TYÖSUOJELUN TYÖHYVINVOINTITOIMINNAN OHJELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖSUOJELUN TYÖHYVINVOINTITOIMINNAN OHJELMA VUOSILLE 2014 2017"

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus liite nro 7 (1/21) 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Yhteistyötoimikunta Liite nro 1 TYÖSUOJELUN TYÖHYVINVOINTITOIMINNAN OHJELMA VUOSILLE TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA

2 Kaupunginhallitus liite nro 7 (2/21) 2 SISÄLTÖ 1. Yleistä 3 2. Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun tavoitteet 4 3. Työhyvinvointitoiminnan vastuun jakautuminen Kohti uudenlaista näkemystä työhyvinvointiin Käytännön työhyvinvointitoiminta Vastuualueiden jakautuminen 7 4. Työhyvinvointitoiminnan yhteistoimintaorganisaatio Yhteistyötoimikunta Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö Työsuojelujaos ja sen tehtävät Sisäilmatyöryhmän ja sen toimintamalli Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan keskeiset tehtävät Työhön perehdyttäminen Työterveyshuolto Turvallisuusohjeet Palontorjunta Vartiointi Ensiapuvalmius Vaaralliset aineet Lait, asetukset ja määräykset Tulosyksikön omat työhyvinvoinnin ja työsuojelun toimintaohjelmat Voimassaolevia työhyvinvointitoimintaa tukevia päätöksiä ja ohjeita Yhteystiedot Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito 21

3 Kaupunginhallitus liite nro 7 (3/21) 3 Äänekosken kaupunki Työsuojelun työhyvinvointitoiminnan ohjelma Kaudelle Yleistä Työturvallisuus, työkyky ja työssä jaksaminen voidaan tulkita lakisääteisiksi tavoitteiksi, joiden velvoittavuus todetaan työturvallisuuslain 1. pykälässä. Lain 738/ luvun 9 :n mukaan työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työhyvinvointitoiminnan ohjelman keskeisiä asioita ovat: työnantajan tavoitteet ( toimintapolitiikka ) työhyvinvoinnissa ja työsuojelussa työympäristön eri tekijöiden ja kehittämistarpeiden arvioinnin ja seurannan toteuttamistavat sekä niiden huomioon ottaminen ennakoivasti suunnittelussa ja kehittämisessä linjaorganisaation toiminta työhyvinvoinnin vastuullisena toteuttajana työsuojeluasioiden hoidon järjestäminen ja työsuojeluorganisaation asema ja tehtävät työterveyshuollon järjestäminen ja tehtävien kuvaus työsuojelutietouden ja koulutuksen järjestämistavat henkilöstön perehdyttäminen ja työsuojelun sekä työhyvinvoinnin huomioonotto osana työtä varautuminen tapaturmien tai onnettomuuksien uhkaan sekä ensiavun järjestäminen ja palontorjunta

4 Kaupunginhallitus liite nro 7 (4/21) 4 2. Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun tavoitteet Työhyvinvointi- ja työsuojelutoiminnan tavoitteina ovat turvalliset ja terveelliset työolosuhteet sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen ja hyvinvointi työssä. Erityisesti työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. Parhaimmillaan työhyvinvointitoiminta ja työsuojelu on osa työpaikan arkipäivän toimintaa eli osa johtamista ja työn tekemistä. Työpaikalla työsuojelua ei saa rajata vain yhteistoimintahenkilöstön toiminnaksi, vaan yhtä lailla kaikki johtajat, esimiehet ja työntekijät sekä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat osallistuvat työhyvinvoinnin ja turvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Tulokset heijastuvat suoraan sekä työelämän laatuun että työn ja palvelujen tuloksellisuuteen. Tuottavuuden ja työympäristön tilan välillä on tutkimuksissa todettu selvä yhteys: toimintaympäristössä on vähemmän häiriöitä ja työt sujuvat joustavasti. Jokainen työorganisaatio muodostuu ihmisistä. Ihmiset luovat vuorovaikutuksellaan, valinnoillaan ja toiminnallaan organisaationsa sellaiseksi, jollaisena se meille näyttäytyy. Työorganisaatiolla yhtenä sosiaalisena järjestelmänä on taipumus vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin sen sisällä toimiviin ihmisiin. Hyvän työympäristön edellytyksenä on, että sen tilaa arvioidaan jatkuvasti, tunnistetaan vaara- ja kuormitustekijät ja haetaan ratkaisut niiden poistamiseksi. Niillä työpaikoilla, joilla henkilöstön työhyvinvointiin ja turvallisuuteen suhtaudutaan myönteisesti, syntyy samalla monia suotuisasti myötävaikuttavia asioita. Työnantajan sekä henkilöstön tai henkilöstön edustajien välillä vallitsee luottamus ja vastavuoroinen kunnioitus. Tätä ulottuvuutta voidaan myös kutsua työpaikan työhyvinvoinnin sosiaaliseksi pääomaksi, jossa yhdistyy verkostoja, vastavuoroisuutta, osaamista ja ongelmanratkaisukykyä samaan kokonaisuuteen. Edellä mainittu johtaa onnistuessaan ihmisten välisten vuorovaikutus-, riippuvuus- ja yhteistoimintasuhteiden tihentymiseen, mikä puolestaan luo edellytyksiä työhyvinvoinnin ja työsuojelun merkityksen ja arvojen vahvistumiselle. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tehtävänä on tästä näkökulmasta vaikuttaa ensisijaisesti työhyvinvointi- ja työsuojelujärjestelmän rakentamiseen ja laadun parantamiseen. Tällöin vaikuttamisen tärkeimpiä kohteita ovat johtajat ja esimiehet, joiden kautta pyritään vaikuttamaan työhyvinvointijärjestelmään. Työpaikan työhyvinvointitoiminta on nähtävä kokonaisuutena, joka ottaa huomioon työpaikan valtajärjestyksen ja organisaatiokulttuurin. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö on mukana koko organisaation kehittämisessä pyrkimällä neuvonantajuuteen, joka tarjoaa

5 Kaupunginhallitus liite nro 7 (5/21) 5 mahdollisuuden vaikuttaa kaikkein laaja-alaisimmin henkilöstön turvallisuuteen ja työhyvinvointiin sekä sitä kautta organisaation tuloksellisuuteen. Toimintaohjelman ns. historiallisena tehtävänä on saada koko henkilöstö: johto, esimieskunta, työntekijät ja suunnittelijat toimimaan työhyvinvoinnin kannalta aloitteellisesti ja kyvykkäästi. Yhteistoimintahenkilöstön on kyettävä irrottamaan aikaa yksittäisongelmien ratkaisuista organisaation työhyvinvointi- ja työsuojelujärjestelmän kokonaiskehittämiseen yhdessä johtajien ja esimiesten kanssa. Tarvitaan yhteinen ymmärrys työhyvinvoinnista ja tahto kehittää sitä. 3. Työhyvinvointitoiminnan vastuun jakautuminen Jokaista työorganisaatiota voidaan tarkastella työhyvinvointi- tai työsuojelujärjestelmän näkökulmasta. Työhyvinvointijärjestelmä muodostuu kolmesta toimijaryhmästä ja niiden välisistä yhteistoiminnallisista käytännöistä: 1. johto, esimiehet ja työntekijät 2. työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö 3. työterveyshuollon ammattihenkilöstö ja asiantuntijat. Kaikkein tärkein ja oleellisin ryhmistä on ensimmäinen, koska sillä on kaikki valta vaikuttaa työolosuhteisiin ennakoivasti, korjaavasti ja välillisesti. Se, käytetäänkö valtaa näihin asioihin, riippuu organisaatiokulttuurista. Johdolla ja esimiehillä on juridinen vastuu työolosuhteista, ja vallan ja vastuun on aina oltava tasapainossa. Työntekijällä on myös vastuu omasta turvallisuuskäyttäytymisestään. Johto toimii myös esikuvina ja heillä on valta, joka on yksi tärkeistä voimavaroista vaikutettaessa työolosuhteisiin ja niiden seuraamuksiin. Hyvät työolosuhteet ja hyvinvointi työssä ovat niin työnantajan kuin työntekijöidenkin etu. Työhyvinvointia tuotetaan parhaimmillaan yhdessä asioita käsitellen ja ratkaisuja hakien. Työnantajalla on kuitenkin pääasiallinen vastuu huolehtia työolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä, mutta käytännössä työsuojeluvastuuta on jokaisella työntekijällä. Työntekijän vastuu on noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta Kohti uudenlaista työhyvinvointinäkemystä Työsuojelu tulisi nähdä osana työhyvinvointia ja koko käsite vaihtaa toiseksi eli työhyvinvointia koskeva toiminta muuttuisi nimeltään työhyvinvointitoiminnaksi.

6 Kaupunginhallitus liite nro 7 (6/21) 6 Työsuojelusta puhuttaisiin vain työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön toiminnan ja tehtävänimikkeiden yhteydessä. Työhyvinvointi tarkoittaa Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan sitä, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Se voidaan nähdä myös ihmistä energisoivana mielekkyyden, arvostuksen, elämänilon, hallinnan ja turvallisuuden tunteena (Juhani Tarkkonen, 2010). Tämän ohjelman tavoitteiden, käsitteistön ja periaatteiden pohjana on käytetty Juhani Tarkkosen laatimaa tekstiä Työturvallisuuskeskuksen julkaisuun: Yksittäisongelmasta kokonaiskehittämiseen. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö johtamisen, organisaatiokulttuurin ja työhyvinvointijärjestelmän uudistajana, TTK Perinteisesti on nähty työorganisaatioiden toimivan järkiperäisesti hallinnollisena, yhteistoiminnallisena ja työnjaollisena kokonaisuutena. Erityisesti työhyvinvoinnin mielessä uskomus on osoittautunut harhaanjohtavaksi ja liian yleistäväksi. Työorganisaatio toimii järkiperäisesti vain, kun se onnistutaan rakentamaan kulttuuriltaan sellaiseksi. Asioiden pohtimiseen on oltava ja järjestettävä riittävästi aikaa. Tästä on kysymys, kun puhutaan laaja-alaisesti työhyvinvoinnin luomisesta, ylläpidosta ja parantamisesta. Johto, esimiehet ja työntekijät tavallisissa tuotannollisissa tehtävissään muodostavat varsinaisen työsuojeluorganisaation, jos sellaista käsitettä on ylipäätään tarvetta käyttää. Tämä on ehkä suurin periaatteellinen tarkennus aiempiin työsuojeluohjelmiin. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön eli organisaation tehtävänä on tuottaa yleisarviointeja, näkemyksiä, ehdotuksia ja ideoita työolosuhteiden ja niiden seuraamusten parantamiseksi. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöllä ei ole tehtävänsä perusteella juridista vastuuta työolosuhteiden turvallisuudesta ja terveydestä. Toiminnan oikeudellisena lähtökohtana on ns. huolellisen henkilön periaate, jolloin pyritään antamaan suhteellisen päteviä ja harkittuja kannanottoja. Työpaikan organisaatiokulttuuri määrittää puolestaan sen, missä määrin työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö voi hyödyntää osaamistaan työpaikan hyväksi Käytännön työhyvinvointitoiminta Johtaminen on perusedellytys työhyvinvoinnille ja sillä saadaan luoduksi, ylläpidetyiksi ja edelleen kehitetyksi käytännön työhyvinvointitoiminnan ratkaisut. Tämä tehtävä ei siis ole ensisijaisesti työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tai työterveyshuollon

7 Kaupunginhallitus liite nro 7 (7/21) 7 ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tehtävä. Työhön vaaditaan tahtoa, valtaa ja esikuvia sekä osaamista. Yhteistoimintahenkilöiden tehtävänä on tukea johtajien ja esimiesten työtä järjestelmien, menettelytapojen ja keinojen luomiseksi, ylläpitämiseksi ja parantamiseksi työhyvinvoinnin edistämisessä. Työhyvinvointitoiminta voidaan jakaa kolmeen ryhmään: ennakoivaan, korjaavaan ja välilliseen. Ennakoivia toimia ovat esim.: henkilöstövaikutusten arviointi perehdyttäminen työtilojen, hankintojen ja työmaiden suunnittelu. Korjaavia toimia ovat: vaarojen ja haittojen arviointi varhainen tuki säännölliset työolosuhdekartoitukset työtapaturma- ja vaaratilannetutkimus korjaavien keinojen menettelytapaohjeet. Välillisiä toimia ovat: sisäinen koulutus, tiedotus ja tilastointi-, tieto- ja arkistointijärjestelmät. Työhyvinvointi on mahdollista nähdä kokonaisjärjestelmänä, jonka luomisessa, ylläpitämisessä ja edelleen kehittämisessä johtajilla ja esimiehillä on keskeinen rooli. Työorganisaatiota on johdettava sen kaikilla tasoilla niin, että työhyvinvoinnin tavoitteet, periaatteet ja käytännöt toteutuvat Vastuualueiden jakautuminen Työhyvinvointitoiminnan vastuu työpaikalla määräytyy työtehtävien ja toimintavaltuuksien mukaisesti. Käytännön työsuojelu- ja työhyvinvointivastuu on työpaikalla lähiesimiehellä, jolloin työnantajan on huolehdittava, että hänellä on riittävät resurssit ja perehtyneisyys työhyvinvointiasioiden hoitamiseen. Työelämän laatua voidaan parantaa parhaiten työyhteisön omin toimin ja yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön kesken. Tarvittaessa käytetään asiantuntija-apua. Lähin asiantuntija on työterveyshuolto. Jokainen työyhteisön jäsen on asiantuntija omassa työssään ja jokaisen oma panos on tärkeä niin hyvinvoinnin, työn sujuvuuden kuin tuloksellisuudenkin kannalta. Yhä tärkeimmiksi työn ja tehtävien hoidossa

8 Kaupunginhallitus liite nro 7 (8/21) 8 nousevat työyhteisötaidot eli esimies- ja alaistaidot, jotka tarkoittavat hyvää turvallisuus- ja työyhteisökäyttäytymistä. Eri tahojen vastuualueita voidaan kuvata esim. seuraavasti: Luottamushenkilöt työskentelyn toteuttamisen edellytysten turvaaminen Ylin johto ja toimialajohtajat vastaa toimialansa työhyvinvointi-, työsuojelu- ja turvallisuusohjelmien laatimisesta ja valvoo niiden noudattamista (esim. riskien ja vaarojen arvioinnin toimialakohtainen kooste) toiminnan resurssit esim. pätevien esimiesten valinta aineelliset resurssit välineiden ja tilojen turvallisuus, josta on huolehdittava ja jota on suunniteltava ja nivottava päätösten yhteyteen Keskijohto eli vastuualueen esimiehet vastaa vastuualueensa turvallisuusohjelmien laatimisesta ja valvoo niiden noudattamista (esim. riskien ja vaarojen arvioinnin vastuualuekohtainen kooste) laitehankinnat ja laitteiden kunnon valvonta työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkilökohtaisen työhyvinvoinnin edellytysten valvonta eli työhyvinvoinnin edistäminen tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle Tulosyksikön johto ja työnjohto vastaa työyksikön turvallisuusohjelmien laatimisesta, toimenpiteistä ja valvonnasta (esim. turvallisuussuunnitelma, riskien ja vaarojen arviointi, työyksikön työsuojelun toimintaohjelma) turvallisten työmenetelmien ja henkilökohtaisten suojavarusteiden käytön valvonta työnopastus ja perehdyttäminen Työntekijät ohjeiden ja määräysten noudattaminen varovaisuuden noudattaminen oman ja muiden työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen suojavälineiden käyttö vaaroista sekä suojavälineiden puutteista ja vioista ilmoittaminen toisiin työntekijöihin kohdistuvan epäasiallisen kohtelun ja häirinnän välttäminen, epäasiallisesta kohtelusta ilmoittaminen

9 Kaupunginhallitus liite nro 7 (9/21) 9 4. Työhyvinvointitoiminnan yhteistoimintaorganisaatio Työturvallisuudesta ja suojelusta vastaavat ensisijaisesti toimialajohtajat yhdessä esimiesten kanssa. Vaikka ensisijainen vastuu työsuojeluasioissa onkin lähiesimiehillä, vastuualueen esimiehillä ja toimialajohtajilla, on jokainen vastuualueen työntekijä kuitenkin velvollinen noudattamaan työsuojelusta annettuja säädöksiä ja ohjeita. Kaupungin työsuojelutoiminnan edustuksellisena elimenä toimivat yhteistyötoimikunta ja sen alaisuudessa työsuojelujaos, johon kuuluvat työsuojelupäällikön lisäksi työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu sekä työntekijöiden ja toimihenkilöiden 1. varavaltuutetut. Jaoksessa on myös kaupungin työterveyshuollon ja teknisen toimen nimeämä edustaja. Työhyvinvointitoiminnan ohjelman valmisteluvastuu kuuluu työnantajalle. Samoin työnantajan on tarkoituksenmukaisella tavalla vahvistettava ohjelma noudatettavaksi. Vahvistaminen on osoitus sitoutumisesta sen toteuttamiseen Yhteistyötoimikunta alkaen Yhteistyötoimikuntaan kuuluu 7 pääluottamusmiestä/ luottamusmiestä, 2 työsuojeluvaltuutettua ja 3 työnantajan edustajaa. Työnantajan edustajina toimivat Hannu Javanainen, kaupunginjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, henkilöstöjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri Raimo Eklund, työsuojelupäällikkö pääluottamusmiehet/ luottamusmiehet JUKO pääluottamusmies Mirja Hallikainen JHL os 608 pääluottamusmies Mirja Remonen JHL os 131 pääluottamusmies Pirkko-Liisa Lukkarinen JYTY pääluottamusmies Merja Lähteinen varajäsen Paula Huuska varajäsen Harri Niemi varajäsen Seija Muittari varajäsen Leena Pasanen JUKO/ KTN pääluottamusmies Tiina Nejlik

10 Kaupunginhallitus liite nro 7 (10/21) 10 KoHo/ SuPer pääluottamusmies Johanna Vertainen KoHo / Tehy pääluottamusmies Teija Sormunen varajäsen Sari Harjulampi varajäsen Terttu Joki työsuojeluvaltuutetut työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu, puheenjohtaja Hannu Penttinen toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu Anne Hakkarainen varajäsen Harri Niemi varajäsen Merja Salminen 4.2. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö työsuojelupäällikkö Raimo Eklund Keskuskatu 34, PL 24, Äänekoski, Työntekijöitä edustava työsuojeluvaltuutettu Hannu Penttinen Teollisuuskatu 1, Äänekoski, varavaltuutettu Harri Niemi Terveyskatu 8, Äänekoski, varavaltuutettu Kari Marjo Koulunmäentie 4, Äänekoski, Toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu Anne Hakkarainen Terveyskatu 8, Äänekoski

11 Kaupunginhallitus liite nro 7 (11/21) varavaltuutettu Merja Salminen Kauppakatu 26, Äänekoski / Työsuojeluasiamiehet Työsuojeluasiamiehiä valitaan työskentelypaikkakohtaisesti. Paikallinen sopimus työsuojeluasiamiehistä on tehty ja hyväksytty yhteistyötoimikunnassa Työsuojeluasiamies toimii oman työpaikkansa yhteydenpitäjänä ja työsuojeluasioiden esille nostajana suhteessa työntekijöihin, esimiehiin sekä työsuojeluvaltuutettuun ja -päällikköön. Tällä hetkellä toimii yksi työsuojeluasiamies, perushoitaja Auli Hartikka edustaen Tukipuun ja Kuhnamon palvelutaloja sekä seniorikeskusta Työsuojelujaos ja sen tehtävät Työsuojelujaos toimii itsenäisesti yhteistyötoimikunnan alaisuudessa. Sen tehtävänä on olla valvova elin työsuojelu- ja työturvallisuustoiminnassa ja sen tehtäviin kuuluu mm.: laatia vuosittain oma toimintasuunnitelmansa ottaen huomioon kaupungin työsuojeluohjelma samoin kuin muut työsuojelua koskevat ohjeet ja määräykset käsitellä työolojen tilaa ja kehitystä sekä tehdä kehittämisesityksiä käsitellä työoloja koskevien työhyvinvointitutkimusten tarvetta, toteutumista ja seurantaa käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä käsitellä työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tehdä siitä koskevia ehdotuksia ja seurata sen toimeenpanoa käsitellä työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa ja muita työpaikan oloihin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista osallistua ensiapukoulutuksen järjestämiseen Lisäksi työsuojelujaos osallistuu työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin silloin, kun tarkastuksen tai tutkimuksen toimittaja katsoo sen tarpeelliseksi. Työsuojelujaos suorittaa myös muut työsuojelun kannalta tarpeelliset tehtävät, jotka sille säädösten tai määräysten mukaan kuuluvat. Työsuojelujaos seuraa, arvioi ja päivittää tarvittaessa työsuojelun toimintaohjelmaa.

12 Kaupunginhallitus liite nro 7 (12/21) 12 Yhteistyötoimikunnan alaisuudessa toimivaan työsuojelujaokseen kuuluvat: Raimo Eklund Työsuojelupäällikkö Hannu Penttinen Työsuojeluvaltuutettu varalla Harri Niemi Anne Hakkarainen Työsuojeluvaltuutettu varalla Merja Salminen Hannu Saarela Kiinteistöpäällikkö Erika Tarvainen Tekninen isännöitsijä Anja Hiltunen Työterveyshoitaja/työterveyshuolto Työsuojelujaos kokoontuu säännöllisesti n. 4-5 kertaa vuodessa Sisäilmatyöryhmä Sisäilmatyöryhmän toimintamalli (sisäilmatyöryhmä vahvistanut / päivitetty ) Äänekosken kaupungin työsuojelujaoksen ja tilapalvelun yhteishankkeena on perustettu sisäilma-työryhmä lisäämään tutkimusten asiantuntemusta ja luotettavuutta. Ryhmä toimii työsuojelujaoston alaisuudessa. Ryhmän kutsuu koolle sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja. Kokoontuminen tapahtuu tarvittaessa ja säännöllisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Sisäilmatyöryhmän toiminta takaa tarvittavan tiedonkulun eri tahojen ja asiantuntijoiden välillä. Ryhmän tarkoituksena on myös lisätä ryhmän asiantuntemusta ja mahdollistaa sisäilma-asioiden koulutusta ja edistää viestintää ja tiedottamista. Miten toimia, kun kiinteistössä epäillään olevan sisäilmaongelman? 1. Työntekijä ottaa yhteyttä kiinteistön tai tilan pääkäyttäjään (=esimies) 2. Esimies ottaa yhteyttä tilapalvelun/talotiimin tekniseen isännöitsijään 3. Tekninen isännöitsijä käy kohteessa ja tekee alkukartoituksen ja sopii käyttäjien kanssa jatkotoimenpiteistä. 4. Teknisen isännöitsijän toimesta sisäilmaongelmaa käsitellään tarvittaessa sisäilmatyöryhmän kokouksessa. Tarvittaessa sisäilmatyöryhmä tekee myös katselmuksia kohteessa. Miten toimia, jos esimies ei reagoi alaisten ilmoituksiin sisäilmaongelmista tai asia ei muuten etene? 1. Työntekijä voi ottaa suoraan yhteyttä terveysvalvontaan, työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon. 2. Terveysvalvonta, työsuojeluvaltuutettu tai työterveyshuolto ilmoittaa

13 Kaupunginhallitus liite nro 7 (13/21) 13 sisäilmaongelmasta tilapalveluun/talotiimiin tekniselle isännöitsijälle. 3. Tekninen isännöitsijä käy kohteessa ja tekee alkukartoituksen ja sopii käyttäjien kanssa jatkotoimenpiteistä. 4. Teknisen isännöitsijän toimesta sisäilmaongelmaa käsitellään tarvittaessa sisäilmatyöryhmän kokouksessa. Tarvittaessa sisäilmatyöryhmä tekee myös katselmuksia kohteessa. Sisäilmatyöryhmän kokoonpano : Tilapalvelu/talotiimi Kiinteistöpäällikkö Hannu Saarela Tekninen isännöitsijä Erika Tarvainen Työsuojelujaos Työsuojeluvaltuutettu Hannu Penttinen varalla Harri Niemi Työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkö Anne Hakkarainen varalla Merja Salminen Raimo Eklund Työterveyshuolto Terveydenhoitaja Anja Hiltunen Lääkäri Mika Kiviaho Terveysvalvonta Terveystarkastaja Sinikka Rissanen 5. Työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan keskeiset tehtävät työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan kehittäminen ja sitä koskevien esitysten tekeminen työterveydenhuollon toiminnan seuraaminen ja yhteistoiminta työolojen, työtapojen ja työyhteisöjen tilan tarkkailu työilmapiirin ja ihmissuhteiden hoidon tarkkailu esitysten tekeminen työnopastuksen, koulutuksen ja tiedotuksen järjestämiseksi työsuojeluasioissa työsuojelua koskevista säännöksistä ja määräyksistä tiedottaminen työpaikan muutos- ja uudistamissuunnitelmiin tutustuminen sekä lausunnon antaminen niistä

14 Kaupunginhallitus liite nro 7 (14/21) 14 työpaikkojen työolosuhteisiin tutustuminen sekä esitysten tekeminen epäkohtien poistamiseksi työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin osallistuminen osallistuminen tapaturman, ammattitaudin tai työstä johtuvan sairauden tai niiden vaarojen syiden selvittämiseen, sekä tällaisen tutkimukseen osallistuminen tapaturma- ja terveystilanteen seuraaminen ensiapua koskevien esitysten tekeminen työaikojen käytön seuraaminen. Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle on laadittu Työterveyslaitoksen julkaisussa (Yksittäisongelmista kokonaiskehittämiseen, TTK 2008) eettiset ohjeet keskustelu-ja malliasiakirjaksi, jonka pohjalta kukin työpaikka voi laatia oman ohjeistonsa. 6. Työhön perehdyttäminen Tärkein työpaikan toiminta- ja työtapoihin, yhteistoimintasuhteisiin, sääntöihin, vastuihin, velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä olosuhteisiin ohjaava toimintamuoto on yleisperehdyttäminen ja työnopastus eli työtehtävään perehdyttäminen. Sen tarkoituksena on tutustuttaa uusi työntekijä tuleviin tehtäviin, työympäristöön, työolosuhteisiin ja työyksikön sekä kaupungin toimintaan. Myönteisen asenteen synnyttäminen työpaikkaa, työtehtäviä ja työyhteisöä kohtaan on ensiarvoisen tärkeää. Perehdyttämisen sisältöalueet voidaan jakaa seuraaviin osiin: työntekijän informoiminen ennen työhöntuloa toimintayksikköön ja sen tehtäviin perehdyttäminen sekä työyhteisöön tutustuttaminen työtehtäviin perehdyttäminen kaupungin hallintoon perehdyttäminen henkilöstöhallintoon perehdyttäminen työsuojeluun perehdyttäminen ammattijärjestöihin ja niiden toimintaan perehdyttäminen perehdyttämisen seuranta.

15 Kaupunginhallitus liite nro 7 (15/21) 15 Perehdyttämisen toteuttaminen annetaan tehtäväksi eri henkilöille, mutta yleisvastuu toteutuksesta ja seurannasta on aina esimiehellä. Hänen tulee olla aktiivisesti yhteydessä henkilöstöasioita hoitaviin elimiin perehdyttämistoiminnan kehittämiseksi. Perehdyttäminen on erittäin tarpeellista: uudelle työntekijälle työolojen muuttuessa työhön palattaessa pitkälliseltä poissaololta uusittaessa kalustoa, laitteistoa tai muutettaessa niitä tai menetelmiä todettaessa vaara- (läheltä piti-) tilanteita. Perehdyttämisohjeet ovat työpaikkakohtaisia. Kaupungilla tulisi olla yhtenäiset perehdyttämisohjeet, joita kukin työyksikkö täydentää työyksikkökohtaisilla ohjeilla. Yleisten perehdyttämisohjeiden laatiminen on henkilöstöhallinnon vastuulla. 7. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tehtävänä on toimia asiantuntijana arvioitaessa ja kehitettäessä työoloja ja työhyvinvointia. Työterveyshuolto seuraa työntekijöiden terveyden ja työkyvyn tilaa ja osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan toteuttamiseen. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä, joiden perusteella voidaan tehdä työoloja parantavia toimenpiteitä. Työterveyshuollon tarkoituksena on yhteistoimin työnantajan ja henkilöstön kanssa edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa työyhteisön toimintaa. Työterveyshuolto on järjestetty Äänekosken kaupungin työterveyshuollon kautta. Voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma on ajalle Palveluihin kuuluvat lakisääteiset, ennaltaehkäisevät toiminnot sekä työterveyspainotteinen sairaanhoito. Työterveyshuollon asiantuntijajäsenenä työsuojelujaoksessa toimii työterveyshoitaja Anja Hiltunen. 8. Turvallisuusohjeet 8.1. Palontorjunta

16 Kaupunginhallitus liite nro 7 (16/21) 16 Kaikissa kaupungin toimipisteissä tulee toimintojen ja työtehtävien olla järjestetty siten, että palovaara on mahdollisimman vähäinen. Poistumistiet tulee olla selvästi merkitty. Kaikissa toimipisteissä on oltava palontorjunta- ja sammutusohjeet sekä alkusammutusvälineistöä riittävästi. Esimies vastaa siitä, että jokaisessa toimipisteessä tulee olla laadittuna turvallisuussuunnitelma (=pelastautumissuunnitelma ). Lähin esimies yhdessä tilapalvelun henkilöstön kanssa huolehtivat, että palotarkastukset ja tarvittavat sähkölaitteiden tarkistukset tehdään määräysten mukaisesti yhdessä palo-, pelastus- ja muiden tarkastusviranomaisten kanssa. Lakimääräisten ohjelmien mukaisesti tilapalvelun henkilöstö suorittaa automaattisten palohälytyslaitteiden tarkastukset. Yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa tilojen käyttäjät pitävät tarvittavat paloharjoitukset ja kerrataan pelastautumisohjeita Vartiointi Osassa kaupungin työyhteisökiinteistöjä tilapalvelu on tehnyt vartiointisopimuksen Securitas Oy:n kanssa. Samoin tietyissä kiinteistöissä henkilökunnan käytössä on sisäinen ja ulkoinen hälytysjärjestelmä. Henkilöturvallisuudesta ja päällekarkausjärjestelmien hankinta- ja ylläpitokustannuksista vastaa tilojen käyttäjähallintokunta Ensiapuvalmius Kaikissa kaupungin toimipisteissä tulee olla riittävä määrä ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. Lisäksi niissä tulee olla asianmukainen ja riittävä ensiapuvälineistö. Ensiapukoulutuksen järjestämisvastuu on esimiehillä. Työsuojelujaos avustaa koulutuksen järjestämisessä. Ensiapuvalmius on eri työpisteissä eritasoista. Tämän johdosta vuoden 2014 aikana kartoitetaan ja päivitetään tiedot koko henkilöstön osalta. Ensiapuvalmiuden suunnittelussa käytetään työterveyshuollon apua (työterveyshuoltolaki 1383/2001).

17 Kaupunginhallitus liite nro 7 (17/21) 17 Työpaikkaselvityksissä voidaan arvioida myös työpaikan ensiapuvalmiuden tarve Vaaralliset aineet Toimipisteissä käytettävistä vaarallisista aineista on pidettävä ajan tasalla olevat kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet kaikkien toimipisteissä työskentelevien nähtävillä ja saatavilla. 9. Lait, asetukset ja määräykset Työturvallisuuslaki ja asetus sekä niiden nojalla annetut kyseistä työalaa ja työtä koskevat sekä muut työpaikkaa koskevat määräykset on pidettävä nähtävillä sopivissa työntekijäin tietämässä paikassa, esim. ilmoitustaululla, työsuojeluvaltuutetun, työsuojelupäällikön tai työnjohdon hallussa tai sellaisessa tilassa, missä työntekijät voivat tutkia niitä vapaasti. 10. Työpaikkakohtaiset työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun toimintaohjelmat Jokaisen työyksikön tulee valmistella omalta osaltaan oma työsuojelun toimintaohjelmansa ja tarkistaa sitä tarpeen vaatiessa. Työyksikkökohtaiset työsuojelun toimintaohjelmat perustuvat riskien ja vaarojen arvioinnin kartoittamiseen. Tämä kaupungin koko organisaatiota koskeva toimintaohjelma, jossa on määritelty työhyvinvointitoiminnan ja työsuojelun toteuttamisessa ja kehittämisessä noudatettavat yleisperiaatteet, antaa suuntaviivat ja perustan työyksikköjen omille ohjelmille. Työolojen kehittäminen kuuluu osaksi työpaikkojen suunnittelua. Hyvät ja tehokkaat työmenetelmät on suunniteltava myös työsuojelun kannalta oikein. Työpaikan omien työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden ja työterveyshuollon kokemukset saatetaan suunnittelijoiden tietoon ja otetaan huomioon ratkaisuissa. Työpaikkojen ja -ympäristöjen korjaaminen ja käytössä olevien työmenetelmien parantaminen vaatii usein ulkopuolista suunnitteluapua. Tällöin myös

18 Kaupunginhallitus liite nro 7 (18/21) 18 työsuojelunäkökulmat pitää varmistaa. Käyttäjien mielipiteet ja aloitteet on aina hyödyllistä ottaa huomioon. Tarvittavat palvelut ja hankinnat tulee suunnitella tarkoituksenmukaisesti. Huonojen työsuojeluratkaisujen parantaminen ja korjaaminen on kallista ja turhauttavaa. Hyvin suunniteltu työ on myös tekijälleen mielekästä. Työnantaja vastaa lainsäädännön mukaan työsuojelusta. Työsuojelua ei voida ajatella työpaikan jokapäiväisestä toiminnasta erillisenä. Työn turvallisuus- ja terveysnäkökohdat on otettava huomioon päivittäisessä työskentelyssä, toimintojen suunnittelussa, hankintapäätöksissä ja toimitiloja koskevissa ratkaisuissa. Työsuojelun toteuttaminen on siten luonnollinen osa jokaisen esimiehen ja työntekijän tavallisia työtehtäviä. Työpaikkakohtaiset toimintaohjelmat laaditaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Työpaikkakohtaisissa toimintaohjelmissa tulisi ottaa kantaa mm. seuraaviin asiakokonaisuuksiin: työsuojeluun liittyvien näkökohtien huomioon ottaminen työtiloja suunniteltaessa ja korjatessa hankintoja tehtäessä huolehtiminen siitä, että hankittavat koneet, laitteet, välineet ja muut tuotteet ovat työturvallisuuden ja terveyden kannalta asianmukaiset. Tuotteiden mukana tulee seurata käyttöohjeet, käyttöturvallisuustiedotteet ja tarvittaessa toimittajien tulee huolehtia tarpeellisesta työnopastuksesta työympäristön järjestyksestä huolehtiminen niin, ettei aiheudu tapaturman eikä terveyden vaaraa huolehtiminen teknisten laitteiden huollon järjestämisestä sekä tarpeellisten korjausten tekemisestä työmenetelmien kehittäminen työsuojelullisesti oikeiksi sekä tarpeellisesta valvonnasta huolehtiminen työntekijöiden ominaisuuksien huomioon ottaminen mm. töitä järjestettäessä työntekijöiden opastaminen, perehdyttäminen ja työsuojeluasioista tiedottaminen sekä kouluttaminen

19 Kaupunginhallitus liite nro 7 (19/21) 19 hyvän työskentelyilmapiirin luominen ja työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien huomioon ottaminen ensiapuvalmiudesta huolehtiminen palo- ja pelastusvalmiudesta huolehtiminen tapaturman sattuessa ensiavun ja tarvittaessa kuljetuksen järjestämisestä huolehtiminen sekä asianmukaisten ilmoitusten tekeminen työolojen seuranta: työilmapiiri-, sairaspoissaolo-, tapaturma-, läheltä piti -tilanteiden kartoitukset ja kyselyt. Työsuojelun toimintaohjelmissa tulee nimetä vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöitä voi olla useita ja myös eri tasoilla. Ohjelman laadinta yhteistyössä, sen monipuolinen seuranta ja aktiivinen uudistaminen varmistavat ohjelmaan sitoutumisen ja johdon tahdon toimia sen toteuttamiseksi. 11. Voimassaolevia työhyvinvointitoimintaa tukevia päätöksiä ja ohjeita Seuraavat toimintaohjeistukset ovat käytössä tai valmistelussa tällä hetkellä: (toimintaohjeistuksista täydellisempi lista näkyvissä henkilöstöstrategiassa, kh ). Riskien ja vaarojen arviointia koskeva toimintaohjeistus (päivitys) Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalli (päivitys) Varhaisen tuen toimintamalli toimintakäytännöt sairauspoissaolotilanteissa (päivitys) Yli kolmekymmentä päivää jatkuvat sairauspoissaolot Väkivallan uhka työssä (päivitys) Selvitys väkivalta - ja uhkatilanteista Läheltä piti -tilanteet (päivitys) Päihdeongelmaisten hoitoonohjaus (päivitys) Sisäilmatyöryhmän toimintamalli (päivitys) Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriaktiviteettien tukeminen (päivitetään ja hyväksytään yt:ssa vuosittain alkaviksi 1.8.) Tavoitteena tällä kaudella saada aikaan mallit ja ohjeistukset: haitallinen henkinen kuormitus

20 Kaupunginhallitus liite nro 7 (20/21) 20 työhyvinvointi kyselyt 4 vuoden välein (viimeisin v. 2011) riskien ja vaarojen arviointi 4 vuoden välein (sähköisenä v. 2013) käsin tehtävät nostot ja siirrot 12. Yhteystiedot Äänekosken kaupunki Hallintokatu 4, PL 24, Äänekoski puh.vaihde Yhteistyötoimikunta (Yt) / työsuojelujaos (Tsj) Hannu Javanainen Yt Arja-Leena Kriivarinmäki Yt Raimo Eklund Yt/ Tsj Mirja Remonen Yt Pirkko-Liisa Lukkarinen Yt Mirja Hallikainen Yt Merja Lähteinen Yt Tiina Nejlik Yt Johanna Vertainen Yt Teija Sormunen Yt Hannu Penttinen Yt / Tsj Anne Hakkarainen Yt / Tsj Työterveyshuolto Työterveyspalvelut: Äänekosken työterveysasema (vanha sairaala), työterveyshuolto Terveyskatu 10, Äänekoski Työterveyshoitajan aamuvastaanotto ilman ajanvarausta klo 8 9. Puhelinaika terveydenhoitajalle klo Työterveyshuollon henkilöstö: Työterveyslääkärit: Marju Tammelin ja Mika Kiviaho Ajanvaraus: Sirkka Kumpu ja Marja Anttila

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma 1 HEINÄVEDEN KUNTA Työsuojelun toimintaohjelma Johtoryhmä 29.09.2012 Yhteistyötoimikunta 22.10.2012 Kunnanhallitus 5.11.2012 Voimaan 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ 3. TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro

TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE. Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro TYÖNTEKOA TUKEVA JOHTAMINEN YHTEINEN TAVOITE Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä - Ammattijärjestön puheenvuoro Työsuojelun yhteistoiminta osana kehittämistä Lainsäädäntö hyvän johtamisen ja

Lisätiedot

1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet

1 (5) Työsuojelujaosto 6.8.2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA. 1. Yleiset periaatteet 1 (5) TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työsuojelujaosto 6.8.2014 1. Yleiset periaatteet Tämä ohjelma on työturvallisuuslain (738/2002) 9 :n tarkoittama turvallisuuden ja terveellisyyden edistämistä ja työntekijöiden

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia

Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia ELINTARVIKEALOJEN TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISHANKE 2012-2013 Työturvallisuuskeskus Tampere 3.12.2013 Hankkeen lähtökohtia ja tuloksia Juhani Tarkkonen Innosafe 2013 Työhyvinvointi

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (9) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (9) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017

KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 Yhteistyötoimikunta 18.6.2014 Kaupunginhallitus 23.6.2014 KEURUUN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2017 Keuruun kaupunki työsuojelu SISÄLLYSLUETTELO 1. KEURUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TAVOITTEET

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma Heinolan kaupungin työsuojelun toimintaohjelma Sisällysluettelo Sivu Heinolan kaupunki työympäristönä 2 1. Työsuojelu ja työympäristöyhteistyön yleiset periaatteet 2 Työsuojelun tarkoitus Työsuojelun tehtävä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELU- KUNTAYHTYMÄN TYÖSUOJELUN TOIMIN TAOHJELMA Hyv. 15.3.2011 yhteistyökomiteassa 1. Yleistä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017. I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus 1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava:

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- JA LUOTTAMUSMIESTOIMINTA AKAAN KAUPUNGISSA

TYÖSUOJELU- JA LUOTTAMUSMIESTOIMINTA AKAAN KAUPUNGISSA Päivitetty 3.6.2014 TYÖSUOJELU- JA LUOTTAMUSMIESTOIMINTA AKAAN KAUPUNGISSA 1 Sisällys TYÖSUOJELU... 2 TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET... 2 TYÖNANTAJAN VASTUUT, VELVOITTEET JA OIKEUDET... 2 ONGELMATILANTEIDEN

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot

8.11.2012. 8.11.2012 YRITYSTURVALLISUUS juhani.kuronen@lut.fi Turvallisuusorganisaatiot Yrityksen turvallisuusorganisaatioita 1 Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille Kokonaisturvallisuus kuuluu kaikille, ei vain turvallisuuden tai riskienhallinnan henkilöstölle ja organisaatioille. Kokonaisturvallisuus

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 1 (12) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2012-2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- Työsuojelun toimintaohjelma 2 (12)

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Perustelu Työturvallisuuslaki 9

Perustelu Työturvallisuuslaki 9 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2015 Perustelu Työturvallisuuslaki 9 1. Johdanto Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Siikalatvan kunnan työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2014-2017

Siikalatvan kunnan työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2014-2017 1 Siikalatvan kunnan työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2014-2017 1. Toimintaohjelman sisältö Toimintaohjelmalla pyritään työsuojeluasioiden hallittuun ja suunnitelmalliseen järjestämiseen työpaikalla.

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Henkilöstöjaosto 51 04.09.2013. Selvitys vakituisen työsuojelupäällikön tarpeesta 16/01.01.00/2013. Henkilöstöjaosto 51

Henkilöstöjaosto 51 04.09.2013. Selvitys vakituisen työsuojelupäällikön tarpeesta 16/01.01.00/2013. Henkilöstöjaosto 51 Henkilöstöjaosto 51 04.09.2013 Selvitys vakituisen työsuojelupäällikön tarpeesta 16/01.01.00/2013 Henkilöstöjaosto 51 Selvityksen on tehnyt henkilöstön kehittämispäällikkö Anu Karkinen. Vuoden 2013 talousarvioon

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? 19.2.2014 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@omaoivallus.fi Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja www.finlex.fi Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUO- SILLE 2010 2013

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUO- SILLE 2010 2013 Yhteistoimintatyhmä 23.3.2009 Työsuojelutoimikunta 26.3.2009 Ammattijärjestöjen lausunnot 14.4.2009 Päivitetty 22.2.2010 Työsuojelutoimikunta 16.3.2010 YH 23.3.2010 Kyh 23.3.2010 31 Kyh liite 6 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot