YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET Pentti Arajärvi. Hyvät kuulijat,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET 12.5.2011. Pentti Arajärvi. Hyvät kuulijat,"

Transkriptio

1 1 YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET Pentti Arajärvi Hyvät kuulijat, Julkisten palvelujen sanotaan olevan kriisissä. Kriisin perusta on taloudellinen, julkisen vallan rahat eivät riitä ja niinpä palvelujen laatu ja saatavuus näyttävät heikkenevän. Samaan aikaan olemme kuitenkin rikkaampia kuin koskaan. Tämän kriisin taustalla on epäilemättä ajattelutapa ja eetos, jossa talous, taloudellinen tuotto ja jopa voiton tavoittelu on korotettu ylimmäksi arvoksi. Sitä heijastaa se, ettei sallita niin sanottua laiskaa pääomaa. Pääoma puolestaan on laiskaa, jos se ei tuota taloudellista tulosta. Kun hyvinvointipalvelut, olipa kyse terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta tai koulutuksesta, eivät tuota välitöntä tulosta, on tämä pääoma määritelmän mukaisesti laiskaa. Samalla myönnetään, ettei näitä toimintoja kuitenkaan voida lopettaa, jolloin vain toiminnan ylläpitämisen edellytykset kiristyvät koko ajan. Pitää saada vähemmällä enemmän seurauksista välittämättä. Kuitenkin kaikki kolme yhteiskunnallisten toimintojen suurta lohkoa ja ympäristösuojelu vielä neljäntenä tuottavat välitöntä hyötyä myös taloudelliselle ja kaupalliselle toiminnalle. Vain osaava väestö, joka lisäksi on terve tai ainakin hoidetaan ja kuntoutetaan mahdollisemman nopeasti terveeksi ja jolla on sosiaalisista suhteista riippumatta mahdollisuus osallistua työelämään, lapset ja vanhukset hoidetaan, on toiminnan edellytykset. Ristiriita on valmis. Ratkaisua yhteisten palvelujen rahoittamiseen ja tehokkaaseen ylläpitämiseen on haettu monesta suunnasta. Yhtenä näkökulmana on ollut palvelujen yksityistäminen, joka ei kuitenkaan sinällään tuota lainkaan lisärahaa järjestelmän ylläpitämiseen. Ongelmana on paitsi se, että yksityisten palvelujen kilpailuttaminen, valvonta ja voitonjako syövät palvelutoimintaan käytettäviä voimavaroja myös se, että toiminnan tavoitteet erityisesti sosiaalitoimessa hämärtyvät. Kun tavoitteena on tuottaa hyvinvointia eikä rahaa, on tuottamistavalla tai tuottamisen tavoitteilla ja toiminnan tarkoituksenmukaisella organisoinnilla merkitystä. Rahan riittävyyden logiikka voidaan nähdä myös toisin päin. Jos hyvinvointipalvelujakin tuotettaessa tavoitteena on taloudellisen voiton tavoittelu, kuten yksityiselle yritystoiminnalle on luonnollista, saadaan se usein menestymään. Hyvä, logiikkaan jo perustuva esimerkki on se, että yksityisessä terveydenhuollossa esimerkiksi ei ole niin sanottuja tarpeettomia käyntejä. Kaikista laskutetaan täysi hinta ja ne ovat siis tuottavia palvelun järjestäjälle. Kaikkiin niihin myös maksetaan yhteiskunnan tuki joko ostopalveluna tai sairausvakuutuksen kautta. Toisaalta hyvä esimerkki on myös se, että parhaassa kunnossa terveydenhuollossa on työterveyshuolto. Työnantajan sangen välittömässä taloudellisessa intressissä on ehkäistä työntekijöiden sairauspoissaoloja ja samoin

2 2 työnantajan välittömässä intressissä on saada henkilö mahdollisimman pikaisesti takaisin työpaikalle. Kun taloudellinen kannustin on selvä, järjestelmä toimii. Ero esimerkiksi perusterveydenhuollon palvelujen tai sairaanhoidon business-logiikkaan on siinä, että itse terveydenhuollon, siis työterveyshuollon, ei tarvitse tuottaa tulosta, vaan tulos tulee varsinaisessa toiminnassa. Yksityistetyssä terveydenhuollossa, joka ei ole sidoksissa työnantajaan, taloudellista voittoa haetaan itse terveydenhuollosta. Sama logiikka pätee jossain määrin myös esimerkiksi koulutuspalveluihin. Työnantajan kannattaa maksaa hyvästä koulutuksesta, joka palvelee suoraan firman menestystä. Sen sijaan abstrakti yhteiskuntaa ja yksilöä palveleva koulutus kriisiytyy. Jopa sosiaalipalveluissa on tätä luonnetta, kun työnantajan kannattaa maksaa työntekijän lapsen sairastuessa lapselle hoitaja kotiin. Kustannuksena suurempi olisi työntekijän poissaolo työpaikaltaan. Yhteiskunta pitää perusteltuna aivan oikein että mahdollisimman moni voi itse ansaita toimeentulonsa ja elannon perheelleen. Tätä edellyttää jo eräällä tavalla yksilön itsekunnioituksen rakentaminen ja hyvän elämän edellytysten luominen. Se on myös yhteiskuntapoliittisesti monella tavalla järkevää ja jopa välttämätöntä. Se on perusteltua myös taloudellisesti. Samaan aikaan meidän on myönnettävä, että vaikka olemme kaikki yhdenvertaisia, olemme kaikki erilaisia. Niinpä osalla meistä on erilaisia taitoihin, taipumuksiin, elämänolosuhteisiin tai henkilökohtaisiin syihin perustuvia rajoituksia työnteolle. Näitä on pyrittävä raivaamaan ja toimenpiteet ovat usein koulutuksellisia, terveydenhuollollisia tai sosiaalipalveluihin perustuvia. Vähäisenä seikkana näissä suhteissa ei voida pitää myöskään työllistämistoimia. Työllistämisen saralla on pyritty löytämään ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien, vammaisten henkilöiden, mielenterveyskuntoutujien, maahanmuuttajien ja vastaavien heikossa taloudellisessa tai sosiaalisessa asemassa olevien henkilöiden työllistämisessä. Yksi vastaus tässä suhteessa oli sosiaalisten yritysten lainsäädäntö, joka tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Lainsäädännön tavoitteena on luoda vapailla markkinoilla toimivia yrityksiä, joiden työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Yritykset pyrkivät tuottamaan voittoa, voivat toimia millä toimialalla tahansa ja ne maksavat työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan. Yrityksillä on joitakin etuja palkkatukien ja yritystukien osalta muihin yrityksiin verrattuna. Sosiaalista yritystoimintaa tukemaan ja kehittämään Suomen Setlementtiliitto asetti sosiaalisen yritystoiminnan foorumin. Se julkaisi parivuotisen toimintansa jälkeen manifestin, jossa keskeisiä esityksiä olivat ensinnäkin käsitteen laajentaminen tiettyjen ryhmien työllistämisestä yleisesti yleishyödyllisten palvelujen tuottamiseen, kestävän sosiaalisen ja ympäristökehityksen edistämiseen ja voiton palauttamiseen ensisijaisesti yrityksen kehittämiseen. Manifestissa esitettiin myös muun muassa julkisten hankintojen suuntaamista näille yrityksille siten, että vaikutukset työllisyyteen ja sosiaali- ja terveysmenoihin otetaan huomioon kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa ja yritysten käynnistämiseen osoitetaan riittävä kehittämisrahoitus ja lainoille takaukset ja korkotuet. Erityisesti olisi haettava niin sanottua kärsivällistä pääomaa. Työ- ja elinkeinoviranomaisiin suunnattiin erityisiä toiveita tukien kehittämisestä ja sosiaalisten tavoitteiden laajenemista

3 3 kaikkiin yhteiskunnallisesti vastuullisiin yrityksiin pidettiin tärkeänä. Foorumissa olivat edustettuina suoraan tai epäsuorasti valtion ja kuntien hallinto, työnantaja-, työntekijä- ja yrittäjäjärjestöt, suuryritysten ja toiminnassa olevien sosiaalisten yritysten johto, yliopistot ja muu tutkimus sekä kansalaisjärjestöt. Kaikkiaan jäseniä oli kolmekymmentä. Manifestilla oli eräitä positiivisia vaikutuksia ja sosiaalisten yritysten asemaa on parannettu eräiltä vähäisiltä osilta. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta otti sosiaalisiin yrityksiin kantaa työministeriön asiasta antaman selvityksen pohjalta. Valiokunta otti lausunnossaan vahvasti kantaa selvitykseen ja asettui tukemaan muun muassa palkkatuen korottamista, sen ennakoitavuuden parantamista ja sosiaalisille yrityksille myönnettävän rahoituksen saannin helpottamista. Valiokunta kannatti erilaisten projektitukien kehittämistä ja sosiaalisten kriteerien käyttämistä julkisissa hankinnoissa. Lain kohderyhmien laajentaminen mielenterveyskuntoutujiin, kuntoutustuella oleviin henkilöihin ja eläkkeen lepäämään jättäneisiin henkilöihin sekä maahanmuuttajiin sai valiokunnan kannatuksen. Valiokunta ei kuitenkaan laajentanut esitystään käsittämään yhteiskunnallista yritystoimintaa. Eduskunta otti kantaa sosiaalisen yritystoiminnan tai ehkä jo yhteiskunnallisen yritystoiminnan näkökohtiin käsitellessään hankintalainsäädäntöä. Eduskunnan talousvaliokunta esitti kansalaisjärjestöjen sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen alalla suorittaman työn laajentamista muun muassa käyttäen hyväksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen yleistä taloudellista etua koskevia palveluja ja muita mahdollisuuksia, joita jäsenvaltio voi käyttää salliakseen ainoastaan sellaisten yksityisten toimijoiden osallistuvan kilpailuun, jotka eivät tavoittele voittoa. Valiokunta otti kantaa myös rajoitetun voitonjaon yhteisöihin edellyttäen selvitettäväksi mahdollisuuksia esim. osakeyhtiö- ja osuuskuntalainsäädännön kehittämiseksi siten, että rajoitettuun voitonjakoon perustuvat yhteisöt olisivat mahdollisia. Tai mahdollisia ne ovat nytkin, mutta kysymys on nimenomaan sellaisesta näiden yhteisöjen lainsäädännöstä, joka takaa toiminnan pysymisen ja kertyneen varallisuuden säilymisen yhteiskunnallisissa yrityksissä. Poliittista tahtoa voidaan siis osoittaa olevan yhteiskunnalliseen yritystoimintaan. Yhteiskunnallisilla yrityksillä, ei välttämättä tällä nimellä, on pitkä perinne. Suomessa ehkä merkittävintä tämän tapaista toimintaa edustavat kuluttajaosuuskunnat, joita toistasataa vuotta sitten perustettiin maan joka puolelle. Niiden tavoitteenahan oli tuottaa jäsenilleen kohtuuhintaisia tuotteita pyrkimättä mihinkään kovin merkittävään voittoon. Näille osuuskunnille näyttää suurelta osin käyneen hieman samantapaisesti kun edellä kuvasin julkisten palvelujen tuotannolle käyneen. On siirrytty suuruuden ja ansainnan logiikkaan, joskin alkuperäistä idealismiakin näyttää olevan jäljellä. Ilmiö ei mitenkään leimallisesti ollut tai ole suomalainen vaan päinvastoin, koko Eurooppa loi tuohon aikaan samantapaisia rakenteita ja jatkuvasti tällaiseen toimintaan perustuvia yrityksiäkin on ollut ja on olemassa. Juridiselta muodoltaan ne ovat saattaneet olla hyvin vaihtelevia. Jokaisella maalla on oma lainsäädäntöhistoriansa.

4 4 Yhteiskunnallinen yritys on eri asia kuin edellä kuvaamani sosiaalinen yritys. Sosiaalisen yrityksen, sellaisena kuin se Suomessa on toteutettu, tavoitteena on lähinnä työllistää eräitä muutoin vaikeasti työllistyviä ryhmiä. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalliksi on määritelty arvopohjainen liiketoimintamalli, jonka tavoitteet ovat yhteiskunnallisia mitä yhteiskunnallisuus tässä yhteydessä onkaan ja jonka voitto investoidaan takaisin näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Sitä ei siis ole määritelty juridiseksi muodoksi vaan liiketoimintamalliksi, jossa leimallista on yhteiskunnallisuus ja voiton pääosan käyttäminen toiminnan kehittämiseen. Nykyisen osakeyhtiölainsäädännön kannalta olennainen ero on nimenomaan se, että omistajan voiton maksimointi ei ole päätarkoitus. Jokaisen yrityksen taustalla on aina arvot. Saksalainen oikeusteoreetikko Robert Alexy on teoksessaan Theorie der Grundrechte kiinnittänyt huomiota sanan arvo kahteen eri merkitykseen. Hän puhuu asioista, joilla on arvoa ja asioista, jotka ovat arvoja. Suomeksi sen voimme ilmaista nyky-yhteiskuntaa hieman kyynisesti ilmaisevalla tavalla: kohta tiedämme kaiken hinnan, mutta emme minkään arvoa. Hyvän yhteiskunnan tavoitteena on tuottaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia yhteiskunnan jäsenille. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja -valtio ovat luoneet julkisten palvelujen järjestelmän, jonka ytimenä on juuri hyvinvoinnin tuottaminen, mutta joka samalla tuottaa yhteiskunnallisesti tarkastellen merkittäviä taloudellisia etuja osaavana, terveenä ja työllistettynä väestönä. Ei ole sattuma, että nämä yhteiskunnat ovat myös taloudellisesti menestyviä. Sosiaalinen ruokkii taloudellista ja taloudellinen sosiaalista. Jos sosiaalisesta toiminnasta häviää sosiaalisuus ja se muuttuu elinkeinotoiminnaksi, myös tavoitteet ja sen myötä positiiviset vaikutukset hämärtyvät. Sama koskee yhtä hyvin terveydenhuoltoa ja opetusta. Tavoitteet on pidettävä kirkkaana ja väestön on tiedettävä, mistä se saa palvelut, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia. Arvopohjaisella yhteiskunnallisella yritystoiminnalla on periaatteessa edellytykset tuottaa hyvän yhteiskunnan ja menestyvän hyvinvointivaltion edellyttämiä palveluja. Sen toiminnan sisältönä ei ole tuottaa palveluja saadakseen rahaa, vaan tällaisen yrityksen on saatava rahaa voidakseen tuottaa palveluja. Näkökulma on olennainen kysymys. Tällainen yritys voi osallistua kilpailluille markkinoille ja menestyä niillä ja kilpailuttajan on yhteiskunnallisesti järkevää asettaa kilpailutuksen kriteerit sellaisiksi, että se saa vaikka vähän kalliimmallakin parempaa sosiaaliturvaa kuin halvemmalla huonompaa. Mitä voivat olla yhteiskunnalliset tavoitteet, joita yritystoiminnalla on. Tavallisimmin näiksi asetetaan hyvinvointipalvelujen tuottaminen, kenties lähinnä järjestöjen palvelutuotantona tai niiden omistamien yritysten kautta, sekä työllistäminen ja työllistyminen. Nämä tehtäväthän ovat sinänsä myös julkisen vallan tehtäviä. Hyvinvointipalveluissa julkisella vallalla on eräällä lailla velvoite ja monopoli ja työllistämisen osalta yhteiskunnan järkevä toiminta edellyttää työllistymisen, perimmältään täystyöllisyyden tavoittelua. Toisaalta voidaan aivan perustellusti kysyä, eikö vanha osuustoiminnan periaate, hyvälaatuisten tuotteiden tuottaminen jäsenille tai miksei yleisestikin kohtuuhintaan olisi tällainen. Tätäkin

5 5 toimintaa on olemassa ja aina siellä täällä on merkittäviä ituja uudenlaisesta tällaisesta toiminnasta. Esimerkiksi työttömät ovat perustaneet osuuskuntia, joilla tietyllä tavalla yhteiskunnallisesti, voittoa tavoittelematta pyritään luomaan työllistymisen edellytyksiä. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen yrityspohjaisesti ei sinänsä ole enää mitään uutta. Päinvastoin, tämän toiminnan määrä ja volyymi on kasvanut suorastaan häkellyttävässä määrin. Varsinkin terveydenhuollossa se näyttää myös olevan erittäin tuottavaa ja sosiaalitoimessakin ituja on selvästä kaupallistamisesta, vaikkakin toistaiseksi kyse on ehkä enemmän itsensä työllistävistä mikroyrittäjistä. Opetustoimen puolella kehitys ei ole vielä vahvaa. Toistaiseksi yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamallin toteuttamisessa on lähinnä ehdotettu yritykselle myönnettävää merkkiä, logoa, jolla osoitetaan yrityksen toimivan yhteiskuntapoliittisesti ja taloudellisesti sellaisella tavalla, jota yhteiskunnalliselle yritykselle on kaavailtu. Tällöin ratkaisu palvelujen käyttämisestä jää joko liiketaloudelliselle pohjalle tai asiakkaan omaan eettiseen harkintaan. Yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten pohdinnassa voimakkaasti esillä ollut kilpailuneutraliteetti ja toimijoiden tasapuolinen kohtelu nostetaan tässä mallissa yhteiskunnallisiksi arvoiksi, jotka jopa ylittävät yhteiskunnallisiin yrityksiin muuten ladatut eettiset arvot. Ne muodostuvat eräänlaisiksi superarvoiksi. Tähän samaan kokonaisuuteen kuuluu se, että yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittämistä pohtinut työryhmä ei pidä tarpeellisena mitään erityisiä tukia tai palveluja yhteiskunnallisille yrityksille. Sama koskee kyseisen työryhmän ajatuksia hankintamenettelyistä. Työryhmän esittämät näkökohdat koskevat vain niitä menettelyjä, jotka nykyinen kilpailua ja hankintamenettelyjä koskeva lainsäädäntö jo tuntee. Kunnat tai muut julkiset toimijat, periaatteessa myös yksityiset toimijat, voivat kehittää hankintakriteerejään tukemaan yhteiskunnallisille yrityksille erityisesti soveltuvien näkökohtien huomioon ottamista ja esimerkiksi sosiaalisia kriteerejä hankinnoissaan. Nykyinen hankintalaki sallii monenlaisia hankintatapoja, joista eräät soveltuvat erityisen hyvin yhteiskunnallisten yritysten käyttöön. Näitä mahdollisuuksia voivat käyttää hyväkseen myös palveluja tuottavat kansalaisjärjestöt, jotka nykyisenä kilpailuttamisen aikana joutuvat väistämättä kasvavassa määrin yhtiöittämään palvelutarjontaansa. Kansalaisjärjestöille sopiikin mainiosti tämä liiketoimintamalli ja eräät ovat jopa perustaneet yhteisöjä, joiden yhtiöjärjestys tai muu perustamisasiakirja sääntelee toimintaa nimenomaan yhteiskunnallisen yrittämisen liiketoimintamallin suuntaan tai tapaan. Yhteiskunnallisilta yrityksiltä näytetään myös odotettavan vaikeasti työllistyvien tai muutoin työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Tällainen toiminta on epäilemättä yhteiskunnallisesti vastuullista. Tärkeää on tietysti myös, että näillä menettelyillä ei luoda mitään työvoiman halpamarkkinoita, vaan yksilöille annetaan mahdollisuus olla oman elämänsä haltijoita. Itse kullekin on tärkeää, että voi ansaita itse elantonsa itselleen ja perheelleen. Pohtimatta on se, miten yhteiskunnallinen yritys toimii työehdoiltaan ja julkisen tuen kannalta samanlaisissa olosuhteissa kuin muut yritykset, jos

6 6 se pyrkii erityisesti työllistämään vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia. Tähän samaan seikkaanhan sosiaaliset yritykset ovat eräällä tavalla kompastuneet. Yhteiskunnallisille yrityksille tosin ei tultane asettamaan mitään erityistä vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoitetta. Hyvät kuulijat Kuten edellä olevista ilmenee, näen vielä monta ongelmaa yhteiskunnallisen yrityksen käsitteen sisällössä ja tällaisen yrityksen toimintatapojen määrittelyssä. Meidän tulee jatkaa keskustelua ja löytää yhteistä käsitystä yhteiskunnallisen yrityksen arvoista, motiiveista, tavoista edetä kohti yhteiskunnallisia yrityksiä sekä yhteiskunnallisen yritystoiminnan eroista ja yhtäläisyyksistä esimerkiksi kaupalliseen toimintaan tai järjestöjen vertaistoimintaan. Siinä pitää uskaltaa erottautua nykyisestä kahlitsevasta taloudellisesta eetoksesta hyvinvoinnin, kohtuuden, oikeudenmukaisuuden ja yhteisen hyvän suuntaan. Moni väittää, että yhteiskunnallinen yritys on tuollaisena epärealistinen ajatus. Vaikeat asiat tehdään heti ja mahdottomat kestävät hieman kauemmin.

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp

TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 18/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 11. maaliskuuta 2003 PE 323.132/2-8 TARKISTUKSET 2-8 Lausuntoluonnos (PE 323.132) Alexander Radwan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana 15.11.2011 Jonna Stenman Tässä on oltava jotain mielenkiintoista kun siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti Jonna Stenman 15.11.2011

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Länsi-Suomen Diakonialaitos Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Diakonialaitoksen konserni Yhteiskunnallisen konsernin, Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja PDL Palvelut Oy:n esittely lyhyesti

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Espinno -hankkeen yleiset tavoitteet Hyvinvointipalvelujen avustavien

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen

Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä Tase töihin yhteiskuntavastuu perusarvoksi Pääministeri Juha Sipilä Valtio-omistajan rooli kansantaloudessa Valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa Euroopan suurin (suhteessa bkt:hen) Yhtiöiden kirjo

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 275/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 9 ja 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Kaupunginvaltuusto Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2016 1 (5) 332 Valtuutettu Yrjö Hakasen aloite työehtosopimusten noudattamisesta avustajia välittävissä ostopalveluissa Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta asia jätettiin

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kirkko ja julkiset palvelut kirkon rooli julkisten palvelujen tuottajana. Kehittämiskonsultti Raimo Turunen Agricola Seurakuntaopisto

Kirkko ja julkiset palvelut kirkon rooli julkisten palvelujen tuottajana. Kehittämiskonsultti Raimo Turunen Agricola Seurakuntaopisto Kirkko ja julkiset palvelut kirkon rooli julkisten palvelujen tuottajana Kehittämiskonsultti Raimo Turunen Agricola Seurakuntaopisto Kirkko ja julkiset palvelut Kirkkohallituksen työryhmä v. 2015 Tehtävänä

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Sosiaalisista näkökohdista julkisissa hankinnoissa

Sosiaalisista näkökohdista julkisissa hankinnoissa Oulun kaupunki Hallintokunta Yksikkö - 2005 Sosiaalisista näkökohdista julkisissa hankinnoissa Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys -seminaari 14.10.2009 Oulu Palvelupäällikkö Juha Jalkanen

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakuntauudistuksen projektiryhmä 7.2.2017 / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

SoteMaku messut

SoteMaku messut SoteMaku messut 7.12.2016 Yhteenveto kyselyyn annetuista vastauksista Koonnut hallintopäällikkö Ulla Silmäri Mistä asioista haluat lisää tietoa sote- ja maakuntauudistuksessa? las ten j a nuorten palvel

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa

Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa Juridinen näkökulma sosiaalisiin kriteereihin julkisissa hankinnoissa 20.3.2012 Saila Eskola PTCServices Oy PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Lakimies Jonna Törnroos Hankintalain sopimustyypit Hankintasopimukset Käyttöoikeussopimukset Tavarahankintasopimukset Palveluhankintasopimukset

Lisätiedot