KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA

Transkriptio

1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDEOHJELMA

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TOIMENPIDEOHJELMA KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISEN LISÄÄMINEN ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN VEDEN KULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN JÄTEMÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN MATERIAALIEN TALOUDELLINEN HANKINTA JA KÄYTTÖ KULJETUKSET JA LIIKKUMINEN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO TILOJEN KÄYTTÖASTEEN TEHOSTAMINEN FYYSISEN JA SOSIAALIS-KULTTUURISEN ESTEETTÖMYYDEN EDISTÄMINEN MONIKULTTUURISUUDEN EDISTÄMINEN TERVEYDEN JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN KULTTUURIPERINTEIDEN VAALIMINEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN VERKOSTOYHTEISTYÖ TIEDOTUSSUUNNITELMA 14 3 NYKYTILA KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMINEN JA ARKIPÄIVÄSSÄ NÄKYMINEN ENERGIANKULUTUS VEDENKULUTUS JÄTEHUOLTO MATERIAALIEN HANKINNAT JA KÄYTTÖ KULJETUKSET JA LIIKKUMINEN RAKENNUSTEN JA TILOJEN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO TILOJEN KÄYTTÖASTEET FYYSINEN JA SOSIAALIS-KULTTUURINEN ESTEETTÖMYYS SOSIAALIS-KULTTUURINEN KESTÄVYYS VERKOSTOYHTEISTYÖ 22 4 KESTÄVÄN KEHITYKSEN WWW-OSOITTEITA LIITE 1 GLOBAALIT LÄHTÖKOHDAT 26 LIITE 2 KANSALLISET KESTÄVÄN KEHITYKSEN LINJAUKSET 28 LIITE 3 BALTIC 21E -OHJELMA JA AMMATTIKORKEAKOULUT 30 LIITE 4 KESTÄVÄ KEHITYS KÄSITTEENÄ 32 LIITE 5 KEKE-KYSELYN TULOSTAULUKOT 33

3 Esipuhe Savonia-ammattikorkeakoulu haluaa kantaa vastuunsa inhimillisestä, rakennetusta ja luonnon ympäristönsä hyvinvoinnista. Siksi olemme laatineet Savonia-ammattikorkeakoululle toimenpideohjelman, jota noudattaen voimme yhdessä edistää kestävää kehitystä lähiympäristössämme ja lisätä tietoisuutta kestävän kehityksen merkityksestä tulevaisuudelle. Tiedottamalla, ohjeistamalla ja kouluttamalla lisäämme niin henkilöstön kuin opiskelijoiden osaamista ja luomme toimintatapoja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Sitouttamalla opiskelijat kestävään elämäntapaan heistä tulee asiantuntijoita, jotka kantavat vastuunsa käytännön työtilanteissa tehdessään valintoja ja ratkaisuja, joilla on ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Opetusministeriö velvoittaa ammattikorkeakouluja ottamaan huomioon kestävän kehityksen vaateet omassa koulutuksessaan ja toiminnassaan (ks. Koulutus ja tutkimus - kehittämissuunnitelma ). Opetusministeriö on pohtinut asiaa monissa työryhmissä. Työryhmien tuottamissa muistioissa valotetaan kestävää kehitystä ja sen käsitteitä, kuvataan käytännön esimerkkejä joidenkin ammattikorkeakoulujen kehitystyöstä ja ohjeistetaan toimintaa. Tässä toimenpideohjelmassa on tietoa muistioista ja muista lähteistä, joihin perehtymällä voi lisätä omaa tietämystään asiasta. Kestävä kehitys määritellään eri viitekehyksissä hieman eri tavoin. Kaikissa määritelmissä kuitenkin korostuvat kestävän kehityksen näkökulmina paikallisuus, alueellisuus ja globaalius. Toiminnan tavoitteeksi määritellään, että kansalaiset ymmärtävät ja kunnioittavat toisia ihmisiä ja kunnioittavat luontoympäristöä ja luonnonvaroja niin, että ne säilyvät myös tuleville polville. Tiedostaminen johtaa käyttäytymisen muutokseen, joka osaltaan lisää yhteiskunnan ekologista, taloudellista ja kulttuuris-sosiaalista tasapainoa. Kestävän kehityksen synonyyminä käytetään joissakin yhteyksissä myös käsitettä yhteiskuntavastuu. Ammattikorkeakouluissa on käynnistetty vuodesta 2002 kestävän kehityksen toimenpiteitä. Silti toiminta on vielä suhteellisen alussa. Me savonialaiset olemme ensimmäisten joukossa niistä, jotka ovat ottaneet kestävän kehityksen yhdeksi strategiseksi painoalueeksi ja laatineet kestävän kehityksen toimenpideohjelman. Siten olemme omalla panoksellamme viemässä eteenpäin myös valtakunnallisesti kestävän kehityksen osaamista. Savonia-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen toimenpideohjelman on laatinut työryhmä, johon kuuluivat: Ulla Voutilainen (puheenjohtaja), Matti Jalkanen, Marja Kopeli, Juha Makkonen, Hilkka Tapola, Merja Tolvanen ja Pekka Valkola (sihteeri). Savonia-ammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt toimenpideohjelman kokouksessaan Vararehtori Ulla Voutilainen 4

4 1 Johdanto Huoli maapallon tulevaisuudesta on kasvanut maailmalaajuiseksi. Ilmastonmuutoksen merkit ovat vahvistuneet ja saaneet yhä selkeämmän vahvistuksen tiedeyhteisöjen taholta. Tämä yhteinen huoli on johtanut globaaliin yhteistyöhön eri maiden ja maanosien kesken. (liite 1) Suomi on ollut mukana aktiivisesti kansainvälisessä kestävän kehityksen (keke) edistämisessä ja on määritellyt Suomelle kansalliset kestävän kehityksen linjaukset (liite 2). Näiden linjausten rinnalla Suomi on osallistunut Itämeren maiden yhteiseen Baltic 21 -ohjelmaan. Tähän yleiseen kestävän kehityksen ohjelmaan lisättiin Itämeren maiden koulutusjärjestelmiä koskeva lisäohjelma Baltic 21E. Suomi on laatinut kansallisen Baltic 21E -ohjelman käynnistyssuunnitelman vuonna 2006 (liite 3), missä Suomi sitoutuu ja ohjeistaa koko Suomen koulutusjärjestelmän kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen kehitykseen. Opetusministeriön kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että kaikessa koulutuksessa ja t&k-työssä otetaan huomioon kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalis-kulttuurinen ulottuvuus (liite 4). Ammattikorkeakoulujen tulee sitoutua kaikilla tasoilla kestävän kehityksen edistämiseen niin politiikan, ohjauksen kuin käytännönkin tasolla. Savonia-ammattikorkeakoululla on mahdollisuus vaikuttaa kestävään kehitykseen paikallisesti omassa toiminnassa, alueellisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti. Savonia-amk:sta valmistuu vuosittain selvästi yli 1000 amk-tutkinnon ja ylemmän amk-tutkinnon suorittanutta. Kun jokaisen valmistuneen voidaan ennakoida työskentelevän tulevalla työurallaan keskimäärin vähintään 35 vuotta, tämä tarkoittaa todella merkittävää yhteiskunnallista vaikutuspanosta alueellisesti, valtakunnallisesti ja myös globaalisti tarkasteltuna. Tästä syystä kestävän kehityksen tulee olla merkittävä toiminnan painopistealue kaikilla opetuksen ja t&k-työn osa-alueilla. Kuopion kaupunki käynnisti ilmastostrategian laatimisen jo vuonna 2002 ja kutsui mukaan tähän työhön myös yhteistyöverkoston jäseniä. Strategia valmistui lokakuussa 2003 ja Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä (nykyisin Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä) sitoutui yhteistyöverkoston jäsenenä edistämään tämän ilmastostrategian tavoitteiden toteutumista omassa toiminnassaan. Strategian toteutumisen arviointi on sovittu tehtävän vuonna Savonia-amk on osallistunut Suomen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen verkostohankkeeseen Polytechnic Network for Sustainable Development (SUDENET). Tämän toiminnan ensimmäisenä konkreettisena tuloksena kirjattiin kestävä kehitys Savonia-amk:n toimintasuunnitelmaan vuodelle 2005 nimikkeellä Ympäristöjärjestelmän rakentamisen valmistelun aloittaminen. Käytännössä vuoden 2005 aikana koottiin kestävän kehityksen toimenpiteiden taustaaineistoja sekä pohdittiin sisällöllisiä tarpeita ja toteutettavia toimenpiteitä. Näiden pohdintojen tuloksena todettiin, että kestävän kehityksen tulee olla osana laatutyötä ja nivoutua luonnolliseksi osaksi toiminnan kehitystyötä. Vuonna 2006 kokoontui kestävän kehityksen jatkotoimenpiteitä pohtiva työryhmä vararehtorin johdolla. Työryhmä laati esityksen, jonka pohjalta käynnistettiin vuoden 2007 alusta kestävän kehityksen toimenpideohjelman valmisteluprojekti. Projektille annettiin vuoden 2007 tavoitteeksi laatia kestävän kehityksen nykytila-analyysi Savonia-amk:ssa ja muodostaa tämän analyysin pohjalta esitys lähivuosien kestävän kehityksen toimenpideohjelmaksi. Kestävän kehityksen toimenpideohjelman valmistelun yhteydessä tietoa nykytilasta hankittiin henkilöstölle ja opiskelijoille osoitetuilla kyselyillä, asiantuntijahaastatteluilla sekä erilaisilla aineistoselvityksillä. Näiden selvitysten pohjalta on laadittu toimenpideohjelma, joka antaa suuntaviivat ja asettaa tavoitteet Savonia-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle. Savoniaamk:n kestävän kehityksen tulevaisuuden tavoitteena (visiona) pidetään, että - opiskelija valmistuu yhteiskuntavastuulliseksi asiantuntijaksi, toimii eettisesti ja edistää uusien kestävien toimintatapojen ja toimintaympäristöjen kehittymistä yhteiskunnassa, 5

5 - henkilökunta toimii kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti ja edistää yhteiskunnan hyvinvointia ekologisen, taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurisen ulottuvuuksilla, - Savonia-AMK:n johto kehittää ammattikorkeakoulun toimintaa ja toimintaympäristöä aktiivisesti kestävän kehityksen periaatteet ottaen huomioon. Tämän asiakirjan luvussa 2 (Toimenpideohjelma) kuvataan lyhyesti toimenpideryhmittäin asetetut tavoitteet, esitetään suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi, määritellään seurannan vastuutahot ja seurantatapa (raportointi) sekä seurannan aikataulutus. Luvussa 3 (Nykytila) kuvataan lyhyesti osa-alueittain, millainen on kestävän kehityksen nykytila. Nykytilakuvausten taustalla on valmisteluprojektin aikana suoritetut kyselyt ja selvitykset. Luku 4:ään on koottu kestävää kehitystä käsitteleviä www-sivusto-osoitteita, joista voi lukea lisää tausta-aineistoa kestävän kehityksen historiasta, nykytilasta, toimijoista ja toimenpiteistä sekä arvioita tulevasta kehityksestä. Asiakirjan lopussa on liitteenä lyhyet taustoittavat tekstit: Globaalit lähtökohdat, Kansalliset kestävän kehityksen linjaukset, Baltic 21E -ohjelma ja ammattikorkeakoulut ja Kestävä kehitys käsitteenä. 6

6 2 Toimenpideohjelma Lähtökohtana kestävän kehityksen toimenpideohjelmalle ovat jatkuvan parantamisen ja kestävän taloudenpidon periaatteet. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteet asetetaan tietylle ajanjaksolle ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Kestävän kehityksen toimenpideohjelma on kuitenkin tarkoitettu eläväksi asiakirjaksi, joka täydentyy ja päivittyy jatkuvasti. Savonia-amk:n johdolle / hallitukselle esitetään päätettäväksi seuraavista toimenpiteistä ja riittävästä resursoinnista kestävän kehityksen edistämiseksi Savonia-amk:ssa: Savonia-amk sitoutuu noudattamaan kestävän kehityksen toimenpideohjelmaa ja päivittämään sen joka toinen vuosi. Seuraavissa strategiakierroksissa kestävää kehitystä käsitellään yhtenä Savonia-amk:n strategian painopistealueista ja otetaan huomioon säännöissä, ohjeissa ja vuotuisissa toimintasuunnitelmissa. Kestävän kehityksen toimenpideohjelman asiakohdat otetaan osaksi johdon ja osaamisalueiden välisiä tulossopimuksia. Rehtori nimeää Savonia-amk:n keke-vastuuhenkilön ja asettaa kestävän kehityksen ohjausryhmän, johon kutsutaan mukaan amk:n ja osaamisalueiden keke-vastuuhenkilöt sekä opiskelijaedustajat. Rehtori nimeää kestävän kehityksen ohjausryhmän puheenjohtajan ammattikorkeakoulun ylimmästä johdosta. Keke-ohjausryhmä raportoi vuosittain toimenpideohjelman toteutumisesta puheenjohtajalleen. Osaamisaluejohtajat nimeävät keke-vastuuhenkilöt. Kestävän kehityksen toimenpideohjelman paikallisessa toimeenpanossa vastuuryhmänä toimivat yksiköiden kehittämisryhmät. 2.1 Kestävän kehityksen osaamisen lisääminen Tavoitteet: Kestävä kehitys toteutuu Savonia-amk:ssa toimijoiden tekemistä valinnoista niin omassa yksityiselämässään kuin toimijana työyhteisöissä ja kansalaisina yhteiskunnissa. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että henkilöstöllä ja opiskelijoilla on riittävät ja oikeat tiedot kestävän kehityksen periaatteista ja vaikutusmekanismeista. Koulutusorganisaatioilla on tässä ratkaisevan merkittävä rooli kestävään kehitykseen liittyvän tiedon levittämiseksi varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka. Savonia-amk:n tavoitteena on sisällyttää kestävä kehitys kaikkeen opetukseen läpäisyperiaatteella ja tarjota kestävän kehityksen opintokokonaisuuksia. Tämän lisäksi tavoitteena on toteuttaa kestävää kehitystä kaikissa omissa toiminnoissa. Toimenpiteet: Kestävän kehityksen koulutusta järjestetään opetushenkilöstölle vuonna 2008, jotta kestävä kehitys saadaan järjestelmällisesti osaksi koko Savonia-amk:n opetusta. Muulle henkilöstölle kestävän kehityksen koulutusta järjestetään vuoden 2009 aikana. Tämän lisäksi järjestetään erilaisia koulutus-, seminaari-, messu- ja näyttelytapahtumia opiskelijoille, henkilöstölle ja keskeisille sidosryhmille. Kestävän kehityksen tulee olla yksi tutkintoon johtavan koulutuksen yleisistä kompetensseista. Kaikkiin opetussuunnitelmiin liitetään kestävä kehitys läpäisyperiaatteella vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi hyödynnetään ja kehitetään Savonia-amk:n koulutusohjelmissa olevia opintojaksoja Savonia-amk:n laajuisesti. Tarjotaan verkostojen kautta käytettävissä olevaa kestävän kehityksen opetustarjontaa. Seurantavastuu: Kestävän kehityksen ohjausryhmä, vararehtorit, osaamisaluejohtajat ja muut osaamisalueiden esimiehet, tukipalvelupäälliköt. 7

7 Raportointi: Kestävän kehityksen ohjausryhmä raportoi ohjausryhmän puheenjohtajalle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain. 2.2 Energian säästäminen Tavoitteet: Savonia-amk on sitoutunut Kuopion kaupungin ilmastostrategiaan ja sen seurauksena energian kulutuksen vähentämiseen. Samalla tämä toiminta tukee myös molempia amk:n päätehtäviä. Energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä (laite- ja rakennustekniset muutokset) tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laiteiden käyttöön. Myös muun toiminnan tehostamisella voidaan parantaa palvelujen tuottamisen energiatehokkuutta ja saavuttaa tavoitteena olevia energiansäästöjä. Energiansäästön edistämisessä otetaan aina huomioon turvallisuus ja terveellisyys esimerkiksi ulkovalaistuksessa ja rakennusten sisäilmassa. Oikein toteutetut energiansäästötoimet parantavat työskentelyolosuhteita ja ehkäisevät osaltaan myös rakennusten kosteusvaurioita ja homeongelmia. Sähkön ja lämmön kulutuksessa on mahdollista saavuttaa säästöjä mm. rakennusautomaatiota lisäämällä ja vanhoja järjestelmiä uusimalla sekä rakenteellisilla energiateknisillä korjauksilla. Tavoitteena on toteuttaa energiakatselmukset omissa kiinteistöissä ja laatia niiden pohjalta energiaohjelma. Toimenpiteet: Nimetään organisaatiosta energiaohjelman vastuuhenkilö ja laaditaan suunnitelma, jossa esitetään keskeiset toimet Savonia-amk:n energiankäytön tehostamiseksi. Käynnistetään energiaohjelmaa koskevan suunnitelman toteutumisen vuotuinen seuranta tarkoituksenmukaisella tavalla osana Savonia-amk:n johtamista ja sisällytetään keskeiset tiedot energiaohjelman toteutumisesta Savoniaamk:n vuosikertomukseen. Energiaohjelman mukaisen energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi Savonia-amk asettaa energiansäästötavoitteeksi nykyisille omille kiinteistöille 5 %:n säästön vuoteen 2010 mennessä ja vuodelle 2012 tavoitearvon, sen jälkeen kun Kuopion kampuksen kiinteistömassan laajuus on arvioitavissa. Toimenpiteiden tarkoituksena on energiankäytön seurannan tehostaminen ja kehittäminen energiatehokkuuden hyvän tason saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja tarpeettoman energiankulutuksen välttämiseksi Savonia-amk:n omissa kiinteistöissä. Tämän toteuttamiseksi Savonia-amk: - tehostaa energiankäytön kulutusseurantaa toteuttamalla energiakatselmukset omissa kiinteistöissä, - kiinnittää huomiota uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa energiansäästöä edistäviin ratkaisuihin ja hankintoihin, - energiankäyttöön vaikuttavien koneiden ja laitteiden perusparantaminen, - kiinnittää huomiota energiakäytön kulutuskäyttäytymiseen. Seurantavastuu: Energiaohjelman vastuuhenkilö, kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja. Raportointi: Tilapalveluyksikkö seuraa kuukausittain omien kiinteistöjen energian kulutusta ja raportoi siitä kiinteistökohtaisesti vuosittain kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Kuukausittain ja vuosiyhteenvedot. 8

8 2.3 Veden kulutuksen vähentäminen Tavoitteet: Tavoitteena on vähentää kokonaisvedenkulutusta kaikissa Savonia-amk:n omissa kiinteistöissä tapahtuvissa toiminnoissa keskimäärin 3 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2010 mennessä, kun otetaan huomioon, että Savonia Business siirtyy väliaikaisesti nykyisiin omiin kiinteistöihin. Vuodelle 2012 asetetaan tavoitearvo, sen jälkeen kun Kuopion kampuksen käyttäjämäärä ja siellä toteutettavat toiminnot ovat arvioitavissa. Toimenpiteet: Toteutetaan vedenkulutusta vähentäviä toimenpiteitä (vesikalusteiden uusiminen, käyttötapaohjaus) ja annetaan veden käyttöön liittyviä ohjeita. Seurantavastuu: Kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja. Raportointi: Tilapalveluyksikkö seuraa kuukausittain kiinteistöjen vedenkulutusta ja raportoi siitä kiinteistökohtaisesti vuosittain kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Kuukausittain ja vuosiyhteenvedot. 2.4 Jätemäärän vähentäminen Tavoitteet: Tavoitteena on vähentää omissa kiinteistöissä syntyvän kokonaisjätteen määrää vähentämällä kulutusta ja jätteen syntymistä sekä tehostamalla kierrätystä ja lajittelua. Tavoitteena on vähentää kokonaisjätemäärää 5 % vuoteen 2010 mennessä, kun otetaan huomioon, että Savonia Business siirtyy väliaikaisesti nykyisiin omiin kiinteistöihin. Vuodelle 2012 asetetaan tavoitearvo, sen jälkeen kun Kuopion kampuksen käyttäjämäärä ja siellä toteutettavat toiminnot ovat arvioitavissa. Toimenpiteet: Kartoitetaan omien kiinteistöjen osalta kiinteistökohtaisesti jätelajeittain syntyvät jätemäärät vuoteen 2009 mennessä ja laaditaan suunnitelmat ja ohjeistukset jätemäärien seuraamiseksi, vähentämiseksi ja syntyvien jätteiden käsittelemiseksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Seurantavastuu: Kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja, koulutuspäälliköt, kehittämispäälliköt, tukipalvelupäälliköt Raportointi: Tilapalveluyksikkö seuraa kuukausittain kiinteistöjen jätemäärien syntymistä ja raportoi siitä kiinteistökohtaisesti vuosittain kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: kuukausittain ja vuosiyhteenvedot. 2.5 Materiaalien taloudellinen hankinta ja käyttö Tavoitteet: Sitoudutaan kaikissa materiaalien hankinnoissa kestävän kehityksen periaatteiden mahdollisimman tehokkaaseen noudattamiseen, säästäväiseen kulutukseen, materiaalien tarkoituksenmukaiseen uusiokäyttöön, lyhytaikaiseen varastointiin ja kierrätykseen. Toimenpiteet: Kehitetään hankintaohjeistus kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi. Vaikutetaan seudullisen HALO-hankintayhteistyön kautta yhteisiin hankintaohjeisiin, jotta myös niiden kestävää kehitystä edistävät näkökulmat ja reunaehdot vahvistuvat. Edistetään materiaalien tarkoituksenmukaista uusiokäyttöä, kierrätystä ja taloudellista toimintaa. Seurantavastuu: Talousjohtaja, vararehtorit, osaamisaluejohtajat ja muut osaamisalueiden esimiehet, tukipalvelupäälliköt. 9

9 Raportointi: Talousjohtaja seuraa hankintojen toteutumista hankintaohjeiden ja talousarvion mukaisesti sekä materiaalien kulutuksen määrää, uusiokäyttöä ja kierrätystä voimassaolevan taloudellisten välitilinpäätösraporttien rytmissä ja raportoi vuosittain kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Välitilinpäätöksittäin ja vuosiyhteenvedot 2.6 Kuljetukset ja liikkuminen Tavoitteet: Yksikköjen välistä kuljetus- ja liikkumistarvetta syntyy väistämättä jossain määrin johtuen eri paikkakunnilla toimimisesta. Kuopiossa paikallista kuljetus- ja liikkumistarvetta syntyy eri puolille kaupunkia sijoittuneista toimitiloista. Maantieteellisistä etäisyyksistä johtuvaa siirtymistä pyritään vähentämään hyödyntämällä sähköisiä ratkaisuja niin opetuksessa kuin muussakin kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä. Kuopion kampusrakentaminen tulee omalta osaltaan vähentämään sekä kuljetus- että liikkumistarvetta Kuopion sisällä. Toimenpiteet: Otetaan käyttöön sähköiset välineet opetustilanteiden ja kokousten välittämiseksi eri toimi- ja työpisteiden välillä. Lisätään virtuaaliopetuksen määrää, jolloin liikkumistarve ajan ja paikan suhteen vähenee siltä osin. Tehostetaan sisäisen postin, kirjasto- ja muun materiaalien kuljettamista toimipisteiden välillä. Toteutetaan Kuopion kampuksen rakentaminen vaiheittain kuntayhtymän päätösten mukaisesti 2008 alkaen. Seurantavastuu: Talousjohtaja, vararehtorit, osaamisaluejohtajat ja muut osaamisalueiden esimiehet, tukipalvelupäälliköt. Raportointi: Talousjohtaja seuraa kuljetus- ja kulkemiskustannusten toteutumista talousarvion mukaisesti voimassaolevan taloudellisten välitilinpäätösraporttien rytmissä ja raportoi vuosittain kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Välitilinpäätöksittäin ja vuosiyhteenvedot. 2.7 Rakentaminen ja kunnossapito Tavoitteet: Kiinteistönpito kokonaisuudessaan on merkittävä energian käyttäjä ja ympäristön kuormittaja. Tavoitteena on lämpö- ja sähköenergian sekä vedenkulutuksen vähentäminen. Tilamuutos- ja korjaustyötarpeiden määrittämisessä ja toteuttamisessa huomioidaan energian säästöön vaikuttavat suunnittelu- ja toteutusratkaisut. Uudisrakentamisessa pyritään matalaenergiaratkaisuihin. Kunnossapidon tavoitteena on terveellisten työolosuhteiden ja rakenteiden kunnon säilyttäminen sekä viihtyisyyden ylläpito. Omien kiinteistöjen ulkoalueiden ja sisätilojen hoidossa otetaan huomioon turvallisuus-, esteettisyys- ja ympäristönäkökohdat. Toimenpiteet: Uudisrakentamisessa pyritään matalaenergiaratkaisuihin. Omien kiinteistöjen kiinteistökohtaiset kuntoarviot ja -tutkimukset päivitetään vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi kuntoarvioita laajennetaan käsittämään energian kulutuksen kannalta keskeisten ulkoseinien, alapohjien ja yläpohjien rakenneratkaisut sekä niiden lämmöneristysarvot. 10

10 Kuntoarvioiden laadinta kytketään energiakatselmukseen ja huoltokirjaohjelma otetaan käyttöön vuoteen 2010 mennessä. Omien kiinteistöjen ulkoalueiden koneellisessa puhtaanapidossa ja liukkaudenestossa optimoidaan turvallisuus, taloudellisuus ja muu tarkoituksenmukaisuus. Kootaan kiinteistökohtaisesti käytettävien pesu- yms. aineiden käyttöturvallisuustiedotteet sekä koneiden ja laitteiden käyttö- ja turvallisuusohjeet käyttöpaikoille. Laaditaan ohjeistus Kestävän kehityksen huomioon ottaminen Savonia-amk:n kiinteistönpidossa vuoteen 2010 mennessä. Seurantavastuu: Kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja, rehtori. Raportointi: Tilapalveluyksikkö seuraa rakentamisen ja kunnossapidon kohdekohtaisten sopimusten toteutumista vuosittaisen toimintasuunnitelman mukaisesti ja kiinteistöpäällikkö raportoi vuosittain johdolle sekä kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain. 2.8 Tilojen käyttöasteen tehostaminen Tavoitteet: Tilojen ja kiinteistöjen ylläpidossa ja siitä aiheutuvassa ympäristökuormituksessa keskeisinä ylläpitovaatimuksia aiheuttavina tekijöinä ovat tilojen käyttötapa ja käyttöasteet. Tavoitteena on tilojen monikäyttöisyyden lisääminen ja hyödyntämisajan optimointi. Tavoitteena on Savonia Businessin väliaikaiset tilajärjestelyt nykyisiin käytössä oleviin tiloihin siten, että lisätilaa ei tarvitse hankkia ennen Kuopio-kampuksen rakentamista. Tavoitteena on tilatarpeen ja tilakäytön tarkoituksenmukainen kokonaisoptimointi. Toimenpiteet: Tilavarausohjelmisto otetaan käyttöön vuoden 2008 aikana. Samalla siirrytään keskitettyyn tilojen hallinta- ja varausjärjestelmään kaikkien amk:n käytettävissä olevien tilojen osalta. Kehitetään tilojen käytönmukaisen kustannusten kohdistamiseen tarvittava seuranta ja raportointi vuoden 2008 aikana. Käytön mukainen kustannusten kohdistaminen toteutetaan vuoden 2009 aikana. Seurantavastuu: Kiinteistöpäällikkö, talousjohtaja, vararehtorit, osaamisaluejohtajat. Raportointi: Tilapalveluyksikkö seuraa tilojen käyttöasteiden kehittymistä yksiköittäin ja tilatyypeittäin ja kiinteistöpäällikkö raportoi vuosittain johdolle sekä kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain. 2.9 Fyysisen ja sosiaalis-kulttuurisen esteettömyyden edistäminen Tavoitteet: Tavoitteena on turvata henkilöstön ja kaikkien opiskelijoiden turvallinen työskentely ja helppo liikkuminen, näkeminen ja kuuleminen fyysisen toimintakyvyn rajoitteista huolimatta. Tavoitteena on vähentää sosiaalista eriarvoisuutta, ja toisaalta vahvistaa moninaisuustaitoja, joilla tarkoitetaan koko työyhteisön toteuttamaa moninaisuuden ja erilaisuuden arvostamista ja huomioonottamista, yksilöiden tasa-arvoista kohtelua ja moninaisuuden kunnioittamista ja siitä oppimista. Tavoitteena on luoda esteettömyyden toimenpideohjelma, joka sisältää tehdyt toimenpiteet sekä suunnitelmat esteettömyyden eri osa-alueiden (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja kielellinen) kehittämiseksi. 11

11 Savonia-amk on mukana Esteetön opintopolku (toteutusaikataulu ) -hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Esteetön opintopolku -hankkeen tavoitteena on - parantaa koulutuksen saavutettavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta, - ehkäistä syrjäytymistä kehittämällä erilaisia opiskelijan valinta-, ohjaus- ja opetusmenetelmiä, - tuottaa esteettömän opiskeluprosessin mahdollistavia toimintamalleja alkaen koulutukseen hakeutumisesta aina työhön sijoittumiseen saakka, jota/joita voidaan soveltaa myös muissa vastaavissa prosesseissa, - vaikuttaa tiedottamisella ja koulutuksella asenteisiin korkeakouluissa ja niiden vaikutusalueella sekä työelämässä, - lisätä kansainvälistä vetovoimaisuutta (maahanmuuttajat, ulkomaiset opiskelijat), - luoda esteetön toimintaympäristö korkeakouluihin ja - luoda toimintamalli, jota voidaan soveltaa työelämän esteettömyyden lisäämiseksi. Toimenpiteet: Fyysisen ja sosiaalis-kulttuurisen esteettömyyden edistämisen tavoitteet toteutuvat Esteetön opintopolku -yhteistyöhankkeen toimenpiteinä: - Selvitetään kyselyillä, haastatteluilla ja tilastotietojen pohjalta, mitä opiskelun ja oppimisen esteitä kumppanikorkeakoulujen opiskelijat kokevat. - Kartoitetaan fyysisen toimintaympäristön esteet (liikkumisen, kuulemisen ja näkemisen esteet, työ- ja apuvälineet). Fyysisten esteiden kartoittamisessa hyödynnetään Housing Enabler -menetelmää. Verkkosivujen sekä oppimisympäristöjen luomisessa käytetään hyväksi Essi Esteetön -työkalua. - Selvitetään opiskelijapalveluiden esteettömyys. - Selvitetään oppimisprosessin eri vaiheiden esteettömyys. - Selvitetään esteettömyyttä opiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa. Selvitys palvelee myös työpaikan esteettömyyden kehittämistä. - Selvitetään työelämän yhteistyökumppaneiden tuen tarvetta omien esteettömyysselvitysten tekemiseen ja esteettömyyden lisäämiseen työyhteisöissä. Em. hankkeen lisäksi sovelletaan ja kehitetään edelleen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, työsuojelun toimintaohjelmaa, työterveyshuoltoa, rekrytointi- ja perehdytysprosesseja, ohjetta työpaikkakiusaamisen ja häirinnän käsittelemiseksi, päihteiden väärinkäytön vähentäminen ja hoitoonohjausohjetta. Näitä toimintoja toteutetaan aktiivisesti erikseen määriteltyinä toimintoina Savonia-amk:ssa. Seurantavastuu: Keke-vastuuhenkilöt ja henkilöstötiimi yhteistyössä, yhteistyöhankkeen Savoniaamk:n hankevastaava ja vararehtori (Esteetön opintopolku -hankkeen ohjausryhmän jäsen). Raportointi: Vastuuhenkilöt raportoivat kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain Monikulttuurisuuden edistäminen Tavoitteet: Savonia-amk:ssa toimivat vähemmistöryhmät ja ulkomaalaiset otetaan tasavertaisesti huomioon ja tuetaan heidän pääsemistään yhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi. Monikulttuurisuuden ymmärtämistä lisätään Savonia-amk:ssa. Toimenpiteet: Tarjotaan suomenkielen opetusta ei-suomenkielisille yhteisön jäsenille (maahanmuuttajat ja tutkinnon suorittajat). Järjestetään koulutusta eri kulttuureista yhteisön jäsenille. Perehdytetään eri kulttuuritaustaiset yhteisön jäsenet suomalaiseen kulttuuriin ja annetaan opintoihin liittyvää ohjausta. Ohjausta toteutetaan yhteistyössä opiskelijakunnan kanssa. Seurannan vastuu: Koukero (koulutuksen kehittämisryhmä) vastaa monikulttuurisuuden edistämisen toteutumisesta. 12

12 Seuranta: Koulutuksen kehittämisryhmä (Koukero) raportoi kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain Terveyden ja turvallisuuden edistäminen Tavoitteet: Tavoitteena on henkilöstön ja opiskelijoiden terveyden ja turvallisuuden edistäminen sekä mahdollisten kriisitilanteiden hallinta. Toimenpiteet: Terveyttä edistetään työterveyshuollon toimenpitein sekä työsuojelun toimintaohjelman ja tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. Selvitetään opiskelijaterveyden huollon tarpeet ja tarvittavat toimenpiteet viimeistään vuoden 2009 aikana. Tilapalveluyksikkö kehittää ja ylläpitää kiinteistökohtaisesti tilaturvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet ja turvallisuussuunnitelmat kaikkien tilojen osalta. Laaditaan kiinteistökohtaiset harjoittelusuunnitelmat. Mahdollisten kriisitilanteiden hallintaan liittyvät ohjeet laaditaan vuoden 2008 aikana. Seurantavastuu: Henkilöstöpalvelut: työterveyshuolto, työsuojelu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Tilapalveluyksikkö: tilaturvallisuus Vararehtori: opiskelijaterveydenhuolto Raportointi: Raportoidaan toiminta- ja henkilöstökertomuksissa. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain Kulttuuriperinteiden vaaliminen Tavoitteet: Tavoitteena on tiedostaa oma historia ja luoda uutta kulttuuriperinnettä. Toimenpiteet: Tallennetaan historiallista aineistoa ja tuodaan sitä esille erilaisissa tilanteissa. Järjestetään yhteisiä tilaisuuksia. Sovitaan Savonia-amk:n yhteisistä käytänteistä huomionosoituksissa, merkkipäivämuistamisissa yms. sekä ulkoisen imagon vahvistamistavoista ja laaditaan niistä ohjeet vuoden 2009 loppuun mennessä. Huolehditaan suojeltujen rakennusten suojelusuunnitelmien toteuttamisesta. Seurantavastuu: Rehtori, vararehtorit, talousjohtaja, osaamisaluejohtajat ja muut osaamisalueiden esimiehet, tukipalvelupäälliköt. Raportointi: Raportoidaan sisäisten arviointien osana kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Arviointisuunnitelmien mukaisesti. 13

13 2.13 Kestävän kehityksen verkostoyhteistyö Tavoitteet: Tavoitteena on laajentaa tietämystä kestävästä kehityksestä ja kantaa laajempaa vastuuta kestävän kehityksen toteutumisesta yhteiskunnassa. Toimenpiteet: Osallistutaan kestävän kehityksen yhteistyössä sellaisiin paikallisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin, jotka edistävät Savonia-ammattikorkeakoulun kehittymistä kohti kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja joiden kautta Savonia-amk voi kantaa oman osuutensa yhteiskuntavastuusta. Seurantavastuu: Kestävän kehityksen ohjausryhmä, amk:n ja osaamisalueiden kekevastuuhenkilöt. Raportointi: Verkostojen vuosiraportit annetaan tiedoksi kestävän kehityksen ohjausryhmälle. Raportoinnin aikataulutus: Vuosittain Tiedotussuunnitelma Tavoitteet: Tavoitteena on saada henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät tietoisiksi Savonia-amk:n kestävän kehityksen periaatteista, sisällöistä, toimenpiteistä ja tuloksista. Toimenpiteet: Savonia-amk:n kestävän kehityksen toimenpideohjelmasta tiedotetaan Savonian Sanomissa, sähköpostitse, koulutuksissa ja seminaareissa, raporteissa ja verkkosivuilla. Laaditaan vuosittain tiedotussuunnitelma osana Savonia-amk:n tiedotussuunnitelmaa. Seurantavastuu: Kestävän kehityksen ohjausryhmä, keke-vastuuhenkilöt, tiedottaja. Raportointi: Seurataan tiedotussuunnitelman toteutumista. Raportoinnin aikataulutus: Jatkuvasti. 14

14 3 Nykytila 3.1 Kestävän kehityksen osaaminen ja arkipäivässä näkyminen Keväällä 2007 toteutettiin opiskelijatyönä laaja opiskelijoille ja henkilöstölle suunnattu kestävän kehityksen tuntemusta ja arjessa näkymistä kartoittava kysely (liite 5). Kestävän kehityksen projektin aikana on toteutettu myös muita selvityksiä ja arviointeja, joissa on kartoitettu mm. kulttuuriperinteiden vaalimista, opiskelija- ja työterveyteen liittyviä asioita, kiinteistöjen kuntoa ja ylläpitoa. Kestävä kehitys näkyy Savonia-amk:n visiossa, strategiassa, säännöissä ja ohjeistuksissa yleisesti ottaen varsin vähän. Työsuojelun toimintaohjelma ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ovat tässä mielessä ajantasaiset. Työsuojelun toimintaohjelmassa on määritelty työsuojelun osa-alueiksi 1) henkinen työsuojelu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, 2) yhteisöllisyyden kehittäminen ja työkykyä ylläpitävä toiminta, 3) työympäristön turvallisuus, tapaturmien ehkäisy ja ensiaputoiminta ja 4) työterveyshuolto. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma määrittelee toimintakauden painopistealueiksi 1) vastuullisen johtajuuden osana henkilöstön tasa-arvoa ja hyvinvointia, 2) tasa-arvoisen työ- ja opiskeluympäristön ja 3) syrjinnän ja häirinnän ehkäisemisen. Savonia-amk:ssa on laadittu ohje päihteiden väärinkäytön vähentämiseksi ja hoitoonohjaukseksi sekä ohje työpaikkakiusaamisen ja häirinnän estämiseksi. Työterveyshuollosta laaditaan vuosittaiset toteutussuunnitelmat yhdessä työterveyspalveluja tuottavan yrityksen kanssa. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella yhteisömme jäsenistö pitää energian kulutuksen vähentämistä tärkeimpänä kestävään kehitykseen liittyvänä asiana. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat kierrättäminen ja jätteiden lajittelu. Kulutuksen vähentäminen, tuotteiden elinkaaren pidentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden tuotekehitys ja käyttö, tiedon jakaminen ja koulutus, ilmaston ja ympäristön suojelu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen, ympäristöystävälliset energiamuodot ja biopolttoaineet nousevat myös selvästi esiin. Käytännön arjessa kestävä kehitys näkyy Savonia-amk:n arkipäivässä jonkin verran esim. jätteiden lajittelun ja eri kulttuuritaustojen huomioon ottamisen osalta. Paperin ja energian kulutuksen arvioidaan olevan suurta ja niiden kulutuksen vähentämiseen toivotaan kiinnitettävän huomiota. Opiskelua tai työskentelyä hankaloittaa monissa toimipaikoissa eniten huonosti toimivaksi koettu ilmanvaihto ja toiseksi eniten työskentelytilojen sopimaton lämpötila. Opetusvälineiden taso ja opetustilojen viihtyisyys ja siisteys ovat kyselyn mukaan keskimäärin kohtuullisella tasolla. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän omistamiin ja vuokralla oleviin toimitiloihin ei ole toteutettu systemaattista kiinteistöjen ylläpidon arviointimenettelyä. Kiinteistöjen tilaa voidaan arvioiden mukaan pitää kuitenkin kohtuullisen hyvänä, joskin tulevaisuuden uhkana on vanhojen rakennusten kasvava ylläpidon tarve. Arviointia toimitilojen soveltuvuudesta esteettömän opiskelun tiloiksi tullaan tekemään Esteetön opintopolku työelämään -hankkeen toimesta vuosien aikana. Kiinteistöjen kattavaa jätevirtojen kartoitusta tai käsittelyohjeistusta ei ole tehty. Tämän päivän jätteiden lajittelumahdollisuudet vaihtelevat eri yksiköissä hyvästä tasosta heikkoon. Paperin kulutuksen vähentäminen on mahdollista niin kokousaineistojen kuin opetusmateriaalienkin osalta. Kulttuuriperinteiden vaaliminen näkyy vaihtelevasti eri yksiköiden käytännön toimissa. Suojeltavia rakennuksia on Kuopion terveysalan yksiköllä 4 kpl. Useissa yksiköissä on taltioitu koulutusalaan liittyvää historiallista esineistöä ja muuta opetusaineistoa. Eri yksiköiden historialliset juuret ulottuvat aina 1800-luvulle saakka ja näiden yksiköiden historiallisia perustamisvuosipäiviä juhlistetaan vaihtelevin menoin. Yhteisiä koko amk:n tilaisuuksia ovat lukuvuoden viralliset avajaiset ja pikkujoulut. Tulosaluekohtaisesti vaihtelevia käytänteitä liittyy lukuvuoden aloittamiseen, joulun viettoon ja lukuvuoden päättymiseen. Myös henkilöstön merkkipäiviin ja eläkkeelle jäämisiin liittyvät muistamiset vaihtelevat tulosalueittain ja yksiköittäin. Eri koulutusalojen opiskelijayhdistyksillä on vakiintuneita vuosittain toistuvia tapahtumia vaihteleva määrä. Opiskelijakunta SAVOTTA järjestää muutamia koko amk:n kattavia toistuvia tapahtumia, jotka painottuvat Kuopioon. 15

15 Kyselyn mukaan neljännes opiskelijoista ja henkilökunnasta arvioi, ettei kaikkia opiskelijoita kohdella täysin tasa-arvoisesti ja viidennes arvioi, ettei kaikkia työntekijöitä kohdella täysin tasa-arvoisesti. Koulukiusaamista ja työpaikkakiusaamista arvioidaan esiintyvän jossain määrin yhteisössämme. Turvallisuusmääräysten tuntemus on heikkoa opiskelijoiden ja henkilöstön keskuudessa. Kahdelle kolmasosalle ei turvallisuusmääräyksiä ole kyselyn mukaan esitelty heidän taloon tullessaan eivätkä ne ole edelleenkään yli puolella tiedossa. Kestävän kehityksen osaamisesta arvioidaan melko yksimielisesti olevan hyötyä työelämässä. Savonia-amk:n hanketoiminnan ohjeistuksessa kestävä kehitys näyttäytyy selkeänä mainintana ympäristövaikutusten arvioinnista ja vaatimuksena, että hankkeen tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Vuosittain toteutettavista hankkeista useat kohdistuvat suoraan jollekin kestävän kehityksen osa-alueelle. Näitä hankkeita tai niiden tuloksia ei kuitenkaan koordinoida kestävän kehityksen näkökulmasta. Savonia-amk:n taloussäännössä todetaan taloudenpidosta, että kuntayhtymän rahatoimi on hoidettava taloudellisesti ja tuottavasti sekä riskejä välttäen, hankinnat on suoritettava taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti, omaisuus on pidettävä kunnossa ja sitä tulee käyttää taloudellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. 3.2 Energiankulutus Energiankäytön tehokkuuteen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseen liittyvät toimet ovat mukana monissa Euroopan yhteisön politiikkatoimissa, joista johdettavien velvoitteiden täyttämiseen Suomi on osana Euroopan yhteisöä sitoutunut. Energiansäästöön liittyen keskeisin yhteisötason politiikkatoimi on toukokuussa 2006 voimaan tullut direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista. Energiapalveludirektiivi asettaa jäsenvaltioille ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen jaksolla ja velvoittaa varmistamaan, että julkisella sektorilla on direktiivin mukaisessa energiansäästön edistämisessä esimerkillinen rooli. Energiavalintojen tulee olla terveellisiä ja turvallisia, ja niissä tulee ottaa huomioon myös tulevat sukupolvet. Kehityskulkujen muuttamisessa hyviä tuloksia on saatu korostamalla win-winmahdollisuuksia (luottamukseen perustuva yhteistyö, jossa molemmat osapuolet voittavat) ja public-private-partnership-hankkeita (julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö). Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä omistamissa kiinteistöissä ei varsinaista energiakatselmusta ole tehty. Yksittäisiä selvityksiä on tehty osana sähköverkoston / -laitteistojen uusimis- ja muutostöitä. Nämä tapauskohtaiset selvitykset eivät kata energiakatselmuksen vaatimuksia. Osa rakennuksista (rakennusosista) on rakennettu viiden viimeisen vuoden aikana, joten niiden osalta ei ole ollut tarvetta suorittaa energiakatselmusta ja toisaalta mm. toimitilajärjestelyt ( ) toisen asteen koulutuskuntayhtymän kanssa sekä Kuopio-kampuksen rakennushanke ovat omalta osaltaan lykänneet erilaisten kiinteistöihin kohdistuvien selvitysten käynnistämistä. Nykyinen sähköenergian kulutus on omien kiinteistöjen osalta noin MWh/vuosi ja kaikkien ammattikorkeakoulun käytössä olevien tilojen osalta kokonaiskululutusarvio on noin MWh/vuosi. Lämpöenergiaa kuluu omissa kiinteistöissä vuosittain noin MWh/vuosi ja kaikkien ammattikorkeakoulun käytössä olevien kiinteistöjen kokonais-kulutusarvio osalta on noin MWh/vuosi. Tämä tarkoittaa vuoden 2007 hintatasolla kokonaisuudessaan yli 1,1 ME vuosikustannusta sähkön ja lämpöenergian osalta. 16

16 Omien kiinteistöjen osalta kiinteistökohtainen energian kulutus (MWh) oli vuonna 2007 Kiinteistö sähkö lämpö Haukisaarentie Opistotie Sairaalakatu Osmajoentie YHTEENSÄ Vedenkulutus Suomen vesivarat ovat runsaat. Pintavettä riittäisi käytettäväksi jokaiselle suomalaiselle noin 60 m 3 vuorokaudessa. Pohjavettä käytetään nykyisin noin 0,6 milj. m 3 vuorokaudessa. Teollisuus ja maatalous käyttävät merkittävästi sekä pohja- että pintavettä. Ihminen käyttää vettä juomiseen noin 2 litraa vuorokaudessa ja muihin kotitaloustoimintoihin litraa vuorokaudessa. Veden kulutus on pienentynyt viime vuosikymmeninä kotitalouksissa ja teollisuudessa vettä säästävän teknologian käyttöönoton, taloudellisen ohjauksen, valistuksen ja vesijohtojen saneerauksen ansiosta. Veden kokonaiskulutukseksi Suomessa arvioidaan n. 1 milj. m 3 vuorokaudessa. Hyvä talousvesi on paitsi terveydelle vaaratonta, myös hyvänmakuista, kirkasta ja väritöntä. Yhdyskuntien vesilaitosten raakavedestä 44 % on pintavettä ja 56 % pohja- tai tekopohjavettä. Yksittäinen ihminen pystyy edistämään kestävää kehitystä vähentämällä veden kulutusta. Puutarhan voi kastella sadevedellä tehokkaiden sadevedenkerääjien avulla, wc:n huuhteluun käytettyä vesimäärää voi pienentää mm. laittamalla täyden pullon vesisäiliöön, asentamalla kuivakäymälän, käymällä kylvyn sijasta suihkussa, huuhtelemalla astiat seisovassa vedessä juoksevan veden sijasta jne. Useimmissa Savonia-amk:n yksiköissä vedenkulutus muodostuu pääasiassa ruokailuun liittyvästä ja henkilökohtaisen hygienian ylläpitämisestä aiheutuvasta kulutuksesta. Selkeänä poikkeuksena on Pelastusopisto, joka käyttää opetus- ja harjoittelutoiminnassaan huomattavan runsaasti vettä. Tämä on koulutusalan huomioon ottaen luonnollisesti ymmärrettävää. Vesikalusteiden ikä ja vedenkulutusmäärät vaihtelevat huomattavasti riippuen kiinteistön iästä ja / tai kiinteistöön tehdyn peruskorjauksen ajasta. Omien kiinteistöjen osalta veden vuosikulutus on noin m 3 vuodessa ja kaikkien kiinteistöjen osalta ilman Pelastusopistoa arvioilta noin m 3 vuodessa. Tämä merkitsee nykyhinnoin vuositasolla noin euron kustannusta. Omien kiinteistöjen osalta kiinteistökohtainen veden kulutus (m 3 ) oli vuonna 2007 Kiinteistö vesi Haukisaarentie Opistotie Sairaalakatu Osmajoentie YHTEENSÄ

17 3.4 Jätehuolto Suomen jätelainsäädäntö kattaa kaikki jätteet, ei kuitenkaan eräitä erityisjätteitä, esimerkiksi ydinjätteitä. Jätelainsäädäntömme seuraa EU:n jätelainsäädännön kehitystä, mutta joiltakin osin säädöksemme ovat EU:n vastaavia säännöksiä tiukemmat. Joillakin aloilla EU:lla ei ole vastaavia säännöksiä tai ne ovat vielä valmisteilla. Jätteiden verotusta ja maksuja säätelee verolainsäädäntö ja eräitä maksuja myös jätelainsäädäntö. Myös muiden alojen säädöksissä on jätteitä koskevia säännöksiä. Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Kiinteistön haltijan on huolehdittava järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräyksen järjestämisestä. Jätteen tuottajan on toimitettava tällainen jäte kiinteistön haltijan järjestämään keräyspaikkaan. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Savonia-amk:ssa syntyy vuosittain jätettä, jonka käsittelyllä on huomattavia ympäristövaikutuksia. Paperin ja pahvin lisäksi hyötyjätteisiin lasketaan mukaan biojäte, metalli- ja lasijäte, tuhottavaksi tarkoitettu paperijäte, sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Ongelmajätteitä ovat lähinnä paristot, akut, loisteputket, maalit ja liuottimet, värikasetit ja laboratoriojätteet. 3.5 Materiaalien hankinnat ja käyttö Julkinen sektori (valtio, kunnat ja kuntayhtymät) hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain lähes 14 miljardilla eurolla. Järjestelmällisellä toiminnalla ja kiinnittämällä huomiota hankintatapoihin, tuotevalintoihin ja hankinnan kustannuksiin saavutetaan kaikinpuolinen etu. Tähän velvoittaa myös laki julkisista hankinnoista ( /348). Ympäristönäkökohtien huomioon ottamisella julkisissa hankinnoissa on suuri merkitys kestävän kehityksen edistämisessä. Uuden hankintalain (2007) mukaan hankintayksiköiden onkin pyrittävä järjestämään hankintatoimensa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina myös ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Ympäristönäkökohdat tulee ottaa asianmukaisesti huomioon kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa; niin hankinnan päätöskriteerien suunnittelussa, tarjoajien ja ehdokkaiden valinnassa kuin myös valintapäätöksen ja hankintasopimuksen tekemisessä. 18

18 Julkiselta sektorilta odotetaan tiennäyttäjän roolia. Hankintojen suuren volyymin ansiosta julkisella sektorilla on mahdollisuus - jopa moraalinen velvollisuuskin - vaikuttaa käytettäviin tuotteisiin. Hankinnoissa sovelletaan uusia toimintatapoja, joilla pyritään sekä ympäristövaikutusten huomioon ottamiseen että taloudelliseen hyötyyn pitkällä aikavälillä. Hankintatoimen vaikutus ympäristöasioissa muodostuu tarjouspyyntöjen sisällön määrittelystä, hankintapäätösten teosta, tiedottamisesta ja ohjeistamisesta tavaroiden ja palvelusten käyttäjille. Hankintapäätösten valmistelussa ympäristöarvojen tarkastelun tulee olla mukana yhtenä kokonaistaloudellisuuden arviointikriteerinä muiden kuten hinnan, laadun ja logististen näkökohtien kanssa. Savonia-amk:n hankintoja ohjaa kuntayhtymän hankintaohjeet ja sitä täydentävät talousjohtajan antamat erilliset ohjeet. Savonia-amk:n toimialueella on sitouduttu seudulliseen HALOhankintayhteistyöhön, jonka toimintaohjeet ja kilpailutus kattaa huomattavan osuuden käyttöomaisuus- ja myös palveluhankinnoista. Yksiköt suorittavat materiaalihankinnat vuosittaisten talousarvioiden puitteissa ja em. hankintamenettelyjä noudattaen. 3.6 Kuljetukset ja liikkuminen Savonia-amk toimii kolmella eri paikkakunnalla ja Kuopiossa 11 eri osoitteessa. Tämä aiheuttaa vääjäämättä kuljetus- ja liikkumistarpeita näiden yksiköiden välillä. Opetushenkilöstön osaamisen tehokas hyödyntämien edellyttää useissa tapauksissa säännöllistä liikkumistarvetta yksiköiden ja myös paikkakuntien välillä. Hallinto ja kehittäminen edellyttävät myös säännöllistä yhteydenpitoa eri yksiköiden välillä ja aiheuttavat myös merkittävää liikkumistarvetta yksiköiden välillä. Opetuksen hajautuminen Kuopiossa useisiin toimipisteisiin aiheuttaa myös opiskelijoiden liikkumistarvetta. Kyselyn mukaan 15 % opiskelijoista käyttää liikkumiseen omaa autoa. Eri yksiköissä sijaitsevien kirjastojen välinen aineistojen kuljetus hoidetaan Kuopiossa osittain omalla kuljetuskalustolla virastomestarien toimesta. Virastomestarit huolehtivat myös osittain Kuopion yksiköiden välisen sisäisen postin jakelusta. 3.7 Rakennusten ja tilojen rakentaminen ja kunnossapito Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän omistamille ja vuokralla oleville toimitiloille ei ole laadittu järjestelmällistä ylläpidon arviointimenettelyä kestävän kehityksen näkökulmasta. Nykyinen ylläpidon toimenpiteiden arviointi tapahtuu tapaus- ja tilannekohtaisesti. Tämä menettely ei välttämättä anna riittävää kokonaiskuvaa kiinteistön eikä koko kiinteistömassan ylläpidon toteutumisesta ja toimenpiteiden kokonaisvaikutuksista esim. kestävän kehityksen kannalta. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän omistamille kiinteistöille on laadittu kuntoarviot luvun lopulla ja/tai 2000-luvun alussa. Kuntoarvioita ei ole laadittu uusimmille rakennuksille/rakennusosille: Opistotie 2 D-osa (Kuopio), Haukisaarentie 2 F-osa (Iisalmi), Osmajoentie 75 C- osa (Varkaus). Kaikki kuntoarviot eivät ole kattavuudeltaan ja informaatioarvoltaan riittäviä. Nykytilannetta kiinteistöjen ylläpidossa voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Koska oma toimitilamäärämme on noin hyötyneliömetriä, on selvää, että kokonaisvaltaiseen ylläpidon tarkasteluun ja toimintojen kehittämiseen tulisi panostaa selvästi nykyistä enemmän. Suurimpia ongelmia ja uhkia ovat talouden ja ympäristönäkökohtien suhteen vanhojen rakennusten kasvava ylläpidon tarve ja tästä johtuva ylläpitokustannuksien kasvu ennen laajempien peruskorjauksien toteuttamista. Savonia-amk:n käytössä olevien tilojen osalta puhtaanapito on ulkoistettu kiinteistökohtaisin sopimuksin. 19

19 3.8 Tilojen käyttöasteet Tilojen käyttöaste vaihtelee lukuvuoden aikana merkittävästi. Pääsääntöisesti suurimmat tilatarpeet ja käyttöasteet ovat alkusyksyn ja alkuvuoden aikana. Nykyinen tilamäärä sallii sen, että opetuksen toteutuksen ajankohtia voidaan järjestellä kussakin kiinteistössä suhteellisen joustavasti. Tilojen käyttöasteista ei ole koottu kattavaa selvitystä, mutta alustavasti koottujen selvitysten perusteella voidaan yleisellä tasolla todeta seuraavaa: Tilojen käyttöasteet ovat syksyn ensimmäisen periodin aikana (tarkasteluaikavälillä klo 8 16) kohtuullisen korkeat; käyttöasteprosentit vaihtelevat tilakohtaisesti %:n välillä ja keskimääräinen käyttöaste on arviolta noin 55 %. Pienessä osassa tiloista käyttöaste jää kuitenkin alle 20 %:n. Tilakäytön pääasialliset ongelmat ensimmäisen periodin aikana syntyvät siitä, että perusopetus pyritään keskittämään tiettyihin aikoihin viikosta ja päivästä eli tilat ovat pääsääntöisesti lähes täyskäytössä puolenpäivän molemmin puolin, mutta erityisesti iltapäivien viimeisten tuntien osalta käyttöasteet pienenevät selvästi alle 50 %:n. Opintoihin liittyvien harjoittelujen ja opinnäytetöiden laadinnan alkamiset näkyvät päättävien vuosiluokkien poistumisena tilakäyttöryhmistä erityisesti kevään viimeisellä periodilla. Lukuvuositasolla tarkasteltaessa tilojen käyttöasteet jäävät tilakohtaisesti tarkastellen pääosin %:n välille. Erityisesti suurten opetustilojen osalta keskimääräiset käyttöasteet ovat vuositasollakin hyviä vaihdellen %:n välillä. 3.9 Fyysinen ja sosiaalis-kulttuurinen esteettömyys Oppilaitoksen toimintaympäristön tulee turvata kaikkien opiskelijoiden turvallinen työskentely ja helppo liikkuminen, näkeminen ja kuuleminen fyysisen toimintakyvyn rajoitteista huolimatta. Sosiaalisena ympäristönä oppilaitoksen tulee tunnistaa opiskelun ja oppimisen esteet ja vaikuttaa siten, että erilainen oppija on yhteisössään hyväksytty ja että hänen saamansa ohjaus ja tuki vastaavat hänen todellisia tarpeitaan. Opetusministerien kokouksissa 2001 Prahassa ja 2005 Bergenissä korostetaan Bolognan prosessin yhteydessä niin kansallisesti kuin Euroopan tasollakin sosiaalisen ympäristön merkitystä. Tavoitteena on vähentää sosiaalista ja sukupuolista eriarvoisuutta korkeakoulutuksessa. Opiskelun jälkeinen työyhteisö on yhä useammin monikulttuurinen, jolloin työyhteisössä tarvitaan moninaisuustaitoja. Niillä tarkoitetaan koko työyhteisön toteuttamaa moninaisuuden ja erilaisuuden arvostamista, yksilöiden tasa-arvoista kohtelua ja moninaisuuden kunnioittamista ja siitä oppimista. Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa, ESOK-hanke, määrittelee esteettömyyden siten, että se ottaa huomioon fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen esteettömyyden. Tämän osa-alueen nykytilan kuvaus ja kehittämistoimenpide-ehdotukset perustuvat Esteetön opintopolku työelämään -hankkeen projektisuunnitelmaan. Hankkeen toteutuksen aikana ( ) toimenpidesuositukset ja -ohjeistukset tarkentuvat. 20

20 Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa, ESOK-hankkeen kuvio. ( viitattu ) Savonia-ammattikorkeakoulussa tehtyjä selvityksiä: Savonia-ammattikorkeakoulun kiinteistöpäällikkö on arvioinut esteettömyyden näkökulmasta ammattikorkeakoulun tämän hetkisiä tiloja. Suurimmat puutteet ovat opasteissa, kynnyksissä, portaissa ja valaistuksessa. Toimintaterapeuttiopiskelijat selvittivät terveysalan yksikön tiloja osana opintojaan. Tehdyssä arvioinnissa Sairaalakadun kiinteistöissä suurimmat puutteet löytyvät kapeista ovista, kynnyksistä, piha-alueen epätasaisuudesta ja monimutkaisuudesta sekä esim. liikuntaesteiselle henkilölle soveltuvien WC tilojen puutteesta suurimassa osassa rakennuksia. Kaikissa rakennuksissa on paljon portaita. Liikkumista vaikeuttaa myös kalusteiden sijoittelu esim. tekemällä kulkuväylistä ahtaita. Näkövammaisten tai heikkonäköisten henkilöiden kohdalla puutteet ovat portaissa esim. portaiden reunamerkinnät puuttuvat, kulkuväylien taktiiliset merkinnät puuttuvat ja opasteet ovat epäselviä tai huonolla kontrastilla ja pieniä. Tarvittavia pienempiä muutoksia tehdään huoltojen ja remonttien yhteydessä. Kirjastossa tarvittavista apuvälineistä on käynnissä selvitystyö Sosiaalis-kulttuurinen kestävyys Sosiaalis-kulttuurinen kestävä kehitys turvaa ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, perusoikeuksiin ja elämän perusedellytysten hankkimiseen, kulttuurien monimuotoisuuden säilyttämisen, kulttuurien keskinäisen vuorovaikutuksen edistämisen sekä mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden keskeisenä kysymyksenä on taata, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Maailmanlaajuisia sosiaalis-kulttuurisen kestävyyden haasteita ovat esimerkiksi väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo, moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus sekä koulutuksen järjestäminen. Savonia-amk:ssa on laadittu Työsuojelun toimintaohjelma ja Savoniaammattikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Näissä suunnitelmis- 21