Transkriptio

1 Sivu 1/17 TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE Koulun tiedot Koulu: Sipoonlahden koulu Koulumuoto: Yhtenäiskoulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: 01 Koulun yhteystiedot Koulun nimi: Sipoonlahden koulu Osoite: Neiti Miilin tie Söderkulla Puhelin: (koulusihteeri) Rehtorin yhteystiedot: Nimi: Jorma Joki-Korpela Puhelin: Sähköposti: jorma.joki-korpela@sipoo.fi Sipoonlahden koulu toimii kahdessa toimipisteessä: Esiopetus ja vuosiluokkien 1-2 perusopetus järjestetään Opintien toimipisteessä Osoite: Opintie Söderkulla Vuosiluokkien 3-9 perusopetus järjestetään Neiti Miilin tien toimipisteessä Osoite: Neiti Miilin tie Söderkulla Oppilasmäärä Oppilasmäärä: Esiopetus 53 Perusopetus 508 Yhteensä 561 Koulun tuntikehys Esiopetus: 752 tuntia/lukuvuosi. Esiopetusta annetaan kaikkina koulupäivinä 4 tuntia/päivä. Koulupäivien määrä 188. Perusopetus:

2 Sivu 2/17 Yleisopetus: Varsinaiset oppiaineiden oppitunnit Tukiopetus Yhtensä Erityisopetus: Luokkamuotoinen erityisopetus 76 Osa-aikainen erityisopetus 63 Yhteensä 139 Erityistehtävät 35,6 (sisältää myös luokanvalvojan tunnit vuosiluokilla 6-9) Tuntikehys yhteensä 929,6 Edellä mainittuihin lukuihin sisältyvät ryhmäkokojen pienentämiseen saadut resurssitunnit. Koulun henkilökunta Henkilökuntaluettelossa on mainittu työssä oleva henkilöstö, mutta ei virkavapaalla olevia. Esiopetus: Höglund Kaisa, lastentarhanopettaja Kallio Iida, lastenhoitaja Koivunen-Rosenström Lila, lastenhoitaja Kosonen Riitta-Kaisa, lastentarhanopettaja Mallenius Eeva, lastenhoitaja Saarinen Henna, lastenhoitaja Lisäksi palkataan kesän aikana kolme lastentarhanopettajaa, joista yksi toimii vuorotteluvapaalle ensi lukuvuodeksi jäävän Jaana Lundénin sijaisena. Perusopetus Opettajat: Ahola-Kinnunen Eeva, luokanopettaja Anttila Harri, luokanopettaja Elomaa Milja, päätoiminen tuntiopettaja/joustava perusopetus (JOPO) Grönman Anna, luokanopettaja, virkavapaalla lähtien. Sijaista ei vielä valittu. Haara Annukka, luokanopettaja Harri Riina, luokanopettaja Huhtakallio Jani, aineenopettaja Huldén Noora, luokanopettaja Hýpen Karri, luokanopettaja Jahkola Tuuli, luokanopettaja Kanerva Pasi, luokanopettaja Kantonen Marianne, sivutoiminen tuntiopettaja Karjalainen Ritva, erityisopettaja

3 Sivu 3/17 Kortelainen Minna, aineenopettaja, virkavapaalla. Sijaisena Mia Jyrkinen. Kylmälä Marko, aineenopettaja Lainas Pipsa, aineenopettaja Leino Helena, luokanopettaja Maristo Heli, päätoiminen tuntiopettaja Meriläinen Anna-Mari, luokanopettaja Metsärinne Satuminna, luokanopettaja Mutanen Mari-Anne, aineenopettaja Mäntyniemi Kati, aineenopettaja Niemiaho Maisa, luokanopettaja Niskala Marja-Liisa, erityisopettaja, jää virkavapaalle ja eläkkeelle Pohjalainen Tarja, päätoiminen tuntiopettaja Puistolahti Miia, erityisluokanopettaja Rantavuori Annele, erityisopettaja lähtien Saarinen Petri, päätoiminen tuntiopettaja Sabelström Hanna-Leena, erityisluokanopettaja Sihvonen Niina, luokanopettaja Tikkanen Raija, opinto-ohjaaja Torro Mikko, aineenopettaja Virtanen Marko, aineenopettaja. Anna Virtasen sijainen syyslukukauden ajan. Väkevä Titta, luokanopettaja Wetherill Sanna, erityisluokanopettaja Österholm Marja, erityisopettaja lähtien Muu henkilöstö: Joki-Korpela Jorma, rehtori Luomanen Tiina, apulaisrehtori Jaatinen Camilla, koulusihteeri 3 pv/viikko, koulutoimen oppilashallinto-ohjelmien pääkäyttäjä 2 pv/viikko Hyvärinen Minna, koulusihteeri 2 pv/viikko, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 2 pv/viikko sekä koordinaattori 1 pv/viikko Haapaniemi Petja, vahtimestari/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja. Eskolin Kirsi, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Forsblom Lotta, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Kettumäki Teea, kouluohjaaja/joustava perusopetus (JOPO) Mertsalmi Kati, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, lähtien Oksman Tuomo, koulunkäyntiavustaja Packalén Pia, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Plattonen Anna-Liisa, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Plattonen Riina, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Telemachou Jaana, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Taipale Paula, kirjastovirkailija Oppilaitosisäntä (Neiti Miilin tien toimipiste): Vakanssi avoin, syyslukukauden alussa valittan määräaikanen toimenhaltija Oppilashuoltohenkilöstö: Salmela Anne, johtava koulupsykologi Mielonen Heidi, koulupsykologi Valtonen Pia, koulukuraattori Tapio Piia, kouluterveydenhoitaja.

4 Sivu 4/17 Koulun työajat Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Syyslukukausi: ti la Koulupäivä lauantaina Vastaava ylimääräinen vapaapäivä perjantaina Syysloma to pe Kevätlukukausi: ke la Talviloma: ma pe (viikko 8) Koulupäiviä koko lukuvuonna yhteensä 188. Jaksot: 1. jakso jakso Koulun päivittäiset työajat OPINTIEN TOIMIPISTEEN PÄIVITTÄISET TYÖAJAT Esiopetus: Päivittäin klo kaikkina koulupäivinä. Lisäksi esiopetukseen liittyvä päivähoito klo 7.00 (tarvittaessa klo 6.30) ja klo Perusopetus/vuosiluokat 1-2: Maanantai, tiistai, keskiviikko ja perjantai Oppitunti/ Aika Kesto välitunti 1. tunti min välitunti min 2. tunti min ruokailu min 3. tunti min 4. tunti min välitunti min 5. tunti min

5 Sivu 5/17 Torstai Oppitunti/ Aika Kesto välitunti 1. tunti min välitunti min 2. tunti min 3. tunti min ruokailu min 4. tunti min välitunti min 5. tunti min Aamu- ja iltapäivätoiminta: Kaikkina koulupäivinä klo ja klo Kesäkuussa 2015 ainakin ajalla (mahdollisesti saakka) päivittäin klo Heinä-elokuussa 2015 ajalla (mikäli seuraavan lukuvuoden koulutyö alkaa NEITI MIILINTIEN TOIMIPISTEEN PÄIVITTÄISET TYÖAJAT Perusopetus: Vuosiluokat 3-6 Oppitunti/ Aika Kesto välitunti 1. tunti min välitunti min 2. tunti min välitunti min 3. tunti min ruokailu min 4.tunti min välitunti min 5. tunti min

6 Sivu 6/17 välitunti min 6. tunti min 7. tunti min Mikäli on tarve pitää 15 minuutin välitunti 6. ja 7. oppitunnin välillä, päättyy 7. tunti klo Vuosiluokat 7-9 Oppitunti/ Aika Kesto välitunti tunti min välitunti min tunti min ruokailu min 5. tunti min välitunti min tunti min Mikäli on tarve pitää 15 minuutin välitunti 6. ja 7. oppitunnin välillä, päättyy 7. tunti klo Oppilaiden koulukuljetukset huomioidaan mahdollisen välitunnin järjestämisessä. Aamu- ja iltapäivätoiminta Päivittäin klo ja klo Poikkeavat työpäivät Syyslukukausi: Taksvärkkipäivänä osa oppilaista suorittaa korvaavaa työpäivää koulun ulkopuolella erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Niillä oppilailla, jotka eivät taksvärkkityöhön osallistu, koulupäivä päättyy viimeistään klo Perjantaina järjestetään iltapäivällä henkilökunnan joulukahvitilaisuus. Oppilaiden koulupäivä päättyy joko tai Lauantaina aamulla järjestetään joulujuhlat sekä Opintien toimipisteessä että Neiti Miilintien toimipisteessä. Juhlien tarkempi kellonaika päätetään myöhemmin. Kevätlukukausi: Opettajien ja mahdollisuuksien mukaan myös muun henkilöstön virkistysiltapäivä

7 Sivu 7/17 järjestetään ke klo alkaen. Oppilaiden koulupäivä päättyy viimeistään klo Vapun aattona vietetään toimintapäivää. Tällöin koulu päättyy vuosiluokilla 1-6 klo ja vuosiluokilla 7-9 joko klo tai klo Koulun liikuntapäivää vietetään maanantaina Oppilaiden koulupäivä päättyy klo tai Perjantaina järjestetään iltapäivällä henkilökunnan kevätkahvitilaisuus. Oppilaiden koulupäivä päättyy joko tai Lauantaina järjestetään kevätjuhlat molemmissa toimipisteissä. Opintien toimipisteen juhla alkaa klo 8.00 ja Neiti Miilintien toimipisteen juhla klo Työelämään tutustumiseen liittyvistä TET-jaksoista on erillinen selvitys kohdassa Koulun ulkopuolinen opetus. Mikäli edellä mainitun virkistysiltapäivän järjestäminen ei jostakin syystä ole mahdollista , varataan mahdollisuus järjestää koulun henkilökunnalle Tyhy-/virkistysiltapäivä kahtena iltapäivänä niin, että kumpanakin päivänä puolet henkilöstöstä on töissä ja puolet viettämässä tyhy-/virkistysiltapäivää. Näinä kahtena päivänä oppilaiden koulupäivä päättyy mahdollisesti 1-2 tuntia tavanomaista aikaisemmin. Esiopetukseen liittyvä päivähoito sekä iltapäivätoiminta hoidetaan näinä päivinä ajallisesti täysimääräisesti, mutta toimintaa ohjaavan henkilöstön määrä on puolet normaalista. Opintoretkien, leirikoulujen sekä erilaisten liikunta- ym. tapahtumien ja koulujen urheilukilpailujen aikana oppilaan työpäivä poikkeaa lukujärjestyksen mukaisesta työpäivästä sekä sisällöllisesti että toisinaan myös ajallisesti. Työjärjestyksistä poikkeavista päivistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille hyvissä ajoin etukäteen. Kuljetusta odottaville oppilalle tarjotaan mahdollisuus osallistua koulussa valvottuun toimintaan. Sipoon kunnan opetustoimen sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet vuodelle 2014 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Asiakaslähtöisyys Kielikylvyn toimenpidesuunnitelma vuosiluokille 7 9 tehdään toukokuuhun mennessä. Kehitetään kielikylpyopetusta ja Sipoonjoen koulun ja Kungsvägens skolan yhteistyökäytänteitä. Sähköisten oppimateriaalien ja palveluiden lisääminen ja käytön tehostaminen kouluissa. Toimenpidesuunnitelma valmis Wilma-ympäristön käytön seuranta Sähköisten oppimateriaalien käytön seuranta (Webmie-seuranta ja ohjelmien lokitiedot) Toiminnan tehokkuus Koulujen toimintakulttuurin kehittäminen Oppilaiden luvattomien poissaolojen vähentyminen

8 Sivu 8/17 Hyvinvoiva työyhteisö Hyvinvointiprofiili henkilökunnalle Henkilökunnan poissaolojen vähentyminen Johtamisen tukeminen ja työkalut Rehtoreiden osallistuminen koulutuksiin ja erilaisten työkalujen käytön laajuus Hyvinvointiprofiili oppilaalle Koko kylä kasvattaa Oppilaiden ja perheiden osallistamisen ja viihtyvyyden parantaminen Kysely vanhemmille Tulosten hyödyntäminen työsuunnitelmia laadittaessa Koulun painopisteet ja tavoitteet Sipoonlahden koulun tehtävä on tarjota laadukasta esi- ja perusopetusta. Toiminnan lähtökohtana on ammatillisuus, arvostus, kunnioitus, avoimuus ja läpinäkyvyys kaikkia toimijoita kohtaan. Tavoitteena on turvallinen oppimis- ja työskentely-ympäristö sekä hyvä ilmapiiri, jossa kaikilla toimijoilla on yhteiset toimintaperiaatteet, joihin on sitouduttu. Koulu tekee yhteistä työtä eri toimijoiden kanssa oppilaiden parhaaksi. Opetuksen lisäksi oppilaille tarjotaan laadukasta aamu- ja iltapäivätoimintaa. Opetuksen kehittämisessä käytetään pedagogisesti mielekkäitä ratkaisuja, mahdollisimman rikkaita oppimisympäristöjä ja joustavia järjestelyjä niin menetelmien kuin ryhmienkin suhteen. Kouluyhteisössä kehitetään erilaisia pedagogisia toimintamalleja, joilla pyritään vastaamaan oppilaiden tulevaisuuden taitojen haasteisiin. Pedagogiselle kehittämiselle ja keskustelulle varataan aikaa ja se huomioidaan toimintaympäristön rakenteessa mm. siten, että henkilökunnalla on riittävästi tilaisuus pohtia ja kehittää työtään ja kuullaan oppilaita, huoltajia ja yhteistyökumppaneita. Laadukas oppilashuoltotyö ja kolmiportainen oppimisen tuki takaavat riittävän ja oikea-aikaisen tuen kaikille tarvitsijoille. Erityisesti lv painotetaan seuraavia kohteita: PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN Lähtökohtaisesti koulun kaiken toiminnan tulee tukea pedagogista kehittämistä ja laadukkaan opetuksen ja oppimisen tuen kehittämistä ja toteuttamista. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 2016 ja uusi oppilashuoltolaki astuu voimaan jo Koulussamme on ennakoitu molempia uudistuksia ja oppilashuoltotyön toiminta ohjattiin jo kevään 2014 aikana uusien toimintamallien suuntaiseksi. Oppilashuoltotyön suunnitelmassa ja työsuunnitelmassa kirjataan tarkemmin myöhemmin kaikki keskeiset toimintatavat, periaatteet ja prosessit, kunhan niistä saadaan Sipoon kunnan yhteiset ohjeistukset. Pedagoginen kehittäminen uuden opetussuunnitelman hengessä käynnistyi jo keväällä 2014 ja jatkuu lukuvuoden Kouluumme perustettiin molempiin toimipisteisiin pedagogiset ohjausryhmät. Ohjausryhmän jäsenet osallistuivat AVI:n järjestämään koulujen

9 Sivu 9/17 johtoryhmäkoulutukseen, joka jatkuu syksyllä Ohjausryhmän osallistuminen johtamiskoulutukseen on perusteltua sen vuoksi, että koulussamme noudatetaan jaetun johtajuuden periaatetta ja oman toiminnan ja työskentelyn sekä toisten tavoitteellisen toiminnan johtamista halutaan tukea laadukkaalla koulutuksella. Pedagogisesta kehittämisestä on olemassa erillinen toimintaympäristökuvaus ja suunnitelma. OPPILAIDEN OSALLISUUS JA HYVINVOINTI Kouluterveyskyselyn 2013 ja Koulun hyvinvointiprofiilin (Opetushallituksen kartoitus) sekä KiVa- kyselyn tulosten pohjalta on päätetty panostaa oppilaiden osallisuuden lisäämiseen ja oppilaiden hyvinvointiin. Erityisesti yläkoulun tyttöjen hyvinvointi on keskeisenä kehittämiskohteena sekä oppilashuollon että koulun kehittämistoiminnassa. Oppilaiden osallisuutta lisätään mm. selkiyttämällä ja vahvistamalla oppilaskuntatyötä ja tukioppilastoimintaa sekä muita toimintamalleja, jotka rakenteellisesti lisäävät oppilaiden osallistumista koulutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppilaat pyritään ottamaan mukaan myös uudenlaiseen oppilashuollolliseen toimintaan ja sen suunnitteluun. YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää vastuun ottamiseen omasta toiminnasta, tavoitteista ja hyvinvoinnista, toiminnan hyvää ennakkosuunnittelua, toteutusta ja arviointia, toisten huomioimista ja toiminnan eettisyyden arviointia ja tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä, mikäli toiminnan tavoitteet ja toteutus sitä vaativat. Yrittäjyyskasvatus on siis paljon laajempi käsite kuin ajatus pelkästä yrityksen perustamisesta ja/ tai bisneksen pyörittämisestä. Sisäisen yrittäjyyden näkökulma: Lisätä pedagogisia toimintamalleja, jotka ohjaavat oppilaita omaksumaan sisäisen yrittäjyyden ajattelun: Oppilaat uskaltavat toimia luovasti ja ajatella innovatiivisesti, kokeilla, ottaa riskejä ja kykenevät olemaan joustavia. Oppilasta tuetaan kasvussa omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat oppivat ymmärtämään itsensä osana yhteiskuntaa ja tiedostamaan vaikutusmahdollisuutensa sekä osaavat vaikuttaa. Oppilas oppii työskentelemään yhä taidokkaammin tiimin jäsenenä. Sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden näkökulma: Aloittaa lyhyt valinnaiskurssi: Vuosi yrittäjänä (noin 50 oppilasta) Kurssilla oppilaat tekevät tiimit, jotka perustavat oikeat yritykset. Vieraillaan paikallisissa yrityksissä Käydään Sipoon Nuorten yrittäjyysmessuilla Jatkaa yrityttäjyyskurssia kevään aikana mahdollisesti halukkaiden oppilaiden kanssa kerhotunneilla. Viedä parhaat yritykset kilpailemaan muiden Uudenmaan ny-oppilaiden kanssa Jatkaa yhteistyötä Keudan kanssa

10 Sivu 10/17 Viedä oppilaita 24h-Leirille leiriläisiksi ja apuohjaajaksi Koulun omat painopistealueet ja niiden toteutus Koulun toimintakulttuuri: yhtenäiskoulukulttuurin luominen Sipoonlahden koulun toimintaa ohjaavat ammatillisuus, kaikkien toimijoiden keskinäinen arvostus ja kunnioitus ja pyrkimys laadukkaan palvelun tarjoamiseen. Toiminnassa huomioidaan yhtenäiskoulurakenne ja pyritään kaikilla toimilla ohjaamaan työskentelyä kaikkien oppilaiden ja henkilökunnan yhtenäisyyttä rakentavasti. Samaan aikaan tunnustetaan se tosiasia, että toistaiseksi Sipoonlahden koulu toimii kahdessa eri toimipisteessä. Väistämättä se vaikuttaa joihinkin arjen toimiin, mutta tässäkin asiassa halutaan pääasiassa fokusoida erilaisiin, runsaisiin mahdollisuuksiin kuin epäkohtiin tai puutteisiin. Tavoitteena on luoda molempiin toimipisteisiin toimintaympäristö ja - kulttuuri, jossa jokaisen toimijan on hyvä olla ja työskennellä. Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä jokainen kykenee antamaan parastaan. Arvioidaan eri tavoin omaa toimintaamme ja rohkaistaan sekä oppilaita että henkilökuntaa rakentavaan kriittisyyteen. Aikuiset ovat esimerkkinä oppilaille oikeanlaisen toimintakulttuurin edistämisessä. Keskeinen osa ammattitaitoa on korjaavan palautteen ja kritiikin esittäminen. Paikka ja tapa on tarkoin harkittava; mitä sanon, missä sanon, kenelle sanon ja kuinka asiani esitän. Toimintakulttuurin luomisessa edellytetään ja rohkaistaan kaikkia toimijoita sitoutumaan yhteisen toimintakulttuurin luomiseen. Tavoitteellinen yhteinen työ ei ei mahdollista vapaamatkustajia. Kasvatuksen, oppimisen, toiminnan ja yhteistyön lähtökohtina ovat ilo, kunnioitus, toivo, myötätunto, luottamus, kiitollisuus, anteeksianto. Esiopetus Esiopetusta toteutetaan Sipoon suomenkielisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Vapaa ja ohjattu leikki on olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Esiopetusryhmät muodostetaan siten, että lasten toiminta suotuisassa oppimisympäristössä mahdollistuu ja he oppivat toimimaan toistensa kanssa. Lapsilla on omat kotiluokat, kotiluokkia on kolme (19 lasta, 19 lasta ja 15 lasta). Lapset toimivat esiopetusaikana erilaisissa ryhmissä mm. Silmu-tunneilla ja Metsämörriretkillä. Lapset jaetaan ryhmiin "yli" kotiluokkarajojen. Nivelvaihe varhaiskasvatuksesta esiopetukseen: Nivelvaihetta kehitetään varhaiskasvatuksesta esiopetukseen yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Hän käy säännöllisesti syyslukukauden aikana seuraamassa lasten sopeutumista esiopetukseen ja tarvittaessa konsultoimme häntä lasten asioissa. Päivähoidon henkilökunnan kanssa pidetään kaksi palaveria toimintakaudella, joissa käydään palautekeskustelua edellisen kevään tutustumiskäynneistä ja siirtopalavereista. Suunnittelemme myös tulevan kauden yhteistyötä. Oppimisen ja kasvun tuki: Yleinen tuki; Jokaiselle esikoululaiselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma Tehostettu tuki; Esi- ja alkuopetuksen erityiopettajan kanssa tehdään säännöllistä yhtesityötä ryhmässä ja yksilötasolla. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä oppilashuoltoryhmän kanssa Erityinen tuki; Lapselle jolla on erityisen tuen päätös, laaditaan HOIJKS, jonka mukaan tukitoimen järjestetään.

11 Sivu 11/17 Teemme yhteistyötä ruotsinkielisen esiopetuksen (Söderkulla skola) kanssa. Suunnittelemme ja toteutamme vierailuja toistemme luona ja yhteisiä projekteja lukuvuoden aikana. Esiopetuksessa sovelletaan Sipoon kunnan ympäristöohjelmaa mm. hyödyntämällä toiminnassa luonnonmateriaaleja ja käyttämällä askarteluissa kierrätysmateriaaleja. Metsämörriretkillä lapset saavat luontokokemuksia tutuilla retkipaikoilla. Keväällä järjestetään koko koulun ympäristön siivooustalkoot. Esiopetuksen koko henkilökunta osallistuu toiminnan suunnitteluun, joka toteutetaan ilta- ja lauantaipalavereina. Lisäksi pidämme viikoittain esiopetustiimin ja kotiluokkien kokouksia. Henkilökunnasta vähintään yksi osallistuu Opintien tiimikokouksiin ja koko koulun henkilöstökokouksiin. Koulun omat tavoitteet ja niiden toteutus Sipoonlahden koulun toimintaa ohjaavat ammatillisuus, kaikkien toimijoiden keskinäinen arvostus ja kunnioitus ja pyrkimys laadukkaan palvelun tarjoamiseen. Keskeinen päämäärä on tuottaa laadukasta esi- ja perusopetusta ja tarjota oppimiselle riittävää ja asianmukaista tukea. Opetuksen kehittämisessä käytetään pedagogisesti mielekkäitä ratkaisuja, mahdollisimman rikkaita oppimisympäristöjä ja joustavia järjestelyjä niin menetelmien kuin ryhmienkin suhteen. Kouluyhteisössä kehitetään erilaisia pedagogisia toimintamalleja, joilla pyritään vastaamaan oppilaiden tulevaisuuden taitojen haasteisiin. Pedagogiselle kehittämiselle ja keskustelulle varataan aikaa ja se huomioidaan toimintaympäristön rakenteessa mm. siten, että henkilökunnalla on riittävästi tilaisuus pohtia ja kehittää työtään ja kuullaan oppilaita, huoltajia ja yhteistyökumppaneita. Erityisesti painotetaan seuraavia kohteita: 1. Yhtenäiskoulukulttuurin luominen Sipoonlahden yhtenäiskoulun toiminta rakentuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta, esiopetuksesta, jossa myös päivähoito on koulun alaista toimintaa, sekä perusopetuksesta vuosiluokille 1-9. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisellä pyritään palvelemaan perheiden tarpeita lapsen huolenpitoon silloin, kun vanhemmat ovat töissä. Iltapäivätoiminnan yhteydessä on laajaa harrastustoimintaa, jotta perheelle jäisi enemmän yhteistä aikaa illalla. Oppilaalle tarjotaan moniammatillista yleistä, tehostettua ja erityistä tukea oikealla volyymilla oikeaan aikaan. Tähän päästään uusilla, joustavilla ja luovilla ratkaisuilla, joissa varioidaan opetusmenetelmiä, - materiaaleja, - ympäristöjä ja -ryhmiä. Tarjotaan haasteita ja motivoivia työtapoja oppilaille, joilla on erityistä kiinnostusta tai lahjakkuutta jollakin alueella. Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen mahdollistamiseksi opetusryhmät pidetään riittävän pieninä. Oppilaiden edistymistä ja hyvinvointia seurataan moniammatillisesti ja säännöllisesti yhdessä sovituilla menetelmillä. Oppilashuoltohenkilöstö on mukana kaikissa tuen vaiheissa tiiviissä yhteistyössä sekä oppilaiden että henkilökunnan kanssa. Moniammatillista yhteistyötä tehdään myös sosiaalija terveystoimen kanssa. Kouluun on laadittu Pol 29 mukainen turvallisuus-suunnitelma. Koulussa käytetään Vertaissovittelua (Verso) ja Kasvatuskeskustelu (KaKe)- sekä KiVakoulu -toimintaa, jotta oppilaille voidaan tarjota turvallinen oppimisympäristö. Kouluun on luotu selkeä johtamisjärjestelmä ja jaetun johtajuuden malli, jota kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että asiantuntijaorganisaatiossa jokainen sitoutuu johtamaan

12 Sivu 12/17 itseään ja omaa tavoitteellista toimintaa, sekä ottamaa vastuuta ytheisestä toiminnasta ja tavoitteista. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan selkeillä rakenteilla ja vastuunjaolla. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opetuksessa. Opettajia koulutetaan uudenlaisiin oppimisympäristöihin, ja opettajilta edellytetään niiden käyttöä. Pyrimme pitkällä tähtäimellä mahdollisimman vähäiseen paperin käyttöön, ja tätä kautta edistämään myös ympäristöarvoja. 2. Pedagoginen kehittäminen Opintie ja esi- ja alkuopetus Alkuopetuksessa matematiikan, äidinkielen ja uskonnon opetus tullaan pitämään vuosiluokkiin sidotuissa ryhmissä. Äidinkielen ryhmä muodostuu oppilaan lähtötason mukaan. Yksittäisten oppilaiden kohdalla liikkuminen ryhmästä toiseen on mahdollista. 0-2 luokkien oppilaista kootaan ryhmät, jotka opiskelevat yhdessä taito- ja taideaineita kerran kuukaudessa aamupäivisin. 3. Tvt- opetuksen kehittäminen Opettajat Tekninen osaaminen nostetaan tyydyttäväksi. Jokainen opettaja osaa pulmatilanteessa tehdä yksinkertaisen vikatarkastuksen ja tietää, mistä apua voi saada. Opettajat sitoutuvat kehittämään omaa tietoteknistä pedagogista osaamistaan yhteisöllisesti jakamalla osaamistaan, tietojaan ja hyviä käytänteitä. Oppilaat - omaksuvat tiedon etsimisen, arvioinnin ja tuottamisen perustaidot ikäkautensa mukaisesti. - hallitsevat sähköisen lukutaidon perusasiat. - osaavat tuottaa kuvaa ja tekstiä muihin medioihin jaettavaksi. - osaavat käyttää erilaisia ohjelmia ja medioita hyödyllisesti. - omaksuvat nettietiketin ja vastuullisen TVT:n käytön. - tuntevat sosiaalisen median. 4. Yrittäjyyskasvatus Opettajat ja opettajien sisäinen yrittäjyys Opettajat toimivat asenteillaan ja toimintavoillaan esimerkkeinä lapsille ja nuorille Opettajat toimivat avoimesti, käyttävät luovia ratkaisua opetuksen järjestämisessä sekä osoittavat ennakkoluulottomuutta ihmisiä ja uusia asioita kohtaan ja korostavat elämässä yritteliäisyyttä Opettajat mahdollistavat yksilöllisen kyvykkyyden, erityisesti luovuuden ja ei-teoreettisen kyvykkyyden, esillepääsyä ja kehittymistä sekä tukevat oppilaiden persoonallista kehitystä Opettajat haluavat itse kehittyä ja kouluttautua sekä saavat koulutusta oppilaitoksensa puolesta Opettajat tekevät verkostoyhteistyötä yritysten, yhdistysten ja eri toimijoiden kanssa Oppilaat Oppilaat omaksuvat sisäisen yrittäjyyden ajattelun, jolloin he uskaltavat toimia luovasti ja ajatella innovatiivisesti, kokeilla, ottaa riskejä ja kykenevät olemaan joustavia.

13 Sivu 13/17 Oppilasta tuetaan kasvussa omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Näin oppilas kykenisi toimimaan yrittäjämäisesti omassa henkilökohtaisessa elämässään yhdessä toisten kanssa. Oppilaat oppivat ymmärtämään itsensä osana yhteiskuntaa ja tiedostamaan vaikutusmahdollisuutensa sekä osaavat vaikuttaa Oppilas tutustuu yhteiskunnan mekanismeihin eri sektoreilla ja sitä kautta löytää uusia kiinnostuksen kohteita ja kykenee tekemään omia suunnitelmia tulevaisuudessa Koko koulu Koko koulun henkilökunta omaksuu oman asemansa lasten ja nuorten elämässä ja toimii esimerkillisenä aikuisena kohti yrittäjyyskasvatuksen periaatteita Henkilökunta suosii verkostoitumista eri toimijoiden kanssa ja lisää yhteistyön avulla omaa ja yhteistä asiantuntijuutta koulussamme Opettajat suunnittelevat yhdessä yrittäjyyskasvatukseen liittyviä kokonaisuuksia, jotka ohjaavat sekä sisäiseen että ulkoiseen yrittäjyyteen Koulun, yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö nähdään osana oppimistavoitteita Koulun ulkopuolella annettava opetus TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN, TET 7.lk Oppilas tutustuu yhden työpäivän ajan huoltajan, isovanhempien, naapurin tai muun perheelle läheisen henkilön työhön. Oppilas valitsee huoltajan kanssa sopivan päivän ajalla Oppilas seuraa työpaikan toimintaa ja aikuisten työtä ja voi osallistua sopiviin töihin. Oppilas haastattelee yhtä työpaikan työntekijää. 8.lk Oppilas on neljä päivää tutustumassa aikuisten töihin ajalla tai aakkosittain puolet luokasta kerrallaan. Oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti tai opinto-ohjaaja auttaa paikan löytymisessä. Ensisijaisesti työpaikkaa haetaan lähiseudulta. Oppilas pitää päiväkirjaa tutustumisjaksostaan ja haastattelee yhtä työntekijää. 9. lk Oppilas on 10 päivää tutustumassa työelämään ajalla tai Ensisijaisesti oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti. Työpaikkaa valitessaan oppilaan oma kiinnostus alaan ja töihin voi auttaa myös omien koulutusvaihtoehtojen pohtimisessa. Oppilas pitää päiväkirjaa tekemistään töistä ja oppimistaan asioista. Kokemuksista keskustellaan oppiaineiden tunneilla ja oppilaanohjauksessa. 9. lk Työharjoittelu koulun ruokasalissa pareittain oppilaiden ruokailun aikana yhtenä päivänä noin kaksi tuntia. Oppilas tutustuu kouluruokailun ammatteihin ja auttaa työllään kouluyhteisöä ruokailun sujumisessa sekä oppii vastuunottoa roolissaan koulun vanhimpana. Messin työharjoittelu

14 Sivu 14/17 Messi koostuu Jopo-luokan sekä vuosiluokkien 7-9 erityisopetuksen pienluokan oppilaista, yhteensä 18 oppilasta. Jopo-luokan oppilaille järjesteään työssäoppimisjaksoja, joiden kokonaismäärä tarkentuu syyslukukauden alkupuolella. Vuosiluokkien 7-9- erityisluokan oppilaille järjestetään oppilaskohtaisesti soveltuvin joko työelämään tutustumista tai työssäoppimista. LEIRIKOULUT JA OPINTORETKET Yhtenä työmuotona sekä esiopetuksessa että perusopetuksessa sovelletaan opintoretkiä. Retket ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos retkestä on laadittu etukäteen retkisuunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen retken toteutusta. Perusopetuksessa yhtenä työmuotona sovelletaan leirikoulua. Leirikoulut ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos rleirikoulusta on laadittu etukäteen leirikoulusuunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen leirikoulun toteutusta. TAKSVÄRKKIPÄIVÄ Nuorelta nuorelle Taksvärkki-päivä on yksi kouluvuoden kohokohdista. Taksvärkki-keräyksessä päivän palkka lahjoitetaan Taksvärkki ry:lle, joka projekteillaan edistää lasten ja nuorten oloja kehitysmaissa. Näin suomalaiset koululaiset ja opiskelijat auttavat ikäisiään nuoria maailman köyhimmissä maissa. Samalla nuoret pääsevät tutustumaan työelämään. Taksvärkkipäivä järjestetään Taksvärkkipäivään osallistuminen on vapaaehtoista. Niillä oppilailla, jotka eivät varsinaiseen taksvärkkiin osallistu, koulupäivä päättyy viimeistään klo Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja toimintaa järjestetään Sipoon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Koulu järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa kaikkina koulupäivinä sekä lisäksi koulun kesäloman aikana ja lähtien lukuvuoden koulutyön alkamiseen saakka. Kesällä järjestettävästä toiminnasta käytämme nimitystä kesätoiminta. Aamuja iltapäivätoimintaan sekä kesätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikilla koulumme oppilailla on halutessaan mahdollisuus osallistua toimintaan. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivien aikana ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille ja erityisopetukseen siirretyille oppilaille vuosiluokasta riippumatta. Muille oppilaille järjestettävä aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kesätoiminta kokonaisuudessaan on ns. muuta koulun järjestämää aamu- ja iltapäivätoimintaa, joka järjestetään samojen periaatteiden mukaan kuin varsinainen lakisääteinenkin toiminta. Perusopetuslain mukainen iltapäivätoiminta rahoitetaan kokonaan kunnan kautta saatavalla, valtion myöntämällä avustuksella sekä vanhemmilta perittävällä osallistumismaksulla. Aamutoiminta sekä muu iltapäivätoiminta ja kesätoiminta rahoitetaan vanhemmilta perittävillä osallistumismaksuilla. Lakisääteisen iltapäivätoiminnan maksut muuttuvat koko kunnassa alkaen. Elokuusta 2014 alkaen osallistumispäivien määrä ei vaikuta maksun suuruuteen, vaan maksu määrittyy päivittäisen tuntimäärän mukaan. Maksut ovat enintään 3 h/päivä osalta 60 /kk ja yli 3 h/päivä osalta 100 /kk.

15 Sivu 15/17 Rehtorin päätöksellä aamu- ja iltapäivätoimintaan on otettu yhteensä 207 oppilasta. Osallistuminen toiminnoittain jakaantuu seuraavasti: Opintien toimipisteessä iltapäivällä toimintaan osallistuu 115 lasta ja Neiti Miilin tien toimipisteessä 78 oppilasta vuosiluokilta 3-6. Aamutoimintaan osallistuu yhteensä 115 oppilasta, Opintien toimipisteessä 62 ja Neiti Miilin tien toimipisteessä 53 oppilasta. Aamutoimintaan osallistuu 14 sellaista oppilasta, jotka eivät osallistu iltapäivätoimintaan. Aamutoimintaa järjestetään koulun molemmissa toimipisteissä kaikkina koulupäivinä klo Myös iltapäivätoimintaa järjestetään kaikkina koulupäivinä molemmissa toimipisteissä klo Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat koulun henkilökuntaan kuuluvat aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, joista osa toimii myös koulunkäynninohjaajana. Lähes kaikki ohjaajat ovat vakinaisessa työsuhteessa. Iltapäivätoiminnan yhteydessä järjestetään oppilaille mahdollisuus halutessaan osallistua laajaan harrastuskerhotoimintaan. Kerhojen ohjaajina toimivat useissa kerhoissa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat tai koulun opettajat. Huomattava osa harrastuskerhotoiminnasta toteutetaan koulun yhteistyökumppaneiden toimesta. Erityisesti Porvoonseudun musiikkiopisto tarjoaa runsaasti harrastusmahdollisuuksia iltapäivätoiminnan aikana. Harrastustoiminta on osa iltapäivätoimintaa, mutta toiminnan tärkein tehtävä on tarjota lapsille turvallinen paikka, jossa viettää aikaa ennen ja jälkeen koulupäivän oman ikäistensä lasten seurassa ja aikuisen valvonnassa. Toiminnan sisällöt nousevat Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa määritetyistä sisältökokonaisuuksista. Näitä sisältökokonaisuuksia ovat mm. leikki ja vuorovaikutus, liikunta ja ulkoilu, ruokailu ja lepo sekä kädentaidot ja askartelu. Lukuvuosi on aamu- ja iltapäivätoiminnan valtakunnallinen juhlavuosi, jolloin juhlitaan iltapäivätoiminnan 10-vuotista taivalta koko maassa. Sipoossa juhlavuotta juhlitaan jokaisella koululla, jolla iltapäivätoimintaa järjestetään, järjestämällä omalla koululla yhdeksän pientä tapahtumaa (kerran kuukaudessa). Lisäksi järjestetään yksi yhteinen iso tapahtuma huhtikuussa Kerhotoiminta Kerhotoimintaan tehdään tässä vaiheessa seuraavat varaukset: Opintien toimipisteessä - Englannin kerho, 2 vkt - Kuvataidekerho, 1 vkt - Liikuntakerho, 1 vkt - Sählykerho, 1 vkt Neiti Miilin tien toimipisteessä - Liikuntakerho, 2 vkt - Teknisen työn 2 vkt kerho - Käsityökerho I, 2 vkt

16 Sivu 16/17 - Käsityökerho II, 2 vkt Kerhotoiminnan järjestämiseen on saatu valtion hankerahoitusta myös lukuvuodeksi Kun rahoitus jaetaan koulukohtaisesti, selviää, voidaanko kerhotoimintaa vielä lisätä. Koulun projektit ja hankkeet 1. PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN Lähtökohtaisesti koulun kaiken toiminnan tulee tukea pedagogista kehittämistä ja laadukkaan opetuksen ja oppimisen tuen kehittämistä ja toteuttamista. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 2016 ja uusi oppilashuoltolaki astuu voimaan jo Koulussamme on ennakoitu molempia uudistuksia ja oppilashuoltotyön toiminta ohjattiin jo kevään 2014 aikana uusien toimintamallien suuntaiseksi. Oppilashuoltotyön suunnitelmassa ja työsuunnitelmassa kirjataan tarkemmin myöhemmin kaikki keskeiset toimintatavat, periaatteet ja prosessit, kunhan niistä saadaan Sipoon kunnan yhteiset ohjeistukset. Opetussuunnitelmatyö on keskeinen osa pedagogista kehittämistä. Sitä varten koulussamme perustetiin keväällä 2014 molempiin toimipisteisiin pedagogiset ohjausryhmät, joidenka tehtävänä on koordinoida kehittämistyötä. Ohjausryhmän jäsenet ovat osallistuneet koulujen johtoryhmille tarkoitettuun AVI:n järjestämään koulutukseen, joka jatkuu syksyllä Ohjausryhmän osallistuminen johtamiskoulutukseen on perusteltua sen vuoksi, että Sipoonlahden koulussa toteutetaan jaetun johtajuuden mallia, jolloin laadukas koulutus tukee hyvää johtamista. 2. YRITTÄJYYSKASVATUS Sisäisen yrittäjyyden näkökulma: Lisätä pedagogisia toimintamalleja, jotka ohjaavat oppilaita omaksumaan sisäisen yrittäjyyden ajattelun: Oppilaat uskaltavat toimia luovasti ja ajatella innovatiivisesti, kokeilla, ottaa riskejä ja kykenevät olemaan joustavia. Oppilasta tuetaan kasvussa omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat oppivat ymmärtämään itsensä osana yhteiskuntaa ja tiedostamaan vaikutusmahdollisuutensa sekä osaavat vaikuttaa. Oppilas oppii työskentelemään yhä taidokkaammin tiimin jäsenenä. Sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden näkökulma: Aloittaa lyhyt valinnaskurssi: Vuosi yrittäjänä (noin 50 oppilasta) Kurssilla oppilaat tekevät tiimit, jotka perustavat oikeat yritykset. Vieraillaan paikallisissa yrityksissä Käydään Sipoon Nuorten yrittäjyysmessuilla Jatkaa yrittäjyyskurssia kevään aikana mahdollisesti halukkaiden oppilaiden kanssa kerhotunneilla. Viedä parhaat yritykset kilpailemaan muiden Uudenmaan ny-oppilaiden kanssa. Jatkaa yhteistyötä Keudan kanssa. Viedä oppilaita 24h-Leirille leiriläisiksi ja apuohjaajaksi

17 Sivu 17/17 Koulun saavutukset Liikunta, erilaiset kilpailut, valtakunnalliset tutkimukset ja testit Koulu osallistuu Sipoossa järjestettäviin koululaisten urheilukilpailuihin harkinnan mukaan. Kaikkiin kilpailuihin ei ole mahdollista osallistua, mutta useimpiin kuitenkin. Esiopetus osallistuu Pustan ja Pampan futisseikkailuun keväällä 2015, jos tapahtuma järjestetään. Harkinnan ja mahdollisuuksien mukaan osallistutaan opetushallistuksen tai ainejärjestöjen laatimiin valtakunnallisiin kokeisiin ja lukuvuoden aikana tietoon tuleviin, koululaisille tarkoitettuihin testeihin ja kilpailuihin. Myös Taksvärkkipäivään osallitutaan tänäkin lukuvuonna tavoitteena kerätä mahdollisimman suuri lahjoitusumma Taksvärkki ry:lle. Vuosittain osallistutaan myös Nälkäpäiväkeräykseen. Henkilöstön ja organisaation kehittäminen Sipoonlahden koulu on valittu mukaan Sipoon kunnan Kannustamis- ja palkitsemisohjelmaan. Hankkeen painopisteenä on korkeasti koulutettujen henkilöiden organisaation johtamis-ja toimintakulttuurin kehittäminen ja jaettu johtajuus. Kunnan johtoryhmä valitsi Sipoonlahden koulun mukaan kannustamis- ja palkitsemisohjelmaan jo aiemmin joustavien opetusjärjestelyjen hankkeella. Siitä koulu palkittiin keväällä 2013 siitä suuruisella kannustuspalkinnolla. Laadukkaalla ja jaetulla johtamisella pyritään työhyvinvoinin, työmotivaation ja työssä viihtymisen hyvään laatuun. Oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelma Liitteet Sivistystoimistosta lähetetään rehtoreille Excel-taulukko, johon merkataan seuraavat asiat: 1. Tuntijako (=tarkennettu tuntikehys) 2. Opettajalista, johon lasketaan pätevät opettajat jne. 3. Valinnaiset aineet 4. Ryhmäkoot 5. Koulunkäyntiavustajien tuntimäärät 6. Oppilasmäärät tietyissä aineissa (esim. kielet, uskonto, tekninen työ/tekstiilityö) 7. Kuljetusoppilaiden määrä Tiedot löytyvät nopeasti Primuksesta, joten tarkista, että koulusi Primus on ajantasalla.