MIA HAKOVIRTA YKSINHUOLTAJAÄITIEN TYÖLLISYYS, TOIMEENTULO JA TYÖMARKKINA- VALINNAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIA HAKOVIRTA YKSINHUOLTAJAÄITIEN TYÖLLISYYS, TOIMEENTULO JA TYÖMARKKINA- VALINNAT"

Transkriptio

1 1 MIA HAKOVIRTA YKSINHUOLTAJAÄITIEN TYÖLLISYYS, TOIMEENTULO JA TYÖMARKKINA- VALINNAT Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45/2006

2 2 Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Iso Roobertinkatu A, PL 849, Helsinki Puh. (09) , Fax (09) ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN

3 3 Esipuhe Väitöskirjan tekeminen on ajoittain kovin yksinäistä puuhaa. Onneksi matkaa ei ole tarvinnut taivaltaa yksin vaan rinnalla on ollut suuri joukko tukijoita. Professori Olli Kangas toimi väitöskirjan ohjaajana ja ohjasi työtä oikealle polulle tilanteissa, joissa itse ajauduin eksyksiin. Ollin rohkaisevasta palautteesta olen saanut luottamusta, joka on kantanut vaikeidenkin vaiheiden yli. Työn toisena ohjaajana oli professori Katja Forssén. Hän on selkiyttänyt omaa ajatteluani työn pulmavaiheissa. Katja ansaitsee kiitoksen myös tuesta ja luottamuksesta, jota häneltä olen vuosien varrella saanut. Katjan kanssa työskentely eri projekteissa on ollut kaikin puolin opettavaista. Väitöskirjan esitarkastajat dosentti Anita Haataja ja dosentti Teppo Kröger syventyivät perusteellisesti käsikirjoitukseen. Yksityiskohtaisten, kriittisten mutta myös rohkaisevien esitarkastuslausuntojen avulla jaksoin vielä syksyllä palata käsikirjoituksen ääreen selkiyttämään käsitteitä sekä perustelemaan paremmin argumentaatiotani. Kaikki tutkimusta tekevät tietävät, että matkan varrella tulee eteen paikkoja, joissa toisten apu on tarpeen. Professori Veli-Matti Ritakallio on kommentoinut töitäni laitoksen jatkokoulutusseminaareissa. Lisäksi hänen yksityiskohtaisilla ja rakentavilla kommenteilla käsikirjoituksen viimeistely tuntui jopa palkitsevalta. Ma. professori VTT Pauli Forma on lukenut töitäni ja väitöskirjan käsikirjoitusta pitkin matkaa. Hänelle kiitos eteenpäinvievästä palautteesta. Ma. professori, dosentti Heikki Ervasti antoi mahdollisuuden viimeistellä väitöskirjaa Akatemian rahoittamassa projektissa Perhepolitiikka, työ ja hyvinvointi eurooppalaisessa vertailussa. Häneltä olen saanut rakentavaa palautetta. Hän myös neuvoi usein konkreettisesti eteenpäin kun harhailin kvantitatiivisten menetelmien viidakossa. Ma. professori VTT Leo Nyqvist ohjasi minut oikealle tielle laadullisessa analyysissä. Työtäni on matkan varrella kommentoineet myös FT Jani Erola, VTT Heikki Hiilamo ja VTT Antti Parpo. Heille kiitos osuvista kysymyksistä ja rakentavasta palautteesta. Työtoverit VTT Susan Kuivalainen, VTT Laura Saurama ja VTM Jarkko Rasinkangas ovat kulkeneet yhtä matkaa väitöskirjaprojektin ahdistuksessa, mutta myös iloinneet yhdessä onnistumisista. FT Leena Koivusilta on neuvonut useassa risteyksessä ja tehnyt aina niin iloisella aamutervehdyksellä monesta

4 4 harmaastakin päivästä kirkkaamman. Kiitos myös YTM Anne-Mari Jaakola, VTM Hanna Erola, VTM Henna Isoniemi, VTM Kristiina Berg, VTM Milla Salin ja VTM Minna Virtanen tarkkanäköisyydestä ja pitkiksikin venyneistä tiimiistunnoista, joissa puhuttiin asiaa mutta myös asian vierestä. Myös kaikki muut työtoverit sosiaalipolitiikan laitoksella ansaitsevat kiitokset myötäelämisestä. Arjen huolet ja ilon hetket on ollut ilo jakaa kanssanne. Olen matkallani saanut tilaisuuden poiketa myös vieraalle maaperälle. Kasvatustieteen professori Kaarina Laine ja KL Juhani Tähtinen mahdollistivat työskentelyn monitieteellisessä Origins of exclusion in early childhood projektissa. Tämä avasi uusia näkökulmia työhöni. Kiitos yhteistyöstä myös KM Mari Brobergille, jonka tukeen olen voinut luottaa niin työ- kuin yksityiselämässä. Työn ja hyvinvoinnin tutkijakoulun kautta minulle avautui uudenlaiset maisemat ja sain tutustua suomalaisiin eturivin työelämätutkijoihin. Kiitän professori Pertti Koistista työllisyyden käsitteiden selkiyttämisestä ja mukavasta yhdessäolosta tutkijakoulutapaamisissa. Kiitos myös YTM Mia Väisäselle meshing methods keskusteluista ja käsikirjoituksen kommentoinnista sekä YTM Minna Zechnerille hoivatutkimuksen lyhyestä oppimäärästä. Kiitän myös Väestöliittoa kirjan julkaisemista. Dosentti Ismo Söderlingille kiitos luottamuksesta ja väitöskirjaani kohdistamasta mielenkiinnosta. Julkaisusihteeri Mika Takojaa on kiittäminen kirjan ammattitaitoisesta taitosta. Tutkimusta ei olisi syntynyt ilman tutkittavia. Kiitän kaikkia kyselyihin vastanneita sekä haastatteluihin osallistuneita yksinhuoltajia. Vaikka tutkimustyöhön liittyy joskus tuskallisiakin hetkiä, tutkimusaiheeseen en ole kyllästynyt koskaan. Matkan varrella olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi tutkimusaiheen merkityksestä. Tutkimusaiheen tärkeydestä ovat vakuuttuneet myös Alli Paasikiven säätiö, Emil Aaltosen säätiö, Huoltajasäätiö, Työsuojelurahasto sekä Suomen Akatemia, jotka ovat myöntäneet tutkimukselle rahoitusta. Kiitos heille. Lähimpiä ystäviäni Kristiinaa, Tuulaa, Ainoa ja Ninaa sekä siskoani Eijaa kiitän arjen ilojen ja surujen jakamisesta. Kiitos myös Mari Kinnuselle, joka on kannatellut minua elämän kivikkoisilla poluilla. Kahden ansaitsijan ja kolmen hoivattavan yhteiselle taipaleelle mahtuu niin ylä kuin alamäkiä. Perheeni on kuitenkin opettanut minulle työn ja hoivan

5 5 yhteensovittamisesta enemmän kuin mikään oppikirja tai tieteellinen artikkeli voi milloinkaan opettaa. Viimeinkin epämääräinen työ yliopistolla on muuttunut konkreettiseksi kirjaksi. Iloitkaamme kirjan valmistumisesta yhdessä! Turussa, Publicumissa lokakuussa 2006 Mia Hakovirta

6 6 Mia Hakovirta: Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkinavalinnat. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45/2006. ISBN ISSN Tutkimuksessa tarkasteltiin yksinhuoltajaäitien työllisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia institutionaalisia ja yksilöllisiä tekijöitä kuudessa eri hyvinvointivaltiossa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja USA:ssa. Tutkielma paikantuu vertailevan hyvinvointivaltiotutkimuksen traditioon. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui rationaalisen valinnan teorioista. Niiden avulla tarkasteltiin sekä sosiaalisen kontekstin että työssäkäyntipreferenssien merkitystä yksinhuoltajaäitien työmarkkina- ja lastenhoitovalintoihin. Teoreettisessa osassa analysoitiin myös eri maiden ansaitsijahoivaajamalleja, sillä hyvinvointivaltioiden välillä on eroa siinä, miten paljon ja millä keinoin ne vaikuttavat työllisyysrakenteisiin. Tutkimuksessa käytettiin useita eri aineistoja. Tämä mahdollisti ilmiön tutkimisen monesta eri näkökulmasta. Kansainvälisessä vertailuosuudessa tutkittiin International Social Survey -aineistolla ansaitsija-hoivaajamallin kannatusta ja yksinhuoltajaäitien omia työmarkkina- ja hoivapreferenssejä sekä niiden yhteyttä työmarkkinakäyttäytymiseen. Perhepolitiikan merkitystä yksinhuoltajaäitien työssäkäynnille analysoitiin luomalla perhepoliittinen indeksi. Lisäksi vertailtiin tilastojen ja Luxembourg Income Study -aineistojen avulla yksinhuoltajaäitien työllisyyden yleisyyttä, tulojen muodostumista sekä eri työmarkkina-asemassa olevien yksinhuoltajaäitien köyhyyttä ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosien 1990 ja 2000 välillä. Yksinhuoltajaäitien työmarkkinakäyttäytymistä Suomessa tutkittiin sekä kvantitatiivisilla aineistoilla että analysoimalla laadullista haastatteluaineistoa. Tutkimustulokset osoittivat, että kun perheessä oli pieniä lapsia, Pohjoismaissa ja USA:ssa kannatettiin yleisesti yhden tai puolentoista ansaitsijan mallia. Saksassa ja Isossa-Britanniassa yhden ansaitsijan perhemalli sai eniten tukea. Nämä väestön asenteet olivat yhteydessä myös yksinhuoltajaäitien työmarkkinakäyttäytymiseen. Toisaalta yksinhuoltajaäitien preferenssit eivät olleet yhteneväisiä toteutuneen työmarkkina-aseman kanssa ja yksinhuoltajaäitien mahdollisuudet työmarkkina- ja hoivavalintoihin olivat puutteelliset. Yksinhuoltajaäitien mahdollisuudet toimia omien preferenssien mukaisesti oli osaksi kiinni tutkimusmaassa toteutetusta perhepolitiikasta. Laaja-alainen perhepolitiikka ja erityisesti lasten päivähoito tukivat yksinhuoltajaäitien työllisyyttä. Toisaalta USA:ssa saavutettiin yksinhuoltajaäitien korkea työllisyysaste rajoittamalla oikeuksia sosiaaliturvaan ja pakottamalla yksinhuoltajaäidit ansiotyöhön.

7 7 Yksinhuoltajaäitien työllisyysaste oli matalampi ja työttömyysriski korkeampi kuin puolisoäideillä. Yksinhuoltajaäidit kärsivät kaikissa tutkimusmaissa edelleen köyhyydestä. Köyhyys koetteli myös työssäkäyviä yksinhuoltajaäitejä kaikissa maissa. Korkein yksinhuoltajaäitien köyhyysaste oli 2000-luvun alussa USA:ssa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Pohjoismaissa yksinhuoltajaäitien köyhyysaste oli matala, mutta sekä Suomessa että Ruotsissa yksinhuoltajaäitien köyhyysaste nousi 1990-luvulla. Suomessa yksinhuoltajaäitien ja erityisesti pienten lasten yksinhuoltajaäitien työllisyys heikentyi 1990-luvulla luvun alussa työllisyys kääntyi nousuun, mutta oli edelleen matala verrattuna lamaa edeltäneeseen tilanteeseen. Vuonna 2002 sosiaaliturvajärjestelmä tuotti Suomessa edelleen kannustinongelmia yksinhuoltajille. Yksinhuoltajaäitien työorientaatio oli kuitenkin voimakasta ja yksinhuoltajat halusivat käydä työssä kannustinongelmista huolimatta. Yksinhuoltajaäidit kokivat ansiotyön tärkeäksi myös muiden kuin taloudellisten seikkojen vuoksi. Avainsanat: yksinhuoltajaäiti, työllisyys, työorientaatio, ansaitsija-hoivaajamalli, kommodifikaatio, dekommodifikaatio, rekommodifikaatio, rationaalisen valinnan teoria

8 8 Mia Hakovirta: Ensamförsörjande mödrars sysselsättning, utkomst och arbetsmarknadsval. Institutet för Befolkningsforskning Publikationsserie D 45/2006. ISBN ISSN I undersökningen granskades ensamstående mödrars sysselsättning samt relaterade institutionella och individuella faktorer i följande sex välfärdsstater: Finland, Sverige, Norge, Tyskland, Storbritannien och USA. Undersökningen följer den komparativa välfärdsstatsforskningens tradition. Studiens teoretiska referensram består av teorier om rationella val. Med hjälp av dessa teorier granskades betydelsen av både social kontext och sysselsättningspreferenser för ensamförsörjande mödrars val inom arbetsmarknaden och barnavård. I studiens teoretiska del analyseras också olika länders vårdar-försörjar-modeller eftersom de i respektive länder påverkar sysselsättningsstrukturerna till olika grad och på olika sätt. Undersökningens material bestod av flera diverse källor, vilket möjliggjorde granskningen av fenomenet från många olika perspektiv. Den internationellt komparativa delen, som bygger på material från International Social Survey, granskade inställningar till vårdar-försörjar-modeller, ensamförsörjande mödrars egna preferenser gällande arbetsmarknaden och sysselsättningen samt deras relation till mödrarnas beteende på arbetsmarknaden. Familjepolitikens betydelse för ensamförsörjande mödrars sysselsättning analyserades genom att skapa ett familjepolitiskt index. Med hjälp av statistisk information och material från Luxembourg Income Study granskades sysselsättningsfrekvensen bland ensamförsörjande mödrar, fördelningen mellan deras olika inkomstkällor, fattigdom bland mödrar i olika arbetsmarknadssituationer samt förändringar i dessa mellan två tvärsnitt på 1990-talet och tidiga 2000-talet. Ensamförsörjande mödrars arbetsmarknadsbeteende i Finland analyserades med hjälp av både kvantitativt material och analyser av kvalitativt intervjumaterial. Resultaten av undersökningen visade att småbarnsfamiljer i Norden och i USA i allmänhet föredrog en familjemodell med en eller en och en halv försörjare. I Tyskland och i Storbritannien föredrogs emellertid familjemodellen med en försörjare. Dessa attityder bland befolkningen återspeglades i ensamförsörjande mödrars arbetsmarknadsbeteende. Å andra sidan stämde ensamförsörjande mödrars preferenser inte överens med deras förverkligade position inom arbetsmarknaden. Därutöver hade ensamförsörjande mödrar begränsade möjligheter att påverka val gällande arbetsmarknaden och barnomsorgen. Ensamförsörjande mödrars möjligheter att agera enligt sina egna preferenser var dels beroende av den nationella familjepolitiken. En vittomfattande familjepolitik och speciellt barndagvård befrämjade ensamförsörjande mödrars sysselsättning. Å andra sidan uppnåddes en hög sysselsättningsgrad bland ensamförsörjande mödrar i USA

9 9 genom att begränsa rätt till socialskydd och genom att tvinga ensamförsörjande mödrar till förvärvsarbete. Studien indikerade att sysselsättningsgraden var lägre och arbetslöshetsrisken större bland ensamförsörjande mödrar än bland mödrar med makar. Enligt studien drabbades ensamförsörjande mödrar fortfarande av fattigdom i alla de länder som ingick i studien. Fattigdomsgraden av ensamförsörjande mödrar var högst i USA, Tyskland och Storbritannien. I Norden var den motsvarande fattigdomsgraden låg, men hade dock stigit under 1990-talet både i Finland och i Sverige. I Finland försämrades sysselsättningsläget för ensamförsörjande mödrar på 1990-talet, särskilt mödrar med småbarn. I början av 2000-talet förbättrades sysselsättningsläget, men var fortsättningsvis dåligt jämfört med situationen före den ekonomiska depressionen. År 2002 orsakade socialskyddssystemet i Finland fortfarande drivkraftsproblem. Ensamförsörjande mödrar var dock starkt arbetsorienterade och ville arbeta trots drivkraftsproblemen. Ensamförsörjande mödrar upplevde förvärvsarbetet som någonting viktigt för orsaker utöver det finansiella. Nyckelord: Ensamförsörjande mödrar, sysselsättning, arbetsorientering, vårdar-försörjar-modell, dekommodifikation, rekommodifikation, teori om rationella val

10 10 Mia Hakovirta: Employment, income and labour market choices of lone mothers Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 45/2006. ISBN ISSN The aim of this study was to analyze the employment of lone mothers and the factors that motivate or restrict their labour market choices. Institutional factors such as attitudes on women s employment, family policy and employment demand which are connected to the employment of lone mothers were investigated. In addition it was analyzed how education, life situation and work orientation shaped the labour market participation of lone mothers. The study is embedded in comparative welfare state research and the countries included to the comparison were Finland, Sweden, Norway, Germany, the UK and the USA The theoretical backround was composed of rational choice theories. In the light of those theories it was possible to study the role of social context and individual preferenses on lone mothers emplyment and care choices. In the theoretical part it was also analysed the breadwinner-caregiver models in different countries, because there exist differences between countries on how and to what extent they shape the employment structure. This explains to a certain degree the differences in the employment of lone mothers. Many different data bases were used in the study. This made it possible to study the phenomenon from the different perspectives. In cross-national comparison International Social Survey was used to study the support of breadwinner-caregiver model, work and care preferences and their connection to the labour market behaviour of lone mothers. The importance of family policy was studied by constructing the family policy index. By using the statistics and Luxembourg Income Study Surveys the employment of lone mothers, income sources and the poverty in different labour market positions in the beginning of the 1990s and 2000s were studied. The labour market choices in Finland were studied by using the quantitative databases and analyzing the qualitative interviews of lone mothers. If there was small children in the family the one or the one and a half earner family model was supported in Nordic countries and the USA. In Germany and the UK one earner model was the most supported option. The attitudes of population were connected to the employment behaviour of lone mothers. On the other hand the working and caring preferences of lone mothers were not in line to the current employment status. It indicates the constraints of lone mothers to do the preferred working and caring choices. The possibilities of lone mothers to make employment and care choices they want depends on the family policy in each country. Extent family policy and day care

11 11 services encouraged employment of lone mothers. On the other hand in the USA the high employment rate of lone mothers was reached by restricting the rights to social security and forcing lone mothers into the labour markets. Lone mothers employment rate was higher and unemployment rate lower compared to the married mothers. There exists poverty among lone mothers in all countries in the study studied. Lone mothers suffer poverty even in paid work. The highest poverty rate of lone mothers was in the beginning of the 2000s in the USA, Germany and the UK. The lowest poverty rate was in the Nordic countries. However, the poverty rate of lone mothers increased in Finland and Sweden during the 1990 s. In Finland the employment of lone mothers, especially the employment of lone mothers with small children decreased in the 1990s. At the beginning of the 2000s employment started to rise, but it is still lower compared to the situation before the economic recression. In the 2002 the Finnish social security still created the disincentives for lone mothers to work. However, the work orientation of lone mothers is strong and lone mothers wanted to work despite of the work disincentives. Paid work was important not only because of the economic reason, but also for social factors. Key words: lone mother, employment, work orientation, breadwinner-caregiver model, commodification, decommodification, recommodification, rational choice theory

12 12 Sisällys Esipuhe Tiivistelmät Kuvio- ja taulukkoluettelo 1. Johdanto Yksinhuoltajat tutkimuskohteena Yksinhuoltajuuden kategoriat Yksinhuoltajuuden määrittely Yksinhuoltajaäitien suhteellinen osuus noussut Erilaisia näkökulmia yksinhuoltajatutkimukseen Oikeus hoivaan ja työhön Ansaitsija- ja hoivamallit Sosiaalisten oikeuksien toteutuminen vaihtelee eri maissa Yksilön toiminta ja rationaalisen toiminnan teoriat Mitä on rationaalinen toiminta? Taloudellinen rationaalisuus Arvorationaalinen toiminta Hoiva ja rationaalisuus Työmarkkina-asema preferenssien ja sosiaalisen kontekstin yhteistulos? Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Yksinhuoltajien työmarkkina-aseman muotoutuminen Tutkimuskysymykset Tutkimuksen aineistot Vertaileva lähestymistapa kansainväliset aineistot Tyyppiperhelaskelmat Lapsiperhekysely Yksinhuoltajaäitien teemahaastattelut Eri tutkimusaineistojen ja menetelmien yhdistäminen Yksinhuoltajaäitien työllisyys ja köyhyys Yksinhuoltajaäitien työvoimaan kuuluminen Työllisyys Työttömyys Yksinhuoltajaäitien tulojen muodostuminen Tulopaketit Työssä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien tulot Yksinhuoltajaäitien köyhyys Yhteenveto...92

13 13 7. Perhepolitiikka, preferenssit ja yksinhuoltajaäitien.työssäkäynti Perhepolitiikka ja yksinhuoltajaäitien työssäkäynti Perhevapaat vertailumaissa Lasten päivähoito vertailumaissa Perhepoliittinen indeksi Ansaitsijamallin kannatus vertailumaissa Työssäkäyntipreferenssit ja yksinhuoltajaäitien työssäkäynti Preferenssit vai perhepolitiikka? Yhteenveto Kannattaako työnteko? Yksinhuoltajaäitien työllisyys Suomessa Kannustavuus ja taloudellisesti rationaalinen toiminta Kannustinongelmat tyyppiperhelaskelmissa Yhden lapsen yksinhuoltajan tulot Kahden lapsen yksinhuoltajan tulot Eri työmarkkina-asemassa olevien yksinhuoltajaäitien tulot Suomessa Yhteenveto Yksinhuoltajaäitien työorientaatio Yksinhuoltajat arvostavat ansiotyötä Työorientaatio ja sen mittaaminen Taloudellinen työorientaatio Arvorationaalinen työorientaatio Yhteenveto Tasapainoilua palkkatyön ja hoivan välillä Haastatteluaineisto, sen analyysi ja tulkinta Talous-Virtanen: Oman hyödyn optimointi Työ-Virtanen: Työ tuo sisältöä elämään Hoiva-Virtanen: Lapset huomioonottava vastuurationaalisuus Yhteenveto Yhteenveto ja johtopäätökset Kokoava tarkastelu Teorian ja tutkimusmenetelmien arviointia Johtopäätökset: miten parantaa yksinhuoltajien asemaa Suomessa? Liitteet Lähteet...181

14 14 Kuviot Kuvio 2.1. Yksinhuoltajaäitien perheiden osuus lapsiperheistä (%)...29 Kuvio 5.1. Tutkimusasetelma...64 Kuvio 5.2. Tutkimuskysymykset, aineistot ja metodit tutkimuksessa...68 Kuvio 6.1. Yksinhuoltajaäitien tulopaketti 1990 ja Kuvio 6.2. Työllisten yksinhuoltajaäitien osuuden ja tulojen suhteen muutos 1990 ja Kuvio 7.1. Perhepolitiikan taso ja yksinhuoltajaäitien työllisyysaste luvun alussa Kuvio 7.2. Väestön suhtautuminen äitien kokopäivätyöhön ja kokopäivätyössä olevien yksinhuoltajaäitien osuus vertailumaissa Kuvio 7.3. Yksinhuoltajaäitien ja puolisoäitien työssäkäyntipreferenssit ja työmarkkina-asema vertailumaissa Kuvio 8.1. Yksinhuoltajaäitien ja puolisoäitien työvoimaan kuuluminen Suomessa Kuvio 8.2. Yhden alle 3-vuotiaan lapsen yksinhuoltajan käytettävissä olevat tulot vuonna Kuvio 8.3. Kahden alle kouluikäisen lapsen yksinhuoltajan käytettävissä olevat tulot vuonna Taulukot Taulukko 2.1. Yksinhuoltajuuden kategoriat...23 Taulukko 2.2. Yksinhuoltajuuden määrittelyperusteita...27 Taulukko 2.3. Yksinhuoltajaäitien osuus lapsiperheistä sekä yksinhuoltajaäidit siviilisäädyn mukaan 2000-luvun alussa (%)...30 Taulukko 3.1. Vertailumaiden jakautuminen eri ansaitsijamalleihin...40 Taulukko 4.1. Kaksi vaihtoehtoista rationaalisen toiminnan lähestymistapaa...49 Taulukko 6.1. Naisten, puolisoäitien sekä yksinhuoltajaäitien työllisyysaste ja 2000-luvun alussa...79 Taulukko 6.2. Alle 6-vuotiaiden lasten puolisoäitien ja yksinhuoltajaäitien työllisyysaste ja 2000-luvun alussa...80 Taulukko 6.3. Naisten, puolisoäitien sekä yksinhuoltajaäitien työttömyysaste ja 2000-luvun alussa...82 Taulukko 6.4. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien yksinhuoltajaäitien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot suhteessa työssä olevien tuloihin 1990 ja 2000 (%)...88 Taulukko 6.5. Yksinhuoltajaäitien köyhyysaste (50 % mediaanituloista) 1990 ja Taulukko 7.1. Perhevapaaoikeudet vertailumaissa 2000-luvun alussa...94 Taulukko 7.2. Lasten päivähoito vertailumaissa 2000-luvun alussa...99 Taulukko 7.3. Perhevapaat sekä koulujen aloittamisikä vertailumaissa luvun alussa...102

15 Taulukko 7.4. Perhepoliittinen indeksi vertailumaissa 2000-luvun alussa Taulukko 7.5. Ansaitsijamallia koskevat asenteet vertailumaissa vuonna Väitteen Miesten tehtävä on ansaita rahaa, naisten tehtävä on huolehtia kodista ja perheestä kanssa täysin tai osittain samaa mieltä olevien osuudet (%) Taulukko 7.6. Millä tavoilla naisten pitäisi käydä työssä seuraavissa tilanteissa? Naisten ja miesten (väestön) mielipiteet (%) Taulukko 7.7. Millä tavoilla naisten pitäisi käydä työssä seuraavissa tilanteissa? Yksinhuoltajaäitien ja puolisoäitien mielipiteet (%) Taulukko 7.8. Yksinhuoltajaäitien suhtautuminen äidin työssäkäyntiin eri elämänvaiheissa ja heidän toteutunut työmarkkina-asema kaikissa vertailumaissa Taulukko 7.9. Äitien työssäkäyntiä selittävät tekijät. Logistinen regressioanalyysi Taulukko 8.1. Yksinhuoltajaäitien ja puolisoäitien työllisyysaste lapsen iän ja lukumäärän mukaan Suomessa Taulukko 8.2. Eri työmarkkina-asemassa olevien yksinhuoltajaäitien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot Suomessa vuonna Taulukko 9.1. Ansiotyöhön suhtautumista kuvaavien väittämien vastausten jakauma perhetyypeittäin (%) Taulukko 9.2. Ansiotyöhön suhtautumista mittaavien väittämien faktorianalyysi Taulukko 9.3. Taustamuuttujien yhteys taloudelliseen työorientaatioon. Varianssianalyysi Taulukko 9.4. Taustamuuttujien yhteys arvorationaaliseen työorientaatioon. Varianssianalyysi Taulukko 10.1.Haastateltujen yksinhuoltajaäitien taustatietoja Taulukko Yhteenveto tutkimusmaiden jakautumisesta erilaisiin politiikka-, työllisyys- ja köyhyysregiimeihin

16 16

17 17 1. Johdanto Perhe on yksi merkittävimmistä taloudellisen turvan ja hoivan tuottajista. Perhemuodot ovat kuitenkin muuttuneet länsimaissa kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Avioerojen määrä ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus ovat kasvaneet (liite 1). Tämän seurauksena yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on noussut. Myös entistä suurempi osa lapsista kasvaa perinteisen ydinperheen ulkopuolella yksinhuoltajakotitalouksissa. Suurin osa yksinhuoltajista on edelleenkin naisia, mutta yksinhuoltajien siviilisääty on muuttunut. Leskien sijasta useimmat yksinhuoltajaäidit ovat nykyisin naimattomia ja eronneita. (Bradshaw ym. 1996; Kilkey & Bradshaw 1999, ; Bradshaw & Finch 2002; OECD 2005, 161.) Perheen murroksen ohella läntisissä hyvinvointivaltioissa on tapahtunut muitakin rakennemuutoksia. Naisten työllisyysasteen kasvu on horjuttanut miespuolisen perheenelättäjän mallia. Muutos yhden perheenelättäjän mallista kahden perheenelättäjän malliin on yhtäältä vahvistanut naisten asemaa, mutta toisaalta se on asettanut vaatimuksia yhden tulonsaajan kotitalouksille. Perheen käytettävissä olevien resurssien, hoivan sekä vastuiden ja velvollisuuksien jakaminen muotoutuvat uudelleen sekä perheen sisällä että perheen ja yhteiskunnan välillä (Lewis 2001; Esping-Andersen 2002). Samaan aikaan työmarkkinat ovat muuttuneet epävakaammiksi. Osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut ja määräaikaisten työsuhteiden osuus on noussut. Työtä tehdään yhä useammin muulloin kuin ns. normaalina työaikana. (OECD Employment Outlook 1999; Labour Force Statistics 2005.) Työmarkkinoiden rakennemuutosten ohella hyvinvointipolitiikan suunta on muuttunut useissa OECD-maissa (esim. Pierson 2001; Kautto ym. 2001). Nykyiset sosiaalipoliittiset toimenpiteet nojaavat yhä enenevässä määrin rekommodifikaatioon, eli tavoitteena on vahvistaa toimeentulon riippuvuutta työmarkkinoista. Tähän pyritään kannustamalla ihmisiä ansiotyöhön erilaisten tukitoimien avulla sekä luomalla sosiaaliturvan rakenteisiin työntekoon kannustavia elementtejä. (Pierson 2001; Bonoli 2002, 4; Gallie 2002, 97; Holden 2003; Millar & Evans 2003; Saunders 2005.) Toisaalta myös uusfamilistiset piirteet, joissa tuetaan tulonsiirtojen avulla lasten hoitamista kotona, ovat vahvistuneet esimerkiksi Suomessa (Mahon 2002). Vastuuta myös yksinhuoltajien toimeentulon turvaamisesta on pyritty siirtämään valtion sijasta toisaalta markkinoille kannustamalla yksinhuoltajia ansiotyöhön ja toisaalta perheelle vahvistamalla elatusvelvollisten vastuuta yksinhuoltajien toimeentulosta (Lewis & Hobson 1997; Millar & Evans 2003; Ostner 2003). Yhteiskunnalliset muutokset ovat pakottaneet myös hyvinvointivaltiot arvioimaan uudelleen sosiaalipoliittisia käytäntöjään. Muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa ihmiset kohtaavat riskejä, joiden ratkaisemisessa pääasiassa sodan jälkeisinä aikoina muotoutuneet sosiaaliturva ja palvelujärjestelmät eivät enää toimi (Bonoli

18 ; Esping-Andersen 2002, 19 22; Taylor-Gooby 2004). Perherakenteen muutos yhdessä muiden taloudellis-yhteiskunnallisten muutosten kanssa onkin hyvinvointivaltion uusien sosiaalisten riskien generoija (Bonoli 2002; Taylor-Gooby 2004). Työn ja perhe-elämän yhdistämisen vaikeudet, työttömyys, epävakaa työmarkkina-asema sekä riittämätön sosiaaliturva tekevät yksinhuoltajista erityisen haavoittuvia sosiaalisille riskeille. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka perheeseen ja lapsiin liittyvät kysymykset on eri hyvinvointivaltioissa ratkaistu. Vaikeudet työn ja perheen yhteensovittamisessa vaikuttavat erityisesti yksinhuoltajiin, sillä perheessä on vain yksi aikuinen, joka pääasiassa kantaa vastuuta toimeentulon hankkimisesta ja arjen sujumisesta. Tämä puolestaan tekee työn ja perheen yhteensovittamista koskevat järjestelyt jälleen ajankohtaisiksi. Hoivasta ja sen organisoinnista onkin tullut keskeinen analyyttinen käsite vertailtaessa hyvinvointivaltioiden erilaisia toimintaperiaatteita (Daly & Lewis 2000; Mahon 2002). Tässä tutkimuksessa pääasiallisena kiinnostuksen kohteena on yksinhuoltajaäitien sekä työmarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan välinen vuorovaikutus. Tutkimuksessa tarkastellaan yksinhuoltajaäitien työssäkäyntiä, sen yleisyyttä sekä sitä motivoivia ja rajoittavia tekijöitä. Tutkimuksessa analysoidaan eri maiden sosiokulttuurisia piirteitä, sosiaalipolitiikkaa ja työmarkkinoita sekä arvioidaan, miten eri yhteiskuntien rakenteelliset puitteet muovaavat yksinhuoltajaäitien osallistumista työhön. Tutkimuksessa selvitetään myös yksilöllisten tekijöiden eli yksinhuoltajaäitien henkilökohtaisten resurssien ja elämäntilanteen sekä työorientaation yhteyttä työmarkkina-asemaan. Työmarkkinat heijastavat myös yleisemmin yhteiskunnan sosiaalista järjestystä, ja yksinhuoltajaäitien asema työmarkkinoilla kertookin äitien ja yleisemmin naisten asemasta yhteiskunnassa (Hobson 1994; Borchorst & Larsen 2000). Tämä perustelee tutkimuksen sijoittamista nimenomaan työmarkkinakontekstiin. Tutkimuksen keskiössä ovat yksinhuoltajaäidit, sillä noin 90 % yksinhuoltajista on OECD-maissa naisia (Bradshaw & Finch 2002, 26). Yhteiskunnan sukupuoleen kytkemät sosiaaliset määritteet muovaavat naisten asemaa yhteiskunnassa. Naisen ja miehen identiteetit muodostuvat erilaisiksi, koska ympäröivä kulttuuri asettaa naisille ja miehille erilaisia odotuksia. Yhteiskuntaan sosiaalistuminen edellyttää yksilöltä yhteiskunnan sukupuoliroolien ja sukupuolijärjestelmän omaksumista. Ne määrittävät sukupuolten työnjakoa, vallanjakoa ja hoivavastuuta. Myös työmarkkinat ovat segregoituneet sukupuolen mukaan. Naisten työura on miehiä epävakaampi: naisten osuus osa-aikatyötä tekevistä on miehiä korkeampi ja naiset työskentelevät miehiä useammin epätyypillisissä työsuhteissa. Naisten palkkataso on miehiä matalampi ja naisilla on monissa maissa miehiä suurempi köyhyysriski (Daly & Rake 2003, 77 84, 101; OECD 2005). Lisäksi naiset joutuvat miehiä useammin tasapainoilemaan työn ja perheen vaatimusten välillä, sillä naiset tekevät edelleen työssä ollessaankin pääosan epävirallisesta hoivatyöstä sekä kotitöistä (Nurmi 1998, 39; Pacholok &

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Vauvavuodet kerralla ohi?

Vauvavuodet kerralla ohi? Vauvavuodet kerralla ohi? Vanhempien näkemyksiä sisarusten ikäeroista Jenni Moisio valt.kand., Yhteiskuntapolitiikka, Helsingin yliopisto yhteistyössä Jaetut elämät-hankkeen kanssa, Väestöliitto ja Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

HLBT Queer Heteronormatiivisuus

HLBT Queer Heteronormatiivisuus Puolison kuolema queernäkökulmasta tarkasteltuna Varpu Alasuutari YTM, Tohtorikoulutettava Sukupuolentutkimus Turun yliopisto varpu.alasuutari@utu.fi Esityksen rakenne 1. Määritelmät 2. Väitöstutkimus:

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Valinta vai pakko? Kansainvälinen vertailu äitien preferoiman ja toteutuneen työmarkkina-aseman yhteydestä

Valinta vai pakko? Kansainvälinen vertailu äitien preferoiman ja toteutuneen työmarkkina-aseman yhteydestä Valinta vai pakko? Kansainvälinen vertailu äitien preferoiman ja toteutuneen työmarkkina-aseman yhteydestä Mia Hakovirta: VTL, tutkija, sosiaalipolitiikan laitos, Turun yliopisto Milla Salin: VTM, assistentti

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana

Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

2011 Bryggan.

2011 Bryggan. 2011 Bryggan www.riksbryggan.se @brygganorg Bryggan YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsille joilla on vanhemmat vankilassa/ tutkintavankeudessa/ valvontarangaistuksella 2011 Bryggan 2 3 Artikla, Lapsen

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Perhetilaston perusasioita

Perhetilaston perusasioita Perhetilaston perusasioita 6.10.2014 Timo Nikander Muodostaminen Käsittelysäännöt pysyneet muuttumattomina 1990-luvun alusta. Aineistona on väestörakenneaineisto 31.12.XXXX, johon on poimittu Väestörekisterikeskuksen

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus

Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus PEDA-FORUM-PÄIVÄT Kohti työelämää Rovaniemi 25.8.2010 Asko Suikkanen Professori, Lapin yliopisto Visioita työmarkkinoiden muutostendensseistä

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Eläinsuhteen murros ja eläinten hyvinvointikysymykset

Eläinsuhteen murros ja eläinten hyvinvointikysymykset Eläinsuhteen murros ja eläinten hyvinvointikysymykset Birgitta Wahlberg VTT, yliopisto-opettaja (sij.) Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-ala/ Oikeustieteellinen laitos Åbo Akademi sposti: birgitta.wahlberg@abo.fi

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Jukka Vänskä, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hyvä kuolema -seminaari Säätytalo 6.10.2016 Kyselyn tarkoitus Kartoittaa lääkärien mielipiteitä ja kokemuksia

Lisätiedot

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta PsM, tohtorikoulutettava Kaisa Malinen Perhetutkimuskeskus, JY Metodifestivaali Mixed methods sessio Jyväskylän yliopisto 29.5.2009 Mikä Paletti? Töistä päiväkodin

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot