TYÖSUOJELUN TYÖHYVINVOINTITOIMINNAN OHJELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSUOJELUN TYÖHYVINVOINTITOIMINNAN OHJELMA VUOSILLE 2014 2017"

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus liite nro 7 (1/21) 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Yhteistyötoimikunta Liite nro 1 TYÖSUOJELUN TYÖHYVINVOINTITOIMINNAN OHJELMA VUOSILLE TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA

2 Kaupunginhallitus liite nro 7 (2/21) 2 SISÄLTÖ 1. Yleistä 3 2. Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun tavoitteet 4 3. Työhyvinvointitoiminnan vastuun jakautuminen Kohti uudenlaista näkemystä työhyvinvointiin Käytännön työhyvinvointitoiminta Vastuualueiden jakautuminen 7 4. Työhyvinvointitoiminnan yhteistoimintaorganisaatio Yhteistyötoimikunta Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö Työsuojelujaos ja sen tehtävät Sisäilmatyöryhmän ja sen toimintamalli Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan keskeiset tehtävät Työhön perehdyttäminen Työterveyshuolto Turvallisuusohjeet Palontorjunta Vartiointi Ensiapuvalmius Vaaralliset aineet Lait, asetukset ja määräykset Tulosyksikön omat työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelmat Voimassaolevia työhyvinvointitoimintaa tukevia päätöksiä ja ohjeita Yhteystiedot Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito 21

3 Kaupunginhallitus liite nro 7 (3/21) 3 Äänekosken kaupunki Työsuojelun työhyvinvointitoiminnan ohjelma Kaudelle Yleistä Työturvallisuus, työkyky ja työssä jaksaminen voidaan tulkita lakisääteisiksi tavoitteiksi, joiden velvoittavuus todetaan työturvallisuuslain 1. pykälässä. Lain 738/ luvun 9 :n mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työhyvinvointitoiminnan ohjelman keskeisiä asioita ovat: työnantajan tavoitteet ( toimintapolitiikka ) työhyvinvoinnissa ja työsuojelussa työympäristön eri tekijöiden ja kehittämistarpeiden arvioinnin ja seurannan toteuttamistavat sekä niiden huomioon ottaminen ennakoivasti suunnittelussa ja kehittämisessä linjaorganisaation toiminta työhyvinvoinnin vastuullisena toteuttajana työsuojeluasioiden hoidon järjestäminen ja työsuojeluorganisaation asema ja tehtävät työterveyshuollon järjestäminen ja tehtävien kuvaus työsuojelutietouden ja koulutuksen järjestämistavat henkilöstön perehdyttäminen ja työsuojelun sekä työhyvinvoinnin huomioonotto osana työtä varautuminen tapaturmien tai onnettomuuksien uhkaan sekä ensiavun järjestäminen ja palontorjunta

4 Kaupunginhallitus liite nro 7 (4/21) 4 2. Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun tavoitteet Työhyvinvointi- ja työsuojelutoiminnan tavoitteina ovat turvalliset ja terveelliset työolosuhteet sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja hyvinvointi työssä. Erityisesti työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Parhaimmillaan työhyvinvointitoiminta ja työsuojelu on osa työpaikan arkipäivän toimintaa eli osa johtamista ja työn tekemistä. Työpaikalla työsuojelua ei saa rajata vain yhteistoimintahenkilöstön toiminnaksi, vaan yhtä lailla kaikki johtajat, esimiehet ja työntekijät sekä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat osallistuvat työhyvinvoinnin ja turvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Tulokset heijastuvat suoraan sekä työelämän laatuun että työn ja palvelujen tuloksellisuuteen. Tuottavuuden ja työympäristön tilan välillä on tutkimuksissa todettu selvä yhteys: toimintaympäristössä on vähemmän häiriöitä ja työt sujuvat joustavasti. Jokainen työorganisaatio muodostuu ihmisistä. Ihmiset luovat vuorovaikutuksellaan, valinnoillaan ja toiminnallaan organisaationsa sellaiseksi, jollaisena se meille näyttäytyy. Työorganisaatiolla yhtenä sosiaalisena järjestelmänä on taipumus vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin sen sisällä toimiviin ihmisiin. Hyvän työympäristön edellytyksenä on, että sen tilaa arvioidaan jatkuvasti, tunnistetaan vaara- ja kuormitustekijät ja haetaan ratkaisut niiden poistamiseksi. Niillä työpaikoilla, joilla henkilöstön työhyvinvointiin ja turvallisuuteen suhtaudutaan myönteisesti, syntyy samalla monia suotuisasti myötävaikuttavia asioita. Työnantajan sekä henkilöstön tai henkilöstön edustajien välillä vallitsee luottamus ja vastavuoroinen kunnioitus. Tätä ulottuvuutta voidaan myös kutsua työpaikan työhyvinvoinnin sosiaaliseksi pääomaksi, jossa yhdistyy verkostoja, vastavuoroisuutta, osaamista ja ongelmanratkaisukykyä samaan kokonaisuuteen. Edellä mainittu johtaa onnistuessaan ihmisten välisten vuorovaikutus-, riippuvuus- ja yhteistoimintasuhteiden tihentymiseen, mikä puolestaan luo edellytyksiä työhyvinvoinnin ja työsuojelun merkityksen ja arvojen vahvistumiselle. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tehtävänä on tästä näkökulmasta vaikuttaa ensisijaisesti työhyvinvointi- ja työsuojelujärjestelmän rakentamiseen ja laadun parantamiseen. Tällöin vaikuttamisen tärkeimpiä kohteita ovat johtajat ja esimiehet, joiden kautta pyritään vaikuttamaan työhyvinvointijärjestelmään. Työpaikan työhyvinvointitoiminta on nähtävä kokonaisuutena, joka ottaa huomioon työpaikan valtajärjestyksen ja organisaatiokulttuurin. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö on mukana koko organisaation kehittämisessä pyrkimällä neuvonantajuuteen, joka tarjoaa

5 Kaupunginhallitus liite nro 7 (5/21) 5 mahdollisuuden vaikuttaa kaikkein laaja-alaisimmin henkilöstön turvallisuuteen ja työhyvinvointiin sekä sitä kautta organisaation tuloksellisuuteen. Toimintaohjelman ns. historiallisena tehtävänä on saada koko henkilöstö: johto, esimieskunta, työntekijät ja suunnittelijat toimimaan työhyvinvoinnin kannalta aloitteellisesti ja kyvykkäästi. Yhteistoimintahenkilöstön on kyettävä irrottamaan aikaa yksittäisongelmien ratkaisuista organisaation työhyvinvointi- ja työsuojelujärjestelmän kokonaiskehittämiseen yhdessä johtajien ja esimiesten kanssa. Tarvitaan yhteinen ymmärrys työhyvinvoinnista ja tahto kehittää sitä. 3. Työhyvinvointitoiminnan vastuun jakautuminen Jokaista työorganisaatiota voidaan tarkastella työhyvinvointi- tai työsuojelujärjestelmän näkökulmasta. Työhyvinvointijärjestelmä muodostuu kolmesta toimijaryhmästä ja niiden välisistä yhteistoiminnallisista käytännöistä: 1. johto, esimiehet ja työntekijät 2. työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö 3. työterveyshuollon ammattihenkilöstö ja asiantuntijat. Kaikkein tärkein ja oleellisin ryhmistä on ensimmäinen, koska sillä on kaikki valta vaikuttaa työolosuhteisiin ennakoivasti, korjaavasti ja välillisesti. Se, käytetäänkö valtaa näihin asioihin, riippuu organisaatiokulttuurista. Johdolla ja esimiehillä on juridinen vastuu työolosuhteista, ja vallan ja vastuun on aina oltava tasapainossa. Työntekijällä on myös vastuu omasta turvallisuuskäyttäytymisestään. Johto toimii myös esikuvina ja heillä on valta, joka on yksi tärkeistä voimavaroista vaikutettaessa työolosuhteisiin ja niiden seuraamuksiin. Hyvät työolosuhteet ja hyvinvointi työssä ovat niin työnantajan kuin työntekijöidenkin etu. Työhyvinvointia tuotetaan parhaimmillaan yhdessä asioita käsitellen ja ratkaisuja hakien. Työnantajalla on kuitenkin pääasiallinen vastuu huolehtia työolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä, mutta käytännössä työsuojeluvastuuta on jokaisella työntekijällä. Työntekijän vastuu on noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta Kohti uudenlaista työhyvinvointinäkemystä Työsuojelu tulisi nähdä osana työhyvinvointia ja koko käsite vaihtaa toiseksi eli työhyvinvointia koskeva toiminta muuttuisi nimeltään työhyvinvointitoiminnaksi.

6 Kaupunginhallitus liite nro 7 (6/21) 6 Työsuojelusta puhuttaisiin vain työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toiminnan ja tehtävänimikkeiden yhteydessä. Työhyvinvointi tarkoittaa Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan sitä, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Se voidaan nähdä myös ihmistä energisoivana mielekkyyden, arvostuksen, elämänilon, hallinnan ja turvallisuuden tunteena (Juhani Tarkkonen, 2010). Tämän ohjelman tavoitteiden, käsitteistön ja periaatteiden pohjana on käytetty Juhani Tarkkosen laatimaa tekstiä Työturvallisuuskeskuksen julkaisuun: Yksittäisongelmasta kokonaiskehittämiseen. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö johtamisen, organisaatiokulttuurin ja työhyvinvointijärjestelmän uudistajana, TTK Perinteisesti on nähty työorganisaatioiden toimivan järkiperäisesti hallinnollisena, yhteistoiminnallisena ja työnjaollisena kokonaisuutena. Erityisesti työhyvinvoinnin mielessä uskomus on osoittautunut harhaanjohtavaksi ja liian yleistäväksi. Työorganisaatio toimii järkiperäisesti vain, kun se onnistutaan rakentamaan kulttuuriltaan sellaiseksi. Asioiden pohtimiseen on oltava ja järjestettävä riittävästi aikaa. Tästä on kysymys, kun puhutaan laaja-alaisesti työhyvinvoinnin luomisesta, ylläpidosta ja parantamisesta. Johto, esimiehet ja työntekijät tavallisissa tuotannollisissa tehtävissään muodostavat varsinaisen työsuojeluorganisaation, jos sellaista käsitettä on ylipäätään tarvetta käyttää. Tämä on ehkä suurin periaatteellinen tarkennus aiempiin työsuojeluohjelmiin. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön eli organisaation tehtävänä on tuottaa yleisarviointeja, näkemyksiä, ehdotuksia ja ideoita työolosuhteiden ja niiden seuraamusten parantamiseksi. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöllä ei ole tehtävänsä perusteella juridista vastuuta työolosuhteiden turvallisuudesta ja terveydestä. Toiminnan oikeudellisena lähtökohtana on ns. huolellisen henkilön periaate, jolloin pyritään antamaan suhteellisen päteviä ja harkittuja kannanottoja. Työpaikan organisaatiokulttuuri määrittää puolestaan sen, missä määrin työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö voi hyödyntää osaamistaan työpaikan hyväksi Käytännön työhyvinvointitoiminta Johtaminen on perusedellytys työhyvinvoinnille ja sillä saadaan luoduksi, ylläpidetyiksi ja edelleen kehitetyksi käytännön työhyvinvointitoiminnan ratkaisut. Tämä tehtävä ei siis ole ensisijaisesti työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tai työterveyshuollon

7 Kaupunginhallitus liite nro 7 (7/21) 7 ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tehtävä. Työhön vaaditaan tahtoa, valtaa ja esikuvia sekä osaamista. Yhteistoimintahenkilöiden tehtävänä on tukea johtajien ja esimiesten työtä järjestelmien, menettelytapojen ja keinojen luomiseksi, ylläpitämiseksi ja parantamiseksi työhyvinvoinnin edistämisessä. Työhyvinvointitoiminta voidaan jakaa kolmeen ryhmään: ennakoivaan, korjaavaan ja välilliseen. Ennakoivia toimia ovat esim.: henkilöstövaikutusten arviointi perehdyttäminen työtilojen, hankintojen ja työmaiden suunnittelu. Korjaavia toimia ovat: vaarojen ja haittojen arviointi varhainen tuki säännölliset työolosuhdekartoitukset työtapaturma- ja vaaratilannetutkimus korjaavien keinojen menettelytapaohjeet. Välillisiä toimia ovat: sisäinen koulutus, tiedotus ja tilastointi-, tieto- ja arkistointijärjestelmät. Työhyvinvointi on mahdollista nähdä kokonaisjärjestelmänä, jonka luomisessa, ylläpitämisessä ja edelleen kehittämisessä johtajilla ja esimiehillä on keskeinen rooli. Työorganisaatiota on johdettava sen kaikilla tasoilla niin, että työhyvinvoinnin tavoitteet, periaatteet ja käytännöt toteutuvat Vastuualueiden jakautuminen Työhyvinvointitoiminnan vastuu työpaikalla määräytyy työtehtävien ja toimintavaltuuksien mukaisesti. Käytännön työsuojelu- ja työhyvinvointivastuu on työpaikalla lähiesimiehellä, jolloin työnantajan on huolehdittava, että hänellä on riittävät resurssit ja perehtyneisyys työhyvinvointiasioiden hoitamiseen. Työelämän laatua voidaan parantaa parhaiten työyhteisön omin toimin ja yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön kesken. Tarvittaessa käytetään asiantuntija-apua. Lähin asiantuntija on työterveyshuolto. Jokainen työyhteisön jäsen on asiantuntija omassa työssään ja jokaisen oma panos on tärkeä niin hyvinvoinnin, työn sujuvuuden kuin tuloksellisuudenkin kannalta. Yhä tärkeimmiksi työn ja tehtävien hoidossa

8 Kaupunginhallitus liite nro 7 (8/21) 8 nousevat työyhteisötaidot eli esimies- ja alaistaidot, jotka tarkoittavat hyvää turvallisuus- ja työyhteisökäyttäytymistä. Eri tahojen vastuualueita voidaan kuvata esim. seuraavasti: Luottamushenkilöt työskentelyn toteuttamisen edellytysten turvaaminen Ylin johto ja toimialajohtajat vastaa toimialansa työhyvinvointi-, työsuojelu- ja turvallisuusohjelmien laatimisesta ja valvoo niiden noudattamista (esim. riskien ja vaarojen arvioinnin toimialakohtainen kooste) toiminnan resurssit esim. pätevien esimiesten valinta aineelliset resurssit välineiden ja tilojen turvallisuus, josta on huolehdittava ja jota on suunniteltava ja nivottava päätösten yhteyteen Keskijohto eli vastuualueen esimiehet vastaa vastuualueensa turvallisuusohjelmien laatimisesta ja valvoo niiden noudattamista (esim. riskien ja vaarojen arvioinnin vastuualuekohtainen kooste) laitehankinnat ja laitteiden kunnon valvonta työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkilökohtaisen työhyvinvoinnin edellytysten valvonta eli työhyvinvoinnin edistäminen tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle Tulosyksikön johto ja työnjohto vastaa työyksikön turvallisuusohjelmien laatimisesta, toimenpiteistä ja valvonnasta (esim. turvallisuussuunnitelma, riskien ja vaarojen arviointi, työyksikön työsuojelun toimintaohjelma) turvallisten työmenetelmien ja henkilökohtaisten suojavarusteiden käytön valvonta työnopastus ja perehdyttäminen Työntekijät ohjeiden ja määräysten noudattaminen varovaisuuden noudattaminen oman ja muiden työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen suojavälineiden käyttö vaaroista sekä suojavälineiden puutteista ja vioista ilmoittaminen toisiin työntekijöihin kohdistuvan epäasiallisen kohtelun ja häirinnän välttäminen, epäasiallisesta kohtelusta ilmoittaminen

9 Kaupunginhallitus liite nro 7 (9/21) 9 4. Työhyvinvointitoiminnan yhteistoimintaorganisaatio Työturvallisuudesta ja suojelusta vastaavat ensisijaisesti toimialajohtajat yhdessä esimiesten kanssa. Vaikka ensisijainen vastuu työsuojeluasioissa onkin lähiesimiehillä, vastuualueen esimiehillä ja toimialajohtajilla, on jokainen vastuualueen työntekijä kuitenkin velvollinen noudattamaan työsuojelusta annettuja säädöksiä ja ohjeita. Kaupungin työsuojelutoiminnan edustuksellisena elimenä toimivat yhteistyötoimikunta ja sen alaisuudessa työsuojelujaos, johon kuuluvat työsuojelupäällikön lisäksi työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu sekä työntekijöiden ja toimihenkilöiden 1. varavaltuutetut. Jaoksessa on myös kaupungin työterveyshuollon ja teknisen toimen nimeämä edustaja. Työhyvinvointitoiminnan ohjelman valmisteluvastuu kuuluu työnantajalle. Samoin työnantajan on tarkoituksenmukaisella tavalla vahvistettava ohjelma noudatettavaksi. Vahvistaminen on osoitus sitoutumisesta sen toteuttamiseen Yhteistyötoimikunta alkaen Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 7 pääluottamusmiestä/ luottamusmiestä, 2 työsuojeluvaltuutettua ja 3 työnantajan edustajaa. Työnantajan edustajina toimivat Hannu Javanainen, kaupunginjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, henkilöstöjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri Raimo Eklund, työsuojelupäällikkö pääluottamusmiehet/ luottamusmiehet JUKO pääluottamusmies Mirja Hallikainen JHL os 608 pääluottamusmies Mirja Remonen JHL os 131 pääluottamusmies Pirkko-Liisa Lukkarinen JYTY pääluottamusmies Merja Lähteinen varajäsen Paula Huuska varajäsen Harri Niemi varajäsen Seija Muittari varajäsen Leena Pasanen JUKO/ KTN pääluottamusmies Tiina Nejlik

10 Kaupunginhallitus liite nro 7 (10/21) 10 KoHo/ SuPer pääluottamusmies Johanna Vertainen KoHo / Tehy pääluottamusmies Teija Sormunen varajäsen Sari Harjulampi varajäsen Terttu Joki työsuojeluvaltuutetut työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu, puheenjohtaja Hannu Penttinen toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu Anne Hakkarainen varajäsen Harri Niemi varajäsen Merja Salminen 4.2. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö työsuojelupäällikkö Raimo Eklund Keskuskatu 34, PL 24, Äänekoski, Työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu Hannu Penttinen Teollisuuskatu 1, Äänekoski, varavaltuutettu Harri Niemi Terveyskatu 8, Äänekoski, varavaltuutettu Kari Marjo Koulunmäentie 4, Äänekoski, Toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu Anne Hakkarainen Terveyskatu 8, Äänekoski

11 Kaupunginhallitus liite nro 7 (11/21) varavaltuutettu Merja Salminen Kauppakatu 26, Äänekoski / Työsuojeluasiamiehet Työsuojeluasiamiehiä valitaan työskentelypaikkakohtaisesti. Paikallinen sopimus työsuojeluasiamiehistä on tehty ja hyväksytty yhteistyötoimikunnassa Työsuojeluasiamies toimii oman työpaikkansa yhteydenpitäjänä ja työsuojeluasioiden esille nostajana suhteessa työntekijöihin, esimiehiin sekä työsuojeluvaltuutettuun ja -päällikköön. Tällä hetkellä toimii yksi työsuojeluasiamies, perushoitaja Auli Hartikka edustaen Tukipuun ja Kuhnamon palvelutaloja sekä seniorikeskusta Työsuojelujaos ja sen tehtävät Työsuojelujaos toimii itsenäisesti yhteistyötoimikunnan alaisuudessa. Sen tehtävänä on olla valvova elin työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnassa ja sen tehtäviin kuuluu mm.: laatia vuosittain oma toimintasuunnitelmansa ottaen huomioon kaupungin työsuojeluohjelma samoin kuin muut työsuojelua koskevat ohjeet ja määräykset käsitellä työolojen tilaa ja kehitystä sekä tehdä kehittämisesityksiä käsitellä työoloja koskevien työhyvinvointitutkimusten tarvetta, toteutumista ja seurantaa käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä käsitellä työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tehdä siitä koskevia ehdotuksia ja seurata sen toimeenpanoa käsitellä työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja muita työpaikan oloihin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista osallistua ensiapukoulutuksen järjestämiseen Lisäksi työsuojelujaos osallistuu työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin silloin, kun tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi. Työsuojelujaos suorittaa myös muut työsuojelun kannalta tarpeelliset tehtävät, jotka sille säädösten tai määräysten mukaan kuuluvat. Työsuojelujaos seuraa, arvioi ja päivittää tarvittaessa työsuojelun toimintaohjelmaa.

12 Kaupunginhallitus liite nro 7 (12/21) 12 Yhteistyötoimikunnan alaisuudessa toimivaan työsuojelujaokseen kuuluvat: Raimo Eklund Työsuojelupäällikkö Hannu Penttinen Työsuojeluvaltuutettu varalla Harri Niemi Anne Hakkarainen Työsuojeluvaltuutettu varalla Merja Salminen Hannu Saarela Kiinteistöpäällikkö Erika Tarvainen Tekninen isännöitsijä Anja Hiltunen Työterveyshoitaja/työterveyshuolto Työsuojelujaos kokoontuu säännöllisesti n. 4-5 kertaa vuodessa Sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmän toimintamalli (sisäilmatyöryhmä vahvistanut / päivitetty ) Äänekosken kaupungin työsuojelujaoksen ja tilapalvelun yhteishankkeena on perustettu sisäilma-työryhmä lisäämään tutkimusten asiantuntemusta ja luotettavuutta. Ryhmä toimii työsuojelujaoston alaisuudessa. Ryhmän kutsuu koolle sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja. Kokoontuminen tapahtuu tarvittaessa ja säännöllisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Sisäilmatyöryhmän toiminta takaa tarvittavan tiedonkulun eri tahojen ja asiantuntijoiden välillä. Ryhmän tarkoituksena on myös lisätä ryhmän asiantuntemusta ja mahdollistaa sisäilma-asioiden koulutusta ja edistää viestintää ja tiedottamista. Miten toimia, kun kiinteistössä epäillään olevan sisäilmaongelman? 1. Työntekijä ottaa yhteyttä kiinteistön tai tilan pääkäyttäjään (=esimies) 2. Esimies ottaa yhteyttä tilapalvelun/talotiimin tekniseen isännöitsijään 3. Tekninen isännöitsijä käy kohteessa ja tekee alkukartoituksen ja sopii käyttäjien kanssa jatkotoimenpiteistä. 4. Teknisen isännöitsijän toimesta sisäilmaongelmaa käsitellään tarvittaessa sisäilmatyöryhmän kokouksessa. Tarvittaessa sisäilmatyöryhmä tekee myös katselmuksia kohteessa. Miten toimia, jos esimies ei reagoi alaisten ilmoituksiin sisäilmaongelmista tai asia ei muuten etene? 1. Työntekijä voi ottaa suoraan yhteyttä terveysvalvontaan, työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon. 2. Terveysvalvonta, työsuojeluvaltuutettu tai työterveyshuolto ilmoittaa

13 Kaupunginhallitus liite nro 7 (13/21) 13 sisäilmaongelmasta tilapalveluun/talotiimiin tekniselle isännöitsijälle. 3. Tekninen isännöitsijä käy kohteessa ja tekee alkukartoituksen ja sopii käyttäjien kanssa jatkotoimenpiteistä. 4. Teknisen isännöitsijän toimesta sisäilmaongelmaa käsitellään tarvittaessa sisäilmatyöryhmän kokouksessa. Tarvittaessa sisäilmatyöryhmä tekee myös katselmuksia kohteessa. Sisäilmatyöryhmän kokoonpano : Tilapalvelu/talotiimi Kiinteistöpäällikkö Hannu Saarela Tekninen isännöitsijä Erika Tarvainen Työsuojelujaos Työsuojeluvaltuutettu Hannu Penttinen varalla Harri Niemi Työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkö Anne Hakkarainen varalla Merja Salminen Raimo Eklund Työterveyshuolto Terveydenhoitaja Anja Hiltunen Lääkäri Mika Kiviaho Terveysvalvonta Terveystarkastaja Sinikka Rissanen 5. Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan keskeiset tehtävät työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan kehittäminen ja sitä koskevien esitysten tekeminen työterveydenhuollon toiminnan seuraaminen ja yhteistoiminta työolojen, työtapojen ja työyhteisöjen tilan tarkkailu työilmapiirin ja ihmissuhteiden hoidon tarkkailu esitysten tekeminen työnopastuksen, koulutuksen ja tiedotuksen järjestämiseksi työsuojeluasioissa työsuojelua koskevista säännöksistä ja määräyksistä tiedottaminen työpaikan muutos- ja uudistamissuunnitelmiin tutustuminen sekä lausunnon antaminen niistä

14 Kaupunginhallitus liite nro 7 (14/21) 14 työpaikkojen työolosuhteisiin tutustuminen sekä esitysten tekeminen epäkohtien poistamiseksi työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistuminen osallistuminen tapaturman, ammattitaudin tai työstä johtuvan sairauden tai niiden vaarojen syiden selvittämiseen, sekä tällaisen tutkimukseen osallistuminen tapaturma- ja terveystilanteen seuraaminen ensiapua koskevien esitysten tekeminen työaikojen käytön seuraaminen. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle on laadittu Työterveyslaitoksen julkaisussa (Yksittäisongelmista kokonaiskehittämiseen, TTK 2008) eettiset ohjeet keskustelu-ja malliasiakirjaksi, jonka pohjalta kukin työpaikka voi laatia oman ohjeistonsa. 6. Työhön perehdyttäminen Tärkein työpaikan toiminta- ja työtapoihin, yhteistoimintasuhteisiin, sääntöihin, vastuihin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä olosuhteisiin ohjaava toimintamuoto on yleisperehdyttäminen ja työnopastus eli työtehtävään perehdyttäminen. Sen tarkoituksena on tutustuttaa uusi työntekijä tuleviin tehtäviin, työympäristöön, työolosuhteisiin ja työyksikön sekä kaupungin toimintaan. Myönteisen asenteen synnyttäminen työpaikkaa, työtehtäviä ja työyhteisöä kohtaan on ensiarvoisen tärkeää. Perehdyttämisen sisältöalueet voidaan jakaa seuraaviin osiin: työntekijän informoiminen ennen työhöntuloa toimintayksikköön ja sen tehtäviin perehdyttäminen sekä työyhteisöön tutustuttaminen työtehtäviin perehdyttäminen kaupungin hallintoon perehdyttäminen henkilöstöhallintoon perehdyttäminen työsuojeluun perehdyttäminen ammattijärjestöihin ja niiden toimintaan perehdyttäminen perehdyttämisen seuranta.

15 Kaupunginhallitus liite nro 7 (15/21) 15 Perehdyttämisen toteuttaminen annetaan tehtäväksi eri henkilöille, mutta yleisvastuu toteutuksesta ja seurannasta on aina esimiehellä. Hänen tulee olla aktiivisesti yhteydessä henkilöstöasioita hoitaviin elimiin perehdyttämistoiminnan kehittämiseksi. Perehdyttäminen on erittäin tarpeellista: uudelle työntekijälle työolojen muuttuessa työhön palattaessa pitkälliseltä poissaololta uusittaessa kalustoa, laitteistoa tai muutettaessa niitä tai menetelmiä todettaessa vaara- (läheltä piti-) tilanteita. Perehdyttämisohjeet ovat työpaikkakohtaisia. Kaupungilla tulisi olla yhtenäiset perehdyttämisohjeet, joita kukin työyksikkö täydentää työyksikkökohtaisilla ohjeilla. Yleisten perehdyttämisohjeiden laatiminen on henkilöstöhallinnon vastuulla. 7. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana arvioitaessa ja kehitettäessä työoloja ja työhyvinvointia. Työterveyshuolto seuraa työntekijöiden terveyden ja työkyvyn tilaa ja osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamiseen. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä, joiden perusteella voidaan tehdä työoloja parantavia toimenpiteitä. Työterveyshuollon tarkoituksena on yhteistoimin työnantajan ja henkilöstön kanssa edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa. Työterveyshuolto on järjestetty Äänekosken kaupungin työterveyshuollon kautta. Voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma on ajalle Palveluihin kuuluvat lakisääteiset, ennaltaehkäisevät toiminnot sekä työterveyspainotteinen sairaanhoito. Työterveyshuollon asiantuntijajäsenenä työsuojelujaoksessa toimii työterveyshoitaja Anja Hiltunen. 8. Turvallisuusohjeet 8.1. Palontorjunta

16 Kaupunginhallitus liite nro 7 (16/21) 16 Kaikissa kaupungin toimipisteissä tulee toimintojen ja työtehtävien olla järjestetty siten, että palovaara on mahdollisimman vähäinen. Poistumistiet tulee olla selvästi merkitty. Kaikissa toimipisteissä on oltava palontorjunta- ja sammutusohjeet sekä alkusammutusvälineistöä riittävästi. Esimies vastaa siitä, että jokaisessa toimipisteessä tulee olla laadittuna turvallisuussuunnitelma (=pelastautumissuunnitelma ). Lähin esimies yhdessä tilapalvelun henkilöstön kanssa huolehtivat, että palotarkastukset ja tarvittavat sähkölaitteiden tarkistukset tehdään määräysten mukaisesti yhdessä palo-, pelastus- ja muiden tarkastusviranomaisten kanssa. Lakimääräisten ohjelmien mukaisesti tilapalvelun henkilöstö suorittaa automaattisten palohälytyslaitteiden tarkastukset. Yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa tilojen käyttäjät pitävät tarvittavat paloharjoitukset ja kerrataan pelastautumisohjeita Vartiointi Osassa kaupungin työyhteisökiinteistöjä tilapalvelu on tehnyt vartiointisopimuksen Securitas Oy:n kanssa. Samoin tietyissä kiinteistöissä henkilökunnan käytössä on sisäinen ja ulkoinen hälytysjärjestelmä. Henkilöturvallisuudesta ja päällekarkausjärjestelmien hankinta- ja ylläpitokustannuksista vastaa tilojen käyttäjähallintokunta Ensiapuvalmius Kaikissa kaupungin toimipisteissä tulee olla riittävä määrä ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. Lisäksi niissä tulee olla asianmukainen ja riittävä ensiapuvälineistö. Ensiapukoulutuksen järjestämisvastuu on esimiehillä. Työsuojelujaos avustaa koulutuksen järjestämisessä. Ensiapuvalmius on eri työpisteissä eritasoista. Tämän johdosta vuoden 2014 aikana kartoitetaan ja päivitetään tiedot koko henkilöstön osalta. Ensiapuvalmiuden suunnittelussa käytetään työterveyshuollon apua (työterveyshuoltolaki 1383/2001).

17 Kaupunginhallitus liite nro 7 (17/21) 17 Työpaikkaselvityksissä voidaan arvioida myös työpaikan ensiapuvalmiuden tarve Vaaralliset aineet Toimipisteissä käytettävistä vaarallisista aineista on pidettävä ajan tasalla olevat kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet kaikkien toimipisteissä työskentelevien nähtävillä ja saatavilla. 9. Lait, asetukset ja määräykset Työturvallisuuslaki ja asetus sekä niiden nojalla annetut kyseistä työalaa ja työtä koskevat sekä muut työpaikkaa koskevat määräykset on pidettävä nähtävillä sopivissa työntekijäin tietämässä paikassa, esim. ilmoitustaululla, työsuojeluvaltuutetun, työsuojelupäällikön tai työnjohdon hallussa tai sellaisessa tilassa, missä työntekijät voivat tutkia niitä vapaasti. 10. Työpaikkakohtaiset työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun toimintaohjelmat Jokaisen työyksikön tulee valmistella omalta osaltaan oma työsuojelun toimintaohjelmansa ja tarkistaa sitä tarpeen vaatiessa. Työyksikkökohtaiset työsuojelun toimintaohjelmat perustuvat riskien ja vaarojen arvioinnin kartoittamiseen. Tämä kaupungin koko organisaatiota koskeva toimintaohjelma, jossa on määritelty työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun toteuttamisessa ja kehittämisessä noudatettavat yleisperiaatteet, antaa suuntaviivat ja perustan työyksikköjen omille ohjelmille. Työolojen kehittäminen kuuluu osaksi työpaikkojen suunnittelua. Hyvät ja tehokkaat työmenetelmät on suunniteltava myös työsuojelun kannalta oikein. Työpaikan omien työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden ja työterveyshuollon kokemukset saatetaan suunnittelijoiden tietoon ja otetaan huomioon ratkaisuissa. Työpaikkojen ja -ympäristöjen korjaaminen ja käytössä olevien työmenetelmien parantaminen vaatii usein ulkopuolista suunnitteluapua. Tällöin myös

18 Kaupunginhallitus liite nro 7 (18/21) 18 työsuojelunäkökulmat pitää varmistaa. Käyttäjien mielipiteet ja aloitteet on aina hyödyllistä ottaa huomioon. Tarvittavat palvelut ja hankinnat tulee suunnitella tarkoituksenmukaisesti. Huonojen työsuojeluratkaisujen parantaminen ja korjaaminen on kallista ja turhauttavaa. Hyvin suunniteltu työ on myös tekijälleen mielekästä. Työnantaja vastaa lainsäädännön mukaan työsuojelusta. Työsuojelua ei voida ajatella työpaikan jokapäiväisestä toiminnasta erillisenä. Työn turvallisuus- ja terveysnäkökohdat on otettava huomioon päivittäisessä työskentelyssä, toimintojen suunnittelussa, hankintapäätöksissä ja toimitiloja koskevissa ratkaisuissa. Työsuojelun toteuttaminen on siten luonnollinen osa jokaisen esimiehen ja työntekijän tavallisia työtehtäviä. Työpaikkakohtaiset toimintaohjelmat laaditaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Työpaikkakohtaisissa toimintaohjelmissa tulisi ottaa kantaa mm. seuraaviin asiakokonaisuuksiin: työsuojeluun liittyvien näkökohtien huomioon ottaminen työtiloja suunniteltaessa ja korjatessa hankintoja tehtäessä huolehtiminen siitä, että hankittavat koneet, laitteet, välineet ja muut tuotteet ovat työturvallisuuden ja terveyden kannalta asianmukaiset. Tuotteiden mukana tulee seurata käyttöohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ja tarvittaessa toimittajien tulee huolehtia tarpeellisesta työnopastuksesta työympäristön järjestyksestä huolehtiminen niin, ettei aiheudu tapaturman eikä terveyden vaaraa huolehtiminen teknisten laitteiden huollon järjestämisestä sekä tarpeellisten korjausten tekemisestä työmenetelmien kehittäminen työsuojelullisesti oikeiksi sekä tarpeellisesta valvonnasta huolehtiminen työntekijöiden ominaisuuksien huomioon ottaminen mm. töitä järjestettäessä työntekijöiden opastaminen, perehdyttäminen ja työsuojeluasioista tiedottaminen sekä kouluttaminen

19 Kaupunginhallitus liite nro 7 (19/21) 19 hyvän työskentelyilmapiirin luominen ja työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioon ottaminen ensiapuvalmiudesta huolehtiminen palo- ja pelastusvalmiudesta huolehtiminen tapaturman sattuessa ensiavun ja tarvittaessa kuljetuksen järjestämisestä huolehtiminen sekä asianmukaisten ilmoitusten tekeminen työolojen seuranta: työilmapiiri-, sairaspoissaolo-, tapaturma-, läheltä piti -tilanteiden kartoitukset ja kyselyt. Työsuojelun toimintaohjelmissa tulee nimetä vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöitä voi olla useita ja myös eri tasoilla. Ohjelman laadinta yhteistyössä, sen monipuolinen seuranta ja aktiivinen uudistaminen varmistavat ohjelmaan sitoutumisen ja johdon tahdon toimia sen toteuttamiseksi. 11. Voimassaolevia työhyvinvointitoimintaa tukevia päätöksiä ja ohjeita Seuraavat toimintaohjeistukset ovat käytössä tai valmistelussa tällä hetkellä: (toimintaohjeistuksista täydellisempi lista näkyvissä henkilöstöstrategiassa, kh ). Riskien ja vaarojen arviointia koskeva toimintaohjeistus (päivitys) Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli (päivitys) Varhaisen tuen toimintamalli toimintakäytännöt sairauspoissaolotilanteissa (päivitys) Yli kolmekymmentä päivää jatkuvat sairauspoissaolot Väkivallan uhka työssä (päivitys) Selvitys väkivalta - ja uhkatilanteista Läheltä piti -tilanteet (päivitys) Päihdeongelmaisten hoitoonohjaus (päivitys) Sisäilmatyöryhmän toimintamalli (päivitys) Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriaktiviteettien tukeminen (päivitetään ja hyväksytään yt:ssa vuosittain alkaviksi 1.8.) Tavoitteena tällä kaudella saada aikaan mallit ja ohjeistukset: haitallinen henkinen kuormitus

20 Kaupunginhallitus liite nro 7 (20/21) 20 työhyvinvointi kyselyt 4 vuoden välein (viimeisin v. 2011) riskien ja vaarojen arviointi 4 vuoden välein (sähköisenä v. 2013) käsin tehtävät nostot ja siirrot 12. Yhteystiedot Äänekosken kaupunki Hallintokatu 4, PL 24, Äänekoski puh.vaihde Yhteistyötoimikunta (Yt) / työsuojelujaos (Tsj) Hannu Javanainen Yt Arja-Leena Kriivarinmäki Yt Raimo Eklund Yt/ Tsj Mirja Remonen Yt Pirkko-Liisa Lukkarinen Yt Mirja Hallikainen Yt Merja Lähteinen Yt Tiina Nejlik Yt Johanna Vertainen Yt Teija Sormunen Yt Hannu Penttinen Yt / Tsj Anne Hakkarainen Yt / Tsj Työterveyshuolto Työterveyspalvelut: Äänekosken työterveysasema (vanha sairaala), työterveyshuolto Terveyskatu 10, Äänekoski Työterveyshoitajan aamuvastaanotto ilman ajanvarausta klo 8 9. Puhelinaika terveydenhoitajalle klo Työterveyshuollon henkilöstö: Työterveyslääkärit: Marju Tammelin ja Mika Kiviaho Ajanvaraus: Sirkka Kumpu ja Marja Anttila

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta. Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin turvallisuuden hallinta ja yhteistoiminta Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän kaupunki 15.11.2016 15.11.2016 15.11.2016 2 Yhteistoimintaorganisaatio Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT. Ohjeet on laadittu yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. 1 kaupunginhallitus 3.10.2016, esitys YHTEISTOIMINNAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET JA KÄYTÄNNÖT 1. Yhteistoiminnan tavoite ja määräykset Yhteistoiminnan tavoite on antaa henkilöstölle mahdollisuus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA JOROISTEN KUNTA 2016-2018 Yhteistyötoimikunta: 17.12.2015 Kunnanhallitus: Voimaan: XX.XX.201X XX.XX.2016 Sisällys Johdanto 3 Työsuojelutoiminnan tavoitteet 3 Työsuojeluorganisaatio

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/ Yhteistyötoimikunta AIKA Klo 09:00-11:07 PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Yhteistyötoimikunta 18.03.2013 AIKA 18.03.2013 Klo 09:00-11:07 PAIKKA Kauppakatu 1, 2 krs kokoushuone Kanerva KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KH 17.1.2017 12 LIITE 3 YTTMK 4.1.2017 2 LIITE 1 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2017 31.12.2018 2.1.2017 Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN TARKOITUS, TAVOITE

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia

Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 Kaupunginkanslia Helsingin kaupunki PÖYTÄKIRJA 1 TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA KAUPUNGINKANSLIASSA n työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta perustuu Helsingin kaupungin 3.3.2008 allekirjoittamaan

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Työsuojelun tavoitteet: Turvalliset ja terveelliset työolot Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen Tärkeää: Osa jokapäiväistä työntekoa Yhdessä luotuja työsuojelukäytäntöjä

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Khall liite 4 Kh 20.12.2016 1 SUOMUSSALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA LISÄÄVÄ JA EDISTÄVÄ OHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.xxxx SISÄLTÖ: 1. TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA 2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä 11.5.2016 työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Riihimäen kaupunki työnantajana Työntekijöitä n. 1600 Esimiesasemassa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

työsuojelutoiminnan tukena

työsuojelutoiminnan tukena Työsuojelun yhteistoiminta t i i t työpaikan työsuojelutoiminnan tukena Kommenttipuheenvuoro 18.11.2010 Työelämäasiamies Marjatta Pitkänen TS-YT Tre 2010 /mapi 1 YT-lakeja www.finlex.fi (nähtävilläpito!)

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN MENETTELYTAPAOHJEET

YHTEISTOIMINNAN MENETTELYTAPAOHJEET ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ YHTEISTOIMINNAN MENETTELYTAPAOHJEET Sairaanhoitopiirin hallitus 13.12.2007 159 Päivitetty 2013 1 1. Soveltamisala Sairaanhoitopiirin henkilöstön ja työnantajan

Lisätiedot

2016 Perehdyttäminen

2016 Perehdyttäminen 2016 Perehdyttäminen PEREHDYTTÄMISOHJELMA Perehdytettävä: Vastuuhenkilö: TYÖHÖNOTON VALMISTELU Tehtävien läpikäyminen ja suunnittelu Työpaikkailmoituksen laatiminen Alkutietojen antaminen Työhönottohaastattelujen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Forssan kaupungilla yhteistoimintaryhmä ja työsuojelutoimikunta on yhdistetty. Työsuojeluvaltuutettujen, varavaltuutettujen toimikausi on neljä vuotta.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot