Satateräs. nostaa ja siirtää. Sataedusta VTT:n asiamiespalvelua yrityksille. Yritysten mahdollisuudet tukirahoitukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satateräs. nostaa ja siirtää. Sataedusta VTT:n asiamiespalvelua yrityksille. Yritysten mahdollisuudet tukirahoitukseen"

Transkriptio

1 KE VÄT 1 / 2010 P S K K : N J A S A T A E D U : N S I D O S R Y H M Ä L E H T I Sataedusta VTT:n asiamiespalvelua yrityksille Yritysten mahdollisuudet tukirahoitukseen Seudun strategiaa terävöitetään toimialakohtaisesti Satateräs nostaa ja siirtää

2 Rahoitusavustukset yritystoiminnassa vain hakemalla saa Yritykset voivat hakea avustusta toimintansa aloittamiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen. Avustuksen saaminen edellyttää, että yritystoiminta täyttää avustuksen saamiselle asetetut kriteerit. Keskeisimpiä avustuslähteitä Pohjois-Satakunnan alueella ovat Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja Euroopan Aluekehitysrahastosta (EAKR) kanavoitu rahoitus. MIKROYRITYKSET Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta tuetaan maaseudun yritystoimintaa monipuolistavien yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Tukimuoto on suunnattu mikroyrityksille, eli alle kymmenen henkilöä työllistäville. Avustusta voidaan myöntää investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. Avustuksen myöntämisen perusteina rahoittajataho arvioi muun muassa hankkeen uutuusarvoa, innovatiivisuutta, työllistävyyttä ja kilpailuvaikutuksia. Tukea voidaan myöntää maatilalla maatalouden ohella harjoitettavaan muuhun yritystoimintaan sekä muille maaseudulla sijaitseville yrityksille, joiden liikevaihto on alle kaksi miljoonaa. Hankkeen kustannusarvion koosta riippuen avustusta haetaan joko paikalliselta Leader-toimintaryhmältä tai suoraan Satakunnan ELY-keskukselta. PIENYRITYKSET Pienyrityksillä on mahdollisuus ELY-keskuksen kehittämisavustukseen. Pienyrityksen pitää työllistää vähemmän kuin 50 työntekijää, ja liikevaihto saa olla enintään 10 miljoonaa. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, kun yritys aloittaa, laajentaa tai kehittää toimintaansa. Pääsääntöisesti tuen myöntäminen edellyttää, että investointien lisäksi kehityssuunnitelmiin sisältyy myös muuta yritystoiminnan kehittämistä. TEKESIN VALMISTELURAHOITUS Sekä mikro- että pienyrityksille suunnattu valmistelurahoitus on ELY-keskuksen myöntämää tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun tarkoitettua tukea. Valmistelurahoitus suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistäminen, kansainvälistyminen tai kehittämiseen liittyvän teknologisen osaamisen lisääminen ovat myös tuen perusteita. YRITYSNEUVOJISTA APUA Avustuksia myöntävät siis esimerkiksi ELY-keskus, TEKES sekä paikalliset toimintaryhmät kuten Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry. Tukimuoto riippuu paljon kehitettävän yrityksen koosta. Kun yrityksessä on pinnalla laajentamis- tai kehittämistarpeita, kannattaa ottaa yhteyttä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen yritysneuvojiin. Yritysneuvojat auttavat tukikelpoisuuden arvioinnissa, oikean avustusmuodon löytämisessä ja avustuksen hakemisessa. Keskeinen muistettava seikka avustusta haettaessa on se, että hankintaan ei saa ryhtyä ennen kuin hakemus on jätetty rahoittajaviranomaiselle. Tarjouksia voi toki pyytää kustannusten selvittämiseksi. PSKK:n YRITYSNEUVOJAT: Marko Rajamäki puh ja Matti Arkko puh Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Tutustu tukiin: Maaseudun rahoitus Yritystoiminnan tuet Yritystoiminta, teknologia ja innovaatiot Satakieli on Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n ja Sataedu, Satakunnan Aikuiskoulutuskeskus Kankaanpään sidosryhmälehti. Lehden toteuttamisessa ovat mukana myös Prizztech Oy, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Pro Agria Satakunta ja Finnvera Oyj Päätoimittaja Esa Sairanen Toimitusneuvosto Esa Sairanen, Matti Arkko, Pia Hirvonen, Marko Rajamäki ja Juha Vanhapaasto Toimitus Kumppania Oy, Pia Hirvonen, Torikatu 7 A, Kankaanpää, puh , Taitto Kumppania Oy Avustajat Susanna Alanen, Julia Hannula, Susanna Kallama, Linda Kuparinen, Leena Roskala Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy ISSN Satakieli

3 Historiasta nykyhetkeen Maailman teollisuushistoriaa tarkasteltaessa voidaan todeta ajansaatossa tapahtuneen maailmanhistorian kannalta merkittäviä kehittymisaskeleita, kuten esimerkiksi höyrykoneen kehittyminen 1800-luvulla. Tämä keksintö syrjäytti lihasvoiman eri tuotannon osa-alueilla vaihe vaiheelta. Varsinainen teollisuuden massatuotanto höyrykoneen avulla alkoi vuosisadan loppuvaiheilla. Tällöin keskeisiä teollisuuden kehittämiskohteita olivat tuotesuunnittelu ja valmistustekniikka. Päästiin ensikertaa kohti standardisoidusti valmistettua tuotetta, kun aikaisemmin oli tyytyminen käsintehtyihin yksittäiskappaleisiin. Varsinaisen teollisen läpimurron teki kuitenkin Henry Ford 1913 standardisoimalla auton osat teollista valmistusta varten. Silloin alkoi herätä kiinnostus tuotteiden valmistuskustannusten laskemiseen muillakin teollisuuden aloilla. Tämä kustannuslähtöinen tehokkuusajattelu johti ennennäkemättömään talouskasvuun 1900-luvulla. Vuosisadan puolivälin jälkeen prosessien automatisointi ja tietotekniikan mukaan tulo kehittivät edelleen teollisuustuotannon tehokkuutta aivan eri mittasuhteisiin kuin aikaisemmin oli totuttu. Teollisuuden tuotannon tehokkuuden kehittyminen johti ensimmäistä kertaa tilanteeseen, että teollinen tuotanto tuotti tavaroita nopeammin kuin tavaroiden tarve kasvoi. Tämä tilanne syntyi automaation ja tietotekniikan yhteisvaikutuksesta tuotantoteollisuuden kokonaisprosesseissa. Kaikki nämä tuottavuuden kehitysaskeleet ovat mahdollistaneet sen hyvinvoinnin, joka tänä päivänä Suomen kaltaisissa teollisuusmaissa vallitsee. Tätä tuottavuuskehitystä pitäisi nyt pystyä jatkamaan, jotta hyvinvointitasomme voitaisiin säilyttää jatkossa. Todellisuudessa olemme kuitenkin tilanteessa, jossa euro-alueella tuottavuus laski prosenttiyksikön verran viime vuodelta. Tarvitaan siis täydellisesti uusia tuottavuusvälineitä niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille tilanteen korjaamiseksi. Samalla julkisen sektorin palveluprosessien tulisi uudistua, koska sen tuottavuuskehitys on ollut liian hidasta nykyisillä toimenpiteillä. Teollisuuden kasvuvauhdilla ei pystytä jatkossa enää pitämään nykyrakenteita pystytyssä. Tuottavuuden kehitys tulee pitkälti näyttämään meille lähivuosien talouskasvun ja työllisyyden kehityksen. Sitä kilpailua ei saisi hävitä. Esa Sairanen Tarvitaan uusia tuottavuusvälineitä tilanteen korjaamiseksi. Sisältö 1/10 T A R K I S T A T I E T O S I : w w w. S A T A K A N T A. f i Satateräs on tuottanut nostovoimaa jo yli 30 vuotta Veli-Matti Vuori on yritysten hyperlinkki koulutusmaailmaan Kimmo Saaristo auttaa löytämään jatkajat ja helpottaa luopujan työtä KOKOnaista strategiaa Sosiaalinen yritys Kankaanpäähän Verotili käynnistyi TE muuttui ELY:ksi Hirwari korjaa ja myy Rakennussuunnittelu laajensi kosteusmittauksiin Satakieli lähetetään kaikille Pohjois-Satakunnan yrityksille, joiden yhteystiedot löytyvät Satakanta-yritysrekisteristä. Tarkista ovatko yrityksesi tiedot ajan tasalla osoitteessa Aikuiskoulutuksen metalliosasto haluaa olla Mallimaa. Oppilaitoksessa koulutetaan niin uusia tekijöitä kuin kehitetään työtekijöiden osaamista. Voit itse lisätä yrityksesi Satakantaan tai päivittää tietosi saamasi käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Jos olet unohtanut tunnuksesi, voit tilata uudet netistä löytyvällä palautelomakkeella tai ottamalla yhteyttä Anneli Hakolaan, puh , anneli. Häneltä saat myös lisätietoja Satakannasta. Jos yhteystietosi eivät kuulu Satakantaan, voit tilata lehden ilmaiseksi ilmoittamalla osoitetietosi sähköpostitse Anneli Hakolalle osoitteeseen Satakieli 3

4 Seppo Jylhäkosken käsien kautta isommatkin osat siirtyvät paikasta toiseen. Satateräksen voimalla nousee raskaampaakin metallia Siikaisissa toimivan Satateräs Oy:n tuotantotiloista lähtee jopa neljäkymmentä metriä pitkiä rekkoja ympäri maata. Yritys on tunnettu nosto- ja siirtolaitteistaan. Pienellä paikkakunnalla valmistetaan suuria tuotteita. Teksti Pia Hirvonen Kuvat Julia Hannula 4 Satakieli

5 Uskomme, että on elämää taantuman jälkeenkin. Sami Kangasniemen kaltaiset sitoutuneet ja osaavat työntekijät ovat Satateräksen menestyksen kivijalka. Ihmiset tekevät sitä, missä ovat hyviä. Satateräksellä on vankat juuret perheyrityksenä. Yritys on aloittanut toimintansa jo vuonna Tuolloin nykyisen toimitusjohtajan Juha Paukkusen isä, Jouko Paukkunen, perusti konepajan. Nyt yrityksen osakkaana Juha Paukkusen lisäksi on hänen veljensä Janne Paukkunen. Meillä on täysin omia tuotteita ja poikkeamme siksi monesta alueen metalliyrityksestä. Tällä alalla monet saavat leipänsä kumppaniyritystensä osatoimituksista. Me teemme asiakkaillemme yksilöllisiä ratkaisuja, toimitusjohtaja Juha Paukkunen kertoo. Yhtiöllä on Siikaisten tuotantotilojen lisäksi myyntikonttori Keravalla ja maaliskuussa avataan myyntikonttori Saloon, Turun seudulle. Asiakaskunta koostuu valmistavan teollisuuden lähinnä metalli-, talo- ja muoviteollisuuden yrityksistä. Nosto- ja siirtolaitteita valmistavien yritysten määrä on Suomessa suhteellisen pieni ja Satateräs on merkittävä toimija omalla toimialallaan. Yhtiön päätavoite onkin säilyttää markkina-asemansa tulevaisuudessa ja hakea kasvua hallituin askelin. MARKKINAT MÄÄRÄÄVÄT LAADUN Satateräksen tuotteet ovat investointituotteita, joihin suhdanteet vaikuttavat merkittävästi. Meidän myyntimme ei ole markkinointilähtöistä vaan tarvelähtöistä. Tuotteemme ovat yrityksille merkittäviä investointeja ja jokainen tuote tehdään täysin asiakkaan tarpeen mukaan. Tusinatavaraa emme voi valmistaa. Tärkein myyntivälineemme on laatu. Tällä alalla sana kulkee ja pääasiallinen markkinointivalttimme on tyytyväinen asiakas, Juha Paukkunen toteaa. Yhtiössä on käytössään standardoitu laatukäsikirja, mutta Paukkunen pitää tärkeämpänä, että laatu on jokaisen työntekijän takaraivossa ja selkärangassa. Laadun pitää olla itsestäänselvyys arvo työlle. Tuotteillamme on kattava takuu, joten tuotannon tekijöiltä vaaditaan, että takuu ei tule kalliiksi. Eikä se vielä ole tullut. Yritys on kasvanut hallitusti ja hillitysti viime vuosina. Satateräksen tilat ovat laajentuneet ja tuotantomenetelmiä on kehitetty useiden vuosien ajan. Laskusuhdanteenkin aikana yhtiö on keskittynyt tehostamaan toimintaansa. Uskon, että elämää on taantuman jälkeenkin. Ylikuumentuneen ajanjakson jälkeen yritykset joutuvat jälleen miettimään rahan riittävyyttä. Me olemme keskittyneet siihen, että voimme pitää kiinni vakituisesta työporukastamme ja varmistaa kilpailukykymme, kun nousukausi alkaa. MAKSUVALMIUS ON TURVATTAVA Vuonna 2007 yhtiön liikevaihto oli noin 7,3 miljoonaa euroa. Seuraavan vuoden aikana ylitettiin kymmenen miljoonan raja. Viime vuoden liikevaihto laski reilut kaksikymmentä prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen, joten ruusuilla ei ole Satateräskään tanssinut. Hyvä maksuvalmius on auttanut meitä tähän asti tämän taantuman yli. Yritysten tilauskannat tippuivat ja tulorahoitus sen mu- Satakieli 5

6 Osaamisen tuonti on Satateräkselle vientiä tärkeämpää. kana, mutta muun muassa palkkakulut ovat ja pysyvät pienet ja keskisuuret yritykset yrittävät kyllä pitää sitoutuneista työntekijöistä kiinni viimeiseen saakka. Toimitusjohtaja on tyytyväinen, että yrityksellä on useita vuosia mennyt taloudellisesti hyvin. Satateräksen kipparina on voinut katsoa luottavaisena tulevaisuuteen. Viime vuoden liikevaihdon laskukin on hyväksyttävää, kun tiedetään, että itse on tehty oikeita asioita. Viime vuosi oli kaikille hankalaa aikaa ja katseet on siirrettävä tulevaisuuteen. On selvää, että hintapaineet jäävät joksikin aikaa, vaikka noususuhdanne nostaa päätään. Kilpailuvaltiksi nousevat muut seikat kuin hinta. Meillä on kuitenkin hyviä asiakkaita sekä huippuluokan kumppaneita, Juha Paukkunen summaa tyytyväisenä. On katsottava ovesta tulevaisuuteen, vaikka ajanjakso nyt tuntuukin haastavalta. Juha Paukkunen olettaa, että tämä vuosi ei vielä tule olemaan paljoakaan parempi. VIENTIÄ JA KANSAINVÄLISYYTTÄ Satateräksen vientiosuus on pientä. Vaikka tuotteet eivät ole vientiystävällisiä, Baltiaan ja Venäjälle Satateräksen tuotteita viedään satunnaisesti. Voidaan sanoa, että osaamisen tuonti on meille vientiä tärkeämpää. Olemme saksalaisen SWF Krantechnik GmbH:n partneri ja toimimme heidän edustajanaan Suomessa. Saamme sitä kautta käyttöömme maailman johtavan nosturiyrityksen osaamisen. SWF on toimittanut Satateräkselle ATK-ohjelmat, joiden avulla nosturit lasketaan ja suunnitellaan. Asiakas saa Satateräksen kautta koko paketin: suunnittelun, lujuuslaskennan, tuotannon sekä valmiiksi asennetut tuotteet ja huoltopalvelun. Juha Paukkusen mukaan yhtiö on lähes ainoita nosturitoimittajia, joka tarjoaa koko palveluprosessin ja valmistaa tuotteet itse. SWF:n lisäksi olemme tuoneet työosaamista Siikaisiin muun muassa Etelä-Afrikasta ja Virosta. Tällä hetkellä tosin tuotannossa on ainoastaan suomalaista vakiporukkaa, mutta supistamisen aikana oli helpottavaa, että luovuimme vain keikkaporukasta, joiden työkomennus oli muutenkin määräaikainen. Eteläafrikkalaiset värittivät pienen Siikaisten arkielämää tuomalla hieman erilaista kulttuuria katukuvaan. Virolaisten elämäntyyli ei juuri poikkea suomalaisesta, mutta afrikkalaiset huomattiin, jo tietenkin ihovärinsä ansioista. He olivat niin iloista ja nauravaista työporukkaa, että piti olla varsinainen mörökölli, jos heille ei lämmennyt. Iloinen kädenheilautus ja leveä hymy heltisi aina kohdatessa, Juha Paukkunen muistelee osaavia Afrikan miehiä. 6 Satakieli

7 Tommi Heikin tekeviä käsiä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Teknologiasta huolimatta Esko Vainionpään käsityötä tarvitaan nosto- ja siirtolaitteiden valmistamisessa. PIENESSÄ KUNNASSA ETUNSA Juha Paukkunen on ehtinyt kiertää maailmaa niin työn kuin opiskelujen puitteissa. YK-joukot ja kaupallinen koulutus ovat antaneet miehelle mahdollisuuden nähdä monia eri paikkoja. Siikaisiin yhtiön toimipaikkana hän on tyytyväinen. Siikainen on sijainniltaan hyvällä paikalla ja autothan nämä tuotteet kuljettavat oikeisiin osoitteisiin. Pienellä paikkakunnalla kunnan päättäjien kanssa asiat etenevät suhteellisen nopeasti ja täällä on huomattavasti helpompi saada sitoutuneita sekä osaavia työmiehiä kuin kasvukeskuksissa. Työntekijöiden rekrytoinnissa ainoastaan toimihenkilöiden saatavuus on ollut haasteellisempaa. Juha Paukkusella itsellään ei ole metallialan koulutusta. Kaupallinen koulutus on ollut hyödyllinen johtamisen välineenä. Tuotannon puolella ovat ihmiset, jotka osaavat sen työn. Minä keskityn enemmän strategiaan, markkinointiin sekä brändin luomiseen. Totta kai tiedän ja ymmärrän myös tuotannon eri prosessit olenhan pikkupojasta lähtien pyörinyt konepajalla isän mukana. Yhtiön kehittämisessä kuuntelen myös niitä, jotka tekevät tuotteita päivittäin. Tiimityötähän tämä on. SATATERÄS OY Perustettu: 1975 Pääosakkaat: Juha ja Janne Paukkunen Sijainti: Siikainen (tuotantolaitos), Kerava (myyntikonttori), Salo (myyntikonttori) Liikevaihto: 7,3 M (2007), 10,2 M (2008), 7,8 M (2009) Työntekijät: noin 37 henkilöä + keikkaväki (2008), 32 henkilöä (2009) Liikevaihto/hlö: (2008) Satateräs Oy:n tuotteet ja palvelut Nosto- ja siirtolaitteet: nostokorit kääntöpuominosturit profiilinosturit nostoapuvälineet (nosto-orret, alipainetarraimet jne) Satateräs toimittaa asiakkaalle suunnittelusta toteutukseen koko valmistusprosessin sekä huoltopalvelut toimitetuille tuotteille. Satakieli 7

8 Työelämän ja opetusmaailman välissä Veli-Matti Vuori on yhteistyön hyperlinkki, joka välittää osaamista puolin ja toisin. Hän työskentelee yritysten ja koulutuksen välimaastossa. Pitkä kokemus liiketoiminnan ja teknologian kehittämisestä tukee vahvasti työelämälähtöistä kehittämistyötä. Teksti ja kuva Susanna Alanen Veli-Matti Vuori työskentelee kehitysjohtajana Satakunnan koulutuskuntayhtymän kehitys- ja palveluyksikössä. Työpöytä sijaitsee Kokemäellä, ammattiopiston päärakennuksessa. Sataedussa annetaan koulutusta vuosittain noin 1800 nuorelle ja 700 aikuiselle. Kehitysjohtaja kehittää, mutta ei pelkästään koulutusta. OSALLISENA ALUEKEHITTÄMISESSÄ Kehitysjohtaja toimii koko kuntayhtymän tasolla. Kehittämistyö kuuluu Veli-Matti Vuoren tehtäviin monessakin mielessä, mutta kaikki lähtee liikkeelle työelämälähtöisyydestä. Kuinka opetuksesta saadaan koko kuntayhtymän alueen työelämää palvelevaa? Teen esimerkiksi Satakuntaliiton ja muiden aluehallintoviranomaisten kanssa yhteistyötä tukemalla alueellisessa kehittämistyössä. Satakuntaliitolla on keskeinen rooli maakunnan koulutustarpeiden ennakoinnissa, Veli-Matti Vuori sanoo. Sataedu haluaa ottaa oman paikkansa alueen kehittämisessä. Kehitysjohtajan tehtävä on keskeinen erityisesti työelämäyhteistyön näkökulmasta. Tällä hetkellä tärkeänä teemana on yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyttä edistetään monellakin tavalla, esimerkiksi kannustamalla ja tukemalla yritystoimintaa oppilaitoksissa. Kahden seutukunnan välinen yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Fuusio on onnistunut odotetusti. Suurena etuna on seutujen samankaltaisuus. Tietysti pieniä eroavaisuuksiakin löytyy, mutta se onkin tärkeää. Kumpikin seutu paikkaa toisen puutteita, yhdessä olemme vahvempia, Veli-Matti Vuori arvelee. UUSI TYö JA VANHAT TAIDOT Veli-Matti Vuori aloitti kehitysjohtajan tehtävässä viime vuoden alussa. Koulutusmaailma on hänelle työympäristönä täysin uusi. Sukujuuriltaan aito satakuntalainen mies nauttii työstään ja on tyytyväinen, että on vielä viisikymppisenä päässyt uusien työelämän haasteiden äärelle. Sataedu:n kehitys- ja palveluyksikköön Veli-Matti Vuori tuo yrityskehittämiseen liittyvää osaamista. Hänellä on kahdenkymmenen vuoden kokemus teknologian ja liiketoiminnan kehittämisestä. Siirryin koulutusmaailmaan Teknologiakeskuksesta Tampereelta. Työskentelin siellä teknologian ja liiketoiminnan kehittämistehtävissä. Uusien yritysten sparraajana toimiminen, konsulttitehtävissä ja teknologian kehittämisessä opetti minut toimimaan niin sanotusti kulttuurien yhdistäjänä. Työskentelin tutkimuksen ja elinkeinoelämän välissä antaen tutkimustietoa eteenpäin yrityksille. Koulutusjohtajan tehtävässä puolestaan välitän koulutusorganisaation osaamista työelämälle. Yksi asia, jonka olen tuonut mukanani, on verkostoituminen. Yritys- ja koulutusmaailman välimaastossa toimiminen, eri osapuolten aktiivinen kuuntelu ja ymmärtäminen ovat oleellinen osa työtäni, Veli-Matti Vuori jatkaa. Minkälaisia toimintaympäristöjä voisimme kehittää oppilaitosten ja yritysten yhteistyön edistämiseksi? Parhaillaan selvitämme yhteistyössä oppilaitosjohdon, työelämän edustajien ja aluekehittäjien kanssa, miten saisimme oppilaitokset ja yritykset fyysisesti saman katon alle. Vastaavaa toimintamallia on jo jonkin verran toteutettu Suomessa, ja yrittäjiltä on tullut toiveita sellaisen järjestämisestä myös meidän alueellemme. VTT:n OSAAMINEN TAKATASKUSSA Satakunnan koulutuskuntayhtymällä on sopimus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, VTT:n, kanssa tutkimuskeskuksen asiamiespalvelun järjestämisestä Satakunnassa. Asiamies työskentelee koulutuskuntayhtymän palveluksessa, mutta saa sopimuksen mukaan toimia VTT:n nimissä. Veli-Matti Vuori on saanut toimea varten koulutuksen ja hänet on perehdytetty tutkimuskeskuksen toimintaan. Täytyy ymmärtää, mihin suuntaan työelämä, yritykset, organisaatiot ja julkinen sektori kehittyvät. Muun muassa tämän takia hakeuduimme yhteistyöhön VTT:n kanssa, hän toteaa. Asiamiestoiminnan tavoitteena on muodostaa yhteistyössä alueen kehittämisorganisaatioiden kanssa tutkimus- ja kehittämishakkeita alueen teollisuuden tueksi. Asiamies toimii kehittämisohjelmien asiantuntijalinkkinä Valtion teknilliseen tutkimuskeskukseen sekä madaltaa yritysten kynnystä käyttää sen palveluja. Voin hakea yrityksille sellaista VTT:n osaamista, mitä ne omassa kehittämisessään tarvitsevat. Ilman asiantuntijaa oikean asian löytäminen suuresta organisaatiosta voi olla vaikeaa. Toimin luottamuksellisena linkkinä VTT:n ja yritysten välillä molempiin suuntiin. 8 Satakieli

9 VELI-MATTI VUORI on syntynyt Raumalla, asuu nykyisin Köyliön Tuiskulan kylässä. on valmistunut Tampereen teknillisestä yliopistosta diplomi-insinööriksi. on toiminut VTT:n asiamiehenä jo vuodesta harrastaa soittamista sekä laulamista ja on elinikäinen kuorolainen. motto: The future belongs to active and innovative societies. Satakieli 9

10 Onnistunut omistajanvaihdos jotta hyvät yritykset säilyisivät Ikärakenne muuttuu myös yrittäjillä. Vuonna 2007 maakunnassa oli yritystä, joista noin kolmasosalla on odotettavissa omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä. Tämä tarkoittaa, että noin 700 yritystä on vaihdostilanteessa vuosittain. Ilman koordinointia riski hyvien yritysten loppumisesta kasvaa. Teksti Susanna Alanen Kuvitus Julia Hannula 10 Satakieli

11 Yrittäjien pitäisi käynnistää luopumisprosessi paljon nykyistä aikaisemmin. Satakunnan yrittäjien kaksivuotisen hankkeen avulla sukupolven- ja omistajanvaihdosasiantuntijaksi palkattiin tammikuussa Kimmo Saaristo. Vaihdospalvelu on ilmaista ja se on tarkoitettu kaikille yrittäjille, ei pelkästään yrittäjäyhdistyksen jäsenille, vaikka yrittäjäjärjestö yhtenä tekijänä hankkeessa onkin, Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen painottaa. OLE AJOISSA Se, mitä yrittäjän tulee vaihdostilanteessa ottaa huomioon, riippuu siitä, onko kyse omistajan- vai sukupolvenvaihdoksesta. Jokaisessa vaihdoksessa on aina kyse yrityskohtaisesta tilanteesta. Pääsääntöisesti vaihdostilanteeseen tullaan liian myöhään. Prosessi on pitkä, se saattaa etenkin sukupolvenvaihdoksissa venyä yli vuodenkin mittaiseksi. Sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa luopujan on tarkkaan mietittävä, onko perillinen kykenevä ja motivoitunut jatkamaan. Täytyy olla realistinen. Tämä on yksi syy, miksi ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen on ehdottoman tärkeää, Kimmo Saaristo kertoo. Ajoitus ratkaisee. On tutkittu, että vastuuta, valtaa ja omistajuutta täytyy antaa ennen 40 ikävuotta, muuten halukkuus jatkajan puolelta vähenee, hän lisää. AVOIMUUS ON TÄRKEÄÄ Ajankohta merkitsee myös omistajanvaihdoksissa, joissa yritys myydään perheen ulkopuolelle. Tällöin on erityisesti mietittävä, mitä ollaan myymässä. Asioista on keskusteltava avoimesti ja perusteellisesti. Ostajan ja myyjän käsitykset voivat olla erilaiset. Kummankin pitää tietää, myydäänkö yrityksestä liiketoiminta vai osakkeet. Tämä on verotuksenkin kannalta oleellista. Yrittäjien pitäisi käynnistää luopumisprosessi paljon nykyistä aikaisemmin. Prosessi alkaa henkisellä valmistautumisella. Vaihdoksen tekniseen prosessiin liittyy monia kysymyksiä: täytyykö yhtiömuotoa muuttaa, onko yrityksellä omaisuutta ja mitä omaisuudelle vaihdoksessa tapahtuu? Puhumisen tärkeys korostuu erityisesti perheen sisäisissä vaihdoksissa. Monia seikkoja on otettava huomioon. Jos yhtiö on varakas ja sisaruksia on useampi, täytyy asioita miettiä perintönäkökulmasta. Avioehto helpottaisi useaa tilannetta, Kimmo Saaristo toteaa. LAAJAA PALVELUA Sukupolven- ja omistajanvaihdosten asiantuntijapalvelua ei rajoiteta pelkästään itse vaihdostilanteeseen. Suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana sekä yrityksestä luopuva yrittäjä että jatkava yrittäjä. Luopuva yrittäjä ei jää tyhjän päälle. Yrittäjillä on senioriyrittäjätoimintaa ja ohjaamme myös elinkeinoyhtiöiden järjestämään kummi- ja mentoritoimintaan, Markku Kivinen kertoo. Oppilaitosten ja TE-toimistojen kanssa tehdään yhteistyötä kartoittamalla verkostoa mahdollisista jatkajista. Vaikka vaihdos ei olisi juuri nyt ajankohtainen, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä. Autan ja kerron, mitä asioita yrityksen pitäisi tehdä ennen vaihdosta. Ohjaan yrittäjän vaihdokseen liittyvän verkoston äärelle. Esimerkiksi sukupolvenvaihdossuunnitelma on hyvä tehdä. Palvelua voi ostaa ELY-keskukselta. Ei haittaa vaikka suunnitelman tekisi pariinkin otteeseen. Loppujen lopuksi tarkalla suunnitelmalla säästää pitkän pennin, Kimmo Saaristo muistuttaa. taustalla Satakunnan Yrittäjät ry:n, Satakunnassa toimivien elinkeinoyhtiöiden sekä Satakunnan ELY-keskuksen yhteinen EAKR-hanke. Hankkeen päätyttyä toiminta jatkuu yhteistyössä elinkeinoyhtiöiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on: luoda toimiva käytäntö vaihdoksiin ja näin helpottaa yrittäjän asemaa vaihdoksessa. luoda hyvät ja vakaat suhteet yhtiöjuridiikan osaajiin, verohallintoon ja muihin tahoihin. KIMMO SAARISTO työskentelee Satakunnassa sukupolven- ja omistajanvaihdosasiantuntijana. siirtyi uuteen tehtäväänsä Succession Consulting Finland Oy:stä, jossa hän toimi liikkeenjohdon konsulttina. Yhtiön päätoimialaan kuuluivat pk-yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdokset. on toiminut itse yrittäjänä 12 vuotta, joten tietää, mistä puhuu. on suorittanut MBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulusta. puh Satakieli 11

12 jankohtaista Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta. Johanna Kirjavainen on käynyt yli neljän vuoden ajan Kiviholmalla Anjan ja Tauno luona. Johannan käynti koetaan elintärkeän arvokkaaksi arjen sujuvuuden kannalta. Reumayhdistys perusti yrityksen Johanna Kirjavaisen työhön kuuluu kodin avustavat työt, kuten siivous ja asiointipalvelut. Jutustelu ja kuulumisten vaihto on tärkeää työn lomassa. 12 Satakieli Kankaanpään Seudun Reumayhdistys ry perusti yrityksen, Tuleskeskus Freesia Oy:n, Yritykselle haetaan sosiaalisen yrityksen status. Yritys saa sosiaalisen yrityksen statuksen, kun sen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Laajennamme toimitilaamme, jotta saamme tilaa infrapunasaunalle ja myöhemmin myös suolahuoneelle. Tarkoituksena on, että tiloissa toimii tulevaisuudessa reumalääkäri ja fysiatrian erikoislääkäri sekä fysioterapeutin vastaanotto. Tiloihin tulee myös hoitoapua antava mummoparkki, joka mahdollistaa esimerkiksi omaishoitajille muutaman tunnin vapaan. Tarjoamme myös sairaanhoitajan palveluita, hallituksen puheenjohtaja Pirjo Röpetti kertoo. Tuleskeskus Freesia aikoo edelleen kehittää toimintaansa sitäkin silmällä pitäen, että väestön ikääntyessä hyvinvointi- ja hoivapalveluita tarvitaan yhä enemmän. Halusimme rajata yhdistystoiminnan erilleen yritystoiminnasta, vaikka toiminnat ovat samoissa tiloissa. Yhdistystoiminta säilyy ennallaan. Avustajapalvelukin säilytetään, mutta toiminta siirtyy yrityksen nimiin. Avustajapalveluun kuuluu lähes kaikki kodin työt siivouksesta arkipäivän asiointiin.

13 Verotiliuudistus helpottaa Verohallinnon ylläpitämä verotili otettiin käyttöön vuoden alusta. Uudistus helpottaa niin pienen kuin isonkin yrittäjän arkea. Kaikki omaaloitteiset verot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Verot lasketaan yhteen ja maksetaan kerralla. Työtä ja kustannuksia säästyy, eikä ilmoituksia tarvitse enää täyttää useampaa. Kaikki sujuu sähköisesti verotilipalvelussa. Omatoiminen verojen seuranta on helpompaa, koska palvelussa voi selata tiliotteita ja ilmoituksia sekä seurata tilitapahtumia ja maksettuja veroja. Palvelu arkistoi verotiliotteet kolmeksi vuodeksi. Jokaiselle yritykselle on lähetetty asiakaskohtainen viitenumero eli verotiliviite, jota käytetään aina maksettaessa verotilimaksuja. Palveluun kirjaudutaan yritysmuodosta riippuen Katso-tunnisteella tai verkkopankkitunnuksilla. Verotilin ohjeet löytyvät netistä osoitteesta Jos yrittäjä ei jostain syystä ole saanut viitenumeroa, sitä voi kysyä verohallinnon palvelunumerosta Ilmoittamiseen, Katso-tunnisteeseen ja sähköisen asioinnin valtakirjoihin liittyvissä kysymyksissä palvelee numero TIESITKÖ? Pienyrityksillä on mahdollisuus hakea pidennettyä maksu- ja ilmoitusjaksoa. Jos yrityksen liikevaihto on alle euroa vuodessa, voi maksut ja ilmoitukset tehdä neljännesvuosittain. Kokenutkin yritys kehittyy Insinööritoimisto H. Aaltonen Oy perustettiin Parikymmentä vuotta toiminut yritys on työllistänyt rakennusinsinööri Hannu Aaltosen rakennusvalvonnan ja rakennuttamisen tehtävissä. Lisäksi hän on toiminut vastaavana työnjohtajana ja rakennussuunnittelijana sekä monissa muissa rakennusalan konsultointitehtävissä. Yritys toimii Pomarkusta käsin lähinnä Satakunnan alueella. Teen yhteistyötä alaa opiskelevan poikani kanssa. Hän piirtää puhtaaksi suunnitelmani. Kun saan pojan yritystoimintaan mukaan, on lähitulevaisuudessa mahdollisesti tiedossa sukupolvenvaihdos, yrittäjä Hannu Aaltonen kertoo. Viime aikoina yritys on kehittänyt toimintaansa hankkimalla Leader-tuella uusia laitteita kosteus- ja kuntotarkastuksia varten. Lisää tilaa erikoisosaamiselle Hirwarin MP-paja Kankaanpään Vihteljärvellä huoltaa, korjaa ja myy moottoripyöriä. Lisäksi yritys valmistaa itse viritys- ja muita osia sekä suorittaa tehonmittausta ja erilaisia säätötöitä. Kaupanteko on vilkkaimmillaan keväällä ja kesällä. Vanhan toimitilan jäädessä pieneksi yrittäjä Markku Hirviniitty sai vinkin tuttavaltaan. Kuulin Leader-ohjelmasta ensi kerran, ja päätin hakea kehittämistukea. Noin vuosi sitten valmistui uusi, 150 m 2 toimitila. Tässä työssä sopiva toimitila on tärkeä, etenkin kysynnän kasvaessa. Lisäksi investoin rengaskoneeseen, hän kertoo. Tietotaitoa ja erikoisosaamista löytyy yhden miehen työpajasta paljon. Täysin vastaavaa liiketoimintaa ei lähialueilla ole. Saattaa olla, että investoin vielä siirrettävään autonosturiin, niin voin talvisin keskittyä autohommiin, tyytyväinen yrittäjä lisää. puh Markku Hirviniitty Satakieli 13

14 jankohtaista Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta. KOKOnaista kehittämistä Seutukunnan strategiassa toimialoja käsitellään kokonaisuuksina. Strategian painopisteitä pohditaan yhdessä yrityselämän vaikuttajien kanssa. KOKO on kuntien omistama, alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, vuosille Pohjois-Satakunnan ohjelma toimii käytännön työkaluna uuden elinkeinostrategian rakentamisessa. Nyt toteutettava ohjelma koostuu neljästä painopisteestä: yrittäjyysideologian synnyttäminen, innovaatioprosessien tukeminen, liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja yritysverkostojen rakentaminen. Tavoitteena on vahvistaa entisestään yhteistyötä Pohjois-Satakunnan yritysten ja eri toimijoiden välillä. Toimenpiteillä halutaan jatkossakin kehittää yritysten toimintaedellytyksiä seudulla ja sitä kautta lisätä kilpailukykyä sekä vetovoimaisuutta. Ohjelman vetovastuu on Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:llä. Ympäristö muuttuu, seutu kehittyy KOKO-OHJELMA Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategia laadittiin vuosille Muutokset elinkeinoelämässä ja taloudessa vaativat strategian päivittämistä. Pelkästään taantuman vaikutusten vuoksi strategiaa pitää uudistaa. Strategian kehittämisessä on kaksi painopistettä: on löydettävä seudun tärkeät menestystekijät, joihin panostetaan sekä menetelmät, joilla työskennellään. Vanhassa strategiassa menestystekijöitä oli useampi, ehkä liikaakin. Uuteen strategiaan seudullisia kehittämiskohteita yhdistellään. Näin päästään mahdollisesti noin kolmeen ydintoimialaan. Kullekin toimialalle rakennetaan oma kehittämisohjelma. Ohjelma määrittelee, kuinka strategiaa toteutetaan, minkälaisia hankkeita se sisältää ja mistä saadaan rahoitus, kertoo Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Esa Sairanen. Yksi hyvä menetelmä on yritysvetoinen, kuntien, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten tukema yhteistoiminta niin sanottu klusteriajattelu. On tarkoitus perustaa innovatiivisista yrittäjistä koottu elinkeinotyöryhmä. Työryhmä luo ajatuksia siitä, mitä toimenpiteitä pitkällä aikavälillä tehdään. Tavoitteena on, että kolmelle kärkitoimialalle syntyy lähivuosina jotain ainutlaatuista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä, joka pitää yritykset elinvoimaisena ja kiinni seudussa myös jatkossa. Toimialoja yhdistellen kärjeksi voivat nousta valmistava teollisuus, elintarvike- ja alkutuotanto sekä palveluliiketoiminta. Palveluliiketoiminnan yhdistelmään kuuluvat mm. matkailu- ja hoiva-ala, mutta myös erilaiset yrityspalvelut. Näillä toimialoilla seutumme on ollut ja tulee olemaan vahva. Vetovastuuroolit kehittämistoiminnassa syntyvät elinkeinostrategian lopputuloksena. toimii eri alueilla vuosina antaa rahoitusta euroa vuodessa seudulla toteutettaville uusille avauksille kehittämistoiminnassa. Pohjois-Satakunta mukana seudun kehittämisohjelmalla rahoitusosuudet: 50 % kunnilta ja 50 % työ- ja elinkeinoministeriöstä Lisätietoja: tai Uudella strategialla halutaan saada aikaan osaamiskeskittymiä. Hyvänä esimerkkinä on ajatus business-centerin rakentamisesta Kankaanpään Metallikylään. 14 Satakieli

15 ELY tuli TE-keskuksen tilalle P R O J E K T I S S A... Valtion aluehallinto uudistui vuoden alussa, jolloin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset, ELY:t, aloittivat toimintansa. ELY-keskuksia on 15 ja ne hoitavat muun muassa entisten TE-keskusten tehtäviä. Suuremmat, kolmen vastuualueen ELY-keskukset hoitavat myös entisten lääninhallitusten liikenne- ja sivistysosaston tehtäviä sekä entisten tiepiirien ja alueellisten ympäristökeskusten tehtävät. Yrittäjän kannalta muutos ei ole kovin suuri. Samat tutut TE-keskuksen palvelut ja ihmiset löytyvät nyt Satakunnan ELY-keskuksesta. Muutos on lähinnä hallinnollinen, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Satakunnan liikenne- ja ympäristöasiat hoidetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Henkilökunnan puhelinnumerot ovat samat, mutta sähköpostiosoitteet ovat muuttuneet muotoon puh Verkostoitumalla lisää laatua Kumppanuudella työmahdollisuuksia maaseudulle -hanke on Sataedu Satakunnan aikuiskoulutuskeskus Kankaanpään luotsaama verkostoitumishanke. Sen tavoitteena on ennen kaikkea luoda Pohjois- Satakuntaan kattava metallialan yritysten verkosto. Verkosto koostuu muutamasta veturiyrityksestä. Mukaan tulevat esimerkiksi Hollming Works Kankaanpää ja KMT Group, sekä useita pieniä alihankkijayrityksiä. Pienemmät yritykset voivat olla yhden tai muutaman henkilön työllistäviä metallipajoja, kertoo hankkeen koordinoija Pertti Haanpää Sataedu Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen metalliosastolta Kankaanpäästä. Pohjois-Satakuntaan eniten yritystukia Yrityshankkeiden osuus Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n rahoittamista hankkeista on lisääntynyt jatkuvasti. Vuosi 2009 oli ennätyksellinen, sillä Satakunnan toimintaryhmien kautta myönnetyistä 47 yrityshankkeesta 58 prosenttia oli Pohjois-Satakunnassa. 61 prosenttia tukirahoista, eli noin euroa, tuli alueellemme. Mallimaa edistyi Aikuiskoulutuskeskuksen Työturvallisuuden Mallimaa -toiminta on edennyt siihen pisteeseen, että aikuiskoulutuskeskuksen metallipuolella on nyt investoitu uusiin laitteisiin. Työtiloista on tehty mukavammat ja ergonomisemmat. Mallimaan tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja ergonomisuutta. Ennen kaikkea toiminta vaikuttaa asenteisiin, ja muovaa tuleviin Tukia haettiin enimmäkseen investointeihin, mutta joukossa on myös muutamia ensimmäisen työntekijän palkkaustukia. Pääosin tuetut yritykset ovat yhden hengen yrityksiä ja aloittavia yrittäjiä. Leader-tuki on hyvä apu alkuun. Yritystukia voi hakea vuoden 2013 loppuun saakka. metallialan ammattilaisiin turvallisuutta ja ergonomiaa edistäviä arvoja. Loppujen lopuksi yritykset hyötyvät asennemuutoksista, ja metallialan verkostokin saa oman osansa fiksut ja turvalliset työtavat omaksuneista työntekijöistä. Lue lisää Työturvallisuuden Mallimaasta ja työturvallisuudesta Satakielestä 3/2009. TULOKSET SYNTYVÄT YHTEISTYöLLÄ Idea lähti alun perin Metallikylä-hankkeesta, jossa veturiyritykset ovat mukana. Verkostoitumisen myötä myös alihankkijatyrittäjät voivat osallistua Metallikylän rakentamiseen. Yhteistyö ja kumppanuus ovat avainsanoja. Verkosto rakennetaan ja toimintamahdollisuuksia kehitetään yhdessä. Hanke tavoittelee myös lisäansion tuomista kotonaan metallialan pienyrittäjinä toimiville maanviljelijöille. Verkostoituminen mahdollistaa sen, että maaseudun pienyrittäjät voivat yhdessä hankkia isoja, kalliimpia koneita. Kustannukset pysyvät yhden yrittäjän kohdalla pieninä, ja toimiva verkosto helpottaa myös koneiden käyttövuorojen organisointia. Samalla asiakaspalvelu ja työn laatu paranevat. LISÄOSAAMISTA KOULUTUKSELLA Hankkeen tavoitteena on myös selvittää pienyrittäjien kouluttautumis- ja kehittämistarpeita sekä kehittää ammatillista osaamista. Aikuiskoulutuskeskuksella on ajatuksena laajentaa metallialan iltakursseja siten, että niitä järjestetään jatkossa kahtena iltana viikossa. Tutkintojen tai tutkinnonosien sekä näyttötutkintojen suorittaminen on mahdollista, mutta ei pakollista. Tavoitteena on edelleen taidon ja laadun kehittäminen. Tutkinnon kanssa osaamisen markkinointi kuitenkin helpottuu. LIITY VERKOSTOON Pertti Haanpää kehottaa kaikkia osallistumisesta kiinnostuneita metallialan pienyrittäjiä ottamaan yhteyttä. Rahoitus hankkeeseen saadaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeen taustalla yhteistyössä toimii myös Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: Pertti Haanpää, puh tai Antti Kartastenpää, puh Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Satakieli 15 15

16 Koulutus- ja tapahtumakalenteri ELY-keskus Tietotekniikan hyödyntäminen Pk -yrityksen liiketoiminnassa Pk -yrityksen markkinointipäällikkövalmennus Wire yritysvalmennus alkaville yrittäjille Yritysvalmentaja -/ konsulttikoulutus Lisätietoja: ELY-keskuksen sivuilta tai Pia Österlund, puh Sataedu Työpaikkaohjaajakoulutus (kolmeosainen), Kankaanpää EA 1 -kurssi (kaksiosainen) Ravintola-alan moniosaajakoulutus, Kankaanpää 03-05/2010 Useita hygienia- ja alkoholipassikoulutuksia sekä testit Laitoshuoltaja on siivouksen asiantuntija (kesto10 kk) LVI-asentaja, haku Asiakaspalvelun ja markkinoinnin osaaja, Pori Märkätila-asentajan henkilösertifiointikoulutus, Huittinen Märkätila-asentajan henkilösertifiointi, jatkokoulutus, Huittinen Lue lisää ja etsi myös muita koulutuksia: HYKE-hankkeen koulutuksia hyvinvointialan yrittäjille Verkostoituminen liiketoimintamahdollisuutena (kaksiosainen) Esimiehenä hyvinvointialan yrityksessä (viisiosainen) Myyntityö ja asiakassuhteen hoitaminen (kolmiosainen) Hyvinvointipalvelut muutoksessa, seminaari Hyvinvointipalveluiden tuotteistaminen ja hinnoittelu (neliosainen) Strategian suunnittelu (kaksiosainen) Yrityksen talouden suunnittelu ja seuranta (kaksiosainen) Koulutukset järjestetään Porissa. Lisätietoja Marika Lähde, puh , tai Kaija Joensuu, puh , Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy on seitsemän kunnan omistama seudullinen kehittämisyhtiö. Sen toimintaalueeseen kuuluvat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Lavia ja Siikainen. PSKK:n tehtävä on kehittää seudun elinkeinoelämää. fax (02) Esa Sairanen, toimitusjohtaja puh Matti Arkko, yritysneuvoja puh Marko Rajamäki, yritysneuvoja puh Anneli Hakola yritys- ja taloussihteeri puh Prizztech Oy Satakunnan teknologiakeskus Heikki Perko, projektipäällikkö puh Tuula Raukola, projektipäällikkö puh ProAgria Satakunta tarjoaa alueen maaseutuyrityksille talous-, investointi- ja verosuunnittelua, kirjanpitoneuvontaa sekä markkinoinnin ja muun liiketoiminnan suunnittelua. Riitta Seppälä, yritysneuvoja puh Satakunnan aikuiskoulutuskeskus, Kankaanpää on ammatilliseen aikuis- ja täydennyskoulutukseen erikoistunut oppilaitos. PSAKK fuusioitui osaksi SATAEDU:a lähtien. Raija Vilponen puh Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry toteuttaa Pohjois-Satakunnan Leader-kehittämisohjelmaa kaudella Leader-rahoituksella aktivoidaan paikallisia yrityksiä ja ihmisiä osallistumaan kehittämistoimintaan. Juha Vanhapaasto toiminnanjohtaja puh Päivi Hietapakka projektisihteeri puh. (02) Tanja Aarnikuru hankeneuvoja puh Krista Antila kv-koordinaattori puh Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä. Unto Hietaniemi, rahoituspäällikkö puh Satakunnan Aikuiskoulutuskeskus Kankaanpään työelämän palveluyksikön löydät osoitteesta Asemakatu 7, Kankaanpää ja meidät muut Kankaanpään torin kulmalta osoitteesta Torikatu 7 A, Kankaanpää

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymmenien kokemus

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Suunnitellusti vapaalle. Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka

Suunnitellusti vapaalle. Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka Suunnitellusti vapaalle Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka 1 MISTÄ APUA OMISTAJANVAIHDOS TILANTEESEEN? Julkiset toimijat: ELY-keskus Finnvera Verotoimisto Sedulliset toimijat: Yrityspalvelu

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

ELY-keskus yritystoiminnan rahoittajana

ELY-keskus yritystoiminnan rahoittajana ELY-keskus yritystoiminnan rahoittajana 1 Osaaminen, kulttuuri ja työllisyys Innovaatiot ja yritysrahoitus Maaseutu ja energia Ohjaus Liikennejärjestelmä Kunnossapito Rakentaminen Liikenteen palvelut Alueiden

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen?

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINTA -SEMINAARI 23.5.2013 Savonia-amk Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? Heikki Passiniemi toimialapäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy 23.5.2013

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 11/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta keskisuomi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Susanne Forsberg susanne.forsberg@jao.fi +358 40 341 5146 www.yritystentaitava.fi

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Timo Lindvall. toimitusjohtaja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Timo Lindvall toimitusjohtaja Forssan seutu on business-suomen painopisteessä Tunti+ vain Helsinki, Turku,Tampere, Lahti, Pori Lentoasemat Rautatieasema Humppilassa Useita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

PK konepaja digitalisaation pyörteissä

PK konepaja digitalisaation pyörteissä PK konepaja digitalisaation pyörteissä Teollisuus ja digitalisaatio -seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia. Harri Jokinen Toimitusjohtaja Nomet Oy Alihankintakonepaja, liikevaihto 8,2 M, 52 osaajaa ja

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 10.11.2015 1 EMKR:n rahoitus Suomen toimintaohjelmassa

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot