RETKIMELONTASEURA ESPOON ESKIMOT RY:N JÄSENLEHTI 2/2004 ESKIMOTIEDOTE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RETKIMELONTASEURA ESPOON ESKIMOT RY:N JÄSENLEHTI 2/2004 ESKIMOTIEDOTE"

Transkriptio

1 RETKIMELONTASEURA ESPOON ESKIMOT RY:N JÄSENLEHTI 2/2004 ESKIMOTIEDOTE ESPOOLAISTA MELONTAA VUODESTA

2 ESKIMOTIEDOTE 2/04 Espoon Eskimot r.y. JOHTOKUNTA: Postiosoite: Poste Restante Espoo Jyri Heilimo Leena Arpiainen Joanna Ylänen PJ VPJ, talous sihteeri Seija Mämmelä retket Aku Antman kalusto, vaja Vajan osoite: Rullaniemi Jouko Kaaja tiistaimelonnat Arto Katajamäki koulutus 2/2004 ESKIMOTIEDOTE SISÄLTÖ: Puheenjohtajan melanveto 1 Retkelle meloen 2-6 Uudet kalustosäännöt 6-7 Nousevan maan auringossa 8-16 Eskimoiden retkiluisteluaamu 16 Eskimoretket Lieksanjoella Kurssit 20 Tiistaimelonnat&jäsenmaksu 21 Anu Leino Jäsenrekisteri (ei johtokunnassa) Tiedotteen toimitus Mirkka Kaaja (ei johtokunnassa) Kansikuvan otti Jyri Heilimo Ice Break tapahtumassa 2

3 PUHEENJOHTAJAN MELANVETO Hyvää alkukesää kaikille. Toukokuun alussa säät olivat hyvin kesäiset, ja uskon että moni teistä aloitti melontakautensa aikaisemmin kuin edellisinä vuosina. Jälleen kerran haluan muistuttaa alkukesän ja kevään melontojen vaaroista. Vieraillessani vajalla noina Toukokuun alun hellepäivinä, havaitsin usean Eskimon lähtevän melomaan shortseissa ja T-paidassa. Vaikka säät suosisivat ja lämpötila rannalla on reilut parikymmentä astetta, niin vesi on kylmää vielä pitkälle kesäkuuhun. Pitkän talven jälkeen melontataidotkin voivat olla hieman ruosteessa, jolloin kaatuminen saattaa olla hieman todennäköisempää. Pelkät shortsit ja T- paita eivät auta yhtään alle kymmenen asteisessa vedessä. Pukeutukaa melontalenkeillenne veden lämpötilan mukaan ja pakatkaan mukaan vaihtovaatteet vesitiiviisti. Petteri Kuuskoski Icebreak 2004:ssä. Kuva: Markus Häyhtiö Kylmä vesi viilentää meren pinnan tuntumassa olevan ilman tehokkaasti, ja varsinkin tuulisella säällä tuulen ja roiskeiden yhteisvaikutus moninkertaistaa kylmän vaikutuksen. Tämän kesän alkeiskurssit ovat pyörähtäneet käyntiin. Järjestämme alkukesän aikana kaksi aikuisten kurssia. Näiden lisäksi uusia jäseniä otetaan seuraan myös koemelotuksien kautta. Yhteensä seuraan liittyy noin 50 uutta jäsentä, jotka ovat varmasti innostuneita melomaan. Otetaan uudet jäsenet ystävällisesti vastaan, ja neuvotaan heitä turvalliseen melontaan ja kaluston oikeaan käyttöön. Näin varmistamme kaikkien turvallisuuden ja käyttöoikeuskalustomme kestävyyden. Antoisia melontaretkiä t:jyri Heilimo 3

4 ESKIMOTIEDOTE 2/04 RETKELLE MELOEN Jyri Heilimo Tekeekö mielesi lähteä tänä kesänä retkelle meloen, mutta et ole aikaisemmin käynyt? Tässä jutussa on tarkoitus kertoa muutamia tärkeimpiä asioita, jotka olisi hyvä ottaa huomioon melontaretkeä suunnitellessa, sille lähtiessä ja varustautumisessa. Kohteet Vajamme sijainti Suvisaariston pohjoispuolella, vain lyhyen matkan päässä Espoon ulkoilusaarista, on oikeastaan aika ihanteellinen retkimelontaa ajatellen. Toisaalta Etelä-Suomi on täynnä jokia ja järviä, joilla voi retkeillä kanootilla tai kajakilla, jos merelle lähtö ei kiinnosta. Lähimmät lähinnä päiväretkeilyyn soveltuvat ulkoilusaaret ovat Gåsgrundet, Knapperskär, Rövargrundet, Rövaren, Pentala ja Stora Herrö. Yhden yön retkeen soveltuu hyvin Stora Brändö ja viikonloppuretkiin Stora Svartö ja Bylandet Porkkalan niemen edustalla. Tarkemmat kuvaukset vajan lähistön ulkoilusaarista löytyvät Eskimoiden webbisivuilta Hasun Jarin artikkelista. Varusteet Retkely kajakilla tai kanootilla poikkeaa tavallisesta retkeilystä periaatteessa vain käytettävissä olevan pakkaustilan suhteen. Merikajakin pakkaustila vaihtelee kajakin mallista riippuen 175 litrasta 300 litraan, puhumattakaan avokanootista. Yksikään rinkka ei vedä näin paljon tavaraa, eli melontaretkeilijä voi nauttia melkein kodin mukavuuksista ulkosaaristossa. Tottakai retkeillessä meloen tarvitaan myös varusteita, jotka liittyvät suoraan melomiseen, eli kajakki, mela, jne., joita ei metsäretkeilyssä tarvita. Tämän jutun lopussa on esimerkki varustelista, jota voi käyttää perustana omaa varustelistaa suunnitellessa. Esimerkkilista sisältää vain välttämättömät tavarat, jotka ovat riittävät viikonlopun mittaiselle retkelle, lista pysyy käytännöllisesti katsoaen samana myös viikon mittaisella retkellä, vain ruuan ja veden määrä muuttuu. Omaan listaan voi ja kannattaa lisätä mukaan haluamansa yleellisyys tarvikkeet, jos ei halua retkeillä askeettisesti. Muutamia pohdintoja tärkeimmistä varusteista: Melontavaatetus on oikeastaan kajakin lisäksi ainoa normaalista retkeilystä poikkeava varustus. Melontaretkellä päivämatkat ovat usein pidempiä kuin normaalissa tiistaimelonnassa ja retkellä joudutaan usein melomaan huonossa säässä. Vesiroiskeet ja tuuli viilentävät voimakkaasti, tästä syystä tuulen - ja vedenpitävä takki tai mielummin melonta-anorakki on välttämätön. Veden- tai roiseenpitävät housut on ainakin hyvä olla mukana. Neopreenishortsit on hieman hiostavat ja epämielyttävät, mutta uimasille jouduttaessa ne ovat investoinnin arvoiset. Hattu tarvitaan aurinkoisella ilmalla estämään häikäisyä ja auringonpistosta, lippahattu on mukava myös sateella, koska sadevesi ei valu silmiin. 4

5 RETKELLE MELOEN Vaatetukseksi retkeilykohteessa riittää aivan tavallinen ulkoiluvaatetus. Sadetta ja tuulta varten tietenkin tarvitaan esimerkiksi sadetakki ja housut, kalliita kuoriasusteita ei välttämättä kannata heti aluksi ostaa, jos niillä ei ole muuta käyttöä. Lämmintä vaatetta tarvitaan tietenkin, varaa mukaasi Fleece-takki tai paksu villapaita. Vältä puuvillaisia vaatteita, sillä puuvilla imee itseensä paljon vettä ja sen kuivuminen kestää pitkään. Kuivuessaan puuvilla imee lämpöä itseensä ja tämä lämmönlähde huonoimmassa tapauksessa on oma kehosi vaatteen alla, eli märkä puuvillainen vaate altistaa, jos ei välttämättä hypotermialle, niin ainakin epämukavuudelle. Essu innokkaana lähdössä. Kuva:Risto Vilkki Teltan valinta on hieman mutkikkaampi asia. Telttoja on monen näköisiä, monen kokoisia ja moneenlaiseen käyttöön tarkoitettuja ja jokainen valmistaja ja kaupan myyjä kehuu omiaan tai edustamiaan telttoja maasta taivaaseen. Tämä saattaa aiheuttaa hämmennystä ja jopa ruokahalun kasvamista syödessä kokemattomassa teltan ostajassa. Luota vain itseesi (vinkkejä voit toki kuunnella riippumattomilta ja kokeneemmilta käyttäjiltä, mutta sinä itse päätät) ja tee teltan hankinta järkevästi. Ensin sinun täytyy määritellä itsellesi kuinka monta ihmistä telttaan tulee mahtua ja minkälaiseen käyttöön etsit teltaa. Teltan koon määrää siinä nukkuvien määrä. Vannoutuneelle sinkulle käy ehkä yhden hengen teltta, mutta joskus tulee kuitenkin kaveri mukaan ja yhden hengen teltta jää pieneksi. Yleisin koko teltalle on varmaankin 2 hengen teltta, se on varmasi monikäyttöisin ylellisesti tilaa yhdelle, mutta kaksi mahtuu hyvin kun tarve tulee. Kolmen hengen teltta on sopivin jos aikoo retkeillä yleensä kolmen hengen voimin, esimerkiksi 3-henkiselle perheelle. Neljän hengen teltta on liian iso ja omasta mielestäni lähes turha keksintö. Kaksi kahden hengen telttaa ajaa saman asian ja antaa huomattavasti enemmän joustavuutta. Nelihenkisen perheen isä ja äiti lähtevät kuitenkin joskus viettämään erossa-lapsista-viikonloppua, tällöin ison ja painavan neljän hengen teltan mukana raahaaminen on turhaa. Pienessä ja nätissä kahden hengen teltassa tunnelma on juuri sopiva sitä intiimiyttä varten, jota sinne saareen on lähdetty hakemaan. Jos koko perhe retkeilee, niin tällöin lapset toiseen telttaan ja vanhemmat omaansa saaren toiseen päähän. 5

6 ESKIMOTIEDOTE 2/04 Jos aiot retkeillä pääasiassa metsäisessä maastossa tai isoimissa saarissa, käy teltaksi melkein mikä tahansa hyvälaatuinen retkeilyteltta, ei kuitenkaan halpahallien ns. festariteltta. Peitteisessä maastossa ei teltan mallillakaan ole oikeastaan mitään merkistystä, kupoli- ja tunneliteltta toimivat molemmat. Pari kertaa kesässä retkeilevälle riittää suurten urheiluvälinekauppaketjujen edulliset teltat. Jos aikoo retkeillä paljon ja vaativissa olosuhteissa, esimerkiksi ulkosaaristossa, kannattaa satsata laatuun ja valita tunnustettuja kansainvälisiä retkeilyvälinemerkkejä. Tällöin myös teltan mallilla on väliä, vaihtoehdot ovat lähinnä geodeettinen kupoli- ja tunneliteltta. Tunneliteltta vaatii lähes aina pystytykseen maakiiloja ja sen pohjapinta-ala on suurehko, geodeettinen teltta taas on itsestään seisova ja mahtuu pienempään kivenkoloon. Tunneli on kevyempi, helpompi pystyttää ja kenties tilavampi. Makuasia. Makuupussi ja makuualusta ovat tärkeitä hyvien yöunien kannalta. Kesäkäytössä makuupussiksi sopii 2-3 vuodenajan pussi, mutta liian lämmintä pussia kannattaa välttää. Makuupussin eristemateriaaleista untuva on ylivertainen, mutta se menettää eristyskykynsä täydellisesti kastuessaan. Kuitupussi ei ole yhtä herkkä kostumiselle/ kastumiselle. Makuupussia valittessa kannattaa olla kriittinen valmistajien ilmoittamia alimpia käyttölämpötila-arvoja kohtaan. Valmistajat ilmoittavat yleensä niin sanotuksi extreme -lämpötiloiksi lukuja, joissa joku karpaasi on joskus nukkunut mukavasti - jääkarhuturkissa. Kesäkäyttöön suosittelen makuupussiksi jonkun arvostetun valmistajan kuitupussia, jossa ns. mukavuuslämpötila on jossain nollan tienoilla. Retkikeitimiäkin löytyy monenmoisia. On kaasukeittiä, trangiaa, bensakeittimiä ja jopa monipolttoainekeittimiä, jotka sitten polttavat lähes kaikkia palavia nesteitä. Aloittelevalle retkeilijälle trangia on varmasti paras valinta, se on ns. idioottivarma eli helppokäyttöinen, toimii tuulessa ja tuiskussa, spriitä saa polttoaineeksi melkein mistä vaan ja kattilat kulkevat aina mukana ja kaiken lisäksi se on suhteellisen edullinenkin. Trangian huonona puolena voisi pitää hitautta ja kenties painoa, joka ei ole niin merkittävää melontaretkellä. Kuva: Jyri Heilimo 6

7 RETKELLE MELOEN Varusteiden pakkaus Avokanootissa varusteiden suojaus sade- ja roiskevettä vastaan on itsestään selvää. Suojaukseen käytetään joko tynnyriä tai vedenpitäviä pakkauspusseja. Merikajakin luukut saattavat olla vedenpitäviä, mutta huonosta kiinityksestä tai kulumisesta johtuen ne saattavat vuotaa tai kosteus voi tiivistyä pakkaustiloihin suoraan ilmasta. Tästä syystä kaikki varusteet, jotka ovat herkkiä kastumiselle, on syytä pakata vedenpitäviin pakkauspusseihin. Kannattaa valita pienikokoisempia pusseja, ne on helpompi tunkea pakkausluukuista sisään ja niillä on helppo täyttää pakkaustilat tasaisesti. Kajakin pakkaus Kajakin pakkauksen perussääntönä on pistää painavat tavarat mahdollisimman keskelle ja mahdollisimman alas. Tällöin kajakki ui tasapainoisesti ja kajakin painopiste tulee alemmaksi, mikä tekee kajakista vakaamman. Pakkausta täytyy kokeilla muutaman kerran, ennen kuin tavarat löytävät oman paikkansa. Ennenpitkää jokaiselle kehityy oma tapa pakata kajakki. Toinen tärkeä sääntö kajakin pakkauksessa on, ettei kajakki kellu kallellaan, koska tällöin kajakki pyrkii kampeamaan toiseen suuntaan. Painopistettä voi säätää helposti siirtämällä esimerkiksi vesisäiliötä, koska se on yleensä aika painava. Kajakin pituussuuntaista painopistettä voi säätää muuttamalla tavaroiden sijaintia. Myötätuulietapilla saattaa olla joskus edullista pakata kajakki etupainoiseksi, tällöin se lähtee helpommin surfiin. Vastatuuliosuuksilla takapainoiseksi pakattu kajakki nousee aallon päälle paremmin ja sukeltaa vähemmän....jatkuu seuraavalla sivulla VARUSTELISTA Vaatetus Alushousut 2 kpl Fleecehousut Fleecetakki/Villapaita T-paita Kuori/sadehousut Kuori/sadetakki Hanskat kerrasto (keinokuitua) Sukat Uimahousut Housut Lenkkitossut Pipo Melontavaatetus Anorakki Kuivahousut Lippis/melontahattu Neopreenitossut Bogiet Melontavarustus Kajakki Mela Aukkopeite Pelastusliivit Pumppu Varamela Juomavesipullo Välipala Turvavarustus Kuivapussit känny + pussi melakelluke lamppu Navigointivarustus Kartta Karttatasku Kompassi Leiriytymistarvikkeet Makuupussi Makuualusta Teltta Keitin + kattilat Polttoaine Lusikka ja haarukka Muki (Lautanen) Tiskiharja/sieni+tiskiaine Hygienia Hammasharja ja -tahna Pyyhe Vessapaperia Korjaustarvikkeet EA-pakkaus Muut Puukko Aurinkolasit Aurinkorasva (Kiikarit) (Kamera) Ruokaa ja juomavettä 7

8 ESKIMOTIEDOTE 2/04 Turvallisuus Melontavaatteiden ja pelastusliivien tarvitaan lisäksi myös muita turvallisuusvälineitä. Seuraavat turvallisuusvälineet on hyvä ottaa mukaan: hätäraketit, varamela, melakelluke, pilli, kännykkä vedenpitävästi pakattuna ja lamppu. Melontaretkelle on hyvä ottaa mukaan navigointivälineet vaikka meloisit tutuilla vesillä. Navigointivälineet kartta tai merikortti vedenpitävästi pakattuna sekä kompassi. Muista myös opetella käyttämään karttaa ja kompassia. Nykyisin on myös satelliittipaikannusvälineet, jotka antavat tarkan sijainnin ja ohjaavat takaisin kotiin. GPS-laitteeseen ei kuitenkaan kannata tukeutua ainoana paikannusvälineenä, sillä herra Murphy sanoo, että paristot loppuvat kuitenkin. Muista myös tehdä retkestä karkea reittisuunnitelma, jonka ilmoitat omaisille ja merkitset vajakirjaan. Muista myös ilmoittaa oletettu paluuaikasi. Eskimoiden retket vuonna 2004 Seura järjestää tänä vuonna yhteensä neljä virallista retkeä, joista ensimmäinen on jo tämän jutun ilmestyessä pidetty. Heinäkuun alussa järjestetään pitkä meriretki, joka on tarkoitettu kokeneille melojille. Heinäkuun järjestetään retkimelontakurssi, jonne melontaretkeilystä kiinnostuneet voivat osallistua. Turvallisuussyistä osallistujamäärä on kuitenkin rajoitettu. Elokuussa järjestetään vielä 3-päiväinen retki Sipoon vesille, joka on hieman vaativampi, mutta kuitenkin soveltuva aloittelevillekin melontaretkeilijöille. UUDET KALUSTOSÄÄNNÖT LAINAUS, VARAUS/VUOKRAUS JA VIERASMELOTUS Jäsenmaksun maksaneet seuran jäsenet voivat lainata, varata ja vuokrata seuran kanootteja. Koko seuran merikalusto sijaitsee uudessa vajassa. Koskarit ovat vanhan vajan ylisillä. Vajan avaimella pääsee sisään kaikista ovista. Avainta ei saa luovuttaa seuran ulkopuoliselle. Vesillelähtö on merkittävä AINA vajakirjaan, myös paluupäivä ja matkakohde. Seuran kalustolla ei saa lähteä vesille tai viedä sitä pois vajalta ilman merkintää vajakirjaan. Pelastusliivien käyttö vesillä on Eskimoissa pakollista. 1. LAINAUS Lainaus on kyseessä silloin, kun seuran jäsen meloo seuran kalustolla vajalta (tai muualta) ja melonta kestää alle 24 tuntia. Jäsenellä on oikeus lainata YKSI kanootti kerrallaan. Tällaiseen alle 24 tunnin melontaan ei voi varata kalustoa lainkaan (esim. tiistaimelonnat). Kaluston lainausoikeus sisältyy jäsenmaksuun, joten se ei maksa erikseen. 2. VARAUS/VUOKRAUS Jäsenmaksun maksaneilla seuran jäsenillä on oikeus varata ja vuokrata kalustoa yli 24 tunnin retkille. Yli 24 tuntia kestävässä melonnassa on aina kyse vuokrauksesta. Vuokrattavan kaluston voi myös varata. Kalustoa saa varata ja vuokrata YHDEN kanootin (=yksikkö tai kaksikko) per jäsen enintään 10 vuorokauden ajaksi. Jos jäsen vuokraa kaksikon, toisena melojana voi myös olla muu kuin seuran jäsen. Merikajakkien ja avokanoottien varaukset tehdään varauskirjaan uuden vajan kalustotilassa. Yläkerran koskarien ja poolojen varaukset tehdään kanoottien vieressä olevaan viikkolehtiöön. 8

9 ESKIMOIDEN UUDET KALUSTOSÄÄNNÖT Varausmerkintään kuuluu: - varaajan koko nimi - varattu kanootti (malli ja numero) - varauksen ajankohta: alkamis- ja - päättymispäivät kellonaikoineen. Varattu kanootti on haettava 2 (kahden) tunnin kuluessa ilmoitetusta kellonajasta, muuten kanootti on muiden käytettävissä. Varattu kanootti on samoin palautettava 2 (kahden) tunnin kuluessa ilmoitetusta varauksen päättymisestä. Jos retkesi peruuntuu, varaus on pyyhittävä viipymättä varauskirjasta. Yli 10 (kymmenen) vuorokauden mittainen lainaus, samoin kuin useamman kuin yhden kanootin lainaus on mahdollista vain hallituksen etukäteen antamalla luvalla. Seura ei vuokraa kalustoa ulkopuolisille eikä jäsenen vuokraamaa kalustoa saa luovuttaa ulkopuolisen käyttöön. Johtokunnalla on oikeus varata kalustoa myös alle 24h kestäviin seuran järjestämiin tapahtumiin, kuten melontakursseille, ja nämä varaukset ovat aina etusijalla kalustovarauslistassa. Ensimmäiset 24h varauksesta ovat jäsenmaksun maksaneelle jäsenelle ilmaisia. Sen jälkeen jokaiselta alkavalta vuorokaudelta maksetaan vuokraa 5 (viisi) euroa. Trailerin vuokra on jokaiselta alkavalta vuorokaudelta 5 (viisi) euroa. Trailerin rekisteriote on vajakirjan vieressä ilmoitustaululla tai pöytälaatikossa. Maksut suoritetaan viikon kuluessa kaluston käytöstä oma-aloitteisesti EsEs:n tilille Nordea (viite kaluston vuokra + ajankohta ). Maksumuistutuslisä on 10 (kymmenen) euroa, mikäli vuokria joudutaan jälkikäteen perimään. 3. VIERASMELOTUS Jäsenmaksun maksaneilla seuran jäsenillä on oikeus myös melottaa vieraitaan Eskimoiden kalustolla. Vierasmelotus on tarkoitettu lajin ja seuran esittelemiseksi ei-jäsenelle. Samaa vierasta saa melottaa KERRAN kaudessa ja vieraita saa olla kerrallaan korkeintaan KAKSI. Vierasmelotuksia voi siis olla samalla jäsenellä useita, mutta vieraat pitää aina vaihtaa. Jäsenen on oltava itse mukana vierasmelotuksen aikana. Jäsenyys Eskimoissa on henkilökohtainen, joten vierasmelotussääntö koskee myös oman perheen jäseniä ja sukulaisia. Vierasmelotus on kyseessä myös aina silloin, kun seuran jäsen meloo lainaamallaan kaksikolla mukanaan joku ei-jäsen, poikkeuksena tästä kuitenkin jäsenen omat, niin pienet lapset, että he eivät voi vielä itsenäisesti meloa. Tällöin lapsen/lapset voi ottaa mukaan ilman eri veloitusta siihen kanoottiin, jolla seuran jäsen itse meloo. Jos lapsi meloo eri kanootissa eikä ole seuran jäsen, kyseessä on vierasmelotus. Näistä rajoituksista poikkeavaan vierasmelotukseen tulee olla hallituksen etuikäteen antama lupa. Jäsenet ovat vastuussa vieraistaan ja heille luovutetusta seuran kalustosta. Vierasmelotus maksaa 5 EUR/vieras ja maksu suoritetaan viikon kuluessa vieraan melotuksesta oma-aloitteisesti seuran tilille (tiedot yllä, maksuviite vierasmelotus ). Vajakirjaan on tehtävä vesille lähdettäessä samanlainen merkintä vieraasta kuin mitä jäsen itse tekee. 4. KALUSTON KÄYTTÖ JA VASTUUT Kuitukajakeilla on voimassa ehdoton koskikäyttökielto: niitä ei saa viedä virtaavaan veteen. Olet aina vastuussa lainaamastasi kalustosta. Käytä kanoottia yhtä huolellisesti kuin omaasi. Seuran kustannuksella korjataan vain normaalista kulumisesta aiheutuneet viat. Tarkista kaluston kunto sitä noutaessasi ja palauttaessasi. Kirjaa havaitsemasi puutteet kalustovauriolistaan vajakirjan viereen. Rikkoutuneella kanootilla ei saa meloa, vaan se tulee siirtää korjaustilaan. Kanootin rikkoutumisen peittely voi johtaa seurasta erottamiseen. Kalustoa saa ja on suotavaa korjata itse, mutta sovi asiasta ensin kalustovastaavan tai vajatiimin kanssa. Lisätietoja säännöistä ja niiden tulkinnasta hallitukselta. 9

10 ESKIMOTIEDOTE 2/04 NOUSEVAN MAAN AURINGOSSA - melontaa Merenkurkussa Jorma Rautio Don t sell land, they don t make it any more neuvoo Mark Twain. Tämä ei kuitenkaan päde Merenkurkussa, jossa maa nousee 8-9 mm vuodessa. Rantapalstojen omistajat saavat muutamien vuosikymmenten välein lunastaa tonteilleen nousseen lisämaan. Tätä seutua sanotaan myös Suomen aurinkoisimmaksi alueeksi. Tämä johtunee siitä, että Atlantilta tulevat pilvet satavat kölivuoristossa ja eivät useinkaan yllä Vaasan seudulle. Sen sijaan Venäjän korkeapaine ei aina jaksa ulottua länsirannikolla näin pohjoiseen ja lämpötila saattaa kesällä pysytellä asteen pari Itä- ja Etelä-Suomea alhaisempana. Ukkosmyrskytkin ovat harvinaisempia kuin Eskimoiden kotivesillä. Koska isovanhempani asuivat Vaasassa on Merenkurkun seutu minulle lapsuudesta saakka tuttua. Edelleen omistamme siellä vanhan kallellaan olevan huvilan. Isoisäni oli todella innokas purjehtija ja merenkävijä, mutta ikäeromme takia en valitettavasti hänen kanssaan enää päässyt pitkille retkille. Vuonna 1995 vein huvilallemme inkkarin ja 1997 kajakin. Melonnan lisääntyneestä harrastuksesta tällä seudulla kertonee se, että ensimmäinen kajakkini varastettiinkin talvella, vaikka se oli voron kannalta hankalassa paikassa (punainen Dagger Magellan muuten, jos joku sattuisi näkemään). En ole montaa yöretkeä tehnyt, mutta sen sijaan olen lähtenyt usein aikaisin aamulla huvilalta ja minut on sitten iltapäivällä haettu takaisin mökille. Näin ollen kirjoitukseni ei ole varsinainen retkikuvaus. Merenkurkun määrittelen alueeksi, joka alkaa etelästä Bergön saaresta ja jatkuu pohjoiseen tai oikeastaan koilliseen Oravaisiin Monön selälle. Tämä kirjoitus ei vielä käsittele Maksamaan ja Oravaisten seutua. Alueelta on saatavissa tietenkin merikorttisarja ja topografiset kartat 1: Vaasa 1331, Raippaluoto 1332 ja Oravainen Lisäksi myydään Merenkurkun melontakarttaa, joka on tehty topografisen kartan perusteella, mutta mittakaava on 1: ja näin ei mielestäni yksin riitä suunnistukseen. Lisäksi siinä näkyy vain Raippaluodon pohjoisosa, Valassaaret ja Mikkelinsaaret, joten alue on mielestäni suppeahko. Siinä on kuitenkin paljon hyviä vihjeitä melojalle ja kartta on ilman muuta tutustumisen arvoinen. Merenkurkun palvelukartta kattaa paljon laajemman alueen, mutta se ei kelpaa suunnistukseen. Nettimeloja suunnistaa sivulle /www.fma.fi/virtualboat/merenkurkku/. Kippari 10/2001 lehdessä sivulla 28 on hyvä artikkeli Merenkurkusta (jos uskallan tunnustaa, että olen selannut moottorivenelehdenkin sivuja). 10

11 ESKIMO MERENKURKUSSA Luonto ja ihmiset: Maan kohoaminen näkyy hyvin selvästi. Jos saa käsiinsä vaikkapa vajaa vuotta vanhan kartan, näkee kuinka paljon enemmän saaria ja salmia saaristossa silloin oli. Maastoa tarkkaillessa voi varsin helposti havaita näitä yhteenkasvaneita kohtia. Kun kajakin alla on cm vettä, tietää, että parinkymmenen vuoden kuluttua tästä ei enää kuljeta. Karttaan piirrety salmi voi olla yllättävän matala ja vaikea edes löytää. Vedet ja saaretkin ovat myös tavattoman kivisiä. Tänne ei välttämättä halua viedä uutta lasikuitukajakkiaan sen neitsytmatkalle. Maannousu synnyttää uusia lahtia, fladoja, jotka voivat olla upean laguunimaisia. Kun ne umpeutuvat syntyy järvi, glo kuten on aikoinaan ollut Hesan Kluuvissakin. Vähitellen Perämerestäkin tulee valtava flada ja lopulta Merenkurkkuun nousee maayhteys Ruotsiin vuoden 2300 paikkeilla. Vesistön tila on varsin hyvä. Happikato ja sinilevä eivät ole sellainen Merenkurkun vitsasus kuten Suomenlahdella. Luonnosta voi lukea lisää selksaar.htm ja lsa/merenkurkunsaaristo/index.htm Ihmiset Luontoon kuuluvat myös ihmiset. Vaasan kaupungissa asuu ja sitä ympäröivässä Korsholmissa eli Mustasaaren kunnassa ihmistä, pienemmissä lähikunnissa vielä tuhansia lisää. Monet puhuvat paikallista ruotsinkielen murretta, joka saattaa olla hieman haastavaa sitä tuntemattomalle. Ruotsia pu-...jatkuu 11

12 ESKIMOTIEDOTE 2/04 huvat antavat kuitenkin kovasti arvoa jos heille puhuu heidän äidinkieltään ja kaikki eivät ole niin sujuvan kaksikielisiä kuin Uudellamaalla. Täällä asuu mökkihullua väkeä. Joka viikonloppu on päästävä saareen, skäriin (näin sanotaan, vaikka mökki olisi mantereenkin puolella). Niinpä mitä lähempänä ollaan Vaasaa ja mannerta sitä varmemmin on mökkiä vieri vieressä. Väylät ovat paikoitelleen ahtaat ja pienine merimerkkeineen muistuttavat pujottelurataa. Veneiden vauhti voi olla kovaa, jos nopeusrajoitusta ei ole ja ahtaissa kohdissa joutuu joskus melomaan ihan väylällä. Väki on ystävällistä ja veneestä, jonka kaasuhana on reilusti auki, heilutetaan iloisesti peräaaltoihin villisti keinumaan jäävälle melojalle. Ainoa merkittävä syväväylä saaristossa kulkee Vaasan Vaskiluodosta länteen Raippaluodon eteläpuolelta. Taxfreen loputtua Uumajaan menevä matkustajalaiva ei kovin tiheään tässä enää kulje. Viisas tietenkin välttää väyliä ja etsii oman rauhaisan reittinsä. On kuitenkin muistettava, että mökkien asukkaat tuntevat kotivetensä ja yllättävästikin kivikon seasta saattaa aamuvarhaisellakin syöksyä innokas verkonkokija busterillaan tai rönnqvistillään. Korsnäs-Malax: Tämän alueen keskipiste on Bergön saari. Sivuilta saa paljon melojaa kiinnostavaa tietoa. Saareen on pelkästään lossiyhteys ja siellä asuu 550 ihmistä. Kalasatamat ovat sekä saaren itäja länsirannalla ja näiden välissä on kaunis kylä ja vastakunnostettu kirkko. Etelään päin meloessa tullaan Bredskäretiin, lossin mantereenpuoleiseen päähän, jossa on tuulimyllyjä sähköä tuottamassa. Niitä katsellessaan voi sitten miettiä kuinka ekologista olisi, jos kaikki rannat olisivat näitä laitteita täynnä. Bredskäretillä on jo tiivistä mökkiasutusta, joka jatkuu sitten varsin avoimen Bergöfjärdenin (2) mantereenpuoleisella rannalla Trutörenin ympäristön saariin. Täältä löytyy suojaisempi reitti kuin Bergön pohjoispuolen avomereä seuraavat, mutta maisemallisesti upeammat vedet (täällä on myös toinen Trutören). Ulkosaaristossa Kokeneet melojat voivat täältä suunnata kohti Rönnskäreneitä (1). Se on karua ulkosaaristoa, jossa on Merenkurkun seudulle harvinaista sileää kalliotakin. Täältä Söderholmien suku hoiti kuuden sukupolven veran luotsausta Fälliskäretiltä käsin, jossa on vanha puinen pooki. Luotsiasema suljettiin jo parikymmentä vuotta sitten. Saarilla on myös veneilijöitä houkutteleva luonnonsatama. Ainakin Storskäretillä on jatulintarhoja, jungfrudansar. Veneväylä Rönnskäreille kulkee hyvin avoimella selällä, mutta Bergöstä käsin melottaessa voi seurata luotojen jonoa joilta suojaa löytyy helpommin, jos keli muuttuu. Vielä kauempaa ulkomerellä on Norrskärin majakka. Itse en ole Rönnskäreillä kajakilla käynyt Sundominsaaristo Palaamme nyt isojen poikien (voiko sanoa isojen tyttöjen?) vesiltä lähemmäksi rannikkoa Sundomin saaristoon (3). Maannousun takia yhteenkasvaneet Långskäret-Byön-Granön saaret jakavat sen kahteen osaan. Mantereen puoli on täynnä mökkejä ja kapeilta väyliltä löytyy tiheää reimariviidakkoa. Ulkomeren 12

13 ESKIMO MERENKURKUSSA puolella on jo varsin avoimia selkiä ja mökkejä on paljon harvemmassa. Kuten yleensä Merenkurkussa avokalliot puuttuvat ja sen korvaavat kivikot. Saaret ovat matalia ja niillä kasvaa kuusta, koivua, leppää ja pihlajaa. Juuri Sundomin saaristossa on silmiini sattunut erityisen paljon tyrnipensaita. Ulompana Norrgrynnanin kohdalla (17) on saarien reunustama tunnelmallinen matalikko, jossa on vanhoja kalastajien mökkejä. Vaasa Kun jatketaan syväväylän yli pohjoiseen jää itäpuolelle itse Vaasan kaupunki ja Sundomin lahti (4). Sen pohjukassa oli entinen Vaasan kaupunki, nykyinen Vanhan Vaasan kaupunginosa, joka paloi Niin saatiin hyvä syy rakentaa uusi kaupunki paikkaan, josta meri ei ollut karannut vielä tiehensä. Uuteen kaupunkiin rakennettiin leveitä puistokatuja. Palokaduilla vaasalaiset aiemmin säilyttivät veneitään talvella. Paikannimistökin kertoo maannoususta. Palosaari ei ole saari, Kotirannassa ei ole rantaa ja Vetokannas sekä Huutoniemi ovat kaukana kuivalla maalla. Vaasan Kanoottikerhon VKK:n vaja on Vaskiluodossa lähellä hotellia ja Tropiclandiaa. Jos kaupunki ei vedä puoleensa voi meloja suunnata Vaasan lähisaaristoon, kirjoittajan kotikulmille. Tämä on n 5 x 7 km kokoinen saarirypäs, jonka kapeilla tonteilla mökit työntyvät aivan rantaan asti. Osaan on selvästi satsattu enemmän rakkautta kuin rahaa, mutta hulppeita villoja alkaa olla yhä enemmän. Atleettinen meloja, jonka kajakin etukannella olevan GPS:n näytöllä kilometri vaihtuu toiseen kiivaassa tahdissa kuluttaa täällä tuskin tuntiakaan elämästään. Mökkiarkkitehtuurista kiinnostunut voi sen sijaan kierrellä näitä salmia pitempäänkin. Jannen kalamaja tarjoaa janoiselle tai nälkäiselle antimiaan Granskäretin terassilla. Tästä ulkomerelle päin on Mastörenin saari ja sen hieno laguunimainen flada. Pohjakivet sen suulla ovat täynnä värinäytteitä eri veneiden pohjista. Kopparfuruskäretin kärki on hyvä taukopaikka, josta on mukavat näkymät jo Raippaluodon sillallekin. Raippaluoto Raippaluoto eli Replot on oikeastaan saarimassiivi, joka sijaitsee keskellä Merenkurkun saaristoa. Se ei ole Hailuodon kaltainen yksi yhtenäinen saari vaan voidaan mielummin puhua saaristosta, joka on kooltaan noin 18 x 30 km. Ennätyshakuinen haluaa ehkä meloa Raippaluodon ympäri. En ole tarkasti mitannut matkaa, mutta sitä lienee noin km. Olen kuullut, että se Raippaluodon ympäri on melottu yhdessä päivässäkin. Päiväthän tällä leveysasteella ovat kesällä pitempiä kuin etelässä. Tavallinen meloja halunnee jakaa matkan muutamaan etappiin. Telttapaikkoja ei täältä kivien ja mökkitonttien keskeltä löydy ihan helposti. Merenkurkussa tuulee yleensä etelästä tai pohjoisesta ja samansuuntaiset ovat Raippaluodon pitkät sivut. Edessä saattaa olla mittava yksitoikkoinen vastatuuliosuus. Rapippluodon lounaispuolella on Storfjärden, jolle helposti nousee hulppea aallokko. Storfjärdenin ja Replotin välissä on kaunis Djupskärin (6) ympärillä oleva saarirypäs. Djupskärin itärannalla on pari kaunista lahtea. Muutama mökki on rakennettu vaikuttavan kivikasan päälle. Djupskärin länsipuolella on...jatkuu 13

14 ESKIMOTIEDOTE 2/04 pieni salmi, jonka eteläpään lähes täysin tukkivat katedraalimaisen komeat kivet, luonnon Stonehenge. Södra Vallgrundin satama on kaunis esimerkki tämän seudun lukuisista kalasatamista punaisine vajoineen, mutta palveluja siellä ei ole. Lars Björkaskärin pohjoisrannalla on virallinen retkeilyalue, jossa on tulisija ja telttapaikkojakin löytynee. Jos Djupskäriltä aikoo kiertää avomeren puolelta Raippaluotoa kierretään saaren eteläkärki. Sommarösundin jälkeen on pieni salmi Granörenin itäpuolella, jonka rannalla on vanha hieno merikapteenin talo, Bullerås. Siellä on yleensä ollut ruokatarjoilua. Raippaluodon länsireunalla hieman pohjoisempana on nykyinen merivartioasema. Sieltä avautuu näkymä laajalle Gloppetin selälle, joka on jo oikeastaan Merenkurkun ulappaa. Raippaluodon pitkä avoin tuulelle altis ranta jatkuu pohjoiseen Klobbskatin. Finnegrundet Siitä sen tuntumassa on Finngrundet, jossa on hieman yllättävässä paikassa Bed and Breakfast.Siellä voi joko yöpyä mökissä tai aitassa ja jopa teltan paikka löytyy. Rouva, joka paikkaa ylläpitää asuu saarella vuodet ympäri ja on tehnyt sinne paljon tutustumisen arvoista tilataidetta. Aivan vieressä on jo Panike, josta Björköhön voi meloa avomeren puolta kauniissa maisemassa Rönnskäretin ja Slottskäretin länsipolta. Täällä olevilla pienillä saarilla on mökkejä yllättävän paljon ja rantautumispaikkoja ei ole runsaasti. Saarten takaa löytyy jonkin verran tuulensuojaa Lappörenin eteläpuolella vesistöt kapenevat mataliksi korkeiden ruovikkojen reunustamiksi kapeaksi väyläksi kohti Björkötä. Jos Panikesta melookin pohjoista kohti yöitetään Valassaaarten luononsuojelualueen raja ja tullaan Björkögrundetin (11) saariryhmään. Tämä on iso matalikko, ja saaret ovat pitkänomaisia reunamoreenimuodostelmia. Pohjoisreunan saaressa on kalamaja, jossa saa yöpyä jos uskaltaa. Siellä nimittäin kummittelee luvulla eräs kyläkunta oli tällä saarella kalassa. Kaikki miehet olivat veneissä ja naiset ja lapset rannassa, kun tuli ilmeisesti ukkospuuska, joka kaatoi veneet. Saaristolaiset eivät osaa uida ja koko miesväki hukkui. Siitä lähtien kalamajan ovet alkavat paukkua kun myrsky lähestyy. Björkögrundet on Merenkurkulle tyypillinen saarirypäs, jossa avoimelta mereltä yhtäkkiä siirrytään kapeisiin mataliin lähes järvimäisiin vesiin. Valassaaret Pohjoisempana ovat itse Valassaaret, Valsörarna (12), jotka muodostuvat pääosin muutamasta nykyisin yhteensulautuneesta saaresta. Liikkuminen saarilla on tarkoin rajoitettua, mutta niillä on tutustumisen arvoinen luontopolku. Pohjoisosassa pienen salmen rannalla on merivartiosto. Keskellä saarta on kuolleiden venäläissotilaiden muistomerkki. Suomen sodan lopulla maaliskuussa 1809 venäläinen kenraali Barclay de Tolly marssitti joukkonsa Valassaarille ja sieltä Ruotsin puolelle Holmöhön iskeäkseen Ruotsin armeijan selustaan. Vaikka tämä manööveri saavuttikin menestystä, teki ahtojää marssin tavattoman vaikeaksi venäläisille ja kylmyyteen kuoli n 400 miestä. Vasta 1930-luvulla näiden miesten luut kerättiin kokoon ja pienelle kumpareelle pystytettiin muistomerkki. Yllä mainittua 14

15 ESKIMO MERENKURKUSSA lyhintä merireittiä Ruotsiin käytettiin jääkärien etappireittinä ja sopii hyvin tämän päivän melojallekin. Valassaarilla on myös varsin erikoinen putkimainen teräsrakenteinen majakka, joka on suunniteltu Pariisissa Gustave Eiffelin toimistossa. Majakan vieressä on säilynyt majakanvartijoiden talo ja pihapiiri. Valassaarilla voi nähdä hylkeitä, mutta vielä varmemmin niitä näkee ulkoluodoilla (13)keskellä Merenkurkkua ken uskaltautuu näin ulos avomerelle. Valassaarten luonnonsuojelualueella telttailu on luvallista muutamassa paikassa elokuusta lähtien, mutta en sielläkään tahtonut oikein kivetöntä 2x2 m kohtaa löytää. Maihin nouseminen on useimmissa kohdissa kielletty. Lintuja, kuten ruokkeja ja riskilöitä on alueella runsaasti. Matkalla Björköhön kannattaa poiketa Malskärenin salmessa, joka muodostuu kahdesta hienosta reunanmoreeniharjanteesta. Tässä on myös suojasatama. Maihinnousu on pohjoisen saaren läntisessä kärjessä sallittu. Kyyt viihtyvät näillä Merenkurkun luodoilla ja en suosittele surutta paljasjaloin hyppimistä. Silmät auki jo rantautuessa. Björkön kalasatama Björkön kalasatama on tunnettu nähtävyys Raippaluodon saariryhmän pohjoisrannalla. Tämä on myös hyvä vesillelaskupaikka kajakille. Pohjoipuolella näkyy pitkänomaisten karikkojen takaa avomeri. Karikot ovat reunamoreenia eli de Geer-moreeneja, jotka ovat muodostuneet jäätikön reunan sulaessa. Ne ovat kutakuinkin länsi-itä suuntaisia ja Björkön sataman edessä muodostavat muutaman yleensä muutaman kymmenen metrin levyisiä ja parinsadan metrin pituisia harjanteita. Kun tästä lähtee liikkeelle kannattaa tarkasti seurata pienveneväyliä, muuten voi joutua vetämään kajakkiaan kivikossa. Luoteispuolella on Lappörenin saari (14), jossa on lukuisia glo-järviä. Raippaluodon silta Jos palaamme Raippaluodon itäpuolle on siellä kuuluisa Raippaluodon silta. Tämä Ole Norrbackin lahja saaren asukkaille valmistui 1996 ja 2000 ihmistä sai näin pysyvän maantieyhteyden mantereelle. Aiemmin tässä kulki vaijerilossi ja sitä ennen vielä hyvin muistissani oleva vapaasti kulkeva lossi, jonka betoniset laituripaikat ovat vielä molemmilla rannoilla näkyvissä. Tämä suomen pisin silta on 1045 m pitkä. Tällaisten rakennelmien soveltuvuudesta saaristomaisemaan voi olla montaa mieltä, mutta silta on kyllä varsin tyylikäs ja vaikuttava. Vapaa korkeus sillan alla on 26 m, joten kajakki mahtuu kyllä alta. Ja jos päätä huimaa voi sillan ohittaa Alskatin eli mantereen puoleisen pitkän penkereen tyvessä olevan pienen sillan alta. Samalla ohittaa Meripelastuksen tukikohdan. Replotin satamasta pääsee nopeimmin ja yksinkertaisimmin Björkön kalasatamaan kiertämällä Björkö ulkokautta. Pian sillan jälkeen on Replotin kalasatama, jossa on myös ravintola. Sieltä saa sellaistakin kuntojuomaa, joka ei paranna ainakaan minun melontaani. Björköhön suuntautuva valinnee jo Raippaluodon puoleisen rannikon ja itään suuntautuva mantereen puoleisen reitin.tämä on myös yksitoikkoisempi reitti. Itse suosittelen sisäreittiä, jolloin n 3 km Replotin sataman pohjoispuolelta voi Hålvarskä-...jatkuu 15

16 ESKIMOTIEDOTE 2/04 rin ja Raippluodon välistä pujahtaa Revöfjärdenin (9) vesille. Kartalla reitti on selvä, maastossa ei. Salmen alkupään aavistaa lähinnä siitä, että sillä kohdalla rantakivien välissä on hieman enemmän vettä kuin muualla. GPS voi olla hyödyksi. Alku onkin hyvin matalaa, mutta samalla suojaista. Mökkejä on melko paljon ja vähitellen edettäessä kohti Björköbyhyn johtavaa pengertietä sisäselkä alkaa laajentua. Penkereen voi alittaa pohjois- tai eteläpäästä. Jälkimmäisellä on yleensä liuta kalastajia, joten on varottava jäämästä koukkuun. Penkereen keskivaiheilla on kahvilakin tien länsisivun saaressa. Jos kiirettä ei ole kannattaa kiertää Revöfjärdenin etelä ja länsireunoja ja Haggisgrundetin ruovikkometsiä. Revöfjärden on yllättävän altis lounaistuulelle ja siinä voi nousta ihan komea aallokko. Matka jatkuu tästä pohjoiseen kohti Börsskärsfjärdeniä. Tänne johtava salmea on myös melko vaikea löytää ja suunnistamisen on oltava tarkkaa. Inkkarilla ahtaissa vesissä Börsskärin länsi, pohjois ja itäpuolen ahtaat vedet ovat tavattoman sokkeloisia (10) ja matalia, mutta myös mielenkiintoisia. Täällä inkkari on oiva peli. Jatkuvat suunnanvaihtelut ja pienten saarien samankaltaisuus johtavat harhaan. Tavallisin suunnistusvirheeni on, että olen melonut kauemmaksi kuin luulin ja sitten huomaamattani kiertynyt väärään suuntaan. Läntisillä vesillä lähempänä Panikea mökkejä on niin paljon, että voi mennä kysymään sijaintiaan ja reittiään, mutta Björköhön edettäessä hyvin matalien vesien varrella asutusta ei ole. Norra Gloppet Jos palaamme takaisin Raippaluodon sillalle alkaa pohjoisessa vähitellen avautua Norra Gloppet. Täältä puhaltaneet pohjoistuulet painoivat aikoinaan Raippaluodon lossia rajustikin. Omasta rauhasta nauttiva voi pitää tauon vaikka Båtgrundetilla. Norra Gloppetin itäreunaa etenevä kulkee ohi Iskmon ja täällä on myös pienveneiden suosima väylää (8). Joka haluaa välttää suurempia selkiä jatkaessaan Maxmota kohti voi Iskmon kärjen ohitettuaan kääntyä etelään ja muutaman kauniin kivisen salmen jälkeen päästä Köklotfjärdenille. Mökkejä täällä on pal- Kuvassa Leena Arpiainen Ice Break tapahtumassa. Kuva: Jyri Heilimo 16

17 ESKIMO MERENKURKUSSA jon ja nämä selät ovat tuuliherkän maineessa.. Mantereenpuolella on tyypillisiä mataloituvia umpeeenkasvavia mutapohjaisia lahtia. Jos pysyttelemme Norra Gloppetin puolella Köklotin niemeä on sen edustalla jo enemmän saaria (16). Sen pohjoisosassa on Norrskatin satama, joka on myös hyvä vesillelaskupaikka. Satama on erittäin suojaisessa fladassa. Rödgrunden Köklotin luoteis- ja pohjoispuolella on luotojen ryhmä, Rödgrunden (15). Nämä ovat saaneet nimensä punertavista avokallioisista. Vaasalaisia ei kallioilla ole hemmoteltu ja luodot ovat paikallisten melojien suosittu kohde. Suomenlahden maisemiin tottuneelle luodot eivät ole yhtä eksoottisia, mutta sieltä löytää monta tasaista paikkaa, jossa lepuuttaa kolottavia jäseniään. Pohjoisessa häämöttää Ritgrundin majakka keskellä Norra Gloppetia. Rödgrundien uloimmalta luodolta, Norra Kobbenilta on sinne matkaa 7 km, joten taipaleelle ryhtyminen vaatii jälleen kelin ja taitojen punnintaa. Yksinkertaisen tyylikäs majakka on punamullalla maalattua puuta ja vieressä on kaksikerroksinen luotsiasema, joka kauempaa on vaikuttavankin näköinen. Lähempää näkee, että ylellistä linnaa ei valtio ole kuitenkaan luotseilleen rakennuttanut. Hyvä satama houkuttelee paikalle veneilijöitä. Mikkelinsaaret Idässä häämöttävät Mickelsörarna eli Mikkelinsaaret (18). Niitä lounaasta lähestyttäessä ohitetaan Märaskäret, jonka länsipäässä on hieno flada. Siihen voi vaivoin tunkeutua etelästä jylhän kivikon läpi. Märaskäret on komea saari, jolla myös kohtalaisesti mökkejä, vaikka sijaitseekin jo varsin ulkona merellä. Pohjoisempana ovat Flannskäretin seutuvilla olevat saaret, joiden välissä on hieno sisälahti. Itse Mikkelinsaaret muodostuvat kahdesta pääsaaresta. Niiden välissä olevassa salmessa kulkee etelästä pohjoiseen veneväylä entiselle merivartioasemalle. Se valmistui 1988 juuri ennen lamaa, ja asema jouduttiin melkein heti lakkauttamaan. Nykyään on rakennuksessa Metsähallituksen luontokeskus, jossa toimii kesällä päivystäjä. Asemalla tai sen pihalla on mahdollisuus yöpyä ja tornista on komeat näköalat. Mikkelinsaaret ovat yllättävän tuuheapuustoisia ja hyvin kivisiä saaria. Rikkonaiset rantaviivat ja lukuisat pienet saaret tekevät saaret hyvin kauniiksi ja mielenkiintoiseksi kohteeksi. Vaikka mökkejäkin on melko paljon löytyy vapaata rantautumispaikkaakin. Kivisistä vesistään huolimatta ovat saaret myös veneilijöiden suosiossa. Mikkelinsaarilla saattaa kohdata useitakin lahtien suojaan ankkuroituneita venekuntia varsinkin Villskäretin länsipuolella. Saaren eteläreunassa on muutama punamullalla maalattu vanhempi talo, Gårdarna, hyvin matalan lahden rannalla. Nämä talot on merkitty nähtävyytenä Merenkurkun melontakarttaan ja ehkä siitä syystä rannalla onkin kyltti yksityisalue. Matka voi tästä jatkua etelään Verön saaren rantaa takaisin kohti Köklotia ja sen pohjoispäässä olevaa rikkonaista saarirypästä, jossa on runsaasti kesäasutusta. Tai meloja voi jo kääntää katseensa itään kohti Västerötä ja Maxmon eli Maksamaan saaristoa. Mutta näihin saariin palaan toivottavasti myöhemmin....jatkuu 17

18 ESKIMOTIEDOTE 2/04 Elävä geologinen näyttely Viinipalstoilla puhutaan usein helpoista viineistä. En osaa sanoa olenko koskaan juonut vaikeaa viiniä. Sen sijaan voidaan varmaankin puhua helpoista ja vaikeista melontavesistä. Merenkurkun saaristo on mielestäni vaikeampi kuin pääkaupunkialueen tuntumassa olevat saaristo. Merenkurkun matalat kiviset maisemat eivät alkuun sytytä samalla tavoin kuin kotivesiemme korkeammat avokallioiset saaret. Veden ja maan raja on joskus epäselvä. Telttapaikkojen löytäminen voi olla hankalaa ja joku saattaa vierastaa karikkoja ja kivikkoja. Vähitellen olen kuitenkin alkanut yhä enemmän nauttia Merenkurkun saariston karuudesta. Samalla nämä vedet ovat nopean maannousun takia melkeinpä elävä geologinen näyttely. Saaristo on myös varsin laaja ja joka sinne kajakkinsa vie löytää sieltä kyllä päiväkausiksi melottavaa. ESKIMOIDEN RETKILUISTELUPÄIVÄ klo 6:30 starttasi ryhmä Eskimoita Suvisaariston Bylandetin venesatamasta merenjäälle. Varhainen herääminen palkittiin upealla auringonnousulla. Käväisimme Stora Herrön eteläpäässä nauttimassa eväistä. Paluumatkalla kohtasimme Suomen Ladun ryhmän. Yksi ryhmästämme lyöttäytyi Ladun ryhmään jatkamaan luisteluretkeä, me muut palasimme päivän muiden aktiviteettien pariin. Aamuretkemme oli varsin onnistunut. Tästä on hyvä jatkaa tulevina talvina. Kuva Harri Hollo. Lisää kuvia Eskimoiden nettisivuilla. 18

19 ESKIMORETKET ESKIMORETKET 2004 Kuva Jorma Virkkunen KESÄKUUTA HILA - BYLANDET - VAJA Yhden yön retki melojille, joilla on kokemusta ainakin yhdeltä viikonloppuretkeltä. Ennen retkeä keväällä on syytä meloa vähintään 30 km. Vauhti rauhallinen, 4-5 km/t. Melontamatkat noin 20 km ja 20 km. MERIRETKI HEINÄKUUTA REITTI PÄÄTETÄÄN LÄHTIJÖIDEN KANSSA Meriretki järjestetään tänä vuonna neljän päivän retkenä osallistujien kiinnostuksen mukaan. Päivämatkat km, melontavauhti kohtuullinen 6-7 km/ t. Osallistujien tulee olla melonut kauden aikana vähintään 60 km sekä osallistunut pelastusharjoitukseen. Retkikokemusta on hyvä olla vähintään kahdelta viikonloppuretkeltä. Retki järjestetään, mikäli kiinnostuneita on riittävästi. Retken kohde ja retkisuunnitelma päätetään yhdessä mukaan lähtijöiden kanssa. RETKIMELONTAKURSSI HEINÄKUUTA VAJA - ST. BRÄNDÖ - VAJA Yhden yön retki lähisaaristoon, tarkoitettu melojille joilla on vähän tai ei ole lainkaan retkikokemusta. Melontavauhti on hyvin rauhallinen, taukoja pidetään paljon. Opastamme lähtijöitä etukäteen varustautumisessa sekä tarvittaessa myös kaluston valinnassa. Teltta- ja muonakimpat ovat suositeltavia! ELOKUUTA SIPOO - KAIVOKARI - SIPOO Kahden yön retki, joka on tarkoitettu jo jonkin verran retkimelontakokemusta omaaville. Vauhti 6-7 km/h, melontamatkat ovat noin 6 km, km, 20 km. On suositeltavaa, että olet melonut ainakin 150 km kesän aikana ennen retkeä. Huomaathan varustautuessasi, että syyskesällä illat pimenevät (lamppu!) ja sää voi olla oikukas (tuuli, sade, kylmyys). Lisätietoja Seijalta, puh , ilmoittautuminen vajalla kansiossa oleviin listoihin. Kansiosta löytyvät myös retkisuunnitelmat. 19

20 ESKIMOTIEDOTE 2/04 Teksti ja kuvat Oskari Hartikainen Illan ja yön vietimme Neitikosken Olimme neljän hengen porukalla retkeilyalueella vuokraamassamme melomassa Lieksanjoen väliltä rajavyöhyke Nurmijärvi (noin 79km) heinä- mökissä. Alueella on telttapaikkojen lisäksi vuokramökkejä saunalla, karavaanarialue sekä ravintola. kuussa Retki alkoi Kirkkonummelta josta ajoimme Nurmijärvelle paikallisen elämysyrittäjän luo, jonne jä- aamusta tutustumaan stoppareihin las- Kolmantena päivänä pääsimme heti timme automme odottamaan paluutamme. Paikanpäällä pakkasimme tavarameen kuuluisin koski. Kosken puoliväliskiessamme Neitikosken, joka lienee alume neljään tynnyriin ja vesitiiviisiin sä on lähes koko kosken mittainen stoppari, joka oli aikamoinen kokemus. Joka pusseihin, jonka jälkeen meidät kyydittiin varusteinemme melontareitin alkupäähän rajavyöhykkeen tuntumaan. visi stopparista hienosti, vaikkakin se tapauksessa myös intiaanikanootti sel- Matkaa taitoimme kahdella kajakilla täyttyi kokonaan vedellä. Nyt niitä lisäkellukkeita tarvittiin! Vaikkakin Nei- ja yhdellä inkkarilla. Inkkarin ehdottomana etuna oli että siihen sai valtaisat tikosken stoppari olisi voinut kaataa määrät tavaraa (4 tynnyriä oli kiinnitetty liinoin melojien väliseen tilaan, toi- kanootin, koski on kuitenkin syvä, joten kiviin osumisen vaaraa ei liene. mien myös lisäkellukkeina). Neljään Seuraavan 15 km matkalla pääsimme laskemaan vielä kattila-, Murroon- kajakkiin todella runsaat varusteemme eivät olisikaan mitenkään mahtuneet. ja Siikakosken. Koskien laskeminen Reitin alkupäässä Lieksanjoki virtaa sujui varsin mallikkasti. Murroonkoski erämaan läpi hiljakseen, joten saimme tosin oli jo vaativuudeltaan kokemattomalle melojalle tarpeeksi kova vastus. totutella rauhassa menopeleihimme. Ensimmäisenä päivänä etenimme noin Vesi virtasi vauhdilla ja reitillä oli kiviä joihin kaatuessaan voisi osua. Kos- 15 km Ruunaanjärvelle, jossa leiriydyimme upealle hiekkarannalle. Reitin ken alapäässä paikalla olleet kalastajat alkupäässä emme nähneet kuin yhden kertoivatkin, että paikalla oli sattunut veneen. Toisena päivänä pääsimme laskemaan reitin ensimmäiset kosket Paasikosken ja Haapavitjan. Kosket olivat varsin helppoja, joten ne soveltuivat hyvin vaatimattoman kokemuksen omaaville melojille. Inkkari täyttyi vedellä, mutta lisäkellukkein se kantoi lastinsa 20 LIEKSANJOELLA Heinäkuussa 2003

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö Toimintasuunnitelma 2016 Päivitetty 25.3.2016 Keskiviikkomelonnat ovat 1-2 tunnin kestoisia porukalla tehtäviä kevyitä melontalenkkejä. Peruskurssien jälkeiset neljä ovat ohjattuja. Voi myös lähteä koskeen

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

ENNAKKOINFO JA A TIKKO - JA ALPPIKIIPEILYKURSSI STORSTEINFJELLET, NARVIK, 5pv

ENNAKKOINFO JA A TIKKO - JA ALPPIKIIPEILYKURSSI STORSTEINFJELLET, NARVIK, 5pv ENNAKKOINFO JA A TIKKO - JA ALPPIKIIPEILYKURSSI STORSTEINFJELLET, NARVIK, 5pv Kurssin sisältö Vuoristo-olosuhteet o vuoriston eri osat o vuoriston jatkuva muutos o sään vaikutus toimintaan Jäätikkövaeltamisen

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( )

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( ) MUSTIKKARETKI 2010 ENSIMMÄINEN PÄIVÄ (26.7. 2010) Klo 8 9 Tapaamme Eskimomajalla Pakataan tavarat ja kajakit autoihin Klo 10 Lähdemme ajamaan kohti Anttolaa Matka 273 km Matkalla syödään lounas myöhemmin

Lisätiedot

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Kaikille avoin, jokamiesluokan Maisema-Triathlon Hämeenkyrössä 26.7.2015 klo 12.00.

Kaikille avoin, jokamiesluokan Maisema-Triathlon Hämeenkyrössä 26.7.2015 klo 12.00. Kaikille avoin, jokamiesluokan Maisema-Triathlon Hämeenkyrössä 26.7.2015 klo 12.00. Kilpailukeskus: Laitilan sillan pielessä, ent. Meijerin tontilla, os. Trossitie Sarjat ja matkat: Miehet yleinen, Naiset

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015 Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.7. 1.8.2015 Muutokset ja lisäykset ohjelmaan mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy myös Facebookista ja osoitteesta

Lisätiedot

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle

Bangkok Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Bangkok 2.-6.2.2015 Jokilaivalla Wat Phra Kaeolle Vajaan puolen kilometrin päässä hotellistamme oli venelaituri, jossa kaikki jokilaivat pysähtyivät. Olimme hokanneet, että klo 9.30 alkaen siitä lähtisi

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Melojan pieni solmuopas Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Johdanto Meloa voi solmuja osaamatta, mutta osaamalla muutaman perussolmun hän pärjää paremmin. Teltan saa kireäksi, pyykkinaru ei romahda, unohtunut

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Noormarkun retkeilyreitti Green Care -ympäristönä Noormarkun retkeilyreitti

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

PIENTÄ LUKSUSTA VUOKATTI SUITES - HUONEISTOSSA

PIENTÄ LUKSUSTA VUOKATTI SUITES - HUONEISTOSSA PIENTÄ LUKSUSTA VUOKATTI SUITES - HUONEISTOSSA Julkaistu: 29.3.2016, http://www.lumipallo.fi/rinnepesue/2016/03/29/pienta-luksusta-vuokatti-suites-huoneistossa/ Vuoden 2015 Skiexpossa voitimme neljän vuorokauden

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen. RTM Jukka-Pekka Seppänen

Reittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen. RTM Jukka-Pekka Seppänen Reittianalyysi Osakilpailu 6 Huittinen 16.2.2014 RTM Jukka-Pekka Seppänen Lähtö - 1 Punainen reitti on rastivälin ryhin, mutta ei luultavasti nopein. Lähtösuunta huomioiden sinisen reitin käyttäminen tuntuisi

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen Tässä esityksessä käydään läpi purjehduksen keskeiset käsitteet. Esitys tarjoaa aloittelijalle teoriatason lähtökohdat uuden harrastuksen opettelulle. Siinä käytäntö on

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Onginta kilpailulajina

Onginta kilpailulajina Onginta kilpailulajina Suomessa järjestetään pääasiassa kahdentyyppisiä onkikilpailuja; kesäonki- ja kilpaonkikilpailuja. Kummallekin lajille on omat sääntönsä. Kesäonginnassa, toisin kuin kilpaonginnassa,

Lisätiedot

Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006. Vartiolaisen nimi:

Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006. Vartiolaisen nimi: Nenustannokka Vartiolaiset 2.-6.8.2006 Sudenpennut 4.-6.8.2006 LEIRILÄISEN KÄSIKIRJA Vartiolaisen nimi: Tervetuloa Nenustannokalle! Hyvä vartiolainen. Olet ilmoittautunut Salon alueen lippukuntien yhteiselle

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu

Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu 2 (15) Sisällysluettelo 1 Yleisiä huomioita Siuruajoesta melontaa ajatellen...3 2 Koskiluokitus välillä Kokkokylän silta Konttilan laavu (matka 7km)...3 3 Koskiluokitus välillä Konttilan laavu Yli Siurua

Lisätiedot

Pertti Peussa 2016 Tampereen Vihuri

Pertti Peussa 2016 Tampereen Vihuri Pertti Peussa 2016 Tampereen Vihuri Juttu pähkinänkuoressa: Ryhmäläisiä, melontaympäristöä ja -olosuhteita punnitaan etukäteen, ja näiden pohjalta arvioidaan retken riskejä. Tämä tehdään, jotta suurimpiin

Lisätiedot

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen 23.08.2011 Tutustumisretken isäntänä toimi: Vesivoimapäällikkö Pekka Pollari, UPM Tutustumisretkelle osallistujat: Jutta Hartikainen

Lisätiedot

Lieksanjoen Melontareittiselostus 80 km RUUNAALTA (Lieksanjoelta) NURMIJÄRVELLE (Jongunjoelle)

Lieksanjoen Melontareittiselostus 80 km RUUNAALTA (Lieksanjoelta) NURMIJÄRVELLE (Jongunjoelle) Lieksanjoen Melontareittiselostus 80 km RUUNAALTA (Lieksanjoelta) NURMIJÄRVELLE (Jongunjoelle) Lähtöpaikka n. 500 m ennen Kokkojärven lakkautettua Rajavartioasemaa. Paikka on toiminut aikoinaan puiden

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa

RAPORTTI. Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014. Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa RAPORTTI Pajapäivä Joensuun Steinerkoululla 20.5.2014 Joensuussa 22.5.2014 Tuuli Karhumaa Johdanto Työpajatoiminta matemaattisissa aineissa kurssiin kuului työskentely SciFest-tapahtumassa. Itse en päässyt

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden raportti Aihe: Espoon saaristo Aika: 28.5.2015 torstaina 17.30-20.00 Paikka: Soukan palvelutalo, Soukankaari 7 Läsnä: 22 osallistujaa

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen

Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari. RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen Reittianalyysi Osakilpailu 4 Rauma, Tarvonsaari 28.12.2014 RTM Anni Heikkonen & Henrik Väisänen K-1 Punainen reitti on hieman pidempi, mutta lähtö seuraavalle rastille on sujuvampi Sininen reitti on hieman

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2014. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2014 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Talvisäilytysmaksut ja korjaus talvisäilytyshinnastoon Veneiden

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä.

Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015. Aidon lämmön lähteillä. Aito kiukaat PUU- JA SÄHKÖLÄMMITTEISET TUOTEMALLISTO 2015 Aidon lämmön lähteillä. Perinteikäs & moderni Aina ajankohtainen ja jäljittelemätön Aito vie saunojan aidon lämmön lähteille. Aito-kiukailla saunotaan

Lisätiedot

Aktiviteetit ryhmille

Aktiviteetit ryhmille Aktiviteetit ryhmille Tiimihenkeä nostattavaa kisailua ja hauskanpitoa Puhalletaan yhteen hiileen 60 min, max 30 hlöä 135 Kisaillaan tiimin nostatus hengessä hauskojen tehtävien parissa. Aktiviteetti toteutetaan

Lisätiedot

Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut

Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut Tammisalon Metsänkävijät ry Maaliskuun uutiskirje Sudenpennut Sudenpentujen päiväretki Korkeasaareen Kaikki TaMen sudenpennut tekevät päiväretken Korkeasaareen 9.4. Lisätietoa tapahtumakirjeliitteessä.

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA. Mikko Kataja Luontoliikunta Green Care menetelmänä / MELONTA Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Green Care Psykologisia tavoitteita Mielialan kohentaminen Stressistä palautuminen

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

KOKKOLAN LATU VUOKRAA. Sisällysluettelo AHKIOT... 2 LUMIKENGÄT... 3 RETKILUISTIMET... 4 ERÄSUKSET... 5

KOKKOLAN LATU VUOKRAA. Sisällysluettelo AHKIOT... 2 LUMIKENGÄT... 3 RETKILUISTIMET... 4 ERÄSUKSET... 5 Sisällysluettelo AHKIOT... 2 LUMIKENGÄT... 3 RETKILUISTIMET... 4 ERÄSUKSET... 5 AHKIOT Lastenvetoahkio (1 kpl) 40 /vko (80 /vko) 8 /vrk (16 /vrk). 1135 Lastenvetoahkiota voivat vuokrata kaikki, Kokkolan

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot