4. Ääneseudun maisema ja maaperä Maastoselvitys Rantayleiskaavan tarkistus, rakennuspaikkojen muutos... 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Ääneseudun maisema ja maaperä... 3. 5. Maastoselvitys... 4. 6.1. Rantayleiskaavan tarkistus, rakennuspaikkojen muutos... 14"

Transkriptio

1 ,, 2012 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Rakennuspaikkojen siirrot Kohmujärvi T:mi Mia Rahinantti Sisältö 1.Taustaa Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus Lajien suojelun taustaa Ääneseudun maisema ja maaperä Maastoselvitys Vahvaniemi (karttalehti 5) Kierälahti (karttalehti 5) Vihtalahti (karttalehti 2) Lekojärvi (karttalehti 1) Iso-Kalliojärvi (karttalehti 1) Kohmujärvi Johtopäätelmät Rantayleiskaavan tarkistus, rakennuspaikkojen muutos Kierälahti Vahvaniemi Vihtalahti Lekojärvi Iso-Kalliojärvi Kohmujärven kaavaehdotus Lähteet Liitteet

2 1.Taustaa Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 edellyttää, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden ja luontoarvojen vaaliminen (MRL 5 ja 39 ). Selvitysten ja vaikutusarvioiden tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan oleellisesti. Äänekosken kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen rantaosayleiskaavan muuttamisesta Kaavamuutoksen tarkoituksena on pääasiassa tehdä teknisiä tarkastuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (SL-merkinnät, rakennetut paikat, havaitut virheet yms.). Tavoiteaikataulun mukaan kaava tulee hyväksyttäväksi kesällä (Äänekosken kaavoituskatsaus 2011) Äänekosken rantayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä siirretään tai muodostetaan rakennuspaikkoja viidessä kohteessa, joista tulee tehdä rantayleiskaavan selostukseen liitettävä luonto- ja maisemaselvitys. Selvitettävät tontit sijaitsevat Äänekosken Myllyperän (Kierälahden alue) ja Viinamäen (Vahvaniemen tontti) alueilla. Kolme muuta sijaitsevat Konginkankaalla, noin 23 km keskustasta pohjoiseen. Tällä alueella sijaitsevat Iso Kalliojärvi, Vihtalahti ja Lekojärvi. Kohmujärvi sijaitsee Kivetyn alueella, jonne on Äänekosken keskustasta matkaa n. 35 km pohjoiseen. Kivetyn alueella Kohmujärven osalta kaavaehdotuksessa esitetään Metsähallituksen omistuksessa olevan alueen luonnonsuojelumerkinnän (SL) muuttamista mm. avohakkuut kieltäväksi MT-4 - merkinnäksi. ELY-keskus edellyttää laadittavaksi selvityksen, jossa pystytään osoittamaan perusteet alueen suojelustatuksen muuttamiselle. (Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen) 2. Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus Luonto- ja maisemaselvitys tehtiin kyseenomaisille kohteille kesäkuun alussa Alueet kuljettiin maastokäynnillä läpi. Arvioitavia kohteita olivat maasto, sen korkeussuhteet, kivisyys tai kallioisuus ja niiden vaikutus ympäristöön. Kasvupaikkatyypit kartoitettiin kasvillisuuksineen. Alueilta tarkistettiin mahdollisten lähteiden tai purojen esiintyminen tai muiden metsälain ( /1093) 10 erityisten arvokkaiden elinympäristöjen varalta. Alueilta etsittiin mahdollisia Euroopan unionin direktiivilajeja, kuten mm. liito-oravaa tai viitasammakkoa. Linnuston kartoitus ei ollut kattavaa, vaan kaikki sillä hetkellä havaitut lajit merkittiin ylös. Lintujen havainnointiin vaikuttaa mm. vuoden- ja vuorokauden aika, sekä sääolosuhteet sillä hetkellä. Kattavamman linnustoselvityksen saamiseksi alueilta olisi tehtävä erillinen tutkimus. Alueilta otettiin valokuvia ja arvokkaimpia kohteita merkittiin gps:ään, koordinaattien saamiseksi löydetyistä kohteista. Aineistosta koottiin kirjallinen selvitys, jossa on mukana karttoja toimenpidesuositusmerkintöineen. Liitteenä on lisäksi kasvillisuus- ja linnustoluettelo havaituista lajeista Lajien suojelun taustaa Lintudirektiivi ja luontodirektiivi ovat Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäädökset. Luontodirektiivi koskee luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. Direktiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Tavoitteen mukaan lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi, jotta kannan säilyminen voisi olla turvattu myös pitkällä aikavälillä. Lintudirektiivi koskee Euroopan luonnonvaraisia lintuja. Direktiivin yleistavoite on ylläpitää tietyt lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia.(www.ymparisto/luonnonsuojelu/lajien suojelu) Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN (The International Union for Conservation of Nature) kansainvälisesti vertailukelpoisella kriteeristöllä arvioidaan lajiston uhanalaisuutta. Luokituksessa lajit jaetaan eri luokkiin sen mukaan kuinka uhanalaisena IUCN niitä pitää. Luokitukseen kuuluu mm.: Elinvoimaiset (LC), silmälläpidettävät (NT), vaarantuneet (VU), erittäin uhanalaiset (EN) ja äärimmäisen uhanalaiset (CR). Näihin kuuluvia lajeja löydettiin nyt tehdyssä selvityksessä vain luokista elinvoimaiset, silmälläpidettävät ja vaarantuneet. 4. Ääneseudun maisema ja maaperä Äänekosken alue kuuluu Itäisen Järvi-suomen alueeseen ja Keski-Suomen järviseutuun maisemamaakuntajaoltaan. Äänekosken alueella mannerjää on muuttanut kulkusuuntaansa aikoinaan ja maaston muodot ovat osaltaan peräisin Sisä-Suomen reunamuodostumasta. Metsäisten selänteiden välissä on kapeita vesireittejä ja laajoja yhtenäisiä savikkoalueita. Kasvillisuusvyöhykkeeltään Äänekoski kuuluu Eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Kallioperä ja kivilajit ovat lähinnä graniittia ja granodioriittia. Äänekoski kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. (Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Maisemallinen osa-aluejako. Matleena Muhonen. Keski-Suomen ympäristökeskus.2005) 3

3 5. Maastoselvitys 5.1. Vahvaniemi (karttalehti 5) Tontti on keskiravinteinen lehto. Alue on pellon reunassa tasaista, mutta laskee loivasti rantaan, jossa enemmän kiviä. Alueella kasvaa sekapuustoa, jossa ikärakenne on laaja. Alueella kasvaa mm vuotiaita mäntyjä ja koivuja. Pellon reunassa kasvaa iäkäs kuusi ja keskellä aluetta on 6 järeää haapaa. Rannassa on vuotiaita hieskoivuja ja muutamia iäkkäitä mäntyjä. Rantavedessä kasvoi pajua. Ranta on loiva, turve/mutapohjainen. Alispuustona kasvaa runsaasti pihlajaa, ja muina lehtipuina myös leppää, tuomea ja raitaa. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa, vadelmaa ja punaherukkaa. Muina kasveina alueella kasvaa sudenmarjaa, lillukkaa, kieloa, ojakellukkaa, puna-ailakkia, kevätlinnunhernettä, nuokkuhelmikkää, metsäkortetta, metsäalvejuurta, metsätähteä, metsäorvokkia ja metsäkurjenpolvea. Rannassa kasvoi metsäimarretta, oravanmarjaa, mustikkaa, isotalvikkia, käenkaalia ja lehtokortetta lähellä rantaa. Linnustosta alueella esiintyi mm. räkättirastas, peipponen, punakylkirastas, pajulintu ja talitiainen. Rannasta lähti heinäsorsa. Eläimistöstä alueella tavattiin kaksi oravaa. Tonttia rajaa voimalinja, pelto, naapuri tontti ja Niinivesi. Kuva 1. Vahvaniemen tontti Kierälahti (karttalehti 5) Ehdotettu tonttialue on erittäin kallioista. Kallio on graniittia ja lähes kokonaan peittynyt kalliosammaliin. Alue on männyn siemenpuuasennossa. Alispuustona kasvaa runsaasti pihlajaa, sekä leppää ja koivua. Alueen yläosa on tuoretta kangasta, jossa kasvaa metsäkurjenpolvea, hietakastikkaa, kieloa, metsäimarretta, lillukkaa ja mesimarjaa. Alueen keskiosa on kallioista, joka on lähinnä kuivaa kangasta, kasvaen puolukkaa, metsälauhaa, kanervaa, metsätähteä ja mustikkaa. Alaosa on tuoretta kangasta, jossa osin myös lehtomaisen kankaan osia, missä kasvaa mm. lehtokuusama ja valkolehdokki. Muina kasveina rantavyöhykkeellä kasvaa metsäruusua, mustaherukkaa, metsäkortetta, nuokkuhelmikkää, puna-ailakkia, metsäkurjenpolvea, kieloa, lillukkaa, mesimarjaa, suo-ohdaketta, jonkin verran myös vadelmaa ja maitohorsmaa. Niemen kärjessä kasvaa järeitä mäntyjä ja hieskoivua. Niemi on hyvin kivikkoista. Niemessä on ränsistynyt mökkirakennelma, jonka sisällä on sänky. Rannassa on lahonnut laituri ja jonkin verran roskaa. Kallion päältä on hieno maisemanäkymä Kuhnamolle, Rannan ja kallion yläosan korkeusero on n.10 m. Alueen keskiosassa oleva kallioalue, joka laskee rantaan on maisemallisesti arvokas, joten sen alueen säilyttäminen on tärkeää. Linnustosta alueella esiintyi mm. sepelkyyhky, peipponen, pajulintu ja laulurastas. Kuhnamolle. Kuva 2. Kierälahden näkymää 5

4 5.3.Vihtalahti (karttalehti 2) Alue on Mt (Mustikkatyyppi) metsää. Sekapuustoinen, jossa kuusi on vallitsevana puulajina. Ikäjakauma kuusen osalta on vuotta. Järeimmät kuuset kasvavat n m päässä rannasta. Seassa kasvaa n.60-vuotiaita mäntyjä ja n vuotiaita koivuja. Alue on suhteellisen kivikkoinen. Metsässä kasvaa runsaasti mustikkaa, seassa vähän puolukkaa ja metsäkortetta. Metsässä kasvaa kasveista myös yövilkka. Laji on taantunut metsätalouden myötä, koska se on selvästi vanhaa metsää suosiva kämmekkälaji, eikä kasva alle puolen vuosisadan ikäisissä metsissä. Laji on kuitenkin yleisimpiä kämmekkälajejamme. Pohjakasvillisuutena kasvaa seinäsammalta, karhunsammalta ja kerrossammalta. Pensaskerroksessa kasvaa kuusen taimia ja pienemmässä osassa männyn, koivun ja pihlajan taimia. Rannassa kasvaa katajaa, hieskoivua ja pajua. Rantavedessä kasvaa järvikortetta, vehkaa, rentukkaa, korpikastikkaa, verikurjenpolvea ja kaitapalpakkoa. Linnustosta alueella havaittiin kalalokki, peipponen ja leppälintu. Kuva 3. Vihtalahden tontti Lekojärvi (karttalehti 1) Lekojärvi on erämaatyyppinen järvi. Ranta on hyvin soinen ja kivinen. Tontin rannassa kasvaa kolme mäntyä, jotka ovat n vuotiaita. Rannassa kasvaa myös muutama kuusi, joista yksi on iäkäs, n.90-vuotias. Rannassa kasvaa myös hieskoivun ja tervalepän taimia. Rannassa kasvaa myös korpipaatsamaa. Rantavyöhykkeellä kasvaa juolukkaa, suopursua, jokapaikansaraa ja viiltosaraa. Ylempänä tontilla kasvaa koivun, pihlajan ja kuusen taimia. Seassa kasvaa vadelmaa, maitohorsmaa ja hietakastikkaa. Tontin pohja on jo rakennettu ja siellä oli vesi- ja viemäriliittymät. Alue on avohakkuualaa, jossa oli koivuja siemenpuuasennossa ja näiden alla runsas lehtipuuvesakko ja alla myös kuusen taimia. Kyseenomainen tontti on samalla aukkoalalla, kuin olisi ollut aikaisemmassa kaavassa merkitty tonttialue. Linnustosta alueella esiintyi räkättirastas, tiltaltti (VU), peipponen, mustarastas, kalalokki, varis ja haapana. Eläimistöstä vedessä havaittiin sammakon nutipäitä. Varmuudella ei voitu todeta, oliko kyseessä sammakko vai Euroopan luontodirektiivilaji, viitasammakko. Lekojärvelle. Kuva 4. Näkymä 7

5 5.5. Iso-Kalliojärvi (karttalehti 1) Suunniteltu tontti on Kalliojärvenmäen päällä, joka on keskellä avohakkuualuetta. Tänä kesänä (2012) alueelle istutetaan männyn taimet. Tontille tulee metsäautotie, joka päättyy alueelle. Iso- Kalliojärven rantaan on n.50 m, jonne on hyvin jyrkkä lasku. Rantametsä on Mt-tyyppiä, jossa kasvaa sekametsikkö. Männyt ovat vuotiaita ja koivut vuotiaita. Ylärinteessä kasvaa myös nuorta haavikkoa ja katajaa. Rinteessä kasvaa runsaasti suopursua ja mustikkaa. Muina kasveina kasvaa kanervaa, variksenmarjaa, sekä seinä- ja kerrossammalia. Rinteen yläosassa kasvaa runsaasti mustikkaa, sekä metsätähteä, kangasmaitikkaa ja oravanmarjaa. Jyrkkä rinne on herkkää vaurioitumaan ja jyrkimmältä kohdiltaan kulkeminen onkin mahdotonta. Mahdollinen rakentaminen ei ole maisemaa vahingoittava, jos nykyinen puusto pidetään rannan ja tontin välissä. Linnustosta alueella havaittiin pyy, peipponen, kirjosieppo, talitiainen ja kalalokki. Kuva 5. Ison Kalliojärven tontti Kuva 6. Näkymä Isolle Kalliojärvelle Kohmujärvi Kohmujärvi kuuluu Pyhäjärven valuma-alueeseen ja sen osana Kohmujärvi kuuluu Iso-Suojärven valuma-alueeseen ja Saarijärven reittiin. Saarijärven reitti kuuluu Kymijoen vesistöön. Kohmujärvi on Pyhäjärven ylimpiä järviä ja sen korkeus maanpinnasta on 160,4 mpy. Kohmujärven vedenlaatu on hyvä (Keski-Suomen ympäristökeskus). 2008). Kohmujärvi kuuluu veden käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaa Hyvä. Tämä merkitsee, että vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä voi esiintyä satunnaisesti. Vesistö soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin. Veden rehevyystaso on karu ja järvi on lievästi hapan (ph6,4). 1.Kohmujärven itäinen niemenkärki Itäniemessä, on hyvin märkää rämettä, jossa kasvaa kitukasvuista mäntyä. Pohjakasvillisuutena kasvaa runsaasti juolukkaa, suokukkaa, vaiveroa ja tupasvillaa. Muina kasveina kasvaa vaivaiskoivua, suomuurainta, variksenmarjaa ja rahkasammalia. Suo on luonnontilaisen kaltainen. Kuva 7. Itäniemen tupasvillaräme 9

6 Maankäyttösuositus: Suoalue on jätettävä luonnontilaan ja sen ojia ei ole syytä perata. 2. Itälahdesta seuraa kuivempi räme, jossa kasvaa nuorehkoa mäntyä ja alla runsaasti suopursua. 3. Mantereenpuolella on pienialainen pirunpelto (kivikko), josta kiviä jatkuu rantaan saakka. Rannan ja pirunpellon välissä kasvaa nuorta haapaa, kuusta ja hieskoivua. Kuva 8. Kohmujärven rantalouhikkoa Maankäyttösuositus: Kivikko on metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö ja kohde on syytä jättää luonnontilaan. Alueella on jossain vaiheessa ollut metsäpalo, sillä siellä täällä edelleen näkyy männynkeloja, joissa on hiiltyneitä osia. 4. Pieni niemeke lähellä Kauhanevan aluetta, on kuivempaa varpurämettä, jossa kasvaa nuorehkoa mäntyä, alla suopursua ja juolukkaa. Keskemmällä on kuivan kankaan alue, jossa kasvaa vuotiasta, kitukasvuista mäntyä. Aluskasvillisuutena kasvaa kanervaa, puolukkaa, mustikkaa ja vähän suopursua. Kivien päällä ja pienellä alalla maapohjaa esiintyy tina- ja palleroporonjäkäläalueita. Kuivemmalla alueella kasvaa myös mäntykukkaa, joka kuuluu kanervakasvien Ericaceae heimoon ja on männyn lehtivihreätön loinen. Se ottaa männyltä sienirihmojen avulla ravinteita ja vettä. 5.Alueella kasvaa tiheää, n vuotiasta mäntyä, jonka seassa vähän hieskoivua. Alue on kivistä. Aluskasvillisuutena kasvaa suopursua, mustikkaa ja kanervaa. Rannassa kasvaa muutamia iäkkäitä mäntyjä Alue on kivistä Ct- tyypin (kanervatyyppi) metsää, jossa mukana mustikkaa ja vähän puolukkaa, sekä suopursua. Puustona kasvaa n vuotiasta mäntyä, joka kasvaa suhteellisen väljästi. Mantereen puolella on korpimainen alue, jossa kasvaa nuorta haapaa ja vuotiasta mäntyä, eri-ikäisiä kuusia, joista osa iäkkäitä. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja aluskasveina mm. mustikkaa, oravanmarjaa ja metsäkortetta. 7. Alue on suopursurämettä, jossa kasvaa myös kanervaa, variksenmarjaa, mustikkaa ja puolukkaa. Sammalista seinäsammal on runsainta. Puusto on n vuotiasta mäntyä ja rannassa kasvaa muutamia ikimäntyjä. Kuva 9. Isovarpuräme Tällä kohti järvellä uiskenteli neljä kuikkaa. Maankäyttösuositus: isovarpurämeet on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT), joten metsänkäsittely näillä osin ei saa vaarantaa suotyyppiä. 8. Suopursurämettä, jossa kasvaa vuotiasta mäntyä. Alueella on vuosi, pari sitten kaatuneita mäntyjä ja kuusia. Alueelta lähti lentoon kolme uros teertä. Kahdessa lähisaaressa, Räihänsaarissa, kasvaa monen ikäistä puustoa, joista mänty valtapuuna. Männyn ikäjakauma on 40-vuodesta 100- vuoteen. Seassa kasvaa n.1/3 osa hieskoivua, jotka ovat n vuotiaita. Aluskasvillisuutena kasvaa suopursu, mustikka ja variksenmarja. Rannassa kasvaa järviruokoa. 11

7 Kuva 10. Räihänsaaret 9. Koivukorpi alue, joka on hyvin pienialainen n. 1-2 aaria. Alueella kasvaa hieskoivua, leppää, pajua ja kuusen taimia. Muina kasveina kasvaa hiirenporras, kurjenjalka, metsäkorte, korpikastikka, lillukka, metsätähti ja oravanmarja. 10.Suunnittelualueen rajantuntumassa on kuivahkoa suopursurämettä, jossa kasvaa n.30- vuotiasta mäntyä. 11.Korkeanniemi on suopursuvarpurämettä, jossa kasvaa nuorta mäntyä n vuotiasta. Seassa kasvaa jonkin verran myös hieskoivua ja nuorta kuusta, sekä katajaa. Rannassa kasvaa juolukkaa, suokukkaa, tupasvillaa ja järviruokoa. Paikoin alue on kosteaa rämettä, jossa kasvaa kitukasvuista mäntyä, vaivaiskoivua, suomuurainta, variksenmarjaa ja rahkasammalia. Metsäiseltä alueelta lähti ukkometso lentoon. Kuva 11. Korkeanniemi Maankäyttösuositus: Suoalue on luonnontilaisen kaltainen ja on tärkeää jättää alue luonnontilaan eli sen ojia ei tule perata Suopursurämettä, jossa kasvaa tiheässä nuorta mäntyä ja hieskoivutaimikkoa. Muuna kasvillisuutena kasvaa vaivaiskoivua, juolukkaa, vaiveroa, tupasvillaa ja mustikkaa. Rannassa kasvaa myös pullosaraa. Matinsaaressa kasvaa ikimäntyjä, jotka ovat iältään vuotiaita, sekä vanhoja kuusia, joita kasvaa enemmän saaren keskiosissa. Rannassa kasvaa hieskoivuja. Mt- metsätyyppiä. 13. Ct-tyypin kangasta, jossa kasvaa myös mustikkaa, puolukkaa ja suopursua. Metsä on tiheää, n.20-vuotiasta mäntyä. Rannassa kasvaa järviruokoa. 14. Pohjoisniemi kasvaa ikärakenteeltaan monen ikäistä mäntyä. Ikärakenne n vuoteen. Suotyypiltään suopursurämettä, jossa seassa kasvaa myös juolukkaa. Rantavyöhykkeellä kasvaa hyvin iäkkäitä mäntyjä. 15. Mt-tyypin metsää, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja hieskoivua. Mäntyä kasvaa enemmän rannassa. Ikärakenne vuotiaita. 16. Korven ja tuoreen kankaan muunnos, jossa kasvaa nuorehkoa sekapuustoa mäntyä, kuusta, koivua ja leppää. Puuston ikä on vuotta ja aluskasvillisuutena valtalajina mustikka, seassa myös suopursua. 17.Suopursurämettä, osin myös tuoretta kangasta. Kasvillisuutena suopurua, juolukkaa, vaiveroa, variksenmarjaa ja seinäsammalia. Puusto on tiheää, nuorta männikköä. 18.Hakkarkiven alue on Mt-tyypin metsää rinteessä. Rantavyöhykkeellä kasvaa nuorta vuotiasta mäntyä ja koivua. 19. Rimminniemessä on kallioinen ranta. Mt metsätyyppiä olevaa mänty-, kuusimetsää. Ikä puustolla on n vuotiasta, jonka seassa on paljon iäkkäämpiäkin puita. Metsikkö on suhteellisen tiheää. Koivua kasvaa siellä täällä, rannassa enemmän. Kuva 12. Kohmujärven rantaa Pohjoissaari kasvaa iäkkäitä mäntyjä, jonka seassa myös nuorempia yksilöitä ja hieskoivua. Aluskasvillisuus on suopursua, variksenmarjaa ja juolukkaa. Linnustoista alueella havaittiin mm. palokärki, käpytikka, kalalokki, kuikka, haapana, peipponen, talitiainen, käki(nt), teeri(nt), ukkometso(nt), rantasipi ja leppälintu. 13

8 6. Johtopäätelmät 6.1. Rantayleiskaavan tarkistus, rakennuspaikkojen muutos Äänekosken rantayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä ollaan siirtämässä tai muuttamassa viiden kohteen rakennuspaikkoja. Näistä kaksi sijaitsee Äänekosken Myllyperän alueella ja loput kolme Konginkankaan alueella. Näiltä suunnitelluilta rakennuspaikoilta ei löytynyt yhtään liito-oravan (Pteromys volans)elinpiiriä. Mahdollinen Euroopan luontodirektiivin liitteen IV toinen laji, viitasammakko (Rana arvalis), saattaa esiintyä Lekojärven rantavedessä. Näillä lajeilla on erityisesti maankäyttöä rajoittava merkitys, sillä luonnonsuojelulain mukaan, niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty. Alueilta ei löytynyt myöskään erityisen arvokkaita, harvinaisia kasveja. Kohteilla ei ollut lähteitä tai puroja, eikä tiedossa olevia muinaismuistokohteita (Hertta tietojärjestelmä). Metsälain 10 erityisen arvokkaita elinympäristöjä löytyi Kohmujärven ranta-alueilla olevista kivikoista (pirunpellot) ja luonnontilaisen kaltaisista, kosteista rämeistä. Kohteet eivät sijainneet luokitelluilla pohjavesialueilla Kierälahti Äänekosken alueista Kierälahden niemessä ja lahdessa sijaitseva alue ( )on näistä rakennuspaikoista haasteellisin. Alueella on laaja graniittikallioalue, eli geologinen maastokohde, joka asettaa haasteet maiseman, ympäristön ja mahdollisen rakentamisen suhteen. Kallioalueella on kasvillisuuskerros aina herkästi vaurioituvaa. Jos kallion päällä oleva kasvillisuus tuhoutuu, paljastuu myös kallio enemmän esiin, joka nyt on näkyvissä jyrkimmiltä osiltaan. Tämä myös lisäisi ravinteiden huuhtoumaa Kuhnamoon. Kallion laelle rakennettaessa on huomioitava maisema järvelle. Rantaan ei voi rakentaa kohdissa, joissa on jyrkän kallion alue, koska etäisyys rannan ja kallion välissä on liian kapea. Niemessä on alavampaa ja mahdollisuus rakentamiselle, mutta alue on hyvin kivikkoista. Kohteessa ei ole estettä esitetylle kaavamuutokselle Vahvaniemi Vahvaniemessä sijaitseva mahdollinen rakennuspaikka ( ) on keskiravinteista lehtoa, joten sen kasvillisuus on runsasta. Hyvin vaateliaita lajeja alueella ei kuitenkaan esiintynyt. Tällä alueella voisi puulajisuhteiden ja kasvupaikkatyypin suhteen olla myös liito-oravalle sopiva elinympäristö, mutta alue on liian saarekemainen, jotta liito-oravalle olisi sille vaadittava elinpiiri mahdollinen (keskimäärin naaras vaatii 8,3 ha ja uros 59,9 ha (Pöntinen 2001)). Aluetta rajaa voimalinja, pelto ja Niinivesi-järvi. Kohteessa ei ole estettä esitetylle kaavamuutokselle Vihtalahti Konginkankaalla sijaitsevalla Vihtalahden rakennuspaikkaehdotuksessa ( ) on kyseessä tyypillinen mustikkatyypin (Mt) metsä. Alueella kasvaa muutama hyvin järeä ja iäkäs kuusi, jotka antavat alueelle jylhän yleisilmeen. Kuusissa kasvoi runsaasti luppoa ja naavaa, mikä kertoo elinmahdollisuudet kosteasta ja puhtaasta pienilmastosta. Mahdollinen rakentaminen veisi näiltä lajeilta, sillä ympäristön avartaminen altistaa kuuset tuulen armoille, jolloin luultavasti kuuset jäkälineen, ilman paalujuurtaan tulisivat kaatumaan. Alueen keskiosassa kasvaa myös yövilkka, joka on kämmekkälajeistamme yleisin, mutta kasvaa vain iäkkäissä metsissä, joissa sammalpaksuus on riittävä sen juuristolle. Kohteessa ei ole estettä esitetylle kaavamuutokselle Lekojärvi Lekojärvi ( ) rakentamispaikka on siirretty voimassa olevasta kaavasta n.100 metriä etelämmäksi. Lekojärvi on hyvin erämaatyyppinen pieni, humuspitoinen järvi, jonka rannat ovat soiset. Alueelle on jo tehty rakennuspaikan pohja ja sille tuleva vesi- ja viemäriliittymä. Alue on avohakkuualalla, jossa on muutamia koivuja siemenpuuasennossa ja niiden alla lehtipuuvesakkoa. Rannan suhteen on hyvä huomioida, että rannassa kasvaa tervaleppää, joka on alueellisesti suhteellisen harvinainen. Nämä olisi syytä pyrkiä säästämään. Myös korpipaatsamaa esiintyy rannassa. Lekojärvessä oli myös sammakon nutipäitä. Näistä ei voi vielä varmuudella sanoa onko kyseessä sammakon, rupisammakon vai viitasammakon nutipäät. Ne pystyy erottamaan toisistaan nutipäävaiheessa ainoastaan tutkimalla mikroskoopilla niiden suussa olevia hammasrivejä. Kesän lopulla pienet sammakonpoikaset yleensä nousevat kuivalle maalle, mutta niiden liikkumisesta ei ole tarkkaa tutkittua tietoa. Aikuisten yksilöiden tunnistus käy parhaiten varhain keväällä, huhtitoukokuussa, jolloin niiden kutuajan ääntelystä ne voidaan tunnistaa. Muuten aikuiset viitasammakkoyksilöt ovat erittäin arkoja ja voivat pysytellä piilossa hyvinkin pitkiä aikoja havaitessaan liikettä. Viitasammakko (Rana arvalis) on Euroopan luontodirektiivin(92/43/ety) liitteessä IV (a) esiintyvä eliölaji. Liitteen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty automaattisesti, ilman erillistä suojelupäätöstäkin. Laji on suojeltu Luonnonsuojelulain mukaan (LSL 2004). Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokituksessa viitasammakko on elinvoimainen (LC Least concern). Suomalaisessa uhanalaisuusluokituksessa viitasammakkoa ei ole luokiteltu uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi lajiksi. Viitasammakko elää rehevillä rannoilla ja soilla. Viitasammakko laskee kutunsa rantaveteen ja etsii ravintoa ranta-alueilta, läheltä kutupaikkaansa. Viitasammakko on paikkauskollinen. Sen elinpiiri rajoittuu muutaman neliökilometrin alueeseen. Sen keskimääräinen liikkumisalue on n.1000 m. (www.ymparisto.fi/luonnontila) Huolimatta paikalta löydetyistä sammakonpoikasista, estettä kaavamuutokselle ei ole. Rantaviivan tuntumassa on kuitenkin syytä välttää haittaavaa maa- ja vesirakentamista. 15

9 Iso-Kalliojärvi Iso-Kalliojärvi ( )rakennuspaikalla ei luonnon monimuotoisuuden kannalta rajoittavia kohtia, koska alue on keskellä avohakkuualaa. Maiseman kannalta rakentaminen on otettava huomioon, sillä tontti on Kalliojärvenmäen laella. Tällä hetkellä Iso-Kalliojärven rantavyöhykkeelle on jätetty puustoa, joka suojaa maisemaa. Rantaan on hyvin jyrkkä rinne, joka ei kuulu itse suunnitellun tontin alaan, mutta huomioitava koska tämä on lähin ranta-alue tontille. Rantajyrkänne tulee pitää puustoisena, jotta eroosiota ei pääse syntymään. Puusto pidättää ravinteita ja kunttakerrosta paikallaan. Kohteessa ei ole estettä esitetylle kaavamuutokselle Kohmujärven kaavaehdotus Kohmujärven rantayleiskaavaehdotuksessa on kaavamerkinnäksi ehdotettu Mt-4 merkintää, joka kieltäisi alueella avohakkuut. Tämänhetkinen merkintä rantayleiskaavalla -alueella on SL-merkintä, joka on luonnonsuojelualuetta tarkoittava. Kohmujärven ympäristö on kauttaaltaan mäntyrämettä, jossa paikoin on kosteampia rämeosuuksia. Näiden kosteiden rämealueiden aikaisemmin kaivettuja ojia ei pidä perata, vaan jättää ranta-alue niiltä osin luonnontilaan Rämeet ovat suotyypeiltään joko lyhytkorsirämettä tai isovarpurämettä, jotka kummatkin on luokiteltu uhanalaisuusluokkiin vaarantuneet (VU)lyhytkorsiräme ja silmälläpidettäviin (NT) isovarpuräme. Lyhytkorsirämettä on vain hyvin pienialaisesti rantalahdelmissa. Alueen puusto on tyypillistä rämemännikköä, joka paikoin kasvaa hyvin tiheässä. Kohmujärven rannoilla kasvaa harvakseltaan, mutta kauttaaltaan koko suunnittelualueen, hyvin iäkkäitä mäntyjä, jotka tulee säilyttää rantaalueilla myös tuleville sukupolville. Mänty voi elää 250-vuotiaaksi ja voi saavuttaa jopa vuoden iän hyvissä olosuhteissa. Kuva 13. Käkkärämänty kivikossa Suunnittelualueen kaavamerkinnäksi voidaan vaihtaa MT-4, joka kieltää avohakkuut, ja vaatii lisäksi noudattamaan Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia. Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaan rantavyöhykkeille jätetään riittävät suojakaistat, sekä pienet saaret ja rantakallioiden metsät jätetään kokonaan hakkaamatta. Näitä ohjeita 16 noudattamalla, on MT-4 merkintä kaavassa riittävä varmistamaan luonto- ja maisema-arvojen säilymisen. Alueen rantavyöhykkeen ulkopuolisen metsän mahdollinen harvennus on tehtävä varovaisesti huomioiden maisema, metsäkanalinnut ja erityisesti puuston merkitys pidättää suoalueelta pääsevän kiintoaineksen pääsy vesistöön. Mahdolliset metsätyöt on tehtävä talviaikaan. Tällöin maa-ainesta ja humusta ei pääse vesistöön maan ollessa jäässä ja linnuston pesintäaika ei ole esteenä. Uudistusojituksia on syytä välttää alueella, sillä ojitus aiheuttaisi suuria kiintoaines- ja ravinnepäästöjä Kohmujärveen. Ojituksesta saatava mahdollinen puiden kasvun lisäys ei kattaisi siitä aiheutuvia haittoja. Mäntyrämealueet ovat tärkeitä metson ja teeren lisääntymisalueita, joka tuli esiin myös luontoselvitystä tehtäessä. Alueella näyttää olevan runsas metsäkanapopulaatio etenkin teeren ja metson osalta. Metsäkanalintujen elin- ja lisääntymismahdollisuudet on otettava metsänhoidossa huomioon. Metso tarvitsee elinalueekseen puulatvuksen suojaa ja nykytutkimusten mukaan se viihtyy myös vuotiaassa kasvatusmetsikössä, vaikka sen suosittuja elinympäristöjä ovat yleisesti varttuneet metsät. Suojan merkitys on tärkein kesäaikaan, jolloin metso ruokailee lähinnä maassa. Kuusi on tärkein suojapuu. Metso tarvitsee horisontaalista näkyvyyttä metriä soidinaikanaan ja horisontaalista suojaa pesimisaikanaan. Mustikka on tärkein ravintokasvi, joka tuottaa ravintoa ja suojaa erityisesti poikasille. Teeri suosii taimikoita ja nuoria metsiä, sekä avoimia vaihettumisvyöhykkeitä. Elinpiirivaatimukset ovat laajat. Tärkeimpiä ravintokasveja ovat tupasvillan kukinnot keväällä. Teeret suosivat pesimisympäristönään erityisesti rämeitä. Sopiva latvuskorkeus puustolla on keskimäärin metriä ja latvuspeittävyys %. Talvella teerien ravintoa ovat koivujen urvut ja versot. Teeri suosii metsänreunan koivuja, koska niissä on suojapuustoa lähellä mm. kanahaukkaa vastaan. Metsän harventaminen voi edistää metsäkanalintujen elinmahdollisuuksia, jos sillä saadaan lisättyä esimerkiksi marjantuotantoa valoisuuden lisääntyessä ja jäljelle jäävien puiden latvusten elpymistä. (Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelma. Luonnos ) Saarten osalta riittää myös kaavamerkintä MT-4. Saaret ovat hyvin pienialaisia ja metsätuotannollisesti merkityksettömiä. Tapion rantametsien käsittelysuosituksissa. (Liite A2), suositellaan jättämään pienialaiset saaret kokonaan käsittelyjen ulkopuolelle. Saarilla kasvaa erittäin iäkkäitä puita, joiden elinmahdollisuudet vaarantuisivat ympäriltä harvennettavien puiden vuoksi. Saaret sisältävät oman ekosysteeminsä, koska ovat erillään mantereesta erityisesti kesäisin. Tämä mahdollistaa myös eri lintulajeille suojaisan lisääntymisympäristön. Erityisesti lokeille saaret ovat tärkeitä pesimisympäristöjä, mutta myös muille vesilinnuille, kuten kuikalle, joka on Euroopan lintudirektiivilaji. Kimmo Tuikan luontoselvityksen mukaan 1994, alueen aihikkimännyissä pesii tervapääskyjä (LC). Nyt tehdyssä luonto-ja maisemaselvityksessä ei tervapääskyjä havaittu. Kenties havainnointiaika oli vielä liian varhainen, sillä tervapääsky palaa Suomeen touko-kesäkuun aikana. Luonnontilaan jättäminen edistää myös lahopuuston muodostumista alueille, joka on tärkeää monelle tavanomaisesta poikkeavalle hyönteis- ja kääpälajeille. Mt-4- merkintä (avohakkuut kielletty)ei vaaranna alueen maisema- ja luontoarvoja, jos Kohmujärven rantavyöhyke jätetään luonnontilaan ja käsittelyjen ulkopuolelle ja saaret jätetään luonnontilaan ja kaiken käsittelyn ulkopuolelle. Nämä suositukset tulevat myös suoraan Tapion 17

10 hyvän metsänhoidon suosituksista. Rantavyöhyke tulee noudattaa luonnollisen maaston ja kasvillisuuden vaihtelua, jotta vyöhykkeestä ei tule keinotekoisen näköinen. Mahdollinen metsän käsittely suunnittelualueella tulee myös olla luonnonmukaisen kaltaista. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on sanottu, että kaavamääräysten on oltavan maanomistajan kannalta kohtuullisia (MRL 39 ), joten myös tämä huomioon ottaen MT-4 merkintä Kohmujärven rantayleiskaava-alueelle olisi kohtuullisempi, kuin SL-merkintä. Valtioneuvoston valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa koskevan periaatepäätöksen mukaan (Valtioneuvoston periaatepäätös 1990; Heikkilä ja Heikkinen 1991), rantojensuojeluohjelmaankin kuuluvien metsien rantoja voidaan käsitellä, mikäli ne tehdään Keskusmetsälautakunta Tapion antamien rantametsien käsittelysuositusten mukaisesti. Näitä suosituksia pidemmälle meneviä metsän käytön rajoituksia voidaan edellyttää ainoastaan uhanalaisten ja erittäin harvinaisten eläinja kasvilajien esiintymispaikoilla. (Metsätieteen aikakauskirja 1/2010:5-18. Tutkimusartikkeli, Ulla Marttila ja Kari T. Korhonen) Kuva 14. Isosiilikkään (Arctia caja) toukka Kuva 15. Suokukka (Andromeda polifolia) 18 Lähteet Euroopan linnut. Lars Jonsson Hyvän metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Maisemallinen osa-aluejako. Matleena Muhonen. Keski-Suomen ympäristökeskus Kimmo Tuikka. Luonto- ja maisemaselvitys Kohmujärvi Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi- menetelmä ja luontotyyppien luokittelu. Tytti Kontula; Anne Raunio(toim.). Suomen ympäristö 765. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Metsätieteen aikakauskirja 1/2010:5-18. Tutkimusartikkeli, Yleiskaavamerkintöjen ja määräysten aiheuttamat puuntuotannon rajoitukset Pohjois-Karjalassa valtakunnan metsien 10.inventoinnin mukaan. Ulla Marttila ja Kari T. Korhonen Pikkuötökät talossa ja puutarhassa. Lars-Henrik Olsen, Jakob Sunesen. Gummerus Pöntinen B Liito-orava. Flygekorren.. Vaasa. 48 s. Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kasvimuseo. Helsinki Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelma. Luonnos ympäristö- ja paikkatietojärjestelmä asiantuntijoille. Liitteet Liite 1. Kohteiden kartat Liite 2. Kasvillisuusluettelo Liite 3. Linnustoluettelo 19

11 LIITE SV Kohmujärvi = alue, jolla säilytettäviä ympäristöarvoja = maisemanäkymä SV = rantametsävyöhyke Numerot viittaavat tekstin vastaaviin. LIITE 1 ma ma Kartta nro = tarkempi kohdealue (->300%) = maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue = maisemanäkymä ma

12 LIITE 1 Kartta nro = tarkempi kohdealue (->300%) = mahdollinen Euroopan luontoodirektiivin (92/43/ETY, Liite IV a.) laji, viitasammakko (Rana arvalis) = tervaleppä LIITE 1 Kartta nro = tarkempi kohdealue (->300%) = n. 100-vuotiaita kuusia = yövilkka

13 LIITE 1 Kartta nro = tarkempi kohdealue (->300%) = arvokas geologinen muodostuma, kallioalue, arvokas maisema-alue = lehtokuusama = valkolehdokki = maisemanäkymä LIITE 1 Kartta nro = tarkempi kohdealue (->300%) = lehtokorte = järeitä haapoja

14 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 2 KASVILLISUUSLUETTELO KORTEKASVIT Metsäkorte (Equisetum sylvaticum) Lehtokorte (Equisetum pratense) Järvikorte (Equisetumfluviatile) PALPAKKOKASVIT Kaitapalpakko (Sparganium angustifolium) SANIAISKASVIT Hiirenporras (Athyrium filix-femina) Metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) Metsäalvejuuri (Dryopris carthusiana) MÄNTYKASVIT Mänty (Pinus sylvestris) Kuusi (Picea abies) Kataja (Juniperus communis) LILJAKASVIT Kielo (Convallaria majalis) Sudenmarja (Paris quadrifolia) Oravanmarja (Maianthemum bifolium) HEINÄKASVIT Timotei (Phelum prantense) Järviruoko (Phragmites australis) Hietakastikka (Calamagrostis epigejos) Metsäkastikka (Calamagrostis arundinaceae) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Nurmilauha (Deschampsia caespitosa) SARAKASVIT Pullosara (Carex lasiocarpa) Jokapaikansara (Carex nigra) Viiltosara (Carex acuta) Polkusara (Carex brunnescens) KÄMMEKKÄKASVIT Yövilkka (Goodyera repens) Valkolehdokki (Plantehera bifolia) PAJUKASVIT/KOIVUKASVIT Haapa (Populus tremula) Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 2 Raita (Salix caprea) Rauduskoivu (Betula pendula) Hieskoivu (Betula pubescens) Vaivaiskoivu (Betula nana) Harmaaleppä (Alanus incana) Tervaleppä (Alnus glutinosa) KOHOKKIKASVIT Puna-ailakki (Silene dioica) RUUSUKASVITrf Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) Tuomi (Prunus padus) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Ojakellukka (Geum rivale) Lillukka (Rubus saxatilis) Vadelma (Rubus idaeus) Mesimarja (Rubus arctiicus) Metsäruusu (Rosa majalis) Suomuurain (Rubus chamaemorus) Rätvänä (Potentilla erecta) HERNEKASVIT Kevätlinnunherne (Lathyrus vernus) Käenkaali (Oxalis acetosella) KURJENPOLVIKASVIT Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) PAATSAMAKASVIT Korpipaatsama (Rhamnus frangula) ORVOKKIKASVIT Suo-orvokki (Viola palustris) Metsäorvokki (Viola riviniana) HORSMAKASVIT Maitohorsma (Epilobium angustifolium) TALVIKKIKASVIT Isotalvikki (Pyrola rotundifolia) KANERVAKASVIT Mustikka (Vaccinium myrtillus) Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) Mäntykukka (Monotropa hypopitys) Juolukka (Vaccinium uliginosum) Kanerva (Calluna vulgaris) Suokukka (Andromeda polifolia) Suopursu (Ledum palustre)

15 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 2 ESIKKOKASVIT Vaivero (Chamaedaphne calyculata) Etelänvariksenmarja (Empetrum nigrum subsp.nigrum) Metsätähti (Trientalis europaea) VIRMAKASVIT, KUUSAMAKASVIT Terttuselja (Sambucus racemosa) Lehtokuusama (Loniceria xylosteum) Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 3 LINNUSTOLUETTELO Kuikka (Gavia arctica) Lintudirektiivin I-litteen laji Suomessa Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas querquedula) Metso (Terao urogallus)(nt) Lintudirektiivin I-litteen laji Suomessa Teeri (Terao tetrix)(nt) Lintudirektiivin I-litteen laji Suomessa Pyy (Bonasa bonasia) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Kalalokki (Larus canus) Sepelkyyhky (Columba paumbus) Käki (Cuculus canorus)(nt) Palokärki (Drycopus martius) Lintudirektiivin I-litteen laji Suomessa Käpytikka (Dendrocopos major) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Vastuulaji Suomessa Räkättirastas (Turdus pilaris) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Tiltaltti (Phylloscopus collybita)(vu) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Talitiainen (Parus major) Varis (Corvus corone) Peippo (Fringilla coelebs)

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti Vihtalampi 892-403-1-161 1 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Maastoselvitys... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 Kasvillisuusluettelo... 7 Lähteet... 8 Kartta 1. Taustaa Selvitysalue sijaitsee Uuraisten kunnassa,

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31 Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010. Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Kemiönsaaren Bodöarnan suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys 2010 Tuoksusimaketta kasvaa alueen kallioilla Suomen Luontotieto Oy 41/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

SODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen

SODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys Hanna Suominen 26.9.2016 SODANKYLÄN KUNTA 26.9.2016 3 (12) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 5 2 MENETELMÄT... 5 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.6.2016 Viite 1510023251-001 SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS 1 Päivämäärä 28.6.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen

Lisätiedot

KOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016

KOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi

Lisätiedot

Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys

Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys LIITE 1 2016 Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys Petri Parkko 1.6.2016 1 1. Taustoja Sysmän Vähä Karhusaaren pohjoisreunaan, tilalle 4:103 ollaan kaavoittamassa neljää mökkitonttia. Kaava-alueeseen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari PUUMALA HAAPASELÄN OSAYLEISKAAVAN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 ALUEET... 4 1. Kuivasaari. 4 2. Hämeensaari. 5 3. Likoranta... 6 4. Pitkäpohja.

Lisätiedot

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Kantakaupungin

Lisätiedot

Luontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla

Luontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013

Suomen Luontotieto Oy. Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013 Keuruun Keurusselän ranta-asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2013 Pohjantikka kuuluu alueen pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 26/2013 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA 040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS

KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja SABA Tuuli Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 KOKKOKANKAAN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOTARKISTUS 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS KEHITYSPARKKI OY PARKANON KAUPUNKI ASEMANSEUDUN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Asemanseudun osayleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Aineisto

Lisätiedot

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA HAUKINIEMI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista

Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista 1 Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro. 8354 kasvistoarvoista Johdanto Selvitysalueen kasvillisuutta, kasvistoa ja avainbiotooppeja inventoitiin vuoden 2012 syyskesällä. Alueelta ei löydetty

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Kokkolan Topparinmäen luontoselvitys

Kokkolan Topparinmäen luontoselvitys Kokkolan Topparinmäen luontoselvitys Mattias Kanckos Maaliskuu 2008 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Aineisto

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,

Lisätiedot

Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys

Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys Kokkolan Piilesmäen luontoselvitys Mattias Kanckos Elokuu 2013 Pääjärventie 411 GSM: 050-5939536 68840 Nederlappfors info@essnature.com Finland Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Aineisto ja menetelmät

Lisätiedot