Sanallinen väkivalta on yhtä vakavaa kuin fyysinen uhittelu. Lakiesitys mahdollistaa opiskeluoikeuden perumisen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanallinen väkivalta on yhtä vakavaa kuin fyysinen uhittelu. Lakiesitys mahdollistaa opiskeluoikeuden perumisen."

Transkriptio

1

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Hoiva-assistenttien koulutus on aloitettu 7 Tarvitaanko arvokeskustelua? 8 Lokakuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Väkivaltaa ei pidä sivuuttaa 14 Kuntosali koukutti Kaija Koivulan 16 Suomen lähihoitajille pronssia 18 Työnohjaus avasi lukkoja 20 Oman työn arvoa ei aina nähdä 22 Kaikista ei ole hoitoalalle 25 SuPeria suositelleet sadonkorjuujuhlissa 28 Oikeudenmukainen johtaja jakaa vastuuta 32 Äidit eivät huomaa vauvan kylläisyyttä 33 Luontaistuotteet 3 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Koulutus teki työstä todellista 38 Kuntoutuksen koulutusohjelma 40 Mielenterveystyö yhä tärkeämpää 44 Tarvittava tieto ei aina tavoita yrittäjää 46 SuPerin yrittäjäpäivä 48 Osastojen verkkosivut kuntoon! 49 Uusia loma-asuntoja Vierumäellä 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Ritva, ahtaalle ajettu perushoitaja 59 Siskon pakina 60 Työttömyyskassan ajankohtaiset 61 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 P.S. 66 Kuulumisia 10 Sanallinen väkivalta on yhtä vakavaa kuin fyysinen uhittelu. 22 Lakiesitys mahdollistaa opiskeluoikeuden perumisen. 16 Tiina Ahola keskittyy WorldSkills-kisoissa Kanadassa. 18 Seija 54 Kuin ensimmäistä päivää -näytelmä kuvaa perushoitaja Ritvan arkea. Markkanen ja Pia Honkanen arvostavat työnohjauksesta saatavaa apua. 2 super

3 super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Tummia tunnelmia leena lindroos Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas Kannen kuva Eija Ahvon perushoitaja Ritvan roolissa kuvasi Kai Lindqvist. Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lääninhallitusten antamat selvitykset vanhustenhoidon tilasta käynnistivät keskustelu- ja kauhisteluryöpyn, joka täytti niin median kuin kahvipöytäkeskustelut syyskuun ajan. Koko maan kattavat tiedot ovat paikoin pöyristyttävää luettavaa, mutta superilaisille ne eivät tulleet yllätyksenä. Omat jäsenemme ympäri maan ovat raportoineet resurssien vähyydestä ja tekevien käsien puutteesta jo vuosia. Oikeasti yllättyneitä olivat tokko monet muutkaan, sillä esimerkiksi professori Sirkka-Liisa Kivelä toteaa jo vuonna 2006 sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa vanhusraportissa samat asiat, jotka nyt ovat olleet kaikkien huulilla. Tällä hetkellä hoitajana ei ole helppo olla. Keskustelussa on käytetty sellaisiakin puheenvuoroja, joissa huonon hoidon on sanottu aiheutuvan hoitajien viitsimättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. Sen voi uskoa loukkaavan syvemmältä kuin ulkopuoliset osaavat arvatakaan. Onhan jokainen hoitajaksi kouluttautunut itse valinnut ammattinsa, pyrkinyt juuri sitä opiskelemaan ja osoittanut pätevyytensä valmistuttuaan. Mutta yksittäinen hoitaja ei ole se, joka päättää resursseista ja prioriteeteista. Hän tekee sen, mitä yksi hoitoalan ammattilainen voi tehdä. Ja uskon, että hän myös yrittää toimia tehokkaasti ja eettisesti oikein. Hän saattaa myös turhautua silloin, kun ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi ja haluaisi. Katseet onkin suunnattu lainsäätäjien, kirstunvartijoiden ja työnjohtajien suuntaan. Tämän päivän vanhukset ovat vielä sitä ikäpolvea, joka on tottunut olemaan vaikka aidan vittaksena. He ymmärtävät ja tyytyvät siihen, mitä ulottuvilla on. Usein vielä kiittävätkin. Vaan entäpä me itse, kun väistämättä vanhenemme? Hoiva-alalle pyritään saamaan lisää työvoimaa muun muassa lyhytkestoisella hoiva-assistenttikoulutuksella. Nämä henkilöt koulutetaan auttamaan niissä toimissa, joihin varsinaista lähihoitajan ammattitaitoa ei tarvita. SuPer-lehti avaa keskustelua koulutetun ja kouluttamattoman hoitohenkilöstön nykyisestä vuorovaikutuksesta työpaikoilla. Pistelevätkö pitsakokit insuliinia omassa työyksikössäsi kerro kokemuksesi ja lähetä se sähköpostilla osoitteeseen lokakuun 16. päivään mennessä super 3

4 Ajankohtaista palomäki kannattaa risikon esitystä sosiaalija terveyspalvelujen rakenteiden uudistamisesta Lokakuu Ihanasti ikääntyen -iltapäivä Kuopio, SuPer ry PeSu nollaysi, perustietoa SuPerista, Vaasa, SuPer ry Maailman mielenterveyspäivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Viestinnän haasteet, Helsinki, SuPer ry Perusterveydenhuollon täydennyskoulutuspäivä, Hämeenlinna, SuPer ry Maailman ravintopäivä Taloudenhoitajien peruskurssi, Helsinki, SuPer ry SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki pitää peruspalveluministeri Paula Risikon esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden uudistamisesta tervetulleena. Esitys perustuu samoille tarpeille, jotka olivat keskeisinä tekijöinä vuonna 2003 eduskunnan säätäessä lain Kainuun hallintokokeilusta. Kainuun hallintokokeilussa kuntien sosiaali- ja terveystoimen tehtävien ja toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuu siirtyi maakunnalliselle tasolle ja tällä pyrittiin muun muassa siihen, että palveluiden saatavuus turvattaisiin koko maakunnan asukkaille. Risikon esityksen ja Kainuun hallintokokeilun elementtejä yhdistelemällä voitaisiin Palomäen mielestä saada kestävä malli peruspalvelujen turvaamiseksi. Nyt tarvittaisiin kestävää mallia, joka olisi toimiva myös silloin, kun suuret ikäluokat siirtyvät sankoin joukoin hoivapalvelujen käyttäjiksi. Raja-aidat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliltä on poistettava. Palomäen mukaan sosiaali- ja terveysalueet voitaisiin jakaa joko maakuntien tai nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle. Tässä yhteydessä voitaisiin tarkastella myös sairaanhoitopiirien määrää. Oleellista mallissa olisi myös se, että uusien sosiaali- ja terveyspalvelualueiden rahoitusvastuu jaettaisiin alueen sisällä olevien kuntien kesken tasan euro per asukas -periaatteen mukaisesti. Järjestelmä mahdollistaisi hallinnon selkeyttämisen ja se myös purkisi nykyisiä päällekkäisiä järjestelmiä Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry Vanhustyön koulutuspäivä Ihanasti ikääntyen, Tampere, SuPer ry Kansallinen D-vitamiinipäivä Marraskuu Luottamusmiesten peruskoulutuksen 1. jakso, Helsinki, Aktiivi-instituutin koulutusta Miesseminaari, Vantaa, SuPer ry Apuväline-messut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Sokeain viikko Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer ry super vastustaa kuntien lomautuksia SuPer ei hyväksy kuntiin suunniteltuja lomautuksia. Lomautukset vaarantavat kunnissa lakisääteiset palvelut, koska lomautusten aikana niitä ei pystytä turvaamaan. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden taso huonontuu, koska ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole riittävästi takaamassa potilasturvallisuutta ja laadukasta hoitoa. Nyt on aika... Vuoden 2009 osalta SuPerin tiedossa on, että superilaisia jäseniä koskevia lomautuksia laitetaan toimeen yli kymmenessä kunnassa. Liiton verkkosivujen Lomautuksetsivuille (www.superliitto.fi ->edunvalvonta/sopimusedunvalvonta/lomautukset) on kerätty tietoa lomautuksista ja käytännön ohjeita lomautustilanteiden varalle Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPer ry Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer ry Eväitä diabeetikon hoitoon -opintopäivä, sama ohjelma molempina päivinä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Maailman diabetespäivä Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen lasten päivä Taloudenhoitajien jatkokurssi, Helsinki, SuPer ry suositella SuPeria. Jäsenhankintakampanja kestää asti. huolehtia jäsenmaksut ajan tasalle. varata kalenteriin aikaa ammattiosaston syyskokoukselle ja liiton jäsentilaisuuksille. keskustella työnantajan kanssa ensi vuoden täydennyskou- lutuksesta, esimerkiksi SuPerin jäsenten koulutusmatkasta Cambridgeen ja tietenkin ammatillisista opintopäivistä, jotka järjestetään Helsingissä. kerätä porukka ja lähteä Osaava Nainen -messuille Turkuun osallistua Varhaiskasvatusmessuille Heurekassa Vantaalla. 4 super

5 Arvoa elämälle! puheenjohtaja juhani palomäki Julkisuudessa on käyty jo jonkin aikaa vilkasta keskustelua vaalirahoitusjärjestelmien epäkohdista. Huomio yritetään viedä joko tahallisesti tai tahattomasti pois varsinaisista ongelmista eli esimerkiksi vanhustenhuollon erittäin heikosta tilasta ja siitä, mitä asialle pitäisi tehdä. Haaste ei ole helppo, mutta sitä ei voi enää siirtää epämääräiseen tulevaisuuteen, asiaan on tartuttava heti ja tosissaan. Kunnallishallinnon kehittämissäätiö julkaisi kesällä mielipidemittauksen, jonka mukaan kuntalaiset pitäisivät kaikkein tiukimmin kiinni vanhustenhuollosta. 93 prosenttia kyselyyn vastanneista ei säästäisi lainkaan vanhustenhoidosta. Kuntalaisten eli siis veronmaksajien mielipide on selkeä. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta- Leena Paunio pyysi lääninhallituksilta selvitykset ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten hoidosta ja hoidon valvonnasta. Raportit kertovat karua kieltään vanhustenhoidon ongelmista. Nämä ongelmat ovat valitettavan tuttuja SuPerille ja niistä on kerrottu liiton toimesta useaan otteeseen lääninhallituksille, päättäjille, medialle ja työnantajille. Viime keväänä SuPeriin otettiin kentältä lukuisia yhteyksiä. Vanhustenhoidon tilasta oltiin erittäin huolestuneita ja jaksamisongelmia ilmeni monin paikoin. Samalla julkisuudessa on käyty keskustelua eutanasiasta. Kirjailija Kaari Utrio esitti ankaraa keskustelua kirvoittavan ajatuksen yli 70-vuotiaiden nukahtamispilleristä. Lisäksi oppositiopuolueet ovat tehneet hallitukselle välikysymyksen vanhustenhuollon tilasta. Radio-ohjelma, jossa käsiteltiin vanhustenhoidon ongelmia ja kaadettiin ongelmat hoitajien niskaan, on herättänyt voimakkaita tunteita. Ohjelman viesti oli törkeä siitä huolimatta, että ohjelman tekijöiden tarkoitus oli herättää keskustelua. On ymmärrettävää, että moni loukkaantui ja huolestui siitä, ettei alalle saada enää nuoria osaajia. Vanhustenhoitolakia ollaan valmistelemassa. Peruspalveluministeri Paula Risikko on vahvasti lain takana. Henkilöstömitoitusten saaminen lakisääteiseksi ei poista täysin vanhustenhoidon ongelmia, mutta ainakin se on askel eteenpäin. Kuntaliitto vastustaa tällaista normitusta voimakkaasti. Todellisuudessahan on työnantajan etu, että kuntalaiset ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin ja henkilöstö on motivoitunutta ja voimissaan. SuPer on jo vuosia vienyt viestiä päättäjille sekä työnantajille, että vanhustenhoito saataisiin asianmukaiselle tasolle. Tiedotusvälineet ovat olleet suurena apuna. Tämä työ jatkuu edelleen. Vanhustenhoidossa on pitkälti kysymys arvovalinnoista. Kuntien päättäjät joutuvat tekemään valintoja siitä, mihin varoja kohdistavat. Valtiokaan ei voi ummistaa silmiään väestön ikääntymiseltä ja hoivapalvelujen tarpeen kasvulta. Vanhustenhuoltoon tarvitaan korvamerkittyä rahaa. On totta, että vanhustenhoidossa tarvitaan lähimmäisen rakkautta myös omaisten taholta. Tarvitaan riittävästi osaavaa hoitohenkilökuntaa sekä läheisiä, jotka voivat olla tukemassa varsinaista hoitotyötä super 5

6 Tarvitaanko lyhytkoulutusta? teksti ja kuvat jukka järvelä Uudellamaalla toimiva Edupoli on aloittanut hoiva-assistentin koulutuskokeilun. Siitä valmistuvat sijoittuvat neljän kuukauden koulutuksen jälkeen avustaviin sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin. SuPer ottaa varovaisen epäilevän kannan uuteen lyhytkoulutuskokeiluun. Erilaisia lyhytkoulutuksia on sosiaali- ja terveysalalle luotu jo pitkään. Perusteena on pidetty työvoimapulaa. SuPerin kehittämisjohtaja Arja Niittynen kyseenalaistaa työvoimapulan muistuttamalla, että noin 2000 superilaista on työttömyyskassan asiakkaana ja saman verran työttömiä hoitajia on Kelan päivärahan varassa. Arja Niittynen kertoo, että Su- Per on voinut osallistua joidenkin lyhytkoulutuksien sisällön suunnitteluun. On selvitettävä, onko työelämässä todellinen tarve hoivaassistentin kaltaisille ammattiryhmille. Liittomme suhtautuu lyhytkoulutuksiin varovaisen epäilevästi, mutta ei tyystin kielteisesti. Työpaikoilta löytyy tehtäviä heillekin esimerkiksi vaatehuollosta, välinehuollosta ja ulkoilutuksesta, ja näin koulutetuille hoitajille jäisi aikaa tehdä varsinaista hoitotyötä. Niittysen mukaan lyhytkoulutuksien tavoitteiden ja valtakunnallisen ohjeistuksen on oltava selkeät. Valmistuneen työtehtävät on määriteltävä tarkasti, samoin rajanveto koulutettuun lähihoitajaan on oltava selvä. Myös palkkaus voi tulla ongelmaksi, sillä lyhytkoulutuksen saaneilla se ei voi olla sama kuin kolmevuotisen koulutuksen hankkineilla lähihoitajilla, joiden lähtöpalkka on vajaa 1700 euroa kuukaudessa Työnantajien toimet voivat vesittää koko hoitoalan perustaa: Pahimmillaan työnantajat alkavat korvata koulutettua hoitohenkilökuntaa lyhytkestoisen kurssin käyneillä työntekijöillä. Tämä on SuPerille asia, joka ei missään nimessä saisi käydä toteen. Jo nykyään työpaikoilla joudutaan pohtimaan vastuukysymyksiä hyvin tarkkaan, kun työyhteisöissä on lyhyen koulutuksen käyneitä henkilöitä. Osa lyhytkoulutetuista voi tehtäväkuvansa mukaan osallistua myös hoito- ja hoivatyöhön. Ikäihmisten palvelu- ja laatusuosituksessa määritellyissä henkilöstömitoituksissa ei erotella hoitoon osallistuvaa henkilöstöä koulutuksen mukaan. On siis olemassa vaara, että osa hoitotyöstä siirtyy lyhyen koulutuksen saaneiden käsiin. Hoiva-assistentti tulisi avustajaksi Hannele Pesolan mukaan kehittyvä hoitoala ja uudet palvelurakenteet vaativat erilaista osaamista kuin ennen. 15 opiskelijaa on aloittanut Helsingin Edupolissa työttömille tarkoitetun neljän kuukauden hoiva-assistenttikoulutuksen. Suurin osa heistä on ammatin vaihtajia, osa on toiminut alalla epäpätevänä sijaisena. Tämä HoivaRekry-hankkeen alainen koulutus on pilotti eli sen tuloksia sekä mahdollista jatkoa arvioidaan ensi keväänä. Edupolin hyvinvointipoolin projektipäällikkö Hannele Pesola korostaa, että lyhytkoulutuksen tarkoituksena ei ole rapauttaa lähihoitajien osaamista tai heidän määräänsä työpaikoilla. Sosiaali- ja terveydenhoitoalalla tarvitaan sisääntulotyöpaikkoja, sillä kaikki eivät ole valmiita kolmevuotiseen lähihoitajakoulutukseen. Lähihoitajien määrä ei yksinkertaisesti riitä hoitoalan tarpeisiin, siksi ammattirakenne vaatii muutosta ja uusia toimintamalleja. Ei ole järkevää, että lähihoitajat siivoavat tai laittavat ruokaa, kun samaan aikaan voisi tehdä oikeaa hoitotyötä. Hoiva-assistentin työnkuvaan kuuluvat myös muun muassa ulkoiluttaminen, nostot, saunotus, vaatehuolto, kaupassakäynnin avustaminen sekä lähihoitajan parina työskenteleminen ja avustaminen. Hoiva-assistenttikoulutuksen käyneet voivat työskennellä esimerkiksi palvelutalossa, vanhainkodissa, vuodeosastolla ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös sairaalassa sekä varhaiskasvatuksen ja vammaistyön ympäristössä. Hoiva-assistenttien koulutus poikkeaa muutamista muista lyhytkoulutuksista. Esimerkiksi lähiavustajakoulutus sisältää monesti osan lähihoitajatutkinnosta. Hoiva-assistenttikoulutuksen sisältö on suunniteltu tarpeiden mukaan yhteistyössä alan työpaikkojen ja työntekijöiden kanssa. Pesola ei usko, että uusien ammattinimikkeiden tulo alalle aiheuttaa pitkäaikaisia ongelmia työpaikoilla. Nimikkeistä määrätään asetuksissa. Ongelmana on pikemminkin se, kuinka koulutettu ja osaava henkilöstö saadaan jaksamaan työssä. Uskon, että selviytyäksemme kaoottisesta nykytilanteesta sosiaali- ja terveysalalle on luotava rohkeasti uusia ratkaisumalleja. 6 super

7 Arvokeskustelu vanhustyön tekijöistä tarvitaanko sitä? teksti jukka järvelä Tietävätkö kaikki vanhusten parissa työtä tekevät vanhuudesta ja vanhusten elämästä tarpeeksi? Eivät tiedä, mikäli on uskominen superilaisen perushoitajan Paula Leinosen havaintoihin. Samaa mieltä on julkisuudessa ollut Turun yliopiston yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelä. Vanhustyötä parinkymmenen vuoden aikana tehnyt porvoolainen Paula Leinonen haluaisi nostattaa arvokeskustelua vanhusten parissa työskentelevien ammattitaidosta. Ota kantaa! Onko työpaikallasi kouluttamatonta henkilökuntaa? Aiheutuuko siitä haittaa asiakkaille tai potilaille? Vievätkö kouluttamattomat sinun aikaasi? Onko tilanne ongelmallinen vai tarvitaanko jokaista käsiparia työpaikan kiireessä oli alan koulutusta tai ei? Lähetä kommenttisi sähköpostiin superliitto.fi 16. lokakuuta mennessä. Hänen mukaansa alalle pääsee töihin lähes kuka tahansa. Töissä olen nähnyt kouluttamattomia nuoria naisia, säästösyistä. Tietävätkö he mitään vanhusten elämästä? Kaikenlaiset pitsakokitkin ovat pistelleet insuliinia. Vakiohenkilökuntaan kuuluvilta on puuttunut tarvittava lääkekoulutus. Suoranaisia laittomuuksia olen nähnyt. Miten ammattilaiset enää pystyvät työskentelemään tällaisessa työympäristössä? Koulutettujen hoitajien työtaakka kaksinkertaistuu, kun pitää neuvoa kouluttamattomia työtovereita. Tilanne koskee etenkin yksityistä puolta, kunnissa näissä asioissa ollaan tarkempia. Leinonen ei syytä hoitajia. Hän toivoo, että kollegat kuitenkin heräisivät ja aloittaisivat asiasta perinpohjaisen arvokeskustelun teemalla Ketkä ovat meidän työtovereitamme? Professori Sirkka-Liisa Kivelä on huolestunut siitä, että lääkäreitä ja hoitajia koulutetaan huonosti vanhustyöhön. Vanhemmuuden mukanaan tuomat ilmiöt ja ongelmat saattavat olla koulutetullekin ongelmallisia, koska niitä opetetaan liian vähän. Kivelän mukaan koulutuksen puute johtaa siihen, että vanhuksia hoidetaan tunteiden perusteella ja siksi huonoin seurauksin. kuntasektorin luottamusmiesvaalin ohjeet löytyvät superin jäsensivuilta TNJ:n eli SuPerin luottamusmiesvaalit toimitetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Luottamusmiesvaalien käynnistämisestä ja käytännön järjestelyistä huolehtivat SuPerin ammattiosastot. Ammattiosastot tekevät yhteistyötä, jos saman kunnan tai kuntayhtymän superilaiset kuuluvat useampaan ammattiosastoon. Tarvittavat luottamusmiesvaalilomakkeet ja ohjeet löydät SuPerin jäsensivuilta Jäsensivuille pääsy edellyttää kirjautumista. vanhuksille elämyksiä torstain ulkoilupäivänä Menossa olevan vanhusten viikon yksi huipentuma on torstaina 8. lokakuuta järjestettävä iäkkäiden ulkoilupäivä. Päivän aikana eri puolilla Suomea tempaistaan ja haetaan vanhuksille elämyksiä ulkoliikunnan keinoin. Vanhusten ulkoilutempauksessa on mukana niin ammattilaisia kuin vapaaehtoisia. Myös terveysalan järjestöt, kunnat, SPR, yrittäjät, työttömien yhdistykset, koulut, seurakunnat ja vanhusten läheiset ovat mukana tempauksissa. Terveydenhuollon henkilökunta rokotetaan ensimmäisenä Ensimmäiset influenssa A(H1N1)v -taudin ehkäisyyn tarkoitetut rokotteet saapuvat Suomeen lokakuussa. Rokotteen saajat on pantu järjestykseen. Valtioneuvosto antoi syyskuussa asetuksen tartuntatautiasetuksen muuttamisesta. Ensin sikainfluenssaa vastaan rokotetaan terveydenhuollon henkilöstöä sekä raskaana olevat. Ehdotuksen mukaan rokotusten anto aloitettaisiin infektiopotilaita tai infektioille alttiita potilaita hoitavasta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä sairaankuljetuksen henkilöstöstä sekä apteekkien asiakaspalvelussa toimivista henkilöistä. Toisena rokotettavaan ryhmään kuuluisivat raskaana olevat naiset. Kolmantena rokotettaisiin sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 0,5 64-vuotiaat. Neljäntenä rokotettaisiin terveet 6 35 kuukauden ikäiset lapset. Viidentenä rokotusvuorossa olisivat terveet 3 24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret sekä varusmiehet. Kuudentena rokotettaisiin sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet. Koko väestö on mahdollista rokottaa syksyn ja talven aikana. vanhustenhoidon epäkohdat nousivat ykkösuutiseksi SuPerin jatkuvasti julkituomat vanhustenhoidon epäkohdat saivat valtakunnallista julkisuutta, kun lääninhallitusten tekemien selvitysten tuloksia esiteltiin eri tiedotusvälineissä syyskuun alussa. Kaikissa viidessä lääninhallituksen selvityksessä todettiin, että syy vanhustenhoidon vakaviin puuteisiin löytyy siitä, että henkilökuntaa on liian vähän. Ympärivuorokautisessa hoidossa on jouduttu sitomaan vanhuksia peteihin, telkeämään heitä lukkojen taakse ja rajoittamaan wc-käyntejä. Lisäksi ulkoilun, ravinnon ja lääkityksen määrä eivät ole aina olleet kohdallaan. Myös vaippojen käyttö ja kaatuilu saivat tilaa uutisoinneissa super 7

8 lokakuun lyhyet koonnut jukka järvelä Naiset ottavat nyt tosissaan Vuoden 2008 juomatapatutkimuksen mukaan naisten humalakerrat ovat lisääntyneet huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, kun vähäisemmän kulutuksen kerrat ovat jopa vähentyneet. Miesten humalakerrat lisääntyivät vain nuorimmassa ikäryhmässä eli vuotiaissa. Heilläkin lisäys oli vähäisempää kuin nuorilla naisilla. thl ingram Ilmapöpöistä luettelo Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut luettelon työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista ja vastaavat biologisten altistusindikaattorien raja-arvot. Ne on tarkoitettu huomioon otettavaksi työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioitaessa. Luettelo HTP-arvot Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet löytyy verkko-osoitteesta /julkaisut/ Laiton abortti ja laki Rangaistukset laittomasta raskauden keskeyttämisestä ovat kohtuullistuneet. Raskauden keskeyttäminen on laiton, kun keskeytykselle ei ole aborttilain mukaista lupaa tai esimerkiksi silloin, jos keskeytyksen tekijä ei ole siihen lain mukaan oikeutettu lääkäri. Jatkossa laittomasta raskauden keskeyttämisestä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta ja törkeästä teosta enintään neljä vuotta vankeutta. Myös yritys on edelleen rangaistava. Tähän asti enimmäisrangaistus sikiönlähdettämisestä on ollut kahdeksan vuotta vankeutta. Elinvuosia optimismista Optimistiset naiset sairastuvat harvemmin sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään ja kuolevat niihin harvemmin kuin pessimistisesti elämään suhtautuvat. Pessimistien lisäksi riskiryhmässä ovat kyyniset ja äkäiset naiset, tuore tutkimus osoittaa. Yhdysvaltalaistutkimuksessa seurattiin iältään vuotiasta naista yli kahdeksan vuoden ajan. duodecim ingram Parhaat unet 7 8 tunnissa Unta ja sen määrää on pidetty tärkeänä tekijänä aivojen toiminnassa ja oppimisessa. Terveys tutkimuksen mukaan parhaimman suoriutumisen takaa 7 8 tunnin uni. Lyhyempiä tai pidempiä unia nukkuvat selvisivät kognitiivisissa testeissä huonommin. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia vielä selittämättömiä tuloksia, joiden mukaan sekä poikkeuksellisen lyhyt- että pitkäunisten joukossa monet keskeiset terveysriskit ovat kohonneet. thl Kiusaaminen näkyy kauan Suomalaistutkimuksen mukaan kahdeksanvuotiaana kiusaamisen uhriksi joutuneet tai muita kiusanneet tarvitsevat aikuisena mielenterveyspalveluita muita todennäköisemmin. Kiusaaminen ja sen uhriksi joutuminen ovat tutkijoiden mukaan vakavasti otettava merkki suurentuneesta mielenterveysongelmien riskistä. Tulokset korostavat myös miten tärkeää koulujen ja vanhempien on puuttua kiusaamiseen. Andre Souranderin johtamaan tutkimukseen osallistui 5000 vuonna 1981 syntynyttä suomalaislasta. duodecim Paksut reidet hyvä asia? Tanskalaistutkijoiden mukaan ihmisen reisien koosta voi mahdollisesti päätellä hänen riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Paksut reidet liittyvät pienempään ja hoikat suurempaan sairastumisriskiin. Tulosten perusteella riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kymmenen vuoden aikana tai kuolla 13 vuoden sisällä olisi suurentunut kaikilla, joiden reiden ympärys on alle 60 senttimetriä. Tämän rajan alle jää yli puolet vuotiaista, tutkimuksen taustatiedoista ilmenee. Joissain tutkimuksissa hoikkajalkaisten on havaittu sairastuvan diabetekseen muita useammin, mahdollisesti vähäisen lihasmassan takia. duodecim Akateemiset anorektikot Hyvin koulussa menestyvät akateemisten sukujen tytöt sairastuvat syömishäiriöihin monta kertaa todennäköisemmin kuin vähemmän koulutettujen perheiden lapset. Naisen sairastumisriski oli lähes seitsenkertainen, jos hänen vanhempansa ja äidin vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja. Vertailukohtana olivat vähän kouluja käyneiden lapset. Luultavasti omat ja perheen asettamat menestyspaineet laukaisevat sairauden, ruotsalaistutkijat kirjoittavat. Tulokset perustuvat yli ruotsalaisnaisen rekisteritietoihin. duodecim 8 super

9 Mitä mieltä? Syyskuun kysymys oli: Uskotko palkankorotuksiin? muut lehdet Olisi hyvä, jos osaisimme suhtautua ruumiimme kaikkiin toimintoihin kuin ne olisivat ihmeitä. Meidän pitäisi kunnioittaa ja vaalia niitä. Kirjailija-tutkija Virpi Hämeen-Anttila ketju 4/2009 Toivoisin todella, että nykyajan miesasiamiehet ryhtyisivät ajamaan oikeuksiaan paitsi seksuaalisuuden myös perhepolitiikan alalla. Toivoisin, että he ryhtyisivät vaatimaan itselleen tasa-arvoista oikeutta omaishoitajuuteen. Kirjailija Sirpa Kähkönen polemiikki 3/ % 60 % Missä sukupuoli asuu; sisäelimissä, haarojen välissä, ihmisen aivoissa, identiteetissä, soluissa, suhteessamme muihin? Lastenkirurgian erikoislääkäri Mika Venhola suomen lääkärilehti 35/2009 kyllä en 30 vuotta sitten ingram Kyllä, koska raskaasta työstä on maksettava nykyistä paremmin. meidänkin olisi jo aika saada vaalien alla luvatut korotukset. ala on palkkakuopassa ja syvällä. päättäjät eivät uskalla olla antamatta. superilaiset ottavat sen, mikä meille kuuluu! hoitotyötä arvostetaan tänä päivänä enemmän kuin ennen. olen optimisti. hoitoväelle kuuluu saada niin kuin muillekin. SuPer huolehtii aina omistaan. palkkataso on edelleen alhainen työn vaativuuteen nähden. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. En, koska lama vaikuttaa ja korotukset menevät kansanedustajille. suuret on puheet, mutta pienet on teot. herrojen kukkaro on aina edellämme. naisalojen arvostus ei ole noussut, veroja vaan nostetaan. olen pettynyt niin monta kertaa. aina puhutaan, mutta mitään ei tapahdu. usko on kadonnut. tuntuviin korotuksiin ei ikinä päästä hoitoalalla. hoitajia vaan vähennetään. lamaan vedoten pyritään nollalinjaan. Apuhoitajaliitto otti kantaa virka- ja työehtosopimuskierroksen raamikysymyksiin. Valtiovallalle suunnatuissa toiveissa liitto otti esille muun muassa epämukavan työajan korvaukset, pieni- ja keskituloisten tuloveroasteikon keventämisen ja lapsilisien korottamisen. Työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä liitto toivoi työajan lyhentämistä, palkankorotuksia, yötyöpalkan ja yötyön vapaa-aikahyvityksen mahdollistamissa kaikissa työpisteissä ja sitä, että terveydenhuoltoalan palkkoja verrataan samalla alalla toisenlaisissa tehtävissä olevien ammattimiesten palkkaan. apuhoitajalehti 10/ super 9

10 10 super

11 Sana tai teko, väkivalta on ilmoitettava teksti liisa uusiniitty kuvitus salla pyykölä Hoitajat kokevat lähes päivittäin työssään väkivaltaa, jonka he ohittavat olan kohautuksella. Väkivallasta tai läheltä piti -tilanteesta on aina tehtävä ilmoitus, sillä kenenkään iholle ei ole lupa tulla. Sanoilla sivallettu väkivalta ei liioin saa jäädä reagoimatta. Hoitajien uhkatilanteet ovat lisääntyneet viime vuosina esimerkiksi vanhusten palveluasunnoissa. Uhka ei tule niinkään asiakkaalta, vaan hänen luonaan vierailevilta ulkopuolisilta. Tilanteet ovat hankalia, kun hoitajat joutuvat pyytämään ulkopuolisia poistumaan, sanoo Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen. Sosiaali- ja terveysministeriö palkitsi keväällä 2009 Riihimäen kaupungin hyvästä käytännöstä työpaikkojen riskienarvioinnissa. Vanhainkoti-palvelukeskuksessa vaaratilanteita aiheuttavat muistiongelmaiset ja psyykkisesti sairaat asiakkaat. Hoitajille kiukutellaan, heitä haukutaan ja läpsitään. Vahva ammatti-identiteetti estää hoitajia ottamasta aggressioita henkilökohtaisesti, mutta totta kai työ on raskasta, jos moitetta tulee päivittäin, vaikka parhaansa tekee, Ojanen huomauttaa. Hoitajien kanssa on mietitty turvallisia työtapoja. Tiettyjen asiakkaiden luo mennään aina pareittain. Jos hankalan asiakkaan hoito sujuu toiselta hoitajalta paremmin, töitä vuorotellaan. Olemme keskustelleet siitä, miten omat työtavat tai rauhallinen käytös voivat vaikuttaa myönteisesti. Uhka- ja riskitilanteet pyritään ennakoimaan ja luomaan yhteiset pelisäännöt ja toimintaohjeet. Joskus on tarpeen ottaa myös vierailijoiden ja omaisten kanssa puheeksi asianmukainen kielenkäyttö tai muu käyttäytyminen. Ojanen on työskennellyt kuusi vuotta päätoimisena työsuojelupäällikkönä. Hänen mielestään työntekijät on saatu huolehtimaan omasta työturvallisuudestaan. Työpaikkakokousten tavoitteena on käydä läpi läheltä piti -tapaukset ja työtapaturmat. Työsuojeluhenkilöstö on tarvittaessa esimiesten ja henkilöstön apuna pohtimassa, mitä tilanteille voitaisiin tehdä ja kuinka niitä pystyttäisiin välttämään. On tietysti vaikea ratkaista ulkopuolelta tulevaa uhkaa, koska koko ajan ei voida tehdä töitä lukkojen takana. rajoittaminen lietsoo mielenterveyspotilaita Perushoitaja Hannele Wikholm on työskennellyt neljä vuotta tamperelaisella 36-paikkaisella skitsofreenisten potilaiden osastolla. Työpaikka kuulostaa maallikosta tylyltä, mutta Hannele Wikholm oikaisee nopeasti: Skitsofreenikot elävät omassa harhamaailmassaan. Tunnemme hyvin pitkäaikaiset potilaamme. Osa heistä viettää aikoja kotonaan ja käy meillä hoidossa. En ole joutunut pelkäämään työssäni. Olen ollut alalla 35 vuotta ja uhkaavimmat tilanteet olen kokenut kehitysvammaisten hoitolaitoksessa. Kun puhutaan henkisestä väkivallasta, tilanne muuttuu. Huoriahan me ollaan, Wikholm naurahtaa. Aikaisemmin uskottiin, että mieleltään sairas potilas on puheissaan syyntakeeton ja puhuu, mitä sairas mieli tuottaa. Nykyään ajatellaan toisin. Osa potilaistamme tietää tasan tarkkaan, mistä narusta nyhjäistä. Jos olet ylipainoinen, saat jatkuvasti kuulla olevasi läski. Potilailla on hyvä muisti. Aikojen päästä saatat kuulla, että mitä sinäkin vanhapiika elät isäsi siivellä super 11

12 Mutta myös anteeksi pyydetään. Sairauden aiheuttama lyhytjänteisyys näkyy juuri siinä, että potilas puhuu mitä ilkeimmin ja viiden minuutin päästä hän vilpittömästi katuu ja pyytää anteeksi kun minä olen tällainen. Hannele Wikholmin mielestä hänen osastonsa ei ole opiskelijoiden tai vasta-alkajien paikka. Nuoret saattavat pahoittaa syvästi mielensä ja harkita jopa alan vaihtoa. Myös oppisopimuksella kouluttautujat saavat kuulla häijyjä kommentteja tyyliin mitä sinäkin vanha akka teet täällä. Mistä ankarimmat yhteenotot syntyvät? Kaikenlaisesta rajoittamisesta, kuten tupakoinnista tai ulkona liikkumiskiellosta. Työyhteisö pyrkii Hannele Wikholmin mukaan tukemaan työtoveria, jos tämä on pahoittanut mielensä. Työntekijöiden keskinäinen huumori ja hyvä yhteishenki on hänen mielestään jaksamisen ehto. Annan opiskelijalle lisäpisteitä, jos hänellä on huumorintajua. Osastollamme on kolme mieshoitajaa ja kaikilta irtoaa huumoria. Olen huomannut muistakin työyhteisöistä että mieshoitajat saavat aikaan rennon ja vapautuneen työilmapiirin. Ritva Tuokko korostaa työntekijöille, ettei minkäänlaista väkivaltaa pidä hyväksyä. ilmoitusten määrä kasvanut Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluiden työsuojeluvaltuutettu Ritva Tuokko selaa vaaksan vahvuista paperipinkkaa. Siinä ovat kaikki kesä-heinäkuussa tulleet ilmoitukset läheltä piti tai väkivaltatilanteista. Käsin täytetyissä arkeissa on myös puhtaita työtapaturmia. Suurin osa ilmoituksista on potilaiden laitoshoidossa aiheuttamia ja valtaosa tapauksista tulee psykogeriatrian osastolta. On potkimisia, lyömistä, raapimista, sylkemistä, Tuokko pudottelee tasaisella äänellä. Hän kaivaa nipusta esimerkin: kolme hoitajaa sai vammoja pidellessään potilasta. Tämä sai kyntensä hoitajan hansikkaiden läpi. Riuhtoessaan itseään irti hoitaja nyrjäytti olkapäänsä. Nujakasta tuli viikon sairausloma. Ritva Tuokko pui jokaisen ilmoituksen yhteistyöryhmässä, jossa on työnantajan edustajia. Työntekijöiden työolot tulevat kainostelematta myös heidän tietoonsa. Paljon on vielä asenteissa korjaamista. Perushoitajana itsekin työskennellyt Ritva Tuokko korostaa työntekijöille, ettei minkäänlaista väkivaltaa pidä hyväksyä. Työsuojelupiiristä minulle sanottiin, että väkivaltaa on kaikki se, mikä käy iholle. Työntekijät itse luokittelevat potkaisut läheltä piti -tilanteiksi. He vähättelevät herkästi tapauksia, joista ei tule sairauslomaa. Työntekijät myös ajattelevat, ettei psyykkisesti sairaalle voi mitään. Jos työssä sattuu vakava väkivaltatilanne, työterveyshuolto järjestää jälkipuinnin. Kun voimavarat ovat rajalliset, keskusteluihin on käytetty myös SPR:n ostopalveluja. Pienemmät jutut hoidetaan työyhteisön sisällä. Olen kehottanut puimaan asioita osastojen kokouksissa. Arjen huumori auttaa monissa tilanteissa. Eri toimialojen kouluttajat ovat käyneet puhumassa hoitajille siitä, miten käyttäytyä, kun väkivaltainen tilanne uhkaa tai osuu kohdalle. Ihminen, oli kuinka sairas hyvänsä, ymmärtää jossain mielensä sopukoissa, jos hän vahingoittaa toista. Hänen on sairaanakin Ritva Tuokon mielestä tunnettava vastuunsa. Eräässä psykiatrisessa sairaalassa pahimmasta potkijasta tehtiin rikosilmoitus, joka meni läpi. Kynnystä nostaa se, 12 super

13 Suojaudu ja ennakoi varmista varauloskäynnit, pidä hälytin ja puhelin toimintavalmiina keskustele työtovereidesi kanssa, millaisia asiakkaita on mahdollisesti vastassa älä lähde vaaralliseen työpaikkaan yksin sopikaa työtovereiden kanssa etukäteen, miten uhkatilanteessa toimitte, kuka esimerkiksi hälyttää apua paikalle yritä puhua aggressiiviselle asiakkaalle rauhallisesti ja ystävällisesti anna hänen ymmärtää, että pidät hänen asiaansa tärkeänä sovittele, mutta aseta myös selkeät rajat asiakkaan käytökselle huolehdi osaltasi, että työpaikallasi on hyvä työilmapiiri ulkopuolisen uhatessa älä ryhdy sankariksi, vaan poistu paikalta ja hälytä apua perehdytä uudet työtoverisi ja sijaiset uhka- ja vaaratilanteiden ennakointiin ja tilanteiden varalta laadittuihin toimintaohjeisiin että rikosilmoitus on tehtävä yksityishenkilönä eikä sitä voi tehdä työntekijän puolesta. Ritva Tuokko työskentelee päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna vastuualueenaan muun muassa hoiva-ala. Hän ei usko, että vaaratilanteet tulevat vähentymään. Psykogeriatria lisääntyy, kun väestö vanhenee. Dementikot ovat usein arvaamattomia, koska heidän mielensä on tyhjä. Toinen kasvava ryhmä ovat vuotiaat päihteiden käyttäjät, jotka kuuluvat kotihoidon piiriin. virkavalta auttaa kotihoitoa Perushoitaja Jaana Tikan työmaa kuulostaa ihanteelliselta: ajelua asiakkaiden luo vehmaissa pelto- ja järvimaisemissa. Tikan vanhusasiakkaat elelevät kodeissaan haja-asutusalueella Tampereen Teiskossa. Jaana Tikka palauttaa nopeasti maan pinnalle. Asiakaistani suurin osa on mielenterveyspotilaita tai dementoituneita vanhuksia. Monesti yksinäisyys ja ahdistus huutavat jo ovella vastaan. Tunnen olevani asiakkaan ainoa kontakti ulkomaailmaan koko viikon aikana. Todelliseen vaaratilanteeseen hän sanoo joutuneensa ainoastaan kerran. Asiakkaani oli mielenterveyspotilas, ja pihaan ajaessani huomasin, ettei kaikki ole kohdallaan. Kynttilöitä paloi kaikkialla ja tavaroita oli heitelty sinne tänne. Sisällä hän riehui vasaran kanssa hajottaen keittiökaappejaan. Soitin ambulanssiin ja kuvailin tilannetta. Sieltä sanottiin, etteivät he tule ilman poliisipartiota. Kuullessaan osoitteen poliisit hälyttivät toisen partion niin, että paikalla oli lopulta kuusi miestä ja minä. Tikkaa jäi hiukan harmittamaan työnantajan asenne. Tämä sivuutti asian olan kohautuksella että mitäs siinä sitten Kotihoidossa ei koskaan voi olla varma, mikä perillä odottaa. Myös dementikko on voinut laittaa huushollin mullin mallin tai hänet saattaa löytää kuolleena sängystään. Väkivaltaisista dementikoista Jaana Tikka on selvinnyt pelkillä puserruksilla. Hänen mielestään käsiksi käyminen on ahdistuneen ihmisen tapa reagoida. Tikan alueella ei ole huumeasiakkaita, mutta heistäkin hänellä on koke- muksia edellisessä hoitopiirissään. Huumeasiakkaiden luo mennään aina kahdestaan, koska ikinä ei tiedä, millainen sakki siellä on odottamassa. Alkoholistit taas ovat yleensä niin heikkokuntoista porukkaa, ettei heitä tarvitse pelätä. He soittavat suutaan, joskin sitä voisi pitää sukupuolisena häirintänä. Moni työtoverini kokee puheet hyvin epämiellyttävinä, Tikka huomauttaa. Tikka tekee jo ovella tilanneanalyysin: missä kunnossa asiakas on, jakaako hän lääkkeet heti päästäkseen nopeasti ulos. Kännykkä on taskussa käden ulottuvilla. Raportoin jokaisesta käynnistäni kaupungin omaan Pegasos-tiedostoon. Kannettavasta tietokoneesta voin myös tarkistaa potilasta koskevat viime käden tiedot. Jaana Tikalla ei ole ikävä yliopistollisen sairaalan kirurgiselle osastolle, jossa hän ehti työskennellä 25 vuotta. Työni on itsenäistä ihmissuhdetyötä. Tutustuttuani asiakkaaseen tämä saattaa uskoutua minulle traumaattisista asioista. Kun eräs asiakas oli tosi hankala, hän sanoi, että sinä olet ainoa, jolle uskallan kiukutella. Pidin sitä luottamuksen osoituksena. Silti joskus pitkäpinnaisenkin hoitajan mitta tulee täyteen. Kävelen autolle ja kihisen raivosta. Soitan työtoverille ja ärisen: tiedäksä mitä se teki... Työkaverin kanssa juttelu helpottaa kummasti super 13

14 Avain hyvään oloon teksti ja kuvat sonja kähkönen Työnantajan tarjoamat kuntosalikäynnit koukuttivat Kaija Koivulan. Lähihoitaja viihtyy salilla tätä nykyä viisi kertaa viikossa ja saaliina on jo useampi mitali voimanostosta. Kaija Koivulan laukusta löytyvän, omistajalleen tärkeän kuntosaliavaimen avulla avautuu työpäivän jälkeen ovi toisenlaiseen maailmaan. Sieltä saa energiaa, mukavan olon, sekä tietysti lisää lihasvoimaa. Neljä vuotta sitten Kaijan työnantaja tarjosi mahdollisuuden kymmeneen kuntosalikäyntiin. Kun se ei lähihoitajalle riittänyt, osti Koivula itse kymmenen lisäkertaa. Edes siihen ei into laantunut. En haukannut liian isoa palaa heti kerralla, joten mielenkiinto pysyi yllä, Kaija selvittää. Täysin nollasta liikuntaharrastuksen aloittanut Koivula innostui voimanostosta, jossa painoa nostetaan kyykystä, maastavedoin tai rinnan päältä penkillä maaten. Kun salilta löytyi lajiin perehtynyt valmentaja, alkoi tarkan treeniohjelman suunnittelu. Harjoittelen maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin penkkipunnerrusta. Tiistaisin teen jalkakyykkyjä ja torstaisin maastavetoja. Viikon aikana lähes jokainen kehoni lihas saa osansa rääkistä. mitalijahtiin Aikansa rautaa nosteltuaan Koivula innostui kilpailuista ja liittyi Ylöjärven Ryhdin Voimanostojaostoon. Hän aloitti 40 vuotta täyttäneiden, 60-kiloisten naisten luokassa, mutta siirtyi myöhemmin 56-kiloisiin. Liikuntaharrastusta aloitellessani tavoitteeni oli saada kroppa timmimpään kuntoon. Tuossa välimaastossa pyörineestä painosta oli helppo nipistää muutama kilo ja nyt tunnen oloni mukavaksi. Kisojen lähestyessä voimanostajan on katsottava hieman tarkemmin, mitä suuhunsa pistää, mutta muuten urheilijan ruokavalio noudattaa normaalia linjaa kaikkine herkkuineen. Koivulan mitalisaaliiseen lukeutuu kaksi kultaa, yksi hopea ja pronssi. Helmikuussa penkkipunnerruksen Suomen mestaruuskisoissa hän sijoittui ykköseksi 50 kilon voittotuloksellaan. Kesäkuussa kultaa tuli penkkimestaruuskisoissa nostotuloksella 52,5 kiloa. Vaikka Koivulalla on kokemusta jo useammista kisoista, on olotila koitoksen edessä aina yhtä jännittynyt. Voimanostaja tekee joka kerta parhaansa, mutta aina ei onnista. Suoritus voi kaatua esimerkiksi siihen, että kilpailijan nosto tai kyykkyliike jää vajaaksi. Lähihoitaja ei jää kuitenkaan murehtimaan satunnaisia epäonnistumisia. Suomenmestaruudet ovat minulle tärkeitä saavutuksia. On upeaa huomata, että tulokset nousevat tasaiseen tahtiin ja painoa voi laittaa tankoon aina hieman lisää. hyvän olon juttu Kaija Koivula työskentelee arkisin seitsemästä kolmeen Kihniön terveys- ja palvelukeskuksen vuodeosastolla. Hän aloitti 18-vuotiaana kodinhoitajana, mutta päätti pitkän uran ja tyttären syntymän jälkeen opiskella lisää. Lähihoitajaksi Kaija valmistui sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta vuonna Olen ollut joskus tehtaassakin töissä, mutta hoitotyö ja etenkin vanhukset ovat lähellä sydäntäni. He ovat ihania ja haasteellisia, minkä lisäksi ihailen valtavasti heidän elämänkokemustaan. Työ vuodeosastolla on antoisaa, vaikkakin fyysisesti raskasta. Koivula on huomannut aktiivisen kuntoilun helpottavan työntekoa huomattavasti. Lihasvoiman kartuttamisen lisäksi voimanostossa harjoitellaan nostotekniikkaa, joten harrastus on etu hoitotyötä tekevälle. Potilaiden käännöt ja nostot esimerkiksi vuoteelta pyörätuoliin eivät ota enää selän päälle, kun osaan käyttää jalkoja ja käsiä oikealla tavalla hyödyksi. Lähihoitaja suuntaa salille arkisin aina työpäivän päätyttyä. Vaikka takana olisi raskaampi työvuoro, jaksaa hän nostaa rautaa parinkin tunnin ajan. Treeneistä tuleva hyvän olon tunne houkuttelee salille kerta toisensa jälkeen. Enää en kuntosaliavaimestani luopuisi, Koivula hehkuu. Voimanostossa on oltava asianmukaiset varusteet. Kaija Koivulan treenikassista löytyvät vyö, nostopaita, kyykkyhaalari, maastavetohaalari, polvisiteet sekä tukevat, puupohjaiset kengät. 14 super

15 super 15

16 WorldSkills kilpailut Calgaryssa: SuPerin lähihoitajille pronssia teksti lena öhman-jokinen kuva john egeli Tänä vuonna 40. kerran järjestettyihin WorldSkills-kilpailuihin osallistui 850 nuorta huippuosaajaa 47 maasta. Suomen joukkue menestyi kilpailuissa hyvin. Lähihoitajalajissa Jaana Pakanen ja Tiina Ahola ylsivät pronssille. WorldSkills-kisat järjestettiin Kanadan Calgaryssa syyskuun alussa. Suomalaisista kilpailijoista kultaa voittivat Ville Rämö muurauksessa ja Elina Salminen hiusmuotoilussa. Hopeaa toi Marianna Luoma muoti- ja vaatetuslajissa ja pronssia lähihoitajien ohella myös Harri Jalonen automaalauksessa. Lisäksi suomalaiset kilpailijat ylsivät diplomitason suoritukseen peräti 14 lajissa. Lähihoitajalajin voitti Singapore, hopeaa otti Italia. Kovatasoisessa kilpailussa menestyminen edellyttää vankkaa tietoa, taitoa, tahtoa ja työtä. Kisojen järjestelyissä oli mukana myös tuhat lajieksperttiä eli tuomaria sekä kolme tuhatta muuta avustajaa, joista suuri osa paikallisia vapaaehtoisia. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa korostuu entisestään hyvän ammattitaidon ja osaamisen merkitys. Vahvan ammattitaidon rakentaminen ja sen jatkuva kehittäminen on paras resepti siihen, että voimme menestyä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Ammattitaidon tulee myös olla entistä tasokkaampaa. Tämä on erityinen haaste niin koulutusjärjestelmälle kuin työelämälle. Huippuosaajaksi ei synnytä vaan harjaannutaan ja kehitytään. Harjoittelu, motivaatio ja hyvä valmennusohjelma ovat avainasemassa. WorldSkills-kilpailut ovat kovaa peliä. Esimerkiksi Koreassa mitalilla saa vapautuksen kahden vuoden asepalveluksesta. Kun sähköasentajakilpailija unohti mittauspöytäkirjasta luvun perästä ohmi-merkin, putosivat pisteet ja mies mitalikahinoista. Samalla meni kymmenien tuhansien eurojen bonus ja vapautus asepalveluksesta. järjestelyt huippuluokkaa Tunnelma kisapaikalla oli erinomainen ja järjestelyt huippuluokkaa. Suomalaisia kisaturisteja ja tukijoita oli paikalla varmasti toista sataa. Suomea mainostettiin Calgaryssa. Paikallisessa sanomalehdessä oli koko sivun juttu siitä, kuinka pieni Suomi on lähettänyt yhden kisojen suurimmista joukkueista. Suomi kantoi suurta vastuuta myös järjestelyistä, sillä meiltä tuli iso joukko eri lajien päätuomareita. Esimerkiksi Pirjo Tuominen Omniasta vastasi lähihoitajalajissa tuomaritiimin toiminnasta. Lähihoitajalajissa kilpailijat tulivat yhdeksästä maasta (Suomi, Ruotsi, Norja, Ranska, Hollanti, Italia, Meksiko, Singapore ja Yhdistyneet Arabiemiraatit). Kilpailuolosuhteet ja kil- Mahtava kokemus teksti päivi hujakka Suomen lähihoitajapari Jaana Pakanen ja Tiina Ahola on kilpailupanokseensa tyytyväinen. Aivan mahtava kokemus, suosittelen kaikille lähihoitajiksi aikoville, sanoo iiläinen Pakanen WorldSkills-kisoista. Oulun Diakoniaopiston nuorisoasteen linjalta keväällä 2009 lähihoitajaksi valmistunut Jaana Pakanen, 19, sekä vuotta aiemmin valmistunut Tiina Ahola, 21, osallistuivat ensin Suomen mestaruuskilpailuihin ja opettajiensa ehdotuksesta lähtivät mukaan myös MM-kilpailuihin. Kolme vuotta harjoittelua ja valmentumista opettajien johdolla ovat opettaneet paljon lähihoitajan työstä. Kilpailu oli hyvä perustietotaidon käyttökokemus. Valmentautuminen pakotti syventymään asioihin paremmin ja perusteellisemmin kuin lähihoitajakoulutuksessa. Kilpailu oli työläs, mutta kaiken kaikkiaan mahtava kokemus, Ahola sanoo. ammatillinen osaaminen vahvistui Jaana Pakanen kokee kilpailun antaneen paljon. Oma identiteetti sekä ammatillinen varmuus kasvoivat kilpailun myötä vahvemmaksi. Kilpailu oli raskas, vaati pitkäjänteisyyttä ja kilpailuhenkisyyttä sekä kehitti omaa ammattitaitoa huomattavasti. Kilpailuun ei kannata kuitenkaan lähteä pelkästään kilpailun vuoksi. On oikeasti pidettävä työstään lähihoitajana. Kilpailun henki oli, että periksi ei anneta, vaikka jokin asia menisikin pieleen, Pakanen sanoo. Kilpailu kokonaisuudessaan opetti paineensietokykyä, ongelmanratkaisukykyä sekä rohkeutta käyttää vierasta kieltä. Tehtävien haasteellisuus johtui lähinnä englannin kielen taidosta ja englanninkielisen ammattisanaston käyttämisestä. Haastavuutta lisäsi kilpailutilanteessa ajankäytön rajallisuus ja asioiden muistaminen oikein. Toki epäonnistumisia 16 super

17 pailutehtävät muistuttivat paljon Suomen kansallisia Taitaja-kilpailuja. Suurin ero oli kuitenkin se, että kilpailut käytiin englannin kielellä. Kilpailijoilla oli mahdollisuus käyttää tulkkia. Tähän tarttuivat Ranska ja Italia. Kieliongelmat ja tulkkaus tekivät tilanteista ehkä hiukan kankeita mutta kieli ei vaikuttanut itse arviointiin. Ensimmäisen päivän tehtävä oli auttaa kotona asustavaa Parkinsonin tautia sairastavaa miestä ylös sängystä, valmistaa pieni välipala ja siivota ympäristö. Toisen päivän tehtävän miljöö oli sairaalaosasto, ja huoneessa kaksi potilasta. Toisella oli astma ja hänelle piti opettaa PEF-mittarin käyttö, toisella verenpaineongelmia ja kuulovamma. Kolmas päivä oli erilainen, sillä tehtävä oli nopeatempoinen: elvytys se- kä sängyn sijaus. Viimeisen päivän aiheena oli kuntoutus: aivohalvauspotilas tuli pukea ja avustaa sängystä pyörätuoliin. Suomen kilpailupari Jaana Pakanen ja Tiina Ahola suoriutuvat tehtävistä hyvin ja rivakasti. Heidän vahvuutensa oli erittäin hyvä vuorovaikutustaito ja luonnollinen sekä lämmin suhtautuminen asiakkaaseen. Heistä hehkui empatia. Jaanan ja Tiinan välillä sujui hyvin myös työnjako ja yhteistyö. Heidän suorituksensa olivat tasaisen hyvät koko ajan. Koulutuksen ja työelämän yhteyksien vaaliminen on erityisen tärkeää nyt, kun nuorisotyöttömyys on lisääntynyt ja taloudellinen taantuma uhkaa vaikeuttaa työssäoppimisen järjestämistä. On tärkeää, että nuoret saavat työssäoppimispaikkoja ja sitä kautta kosketuksen työelämään ja mahdollisuuden kehittää ammattiosaamistaan aina huippuosaamisen saakka. SuPer haluaa myös olla mukana vaikuttamassa siihen, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle saadaan motivoituneita ja ammattitaitoisia lähihoitajia. Tiina Ahola, vasemmalla, ja Jaana Pakanen ovat tuomarin valvovan silmän alla kotiolosuhteissa auttamassa Parkinsonin tautia sairastavaa miestä. sattui, mutta oikeastaan se ei haitannut, Ahola sanoo. Yksi kilpailijoiden tehtävistä oli vuoteen sijaus. Helppona pidetyn tehtävän piti olla varma asia. Olimme varmoja tehtävän onnistumisesta, mutta toisin kävi, emme ehtineet pedata loppuun asti, Pakanen naurahtaa. oikeita tilanteita leikisti Kilpailemassa oli yhdeksän lähihoitajaparia. Jokaisella parilla oli neljänä päivänä ammattiinsa liittyvät tehtävät, jotka suoritettiin annetussa määräajassa: kuvitteellinen tilanne oikeasta työtilanteesta. Neljän päivän kilpailu vaati päivä päivältä enemmän. Eräässä Pakasen ja Aholan tehtävistä Parkinsonin tautia sairastava mies oli edellispäivänä kaatunut, satuttanut itsensä ja kaipaili haavahoidon lisäksi siivousapua ja välipalaa vaimon ollessa vaikeassa avanneleikkauksessa. Yleisöä ja tuomaristoa ei tehtävää tehdessä juuri ajatellut, vaan itse suoritukseen keskittyminen oli tärkeintä. Tehtävät ja itse kilpailutilanne tuntuivat jännittäviltä, ajatukset olivat tiiviisti tehtävätilanteessa, Pakanen sanoo. Ryhmähenki ehti kehittyä erinomaisen hyväksi eri maista tulleiden lähihoitajaopiskelijoiden keskuudessa. Kymmenen päivän matkalla harjoiteltiin ahkerasti, mutta kilpailijat ehtivät myös katsella paikallisia nähtävyyksiä sekä shoppailla kaupungilla. jatko-opintoja sekä perheen perustamista Lapsiin ja nuoriin suuntautunut Jaana Pakanen työskenteli kesän Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) lasten kirurgisessa yksikössä ja toivoo jatkossakin keikkoja sinne. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat jatko-opinnot joko toimintaterapeutiksi tai sairaanhoitajaksi. Vielä en ole aivan varma kummanko valitsen. Kumpikin ammatti kiinnostaa, Pakanen sanoo. Tiina Ahola on hankkinut työkokemuksensa valmistumisensa jälkeen helsinkiläisestä vanhainkodista sekä OYS:n aikuisten kirurgisilta osastoilta. Sairaanhoitoon ja huolenpitoon suuntautunut nuori nainen odottaa esikoistaan ja keskittyy nyt täysin perhe-elämään. Keikkailen OYS:ssa vielä lokakuun ajan. Nautin myös mieheni kanssa kaksin olosta ennen kuin vauva syntyy, Ahola hymyilee super 17

18 Työnohjaus rankka, mutta auttava kokemus teksti ja kuvat sonja kähkönen Perushoitaja Seija Markkasen ja lähihoitaja Pia Honkasen työyhteisössä myllertäneille ristiriidoille etsittiin ratkaisua työnohjauksesta. Hoitajat kertovat prosessin parantaneen henkilökunnan yhteishenkeä. Muutama vuosi sitten ongelmat kasvoivat helsinkiläisellä vuodeosastolla niin suuriksi, että niitä ei voitu purkaa omin voimin. Henkilökunnan keskuudessa koettiin, ettei esimies luottanut alaisiinsa ja kiusaaminen muodostui osaksi osaston kulttuuria. Aiemmin vallinneeseen hyvään yhteishenkeen tuli säröjä, kun perättömät juorut saivat työyhteisössä tilaa. Lukkiutuneeseen tilanteeseen haettiin apua työnohjauksesta, johon osallistui koko osaston henkilökunta. Odotin, että saisimme työnohjauksen avulla avattua joitakin solmuja sekä selkeyttä työnjakoon ja työturvallisuuteen, Pia Honkanen kertoo. Aluksi käytiin läpi työnohjauksen pelisäännöt. Kun jokin asia otettiin esille, oli jokaisen vuorollaan kerrottava siitä oma, rehellinen näkemyksensä. Jos joku oli eri mieltä kuin toinen, ei siitä ollut lupa kiukutella. Läpi käydyt asiat olivat luottamuksellisia, joten niistä sai puhua vain ryhmäkokoontumisten aikana, ei niiden ulkopuolella. Aluksi minusta tuntui siltä, ettei keskustelu johtanut mihinkään. Kävimme läpi käytännön osastotyötä, jossa meillä oli eniten ongelmia. Näkemyserot tuntuivat kuitenkin junnaavan paikoillaan, Seija Markkanen kertoo. tunteita itkusta riemuun Tunteiden läpikäyminen uuvutti ja olin keskustelun jälkeen aivan poikki. Seija Markkanen ja Pia Honkanen tietävät, että työnohjauksessa on oltava valmis avaamaan suunsa. Myös kipeistä asioista on avauduttava, sillä ratkaisuja ongelmiin ei löydetä, jos keskustelua ei synny. Työnohjaajamme luovi tilanteen niin, että uskalsimme puhua, vaikka joissain tilanteissa olisinkin päättänyt olla hiljaa, Markkanen kertoo. Työnohjaustilanne tuntui toisinaan henkisesti raskaalta. Osapuolten tunteet vaihtelivat itkusta riemuun ja sydämentykytykseen. Pia Honkanen muistaa kerran, jonka jälkeen hän ei olisi jaksanut jäädä iltavuoroon. Tunteiden läpikäyminen uuvutti ja olin keskustelun jälkeen aivan poikki. 18 super

19 Seija Markkanen ja Pia Honkanen pitivät työnohjausta hyödyllisenä. Mikäli mahdollisuus tarjoutuisi, he olisivat halukkaita käyttämään työnohjausta välineenä omassa ammatillisessa kehittymisessään. Oli kertoja, jolloin mietin, etten jaksa repiä enää uusia haavoja auki. Ennen työnohjaustilanteita jännitin, mitä siellä mahtaa taas tulla eteen. Työnohjauksen jatkuessa Pia Honkaselle tuli toivon kipinä siitä, että tilanne muuttuu ja helpottuu. Ohjaaja huomasi yhteisön kipukohdat, ja asioita hiottiin niin pitkään, että ne oli varmasti käyty läpi. Pian mieleen on jäänyt erityisesti tilanne, jossa työntekijöiden piti luetella toisistaan hyviä puolia. Työnohjaaja halusi korostaa sitä, että kollegat ovat läsnä ja toistensa tukena. Tilanteen jälkeen tunnelma oli todella vapautunut. Tehtävä oli hämmentävä, sillä mielessä pyörivät kaikki läpi käydyt negatiiviset asiat. Löysimme kuitenkin kaikista hyvät puolet ja tilanteen jälkeen tunnelma oli todella vapautunut, Pia kertoo. Seija Markkasen asenne työnohjausta kohtaan muuttui, kun asioissa päästiin eteenpäin. Huomasin, että se on loppujen lopuksi hyvä tapa työstää ristiriitoja. Saimme sovittua yhteisistä pelisäännöistä ja kollegat tulivat läheisemmiksi. Keskustelujen myötä minulle tuli tunne, että heihin voi oikeasti luottaa. välineitä työelämään Henkilökunnan keskusteluissa tuli esille monenlaisia ja yllättäviäkin ajatustapoja. Joskus saatoin ihmetellä, miten joku toinen voi ajatella samasta asiasta niin eri tavalla, Honkanen kertoo. Työnohjaajan kanssa pohdittiin, kuinka toimia tilanteissa, joissa asioista syntyy vastakkaisia mielipiteitä. Keskustelua herätti se, miten asioista voi olla eri mieltä rakentavasti, ilman pelkoa siitä, että toinen suuttuu. Vuodeosaston henkilökunnan työnohjaus ei ehtinyt saada loppukaneettia työnohjaajan sairastuttua. Suurimmat ongelmat jäivät kuitenkin taakse esi super 19

20 miehen vaihduttua. Puolitiehen jäänyt työnohjaus harmittaa hoitajia, mutta he ovat kiitollisia uusista ideoista ja ongelmanratkaisutaidoista, joita työn avuksi saatiin. Pysyväksi käytännöksi osastolle otettiin esimerkiksi tiimityöskentely. Mikäli osastolla syntyy ongelmia, alamme tiimeissä miettiä, mitä niille voisi tehdä. Ymmärsimme, että ongelmiin on puututtava ja haettava apua ennen kuin ne kasvavat äärettömiin mittasuhteisiin. Esimerkiksi vapaa keskustelu osastotunnilla on yksi väylä nostaa ristiriidat esiin. Seija Markkanen ja Pia Honkanen osaavat nyt arvostaa tervettä työyhteisöä. Pitkän työnohjauksen ja asioiden perinpohjaisen puimisen jälkeen ymmärrämme, kuinka suuri rikkaus toimiva työyhteisö on. Kun tietty tilanne jatkuu tarpeeksi kauan, siihen helposti sokeutuu. Työnohjaaja Raisa Lindroos: Vaikeisiinkin asioihin tulee puuttua Työpaikalla kiistellään siitä, viikataanko asiakkaan lakanat vai ei. Toisessa työyhteisössä kaivataan tukea omaisten kohtaamiseen surun hetkellä. Arjessa tarvittavia ongelmanratkaisutaitoja ja tunnekuormien käsittelyä voidaan harjoitella työnohjaajan avustuksella. Kun työnohjaaja ja työyhteisökehittäjä Raisa Lindroos aloittaa työyhteisön ohjaamisen, voi mennä kuukausia ennen kuin ryhmän keskusteluissa tunnistetaan tuloksia. Esimerkiksi yhteisöä vaivanneet ristiriidat paljastuvat usein vasta, kun yhteinen luottamus on kasvanut tarpeeksi suureksi. Työnohjaaja on huomannut, että naiset ovat tottuneet sopeutumaan hankaliin tilanteisiin. Se on suuri toimintakulttuurin muutos, kun työyhteisön ujoimmatkin rohkenevat sanoa, ettei jokin asia tunnu reilulta, ja ottavat samalla itsekin vastuuta asioiden uudistamisesta. Lindroosin mukaan työnohjaus on keino suojella itseä asia- ja tunnekuormilta, joiden koetaan työelämässä kaatuvan päälle. Hän kannustaa kaikkia työyhteisöjä puuttumaan vaikeisiinkin asioihin, sillä niiden käsittely parantaa yksilön tai työyhteisön itsetuntoa. Lisäksi työntekijät voivat paremmin tietäessään selvinneensä kiperistä tilanteista myös aiemmin. Voimavarakysymykset ovat työnohjauksen ydin. Työnohjaus on ikään kuin henkistä työsuojelua, josta voi saada tukea esimerkiksi suurissa organisaatiomuutoksissa ja työtahdin kiristyessä entisestään. Ohjattavien kanssa voimme pohtia sitä, kuinka työn myllerryksessä on mahdollista jaksaa eteenpäin. Raisa Lindroos kertoo näkevänsä onnistuneen työnohjauksen jälkeen onnellisia ja rentoutuneita ihmisiä. Toinen onnistumisen mittari on yksilön tai ryhmän kyky käsitellä työhön liittyviä hankalia tilanteita. ratkaisu syntyy keskustelemalla Työnohjaus on koko yhteisön oppimisja kehitysprosessi, ja yhdenkin osallistujan pois jättäytyminen koetaan ryhmässä menetyksenä. Joskus ensimmäistä kertaa työnohjaukseen osallistuvat kokevat olevansa epämukavuusalueella, sillä työnohjaustilanteessa tullaan näkyviksi omien tekojen kanssa. Oman työtavan setviminen kollegojen edessä voi aluksi häkellyttää. Lindroos haluaakin tehdä ohjaamissaan ryhmissä selväksi, että jokaisella on lupa tehdä työtä omannäköisellään tavalla. Usein tämä näkyy eroina eri-ikäisten työntekijöiden työotteessa. Yhtä oikeaa tai väärää tapaa ei ole, joten yhteisön tehtävänä on etsiä kaikista vaihtoehdoista se luontevin. Mielekkäämpää onkin usein puhua yhteisen työn laadun tunnusmerkeistä ja yhteistyön tuomasta ilosta ja onnistumisista. Työnohjaustilanteessa Raisa Lindroos purkaa esimerkiksi esiin noussutta ristiriitaa pyytämällä osapuolia kertomaan omat näkemyksensä. Sen jälkeen pohditaan muita näkökulmia. Esiin tulee erilaisia tarinoita, näkemys- 20 super

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot