EUROOPAN UNIONIN LAAJENTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN UNIONIN LAAJENTAMINEN"

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN LAAJENTAMINEN *** SAAVUTUKSET JA HAASTEET Wim Kokin selonteko Euroopan komissiolle

2 Wim Kok syntyi Bergambachtissa vuonna Ennen poliittista uraansa hän toimi aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä, ensin Alankomaiden ammattiliittojen keskusjärjestön ja sitten Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) puheenjohtajana. Hän on ollut maansa parlamentin jäsen ja työväenpuolueen (PvdA) johtaja sekä Sosialistisen internationaalin varapuheenjohtaja. Vuosina hän toimi valtiovarainministerinä ja varapääministerinä ja vuosina Alankomaiden pääministerinä. 2

3 SISÄLLYS Johdanto Tavoitteeni tässä selonteossa Miksi laajentua? Nykytilanne Valitsemani lähestymistapa Viisikohtainen ohjelma Tiivistelmä Mantereenlaajuinen rauha ja vakaus Eurooppalaisina yhdessä toimiminen Talouden vauhdittaminen Euroopasta turvallinen Naapuruuspolitiikka Eurooppa maailmanlaajuisena toimijana 1 Uuden Euroopan rakentaminen Miksi EU laajenee? Miksi EU:hun halutaan liittyä? Aiemmat laajentumiset Nyt käynnissä oleva laajentuminen 2 Kansalaiset laajentuvassa EU:ssa Nykyiset jäsenet Tulevat jäsenet Usein kysyttyä 3 Talous, työmarkkinat ja finanssipolitiikka Taloudelliset vaikutukset Kauppa Investoinnit Muuttoliike ja työmarkkinat Talous- ja rahaliitto Lissabonin strategia Vaikutukset talousarvioon 4 Elämänlaatu Sisäinen turvallisuus Ympäristö Ydinturvallisuus Elintarvikestandardit 5 Eurooppa maailmankartalla Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Kansainväliset taloussuhteet Naapuruuspolitiikka 6 Yhdessä toimiminen Euroopassa Identiteettikysymyksiä EU:n toimielinuudistus Politiikat paremmin täytäntöön 3

4 Liitteet Euroopan kartta Taulukot 1. Perustietoja EU:sta ja tulevista jäsenvaltioista 2. Laajentumisen tukeminen EU:n jäsenvaltioissa 3. Liittymisen tukeminen tulevissa jäsenvaltioissa 4. EU:n kauppa Keski- ja Itä-Euroopan kanssa 5. Talouskasvu EU:ssa ja tulevissa jäsenvaltioissa 6. Laajentumisesta EU:lle aiheutuvat liittymistä edeltävät kustannukset 7. Laajentumisesta EU:lle aiheutuvat liittymisen jälkeiset kustannukset Kokoukset ja niiden osanottajat 1. Aivoriihet yliopistollisessa Eurooppa-instituutissa 2. Kansalaisjärjestöjen kuuleminen 3. Vierailut tulevissa jäsenvaltioissa Lähdeluettelo 4

5 Alkusanat Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodi pyysi minua laatimaan tämän selonteon maaliskuun 2003 loppuun mennessä. Vaikka käytettävissä ollut aika oli lyhyt (4 kk), olen tutustunut mahdollisimman monenlaisiin näkemyksiin tapaamalla monien eri maiden ja alojen asiantuntijoita, olemalla yhteydessä eurooppalaisiin kansalaisjärjestöihin ja vierailemalla tulevissa jäsenmaissa. Vaikka vastuu selonteosta kuuluukin minulle, lukuisat henkilöt ja organisaatiot ovat osallistuneet sen laatimiseen. Haluan kiittää Firenzessä sijaitsevan yliopistollisen Eurooppa-instituutin alaisen Robert Schuman -tutkimuskeskuksen henkilöstöä tämän selonteon valmistelusta ja julkaisemisesta sekä asiantuntijatapaamisten järjestämisestä. Hankkeen vetäjänä ja esittelijänä Robert Schuman -keskuksessa toimi Graham Avery Wim Van Akenin ja Will Phelanin avustuksella. Helen Wallace ja Jan Zielonka antoivat neuvoja ja kannustusta. Monista hankkeeseen osallistuneista asiantuntijoista haluan lausua erityiskiitokset Christoph Bertramille, Fernando Fernandezille, Heather Grabbelle, Andras Inotaille ja Olli Rehnille, jotka aikaansa säästämättä antoivat opastusta ja neuvoja hankkeen loppumetreillä, sekä GPlus Europen John Wylesille, jolta sain apua yhteydenotoissa lehdistöön. Haluan kiittää myös laajentumisesta vastaavaa Euroopan komission jäsentä Günter Verheugenia antamastaan tuesta samoin kuin selonteon laatimisessa avuksi olleita komission virkamiehiä, erityisesti Alain Servantieta. Lopuksi haluan kiittää Joost Klarenbeekiä Alankomaiden ulkoministeriöstä tämän korvaamattomasta avusta koko hankkeen ajan. 5

6 JOHDANTO Tavoitteeni tässä selonteossa Tässä selonteossa tarkastellaan Euroopan unionin (EU) lähestyvän laajentumisen vaikutuksia ja haasteita. Ensisijaisesti selonteko pyrkii vastaamaan keskeisimpiin kysymyksiin, joita kansalaiset esittävät ratifiointiprosessin aikana, jonka päätteeksi kymmenen uutta jäsenvaltioita liittyy EU:hun 1. toukokuuta Miksi EU:n jäsenmäärä nostetaan 15:stä 25:een (ja myöhemmin vielä useampaan)? Miten laajentuminen vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään? Ovatko nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa lausutut toiveet ja epäilykset perusteltuja? Näihin kansalaisten esittämiin kysymyksiin on suhtauduttava vakavasti. Pyrin esittämään tasapuolisesti sekä jäsenvaltioiden liittämisestä EU:hun aiheutuvat hyödyt ja mahdollisuudet että siihen liittyvät mahdolliset haitat, riskit ja kustannukset. Selonteon toissijaisena tarkoituksena on käsitellä keskeisimpiä laajentumisen asettamia haasteita. Kymmenen maan liittyminen vuonna 2004 on vain yksi vaihe prosessissa, joka käynnistyi yli kymmenen vuotta sitten ja joka jatkuu vielä monien vuosien ajan. Prosessin kuluessa uusien jäsenien lisäksi vanhat jäsenet ovat saavuttaneet paljon, mutta paljon on vielä tekemättä. Miten laajentuminen saadaan onnistumaan? Mitä on tehtävä, jotta laajentumisesta saataisiin kaikki hyöty sen sijaan, että se onnistuisi vain osittain tai jopa epäonnistuisi? Omana tavoitteenani on yksilöidä ne keskeiset osa-alueet, joilla EU:n on laadittava strategia onnistuneen laajentumisen varmistamiseksi. Vaikka suuri yleisö suhtautuu laajentumiseen yleisesti ottaen myönteisesti, lisätiedotukselle on laaja tilaus. Jotkut esitetyistä kysymyksistä koskevat Euroopan yhdentymisen perusongelmia. Johtaako EU:n laajentuminen kansallisen identiteetin katoamiseen? Pystyykö EU enää tekemään päätöksiä niin monijäsenisenä? Voiko laajentuminen auttaa EU:ta puhumaan painokkaammalla äänellä maailmanpolitiikassa? Laajentumisen lähestyessä EU:n on vastattava näihin kysymyksiin. Yhteiskuntien ja kansojen yhteensaattaminen alkaa nyt. Sitä voi verrata yritysmaailmassa tapahtuvaan sulautumiseen: lopullinen onnistuminen punnitaan lattiatason työntekijöiden 6

7 arkitodellisuudessa. Juuri tästä syystä tarvitsemme selkeän toimintasuunnitelman muutosten hallitsemiseen laajentuneessa EU:ssa. 7

8 Miksi laajentua? Lähestyvä laajentuminen on EU:n kaikkien aikojen kunnianhimoisin hanke: toisen maailmansodan jälkeen jakautuneen Euroopan mantereen jälleenyhdistyminen. Edellisten laajentumisten näyttämönä on ollut jakaantunut Eurooppa, kun taas nyt lähestyvä laajentuminen auttaa saavuttamaan EU:n perustajaisien unelman eli yhtenäisen ja vapaan Euroopan. Olen koko ikäni ollut vakaumuksellinen eurooppalainen. Muistan nuoruudestani toisen maailmansodan ja osaan arvostaa Euroopassa tänä päivänä vallitsevaa rauhaa, vakautta ja hyvinvointia. Tiedostan sen, miten paljon olemme hyötyneet Euroopan yhdentymisestä viimeksi kuluneen puolivuosisadan kuluessa. Entisen Jugoslavian sodat ja julmuudet ovat osoittaneet, mitä eurooppalaiset voivat tehdä toisilleen, jos hajottavien voimien annetaan polkea yhtenäisyydenkaipuu jalkoihinsa. Minulle Euroopan unionin laajentuminen tarkoittaakin vision toteutumista vision, joka unohdetaan liian helposti aikoina, jolloin Euroopan turvallisuutta ja hyvinvointia pidetään itsestäänselvyyksinä. Jos kuitenkin pysähdymme hetkeksi miettimään, tajuamme, että EU:ssa ja sen laajentumisessa on nimenomaan kyse tästä visiosta eli Euroopan kansojen jälleenyhdistymisestä sellaisen perustuslaillisen kehyksen puitteissa, joka kannustaa niitä toimimaan yhdessä rauhaa ja vakautta edistäen. Keski- ja Itä-Euroopan kansoille Eurooppa edustaa niitä arvoja, joiden vaikutuspiiriin ne halusivat palata rautaesiripun ja kylmän sodan aikakaudella yli sukupolven ajan. Paluu osaksi Eurooppaa on kuitenkin ollut niille muutakin kuin symbolista: EU-jäsenyyden mahdollisuus on osaltaan sinetöinyt niiden valinnat omaksua moniarvoinen demokratia ja markkinatalous ja rohkaissut niitä ajamaan uudistuksia. Lupaus tästä vakauden ankkurista on ollut ennakkoedellytys taloudellisen hyvinvoinnin palauttamiselle, mikä puolestaan ylläpitää alueen pysyvää vakautta. Niiden paluu osaksi Eurooppaa ei ole kuitenkaan ollut helppo. Prosessi on johtanut valtaviin muutoksiin kaikkialla Keski- ja Itä-Euroopassa; kaikki eivät kuitenkaan ole hyötyneet uusista mahdollisuuksista tasa-arvoisesti, ja entiset turvaverkot ovat kadonneet. Laajentumisen 8

9 todellisia kustannuksia ei mitata EU:n budjettivaroilla: sopeuttamisen kauaskantoisimmat vaikutukset on jo koettu tulevissa jäsenvaltioissa. Nykyisen EU:n kansoille vakaudesta ja demokratiasta Keski- ja Itä-Euroopassa on jo koitunut valtavia etuja sekä turvallisuuden että hyvinvoinnin näkökulmasta. Kaupan nopea kasvu on lisännyt yritysten mahdollisuuksia, investointeja ja työllisyyttä ja johtanut talouden kasvuun läntisessä Euroopassa. Nämä sekä vanhoille että uusille jäsenille koituvat hyödyt vakiintuvat ja lisääntyvät laajentumisen toteutuessa vuonna 2004 edellyttäen, että EU pystyy vastaamaan tämänhetkisiin haasteisiinsa. Nykytilanne Laajentuminen tapahtuu ajankohtana, jolloin EU:lla on edessään valtaisia haasteita, jotka liittyvät sen talouden suorituskykyyn, sisäiseen yhteenkuuluvuuteen ja ulkopoliittiseen asemaan. Maailmantalous on vaikeuksissa. Euroopan kasvumoottori on ainakin nykyisissä jäsenvaltioissa lähes pysähdyksissä, ja työttömyys pysyttelee sitkeästi korkeana. Lissabonin strategiassa EU:n johtajat ilmoittivat tavoitteekseen tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous, mutta toistaiseksi näiden mahtipontisten sanojen tueksi ei ole toteutettu rakenneuudistuksia, jotka ovat välttämättömiä vakaan kasvun turvaamiseksi pitkällä aikavälillä ja globalisaation haasteisiin vastaamiseksi dynaamisella tavalla. Muu maailma ei aio odottaa. Sisäpolitiikan aloilla EU ei pysty vastaamaan tyydyttävällä tavalla kansalaistensa huolenaiheisiin useilla eri aloilla. Tämä johtuu poliittisen tahdon puuttumisesta ja päätöksenteon hankaluudesta. Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan työn tulokset ovat tässä suhteessa ratkaisevan tärkeitä. Eurooppa tarvitsee hallintojärjestelmän, joka pystyy sovittamaan tehokkuuden ja demokraattisen legitiimiyden vaatimukset yhteen nykyistä paremmin. EU:n on uusiuduttava. Nyky-ympäristö on kuitenkin kaikkea muuta kuin otollinen uusille kunnianhimoisille tavoitteille ja maailmoja syleileville ideoille. Turvattomuuden tunne eurooppalaisten keskuudessa on lisääntymässä, samoin pelko tuntemattomasta. 9

10 Ulkopolitiikassa EU ei ole osallistunut Irakin tilanteen joka on tällä hetkellä maailmanpolitiikan polttavin kysymys ratkaisemiseen. Jäsenvaltiot ovat olleet avoimesti hyvin erimielisiä, ja mikä pahempaa, EU ja sen ulkopolitiikan välineet eivät ole näytelleet minkäänlaista osaa asiassa. Siinä missä yksittäisillä jäsenvaltioilla on ollut tässä kysymyksessä hyvinkin näyttävä asema kansainvälisesti, Eurooppa yhtenäisenä toimijana ei ole näkynyt eikä kuulunut lainkaan. Tilanne ei ole Euroopan kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävä. Taloudellisen painoarvonsa lisäksi EU:n poliittisen äänen on kuuluttava kansainvälisellä areenalla. Nämä kolme suurinta haastetta taloudellinen, sisäpoliittinen ja ulkopoliittinen seuraavat EU:n laajentumista. EU:n on tultava uudelleen taloudellisesti dynaamiseksi ja kilpailukykyiseksi, vastattava tehokkaasti kansalaistensa vaatimuksiin ja määriteltävä roolinsa maailmanpolitiikassa. Valitsemani lähestymistapa Itse uskon, että EU:n lähestyvä laajentuminen tarjoaa meille tilaisuuden tarttua haasteisiin määrätietoisella tavalla. Edellä mainitut ongelmat eivät johdu EU:n laajentumisesta; sen sijaan laajentuminen pakottaa meidät kohtaamaan ne ja joissakin tapauksissa siitä voi olla apua niiden ratkaisemisessa. Laajentuminen voi toimia liikkeellepanevana voimana joidenkin keskeneräisten Eurooppa-kysymysten ratkaisemisessa. Se voi antaa meille tarvittavan sysäyksen seuraavan harppauksen ottamiseksi. Minulle on myös selvinnyt, että meidän on jo nyt tarkasteltava EU:n politiikkoja laajentuneen eli 25 jäsenvaltion EU:n näkökulmasta. Enää ei kannata puhua nykyisistä jäsenvaltioista ja ehdokasmaista, vaan lähtökohdaksi on otettava tuleva tilanne, jossa uusista jäsenvaltioista on tullut kumppaneita. Tästä syystä käytän tässä selonteossa sanaparia 'tulevat jäsenet' 'ehdokasmaiden' sijaan aina, kun se on mahdollista. Nähdäkseni uusilla kumppaneillamme on vielä paljon tehtävää jäsenyysvalmisteluissaan. Samalla koen, että voimme oppia paljon niiden viimeaikaisten poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten reformien yhteydessä saamista kokemuksista. Viisikohtainen ohjelma 10

11 Laajentumisen hyödyt ja mahdollisuudet ovat ylivoimaisesti suuremmat kuin siihen mahdollisesti liittyvät haitat, riskit ja kustannukset. Se on EU:n ulkopolitiikan kaikkien aikojen onnistunein teko. Laajentumisen viivästyminen tai sen hylkääminen siinä tapauksessa, että jokin jäsenvaltio ei ratifioisi sitä, olisi poliittinen murskatappio Euroopalle. Lisäksi siitä aiheutuisi huomattavia kustannuksia sekä EU:lle että ehdokasmaille. Huonosti hallittu laajentuminen olisi kuitenkin lähes yhtä huono vaihtoehto. Jos EU ei edisty laajentumisen nyt edellyttämissä reformeissa ja muutoksissa, se menettää ehkä jopa lopullisesti mahdollisuuden tehdä Euroopasta sen omien kansalaisten, sen naapureiden ja koko maailman näkökulmasta vahvempi ja turvallisempi. Niinpä näenkin, että meidän nyt on aika luoda uusi visio siitä, mitä Eurooppa voi tehdä uusilla jäsenillään ja miten. Hahmottelemani muutostenhallintastrategia voidaan tiivistää viiteen aihepiiriin: 1. Yhdessä toimiminen Euroopassa: tarvitsemme parempaa päätöksentekoa sekä määrätietoisuutta ja poliittista tahtoa aidosti eurooppalaisen politiikan harjoittamiseksi laajentuneessa EU:ssa. 2. Euroopan talouden vauhdittaminen: tarvitsemme lisää innovaatioita ja uudistuksia kasvun, kilpailukyvyn ja työpaikkojen lisäämiseksi laajentuneilla markkinoilla. 3. Euroopasta turvallinen sen kansalaisille: meidän pitäisi käyttää laajentumista keinona edetä oikeus- ja sisäasioiden yhteistyössä ja pyrkiä siinä korkeisiin normeihin ja parantuneeseen turvallisuuteen. 4. Kumppanuuden kehittäminen eurooppalaisten naapurien kanssa: EU:n ulkorajojen laajentuessa tarvitsemme naapuruuspolitiikkaa hyvinvoinnin ja vakauden levittämiseksi ympärillemme. 5. Euroopalle ääni, joka kuuluu maailmalla: meidän on tartuttava 25 jäsenen voimin tilaisuuteen lisätä arvo- ja vaikutusvaltaamme sekä yhtenäisyyttämme kansainvälisellä areenalla. Näitä aihepiirejä selitetään yksityiskohtaisemmin selonteon tiivistelmässä ja sen eri luvuissa. Ehdotukseni edellyttää paneutumista sekä vanhoilta että uusilta jäseniltä. 11

12 Nykyisessä EU:ssa painopiste on aiemmin ollut yhteisön säännöstössä (acquis) tulevien jäsenten kannustamisessa soveltamaan eurooppalaisia sääntöjä ja siinä neuvomisessa. Sen jälkeen, kun niistä tulee täysivaltaisia jäseniä ja tasa-arvoisia kumppaneita oikeuksineen ja velvoitteineen, 'meistä' ja 'teistä' puhumisen sijaan on puhuttava yksinomaan 'meistä'. Uudet jäsenet käyvät läpi merkittäviä psykologisia muutoksia, kun niistä tulee päätösten vastaanottajien sijaan päätöksentekijöitä. Laajentuneessa EU:ssa niiden on määriteltävä näkökantansa EU:n eri toimialoilla unohtamatta, että tavoitteiden on oltava yhteisiä, ja joskus myös myönnyttävä kompromisseihin. Nyt lähestyvä laajentuminen eroaa edellisistä laajentumisista, koska se muuttaa EU:n toimintaalan koko mantereen kaatavaksi, minkä ansiosta EU voi toimia tehokkaammin, tuottaa parempia tuloksia kansalaisilleen ja muuttua maailmanluokan toimijaksi edellyttäen, että se tarttuu tarjolla olevaan tilaisuuteen. Nykyhetken ja uusien jäsenten toukokuussa 2004 tapahtuvan liittymisen välisenä aikana meillä on ainutlaatuinen tilaisuus valmistella laajentumisen onnistumista yhteistyössä tulevien jäsenten kanssa. Näin kunnianhimoinen hanke vaatii johdonmukaisen suunnitelman. Tästä syystä annan Euroopan komissiolle ja muille yhteisön toimielimille tämän selonteon suosituksineen. Wim Kok 19. maaliskuuta

13 TIIVISTELMÄ Tässä selonteossa tarkastellaan niitä seurauksia, joita Euroopan unionin laajentumisella 15 jäsenestä 25:een ja myöhemmin sitäkin useampaan jäseneen on. Vaikka laajentumisesta onkin julkaistu monia selvityksiä, niiden valtaosassa lähestymistapa on kansallinen tai alakohtainen. Tässä selonteossa laajentumista analysoidaan eurooppalaisesta näkökulmasta tukeutumalla erilaisiin ideoihin, mielipiteisiin ja tutkimustuloksiin. Se ei pyri heijastamaan yksittäisten maiden eri etunäkökohtia ja kantoja, koska silloin toimeksiannon rajat olisivat ylittyneet. Siinä kuitenkin huomioidaan sekä nykyiset että tulevat jäsenet samalla, kun tulevaisuudennäkymiä tarkastellaan koko laajentuneen EU:n näkökulmasta. Selonteon peräkkäisissä luvuissa luodaan katsaus laajentumisen tähänastisiin vaiheisiin ja arvioidaan tähänastisia saavutuksia (1. luku: Uuden Euroopan rakentaminen), ja yksilöidään ne keskeisimmät kysymykset, joita suurella yleisöllä ja poliittisilla piireillä on laajentumisesta (2. luku: Kansalaiset laajentuvassa EU:ssa). Tämän jälkeen selonteossa käsitellään edellä yksilöityjä kysymyksiä jakamalla ne neljään ryhmään: taloudelliset näkökohdat (3. luku: Talous, työmarkkinat ja finanssipolitiikka), sisäinen turvallisuus ja suojelua koskevat standardit (4. luku: Elämänlaatu), laajentuneen EU:n ulkopolitiikka (5. luku: Eurooppa maailmankartalla), eurooppalainen hallintotapa ja identiteetti (6. luku: Yhdessä toimiminen Euroopassa). Aihepiirien analysoinnissa noudatetaan aktiivista lähestymistapaa: EU:n nykyisten sääntöjen ja politiikkojen soveltamisen vaikutusten lisäksi selonteossa käsitellään reformeja, joita EU tarvitsee laajentumisen onnistumiseksi. 13

14 Mantereenlaajuinen rauha ja vakaus Mikä on suurin EU:n laajentumisella saavutettava hyöty? Mahdollisuus saada aikaan koko Euroopan kattava rauha ja vakaus: EU:n laajentuminen yhdistää toisen maailmansodan jälkimainingeissa jakaantuneen mantereemme asteittain uudestaan. Sen myötä keski- ja itäeurooppalaiset pääsevät osalliseksi siitä rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin alueesta, josta länsieurooppalaiset ovat nauttineet jo yli sukupolven ajan. Euroopan yhteisön, nyttemmin Euroopan unionin historiallisena saavutuksena on ollut konflikteilta, pahimmassa tapauksessa sodalta, välttyminen yhdistämällä jäseniään taloudellisin ja poliittisin sitein. Tämän aikaansaannoksen ulottaminen muualle Eurooppaan on suunnattoman arvokas saavutus. EU-jäsenyyden mahdollisuus on kuluneena vuosikymmenenä auttanut Keski- ja Itä- Euroopan maita sinetöimään paluunsa moniarvoiseen demokratiaan ja markkinatalouteen. EU on auttanut niitä niiden uudistuspyrkimyksissä ja siirtymävaiheessa. Näin saavutettu vakaus ja hyvinvoinnin lisääntyminen hyödyttävät sekä niitä itseään että nykyisiä jäseniä. Kylmän sodan päättymisen myötä Euroopan keinotekoinen jako on sekin tullut tiensä päähän; silti Keski- ja Itä-Euroopassa puhkesi yhteenottoja etnisten ryhmien, eri kansallisuuksien ja vähemmistöjen välillä. Mahdollisuus liittyä EU:hun on tehnyt lopun monista näistä ongelmista. Tämä visio yhtenäisestä ja vapaasta Euroopasta toimii inspiraation lähteenä EU:n laajentumiselle. Laajentumisprosessi tuottaa positiivisia tuloksia monilla Euroopan kansalaisia koskettavilla politiikan aloilla. Sen onnistumiseksi kokonaisuudessaan tarvitaan selkeä strategia. Miten laajentuminen voidaan toteuttaa niin, että siitä saadaan suurin mahdollinen hyöty? Tähän asti tiedotusvälineiden, suuren yleisön ja poliitikkojen huomio on keskittynyt liittymiseen siihen, millä ehdoin ja milloin uudet maat liittyvät EU:hun. Nyt huomio on syytä siirtää siihen, mitä tapahtuu niiden liittymisen jälkeen ja millaisia politiikkoja laajentuneessa EU:ssa tarvitaan. Muutosten hallitsemiseen tarvitaan ohjelma. 14

15 Tässä selonteossa yksilöidään viisi avainaluetta, joilla EU voi toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen laajentumisen onnistumisen: 1. Eurooppalaisina yhdessä toimiminen Uudet jäsenet kasvattavat EU:n moninaisuutta rikkaine kulttuuriperintöineen. Laajentuminen lisää ajatusten vaihtoa ja toisten eurooppalaisten tuntemusta. EU:n toimielimissä kunnioitetaan jatkossakin jäsenten kansalliskieliä ja kannustetaan niiden opetteluun. EU:n laajentuessa 15:stä 25 jäseneen sen on uudistettava päätöksentekojärjestelmänsä, jotta vältytään siltä, että 'enemmän' tarkoittaakin käytännössä 'vähemmän'. Jo nyt EU:n toimielimiin kohdistuu kritiikkiä. Laajentuminen sanelee tarpeen ja suo samalla tilaisuuden tehostaa hallintojärjestelmäämme. Nykypäivän haasteiden ja paremman hallinnon tarpeen välillä vallitsevien sidonnaisuuksien ymmärtäminen voi parhaimmillaan johtaa läpimurtoon, jota poliittinen yhdentyminen edellyttää. Eurooppalaisilta tämä edellyttää toistensa parempaa tuntemusta, yhteisten etujen määrittelemistä ja sen pelon torjumista, että EU:n laajentuminen voisi johtaa identiteetin katoamiseen. Eurooppa tarvitsee kollektiivista itseluottamusta, jotta voimme yhdessä etsiä eurooppalaisia ratkaisuja ongelmiin. Tässä selonteossa suositetaankin seuraavaa: Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan pitäisi laatia selkeä ja ymmärrettävä perustuslaki. Tarvitsemme asiakirjan, jossa laajentuneen EU:n kansalaisille kerrotaan, mitä EU voi ja mitä se ei voi tehdä. Tarvitsemme hallintojärjestelmän, joka pystyy sovittamaan tehokkuuden ja demokraattisen legitiimiyden vaatimukset yhteen nykyistä paremmin. Tarvittavia reformeja ovat muun muassa enemmistöpäätösten osuuden lisääminen, yhteisömetodin lujittaminen ja toimielinten välisten valtasuhteiden tasapainottaminen. Niin uusien kuin nykyistenkin jäsenten on tehostettava EU:n sääntöjen ja politiikkojen täytäntöönpanoa. 15

16 Tarvitsemme lisäponnisteluja kansalaisten keskinäisen ymmärtämyksen ja erityisesti uusien jäsenten tuntemuksen lisäämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa eri yhteiskuntaryhmien edustajien yhteistoimintaa, ammatillista vaihtoa, nuorten opiskelua muissa EU-maissa ja eurooppalaisten korkeakouluverkostojen lujittamista. Jos vakavissamme haluamme EU:n toimivan paremmin, meidän on omaksuttava oikea asenne. Me emme saa pitää kiinni kansallisista mielikuvista: suuri tai pieni maa, vanha tai uusi jäsen, vauras tai köyhä alue kaikki me olemme eurooppalaisia! Poliittisten järjestelmien lisäksi olemme saattamassa yhteen kokonaisia yhteiskuntia ja kansoja. Meidän on tajuttava taustalla vaikuttavat laajemmat motiivit: aito toive Euroopan yhdentymisestä ja päättäväisyys siinä onnistumisesta. Jos eurooppalaiset itse eivät halua yhdistyä, millään institutionaalisella muutoksella siihen ei pystytä! 2. Talouden vauhdittaminen Laajentumisprosessi on jo tuottanut taloudellisia etuja ja voi tuottaa niitä lisää. Niitä ovat: Vaurauden lisääntyminen vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa markkinoiden laajentumisen seurauksena EU:n ja sen tulevien jäsenten välisen kaupan ja investointien nopea kasvu viime vuosina on synnyttänyt suurta taloudellista hyötyä. Liittymisen myötä tavaroiden rajatarkastukset poistuvat ja uusista jäsenistä tulee tasa-arvoisia toimijoita markkinoilla. Myös palvelujen, pääoman ja työvoiman vapautumisesta on odotettavissa taloudellista hyötyä. Nämä hyödyt ovat samankaltaisia, joita seurasi rajattomien yhtenäismarkkinoiden perustamisesta vuonna Nykyisten jäsenten talousnäkymät paranevat Tämän kehityksen osatekijöitä ovat: yhtäläiset kilpailuedellytykset laajentuneilla markkinoilla, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, kysynnän lisääntyminen uusissa jäsenmaissa tapahtuvan kasvun seurauksena. Uusille jäsenille mahdollisuus päästä Länsi-Euroopan vauraustasolle Tämän kehityksen osatekijöitä ovat: investointien lisääntyminen viime vuosien pääomantuonnin ohella, mikä näkyy tuottavuuden ja osaamisen parantumisena ja teknologiasiirtoina, 16

17 EU-jäsenyyden mukanaan tuoma vakaa oikeudellinen ja taloudellinen toimintaympäristö, EU-varoista osalliseksi pääseminen. Uusissa jäsenmaissa kasvu on nopeampaa kuin koko EU:ssa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena, tuloksena on sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kaventuminen, tulojen ja yhteiskunnallisten standardien nousu, halukkuus siirtyä muihin EU-maihin laskee. Uusien jäsenten liittyminen suo EU:lle mahdollisuuden uudistaa talous- ja sosiaalipolitiikkaansa jo nyt tarpeelliseksi käyneellä tavalla. Laajentuminen ei ole uhka vaan kannustin uudistua. EU voi oppia uusilta jäseniltä, erityisesti niiden kokemuksista omista yhteiskunnallisista ja taloudellisista reformeista. Eräät niistä ovat tehneet tarvittavia muutoksia nopeammin kuin EU:n nykyiset jäsenet. Laajentuminen ja sen aiheuttamat muutokset voivat tuoda pitkän aikavälin etuja, mutta ennen kuin voitoista päästään nauttimaan on selvittävä kustannuksista, ja voittajien lisäksi tulee myös häviäjiä. Haasteena onkin muutosten hallinta. Tässä selonteossa suositetaankin seuraavaa: Talouskasvu ja talouksien lähentyminen pitäisi asettaa etusijalle EU:n ja jäsenvaltioiden politiikassa. Käytännössä tämä tarkoittaa korkean kokonaiskasvutavoitteen asettamista koko 25 jäsenmaan EU:lle ja mahdollisesti vielä korkeampia tavoitteita uusille jäsenille. Kasvun ja lähentymisen on oltava avainsanoja laajentuneessa EU:ssa. Tarvitsemme lisää innovaatioita ja uudistuksia kasvun vauhdittamiseksi, kilpailukyvyn parantamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi laajentuneilla markkinoilla. Lissabonin strategian mukaan EU:n ja sen jäsenten on aika siirtyä sanoista tekoihin. Etusijalle on asetettava esimerkiksi työpaikkojen luominen, tutkimukseen investoiminen sekä energiaalan, televiestinnän ja liikenteen vapauttaminen, jotta yhteismarkkinoiden toiminta tehostuisi. Uusien jäsenten pitäisi osallistua jo nyt täysivaltaisina toimijoina Lissabonin strategian täytäntöönpanoon. 17

18 Nykyiset ja tulevat jäsenvaltiot tarvitsevat sellaista työllisyyspolitiikkaa, joka osaltaan toteuttaa tehokasta sosiaali- ja talouspolitiikkaa ja siten edistää laajentumisen onnistumista. Markkinavetoinen muuttoliike, joka perustuu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen yhteismarkkinoilla, on yksi kasvua edistävä tekijä. Nykyisten jäsenvaltioiden pitäisi avata työmarkkinansa uusille jäsenvaltioille mahdollisimman pian. Rajoitusten poistuessakin työntekijöiden virta jää todennäköisesti rajalliseksi. EU tarvitsee sellaisen talous- ja yhteiskuntamallin, jossa yhdistyvät nykyisten ja uusien jäsenvaltioiden mallien parhaat osat. Tavoitteena siinä pitäisi olla uudenlaiseen työllisyyteen sopeuttaminen olemassa olevien työpaikkojen suojaamisen sijaan. Nyt pitäisi valmistella toimenpiteitä, joilla yhteisen eurooppalaisen kehyksen puitteissa huolehditaan niistä, joihin laajentumisen vaikutukset kohdistuvat kipeimmin. Kohta laajentumisen jälkeen tehtäviä, EU:n tulevaa budjettikehystä koskevia tärkeitä päätöksiä olisi valmisteltava jo nyt. Tavoitteena pitäisi olla 25-jäsenisen EU:n todella tarvitsemien poliitikkojen täytäntöönpano. EU:n on osoitettava uusille jäsenilleen solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta, koska niiden kasvusta ja kehityksestä pääsemme kaikki osallisiksi. Samaan aikaan on välttämätöntä uudistua poliittisesti ei ainoastaan rahan säästämiseksi vaan myös itse politiikkojen kehittämiseksi. Tällaisista muutoksista päätettäessä meidän on syytä pitää mielessä Lissabonin toiminta-ohjelman tavoitteet sekä tarve lisätä innovaatioita ja kasvua: Yhteisen maatalouspolitiikan alalla meidän on jatkettava painopisteen siirtämistä hinnoista ja määristä laatuun ja ajettava sellaista maaseudun talouden kehittämispolitiikkaa, joka pyrkii olemaan avuksi maaseudun työpaikkojen hävitessä Keski- ja Itä-Euroopasta pelkän kehityskulun toteamisen sijaan. Tämä tarkoittaa myös uusia mahdollisuuksia kehitysmaille maataloustuotteiden kaupan alalla. Rakennetoimien kustannusten kattamiseksi tarvitaan toimenpiteitä, jotka vastaavat uusien jäsenten tarpeita ja painopisteitä sekä Keski- ja Itä-Euroopan alueellisen yhdentymisen vaatimuksia. Investointeja tarvitaan ympäristön, infrastruktuurin ja koulutuksen aloilla, minkä lisäksi on panostettava inhimillisten voimavarojen kehittämiseen. 18

19 EU:n budjettivaroja pitäisi käyttää innovatiivisesti muiden politiikkojen, kuten tutkimuksen ja kehityksen tukemiseen. Talousarvion tulopuolelle tarvitsemme nykyistä tasapuolisemman, avoimemman ja vakaamman järjestelmän. Kaikkialla mantereellamme EU:n on päästävä kansalaisten toivomiin tuloksiin auttamalla pitkälle kehittyneitä kansantalouksia uudistumaan ja vähemmän kehittyneitä kansantalouksia siirtymävaiheensa yli. Muu maailma ei aio odottaa. 3. Euroopasta turvallinen Laajentuminen on jo nyt parantanut yhteistyötä tulevien jäsenmaiden kanssa monilla kansalaisia lähellä olevilla aloilla. Laajentamalla EU:ta emme tuo ongelmia tulevista jäsenmaista nykyisiin vaan ulotamme niihin kykymme ratkaista ongelmia. Kansainvälisen rikollisuuden tehokkaampi torjunta Tulevat jäsenet ovat lisänneet poliisi- ja tuomarikuntansa yhteistyötä lainvalvonnassa. Kansainvälisen huumausaine- ja ihmiskaupan valvonta helpottuu, kun Keski- ja Itä-Euroopan maat ottavat käyttöön yhteiset standardit, joiden soveltamista muut EU-maat valvovat. Niiden muiden kuin EU-maiden kanssa yhteisten rajojen valvonta on sekin tehostumassa. Muuttoliikkeen tehokkaampi valvonta Tulevat jäsenet tekevät yhteistyötä muista maista peräisin olevien maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijavirtojen säätelemiseksi. Ympäristönsuojelu Sitä mukaa kun tulevat jäsenet alkavat soveltaa veden ja ilman pilaantumista koskevia EU:n sääntöjä, niiden ympäristöstä tulee turvallisempi sekä niiden omille että naapurimaiden kansalaille. EU:n ympäristöpolitiikka auttaa niitä säilyttämään niiden lajien ja luontotyyppien rikkauden. 19

20 Korkeammat ydinturvallisuusstandardit EU:n laajentuminen ulottaa kokonaisvaltaisen turvallisuuskulttuurin Keski- ja Itä-Euroopan maihin ja nostaa niiden ydinvoimaloiden turvallisuustasoa. Elintarvikestandardit EU:n kuluttajansuojastandardeista pidetään kiinni: nykyisissä jäsenvaltioissa laajentuminen ei anna sijaa höllentämiselle ja uusissa jäsenvaltioissa kuluttajansuojan taso nousee. Kaikilla edellä mainituilla aloilla sekä EU:n että kansallisten viranomaisten on kuitenkin lisättävä ponnistelujaan kansalaistensa rauhoittamiseksi. Tässä selonteossa suositetaankin seuraavaa: vauhdikasta etenemistä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan EU-alueen luomisessa, mukaan luettuna päätöksentekojärjestelmän uudistaminen; jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten tiiviimpää yhteistyötä ja tehokkaampaa toimintaa kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi ja maahanmuuton valvomiseksi; ympäristönäkökohtien huomioon ottamista muiden alojen politiikassa, EU:n sääntöjen täytäntöönpanon tehokasta valvomista nykyisissä ja tulevissa jäsenvaltioissa. 4. Naapuruuspolitiikka EU:n laajentuessa tarvitsemme sellaista naapuruuspolitiikkaa, joka ulottaa hyvinvoinnin ja hyvän hallintotavan naapurimaihin ja luo siten ympärillemme vakauden ja turvallisuuden kehän. Uudentyyppiset kumppanuudet voivat auttaa EU:ta levittämään vakautta, hyvinvointia ja hyvää hallintotapaa myös EU:n ulkopuolisiin maihin; eräille niistä EU-jäsenyyden mahdollisuus voi toimia tehokkaana kannustimena kehityksen ja uudistusten eteenpäin viemiseksi. Tässä selonteossa suositetaankin seuraavaa: naapurimaiden kanssa olisi kehitettävä parempia EU-kumppanuuden muotoja riippumatta siitä, onko niiden tarkoitus liittyä EU:hun; lähivuosina EU:hun mahdollisesti liittyviltä mailta on vaadittava jäsenyyden riittävää valmistelua sekä poliittisten ja muiden jäsenyysehtojen noudattamista; 20

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 27. kesäkuuta 2001 PE 294.969/1-10 TARKISTUKSET 1-10 LAUSUNTOLUONNOS: Luis Berenguer Fuster (PE 294.969) PUOLAN HAKEMUS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Bratislavan julkilausuma

Bratislavan julkilausuma Bratislava, 16. syyskuuta 2016 Bratislavan julkilausuma Kokoontuessamme tänään Bratislavassa eurooppalainen hankkeemme elää vaikeita aikoja. 27 jäsenvaltiota yhteen kokoavassa Bratislavan huippukokouksessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD

.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD ,3 Bryssel 14. tammikuuta 2003.RPLVVLR NHKRWWDD MlVHQYDOWLRLWD YDXKGLWWDPDDQ WDORXGHOOLVLDMD\KWHLVNXQQDOOLVLDXXGLVWXNVLD -lvhqydowlrlghq RQ YDXKGLWHWWDYD SRQQLVWHOXLWDDQ XXGLVWXVWHQ WRWHXWWDPLVHNVL MRWWD

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

5750/1/17 REV 1 rir/msu/pt 1 DG D 1 A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 6. helmikuuta 2017 (OR. en) 5750/1/17 REV 1

5750/1/17 REV 1 rir/msu/pt 1 DG D 1 A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 6. helmikuuta 2017 (OR. en) 5750/1/17 REV 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0014 (NLE) 5750/1/17 REV 1 SCH-EVAL 35 FRONT 37 COMIX 70 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel 15. syyskuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Taloudellinen ja sosiaalinen

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Puheenjohtajan Päätelmät Santa Maria da Feiran Rurooppa-Neuvosto19. Ja 20. Kesäkuuta 2000

Puheenjohtajan Päätelmät Santa Maria da Feiran Rurooppa-Neuvosto19. Ja 20. Kesäkuuta 2000 conseil/00/2000 Puheenjohtajan Päätelmät Santa Maria da Feiran Rurooppa-Neuvosto19. Ja 20. Kesäkuuta 2000 1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000. Kokouksen aluksi

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

NYKYISTEN SOPIMUSPUOLTEN JA UUSIEN SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET JA LAUSUMAT

NYKYISTEN SOPIMUSPUOLTEN JA UUSIEN SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET JA LAUSUMAT NYKYISTEN SOPIMUSPUOLTEN JA UUSIEN SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET JA LAUSUMAT AF/EEE/BG/RO/DC/fi 1 YHTEINEN JULISTUS BULGARIAN TASAVALLAN JA ROMANIAN EUROOPAN TALOUSALUEESEEN OSALLISTUMISTA KOSKEVAN

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

6020/17 team/sj/hmu 1 DG D 1 A

6020/17 team/sj/hmu 1 DG D 1 A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0014 (NLE) 6020/17 SCH-EVAL 52 FRONT 48 COMIX 95 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto

TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Parlametri 2016 Analyyttinen yhteenveto Euroopan parlamentin erityiseurobarometri TUTKIMUS Yleisen mielipiteen seuranta -sarja Viestinnän pääosasto Laatija: Jacques Nancy, Yleisen mielipiteen seurantayksikkö

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot