YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET Pentti Arajärvi. Hyvät kuulijat,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET 12.5.2011. Pentti Arajärvi. Hyvät kuulijat,"

Transkriptio

1 1 YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET Pentti Arajärvi Hyvät kuulijat, Julkisten palvelujen sanotaan olevan kriisissä. Kriisin perusta on taloudellinen, julkisen vallan rahat eivät riitä ja niinpä palvelujen laatu ja saatavuus näyttävät heikkenevän. Samaan aikaan olemme kuitenkin rikkaampia kuin koskaan. Tämän kriisin taustalla on epäilemättä ajattelutapa ja eetos, jossa talous, taloudellinen tuotto ja jopa voiton tavoittelu on korotettu ylimmäksi arvoksi. Sitä heijastaa se, ettei sallita niin sanottua laiskaa pääomaa. Pääoma puolestaan on laiskaa, jos se ei tuota taloudellista tulosta. Kun hyvinvointipalvelut, olipa kyse terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta tai koulutuksesta, eivät tuota välitöntä tulosta, on tämä pääoma määritelmän mukaisesti laiskaa. Samalla myönnetään, ettei näitä toimintoja kuitenkaan voida lopettaa, jolloin vain toiminnan ylläpitämisen edellytykset kiristyvät koko ajan. Pitää saada vähemmällä enemmän seurauksista välittämättä. Kuitenkin kaikki kolme yhteiskunnallisten toimintojen suurta lohkoa ja ympäristösuojelu vielä neljäntenä tuottavat välitöntä hyötyä myös taloudelliselle ja kaupalliselle toiminnalle. Vain osaava väestö, joka lisäksi on terve tai ainakin hoidetaan ja kuntoutetaan mahdollisemman nopeasti terveeksi ja jolla on sosiaalisista suhteista riippumatta mahdollisuus osallistua työelämään, lapset ja vanhukset hoidetaan, on toiminnan edellytykset. Ristiriita on valmis. Ratkaisua yhteisten palvelujen rahoittamiseen ja tehokkaaseen ylläpitämiseen on haettu monesta suunnasta. Yhtenä näkökulmana on ollut palvelujen yksityistäminen, joka ei kuitenkaan sinällään tuota lainkaan lisärahaa järjestelmän ylläpitämiseen. Ongelmana on paitsi se, että yksityisten palvelujen kilpailuttaminen, valvonta ja voitonjako syövät palvelutoimintaan käytettäviä voimavaroja myös se, että toiminnan tavoitteet erityisesti sosiaalitoimessa hämärtyvät. Kun tavoitteena on tuottaa hyvinvointia eikä rahaa, on tuottamistavalla tai tuottamisen tavoitteilla ja toiminnan tarkoituksenmukaisella organisoinnilla merkitystä. Rahan riittävyyden logiikka voidaan nähdä myös toisin päin. Jos hyvinvointipalvelujakin tuotettaessa tavoitteena on taloudellisen voiton tavoittelu, kuten yksityiselle yritystoiminnalle on luonnollista, saadaan se usein menestymään. Hyvä, logiikkaan jo perustuva esimerkki on se, että yksityisessä terveydenhuollossa esimerkiksi ei ole niin sanottuja tarpeettomia käyntejä. Kaikista laskutetaan täysi hinta ja ne ovat siis tuottavia palvelun järjestäjälle. Kaikkiin niihin myös maksetaan yhteiskunnan tuki joko ostopalveluna tai sairausvakuutuksen kautta. Toisaalta hyvä esimerkki on myös se, että parhaassa kunnossa terveydenhuollossa on työterveyshuolto. Työnantajan sangen välittömässä taloudellisessa intressissä on ehkäistä työntekijöiden sairauspoissaoloja ja samoin

2 2 työnantajan välittömässä intressissä on saada henkilö mahdollisimman pikaisesti takaisin työpaikalle. Kun taloudellinen kannustin on selvä, järjestelmä toimii. Ero esimerkiksi perusterveydenhuollon palvelujen tai sairaanhoidon business-logiikkaan on siinä, että itse terveydenhuollon, siis työterveyshuollon, ei tarvitse tuottaa tulosta, vaan tulos tulee varsinaisessa toiminnassa. Yksityistetyssä terveydenhuollossa, joka ei ole sidoksissa työnantajaan, taloudellista voittoa haetaan itse terveydenhuollosta. Sama logiikka pätee jossain määrin myös esimerkiksi koulutuspalveluihin. Työnantajan kannattaa maksaa hyvästä koulutuksesta, joka palvelee suoraan firman menestystä. Sen sijaan abstrakti yhteiskuntaa ja yksilöä palveleva koulutus kriisiytyy. Jopa sosiaalipalveluissa on tätä luonnetta, kun työnantajan kannattaa maksaa työntekijän lapsen sairastuessa lapselle hoitaja kotiin. Kustannuksena suurempi olisi työntekijän poissaolo työpaikaltaan. Yhteiskunta pitää perusteltuna aivan oikein että mahdollisimman moni voi itse ansaita toimeentulonsa ja elannon perheelleen. Tätä edellyttää jo eräällä tavalla yksilön itsekunnioituksen rakentaminen ja hyvän elämän edellytysten luominen. Se on myös yhteiskuntapoliittisesti monella tavalla järkevää ja jopa välttämätöntä. Se on perusteltua myös taloudellisesti. Samaan aikaan meidän on myönnettävä, että vaikka olemme kaikki yhdenvertaisia, olemme kaikki erilaisia. Niinpä osalla meistä on erilaisia taitoihin, taipumuksiin, elämänolosuhteisiin tai henkilökohtaisiin syihin perustuvia rajoituksia työnteolle. Näitä on pyrittävä raivaamaan ja toimenpiteet ovat usein koulutuksellisia, terveydenhuollollisia tai sosiaalipalveluihin perustuvia. Vähäisenä seikkana näissä suhteissa ei voida pitää myöskään työllistämistoimia. Työllistämisen saralla on pyritty löytämään ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien, vammaisten henkilöiden, mielenterveyskuntoutujien, maahanmuuttajien ja vastaavien heikossa taloudellisessa tai sosiaalisessa asemassa olevien henkilöiden työllistämisessä. Yksi vastaus tässä suhteessa oli sosiaalisten yritysten lainsäädäntö, joka tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Lainsäädännön tavoitteena on luoda vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä, joiden työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Yritykset pyrkivät tuottamaan voittoa, voivat toimia millä toimialalla tahansa ja ne maksavat työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan. Yrityksillä on joitakin etuja palkkatukien ja yritystukien osalta muihin yrityksiin verrattuna. Sosiaalista yritystoimintaa tukemaan ja kehittämään Suomen Setlementtiliitto asetti sosiaalisen yritystoiminnan foorumin. Se julkaisi parivuotisen toimintansa jälkeen manifestin, jossa keskeisiä esityksiä olivat ensinnäkin käsitteen laajentaminen tiettyjen ryhmien työllistämisestä yleisesti yleishyödyllisten palvelujen tuottamiseen, kestävän sosiaalisen ja ympäristökehityksen edistämiseen ja voiton palauttamiseen ensisijaisesti yrityksen kehittämiseen. Manifestissa esitettiin myös muun muassa julkisten hankintojen suuntaamista näille yrityksille siten, että vaikutukset työllisyyteen ja sosiaali- ja terveysmenoihin otetaan huomioon kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa ja yritysten käynnistämiseen osoitetaan riittävä kehittämisrahoitus ja lainoille takaukset ja korkotuet. Erityisesti olisi haettava niin sanottua kärsivällistä pääomaa. Työ- ja elinkeinoviranomaisiin suunnattiin erityisiä toiveita tukien kehittämisestä ja sosiaalisten tavoitteiden laajenemista

3 3 kaikkiin yhteiskunnallisesti vastuullisiin yrityksiin pidettiin tärkeänä. Foorumissa olivat edustettuina suoraan tai epäsuorasti valtion ja kuntien hallinto, työnantaja-, työntekijä- ja yrittäjäjärjestöt, suuryritysten ja toiminnassa olevien sosiaalisten yritysten johto, yliopistot ja muu tutkimus sekä kansalaisjärjestöt. Kaikkiaan jäseniä oli kolmekymmentä. Manifestilla oli eräitä positiivisia vaikutuksia ja sosiaalisten yritysten asemaa on parannettu eräiltä vähäisiltä osilta. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta otti sosiaalisiin yrityksiin kantaa työministeriön asiasta antaman selvityksen pohjalta. Valiokunta otti lausunnossaan vahvasti kantaa selvitykseen ja asettui tukemaan muun muassa palkkatuen korottamista, sen ennakoitavuuden parantamista ja sosiaalisille yrityksille myönnettävän rahoituksen saannin helpottamista. Valiokunta kannatti erilaisten projektitukien kehittämistä ja sosiaalisten kriteerien käyttämistä julkisissa hankinnoissa. Lain kohderyhmien laajentaminen mielenterveyskuntoutujiin, kuntoutustuella oleviin henkilöihin ja eläkkeen lepäämään jättäneisiin henkilöihin sekä maahanmuuttajiin sai valiokunnan kannatuksen. Valiokunta ei kuitenkaan laajentanut esitystään käsittämään yhteiskunnallista yritystoimintaa. Eduskunta otti kantaa sosiaalisen yritystoiminnan tai ehkä jo yhteiskunnallisen yritystoiminnan näkökohtiin käsitellessään hankintalainsäädäntöä. Eduskunnan talousvaliokunta esitti kansalaisjärjestöjen sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen alalla suorittaman työn laajentamista muun muassa käyttäen hyväksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen yleistä taloudellista etua koskevia palveluja ja muita mahdollisuuksia, joita jäsenvaltio voi käyttää salliakseen ainoastaan sellaisten yksityisten toimijoiden osallistuvan kilpailuun, jotka eivät tavoittele voittoa. Valiokunta otti kantaa myös rajoitetun voitonjaon yhteisöihin edellyttäen selvitettäväksi mahdollisuuksia esim. osakeyhtiö- ja osuuskuntalainsäädännön kehittämiseksi siten, että rajoitettuun voitonjakoon perustuvat yhteisöt olisivat mahdollisia. Tai mahdollisia ne ovat nytkin, mutta kysymys on nimenomaan sellaisesta näiden yhteisöjen lainsäädännöstä, joka takaa toiminnan pysymisen ja kertyneen varallisuuden säilymisen yhteiskunnallisissa yrityksissä. Poliittista tahtoa voidaan siis osoittaa olevan yhteiskunnalliseen yritystoimintaan. Yhteiskunnallisilla yrityksillä, ei välttämättä tällä nimellä, on pitkä perinne. Suomessa ehkä merkittävintä tämän tapaista toimintaa edustavat kuluttajaosuuskunnat, joita toistasataa vuotta sitten perustettiin maan joka puolelle. Niiden tavoitteenahan oli tuottaa jäsenilleen kohtuuhintaisia tuotteita pyrkimättä mihinkään kovin merkittävään voittoon. Näille osuuskunnille näyttää suurelta osin käyneen hieman samantapaisesti kun edellä kuvasin julkisten palvelujen tuotannolle käyneen. On siirrytty suuruuden ja ansainnan logiikkaan, joskin alkuperäistä idealismiakin näyttää olevan jäljellä. Ilmiö ei mitenkään leimallisesti ollut tai ole suomalainen vaan päinvastoin, koko Eurooppa loi tuohon aikaan samantapaisia rakenteita ja jatkuvasti tällaiseen toimintaan perustuvia yrityksiäkin on ollut ja on olemassa. Juridiselta muodoltaan ne ovat saattaneet olla hyvin vaihtelevia. Jokaisella maalla on oma lainsäädäntöhistoriansa.

4 4 Yhteiskunnallinen yritys on eri asia kuin edellä kuvaamani sosiaalinen yritys. Sosiaalisen yrityksen, sellaisena kuin se Suomessa on toteutettu, tavoitteena on lähinnä työllistää eräitä muutoin vaikeasti työllistyviä ryhmiä. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalliksi on määritelty arvopohjainen liiketoimintamalli, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnallisia mitä yhteiskunnallisuus tässä yhteydessä onkaan ja jonka voitto investoidaan takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Sitä ei siis ole määritelty juridiseksi muodoksi vaan liiketoimintamalliksi, jossa leimallista on yhteiskunnallisuus ja voiton pääosan käyttäminen toiminnan kehittämiseen. Nykyisen osakeyhtiölainsäädännön kannalta olennainen ero on nimenomaan se, että omistajan voiton maksimointi ei ole päätarkoitus. Jokaisen yrityksen taustalla on aina arvot. Saksalainen oikeusteoreetikko Robert Alexy on teoksessaan Theorie der Grundrechte kiinnittänyt huomiota sanan arvo kahteen eri merkitykseen. Hän puhuu asioista, joilla on arvoa ja asioista, jotka ovat arvoja. Suomeksi sen voimme ilmaista nyky-yhteiskuntaa hieman kyynisesti ilmaisevalla tavalla: kohta tiedämme kaiken hinnan, mutta emme minkään arvoa. Hyvän yhteiskunnan tavoitteena on tuottaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia yhteiskunnan jäsenille. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja -valtio ovat luoneet julkisten palvelujen järjestelmän, jonka ytimenä on juuri hyvinvoinnin tuottaminen, mutta joka samalla tuottaa yhteiskunnallisesti tarkastellen merkittäviä taloudellisia etuja osaavana, terveenä ja työllistettynä väestönä. Ei ole sattuma, että nämä yhteiskunnat ovat myös taloudellisesti menestyviä. Sosiaalinen ruokkii taloudellista ja taloudellinen sosiaalista. Jos sosiaalisesta toiminnasta häviää sosiaalisuus ja se muuttuu elinkeinotoiminnaksi, myös tavoitteet ja sen myötä positiiviset vaikutukset hämärtyvät. Sama koskee yhtä hyvin terveydenhuoltoa ja opetusta. Tavoitteet on pidettävä kirkkaana ja väestön on tiedettävä, mistä se saa palvelut, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia. Arvopohjaisella yhteiskunnallisella yritystoiminnalla on periaatteessa edellytykset tuottaa hyvän yhteiskunnan ja menestyvän hyvinvointivaltion edellyttämiä palveluja. Sen toiminnan sisältönä ei ole tuottaa palveluja saadakseen rahaa, vaan tällaisen yrityksen on saatava rahaa voidakseen tuottaa palveluja. Näkökulma on olennainen kysymys. Tällainen yritys voi osallistua kilpailluille markkinoille ja menestyä niillä ja kilpailuttajan on yhteiskunnallisesti järkevää asettaa kilpailutuksen kriteerit sellaisiksi, että se saa vaikka vähän kalliimmallakin parempaa sosiaaliturvaa kuin halvemmalla huonompaa. Mitä voivat olla yhteiskunnalliset tavoitteet, joita yritystoiminnalla on. Tavallisimmin näiksi asetetaan hyvinvointipalvelujen tuottaminen, kenties lähinnä järjestöjen palvelutuotantona tai niiden omistamien yritysten kautta, sekä työllistäminen ja työllistyminen. Nämä tehtäväthän ovat sinänsä myös julkisen vallan tehtäviä. Hyvinvointipalveluissa julkisella vallalla on eräällä lailla velvoite ja monopoli ja työllistämisen osalta yhteiskunnan järkevä toiminta edellyttää työllistymisen, perimmältään täystyöllisyyden tavoittelua. Toisaalta voidaan aivan perustellusti kysyä, eikö vanha osuustoiminnan periaate, hyvälaatuisten tuotteiden tuottaminen jäsenille tai miksei yleisestikin kohtuuhintaan olisi tällainen. Tätäkin

5 5 toimintaa on olemassa ja aina siellä täällä on merkittäviä ituja uudenlaisesta tällaisesta toiminnasta. Esimerkiksi työttömät ovat perustaneet osuuskuntia, joilla tietyllä tavalla yhteiskunnallisesti, voittoa tavoittelematta pyritään luomaan työllistymisen edellytyksiä. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen yrityspohjaisesti ei sinänsä ole enää mitään uutta. Päinvastoin, tämän toiminnan määrä ja volyymi on kasvanut suorastaan häkellyttävässä määrin. Varsinkin terveydenhuollossa se näyttää myös olevan erittäin tuottavaa ja sosiaalitoimessakin ituja on selvästä kaupallistamisesta, vaikkakin toistaiseksi kyse on ehkä enemmän itsensä työllistävistä mikroyrittäjistä. Opetustoimen puolella kehitys ei ole vielä vahvaa. Toistaiseksi yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamallin toteuttamisessa on lähinnä ehdotettu yritykselle myönnettävää merkkiä, logoa, jolla osoitetaan yrityksen toimivan yhteiskuntapoliittisesti ja taloudellisesti sellaisella tavalla, jota yhteiskunnalliselle yritykselle on kaavailtu. Tällöin ratkaisu palvelujen käyttämisestä jää joko liiketaloudelliselle pohjalle tai asiakkaan omaan eettiseen harkintaan. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten pohdinnassa voimakkaasti esillä ollut kilpailuneutraliteetti ja toimijoiden tasapuolinen kohtelu nostetaan tässä mallissa yhteiskunnallisiksi arvoiksi, jotka jopa ylittävät yhteiskunnallisiin yrityksiin muuten ladatut eettiset arvot. Ne muodostuvat eräänlaisiksi superarvoiksi. Tähän samaan kokonaisuuteen kuuluu se, että yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittämistä pohtinut työryhmä ei pidä tarpeellisena mitään erityisiä tukia tai palveluja yhteiskunnallisille yrityksille. Sama koskee kyseisen työryhmän ajatuksia hankintamenettelyistä. Työryhmän esittämät näkökohdat koskevat vain niitä menettelyjä, jotka nykyinen kilpailua ja hankintamenettelyjä koskeva lainsäädäntö jo tuntee. Kunnat tai muut julkiset toimijat, periaatteessa myös yksityiset toimijat, voivat kehittää hankintakriteerejään tukemaan yhteiskunnallisille yrityksille erityisesti soveltuvien näkökohtien huomioon ottamista ja esimerkiksi sosiaalisia kriteerejä hankinnoissaan. Nykyinen hankintalaki sallii monenlaisia hankintatapoja, joista eräät soveltuvat erityisen hyvin yhteiskunnallisten yritysten käyttöön. Näitä mahdollisuuksia voivat käyttää hyväkseen myös palveluja tuottavat kansalaisjärjestöt, jotka nykyisenä kilpailuttamisen aikana joutuvat väistämättä kasvavassa määrin yhtiöittämään palvelutarjontaansa. Kansalaisjärjestöille sopiikin mainiosti tämä liiketoimintamalli ja eräät ovat jopa perustaneet yhteisöjä, joiden yhtiöjärjestys tai muu perustamisasiakirja sääntelee toimintaa nimenomaan yhteiskunnallisen yrittämisen liiketoimintamallin suuntaan tai tapaan. Yhteiskunnallisilta yrityksiltä näytetään myös odotettavan vaikeasti työllistyvien tai muutoin työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Tällainen toiminta on epäilemättä yhteiskunnallisesti vastuullista. Tärkeää on tietysti myös, että näillä menettelyillä ei luoda mitään työvoiman halpamarkkinoita, vaan yksilöille annetaan mahdollisuus olla oman elämänsä haltijoita. Itse kullekin on tärkeää, että voi ansaita itse elantonsa itselleen ja perheelleen. Pohtimatta on se, miten yhteiskunnallinen yritys toimii työehdoiltaan ja julkisen tuen kannalta samanlaisissa olosuhteissa kuin muut yritykset, jos

6 6 se pyrkii erityisesti työllistämään vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia. Tähän samaan seikkaanhan sosiaaliset yritykset ovat eräällä tavalla kompastuneet. Yhteiskunnallisille yrityksille tosin ei tultane asettamaan mitään erityistä vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoitetta. Hyvät kuulijat Kuten edellä olevista ilmenee, näen vielä monta ongelmaa yhteiskunnallisen yrityksen käsitteen sisällössä ja tällaisen yrityksen toimintatapojen määrittelyssä. Meidän tulee jatkaa keskustelua ja löytää yhteistä käsitystä yhteiskunnallisen yrityksen arvoista, motiiveista, tavoista edetä kohti yhteiskunnallisia yrityksiä sekä yhteiskunnallisen yritystoiminnan eroista ja yhtäläisyyksistä esimerkiksi kaupalliseen toimintaan tai järjestöjen vertaistoimintaan. Siinä pitää uskaltaa erottautua nykyisestä kahlitsevasta taloudellisesta eetoksesta hyvinvoinnin, kohtuuden, oikeudenmukaisuuden ja yhteisen hyvän suuntaan. Moni väittää, että yhteiskunnallinen yritys on tuollaisena epärealistinen ajatus. Vaikeat asiat tehdään heti ja mahdottomat kestävät hieman kauemmin.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten yritysten työryhmä: tulokset ja suositukset. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Oulu 12.5.2011

Yhteiskunnallisten yritysten työryhmä: tulokset ja suositukset. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Oulu 12.5.2011 Yhteiskunnallisten yritysten työryhmä: tulokset ja suositukset Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Oulu 12.5.2011 SISÄLTÖ Suuri kuva miksi yhteiskunnallisia yrityksiä? Työryhmä, toimeksianto ja työn

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Erkki Virtanen, työryhmän puheenjohtaja Luovutustilaisuus 18.2.2011

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Erkki Virtanen, työryhmän puheenjohtaja Luovutustilaisuus 18.2.2011 Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen Erkki Virtanen, työryhmän puheenjohtaja Luovutustilaisuus 18.2.2011 Yhteiskunnalliset yritykset - suuri kuva Kasvavaa kiinnostusta Euroopan Unionissa

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Hankintojen kilpailutuksella töitä

Hankintojen kilpailutuksella töitä Hankintojen kilpailutuksella töitä 23.10.2014 Työllisyyden kuntakokeilu Espoossa hankintojen kautta tapahtuva työllistäminen on osa valtakunnallista työllisyydenhoidon Kuntakokeiluhanketta. Espoon kuntakokeilu

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp

TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Ohjelma 9.00-9.10 Tervetuloa koulutukseen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Työeläkeyhtiö Varma 9.10-9.30 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen

Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Yhteiskunnallinen yritys julkisten palvelujen uudistaja? Open Days 9.11.2012 Projektipäällikkö Outi Teittinen Koukkuniemi 2020 hankkeen tavoitteet Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen henkilöstön kiinnostuksen

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa

Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa Julkiset hankinnat yhteiskunnallisen yritystoiminnan mahdollistajana ja keinoina työllisyydenhoidossa johtaja, hankintapalvelut Timo Martelius 13.05.2011 Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat - miksi? Kunnan

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Työllistymisen i polut työpaja: Sosiaalinen yritys Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen palveluinnovaatiot

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki. Viljami Packalén 6.5.2015

Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki. Viljami Packalén 6.5.2015 Sosiaalista vastuullisuutta työllistämisellä, case Espoon kaupunki Viljami Packalén 6.5.2015 Strategiset linjaukset Espoo-tarina: Kehitämme Espoota sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus Lähiruoan sosiaalinen vaikutus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2016 Tampere-talo 6.5.2016 SESSIO: Työkalut sosiaalisen vastuullisuuden huomiointiin Merja Saarinen, Luonnonvarakeskus Julkiset hankinnat

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Case: Ektakompuksen perustaminen

Case: Ektakompuksen perustaminen Case: Ektakompuksen perustaminen Satu Kaattari-Manninen Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Oulussa 17.10.2012 Oulun yhteisötoiminta Lähidemokratiaa, osallisuutta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Espinno -hankkeen yleiset tavoitteet Hyvinvointipalvelujen avustavien

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Länsi-Suomen Diakonialaitos Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Diakonialaitoksen konserni Yhteiskunnallisen konsernin, Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja PDL Palvelut Oy:n esittely lyhyesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 1 (5) 332 Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite työehtosopimusten noudattamisesta avustajia välittävissä ostopalveluissa Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta asia jätettiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja

Vapaaehtoistoiminta ntö. 29.10.2013 Sanna Lauslahti Kansanedustaja Vapaaehtoistoiminta - lainsäädäntöäädänt ntö Sisältö Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä toiminta Tukiryhmän toiminnasta Aktiviteetit: Vastuu vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä ja lainsäädännöstä

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Yhtymähallituksen 26. päivänä huhtikuuta 2010/86 hyväksymä ja sairaanhoitopiirin johtajan 27.4.2012 tarkistama

Yhtymähallituksen 26. päivänä huhtikuuta 2010/86 hyväksymä ja sairaanhoitopiirin johtajan 27.4.2012 tarkistama SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.12 A HANKINTAOHJE Yhtymähallituksen 26. päivänä huhtikuuta 2010/86 hyväksymä ja sairaanhoitopiirin johtajan 27.4.2012 tarkistama YLEISET OHJEET

Lisätiedot

Sosiaalisista näkökohdista julkisissa hankinnoissa

Sosiaalisista näkökohdista julkisissa hankinnoissa Oulun kaupunki Hallintokunta Yksikkö - 2005 Sosiaalisista näkökohdista julkisissa hankinnoissa Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -seminaari 14.10.2009 Oulu Palvelupäällikkö Juha Jalkanen

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot