Bryssel Berliini (DDR) Varsova

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bryssel Berliini (DDR) Varsova"

Transkriptio

1

2 " Bryssel Berliini (DDR) Varsova Kolme mielenkiintoista kaupunkia. Kaikki erityyppisiä ja omalla tavallaan viehättäviä. Nyt voitte lentää myös näihin kaupunkeihin kotoisesti Finnairin koneilla. Brysseliin lennetään joka päivä, Berliiniin ja Varsovaan kaksi kertaa viikossa. Myös kotimaan reittiverkko on laajentunut: uusin kotimaan kohteemme on Mikkeli. Finnair kasvaa. Tänä vuonna tulee ikääkin 50 vuotta. Se on upea ikä lentoyhtiöle. Hyvä pohja kehittyä eteenpäin. Ja se merkitsee Teille laajentuvia mahdollisuuksia matkustaa nopeasti, mukavasti ja myös huokeasti. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSKRJA 1973

3 TOMTTANEET VOTTO LUKKONEN RSTO TAM TATTO KALERVO KOSK PANO FORSSAN KRJAPANO OY Puheenjohtajan sana Viimeistään nyt syytä aio itta a aktiivinen kuntokausi Vuosi 1972 oli koko Suomen urheilulle suurenmoinen piristysruiske. Miinchenin kisojen mitalisaalis ylitti toiveet ja kun näistä mitaleista kirkkaimmat tulivat lajeissa, jotka ovat Suomen kansan sydäntä kaikkein lähinnä, vaikutus tuntuu vielä laajemmalla alueella. Kahdeksan olympiamitalia, suuri määrä muita kärkipään sijoituksia, hyviä suorituksia useissa eri urheilumuodoissa pitkin vuotta ovat kaikki näytteitä siitä, että pienenkään kansakunnan ei tarvitse heittää kirvestä kaivoon. Tämä ei ole tullut itsestään. On tarvittu lahjakkaita urheilijoita, joilla lahjojen lisäksi on ollut sitkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja halua kovaan harjoitteluun. Lisäksi menestyminen on vaatinut heiltä kieltäymyksiä, usein suorastaan askeettista elämäntapaa. Urheilumme uuteen nousuun ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteisiä syitä. Se muodostuu useista samansuuntaisista toimenpiteistä. Yksi tällainen on Olympiakomitean lisääntynyt taloudellinen tuki. Olympiavalmennusvaroja ei annettu enää vasta viimeisenä vuotena, vaan koko olympiadin aikana. Samaan suuntaan ovat toimineet monet erikoisliitot, jokainen omien voimavarojensa mukaan. Erittäin merkittävänä menestyksen lisääjänä voidaan pitää valmentajakuntamme tason paranemista. SVULn viitisen vuotta sitten alkanut valmentajakoulutus on avannut tiedon portit monien sellaistenkin lajien valmentajille, joilla ei aikaisemmin ollut juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia kehittää 3

4 SVUL:llä on. suuri vastuu Pääsihteeri MAUR OKSANEN itseään. Ei edes itseopiskelulla, kielitaito kun ei ole suomalaisten kansallishyveitä..m?~i!n.laj~ihin on tullut päätoimise.ksi valmentajaksi myös ~le~la, JOll.l~)o.tullessaan on kova pohjakoulutus ja jotka ovat ~llt~ilta.an hsaksl sa~neet ~ahdollisuuden täydentää opintojaan Ja tietojaan ulkomailla. Rinnan SVUL:n valmentajakoulutuksen kanssa on myös Olympiakomitea pitänyt useita kertoja v~?dess.a seminaareja, joissa erityisesti olympialajien valmentajien tietomäärää on pyritty lisäämään jollakin osa-alueella kerrallaan. Valtakunnan suurimpana aatteellisena kansalaisjärjestönä SVUL ei toki voi keskittyä yhteen ainoaan sarkaan. Parhaillaan istuu toimikunta, joka on saanut tehtäväkseen laatia ~Yl!.L:n pitkän tähtäimen ohjelman. Työn pitäisi olla valmis taman v':l0de~ ~.?'pp~~n mennessä, ehkäpä se ehtii jo joulukuussa pldet.tavaan httovaltuuston kokoukseen päätettäväksi. Mutta ohjelmaa odoteltaessa SVUL ei suinkaan istu kädet risti~~ä. Toista vuotta käymistilassa ollut organisaation muutos saa~~~n. lop.':lllisesti ~almiiksi vuoden 1973 alkupuolella. KeskusJ.arJestoon synty monta uutta postia. Niin vanhojen kuin myos. uusi.en.vak~nssie n "vartijoina" istuu nyt nuorekas, energinen Ja tietonkas ryhmä. Meidän 38 :n erikoisliittomme joukossa on myös Kuntourheiluliitto. Tämä liitto on kaikkien svullilaisten yhteinen yri- 4 tys: sen liittovaltuustossa on edustajia useista erikoisliitoistamme, siellä on korkean luokan lääketieteellistä asiantuntemusta. Samalla kun nyt olemme onnistuneet huippu-urheilun osalta kaventamaan muun maailman etumatkaa, meidän on syytä kääntää katseet kuntourheilun puoleen. Liikkumisen merkitys on saatava iskostettua koko kansakunnan tietoisuuteen. SV~L:nj.a sen erikoisliittojen on koko painollaan, kaikkien paikallisten Ja vapaaehtoisten työntekijöiden voimalla heittäydyttävä tähän toimintaan mukaan. ' Suomalaiset Juoksevat jälleen maailmanennätyksiä, mutta kansakunnalle ei ole kunniaksi, että samaan aikaan Suomi johtaa myös sydän- ja verisuonitautien tilastossa. Olemme ylpeitä vasaloitten ja virenien saavutuksista, mutta meidän on saatava myös Matti ja Maija Meikäläinen liikku ~aan.. Reipas hien pintaan nostattava liikunta, tapahtuu se sitten Juoksemalla, pyöräilemällä, hiihtämällä, palloilemalla tai millä tavalla tahansa, on parasta mahdollista sairauden ennakkohoitoa. Eikä tämä ole enää pelkästään urheiluihmisten ilmoille heittämä olettamus: USA:ssa on juuri valmistunut laaja tieteellinen tutkimus, jossa liikunnan osuus ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä kiistattomasti osoitetaan. Viimeistään nyt on jokaisen suomalaisen syytä aloittaa aktiivikausi kuntourheilijana. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on olla eräs sen keskeisimmistä, ellei keskeisin kansalaisten vapaa-aikatoimintaan vaikuttavista järjestöistä. Tämä kävi selvästi ilmi keväällä 1972 tehdyssä gallup-tutkimuksessa, joka mm. selvitti suomalaisten kuulumista urheilujärjestöihin sekä ko. järjestöjen jäsenistön sosiaalista rakennetta. SVUL osoittautui urheilujärjestöistä ylivoimaisesti suurimmaksi, mikä sinänsä ei liene kenellekään yllätys. Se, että SVUL:oon kuuluu n. 75 % kaikista keskusjärjestöihin kuuluvista yli 15 vuotiaista kansalaisista vastannee suurin piirtein yleistä käsitystä. Jäsenistön sosiaalinen ja poliittinen rakenne olivat ne seikat, joista eniten tutkimuksen julkistamisen jälkeen taitettiin peistä. SVUL:oon osoittautui kuuluvan jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista ja poliittisista aatesuunnista, eikä minkään ryhmän edustus osoittautunut aivan pieneksi. Kaikista svullilaisista 26 % kuuluu maanviljelijäväestöön, 42 % työväestöön ja 32 % toimihenkilöihin. Vastoin yleistä käsitystä työväestö on SVUL:n suurin ryhmä, mutta monelle oli ehkä vieläkin suurempi yllätys, että jäsenistössämme on enemmän työväestöä kuin kahdessa vasemmisto poliittisessa keskusjärjestössä yhteensä. Lisäksi tutkimus osoitti, että kaikista järjestöihin kuuluvista sosiaalidemokraateista kuuluu SVUL:oon 43 % ja kansandemokraateista vastaavasti 24 %. Nämä luvut osoittavat mielestäni selvästi SVUL:n korostuneen aseman yhteiskunnassamme. Samalla ne kertovat vastuustamme koko urheilutoiminnan kehittäjänä. Jäsenistön suuruus ja rakenne osoittavat, että SVUL on koko kansan järjestö, johon kuulumisen perusmotiivi on halu liikkua ja urheilla, eik~ mikään muu. SVUL:n tulevaisuuden ja sen toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi onkin otettava juuri tähän tutkimukseen sisältyvä tieto. Meidän on nähtävä tehtävämme sekä kaikkien suomalaisten liikuntatoimintaa suunnittelevana ja kehittävänä järjestönä, että koko yhteiskuntaamme palvelevana organisaationa. Yhteiskuntamme rakennemuutokset vaikuttavat kaikilla elämänaloilla niitä säätelevästi. Niin myös urheilutoiminta ja sen kehittäminen ovat monelta. osin muusta ympäristöstämme ja sen muutoksista riippuvaisia. Voidaksemme välttää muutosten negatiiviset vaikutukset on urheiluelämäämme pyrittävä ohjelmoimaan pitkällä tähtäyksellä siten, että asemamme muun yhteiskunnallisen toiminnan kentässä tulee riittävällä huolella otettua huomioon. Niinpä näenkin SVUL:n tärkeimmäksi lähiajan tehtäväksi oman PTS-ohjelman laatimisen. Sen lähtökohdaksi on otettava suomalaista yhteiskuntaa asuvan ja elävän yksityisen ihmisen toiveet ja tarpeet liikuntatoiminnan suhteen. Kun urheilu voi- 5

5 daan jakaa mm. harrastajansa motiivien mukaan nuorten liikuntatoimintaan, kilpa- ja huippu-urheiluun ja kuntourheiluun on PTS-ohjelmamme toisaalta perustuttava kaikkien näiden osa-alueiden toiminnan edistämiseen. Toisin sanoen sen on ajateltava kaikkien kansalaisten liikuntapalveluksia ja otettava huomioon näiden yksilölliset liikunnalliset toiveet. Vallan uusi ja juuri tänään syntynyt ei idea VUL:n PTS-ohjelmasta suinkaan ole. Koko 1970-luvun on tehty tavallaan valmistelevaa työtä ohjelmaa varten. Täksi katsoisin nimittäin sen seuratoimintaan suuntautuneen toiminnan kehittämiskampanjan jota koko järjestö on parin viimeisen vuoden ajan toteuttanut. Kun tämän kampanjan johtavana periaatteena on ollut monipuolisen palvelusohjelman suunnittelu ja toteuttaminen valituissa kehittämisseuroissa, vastaa tämä toiminta-ajatus pienissä puitteissa koko SVUL:n PTS:n perustana olevaa toiminta-ajatusta. Muutoinkin päätös tästä seuratoiminnan tehostamiskampanjasta on aikanaan tehty koko järjestön kehittämistä ajatellen. Juuri seurahan on se toimintayksikkö, jonka palvelemisesta on kysymys, kun kokonaisohjelmaa luodaan. euran kautta on ainoa mahdollisuus tavoittaa se laaja jäsenjoukko, joka jo nyt kuuluu SVUL:oon, saatikka se ihmismäärä, jonka jatkossa toivotaan jäseneksemme liittyvän. Toimintamme kehittämisohjelma jakautuu siis kolmen edellä mainitun liikunnan osa-alueen mukaisiin osiin. Se sel- 6 vittää SVUL: n tehtävät nuorten liikuntatoiminnan alueella, että pystymme tulevaisuudessa saamaan urheilun pariin yhä nuoremmat ikäluokat, kykenemme tarjoamaan heille kiinnostavaa toimintaa seuroissamme ja saamme heihin juurrutettua pysyvän rakkauden liikuntaan koko elämän ajaksi. Osasta tulee myöhemmin hetkeksi maallemme mainetta tuovia huippu-urheilijoita, osasta kansallisen tason kilpaurheilijoita, mutta suuresta osasta vain aktiivisia liikkujia ja muutoin urheiluelämään osallistujia. Tämä osa PTS:sta onkin jo viittä vaille valmiina. Kilpa- ja huippu-urheilun osa-alueen edistämisessä meillä on eniten kokemuksia ja tietoa. Kuitenkin senkin alueen kehittämiselle on ensiarvoisen tärkeää, että pystymme entistä pitemmällä tähtäyksellä ennakoimaan sekä vaikeudet että myönteisesti kehittämiseen vaikuttavat yhteiskunnan ja toiminnan edellytysten muutokset. Tämän PTS-ohjelman osan suhteen näen keskusjärjestön tehtävänä olevan ennen kaikkea sellaisten toimenpiteiden toteuttamisen, joiden avulla luodaan parhaat mahdolliset lähtökohdat jäsenliittojen yksilöityjen toiminta- ja kehittämisohjelmien toteutumiselle. Jokaisen lajin erikoisliitto on tietenkin ainoa oikea yksikkö ko. urheilumuodon kilpa- ja huippu-urheilutoiminnan toteuttajana. Sen sijaan nuoriso- ja kuntourheilutoiminnan alueilla voidaan PTS-ohjelmaa monilta osin toteuttaa laji- ja liittosidonnaisuuksista vapaasti. Kun erilaiset viime vuosina tehdyt selvitykset osoittavat että suurin osa SVUL:nkin jäsenistöstä kuuluu suureen kuntourheilijain joukkoon, on aivan selvää, että tämän jäsenkunnan palveluohjelman tulee sisältyä PTS:an hyvin keskeisenä kohtana. Aivan liian moni kuntourheilija odottaa tänään turhaan itselleen sopivia palveluksia urheiluseuroilta. Vastuumme Suomen liikuntatoiminnan keskeisenä kehittäjänä vaatii meitä kiinnittämään suurenevaa huomiota tämän tärkeän liikunnan osa-alueen edistämiseen. Voidaksemme tehokkaasti toteuttaa syntyvää ~it~ä~ tähtäyksen ohjelmaamme, on meidän myos pynttava kehittämään liikunnan ja urheilun yhteiskunnallista asemaa. Meidän on pystyttävä korottamaan urheilutoiminnan arvostus sille tasolle, että tärkeitä yhteiskunnallisia ratkaisuja tehtäessä otetaan huomioon myös urheilun ja liikunnan ratkaisu lle asettamat vaatimukset. Ma'akäytönja rakentamisen, liikennesuunnittelun, seutukaavasuunnittelun ym. yhteydessä on liikunnan edut nähtävä eräänä ratkaisuperusteena. Toisaalta meidän on myös syytä entistä määrätietoisemmin saattaa yhteiskunnan asioista päättävien tietoon, mitkä ovat urheilun palvelukset koko yhteiskunnalle. Mitä terveydenhoitopolitiikka voi urheilulta saada, mitkä ovat liikunnan mahdollisuudet nuoriso- ja vapaa-aika-politiikassa jne. Samalla meidän itsemme on entistä selvemmin tiedostettava, että ne päätökset ja ratkaisut, joita me teemme urhei.lutoiminn~n edistämiseksi, samalla vaikuttavat koko suomalaiseen yhteiskuntaan, ja että vaikutukset saattavat olla sekä positiivisia että myös negatiivisia. Paitsi edellä kosketeltua ohjelmajlista suunnitelmaa tulee PTS: n tietenkin sisältää myös puitteet sen toteuttamiselle. Tällöin joudutaan harkitsemaan suunnitelman aikataulua, sen taloudellisia vaikutuksia ja vaikeuksia, ja ennen kaikkea sitä toteuttavaa organisaatiota ja sen toimintaedellytyksiä. Aivan varmaa on, että tämän pohtimisen yhteydessä joudutaan tekemään suuria ja vaikeitakin ratkaisuja, mutta kun taustana ovat selkiintyneet tavoitteet ja täsmennetty toiminta-ajatus, ei ratkaisujen tekeminen saa olla ylivoimainen asia. SVUL:n toiminnan tulevaisuuden kaavailuun vaikuttaa edellä esitettyjen lähtökohtien lisäksi eräs erittäin oleellinen ja positiivinen seikka. Ne voimavarat, jotka meillä on käytössä aatteellisella ja vapaaehtoisella toimintaperiaatteella työskentelevissä urheilunaisissa ja -miehissä ovat korvaamaton pääoma. Niinpä kaikkien ratkaisujemme perustana on oltava pyrkimys vahvistaa tämän joukon halua ja intoa työskennellä jopa suurenevalla panoksella Suom~n ~rheil~n hyväksi. ~ämä näkökohta yhdistettynä sellaisen tolmmtaohjelman luomiseen joka palvelee jokaista yksityistä kansalaista ja koko yhteiskuntaa on SVUL:n tämän ja lähivuosien tärkein tehtävä. 7

6 Kymmenen vuotta pääsihteerinä Pääsihteeri AARO LANE Jo ennen pääsihteeriksi siirtymistä olin liittohallituksen ja sen työvaliokunnan jäsenenä, koulutusvaliokunnan puheenjohtajana, SVUL:n Nuorten puheenjohtajana samoin kuin Helsingin piirin varapuheenjohtajana ja piirin nuorisojaoston puheenjohtajana. Olin ja elin siis SVUL:n asioissa. Kun lisäksi toimin maan suurimman päivälehden urheiluosaston päällikkönä ja aktiivisena urheilutoimittajana, minulla oli samalla varsin hyvä huomioitsijan asema maamme urheiluasioissa yleensä. Kaikista näistä luovuin otettuani vastaan pääsihteerin tehtävät. Alku oli näennäisesti helppoa. En epäillyt kysyä neuvoa viisaammiltani, olin suhteellisen hyvässä kunnossa, joka merkitsi sitä, että pystyin tekemään ylipitkiä työpäiviä ja heräämään seuraavana aamuna virkistyneenä. Pääsihteerin päivän taivaalle alkoi sitten ennakkovaroituksitta kohota pilviä. Joillakin niistä oli tummat ukkoslatauksen reunat. Ensimmäinen urheilupoliittinen tuulenpuuska tuiversi urheilun määrärahan jakolistoja ja vaati asennoitumista. Sinisilmäisyydessäni pidin tapahtunutta huomaamattomuuserehdyksenä, joka korjaantuisi asiallisella neuvottelulla. Ne keskustelut johtivat juurille, jotka tunkeutuivat syvälle. Seinä oli vastassa. En ole herkkä päänsärylle (en käyttänyt pääsihteeri kautena yhtään päänsärkypulveria), mutta uusi päänvaiva oli ilmaantunut. Seuraava pilvi kuului samaan ryhmään. Naapuriliiton tyytymättömyys yhteistyöasioissa purkautui lehtikirjoituksissa ja sen johtajien puheissa. Tavallisesti niissä haastettiin SVUL vastuuseen. Joku liitto oli pulassa toimintarahoitus-huolineen. Lupasin auttaa. Piirit pyysivät keskus liitolta koulutustukea ohjaajina, luennoitsijoina. Sama vastaus. Uusi toimitalosuunnitelma edellytti ratkaisuja. Ne olivat mieluisia kiireitä. Uusia liittoja pyrki jäseniksi. Mielialani nousi jatkuvasti. Toimittajana työskentelin avarassa kaksiossa yhdessä 4-6 toimittajan kanssa. Kun tilamme oli vielä läpikulkuhuone henkilökunnan ravintolaan, olin tottunut vauhdikkaaseen työympäristöön. Mikään melu, sivuäänet, välihuudot tai monen puhelimen yhtämittainen p"ir inä eivät häirinneet työskentelyäni. Siksi pääsihteerinäkin pidin työhuoneeni oven auki silloisen Yrjönkadun keskustoimistomme aulaan. Samaa avom~elisyyt.tä pyrin osoittamaan myös asenteissani ja asennoitumlsessam. Ajanoloon huoneeni ovi oli kiinni tämän tästä ja samoin havaitsin itsekin osittain sulkeutuvani. Tarvitsin aikaa, jota oli yhä niukemmin. Tämä maailma on ihmisten maailmaa ja sen asiat ovat ihmisten asioita, sanotaan. Ongelmista tulis siis sopia vain ihmisten kanssa. Tällä yksinkertaisella perusteella uskoin tulevani toimeen esim. kaikkien piirien puheenjohtajien kanssa. Aivan näin hyvin ei kuitenkaan käynyt, ja kun ihmettelin syitä, jouduin toteamaan, ettei tilanteessa ollut mitään outoa, sillä aivan kaikki piirien puheenjohtajat eivät tunteneet minua. Nämä tapaukset olivat kuitenkin poikkeuksia, joten jokaista maakuntaa olen pitänyt omana toimintapiirinäni ja eräänä kaikkein arvokkaimpana muisto.nani ovat nyt työhuoneeni seinällä kaikkien piirien mestaruusmitalit kiinnitettyinä maamme kartta-aiheiselle puiselle SVUL-kilvelle. No, olenhan mestari urheilija ja mm. Urheiluliiton lyhytikäiseksi jääneen aluejaon kolmen piirin alueen aluemestari. Puheenj()htajan Akseli Kaskelan ja varapuheenjohtajien Erkki Palolammen, Erkki Kivelän ja Jukka Uunilan kanssa ehdotuksestani sovittiin puheenj ohtaj ien toiminta -ala-j ako. Kukin varapuheenjohtaja omasi eräänlaiset ministeri valtuudet omalla toimialalaan. Tämä merkitsi pääsihteerille huomattavaa toimintanopeutta. Sovittuaan asiasta varapuheenjohtajan kanssa saattoi sen panna toimeksi tai valmisteltavaksi kiireellisyysjärjestyksessä. Näin toimien myös puheenjohtajisto työllistyi ja muodostui toimeenpanoelimeksi - monesti myös päätäntävaltaa - käyttäväksi elimeksi. Samalla kasvoi myös pääsihteerinkin toimivalta. Pidin sitä työni kannalta välttämättömänä, vaikkeivat aina kaikki sitä kulmiaan rypistelemättä hyväksyreetkään. Mitään ristiriitoja ei kuitenkaan koskaan syntynyt. Työskentelyni "ulkoministeri" J.ukk~ Uunila.n (yhtey~et muihin järjestöihin, valtiovaltaan ja Julkiseen halhntoon, veikkaukseen, olympiakomiteaanjne.), "sisäministeri" Erkki Palolammen Uärjestöasiat, koulutus, tiedotus jne.) ja " talousministeri" Erkki Kivelän kanssa sujui niin kitkattomasti kuin vain yksituumaisessa veljeskunnassa on mahdollista. Väärinkäsitysten välttämiseksi on sanottava, etteivät ratkaisut suinkaan syntyneet saneluni mukaan, sillä järjestön kannalta on aina tärkeämpää kokonaisetu kuin jonkun henkilökohtainen mielipide. Ratkaisuista sovittiin asiasta käydyn keskustelun perusteella. SVUL:n nykyinen varapuheenjohtaja Pekka Kare on esittänyt, etteivät varapuheenjohtajat saisi toimia samanaika~sesti minkään liiton tai piirin puheenjohtajana. Jos tästä voitaisiin sopia (mitä muuten pidän teoreettisena ihanneratkaisuna, jonka toteutuminen on jo eri asia) saavutettaisiin vuosien luottamushenkilö-virkamies-toimeenpanovallan tehokas käyttö. Mitä sitten tapahtui vuoden 1968 :n jälkeen? Erkki Palolampi luopui voimisteluliiton puheenjohtajan tehtävästä ja jäi pois myös SVUL:n liittohallituksesta. Jukka 8 9

7 Uunilasta tuli olympiakomitean puheenjohtaja ja paljon muuta ja syntyi hän ristiriidankin poikanen SVUL-Urheiluliitto, Erkki Kivelästä tuli kauppaneuvos ja hän sai firmakiireitä ja valiokuntajärjestelmää tehostettiin. Järjestöt yön byrokratisoitumista on varottava ja se voi onnistua luottamushenkilö-virkamies-toimivallan tekniikalla. Sen tulee luonnollisesti toteutua liittohallituksen valtuuksin ja sen hyväksymänä. Mutta eikö tämä kavenna liittohallituksen jäsenten toimeenpanovallan käyttöä? Ei, jos kaikilla liittohallituksen jäsenillä on sama valta jollakin alalla. Sitä on siis syytä tutkia, kokeilla ja kehittää. Asiat riitelevät, elvat miehet, sanotaan myöskin. Käytännössä kuitenkin valitettavasti riitelevät molemmat, jolloin ollaankin ristitulessa melko kovin panoksin. Näin pitkälle ei päästy kertaakaan pääsihteerikautenani, joskin läheltä piti, kun kiisteltiin johto-organisaation uudistuksen yhteydessä järjestö-koulutusosaston-ratkaisuvaihtoehdoista. Tauno Salosen tultua varapuheenjohtajaksi v ja samalla järjestövaliokunnan puheenjohtajaksi syntyi samalla kuumalinja Hki-Kokemäki-Harjavalta. Sillä linjalla me selvitimme monen monta kiperääkin asiaa. Niiden soittojen jälkeen melkeinpä poikkeuksetta aina mieleni keveni. Mutta vuoden alussa 1972 näin umpikujan suun edessäni. Olin eri linjoilla puheenjohtajiston kanssa. Nostan hattua kovalle neuvottelijale Tauno Saloselle, joka lopulta esitti minulle ratkaisun, johon ilomielin voin yhtyä. Muut puheenjohtajat olivat samaa mieltä, samoin liittohallitus. Siitä siirryttiin automaattisesti suunnitteluosastoratkaisuun vuotta myöhemmin. Tuloksiakin tuli Kertaillessani mielessäni, syntyikö tuloksia tänä 10 vuoden aikana, näen sellaisiakin. Toimintasääntöremontti oli välttämätön. Liittohallitus oli paisunut yli 50-jäseniseksi, joten se ei voinut käyttää sille kuuluvaa toimeenpanovaltaansa. Työvaliokunta joutui vuorostaan ylittämään toimivaltansa ja se teki esim. pääsihteerin olon ainakin teoriassa tukalaksi. Samalla uusittiin piirien toimintasäännöt, joka tapahtui yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kivuttomasti. Lopuksi saavutettiin täydellinen yhdenmukaisuus. Samalla tarkistettiin sääntöjen muuttamismenetelmä ja nyt se tapahtuu liittokokouksen kertapäätöksellä. SVUL:n tulisikin huolehtia siitä, ettei se kangistu kaavoihinsa (sääntöihinsä). Toimintamäärärahajakoperusteet olivat myös uutta. Olin koko ajan pyrkinyt toimintajärjestelmiin ja toimintaohjelmiin. Niiden tuli palvella toiminnan kehittämissuunnitelmia ja aina yhä parempien toimintatulosten saavuttamista. Seuraavana 10 tehtävänä tuli luonnollisesti olla toimintatulosten tilastoiminen ja näiden tulosten käyttäminen toiminnan kuvaajana. Näin oli saavutettavissa liittojen ja piirien keskinäisen vertailun kriteerit, kunkin jäsenyksikön toiminnan punnitsemiseksi. Olen kuitenkin aina samalla varottanut ja varotan nytkin uskomasta, että liittojen ja piirien keskinäinen vertailu olisi ratkaistavissa matematiikalla suoraan taulukkojen mukaan. Eri urheilujen toimintatuloksille kun ei voi antaa toisen urheilun puntaroimiseksi matemaattisia arvoja. Sen sijaan vertailevat tulokset asiantuntijan kädessä johtavat luotettavaan ja riittävän tarkkaan lopputulokseen. Kaksi monumenttia Kaksi kehitystapahtumaa kohoaa muita korkeammalle. Näistä toinen johti toisen toteutumiseen.. Viimeisen 13 vuoden aikana tapahtunut uusien liittojen liittyminen SVUL:n järjestökokonaisuuteen on ollut kansallisen urheilumme suurin sotien jälkeinen eheytymistapahtuma. Arvostan aivan erikoisesti niitä SVUL:n ulkopuolisten liittojen puheenjohtajia ja johtokuntien jäseniä, jotka ovat ristiriitatilanteessa tehneet liittymispäätöksensä. En unohda ketään, vaikka mainitsen vain neljä urheilujohtajaa: Sulo Hyvärisen, J. O. Söderhjelmin, Arne Bernerinja Albert Ravilan. Hejohtivat tennispelaajat, purjehtijat, moottori pyöräilijät ja ampujat SVUL:iin. Neljä varsin kaukana toisistaan olevaa urheilua ja heidän laillaan muutkin omien erikoisurheilujensa johtajat tekijät samoin. Nämä miehet ovat laajentaneet SVUL:n ulottuvuutta, asemaa ja tehtävää. SVUL:n uusi toimitalo, Töölön Urheilutalo, on näkyvä monumentti. Se syntyi niin vaivattomasti ja niin nopeasti, että esim. pohjoismaiden urheilun keskusliittojen kesken kävi kohahdus. Suomi oli pystynyt johonkin sellaiseen, mistä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja slannissa oli uneksittu. Tämän urheilutalon ja urheilutoiminnan keskuksen kohoaminen oli urheilun lopullinen murtautuminen yhteiskuntaan. Helsingin kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja Teuvo Aura, kaupunginjohtaja Lauri Aho ja hänen apulaisensa, silloinen budjettipäällikkö Erkki Linturi, kiinteistö- ja tonttiviranomaiset ja lautakuntien puheenjohtajat tekivät historiallisia ratkaisuja. Urheilu ja yhteiskunta Näillä sanoillahan alkoi SVUL-viikon tunnus v Vielä 10 vuotta sitten se olisi kaikunut monille kuuroille korville. Nyt sitä tervehdittiin tyydytyksellä. Oli sanottu sellaista, joka tunnustettiin, ymmärrettiin ja hyväksyttiin. ~ Kymmenvuotiskausi oli avartanut näkemyksiä urheilusta ja liikuntakasvatuksesta. Kuntourheilutoiminnan voimakas esiinmarssi herätti keinotekoisen voimakassävyisen keskustelun kilpaurheilun ja kuntourheilun eroista ja arvosuhteista. Tämä keskustelu on selvittänyt erään myönteisenkin tuloksen: liikunnan merkityksen jokaiselle ihmiselle ja kaikkien sen kehittäjien yhteenkuuluvuuden ja myös keskinäisen riippuvuuden. SVUL:n ja TUL:n sopimus avoimesta kilpailutoiminnasta, jolle yhdessä Erkki Puustisen (TUL:n silloinen kanssa keskusliittojemme sovittelijoina var~pu~eenjohtaja~ kehittehmme pohjan kaikkien hyväksymien ja kaikkialla noudatettujen sääntöjen noudattamisesta. Se pohja purki huomaamatta sen 3 vuotta vanhan mustan pilven sähkölatauksen. Suomen Suurkisat 1966 ja Nuorten Suurkisat 1971 olivat vapaaehtoisena kansalaistoimintana edelleen kehittyvän SVUL:n järjestökuntoisuuden, järjestely taitojen summan ja koko kansan kannatuksen näyte. Nykyaikana ei kuitenkaan riitä, että kansa tai maan lehdistö kerran viidessä vuodessa jakaa tunnustusta. Niinpä onkin selvitelty asioita kansanedustajille, eduskunnan valtiovarain valiokunnalle, tämän valiokunnan sivistysjaostolle. eduskunnan urheilukerhole, opetusministereille, opetusministeriön virkamiehille jne. Kerran sisäasiainministeri jätti esittelemättä jo valmiiksi sorvatun asetuksen, jolla oli tarkoitus pienentää urheilun osuutta veikkausvoittovaroista. Eduskunta teki muutaman kerran miljoonien markkojen muutoksen hallituksen budjettiesitykseen. Se, mikä tapahtui vielä niin myöhään kuin v. 1969, jolloin urheilujå"rjestöjen toimintamääräraha putosi 13,5 % edellisen vuoden määrärahasta, ei enää ole mahdollista Suomessa. Niin suureksi tunnustetaan urheilun merkitys yhteiskunnalle. "Ei ole enää sitä vapaaehtoisuuden henkeä, joka ennen sai kaikki innolla mukaan..." En ole koskaan yhtynyt tuohon ajatukseen. Myönnän, että urheiluumme on ilmaantunut sellaisia piirteitä, joita on pidettävä urheilulle tarpeettomina ja vieraina, jopa haitallisinakin, kuten esim. puoluepoliittisesti tarkoituksenmukaiset pyrkimykset. Nämäkään piirteet eivät kumoa sitä tosiasiaa, että esim. SVUL:n urheilutyö on saanut aivan toisen ulottuvuuden, toiset mittasuhteet, paljon laajemman vaikutuksen kuin muutama vuosikymmen sitten. Nyt suurimpien liittojen nuorisourheilun kausiohjelman suorittaa yli nuorta, kun koko SVUL:n jäsenmäärä ennen talvisotaa oli yhtä suuri. Kun tuolloin pidettiin muutama harva maaottelu vuodessa, järjestetään nyt SVUL:njäsenliittojen toimesta tai osallistutaan vuosittain keskimäärin 350 maaotteluun 30 urheilussa yli 40 eri maan kanssa. Arvokkaana, tutkijain mielestä suorastaan korvaamattoman arvokkaana, yhteiskunnallisena kansalaistoimintana pidetään nyt urheilujärjestöjen työtä..tä.mä ~ehi~ysv~ihe on saavutettu hellittämättömällä työllä, taldoilla ja tiedoilla. SVUL:n suuriin heräämisiin kuuluu havahtuminen toteamaan toisten kehittämillä keinoilla kilpaile~!sen toivottomuus. ':' ain lain~tiedoill!i ratsastaen jouduttiin peravaunun asemaan Ja pudottnn maailman urheilukuvasta. Näkyihänjuoksijamme vielä 1960 Rooman kisojen m:n juoksun tv-maalikuvassa, mutta kierroksen voittajasta jääneenä... Koulutus uusille urille Me olimme SVUL:n koulutusvaliokunnassa 1960-luvun alussa asettaneet keskusliiton koulutustoiminnan päätavoitteeksi seurojen harjoitustoiminnan kehittämisen, joka vuorostaan edellytti harjoitusohjaajakoulutuksen järjestämistä. Siihen saakka SVUL:n pääasiallisena koulutustehtävänä oli seurajohtajakoulutus, kun aikojen alussa omaksutun toimintaajatuksen mukaan varsinaiseen urheilutoimintaan, kuten harjoitteluun, valmennukseen ja kilpailemiseen liittyvä koulutus kuului erikoisliittojen toimialaan. Myöhempi tutkimus ehkä selvittää, oliko tällä SVUL:n uu ~~lla ~ouh:tustoiminnalla käänteentekevä merkitys siihen, etta ohjattujen harjoitustilaisuuksien järjestäminen virisi seuroissa ja harjoitusohjaajatarve kasvoi samalla. SVUL:n kolme koulutusohjaajaa, jotka toimivat piirien koulutustoiminnan ohjaajina ja tukena, suoriutuivat hyvin peruskunto-ohjelman ja harjoitusohjaajakoulutuksen läpiviennistä. Aivan uusi koulutusvaihe toteutui, kun liittohallitus perusti esityksestäni koulutuspäällikön toimen. Seurauksena oli harjoitusohjaajakoulutuksen kehittyminen valmentajakoulutukseksi, joka oli jälleen uutta keskusliittojohtoisena. Koulutuspäällikkö Heikki Niininen asetti suorastaan uskalletun korkealle tämän valmentajakoulutuksen tavoitteet. Hän onnistui erinomaisesti ja niinpä 1960-luvun loppupuolen suuriin saavutuksiin liittyi huippu-urheilun kehittymiselle uusia uria aukova koulutuslinja. Uudeksi tavoitteeksi asetettiin maamme tiedemiehiin turvautuminen. SVUL perusti tieteellisen valiokunnan liitot omia tiedemiesvaraisia valmennus- ja tutkimuselimiä.' Miinchenin ki~ojen väri-tv-kuvissa kaikki' osatekijät, perinteet, korkeat tavoitteet, usko omiin mahdollisuuksiin, kotitekoiset valmennus~en~telmät ja oman maan kelpo materiaali - kaikki ne sekottulvat seestyäkseen käsitteiksi Suomi Suomen urheilu ' Moni tehtävä on vielä kesken. Työ jatkuu ja SVUL kehittyy. Olk~?n SyUL ed.ell~~n ~äm~~maanja kansan hyvän kunnon, hyvan mielen, pii via hlpovlen saavutusten ja hyvän tahdon keskusliitto! 11

8 Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL), joka on perustettu vuonna 1900, on Suomen suurin urheilujärjestö ja samalla maamme suurin kansalaisjärjestö. Siinä on yli henkilöjäsentä. Sen 38 jäsenliittoa ovat kukin omien erikoisalojensa kansainvälisten liittojen jäseniä. Ne myös valvovat kansainvälisten sääntöjen noudattamista Suomessa. Nämä liitot kuuluvat 66:een kansainväliseen, eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen jarjestoon ja ottavat vuosittain osaa noin sataan kansainväliseen kongressiin ja kokoukseen. Ne käyvät (tai järjestävät itse) vuosittain yli 400 virallista maaottelua noin 40:n eri maan kanssa. Kansainvälisiä kilpailuja ne järjestävät vuodessa yli 700. Seurataso mukaan laskien käydään kansainvälisen tason kilpailuja tai otteluita yli vuodessa. Suomen Olympiakomitean 31:stä jäsenliitosta 25 kuuluu SVUL:oon. HALLNTO SVUL:n ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous, joka kokoontuu joka kolmas vuosi. Kaikki jäsenliitot sekä jäsenpiirit lähettävät siihen edustajansa. Liittokokous valitsee kolmivuotiskaudeksi SVUL:n puheenjohtaja n sekä liitto-. va ltuuston jäsenet. Liittovaltuusto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ja valitsee sääntömääräisessä syyskokduksessaan vuodeksi kerrallaan liittohallituksen,johon SV L:n puheenjohtajan lisäksi kuuluu kolme vara puheenjohtajaa ja kymmenen jäsentä. Liittohallitus nimittää avukseen useita valiokuntia. SV L : n keskustoimisto panee täytäntöön päätökset, joita hallinnolliset elimet tekevät ja on vastuussa uunnittelusta ja taloudenhoidosta. KESKUSTOMSTO SVUL:n tavoitteena on kaiken toiminnan keskiteny johto. Vuonna 1967 valmistunut uusi toimitalo on tarjonnut toimistotilat suurimmalle osalle jäsen liitoista sekä Helsi ngin piirill e. Keskusliitto hoitaa ka ikkien liittoj en puolesta rahaliikenteen, kirjanpidon, ulkomaankirjeenvaihdon, postituksen ja monistuksen. SV L hoitaa myös lähes kaikkien liittojen julkaisujen myynnin sekä välittää eri urheilumuodoista tehtyjä filmej ä. T oimitalossa on myös kokoushuoneita, arkisto- j a varastot iloja sekä ravintola,jotka kaikki ovat liittojen käytössä. Monipuolisessa talossa on lisäksi uimahalli, urheiluluhalli ja kuntokoulu. Keskustoimi toa johtaa SVUL:n pääsihteeri. Toimisto jakautuu kolmeen osastoon: uunnittelu-, talous- ja tiedotus- ja pr-osastoon. Erikseen on vielä SV L:n Jakelu, joka myy julkaisuj a ja vä littää ansiomerkkejä. Jokaisella o astolla on oma johtajansa. Henkilökunnan lukumäärä on 45. Viikottain ilmestyvä lä uomen rheilulehdellä on lisäksi 4-henkinen henkilökunta. PRjÄRJESTÖT V L:lla on 18 maakunnallista piirijärje töä. Jokaisella on piiritoimisto, pienoiskuva VUL:n keskustoimistosta, joka palvelee kaikkia jäsenjärjestöjä sekä keskusjärjestöä omalla alueellaan. Piirijärjestön johdossa on piirijohtokunta. Jokaista erikoisliittoa kohti on piiriportaassa omat jao tonsa. Piiritoimi ton työskentelyä johtaa toiminnanjohtaja apunaan 1-2 kanslistia ja toimistoapulaista. SVUL:n kuuluu yli seuraa. Maaseudulla on näiden lisäksi yli 800 kyl äseuraa, jotka on rekisteröity itsenäisiksi. Oman pitäjän ulkopuolisissa kilpailuissa kyl äseurojen urheilijat edustavat pitäjän yleisseuraa. Suurimpaan piiriin kuuluu yli 300 seuraa, pienimpiin vajijat 50. Keskimäärin kaikkien seurojen ohjelmassa on neljä urheilumuotoa. Seurat kuuluvat sekä piiriportaaseen että asianomaiseen erikoisliittoon. SVUL pitää seurarekisteriä j a jäsenluetteloa, joiden perusteella piireille ja liitoille määräytyvät paikat liittovaltuustossa

9 - Teistä autosta on "... tässä autossa yhdistyvät onnistuneesti ne ominaisuudet, joita useimmat ihmiset edellyttävät autolta~' THE OBSERVER-UNTED KNGDOM. '~uton ajo-ominaisuudet ovat hämmästyttävänhyvat. Ne tekevät ajon turvalliseksi kaikilla tietyypeillä?' SALZBURGER TAGBLETT-AUSTRA. "Turvallisuusnäkökohdat on huomioitu tunnollisesti mm. asiallisella ovien,kojelaudan sekä istuintenpehmustuksella!' L AVEN!{ DU TRANSPORT RO UTlER- BELGlUM. "stuimen laaja säätömahdollisuus suo miellyttavan ajoasennon s~kä kylliksi tilaa isolekin miehelle?' AUTOCAR- UNTED KNG DOM "Ajoasento ja. ku!jetta~an n~kökenttä o!at ke~rassaa~ m~!niot. lmanvaihto Ja lammtyslate ovat myos ensluokkaset. BEHLNW;KE AFTENAVS - OHWA Y. "Takaosasta ylöspäin kaa}1uvine~ pehm~me mjomeen uusi Sunbeam on todellakin kaums auto. LE MONTEUR DE L'AUTOMOBLE- BELGlUM. "Tämä auto on luokassaan todella hintansa arvomen?' AUTO MOTOR TESTER-SWTZERLAND. KOULUTUS TALOUS Koulutus tapahtuu SV L:n suunnitteluosaston puitteissa vastaavan koulutusohjaajan johdolla. Hänen apunaan on kentällä toimivaa koulutusohjaajaa. äiden lisäksi urheiluopistojen opettajat, eri urheilumuotojen asiantunti Jatja muut pätevät opettajavoimat vastaavat tehokkkastaja keskitetystä koulutuksesta koko urheilun alueella. Koulutus jakautuu kolmeen päälinjaan: Valmentaja-, nuoriso- ja hallinnolliseen koulutukseen. SVUL a ntaa kaikille valmentajille pohj akoulutuksen, kukin erikoisl iitto oman ala nsa jatkokoulutuksen. Valmentajakoulutusta annetaan kolmella tasolla. Ensimmäisen, C-tason, käyneille SVUL antaa jatkokoulutusta B- ja A-tasoilla. C-tason koulutuksen järjestämisestä vastavat piirit, B- ja A-tason kurssien järjestämisestä vastaa SVUL. 14 Vuonna 1972 SV L erikoisliittoineen ja piireineen sai valtionapua noin 5,0 miuoonaa markkaa. Liittojen menojen yhteissumma oli kuitenkin runsaat 10,7 miljoonaa markkaa, joten omarahoituksen osuus on noin 5,7 miljoonaa markka a. Taloudelliset vaikeudet ovat viime vuosien aikana käyneet yhä suuremmiksi. Valtiovallan toiminta-avustus - viimeaikoina hieman kohonneenakin - ei kata laajentuneen toiminnan menoja. J äsenliitoista suurimmat, Urheiluliitto ja Hiihtoliitto, saavat kumpikin 10,0 % liitojen varsinaisesta toiminta määrärahasta, pienin liitto saa 0,26 %. Kaiken kaikkiaan urheilujärjestöt ja seurat käyttävät vuosittain menoihinsa yli 130 miljoonaa markkaa. Lä hes kaiken tulon j ä rjestöt keräävät itse. Valtiovallan avustus kattaa 4 % kustannuksista. Sunbeam Hyvin valittu. Maahantuoja WlHUR-YHTYMX OY AUTOLA

10 SVU L:n uusi organisaatio Tammikuussa 1973 pääsihteerin vaihtumisen yhteydessä SVUL:n liittohallitus samalla muutti järjestön organisaatiota. Uudessa organisaatiossa liittohallituksen ja pääsihteerin alaisena toiminnat jakaantuvat kolmeen linj aan. Suunnitteluvaliokunta vastaa aikaisempien järjestö- ja koulutusvaliokuntien toiminnoista, tiedotusvaliokunta PR- ja tiedotustoiminnasta sekä Urheilulehdestä ja talousvaliokunta kiinteistöasioista, palveluista ja varainhankinnasta. Suunnitteluvaliokunnan puheenjohtajana tolmu varatuomari Juhani Salmenkylä, tiedotusvaliokunnan kauppat.maist. JormaJokinenja talousvaliokunnan varatuomari Seppo Hieta. Vastaavasti yllämainittujen osastojen johdossa virkailijaorganisaatiossa toimivat suunnittelujohtaja Heikki Niininen, tiedotuspäällikkö Pentti Kurunmäki sekä talousjohtaja Mikko Leppänen. Uusi toimintamalli on keskitetympi ja sillä on edellytykset toimia tehokkaammin, koska tehtäväjako jakautuu eri toimintalinjoille aikaisempaa selväpiirteisemmin. Edellä mainitut virkamiehet täydennettynä konttoripäälliköllä ja isännöitsijällä muodostavat viikottain kokoontuvan johtoryhmän, joka huolehtii viikoittaisista rutiiniasioista. Ns. laajennettu johtoryhmä kokoontuu kerran kuussa toimien neuvoa-antavana elimenä ratkottaessa SVUL:n päivänkohtaista toimintapolitiikkaa. Edellä mainittujen virkailijain lisäksi siihen kuuluu 4 jäsenliittojen ja 2 piirien johtavaa virkamiestä. SVUL:n liittohallituksen ja päävaliokuntien apuna toimii joukko toimikuntia ja työryhmiä, jotka suhteellisen pitkälle menevin valtuuksin hoitavat oman toimialansa kysymyksiä. SVUL:n toimi ei imien toimintaperiaatteena on kokoontua harvoin ja hartaasti. Tällä periaatteella eri toimintojen suunnitteluun saadaan lisää pitkäjänteisyyttä. Eri valiokunnissa ja työryhmissä on luottamushenkilöjohdon ja virkailijajohdon lisäksi myös entistä runsaammin ulkopuolisia asiantuntijoita. Ulkopuoliset asiantuntijat antavat suunnitteluvaiheessa asioiden valmistelule lisää ulottuvuutta. Ulkopuolinen asiantuntijapanos lisää myös olennaisesti valmisteluvaiheen syvyyttä. Elimet ovat suppeita kokoonpanoltaan, joten kokoonkutsuminen on helppoa ja työskentely on aikaisempaa dynaamisempaa. Organisaation " yläpää" on valmis. Suunnitteluvaliokunnalle riittää vuodeksi 1973 työtä saattaa organisaatiomalli toimintakykyiseksi 'ylhäältä alas asti. Organisaation kehittämisen ohella SVUL:n lähiajan tavoitteissa on PT-suunnitelman laatiminen 1970-luvulle. Toiminta-ajatuksen, tavoiteasettelun ja nykytilanteen analyysin pohjalta laaditaan SVUL: lle toimintaohjelma, jossa urheilutoimintojen ohella kiinnitetään erityistä huomiota myös palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapoliittisen toiminta-alueen kehittämiseen. Peruskoulun liikuntakasvatusohjelma asettaa uudelle SVUL:n nuorten toimintaohjelmalle entistä suurempia vaatimuksia. Kilpaurheilevan nuorison lisäksi SVUL joutuu kantamaan entistä enemmän huolta myös nuorten yleisestä liikuntakasvatuksesta. Kuntourheilu on viime vuosina tiedostettu SVUL: n seuroissa entistä tärkeämmäksi toimintamuodoksi. Kilpaurheilun ulkopuolelle jäävälle jäsenistölle on järjestömme kyettävä tarjoamaan monipuolisia liikuntapalveluksia aina terveystarkastuksia ja testauksia myöten. Kilpaurheilun osalta SVUL:n tulee tarjota palveluksia ja tuki toimenpiteitä jäsenliittojen kilpaurheilun kehittämiseksi. S UL:n toimistopalvelujen, kuten mm. ulkomaankirjeenvaihdon, kirjanpidon, maksuliikenteen, monistuksen, konekirjoituksen, postituksen yms. kehittäminen on L T -suunnitelmissa. J äsenliittojen määrän kaksinkertaistuminen lyhyessä ajassa sekä niiden toimintojen lisääntyminen ja monipuolistuminen ovat asettaneet keskusliiton palveluyksiköt erittäin kovalle koetukselle. Ainoa tapa ratkaista ongelmat, on rationalisoida palvelujärjestelmä nykyistä suorituskykyisemmäksi. Koulutuksen alueella SVUL tulee lähiaikoina kiinnittämään erityistä huomiota hallinnollisen koulutuksen kehittämiseen. Hallinnolliseen ja järjestötoiminnalliseen koulutukseen on luotu valmentajakoulutuksen mallin mukaisesti 3-tasoinen koulutusjärjestelmä, joka on aloittanut toimintansa osin jo syksyllä Kestinee kuitenkin 2-3 vuotta, ennenkuin ko. koulutus " puree" kentällä samalla taholla kuin valmentajakoulutus. SVUL:n Nuorten urheilutoimintojen siirtyminen keskusliitolle mahdollistaa entistä paremmin nuorten koulutusohjelmien koordinoimisen keskusliiton muiden alueiden peruskoulutukseen. SÄÄNTÖVAlOKUNTA Prof. Bengt Broms 1 t oimistosihteeri Sihteeri J. Purontakanen LTTOHALLTUS _1JW::i:_ JÄSENTÄ PÄÄSHTEER Mauri Oksanen Sisäinen + ulkoinen tiedotustoiminta Tiedotulllli teeri Antti Laaksonen 4 virkailijaa YHTESKUNTAPOLTTNEN VALOKUNTA Varat. Paavo Pekkanen Noin 20 virkailijaa Noin 25 virkailijaa Luottamushenkilöitä ja asiantuntijoita yhteensä 170 Virkailijoita yhteensä koulutusohjeajaa 17

11 18 on muuten mistä lukea AAMULEHT Sitä oppö kun tekee 7000 matkaa vuodessa. Vuoden aikana teemme yli 7000 laivamatkaa Suomen ja Ruotsin välillä. Se merkitsee 70 viikottaista lähtöä sinne ja saman ve rran takaisin. Näillä matkoilla henkilökuntamme saa peruskoulutukseensa sen tärkeän loppusilau ksen ja oppii hyvän asiakaspalvelun.aasta oohon. Ja juuri asiakaspalvelu tekee lalvamatkastanne unohtumattoman kokemuksen. Lähtekää mukaan laivamatkalle. Pääsette päivittäin Helsingistä Tukholmaan (Värtan), Turusta Tukholmaan tai Turusta Norrtäljeen. Voitte valita parhaan päivän ja parhaan vuoron sen mukaan kuin Teille sopii. Tervetuloa laivalle.

12 SVU L:n liittovaltuusto SVUL:n Puheenjohtaja Varapuheen j ohtaj at liittohallitus 1973 Kauppaneuvos Erkki Kivelä Toimitusjohtaja Jukka Uunila Varatuomari Pekka Kare Toimitusjohtaja Tauno Salonen Jäsenet: Kauppaneuvos Rolf Hohenthal Diplomi-insinööri Osmo Niemelä Varatuomari Seppo Hieta Diplomikauppias Aarno Pajunen Kauppat. maisteri Jormajokinen Liittohallituksen sihteeri: Rehtori Juhani Soila Lehtori Helka Ristolainen Sosiaalineuvos Väinö Soininen Varatuomari Juhani Salmenkylä Toimitusjohtaja Harry Lindblad Pääsihteeri Mauri Oksanen Henkilökohtaiset varajäsenet: Lehtori Antero Kekkonen Diplomi-insinööri Lasse Heideman Toiminnanjohtaja Onni Jaakkola Toimitusjohtaja Kallio Kotkas Hallinnollinen j ohtaj a Esko Sarvikas Rehtori Kosti Rasinperä Liikuntataiteilija Mirjam Viippola Työntutkija Kalervo Löfberg Pr-johtaja. Martti Huhtamäki Diplomi-insinööri Erkki W oivain Jäsenlitoista Varsinainen jäsen Ampujainliitto Otto E. Ylirisku Ampumahiihtoliitto Mika Tiivola Golfliitto Aimo Laaksonen Hiihtoliitto Hannu Koskivuori Matti Taisi Osmo Viljakainen Judoliitto Torsten Muren Jääkiekkolii tto Pentti Peho Kanoottili i tto Erkki 1. Woivalin Koripalloliitto Raimo Eskelinen Kuntourheilulii tto Jorma Järvi Martti Leskinen Une Melkko Käsipalloliitto Ove Holvikari Kävelyurheiluliitto Väinö Kangaspunta Lentopallolii tto Rune Nylander Raimo Peltonen Martti Torppa Cyril W. Reincke Erkki Kerttula Arne Berner Reijo K. Kuusinen Liisa Orko mpi Jokinen Luisteluliitto Maahockeyliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto Moottoriveneliitto Naisten Liikuntakasvatusliitto Nykyaikaisen 5- ottelun liitto Nyrkkeilyliitto Painiliitto Painonnostolii tto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto Pyöräilyliitto Pöytätennisliitto Ra tsas ta j ainli itto Salamapallnliitto Sou tuli i tto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Taitoluisteluliitto Tennisliitto Uimaliitto Urheiluliitto Seppo Konttinen Lauri Westerberg Kauko Penttilä Eino Mäkinen Eero Kokko Pentti Paavola Sven O. Hultin Kallio Kotkas Sakari Sorjonen Ville Noschis U.-P. Rautakoura Erkki Noramaa Onni R. Jaakkola Osmo Niemelä Lasse Heideman nkeri Soininen Bengt Broms Birger Kivelä Orvo Anttila Jukka Lehtinen Raimo Lunila Varajäsen Maunu Wirtanen Pekka Kuvaja P.E. Nurminen Kalle Anttila Erkki Linko Tauno Väisänen Raikko Helenius Aimo Mäkinen Pentti Kauppila Martti Huhtamäki Heikki Pärnänen Raimo Viskari Taru Bruns Lars-Erik Ahlgren Jalmari Pöllänen Pentti Niemelä Unto Laurila Martti Santala Valto Mattila Torvald Appelroth Helmer Viiala Matti O. Ruuskanen Liisa Mattila-Oukari rja Kleemola Olavi Larkas Raimo Loukko Veikko Ki nha Eino Kaakkolahti Oiva Kiuru Armas O. Jokinen Arvo Maunumäki Toivo Pöyry Viktor Jansson Antti Läykki Kaj Karlsson Heikki Kaksonen Heikki Wollsten Aaro Huovila Jane Erkko Veli Sunila Pekka Lairola Oiva Halmetoja Pentti Karvonen Nisse Hagman Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Jäsenpiireistä : Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo / Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Lisäjäsenet: P.J. Barck Esa Seeste Riitta Asan ti Jaakko Estola Ukko Könni Reino kävalko Kosti Rasinperä Matti Lähdesmäki Jorma Jokinen Kauko Nikkanen Arvi Jantunen Eero Mattinen Arvo Viljanen Mauri Katavisto Risto Kalajo Aatos Vuolle-Apiala Urho Saariaho Erkki VHikai nen Eero Tuominen Lasse Ahtiainen Olavi Poikela Bore Bergman Juhani Soila Pentti Alho Paavo Poutiainen Lauri Reinikainen Matti Malin Henry Granfors Bruno Arjanko Esko Sarvikas Pellervo Hyytiäinen Aulis Potinkara Onni Kari-Koskinen Helka Ristolainen Pirkko Väänänen Hilkka Hakola Birger Lönnberg Paavo Halttu Kaarlo Hartiala Esko Karvinen Paavo Pekkanen Kalervo Löfberg Jorma Koivisto Aimo Juvonen Atte Pakkanen Sylvi Saimo Eino Uusitalo Mauno Rintanen Ahti Kauppinen Lahja Salviander Liisa Lundström Otso Vilhunen Esko Melamies Eero Muinonen mpi Pynttäri Tauno Nurmela Raija Wirtanen Einar Nissilä Kalevi Äijälä Jukka Lampiniva Kalle Leimu Eemil Rautiainen Teemu Pesola Esa Riihimäki Erkki Häkämies Anja Mikkelä Olavi Sandell Seppo Savolainen Lauri Poutiniemi Reino Salmela Kai M. Selander Eero Kelhä Alpo Nisula Paavo K. Nyyssönen Toivo T. Pohjala Urpo Virtanen Kalevi Keinonen Yrjö Tuomala Olavi Ojapalo Jaakko Äärilä Matti Koivurinta Aino Manninen A-L. Kainulainen Helinä Löfroos Carl-Olav Homen Aapo Savolainen lkka Vuori Paavo Komi Aulis Aaltonen Esko H yttinen Helge Nygren Leena Jääskeläinen Heikki Hasu Lauri Kantee Erkki Haukipuro Olli Parola 21 20

13 URHELUVÄEN SUOSOSSA Toimistonhoitaja Senni Haukiala Matka- Kalevassa on erikoistunut urheilujoukkueiden ryhmäja edustusmatkojen järjestämiseen. Hänen monivuotinen kokemuksensa ja toimistomme apu on Teidän käytettävissänne. kun suunnittelette kotitai ulkomaisia kilpailu matkoja. Tervetuloa iloisin matkasuunnitelmin toimistoomme. Lupaamme tehdä parhaamme kaikissa matkustamiseen liittyvissä asioissa. matka kaleva Helsinki. puh. vaihde pää toimisto Rauhankatu 13 JOENSUU. JYVÄSKYLÄ. KOTKA KOUVOLA. LAHT. LOHJA. OULU. TAMPERE. TURKU TUO TULOKSA Vahingosta viisastuu jos itse saa nähdä tekemänsä virheen. Ratkaisu on kannettava SONY kuvanauhoitin. SONY paljastaa virheet armottomasti ja auttaa korjaamaan ne valmentajan kanssa. Ottamalla yhteyden RTVosastoomme saatte tietää enemmän SONY kuvanauhoituslaitteista. SON~ OY HELVAR RTV Purotie Helsinki 38 vaihde Yhä useammat keskittävät osuuspankkiin. Mikset sinäkin? Kannattaa keskittää. Palkat, eläkkeet, lapsilisät, maksut. ja laskut. Kaikki raha-asiat samoihin käsiin.. Monet ovat hajottaneet raha-asioittensa hoidon useaan eri paikkaan - ja pettyneet lainaa hakiessaan. Sillä tietysti pankkikin laina-asioissa luottaa niihin, jotka ovat tallettajina luottaneet pankkiin ja keskittäneet. raha-asiansa Yksityisen ihmisen kannattaa keskittää rahaasiansa osuuspankkiin. Siellä asiakkaat voivat jäseninä itse vaikuttaa moniin tärkeisiin asioihin. Siksi yhä useammat keskittävät raha-asiansa nimenomaan osuuspankkiin. Siksi yhä useammat liittyvät osuuspankin jäseniksi. Järkeviä ihmisiä.. ~ oman etusi tähden '+' OSUUSPANKK

14 SVU L: n jäsenet Suomen Valtakunnan Urheiluliiton varsinaiset jäsenet vuonna 1971 olivat seuraavat 38 erikoisliittoa ja 18 piiriä: Jäsenliitot : Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Golfliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Moottoriveneliitto Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun. liitto 24 Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilyliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Salampalloliitto Suomen Soutu liitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluliitto Suomen Vesihiihtoliitto Suomen Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Jäsenpiirit: Etelä-Karjalan piiri Etelä- Pohjanmaan piiri Helsingin piiri Hämeen piiri Kainuun piiri Keski-Pohjanmaan pri Keski-Suomen piiri Kymenlaakson piiri Lahden piiri Lapin piiri Länsi-Pohjan Pri Pohjois-Karjalan piiri Pohjois-Pohjanmaan piiri Pohjois-Savon piiri Satakunnan piiri Suur-Savon piiri Uudenmaan piiri Varsinais-Suomen piiri Erikoisliittoihin ja piireihin kuuluvien seurojen ja niiden henkilöjäsenten määrien laskenta suoritettiin seurojen tekemien vuosi-ilmoitusten ja liittojen vuosi-ilmoitusten perusteella. Kaikki aan 2101 seuraa täytti ilmoitusvelvollisuutensa, minkä lisäksi erikoisliitot ilmoittivat 456 seuraa, jotka eivät olleet ilmoittautuneet piireihin. Lisä ksi kuului erikoisliittoihin 6 järjestöä. Kaikkiaan kuului v erikoisliittoihin ja piireihin 2557 pääseuraa. Henkilöjäsenten kokonaismäärä nousi yli jäsenellä ja on nyt , josta määrästä piireihin kuu lui V uosi Er.ikO!S- 1 liittoja Seuroja Jäseniä Jäsen liitot liittyneet 1932: Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesäpallo-, Paini-, Pyöräily-, Poikaurheiluliitto 1935: Painonnosto-, Nyrkkeilyliit to 1937: Jääkiekkoliitto 1938: Uimaliitto : Suunnistusliitto 1947: Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto : Naisten Liikuntakasvatusliitto : Käsipalloliitto 1961 : 801 8'9.295 Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Lentopalloliitto : Ratsastaja in-, Soutu-, T ennis-, Ampujain-, Golf-, Ka nootti-, Nykyaikaisen 5-ottelun liitto : Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Moottoriliitto : Purjehtijaliitto 1965: Moottorivene-, Vesih iihtoliitto : Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto : Kävelyurheiluliitto 1971 : Maahockeyliitto 25

15 26 i 2 S i 20 o o S o 0 S Veikkaus antaa paljon 2 2 voittoja - jopa kpl S Järjestelmällä saattaa yksi henkilö saada useampiakin yhdellä kertaa. 0 Oy Veikkaus Ab -kahvi, lossa on aromela EMYYMÄLÄT CENTRUM Sohlbe..,pn SDlnen ruusu korkean laadun tunnus punaisissa, mustissa ja valkoisissa kylpyhuoneen peilikaapeissa Sinisen ruusun ajat ovat alkaneet. Se merkitsee uutta värikkäämpää, viihtyisämpää, siistimpää ja kätevämpää aikakautta kylpyhuoneissa. Sohlberg on kehittänyt uuden monipuolisen malliston kylpyhuoneen peilikaappeja. Tai oikeastaan sen on kehittänyt Sohlbergin arkkitehti, jolla on ollut käytössään satojen haastateltujen suomalaisten mielipiteet, vaatimukset ja toivomukset kylpyhuonekaappien suhteen. Ja Sohlberg sitten tunnetulla ammattitaidollaan valmistaa näitä ihannekaappeja: metallirakenteisia, polttomaalattuja, riittävän tilavia, hygieenisiä, erillisistä yksiköistä yhdisteltäviä, punaisia, mustia ja valkoisia. Suomalaisia. Kaikissa yhteinen tunnus: sininen ruusu. Kysykää sitä. ~ G.W.SDHLBERG ~

16 Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto.. Tuski.~.. ~oskaan Suo~en.amp~jat ovat saaneet tdaisuuden harjoitella sllna maann tehokkaasti kuin vme vuonna olympiakisoja varten. Siksi vaatimaton menestys siellä oli kiistämättä suuri pettymys.. L.u?nnollisesti tehtyj ä virheitä on.pyritty jälkeen päin analysoimaan. ~d l a Jossakin. taytyy olla. vl~a, kun mle~et ampuvat en,nen kisoja ja niiden Jalkeen tuloksla,jodla ohsl voitettu kultaa Ja multa mitaleja kisoissa.. Oli. epäonneakin: Leif Lajunen sairastui kesällä, eikä päässyt la inkaan kisohin. yksyll ä hän ampui Sveitsissä pienoiskiväärillä 60 laukauksella makuulta 599. pistettä.~ li saman ~E-tuloksen, millä Pohjois-Korean Lin Jun VOitti Munchemssa kultaa kuvitellessaan ampuva nsa elävää vihollista. Mutta ratkaisevinta oli kuitenkin joukkueen voimakas nuorennus. Huomattava osa oli ensimmäistä kertaa arvokilpailuissa. Olympialaisissa tunnelma on aivan toinen kuin vaikkapa pelkissä ammunnan arvokisois a puhumattakaan kansallisen tason kisoista. ' J aakko Asikainen ampui 598 pistettä samalla Miinchenin rada ll a kuuk~~tt a ennen.k.isoja, vaikka saksal~iset isännät hänen ammuttua 48 peräkkaista kymppla tahallaan keskeyttivät hänen ampumisensa väittäen hänen käyttäneen virheellistä ampuma-asentoa. " ydän jyskytti niin että maassa oli kuoppa, kun lopetin", Asikainen kommentoi silloin. Kisoissa Asikainen, ampui 20. pistettä vähemmän. H än myönsi, että jo avajaisten suurenmoinen Juhlalhsuus sekoitti pasmat. Ampumisen MMkisoissa avajaiset kestävät viisi minuuttia, jonka jälkeen siirrytään paukuttelemaan, nyt ne kestivät tuntikaupa ll a. Olihan joukossa joitain kokeneita, jotka silti epäonnistuivat. Esa Kervinen oli kesän vapaana, sai rajattoman määrän panoksia ja ampui pä iväkaudet. yt tiedetään: rajansa harj oituksellakin. Ampujainliitossa on ryhdytty voimakkaasti kouluttamaan eri lajien valmentajia. Aikanaan liitto haaveili päätoimisesta valmentajasta. Nyt haaveesta on luovuttu, yksi mies ei pystyisi hoitamaan kunnolla kuin yhden osalajin. Liitolla on viisi toisistaan täysin poikkeavaa jaostoa: kivääri, pistooli, riistamaali, haulikko sekä nuoriso. Ainakaan tässä vai-' heessa jokaista varten ei voida saada päätoimista valmentajaa, siksi jokaisen jaoston j äsenistöön on ympätty valmennuskoult"".-- saanut henkilö. Välineitten kalleus haittaa monien lajien toimintaa. Esimerkiksi vapaakivääri maksaa 4500 markkaa, patruunat 70 penniä kappaleelta. Aseessa on oltava erityinen diopteri, ampujalla tilaustyönä tehtävät takki ja housut. J okaisessa kilpailussa ammutaan 105 laukausta, mikä merkitsee 105 markan menoerää, lisäksi harjoituksissa ruutia on tuhlattava runsaasti. Ampujainliitto omistaa neljä kivääriä, joita se lainaa parhailje ampujille ja liitto jakaa myös stipendejä muitten liittojen malliin, mutta silti omakustannushinta nousee suureksi. Ei ihme, että Kansainvälinen Olympiakomitea suunnittelee vapaakivääriammunnan poistamista olympiakisojen ohjelmasta ja ehdottaa tilalle ilmakivääriä, jonka hankinta- ja käyttökustannukset ovat minimaaliset. Valtavan kalliiksi tulevat myös haulikko- ja riistamaaliammunnat..j o perustamiskustannukset nousevat tuhansiin markkoihin. Sen sijaan pistooliammunnassa pysytään kohtalaisissa lukemissa: kunnon pyssyn saa 900 markalla, tyydyttävän 500 markalla ja panokset maksavat vain 5-6 penni ä kappaleelta. Ampumahiihdossa kehitys kulkee hitaasti j ärkevämpään suuntaan. Vielä muutama vuosi sitten näytti täysin mahdottomalta, että kansainvälisen liiton vanhat herrat antaisivat periksi ja suostuisivat muuttamaan kiväärin tilalle pienoiskiväärin, nyt tällaisen ajatuksen toteutuminen näy t täisi olevan varsin lähellä. Mitä etuja uudella asetyypillä sitten on? Ensinnäkin sen käyttökustannukset ovat 7-8 kertaa halvemmat kuin kiväärin ja myös hankintahi nnassa on selviä eroja. Toisekseen sen turvallisuusraja on selvästi parempi. Pienoiskiväärin luodin lähtönopeus on tuntuvasti alhaisempi kuin kiväärin, minkä takia myös kantomatka on rajoitetumpi. Kun kiväärin luoti kantaa parhaassa tapauksessa jopa nelj ä kilometriä, pienoiskiväärillä jäädään muutamaan sataan metriin. imenomaan tämä viimeksi mainittu näkökohta alkaa tiheään asutetussa Keski-Euroopassa nousta avainasemaan. Ampuma-alueiden suunnittelussa on oltava erittäin tarkkana, ettei mitään onnettomuuksia sattuisi. Kilpailijoiden ja katselijoiden kannalta ihanteellisimmat paikat on hylä ttävä turvallisuusnäkökohtien takia. Pienoiskivääriä käytettäessä ne sopisivat erittäin hyvin. äyttävyydelläkään ei ole mitään eroia. Tietenkin kivääri llä ammuttaessa paukaus on komeampi, mutta tämä tuskin on kallistanut vaakaa sen puoleen. Vähän kalkkeutuneet vanhat pioneerit eivät osaa ajatella nykyaikaisesti: kun se on ollut kivääri, sen täytyy olla j atkossakin kivääri. tse asiassa pienoiskiväärillä näyttävyys varsinkin viestikilpailuissa, joka on henkilökohtaista kilpailua paremmin lyönyt itsensä läpi yleisökilpailuna, on parempi kuin kiväärillä. Periaatteessa muovi levyt särkyvät jokaisesta osumasta, mistä yleisökin näkee oi tis ilman näyttöjä, kuinka ampuminen sujuu. Ki väärin laukaus saattaa tietyissä olosuhteissa läpäistä muovi n niin nopeasti, että siihen yntyy vain reikä, mutta taulu jää ehjäksi. Pienoiskiväärin lyijyluoti sen sijaan pienemmällä vauhdilla tullessaan vuorenvarmasti rikkoo levyn aina, olivat olosuhteet mitkä hyvänsä. apporon jälkeen edustusmiesten ryhmä ei muuttunut lainkaan. Pohjolan mestaruuskisoissa ja Lake Placidin MM-kisoissa Suomea edusti täsmälleen sama joukkue kuin apporossa. Henkilökohtaisessa kilpailussa kai kki nelj ä suomalaisedustajaa sijoittuivat 11 parhaan joukkoon, viestissä joukkue oli neljäs. tse asiassa siis varsin tyydyttävä menestys, mutta si lti jäi kaivelemaan, kun mm. Norja löi Suomen MM-kisoissa viestikilpailussa kuudella minuutilla. Näi n siksi, että kahta viikkoa aikaisemmin sama joukkue hävisi suomalaisille PM-kisoissa - kuusi minuuttia! Juniorien MM-kisat aloitettiin vuonna Suomi saavutti nyt viestissä neljännen hopeamitalinsa. Pojilta odotettiin myös henkilökohtaisessa kilpailussa hyvää panosta, mutta mahtava menestys PM-kisoissa lienee tehnyt pojat hieman ylimieliseksi ja laukaukset menivät minne sattuivat. Poikkeuksellisen kehno talvi heikensi tuntuvasti kilpailu- j a harjoitusmahdollisuuksia. Niinpä kilpailijoiden kokonaismäärä laski jonkin verran edellisvuodesta. Laj in tulevaisuus näyttää kuitenkin hyvin turvatulta, sillä nuoret ovat entistä enemmän kiinnostuneet siitä. Jos vain kansainvälisissä piireissä kivääri heitetään syrjään ja tilalle otetaan pienoiskivääri, päästään varmasti pian muhkeisii n osanottajalukuihin

17 Suomen Golfliitto Suomen Hiihtoliitto Kenttäpula on go lfin laajemman levenemisen pahin este Suomessa. Suomessa on tä llä hetkellä ainoastaan yksi korkeanluokan kansain vä liset vaatimukset täyttävä kenttä Helsingin T a lissa, jossa muuten vuoden 1973 kesällä pidetään juniorien Euroopan mestaruuskilpailut. Liiton A-mestaruuskilpailut on ollut pakko pitää Talissa tähän saakka. Tampereella on 13-reikäinen rata ja on luvassa, että sinne tulee neljästoistakin rei kä. Heti sen va lmistumisen jälkeen siellä voidaan pelata kaikentasoiset mestaruuskilpailut. 9-reikäisiä B-tason kisoihin soveltuvia ratoja on lisäksi H ämeenlinnan Aulangolla, Turussa, Lahdessa, Oulussa ja Porissa. Vaasaan on juuri va lmistumassa kenttä. Helsingissä on myös toinen puhtaasti harjoitustarkoituksiin soveltuva 9-rei käinen rata, Kokkolassa 6-reikäinen harjoitusrata. Mikkelin ja Lappeenrannan va lmiit radat lienevät tä ll ä hetkellä hoidon puutteessa varsin heikossa kunnossa. 30 Golf on eräs niistä urheilumuodoista, joka enttan hyvin soveltuu kaikenikäisille. Fyysisen panoksen voi mainiosti asettaa kunkin yksilön iän ja kunnon perusteella. Monien lajien aktiiviurheilij at joutuvat lopettamaan suhteellisen nuorina uransa. Silloin golf tarjoaa erittäi n mielekkään vaihtoehdon liikunnan jatkamiselle. Mutta golf on kilpaurheilumuoto myös, ovathan maailman parhaiten palkatut ammattilaisurheilij at golfin pelaajia. Suomessa taso ei vielä ole noussut kovin korkea ll e, mutta yhdessä hetkessä ei toki huipulle noustakaan. Varhaisvalmennus tehostui toissa talvena tuntuvasti.h elsingin osalta. Siihen osallistuiva t miltei poikkeuksetta kaikki maajoukkueisiin ehdolla olleet. Talven ajan ylläpidetty ohjelmoitu sisäharjoittelu oli ti iv iydessään uutta. Naiset suorittivat Sigge Nyströmin va lvonnassa kuntokoulunsa ohella säännöllisen lyöntiharjoittelun. Eino Niemelä veti ansiokkaasti miesten ja juniorien va lm e nnu~o hj e lm a n. Talin tiloihin kunnostettu harjoitteluhuoneisto oli päivittäisessä käytössä ja työskentely siellä oli paitsi mailall a tapahtuvaa myös voimien kehittämistä puntinnostoineen. Mitään mullistavaa ei tietenkään ollut yhden talven perusteell a odotettavissa, mutta ahkerimpien pelituloksissa oli kesän mittaan havaittavissa tii vistymistä. Sisä ha rj oitteluinto näyttää säilyneen viime kesän kilpailukauden päätyttyä. Ympärivuotinen pureutuminen golfin harj oitteluun merkinnee ennen pitkää sekä kärj en että tason paranemista. Vuoden 1971 aikana edustuspelaajia valmensi englantilainen Eric Clark, jonka piti jatkaa viime kesänä. H änell e tuli viime hetkessä este j a ti lalle tullut Dav id Dunk saapui Dunkin työkentäksi muodostui käytännössä yksinomaan maaseutu. Lyhyen va lmennusajan johdosta eivät helsinkiläiset edustuspelaajat uskaltautuneet uusien oppien vietäviksi. M aaseudun nuorisova lmennus lii ton kustantamana j a seniorien ohj aus heidän itsensä rahoittamana täystyöllisti kuitenkin valmentajan. Kahden kuukauden aikana juniorit saivat 154 oppituntia. PM-kisoissa Suomi pääsijumbosijaltaan slannin tultua mukaan, mutta ero muihin pohjoismaihin oli edelleen masentavan suuri. Naisten nelimaaottelun tapaus oli, että Ami Nordberg toi Suomelle ensimmäisen täyden pisteen. Juniorit voittivat EM-ki soissa karsintakierroksella monta maata, mutta niukat häviöt matchpeleissä pudottivat Suomen kuitenkin hännänpuipuksi. kämiehet oli vat jo neljättä kertaa peräkkäin Colorado Springsissä. Sikäläiset monimiljonäärit kustantavat eri puolilta maailmaa joukkueet eräänlaisii n epävirallisiin MM-kisoihin. Epäv irallinen EM jäi nyt uusimatta ja 17. sija 25 osanottajamaan joukossa ei ollut niin hyvä kuin ukuleiltamme on totuttu odottamaan. Marjatta Kajosmaa Suomen hiihdon kansainvälinen kuva ei olennaisesti muuttunut viime talven aikana. Miesten hiihdon voima lepäsi edelleen vain Juha Miedon kylläkin levei llä, mutta yksinäisillä harteilla.. M uuta ei toki voinut näin äkkiä odottaakaan. Tehokkaaseen olymplavalme nnuks~en nimettiin Sapporon jälkeen täysin uudistunut ja nuorentunut joukko, mutta se ei millään voinut vielä valmistua täksi kaudeksi.. Lupaav ia merkkejä noususta ol i kyllä olemassa. Ellei vielä ensi talvena Falunn lumlila, nii n viimeistään nnsbruckissa 1976 kuuluu. Sen sijaan naishiihtäjämme olivat vielä parempia kuin vuosi sitten. Monissa yhteyksissä on esiintynyt sellaisia harhaanjohtavia tietoja, että M arjatta Kajosmaa ja Helena Takalo olisi tarkoituksellisesti pudotettu olympiavalmennuksesta. Toistettakoon siis vielä tässäkin yhteydessä: heillä ol i täsmälleen sa mat edut kuin esimerkiksi Hilkka Kuntolalla, olympiavalmennettavien kellok kaalla, mutta heidät luokiteltiin Hiihtoliiton valmennusryhmään siksi, että he itse katsoivat voivansa antaa takuutjatkamisestaan ainoastaan Faluniin saakka. Jos he j atkavat vielä seuraaviin olympialaisiin, he tekevät lopullisen päätöksen ensi kauden jälkeen. Yhdistetyssä taso osoitti selvänlaista nousua, mutta kauden huippusuorituksista vastasi nyt yksinään Rauno Miettinen. Kovasta harj oittelusta huolimatta Erkki Kilpinen ei saanut kauden aikana juonesta oikealla tavalla kiinni. Selkävaivat vuoden 1972 lopulla aiheuttivat harjoitteluun parin kuukauden katkon. Mäenlaskussa Tauno Käyhkö murtautui lopullisesti kansainväliseksi tähdeksi. Talven arvokilpailuissa voitot menivät sen verran ristiin, että ehdottoman ykkösen arvonimestä taistelee varsin tasaväkisesti kaksi sveitsiläistä, yksi itäsaksalainen ja Käyhkö. On melkein makuasia, kenet heistä asettaa ensimmäiseksi. Eniten merkittäviä voittoja keräsi Käyhkö. Samalla kun valmennusryhmissä tapahtui raj u verenvaihdos, muuttui Hiihtoliiton valmennusorganisatio lähes täysin. Liittoon perustettiin aivan uudentyyppinen virka, valmennuksen ja koulutuksen johtaja. Kaikki muut valmennustehtävistä vastaavat ovat niin sanottuja otomiehiä, tekevät siis työtään oman toimensa ohella. Poikkeuksena mäki valmentaja Eino Kirjonen, joka on puoliksi Hiihtoliiton, puoliksi Lahden Hiihtoseuran palkkalistalla.... VK-johtaja Heikki Kantola saa p ääto i~i s i a alaisia sen mukaan kun llto~ taloudellinen tilanne antaa myöten. KaavO on rakennettu slile pohj alle, etta virat voidaan muuttaa päätoimiseksi heti kun tarvittavat varat löydetään. Kullakin osa-alu eella on omat eräänlaiset pää valmentajansa, minkä lisäksi eri puolilla maata on aluevalmentajia, eniten hiihdossa. Asiantuntemuksen lisäämiseksi Hiihtoliitto keräsi 8-henkisen valmennuksen j a koulutuksen johtoryhmän. R yhmässä o~ kaikilta valmennuksessa ta ~vitt a viita tärkeiltä aloilta oma erikoisaslantuntljansa, Joka seuraa ulkomasa vrtauksia koko ajan. Näin liiton korkein valmeusjohto pysyy koko ajan tiiviisti ajan tasalla Vaikka UUS valmennussysteem e tulekaan JUUr lankaan sen kallllmmaksl kuin entinen - varat käytetään huomattavasti tarkoituksenmukaisemmin - niin systeemin täydellinen pyöriminen olisi kuitenkin edell~ttänyt h yv~ä normaalia talvea. Kävi kuitenkin aivan toisin. Todellsen tappon laskemnen on va r~in vaikeata, mutta jos sanotaan markkaa, niin ei ainakaan hiukkaakaan liioitella. Kauden jlonaiheisiin kuitenkin kuului se, että yleisömäärät niissä kisoissa, jotka voitiin pitää säädettynä aikana, nousivat erittäin selvästi Salpausselän kisoja lukuunottamatta, eikä niittenkään osalta tapahtunut kovn suurta laskua. Viime kesä nä Hiihtoliitto osti Kuusamosta vanhan kansakoulun ja kunnosti siitä oman hiihtokeskuksensa. Taaksejääneenä talvena se ei kovin palj on ehtinyt palvell a hiihtäjiä, mutta vappuna Juuma otti j o vastaan ensimmäiset vieraat. Ensi syksynä hiihtäjämme pystyvät viemään hiihtoharjoittelunsa Juuman hi enoissa suojissa, paikassa, j ossa viime syksynäkin. oli lunta lokakuun 20. päivästä alkaen liikaakin, kun lähes koko muu Suom pot ankaraa lumipulaa melkeinpä alusta loppuun. 31

18 Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Simo Akrenius Vuonna 1962 Judoliitossa oli kolme seuraa, joissa jäseniä oli yhteensä 200. eurat olivat kaikki helsinkiläisiä. Vuonna 1972 liittoon kuului 53 seuraa, joissa jäseniä oli yli Jäsenmäärä on todellinen, sillä kansainvälinen judoliitto laskuttaa jäsenmaksunsa tarkoin pääluvun mukaan. Harrastuspiiri laajentui Helsingin ulkopuolelle hyvin nopeasti ja tällä hetkellä jäsenseuroja on Rovaniemellä, Kemissä, Oulussa ja Raahessa. Eteläisimmistä paikkakunnista puhumattakaan. J udon leviäminen alkoi opiskelijapiireistä. Eri puolilta maata Helsinkiin saapuneet opiskelijat saatuaan opintonsa päätökseen ja palattuaan kotipaikkakunnalleen ryhtyivät siellä vetämään seuratoimintaa. Judon makuun kerran päässyt ei siitä hevin irti pääse. On monia esimerkkejä siitä, kuinka toiselle paikkakunnalle työpaikan vaihdoksen takia siirtynyt on uudella asuinpaikkakunnallaan käynnistänyt judotoiminnan. Kansainvälisellä saralla judolla ei vielä ole kovinkaan suuressa maann ylpeilemisen aihetta. Simo Akrenius oli 80 kilon sarjassa toissa vuonna Euroopassa kahdeksan parhaan joukossa, viime vuonna loukkaantuminen heikensi hänen panostaan jonkin verran. Nyt hän on siirtynyt sarjaa ylemmäs, mutta on siihen toistaiseksi jonkin verran alipainoinen. Hän on tähän mennessä menestyksekkäin suomalainen. Nuorten EM-kisoissa suomalaisjudokat saavuttivat jo kaksi pistesijaa tänä vuonna, mikä oli eteenpäin menoa sekin. Tyvestä puuhun noustaan. 2-3 vuoden sisällä pitäisi kuitenkin olla näkyvissä todella merkittävää edistymistä, jos lainkaan. Nyt nimittäin on käynnistetty laajalt)ittainen ohjelmoitu 12 valmennus. Aikaisemmin on ollut leirejä, mutta niitten merkitys on todettu vähäarvoiseksi. Judoliiton päävalmentaja J orma Kivinen kiertää ympäri maata ja pitää viikonloppukursseja eri puolilla Suomea. Hän yhdessä vastuullisten seuravalmentajien kanssa on laatinut huipulle pyrkivien kanssa hyvin pitkälle ja tarkkaan ohjelmoidun valmennussuunnitelman. Vähänkin menestyksellisemmätjudokamme ovat tähän mennessä ammentaneet pääoppinsa Japanista, judon kotimaasta. Nyt näitä opinliäyneitä on jo niin paljon, että kotimaisten opettajien taito alkaa riittää. Kuinka pitkälle voi päästä pyhällä innolla, siitä saatiin Kemissä jokin vuosi sitten hyvä näyte. Siellä oli aloitettu judotoiminta pelkästään kirjaviisauden pohjalta. Kukaan paikallisista judomiehistä ei ollut käynyt minkäänlaista kurssia, kukaan ei ollut nähnyt esimerkiksi mustaa vyötä muualla kuin kuvissa. Silti kun paikkakunnalle tuli ensimmäinen ammattitaitoinen judovalmentaja, hän joutui myöntämään harrastajien olevan teknisesti aivan oikeaoppisia. Suomi järjestää judon nuorten Euroopan mestaruuskisat vuonna Niihin yritetään luonnollisesti saada omasta takaa erittäin iskukykyinen joukkue jalkeille. Vielä suuremmat kisat väikkyvät ovella. Lopullinen päätös on tekemättä, mutta näyttää siltä, että seniorien Euroopan mestaruuskisat pidettäisiin Suomessa Jos näin onnellisesti kävisi, olisi se todennäköisesti Suomen judourheilulle se lopullinen piristysruiske, jonka avulla murtaudutaan kansainväliseen luokkaan muussakin mielessä kuin hyvien kisojen järjestäjänä. Suomen jääkiekkoilun historiassa pelattiin viime talvena ensimmamen nelinkertainen mestaruussarja. Se jätti varsin mukavantuntuisen maun, vaikkakin voittaja selvisi hivenen liian varhain ja yksi joukkue osoittautui heittopussiksi. Keskiarvo SM-sarjan kutakin ottelua kohden katsomon puolella oli yli itä voidaan pitää erittäin korkeana ja jos ylä- ja ala pää olisivat olleet lähempänä muita joukkueita, olisi päästy ehkä vieläkin parempaan. Sen sijaan Suomensarjan ja maakuntasarjan kohdalla järjestelmä ei ole osoittautunut onnistuneeksi. Niitten kohdalla on pitkin talvea tehty runsaasti aivot yötä ja toukokuun liittokokouksessa asia lyötiin lukkoon. Muutokset olivat mullistavia. Ensimmäistä kertaa pelattiin jääkiekossa myös mestaruusturnaus kaikkien junioriluokkien osalta. Siis viidessä luokassa alkaen E-junioreista (alle l-vuotiaat). Piirit ja liitto toimivat käsi kädessä ja tähän toimintaan uskotaan tuleva n tuntuvasti lisää joukkueitå, kun toiminta nyt ensimmäisenä käynnistysvuonna tuli tunnetuksi. Mielenkiinto maaotteluita kohtaan oli valtava. Useimmat niistä olivat loppuunmyytyjä. Ainoa haittapuoli on ollut, että kunnollisten hallien puutteessa ne on jouduttu pelaamaan liiaksi linjall a Helsinki-Tampere. Meillä on kyllä halleja muuallakin, mutta ne eivät ole riittävän isoja vastaanottamaan esimerkiksi Ruotsia tai jotakuta muuta suurista. Halleja on parhaillaan kahdeksan, tämän vuoden kuluessa valmistuu Turkuun ensimmäinen ja T ampereelle toinen halli. Sekä halli- että tekojääratoj a on suunnitteilla runsaasti eri puolilla Suomea niin että kun alasarjat saadaan aikanaan tehokkaaseen käyntiin, ne voitaneen kaikki pelata ainakin tekojääratatasolla, eikä enää tarvitse turvautua luonnonjäihin. Monasti aikaisemminkin on jääkiekon MM-kisoihin menty mitalitoivein, mutta ilmeisesti tällä kertaa mitalikaipuu oli niin suuri, että Suomen neljäs sija koettiin pettymyksenä, vaikka se oli realistinen. Ero Ruotsiin ja Tshekkoslovakiaan on koko ajan kaventunut, mutta vielä emme ole riittävän kypsiä. Erityisesti vikaa on maalintekotaidossa. Moskovan kisoissa suorastaan tietokoneella todistettiin, että Suomi hassasi mukanaolleista eniten maalintekotilanteita. Tähän heikkoon puoleen on kiinnitetty tulevaisuuden pelaaj iemme osalta erityistä huomiota. Juniorisarjoissa valmentajat ahertavat eniten tämän kysy myksen parissa. Juuri siitä syystä E- ja D-junioreissa siirryttiin käyttämään pienempää kiekkoa. Nappuloitten ei tarvitse liikutella aikamiesten kiekkoa, vaan he saavat vispata huomattavasti pienempää oppiakseen jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehokkaan rannelaukauksen. Kanadalaisen Len Lunden valmennuskausi päättyi yhteen vuoteen maajoukkueemme parissa. On mahdotonta sanoa näin lyhyen ajan perusteella mitään lopullista hänen kyvyistään. Uudeksi valmentajaksi kiinnitettiin entinen maajoukkuepuolustaja ja T apparan valmentaja Kalevi Numminen. Suomen maajoukkue tarvitsee nimenomaan valmentajaa, joka puhuu heidän omaa kieltään. Tulevan talven suurtapahtuma on ensi vuoden huhtikuussa Helsingissä pelattava MM-turnaus. Ensimmäinen kisabulletin jaettiin jo Moskovassa. Helsingin jäähallissa tehdään runsaita korjaustöitä, joiden seurauksena istumapaikkojen osuus lisääntyy 6300:een, mutta vastaavasti kokonaispaikkaluku pienenee. Ha lli pystyy ottamaan vain 9400 henkeä. Yleismaai lmallinen piirre kuitenkin on, että kansa haluaa istua. Tämä on todettu jo pitkään Suomen maaotteluissa. Kolme kertaa kall~mmista istumapaikoista tapellaan, mutta seisomapaikkoja on vielä ottelun al kamishetkellä saatavissa. 33

19 Suomen Kanoottiliitto Suomen Koripalloliitto lkka Nummista Suomen Kanoottiliiton täyttäessä 20 vuotta Helsingin olympialaisten aikoihin melojat j uhlivat ja juhlistivat liinonsa merkkipäivää komea ll a mitalisaaliilla. 40-vuotispäivän kunniaksi olympiakisoista ei tullut edes pistesijaa. Kaksi loppukilpailupaikkaa kuitenkin. Eikä mukana ollutkaan kuin ka ksi yrinäjää. Pidettäessä mielessä Olympiakomitean vähimmäisvaatimusrajaa - sijoittumista fin aaliin - Kanoottiliiton edustajat täy ttivät sen sataprosenttisesti. Ainoana lajina muuten! Mutta pistesijaa ei tullut, mitalista puhumattakaan. M ahdollisuudet myös niille olivat olemassa. J ää ikuiseksi arvoitukseksi, olisiko nelonen, joka nyt seit emänneksi sijoittuessaan hävisi kultamitalin 2,6 sekunnilla, ollut ehkä pronssilla, jos lkka ummisto ei olisi joutunut melomaan kahdessa lajissa. Alunpitäenhän hänen ei pitänyt osallistua lainkaan nel o'seen, keskittyä vain yksi kköönsä, muna erään va litun kunnon pettäessä perillä hän joutui pakkorakoseen. Olympiakomitean hallitus suorittaa joukkueen vaalit olympialaisiin. Koska hallituksessa on u eiden eri alojen edustajia ja harvat ovat asiantuntijoita monessa lajissa, e kuuntelee luonnollisesti va lmennusvaliokuntansa ääntä tarkkaan. Siihenkään kuuluvat eivät toki voi olla kaikki parhaita mahdollisia asiantuntijoita.. Mikä voisi olla parempi tapa joukkueen kokoamiseksi, on vaikeata sanoa, mutta ei nykyinenkään missään tapauksessa ole hyvä. Niinpä melojatjoutuivat uhraamaan tuntuvasti henkisiä voi mavarojaan päästäkseen yleensä joukkueeseen. Si in ä meni varmasti herkistelyssä sellaista kallisarvoista hukkaan, jota välttämättä olisi tarvittu finaalissa. 34 Mutta joka tapauksessa: melonta on voimakkaasti j älleen nousemassa siitä aall onpohjasta, johon se 1960-luvulla hiljalleen vajosi. Viime kesä n aikana käynnistettiin na ppulakilpailutoiminta, jolle jatkuvuuskin on jo turvattu koulutusjaoston yhtenä tärkeänä toimintakohteena. Kun Häme-Regatta vuonna 1967 käynnistettiin, kunnianhimoisena tavoitteena oli joskus Kaukajärvellä pitää maailmanmestaruuskilpailut. Kuusi vuotta myöhemmin se toive toteutuu. Kilpailusta on jo aikaisemmin muodostunut kaikki ennakko-odotukset ylittänyt suurtapahtuma, jonne Euroopan 10 parasta melontamaata ovat lähettäneet vuosittain parhaimpiaan. Retkeilymelonta on myös jatkuvasti osoittanut kasvamisen merkkejä, mutta eräs heikkous tä llä toimintasaralla vielä on. Viralliset ohjatut retket tahtovat kasautua samojen päivien osalle, suurin osa kesää on tyhjää. Ulkomaalaisen turismin jatkuvasti kasvaessa seuroilla olisi mahdollisuus sekä ansaita että vä lttää maanomistajien jatkuvia kiukuttelunpurkauksia, kun vieraat omin päin seikkailevat Suomen rantoja, pysähtyvät minne haluavat ja jättävät jälkensä minne haluavat. Koordinoinnissa on vielä tuntuvasti parantamisen va raa, ehkäpä yhteisneuvottelu melontaseurojen kesken auttaisi myös asiaa. Retkei lykanoottien hankkimiseksi Kanoottili itto sai opetusministeriöltä määrärahan, jolla ostettiin sekä suomalaisia lujitemuovikaksikoita että englantilaisia retkeily-yksiköitä. Viimeksimainitut, lasikuituvalmisteiset välitettiin seuroille yhtä lukuunottamatta. Tämä yksi vietiin Köyliön varavankilaan, jossa siitä teetettiin muotti. Seurat saavat lainata tätä muottia ja voivat harrastelijatyönään tehdä jäsenilleen hyviä lasikuituyksiköitä, hyvin halpaan hintaan. Koripallokausi jää historiaan ensimmäisenä ulkomaisten pelaajien esiintymisvuotena. Mitkä olivat kokemukset? Yleisöennätykset rikottiin kaikill a sarjatasoilla, myös siis niissä otteluissa, joissa ulkomaalaispelaajia ei esiintynyt. Lehdistön mielenkiinto koripa lloiluun ja nimenomaan sen pääsarjoihin ol i suuri. Myös seuravalmennuksen taso koheni kautta linjan. Haittapuolena tästä uudesta väristä oli ehkä se, että eräiden koripalloi lumme arvokkaimpien kasvattajaseurojen mahdollisuudet vähenivät, minkä.esimerk\ksi Torpan Poikien ja Karkkilan Urheilijain putoaminen SMsarjasta OSOltll. Koripallokausi oli muutenkin muutosten aikaa. Ei rittänyt pelkästään puheenjohtajan vaihtuminen Juhani Salmenkylästä M artti Huhtamäkeen. Myös koko toimistohenkilökunta ja päävalmentaja Robert PeJersen jättivät paikkansa. Näin liitto pääsi rakentamaan uudet valmennussuunnitelmat uusin voimin kaikista traditioista vapaana ja palaaminen kansainvä liselle huipputasolle on ajoitettu tapahtuvaksi alkaneen olympiadin aikana. Valmennuksen johdosta V'llittiin vastaamaan viiden miehen ryhmä : Kauko Jämsen, Timo Byman (TUL:n koripallojaoston puheenjohtaja), Eero Oksava, Heikki Parkatti ja eppo Sonkeri. Ensitöikseen ryhmä suunnitteli miesten valmennuksen. Nuorten va lmennuksen suunnittelussa heillä on vielä työ. kesken ja naisten sekä tyttöjen osalta täysi vauhti on tarkoitus panna päälle vuoden 1973 syksyllä. Kuluneen toimintavuoden ai kana nuorten (1955 tai myöhemmin syntyneiden) otteluohjelma käsittää kaiken kaikkiaan lähes 20 maaottelua, mikä myös selittää sen, että miesten murrostilassa ollutta maajoukkuetta ei ole ottelutettu kuin hiukan toistakymmentä kertaa. Toiminallisesti vuosi oli vi lkkain li iton historiassa. Suomen mestaruuksista taisteltiin ensimmäisen kerran kaikissa nuorten luokissa sekä tyttöjen että poikien sarjoissa eikä mikään mestaruustaistelu kuluneena kautena noudatellut mitään perinteell isiä kaavoja. Voitaneenkin sanoa, että kausi oli monessa suhteessa vallankumouksellinen. M yös siinä, että ainoatakaan liittojen välistä kahnaustilannetta ei syntynyt, josta kiitoksen ansaitsevat myös TUKja TUL.

20 Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Käsipalloliitto Kun verrataan SVUL:isten liittojen toimintaa keskenään, voidaan selvimmät erot löytää uomen Kuntourheiluliiton ja muiden liittojen välillä. Käytännön toimintojen eroavuus johtuu tavoitteiden erilaisuude;ta. Kilpaurheiluliiton on py tyttävä tuottamaan numerollisia osoituksia toiminnastaan. en on tuotettava it e toimintaa. Kuntoliikuntajärjestön tavoitteena puolestaan on tuottaa eri tavoin edellytyksiä, jotta toimintaa voitaisiin toteuttaa. Edellytysten luomisen lähtökohdasta arvioiden Suomen Kuntourheiluliiton toiminta on ollut vuoden -72 aikana el]tistä laajempaa. Koulutus voidaan mitä suurimmassa määrin lukea edellytysten tuottamiseen. Mitä enemmän on olemassa koulutettua työvoimaa, sitä enemmän pystytään liikuntapalveluja tuottamaan. Yksi suurimmista puutteista kuntoliikunnan alueella on ollut juuri "vetäjävoiman" puuttuminen. Asiansa osaavia ja kuntoliikunnasta tietäviä toteuttajia on ollut liian vähän. Kuntourheiluliitto on vuoden -72 aikana kiinnittänyt erityistä huomiota koulutuksensa tehostamiseen ja kehittämiseen. On koulutettu suuri määrä henkilöitä toteuttamaan kuntol iikunnan käytännön toimintaa. Korkeinta kuntoliikuntakoulutusta maassa annetaan Kuntourheiluliiton toimesta. Kuntourheilun johtajakur si kesti kuluneen vuonna 3 x 3 viikkoa ja siltä valmistui 12 henkilöä. Näistä enemmistön toimipaikkana oli kunnan liikunnanohjaajan paikka. Kurssilla käytetään kunkin alueen luennoitsijoina alansa asiantuntijoita. äin turvataan koulutuksen korkea taso. 36 Tärkeitä vaikuttajia käytännön liikuntakentässä ovat juuri kunnalliset li i kunnanohjaajat. Heihin pääsi liitto kuluneena vuonna vaikuttamiilan jo opisk.eluvaiheessa, kun Pajulahden liikunnanohjaajakurssin halukkalle annettiin laaja kuntoliikuntakoulutus. Täten luotiin kontakti, Jota on tämän j.älkeen helppo ylläpitää. M aininnan arvoinen on myös HelSingin Yloplsto.n VOmistelulaitoksen opiskelijoille annettu kuntoliikuntakoulutus, Joka tosin laitoksen lopettamisen myötä lakkaa. Koulutuksen saaneiden henkilöiden ryhmään kuuluivat edelleen lääkintävoimistelijaoppilaat, joille annettu testaajakoulutus oli Kuntourhei luliiton huolena. M yös järjestön sisäinen koulutustoiminta on kehittynyt. Vuoden -7~ aikana saivat seurat lukuisia uusia kuntoliikunnan toteuttajia. Ongelmana ei enää ollutkaan koulutusmahdollisuuksien puuttuminen vaan se, että seurojen suhtautuminen kuntoliikuntaan ei ole täysin selkiintynyt. Kun tässä kysymyksessä päästään etenemään, nousee myös järjestön sisäinen koulutustoiminta si lle kuuluvaan arvoon. Kuntoliikuntaedellytysten luomisessa on toiminnan vetäjien kouluttamisella siis suuri merkitys. yt tarvitaan mahdollisimman tarkkoja ennusteita siitä, miten tätä osaa edellytysten luomisesta on painotettava. T ätä varten tarvitaan valtakunnallisen liikunta politiikan selkiintymistä. Se on ehdoton edellytys pitkän tähtäimen suunnittelun mielekkyydelle. Suomen Käsipall oliitto ryhtyi vuonna 1972 ottamaan härkää sarvista kiinni eli oikeastaan ensi kerran todella vakavassa mielessä laatimaan pitkän tähtäyksen suunnitelmia - suunnitelmia, joiden mukaan on m ös tarkoitus elää. Sinänsä se perusta, jolle suunnitelmat oli rakennettava, oli jokseenkin laiha niin taloudellisesti kuin urheilullisestikin mitattuna. Kevään olympiakarsintojen jälkeen koettiin maaotteluissa karmeita tappiolukuja, jotka osaltaan osoittivat enemmän tai vähemmän hetken mielijohteiden mukaan syntyneen ja tavoiteköyhän maaotteluohjelman hyödyttömyyden. Loppuvuodesta saatiin sitten jo hahmotetuksi täsmällisemmin tulevaisuuden suuf\taviivoja erityisesti liiton keskeisimmän toimintasektorin koulutuksen osalta. M aajoukkueiden valmentajavoimaa on saatu lisät yksi - mielenkiintoisimpana uutena nimenä voitaneen todeta A-maajoukkueen va lmentajaksi ryhtynyt parhaiten kai silti aitaj uoksun maaotteluratsuna tunnettu J aakko Tuominen. H änen tuoreista, mutta silti asiantuntevista ideoistaan tulemme varmaankin vielä kuulemaan.. T ällä hetkellä kuuluu Käsipalloliiton koulutusjärj estelmään kolme maa Joukkuetta: miesten, naisten ja juniorien. Miesten ohjelmat on jo pitkälle hahmoteltu aina Montrealin kisoihin saakka, ja valmennettavat pelaajat on jo nyt valittu nimenomaan tätä tavoitetta si lmä lläpitäen. Naisilla on lähitavoitteena vuoden 1973 lopulla Riihimäellä pidettävä PM-turnaus, jonka jälkeen PYrtaan erityisen voimakkaaseen toim intaan naiskäsipalloilun lisäämiseksi maassamme, jotta pelaaj a valikoima tulevaisuudessa olisi nykyistä laajempi. Juniorimaajoukkueen koostumus vaihtuu vuosittain ikärajasta johtuen. J o perinteellisenä tavoitteena tällä j oukkueella on joka vuosi pidettävä PM-turnaus, joissa vastedes pyritään irti peränpitäjän paikalta, joka tähän saakka paria poikkeusta lukuunottamatta on joukkueemme osaksi tullut. T ärkeä koulutuksen osa on valmentajakoulutus. uomen Käsipa lloliitto pyrkii mahdollisimman hyvin niveltämään tämän toiminnan VUL:n A-B-C -j ärjestelmään. Lisäksi on nähty tarpeelliseksi jakaa seuravalmentajille tietoa maaioukkueen valmennu tavoista, jotta maajoukkuerenkaisiin uusina tulevat pelaajat mahdollisimman helposti pääsisivät leikkiin mukaan ja jotta liiton koko kentän toiminta tällä tavoin saataisiin yhtenäiseksi. Suomen Käsipalloliiton pitkän tähtäyksen suunnitelmat ovat vielä monilta osiltaan auki. T aloussektorin asiat on jo saatu melko pitkälle kartoitetuiksi, mikä kuitenkaan ei merkitse sitä, että kaikki ongelmat olisi ratkaistu. Vielä pitkään tarvittaneen melko tiukkaa otetta liiton menojen karsimisessa ja aktiivista toimintaa tulojen kartuttamisessa. lmeiseltä tuntuu myös, että lähi aikoina joudutaan harkitsemaan mahdollisia muutoksia liiton organisaatiossa ja k ~ytännön toiminnassa, jotta ne omalta osaltaan soveltuisivat nykyhetken jatkuvasti kiihtyvään toimintarytmiin. 37

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 200 000 Sukeltajaliitto ry 97 000 Suomen Aikidoliitto ry 30 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry

Lisätiedot

Kouvolan VETREÄT VETERAANIT toivottavat lämmintä kesää kaikille!

Kouvolan VETREÄT VETERAANIT toivottavat lämmintä kesää kaikille! Kouvolan VETREÄT VETERAANIT Hyvät veteraani siskot ja -veljet Meillä on nyt oma napakat-palsta, johon voitte kirjoittaa mieleen tulevia toiveita ja ehdotuksia toimintaamme. Kirjoitukset voi jättää Rauskille.

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Liisa Veijalaisella onpo~jo~ suunrustajan. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1980. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton.

Liisa Veijalaisella onpo~jo~ suunrustajan. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1980. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton. VUOSIKIRJA Liisa Veijalaisella onpo~jo~ suunrustajan Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1980 vakuutus Liisa Veijalaisen ja kaikkien suunnistajien - kilpailijoiden ja kuntoilijoiden - turvaksi

Lisätiedot

SE =10 miqardia. SäästöP.ankki Suomen Suurin. talletusten Suomen Ennätyksen: Säästöpankki teki. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1976

SE =10 miqardia. SäästöP.ankki Suomen Suurin. talletusten Suomen Ennätyksen: Säästöpankki teki. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1976 vuosikertomus 1975 'U r URHEILUKIR..J STO Säästöpankki teki talletusten Suomen Ennätyksen: SE =10 miqardia Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1976 Muita yli!yksiä: OP 8 miljardia KOP 6 miljardia

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

24.8.2011. Jurvan Rotaryklubi. Säläishallilla

24.8.2011. Jurvan Rotaryklubi. Säläishallilla 24.8.2011 Jurvan Rotaryklubi Säläishallilla YHTEIS Klubin sija Klubin tulos 1 Jurva 32,00 2 Kurikka 25,00 3 Jalasjärvi 23,00 4 Kauhajoki 17,00 5 Ilmajoki 16,00 6 Aro 13,00 sija nimi Saapas Tikka Rengas

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

A-mestaruus. B-mestaruus

A-mestaruus. B-mestaruus Porin Keilailuliitto Porin Keilahalli RKL:n keilailumestaruus henkilökohtaiset mestaruudet, miehet ja naiset, 6 sarjaa eu 12.04.2010-02.05.2010 Valvoja:RKM Pori (Porin Rakennusmestariyhdistys ry) A-mestaruus

Lisätiedot

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät 1(8) Salon kaupungin palkitsemisohje Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät Kh 12.1.2015 12 2(8) Salolaisten taiteilijoiden, taitelijaryhmien, yksilöurheilijoiden ja urheilujoukkueiden

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

PERUSYHTYMÄ OY Yrjönkatu 2, 00120 Helsinki 12, puh. 90-13600

PERUSYHTYMÄ OY Yrjönkatu 2, 00120 Helsinki 12, puh. 90-13600 . _... -.'.... _- -~. _....._~_ -~.......-.. -_..._-._-- -------- ---_ --. -~-.. - SUOMEN VALTAKUNNAN URHELULTTO VUOSKRJA 1972 Hyvä pohja antaa pontta ponnistukseen Suorituspaikkojen on oltava huippukunnossa.

Lisätiedot

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Suomen Valtakunnan Urheiluliäto VUOSIKIRJA 1979

Suomen Valtakunnan Urheiluliäto VUOSIKIRJA 1979 Suomen Valtakunnan Urheiluliäto VUOSIKIRJA 1979 Toimitus: Ari J. Aalto Taitto: Pekka Seppänen Mukana palloilee POHJOLA-YHTIÖT palloilijan vakuutusyhtiö Puheenjohtajan tervehdys Toimintavuoden 1978 aikana

Lisätiedot

OSA II TOIMINTAKERTOMUS

OSA II TOIMINTAKERTOMUS OSA II TOIMINTAKERTOMUS SUOMEN VflHE U~ I Ng /2, 3)..'( JASTO Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA 1972 ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS 1971 Suomen Valtakunnan Urheiluliitto 1971 YLEISKATSAUS Helsinki 1972

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kouvolan Keilailuliitto ry. 2005-2006 Johtokunta

Kouvolan Keilailuliitto ry. 2005-2006 Johtokunta Kouvolan Keilailuliitto ry. 2005-2006 Varapuheenjohtaja / jäsen Seppo Kämäräinen varajäsen Kari Vanhala Rahastonhoitaja / jäsen varajäsen Marja-Liisa Isakow / jäsen varajäsen Päivi Pilli-Sihvola varajäsen

Lisätiedot

viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja

viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja Aika Tiistaina 19.5.2015 klo 15.30 Valtakirjojen tarkastus klo 16.00 Valon sääntömääräinen kevätkokous Paikka Niemi Center, Veturitie 13 H, 00240 Helsinki

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet

12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet 12.-13.11.1960 Kuortane, Kunto / Kotka, Paini-Miehet 1. Jussi Hakola Vaasan Voima-Veikot 2. Kalervo Jutila Lapuan Virkiä 3. Kaino Laitila Nokian Urheilijat 1. Pentti Koskela Helsingin Paini-Miehet 2. Väinö

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg 1. Marko Pollari YKK Miehet yleinen YKK yleinen 2. 10723 2. Esko Naukkarinen IPK Miehet yleinen IPK yleinen 1. 10089 3. Pekka Korhonen YKK Miehet yleinen YKK yleinen

Lisätiedot

Suur-Savon piiri. Piirin kunnat Kerimäki Mikkeli Mikkelin mlk Mäntyharju Pieksämäen mlk Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi

Suur-Savon piiri. Piirin kunnat Kerimäki Mikkeli Mikkelin mlk Mäntyharju Pieksämäen mlk Pieksämäki Punkaharju Puumala Rantasalmi SuurSavon piiri PuheenjohtaJa Bruno ArJanko Piiri on perustettu 909 Mikkelin punna Ja 9 Savonlinnan piirinä, jotka yhtyivät 933 SuurSavon piiriksi, jolla nimellä rekisteröity 950. Vuonna 970 seuroja 04,

Lisätiedot

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S

SM-RAUTUPILKKI 2011 TUULISPÄÄJÄRVI 16.04.2011 Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S Järjestäjä Ivalon Erämiehet ja TEM S MIEHET SIJA NIMI TULOS(g) 1 Tuovinen Aki 3178 2 Karppinen Eino 2705 3 Känsälä Heikki 2303 4 Olkkola Elmo 2250 5 Heinonen Jaakko 1407 6 Heikkinen Jari 1317 7 Marjanen

Lisätiedot

v. Liittohallitus ja valiokunnat

v. Liittohallitus ja valiokunnat IV. Liittokokoukset Varsinaisen liittokokouksen lisäksi pidettiin toimintavuonna 1966 yksi ylimääräinen liittokokous. ':. arsin~.inen liittokokous pidettiin Suomen Suurkisojen viimeis~na, kesakuun 8 päivänä

Lisätiedot

ESITYSKORVAUSSOPIMUS SOPIMUS 1(5) 12.12.2012

ESITYSKORVAUSSOPIMUS SOPIMUS 1(5) 12.12.2012 SOPIMUS 1(5) T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N ESITYSKORVAUSSOPIMUS Osapuolet 1. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys

Lisätiedot

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu

19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 19. - 20.3.1960, VAASA, Voima-Veikot / KARHULA, Hallan Visa ja Sunilan Sisu 62 kg 67 kg 73 kg 79 kg + 1. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

SVA-Ruuti 2009. Aitovuori, Tampere 10. - 12.07.2009. Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45

SVA-Ruuti 2009. Aitovuori, Tampere 10. - 12.07.2009. Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45 Aitovuori, Tampere 10. - 20:05:56 Pienoiskivääri 60 ls makuu, sarja Y45 1. Lauri Lauste SA 97 97 97 98 98 98 585 2. Jari Lehtinen P-HA 97 93 98 99 98 97 582 3. Ilkka Ratamo SaSA 97 98 95 96 96 94 576 4.

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 1. Soini Kauppinen Suolahden Urho 2. Matti Laitinen Viipurin Voimailijat 3. Jaakko Piutunen Varkauden Urheilijat 1. Reino Salimäki Seinäjoen

Lisätiedot

20.-21.3.1965 Myllykoski, Kilpa-Veljet / Ylistaro, Kilpa-Veljet / Hyvinkää, Urheilu-Toverit

20.-21.3.1965 Myllykoski, Kilpa-Veljet / Ylistaro, Kilpa-Veljet / Hyvinkää, Urheilu-Toverit 20.-21.3.1965 Myllykoski, Kilpa-Veljet / Ylistaro, Kilpa-Veljet / Hyvinkää, Urheilu-Toverit 2. Yrjö Leppänen Heinolan Isku 3. Tapio Nurmi Vaasan Voima-Veikot 1. Ilmari Maunula Nurmon Jymy 2. Pekka Alanen

Lisätiedot

AURAN KULTASEPPÄ OY. SVUL:n NUORET

AURAN KULTASEPPÄ OY. SVUL:n NUORET 96 SVUL:n NUORET - Piireissä pidetyt seurojen nuorisojohtajien koulutuspäivät 28 tilaisuutta, osanottajia 890 - Liiton kouluttajien ja virkailijoiden pitämät neuvottelutilaisuudet piireissä, alueissa ja

Lisätiedot

Aurapalvelu, urheilun puolesta.

Aurapalvelu, urheilun puolesta. VUOSIKIRJA Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1977! II ' Aurapalvelu, urheilun puolesta...; Aurayhtiöistä saa kaikkia vakuutuksia. Pystymme tarjoamaan täydellistä vakuutuspalvelua. Auran vakuutusneuvoja

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvostojen kokoonpanot (1920 2011)

Valtion liikuntaneuvostojen kokoonpanot (1920 2011) Valtion liikuntaneuvostojen kokoonpanot (1920 2011) VALTION URHEILULAUTAKUNTA (1920 1924) 1920 1923 lvarwilskman (pj.) (siht. 12.4.1922 asti) V.J. Kostiainen (30.4.1923 asti, siht. 12.4.1922 alkaen) Elli

Lisätiedot

Sulasolin organisaatio

Sulasolin organisaatio Sulasol Mikä Sulasol? Vuonna 1922 perustettu Sulasol, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y. on maamme suurimpia harrastajamusiikkijärjestöjä. Sulasol tarjoaa jäsenilleen harrastustoimintaan liittyviä

Lisätiedot

RESL SM-ampumakilpailu

RESL SM-ampumakilpailu 22.08.2011 16:01:35 50m pienoiskivääri 60 ls makuu joukkueet, sarja H 1. Etelä-Häme 2 1759 Alik Pekka Saari 588, Rva Hanna-Kaija Nieminen 586, Pion Jani Kortteissto 585 2. Etelä-Pohjanmaa 1748 Hra Jaakko

Lisätiedot

Aurapalvelu, urheilun puolesta.

Aurapalvelu, urheilun puolesta. Suomen Vahakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1978 Aurapalvelu, urheilun puolesta. Aurayhtiöi tä aa kaikkia vakuutuksia. Pysty mme tarjoamaan täydellistä vakuutuspalvelua. Auran vakuutusneuvoja laatii niin

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Helsingin Kauppakeskus O.Y. POLKUPYÖRI. Kansalliset Rata- ja. maantiepyöräilykilpailut. Naisten ja miesten VELODROMILLA 15-16. 6.

Helsingin Kauppakeskus O.Y. POLKUPYÖRI. Kansalliset Rata- ja. maantiepyöräilykilpailut. Naisten ja miesten VELODROMILLA 15-16. 6. Siltasaarenkatu i f Kansalliset Rata- ja maantiepyöräilykilpailut VELODROMILLA 15-16. 6. 1944 Rata-ajot torstaina 15. 6. 1944 klo 18.30 Maantieajot perjantaina 16. 6. 1944 klo 18.00 Lähtö- ja tulomaali

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 20. 21.10.1940 TURUSSA Turun Toverit 1. Urho Tikander Kotkan Kisailijat 1. Erkki Jokinen Tampereen Yritys 2. Veikko Heikkilä Turun Toverit 2. Reino Hiltunen Kymin Veikot 3. Yrjö

Lisätiedot

54 kg 71 kg 1. Paavo Roininen Kokkolan Jymy 1. Mauri Backman Hämeenlinnan Kisa 2. Pauli Kemppainen Kemin Into 2. Pentti Söderlund Turun Jyry

54 kg 71 kg 1. Paavo Roininen Kokkolan Jymy 1. Mauri Backman Hämeenlinnan Kisa 2. Pauli Kemppainen Kemin Into 2. Pentti Söderlund Turun Jyry TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 23. 24.1.1960 FORSSASSA: 51 kg, 57 kg, 63.5 kg, 71 kg, 81 kg/forssan Alku KEMISSÄ: 54 kg, 60 kg, 67 kg, 75 kg, + 81 kg/kemin Into 1. Pentti Saviaro Kemin Into 1. Mauri Ruonala

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 päivitetty 8.3.2015 klo 23.30 MM 1. Lehtonen Seppo JST 39 44 43 42 38 206 2. Mäkinen Mauno VaaTi 44 39 45 40 36 204 3. Ylönen Niilo JST 40 35 45 43 39

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita Kysely avoinna www.pesis.fi sivuilla 14.11.- 15.12.2012 Kyselyyn saatiin 93 vastausta Kysely oli osin yhtenevä SLU:n keväällä 2012 järjestämään kyselyyn (vertailukelpoisuus) Kyselyn tavoitteena oli: saada

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

Helsinki (Suomen Nyrkkeilyliitto),

Helsinki (Suomen Nyrkkeilyliitto), 9 Orko, Risto, kauppaneuvos, Helsinki, varalla Ruusuvaara, Aulis, pankinprokuristi, Helsinki (Suomen Käsipalloliitlto), Pajunen, Aarno, diplomikauppias, Helsinki, varalla Pikkarainen, Eino, myymälänesimies,

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 21.-22.1.1961, Sodankylä ja Tainionkoski 1. Tom Rutqvist Kouvolan Painijat 2. Veli Haarala Ylivieskan Kuula 3. Taisto Aikio Lapin Veikot 1. Väinö Rantala Lapuan Virkiä

Lisätiedot

PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 8.11.2012

PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 8.11.2012 PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 LUISTELUJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Yleistä Hallinto Talous Luistelujaoston päälajit ovat pikaluistelu ja Short track eli kaukalopikaluistelu.

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun

Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun Kunnanhallitus 18 26.01.2015 Kunnan edustajat yhtiö- ja niihin verrattavissa kokouksissa vuoden 2015 alusta vaalikauden loppuun Kh 18 Valmistelija/lisätiedot: hallintosihteeri Tuula Kohonen, puh. 044 7401104

Lisätiedot

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,? TamRU:n hallitukset Kuvia hallituksista vuodesta 1959 vuoteen 2014. Tietoja lisätään, kun saadaan. Hallitus 1959 J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?,

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

arkanon tutkimusaseman kokoonpano kautta aikojen

arkanon tutkimusaseman kokoonpano kautta aikojen arkanon tutkimusaseman hoitokuntien kokoonpano kautta aikojen Hoitokunnan retki Itä-Aureeseen kesäkuussa 1985. Kuvassa: Eero Paavilainen, Kalle Nevanranta, Leo Häggman, Jorma Tukeva, Markku Eskola, Tuovo

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

28.4.1945 Valkeakoski, Haka

28.4.1945 Valkeakoski, Haka 28.4.1945 Valkeakoski, Haka 56 kg 1. Erkki Johansson Sunilan Sisu 2. Kauko Kiisseli Valkeakosken Haka 3. Torsti Kiisseli Tainionkosken Urheilijat 61 kg 1. Martti Laine Hallan Visa 2. Aarne Lanne Valkeakosken

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

TKL:n Organisaatiokaavio 2009

TKL:n Organisaatiokaavio 2009 TKL:N ORGANISAATIOKAAVIO 2009 LIITE 1/1(10) TKL:n Organisaatiokaavio 2009 Vuosikokous Hallitus Toiminnanjohtaja Työvaliokunta Muu henkilökunta Taloustoimikunta Kilpailutoimikunta Veteraanikeilaajat Jäsenseurat

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

SVUL:n kunniajäsenet ------- - Seurat ja henkilöjäsenet

SVUL:n kunniajäsenet ------- - Seurat ja henkilöjäsenet Seurat ja henkilöjäsenet Erikoisliittoihin ja piireihin kuuluvien seurojen ja niiden henkilöjäsenten määrien laskenta suoritettiin seurojen tekemien vuosi-ilmoitusten ja liittojen vuosi-ilmoitusten perusteella.

Lisätiedot

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset

Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset Sivu 1 / 6 Bruunon kisat 24.7.2013 Ratinan stadion Tulokset 100m juoksu M30 +0,5m/s 1) Sami Koivunen Noormarkun Nopsa 12,21 +0,5m/s 1) Juho-Pekka Karjalainen Kunto-Pirkat 11,91 2) Aku Kallio Kosken Kaiku

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015

TURUN JYRYN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 TURUN JYRYN Seuran toimintaa kehitetään koko ajan. Haluamme tarjota laadukasta ja virikkeellistä toimintaa liikunnasta kiinnostuneille. Seuraamme puhaltavat uudet tuulet, jos seuratoiminnan kehittämistukea

Lisätiedot

YAMA-ARASHI RY 3/2007

YAMA-ARASHI RY 3/2007 YAMA-ARASHI RY 3/2007 JUDO Varapuheenjohtajalta Kesä mennyt on ja syksy saapuu. Vai olisiko Vielä on kesää jäljellä. -iskelmän sanat ja ajatukset paremmin kohdallaan raapustaessani alkuvuoden muisteloita

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1 Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1 Kajaani, 25.03.2016 Yksilökilpailut M 1. Nousiainen Jarno 8 Pohjois-Karjala 290 (35:59) 284 (-5m/+3m) 552 (92) 1126 2. Repo Tuomas 11 Vieremän Eränkävijät 258 (41:15) 280

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN MAASTOHIIHTO R.Y.:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Yhdistyksen tarkoituksena on

Lisätiedot