EUROOPAN UNIONIN LAAJENTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN UNIONIN LAAJENTAMINEN"

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN LAAJENTAMINEN *** SAAVUTUKSET JA HAASTEET Wim Kokin selonteko Euroopan komissiolle

2 Wim Kok syntyi Bergambachtissa vuonna Ennen poliittista uraansa hän toimi aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä, ensin Alankomaiden ammattiliittojen keskusjärjestön ja sitten Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) puheenjohtajana. Hän on ollut maansa parlamentin jäsen ja työväenpuolueen (PvdA) johtaja sekä Sosialistisen internationaalin varapuheenjohtaja. Vuosina hän toimi valtiovarainministerinä ja varapääministerinä ja vuosina Alankomaiden pääministerinä. 2

3 SISÄLLYS Johdanto Tavoitteeni tässä selonteossa Miksi laajentua? Nykytilanne Valitsemani lähestymistapa Viisikohtainen ohjelma Tiivistelmä Mantereenlaajuinen rauha ja vakaus Eurooppalaisina yhdessä toimiminen Talouden vauhdittaminen Euroopasta turvallinen Naapuruuspolitiikka Eurooppa maailmanlaajuisena toimijana 1 Uuden Euroopan rakentaminen Miksi EU laajenee? Miksi EU:hun halutaan liittyä? Aiemmat laajentumiset Nyt käynnissä oleva laajentuminen 2 Kansalaiset laajentuvassa EU:ssa Nykyiset jäsenet Tulevat jäsenet Usein kysyttyä 3 Talous, työmarkkinat ja finanssipolitiikka Taloudelliset vaikutukset Kauppa Investoinnit Muuttoliike ja työmarkkinat Talous- ja rahaliitto Lissabonin strategia Vaikutukset talousarvioon 4 Elämänlaatu Sisäinen turvallisuus Ympäristö Ydinturvallisuus Elintarvikestandardit 5 Eurooppa maailmankartalla Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Kansainväliset taloussuhteet Naapuruuspolitiikka 6 Yhdessä toimiminen Euroopassa Identiteettikysymyksiä EU:n toimielinuudistus Politiikat paremmin täytäntöön 3

4 Liitteet Euroopan kartta Taulukot 1. Perustietoja EU:sta ja tulevista jäsenvaltioista 2. Laajentumisen tukeminen EU:n jäsenvaltioissa 3. Liittymisen tukeminen tulevissa jäsenvaltioissa 4. EU:n kauppa Keski- ja Itä-Euroopan kanssa 5. Talouskasvu EU:ssa ja tulevissa jäsenvaltioissa 6. Laajentumisesta EU:lle aiheutuvat liittymistä edeltävät kustannukset 7. Laajentumisesta EU:lle aiheutuvat liittymisen jälkeiset kustannukset Kokoukset ja niiden osanottajat 1. Aivoriihet yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa 2. Kansalaisjärjestöjen kuuleminen 3. Vierailut tulevissa jäsenvaltioissa Lähdeluettelo 4

5 Alkusanat Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodi pyysi minua laatimaan tämän selonteon maaliskuun 2003 loppuun mennessä. Vaikka käytettävissä ollut aika oli lyhyt (4 kk), olen tutustunut mahdollisimman monenlaisiin näkemyksiin tapaamalla monien eri maiden ja alojen asiantuntijoita, olemalla yhteydessä eurooppalaisiin kansalaisjärjestöihin ja vierailemalla tulevissa jäsenmaissa. Vaikka vastuu selonteosta kuuluukin minulle, lukuisat henkilöt ja organisaatiot ovat osallistuneet sen laatimiseen. Haluan kiittää Firenzessä sijaitsevan yliopistollisen Eurooppa-instituutin alaisen Robert Schuman -tutkimuskeskuksen henkilöstöä tämän selonteon valmistelusta ja julkaisemisesta sekä asiantuntijatapaamisten järjestämisestä. Hankkeen vetäjänä ja esittelijänä Robert Schuman -keskuksessa toimi Graham Avery Wim Van Akenin ja Will Phelanin avustuksella. Helen Wallace ja Jan Zielonka antoivat neuvoja ja kannustusta. Monista hankkeeseen osallistuneista asiantuntijoista haluan lausua erityiskiitokset Christoph Bertramille, Fernando Fernandezille, Heather Grabbelle, Andras Inotaille ja Olli Rehnille, jotka aikaansa säästämättä antoivat opastusta ja neuvoja hankkeen loppumetreillä, sekä GPlus Europen John Wylesille, jolta sain apua yhteydenotoissa lehdistöön. Haluan kiittää myös laajentumisesta vastaavaa Euroopan komission jäsentä Günter Verheugenia antamastaan tuesta samoin kuin selonteon laatimisessa avuksi olleita komission virkamiehiä, erityisesti Alain Servantieta. Lopuksi haluan kiittää Joost Klarenbeekiä Alankomaiden ulkoministeriöstä tämän korvaamattomasta avusta koko hankkeen ajan. 5

6 JOHDANTO Tavoitteeni tässä selonteossa Tässä selonteossa tarkastellaan Euroopan unionin (EU) lähestyvän laajentumisen vaikutuksia ja haasteita. Ensisijaisesti selonteko pyrkii vastaamaan keskeisimpiin kysymyksiin, joita kansalaiset esittävät ratifiointiprosessin aikana, jonka päätteeksi kymmenen uutta jäsenvaltioita liittyy EU:hun 1. toukokuuta Miksi EU:n jäsenmäärä nostetaan 15:stä 25:een (ja myöhemmin vielä useampaan)? Miten laajentuminen vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään? Ovatko nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa lausutut toiveet ja epäilykset perusteltuja? Näihin kansalaisten esittämiin kysymyksiin on suhtauduttava vakavasti. Pyrin esittämään tasapuolisesti sekä jäsenvaltioiden liittämisestä EU:hun aiheutuvat hyödyt ja mahdollisuudet että siihen liittyvät mahdolliset haitat, riskit ja kustannukset. Selonteon toissijaisena tarkoituksena on käsitellä keskeisimpiä laajentumisen asettamia haasteita. Kymmenen maan liittyminen vuonna 2004 on vain yksi vaihe prosessissa, joka käynnistyi yli kymmenen vuotta sitten ja joka jatkuu vielä monien vuosien ajan. Prosessin kuluessa uusien jäsenien lisäksi vanhat jäsenet ovat saavuttaneet paljon, mutta paljon on vielä tekemättä. Miten laajentuminen saadaan onnistumaan? Mitä on tehtävä, jotta laajentumisesta saataisiin kaikki hyöty sen sijaan, että se onnistuisi vain osittain tai jopa epäonnistuisi? Omana tavoitteenani on yksilöidä ne keskeiset osa-alueet, joilla EU:n on laadittava strategia onnistuneen laajentumisen varmistamiseksi. Vaikka suuri yleisö suhtautuu laajentumiseen yleisesti ottaen myönteisesti, lisätiedotukselle on laaja tilaus. Jotkut esitetyistä kysymyksistä koskevat Euroopan yhdentymisen perusongelmia. Johtaako EU:n laajentuminen kansallisen identiteetin katoamiseen? Pystyykö EU enää tekemään päätöksiä niin monijäsenisenä? Voiko laajentuminen auttaa EU:ta puhumaan painokkaammalla äänellä maailmanpolitiikassa? Laajentumisen lähestyessä EU:n on vastattava näihin kysymyksiin. Yhteiskuntien ja kansojen yhteensaattaminen alkaa nyt. Sitä voi verrata yritysmaailmassa tapahtuvaan sulautumiseen: lopullinen onnistuminen punnitaan lattiatason työntekijöiden 6

7 arkitodellisuudessa. Juuri tästä syystä tarvitsemme selkeän toimintasuunnitelman muutosten hallitsemiseen laajentuneessa EU:ssa. 7

8 Miksi laajentua? Lähestyvä laajentuminen on EU:n kaikkien aikojen kunnianhimoisin hanke: toisen maailmansodan jälkeen jakautuneen Euroopan mantereen jälleenyhdistyminen. Edellisten laajentumisten näyttämönä on ollut jakaantunut Eurooppa, kun taas nyt lähestyvä laajentuminen auttaa saavuttamaan EU:n perustajaisien unelman eli yhtenäisen ja vapaan Euroopan. Olen koko ikäni ollut vakaumuksellinen eurooppalainen. Muistan nuoruudestani toisen maailmansodan ja osaan arvostaa Euroopassa tänä päivänä vallitsevaa rauhaa, vakautta ja hyvinvointia. Tiedostan sen, miten paljon olemme hyötyneet Euroopan yhdentymisestä viimeksi kuluneen puolivuosisadan kuluessa. Entisen Jugoslavian sodat ja julmuudet ovat osoittaneet, mitä eurooppalaiset voivat tehdä toisilleen, jos hajottavien voimien annetaan polkea yhtenäisyydenkaipuu jalkoihinsa. Minulle Euroopan unionin laajentuminen tarkoittaakin vision toteutumista vision, joka unohdetaan liian helposti aikoina, jolloin Euroopan turvallisuutta ja hyvinvointia pidetään itsestäänselvyyksinä. Jos kuitenkin pysähdymme hetkeksi miettimään, tajuamme, että EU:ssa ja sen laajentumisessa on nimenomaan kyse tästä visiosta eli Euroopan kansojen jälleenyhdistymisestä sellaisen perustuslaillisen kehyksen puitteissa, joka kannustaa niitä toimimaan yhdessä rauhaa ja vakautta edistäen. Keski- ja Itä-Euroopan kansoille Eurooppa edustaa niitä arvoja, joiden vaikutuspiiriin ne halusivat palata rautaesiripun ja kylmän sodan aikakaudella yli sukupolven ajan. Paluu osaksi Eurooppaa on kuitenkin ollut niille muutakin kuin symbolista: EU-jäsenyyden mahdollisuus on osaltaan sinetöinyt niiden valinnat omaksua moniarvoinen demokratia ja markkinatalous ja rohkaissut niitä ajamaan uudistuksia. Lupaus tästä vakauden ankkurista on ollut ennakkoedellytys taloudellisen hyvinvoinnin palauttamiselle, mikä puolestaan ylläpitää alueen pysyvää vakautta. Niiden paluu osaksi Eurooppaa ei ole kuitenkaan ollut helppo. Prosessi on johtanut valtaviin muutoksiin kaikkialla Keski- ja Itä-Euroopassa; kaikki eivät kuitenkaan ole hyötyneet uusista mahdollisuuksista tasa-arvoisesti, ja entiset turvaverkot ovat kadonneet. Laajentumisen 8

9 todellisia kustannuksia ei mitata EU:n budjettivaroilla: sopeuttamisen kauaskantoisimmat vaikutukset on jo koettu tulevissa jäsenvaltioissa. Nykyisen EU:n kansoille vakaudesta ja demokratiasta Keski- ja Itä-Euroopassa on jo koitunut valtavia etuja sekä turvallisuuden että hyvinvoinnin näkökulmasta. Kaupan nopea kasvu on lisännyt yritysten mahdollisuuksia, investointeja ja työllisyyttä ja johtanut talouden kasvuun läntisessä Euroopassa. Nämä sekä vanhoille että uusille jäsenille koituvat hyödyt vakiintuvat ja lisääntyvät laajentumisen toteutuessa vuonna 2004 edellyttäen, että EU pystyy vastaamaan tämänhetkisiin haasteisiinsa. Nykytilanne Laajentuminen tapahtuu ajankohtana, jolloin EU:lla on edessään valtaisia haasteita, jotka liittyvät sen talouden suorituskykyyn, sisäiseen yhteenkuuluvuuteen ja ulkopoliittiseen asemaan. Maailmantalous on vaikeuksissa. Euroopan kasvumoottori on ainakin nykyisissä jäsenvaltioissa lähes pysähdyksissä, ja työttömyys pysyttelee sitkeästi korkeana. Lissabonin strategiassa EU:n johtajat ilmoittivat tavoitteekseen tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous, mutta toistaiseksi näiden mahtipontisten sanojen tueksi ei ole toteutettu rakenneuudistuksia, jotka ovat välttämättömiä vakaan kasvun turvaamiseksi pitkällä aikavälillä ja globalisaation haasteisiin vastaamiseksi dynaamisella tavalla. Muu maailma ei aio odottaa. Sisäpolitiikan aloilla EU ei pysty vastaamaan tyydyttävällä tavalla kansalaistensa huolenaiheisiin useilla eri aloilla. Tämä johtuu poliittisen tahdon puuttumisesta ja päätöksenteon hankaluudesta. Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan työn tulokset ovat tässä suhteessa ratkaisevan tärkeitä. Eurooppa tarvitsee hallintojärjestelmän, joka pystyy sovittamaan tehokkuuden ja demokraattisen legitiimiyden vaatimukset yhteen nykyistä paremmin. EU:n on uusiuduttava. Nyky-ympäristö on kuitenkin kaikkea muuta kuin otollinen uusille kunnianhimoisille tavoitteille ja maailmoja syleileville ideoille. Turvattomuuden tunne eurooppalaisten keskuudessa on lisääntymässä, samoin pelko tuntemattomasta. 9

10 Ulkopolitiikassa EU ei ole osallistunut Irakin tilanteen joka on tällä hetkellä maailmanpolitiikan polttavin kysymys ratkaisemiseen. Jäsenvaltiot ovat olleet avoimesti hyvin erimielisiä, ja mikä pahempaa, EU ja sen ulkopolitiikan välineet eivät ole näytelleet minkäänlaista osaa asiassa. Siinä missä yksittäisillä jäsenvaltioilla on ollut tässä kysymyksessä hyvinkin näyttävä asema kansainvälisesti, Eurooppa yhtenäisenä toimijana ei ole näkynyt eikä kuulunut lainkaan. Tilanne ei ole Euroopan kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävä. Taloudellisen painoarvonsa lisäksi EU:n poliittisen äänen on kuuluttava kansainvälisellä areenalla. Nämä kolme suurinta haastetta taloudellinen, sisäpoliittinen ja ulkopoliittinen seuraavat EU:n laajentumista. EU:n on tultava uudelleen taloudellisesti dynaamiseksi ja kilpailukykyiseksi, vastattava tehokkaasti kansalaistensa vaatimuksiin ja määriteltävä roolinsa maailmanpolitiikassa. Valitsemani lähestymistapa Itse uskon, että EU:n lähestyvä laajentuminen tarjoaa meille tilaisuuden tarttua haasteisiin määrätietoisella tavalla. Edellä mainitut ongelmat eivät johdu EU:n laajentumisesta; sen sijaan laajentuminen pakottaa meidät kohtaamaan ne ja joissakin tapauksissa siitä voi olla apua niiden ratkaisemisessa. Laajentuminen voi toimia liikkeellepanevana voimana joidenkin keskeneräisten Eurooppa-kysymysten ratkaisemisessa. Se voi antaa meille tarvittavan sysäyksen seuraavan harppauksen ottamiseksi. Minulle on myös selvinnyt, että meidän on jo nyt tarkasteltava EU:n politiikkoja laajentuneen eli 25 jäsenvaltion EU:n näkökulmasta. Enää ei kannata puhua nykyisistä jäsenvaltioista ja ehdokasmaista, vaan lähtökohdaksi on otettava tuleva tilanne, jossa uusista jäsenvaltioista on tullut kumppaneita. Tästä syystä käytän tässä selonteossa sanaparia 'tulevat jäsenet' 'ehdokasmaiden' sijaan aina, kun se on mahdollista. Nähdäkseni uusilla kumppaneillamme on vielä paljon tehtävää jäsenyysvalmisteluissaan. Samalla koen, että voimme oppia paljon niiden viimeaikaisten poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten reformien yhteydessä saamista kokemuksista. Viisikohtainen ohjelma 10

11 Laajentumisen hyödyt ja mahdollisuudet ovat ylivoimaisesti suuremmat kuin siihen mahdollisesti liittyvät haitat, riskit ja kustannukset. Se on EU:n ulkopolitiikan kaikkien aikojen onnistunein teko. Laajentumisen viivästyminen tai sen hylkääminen siinä tapauksessa, että jokin jäsenvaltio ei ratifioisi sitä, olisi poliittinen murskatappio Euroopalle. Lisäksi siitä aiheutuisi huomattavia kustannuksia sekä EU:lle että ehdokasmaille. Huonosti hallittu laajentuminen olisi kuitenkin lähes yhtä huono vaihtoehto. Jos EU ei edisty laajentumisen nyt edellyttämissä reformeissa ja muutoksissa, se menettää ehkä jopa lopullisesti mahdollisuuden tehdä Euroopasta sen omien kansalaisten, sen naapureiden ja koko maailman näkökulmasta vahvempi ja turvallisempi. Niinpä näenkin, että meidän nyt on aika luoda uusi visio siitä, mitä Eurooppa voi tehdä uusilla jäsenillään ja miten. Hahmottelemani muutostenhallintastrategia voidaan tiivistää viiteen aihepiiriin: 1. Yhdessä toimiminen Euroopassa: tarvitsemme parempaa päätöksentekoa sekä määrätietoisuutta ja poliittista tahtoa aidosti eurooppalaisen politiikan harjoittamiseksi laajentuneessa EU:ssa. 2. Euroopan talouden vauhdittaminen: tarvitsemme lisää innovaatioita ja uudistuksia kasvun, kilpailukyvyn ja työpaikkojen lisäämiseksi laajentuneilla markkinoilla. 3. Euroopasta turvallinen sen kansalaisille: meidän pitäisi käyttää laajentumista keinona edetä oikeus- ja sisäasioiden yhteistyössä ja pyrkiä siinä korkeisiin normeihin ja parantuneeseen turvallisuuteen. 4. Kumppanuuden kehittäminen eurooppalaisten naapurien kanssa: EU:n ulkorajojen laajentuessa tarvitsemme naapuruuspolitiikkaa hyvinvoinnin ja vakauden levittämiseksi ympärillemme. 5. Euroopalle ääni, joka kuuluu maailmalla: meidän on tartuttava 25 jäsenen voimin tilaisuuteen lisätä arvo- ja vaikutusvaltaamme sekä yhtenäisyyttämme kansainvälisellä areenalla. Näitä aihepiirejä selitetään yksityiskohtaisemmin selonteon tiivistelmässä ja sen eri luvuissa. Ehdotukseni edellyttää paneutumista sekä vanhoilta että uusilta jäseniltä. 11

12 Nykyisessä EU:ssa painopiste on aiemmin ollut yhteisön säännöstössä (acquis) tulevien jäsenten kannustamisessa soveltamaan eurooppalaisia sääntöjä ja siinä neuvomisessa. Sen jälkeen, kun niistä tulee täysivaltaisia jäseniä ja tasa-arvoisia kumppaneita oikeuksineen ja velvoitteineen, 'meistä' ja 'teistä' puhumisen sijaan on puhuttava yksinomaan 'meistä'. Uudet jäsenet käyvät läpi merkittäviä psykologisia muutoksia, kun niistä tulee päätösten vastaanottajien sijaan päätöksentekijöitä. Laajentuneessa EU:ssa niiden on määriteltävä näkökantansa EU:n eri toimialoilla unohtamatta, että tavoitteiden on oltava yhteisiä, ja joskus myös myönnyttävä kompromisseihin. Nyt lähestyvä laajentuminen eroaa edellisistä laajentumisista, koska se muuttaa EU:n toimintaalan koko mantereen kaatavaksi, minkä ansiosta EU voi toimia tehokkaammin, tuottaa parempia tuloksia kansalaisilleen ja muuttua maailmanluokan toimijaksi edellyttäen, että se tarttuu tarjolla olevaan tilaisuuteen. Nykyhetken ja uusien jäsenten toukokuussa 2004 tapahtuvan liittymisen välisenä aikana meillä on ainutlaatuinen tilaisuus valmistella laajentumisen onnistumista yhteistyössä tulevien jäsenten kanssa. Näin kunnianhimoinen hanke vaatii johdonmukaisen suunnitelman. Tästä syystä annan Euroopan komissiolle ja muille yhteisön toimielimille tämän selonteon suosituksineen. Wim Kok 19. maaliskuuta

13 TIIVISTELMÄ Tässä selonteossa tarkastellaan niitä seurauksia, joita Euroopan unionin laajentumisella 15 jäsenestä 25:een ja myöhemmin sitäkin useampaan jäseneen on. Vaikka laajentumisesta onkin julkaistu monia selvityksiä, niiden valtaosassa lähestymistapa on kansallinen tai alakohtainen. Tässä selonteossa laajentumista analysoidaan eurooppalaisesta näkökulmasta tukeutumalla erilaisiin ideoihin, mielipiteisiin ja tutkimustuloksiin. Se ei pyri heijastamaan yksittäisten maiden eri etunäkökohtia ja kantoja, koska silloin toimeksiannon rajat olisivat ylittyneet. Siinä kuitenkin huomioidaan sekä nykyiset että tulevat jäsenet samalla, kun tulevaisuudennäkymiä tarkastellaan koko laajentuneen EU:n näkökulmasta. Selonteon peräkkäisissä luvuissa luodaan katsaus laajentumisen tähänastisiin vaiheisiin ja arvioidaan tähänastisia saavutuksia (1. luku: Uuden Euroopan rakentaminen), ja yksilöidään ne keskeisimmät kysymykset, joita suurella yleisöllä ja poliittisilla piireillä on laajentumisesta (2. luku: Kansalaiset laajentuvassa EU:ssa). Tämän jälkeen selonteossa käsitellään edellä yksilöityjä kysymyksiä jakamalla ne neljään ryhmään: taloudelliset näkökohdat (3. luku: Talous, työmarkkinat ja finanssipolitiikka), sisäinen turvallisuus ja suojelua koskevat standardit (4. luku: Elämänlaatu), laajentuneen EU:n ulkopolitiikka (5. luku: Eurooppa maailmankartalla), eurooppalainen hallintotapa ja identiteetti (6. luku: Yhdessä toimiminen Euroopassa). Aihepiirien analysoinnissa noudatetaan aktiivista lähestymistapaa: EU:n nykyisten sääntöjen ja politiikkojen soveltamisen vaikutusten lisäksi selonteossa käsitellään reformeja, joita EU tarvitsee laajentumisen onnistumiseksi. 13

14 Mantereenlaajuinen rauha ja vakaus Mikä on suurin EU:n laajentumisella saavutettava hyöty? Mahdollisuus saada aikaan koko Euroopan kattava rauha ja vakaus: EU:n laajentuminen yhdistää toisen maailmansodan jälkimainingeissa jakaantuneen mantereemme asteittain uudestaan. Sen myötä keski- ja itäeurooppalaiset pääsevät osalliseksi siitä rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin alueesta, josta länsieurooppalaiset ovat nauttineet jo yli sukupolven ajan. Euroopan yhteisön, nyttemmin Euroopan unionin historiallisena saavutuksena on ollut konflikteilta, pahimmassa tapauksessa sodalta, välttyminen yhdistämällä jäseniään taloudellisin ja poliittisin sitein. Tämän aikaansaannoksen ulottaminen muualle Eurooppaan on suunnattoman arvokas saavutus. EU-jäsenyyden mahdollisuus on kuluneena vuosikymmenenä auttanut Keski- ja Itä- Euroopan maita sinetöimään paluunsa moniarvoiseen demokratiaan ja markkinatalouteen. EU on auttanut niitä niiden uudistuspyrkimyksissä ja siirtymävaiheessa. Näin saavutettu vakaus ja hyvinvoinnin lisääntyminen hyödyttävät sekä niitä itseään että nykyisiä jäseniä. Kylmän sodan päättymisen myötä Euroopan keinotekoinen jako on sekin tullut tiensä päähän; silti Keski- ja Itä-Euroopassa puhkesi yhteenottoja etnisten ryhmien, eri kansallisuuksien ja vähemmistöjen välillä. Mahdollisuus liittyä EU:hun on tehnyt lopun monista näistä ongelmista. Tämä visio yhtenäisestä ja vapaasta Euroopasta toimii inspiraation lähteenä EU:n laajentumiselle. Laajentumisprosessi tuottaa positiivisia tuloksia monilla Euroopan kansalaisia koskettavilla politiikan aloilla. Sen onnistumiseksi kokonaisuudessaan tarvitaan selkeä strategia. Miten laajentuminen voidaan toteuttaa niin, että siitä saadaan suurin mahdollinen hyöty? Tähän asti tiedotusvälineiden, suuren yleisön ja poliitikkojen huomio on keskittynyt liittymiseen siihen, millä ehdoin ja milloin uudet maat liittyvät EU:hun. Nyt huomio on syytä siirtää siihen, mitä tapahtuu niiden liittymisen jälkeen ja millaisia politiikkoja laajentuneessa EU:ssa tarvitaan. Muutosten hallitsemiseen tarvitaan ohjelma. 14

15 Tässä selonteossa yksilöidään viisi avainaluetta, joilla EU voi toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen laajentumisen onnistumisen: 1. Eurooppalaisina yhdessä toimiminen Uudet jäsenet kasvattavat EU:n moninaisuutta rikkaine kulttuuriperintöineen. Laajentuminen lisää ajatusten vaihtoa ja toisten eurooppalaisten tuntemusta. EU:n toimielimissä kunnioitetaan jatkossakin jäsenten kansalliskieliä ja kannustetaan niiden opetteluun. EU:n laajentuessa 15:stä 25 jäseneen sen on uudistettava päätöksentekojärjestelmänsä, jotta vältytään siltä, että 'enemmän' tarkoittaakin käytännössä 'vähemmän'. Jo nyt EU:n toimielimiin kohdistuu kritiikkiä. Laajentuminen sanelee tarpeen ja suo samalla tilaisuuden tehostaa hallintojärjestelmäämme. Nykypäivän haasteiden ja paremman hallinnon tarpeen välillä vallitsevien sidonnaisuuksien ymmärtäminen voi parhaimmillaan johtaa läpimurtoon, jota poliittinen yhdentyminen edellyttää. Eurooppalaisilta tämä edellyttää toistensa parempaa tuntemusta, yhteisten etujen määrittelemistä ja sen pelon torjumista, että EU:n laajentuminen voisi johtaa identiteetin katoamiseen. Eurooppa tarvitsee kollektiivista itseluottamusta, jotta voimme yhdessä etsiä eurooppalaisia ratkaisuja ongelmiin. Tässä selonteossa suositetaankin seuraavaa: Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan pitäisi laatia selkeä ja ymmärrettävä perustuslaki. Tarvitsemme asiakirjan, jossa laajentuneen EU:n kansalaisille kerrotaan, mitä EU voi ja mitä se ei voi tehdä. Tarvitsemme hallintojärjestelmän, joka pystyy sovittamaan tehokkuuden ja demokraattisen legitiimiyden vaatimukset yhteen nykyistä paremmin. Tarvittavia reformeja ovat muun muassa enemmistöpäätösten osuuden lisääminen, yhteisömetodin lujittaminen ja toimielinten välisten valtasuhteiden tasapainottaminen. Niin uusien kuin nykyistenkin jäsenten on tehostettava EU:n sääntöjen ja politiikkojen täytäntöönpanoa. 15

16 Tarvitsemme lisäponnisteluja kansalaisten keskinäisen ymmärtämyksen ja erityisesti uusien jäsenten tuntemuksen lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa eri yhteiskuntaryhmien edustajien yhteistoimintaa, ammatillista vaihtoa, nuorten opiskelua muissa EU-maissa ja eurooppalaisten korkeakouluverkostojen lujittamista. Jos vakavissamme haluamme EU:n toimivan paremmin, meidän on omaksuttava oikea asenne. Me emme saa pitää kiinni kansallisista mielikuvista: suuri tai pieni maa, vanha tai uusi jäsen, vauras tai köyhä alue kaikki me olemme eurooppalaisia! Poliittisten järjestelmien lisäksi olemme saattamassa yhteen kokonaisia yhteiskuntia ja kansoja. Meidän on tajuttava taustalla vaikuttavat laajemmat motiivit: aito toive Euroopan yhdentymisestä ja päättäväisyys siinä onnistumisesta. Jos eurooppalaiset itse eivät halua yhdistyä, millään institutionaalisella muutoksella siihen ei pystytä! 2. Talouden vauhdittaminen Laajentumisprosessi on jo tuottanut taloudellisia etuja ja voi tuottaa niitä lisää. Niitä ovat: Vaurauden lisääntyminen vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa markkinoiden laajentumisen seurauksena EU:n ja sen tulevien jäsenten välisen kaupan ja investointien nopea kasvu viime vuosina on synnyttänyt suurta taloudellista hyötyä. Liittymisen myötä tavaroiden rajatarkastukset poistuvat ja uusista jäsenistä tulee tasa-arvoisia toimijoita markkinoilla. Myös palvelujen, pääoman ja työvoiman vapautumisesta on odotettavissa taloudellista hyötyä. Nämä hyödyt ovat samankaltaisia, joita seurasi rajattomien yhtenäismarkkinoiden perustamisesta vuonna Nykyisten jäsenten talousnäkymät paranevat Tämän kehityksen osatekijöitä ovat: yhtäläiset kilpailuedellytykset laajentuneilla markkinoilla, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, kysynnän lisääntyminen uusissa jäsenmaissa tapahtuvan kasvun seurauksena. Uusille jäsenille mahdollisuus päästä Länsi-Euroopan vauraustasolle Tämän kehityksen osatekijöitä ovat: investointien lisääntyminen viime vuosien pääomantuonnin ohella, mikä näkyy tuottavuuden ja osaamisen parantumisena ja teknologiasiirtoina, 16

17 EU-jäsenyyden mukanaan tuoma vakaa oikeudellinen ja taloudellinen toimintaympäristö, EU-varoista osalliseksi pääseminen. Uusissa jäsenmaissa kasvu on nopeampaa kuin koko EU:ssa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, tuloksena on sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kaventuminen, tulojen ja yhteiskunnallisten standardien nousu, halukkuus siirtyä muihin EU-maihin laskee. Uusien jäsenten liittyminen suo EU:lle mahdollisuuden uudistaa talous- ja sosiaalipolitiikkaansa jo nyt tarpeelliseksi käyneellä tavalla. Laajentuminen ei ole uhka vaan kannustin uudistua. EU voi oppia uusilta jäseniltä, erityisesti niiden kokemuksista omista yhteiskunnallisista ja taloudellisista reformeista. Eräät niistä ovat tehneet tarvittavia muutoksia nopeammin kuin EU:n nykyiset jäsenet. Laajentuminen ja sen aiheuttamat muutokset voivat tuoda pitkän aikavälin etuja, mutta ennen kuin voitoista päästään nauttimaan on selvittävä kustannuksista, ja voittajien lisäksi tulee myös häviäjiä. Haasteena onkin muutosten hallinta. Tässä selonteossa suositetaankin seuraavaa: Talouskasvu ja talouksien lähentyminen pitäisi asettaa etusijalle EU:n ja jäsenvaltioiden politiikassa. Käytännössä tämä tarkoittaa korkean kokonaiskasvutavoitteen asettamista koko 25 jäsenmaan EU:lle ja mahdollisesti vielä korkeampia tavoitteita uusille jäsenille. Kasvun ja lähentymisen on oltava avainsanoja laajentuneessa EU:ssa. Tarvitsemme lisää innovaatioita ja uudistuksia kasvun vauhdittamiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi laajentuneilla markkinoilla. Lissabonin strategian mukaan EU:n ja sen jäsenten on aika siirtyä sanoista tekoihin. Etusijalle on asetettava esimerkiksi työpaikkojen luominen, tutkimukseen investoiminen sekä energiaalan, televiestinnän ja liikenteen vapauttaminen, jotta yhteismarkkinoiden toiminta tehostuisi. Uusien jäsenten pitäisi osallistua jo nyt täysivaltaisina toimijoina Lissabonin strategian täytäntöönpanoon. 17

18 Nykyiset ja tulevat jäsenvaltiot tarvitsevat sellaista työllisyyspolitiikkaa, joka osaltaan toteuttaa tehokasta sosiaali- ja talouspolitiikkaa ja siten edistää laajentumisen onnistumista. Markkinavetoinen muuttoliike, joka perustuu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen yhteismarkkinoilla, on yksi kasvua edistävä tekijä. Nykyisten jäsenvaltioiden pitäisi avata työmarkkinansa uusille jäsenvaltioille mahdollisimman pian. Rajoitusten poistuessakin työntekijöiden virta jää todennäköisesti rajalliseksi. EU tarvitsee sellaisen talous- ja yhteiskuntamallin, jossa yhdistyvät nykyisten ja uusien jäsenvaltioiden mallien parhaat osat. Tavoitteena siinä pitäisi olla uudenlaiseen työllisyyteen sopeuttaminen olemassa olevien työpaikkojen suojaamisen sijaan. Nyt pitäisi valmistella toimenpiteitä, joilla yhteisen eurooppalaisen kehyksen puitteissa huolehditaan niistä, joihin laajentumisen vaikutukset kohdistuvat kipeimmin. Kohta laajentumisen jälkeen tehtäviä, EU:n tulevaa budjettikehystä koskevia tärkeitä päätöksiä olisi valmisteltava jo nyt. Tavoitteena pitäisi olla 25-jäsenisen EU:n todella tarvitsemien poliitikkojen täytäntöönpano. EU:n on osoitettava uusille jäsenilleen solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta, koska niiden kasvusta ja kehityksestä pääsemme kaikki osallisiksi. Samaan aikaan on välttämätöntä uudistua poliittisesti ei ainoastaan rahan säästämiseksi vaan myös itse politiikkojen kehittämiseksi. Tällaisista muutoksista päätettäessä meidän on syytä pitää mielessä Lissabonin toiminta-ohjelman tavoitteet sekä tarve lisätä innovaatioita ja kasvua: Yhteisen maatalouspolitiikan alalla meidän on jatkettava painopisteen siirtämistä hinnoista ja määristä laatuun ja ajettava sellaista maaseudun talouden kehittämispolitiikkaa, joka pyrkii olemaan avuksi maaseudun työpaikkojen hävitessä Keski- ja Itä-Euroopasta pelkän kehityskulun toteamisen sijaan. Tämä tarkoittaa myös uusia mahdollisuuksia kehitysmaille maataloustuotteiden kaupan alalla. Rakennetoimien kustannusten kattamiseksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka vastaavat uusien jäsenten tarpeita ja painopisteitä sekä Keski- ja Itä-Euroopan alueellisen yhdentymisen vaatimuksia. Investointeja tarvitaan ympäristön, infrastruktuurin ja koulutuksen aloilla, minkä lisäksi on panostettava inhimillisten voimavarojen kehittämiseen. 18

19 EU:n budjettivaroja pitäisi käyttää innovatiivisesti muiden politiikkojen, kuten tutkimuksen ja kehityksen tukemiseen. Talousarvion tulopuolelle tarvitsemme nykyistä tasapuolisemman, avoimemman ja vakaamman järjestelmän. Kaikkialla mantereellamme EU:n on päästävä kansalaisten toivomiin tuloksiin auttamalla pitkälle kehittyneitä kansantalouksia uudistumaan ja vähemmän kehittyneitä kansantalouksia siirtymävaiheensa yli. Muu maailma ei aio odottaa. 3. Euroopasta turvallinen Laajentuminen on jo nyt parantanut yhteistyötä tulevien jäsenmaiden kanssa monilla kansalaisia lähellä olevilla aloilla. Laajentamalla EU:ta emme tuo ongelmia tulevista jäsenmaista nykyisiin vaan ulotamme niihin kykymme ratkaista ongelmia. Kansainvälisen rikollisuuden tehokkaampi torjunta Tulevat jäsenet ovat lisänneet poliisi- ja tuomarikuntansa yhteistyötä lainvalvonnassa. Kansainvälisen huumausaine- ja ihmiskaupan valvonta helpottuu, kun Keski- ja Itä-Euroopan maat ottavat käyttöön yhteiset standardit, joiden soveltamista muut EU-maat valvovat. Niiden muiden kuin EU-maiden kanssa yhteisten rajojen valvonta on sekin tehostumassa. Muuttoliikkeen tehokkaampi valvonta Tulevat jäsenet tekevät yhteistyötä muista maista peräisin olevien maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijavirtojen säätelemiseksi. Ympäristönsuojelu Sitä mukaa kun tulevat jäsenet alkavat soveltaa veden ja ilman pilaantumista koskevia EU:n sääntöjä, niiden ympäristöstä tulee turvallisempi sekä niiden omille että naapurimaiden kansalaille. EU:n ympäristöpolitiikka auttaa niitä säilyttämään niiden lajien ja luontotyyppien rikkauden. 19

20 Korkeammat ydinturvallisuusstandardit EU:n laajentuminen ulottaa kokonaisvaltaisen turvallisuuskulttuurin Keski- ja Itä-Euroopan maihin ja nostaa niiden ydinvoimaloiden turvallisuustasoa. Elintarvikestandardit EU:n kuluttajansuojastandardeista pidetään kiinni: nykyisissä jäsenvaltioissa laajentuminen ei anna sijaa höllentämiselle ja uusissa jäsenvaltioissa kuluttajansuojan taso nousee. Kaikilla edellä mainituilla aloilla sekä EU:n että kansallisten viranomaisten on kuitenkin lisättävä ponnistelujaan kansalaistensa rauhoittamiseksi. Tässä selonteossa suositetaankin seuraavaa: vauhdikasta etenemistä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan EU-alueen luomisessa, mukaan luettuna päätöksentekojärjestelmän uudistaminen; jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten tiiviimpää yhteistyötä ja tehokkaampaa toimintaa kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi ja maahanmuuton valvomiseksi; ympäristönäkökohtien huomioon ottamista muiden alojen politiikassa, EU:n sääntöjen täytäntöönpanon tehokasta valvomista nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa. 4. Naapuruuspolitiikka EU:n laajentuessa tarvitsemme sellaista naapuruuspolitiikkaa, joka ulottaa hyvinvoinnin ja hyvän hallintotavan naapurimaihin ja luo siten ympärillemme vakauden ja turvallisuuden kehän. Uudentyyppiset kumppanuudet voivat auttaa EU:ta levittämään vakautta, hyvinvointia ja hyvää hallintotapaa myös EU:n ulkopuolisiin maihin; eräille niistä EU-jäsenyyden mahdollisuus voi toimia tehokkaana kannustimena kehityksen ja uudistusten eteenpäin viemiseksi. Tässä selonteossa suositetaankin seuraavaa: naapurimaiden kanssa olisi kehitettävä parempia EU-kumppanuuden muotoja riippumatta siitä, onko niiden tarkoitus liittyä EU:hun; lähivuosina EU:hun mahdollisesti liittyviltä mailta on vaadittava jäsenyyden riittävää valmistelua sekä poliittisten ja muiden jäsenyysehtojen noudattamista; 20

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/EP 84.1) Parlametri 2015 II osa ANALYYTTINEN YHTEENVETO Bryssel, 30. marraskuuta 2015 Otos: EU 28 (28 150

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD ,3 Bryssel 14. tammikuuta 2003.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD -lvhqydowlrlghq RQ YDXKGLWHWWDYD SRQQLVWHOXLWDDQ XXGLVWXVWHQ WRWHXWWDPLVHNVL MRWWD

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 27.5.2010 B7-0000/2010 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission julkilausuman johdosta työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti Islannin hakemuksesta Euroopan

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY Standard Eurobarometer 1 Euroopan komissio EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2009 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometer 71 / Kevät 2009 TNS Opinion & Social EXECUTIVE SUMMARY

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Puheenjohtajan Päätelmät Santa Maria da Feiran Rurooppa-Neuvosto19. Ja 20. Kesäkuuta 2000

Puheenjohtajan Päätelmät Santa Maria da Feiran Rurooppa-Neuvosto19. Ja 20. Kesäkuuta 2000 conseil/00/2000 Puheenjohtajan Päätelmät Santa Maria da Feiran Rurooppa-Neuvosto19. Ja 20. Kesäkuuta 2000 1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000. Kokouksen aluksi

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA FA/TR/EU/HR/fi 1 FA/TR/EU/HR/fi 2 I PÄÄTÖSASIAKIRJAN TEKSTI 1. Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TŠEKIN TASAVALLAN

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/AL/fi 1 2 von 7 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer

Lisätiedot

Hyvä tietää EU:n laajentumisesta

Hyvä tietää EU:n laajentumisesta NI-80-09-560-FI-C Euroopan komissio Hyvä tietää EU:n laajentumisesta Euroopan komissio Laajentumisasioiden pääosasto Yksikkö A2: Tiedottaminen ja viestintä Osoite: Rue de la Loi 200, B-1049 Bryssel Puhelin:

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot