Sodasta rauhaan -elokuva valmistui, s.4 Tulikomentoja on vuoden kiltalehti, s. 2 Pirkanmaalle avattiin uusi maanpuolustustukikohta, s.

Transkriptio

1 Sodasta rauhaan -elokuva valmistui, s.4 Tulikomentoja on vuoden kiltalehti, s. 2 Pirkanmaalle avattiin uusi maanpuolustustukikohta, s. 8 2/2012

2 TULIKOMENTOJA Julkaisija: Suomen Tykistömuseo Toimituskunta: Sirkka Ojala, päätoimittaja Toimituskunnan puheenjohtaja Samuel Fabrin, toimitussihteeri Lehden postitusrekisteri: Lauri Haavisto Aki Kinnunen Petri Majuri Sotilasasiantuntija Tero Mäenpää Sotilasasiantuntija Jukka Sippola Juhani Suni Lehden kiltasivut: Vuoden kiltalehti 2011 Tulikomentoja Tulikomentoja -lehtemme valittiin Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n vuoden 2011 kiltalehdeksi. Kunniakirja ja Tapio Wirkkalan palkintolautanen luovutettiin lehdelle ja sen tekijöille Suomen Tykistömuseolla pidetyssä Maanpuolustuskiltojen liiton kevätliittokokouksessa 14. huhtikuuta Hämeenlinnassa toimiva Kehys- ja taidetarviketukkuliike Raamarit Oy on tukenut meitä kehystämällä palkintolautasen, kunniakirjan sekä palkitun lehden 3/2011 kannen arvokkaaksi kokonaisuudeksi ja palkintotaulu on nyt sijoitettu kaikkien ihailtavaksi Suomen Tykistömuseon ensimmäisen kerroksen aulatilaan. Arvosteluraadin huomiota lehdestämme Lehti ottaa näkyvästi kantaa ajankohtaisiin asioihin Hyvä taitto ja paikka paikoin yllätyksellinen, upea kuvitus Lehden 3/2011 kansikuva on loistava, tilannekuva, jossa on aitoa tunnetta Jutuissa huokuu historian havina, lukija saa muistoelämyksiä Miellyttävä lukea, riittävästi väliotsikoita Tehdään erityisesti killan näkökulmasta unohtamatta nuoria ja Puolustusvoimia Lehden sivuilta heijastuu tekemisen ilo ja usko omaan alaan Lisää tällaista, kiitos! Kalevi Virtanen Erkki Wuolijoki Ulkoasu: Maj-Lis Krouvi / Maisan paja maj-lis@maisanpaja.info Ilmoitusmyynti: Olavi Waljakka / Etelä-Suomen Lehtipalvelut Ky olavi.waljakka@virpi.net 2 PAINO: SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa TOIMITUKSELLINEN AINEISTO Suomen Tykistömuseo, Linnankasarmi, Hämeenlinna toimitus@tulikomentoja.fi, ILMOITUSAINEISTO Etelä-Suomen Lehtipalvelut Ky Olavi Waljakka Käpytie 4 I, Parola, olavi.waljakka@virpi.net, KILTASIVUJEN AINEISTO Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, HÄMEENLINNA kiltasivut@tulikomentoja.fi, (03) , Osoitteenmuutokset on aina tehtävä oman killan sihteerille. Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Juhani Sunilta. Kansi: Tähystystä vihollisen asemiin, Arttu ja Hannu Sodasta rauhaan -elokuvassa. / Sirkka Ojala ISSN (Verkkojulkaisu ISSN ) Taustalla: JTR:n 96. perinnepäivä / Sirkka Ojala

3 TULIKOMENTOJA 2/2012 Tulikomentoja vuoden kiltalehti...2 Pääkirjoitus, Sirkka Ojala...3 Tykkimiesten uusi elokuva on kokonaisesitys viime sodistamme, Jukka Sippola...4 Tarkastajan tervehdys, Esko Hartikainen...7 Tapahtui sotilasjunassa, Seppo Pirinen/Seppo Parkkinen...7 Pirkanmaalle avattiin uusi maanpuolustustukikohta, Sirkka Ojala...8 Lääkintämiehen kuulumisia Niinisalosta, Eetu Välkkynen...9 Muutos on myös mahdollisuus, Harri Kainulainen...10 Tykkimiehet ry:n palsta, Kari Halonen Suomen Tykistön päivä, Sirkka Ojala...12 Suomen Tykistömuseossa tapahtuu, Mikko Kero...14 Tykkimiehet ry:n uudet kunniajäsenet, Kari Halonen, Veli Kauranen...15 Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni...16 Tykistöprikaati juhli 20-vuotista taivaltaan, Sirkka Ojala...22 Museomestarin kymppi, lkka Vahtokari...23 Intrepid Sea, Air and Space Museum, New York, Jyri Vilamo...24 Museoesineet kertovat, Samuel Fabrin...26 Kiltaveteraani Mauno Niemisen muistolle, Jaakko Rytty...27 Puolustusvoimauudistus esillä Tykistöprikaatin Killan kevätkokouksessa, Kalevi Virtanen...28 Jääkäritykistörykmentti juhli 96. perinnepäiväänsä, Sirkka Ojala...29 Pihatalkoissa kakskerrassa, Sirkka Ojala...30 Merkkipäivät, Juhani Suni...31 Rakkaudesta ruosteiseen rautaan osa 2, Tapani Piippo...32 Tykistöprikaatin 20 vuoden taival kansien väliin, Samuel Fabrin...34 Tykkimies 2012, Samuel Fabrin...34 Maasotakoulun tykkimies Lontoossa, Ilkka Ikonen...36 Tykistöprikaatin kiltalaiset Italiassa, Matti Soini...38 ILMESTYMISAIKATAULU Numero Aineisto- Ilmestyy päivä viikolla 3/ / pääkirjoitus Kiltatyö antaa uusia kokemuksia Viime syksynä Niinisalossa viettämästäni sateisesta mutta unohtumattomasta Sodasta rauhaan -elokuvan kuvausviikosta on vierähtänyt yli seitsemän kuukautta. Nyt Tykkimiehet ry:n mittava elokuvatuotos on viimein valmis. Me kiltalaiset, jotka näyttelimme elokuvassa, odotamme malttamattomasti, että näemme valmiin lopputuloksen sen, millainen dokumenttifilmistä ohjaaja Tuomo Rystin ja tuotantotiimin käsissä on tullut. Vähän myös jännittää, tunnistammeko itsemme valkokankaan elokuvakohtauksista, joissa sekoittuvat Niinisalossa kuvattu materiaali ja autenttiset sodanaikaiset filminpätkät. Jatkosodan alkamisesta on kulunut yli seitsemänkymmentä vuotta mutta yhä sota vaikuttaa monen ihmisen elämään, vaikka veteraanisukupolvemme harveneekin päivä päivältä. Onkin siis tärkeää dokumentoida sota-ajan tapahtumia jälkipolville, sillä veteraanimme eivät ole enää pitkään tarinoitaan meille kertomassa. Itselleni kuvauksissa tuli välillä hyvin todellinen olo ja mieleen hiipi kysymys, miten sodasta oikein selvittiin. Nyt koen myös entistä suurempana menetyksenä sen, että oma talvi- ja jatkosodassa palvellut isäni sekä Salpalinjan rakennustöissä muonittamassa ja kenttäsairaalassa työskennellyt Lotta-tätini eivät ole enää minulle omia tarinoitaan kertomassa. Meille amatöörinäyttelijöille elokuvassa esiintyminen oli antoisaa vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa. Elokuvantekoon osallistuessamme myös kunnioitimme tavallamme meille vapaan isänmaan lunastaneita veteraaneja ja sankarivainajia, ja ainakin itse opin katsomaan monia asioita uusin silmin. Lisäksi jokainen meistä sai näin jättää myös pienen piirron itsestään historian lehdille. Pitkäjänteinen työmme Tulikomentojen eteen on huomattu Kiltatyö on monin tavoin antoisaa ja palkitsevaa. Iloinen yllätys tuli omalle kohdalleni muutama viikko sitten, kun Maanpuolustuskiltojen liitto valitsi vuoden 2011 kiltalehdeksi tämän Tulikomentoja-lehtemme. Palkinto oli todellakin yllätys, vaikka sitä olin hiljaa mielessäni lehdelle toivonut jo jonkin aikaa. Palkitun lehtemme kannessa ollut naurava Uusi-Matti sulatti arvosteluraadin sydämet ja nauroi siis meidät voittoon. Oli myös upeaa noutaa kunniakirja ja arvokas palkintolautanen nimenomaan lehden syntysijoilla Suomen Tykistömuseolla, jonne lehden julkaisuvastuu siirrettiin. Viime vuonna meillä oli hyvä tiimi lehteä tekemässä. Haluankin tässä kiittää lämpimästi kaikkia teitä lehden tekemiseen osallistuneita sekä viime vuonna päätoimittajana toiminutta Lauri Haavistoa. Tästä on hyvä jatkaa, ja toivon palkitsemisen siivittävän työtämme myös jatkossa, koska hyvä lehti syntyy vain tiimityönä. Haluan myös, että tänä vuonna tämä hyvä kiltalehtemme löytyy yhä useamman kirjaston lehtihyllystä. Näin tieto toiminnastamme kantautuu yhä laajemmalle ja sitä kautta voimme saada myös uusia kiltalaisia mukaan joukkoon. Nyt jäämme siis odottelemaan kesäkuun 19. päivää, jolloin Sodasta rauhaan -elokuvan ensiesitys on Suomen Tykistömuseolla. Samaan aikaan museolla avautuu myös kuvausviikolla ottamistani valokuvista koottu pienimuotoinen näyttely. Aurinkoista ja antoisaa kesää kaikille! Sirkka Ojala kuva: Hannu Vettenranta Tulikomentoja 2/2012 3

4 Tykkimiesten uusi elo kokonaisesitys viime TEKSTI: JUKKA SIPPOLA KUVAT: JUKKA SIPPOLA, KARI HALONEN JA SIRKKA OJALA Sodasta rauhaan -dokumenttielokuva kertoo Suomen raskaasta taipaleesta välirauhasta lopulliseen Pariisin rauhaan vuonna 1947 ja sen ehtojen täyttämisestä. Tykkimiehet ry:n tuottamaa elokuvaa filmattiin viime syksynä Niinisalossa ja täksi kesäksi se saadaan Suomen Tykistömuseon näytäntöihin. Tykkimiehet ry:n uusin dokumenttielokuva on valmis tämän lehden ilmestyessä. Kyseessä on jo seitsemäs osa viime sodistamme kertovassa elokuvasarjassa. Kaikkia elokuvia esitetään Suomen Tykistömuseon vetonauloina vaikuttavalla äänentoistolla varustetussa museon auditoriossa sekä myydään myös DVD-levyinä. Ensimmäiset Tykkimiesten elokuvat keskittyivät kertomaan yksittäisistä taisteluista, kuten sarjan ensimmäinen elokuva, joka kertoo Tali-Ihantalan suurtaistelusta. Sittemmin elokuvissa siirryttiin suurempiin kokonaisuuksiin. Vuonna 2007 valmistui talvisodasta kertova elokuva ja vuonna 2009 elokuva Suomen tie jatkosotaan. Uuden Sodasta rauhaan - elokuvan on ohjannut Tuomo Rysti, jonka kädenjälkeä ovat kaikki muutkin Tykkimiehet ry:n Suomen Tykistömuseota varten tehdyt dokumenttielokuvat. Arkojakaan aiheita ei kaihdeta Nyt valmistunut Sodasta rauhaan on jatkoa vuoden 2009 elokuvalle, mutta silti täysin itsenäinen kokonaisuus. Se kattaa kokonaisesityksenä sotavuodet eli jatkoja Lapin sodan sekä rauhanteon seuraukset sotasyyllisyysoikeudenkäynteineen ja raskaine sotakorvauksineen. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman matkalla Neuvostoliittoon Ohjaaja Tuomo Rystillä oli homma hanskassa satoi tai paistoi. 4

5 kuva on sodistamme Uusi elokuva käsittelee myös yhä edelleen arkoja aiheita, kuten asekätkentää sekä neuvostopartisaanien Lapissa siviilikohteisiin tekemiä julmia iskuja. Suoraan kommunistisen puolueen alla, ei siis Puna-armeijan alaisina, toimineet partisaanit raportoivat tuhonneensa sotilastukikohtia, vaikka heidän jäljiltään suojattomiin Lapin pikkukyliin jäi lähinnä naisten ja lasten ruumiita. Partisaani-iskujen tuhoista on olemassa todella järkyttävää valokuvamateriaalia, mutta emme halunneet käyttää sitä filmillä, koska tätä elokuvaa tulee katsomaan myös runsaasti koululaisia ja muita alaikäisiä, Tuomo Rysti kertoo. Juuri koululaisia ja kaikkia muitakin sotilastermejä tuntemattomia varten Sodasta rauhaan -elokuvassa kerrotaan aina sotilasjoukkojen esimerkiksi pataljoonan ja divisioonan miesvahvuudet. Tämä auttaa paremmin hahmottomaan, millaisesta porukasta kulloinkin on kyse, Rysti sanoo. Löydä kiltalainen kypärän alta Reserviläiset eri tykistökilloista ovat jälleen vahvasti mukana elokuvan taistelukohtauksien kuvaamisessa. Tuttujen kiltalaisten bongaaminen on osa elokuvan viehätystä, ja filmiltä voi löytää vaikkapa lehtemme päätoimittajan lottana. Näitä kohtauksia filmattiin viime syksynä Niinisalon Pohjankankaalla Tykistöprikaatin avustuksella. Dramatisoidut jaksot on liitetty saumattomasti alkuperäiseen sodanaikaiseen mustavalkomateriaaliin. Samaa tekniikkaa on ohjaaja Tuomo Rysti käyttänyt menestyksellisesti aiemmissakin Tykkimiesten sotahistoriaelokuvissa. Dramatisoituja taistelujaksoja tarvitaan, koska sota-ajalta ei juuri löydy filmejä eturintaman taisteluista. TK-kuvaajien tuottamaa materiaalia löytyy kyllä runsaasti rauhallisemmista rintamaolosuhteista. Jatkuu sivulle 6 >> Kuvassa vasemmalta Boris Wilander, Lars Collin, Arto Alasjärvi, Jouko Alasjärvi ja Jarmo Peltola ja Jaakko Valtanen. Kenraali Jaakko Valtanen kiitteli Tykkimiehet ry:tä jälleen uudesta ansiokkaasta dokumenttielokuvasta. Tulikomentoja 2/2012 5

6 >> Jatkoa sivulta 5 Sota-aikana sanottiin, että kyllähän meiltä miehiä riittäisi kuvaamaan vaarallisiinkin paikkoihin, mutta ei kameroita, Tuomo Rysti nauraa. TK-kuvaajien sodassa käyttämä kamerakalusto oli pääosin hankittu Helsingin vuoden 1940 olympialaisiin, jotka peruuntuivat talvisodan takia. Tuttujen kiltalaisten bongaaminen on osa elokuvan viehätystä. Filmiltä voi löytää vaikkapa lehtemme päätoimittajan lottana. Professori Leskinen asiantuntijana Sodasta rauhaan -elokuvan tärkeänä historia-asiantuntijana toimii Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Jari Leskinen. Jari Leskisellä on keskeinen rooli elokuvassa hänen viedessään sotatapahtumia eteenpäin puhuvana päänä. Hän pyrkii antamaan viimeisimpään tutkimustietoon perustuvan, mahdollisimman realistisen ja propagandasta vapaan kuvan sotatapahtumista. Professori Leskinen myös kommentoi ja avusti elokuvan alkuperäiskäsikirjoituksen muokkaamista, josta vastasi työryhmä Jouko Alasjärvi, Jouko Huhtala, Jorma Keino, Mikko Kero, Tuomo Rysti ja Kari Vilamo. Elokuvan kertojaäänenä kuullaan Lars Svedbergiä. Svedbergin rauhallinen, luotettava ääni kannattelee jo seitsemännen kerran Tykkimiehet ry:n sotahistoriallista elokuvaa. Myös tästä elokuvasta tullaan tekemään eri kieliversioita, ja Sodasta rauhaan nähdään aikanaan myös televisiossa TV2:lla. Sodasta rauhaan -elokuvan keskeisiä tekijöitä olivat Tykkimiehet ry:n käsikirjoittajatiimin lisäksi (vas.) sotahistorian asiantuntija, professori Jari Leskinen, ohjaaja Tuomo Rysti ja kertojaäänenä toiminut Lars Svedberg. Nyt katsomaan Tykistömuseoon Ennakkonäytöksessä 7. toukokuuta Helsingissä nähdyn filmiversion pituus oli tunti ja 15 minuuttia. Ennakkonäytöksessä katsottiin vielä hieman viimeistelemätön versio, koska elokuvaa ei ehditty vielä saada aivan valmiiksi. Ohjaaja Tuomo Rystin mukaan valmiin DVD-version pituus voi vielä loppuhionnassa muutaman minuutin muuttua. Tykistömuseon näytöksiä varten jaamme Sodasta rauhaan -elokuvan kolmeen tai neljään erilliseen teemaan, joista jokainen jakso toimii itsenäisestikin, Rysti kertoo. Sodasta rauhaan -elokuvan ennakkonäytöksen kutsuvierasjoukossa oli mukana kenraali Jaakko Valtanen, viimeinen tammenlehvätunnusta kantanut Puolustusvoimain komentaja. Kenraali Valtanen käytti kiitospuheenvuoron kutsuvieraiden puolesta ja totesi Tykkimiehet ry:n ja ohjaaja Tuomo Rystin jälleen onnistuneen luomaan vaikuttavan sotahistoriallisen elokuvan, joka antaa todenmukaista kuvaa vaikeista sota-ajoista nuoremmille polville. Sodasta rauhaan -elokuva on jälleen yksi hyvä syy vierailla ensi kesänä Suomen Tykistömuseossa. Tunnistatko nämä viisi taktista merkkiä? Oikeat vastaukset sivulla 19. 6

7 Historiallisen laaja puolustusvoimauudistus etenee. Tätä kirjoitettaessa ollaan jo tietoisia suurista linjoista. Muutoksia on odotettavissa sekä poikkeusolojen että normaaliolojen rakenteisiin ja toimintoihin. Peruslinja on selvä. Toiminnat ja rakenteet on sopeutettava resursseihin. Käytännössä tämä tarkoittaa määrällistä laskua monissa mittaluvuissa. Muutos koskettaa koko puolustusvoimia tykistö mukaan lukien. Tykistön näkyvimmät muutokset ovat rauhan ajan koulutusorganisaatiossa. Tarkastajana pahiten kirpaisee Tykistöprikaatin aseman muuttuminen itsenäisestä aselajijoukko-osastosta valmiusyhtymän osaksi, siis liitettynä hallinnollisesti Porin Prikaatiin. Jos muutoksen näkee hallinnon keventämisenä ja lisäresursointina kouluttajatehtäviin, näkyy tunnelin päässä valoa. Muutos voi olla aina myös mahdollisuus. Uusi, vuoden 2015 alussa aloittava Säkylän ja Niinisalon varuskuntiin toimintansa sijoittava joukko-osasto, voi olla enemmän kuin tämänhetkisten Porin- ja Tykistöprikaatien yhteissumma. Niinisalon koulutuskeskuksesta voi tulla tehokas maavoimien kokonaisuus, jossa kyetään harjoittamaan usean aselajin yhteistoimintaa myös tehokkailla kovapanosammunnoilla. Jatkosuunnittelu on käynnistynyt. Niinisalon merkitys aselajin keskeisenä tutkimus- ja koulutuskeskittymänä säilyy. Uskon, että suunnittelu tuottaa hyvän kokonaisuuden, josta hyötyy myös tykistöjärjestelmä. Vuoden 2012 päätapahtuma tykistön kannalta on yhä Rovajärven ampumaharjoitus kesäkuussa, jonka nimeksi on muotoutunut Maavoimien Vaikuttamisen Harjoitus (MVH 2012). Nimensä mukaisesti harjoituksessa toimii maavoimien vaikuttamisen elementtejä yhdessä. Aiempiin vuosiin lisäyksenä on mittava panssarintorjuntaohjusjoukkojen osallistuminen harjoitukseen. Yhteinen vaikuttaminen on eräs harjoituksen teemoista. Tärkeintä on kuitenkin, että palkattu henkilökunta ja asevelvolliset saavat harjoitella johtajina, kouluttajina ja osana joukkoaan erittäin todenmukaisessa toimintaympäristössä. Tämä harjoitus on aselajin kannalta kruununjalokivi, jota ei saa hukata vaan jota on yhä jalostettava. Vaikka tulevat muutokset tykistössäkin ovat hieman mollivoittoisia, perusnäkymä ei ole umpisynkkä. Käynnissä olevat hankkeet etenevät ja tuottavat pitkään kaivattua ulottuvuutta tulenkäyttöömme. Patteristomme saavat luotettavat johtamisjärjestelmät, jotka mahdollistavat hajautetun taistelutaktiikan lisäten taistelukestävyyttä. Meillä on varaa katsoa myös pidemmälle tulevaisuuteen uskoen, että uusi puolustusvoimarakenne on tasapainoinen ja mahdollistaa myös resurssien kohdennukset materiaaliseen kehittämiseen tulevinakin vuosikymmeninä. Ja mikä tärkeintä: meillä säilyy yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, joka takaa sen, että koulutettavat ovat jatkossakin ikäluokkiensa parasta A- ryhmää. Kun sitoutuneiden ja ammattiylpeiden kouluttajien määrä saadaan pidettyä tulevaisuudessa riittävänä, ammattitaitoisia tykkimiehiä on jatkossakin käytettävissä maanpuolustuksen tarpeisiin. Näillä ajatuksilla luottavaisena eteenpäin. Kentän tuki on välttämätön hyvinäkin aikoina, mutta erityisesti sitä tarvitaan muutoksessa. Muutos on aina myös mahdollisuus. Toivotan kaikille tykkimiehille ja heitinmiehillekin palveluksessa ja reservissä vireää kesän odotusta ja menestystä päivittäisiin ponnistuksiin. Eversti Esko Hartikainen Tapahtui sotilasjunassa Rovajärveltä kevättalvella 1959 tulleessa sotilasjunassa oli Karjalan Tykistörykmentin ampumaleirillä ollut kalusto ja miehistö. Kalusto oli junan etuosassa avovaunuissa ja miehistö peräpäässä härkävaunuissa. Härkävaunujen molemmissa päissä oli laverit kahdessa kerroksessa ja keskellä vaunua kamiina. Yhdessä vaunussa matkusti taisteluvälinealikersantti Seppo Parkkinen. Mikkelissä juna pysähtyi. Seppo hyppäsi vaunusta ja soitti aseman yleisöpuhelimella kotiin. Koti oli Pitkäjärven tasoristeyksen lähellä Mikkelin eteläpuolella. Oli sunnuntai. Isä oli kotona, ja kotona oli myös äidin leipomaa pullaa. Niinpä Seppo pyysi isää tuomaan paketin, jossa olisi ainakin pullaa, Pitkäjärvelle ja heittämään paketin hänelle vaunuun. Juna seisoi Mikkelissä puolisen tuntia. Isä ennätti ajoissa paketin kanssa tasoristeykseen. Mikkelistä lähdettäessä on ylämäkeä, joten junan nopeus ei ollut kovin suuri. Oman pojan etsiminen liikkuvan junan oviaukoista ei ollut helppoa. Niinpä isä heitti paketin avovaunussa MAN-diesel-tykinvetäjän kanssa olleelle alikersantti Hirvikoskelle ja huusi, että se on Parkkiselle. Kohta näkyi omakin poika ohi kiitävän vaunun oviaukossa. Hänelle isä vilkutti. Jonkun ajan kuluttua vaunun, jossa Seppo Parkkinen oli, päädyssä olleeseen metalliluukkuun koputettiin. Sieltä Hirvikoski huusi Parkkiselle: Sulle on paketti. Seppo vastasi: Elä lähe, katotaan mitä siinä on. Siinä oli muun muassa pulla, josta Seppo antoi Hirvikoskelle puolet. Vaatii rohkeutta ja taitoa tuoda paketti liikkuvassa junassa useamman tavaravaunun yli, mutta olihan Hirvikoski taitava myös esimerkiksi ilman satulaa ratsastamisessa. Vaikka rikottiin useitakin määräyksiä, Seppo sai pullansa, näki vilaukselta isänsä, ja matka jatkui kohti Lappeenrantaa. Seppo Pirinen/Seppo Parkkinen Tulikomentoja 2/2012 7

8 Prikaatikenraali Kyösti Halonen Kiltakolo, maanpuolustustukikohta. Komentaja Matti Eskola Takamaan Maanpuolustustukikohta antaa uusia mahdollisuuksia reserviläisten koulutukseen SIRKKA OJALA Insinöörieversti Mika Hyytiäinen Maanpuolustusjärjestöt ja puolustusvoimat saivat yhteiskäyttöönsä uuden tukikohdan, kun Teknillisen Tutkimuslaitoksen 20 hehtaarin kokoinen Maanpuolustustukikohta avattiin virallisesti 16. huhtikuuta Tukikohdan suunnittelu Ylöjärvelle alkoi jo vuonna 2008, kun Alakylän huonokuntoinen asuinalue purettiin ja muun muassa vanhan kaivosalueen rikastamomaa peitettiin. Näin saatiin viiden hehtaarin suuruinen rastikoulutuspaikka. Syksyllä 2011 tukikohdan alueen metsiä raivattiin, yli-ikäisiä puita poistettiin ja alueelle rakennettiin 1,6 km pituinen hiekkapäällysteinen pururata, jonka yhteydessä on myös lihaskuntopiste. Lisänä ovat myös tennis- ja lentopallokenttä, monipuoliset rakennukset sekä 10 metrin kolmipaikkainen ilma-aserata. Avajaistilaisuudessa Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö komentaja Matti Eskola totesi, että kertausharjoitusten väheneminen pakottaa puolustusvoimat etsimään uusia toimintamalleja reserviläisten kouluttamiseksi. Eskolan mukaan jatkossa suuret joukkoharjoitukset korvataan tarkoin rajatuilla tehtäväkohtaisilla kertausharjoituksilla ja MPK: lta tilatuilla kursseilla esimerkiksi Perustamiskeskusten avainupseereille. Eskola sanoi Lakialan maanpuolustustuki- MPTKK:n RAKENNUKSET JA PUITTEET Monitoimitalo Sauna, kuntosali, ilma-aserata, neuvottelu- ja koulutustiloja. Ruokala Koulutus- ja ruokailutilat noin 60 henkilölle. Majoitusrakennus (Löpsälä) Majoitus noin 10 hengelle. Kiltakolo Koulutustilaa noin 15 henkilölle sekä keittiö. Kunto- ja koulutusrata 1,6 km ja lihashuoltopaikka Tukikohdan varauksia koordinoi Pirkanmaan aluetoimisto. Varaukset käytöstä osoitetaan PVTT:n johtajan sihteerille puh kohdan sopivan sekä näihin tarkoituksiin että esimerkiksi Maakuntakomppanioiden rekrytointitilaisuuksiin ja kuntotestauksiin erinomaisesti. Pirkanmaan MPK:n koulutus- ja tukiyksikkö on testannut Maanpuolustustukikoh- 8

9 dan tiloja kursseillaan jo useasti kuluneen vuoden aikana, ja Pirkanmaan Tukiyksikön päällikkö majuri Ilkka Tilli on todennut kouluttajineen tilat ja maaston varsin toimiviksi. Tilli kertoikin, että ensi vuonna tukikohdassa järjestetään suurin osa Pirkanmaan kursseista. Näin se tulee suurelta osalta korvaamaan Hallin varuskunnan menettämisen. Myös tukikohdan avannut Tampereen varuskunnan päällikkö ja Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja prikaatikenraali Kyösti Halonen totesi, että vaikka Puolustusvoimista puhuttaessa taivaalla on ollut viime aikoina synkkiä pilviä, on Takamaan tukikohta uusi mahdollisuus, jota kannattaa hyödyntää, käyttää ja yhdessä kehittää entistä paremmaksi. Prikaatikenraali Halonen uskookin, että tukikohdalle löytyy käyttäjiä, sillä Pirkanmaalla asuu noin asevelvollista ja maakunnassa toimii lisäksi noin 250 maanpuolustusjärjestöä. Halonen uskoo, että uuden alueen myötä järjestöt voivat paremmin verkottua keskenään ja harjoitella tiiviisti puolustusvoimien kanssa. Tutkimuslaitoksen johtaja insinöörieversti Mika Hyytiäinen korosti alueen monipuolisuutta. Hyytiäinen sanoi, että kerralla ei ole pyrittykään tekemään valmista tukikohtaa, vaan alue muotoutuu ja kehittyy vuosien kuluessa käyttäjiensä toiveiden ja tarpeiden mukaan. Kymmenen vuoden kuluttua varmasti nähdään, millaiseksi alue on muotoutunut. Ylöjärven reservijärjestöt ovat ottaneet tilat jo omikseen, ja esimerkiksi kiltakolo antaa hyvät puitteet kokousten ja juhlatilaisuuksienkin järjestämiselle. Lisäksi ulkoalue urheilupaikkoineen on Takamaan kyläläisten ahkerassa käytössä. Itse uskon, että myös tykistökillat ainakin Pirkanmaan alueella voisivat hyödyntää Maanpuolustustukikohdan tarjoamia monipuolisia puitteita omassa toiminnassaan. Kannattaa siis käydä tutustumassa. Lääkintämiehen kuulumisia Niinisalosta EETU VÄLKKYNEN Taistelukenttien itsenäinen toimija, joka näkee ja kokee paljon. Tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa. Joukon taustavaikuttaja ja huollon tukipilari. Tätä on lääkintämies. Satakunnan Tykistörykmentin 1. patterin huoltojaos kouluttaa lääkintämiehet Niinisalon silmissä. Panostus opiskeluun palkittiin ja nousin kurssin priimukseksi. hen laukkuineen olla lähellä. Jos harjoituksessa tapahtuu onnettomuus, tulee evakuointisuunnitelma Tykistöprikaatin tarpeisiin. Onnistumisen tunne on olla valmii- Yksikkö antaa tiukkaa ja kovatasoista koulutusta, jossa varusmiehiltä ja -naisilta vaaditaan osaamista ja sotilaallista käytöstä. motivoinut yrittämään parhaansa myös lääkintämiehenä kentällä: leireillä ja komennuksilla. Yrittäminen on palkittu. Leirillä ollessani komennusesimieheni na toteuttamiskelpoisena. Jos sattuu polttoainevuoto, pitää imeytysmaton olla valmiina voimakoneen alla. Välillä joistakin saattaa tun- Siirtyminen peruskoulutuskauden kehui, ettei ole tua, että lämäri on kauhea nina aikaisesta yksiköstä tänne kovan tason joukkoon sai minut epäilemään, että olinko tehnyt suuren virheen hakeutuessani lääkintämieheksi. Uusi tupa ja uudet käytännöt kauhistuttivat aluksi jopa enemmän kuin itse varusmiespalvelukseen astuminen. Viisi viikkoa kestäneellä kolmivuotisen uransa aikana nähnyt vastaavaa lääkintämiestä. Sen lisäksi, että positiivisista sanoista tulee hyvä mieli, se kannustaa myös jatkossa hyviin työsuorituksiin. Tunne siitä, että on onnistunut, tekee varusmiespalveluksen suorittamisesta paljon miellyttävämpää. Tämä taas ruokkii motivaatiota. pottaja, joka valittaa turhista. Kaikki eivät näe tärkeänä, että ruuan jakajilla tulee olla suojakäsineet ja käsidesin käyttöä vaaditaan. Nämä toimet ovat kuitenkin niitä, joilla turvataan onnistunut harjoitus niin, ettei kenenkään tarvitse pöpöjen iskettyä istua puolta päivää riu ulla. lääkintämieskurssilla tulevat Näin sen ainakin mi- Ei lääkintämieskään sentään kohtalotoverit tulivat kuitenkin nä varusmiehenä koen. ihan aina vain leireillä ole, sillä nopeasti hyvin tutuiksi. tehtäviin kuuluu myös varusnä Tätä edesauttoi todennäköisesti Lääkintämies työssään kuntasairaalassa päivystäminen se, että lääkintämieheksi hakeutuneet edustavat hyvin sosiaalisia persoonallisuuksia, sekä tieto siitä, että tulisimme tekemään paljon yhteistyötä seuraavan puolen vuoden aikana. Lääkintämieskurssilla meitä kouluttivat lääkäri, kolme kenttäsairaanhoitajaa, lääkärikokelas sekä viisi lääkintäalikersanttia. Eri osaamisalueisiin Lääkintämies on tunteita herättävä hahmo. Toisissa lämäri saattaa aiheuttaa närkästystä, koska joskus saattaa näyttää siltä, että harjoitusta valvova lääkintämies ei tee mitään. Toiset taas tajuavat, että joukon mukana tulee kulkea aina sen, jolla on valmius toimia hätätilanteissa ja ennaltaehkäistä sairauksien syntyä ja leviämistä joukoissa. ja toimiminen. Täällä me valkotakkiset miehet ja naiset huolehdimme potilaiden vastaanottamisesta ja useista käytännön toiminnoista, kuten osastolla viihtyvien potilaiden perustarpeiden ylläpidosta. Itse en osaa vielä kovin paljoa kertoa kokemuksia työskentelystä veksissä, sillä ensimmäinen päivystysvuoroni siellä koittaa vasta parin päivän päästä tämän erikoistuneet, monipuoli- Lääkintämiehellä onkin jutun kirjoittamisesta. Tätäkin set kouluttajat tarjosivat meille erinomaisen ja kiinnostavan koulutuksen. Ennen armeijaan useita tehtäviä leireillä, vaikka sitä ei aina huomata. Lääkintämies huolehtii siitä, että har- kokemusta odotan jo mielenkiinnolla. tuloani en koskaan ollut joitus voi toimia keskeytyk- Nimi: Eetu Välkkynen kovin kiinnostunut terveydenhoitoalasta tai siihen liit- Tämä edellyttää kenttähygiesettä ilman tautiepidemioita. Arvo: Tykkimies Tehtävä: Lääkintämies tyvistä opiskeluaineista, kuten niavalvontaa ja siitä huolehtimista. Lääkintämies on taval- Missä: Niinisalon tykistöprikaati terveystiedosta tai biologiasta. Lähdin kuitenkin motivoituneena ja avoimin mielin suo- Lääkintämiehen toimen merlaan eräänlainen jos -mies. Saapumiserä: 1/12 Palvelusaika: rittamaan lääkintämieskurssia. kitys korostuu aina silloin, jos Hyvin suoritetusta kurssista sattuu jotakin. Jos joku satuttaa luvattu kuntoisuusloma kiilui itseään, pitää lääkintämie- Tulikomentoja 2/2012 9

10 Muutos on myös mahdollisuus Puolustusvoimauudistuksen keskeiset päätökset siirtyvät vähitellen käytännön toteutukseen. Perustellusti voidaan kysyä miten uudistus vaikuttaa Suomen puolustuskykyyn. Uudistuskeskusteluja ovat hallinneet pääasiassa kovat asiat, kuten varuskuntien lakkautukset jopa kielipolitiikka, henkilöstövaikutukset, puolustusteknologia ja -doktriini sekä muut näihin verrattavat asiat. Eivät nämä ole ollenkaan vähäpätöisiä asioita, mutta niistä löytyy vain osatotuus puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista. Pidän huolestuttavana, että julkisuudessa ei ole juurikaan puhuttu uudistuksen vaikutuksista kansalaisten maan- Maavoimat hankkii taistelunjohto- ja maalinpaikannusjärjestelmän (SFO, Short Forward Observation System) israelilaiselta Elbit Systems Land and C4I Ltd:ltä. Hankinnan kokonaiskauppasumma on noin 1,4 miljoonaa euroa. Hankinta rahoitetaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla ja budjetoiduilla puolustusvoimien puolustustahtoon, vaikka tällä nimenomaan on ratkaiseva merkitys kriisitilanteissa. Jos nyt jopa aktiivisten maanpuolustusihmisten ymmärrys on koetuksella, niin miten vahva on laajojen kansalaispiirien usko isänmaan puolustuskykyyn ja aito halu osallistua maanpuolustamiseen. Kyselemällä ja tutkimalla kansalaisten mielipiteet selviävät. Pelkään, että lähitulevaisuudessa saamme lukea kansalaismielipiteistä, jotka kertovat maanpuolustustahdon alentuneen. Toivottavasti olen tältä osin väärässä. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä olisi pitänyt sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi korostaa enemmän uutisia Maavoimille lyhyen kantaman maalinpaikannusjärjestelmä Kuva. Sirkka Ojala yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kehittämistä. On tärkeätä kertoa kansalaisille varautumisesta muihin kuin sotilaallisiin kriiseihin ja siitä, miten reserviläisiä ja kansalaisia yleensäkin valmennetaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen sekä avustamaan viranomaisia erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa. Tällä sektorilla on lukuisia tehtäviä, joihin yhteiskunnassa voidaan ja pitääkin kouluttaa kansalaisia nykyistä enemmän. Sijoittamattomassa reservissä ja kansalaisissa yleensäkin löytyy paljon henkilöitä, joiden siviiliosaamista voidaan hyödyntää laajasti ylläpidettäessä yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Panostamalla aktiivisesti yhteiskunnan varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen voidaan tarjota mielekkäitä tehtäviä sijoittamattomalle reserville, naisille sekä muille osaaville kansalaisille. Pelkkä koulutus ei riitä, vaan yhteiskunnassa on oltava toimivat organisaatiot, joihin koulutetut henkilöt sijoitetaan. Näin voidaan myös ylläpitää ja kehittää maanpuolustustahtoa, kun ihmiset tuntevat itsensä tarpeellisiksi isänmaan kokonaisturvallisuuden ylläpidossa. Tykistömuseolla johtajavaihdos Runsaat kolme vuotta Suomen Tykistömuseota johtanut FM Mikko Kero on jättänyt tehtävänsä ja Tykkimiehet materiaalihankintoihin tarkoitetuilla varoilla. Hankinta parantaa muun muassa maavoimien uuteen taistelutapaan oleellisesti liittyvää alueiden valvontakykyä, tilannekuvaa sekä maalinpaikannuksen olosuhderiippumattomuutta. Järjestelmähankinta sisältää ensimmäisessä vaiheessa tulenjohtajan maalinpaikannuslaitteen, ohjelmistolisenssit, tietokoneet sekä lähiradiot. Hankinta sisältää myös järjestelmän koulutuksen sekä dokumentaation. Järjestelmän hankinta liittyy myös jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaamiseen ja hanke on käynnistynyt vuonna Puolustusvoimat kilpailutti hankinnan kansainvälisesti. Toisessa vaiheessa hankinta laajennetaan tulenjohto- ja maalipaikannuslaitteisiin erillisen kilpailutuksen pohjalta. Nyt hankittava järjestelmä siirretään kokeiluvaiheen jäl- ryn:n hallitus on nimennyt vt. museonjohtajaksi evl Jaakko Martikaisen toukokuun alusta lukien. Jaakko toimii Pioneerimuseon johtajana sekä johtaa uuden, ensi vuoden alusta nykyisen Tykistömuseon tiloissa käynnistyvän Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseon yhdistämisprojektin. Uuden museon johtajanhaku käynnistyy lähiaikoina. Museoiden yhdistäminen liittyy osaltaan puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tapahtuviin eri toimintojen virtaviivaistamisiin. Tykistömuseolla on viime syksystä asti valmistauduttu museoiden yhdistämiseen hyvässä yhteistyössä tulevien kumppaneiden sekä Sotamuseon kanssa. Uuden museon valmistelutöiden ohella Tykistömuseon henkilöstö on hoitanut normaalit Tykistömuseon toiminnot sekä ollut kehittämässä Linnanniemen museoaluetta. Henkilöstö on venynyt erinomaisesti, mistä kuuluu erinomainen kiitos koko museon henkilökunnalle. Kiitän myös tykkimiesten, pioneerien sekä viestimiesten luottamusja toimihenkilöitä aktiivisesta panoksestanne uuden museon valmistelutyössä. Mikolle toivotan menestystä uusissa haasteissa ja samalla toivotan Jaakon tervetulleeksi luotsaamaan Tykistömuseota sekä museoiden yhdistymishanketta. Harri Kainulainen Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja keen operatiiviseen käyttöön mahdollisesti kansainvälisissä tehtävissä tai kotimaan puolustuksessa käytettäväksi. Testikäyttöön hankittu maalinpaikannusjärjestelmä sijoitetaan Jääkäriprikaatiin. Tulenjohtajan maalinpaikannussensoreita sijoitetaan testikäyttöä varten myös Kainuun Prikaatiin. Järjestelmän koulutus ja testaaminen alkaa vuoden 2013 aikana ja sen käyttöä koulutetaan sekä varusmiehille että henkilökunnalle. 10

11 Vilkasta yhdistystoimintaa Vuoden alkupuoli on ollut yhdistystoiminnassa toimeliasta aikaa. Tykkimiehet ry:n kevätkokous sekä Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistyksen perustaminen ovat olleet tässä suhteessa merkittävimmät tapahtumat. Muitakin tapahtumia on alkuvuoteen sattunut, niistä kerrotaan toisaalla tässä lehdessä. Tykkimiehet ry:n hallitus on pitänyt huhtikuun loppuun mennessä kokouksiaan jo kuusi kappaletta kuluvan vuoden aikana. Normaalilla rytmillä kokouksia pidetään yksi kokous per kuukausi. Puuhaa on siis riittänyt eikä toimettomaksi olla loppuvuodeksikaan jäämässä. Suomen Tykistön päivä ja yhdistyksen kevätkokous Suomen Tykistön päivää vietettiin perinteiseen tapaan Juhlapäivän tapahtumat ja tilaisuudet noudattivat vakiintunutta ohjelmakaavaa. Kello laskettiin seppele Hietaniemen hautausmaalla tykistönkenraali Vilho Petter Nenosen haudalle. Iltapäivän aikana Tykkimiehet ry:n hallitus piti kokouksensa, ja hallituksen kokouksen perään oli vuorossa yhdistyksen kevätkokous. Kevätkokouksessa puhetta johti Pekka Vasara ja sihteerinä oli Kari Halonen. Kokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen ja Suomen Tykistömuseon vuoden 2011 toimintakertomus, käsiteltiin tilinpäätös ja tase sekä tilintarkastajien kertomus. Kokous myönsi yhdistyksen tilivelvollisille vastuuvapauden vuoden 2011 osalta. Kevätkokouksen muita merkittävimpiä päätöksiä olivat kahden uuden kunniajäsenen kutsuminen. Hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous kutsui yksimielisesti yhdistyksen kunniajäseneksi numero 15 prikaatikenraali Jouko Alasjärven ja kunnia- jäseneksi numero 16 eversti Jyri Paulaharjun. Jouko Alasjärvi on toiminut vuosina Tykkimiehet ry:n puheenjohtajana tarmokkaasti ja taidolla. Jouko on tullut puheenjohtajan tehtävien lisäksi tunnetuksi useiden onnistuneiden ja maineikkaiden dokumenttielokuvaprojektien vetäjänä. Jyri Paulaharju on puolestaan pitkäaikainen ja kiistattomasti tunnustetuin Suomen tykistön historian tutkija ja asiantuntija. Paulaharju on toiminut myös Suomen Tykistömuseon tutkimusjohtajana. Todettakoon, että kun kevätkokouksessa tuotiin julki hallituksen esitys näiden kahden herran kutsumisesta yhdistyksen kunniajäseneksi, kokousyleisö puhkesi voimakkaisiin ja pitkiin aplodeihin. Asia oli päätetty. Iltajuhlassa juhlaesitelmän piti tykistön tarkastaja, eversti Esko Hartikainen. Juhlaesitelmässään hän käsitteli niin tykistön ajankohtaisia asioita kuin aselajin tulevaisuuden näkymiin liittyviä aihealueita. Tarkastelun perustana ja näkökulmana oli äskettäin julkaistu ja päätöksen muotoon saatettu ratkaisumalli puolustusvoimien rakenneuudistuksesta. Tykistöprikaatin lakkaaminen itsenäisenä joukko-osastona tietysti kirpaisee kaikkia tykkimiehiä. Tästä huolimatta, kuten tarkastaja esitelmässään totesi, tärkeintä on, että tykistöllinen koulutus ja aselajin joukkojen tuottaminen säilyvät. Niinisalon varuskunta on tässä työssä jatkossakin merkittävä toimija. Juhlan palkitsemisosiossa jaettiin juuri valituille yhdistyksen kunniajäsenille yhdistyksen standaarit luovutuskirjoineen. Tämän lisäksi pitkä rivi ansioituneita henkilöitä sai tykkimiesmitalin rintaansa. Tykkimiesmitaleita kultaisen soljen kera myönnettiin vuonna 2012 mitalitoimikunnan päätöksen mukaisesti yksi kappale. Vuoden vaihteessa tykistön tarkastajan tehtävät seuraajalleen luovuttanut eversti Aki Sihvonen oli tämän huomionosoituksen kohteena. Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistyksen perustamiseen liittyvien asioiden valmistelu on ollut työn alla talven ja kevään aikana. Tuusulassa Suomen Lehtiyhtymän tiloissa yhdistyksen perustajajäsenet päättivät lopullisesti yhdistyksen perustamisesta. Perustajäseninä yhdistyksessä ovat Tykkimiehet ry, Pioneeriaselajin Liitto ry ja Viestikiltojen Liitto ry. Perustamiskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin eversti evp. Esko Hasila. Tykkimiehet ry: n edustajia hallituksen jäsenistä ovat prikaatikenraali Jouko Alasjärvi ja filosofian maisteri Kari Vilamo. Pioneeriaselajin Liitto ry:n jäseniä hallituksessa ovat diplomi-insinööri Aimo Hattula ja eversti evp. Lasse Otranen. Viestikiltojen Liitto ry:n jäseninä ovat everstiluutnantti evp. Risto Mäkelä ja Kaj Kangas. Uudella yhdistyksellä riittää tointa ja työtä. Tärkeimpänä tehtävänä vuoden 2012 aikana on toteuttaa laadittujen suunnitelmien mukaisesti Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoiden yhdistyminen. Käytännön työt ovat alkaneet ja ne konkretisoituvat näkyvästi alkusyksyllä, jolloin museomateriaalin siirrot Hämeenlinnaan alkavat Pioneerimuseolta Miehikkälästä ja Viestimuseolta Riihimäeltä. Tämän lisäksi perustetun yhdistyksen ja sen alaisena aloittavan yhdistyneen museon tulevaan toimintaan liittyen on laadittava toiminta- ja taloussuunnitelmat, tehtävä tarvittavat sopimukset viranomaistahojen, yritysten ja yhteistyökumppaneiden kesken sekä järjestettävä muut hallintoon kuuluvat asiat. Perustettu yhdistys pitää ylimääräisen yhdistyksen kokouksen Hämeenlinnassa, jossa käsitellään ja päätetään muun muassa edellä mainittuihin kokonaisuuksiin liittyvät asiat tarvittavilta osiltaan. Jäsenasiaa Yhdistyksen jäsenille on tulossa lähiaikoina postissa vuotuinen jäsenkirje. Jäsenkirjeen mukana on vakiintuneen tavan mukaisesti myös tilisiirtolomake, jolla yhdistyksen jäsenmaksun saa maksetuksi. Jäsenmaksuvelvoitteen hoitaneet pääsevät nauttimaan jäseneduista, joihin muun muassa tämä kädessäsi oleva vuoden 2011 kiltalehdeksi valittu Tulikomentoja -lehti sisältyy. Kannattaa seurata postiaan ja laittaa jäsenmaksu maksettavaksi saman tien. Näin asia tulee hoidettua kerralla kuntoon, eikä siihen tarvitse puolin tai toisin palailla. Yhdistyksen sihteerille voi ilmoittaa muuttuneita osoiteja muita yhteystietojaan. Yhteystietojaan voi myös täydentää. Jäsenten puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ovat erityisesti sellaisia tietoja, jotka olisi hyvä olla yhdistyksen sihteerin tiedossa. Nämä tiedot nopeuttaisivat useasti jäsenasioiden hoitamista. Kari Halonen Kirjoittaja on evl ja Tykkimiehet ry:n toiminnanjohtaja Tulikomentoja 2/

12 Suomen Tykistön päivä SIRKKA OJALA Helsingissä juhlistettiin perinteisesti Suomen Tykistön ja tykistönkenraali Vilho Petter Nenosen syntymäpäivää 6. maaliskuuta. Aamupäivällä kokoonnuttiin Hietaniemen hautausmaalle ja laskettiin tykistön täsmällisyydellä kello kaksitoista seppele tykistönkenraali Nenosen haudalle. Kunniavartio tykistönkenraali Vilho Petter Nenosen haudalla. Seppeleenlaskun seremoniamestarina toimi Tykkimiehet ry:n toiminnanjohtaja Kari Halonen. Seppeleen laskivat haudalle kenraalimajuri Asko Sivula, Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja Harri Kainulainen ja eversti Esko Hasila. Päivä jatkui Ravintola Tekniskassa Kenttätykistösäätiön valtuuskunnan ja Tykkimiehet ry:n kokouksilla. Kokouksessa päätettiin kutsua yhdistykseen myös kaksi uutta kunniajäsentä prikaatikenraali Jouko Alasjärvi ja yleisesikuntaeversti Jyri Paulaharju. Uudet kunniajäsenet esitellään tämän lehden sivulla 15. Puheenjohtajana toimi Pekka Vasara ja sihteerinä Kari Halonen. Iltajuhlaan paikalle saapui myös uusi tykistön tarkastaja eversti Esko Hartikainen joka piti mielenkiintoisen esitelmän, jossa hän selvitti seikkaperäisesti Puolustusvoimauudistuksen taustoja sekä syitä ja tavoitteita sekä sen mahdollisia vaikutuksia tykistöön. Päivän kruunasi juhla-illallinen Vihreää salaattia ja yrttejä mestarin kastiketta Tyrnivinegretteä Paahtopaistia ja cumberland-kastiketta Metsäsienisalaattia Aioli-katkarapuja Pitkään haudutettua härän Savumuikkuja ja piparjuurismetanaa ja tummaa mustaherukka- rintaa säräjuureksia Graavattua lohta ja hovi- kastiketta. Eversti Hartikainen kertoi myös Puolustusvoimien udesta taistelutavasta, jolla viholliselle pyritään tuottamaan riittävästi kasautuvia tappioita. Uudessa taistelutavassa korostuu oma-aloitteisuus ja ryhmä voi jakautua kolmen miehen partioihin. Sotilaat myös varustetaan nykyaikaisella tekniikalla. Hartikaisen esitelmän kolmas osuus käsitteli tykistön kehittämisen vaatimuksia ja mahdollisuuksia. 12

13 Hyvää tykistön päivää! YLLÄ: Tykkimiesmitali kultaisella soljella luovutettiin tykistön tarkastajana vuosina toimineelle eversti Aki Sihvoselle (kuvassa vasemmalla). Tykkimiesmitalin hopeisella soljella saivat Aki Kinnunen ja Teuvo Mahrberg. Tykkimiesmitali soljella luovutettiin Kaarlo Purhoselle. Tykkimiesmitali Mikko Kero ja tykkimiesmitali hopeisella soljella Harri Kainulainen. Kaikkiaan Tykkimiesmitaleita myönnettiin Tykistön päivänä 65 kpl. Eversti Aki Sihvonen luovutti Rovajärven harjoitusalueen tykistön tarkastajan mökin avaimen seuraajalleen eversti Esko Hartikaiselle. OIKEALLA: Tykkimiehet ry:n kunniajäseniksi kutsutut yleisesikuntaeversti Jyri Paulaharju ja prikaatikenraali Jouko Alasjärvi. Heille luovutettiin Tykkimiehet ry:n standaari. ÄÄRIMMÄISENÄ OIKEALLA: Tykkimies kirja ilmestyi Tykistön päivänä. Kirjaa esitteli majuri Tero Mäenpää Maavoimien Esikunnasta. Kirjan esittely sivulla 34. Tulikomentoja 2/

14 Suomen Tykistömuseossa tapahtuu Mitä palkintokaappi tekee Tykistömuseossa? Tulin Tykistömuseoon vajaa kolme ja puoli vuotta sitten. Nyt on hyvästijättöjen aika. Vuodet ovat kuluneet vauhdilla. Ensimmäisiä muistikuvat Tykistömuseoon tulosta liittyvät työpaikkahaastatteluun museon Pohjola-salissa. Tiukassa haastattelussa tuli heti kotoisa tunne, kun katse osui takaseinällä olevaan tuttuun yliluutnantti Mauri Penttilän kuvaan ja sen vieressä olevaan palkintokaappiin. Mauri opetti minua 1980-luvulla suunnistamaan ja monet kerrat kävimme yhdessä kisoissa. Oman seurani Hämeenlinnan Suunnistajien standaareja oli kaapissa kaksin kappalein. Tuntui kuin olisin ollut kotikentälläni. Haastattelu meni hyvin ja sain paikan. Maurin mitaleiden määrää mitattiin lopulta kiloina, ei yksittäisinä palkintoina. Palkintokaappi päätyi hänen kuolemansa jälkeen Tykistömuseoon, tosin dekoratiivisistä syistä. Museokokoelmiin mitaleita ei otettu, vaan ne jäivät eräänlaiseen rekvisiittakokoelmaan. Palkintokaappi sopi Pohjola-saliin ja toi tilaan kaivattua arvokkuutta. Vuosien mittaan sain kertoa monelle palkintokaapista kiinnostuneelle Maurin tarinaa. Toisaalta kysyttiin, mitä kaappi teki Tykistömuseossa? Eihän Mauri ollut edes tykistön miehiä. Kaikkein innoikkaimpia palkintokaapin siirtäjiä tuntuivat olevan museon työntekijät. Heille palkintokaapit tuntuivat edustavan jotain vaikeaa, jopa museoon kuulumatonta museaalisuuden lajia. Puolustin parhaani mukaan kaapin paikkaa. Kehotin sanailijoita perehtymään kaapin sisältöön ja tekemään perässä. Näin sain vaimennettua siirtopuheet. TEKSTI: MIKKO KERO, KUVA: SIRKKA OJALA Kulttuuriperintöä vai ei? Jouduin kuitenkin heikoille jäille, kun eräs perikunta halusi lahjoittaa museolle jälleen palkintokaapin. Jouduin miettimään, onko museo sille oikea paikka. Millaista museaalisuutta palkintokaappi edustaa? Väljästi määriteltynä museaalisuudella tarkoitetaan ihmisen arvottavaa suhdetta meneisyyteen yleensä eli kaikille sisäänrakennettua taipumusta asettaa asiat arvojärjestykseen. Siten voisi ajatella, että urheilukilpailujen palkinnot ja niiden eteen tehdyt uhraukset edustaisivat jotain arvokasta ja siten museaalisuuden piiriin luettavaa. Tällaisen arvon Mauri antoi palkinnoilleen. Ne olivat kodin kunniapaikalla. Tällaista palkintokaapin ideaa muistuttivat myös monet ensimmäisistä museoista. Ne olivat hallitsijoiden metsästys- ja sotaretkiltä koottuja arvotavarakokoelmia, joita esiteltiin suurina saavutuksina. Toisaalta tiukemmin määriteltynä museaalisuutta ovat vain ne esineet, jotka on viety museon kokoelmiin. Näin määriteltynä palkintokaapit voisivat lukeutua museaalisuuden piiriin esimerkiksi urheilumuseossa mutta eivät sotahistoriallisessa museossa. Tykistömuseon kokoelmiin voisi tällä perusteella kelpuuttaa esimerkiksi Nenosen tulenavauskilpailun kiertopalkintotykin. Toisaalta Mauri Penttilä oli mukana myös sotilaslajeissa. Olisiko sotilasurheilijoiden mitalien paikka sotahistoriallisissa museossa? Edellä esitetyn pohdinnan pohjalta palkintokaapin museoimiselle ei ole mitään estettä, kun se vain osataan perustella. Palkintokaappi voi olla museoesine siinä missä kunniamerkkiripakin. Näin palkintolahjoitus otettiin jälleen Tykistömuseolla vastaan. Niiden sijoittaminen eräänlaiseen välitilaan dekoraatiokokoelmaan on mielestäni kuitenkin ollut onnistunut ratkaisu. Harkinta-aika Palkintokaappimallia voisi soveltaa laajemminkin kokoelmien hallintaan. Museointipäätöksen myötä museo sitoutuu kantamaan vastuun lahjoituksesta. Onko jokainen lahjoitus kuitenkaan museaalisesti niin arvokas, että se kannattaa museoida? Monesti ajallinen etäisyys antaa mahdollisuuden arvioida museoimisen edellytyksiä. Museolle tulisikin varata oikeus päättää esineen ottamisesta museokokoelmiin myöhemmin, eräänlaisen harkinta-ajan jälkeen. Luovuttajan pitäisi voida hyväksyä se, että jokaista lahjoitusta ei tarvitse museoida. Tykistömuseon vaatevarastossa on esimerkiksi yksitoista tykistön everstiluutnantin m/58- pukua. Niiden kaikkien museoimiselle ei mielestäni ole järkeviä perusteluita. Ylijäämäuniformut voitaisiin ottaa Penttilän palkintokaapin tapaan museon haltuun, mutta kokoelmien sijaan se sijoitettaisiin rekvisiitta- tai dekoraatiokokoelmiin, jopa museon pukuvuokraamon käyttöön. Liiketoiminta-ajattelulla en kuitenkaan tarkoita sitä, että museon pitäisi alkaa myydä ylijäämäkokoelmiaan rompetorin tyyliin. Tällöin tullaan jälleen jo mainitsemilleni museaalisesti heikoille jäille. Antiikkikaupat ovat erikseen. Kiitokset Lopuksi haluan kiittää kaikkia yhteistoimintakumppaneita, museon työntekijöitä ja ystäviä. Kuluneet vuodet olivat mukavaa aikaa. Pohjola-salin palkintokaapin vaiheilla on hyvä lopettaa. 14 Suomen Tykistömuseo, Linnankasarmi, Hämeenlinna, Puhelin (03) , Avoinna päivittäin klo 11-17

15 Kunniajäseniksi kutsutut Yleisesikuntaeversti Jyri Paulaharju ja prikaatikenraali Jouko Alasjärvi kutsuttiin Tykkimiehet ry:n kunniajäseniksi tykistönkenraali Vilho Petter Nenosen syntymäpäivänä ja Tykistön päivänä Tulikomentoja-lehti onnittelee prikaatikenraali Jouko Alasjärveä ja eversti Jyri Paulaharjua Tykkimiehet ry:n kunniajäsenyydestä. toimi opetusupseerina Ptri/ RUK:ssa ja patterinpäällikkönä Karjalan Tykistörykmentissä Tämän jälkeen Paulaharju toimi toimistoupseerina Pääesikunnan koulutusosastossa ja Pääesikunnan kuvakeskuksen johtajana Tykkimiehet ry:n kunniajäsen numero 15 Jouko Alasjärvi: Kerran tykkimies, aina tykkimies Teksti: Kari Halonen Kuva: Sirkka Ojala Prikaatikenraali Jouko Alasjärveä voidaan perustellusti pitää pitkän linjan tykkimiehenä. Palvelusurallaan puolustusvoimissa hän on toiminut eri tasoissa aselajin kouluttaja-, päällikkö- ja kehittämistehtävissä useiden vuosikymmenien ajan. Jouko aloitti tykkimiehen uransa varusmiespalveluksessa vuonna 1966 silloisessa Satakunnan Tykistörykmentissä, josta tuli sittemmin hänen ensimmäinen työpaikkansa puolustusvoimissa. Palkatun henkilökunnan koulutustehtävissä Jouko oli myöhemmällä urallaan Tykistökoulussa sekä Taistelukoulussa. Hän toimi myös Tykistökoulun johtajana. Tykistön tarkastajana Jouko Alasjärvi oli vuosina Tämän jälkeen hän työskenteli sotavarustepäällikön ja apulaismaavoimapäällikön tehtävissä Maavoimaesikunnassa aina vuoden 2004 lopussa tapahtuneeseen reserviin siirtymiseensä saakka. Tykkimiehet ry:n hallituksen jäsenenä Jouko on ollut vuodesta 1998 lähtien. Yhdistyksen puheenjohtajana hän on toiminut vuosina Jouko jatkaa edelleen Tykkimiehet ry:n hallituksen jäsenenä. Joukon johtamana Tykkimiehet ry:stä tuli tunnettu ja tunnustettu sotahistorian dokumentoija ja sotiemme perintöön liittyvän tiedon tallentaja ja jälkipolville siirtäjä. Joukon johdolla Tykkimiehet ry on julkaissut talvi- ja jatkosodasta kertovia dokumenttielokuvia yhteensä seitsemän kappaletta. Näistä viimeisimmän, Sodasta Rauhaan -dokumenttielokuvan julkistamistilaisuus pidettiin arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa Helsingissä. Joukon ammattitaito sekä erinomaiset yhteistyösuhteet ovat mahdollistaneet dokumenttielokuvien tuottamisen. Ilman ulkopuolelta saatuja apurahoja ja lahjoituksia sekä puolustusvoimilta saatua tukea filmien kuvausten järjestelyissä filmiprojektien toteuttaminen olisi ollut mahdotonta. Näissä yhteistyötahojen kanssa käydyissä neuvotteluissa Joukon osuus on ollut merkittävä. Tykkimiehet ry:n lisäksi Jouko on toiminut myös Suomen Kenttätykistön Säätiössä hallituksen jäsenenä vuosina Yksi Joukon tunnuslauseista on: Kerran tykkimies, aina tykkimies. Joukoa voidaan pitää tämän tunnuslauseen vertauskuvana ja ilmentymänä. Jouko on varusmiespalvelusajoistaan lähtien ollut koko ajan tykistöaselajin kanssa tekemisissä ja rautaisen ammattitaitonsa lisäksi aina osoittanut suurta mielenkiintoa ja harrastuneisuutta tykistöaselajia kohtaan. On myös todettu: Tykistö on elämäntapa. Kun katsotaan, miten monessa asiassa ja monitahoisesti Jouko Alasjärvi on tykistöaselajiin kytkeytynyt, voidaan todeta sanonnan pitävän hänen kohdallaan täysin paikkansa. Tykkimiehet ry:n kunniajäsen numero 16 Jyri Paulaharju, tykistön oma tietäjä ja historioitsija Teksti: Veli Kauranen Kuva: Sirkka Ojala Jyri Paulaharju syntyi Hämeenlinnassa, jossa hänen isänsä, eversti Ahti Paulaharju palveli luutnanttina patterin varapäällikkönä Jääkäritykistörykmenttiin kuuluvassa Mittauspatteristossa. Hän syntyi tutkijoiden ja kirjailijoiden sukuun. Hänen isoisänsä oli professori, kirjailija ja kansatieteilijä Samuli Paulaharju. Eversti Ahti Paulaharju oli tykistönkenraali Nenosen lähimpiä apulaisia kehitettäessä suomalaista sotilastopografiaa ja sotilaskartoitusta. Hän on kirjoittanut monia sotahistoriaa ja kansatiedettä käsitteleviä kirjoja, tutkinut Oulun linnaa ja rakentanut sen pienoismallin. Jyri Paulaharju tutustui jo poikana isänsä mukana tykistöön ja Perkjärven tykistöleiriin, Suomen tykistön kehtoon. Hän kuului Kurikan suojeluskunnan poikaosastoon vuonna 1944 ja osallistui jatkosotaan sotilaspoikana Topografipataljoonan Esikuntakomppaniassa. Varusmiespalveluksen Paulaharju suoritti KTR 2:ssa ja RUK:n kurssin numero 75 hän kävi vuonna Kadettikoulun 39. kurssin hän suoritti vuosina , Sotakorkeakoulun aseteknillisen linjan ja maasotalinjan Hän palveli nuorempana upseerina Psto/1Pr:ssä ja Psto/3Pr: ssä. Vuosina hän Paulaharju on yleisesikuntaeversti, tiedustelukuvauksen ja kuvaustekniikan kehittäjä, sota- ja asehistorioitsija, tykkimies, tiedemies ja sukututkija. Hän uudisti puolustusvoimien kuvakeskuksen tutkimus- ja palvelulaitokseksi, joka yhdessä eri alojen tutkimuslaitosten kanssa kehitti tiedustelukuvausta ja ilmakuvausta, tutki kuvatun ja arkistoidun kuvamateriaalin säilyvyyttä sekä kokeili High Speed -kuvauksen käyttöä sotilasteknologiassa ja teollisuuden tuotantoprosesseissa. Virkatehtäviensä lisäksi eversti Jyri Paulaharju on toiminut RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistyksen hallituksessa, Kadettipiirin johtokunnassa, Kadettikunnan tiedostusjaostossa, Kylkiraudan toimitusneuvostossa, Sotilasaikakauslehden neuvottelukunnassa sekä Maanpuolustuksen tieteellisessä neuvottelukunnassa. Hän on toiminut myös Suomen Tykistömuseon tutkimusjohtajana. Eversti Paulaharju on tuottelias kirjailija. Hänen kirjansa ovat käsitelleet yleistä historiaa, sota- ja henkilöhistoriaa, tykkejä, tykistöjoukkojen historiaa, tykistötiedustelua, topografiaa, kartoitusta, valokuvausta, tykistön mittaustoimintaa. Hän on myös osallistunut ohjesääntöjen kirjoittamiseen. Paulaharju on kirjoittanut myös lukemattoman määrän artikkeleita eri julkaisuihin. Tulikomentoja-lehdessä on julkaistu hänen pakinoitaan Historian tynnyristä. Hän on ollut myös suosittu luennoitsija. Eversti Jyri Paulaharju on tykistön oma historioitsija ja tietäjä, jolla on myös laaja kirjasto ja runsaat kuvakokoelmat. Tulikomentoja 2/

16 KILTA- JA KOKOUSSIVUT Kilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös loppuvuoden 2012 merkkipäivät pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11, Hämeenlinna, kiltasivut(at)tulikomentoja.fi, pk (03) , mpk tai mpt Numeron 3/2012 aineistopäivä on ja ilmestymisviikko 38. Tykkimiehet ry Tulevia tapahtumia: HALLITUKSEN TULEVIA KOKOUKSIA Hallituksen kokous 8/2012 pidetään klo alkaen Suomen Tykistömuseolla Hämeenlinnassa. NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUSKUTSU Neuvottelukunnan kokous 2/2012 pidetään keskiviikkona klo Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitiloissa, Salmisaarenranta 11, HELSINKI. Kokouskutsu ja työjärjestysesitys lähetetään neuvottelukunnan jäsenille myös henkilökohtaisella kutsulla. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Harri Kainulainen, Kuukiventie 3 G, HELSINKI, mp , harris.kainulainen@gmail.com Sihteeri Kari Halonen, Kasavuorentie 16 A 3, KAUNIAINEN, mp , kari.halonen@kolumbus.fi. Pankkiyhteys: Nordea Kenttätykistökerho ry Uudenmaan tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Janne Hänninen, Hopeatie 20 B 43, Helsinki, mp , hanninen.janne(at)gmail.com. Varapuheenjohtaja Pekka Vasara, pekka. vasara(at)luukku.com, Sihteeri Patrick Hjelt, sihteeri(at)ktkerho.fi. Lohjan patterin päällikkö Tero Merjomaa, mp tero.merjomaa(at)nordea.com. Killan verkkosivut: KT-kerhon verkkosivut: Jääkäritykistön Kilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Antero Rättö, Karhunlukontie 23 A, Hämeenlinna, mp , anra(at)armas.fi. Sihteeri Juhani Suni, Käpypolku 1 D Hämeenlinna, mp , posti (at)jaakaritykistonkilta.fi. Taloudenhoitaja Timo Kauppila, Hellämäentie 80, Hyvinkää, tp (09) , mp Killan kotisivut osoitteessa: posti(at)jaakaritykistonkilta.fi Kainuun Tykistö- ja Heittimistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jaakko Rytty, Viertokatu 19 A Kajaani, mp jjr(at)nic.fi, sihteeri Antti Laakkonen, Metsäpellontie 4 c 11, Kajaani, mp , antti.laakkonen(at)gmail.fi, jäsensihteeri Ville Tuovinen, Prikaatintie 164 rak 1 C 15, Kajaani, mp , vtuovi(at)gmail.com, rahastonhoitaja Tapio Väisänen, Rommeikonmäentie Lapinlahti, mp , tapio.vaisanen(at) upm-kymmene.com Arvoisa kiltamme jäsen: Mikäli yhteystietosi muuttuvat, niin ilmoita asiasta killan jäsensihteerille mahdollisimman nopeasti. Karjalan Tykistökilta ry Tapahtunutta: 6.3. pidettiin Kiltailta Kymen Paviljongilla Kouvolassa. Poliisin tekniikkakeskuksen johtaja Heikki Riippa esitteli poliisin tekniikkakeskuksen toimintaa. Mielenkiintoinen esitys herätti paljon kysymyksiä ja keskustelua. Kymen paviljongin johtaja Matti Leskinen kertoi yrityksestä ja sen historiasta sekä valotti tulevaa. Paikalla oli kaksikymmentä aktiivista kiltalaista pidettiin Karjalan tykistökillan kevätkokous perinteisesti Lappeenrannan keskussotilaskodissa. Kokouksen aluksi killan puheenjohtaja Jaakko Janhunen luovutti killan standaarin pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle ja ansioituneelle kilta-aktiiville Olli Krögerille. Olli on toiminut muun muassa killan varapuheenjohtajana ja hän on lisäksi ollut matkanjohtajana useilla kiltamatkoilla vuosien ajan. Jääkäritykistön kilta laski seppeleen Hietaniemen hautausmaalla Tykistön päivänä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin haudalle. Seppelettä olivat laskemassa killan puheenjohtaja Antero Rättö, varapuheenjohtaja Kaarlo Purhonen ja hallituksen jäsen Teuvo Mahrberg. Kuva: Sirkka Ojala. 16

17 Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Urpo Piispa ja sihteeriksi Juha Tuhkalainen. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset kevätkokousasiat vuoden 2011 toimintakertomuksen hyväksyminen, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Killan taloustilanne on pysynyt vakaana. Vuoden 2011 lopussa killan jäsenmäärä oli 447. Kokousesitelmän piti Maasotakoulussa työskentelevä kiltaveli majuri Marko Palokangas. Esitelmän aiheena oli Alueellisen puolustuksen monet kasvot Alueellisen puolustuksen taustaa ja taivalta kylmänsodan aikakaudelta nykyisyyteen. Ansiokas esitys viritti vilkkaan keskustelun aiheesta. Visaisiin kysymyksiin ja kommentteihin Marko vastasi vakuuttavalla asiantuntemuksella. Vielä kerran lausumme kiitokset Markolle erinomaisesta esityksestä. Usean vuoden ajan killan yleissihteerinä ansiokkaasti toimineen Markus Vertasen seuraajaksi valittiin Sini Timonen. Tulevaa toimintaa: kiltaretki Rovajärvelle, jossa tutustutaan tykistön ampumaharjoitukseen. Ilmoittautumiset mennessä Kiltaretki Viroon (Tallinna Narva Tartto Tallinna) Reitti Virossa: Tallinna Narva Valga Tartto Tallinna Bussi: Lappeenranta, Peltolan koulun tilausajopysäkki klo 5.30, Kouvola, matkakeskus klo 6.45, Helsinki Länsisatama klo Voit tulla kyytiin matkan varrelta, kunhan ilmoitat paikan. Bussiyhtiö: Kymen Charterline Oy Matkakuvaus: 1. pv Tallinnasta kohti Narvaa, käynti Kohtla-Järvellä Palavan kiven museossa, kahvit, Sinimäen taistelut, Narvan valtaus, majoitus hotelli Inger ja illallinen. 2. pv Narvasta kohti Valgaa, matkalla kenttävälipala, Pajun taistelu ja Valgan valtaus, majoittuminen Tarttossa hotelli Dorpat ja illallinen maineikkaassa ravintola Ruutikellarissa. 3. pv Tutustumista Tarttoon, mahdollisesti vierailu Puolustusvoimien museossa, matka kohti Tallinnaa. Laiva lähtee klo Asiantuntijaoppaana evl Vesa Valtonen. Matkan hinta 345 euroa/hlö, sisältää: bussi- ja laivakuljetuksen, majoituksen 2h huoneessa, aamiaiset ja päivälliset sekä kenttävälipalan, opastukset. Lähtijöitä vähintään 24 henkilöä, jotta matka toteutuu. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 6.6. mennessä Olli Kröger, , olli. kroger(at)gmail.com. Matkan maksu killan tilille , viesti: Viro. Matkalle voit ottaa myös puolison tai kaverin järjestetään kiltaretki Mikkeliin, Mikkelin seudun kenttätykistökillan vieraaksi ja tutustutaan Viestikeskus Lokkiin sekä ruokaillaan Marskin Klubilla. Bussikuljetus Lappeenranta Kouvola Mikkeli pidetään Killan syyskokous Vekaranjärvellä. Samalla kiltalaiset voivat osallistua KarTR:n perinnepäivän viettoon vieraillaan tykistön ja heittimistön ampuma- ja tulenkäyttöharjoituksessa Pahkajärvellä. Tulevista tapahtumista lisää tietoa Karjalan Prikaatin Kilpi- ja Tulikomentoja-lehdissä sekä killan kotisivuilla osoitteessa Kiltatuotteiden myynti Lappeenrannassa: ERÄSAIMAA osoite Kievarinkatu 5, Lappeenranta. Kiltatuotteita voi tiedustella myös hallituksen jäseniltä ja killan tilaisuuksista. Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kumputie 7 A, Kouvola, mp , pj(at)karjalantykistokilta.fi. Varapuheenjohtaja Juha Turkki, Tukkijoentie 4, Valkeala, mp , juha. turkki(at)pp.inet.fi, Yleissihteeri Sini Timonen, Valimontie D 43, Kouvola, mp , yleissihteeri (at)karjalantykistokilta.fi, Jäsensihteeri Leo Pyöriä, Kallantie 1 B 15, Kouvola, jasensihteeri(at)karjalantykistokilta.fi. Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteenmuutokset Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuilta tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepostia käyttäen. Lahden seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja: Jouko Mattila, Pihlajatie 6, Lahti, mp , jimatti(at)gmail.com. Varapuheenjohtaja Ari Sausta, Kuningattarenkatu 40 B 17, Loviisa, ari.sausta(at)pp. inet.fi. Sihteeri: Olli Eerola, Maitotie 2 B 9, Nastola,mp , olli.eerola(at)meubeltra.fi. Rahastonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu 27, Lahti, mp , pentti. korpimies(at)phnet.fi. Koulutusjaos Rihlan puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja Ari Sausta Mikkelin Seudun Kenttätykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Risto Pöntinen, Mankalintie 10, Mikkeli, , r.pontinen(at)surffi.fi. Varapuheenjohtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja 6 N, Mikkeli, , alpoe.leinonen(at)gmail.com. Sihteeri Seppo Pirinen, Karkialammentie 1, Mikkeli, mp , seppo.pirinen(at)surffi.fi. Rahastonhoitaja Antti Haverinen, Vehmaskyläntie 109, Mikkeli, mp , haverinenantti(at)gmail.com. Killan kotisivut ovat osoitteessa Pohjois-Karjalan Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja: Pekka T. Hyttinen, Aallontie 19 A 4, Joensuu, mp , pekkatapani.hyttinen(at)kolumbus.fi, pekka.hyttinen(at)jns.fi. Jäsenasiat: Johannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 17, Jyväskylä, mp , johannes. ryymin(at)luukku.com. Pohjois-Suomen Tykkimieskilta ry Tulevaa toimintaa: PUOLUSTUSVOIMAIN LIPPUJUH- LAN KUNNIALAUKAUKSET klo 9 Killan perinnetykkijaos ampuu kunnialaukaukset Oulun Linnansaaressa. Kunnialaukausten jälkeen on perinteinen kiltalaisten kokoontuminen Tähtitornin kahvilassa. Tervetuloa seuraamaan kunnialaukauksia! Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala-Laanilantie 5 B 9, Oulu, pk (08) raimo.nurmela(at)mail.suomi.net Riihimäen seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie Riihimäki, mp , juha.vatsia(at)apricon.fi. Sihteeri Sami Saarinen, Pälsintie 161, Sajaniemi, mp , sokki74(at)gmail. Tulikomentoja 2/

18 com. Rahastonhoitaja Lauri Gisselberg, Karakatu 12 B Riihimäki, kp (019) , mp , lasse. gisselberg(at)elisanet.fi. Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta Gillesartilleristerna inom Nylands Brigads Gille Funktionärer: Ordförande Björn Holmberg, Gruvstavägen 6 B 31, Vanda, tel , bhh(at)elisanet.fi. Viceordf Risto Lindgren, Brunnsgatan 10, Ekenäs, gsm Besök våra hemsidor: och Kuva tykkimiesten tilaisuudesta Dragsvikin Upseerikerholla Nenosen muistoa kunnioittaen. Juhlasali odottaa tykkimiehiä daameineen, tykki on jo paikalla! Tykistöprikaatin Kilta ry Pääkillan toimihenkilöt: Puheenjohtaja Kalervo (Kalle) Salonen, Kiertokatu 10 as. 13, Pori, mp , kalle.salonen(at)pori.fi. Varapuheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie 26, Turku, pk (02) , mp , haaviorv(at)suomi24,fi. Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, Seinäjoki, mp , aki.ki nnunen(at)marttilankortteeri.fi. Taloudenhoitaja Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, Kankaanpää, mp , hannu.vettenranta(at)dnainternet.net Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta: Tykistöprikaatin Killan paikallisosastot: Porin Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräalhontie 25, Palus, puh , kalevi.virtanen(at)dnainternet. net. Sihteeri/rahastonhoitaja Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, Pori, pk (02) , mp , pertti.onniselkä(at)happyback.fi. Jäsensihteeri Vesa Niemenmaa, Koivistonpuistikko 43 B, Pori, puh , vesa.niemenmaa(at)fudoshin.fi. Killan verkkosivut: /pori.htm. Rauman Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Heikki M. Nurmi, Kerttulantie 13 L, Rauma, mp , heikki.nurmi(at)rauma.fi. Varapuheenjohtaja Reino Heininen, Nestvedinkatu 7 D, Rauma, mp , reino.heininen (at)gmail.com. Sihteeri Markku Koskimäki, Lotskerintie 45, Pori, mp , markku. koskimaki(at)dnainternet.net. Turun Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie 26, Turku, pk (02) , mp , haaviorv(at)suomi24. fi. Sihteeri Päivi Pansio, Petäjätie 1 E, Salo, mp , paivi. pansio(at)suomi24.fi. Killan verkkosivut: Vammalan Seudun Tykistökilta Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie 65, Sastamala, pk (03) , pt (03) , mp , matti. niemi(at)niementehtaat.fi. Sihteeri Jorma Ruuskanen, Koisportaantie 46, Sastamala, pk (03) , mp , jorma.ruuskanen(at)kopteri.net Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaununperäntie 249, Sastamala, pk (03) Tykistöprikaatin Killan rekisteröidyt jäsenyhdistykset: Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, Untamonsola 1, Seinäjoki, mp , mpt , sepporh(at)gmail. com. Varapuheenjohtaja Arvo Hakamaa, Ruukintie, Seinäjoki, Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio, Siipipyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, Seinäjoki, mp , aki.kinnunen(at)marttilankortteeri. fi Jäsensihteeri ja rahastonhoitaja Samuli Niinistö, Ilkantie 16, Ilmajoki, pt ja pk (06) , mp , samuli.niinisto(at)netikka.fi Killan kotisivu on Aatos Kankaan ylläpitämillä sivuilla: kotisivu.dnainternet.net/ safar/epkilta.htm Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja ja jäsenasiat Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, Kankaanpää, mp , hannu.vettenranta(at) dnainternet.net, Varapuheenjohtaja Pauli Huhtamaa, Silmäkkeentie 9, Vihteljärvi, mpt , mpk , pauli.huhtamaa(at)sataedu.fi, Sihteeri Esko Isohannu, Ratakiskonkatu 29 A 2, Tampere, mp , esko.isohannu(at)kuntke.fi, Rahastonhoitaja Jari Anttila, Katajakatu 4, Kankaanpää, pk , jariant(at)gmail.com Tykistöprikaatin Kilta ry:n kevätkokous pidettiin Porissa juhlatalo Mekanin tiloissa. Kuva: Hannu Vettenranta. Vammalan Seudun Tykistökilta piti kevätkokouksensa Rautajoen kartanossa 20. huhtikuuta. Kokouksessa palkittiin tykkimiesmitalilla kiltasisar Sirkka Niemi sekä kiltaveli Raimo Ojala. Kuvassa killan sihteeri Jorma Ruuskanen luovuttaa tykkimiesmitalin Sirkka Niemelle. Kuva: Sirkka Ojala. 18

19 Mittamies- ja Topografikilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänkyläntie 303 A, Kirkkonummi, mp , pentti.pohjola(at)mobisan. fi. Varapuheenjohtaja Kalle Salonen Kiertokatu 10 as 13, Pori, mp , kalle.salonen(at)pori.fi. Sihteeri Veikko Rantaniemi, Sammonkatu 18 A 4, Tampere, mp , veikko_r(at)hotmail.com Rahastonhoitaja Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1, Naantali, mp , mika.aarnio(at)utu.fi. Killan toiminnasta tiedotetaan Tykistöprikaatin Killan sivuilla: tinkilta.fi/mittamies_ja_topografikilta.htm Mittamies- ja Topografikillan alaosastot: Helsinki: Pekka Majuri, Suomenniemenkuja 4 C, Helsinki, mp , pekkaolavi.majuri(at)kolumbus. fi. Kankaanpää: Pertti Pösö, Piiparinkatu 6, Kankaanpää, mp , perttiposo(at)luukku.com. Pori: Eija Koskenniemi-Saarivirta, Länsipuisto 18 A 1, Pori, mp , eija.koskenniemi-saarivirta(at)dnainternet. net. Tampere: Veikko Rantaniemi, Sammonkatu 18 A 4, Tampere, mp , veikko_r(at)hotmail.com. Turku: Ilpo Peltomäki, Savikankaantie 16, Halikko, mp , peltomak(at)netti.fi. Joukkoyksikkö: Tiedustelupatteristo, PL 5, Niinisalo, p. (02) (vaihde) Killan toiminnasta tiedotetaan Tykistöprikaatin Killan sivuilla: kaatinkilta.fi /mittamies_ja_tiedustelukilta. html Tampereen Seudun Tykistökilta ry Toimihenkilöt: Puheenjohtaja Jouni Vuorio, Jaakonmäenkatu 14, Tampere, mp , jouni.vuorio(at)elisanet. fi. Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Mikko Hörkkö, mp , mikko(at)horkko.fi. Sihteeri Jukka Piirto, Amurinkuja 20 B 42, 3320 Tampere, mp , jukka.piirto(at)tampere.fi Kankaanpään Seudun Tykistökilta matkasi Arkadianmäelle eduskuntaan killan jäsenen, eduskunnan 2. varapuhemiehen Anssi Joutsenlahden kutsumana. Monelle matka taloon oli ensimmäinen ja jokaiselle varmasti ainutlaatuinen kokemus. Kuvassa kiltalaiset kokoontuneena valtiosaliin. Kuva: Hannu Vettenranta. MERKKIVISAN VASTAUKSET: 1. tulenjohtopaikka, 2. ammukset, 3. tiedustelulennokki, 4. kenttäsairaala, 5. tykistöpatteristo junakuljetuksessa. Jäseneksi ilmoittautuminen Haluan liittyä jäseneksi... (kiltaan) Nimi Syntymäaika... Arvo tai ammatti... Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa... Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka.... Maa (jos on jokin muu kuin Suomi)... Allekirjoitus Arvoisa lukija! Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä kotiisi Sinulla on mahdollisuus päästä lehden vakinaiseen lukijakuntaan, liittymällä johonkin kiltasivuilla mainittuun tykistökiltaan tai -yhdistykseen. Ota yhteys oman joukko-osastosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän tykistökillan sihteeriin ja lähetä hänelle oheinen ilmoittautumislomake. Näin varmistat mukanaolosi aselajimme uuden lehden lukijakunnassa. Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös muista jäsenyyteen kuuluvista eduista ja tapahtumista. Tulikomentoja on tykistökiltojen jäsenlehti eikä sitä voi tilata erikseen. Tulikomentoja 2/

20 VOITTAMATON Victorinox SwissTool Military CN SwissTool/ Suomen Puolustusvoimat Victorinox SwissTool CN on Suomen Puolustusvoimien käyttämä monitoimityökalu. 20 MAKERS OF THE ORIGINAL SWISS ARMY KNIFE