PARHAAT LÄMPÖPUMPUT. LOUNAS 7,50 kotiruokaa noutopöydästä. SUKSIHUOLTOMME PALVELEE JO Tiedustelut P

Transkriptio

1 PARHAAT LÄMPÖPUMPUT Vuoden 2011 palokkalainen LOUNAS 7,50 kotiruokaa noutopöydästä. SUKSIHUOLTOMME PALVELEE JO Tiedustelut P p LattiaLämmitys aurinkolämmitys ilmalämpöpumput maalämpöpumput Kivaa keskellä kaupunkia. Torstai TIKKAKOSKI PUUPPOLA PALOKKA HEINÄLAMPI MANNILA Nro 21

2 2 Vuoden palokkalainen TOIMITUKSELTA Nuoret ja työ Noin nuorta on Suomessa vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Näistä nuorista osa ei myöskään aktiivisesti etsi työtä. He ovat yhteiskunnan järjestelmien ulkopuolella. Tilanne on huono. Se johtaa suureen syrjäytyneiden määrään. Elämästä puuttuu koossa pitävä ryhti. Nuoria on voitava aktivoida työelämään. Vanhempien rooli kannustajana ja ohjaajana on hyvin tärkeä. Kustannamme Palokka-lehteä ja Säynätsalon Sanomia. Meillä on oma jakeluorganisaatio, joka työllistää noin 30 jakajaa. Joukosta suuri osa nuoria. Tässä tehtävässä olemme kohdanneet paljon terveesti ajattelevia nuorten vanhempia, jotka selkeästi painottavat, että tärkeintä ei heti ole raha ja suuri palkka, vaan nuoren oppiminen työn tekemiseen ja vastuuseen tekemisistään. Tietysti rahakin on tärkeä. Omalla työllä hankittu euro on usein arvokkaampi kuin vastikkeettomasti saatu. Oman suorituksen ja vaivan kautta ansaittua rahaa käytetään harkitummin. Näin työn tekeminen kehittää myös nuoren rahan käyttöä. Kiinalainen bambu Paulo Coelhon viimeisimmästä romaanista luin viehättävän tarinan kiinalaisesta bambusta. Kun bambun siemen on istutettu ei noin viiteen vuoteen maan pinnalla näy pientä silmua lukuun ottamatta mitään näkyvää edistymistä. Kaikki kasvutoiminta tapahtuu juuristossa, joka vahvistuu ja leviää maan alla, näkymättömissä. Sitten äkkiä alkaa tapahtua. Viidennen vuoden lopulla kiinalainen bambu räjähtää kasvuun. Se kasvaa nopeasti aina kahdenkymmenenviiden metrin korkuiseksi. Tarinasta on kutkuttavaa etsiä vaikkapa Palokka-lehteen sopivaa symboliikkaa. Olemme tehneet jo pitkään juurityötä; vahvistaneet verkostoja ja suhteita ja hakeneet rooliamme. Nyt pinnassa on värinää. Onko jo kasvun aika? Torstai Palokka-lehti LEHDISTÄ LEIKATTU MAAILMA SOLMUSSA Muutama kollega on kysellyt Veijolta, miten ihmeessä yksinkertaiset ekonomit ovat saaneet maailman monimutkaiseen solmuun. Veijo vastaa, että vahingossa. Tahallaan jos olisivat sotkeneet, se olisi vaatinut älykkyyttä. PERUSINSINÖÖRI VEIJO MIETTINEN/Tekniikka ja talous VÄHÄN HUONOMMINKIN PALKATTU TYÖ ON PAREM- PI KUIN EI TYÖTÄ LAISINKAAN Nyt tarvitaan rohkeita toimenpiteitä. Koulutusta vailla ja mahdollisesti syrjäytymisvaarassa olevan nuoren palkkaaminen on nimittäin nykysäännöksillä yritykselle niin iso riski, että palkkaamispäätös jää tekemättä. Seinäjoen (Yrittäjäpäivien) viesti oli selvä: kouluttamattomien nuorten palkkaus on saatava vapaammin sovittavaksi, ja myös työsuhdeturvaan on tehtävä kevennyksiä. Vähän huonomminkin palkattu työ on parempi kuin ei työtä lainakaan. ANSSI KUJALA/YrittäjäSanomat Pelimannitalolla tapahtuu Saarijärventie 71, Palokka, p To klo18.00 Mukulasta mestariksi -konsertti / Mukulat, Puikulat, Kikatus ja mestaripelimanni Erkki Hiekkavirta, käsiohjelma 5e Su klo Duo Harmonian konsertti / Sirpa Berg (oboe) & Nina Loimusalo (flyygeli)10e Ke klo Sonore-kuoron konsertti. Liput 10e To klo Konsertti / Palokan viihdelaulajat. Liput 10e To klo Lasten konsertti / Jyväskylän kulttuuripalvelut Pe klo Matkalla Jouluun / Leena Pyylampi 5e Ti-To klo Perinteiset joululounaat pelimannimusiikin tahdittamina 35 e/hlö. Varaa paikkasi p VISALASSA TAPAHTUU. VISALASSA. perusturvalautakunnan puheenjohtaja Riitta Mäkinen ja vastuualuejoht. Jarmo J. Koski JYTE:stä palokkalaisten tentittävänä keskiviikkona klo alkaen Tervetuloa joukolla mukaan! (Kahvitarjoilu) PALOKAN SOSIALIDEMOKRAATIT ry NY-yritykset järjestivät messut Teksti ja kuvat Kari Lehtinen Palokkalaisen Ella Tainion yritys 3K NY oli esillä Jyväskylän aikuisopistossa. Kyseessä oli merkonomiopiskelijoiden järjestämä yritysmessutapahtuma, johon osallistui yhteensä 11 yritystä ja 24 oppilasta. Oppilaat tavoittelivat yritysesittelyssä parasta palvelua, osastoa ja tuotetta. Palkintona oli kilpailumatka Viroon. Palokkalainen Ella Tainio (17 v) on opiskellut taloushallintoa Jyväskylän aikuisopistossa toista vuotta. Opinnot sisältävät muun muassa kirjanpitoa ja palkanlaskentaa. Ella on kokenut olevansa oikealla alalla. Minulla oli vaihtoehtoina valita joko asiakaspalvelu tai taloushallinto. Valitsin taloushallinnon, koska pidän laskennasta. Asiakaspalvelu on enemmän myyntityötä, hymyilee toimitusjohtaja yrityksensä messupöydän takaa. Nuorten Yrittäjien ohjaaja, opettaja Pia Kotro, kiertelee messuständien ympärillä. Hän arvioi monen muun paikalle saapuneen tavoin arviointilomakkeelle, kuinka hyvin opiskelijat tuovat yrityksensä liikeidean esille. Kaikilla Nuorilla Yrittäjillä on oma yritys. Ensin on oltava hyvä idea, josta tehdään liiketoimintasuunnitelma. Se lähetetään Helsinkiin Nuori Yrittäjyystoimistoon arvioitavaksi. Hyväksytty yritys saa Y-tunnuksen. Näillä päivän kestävillä messuilla opiskelijat saavat esittää tuotteitaan ja myyntitaitojaan ja saavat palautetta onnistumisestaan, kertoo Pia Kotro. Käytännön kokemus Nuoret Yrittäjät saavat tärkeää käytännön kokemusta pyörittämällä omaa yritystä vuoden ajan. Messutapahtumat ovat osa yrityksen toimintaa. Yrityksissä pitää olla vähintään kaksi perustajajäsentä. Ella on saanut käytännön kokemusta perheyrityksessä. Tulevaisuudessa saatan jatkaa merkonomiksi valmistuttuani perheyrityksessä. Minua kiinnostaa myös jatkaa opintoja korkeakoulussa kaupan alalla. Myös pörssimeklarin työ kiinnostaa, hän paljastaa. Ella Tainion opinnot jatkuvat vielä vuoteen 2013 saakka. Ella arvioi, että kaupanala työllistää tulevaisuudessa hyvin. Opinnoissa Ella on menestynyt hyvin ja motivaatio opiskeluun on vain kasvanut. Ella on erittäin lahjakas ja motivoitunut oppilas sekä menestynyt hyvin tavoitteissaan. Toisen asteen tutkinnoissa on lisätty tarjontaa, jolloin oppilas voi keskittyä esimerkiksi yrittäjyyteen enemmän, sanoo Pia Kotro. Suosittelen alaa myös muille nuorille, kertoo Ella ja jatkaa yrityksensä tuotteiden esittelyä koulun muille oppilaille. Nuori Yrittäjyys on tarkoitettu perusopintoja suorittaville oppilaille. Nuori Yrittäjyys Messupöydän tuotteita. Nuoret esittelevät toisille nuorille koulun aulassa tuotteitaan. ry tarjoaa yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta tukevia opinto-ohjelmia nuorille. Käytännönläheiset ohjelmat haastavat oppimaan oman toiminnan kautta tiimityöskentelyä, ongelmanratkaisua, omien ideoiden kokeilua ja toteuttamista sekä vastuunottamista omasta työstä. Ohjelmat antavat tietoa yrittäjyydestä, harjaannuttavat elämässä tarvittavia taitoja sekä kannustavat aktiiviseen, oma-aloitteiseen työotteeseen läpi elämän. Ohjaajana toimiva Pia Kotro, markkinointipäällikkö Tiia Selin ja toimitusjohtaja Ella Tainio messupöydän äärellä. Sitoutumaton aluelehti Jakelulevikki 9500 kpl Palokka, Heinälampi, Puuppola, Tikkakoski, Mannila Toimitus Vision Center, Kirrintie 11, Palokka toimitus@palokka-lehti.fi Kustantaja Monexmedia Oy Kirrintie 11, puh Muut lehdet: Säynätsalon Sanomat Paino Lehtisepät Oy Jakelu Kehäjakelu, puh ISSN Erkki Keiskoski päätoimittaja p erkki.keiskoski@ hetimonex.fi Kari Lehtinen vastaava toimittaja p kari.lehtinen@ palokka-lehti.fi Santtu Keiskoski toimitusjohtaja ilmoitus/jakelumyynti p santtu.keiskoski@ monexmedia.fi Elina Sukuvaara ulkoasu ilmoitukset@ palokka-lehti.fi PALOKKA-LEHTI ILMESTYY: MARRASKUU to JOULUKUU to to ke

3 Nenäpäivä Tikkakoskella Teksti Roosa Manninen, Hanna Martikainen ja Ella Peräsaari Tikkakosken koululla Välittämisen viikko huipentui Nenäpäivään lauantaina 29. lokakuuta. Ympäri Suomea vietettävän Nenäpäivän tarkoituksena on kerätä hauskalla tavalla rahaa hyväntekeväisyyteen kehitysmaiden ihmisten auttamiseksi sekä levittää muutenkin iloista mieltä. Päivä alkoi Nenä Showlla, joka pidettiin koulun kulttuurisalissa. Shown juonsivat kahdeksasluokkalaiset Roosa Manninen ja Otto Suntioinen. Show sisälsi kivoja leikkejä ja kilpailuja, joissa naurua riitti, ihan niin kuin oli tarkoituskin. Videotykillä heijastettiin valkokankaalle myös Unicefin videoita, jotka kertoivat kehitysmaiden ihmisten tilanteesta ja toivottavasti antoivat oppilaille käsityksen siitä, etteivät ihmisten perusoikeudet kaikkialla maailmassa ole itsestäänselvyys. Show päättyi koulun rehtorin Merja Mälkin vetämään hassunhauskaan sambatanssiin. Liikuntahallissa järjestettiin tietoisku Helluntaiseurakunnan työntekijöiden projektista Caring Hands. Siinä kerrottiin ugandalaisten HIV-positiivisten, Torstai Palokka-lehti Vuoden palokkalainen 3 työttömien, leskien ja yksinhuoltajanaisten elämästä. Projektin perustaja on kanadalais-suomalainen Milla Happonen, joka Ugandassa asuessaan sai idean paperihelmikoruja valmistavalta naiselta. Naiset alkoivat valmistaa koruja, jotka Caring Hands myi kaikkialle maailmaan. Näin saatiin työtä ja rahaa Ugandan köyhille naisille. Päivän tapahtumiin kuului myös pidennetty välitunti, jolloin oli monenlaista kivaa toimintaa ja tekemistä: kasvomaalausta, vesipajatso, palapelihelmien väsäämistä, elävä jukeboxi ja paljon muutakin. Tikkakosken Lions Club oli järjestänyt pihalle grillimakkaroiden myynnin. Nenäpäivää edeltävä viikko oli Välittämisen viikko, jolloin tukioppilaat eli tukarit lukivat joka aamu aamunavauksen keskusradiosta ja piilottivat sydämiä ympäri koulua. Sydämen löytäjä sai palkkioksi pienen karkkipussin, jonka sitten voi jakaa ystävien kesken. Välittämisen viikolla pyrittiin kiinnittämään tavallista enemmän huomiota ystävällisyyteen ja toisten huomioonottamiseen, eli nimensä mukaisesti, toisista välittämiseen. Mukavan Nenäpäivän päätteeksi koulun vahtimestarin apumies Sami Kuivakangas sanoi: Joka päivä pitäisi olla Nenäpäivä. Rehtori Merja Mälkki johdatti oppilaat samban tahteihin Nenäshown lopuksi. Nenäreportterit. Vahtimestari Matti Tikkanen haastoi opettajat kisaamaan vauvanpukemisesta. Kuvassa parina Hannu Eskonen ja Paula Jokinen. Leijonien nuorisojärjestö Leojen iloiset Singstar-vetäjät saivat luokan täyteen laulajia. Joka laulusta kilahti kolikkoja Nenäpäiväkeräykseen. Nenäoppilaita. Palapelin paloista tehtiin helmiä ja näittenkin askartelusta tuli kolikkoja kehitysmaitten lapsille. Elävä jukebox, laulu: Roosa Manninen ja piano Kaisla Kivipää Nenäpäivä Palokan koulussa Päänenäilijät Tikkakoskella: Tukareitten Johanna ja Oppilaskunnan Outi Teksti Maisa Eriksson, Iida Kinos, Hilla Villanen Päivä alkoi mukavasti, kun meidän koulun tukarit kokoontuivat kotsan luokkaan paistamaan vohveleita. Ensin jokainen sai hienon punaisen nenän ja vohvelin tuoksu alkoi pian leijailla kotsan luokan ympäristössä. Vohveleita paistaessa laulu raikasi ja jokaisella tuntui olevan hauskaa yhdessä. Vohvelit menivät hyvin kaupaksi ja jokainen halukas sai omansa kermavaahdon ja hillon kera. Vohveleista kertyneet rahat menivät hyvään tarkoitukseen ja päivä oli muutenkin onnistunut. Toivottavasti koulumme osallistuu nenäpäivään jatkossakin! Palokan koulun tukioppilaita, jotka järjestivät tapahtuman Leijonien ja Leojen kanssa. Tukioppilaat rahastivat ja paistoivat vohveleita. Nenätukarit. Tiina Lampinen Lions Club Palokka Wilma, Ritva-Liina Kataja Leo klubi Jyväskylä Lohikoski, Kimmo Juntunen Leo klubi Jyväskylä Lohikoski sekä Anne Vesanen Lions Club Palokka Wilma.

4 4 Vuoden palokkalainen TOSSAVAINEN Torstai Palokka-lehti Nyrölän kyläkoulun syysmyyjäiset Teksti ja kuvat Nyrölän koulun vanhempaintoimikunta Kaupungin paras koulu? Palokan koulukeskus valmistuu kesällä Uusi rakennus palvelee peruskoululaisia yhtenäiskoulu-periaatteella, kun Tyyppälän alakoulun oppilaat siirtyvät yläkoulun kanssa saman katon alle. Kun huomioimme lähimenneisyydessä remontoidun Lohikosken koulun, Huhtasuon koulun ja päiväkodin elinkaarihankkeen ja vuonna 2013 käyttöön otettavan Mankolan yhtenäiskoulun, voimme hyvillä mielin todeta pohjoisen Jyväskylän koulujen olleen investointiohjelmien piikkipaikoilla. Terveet koulurakennukset ovat osa laadukasta perusopetusta. Laadunarviointi on jaettu ulkoiseen ja sisäiseen arviointiin.ulkoisesta arvioinnista vastaa pääosin valtio, mutta suurelle yleisölle tunnetuin on PISA-tutkimus, jossa suomalaislapset ovat menestyneet hienosti. Viimeisten tulosten mukaan on kuitenkin syytä olla huolissaan tyttöjen ja poikien suurista lukutaidon eroista. Huoli on johtanut arkikeskustelussa kysymykseen, onko perusopetus toisessa koulussa laadukkaampaa kuin toisessa. Tutkimuksissa on kyetty osoittamaan, että suomalaislasten lukutaidon tasoerot selittyvät erittäin harvoin koulujen antaman opetuksen laatuvaihtelun vuoksi. Merkittävämpää on se, millaiset ovat oppilaiden taustatekijät, ts. vanhempien koulutustaso, sosioekonominen asema ja koulutus. Oppimistulosten vaihtelu ei ole suurta koulujen välillä, vaan koulun sisällä oppilaiden kesken. Millä keinoin perusopetuksen laatu ja lasten yksilölliset tarpeet voidaan varmistaa monenkirjavan oppilasjoukon kesken? Koulutuspolitiikka on onneksi kansallista, eivätkä EUdirektiivit ohjaa koulutuslainsäädäntöämme. Suunnittelu- ja päätösvalta on voitu ohjata kunnille, jolloin kukin kunta voi päättää omasta koulutuspolitiikastaan tarpeidensa mukaan. Myös opettajat työskentelevät oman ammattitaitonsa kehittämisen eteen jatkuvasti. Eräs työkalu on koulun sisäisen arvioinnin kehittäminen, johon koko työyhteisö sitoutuu. Opettajat keskustelevat ja luovat yhdessä yhtenäiset linjat arvioinnille. Oppilaan suorituksia saattaa siten arvioida useampi opettaja, jolloin oppilaan oikeusturva paranee ja arvointi pysyy yhtenäisenä. PISAtutkimusten menestystä onkin selitetty oppilaan yksilöllisellä kohtaamisella ja hänen tarpeidensa huomioimisella. Jokainen kokee oppimisen eri tavoin. Siksi myös kokemus omasta koulusta kantaa läpi elämän ja vaikuttaa oppimisen mielekkyyteen aikuisuudessakin. Parakkikoulu saattaa epämiellyttävästä ympäristöstään huolimatta olla lapsen oman kokemuksen mukaan kaupungin paras koulu. Valtakunnallisesti yhtenäinen opettajankoulutus takaa perusopetuksen sisäisen laadun ja tasa-arvon lasten kesken. Sen sijaan kaikki eivät pääse nauttimaan juuri remontoidusta koulusta, jossa oppimisvälineet ovat viimeistä tekniikkaa ja sisäilma puhdasta. Kun Viitaniemen koulu lukuvuoden 2008 alussa avasi ovensa täydellisen remontin läpikäyneenä, Palokastakin hakeutui muutamia sisäilmapakolaisia terveeseen opinahjoon. On mahdollista, että vastaava ilmiö koetaan myös Palokan ja Mankolan koulukeskuksissa niiden valmistuttua. Jyväskylä joutuu ottamaan velkaa ensi vuonna 70 miljoonaa euroa. Suuri osa velasta käytetään epäterveellisten rakennusten saneeraukseen. Toivottavaa on, että mahdollisimman moni päiväkoti ja koulu saataisiin korjattua ennen kuin investoinnit joudutaan jäädyttämään. Perusteellisesti korjatut rakennukset ovat pitkäkatseista sijoittamista lasten ja henkilökunnan terveyteen. Ne parantavat myös asuinalueidensa vetovoimaisuutta. Ennen kaikkea uudet koulurakennukset turvaavat oppimisen tasa-arvon. Nykyisin kun karttapalloakaan tuskin käytetään. Maailma piirtyy älytaululle katossa roikkuvan videotykin ja Internetin kautta. Lauantaina 29. lokakuuta oli taas tarjolla maukkaita leivonnaisia, jännittävää arpajaistunnelmaa ja leppoisaa yhdessäoloa, kun Nyrölän kyläkoulu järjesti syysmyyjäiset Kallioplanetaariolla. Ahkerat Nyrölän koululaiset opettajien, vanhempien ja muiden kyläläisten tuella olivat tehneet runsaasti myytävää perinteiseen myyjäistapahtumaan. Aiemmin viikolla askartelupäivänä valmistettiin muun muassa havukransseja, ovikoristeita ja havupalloja paikallisen maatalousyrittäjän Sepon johdolla. Seppo on ohjannut havuaskartelua koululla jo noin 15 vuoden ajan. Vanhemmat olivat tuoneet myyntiin herkullisia leivonnaisia; oli kuivakakkuja, meheviä pullia sekä kääretorttuja. Lähes kaikki leivonnaiset menivätkin kaupaksi nopeasti, olihan myyjinä iloiset ja innokkaat koululaiset itse. Jännitystä tarjosivat arpajaiset, onnenpyörä sekä vesipajatso. Kaikki sata arpaa oli myyty reilussa tunnissa, ja lahjoituksina saadut pehmolelut ja muut palkinnot pääsivät ilahduttamaan uusia omistajiaan. Myyjäisten tuotto käytetään koululaisten toimintaan, esimerkiksi kevätretkeen. Koulun tulevaisuus Nyrölän kylä kouluineen on kuitenkin hyvin huolissaan taas yllä riippuvasta uhasta lakkauttaa koulu. Kyläkoulu tarjoaa koululaisille nykyisessä koulumaailmassa hyvin erilaisen vaihtoehdon sekä toimintatavoiltaan että ympäristöltään. Koululaiset esimerkiksi käyvät kalakummi-ollin kanssa kalastelemassa Nyrölän luontopolun järvellä ja koulun omaan keittiöön lapset poimivat itse mehu- sekä hillomarjat koulun pensaista ja lähimetsästä. Porukalla tehdään kevätretki kouluvuoden päätteeksi. Iltaisin koululla kokoontuu erilaisia harrasteryhmiä. Jyväskylän seutu rakennemalli 20X0 -raportissa kuluvan vuoden helmikuulta sanotaan, että "Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin". Nyrölän kylä tarjoaa juuri tällaista mahdollisuutta asua ja toimia, ja onkin luokiteltu raportissa SLOW ELÄVÄT KYLÄT-vyöhykkeeseen, josta raportti toteaa: "Vyöhyke muodostuu elinvoimaisten kylien verkosta. Peruspalvelut saadaan kyläkeskuksista ja niitä tarjotaan myös kuljetettuina ja etäpalveluina. SLOW-vyöhyke mahdollistaa taajamia väljemmän asumisen ja omavaraisen elämäntavan." Rakennemalli edelleen painottaa, että SLOW-vyöhykkeen kylissä on vähintään yksi ympärivuotinen palvelu, joka voi olla esim. koulu, terveydenhuollon palvelu, kauppapalvelu, matkailukeskus tai kioskipalvelu. Nyrölässä on käytännössä kolme kokoavaa toimintoa, joista kyläläiset pitävät huolta ja jotka tuottavat palveluita myös Nyrölän kylän ulkopuolelta tuleville. Tällainen on juuri tuo kyläläisille erittäin tärkeä koulu, joka on toiminut yhtäjaksoisesti jo 115 vuotta! Koulu on merkittävä Jyvässeudulla myös siksi, että koulurakennus on terve ja sisäilmaongelmista vapaa. Näin ollen koulu on viime vuosina tarjonnut useille lapsille mahdollisuuden ns. normaaliin koulunkäyntiin, vaikka he ovat altistuneet aiemmissa kouluissaan vakavastikin sisäilmaongelmille, jopa siinä määrin että Nyrölän koulu on ainut, jossa he voivat käydä. Nyrölän luontopolku Toinen Nyrölän kylän palvelu on maakunnallisesti hyvin tunnettu ja arvostettu luontopolku, jonka kyläläiset ovat rakentaneet ja jota he vapaaehtoisesti ylläpitävät. Luontopolulla käy Jyväskylän muilta alueilta paljon retkeilijöitä ja ulkoilijoita nauttimassa alueen luonnosta ja upeasti toteutetusta reitistä. Kolmas palvelu on Kallioplanetaario, joka kuuluu niin ikään Nyrölän aktiivisten kyläläisten talkootöiden saavutuksiin. Kallioplanetaariolla käy vuodessa jo noin vierailijaa; ei mikään pieni luku ja toimintaa lisätään ja kehitetään koko ajan! Jyväskylän seutu rakennemalli 20X0 -raportti toteaa edelleen, että "Jyväskylän seudulla tarjotaan asumisvaihtoehtoja eri elämäntapoihin ja -tilanteisiin kaikille väestöryhmille" ja "Jyväskylän seudun rakennemalli muodostuu kehittämisvyöhykkeistä, joista jokaista leimaa vyöhykkeelle ominainen asumisen ja työpaikkojen tiheys, maankäytön ja rakentamisen intensiteetti, palvelujen määrä ja saatavuus, kulkutapoihin liittyvät painotukset sekä erilainen elämänrytmi." Asukasmäärä kasvussa Nyrölän alueelle on rakennettu viime vuosina useita uusia asuintaloja, sekä muutama on juuri rakenteilla. Olisi suorastaan hullua, että toimiva ja pidetty kyläkoulu lakkautettaisiin nyt melko pienten säästötavoitteiden takia, kun alueen kiinnostavuus vain lisääntyy. Onhan Nyrölään tuotu muun muassa vesiosuuskunnan viemäri, joka osaltaan houkuttelee lisää asukkaita. Edelleen Nyrölän Onnenpyörää pyörittämässä. kylän elinvoimaisuutta puoltaa Jyväskylän seutu rakennemalli 20X0 -raportin lausuma: "Maaseutu- ja hajaasumisen keskeisenä vetovoimatekijänä on riittävän suuri tonttikoko, joka mahdollistaa maaseutumaisen elämäntavan ja omatoimisuuden esimerkiksi lähiruoan tuotannossa. Haja-asutusalueilla voisi suosia myös uusia ja innovatiivisia energiatuotannon paikallisia ja yksilöllisiä ratkaisuja. SLOW-vyöhyke muodostuu elävien ja elinvoimaisten kylien verkostosta, joissa sijaitsevien palvelujen säilymistä tuetaan ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen ja läheisyyteen. SLOW-vyöhykkeellä tarjotaan mahdollisuuksia väljälle ja omatoimiselle kyläasumiselle, jonka vetovoimatekijänä Jyväskylän seudulla on erityisesti vesistöjen läheisyys." Nyrölä sijaitsee minuutin ajomatkan päässä Jyväskylän keskustasta kauniissa maalaismiljöössä. Tiestöä on juuri parannettu (Vesankajärventie ja Sikomäentie) uusimalla teiden pintarakenteet. Lisäksi Nyrölä sijaitsee keskeisesti kun tarkastellaan Keski- Suomen kehitysakselia Jämsä- Jyväskylä-Äänekoski; kaikkiin näihin suuntiin on hyvät tiestöt ja kohtuulliset matkat. Näiden näkökohtien perusteella tulisi Nyrölän kylä huomioida suurempana potentiaalina kehitettäessä todella suunnitelmallisesti Jyväskylän seutua ihmisen ja asumisen kannalta. Marjo Tossavainen Nyrölän koulun myyjäisissä riitti maukkaita leivonnaisia, myyjinä tietenkin iloiset koululaiset.

5 Torstai n Palokka-lehti Vuoden palokkalainen 5

6 6 Vuoden palokkalainen Torstai Palokka-lehti Syksyn ruskaloistoa Palokassa Teksti ja kuvat Kari Lehtinen PIENI POLKU METSÄN HALKI VIE Syksyisessä metsässä on nyt mukava kulkea. Luonto on hiljainen, ja jos on joskus aikaa omille ajatuksille, niin silloin kannattaa suunnata kulkunsa vaikkapa metsäpolulle. Viime viikolla tein alkavan talven ensimmäisen lintulaskennan, ja kuljin metsässä sekä polkuja että polutontakin maastoa. Aika monta ajatusta tuosta polku-sanasta sitten juontuikin mieleen tuon retken aikana. Sivistyssanakirjan mukaan polku on ihmisten tai eläinten polkema kapea kulku-ura. Sana tulee kantauralilaisesta sanasta polke, saamen kielessä se on balggis ja englannissa path. Suomen kielessä polulle on monta erilaista kuvaavaa sanaa, kuten kinttupolku, saunapolku, muurahaispolku, harhapolku, oikopolku, luontopolku. Metsäpolkua kulkiessani mietin, miten se oli juuri siihen paikkaan syntynyt. Rautaaika- elokuvassa seppä sanoo, että ei synny synnyttämättä Sampo!. Eipä siis synny polkukaan, vaan sitä on ehkä iät ja ajat kuljettu. Asialla ovat olleet eläimet ja ihmiset. Tuo kulkemani polku oli varmaankin syntynyt jo satakunta vuotta sitten, jolloin Tikkakoskella Särkimäessä oli ollut Vehniän kartanon Särkiahon torppa. Polku torpalta tuli Luonetjärven rantaan Niemelänahon torpalle, siellä oli lähde rannassa ja tietysti väki kävi kalassakin Luonetilla. Särkiahon torppaa ei enää ole, ja siitä kertovat enää kiviaidat ja rakennusten peruskivet. Polkukin on pienentynyt ja paikoin hävinnytkin. Nykyisin sitä kulkevat eläimet ja silloin tällöin ihmisetkin. Muurahaiset tekevät kokoonsa nähden melkoisia polkuja, joiden leveys voi olla useita kymmeniä senttejä. Kulkijoitakin on monin verroin enemmän kuin Kehä I:llä ja jokaisella niistä on sisäinen navigaattori. Muurahaiset suunnistavat sekä näkö- että hajuaistinsa avulla. Ne pitävät kulkusuuntansa koko ajan tietyssä kulmassa aurinkoon nähden ja voivat myös merkitä polkunsa tiputtelemalla ajoittain hajuainepisaroita polun varteen tienviitoiksi. Eläinten tekemät polut ovatkin hienoja luomuksia meidän ihmisten tekemiin uriin verrattuna. Ne syntyvät tarpeesta, sillä eläimet tekevä t polkuja kulkiessaan asuinsijoiltaan vesien äärelle juomaan tai kylpemään. Talvella on ollut mukava huomata, kuinka jänikset käyttävät lumikenkäuraa kulkutienään. Muutamassa vuodessa ihmisten tekemä polku laavulle on levinnyt parimetriseksi, mutta vuosia käytetty poropolku on edelleen vain parikymmentä senttiä leveä ja tunturiin noustessa se häviää kokonaan. Onpa meitä oman polkumme kulkijoitakin sanan monessa merkityksessä. Kullervo Kemppisen kirjassa Poropolku kutsuu on kahteen sanaan tiivistetty monta hienoa luontoon liittyvää ajatusta. Ruska on yleensä värikkäin lämpimän kesän jälkeen. Valon määrän väheneminen saa aikaan sen, että lehtien vihreä väriaine, lehtivihreä eli klorofylli, vetäytyy puun runkoon. Lehtivihreä on elintärkeää kasveille. Puiden kannattaa varastoida se runkoon talven ajaksi seuraavana keväänä jälleen käytettäväksi. Tämä on lehtien kellastumisen biologinen tarkoitus. Aurinkoisen kesän jälkeen ruskasta odotetaan erikoisen kaunista. Puut ovat runsaan auringonvalon ansiosta tuottaneet yhteyttämisen avulla paljon sokeria. Sokeri taas on karotenoidien synteesin lähtöaine. Näin niitäkin muodostuu tavallista enemmän. Ruskasta erotetaan yleensä maaruska ja puuruska. Maaruskassa värikkäimpiä ruskakasveja ovat vaivaiskoivu, mustikka, juolukka ja riekonmarja. Puuruskan värikkäimpiä puita ovat pihlaja, haapa ja monet jalot lehtipuut. Lehtien ennenaikainen kellastuminen johtuu sienitaudeista, kuivuudesta tai ravinteiden puutteesta. Kaikkien puiden lehdet eivät kellastu syksyllä. Esimerkiksi harmaa- ja tervaleppä varistavat lehtensä vihreinä. Lehdet putoavat siten, että lehden kantaan muodostuu erityinen irtoamissolukko, jonka murtumisen ansiosta lehti sitten putoaa. Lehtien pudottaminen on aktiivinen tapahtuma, jonka puu itse, eikä esimerkiksi yksinomaan syksyn tuulinen sää aiheuttaa. Tämä jo kertoo, että lehtien putoaminenkin on sopeutuma. Jukka Mattila luontoon@jukantokka.fi

7 Kulttuuriviikon paneelikeskustelu Keski-Palokan uusitulla koululla Teksti Kimmo Leimu, Palokka-Seuran puheenjohtaja Torstai Palokka-lehti Vuoden palokkalainen 7 Palokan XI Kulttuuriviikolla on entisten vuosien tapaan varattu ohjelmapaikka myös paikalliselle asukasyhdistykselle Palokka-Seuralle. Nyt se osuu tiistaille , jolloin kokoonnutaan Keski-Palokan koululle keskustelemaan oman kotikylämme asioista, teemalla Rakennemuutos pähkinänkuoressa: Palokka nyt ja huomenna. Näissä merkeissä järjestettävässä keskustelussa keskitytään pohtimaan Palokan nykytilaa ja kehitysnäkymiä erityisesti asukkaan ja elämisen laadun näkökulmasta. Millaisessa Palokassa haluamme asua? Millaista asemaa tavoittelemme kaupungin kyljessä? Mitä ovat nykyiset kipupisteet? Millainen on toiveitteni Palokka? Tilaisuus on ajoitettu välille , mutta jo sitä ennen tarjotaan kaikille kiinnostuneille mahdollisuus tutustua remontoituun kouluun ja sen uusiin mahdollisuuksiin Ompele, askartele tai nikkaroi joulukalenteri! Joulukalenteri tuo helpotusta pakahduttavaan joulunodotukseen niin pienille kuin isommillekin. Useimmat joulukalenterit ovat kuitenkin kertakäyttöisiä ja sisältönä on monesti turhanpäiväistä tavarakrääsää. TÄHTÄÄJÄ Sotkutonta päivää! -kampanjan ja yhteistyökumppaneiden järjestämässä käsityökisassa on tänä vuonna haussa astetta ympäristöystävällisempi joulukalenteri. Kilpailutehtävänä on suunnitella ja valmistaa joulukalenteri, jota voi käyttää uudelleen vuodesta toiseen. Lisäpisteitä kisassa saa hyvistä ideoista kalenterin täyttämisessä ilman turhaa krääsää. Tavaran sijaan kalenterista voi paljastua vaikkapa jouluaiheisia loruja tai lupauksia yhteisestä tekemisestä. Kilpailutyön teossa voi päästää luovuuteensa valloilleen, sillä toteutustapa on vapaa. Kilpailutyön voi valmistaa esimerkiksi ompelemalla, huovuttamalla, askartemalla tai nikkaroimalla. Arvioinnissa painotetaan työn kestävyyttä, toimivuutta sekä kekseliästä, taidokasta ja jouluhenkistä toteutusta. Lisäksi tuomaristo arvostaa hyviä ideoita ja vinkkejä siitä, miten kalenterin voi täyttää roinattomasti. Lisätiedot ja osallistumisohjeet: tai (JA- PA ry, Kati Kankainen) Aika pysähtyi Joskus aika loppuu yllättävästi. Meillä aika pysähtyi rysähtäen, kun kello putosi kalamajan seinältä. Siihen loppui ajan mittaaminen. Siirryimme mitaamattomaan aikaan. Lattialla vain hiljainen kasa kelopuurimoja ja kellonkoneisto. Ulkona sataa ja tuulee. Sumua järvellä. Hiljaista. Syksy. Ajatonta. Keltainen lehti leijailee maahan. Palokkalehti Kulttuuriviikon avajaisissa Palokka-lehti kerää juttuvinkkejä Palokan Kauppakeskuksessa lauantaina klo alkaen. Tule kertomaan juttuvinkkisi paikallislehden toimittajille ja voit voittaa haastattelun tai ilmoituksen Palokka-lehteen. Aika pysähtyi, kello putosi seinältä oppimisympäristönä, mutta myös tällaisten kokoontumisten entistä viihtyisämpänä tyyssijana. Tätä silmällä pitäen illan isäntänä toimiva rehtori Esa Jaakkola on ystävällisesti tarjonnut tilaisuutta pikaiseen kierrokseen koulun tiloissa. Tälle tutustumiskierrokselle on varattu aikaa klo alkaen. Panelisteiksi olemme saaneet henkilöitä mm. Palokka-lehden aktiivisia kolumnisteja - joilla on koettua mielenkiintoa Palokan asioihin ja luovaa näkemystä niiden kehittämistarpeista. Puheenjohtajana jatkaa illan isäntä, rehtori Jaakkola. Paneelikeskustelujen totuttuun tapaan kullekin panelistille annetaan noin viiden minuutin alkupuheenvuoro, jossa lähestytään e.m. aihetta osallistujan omien kokemusten ja intressien näkökulmasta. Avaukset voidaan käsittää tilaisuudeksi välittää kuulijoille tietoa ja perusteltua näkemystä siitä, millaisena Palokan nykyisyys ja tulevaisuuden mahdollisuudet nähdään, ja miten asumisen ja elämisen laatua voitaisiin täällä kohentaa. Alkupuheenvuorojen jälkeen keskustelu avataan yleisön suuntaan vapaamuotoisena kokemusten, näkemysten ja ehdotusten vaihtona. Keskustelussa voidaan pohtia Palokan asemaa ja tehtäviä Jyväskylän yleisessä kaupunkikuvassa, mutta puheenvuoroissa voidaan pohtia tarkemmin myös esim. sitä, millaisena nähdään kaupallisten ja julkispalvelujen suhde, liikenteen ongelmat tai ympäristön tila ja kehitysnäkymät uhkina ja aktiivisen harrastustoiminnan mahdollisuuksina rikastuttamassa elämän arkea ja juhlaa. Keskustelun tuloksena voisi olla rakentavaa asiaa viestittäväksi asuinympäristössämme toimivien ja sitä kehittävien tahojen suuntaan. Palokka-Seura ry.n puolesta toivotan kaikki asuinseutumme yhteisistä asioistamme kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi tähän tilaisuuteen, tuulettamaan kylän yhteishenkeä reippaan ajatusten vaihdon merkeissä. Erityisesti toivomme Keski-Palokan koulun entisten oppilaiden kiinnostusta tulla mukaan tutustumaan entisen opinahjonsa ehostettuihin tiloihin! RAJAT Muistan kun pohjalainen sedän emäntä sanoi joskus painokkaasti: Meille ei laiteta aitaa! Siihen loppui keskustelu aidasta ja sen tarpeellisuudesta siinä kodissa. Joskus aita on kuitenkin tarpeen. Aita näyttää, missä on raja. Rajaan asti saa tulla, mutta rajasta eteenpäin ei saa tulla ilman lupaa. Monilla ihmisillä on ongelmia rajojensa kanssa -sen, minne asti muut saa tallata omaa henkistä tonttia. Toinen osaa määritellä henkiset rajansa toista paremmin. Jos ei ymmärrä laittaa rajoja muille ajoissa, niin tulee tallatuksi ja hyväksi käytetyksi nopeasti. Meitä kutsutaan piirtämään rajamme selviksi, että olisimme suojassa. Siihen on oikeus ja oikeastaan velvollisuuskin. Rajat tuo turvaa. Tunnistatko sinä jo rajasi? Katiska Kaupungin talous kurjistuu Kaupunginhallitus sai vihdoin valmiiksi oman esityksensä ensi vuoden talousarviosta. Päätösprosessi kesti kaikkiaan kolme päivää sisältäen viime viikon kahden päivän seminaarin ja kokouksen sekä tämän viikon maanantaipäivän kestänen kokouksen. Aikaa käytettiin riittämiin ja keskustelutarvetta oli niin pienistä kuin suuremmista asioista. Mitä sitten saatiin aikaan? Vaihtoehtoina oli valittavana kaksi päälinjaa. Ryhdytäänkö hyvissä ajoin varautumaan heikkeneviin talouslukuihin leikkaamalla menoja vai pumpataanko veroja korottamalla lisää euroja kasvavien palvelutoiveiden rahoittamiseen. Hallitus valitsi tiukan äänestyksen jälkeen veroprosentin korottamisen tien. Vasemmisto vihreiden ja kristillisdemokraattien tukeman halusi nostaa veroprosenttia 0,5 yksikköä, jolloin päädytään 19,5 prosenttiin. Oikeisto, Kokoomus ja Keskusta olisivat halunneet hakea säästöjä ensisijaisesti palvelujen tuottamisen eri vaihtoehtoja hyödyntämällä sekä jatkaa säästöjen etsimistä kuntien yhdistämistä hyödyntäen. Veroprosentin korottamisella arvioidaan saatavan lisää tuloja 9 miljoonaa euroa, jolloin kunnallisveron kertymä olisi noin 400 miljoonaa. Kiinteistöveroja ennakoidaan saatavan 35,5 miljoonaa ja yhteisöveron tuotoksi on arvioitu 21 miljoonaa. Kaupungin talousarvion käyttömenojen loppusumma on noin 850 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus esittää viiden miljoonan lisäystä pohjana olleeseen kaupunginjohtajan esitykseen. Valtaosa veroprosentin korotuksella saatavista euroista kohdennetaan jatkuvasti kasvaviin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamiseen. Lainanottoa voidaan pienentää viidellä miljoonalla eurolla ja lainanottomääräksi arvioidaan 66 miljoonaa euroa. Vaikeinta näyttää olevan tiedostaa talouden toimintaedellytysten heikkeneminen. Tuntuu siltä, että silmät on ummistettu Euroopan talousongelmista ja tuudittaudutaan lapsenuskoon siitä, ettei meitä täällä kaukaisessa Pohjolassa mikään uhkaa. Totuus ja tulevaisuus vaan sattuu olemaan toisenlainen. Valtion talous kuntien taakkana Valtion budjetti ensi vuodelle ei lupaa kovin ruusuista tulevaisuutta. Valtio velkaantuu rajusti edelleen. Suomi on hyötynyt vientiteollisuutensa vetovoimaisten tuotteiden kaupasta ja saanut noin 50 prosenttia bruttokansantuotteesta vientiteollisuuden työpaikkojen verotuloina ja muina maksuina. Euroopan talouden häiriöt heijastuvat maamme talouteen kasvavalla vauhdilla. Voi vain toivoa, että säästyisimme vuoden 2008 kaltaiselta talouden romahduksesta. Kuntien ja kuntayhtymien velkaantumisvauhti on ollut kasvussa koko 2010 luvun. Valtio joutuu ottamaan noin 7 miljardia lainaa rahoittaakseen vastuullaan olevat tehtävät ja toiminnot. Kuntien valtionosuuksia joudutaan leikkaamaan 631 miljoonaa ja leikkauksen vaikutus Jyväskylälle on 15,4 miljoonaa. Kaupunki arvioi saavansa valtionosuuksia palvelujen rahoittamiseen 134 miljoonaa euroa. Investoinnit rahoitetaan velalla Jyväskylä jatkaa edelleen massiivista investointitahtia aiempien linjausten mukaisesti. Talonrakennushankkeet ovat edelleen korkealla tasolla kaupunginhallituksen esityksessä. Terveitä tiloja rakennetaan sisäilmaongelmien poistamiseksi. Investointimenot ovat yhteensä 84 miljoonaa, joista talonrakennuskohteita on 43 miljoonaa euroa. Kuntataloudessa varaudutaan investoinnit rahoittamaan riittävällä vuosikatteella. Terveen talouden tunnuslukuna käytetään vähintään tilinpäätökseen kirjattujen poistojen suuruista vuosikatetta. Vuosikatteella tarkoitetaan tilinpidollista lukua, joka kuvaa talouden tilaa vastata investointien rahoittamista. Ensi vuoden poistot ovat 44 miljoonaa euroa ja vuosikatetta ennakoidaan kertyvän 14.6 miljoonaa euroa. Luku on huolestuttavan pieni, koska vuosikate kattaa vain 33 prosenttia kiinteistöomaisuuden poistoista. Tästä seuraa väistämättä velanotto, jolla investoinnit rahoitetaan. Sinällään velkarahalla investointi ei ole poikkeava menettely, sillä kunnat pääsääntöisesti tekevät niin. Ongelmaksi suuri velka muodostuu lähitulevaisuudessa velan korkojen kasvattaessa käyttötalousmenoja. Tällä hetkellä korot ovat alhaalla ja velkaa, ainakin toistaiseksi, kunnat saavat jopa huolestuttavan matalilla koroilla. Talouden vakauttaminen on välttämättä aloitettava viipymättä. Pauli Partanen Valtuuston puheenjohtaja Tikkakoski pauli.partanen@jkl.fi

8 8 Vuoden palokkalainen Torstai Palokka-lehti

9 Torstai Palokka-lehti Vuoden palokkalainen 9 Palokan alueseurakunnan monimuotoinen musiikkityö Anne Rahkonen Palokan alueseurakunnan alueneuvoston jäsen, musiikkityön yhteyshenkilö Istuimme eräänä syyskuisena iltapäivänä Palokan kirkon kirkkotorilla - kanttorit Jukka Hassinen, Tuovi Ruhanen ja minä - keskustelemassa Palokan alueseurakunnan musiikkityöstä. Kanttorit kertoilivat omasta toimenkuvastaan ja musiikkityön suunnitelmista. Työ on monipuolista jumalanpalvelusmusiikin suunnittelusta ja toteutuksesta alakoululaisten virsikasvatukseen siis paljon muutakin kuin urkujen soittoa sunnuntaisin. Kanttorit tutustuttavat rippikoululaisia seurakunnalliseen musiikkiin rippikoulussa ja leireillä. Valmistautuminen seurakunnan suurtapahtumiin kuuluu myös kanttorin työnkuvaan, kuten myös monet palaverit ja musiikkityön budjetin ja toimintasuunnitelmien laatiminen. Kanttorit ovat monitaitureita: laulavat, soittavat ja hallitsevat useita musiikin tyylilajeja. On taidettava perinteinen monen äänikerran urkujen soittaminen ja osattava soittaa rumpuja, kun tehdään gospel-musiikkia. Erityisjumalanpalvelukset, kuten senegalilainen tai gospel-junior -messu tai vaikka kantaattijumalanpalvelus sisältävät hyvin erilaista musiikkia. Mutta yhteismusisointi onkin yksi tämän työn suola! Työn epäsäännöllisyys tuo omia haasteita jaksamiselle. Toimitukset painottuvat iltaan ja viikonloppuihin - lauantaisin saattaa olla kolmetkin hautajaiset peräkkäin. Kirkkokonserttien järjestäminen alkaa usein kanttoreiden työhuoneesta. Tänä syksynä on luvassa mm. isänpäivänä konsertti, jossa esiintyvät Palokan Viihdelaulajat ja Jyväskylän Salonkiorkesteri. Joulukuussa järjestetään joulukonsertti, jossa esiintyvät Hannele Valtasaaari, laulu ja Elisa Suni, piano. Ja paljon muuta Lisää tietoa kaikista seurakunnan tilaisuuksista ja tapahtumista löytyy osoitteessa Palokan kanttoreilla on monta kuoroa johdettavinaan. Perinteikäs Palokan kirkkokuoro (entinen Maaseurakunnan kirkkokuoro) on virkeä 96-vuotias, ja mukana on noin 20 laulajaa. Kuoro esiintyy jumalanpalveluksissa ja seurakunnan muissa tilaisuuksissa. Viime keväänä kuoro konsertoi alueseurakunnan ystävyysseurakunnassa Rudolstadtissa Saksassa kanttori Jukka Hassinen matkanjohtajanaan. Lauluyhtye Lux Auribus, jossa laulaa noin 12 kokenutta kuorolaista, esiintyy jumalanpalveluksissa ja järjestää konsertteja. Vuoden 2012 toukokuussa yhtye esittää Duke Ellingtonin jazzmessun Kirkon musiikkijuhlilla Jyväskylässä. Lauluryhmä Tuikku laulaa gospel-musiikkia pääasiassa Sanan ja rukouksen illoissa ja juhla-aikoina messuissa. Lauluryhmä Maatuskat esittää 3-äänisesti hengellistä kansanmusiikkia mm. jumalanpalveluksissa. Lapsille on tarjolla kuorossa laulamisen iloa Palokan lapsikuorossa. Lapset tuovat lauluohjelmaa perhemessuihin ja Kauneimmat joululaulut tilaisuuksiin. Mukana on noin 12 innokasta 8-10 vuotiasta tyttöä. Kuoroon otetaan edelleenkin mukaan uusia laulajia. Lapsikuoro on hyvä ponnahduslauta myöhemmälle kuoroharrastukselle. Musiikkityön kuvioihin kuuluu yhteistoiminta alueiden muusikoiden ja harrastajien kanssa. Yhteistyötä on myös alueen musiikkikoulujen ja Palokkaseuran kanssa. Kanttorit tekevät arvokasta työtä virsiperinteen säilyttäjinä: Jokelan ja Tyyppälän alakouluilla käydään laulattamassa 2.-4.luokkalaisia ja 2. luokkalaisille jaetaan omat virsikirjat. Taulumäen kirkossa järjestetään 4. luokkalaislle erityinen virsilaulutapahtuma. Meille seurakuntalaisille musiikki on eräs kanava osallistua jumalanpalveluksiin: voimme yhdessä laulaa tuttuja, koskettavia virsiä ja kokea samalla yhteyttä muiden seurakuntalaisten kanssa. Musiikkityön parista löytyy toimintaa myös vapaaehtoisille. Kuorossa laulaminen on yksi tärkeä tehtävä, jolla seurakuntalainen voi tuoda omaa osaamistaan yhteisiin tilaisuuksiin. Vapaaehtoisia tarvitaan myös esim. esilaulajiksi jumalanpalveluksiin, jumalanpalvelusmusiikkia soittamaan tai laulamaan, ideoimaan ja suunnittelemaan uusia tapahtumia ja osallistumaan uusiin projekteihin. Toimintamallia musiikkityön vapaaehtoistoimintaan ollaan kehittelemässä. SAVUKALAT KYLMÄ- JA LÄMMINSAVUKALAT SEKÄ RESEPTIT NYT! MYÖS Palokan Prisman palvelutiskiltä siivutettua Palokan Kalasavustamon kylmägraavilohta. Aukioloajat: Ti-Pe klo , La klo Ma ja Su suljettu PALOKAN KALASAVUSTAMO Saarijärventie 81 Puh Saarijärventie Kalasavustamo Keski Palokan koulu Nelostie Palveleva ja monipuolinen mattojen erikoisliike Lämmintä varpaiden alle! Kaikki villaplyysimatot -25% Avoinna: ma-pe la Kotikeskus, Sammontie 1, Palokka puh. (014)

10 10 Vuoden palokkalainen Torstai Palokka-lehti Nimen takaa Tyyppälä ruotsalaista asutusnimistöä Teksti Ilmari Kosonen Jyväskylän Palokassa olevan Tyyppälän kyläkunnan nimi on ruotsalaista asutusnimistöä jo keskiajalta, sillä nimitykset tybbele, thygbele, thykbyle tarkoittavat tiheästi asuttua kartanoa. Tyyppälän koulu perustettiin jo v suurten ikäluokkien lapsirunsauden ja siirtoväen tulon mukana. Nyt tuo koulu lopetetaan ja sitä mukaa nimi Tyyppälä häviää näkymästä niin usein. Mutta järven nimi jää. Ja on Tyyppälän leirimaja seurakunnalla, ellei sitten sitäkin rahapulassa lopeteta ja myydä huvilaksi. Tyyppälä on paikannimenä sikäli harvinainen, että Suomessa ei näy muita aivan samoja nimiä. Palokassa on Tyyppälänjärvi, Tyyppälä kulmakuntana samannimisine kouluineen ja Palokkajärvessä on Tyyppälänlahti. Aivan yksin tämä nimi ei kuitenkaan ole, sillä Orimattilassa on talo Tyyppä ja Kalajoella kyläkunta Typpö, joiden nimillä on sama ruotsalaissanatausta kuin Tyyppälän nimellä. Suomalaisessa paikannimikirjassa ei nimeä Tyyppälä mainita. Kalajoen Typpönimi mainitaan ja arvellaan Olavintie Palokka taustaksi saksalaisia ja ruotsalaisia henkilönimiä. Ja esitetään, että typpö ja typäs tarkoittavat muka mäentöyrästä. Mutta selitetään väärin, sillä nämä sanat ovat vanhaa, ruotsalaisasutukseen liittyvää sanastoa. Talonnimen Typpö takana on Elof Hellqvistin jo v esittämä muinaisruotsin sanat tybbele, thygbele, thykbyle tarkoittaen tiheään asuttua kartanoa. Tätä sanastoa on Ruotsissa Örebron kaupunginosa Tybble. Nimen katsotaan olleen aikoinaan Ti bole tarkoittaen suurta asutusta. Sana bole, böle ja vanhempi muoto byle merkitsevät ruotsin vanhassa asutussanastossa uudistilaa, raiviota. Suomen suomalaisalueella nuo sanat ovat löytäneet muotoja Puolanka Kainuun pitäjän nimenä, muotoja Pöyli, Pöyliö pohjoisessa, Pyöli ja Pyyli. Ja Siilinjärven kuulu kylä Pöljä on tuon sanan böle suomalaismuoto jä päätteineen. Jota kukaan professori ei ole pystynyt selittämään, vaikka ovat yrittäneet. Sanaston sana thygbele näkyy olevan Tampereella Hyhky-nimen taustana. Ja sana thykbyle Kangasalan Hykkölän ja Hykönsalon nimien taustana kertoen ruotsalaisherrojen kartanoista. Vaikka Suomi oli 700 vuoden ajan ruotsalaisherrojen hallitsema maa ja he jakelivat Vanhat paikannimet siis kertovat hyvin paljon paikan historiasta ja mm. asuttamisen ajasta ja talojen silloisten asukkaiden kielestä. sanastoaan sekä torppien että luonnonpaikkojenkin nimiin torppia antaessaan ja karttoja piirrellessään kaikkialla maassamme, on suomalaisten nimistön tutkijoiden tavattoman vaikea tätä ymmärtää. Ruotsalaissanastoa on aivan korpiseuduillakin. Tutkijat pitävät esimerkiksi sanaa tölli suomalaissanana, mutta sekin mokoma on ruotsin sanasta döll. Pidän Palokan nimeä Tyyppälä jo 1200-luvun lopun ruotsalaisasutuksen peruna. Ja Kalajoen nimeä Typpö ma-pe la-su PIZZAT, KEBABIT, RULLAT, SALAATIT KOTIINKULJETUS (014) Kotiinkuljetus ilmainen, kun tilaat vähintään 15 eurolla. Muuten kuljetusmaksu 2. Kuljetus 5 km säteellä. Tutustu uuteen listaan: Tilaukset myös: LOUNASTARJOUS arkipäivisin klo (paikan päällä tarjoiltuna) 7 sis. alkusalaatti pizza/kebab limsa/maito/vesi kahvi Tikkakoski ja Palokka menestyivät mestarimyyjien finaalissa Tikkakosken K-market Tikkarin K-kauppias Anni Lias kisasi ja voitti Elintarvike-linjan yksilöfinaalissa. Lisäksi K-market Tikkarin joukkue osallistui K-marketin joukkuekisaan, jonka he voittivat. Myös palokkalainen Otto-Wille Mustajärvi menestyi hyvin Musta Pörssi-linjan kisassa. Elintarvike-linjan yksilöfinaalissa jännittävänä käytännön tehtävänä oli yhdistää sopiva olut ateriakokonaisuuteen ja kaataa oikeaoppisesti vehnäolut oikeanlaiseen lasiin. K-market Tikkarin joukkue osallistui K-marketin joukkuekisaan, jonka he myös voittivat. Tehtävänä oli erilaisten pastalajikkeiden tunnistaminen. Joukkueessa kisasivat Anni Lias, K-kauppias Jarno Lias ja Merja Salonen. Musta Pörssi-linjan voiton vei Jyväskylän Mustan Pörssi Jätin Otto-Wille Mustajärvi. Palokkalaisen Otto-Willen tehtävänä oli valmistaa kahviautomaatilla tietynlaista maitokahvia. Anni Lias sai stipendin ja palkintomatkan Kanadan Torontoon. Palkintona joukkuekisan voittajalle on stipendi kaupan virkistystoimintaan. Taivaallisia ajatuksia Vuosittain huomaa aina sen, kuinka joulu tulee yllättävän nopeasti. Siksi jo tässä vaiheessa suuntaamme Raamatun ensimmäisen joulun kertomukseen Luukkaan evankeliumin alkuluvuissa. Teen tässä ja tulevissa kirjoituksissani katsauksen näihin tapahtumiin yksittäisten ihmisten kautta. Tällä kerralla katsomme Sakariaan elämää. Sakarias ja hänen vaimonsa kärsivät lapsettomuudesta. Sakarias oli hoitamassa pappistehtäviään Jumalan temppelissä, kun yllättäen enkeli ilmestyi hänelle ja sanoi: "Älä pelkää, Sakarias. Rukouksesi on kuultu, vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan ja sinä annat hänelle nimeksi Johannes." Johannes Kastaja syntyi noin puoli vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Miltä Sakariaasta on mahtanut tuntua? Yllättäen Jumala vastasi vuosien rukouksiin. Lapsettomuus oli tuohon aikaan suuri häpeä. Lienee siellä pohdittu mitä syntiä on tehty, kun lasta ei synny. Enkelin ensimmäiset sanat olivat: "Älä pelkää." Voiko olla rohkaisevampaa kuin kuulla Jumalan viestinä, ettei tarvitse pelätä? Jumala ei julistakaan tuomiota, vaan vapautuksen. Lisäksi tulee vakuutus, että rukouksesi on kuultu ja niihin vastataan. Kuinka moni tänään odottaa apua ja muutosta elämäänsä. Sakarias sai avun, mutta rukousvastaus voi olla toisenlainenkin kuin tässä. Joskus Jumala vastaa "kyllä", joskus "ei" ja joskus "odota". Joskus Jumala vastaa toisella tavalla kuin toivoisimme. Joskus "ei" on meille jostain syystä parempi vastaus kuin "kyllä". Raamatun kuvaamat joulun tapahtumat osoittavat, että Jumala on kiinnostunut yksittäisen ihmisen elämästä. Hän on kiinnostunut sinusta ja minusta sekä siitä mitä meille kuuluu. Aina asiat eivät mene hyvin. Joskus meille voi käydä huonosti. Kaikissa olosuhteissamme Jeesus haluaa olla kanssamme. Eri tilanteiden keskelle Jumala voi antaa läsnäolonsa ja apunsa kun apua pyydämme. Timo Koivisto timo.koivisto@svk.fi Palokanorsi 1, Jyväskylä TERVETULOA MEILLE PESEMÄÄN NOPEASTI JA KÄTEVÄSTI! Meillä kanta-asiakkuus kannattaa. Täytä hakemus asemillamme. samaten. Kaikkialla Suomessa on ruotsalaisperäisiä paikannimiä jo keskiaikaisesta sanastosta. Erityisen runsaasti tätä sanastoa on Pohjanmaan puolella, jonne ruotsi toi asutusta vartioimaan maakuntaa Novgorodia ja sitten Moskovaa vastaan. Pohjanmaalta on Keski-Suomeen ja edelleen Kymenlaaksoon tuota ruotsinkielisen asutuksen sanastoa. Korpilahden Vaaruvuoren nimeä joku asiaan huonosti perehtynyt professori väitti saamelaissanaksi nimen Vaaru-osan perusteella. Mutta eri puolilla maata ja varsinkin rannikkoseuduilla on Varberg nimiä. suomalaisittain Vara- Varo-nimiä, joissa tuo Var- tarkoittaa vartioida, pitää merkkitulia. Vaaruvuoren viereisen saaren nimi Kassaari ja Kasselkä sisältävät merkkitulta tarkoittavan sanan kase todistaen paikan olleen ruotsalaishallinnon vartiovuori. Ja tätä sanastoa on myös Tyyppälän nimi ruotsalaisperäisenä asutuskartanon nimenä. On otettava huomioon, että taloja ei noina levottomina aikoina perustettu mitenkään näkyvillä paikoille eikä risteyspaikoille, vaan mieluummin sivuun turvallisemmille paikoille, minne vainolainen ei heti osannut. Vanhat paikannimet siis kertovat hyvin paljon paikan historiasta ja mm. asuttamisen ajasta ja talojen silloisten asukkaiden kielestä. Mutta ei pidä uskoa noiden niin kielitaidottomien ja historiaa niin huonosti tuntevien virallisten paikannimien selittäjien selityksiin, vaan on etsittävä oikeat selitykset nimelle Tyyppälä kuin muillekin nimille. 24h vrk

11 Torstai n Palokka-lehti Vuoden palokkalainen 11 PA LV E L U H A K E M I S T O K E H Ä K I R P PA R I Avoinna ma-pe 9-18 la 9-14 P (Palokan Prisma 2.krs) LAHJAKSI ISÄLLE Virkistävä Kasvohoito 55,Rentouttava Jalkahoito 47,Uutuus! Calvin Kleinin tuoksuja Erä Calvin Kleinin Deo Stickejä 18,- SÄIHKETTÄ PIKKUJOULUIHIN Kaunistava kasvohoito 40,Juhlameikit alk. 40,Rakennekynnet 79,- (90,-) Ripsienpidennykset täyssetti 100,- (120,-) Osapidennys 60,- (80,-) Opiskelijatyönä MYYDÄÄN Rukka-sadeasut lasten siniset takki ja kurahousut koko 134 cm ja vuorittomat kurarukkaset koko 3 vihreä ja siniset koko setti 10. Sininen sadetakki koko 140 cm 5 /kpl. Lasten essuja 3 kpl:ta 3 /kpl ja ruokalappuja 8 kpl:ta 2 /kpl. Kotitekoisia villasukkia Naisten koot ja miesten koot /pari.toimiva jalkakylpylaite 10. Puh kastamaa villakoiran urospentua etsii hyvää ja rakastavaa kotia. Pojat täyttävät kahdeksan viikkoa Luovutus viikolla 45. Pentujen emo on 75% villlis (emon emo bicohnin ja kääpiövillakoiran coctail) ja poikapentujen isä on harmaa kääpiövillakoira. H Tikkakoskella. Puh Pakun talvirenkaat vanteineen 4 kpl, lähes uudet!!! Koko 185R14C. Merkki Aurora, ajettu Koiran kasaantaittuva kulje- todella vähän! H P tushäkki. K 68 cm. L 61 cm. S cm. Hp. 30. Tiedustelut 040 OSTETAAN /Tuula Okt-tontti Palokasta. Kaksi mustaa, eläinlääkärin tar Katso lisää Kivuton Ihonpuhdistus Ultraäänellä 40,- UUTTA! Kestopigmentoinnit kulmiin sekä silmien rajauksiin Erikoishammasteknikko Kalevi Epäilys uudet kokoproteesit proteesien puhdistus hammasproteesien pohjaukset ja korjaukset Olavintie 1 B 14, Palokka Puh. (014) Saarijärventie 52, Palokka, Palokan Kauppakeskus, puh Palvelemme ark la su Meiltä myös testivoittajat Tervetuloa edullisille vanne- ja rengaskaupoille! MYYJÄISET RENGASLIIKE ISÄNPÄIVÄNÄ klo Leivonnaisia, leipää, sieniä, savukalaa, mausteita, koruja, keramiikkaa, paju-, rottinki-, puu- ja käsitöitä ym. N. 50 myyjää. Paistettuja muikkuja ja makkaraa. Taidegraafikko Frans Toikkasen töitä JUHLATALO MAJAKOSKI Palokka-Ruokkeentie Kinkomaantie 140, SÄYNÄTSALO P. (014) Ark. 8 17, la Merelle katson, kauas etäisyyteen, sininen äärettömyys. Merelle katson, tähyän kauas pois, aavalla tuulee! Merelle katson, lailla lintujen maan ääriin haluaisin. Kahvitarjoilu Tervetuloa! Tämä on niin viihtyisä. Jo nyt vähän harmittaa, että se menee varmasti ekalla näytöllä. Maan luotetuin* välittäjä tietää mitä Suomi kodissasi rakastaa. Lähimmän kotisi tuntijan löydät osoitteesta * Taloustutkimus Oy: Kiinteistönvälitysketjut Paikalliset asiantuntijat palveluksessasi. Katja Pyörälä LKV Nina Saleva myyntipääl., LKV Välityspalkkio 4,92 % (sis. alv.) velattomasta hinnasta. Minimipalkkio 2460 (sis.alv.) tai sop. mukaan. Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskus Palokankeskus, Saarijärventie (Citymarketin -kiinteistö) LLL TULE MUKAAN Jyvässeudun Kiekon Luistelukouluun Luistelukoulun jäävuoro sunnuntaisin klo 16:00 Palokan tekojäällä Lisätietoa: (Ville Patinen) ja joukkueet/luistelukoulu

12 12 Vuoden palokkalainen Torstai Palokka-lehti