiman ja toteutuneen työmarkkina-aseman yhteydestä Mia Hakovirta: VTL, tutkija, sosiaalipolitiikan laitos, Turun yliopisto Milla Salin: VTM, assistentti

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan laitos Department of Social Policy

Sosiaalipolitiikan laitos Department of Social Policy Sosiaalipolitiikan laitos Department of Social Policy Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön julkaisut 2009 Sosiaalipolitiikan julkaisut 2009 Muu tieteellinen julkaisutoiminta Other scientific publications

Lisätiedot

ARJEN SUPERIHMISYYS Opiskelevien yksinhuoltajaäitien arjen kokemus ja elämänhallinta

ARJEN SUPERIHMISYYS Opiskelevien yksinhuoltajaäitien arjen kokemus ja elämänhallinta ARJEN SUPERIHMISYYS Opiskelevien yksinhuoltajaäitien arjen kokemus ja elämänhallinta NORMIA LEENA Tampereen yliopisto Sosiaalitutkimuksen laitos Sosiaalipolitiikan pro gradu-tutkielma TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tuikku. Loppuraportti 2008. Esiselvitys työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille

Tuikku. Loppuraportti 2008. Esiselvitys työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille Tuikku Esiselvitys työttömille yksinhuoltajille ja heidän nuorille perheenjäsenilleen sekä palveluverkoston virkailijoille Loppuraportti 2008 www.odl.fi Ulla Kaipainen TUIKKU ESISELVITYS PROJEKTI työttömille

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tietoarkistossa. 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi

Lapset ja nuoret tietoarkistossa. 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi Lapset ja nuoret tietoarkistossa 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi Taustaa Valtakunnallinen palveluresurssi Toiminta alkoi v. 1999 alussa Perustettiin Suomen Akatemian aloitteesta

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika

Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Helsinki, 15.5.214 Anneli Miettinen, Väestöntutkimuslaitos Lapsiperheiden ajankäyttö tutkimushanketta on rahoittanut

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Lapsiköyhyys ja lapsen elatus vanhempien eron jälkeen

Lapsiköyhyys ja lapsen elatus vanhempien eron jälkeen Lapsiköyhyys ja lapsen elatus vanhempien eron jälkeen Mia Hakovirta Johdanto Perhesuhteet eivät sijoitu nykyisin aina perheen yhteen yhteiseen kotiin, vaan yhä suurempi osa lapsista elää lapsuuttaan erossa

Lisätiedot

LAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET. Seinäjoki 14.8 2013

LAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET. Seinäjoki 14.8 2013 LAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET Seinäjoki 14.8 2013 OLLI KANGAS TUTKIMUSJOHTAJA / PROFESSORI KELAN TUTKIMUSOSASTO Sosiaalipolitiikan dosentti Turun yliopisto olli.kangas@kela.fi Esityksen rakenne

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pohdi Mieti, mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ISÄ, ISYYS. ISÄ Isä on lapsen miespuolinen vanhempi Isyys voidaan määritellä biologisen, sosiaalisen

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991

FSD1217 Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot 1983-1991 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat : aineistot - Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan

Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan Harriet Strandell Lapsuuden ja nuoruuden tutkimuksen menetelmät ja lapsuus- ja nuorisokuvat Helsinki 28.9.2011 19.10.2011 1 Erityinen lasten perinne

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot