Satateräs. nostaa ja siirtää. Sataedusta VTT:n asiamiespalvelua yrityksille. Yritysten mahdollisuudet tukirahoitukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satateräs. nostaa ja siirtää. Sataedusta VTT:n asiamiespalvelua yrityksille. Yritysten mahdollisuudet tukirahoitukseen"

Transkriptio

1 KE VÄT 1 / 2010 P S K K : N J A S A T A E D U : N S I D O S R Y H M Ä L E H T I Sataedusta VTT:n asiamiespalvelua yrityksille Yritysten mahdollisuudet tukirahoitukseen Seudun strategiaa terävöitetään toimialakohtaisesti Satateräs nostaa ja siirtää

2 Rahoitusavustukset yritystoiminnassa vain hakemalla saa Yritykset voivat hakea avustusta toimintansa aloittamiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen. Avustuksen saaminen edellyttää, että yritystoiminta täyttää avustuksen saamiselle asetetut kriteerit. Keskeisimpiä avustuslähteitä Pohjois-Satakunnan alueella ovat Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) kanavoitu rahoitus. MIKROYRITYKSET Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tuetaan maaseudun yritystoimintaa monipuolistavien yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Tukimuoto on suunnattu mikroyrityksille, eli alle kymmenen henkilöä työllistäville. Avustusta voidaan myöntää investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. Avustuksen myöntämisen perusteina rahoittajataho arvioi muun muassa hankkeen uutuusarvoa, innovatiivisuutta, työllistävyyttä ja kilpailuvaikutuksia. Tukea voidaan myöntää maatilalla maatalouden ohella harjoitettavaan muuhun yritystoimintaan sekä muille maaseudulla sijaitseville yrityksille, joiden liikevaihto on alle kaksi miljoonaa. Hankkeen kustannusarvion koosta riippuen avustusta haetaan joko paikalliselta Leader-toimintaryhmältä tai suoraan Satakunnan ELY-keskukselta. PIENYRITYKSET Pienyrityksillä on mahdollisuus ELY-keskuksen kehittämisavustukseen. Pienyrityksen pitää työllistää vähemmän kuin 50 työntekijää, ja liikevaihto saa olla enintään 10 miljoonaa. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, kun yritys aloittaa, laajentaa tai kehittää toimintaansa. Pääsääntöisesti tuen myöntäminen edellyttää, että investointien lisäksi kehityssuunnitelmiin sisältyy myös muuta yritystoiminnan kehittämistä. TEKESIN VALMISTELURAHOITUS Sekä mikro- että pienyrityksille suunnattu valmistelurahoitus on ELY-keskuksen myöntämää tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun tarkoitettua tukea. Valmistelurahoitus suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistäminen, kansainvälistyminen tai kehittämiseen liittyvän teknologisen osaamisen lisääminen ovat myös tuen perusteita. YRITYSNEUVOJISTA APUA Avustuksia myöntävät siis esimerkiksi ELY-keskus, TEKES sekä paikalliset toimintaryhmät kuten Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry. Tukimuoto riippuu paljon kehitettävän yrityksen koosta. Kun yrityksessä on pinnalla laajentamis- tai kehittämistarpeita, kannattaa ottaa yhteyttä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen yritysneuvojiin. Yritysneuvojat auttavat tukikelpoisuuden arvioinnissa, oikean avustusmuodon löytämisessä ja avustuksen hakemisessa. Keskeinen muistettava seikka avustusta haettaessa on se, että hankintaan ei saa ryhtyä ennen kuin hakemus on jätetty rahoittajaviranomaiselle. Tarjouksia voi toki pyytää kustannusten selvittämiseksi. PSKK:n YRITYSNEUVOJAT: Marko Rajamäki puh ja Matti Arkko puh Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Tutustu tukiin: Maaseudun rahoitus Yritystoiminnan tuet Yritystoiminta, teknologia ja innovaatiot Satakieli on Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n ja Sataedu, Satakunnan Aikuiskoulutuskeskus Kankaanpään sidosryhmälehti. Lehden toteuttamisessa ovat mukana myös Prizztech Oy, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Pro Agria Satakunta ja Finnvera Oyj Päätoimittaja Esa Sairanen Toimitusneuvosto Esa Sairanen, Matti Arkko, Pia Hirvonen, Marko Rajamäki ja Juha Vanhapaasto Toimitus Kumppania Oy, Pia Hirvonen, Torikatu 7 A, Kankaanpää, puh , Taitto Kumppania Oy Avustajat Susanna Alanen, Julia Hannula, Susanna Kallama, Linda Kuparinen, Leena Roskala Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy ISSN Satakieli

3 Historiasta nykyhetkeen Maailman teollisuushistoriaa tarkasteltaessa voidaan todeta ajansaatossa tapahtuneen maailmanhistorian kannalta merkittäviä kehittymisaskeleita, kuten esimerkiksi höyrykoneen kehittyminen 1800-luvulla. Tämä keksintö syrjäytti lihasvoiman eri tuotannon osa-alueilla vaihe vaiheelta. Varsinainen teollisuuden massatuotanto höyrykoneen avulla alkoi vuosisadan loppuvaiheilla. Tällöin keskeisiä teollisuuden kehittämiskohteita olivat tuotesuunnittelu ja valmistustekniikka. Päästiin ensikertaa kohti standardisoidusti valmistettua tuotetta, kun aikaisemmin oli tyytyminen käsintehtyihin yksittäiskappaleisiin. Varsinaisen teollisen läpimurron teki kuitenkin Henry Ford 1913 standardisoimalla auton osat teollista valmistusta varten. Silloin alkoi herätä kiinnostus tuotteiden valmistuskustannusten laskemiseen muillakin teollisuuden aloilla. Tämä kustannuslähtöinen tehokkuusajattelu johti ennennäkemättömään talouskasvuun 1900-luvulla. Vuosisadan puolivälin jälkeen prosessien automatisointi ja tietotekniikan mukaan tulo kehittivät edelleen teollisuustuotannon tehokkuutta aivan eri mittasuhteisiin kuin aikaisemmin oli totuttu. Teollisuuden tuotannon tehokkuuden kehittyminen johti ensimmäistä kertaa tilanteeseen, että teollinen tuotanto tuotti tavaroita nopeammin kuin tavaroiden tarve kasvoi. Tämä tilanne syntyi automaation ja tietotekniikan yhteisvaikutuksesta tuotantoteollisuuden kokonaisprosesseissa. Kaikki nämä tuottavuuden kehitysaskeleet ovat mahdollistaneet sen hyvinvoinnin, joka tänä päivänä Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa vallitsee. Tätä tuottavuuskehitystä pitäisi nyt pystyä jatkamaan, jotta hyvinvointitasomme voitaisiin säilyttää jatkossa. Todellisuudessa olemme kuitenkin tilanteessa, jossa euro-alueella tuottavuus laski prosenttiyksikön verran viime vuodelta. Tarvitaan siis täydellisesti uusia tuottavuusvälineitä niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille tilanteen korjaamiseksi. Samalla julkisen sektorin palveluprosessien tulisi uudistua, koska sen tuottavuuskehitys on ollut liian hidasta nykyisillä toimenpiteillä. Teollisuuden kasvuvauhdilla ei pystytä jatkossa enää pitämään nykyrakenteita pystytyssä. Tuottavuuden kehitys tulee pitkälti näyttämään meille lähivuosien talouskasvun ja työllisyyden kehityksen. Sitä kilpailua ei saisi hävitä. Esa Sairanen Tarvitaan uusia tuottavuusvälineitä tilanteen korjaamiseksi. Sisältö 1/10 T A R K I S T A T I E T O S I : w w w. S A T A K A N T A. f i Satateräs on tuottanut nostovoimaa jo yli 30 vuotta Veli-Matti Vuori on yritysten hyperlinkki koulutusmaailmaan Kimmo Saaristo auttaa löytämään jatkajat ja helpottaa luopujan työtä KOKOnaista strategiaa Sosiaalinen yritys Kankaanpäähän Verotili käynnistyi TE muuttui ELY:ksi Hirwari korjaa ja myy Rakennussuunnittelu laajensi kosteusmittauksiin Satakieli lähetetään kaikille Pohjois-Satakunnan yrityksille, joiden yhteystiedot löytyvät Satakanta-yritysrekisteristä. Tarkista ovatko yrityksesi tiedot ajan tasalla osoitteessa Aikuiskoulutuksen metalliosasto haluaa olla Mallimaa. Oppilaitoksessa koulutetaan niin uusia tekijöitä kuin kehitetään työtekijöiden osaamista. Voit itse lisätä yrityksesi Satakantaan tai päivittää tietosi saamasi käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Jos olet unohtanut tunnuksesi, voit tilata uudet netistä löytyvällä palautelomakkeella tai ottamalla yhteyttä Anneli Hakolaan, puh , anneli. Häneltä saat myös lisätietoja Satakannasta. Jos yhteystietosi eivät kuulu Satakantaan, voit tilata lehden ilmaiseksi ilmoittamalla osoitetietosi sähköpostitse Anneli Hakolalle osoitteeseen Satakieli 3

4 Seppo Jylhäkosken käsien kautta isommatkin osat siirtyvät paikasta toiseen. Satateräksen voimalla nousee raskaampaakin metallia Siikaisissa toimivan Satateräs Oy:n tuotantotiloista lähtee jopa neljäkymmentä metriä pitkiä rekkoja ympäri maata. Yritys on tunnettu nosto- ja siirtolaitteistaan. Pienellä paikkakunnalla valmistetaan suuria tuotteita. Teksti Pia Hirvonen Kuvat Julia Hannula 4 Satakieli

5 Uskomme, että on elämää taantuman jälkeenkin. Sami Kangasniemen kaltaiset sitoutuneet ja osaavat työntekijät ovat Satateräksen menestyksen kivijalka. Ihmiset tekevät sitä, missä ovat hyviä. Satateräksellä on vankat juuret perheyrityksenä. Yritys on aloittanut toimintansa jo vuonna Tuolloin nykyisen toimitusjohtajan Juha Paukkusen isä, Jouko Paukkunen, perusti konepajan. Nyt yrityksen osakkaana Juha Paukkusen lisäksi on hänen veljensä Janne Paukkunen. Meillä on täysin omia tuotteita ja poikkeamme siksi monesta alueen metalliyrityksestä. Tällä alalla monet saavat leipänsä kumppaniyritystensä osatoimituksista. Me teemme asiakkaillemme yksilöllisiä ratkaisuja, toimitusjohtaja Juha Paukkunen kertoo. Yhtiöllä on Siikaisten tuotantotilojen lisäksi myyntikonttori Keravalla ja maaliskuussa avataan myyntikonttori Saloon, Turun seudulle. Asiakaskunta koostuu valmistavan teollisuuden lähinnä metalli-, talo- ja muoviteollisuuden yrityksistä. Nosto- ja siirtolaitteita valmistavien yritysten määrä on Suomessa suhteellisen pieni ja Satateräs on merkittävä toimija omalla toimialallaan. Yhtiön päätavoite onkin säilyttää markkina-asemansa tulevaisuudessa ja hakea kasvua hallituin askelin. MARKKINAT MÄÄRÄÄVÄT LAADUN Satateräksen tuotteet ovat investointituotteita, joihin suhdanteet vaikuttavat merkittävästi. Meidän myyntimme ei ole markkinointilähtöistä vaan tarvelähtöistä. Tuotteemme ovat yrityksille merkittäviä investointeja ja jokainen tuote tehdään täysin asiakkaan tarpeen mukaan. Tusinatavaraa emme voi valmistaa. Tärkein myyntivälineemme on laatu. Tällä alalla sana kulkee ja pääasiallinen markkinointivalttimme on tyytyväinen asiakas, Juha Paukkunen toteaa. Yhtiössä on käytössään standardoitu laatukäsikirja, mutta Paukkunen pitää tärkeämpänä, että laatu on jokaisen työntekijän takaraivossa ja selkärangassa. Laadun pitää olla itsestäänselvyys arvo työlle. Tuotteillamme on kattava takuu, joten tuotannon tekijöiltä vaaditaan, että takuu ei tule kalliiksi. Eikä se vielä ole tullut. Yritys on kasvanut hallitusti ja hillitysti viime vuosina. Satateräksen tilat ovat laajentuneet ja tuotantomenetelmiä on kehitetty useiden vuosien ajan. Laskusuhdanteenkin aikana yhtiö on keskittynyt tehostamaan toimintaansa. Uskon, että elämää on taantuman jälkeenkin. Ylikuumentuneen ajanjakson jälkeen yritykset joutuvat jälleen miettimään rahan riittävyyttä. Me olemme keskittyneet siihen, että voimme pitää kiinni vakituisesta työporukastamme ja varmistaa kilpailukykymme, kun nousukausi alkaa. MAKSUVALMIUS ON TURVATTAVA Vuonna 2007 yhtiön liikevaihto oli noin 7,3 miljoonaa euroa. Seuraavan vuoden aikana ylitettiin kymmenen miljoonan raja. Viime vuoden liikevaihto laski reilut kaksikymmentä prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen, joten ruusuilla ei ole Satateräskään tanssinut. Hyvä maksuvalmius on auttanut meitä tähän asti tämän taantuman yli. Yritysten tilauskannat tippuivat ja tulorahoitus sen mu- Satakieli 5

6 Osaamisen tuonti on Satateräkselle vientiä tärkeämpää. kana, mutta muun muassa palkkakulut ovat ja pysyvät pienet ja keskisuuret yritykset yrittävät kyllä pitää sitoutuneista työntekijöistä kiinni viimeiseen saakka. Toimitusjohtaja on tyytyväinen, että yrityksellä on useita vuosia mennyt taloudellisesti hyvin. Satateräksen kipparina on voinut katsoa luottavaisena tulevaisuuteen. Viime vuoden liikevaihdon laskukin on hyväksyttävää, kun tiedetään, että itse on tehty oikeita asioita. Viime vuosi oli kaikille hankalaa aikaa ja katseet on siirrettävä tulevaisuuteen. On selvää, että hintapaineet jäävät joksikin aikaa, vaikka noususuhdanne nostaa päätään. Kilpailuvaltiksi nousevat muut seikat kuin hinta. Meillä on kuitenkin hyviä asiakkaita sekä huippuluokan kumppaneita, Juha Paukkunen summaa tyytyväisenä. On katsottava ovesta tulevaisuuteen, vaikka ajanjakso nyt tuntuukin haastavalta. Juha Paukkunen olettaa, että tämä vuosi ei vielä tule olemaan paljoakaan parempi. VIENTIÄ JA KANSAINVÄLISYYTTÄ Satateräksen vientiosuus on pientä. Vaikka tuotteet eivät ole vientiystävällisiä, Baltiaan ja Venäjälle Satateräksen tuotteita viedään satunnaisesti. Voidaan sanoa, että osaamisen tuonti on meille vientiä tärkeämpää. Olemme saksalaisen SWF Krantechnik GmbH:n partneri ja toimimme heidän edustajanaan Suomessa. Saamme sitä kautta käyttöömme maailman johtavan nosturiyrityksen osaamisen. SWF on toimittanut Satateräkselle ATK-ohjelmat, joiden avulla nosturit lasketaan ja suunnitellaan. Asiakas saa Satateräksen kautta koko paketin: suunnittelun, lujuuslaskennan, tuotannon sekä valmiiksi asennetut tuotteet ja huoltopalvelun. Juha Paukkusen mukaan yhtiö on lähes ainoita nosturitoimittajia, joka tarjoaa koko palveluprosessin ja valmistaa tuotteet itse. SWF:n lisäksi olemme tuoneet työosaamista Siikaisiin muun muassa Etelä-Afrikasta ja Virosta. Tällä hetkellä tosin tuotannossa on ainoastaan suomalaista vakiporukkaa, mutta supistamisen aikana oli helpottavaa, että luovuimme vain keikkaporukasta, joiden työkomennus oli muutenkin määräaikainen. Eteläafrikkalaiset värittivät pienen Siikaisten arkielämää tuomalla hieman erilaista kulttuuria katukuvaan. Virolaisten elämäntyyli ei juuri poikkea suomalaisesta, mutta afrikkalaiset huomattiin, jo tietenkin ihovärinsä ansioista. He olivat niin iloista ja nauravaista työporukkaa, että piti olla varsinainen mörökölli, jos heille ei lämmennyt. Iloinen kädenheilautus ja leveä hymy heltisi aina kohdatessa, Juha Paukkunen muistelee osaavia Afrikan miehiä. 6 Satakieli

7 Tommi Heikin tekeviä käsiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Teknologiasta huolimatta Esko Vainionpään käsityötä tarvitaan nosto- ja siirtolaitteiden valmistamisessa. PIENESSÄ KUNNASSA ETUNSA Juha Paukkunen on ehtinyt kiertää maailmaa niin työn kuin opiskelujen puitteissa. YK-joukot ja kaupallinen koulutus ovat antaneet miehelle mahdollisuuden nähdä monia eri paikkoja. Siikaisiin yhtiön toimipaikkana hän on tyytyväinen. Siikainen on sijainniltaan hyvällä paikalla ja autothan nämä tuotteet kuljettavat oikeisiin osoitteisiin. Pienellä paikkakunnalla kunnan päättäjien kanssa asiat etenevät suhteellisen nopeasti ja täällä on huomattavasti helpompi saada sitoutuneita sekä osaavia työmiehiä kuin kasvukeskuksissa. Työntekijöiden rekrytoinnissa ainoastaan toimihenkilöiden saatavuus on ollut haasteellisempaa. Juha Paukkusella itsellään ei ole metallialan koulutusta. Kaupallinen koulutus on ollut hyödyllinen johtamisen välineenä. Tuotannon puolella ovat ihmiset, jotka osaavat sen työn. Minä keskityn enemmän strategiaan, markkinointiin sekä brändin luomiseen. Totta kai tiedän ja ymmärrän myös tuotannon eri prosessit olenhan pikkupojasta lähtien pyörinyt konepajalla isän mukana. Yhtiön kehittämisessä kuuntelen myös niitä, jotka tekevät tuotteita päivittäin. Tiimityötähän tämä on. SATATERÄS OY Perustettu: 1975 Pääosakkaat: Juha ja Janne Paukkunen Sijainti: Siikainen (tuotantolaitos), Kerava (myyntikonttori), Salo (myyntikonttori) Liikevaihto: 7,3 M (2007), 10,2 M (2008), 7,8 M (2009) Työntekijät: noin 37 henkilöä + keikkaväki (2008), 32 henkilöä (2009) Liikevaihto/hlö: (2008) Satateräs Oy:n tuotteet ja palvelut Nosto- ja siirtolaitteet: nostokorit kääntöpuominosturit profiilinosturit nostoapuvälineet (nosto-orret, alipainetarraimet jne) Satateräs toimittaa asiakkaalle suunnittelusta toteutukseen koko valmistusprosessin sekä huoltopalvelut toimitetuille tuotteille. Satakieli 7

8 Työelämän ja opetusmaailman välissä Veli-Matti Vuori on yhteistyön hyperlinkki, joka välittää osaamista puolin ja toisin. Hän työskentelee yritysten ja koulutuksen välimaastossa. Pitkä kokemus liiketoiminnan ja teknologian kehittämisestä tukee vahvasti työelämälähtöistä kehittämistyötä. Teksti ja kuva Susanna Alanen Veli-Matti Vuori työskentelee kehitysjohtajana Satakunnan koulutuskuntayhtymän kehitys- ja palveluyksikössä. Työpöytä sijaitsee Kokemäellä, ammattiopiston päärakennuksessa. Sataedussa annetaan koulutusta vuosittain noin 1800 nuorelle ja 700 aikuiselle. Kehitysjohtaja kehittää, mutta ei pelkästään koulutusta. OSALLISENA ALUEKEHITTÄMISESSÄ Kehitysjohtaja toimii koko kuntayhtymän tasolla. Kehittämistyö kuuluu Veli-Matti Vuoren tehtäviin monessakin mielessä, mutta kaikki lähtee liikkeelle työelämälähtöisyydestä. Kuinka opetuksesta saadaan koko kuntayhtymän alueen työelämää palvelevaa? Teen esimerkiksi Satakuntaliiton ja muiden aluehallintoviranomaisten kanssa yhteistyötä tukemalla alueellisessa kehittämistyössä. Satakuntaliitolla on keskeinen rooli maakunnan koulutustarpeiden ennakoinnissa, Veli-Matti Vuori sanoo. Sataedu haluaa ottaa oman paikkansa alueen kehittämisessä. Kehitysjohtajan tehtävä on keskeinen erityisesti työelämäyhteistyön näkökulmasta. Tällä hetkellä tärkeänä teemana on yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyttä edistetään monellakin tavalla, esimerkiksi kannustamalla ja tukemalla yritystoimintaa oppilaitoksissa. Kahden seutukunnan välinen yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Fuusio on onnistunut odotetusti. Suurena etuna on seutujen samankaltaisuus. Tietysti pieniä eroavaisuuksiakin löytyy, mutta se onkin tärkeää. Kumpikin seutu paikkaa toisen puutteita, yhdessä olemme vahvempia, Veli-Matti Vuori arvelee. UUSI TYö JA VANHAT TAIDOT Veli-Matti Vuori aloitti kehitysjohtajan tehtävässä viime vuoden alussa. Koulutusmaailma on hänelle työympäristönä täysin uusi. Sukujuuriltaan aito satakuntalainen mies nauttii työstään ja on tyytyväinen, että on vielä viisikymppisenä päässyt uusien työelämän haasteiden äärelle. Sataedu:n kehitys- ja palveluyksikköön Veli-Matti Vuori tuo yrityskehittämiseen liittyvää osaamista. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus teknologian ja liiketoiminnan kehittämisestä. Siirryin koulutusmaailmaan Teknologiakeskuksesta Tampereelta. Työskentelin siellä teknologian ja liiketoiminnan kehittämistehtävissä. Uusien yritysten sparraajana toimiminen, konsulttitehtävissä ja teknologian kehittämisessä opetti minut toimimaan niin sanotusti kulttuurien yhdistäjänä. Työskentelin tutkimuksen ja elinkeinoelämän välissä antaen tutkimustietoa eteenpäin yrityksille. Koulutusjohtajan tehtävässä puolestaan välitän koulutusorganisaation osaamista työelämälle. Yksi asia, jonka olen tuonut mukanani, on verkostoituminen. Yritys- ja koulutusmaailman välimaastossa toimiminen, eri osapuolten aktiivinen kuuntelu ja ymmärtäminen ovat oleellinen osa työtäni, Veli-Matti Vuori jatkaa. Minkälaisia toimintaympäristöjä voisimme kehittää oppilaitosten ja yritysten yhteistyön edistämiseksi? Parhaillaan selvitämme yhteistyössä oppilaitosjohdon, työelämän edustajien ja aluekehittäjien kanssa, miten saisimme oppilaitokset ja yritykset fyysisesti saman katon alle. Vastaavaa toimintamallia on jo jonkin verran toteutettu Suomessa, ja yrittäjiltä on tullut toiveita sellaisen järjestämisestä myös meidän alueellemme. VTT:n OSAAMINEN TAKATASKUSSA Satakunnan koulutuskuntayhtymällä on sopimus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, VTT:n, kanssa tutkimuskeskuksen asiamiespalvelun järjestämisestä Satakunnassa. Asiamies työskentelee koulutuskuntayhtymän palveluksessa, mutta saa sopimuksen mukaan toimia VTT:n nimissä. Veli-Matti Vuori on saanut toimea varten koulutuksen ja hänet on perehdytetty tutkimuskeskuksen toimintaan. Täytyy ymmärtää, mihin suuntaan työelämä, yritykset, organisaatiot ja julkinen sektori kehittyvät. Muun muassa tämän takia hakeuduimme yhteistyöhön VTT:n kanssa, hän toteaa. Asiamiestoiminnan tavoitteena on muodostaa yhteistyössä alueen kehittämisorganisaatioiden kanssa tutkimus- ja kehittämishakkeita alueen teollisuuden tueksi. Asiamies toimii kehittämisohjelmien asiantuntijalinkkinä Valtion teknilliseen tutkimuskeskukseen sekä madaltaa yritysten kynnystä käyttää sen palveluja. Voin hakea yrityksille sellaista VTT:n osaamista, mitä ne omassa kehittämisessään tarvitsevat. Ilman asiantuntijaa oikean asian löytäminen suuresta organisaatiosta voi olla vaikeaa. Toimin luottamuksellisena linkkinä VTT:n ja yritysten välillä molempiin suuntiin. 8 Satakieli

9 VELI-MATTI VUORI on syntynyt Raumalla, asuu nykyisin Köyliön Tuiskulan kylässä. on valmistunut Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomi-insinööriksi. on toiminut VTT:n asiamiehenä jo vuodesta harrastaa soittamista sekä laulamista ja on elinikäinen kuorolainen. motto: The future belongs to active and innovative societies. Satakieli 9

10 Onnistunut omistajanvaihdos jotta hyvät yritykset säilyisivät Ikärakenne muuttuu myös yrittäjillä. Vuonna 2007 maakunnassa oli yritystä, joista noin kolmasosalla on odotettavissa omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä. Tämä tarkoittaa, että noin 700 yritystä on vaihdostilanteessa vuosittain. Ilman koordinointia riski hyvien yritysten loppumisesta kasvaa. Teksti Susanna Alanen Kuvitus Julia Hannula 10 Satakieli

11 Yrittäjien pitäisi käynnistää luopumisprosessi paljon nykyistä aikaisemmin. Satakunnan yrittäjien kaksivuotisen hankkeen avulla sukupolven- ja omistajanvaihdosasiantuntijaksi palkattiin tammikuussa Kimmo Saaristo. Vaihdospalvelu on ilmaista ja se on tarkoitettu kaikille yrittäjille, ei pelkästään yrittäjäyhdistyksen jäsenille, vaikka yrittäjäjärjestö yhtenä tekijänä hankkeessa onkin, Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen painottaa. OLE AJOISSA Se, mitä yrittäjän tulee vaihdostilanteessa ottaa huomioon, riippuu siitä, onko kyse omistajan- vai sukupolvenvaihdoksesta. Jokaisessa vaihdoksessa on aina kyse yrityskohtaisesta tilanteesta. Pääsääntöisesti vaihdostilanteeseen tullaan liian myöhään. Prosessi on pitkä, se saattaa etenkin sukupolvenvaihdoksissa venyä yli vuodenkin mittaiseksi. Sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa luopujan on tarkkaan mietittävä, onko perillinen kykenevä ja motivoitunut jatkamaan. Täytyy olla realistinen. Tämä on yksi syy, miksi ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen on ehdottoman tärkeää, Kimmo Saaristo kertoo. Ajoitus ratkaisee. On tutkittu, että vastuuta, valtaa ja omistajuutta täytyy antaa ennen 40 ikävuotta, muuten halukkuus jatkajan puolelta vähenee, hän lisää. AVOIMUUS ON TÄRKEÄÄ Ajankohta merkitsee myös omistajanvaihdoksissa, joissa yritys myydään perheen ulkopuolelle. Tällöin on erityisesti mietittävä, mitä ollaan myymässä. Asioista on keskusteltava avoimesti ja perusteellisesti. Ostajan ja myyjän käsitykset voivat olla erilaiset. Kummankin pitää tietää, myydäänkö yrityksestä liiketoiminta vai osakkeet. Tämä on verotuksenkin kannalta oleellista. Yrittäjien pitäisi käynnistää luopumisprosessi paljon nykyistä aikaisemmin. Prosessi alkaa henkisellä valmistautumisella. Vaihdoksen tekniseen prosessiin liittyy monia kysymyksiä: täytyykö yhtiömuotoa muuttaa, onko yrityksellä omaisuutta ja mitä omaisuudelle vaihdoksessa tapahtuu? Puhumisen tärkeys korostuu erityisesti perheen sisäisissä vaihdoksissa. Monia seikkoja on otettava huomioon. Jos yhtiö on varakas ja sisaruksia on useampi, täytyy asioita miettiä perintönäkökulmasta. Avioehto helpottaisi useaa tilannetta, Kimmo Saaristo toteaa. LAAJAA PALVELUA Sukupolven- ja omistajanvaihdosten asiantuntijapalvelua ei rajoiteta pelkästään itse vaihdostilanteeseen. Suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana sekä yrityksestä luopuva yrittäjä että jatkava yrittäjä. Luopuva yrittäjä ei jää tyhjän päälle. Yrittäjillä on senioriyrittäjätoimintaa ja ohjaamme myös elinkeinoyhtiöiden järjestämään kummi- ja mentoritoimintaan, Markku Kivinen kertoo. Oppilaitosten ja TE-toimistojen kanssa tehdään yhteistyötä kartoittamalla verkostoa mahdollisista jatkajista. Vaikka vaihdos ei olisi juuri nyt ajankohtainen, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. Autan ja kerron, mitä asioita yrityksen pitäisi tehdä ennen vaihdosta. Ohjaan yrittäjän vaihdokseen liittyvän verkoston äärelle. Esimerkiksi sukupolvenvaihdossuunnitelma on hyvä tehdä. Palvelua voi ostaa ELY-keskukselta. Ei haittaa vaikka suunnitelman tekisi pariinkin otteeseen. Loppujen lopuksi tarkalla suunnitelmalla säästää pitkän pennin, Kimmo Saaristo muistuttaa. taustalla Satakunnan Yrittäjät ry:n, Satakunnassa toimivien elinkeinoyhtiöiden sekä Satakunnan ELY-keskuksen yhteinen EAKR-hanke. Hankkeen päätyttyä toiminta jatkuu yhteistyössä elinkeinoyhtiöiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on: luoda toimiva käytäntö vaihdoksiin ja näin helpottaa yrittäjän asemaa vaihdoksessa. luoda hyvät ja vakaat suhteet yhtiöjuridiikan osaajiin, verohallintoon ja muihin tahoihin. KIMMO SAARISTO työskentelee Satakunnassa sukupolven- ja omistajanvaihdosasiantuntijana. siirtyi uuteen tehtäväänsä Succession Consulting Finland Oy:stä, jossa hän toimi liikkeenjohdon konsulttina. Yhtiön päätoimialaan kuuluivat pk-yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdokset. on toiminut itse yrittäjänä 12 vuotta, joten tietää, mistä puhuu. on suorittanut MBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulusta. puh Satakieli 11

12 jankohtaista Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta. Johanna Kirjavainen on käynyt yli neljän vuoden ajan Kiviholmalla Anjan ja Tauno luona. Johannan käynti koetaan elintärkeän arvokkaaksi arjen sujuvuuden kannalta. Reumayhdistys perusti yrityksen Johanna Kirjavaisen työhön kuuluu kodin avustavat työt, kuten siivous ja asiointipalvelut. Jutustelu ja kuulumisten vaihto on tärkeää työn lomassa. 12 Satakieli Kankaanpään Seudun Reumayhdistys ry perusti yrityksen, Tuleskeskus Freesia Oy:n, Yritykselle haetaan sosiaalisen yrityksen status. Yritys saa sosiaalisen yrityksen statuksen, kun sen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Laajennamme toimitilaamme, jotta saamme tilaa infrapunasaunalle ja myöhemmin myös suolahuoneelle. Tarkoituksena on, että tiloissa toimii tulevaisuudessa reumalääkäri ja fysiatrian erikoislääkäri sekä fysioterapeutin vastaanotto. Tiloihin tulee myös hoitoapua antava mummoparkki, joka mahdollistaa esimerkiksi omaishoitajille muutaman tunnin vapaan. Tarjoamme myös sairaanhoitajan palveluita, hallituksen puheenjohtaja Pirjo Röpetti kertoo. Tuleskeskus Freesia aikoo edelleen kehittää toimintaansa sitäkin silmällä pitäen, että väestön ikääntyessä hyvinvointi- ja hoivapalveluita tarvitaan yhä enemmän. Halusimme rajata yhdistystoiminnan erilleen yritystoiminnasta, vaikka toiminnat ovat samoissa tiloissa. Yhdistystoiminta säilyy ennallaan. Avustajapalvelukin säilytetään, mutta toiminta siirtyy yrityksen nimiin. Avustajapalveluun kuuluu lähes kaikki kodin työt siivouksesta arkipäivän asiointiin.

13 Verotiliuudistus helpottaa Verohallinnon ylläpitämä verotili otettiin käyttöön vuoden alusta. Uudistus helpottaa niin pienen kuin isonkin yrittäjän arkea. Kaikki omaaloitteiset verot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Verot lasketaan yhteen ja maksetaan kerralla. Työtä ja kustannuksia säästyy, eikä ilmoituksia tarvitse enää täyttää useampaa. Kaikki sujuu sähköisesti verotilipalvelussa. Omatoiminen verojen seuranta on helpompaa, koska palvelussa voi selata tiliotteita ja ilmoituksia sekä seurata tilitapahtumia ja maksettuja veroja. Palvelu arkistoi verotiliotteet kolmeksi vuodeksi. Jokaiselle yritykselle on lähetetty asiakaskohtainen viitenumero eli verotiliviite, jota käytetään aina maksettaessa verotilimaksuja. Palveluun kirjaudutaan yritysmuodosta riippuen Katso-tunnisteella tai verkkopankkitunnuksilla. Verotilin ohjeet löytyvät netistä osoitteesta Jos yrittäjä ei jostain syystä ole saanut viitenumeroa, sitä voi kysyä verohallinnon palvelunumerosta Ilmoittamiseen, Katso-tunnisteeseen ja sähköisen asioinnin valtakirjoihin liittyvissä kysymyksissä palvelee numero TIESITKÖ? Pienyrityksillä on mahdollisuus hakea pidennettyä maksu- ja ilmoitusjaksoa. Jos yrityksen liikevaihto on alle euroa vuodessa, voi maksut ja ilmoitukset tehdä neljännesvuosittain. Kokenutkin yritys kehittyy Insinööritoimisto H. Aaltonen Oy perustettiin Parikymmentä vuotta toiminut yritys on työllistänyt rakennusinsinööri Hannu Aaltosen rakennusvalvonnan ja rakennuttamisen tehtävissä. Lisäksi hän on toiminut vastaavana työnjohtajana ja rakennussuunnittelijana sekä monissa muissa rakennusalan konsultointitehtävissä. Yritys toimii Pomarkusta käsin lähinnä Satakunnan alueella. Teen yhteistyötä alaa opiskelevan poikani kanssa. Hän piirtää puhtaaksi suunnitelmani. Kun saan pojan yritystoimintaan mukaan, on lähitulevaisuudessa mahdollisesti tiedossa sukupolvenvaihdos, yrittäjä Hannu Aaltonen kertoo. Viime aikoina yritys on kehittänyt toimintaansa hankkimalla Leader-tuella uusia laitteita kosteus- ja kuntotarkastuksia varten. Lisää tilaa erikoisosaamiselle Hirwarin MP-paja Kankaanpään Vihteljärvellä huoltaa, korjaa ja myy moottoripyöriä. Lisäksi yritys valmistaa itse viritys- ja muita osia sekä suorittaa tehonmittausta ja erilaisia säätötöitä. Kaupanteko on vilkkaimmillaan keväällä ja kesällä. Vanhan toimitilan jäädessä pieneksi yrittäjä Markku Hirviniitty sai vinkin tuttavaltaan. Kuulin Leader-ohjelmasta ensi kerran, ja päätin hakea kehittämistukea. Noin vuosi sitten valmistui uusi, 150 m 2 toimitila. Tässä työssä sopiva toimitila on tärkeä, etenkin kysynnän kasvaessa. Lisäksi investoin rengaskoneeseen, hän kertoo. Tietotaitoa ja erikoisosaamista löytyy yhden miehen työpajasta paljon. Täysin vastaavaa liiketoimintaa ei lähialueilla ole. Saattaa olla, että investoin vielä siirrettävään autonosturiin, niin voin talvisin keskittyä autohommiin, tyytyväinen yrittäjä lisää. puh Markku Hirviniitty Satakieli 13

14 jankohtaista Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta. KOKOnaista kehittämistä Seutukunnan strategiassa toimialoja käsitellään kokonaisuuksina. Strategian painopisteitä pohditaan yhdessä yrityselämän vaikuttajien kanssa. KOKO on kuntien omistama, alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, vuosille Pohjois-Satakunnan ohjelma toimii käytännön työkaluna uuden elinkeinostrategian rakentamisessa. Nyt toteutettava ohjelma koostuu neljästä painopisteestä: yrittäjyysideologian synnyttäminen, innovaatioprosessien tukeminen, liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja yritysverkostojen rakentaminen. Tavoitteena on vahvistaa entisestään yhteistyötä Pohjois-Satakunnan yritysten ja eri toimijoiden välillä. Toimenpiteillä halutaan jatkossakin kehittää yritysten toimintaedellytyksiä seudulla ja sitä kautta lisätä kilpailukykyä sekä vetovoimaisuutta. Ohjelman vetovastuu on Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:llä. Ympäristö muuttuu, seutu kehittyy KOKO-OHJELMA Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategia laadittiin vuosille Muutokset elinkeinoelämässä ja taloudessa vaativat strategian päivittämistä. Pelkästään taantuman vaikutusten vuoksi strategiaa pitää uudistaa. Strategian kehittämisessä on kaksi painopistettä: on löydettävä seudun tärkeät menestystekijät, joihin panostetaan sekä menetelmät, joilla työskennellään. Vanhassa strategiassa menestystekijöitä oli useampi, ehkä liikaakin. Uuteen strategiaan seudullisia kehittämiskohteita yhdistellään. Näin päästään mahdollisesti noin kolmeen ydintoimialaan. Kullekin toimialalle rakennetaan oma kehittämisohjelma. Ohjelma määrittelee, kuinka strategiaa toteutetaan, minkälaisia hankkeita se sisältää ja mistä saadaan rahoitus, kertoo Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Esa Sairanen. Yksi hyvä menetelmä on yritysvetoinen, kuntien, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten tukema yhteistoiminta niin sanottu klusteriajattelu. On tarkoitus perustaa innovatiivisista yrittäjistä koottu elinkeinotyöryhmä. Työryhmä luo ajatuksia siitä, mitä toimenpiteitä pitkällä aikavälillä tehdään. Tavoitteena on, että kolmelle kärkitoimialalle syntyy lähivuosina jotain ainutlaatuista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä, joka pitää yritykset elinvoimaisena ja kiinni seudussa myös jatkossa. Toimialoja yhdistellen kärjeksi voivat nousta valmistava teollisuus, elintarvike- ja alkutuotanto sekä palveluliiketoiminta. Palveluliiketoiminnan yhdistelmään kuuluvat mm. matkailu- ja hoiva-ala, mutta myös erilaiset yrityspalvelut. Näillä toimialoilla seutumme on ollut ja tulee olemaan vahva. Vetovastuuroolit kehittämistoiminnassa syntyvät elinkeinostrategian lopputuloksena. toimii eri alueilla vuosina antaa rahoitusta euroa vuodessa seudulla toteutettaville uusille avauksille kehittämistoiminnassa. Pohjois-Satakunta mukana seudun kehittämisohjelmalla rahoitusosuudet: 50 % kunnilta ja 50 % työ- ja elinkeinoministeriöstä Lisätietoja: tai Uudella strategialla halutaan saada aikaan osaamiskeskittymiä. Hyvänä esimerkkinä on ajatus business-centerin rakentamisesta Kankaanpään Metallikylään. 14 Satakieli

15 ELY tuli TE-keskuksen tilalle P R O J E K T I S S A... Valtion aluehallinto uudistui vuoden alussa, jolloin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset, ELY:t, aloittivat toimintansa. ELY-keskuksia on 15 ja ne hoitavat muun muassa entisten TE-keskusten tehtäviä. Suuremmat, kolmen vastuualueen ELY-keskukset hoitavat myös entisten lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston tehtäviä sekä entisten tiepiirien ja alueellisten ympäristökeskusten tehtävät. Yrittäjän kannalta muutos ei ole kovin suuri. Samat tutut TE-keskuksen palvelut ja ihmiset löytyvät nyt Satakunnan ELY-keskuksesta. Muutos on lähinnä hallinnollinen, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat hoidetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Henkilökunnan puhelinnumerot ovat samat, mutta sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet muotoon puh Verkostoitumalla lisää laatua Kumppanuudella työmahdollisuuksia maaseudulle -hanke on Sataedu Satakunnan aikuiskoulutuskeskus Kankaanpään luotsaama verkostoitumishanke. Sen tavoitteena on ennen kaikkea luoda Pohjois- Satakuntaan kattava metallialan yritysten verkosto. Verkosto koostuu muutamasta veturiyrityksestä. Mukaan tulevat esimerkiksi Hollming Works Kankaanpää ja KMT Group, sekä useita pieniä alihankkijayrityksiä. Pienemmät yritykset voivat olla yhden tai muutaman henkilön työllistäviä metallipajoja, kertoo hankkeen koordinoija Pertti Haanpää Sataedu Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen metalliosastolta Kankaanpäästä. Pohjois-Satakuntaan eniten yritystukia Yrityshankkeiden osuus Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n rahoittamista hankkeista on lisääntynyt jatkuvasti. Vuosi 2009 oli ennätyksellinen, sillä Satakunnan toimintaryhmien kautta myönnetyistä 47 yrityshankkeesta 58 prosenttia oli Pohjois-Satakunnassa. 61 prosenttia tukirahoista, eli noin euroa, tuli alueellemme. Mallimaa edistyi Aikuiskoulutuskeskuksen Työturvallisuuden Mallimaa -toiminta on edennyt siihen pisteeseen, että aikuiskoulutuskeskuksen metallipuolella on nyt investoitu uusiin laitteisiin. Työtiloista on tehty mukavammat ja ergonomisemmat. Mallimaan tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja ergonomisuutta. Ennen kaikkea toiminta vaikuttaa asenteisiin, ja muovaa tuleviin Tukia haettiin enimmäkseen investointeihin, mutta joukossa on myös muutamia ensimmäisen työntekijän palkkaustukia. Pääosin tuetut yritykset ovat yhden hengen yrityksiä ja aloittavia yrittäjiä. Leader-tuki on hyvä apu alkuun. Yritystukia voi hakea vuoden 2013 loppuun saakka. metallialan ammattilaisiin turvallisuutta ja ergonomiaa edistäviä arvoja. Loppujen lopuksi yritykset hyötyvät asennemuutoksista, ja metallialan verkostokin saa oman osansa fiksut ja turvalliset työtavat omaksuneista työntekijöistä. Lue lisää Työturvallisuuden Mallimaasta ja työturvallisuudesta Satakielestä 3/2009. TULOKSET SYNTYVÄT YHTEISTYöLLÄ Idea lähti alun perin Metallikylä-hankkeesta, jossa veturiyritykset ovat mukana. Verkostoitumisen myötä myös alihankkijatyrittäjät voivat osallistua Metallikylän rakentamiseen. Yhteistyö ja kumppanuus ovat avainsanoja. Verkosto rakennetaan ja toimintamahdollisuuksia kehitetään yhdessä. Hanke tavoittelee myös lisäansion tuomista kotonaan metallialan pienyrittäjinä toimiville maanviljelijöille. Verkostoituminen mahdollistaa sen, että maaseudun pienyrittäjät voivat yhdessä hankkia isoja, kalliimpia koneita. Kustannukset pysyvät yhden yrittäjän kohdalla pieninä, ja toimiva verkosto helpottaa myös koneiden käyttövuorojen organisointia. Samalla asiakaspalvelu ja työn laatu paranevat. LISÄOSAAMISTA KOULUTUKSELLA Hankkeen tavoitteena on myös selvittää pienyrittäjien kouluttautumis- ja kehittämistarpeita sekä kehittää ammatillista osaamista. Aikuiskoulutuskeskuksella on ajatuksena laajentaa metallialan iltakursseja siten, että niitä järjestetään jatkossa kahtena iltana viikossa. Tutkintojen tai tutkinnonosien sekä näyttötutkintojen suorittaminen on mahdollista, mutta ei pakollista. Tavoitteena on edelleen taidon ja laadun kehittäminen. Tutkinnon kanssa osaamisen markkinointi kuitenkin helpottuu. LIITY VERKOSTOON Pertti Haanpää kehottaa kaikkia osallistumisesta kiinnostuneita metallialan pienyrittäjiä ottamaan yhteyttä. Rahoitus hankkeeseen saadaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeen taustalla yhteistyössä toimii myös Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: Pertti Haanpää, puh tai Antti Kartastenpää, puh Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Satakieli 15 15

16 Koulutus- ja tapahtumakalenteri ELY-keskus Tietotekniikan hyödyntäminen Pk -yrityksen liiketoiminnassa Pk -yrityksen markkinointipäällikkövalmennus Wire yritysvalmennus alkaville yrittäjille Yritysvalmentaja -/ konsulttikoulutus Lisätietoja: ELY-keskuksen sivuilta tai Pia Österlund, puh Sataedu Työpaikkaohjaajakoulutus (kolmeosainen), Kankaanpää EA 1 -kurssi (kaksiosainen) Ravintola-alan moniosaajakoulutus, Kankaanpää 03-05/2010 Useita hygienia- ja alkoholipassikoulutuksia sekä testit Laitoshuoltaja on siivouksen asiantuntija (kesto10 kk) LVI-asentaja, haku Asiakaspalvelun ja markkinoinnin osaaja, Pori Märkätila-asentajan henkilösertifiointikoulutus, Huittinen Märkätila-asentajan henkilösertifiointi, jatkokoulutus, Huittinen Lue lisää ja etsi myös muita koulutuksia: HYKE-hankkeen koulutuksia hyvinvointialan yrittäjille Verkostoituminen liiketoimintamahdollisuutena (kaksiosainen) Esimiehenä hyvinvointialan yrityksessä (viisiosainen) Myyntityö ja asiakassuhteen hoitaminen (kolmiosainen) Hyvinvointipalvelut muutoksessa, seminaari Hyvinvointipalveluiden tuotteistaminen ja hinnoittelu (neliosainen) Strategian suunnittelu (kaksiosainen) Yrityksen talouden suunnittelu ja seuranta (kaksiosainen) Koulutukset järjestetään Porissa. Lisätietoja Marika Lähde, puh , tai Kaija Joensuu, puh , Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy on seitsemän kunnan omistama seudullinen kehittämisyhtiö. Sen toimintaalueeseen kuuluvat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen. PSKK:n tehtävä on kehittää seudun elinkeinoelämää. fax (02) Esa Sairanen, toimitusjohtaja puh Matti Arkko, yritysneuvoja puh Marko Rajamäki, yritysneuvoja puh Anneli Hakola yritys- ja taloussihteeri puh Prizztech Oy Satakunnan teknologiakeskus Heikki Perko, projektipäällikkö puh Tuula Raukola, projektipäällikkö puh ProAgria Satakunta tarjoaa alueen maaseutuyrityksille talous-, investointi- ja verosuunnittelua, kirjanpitoneuvontaa sekä markkinoinnin ja muun liiketoiminnan suunnittelua. Riitta Seppälä, yritysneuvoja puh Satakunnan aikuiskoulutuskeskus, Kankaanpää on ammatilliseen aikuis- ja täydennyskoulutukseen erikoistunut oppilaitos. PSAKK fuusioitui osaksi SATAEDU:a lähtien. Raija Vilponen puh Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry toteuttaa Pohjois-Satakunnan Leader-kehittämisohjelmaa kaudella Leader-rahoituksella aktivoidaan paikallisia yrityksiä ja ihmisiä osallistumaan kehittämistoimintaan. Juha Vanhapaasto toiminnanjohtaja puh Päivi Hietapakka projektisihteeri puh. (02) Tanja Aarnikuru hankeneuvoja puh Krista Antila kv-koordinaattori puh Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä. Unto Hietaniemi, rahoituspäällikkö puh Satakunnan Aikuiskoulutuskeskus Kankaanpään työelämän palveluyksikön löydät osoitteesta Asemakatu 7, Kankaanpää ja meidät muut Kankaanpään torin kulmalta osoitteesta Torikatu 7 A, Kankaanpää

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Lähde. Näyttötutkintojen laatu. Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä

Lähde. Näyttötutkintojen laatu. Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä Lähde liikkeelle Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti syksy 2010 Näyttötutkintojen laatu Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS Mikko Ahonen Fasilitaattori 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi Esityksen sisältö 1. Mikä Protomo? 2. Kansallinen Protomo-verkosto 3. Protomo-toiminta Jyväskylässä 4. Protomon

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot