4. Ääneseudun maisema ja maaperä Maastoselvitys Rantayleiskaavan tarkistus, rakennuspaikkojen muutos... 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Ääneseudun maisema ja maaperä... 3. 5. Maastoselvitys... 4. 6.1. Rantayleiskaavan tarkistus, rakennuspaikkojen muutos... 14"

Transkriptio

1 ,, 2012 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Rakennuspaikkojen siirrot Kohmujärvi T:mi Mia Rahinantti Sisältö 1.Taustaa Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus Lajien suojelun taustaa Ääneseudun maisema ja maaperä Maastoselvitys Vahvaniemi (karttalehti 5) Kierälahti (karttalehti 5) Vihtalahti (karttalehti 2) Lekojärvi (karttalehti 1) Iso-Kalliojärvi (karttalehti 1) Kohmujärvi Johtopäätelmät Rantayleiskaavan tarkistus, rakennuspaikkojen muutos Kierälahti Vahvaniemi Vihtalahti Lekojärvi Iso-Kalliojärvi Kohmujärven kaavaehdotus Lähteet Liitteet

2 1.Taustaa Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 edellyttää, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen ekologinen kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden ja luontoarvojen vaaliminen (MRL 5 ja 39 ). Selvitysten ja vaikutusarvioiden tulee ulottua koko sille alueelle, jolla kaavan arvioidaan vaikuttavan oleellisesti. Äänekosken kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen rantaosayleiskaavan muuttamisesta Kaavamuutoksen tarkoituksena on pääasiassa tehdä teknisiä tarkastuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (SL-merkinnät, rakennetut paikat, havaitut virheet yms.). Tavoiteaikataulun mukaan kaava tulee hyväksyttäväksi kesällä (Äänekosken kaavoituskatsaus 2011) Äänekosken rantayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä siirretään tai muodostetaan rakennuspaikkoja viidessä kohteessa, joista tulee tehdä rantayleiskaavan selostukseen liitettävä luonto- ja maisemaselvitys. Selvitettävät tontit sijaitsevat Äänekosken Myllyperän (Kierälahden alue) ja Viinamäen (Vahvaniemen tontti) alueilla. Kolme muuta sijaitsevat Konginkankaalla, noin 23 km keskustasta pohjoiseen. Tällä alueella sijaitsevat Iso Kalliojärvi, Vihtalahti ja Lekojärvi. Kohmujärvi sijaitsee Kivetyn alueella, jonne on Äänekosken keskustasta matkaa n. 35 km pohjoiseen. Kivetyn alueella Kohmujärven osalta kaavaehdotuksessa esitetään Metsähallituksen omistuksessa olevan alueen luonnonsuojelumerkinnän (SL) muuttamista mm. avohakkuut kieltäväksi MT-4 - merkinnäksi. ELY-keskus edellyttää laadittavaksi selvityksen, jossa pystytään osoittamaan perusteet alueen suojelustatuksen muuttamiselle. (Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen) 2. Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus Luonto- ja maisemaselvitys tehtiin kyseenomaisille kohteille kesäkuun alussa Alueet kuljettiin maastokäynnillä läpi. Arvioitavia kohteita olivat maasto, sen korkeussuhteet, kivisyys tai kallioisuus ja niiden vaikutus ympäristöön. Kasvupaikkatyypit kartoitettiin kasvillisuuksineen. Alueilta tarkistettiin mahdollisten lähteiden tai purojen esiintyminen tai muiden metsälain ( /1093) 10 erityisten arvokkaiden elinympäristöjen varalta. Alueilta etsittiin mahdollisia Euroopan unionin direktiivilajeja, kuten mm. liito-oravaa tai viitasammakkoa. Linnuston kartoitus ei ollut kattavaa, vaan kaikki sillä hetkellä havaitut lajit merkittiin ylös. Lintujen havainnointiin vaikuttaa mm. vuoden- ja vuorokauden aika, sekä sääolosuhteet sillä hetkellä. Kattavamman linnustoselvityksen saamiseksi alueilta olisi tehtävä erillinen tutkimus. Alueilta otettiin valokuvia ja arvokkaimpia kohteita merkittiin gps:ään, koordinaattien saamiseksi löydetyistä kohteista. Aineistosta koottiin kirjallinen selvitys, jossa on mukana karttoja toimenpidesuositusmerkintöineen. Liitteenä on lisäksi kasvillisuus- ja linnustoluettelo havaituista lajeista Lajien suojelun taustaa Lintudirektiivi ja luontodirektiivi ovat Euroopan yhteisön keskeiset luonnonsuojelusäädökset. Luontodirektiivi koskee luonnonvaraista eläimistöä, kasvistoa ja luontotyyppejä. Direktiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Tavoitteen mukaan lajin on pitkällä aikavälillä säilyttävä luontaisessa ympäristössään, eikä sen luontainen levinneisyysalue saa supistua. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi, jotta kannan säilyminen voisi olla turvattu myös pitkällä aikavälillä. Lintudirektiivi koskee Euroopan luonnonvaraisia lintuja. Direktiivin yleistavoite on ylläpitää tietyt lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia.( suojelu) Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN (The International Union for Conservation of Nature) kansainvälisesti vertailukelpoisella kriteeristöllä arvioidaan lajiston uhanalaisuutta. Luokituksessa lajit jaetaan eri luokkiin sen mukaan kuinka uhanalaisena IUCN niitä pitää. Luokitukseen kuuluu mm.: Elinvoimaiset (LC), silmälläpidettävät (NT), vaarantuneet (VU), erittäin uhanalaiset (EN) ja äärimmäisen uhanalaiset (CR). Näihin kuuluvia lajeja löydettiin nyt tehdyssä selvityksessä vain luokista elinvoimaiset, silmälläpidettävät ja vaarantuneet. 4. Ääneseudun maisema ja maaperä Äänekosken alue kuuluu Itäisen Järvi-suomen alueeseen ja Keski-Suomen järviseutuun maisemamaakuntajaoltaan. Äänekosken alueella mannerjää on muuttanut kulkusuuntaansa aikoinaan ja maaston muodot ovat osaltaan peräisin Sisä-Suomen reunamuodostumasta. Metsäisten selänteiden välissä on kapeita vesireittejä ja laajoja yhtenäisiä savikkoalueita. Kasvillisuusvyöhykkeeltään Äänekoski kuuluu Eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Kallioperä ja kivilajit ovat lähinnä graniittia ja granodioriittia. Äänekoski kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. (Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Maisemallinen osa-aluejako. Matleena Muhonen. Keski-Suomen ympäristökeskus.2005) 3

3 5. Maastoselvitys 5.1. Vahvaniemi (karttalehti 5) Tontti on keskiravinteinen lehto. Alue on pellon reunassa tasaista, mutta laskee loivasti rantaan, jossa enemmän kiviä. Alueella kasvaa sekapuustoa, jossa ikärakenne on laaja. Alueella kasvaa mm vuotiaita mäntyjä ja koivuja. Pellon reunassa kasvaa iäkäs kuusi ja keskellä aluetta on 6 järeää haapaa. Rannassa on vuotiaita hieskoivuja ja muutamia iäkkäitä mäntyjä. Rantavedessä kasvoi pajua. Ranta on loiva, turve/mutapohjainen. Alispuustona kasvaa runsaasti pihlajaa, ja muina lehtipuina myös leppää, tuomea ja raitaa. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa, vadelmaa ja punaherukkaa. Muina kasveina alueella kasvaa sudenmarjaa, lillukkaa, kieloa, ojakellukkaa, puna-ailakkia, kevätlinnunhernettä, nuokkuhelmikkää, metsäkortetta, metsäalvejuurta, metsätähteä, metsäorvokkia ja metsäkurjenpolvea. Rannassa kasvoi metsäimarretta, oravanmarjaa, mustikkaa, isotalvikkia, käenkaalia ja lehtokortetta lähellä rantaa. Linnustosta alueella esiintyi mm. räkättirastas, peipponen, punakylkirastas, pajulintu ja talitiainen. Rannasta lähti heinäsorsa. Eläimistöstä alueella tavattiin kaksi oravaa. Tonttia rajaa voimalinja, pelto, naapuri tontti ja Niinivesi. Kuva 1. Vahvaniemen tontti Kierälahti (karttalehti 5) Ehdotettu tonttialue on erittäin kallioista. Kallio on graniittia ja lähes kokonaan peittynyt kalliosammaliin. Alue on männyn siemenpuuasennossa. Alispuustona kasvaa runsaasti pihlajaa, sekä leppää ja koivua. Alueen yläosa on tuoretta kangasta, jossa kasvaa metsäkurjenpolvea, hietakastikkaa, kieloa, metsäimarretta, lillukkaa ja mesimarjaa. Alueen keskiosa on kallioista, joka on lähinnä kuivaa kangasta, kasvaen puolukkaa, metsälauhaa, kanervaa, metsätähteä ja mustikkaa. Alaosa on tuoretta kangasta, jossa osin myös lehtomaisen kankaan osia, missä kasvaa mm. lehtokuusama ja valkolehdokki. Muina kasveina rantavyöhykkeellä kasvaa metsäruusua, mustaherukkaa, metsäkortetta, nuokkuhelmikkää, puna-ailakkia, metsäkurjenpolvea, kieloa, lillukkaa, mesimarjaa, suo-ohdaketta, jonkin verran myös vadelmaa ja maitohorsmaa. Niemen kärjessä kasvaa järeitä mäntyjä ja hieskoivua. Niemi on hyvin kivikkoista. Niemessä on ränsistynyt mökkirakennelma, jonka sisällä on sänky. Rannassa on lahonnut laituri ja jonkin verran roskaa. Kallion päältä on hieno maisemanäkymä Kuhnamolle, Rannan ja kallion yläosan korkeusero on n.10 m. Alueen keskiosassa oleva kallioalue, joka laskee rantaan on maisemallisesti arvokas, joten sen alueen säilyttäminen on tärkeää. Linnustosta alueella esiintyi mm. sepelkyyhky, peipponen, pajulintu ja laulurastas. Kuhnamolle. Kuva 2. Kierälahden näkymää 5

4 5.3.Vihtalahti (karttalehti 2) Alue on Mt (Mustikkatyyppi) metsää. Sekapuustoinen, jossa kuusi on vallitsevana puulajina. Ikäjakauma kuusen osalta on vuotta. Järeimmät kuuset kasvavat n m päässä rannasta. Seassa kasvaa n.60-vuotiaita mäntyjä ja n vuotiaita koivuja. Alue on suhteellisen kivikkoinen. Metsässä kasvaa runsaasti mustikkaa, seassa vähän puolukkaa ja metsäkortetta. Metsässä kasvaa kasveista myös yövilkka. Laji on taantunut metsätalouden myötä, koska se on selvästi vanhaa metsää suosiva kämmekkälaji, eikä kasva alle puolen vuosisadan ikäisissä metsissä. Laji on kuitenkin yleisimpiä kämmekkälajejamme. Pohjakasvillisuutena kasvaa seinäsammalta, karhunsammalta ja kerrossammalta. Pensaskerroksessa kasvaa kuusen taimia ja pienemmässä osassa männyn, koivun ja pihlajan taimia. Rannassa kasvaa katajaa, hieskoivua ja pajua. Rantavedessä kasvaa järvikortetta, vehkaa, rentukkaa, korpikastikkaa, verikurjenpolvea ja kaitapalpakkoa. Linnustosta alueella havaittiin kalalokki, peipponen ja leppälintu. Kuva 3. Vihtalahden tontti Lekojärvi (karttalehti 1) Lekojärvi on erämaatyyppinen järvi. Ranta on hyvin soinen ja kivinen. Tontin rannassa kasvaa kolme mäntyä, jotka ovat n vuotiaita. Rannassa kasvaa myös muutama kuusi, joista yksi on iäkäs, n.90-vuotias. Rannassa kasvaa myös hieskoivun ja tervalepän taimia. Rannassa kasvaa myös korpipaatsamaa. Rantavyöhykkeellä kasvaa juolukkaa, suopursua, jokapaikansaraa ja viiltosaraa. Ylempänä tontilla kasvaa koivun, pihlajan ja kuusen taimia. Seassa kasvaa vadelmaa, maitohorsmaa ja hietakastikkaa. Tontin pohja on jo rakennettu ja siellä oli vesi- ja viemäriliittymät. Alue on avohakkuualaa, jossa oli koivuja siemenpuuasennossa ja näiden alla runsas lehtipuuvesakko ja alla myös kuusen taimia. Kyseenomainen tontti on samalla aukkoalalla, kuin olisi ollut aikaisemmassa kaavassa merkitty tonttialue. Linnustosta alueella esiintyi räkättirastas, tiltaltti (VU), peipponen, mustarastas, kalalokki, varis ja haapana. Eläimistöstä vedessä havaittiin sammakon nutipäitä. Varmuudella ei voitu todeta, oliko kyseessä sammakko vai Euroopan luontodirektiivilaji, viitasammakko. Lekojärvelle. Kuva 4. Näkymä 7

5 5.5. Iso-Kalliojärvi (karttalehti 1) Suunniteltu tontti on Kalliojärvenmäen päällä, joka on keskellä avohakkuualuetta. Tänä kesänä (2012) alueelle istutetaan männyn taimet. Tontille tulee metsäautotie, joka päättyy alueelle. Iso- Kalliojärven rantaan on n.50 m, jonne on hyvin jyrkkä lasku. Rantametsä on Mt-tyyppiä, jossa kasvaa sekametsikkö. Männyt ovat vuotiaita ja koivut vuotiaita. Ylärinteessä kasvaa myös nuorta haavikkoa ja katajaa. Rinteessä kasvaa runsaasti suopursua ja mustikkaa. Muina kasveina kasvaa kanervaa, variksenmarjaa, sekä seinä- ja kerrossammalia. Rinteen yläosassa kasvaa runsaasti mustikkaa, sekä metsätähteä, kangasmaitikkaa ja oravanmarjaa. Jyrkkä rinne on herkkää vaurioitumaan ja jyrkimmältä kohdiltaan kulkeminen onkin mahdotonta. Mahdollinen rakentaminen ei ole maisemaa vahingoittava, jos nykyinen puusto pidetään rannan ja tontin välissä. Linnustosta alueella havaittiin pyy, peipponen, kirjosieppo, talitiainen ja kalalokki. Kuva 5. Ison Kalliojärven tontti Kuva 6. Näkymä Isolle Kalliojärvelle Kohmujärvi Kohmujärvi kuuluu Pyhäjärven valuma-alueeseen ja sen osana Kohmujärvi kuuluu Iso-Suojärven valuma-alueeseen ja Saarijärven reittiin. Saarijärven reitti kuuluu Kymijoen vesistöön. Kohmujärvi on Pyhäjärven ylimpiä järviä ja sen korkeus maanpinnasta on 160,4 mpy. Kohmujärven vedenlaatu on hyvä (Keski-Suomen ympäristökeskus). 2008). Kohmujärvi kuuluu veden käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaa Hyvä. Tämä merkitsee, että vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä voi esiintyä satunnaisesti. Vesistö soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin. Veden rehevyystaso on karu ja järvi on lievästi hapan (ph6,4). 1.Kohmujärven itäinen niemenkärki Itäniemessä, on hyvin märkää rämettä, jossa kasvaa kitukasvuista mäntyä. Pohjakasvillisuutena kasvaa runsaasti juolukkaa, suokukkaa, vaiveroa ja tupasvillaa. Muina kasveina kasvaa vaivaiskoivua, suomuurainta, variksenmarjaa ja rahkasammalia. Suo on luonnontilaisen kaltainen. Kuva 7. Itäniemen tupasvillaräme 9

6 Maankäyttösuositus: Suoalue on jätettävä luonnontilaan ja sen ojia ei ole syytä perata. 2. Itälahdesta seuraa kuivempi räme, jossa kasvaa nuorehkoa mäntyä ja alla runsaasti suopursua. 3. Mantereenpuolella on pienialainen pirunpelto (kivikko), josta kiviä jatkuu rantaan saakka. Rannan ja pirunpellon välissä kasvaa nuorta haapaa, kuusta ja hieskoivua. Kuva 8. Kohmujärven rantalouhikkoa Maankäyttösuositus: Kivikko on metsälain 10 tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö ja kohde on syytä jättää luonnontilaan. Alueella on jossain vaiheessa ollut metsäpalo, sillä siellä täällä edelleen näkyy männynkeloja, joissa on hiiltyneitä osia. 4. Pieni niemeke lähellä Kauhanevan aluetta, on kuivempaa varpurämettä, jossa kasvaa nuorehkoa mäntyä, alla suopursua ja juolukkaa. Keskemmällä on kuivan kankaan alue, jossa kasvaa vuotiasta, kitukasvuista mäntyä. Aluskasvillisuutena kasvaa kanervaa, puolukkaa, mustikkaa ja vähän suopursua. Kivien päällä ja pienellä alalla maapohjaa esiintyy tina- ja palleroporonjäkäläalueita. Kuivemmalla alueella kasvaa myös mäntykukkaa, joka kuuluu kanervakasvien Ericaceae heimoon ja on männyn lehtivihreätön loinen. Se ottaa männyltä sienirihmojen avulla ravinteita ja vettä. 5.Alueella kasvaa tiheää, n vuotiasta mäntyä, jonka seassa vähän hieskoivua. Alue on kivistä. Aluskasvillisuutena kasvaa suopursua, mustikkaa ja kanervaa. Rannassa kasvaa muutamia iäkkäitä mäntyjä Alue on kivistä Ct- tyypin (kanervatyyppi) metsää, jossa mukana mustikkaa ja vähän puolukkaa, sekä suopursua. Puustona kasvaa n vuotiasta mäntyä, joka kasvaa suhteellisen väljästi. Mantereen puolella on korpimainen alue, jossa kasvaa nuorta haapaa ja vuotiasta mäntyä, eri-ikäisiä kuusia, joista osa iäkkäitä. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa ja aluskasveina mm. mustikkaa, oravanmarjaa ja metsäkortetta. 7. Alue on suopursurämettä, jossa kasvaa myös kanervaa, variksenmarjaa, mustikkaa ja puolukkaa. Sammalista seinäsammal on runsainta. Puusto on n vuotiasta mäntyä ja rannassa kasvaa muutamia ikimäntyjä. Kuva 9. Isovarpuräme Tällä kohti järvellä uiskenteli neljä kuikkaa. Maankäyttösuositus: isovarpurämeet on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT), joten metsänkäsittely näillä osin ei saa vaarantaa suotyyppiä. 8. Suopursurämettä, jossa kasvaa vuotiasta mäntyä. Alueella on vuosi, pari sitten kaatuneita mäntyjä ja kuusia. Alueelta lähti lentoon kolme uros teertä. Kahdessa lähisaaressa, Räihänsaarissa, kasvaa monen ikäistä puustoa, joista mänty valtapuuna. Männyn ikäjakauma on 40-vuodesta 100- vuoteen. Seassa kasvaa n.1/3 osa hieskoivua, jotka ovat n vuotiaita. Aluskasvillisuutena kasvaa suopursu, mustikka ja variksenmarja. Rannassa kasvaa järviruokoa. 11

7 Kuva 10. Räihänsaaret 9. Koivukorpi alue, joka on hyvin pienialainen n. 1-2 aaria. Alueella kasvaa hieskoivua, leppää, pajua ja kuusen taimia. Muina kasveina kasvaa hiirenporras, kurjenjalka, metsäkorte, korpikastikka, lillukka, metsätähti ja oravanmarja. 10.Suunnittelualueen rajantuntumassa on kuivahkoa suopursurämettä, jossa kasvaa n.30- vuotiasta mäntyä. 11.Korkeanniemi on suopursuvarpurämettä, jossa kasvaa nuorta mäntyä n vuotiasta. Seassa kasvaa jonkin verran myös hieskoivua ja nuorta kuusta, sekä katajaa. Rannassa kasvaa juolukkaa, suokukkaa, tupasvillaa ja järviruokoa. Paikoin alue on kosteaa rämettä, jossa kasvaa kitukasvuista mäntyä, vaivaiskoivua, suomuurainta, variksenmarjaa ja rahkasammalia. Metsäiseltä alueelta lähti ukkometso lentoon. Kuva 11. Korkeanniemi Maankäyttösuositus: Suoalue on luonnontilaisen kaltainen ja on tärkeää jättää alue luonnontilaan eli sen ojia ei tule perata Suopursurämettä, jossa kasvaa tiheässä nuorta mäntyä ja hieskoivutaimikkoa. Muuna kasvillisuutena kasvaa vaivaiskoivua, juolukkaa, vaiveroa, tupasvillaa ja mustikkaa. Rannassa kasvaa myös pullosaraa. Matinsaaressa kasvaa ikimäntyjä, jotka ovat iältään vuotiaita, sekä vanhoja kuusia, joita kasvaa enemmän saaren keskiosissa. Rannassa kasvaa hieskoivuja. Mt- metsätyyppiä. 13. Ct-tyypin kangasta, jossa kasvaa myös mustikkaa, puolukkaa ja suopursua. Metsä on tiheää, n.20-vuotiasta mäntyä. Rannassa kasvaa järviruokoa. 14. Pohjoisniemi kasvaa ikärakenteeltaan monen ikäistä mäntyä. Ikärakenne n vuoteen. Suotyypiltään suopursurämettä, jossa seassa kasvaa myös juolukkaa. Rantavyöhykkeellä kasvaa hyvin iäkkäitä mäntyjä. 15. Mt-tyypin metsää, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja hieskoivua. Mäntyä kasvaa enemmän rannassa. Ikärakenne vuotiaita. 16. Korven ja tuoreen kankaan muunnos, jossa kasvaa nuorehkoa sekapuustoa mäntyä, kuusta, koivua ja leppää. Puuston ikä on vuotta ja aluskasvillisuutena valtalajina mustikka, seassa myös suopursua. 17.Suopursurämettä, osin myös tuoretta kangasta. Kasvillisuutena suopurua, juolukkaa, vaiveroa, variksenmarjaa ja seinäsammalia. Puusto on tiheää, nuorta männikköä. 18.Hakkarkiven alue on Mt-tyypin metsää rinteessä. Rantavyöhykkeellä kasvaa nuorta vuotiasta mäntyä ja koivua. 19. Rimminniemessä on kallioinen ranta. Mt metsätyyppiä olevaa mänty-, kuusimetsää. Ikä puustolla on n vuotiasta, jonka seassa on paljon iäkkäämpiäkin puita. Metsikkö on suhteellisen tiheää. Koivua kasvaa siellä täällä, rannassa enemmän. Kuva 12. Kohmujärven rantaa Pohjoissaari kasvaa iäkkäitä mäntyjä, jonka seassa myös nuorempia yksilöitä ja hieskoivua. Aluskasvillisuus on suopursua, variksenmarjaa ja juolukkaa. Linnustoista alueella havaittiin mm. palokärki, käpytikka, kalalokki, kuikka, haapana, peipponen, talitiainen, käki(nt), teeri(nt), ukkometso(nt), rantasipi ja leppälintu. 13

8 6. Johtopäätelmät 6.1. Rantayleiskaavan tarkistus, rakennuspaikkojen muutos Äänekosken rantayleiskaavan tarkistuksen yhteydessä ollaan siirtämässä tai muuttamassa viiden kohteen rakennuspaikkoja. Näistä kaksi sijaitsee Äänekosken Myllyperän alueella ja loput kolme Konginkankaan alueella. Näiltä suunnitelluilta rakennuspaikoilta ei löytynyt yhtään liito-oravan (Pteromys volans)elinpiiriä. Mahdollinen Euroopan luontodirektiivin liitteen IV toinen laji, viitasammakko (Rana arvalis), saattaa esiintyä Lekojärven rantavedessä. Näillä lajeilla on erityisesti maankäyttöä rajoittava merkitys, sillä luonnonsuojelulain mukaan, niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty. Alueilta ei löytynyt myöskään erityisen arvokkaita, harvinaisia kasveja. Kohteilla ei ollut lähteitä tai puroja, eikä tiedossa olevia muinaismuistokohteita (Hertta tietojärjestelmä). Metsälain 10 erityisen arvokkaita elinympäristöjä löytyi Kohmujärven ranta-alueilla olevista kivikoista (pirunpellot) ja luonnontilaisen kaltaisista, kosteista rämeistä. Kohteet eivät sijainneet luokitelluilla pohjavesialueilla Kierälahti Äänekosken alueista Kierälahden niemessä ja lahdessa sijaitseva alue ( )on näistä rakennuspaikoista haasteellisin. Alueella on laaja graniittikallioalue, eli geologinen maastokohde, joka asettaa haasteet maiseman, ympäristön ja mahdollisen rakentamisen suhteen. Kallioalueella on kasvillisuuskerros aina herkästi vaurioituvaa. Jos kallion päällä oleva kasvillisuus tuhoutuu, paljastuu myös kallio enemmän esiin, joka nyt on näkyvissä jyrkimmiltä osiltaan. Tämä myös lisäisi ravinteiden huuhtoumaa Kuhnamoon. Kallion laelle rakennettaessa on huomioitava maisema järvelle. Rantaan ei voi rakentaa kohdissa, joissa on jyrkän kallion alue, koska etäisyys rannan ja kallion välissä on liian kapea. Niemessä on alavampaa ja mahdollisuus rakentamiselle, mutta alue on hyvin kivikkoista. Kohteessa ei ole estettä esitetylle kaavamuutokselle Vahvaniemi Vahvaniemessä sijaitseva mahdollinen rakennuspaikka ( ) on keskiravinteista lehtoa, joten sen kasvillisuus on runsasta. Hyvin vaateliaita lajeja alueella ei kuitenkaan esiintynyt. Tällä alueella voisi puulajisuhteiden ja kasvupaikkatyypin suhteen olla myös liito-oravalle sopiva elinympäristö, mutta alue on liian saarekemainen, jotta liito-oravalle olisi sille vaadittava elinpiiri mahdollinen (keskimäärin naaras vaatii 8,3 ha ja uros 59,9 ha (Pöntinen 2001)). Aluetta rajaa voimalinja, pelto ja Niinivesi-järvi. Kohteessa ei ole estettä esitetylle kaavamuutokselle Vihtalahti Konginkankaalla sijaitsevalla Vihtalahden rakennuspaikkaehdotuksessa ( ) on kyseessä tyypillinen mustikkatyypin (Mt) metsä. Alueella kasvaa muutama hyvin järeä ja iäkäs kuusi, jotka antavat alueelle jylhän yleisilmeen. Kuusissa kasvoi runsaasti luppoa ja naavaa, mikä kertoo elinmahdollisuudet kosteasta ja puhtaasta pienilmastosta. Mahdollinen rakentaminen veisi näiltä lajeilta, sillä ympäristön avartaminen altistaa kuuset tuulen armoille, jolloin luultavasti kuuset jäkälineen, ilman paalujuurtaan tulisivat kaatumaan. Alueen keskiosassa kasvaa myös yövilkka, joka on kämmekkälajeistamme yleisin, mutta kasvaa vain iäkkäissä metsissä, joissa sammalpaksuus on riittävä sen juuristolle. Kohteessa ei ole estettä esitetylle kaavamuutokselle Lekojärvi Lekojärvi ( ) rakentamispaikka on siirretty voimassa olevasta kaavasta n.100 metriä etelämmäksi. Lekojärvi on hyvin erämaatyyppinen pieni, humuspitoinen järvi, jonka rannat ovat soiset. Alueelle on jo tehty rakennuspaikan pohja ja sille tuleva vesi- ja viemäriliittymä. Alue on avohakkuualalla, jossa on muutamia koivuja siemenpuuasennossa ja niiden alla lehtipuuvesakkoa. Rannan suhteen on hyvä huomioida, että rannassa kasvaa tervaleppää, joka on alueellisesti suhteellisen harvinainen. Nämä olisi syytä pyrkiä säästämään. Myös korpipaatsamaa esiintyy rannassa. Lekojärvessä oli myös sammakon nutipäitä. Näistä ei voi vielä varmuudella sanoa onko kyseessä sammakon, rupisammakon vai viitasammakon nutipäät. Ne pystyy erottamaan toisistaan nutipäävaiheessa ainoastaan tutkimalla mikroskoopilla niiden suussa olevia hammasrivejä. Kesän lopulla pienet sammakonpoikaset yleensä nousevat kuivalle maalle, mutta niiden liikkumisesta ei ole tarkkaa tutkittua tietoa. Aikuisten yksilöiden tunnistus käy parhaiten varhain keväällä, huhtitoukokuussa, jolloin niiden kutuajan ääntelystä ne voidaan tunnistaa. Muuten aikuiset viitasammakkoyksilöt ovat erittäin arkoja ja voivat pysytellä piilossa hyvinkin pitkiä aikoja havaitessaan liikettä. Viitasammakko (Rana arvalis) on Euroopan luontodirektiivin(92/43/ety) liitteessä IV (a) esiintyvä eliölaji. Liitteen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty automaattisesti, ilman erillistä suojelupäätöstäkin. Laji on suojeltu Luonnonsuojelulain mukaan (LSL 2004). Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokituksessa viitasammakko on elinvoimainen (LC Least concern). Suomalaisessa uhanalaisuusluokituksessa viitasammakkoa ei ole luokiteltu uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi lajiksi. Viitasammakko elää rehevillä rannoilla ja soilla. Viitasammakko laskee kutunsa rantaveteen ja etsii ravintoa ranta-alueilta, läheltä kutupaikkaansa. Viitasammakko on paikkauskollinen. Sen elinpiiri rajoittuu muutaman neliökilometrin alueeseen. Sen keskimääräinen liikkumisalue on n.1000 m. ( Huolimatta paikalta löydetyistä sammakonpoikasista, estettä kaavamuutokselle ei ole. Rantaviivan tuntumassa on kuitenkin syytä välttää haittaavaa maa- ja vesirakentamista. 15

9 Iso-Kalliojärvi Iso-Kalliojärvi ( )rakennuspaikalla ei luonnon monimuotoisuuden kannalta rajoittavia kohtia, koska alue on keskellä avohakkuualaa. Maiseman kannalta rakentaminen on otettava huomioon, sillä tontti on Kalliojärvenmäen laella. Tällä hetkellä Iso-Kalliojärven rantavyöhykkeelle on jätetty puustoa, joka suojaa maisemaa. Rantaan on hyvin jyrkkä rinne, joka ei kuulu itse suunnitellun tontin alaan, mutta huomioitava koska tämä on lähin ranta-alue tontille. Rantajyrkänne tulee pitää puustoisena, jotta eroosiota ei pääse syntymään. Puusto pidättää ravinteita ja kunttakerrosta paikallaan. Kohteessa ei ole estettä esitetylle kaavamuutokselle Kohmujärven kaavaehdotus Kohmujärven rantayleiskaavaehdotuksessa on kaavamerkinnäksi ehdotettu Mt-4 merkintää, joka kieltäisi alueella avohakkuut. Tämänhetkinen merkintä rantayleiskaavalla -alueella on SL-merkintä, joka on luonnonsuojelualuetta tarkoittava. Kohmujärven ympäristö on kauttaaltaan mäntyrämettä, jossa paikoin on kosteampia rämeosuuksia. Näiden kosteiden rämealueiden aikaisemmin kaivettuja ojia ei pidä perata, vaan jättää ranta-alue niiltä osin luonnontilaan Rämeet ovat suotyypeiltään joko lyhytkorsirämettä tai isovarpurämettä, jotka kummatkin on luokiteltu uhanalaisuusluokkiin vaarantuneet (VU)lyhytkorsiräme ja silmälläpidettäviin (NT) isovarpuräme. Lyhytkorsirämettä on vain hyvin pienialaisesti rantalahdelmissa. Alueen puusto on tyypillistä rämemännikköä, joka paikoin kasvaa hyvin tiheässä. Kohmujärven rannoilla kasvaa harvakseltaan, mutta kauttaaltaan koko suunnittelualueen, hyvin iäkkäitä mäntyjä, jotka tulee säilyttää rantaalueilla myös tuleville sukupolville. Mänty voi elää 250-vuotiaaksi ja voi saavuttaa jopa vuoden iän hyvissä olosuhteissa. Kuva 13. Käkkärämänty kivikossa Suunnittelualueen kaavamerkinnäksi voidaan vaihtaa MT-4, joka kieltää avohakkuut, ja vaatii lisäksi noudattamaan Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia. Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaan rantavyöhykkeille jätetään riittävät suojakaistat, sekä pienet saaret ja rantakallioiden metsät jätetään kokonaan hakkaamatta. Näitä ohjeita 16 noudattamalla, on MT-4 merkintä kaavassa riittävä varmistamaan luonto- ja maisema-arvojen säilymisen. Alueen rantavyöhykkeen ulkopuolisen metsän mahdollinen harvennus on tehtävä varovaisesti huomioiden maisema, metsäkanalinnut ja erityisesti puuston merkitys pidättää suoalueelta pääsevän kiintoaineksen pääsy vesistöön. Mahdolliset metsätyöt on tehtävä talviaikaan. Tällöin maa-ainesta ja humusta ei pääse vesistöön maan ollessa jäässä ja linnuston pesintäaika ei ole esteenä. Uudistusojituksia on syytä välttää alueella, sillä ojitus aiheuttaisi suuria kiintoaines- ja ravinnepäästöjä Kohmujärveen. Ojituksesta saatava mahdollinen puiden kasvun lisäys ei kattaisi siitä aiheutuvia haittoja. Mäntyrämealueet ovat tärkeitä metson ja teeren lisääntymisalueita, joka tuli esiin myös luontoselvitystä tehtäessä. Alueella näyttää olevan runsas metsäkanapopulaatio etenkin teeren ja metson osalta. Metsäkanalintujen elin- ja lisääntymismahdollisuudet on otettava metsänhoidossa huomioon. Metso tarvitsee elinalueekseen puulatvuksen suojaa ja nykytutkimusten mukaan se viihtyy myös vuotiaassa kasvatusmetsikössä, vaikka sen suosittuja elinympäristöjä ovat yleisesti varttuneet metsät. Suojan merkitys on tärkein kesäaikaan, jolloin metso ruokailee lähinnä maassa. Kuusi on tärkein suojapuu. Metso tarvitsee horisontaalista näkyvyyttä metriä soidinaikanaan ja horisontaalista suojaa pesimisaikanaan. Mustikka on tärkein ravintokasvi, joka tuottaa ravintoa ja suojaa erityisesti poikasille. Teeri suosii taimikoita ja nuoria metsiä, sekä avoimia vaihettumisvyöhykkeitä. Elinpiirivaatimukset ovat laajat. Tärkeimpiä ravintokasveja ovat tupasvillan kukinnot keväällä. Teeret suosivat pesimisympäristönään erityisesti rämeitä. Sopiva latvuskorkeus puustolla on keskimäärin metriä ja latvuspeittävyys %. Talvella teerien ravintoa ovat koivujen urvut ja versot. Teeri suosii metsänreunan koivuja, koska niissä on suojapuustoa lähellä mm. kanahaukkaa vastaan. Metsän harventaminen voi edistää metsäkanalintujen elinmahdollisuuksia, jos sillä saadaan lisättyä esimerkiksi marjantuotantoa valoisuuden lisääntyessä ja jäljelle jäävien puiden latvusten elpymistä. (Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelma. Luonnos ) Saarten osalta riittää myös kaavamerkintä MT-4. Saaret ovat hyvin pienialaisia ja metsätuotannollisesti merkityksettömiä. Tapion rantametsien käsittelysuosituksissa. (Liite A2), suositellaan jättämään pienialaiset saaret kokonaan käsittelyjen ulkopuolelle. Saarilla kasvaa erittäin iäkkäitä puita, joiden elinmahdollisuudet vaarantuisivat ympäriltä harvennettavien puiden vuoksi. Saaret sisältävät oman ekosysteeminsä, koska ovat erillään mantereesta erityisesti kesäisin. Tämä mahdollistaa myös eri lintulajeille suojaisan lisääntymisympäristön. Erityisesti lokeille saaret ovat tärkeitä pesimisympäristöjä, mutta myös muille vesilinnuille, kuten kuikalle, joka on Euroopan lintudirektiivilaji. Kimmo Tuikan luontoselvityksen mukaan 1994, alueen aihikkimännyissä pesii tervapääskyjä (LC). Nyt tehdyssä luonto-ja maisemaselvityksessä ei tervapääskyjä havaittu. Kenties havainnointiaika oli vielä liian varhainen, sillä tervapääsky palaa Suomeen touko-kesäkuun aikana. Luonnontilaan jättäminen edistää myös lahopuuston muodostumista alueille, joka on tärkeää monelle tavanomaisesta poikkeavalle hyönteis- ja kääpälajeille. Mt-4- merkintä (avohakkuut kielletty)ei vaaranna alueen maisema- ja luontoarvoja, jos Kohmujärven rantavyöhyke jätetään luonnontilaan ja käsittelyjen ulkopuolelle ja saaret jätetään luonnontilaan ja kaiken käsittelyn ulkopuolelle. Nämä suositukset tulevat myös suoraan Tapion 17

10 hyvän metsänhoidon suosituksista. Rantavyöhyke tulee noudattaa luonnollisen maaston ja kasvillisuuden vaihtelua, jotta vyöhykkeestä ei tule keinotekoisen näköinen. Mahdollinen metsän käsittely suunnittelualueella tulee myös olla luonnonmukaisen kaltaista. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on sanottu, että kaavamääräysten on oltavan maanomistajan kannalta kohtuullisia (MRL 39 ), joten myös tämä huomioon ottaen MT-4 merkintä Kohmujärven rantayleiskaava-alueelle olisi kohtuullisempi, kuin SL-merkintä. Valtioneuvoston valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa koskevan periaatepäätöksen mukaan (Valtioneuvoston periaatepäätös 1990; Heikkilä ja Heikkinen 1991), rantojensuojeluohjelmaankin kuuluvien metsien rantoja voidaan käsitellä, mikäli ne tehdään Keskusmetsälautakunta Tapion antamien rantametsien käsittelysuositusten mukaisesti. Näitä suosituksia pidemmälle meneviä metsän käytön rajoituksia voidaan edellyttää ainoastaan uhanalaisten ja erittäin harvinaisten eläinja kasvilajien esiintymispaikoilla. (Metsätieteen aikakauskirja 1/2010:5-18. Tutkimusartikkeli, Ulla Marttila ja Kari T. Korhonen) Kuva 14. Isosiilikkään (Arctia caja) toukka Kuva 15. Suokukka (Andromeda polifolia) 18 Lähteet Euroopan linnut. Lars Jonsson Hyvän metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys, Maisemallinen osa-aluejako. Matleena Muhonen. Keski-Suomen ympäristökeskus Kimmo Tuikka. Luonto- ja maisemaselvitys Kohmujärvi Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi- menetelmä ja luontotyyppien luokittelu. Tytti Kontula; Anne Raunio(toim.). Suomen ympäristö 765. Suomen ympäristökeskus. Helsinki Metsätieteen aikakauskirja 1/2010:5-18. Tutkimusartikkeli, Yleiskaavamerkintöjen ja määräysten aiheuttamat puuntuotannon rajoitukset Pohjois-Karjalassa valtakunnan metsien 10.inventoinnin mukaan. Ulla Marttila ja Kari T. Korhonen Pikkuötökät talossa ja puutarhassa. Lars-Henrik Olsen, Jakob Sunesen. Gummerus Pöntinen B Liito-orava. Flygekorren.. Vaasa. 48 s. Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Kasvimuseo. Helsinki Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelma. Luonnos ympäristö- ja paikkatietojärjestelmä asiantuntijoille. Liitteet Liite 1. Kohteiden kartat Liite 2. Kasvillisuusluettelo Liite 3. Linnustoluettelo 19

11 LIITE SV Kohmujärvi = alue, jolla säilytettäviä ympäristöarvoja = maisemanäkymä SV = rantametsävyöhyke Numerot viittaavat tekstin vastaaviin. LIITE 1 ma ma Kartta nro = tarkempi kohdealue (->300%) = maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue = maisemanäkymä ma

12 LIITE 1 Kartta nro = tarkempi kohdealue (->300%) = mahdollinen Euroopan luontoodirektiivin (92/43/ETY, Liite IV a.) laji, viitasammakko (Rana arvalis) = tervaleppä LIITE 1 Kartta nro = tarkempi kohdealue (->300%) = n. 100-vuotiaita kuusia = yövilkka

13 LIITE 1 Kartta nro = tarkempi kohdealue (->300%) = arvokas geologinen muodostuma, kallioalue, arvokas maisema-alue = lehtokuusama = valkolehdokki = maisemanäkymä LIITE 1 Kartta nro = tarkempi kohdealue (->300%) = lehtokorte = järeitä haapoja

14 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 2 KASVILLISUUSLUETTELO KORTEKASVIT Metsäkorte (Equisetum sylvaticum) Lehtokorte (Equisetum pratense) Järvikorte (Equisetumfluviatile) PALPAKKOKASVIT Kaitapalpakko (Sparganium angustifolium) SANIAISKASVIT Hiirenporras (Athyrium filix-femina) Metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris) Metsäalvejuuri (Dryopris carthusiana) MÄNTYKASVIT Mänty (Pinus sylvestris) Kuusi (Picea abies) Kataja (Juniperus communis) LILJAKASVIT Kielo (Convallaria majalis) Sudenmarja (Paris quadrifolia) Oravanmarja (Maianthemum bifolium) HEINÄKASVIT Timotei (Phelum prantense) Järviruoko (Phragmites australis) Hietakastikka (Calamagrostis epigejos) Metsäkastikka (Calamagrostis arundinaceae) Metsälauha (Deschampsia flexuosa) Nurmilauha (Deschampsia caespitosa) SARAKASVIT Pullosara (Carex lasiocarpa) Jokapaikansara (Carex nigra) Viiltosara (Carex acuta) Polkusara (Carex brunnescens) KÄMMEKKÄKASVIT Yövilkka (Goodyera repens) Valkolehdokki (Plantehera bifolia) PAJUKASVIT/KOIVUKASVIT Haapa (Populus tremula) Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 2 Raita (Salix caprea) Rauduskoivu (Betula pendula) Hieskoivu (Betula pubescens) Vaivaiskoivu (Betula nana) Harmaaleppä (Alanus incana) Tervaleppä (Alnus glutinosa) KOHOKKIKASVIT Puna-ailakki (Silene dioica) RUUSUKASVITrf Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) Tuomi (Prunus padus) Kurjenjalka (Potentilla palustris) Ojakellukka (Geum rivale) Lillukka (Rubus saxatilis) Vadelma (Rubus idaeus) Mesimarja (Rubus arctiicus) Metsäruusu (Rosa majalis) Suomuurain (Rubus chamaemorus) Rätvänä (Potentilla erecta) HERNEKASVIT Kevätlinnunherne (Lathyrus vernus) Käenkaali (Oxalis acetosella) KURJENPOLVIKASVIT Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) PAATSAMAKASVIT Korpipaatsama (Rhamnus frangula) ORVOKKIKASVIT Suo-orvokki (Viola palustris) Metsäorvokki (Viola riviniana) HORSMAKASVIT Maitohorsma (Epilobium angustifolium) TALVIKKIKASVIT Isotalvikki (Pyrola rotundifolia) KANERVAKASVIT Mustikka (Vaccinium myrtillus) Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) Mäntykukka (Monotropa hypopitys) Juolukka (Vaccinium uliginosum) Kanerva (Calluna vulgaris) Suokukka (Andromeda polifolia) Suopursu (Ledum palustre)

15 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 2 ESIKKOKASVIT Vaivero (Chamaedaphne calyculata) Etelänvariksenmarja (Empetrum nigrum subsp.nigrum) Metsätähti (Trientalis europaea) VIRMAKASVIT, KUUSAMAKASVIT Terttuselja (Sambucus racemosa) Lehtokuusama (Loniceria xylosteum) Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Liite 3 LINNUSTOLUETTELO Kuikka (Gavia arctica) Lintudirektiivin I-litteen laji Suomessa Haapana (Anas penelope) Tavi (Anas querquedula) Metso (Terao urogallus)(nt) Lintudirektiivin I-litteen laji Suomessa Teeri (Terao tetrix)(nt) Lintudirektiivin I-litteen laji Suomessa Pyy (Bonasa bonasia) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Kalalokki (Larus canus) Sepelkyyhky (Columba paumbus) Käki (Cuculus canorus)(nt) Palokärki (Drycopus martius) Lintudirektiivin I-litteen laji Suomessa Käpytikka (Dendrocopos major) Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Vastuulaji Suomessa Räkättirastas (Turdus pilaris) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Tiltaltti (Phylloscopus collybita)(vu) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Talitiainen (Parus major) Varis (Corvus corone) Peippo (Fringilla coelebs)

Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys

Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys ,, 2012 Äänekosken rantayleiskaavan luontoselvitys Sisältö 1.Taustaa... 2 2. Luonto- ja maisemaselvityksen toteutus... 2 3. Lajien suojelun taustaa... 3 4. Ääneseudun maisema ja maaperä... 3 5. Maastoselvitys...

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI

Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI

Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti

Luontoselvitys. Vihtalampi Mia Rahinantti Vihtalampi 892-403-1-161 1 Sisällysluettelo 1. Taustaa... 2 2. Maastoselvitys... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 Kasvillisuusluettelo... 7 Lähteet... 8 Kartta 1. Taustaa Selvitysalue sijaitsee Uuraisten kunnassa,

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys

Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)

AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen

Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys

Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys 2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset

Lisätiedot

luontoselvitys Petri Parkko

luontoselvitys Petri Parkko 2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen

Lisätiedot

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi

Lisätiedot

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...

Lisätiedot

TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS

TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys

Lisätiedot

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km

Mittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630

Lisätiedot

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA

RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA 16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010

Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3

Lisätiedot

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM

1. Yleistä. Hannu Tuomisto FM ALAKYLÄN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. Yleistä Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin Alakylässä, kartassa 1 rajatulla alueella, sellaisia luontoarvoja,

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011

Lisätiedot

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava

Lisätiedot

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS

SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan

Lisätiedot

LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,

Lisätiedot

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

SANTAVUORI MESKAISVUORI

SANTAVUORI MESKAISVUORI SANTAVUORI MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 2008 SANTAVUORI-MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys 1. Yleistä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on suunnitellut Ilmajoen

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018

NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31

Sisällysluettelo. Sammalet: Metsäkerrossammal 30 Palmusammal 31 Ella Juhola 8D Sisällysluettelo Kuvauspaikat 3 Onnistumiset 4 Vaikeudet 5 Yhteenveto 6 Lehtipuut: Haapa 7 Kynäjalava 8 Metsälehmus 9 Pihlaja 10 Saarni 11 Tervaleppä 12 Tuomi 13 Vaahtera 14 Vuorijalava

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS. Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja NOUSIAISTEN KAITARAISTEN YRITYSALUEEN LUONTOARVOJEN PERUSSELVITYS Suomen Luontotieto Oy 32/2007 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue... 3 4. Tulokset...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen

LUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain,

Lisätiedot

tilan yleispiirteinen luontoselvitys Lestijärven Jykyrissä. FM, biologi Mirva Vilppola

tilan yleispiirteinen luontoselvitys Lestijärven Jykyrissä. FM, biologi Mirva Vilppola 421-401-21-172 tilan yleispiirteinen luontoselvitys Lestijärven Jykyrissä FM, biologi Mirva Vilppola 28.6.2018 2 Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 2. MENETELMÄT... 3 3. ALUEEN KUVAUS... 4 4. LOPUKSI... 5 KIRJALLISUUS...

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot

Lisätiedot

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys

Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Prinssinkuja 2 C 26 21420 Lieto Puh. 045-6793602 2 1. JOHDANTO Naantalin kaupunki tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

Päivölän alueen esiselvitys

Päivölän alueen esiselvitys LUONTOPALVELU KRAAKKU Päivölän alueen esiselvitys Eura Marika Vahekoski 18.9.2017 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava... 4 3. Kasvillisuus ja luontotyypit... 5 3.1 Kuvio 1... 5 3.2 Kuvio 2...

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys

9M VAPO OY ENERGIA. Jako-Muuraissuon tervaleppäkorpien kasvillisuusselvitys 17.12.2003 VAPO OY ENERGIA FM Sari Ylitulkkila SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUS JA KASVISTO... 1 2.1 Kasvillisuusselvityksen toteutustapa... 1 2.2 Selvityksen tulokset... 1 Pirttiselän pohjoisreunan

Lisätiedot

VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITE 2 TAMPEREEN KAUPUNKI VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 21344YK 30.5.2005 LIITE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ 2 2.1 MAISEMA 2 2.2 MAA- JA KALLIOPERÄ 3 2.3 KASVILLISUUS

Lisätiedot

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sysmän Iso-Särkijärven ja Hevoshiekan ranta-asemakaavan luontoselvitys 2010 Petri Parkko 28.10.2010 1 1. Taustoja Sysmän Rapalanniemessä laaditaan ranta-asemakaavaa,

Lisätiedot

METSO KOHTEEN LIITTEET

METSO KOHTEEN LIITTEET METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta

LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta LUONTOSELVITYS Seinäjoen Kyrkösjärven itäranta Pöyry Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ Tämän luontoinventoinnin tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kyrkösjärven itärannalla (Kartta 1) sellaisia

Lisätiedot

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys

Sääskiniemen kaavamuutos luontoselvitys Liite 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JOUNI RIITAMO JA PIHTIPUTAAAN KUNTA kaavamuutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (6) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot