Prologi. Kairaamisiin! Toni Rasku

Transkriptio

1 Prologi Sain tämän tehtävän Kala-Pirkkojen puheenjohtaja Pekka Leppäsen tarkan ehdokassiivilöinnin jälkeen. En ensimmäiseksi ollut aivan varma, pystyisinkö tehtävään lukion viimeisen vuoden ohella. Kuitenkin pitkien palkkaneuvottelujen jälkeen, sain rohkaistua itseni tarttumaan tähän kovaan haasteeseen, jonka tyylistä tehtävää minulla ei ikinä ennen ole ollut. Olen kyllä tehnyt muutamia artikkeleja kaupunki lehti Tamperelaiseen, mutta mitään tällaista minulla ei ollut ansioluettelossani ennen tätä historiikki tehtävää. Kootessani erilaisista lähteistä tietoa Kala-Pirkat ry:n vaiheista, tuli monenlaisia ongelmia esiin. Esimerkiksi, kun katsotaan taaksepäin 1950-luvulle asti, henkilöt, jotka olisivat voineet kertoa näistä ajoista, olivat suurimmaksi osaksi edesmenneet. Myös paljon erilaisia ehdotuksia sisällöstä oikein sateli minulle. joten pyrin tässä lopullisessa versiossa jonkinlaiseen kompromissiin. Sisällön ei kuitenkaan ollut tarkoitus paljoa ylittää 20:a sivua. Kaikki ongelmat, mitä yastaan tuli, sain kuitenkin ratkaistua, ja olen hyvin iloinen saadessani tällaisen omissa mittapuissani "urotyön" valmiiksi. Näin lopuksi vielä kiitän Pekka Leppästä ja muita Kala- Pirkkoj en johtokunnan jäseniä tästä kunniasta saada tehdä jotain näin haasteellista ja tyystin erilaista koulun ohella. Kairaamisiin! Toni Rasku 1

2 Sisällysluettelo seuran perustus alkutehtävät 1950-luku kalankasvatukset ja siirtoistutukset alkavat 1960-luku Pirkantuvan hankinta mormuskat rantautuivat nuorisotyö alkaa 1970-luku idea Kuusamon Pirkan Puistosta 1974, paikka löytyi 1978 siirtoistutuksen aikaa 1980-luku ME-piIkki ensimmäiset toimintamuistiot 1990-luku Kaverin kanssa kalaan -tapahtumat 2

3 Helmikuuta vuonna 1946 lähdettiin ajamaan rekisteriin seuraa nimeltä Tampereen Seudun Jokamieskalastajat r. y. No, helmikuun 3. päivä 1947 seura merkittiin rekisteriin, ja kotipaikaksi tietenkin jääkiekon ja kalastuksen kehto Tampere. Ensimmäiset hallituksen jäsenet olivat: Edvin Vasama (puheenjohtaja), Eino Murto, Arvo Kivistö, Asser Jokinen, Vilho Leander, Niilo Hällfors, Kaarle Sinisalo ja Eero Lintunen. Kerho oli alusta asti vaikeasta sotien jälkeisestä ajankohdasta huolimatta hyvin mukana kalanistutuksessa. Rukkamäkeen, Pärrinkosken luonnonsuojelualueelle saatiin kaivaa kuusi 3

4 viljelylammikkoaja pari venttiilikaivoa. Keväisin lammikot täytettiin Pärrinkoskesta saadulla vedellä ja tuotiin vasta kuoriutuneita poikasia kesäksi kasvamaan luonnonravinnon varassa. Syksyllä mahdollisimman myöhään lammikot tyhjennettiin ja poikaset myytiin eri puolille maata, ostajina pääasiassa kalastuskunnatjajossain määrin myös yksityiset. Siirretyt kalat olivat pääosin kuhaa, taimenta ja siikaa. Tällainen kalaspoikasten kasvatus on kautta aikojen ollut nykyisen Kala-Pirkkojen suurin varainhankintamuoto. Pirkan Puisto. Näitten turvin on pystytty hankkimaan myöhemmin sekä Pirkan Tupa että Yhdistys laati omat säännöt, ja vuonna 1947 näistä säännöistä tuli 14-pykäläinen kirjanen. Tampereen Seudun Jokamieskalastajat SÄÄNNÖT r.y:n 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Jokamies'kalastajat r.y. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja kehittää jokamieskalastusta ja edistää laajojen kansalaispiirien harrastusta kalastusolojen ja -mahdollisuuksien parantamiseen maassamme sekä olla Tampereen ja lähiympäristön jokamieskalastajien yhdyssiteenä. ~ Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys m.m. 1) pyrkii saamaan lainsäädäntöteitse tu[\ atuksi kaikkien kansalaisten kalastusoikeudet ja -mahdollisuudet. 2) edistää ja tukea järkiperäistä kalanviljelystä, 3) välittäa jäsenilleen kalastustarpeita ja -kirjallisuutta. 4) panee toimeen kalastusnäyttelyitä, esityksiä ja kilpailuja kajastusvälineiden käyttämisessä, 5) vaikuttaa sanomalehdistön, omien julkaisujen, lähetystöjen y.m, kautta yhdistyksen,tarkoitusperien hyväksi. Kuvassa vain 2 pykälää, mutta sitäkin tärkeämpiä 4

5 Yhdistyksen rinnalla oyat sen perustamisen jälkeen toimineet Tampellan Kalamiehet, ja erittäin tärkeä on myös mainita myöhemmin tulleen metsästysyhdistyksen mukaantulo. Metsästysyhdistyksen johtavia henkilöitä on tällä hetkellä Teuvo Piiroinen. 19. maaliskuuta vuonna 1947 Edvin Olavi Vasama erosi tehtävästään puheenjohtajana, ja antoi tilaa uudelle puheenjohtajalle, Arvo Artturi Kivistölle. Seuralle tuli myös ensimmäinen sihteeri, Veikko Pellervo Koski. Seuran varapuheenjohtajaksi tuli Eero Armas Lintunen. Ensimmäiset kiertopalkinnot tuliyat kuvaan 25. maaliskuuta yuonna 1948 johtokunnassa tapahtui taas suuria muutoksia. Sihteeri vaihtui Veikko Pellervo Koskesta, Artturi Salomon PolDaksi ja Eero Armas Lintunen sai siirtyä Niilo Johannes Nikanderin ideoiden tieltä kerhon varapuheenjohtajaksi. Arvo Kivistö jatkoi puheenj ohtaj ana valittiin Tampereen seudun j okamieskalastaj at r.y.: He ensimmäinen kunniaj äsen. Kustaa Lehtonen sai olla siis kunnian olla tämän perinteen ensimmäinen uhri. 26. huhtikuuta 1949 johtokunnan sihteeri ja varapuheenjohtaja vaihtuivat taas. Niilo Johannes Nikander siirtyi Artturi Pohj an paikalle sihteeriksi, ja Veikko Nikander meni Nikanderiksi Nikanderin paikalle yarapuheenjohtajaksi. Arvo Kivistö jatkoi puheenjohtajana. 5

6 1950-luku 19. toukokuuta 1950 tutut varapuheenjohtaja ja sihteeri vaihtuivat jälleen kerran. Niilo Johannes Nikander vaihtoi takaisin varapuheenjohtajaksi, ja Veikko Nikander lopetti johtokunnassa kokonaan. Sihteeriksi tuli Markku Aulis Häyrinen. Mutta Arvo Kivistö sen kun porskutti vielä puheenjohtajan pallilla. Sitten vuonna 1951 tapahtui merkittävä muutos, kun seuran nimeksi vaihtui nykyinen Kala Pirkat r.y.. Nimi rekisteröitiin 7. heinäkuuta, ja kotipaikka pysyi tietenkin Tampereena. Johtokunnasta lähtivät Markku Häyrinen, ja Niilo Johannes Nikander, ja sihteeriksi tuli Orvo Edvard Lehmuskenttä. Varapuheenj ohtaj aa ei tarvittu, koska jo tiedettiin Kivistön Arvon osaavansa hommansa ilman apuvoimia puheenjohtajana. Vuonna 1954 Arvo Kivistö erosi tähän mennessä pisimpään johtokunnassa tuli uusin ajatuksin Juho Veikko Sampi. Orvo Edvard Lehmuskenttä jatkoi sihteerinä. olleena, ja paikalle Vuonna 1957 hallituksesta erosivat Sampi ja Lehmuskenttä, ja uusina ns. keltanokkina hommin tulivat puheenjohtaja Simo Ahlgren ja sihteeri Pauli Jokinen. Tästä alkoi, yllättävän kauas maailmalle kiirineen maineen omaavan, Simo Ahlgrenin ura luvun lopussa alkoi Kala-Pirkat tehdä hyvin näkyvää työtä kalankasvatuksen avulla. Kalankasvatus oli runsasta Rukkamäellä Kala-Pirkkojen omassa lammikossa, jossa kasvatettiin sekä kuhia että taimenia. Myös vahinkohaukia sattui välillä mukaan, ja niiden kasvaessa ne saivat aikaan ajoittain suurtakin tuhoa. Parhaimmillaan saattoi hauki kasvaa 1,5 kilon painoiseksi syömällä salaa pelkkiä arvokkaita taimenen poikasia. Tällainen kalankasvatus ja poikashautomot toivat Kala Pirkoille suurta rahallista apua, ja toimivat päätulonlähteenä seuran budjettiin. Simo Ahlgrenin ura johtokunnassa loppui väliaikaisesti kuitenkin jo 3. joulukuuta 1958, kun Jokinen halusikin kokeilla hallituksen puheenjohtajan hommia ja Martti Simula tuli ylennyksen saaneen Jokisen paikalle sihteeriksi. Vuonna 1959 Simo Ahlgren tuli kuitenkin takaisin vielä puheenjohtajan hommiin. Vuonna päivä marraskuuta luovutettiin Kala-Pirkat r.y.:lle lupa kalastaa Lielahden tehtaan Näsijärven Jänislahden rannalla olevan pumppuaseman altaissa vähintään 5 vuotta 6

7 arvokkaiden kalanpoikasien siirtoistutusta varten. Sillä edellytyksellä, ettei pumppulaitoksen toiminta tästä häiriydy. Samoin luovutettiin tienkäyttöoikeus Lielahdesta Jänislahden pumppuasemalle kalanpoikasten pyyntiä ja kuljetusta varten 100 mk. vuosivuokraa vastaan. Erityisesti 1950-luvulta voisi vielä mainita toiminnan olleen erilaista, koska silloin oltiin hyvin innokkaita järjestämään erilaisia kilpailuja, tietenkin kalastukseen liittyen. Oli avannontekokilpailuja, joissa tuuralle ja kairalle oli omat sarjansa, virvelinheittokilpailuja ym luku Vuonna 1960, maaliskuussa, Simo Ahlgren erosi jälleen puheenjohtajan toimestaja tilalle tuli Olavi Henriksson, Martti Simula jatkoi sihteerinä luvun alussa tuotiin Kala-Pirkkojen toimesta useita mätituroja Näsijärveen, joten kalankasvatus laajeni, ja Kala-Pirkat sai jälleen näkyvyyttä lisää. Porukassa toimi Matti Kuusela, Aarne Joki, Jaakko Kallio, Olavi Henriksson, asiaa tutkineet Veikko ja Heikki Soinila. Mäti saatiin Lempäälästä ammattikalasta ja Laatiskaiselta. Pirkantuvan hankinta Pirkantupa hankittiin 28. päivä huhtikuuta 1961 Laatokan kalastajilta. Talvitoimintaa Pirkantuvalla 7

8 Pirkantupa sijaitsee kauniilla paikalla Näsijärven rannalla. Nuorisotyö alkaa Hallitukseen tuli muutos viiden vuoden tauon jälkeen vuonna Martti Simula erosi vihdoin kyllästyneenä sihteerin hommiin, ja hänen tilalleen värvättiin Matti Kuusela. Matti Kuusela aloittikin kyseisenä vuonna, aina niin tärkeän, nuorisotyön Kala-Pirkoissa. Kuusela oli todellakin kaiken alullepanija apumiehinään Jaakko, Tauno ja Heikki Kallio sekä Ari Ringbom. Heistä osa oli Kuuselan johdolla osallistunut Kerttu Varjon järjestämään kerhonjohtajien peruskurssille. He jatkoivat tätä arvokasta oppia järjestämällä heti näihin aikoihin jo paljon erilaisia kursseja vastaavasti nuorisolle. Unto Kuosmanen pyydettiin opettajan hommiin, ja hänestä nuoret antoivat paljon positiivista palautetta, tunnelman aina ollessa lämmin ja mukava. Muun muassa verkonkudontakursseilla saivat nuoret oppia tekemään verkkoja aivan itse. Paljon muita erilaisia kurssejakin oli kuten painovieheitten eli "ruuttien" tekokurssi, mutta ero nykyiseen oli, että muunlaisia vieheitä, kuten vaappuja, ei valmistettu. Alusta lähtien Kuusela ja kumppanit halusivat saada nuoria oppimaan luonto ystävällisyyteen, ja opettaa todella tarkoin luonnon merkitystä. Jo tähän aikaan tehtiin kaiken aikaa lisääntyvän nuorten jäsenmäärän turvin erilaisia matkoja. Tästä esimerkkinä toimii kuva alla. Tällä kyseisellä retkellä haluttiin antaa konkreettista oppia Suomen kalojen elämisestä, ja kiinnostuneita nuoria olikin mukana täpötäysi linja-autollinen. 8

9 Matti Kuusela esittelee nuorille yli 5-kiloista karppia Vuonna 196 ihteeri yaihtui jälleen hallituksessa. Matti Kuusela sai siirtyä Aarre Lehtovaaran uudelta innolta ' irkaan. Olayi Henriksson jatkoi vielä puheenjohtajana. Kunniapuheenjohtaja p mmillaan 1960-luvun loppupuolella alkoivat Kala-Pirkkojen yritykset saada myös Saimaan nieriää kuljetettua Inarista asti -:\äsijärveen. Ymmärrettävästi näin pitkällä kuljetusmatkalla kaikki poikaset eivät selvinneet. -:\äiden yrityksien ansioista on Näsijärvestä tälläkin hetkellä vielä pieni mahdollisuus saada nieriää joka on jollakin tavalla onnistunut järvessä lisääntymään. 9

10 Mormuskat rantautuivat 60-luvulla saivat alkunsa myös jokaiselle pilkkijälle jo tutuksi tulleet mormuskat eli "morrit". Mormuskat rantautuivat hiljaa kiiruhtaen rajan itäpuolelta, Venäjältä. Simo Ahlgren oli onkinut yksin mormuskoillajo vuodesta 1957, kunnes Neuvostoliiton maajoukkue alkoi tuoda niitä Suomenn lisää. Ahlgren saattoi näin osaltaan eteenpäin tätä erityisesti pienkaloille sopivaa piikkiä ja sen mainetta. Sittemmin on perustettu jo SM-mormuskakilpailujajajopa MM-mormuskointeja, joissa Kala Pirkkojen edustus on totta kai ollut erityisen hyvin esillä luku 1970-luvulla Kala-Pirkkojen rahoitukselle hyvin tärkeä kalankasvatus jatkui, ja laajahkomittaiset siirtoistutuksetkin alkoivat Tampereella. Nyt saatiin vihdoin lupa pyydystää Suomen kalalhehtaarisuhteessa kovimmasta järvestä, Iidesj ärvestä, lahnaa kutukalaksi Hervannan j ärviin, mm. Särkijärveen. Myös järviä, kuten Sahalahden Taivasjärveä tyhjennettiinja täytettiin uudestaan, jotta taimenista saataisiin maksimaalinen hyöty kaupungin ostaessa niitä kerholta. Vuoden 1974 keväällä oli joukko seuran jäseniä yöpyrnässä Kuusamossa erään koulun lattialla. Heidän siinä miettiessään kaikenlaista elämää tärkeämpää, tuli idea siitä, että Kala-Pirkoille voitaisiin hankkia oma majoituspaikka Kuusamosta. Sitten keväällä 1978, joukko seuran jäseniä oli perinteisellä Kala-Pirkkojen pääsiäisretkellä Leppilammella kalastamassa. Tällä reissulla löydettiin vihdoin sopiva paikka kerhon jäsenille rnajoittuaja viettää aina niin mukavaa vapaa-aikaa. Puisto la-niminen tila oli heti asuttavassa kunnossa ja lukuisten lainojen ja lahjoitusten kautta saatiin myös rahoitus hankkeelle. Pian kuitenkin ilmainen oleskeluoikeus evättiin ihmisiltä, jotka eivät olleet kunnialahjoittajia. Tämä johti huimaan määrään kerhosta eronneisiin,ja hetkessä yksi päätös laski jäsenmäärää erittäin radikaalisti. 10

11 Kuusamo ja epämääräinen määrä jäseniä lähes nykyisessä muodossaan Kuusamon katsastijuhannuksen aikaan joukko: Matti Kuusela, Yrjö Laine, Asser Alanenja Teuvo Piiroinen. Ensimmäinen isäntä oli Keijo Sholman, toinen Yrjö Laine, kolmas Pekka Manninen ja neljäs Erkki Kukkaisniemi uku To;m;ntamu;st;ot 1980-luvun alussa tulivat ensimmäiset, nyt jo hyvin tunnetut ja legendaariset, toimintamuistiot. Toimintamuistiossa kaikki jäsenet saavat nähdä vuoden kaikkein tärkeimmät tapahtumat, esimerkiksi kilpailut ja leirit. Tärkeänä osana toimintamuistioissa ovat myös mainostajat, jotka alusta asti ovat saaneet laittaa ilmoituksia toimintamuistioihin, tietenkin nimellistä korvausta vastaan. Heti ensimmäisessä muistiossa Erämies Oy oli hyvin suuressa osassa, ja sai itselleen näin paljon mainosta. 11

12 Erä_ies Oy TAMPERE URHeilU _ NI!TS,(STVS _ AlASTUa Ensimmäinen Kala-Pirkkojen toimintamuistio,jossa vain kaksi molemminpuolista sivua Alansa suurin tavaratalo Suomes5G T~ve <Jle,. '1 ',.II1.r""'a'".,;j. ~Y'".ll-t~~ -o.! e'tgee',. T.arnDe'"~ "a"ol,/.'1yp ~.lolist. 1<.U -'1 y~~me 1t. tii <lq ~ _~r 0l"$8!l$å P'l~~ f O,et""'8 P''''!11 tn, (i".,. -'00 1't'I V\ol'!ta '$y!)t!tf'ttn.l etl! "!j' "1>C1re ly'lyos It~ '" "'1st." a '1.11~'!It",a mm _-",lii"lf'" taiv ~.. flj: 11 ~~.~... ;1::'1... st!f"<-, n -. tf:",'lc;k8,ii o t- "Ka'" /(ou 'aatua.a.a". o.,a W... Itol"crt Altti" K K ", -KALA,. ERÄ"""kE1. ~ome'" "~tj'fm 0 II.t :8.....'tr.Ql~ 'Jaras!OnamfTI' on ~ 2a)(lCX) ~ $Xb ~ '"... Ensimmäinen nykymuotoinen toimintamuistio ilmestyi vuonna KALA-PIRKAT ry:n TOIMINTAMUISTIO 1983 Ensimmäinen nykymuotoinen toimintamuistio vuonna

13 ME-piikki 25. päivä tammikuuta 1987 tasan kello 10 se alkoi. Kala-Pirkkojen maailmanennätysyritys pilkkimisessä yhtä mittaa. Kala-Pirkat halusivat nimensä myös muualla maailmalla kuuluisaksi, ja asiaan kuuluvat maailmanennätysvalvojatkin valvoivat silloisella Kesoil-huoltoasemalta, joka oli kätevästi avoinna ympäri vuorokauden. Ihmettelyn aihe oli, että onnistuisiko Kala-Pirkat jälleen osoittamaan loistavaa yhteishenkeäja lyömään tiskiin sellaiset maailmanennätyslukemat, etteivät ne hevillä unohtuisi. Tapahtumapaikka oli luonnollisesti Tampere ja järvistä valittiin Näsijärven, jonka rantajään alueella ennätyksen pitäisi syntyä. 29. päivä maaliskuuta, kello 18, oli riemu ylimmillään, kun ennätykselliset 1519 tuntia (63 päivää ja 7 tuntia) tulivat täyteen. Alla on kunnialista kaikista yritykseen osallistuneista ja nimen perässä kuinka monta tuntia kukin heistä kalasti. Ahlgren Simo 2h Järvinen Hämäläinen Kallio Kautto Koivumäki Kilpeläinen Keskinen Kivelä Joki Mäkelä Mäkinen Hänninen Joensuu Johansson Koivisto Koivunen Aarne Rami Matti Erkki Pertti Pekka Sirkka-Liisa Yrjö Helvi Reino Olavi Henry Jarmo Arto Timo Ritva Veikko Pentti Seppo Raimo Pekka 10h Matti Antti 24h 33h 6h 18h 4h 12h 10h 26h 42h 36h34h Humalamäki Väinö 4h 13

14 Korpi Seppo 14h Kortteinen Martti 19,5h Kukkaisniemi Erkki 16h Kukkaisniemi Ritva 4h Kuokkanen Matti 2h Kämäräinen Martti 4h Lahtinen Väinö 9h Laine Elli 14h Laine Heikki 12h Laine Kauko 8h Laine Yrjö 31h Lampi Heimo 10h Latomaa Jari 6h Latomaa Tapio 20h Lauttalammi Pekka 22h Lauttalammi Piia 4h Lehtonen Toivo 4h Leino Reino 8h Lepola Jaakko 16h Leppäharju Vilho 8h Leppänen Pekka 14h Lindström Esa 8h Luoto Unto 4h Majamäki Matti 12h Mansikkamäki Janne 2h Mansikkamäki Jari 2h Mansikkamäki Lauri 14h Mansikkamäki Sirpa 14h Marjamaa Rauni 2h Markke Matti 4h Mehto Aarne 16h Metso Jouni 6h Murtokanta Simo 4h Mäenpää Timo 26h Mäkelä Antti 8h Mäkelä Markku 2h Mäkiranta Paavo 24h Naskali Esko 15h Naskali Jouko 28h Nieminen Kalle 30h Niittylahti Henry 28h Nikkanen Ville 3h Nuppunen Pasi 4h Nyman Kauko 14h Ollenberg Liisa 14h Paavilainen Anne 4h Paavilainen Mauri 12h Paija Erkki 2h Paju Paul 4,5h Pakarainen Irene 34h Pakarainen Seppo 58h Palomäki Pentti 32h Pekkola Matti 8h Peltonen Seppo 20,5h Penttilä Irja 30h Perkiö Jukka 16h Pihlajamäki Paula 4h Piiroinen Teuvo 8h Pirhonen Toivo 22,5h Pohja Anna-Maija 6h Pohjola Raimo 10h Pyy Reijo 22h Pääkkönen Anssi 8h Pöppönen Veikko 23h Rannikko Markku 6h Rannikko Reima 4h Rantanen Osmo 12h Rauhanen Yrjö 2h Riihiluoma Jaakko 16h Rintamaa Keijo 21,5h Rintamaa Taisto IOh Romo Olli 18h Ryttyläinen Aarne 38h Särkimäki Veijo 6h 14

15 Rönkä Toivo 4h Santonen Matti 26h Viita-AhoV Yläpelto Taipale Temonen Toivola Vasell Tammi Tikka Vuorenmaa Viidanoja Vähä-Peltomäki uohelainen Tuomo Keijo Liisa Eero Taisto Veikko Martti Ari Jenni-Maria Seppo Helmi Timo 16h 46h 62h 22h 18h 39h 6h Toivo 31 10h 4h 8h h 8h 14h Osanottaj ia tähän tempaukseen oli siis yhteensä 151, joista miehiä 127 ja naisia 24. Kunniamaininnan saavat yhteensä eniten onkinut Liisa Taipale 62 tunnillaanja Aarne Mehto eniten yhtäjaksoisesti onkineena 14 tuillli11aan. Kalansaalis kisassa oli yhteensä muhkeat 25,372 kg ja kappalemäärä Isoin kala oli 1025 grammainen made, jonka sai Mauri Paavilainen. Kuvassa loppuhetket onnistuneesta ME-suorituksesta 15

16 Täten tämä loistavajoukkuehengenja sitkeyden osoitus saatiin päätökseen kovissa talvipakkasissa, ja se sai myös median kiinnostumaan asiasta. 1 I ~mfl,t ~.d ~: p" A.' 1'+,4 1IJ... t:lnl,lhrh'l f.pf"! " ) '" "1,", 11 ",~, l J.:tfllPt'ddUJ;. \,ht..4k.m,.., ()\o J' 1., r l., 1" 1,1 tdlllp,nl.ull, J -', '.. HIJ,I"',C,::t t',kt'\ tt.jfn.ltt i.... j,,,t liut pllt..' PI',, Pllkrrtu.h~ t ~\J.. ~ '1.0.:( j "'lt;",. Hl.fll"ll:\. II" d.jt t L'.ll\" lrt'"~."....,''(f!. j t~.j u...t '''tt J I t"i,\tt,hlttfj t, ijlff\j. n'.j. t~,nrt 104;:"\ t 1IlIII."UU-n \tlt)p"r n 1"I,J"''''H('::tt h..tfi(j".;... -,11IJ~ UI'." njj.}drn..lkh.jlo.ip,.. n,: h) t.. T, "." n t nfl.d' '\I\',{) rii J,r (, 1 1. Kuva artikkelista Kansan Lehdestä vuodelta

17 t-:nna u 0, PJ. Clevi T arvtnen 08. S on.ita U 9 3 '",; :'a~v1ongl.nta. { pil :...ctäj, y.b.tacutt,a.a. 1 ~, alk~l 25/1 19~7 k:lo to~oo - lof?~1 29/3 8:0G valvonta: ~ereas8 f 20 me~riä )tolev~ esoil~huo toaae~ ( Qvo1u.a. ym äri Oro auda::l ), b.enkilo1s.unte.. (1:l.1 ~lokaen piti olla 1520 tult1a; mut~6 ~ 28-29/3 p~v1e~ U 1.n e: 0 a 8 i 1.rt amåi3.n tu:o t ::.e-teenpäin Ja. t&h.a.:l "huk.kul" y'u 1 t~t1. e j ;e:-e 1..,. l' Jo,~~ ~ ~le.vi ;ärr~enp ~.=~~t. Vielä pisteen i:n päälle, virallinen ennätysilmoitus Guinnessiin onnistuneen sllorituksenjälkeen 17

18 1990-luku Kaverin kanssa kalaan -tapahtumat Vuonna 1997 alkoivat suositut Kaverin kanssa kalaan -tapahtumat. Alussa ne olivat vielä paikallisia, mutta Kala-Pirkat sai yhdessä Metsästys- ja kalastusliiton kanssa organisoitua tapahtuman myöhemmin valtakunnalliseksi. Myöhemmin alkoivat myös yksityiset tilaisuudet "kummikouluille". Tapahtuman huomionkohteena olivat erityisesti Tamperelaisten koulujen viides luokka, ja osanottajia onkin tullut tapahtuman historian aikana parhaimmillaan yli tuhat kappaletta yhteen tapahtumaan. Tapahtumassa annetaan tietoa kaloistaja kalastusvälineistä; kalojen tunnistamisen, kalankäsittelynja tarkkuusvirvelöinnin kautta. Tapahtuman tärkeitä elementtejä on myös ongintatapahtuma, jossa annetaan tietoa mato-onkimisesta ja annetaan vinkkejä erilaisten syötti en käyttöön. Kuvassa nykyinen johtokunta. Ylärivi, vas.: Erkki Kukkaisniemi, Marko Latja, Mikko Kauppala, Emilia Kiviniemi, rahastonhoitaja Sinikka Heituri, Sirpa Mansikkamäki, Simo Murtokanta, Leena Tasanen Alarivi, vas.: Puheenjohtaja Pekka Leppänen, Kunniapuheenjohtaja Anna-Maija Pohja. Olavi Järvinen, 18

19 Johtokunta Kala-Pirkat haluaa kiittää tukijoitaan ja yhdyshenkilöitään kuuden menestyksekkään vuosikymmenen varrelta.

20 kala Pirkat 60 vuotta ja taatusti ei suotta