VAASANSEUDUN PALVELUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASANSEUDUN PALVELUSTRATEGIA 3.4.2006"

Transkriptio

1 1 VAASANSEUDUN PALVELUSTRATEGIA

2 2 1 Johdanto 4 2 Tavoitteet Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet Täsmennetyt tavoitteet: Lähtökohdat ja reunaehdot 7 3 Nykytilan analyysi Kustannusvertailu Väestömuutosten vaikutusten arviointi Haastattelujen yhteenveto Arvio palvelujen nykytasosta ja kehittämiskohteista Mahdolliset yhteistyökohteet Vireillä olevat kehittämishankkeet 17 4 Työn viitekehys Paikallisuus muuttaa muotoaan Kuntajohtaminen muuttaa muotoaan Johtamis- ja ohjausroolien kehitys Palvelumallien kehitys 22 5 Vaasanseudun palveluvisio 24 6 Vision pohjalta rakennettu palveluyhteistyön perusrakenne ja toimintamalli Asiakkaalle näkyvä palvelu- ja jakelujärjestelmä Yhtenäinen palvelutuotanto Toiminnanohjaus 27 7 Palveluyhteistyön organisointi Kuntien yhteinen tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin edut ja haitat Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Lähipalvelupiirin organisointi ja suhde palvelupiiriin Uuden järjestelmän etuja ja haittoja Opetuspalvelut Uuden toimintamallin etuja ja haittoja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelukeskus Uuden toimintamallin etuja ja haittoja Tilapalvelu Uuden toimintamallin etuja ja heittoja Seudullinen vesi- ja viemärilaitos Uuden toimintamallin etuja ja heittoja Seudullinen tietoimisto ja tieliikelaitos Uuden toimintamallin etuja ja haittoja 44

3 3 7.8 Kaavoitustoimisto Uuden toimintamallin etuja ja haittoja Ympäristötoimisto Uuden mallin etuja ja haittoja 46 8 Ketjupalvelumallin suhde kunta- ja palvelurakenneuudistukseen Esilläolleet vaihtoehtoiset mallit Erot ja yhtäläisyydet Ketjupalvelumalli vs. peruskuntamalli Ketjupalvelumalli vs. palvelupiirimalli Ketjupalvelumalli vs. aluekunta-lähikuntamalli 49 9 Ketjupalvelumallin suhde Ole Norrbackin asiantuntijaryhmän esityksiin Sosiaali- terveydenhuolto Koulutus Kulttuuri Tekniset, ympäristö- ja tukipalvelut Ostopalvelujen ja palvelusetelijärjestelmien mahdollisuudet ja edellytykset seudun alueella Puolittaismarkkinat ja varsinaiset markkinat Palveluseteli lisää asiakasohjautuvuutta Palvelusetelin käyttöönotossa huomioitavaa Laatumallit palvelutuotannon johtamisessa ja kehittämisessä Tunnetuimmat laatumallit Laatumallien soveltuvuus palvelutuotannon kehittämisessä ja johtamisessa Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta Palvelutuotannon tehostaminen markkinamekanismeja, palveluseteli- ja laatujärjestelmää hyödyntäen Vaasanseudun tilanne Esimerkki organisointimallista, tuotteistamisesta ja kustannuksista seudullisessa yhteistyössä Nykyisen toimintamallin kustannukset Uuden toimintamallin toiminnallisia ja kustannusvaikutuksia Yhteinen hallinto Yhteinen ruokahuolto Tarvelähtöinen resurssisuunnittelu 62

4 4 1 Johdanto Vaasanseudun Kehitys Oy, Vasek päätti käynnistää osana aluekeskusohjelmaa Vaasanseudun palvelustrategian laatimisen syksyllä Hankkeessa on mukana alueen 12 kuntaa: Isokyrö, Jurva, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri. Maksamaa tuli mukaan hankkeeseen myöhemmin. Yhtiön hallitus päätti hankkia tarjouskilpailun perusteella konsultointityön hanketta varten Yritystaito Oy:ltä. Vastaavana konsulttina toimi Tero Maksimainen. Konsulttitiimiin kuuluivat lisäksi Veli-Matti Koljonen ja Sten Fronden. Strategiatyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluvat mukanaolevien kuntien kunnanjohtajat ja Vasek Oy:n toimitusjohtaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio ja varapuheenjohtajana Mustasaaren kunnanjohtaja Marcus Henricson sekä sihteerinä kehittämispäällikkö Jan-Erik Helenelund Vasek Oy:stä. Kokouksessaan johtoryhmä päätti kutsua myös Vaasan sairaanhoitopiirin johtajan, Akavan, SAK:n ja STTK:n edustajan johtoryhmän jäseneksi. Hankkeen johtoryhmä on hyväksynyt hankkeen työohjelman, mutta ei ole ottanut kantaa yksittäisiin yhteistyöhankkeisiin. Johtoryhmän I kokous Johtoryhmän II kokous Keskeisten toimijoiden I työseminaari Johtoryhmän III kokous Johtoryhmän IV kokous Johtoryhmän V kokous Keskeisten toimijoiden II työseminaari Kansalaiskeskustelun käynnistäminen lähtötiedot kustannusvertailu KuVA-analyysi Kuntien joryt workshopit 12 x ½ pv Päättäjien workshopit 12 x ½ pv Sidosryhmien odotusten kartoittaminen Väliraportti I Seututaso Johtoryhmän VI kokous Laatukriteerien käytön perusteet Toimialojen I yhteistilaisuudet 5 x 1 pv Valmistelutyöryhmien työskentely Toimialojen II yhteistilaisuudet 5 x 1 pv Väliraportti II Kuntakohtainen käsittely 12 x ½ pv Organisointi mallit Strategialuonnos Kuntataso Strategia 12/2004 5/ /2005 4/2006 Palvelustrategiatyön luonne muuttui alkuperäisestä erillisten yhteistyökohteiden tarkastelusta kokonaisvaltaiseksi rakennetarkasteluksi syksyllä 2005 PARAS - hankkeen käynnistyttyä.

5 5 2 Tavoitteet 2.1 Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet Vaasan seudun palvelustrategiahankkeelle on asetettu hankesuunnitelmassa seuraavat tavoitteet, joiden mukaisesti pyydettiin myös tarjoukset: 1. Kartoittaa tulevaan kunnalliseen palvelutarpeeseen vaikuttavat yhteiskunnalliset kehitystrendit. 2. Selvittää kuntien nykyisen palvelutason ja palveluiden järjestämistavat kuntien antamien perustietojen perusteella. 3. Kartoittaa palvelutarjonnan puutteet. 4. Kartoittaa ne palvelutuotannon kriittiset puutteet, jotka yhteiskunnallisten muutostrendien seurauksena pahenevat tai aiheuttavat uusia puutteita tulevaisuudessa. 5. Esittää seudun kunnille palveluiden laadullisten arviointikriteerien käyttöä koskevat perusteet ja järjestää kaksi koulutustilaisuutta laatukriteerien käytöstä (toinen suomen ja toinen ruotsin kielellä). 6. Selvittää palvelut, jotka kunnat haluavat järjestää itse. 7. Selvittää yhteistyössä kuntien kanssa ne palvelut, jotka on tarkoituksenmukaista järjestää seudullisessa yhteistyössä ja siihen liittyen: 8. Esittää organisointimalli ja organisaation kustannukset seudullisessa yhteistyöstä, kun palvelut järjestetään kuntien omaa tuotantoa hyödyntäen ja resurssien yhteiskäytössä. 9. Esittää organisointimalli ja organisoinnin kustannukset seudullisesta yhteistyöstä, kun palvelut järjestetään seudullisesti ostopalveluina / palvelusetelijärjestelmää hyödyntämällä. 10. Kartoittaa ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella 11. Esittää taloudellisuusvertailun malli, jolla itse tuotetun ja ostetun palvelun kustannuksia voidaan objektiivisesti ja yhtenäisesti verrata. 12. Kokoaa raportin kehittämisprosessista suomen ja ruotsin kielellä sekä tiivistelmä sen keskeisistä kohdista johtoryhmän arviointia ja työskentelyä varten 13. Laatii asiakirjan seudullisesta palvelustrategiasta sekä suomen että ruotsinkielisenä versiona. 2.2 Täsmennetyt tavoitteet: Johtoryhmä täsmensi ensimmäisessä kokouksessaan hankkeen tavoitteita seuraavasti: Tavoite Taso Mittari Seuranta 1. ja 4. Kartoittaa tulevaan kunnalliseen palvelutarpeeseen vaikuttavat yhteiskunnalliset kehitystrendit. On muodostunut yhteinen käsitys niistä yhteiskunnallisista kehitystrendeistä, jotka on syytä huomioida Vaasanseudun palvelustrategiassa Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio 4/2006

6 6 2.ja 3. Selvittää kuntien nykyisen palvelutason ja palveluiden järjestämistavat ja palvelutarjonnan puutteet 5. Esittää seudun kunnille palveluiden laadullisten arviointikriteerien käyttöä koskevat perusteet ja järjestää kaksi koulutustilaisuutta laatukriteerien käytöstä (toinen suomen ja toinen ruotsin kielellä). On muodostunut yhteinen kokonaiskäsitys kuntien nykyisestä palvelutasosta ja sen puutteista On muodostunut yhteinen käsitys laadullisten arviointikriteerien merkityksestä palvelutuotannon ohjauksessa Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio 4/2006 4/ ja 7. Selvittää palvelut, jotka kunnat haluavat järjestää itse ja jotka on tarkoituksenmukaista järjestää seudullisessa yhteistyössä 7.ja 8. Esittää vaihtoehtoiset organisointimallit ja niiden kustannukset seudullisessa yhteistyöstä 9. Kartoittaa ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella 10. Esittää taloudellisuusvertailun malli, jolla itse tuotetun ja ostetun palvelun kustannuksia voidaan objektiivisesti ja yhtenäisesti verrata. 12. Kokoaa raportin kehittämisprosessista suomen ja ruotsin kielellä sekä tiivistelmä sen keskeisistä kohdista johtoryhmän arviointia ja työskentelyä varten Palvelustrategiassa on otettu huomioon kuntien kannanotot On muodostunut yhteinen käsitys seudullisen palvelutuotannon organisointimallista On muodostunut yhteinen käsitys ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella On muodostunut yhteinen käsitys sovellettavasta taloudellisuusvertailumallista Asiakirjat on tehty ja toimitettu vähintään viikkoa ennen johtoryhmän kokousta Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio 4/2006 4/2006 4/2006 4/2006 4/2006

7 7 13. Laatii asiakirjan seudullisesta palvelustrategiasta sekä suomen että ruotsin kielisenä versiona. Asiakirjat on tehty ja toimitettu vähintään viikkoa ennen johtoryhmän kokousta Johtoryhmän arvio 4/ Lähtökohdat ja reunaehdot Palvelustrategiatyön ohjaamista varten johtoryhmä määritteli lisäksi työlle lähtökohdat ja reunaehdot seuraavasti: 1. Kunnat määrittelevät omista lähtökohdistaan, missä palveluissa ja kenen kanssa ne tekevät yhteistyötä. Kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä oman seudun lisäksi myös muihin suuntiin. 2. Palveluiden järjestään asukaslähtöisesti siten, että kuntien hallinnolliset rajat eivät vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. 3. Kuntien valtuustojen ja hallitusten mahdollisuudet ohjata yhteistä / yhteisesti järjestettyä palvelutuotantoa on turvattava 4. Tietojärjestelmien yhteensopivuudella luodaan edellytykset toiminnan ohjaukseen ja yhteiseen sähköiseen asiointiin. 5. Puretaan päällekkäisiä toimintoja ja vahvistetaan yhteistyöllä osaamista. 6. Palveluyhteistyö aloitetaan / laajennetaan ensin niissä palveluissa, joissa se on luontevinta. 7. Palvelustrategiatyössä ei esitetä henkilöstön irtisanomisia. 8. Toimintamallin on tuotava kunnille taloudellisia säästöjä palvelujen laadun ja saatavuuden kärsimättä. 3 Nykytilan analyysi 3.1. Kustannusvertailu Kustannusvertailut perustuvat tilastokeskuksen toiminta- ja taloustietoihin vuodelta Vertailussa käytetään pääasiassa kunkin palvelun kokonaistoimintamenoja nettona ja vertailuyksikkönä käytetään asukasmäärää, muuta yksikköä tai suoritetta. Seuraavassa on yhteenveto suurempien menokohtien vertailusta. Pääsääntöisesti käyttömenot yhteensä, sosiaali- ja terveystoimi yhteensä ja koulumenot ovat vertailukelpoisia. Nämä ovat luotettavampia kuin yksittäisten palvelujen tarkastelu, jolloin kuntien erilaiset toimintarakenteet ja tilastointikäytännöt saattavat vaikeuttaa tulkintaa. Tarkemmalla tasolla tarkasteltaessa voi mukaan tulla rakenteellisia muuttujia, jotka vaikeuttavat vertailua. Tällaisia rakenteellisia muuttujia ovat esim. vanhusten pitkäaikaishoito vanhainkodissa tai terveyskeskuksessa.

8 8 Käyttötalouden menot e/asukas vuonna 2003 (netto) 4, e 4 3,5 3 2,5 2 3,151 3,325 3,346 3,375 3,412 3,523 3,552 3,714 3,791 3,942 4,116 4,176 3,544 1,5 1 0,5 0 Mustasaari Laihia Jurva Oravainen Kristiinankaupunki Maalahti Vaasa Koko maa Käyttötalousmenot asukasta kohti ovat pienimmät Mustasaaressa 3151 ja suurimmat Vaasassa Kuuden kunnan käyttötalousmenot ovat maan keskiarvon 3544 yläpuolella. Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä e/asukas (2003) e 2,5 2 1,5 1,874 2,058 2,075 2,089 2,121 2,17 2,217 2,264 2,281 2,287 2,348 2,506 2,2 1 0,5 0 Mustasaari Jurva Oravainen Laihia Kristiinankaupunki Maalahti Vaasa Koko maa

9 9 Sosiaali- ja terveystoimen yhdistetyt menot ovat pienimmät Mustasaaressa 1874 ja suurimmat Korsnäsissä Puolella kunnista kustannukset ovat suuremmat kuin maan keskiarvo. Peruskoulun nettokustannukset vuonna 2003 Grundskolans nettokostnader år e e ,315 5,398 5,488 5,514 5,902 6,052 6,15 6,269 6,365 6,411 6,982 7,234 5, tuntia Peruskoulu e/oppilas (netto) - Grundskola /elev Peruskoulussa annetut opetustunnit/oppilas - Undervisningstimmar per elev Laihia Vaasa Isokyrö Vähäkyrö Närpes Korsholm Kristinestad Jurva Malax Vörå Korsnäs Oravais Koko maa/hela landet Peruskoulun kustannukset ovat suurimmat Oravaisessa 7234 ja pienimmät kustannukset ovat Laihialla Laihia ja Vaasa ovat alle maan keskiarvon, joka on 5470.

10 10 Lukion kokonaiskustannukset vuonna 2003 Gymnasiets totalkostnad år e ,328 4,38 4,845 4,882 5,356 5,557 5,635 6,021 6,671 4, tuntia Lukion kustannukset e/oppilas - /elev Lukiossa annetut opetustunnit/oppilas - Undervisningstimmar/elev Korsnäs Oravais Vähäkyrö Korsholm Isokyrö Laihia Vaasa Malax Närpes Jurva Kristinestad Vörå Koko maa/hela landet Lukio-opetuksen menot ovat suurimmat Vöyrillä 6671 ja pienimmät Mustasaaressa Mustasaaren ohella Isokyrö on alle maan keskiarvon Jokaiselle kunnalle on tehty myös vertailu omassa kuntasarjassaan. Palvelukohtaiset tiedot on toimitettu suoraan kuntiin. 3.1 Väestömuutosten vaikutusten arviointi Kuntien väestömuutosten vaikutusta kunnallisiin palveluihin on arvioitu Kunnallistaloudellisten Vaikutusten Arviointi (KuVA)-menetelmällä. Menetelmän lähtökohtana on kuntakohtainen Tilastokeskuksen uusin väestö- ja ikärakenneennuste sekä kuntien vuoden 2003 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. KuVA-menetelmällä voidaan tehdä ennuste keskeisten palvelujen (lasten ja nuorten sekä vanhusten) kustannuksista. Menetelmä esittää tulevaisuuden kuvan tilanteesta ellei mitään tehdä eli toimitaan nykyisellä toimintamallilla ja kustannustasolla. Kunnissa tapahtuvat väestömuutokset ovat hyvin keskeinen palvelurakenteeseen ja sitä kautta kuntatalouteen vaikuttava tekijä. Kunnallistaloudellisen lähtökohdan muodostavat kuntien vuoden 2003 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. Vaikutusta menoihin on arvioitu palveluissa tapahtuvan kysynnän perusteella. Taustalla on Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukainen palveluiden luokittelu ja niille lasketut ikä- ja asukasryhmäkohtaiset kustannukset. Kunnalliset palvelut on luokiteltu kolmeen luokkaan - ikäspesifiset palvelut (tarkoitettu tietylle ikäryhmälle esim. päivähoito, koulut, vanhusten palvelut)

11 11 - ikä- ja asukasriippuvaiset palvelut (käyttö riippuu asukkaan iästä, mutta kaikki käyttävät esim. terveydenhuolto) - ikä- ja asukasriippumattomat palvelut (tarkoitettu kaikille kuntalaisille esim. kunnallistekniikka) Koko maan kuntien palveluiden kustannuksista vuonna 2001 oli ikä- ja asukasriippumattomien palveluiden osuus 25 % eli 75 % on riippuvaisia väestö- ja ikärakenteen muutoksista. Kokonaisuudessaan Vaasanseudulla väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee lisäresurssin tarvetta vanhusten palveluissa ja resurssien vapautumista lasten sekä nuorten palveluissa v lisäresurssin tarve on 11 milj. euroa. Vuodesta 2010 lähtien tulee suuria ikäluokkia vanhushuollon piiriin. Kuntien suuri haaste on muuttaa palvelurakennettaan kevyemmäksi ja saada palveluiden kustannustasoa alapäin tämän valtuustokauden aikana. Tämän avulla voidaan pienentää kustannusten kumulatiivista kasvua. Kaikilla kunnilla on tarve palvelutoimintansa sopeuttamiseen väestörakenteen muuttumisen johdosta. Kuntien väestö- ja ikärakenteen muutoksissa on kuitenkin kuntakohtaisesti suuria eroja. Kaikissa kaavioissa sininen palkki kuvaa lasten ja nuorten palveluja, punainen palkki vanhusten palveluja ja keltainen edellisten yhteisvaikutusta. Palvelurakenteen muutos , milj.euroa Vaasanseutu Lasten ja nuorten palvelut Vanhusten palvelut Erotus Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Isokyrö 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,10,1 0,7 0,5 0,2 2,1 1,8 1,7 1,2 1,4 0,9 0,4 0,4 0,4-0,

12 12 Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Jurva 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 1,8 1,9 1,5 1,1 0,9 0,9 0,5 0,5 0,2 0,1-0,2-0,1-0,3-0,8-1,0-1,0-1,0-1, Förändringar i servicestrukturen , milj. Korsholm 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 11,2 10,9 9,08,9 6,46,3 4,0 3,6 1,7 1,2 0,30,1 0,0-0,2-0,5-0,4-0,1-0, Förändringar i servicestrukturen , milj Korsnäs 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6 0,8 0,5 0,3 0,2 0,1 0,1 0,0-0,1-0,1 0,0-0,1-0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,4-0,

13 13 Förändringar i servicestrukturen , milj Kristinestad 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 2,0 1,2 0,1 0,4-0,6-0,4-2,1-1,8-2,1-3,3-1,8 3,7 2,9-0,4-1,0-3,8-3,9-4, Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Laihia 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 4,1 3,3 3,3 2,7 2,3 1,7 1,3 0,4 0,6 0,0-0,4-0,3-0,3-0,7-0,7-0,6-0,6-0, Förändringar i servicestrukturen , milj Malax 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 0,8 0,5 0,0-0,3-0,2-0,5-0,4-0,3-0,9-1,0-0,8-1,2-1,3-1,4-1,4-1,5-1,5-1,

14 14 Förändringar i servicestrukturen , milj Närpes 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5 0,9 0,6 0,3-0,1-0,4-0,4-0,5-0,8-1,5-2,0-2,1-2,0-2,0-1,9-2,2-2,3-2,6-2, ,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6-0,7 0,0-0,1-0,1 Förändringar i servicestrukturen , milj Oravais -0,3-0,1-0,4-0,1-0,1-0,4-0,5-0,5-0,5-0,6 0,1-0,3-0, ,3-0,2 Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Vaasa 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 32,3 29,0 26,8 24,6 20,2 18,3 13,5 11,1 5,6 3,8-0,31,20,9-1,8-2,4-1,9-2,2-3,

15 15 Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Vähäkyrö 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3,2 2,9 2,6 2,3 2,2 1,5 1,6 1,0 0,6 0,6 0,7 0,7 0,6 0,2 0,2 0,3 0,3 0, Förändringar i servicestrukturen , milj Vörå 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6 0,7 0,7 0,4 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0-0,2-0,2-0,2-0,2 0,0-0,2-0,2-0, Tarkemmat palvelukohtaiset tiedot ja tuloslaskema-arviot on toimitettu suoraan kuntiin Haastattelujen yhteenveto Kunnissa tehtiin ryhmähaastattelut, joihin osallistuivat johtoryhmät ja keskeiset poliittiset päättäjät. Haastattelut suoritettiin kunnassa yhden päivän aikana molemmilla ryhmille erikseen. Pääosin tilaisuuksiin osallistui kattava joukko kuntien päättäjiä Arvio palvelujen nykytasosta ja kehittämiskohteista Ryhmähaastatteluissa aluksi käytiin yleiskeskustelu kunnan palveluista ja niiden organisoimisesta. Seuraavaksi suoritettiin itsearviointi palveluista. Arvioinnissa käytettiin välineenä äänestysmenetelmää. Menetelmällä saatiin aikaan yleensä vilkas keskustelu. Arvioinnista yleisesti voidaan tehdä se huomio, että parhaimmat arvioinnit saivat kirjasto-, vesihuolto-, perusopetus-, lukio-opetus-, ja ammatillisen koulutuksen palvelut. Heikoimmat arvioinnit saivat tietotekniikka, henkilöstöhallinto, erikoissairaanhoito, nuorisotyö ja kulttuurityö. Arvioitaessa oman kunnan palvelujen verrattuna muihin oltiin sitä mieltä, että omassa kunnassa asiat ovat paremmin. Poikkeuksena oli Kristiinankaupunki, jossa osa luottamushenkilöistä oli sitä mieltä, että palvelut ovat huonommat kuin muilla. Seuraavassa esimerkkejä palveluista, jotka kunnassa arvioitiin heikoimmiksi (poikkesivat yleistä linjasta huonompaan).

16 16 Vöyri kulttuuripalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) sosiaalityö, henkilöstöhallinto, tietohallinto (viranhaltijat) Korsnäs tietohallinto (luottamushenkilöt) Isokyrö perusterveydenhuolto (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kulttuuripalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) tilapalvelut (luottamushenkilöt) Jurva katujen ja yleisten alueiden hoito(luottamushenkilöt) tietohallinto (luottamushenkilöt) tilapalvelut (luottamushenkilöt) Kristiinankaupunki korkea-asteen koulutus(viranhaltijat ja luottamushenkilöt) katujen ja yleisten alueiden hoito(luottamushenkilöt) ammattikoulutus (luottamushenkilöt) elinkeinopalvelut (luottamushenkilöt) Laihia urheilu- ja liikuntapalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kulttuuripalvelut (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) tietohallinto, sosiaalityö (viranhaltijat) Vähäkyrö tilapalvelut (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) katujen yleisten alueiden hoito (viranhaltijat) Vaasa tilapalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kaavoitus (luottamushenkilöt) Mustasaari tiedottaminen (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) ammatillinen koulutus(viranhaltijat) kulttuuripalvelut (viranhaltijat) nuorisopalvelut (viranhaltijat) Oravainen kulttuuripalvelut (luottamushenkilöt) rakennusvalvonta (luottamushenkilöt) elinkeinopalvelut (luottamushenkilöt) nuorisopalvelut (viranhaltijat)

17 17 Närpiö korkea-asteen koulutus (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) Maalahti perusterveydenhuolto(luottamushenkilöt) taloushallinto(luottamushenkilöt) katujen ja yleisten alueiden hoito (luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat) kulttuuripalvelut (viranhaltijat) ammatillinen koulutus (viranhaltijat) Kuntakohtaiset tulokset on toimitettu kunnille Mahdolliset yhteistyökohteet Ryhmähaastatteluissa esille tuotiin yleisinä teemoina ja mahdollisina yhteistyökohteina seuraavat asiat: Erikoissairaanhoidon korkeat kustannukset ja siihen liittyvä tilaajayhteistyö Perusterveydenhuollon lääkäripula ja asiakasjonojen purkaminen Tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen palvelutoiminnassa Vapaa-aika- ja kulttuurisektorin henkilöstöresurssien yhteiskäyttö Lukio-opetuksen tulevaisuus turvaaminen Perusopetuksen kouluverkon rationalisointi Kiinteistönhoito Luottamushenkilöiden rooli palvelustrategian ohjauksessa Palkanlaskenta ja yhteinen taloushallinto Erityistyöntekijät vammaispalveluissa ja lastensuojelussa Kaavoitus yhteinen ammattilainen Ammattikoulutuksen toteuttajatahojen tiivis yhteistyö Mielenterveysyhteistyö Ympäristönsuojelu Vanhusten avohuolto ja asumispalvelut Palveluprosessien uudistaminen yhdessä Henkilöstön kehittäminen ja hallinto Kylien kehittäminen EU-hanketoiminnan hallinnointi Opetustoimen hallinto Edunvalvonta tieasioissa Maataloustoimen hallinto 3.2 Vireillä olevat kehittämishankkeet Seuraavassa on joitakin alueen laajemmista (useampi kunta) hankkeista, joita voidaan hyödyntää Vaasanseudun palvelustrategian laadinnassa ja toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut

18 18 Pohjanmaa-projekti, jossa kehitetään terveys- ja päihdehuoltopalveluja kolmen maakunnan alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri. Terveys- ja vanhushuollon ohjausjärjestelmän kehittämisprojekti Kyrönmaalla. Terveydenhuollon kuntayhtymä. SOSVISIO-hanke, asiakaslähtöisen palveluohjaustoimintamallin kehittäminen ikääntyneelle väestölle. Vaasan sairaanhoitopiiri. Perhetyön mallin kehittäminen. Ruotsinkieliset kunnat. Lapsi- ja nuorisopolitiikka Pohjanmaalla, yhteisen ohjelman laatiminen. SONetBotnia. Koulutuspalvelut Dusör-hanke, etäopetus aikuisopetuksessa.söf. Ammatillisen koulutuksen ennakointihanke. Pohjanmaan liitto. Vapaa-aikapalvelut Kulttuurin kehittämisohjelma (lapsi- ja nuorisotyö, kulttuuritapahtumat, rajaton kulttuuri, sisältötuotanto). Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten, Läänin taidetoimikunta. Strategiat Vaasan kaupungin palvelustrategia Tietohallintotyöryhmä. Vasek 4 Työn viitekehys 4.1 Paikallisuus muuttaa muotoaan Paikallisuutta voi tarkastella monista näkökulmista ja niiden kautta paikallisuus saa uusia ulottuvuuksia. Paikallisuudella on monta ulottuvuutta: 1. Maantieteellinen ulottuvuus 2. Hallinnollinen ulottuvuus 3. Taloudellinen ulottuvuus 4. Toiminnallinen ulottuvuus 5. Verkostoulottuvuus 6. Henkinen ulottuvuus Maantieteellinen paikallisuus on paikka jossain kartalla. Se on paikan perusominaisuus. Maantieteellisyys on paikka sinänsä. Kun paikasta tuli vallankäytön tila, se sai hallinnollisen merkityksen: pitäjä, kunta, seurakunta, seutukunta, rovastikunta, kihlakunta, maakunta. Nykyinen kuntarakenne perustuu maantieteellis-hallinnolliselle paikallisuuskäsitykselle. Tämän mukaisesti kuntien toimintamallit ja palvelurakenteet on rakennettu kunnan rajojen sisäpuolelle. Tämän vuoksi kuntapalveluiden käyttäminen yli kuntarajojen on useimmissa tapauksissa erittäin vaikeaa. Esimerkiksi, jos joku haluaa viedä lapsensa naapurikunnan puolelle päivähoitoon, käynnistyy laajamittainen hallinnollinen prosessi ennen kuin se on mahdollista.

19 19 Myös kuntien yhteistyökeskustelua hallitsee edelleen hallinnollinen ulottuvuus. Kuntarakennekeskustelun keskeinen aihe on, mihin mittakaavaan kuntien hallinnolliset rajat pitää vetää. Tuleeko kuntien olla nykyisten seutujen kokoisia vai ehkä jopa suurempia. Taloudellisella ulottuvuudella tarkoitetaan sitä, miten rahavirrat ja muut taloudelliset resurssit ohjautuvat paikkakunnalle ja miten ne kulkevat paikkakunnalla. Taloudellisen ulottuvuuden kannalta keskeisiä rahavirtoja ovat paikalliset verot, paikkakunnalle ohjautuvat yhteisöverot ja valtionosuudet sekä yksityisen sektorin tulovirrat. Toinen puoli asiaa on, minne ne jatkossa ohjautuvat. Kuinka suuri osa niistä menee alueelta pois? Toiminnallinen ulottuvuus tarkoittaa ihmisten luonnolliseen elinpiiriin kuuluvaa paikkaa: katua, kylää, kuntaa, työssäkäyntialuetta jne. Jos kaupunkiseutuja tarkastellaan toiminnallisina kokonaisuuksina, kuntarajat piirtyvät tällä hetkellä lähinnä esteinä. Asukkaiden ja erilaisten yhteiskunnan organisaatioiden päivittäisen toiminnan piirit ovat ylittäneet hallinnollisen kunnan rajat jo vuosikymmenien ajan luvulla maailmaa mullistivat rautatiet, sitten 1900-luvulla sähköverkot ja moottoritiet, nyt tietoverkot. Verkottuminen on megatrendi, mikä mullistaa maailmaa. Verkottuminen voidaan nähdä kolmitasoisena prosessina, jossa perustason muodostaa fyysinen, maantieteellinen verkosto. Sen osia ovat keskukset ja niitä ympäröivät lähialueet (kehät) sekä niitä toisiinsa yhdistävät väylät, intranetit. Tässä ratkaisevaa on aikabudjetti : kuinka monta minuuttia kestää päästä keskukseen. Toisen tason muodostavat tietoverkostot. Ne ylittävät fyysisen rakenteen ja luovat alueille virtuaalisen rakenteen ja virtuaaliset yhteydet. Pelkät tietoyhteydet eivät sinänsä merkitse mitään. Tärkeintä on alueen toimijoiden yhteistyö alueen sisällä ja yhteydet ulkopuolisiin kumppaneihin ja asiakkaisiin. Tämä tuo liikennettä tietoverkkoihin. Merkittävät kasvukeskukset ovat myös informaatiovirtojen leikkauspisteitä. Toimiva tietoverkko on tulevaisuudessa vesijohdon kaltainen tärkeä paikallisen infrastruktuurin osa. Kolmannen tason verkostoja muodostavat osaamisverkostot. Osaaminen on kykyä soveltaa ja yhdistellä tietoja ja taitoja luovilla ja uusilla tavoilla. Osaamisverkostot ovat niitä informaalisia henkilökohtaisia yhteyksiä, joita asiantuntijoilla ja erilaisilla osaajilla on käytössään. Henkisellä ulottuvuudella tarkoitetaan kohdetta, johon ensisijaisesti voi samaistua, josta ollaan ylpeitä ja jonka puolesta ollaan valmiit toimimaan. Jokaisella paikalla on henkinen viritys. Toiset aistivat sen erilaisina energioina, erilaisina viesteinä. Henkinen ulottuvuus tulee entistä merkittävämmäksi. Jokaisella ihmisellä ja paikalla on henkinen koti, joka voi olla aatteellinen (puolueet, järjestöt, kansalaisliikkeet), sosiaalinen (ystävät, urheilu, liikunta, metsästys, kalastus, sienestys, yksinäisyys, erilaisuus), kulttuurillinen jne. Henkistä ulottuvuutta leimaa historia, emootiot ja kokemukset episodit joita oma toiminta on tuonut. Kärjistäen ja tiivistäen voisi sanoa, että kunnat toimivat edelleen pääsääntöisesti maantieteellis- hallinnollisessa paikallisuudessa, mutta kuntalaiset ja kunnassa

20 20 toimivat yritykset ja muut yhteisöt toimivat jo taloudellisessa, toiminnallisessa ja verkostomaisessa paikallisuudessa. Muuttoliikkeen voimistumisen seurauksena ihmiset asuvat elämänsä aikana monissa paikoissa. Alle puolet suomalaisista asuu kunnassa, jossa on syntynyt. Paikallisuudessa maantieteellinen ulottuvuus ei viittaa enää vain tiettyyn sijaintiin, vaan tiettyihin sijainteihin (asuminen, matkustaminen, media), joista saadut kokemukset muodostavat ihmisen maantieteellisen kokemusmaailman. Hallintorakenteet muuttuvat Kunta, seutu,maakunta ja valtion aluehallinto etsivät uutta roolia Käsitys paikallisuudesta muuttuu Maantieteellinen Hallinnollinen Taloudellinen Toiminnallinen Verkostomainen Henkinen Kuntalaisen roolit muuttuvat Toimintatavat ja työvälineet muuttuvat 4.2 Kuntajohtaminen muuttaa muotoaan Perinteisessä maantieteellis-hallinnollisessa paikallisuudessa kunnan rooli määritellään hyvin palvelutuotantokeskeisesti. Kunnan tehtävänä on tuottaa paikallisesti kunnan asukkaiden tarvitsemat palvelut. Oman palvelutuotannon johtaminen sitoo suurimman osan johtamisresursseista. Kuntajohtamisen toinen merkittävä osa-alue, kuntayhteisön kokonaiskehityksen ja elinvoimaisuuden kehittäminen, jää monesti sen varjoon. Paikallisuuden muodonmuutos näkyy kuntajohtamisessa erilaisten johtamistehtävien ja roolien eriytymisenä ja selkiytymisenä. Kun palvelutuotantoon tulee oman tuotannon rinnalle yhä enemmän kuntien yhteistyönä toteutettuja palveluja ja yksityisiltä ostettu palveluja, vanhat omaan suoraan työnjohto-oikeuteen perustuvat johtamismallit eivät enää toimi. Palvelutuotanto eriytyy vähitellen omaksi kokonaisuudeksi, joka vaatii uudentyyppisiä ohjausmalleja. Strateginen johtaminen eriytyy operatiivisesta palvelutuotannon ohjauksesta. Strategisen johtamisen puolelle kuuluvat kuntayhteisön kehityksen ohjaus, johon kuuluu strategian määritteleminen, elinvoiman edistäminen, kunnan maineen hallinta ja edunvalvonta sekä omistajaohjaus. Strateginen palvelutuotannon ohjaus muuttuu omistajaohjaukseksi, jonka avulla kunta ohjaa oman kunnan ja kuntalaisten tarpeiden kautta monipuolista palveluverkostoa. Omistajaohjaus ei edellytä perinteistä palvelutuotantoorganisaation juridista omistajuutta, vaan kunnan maineen (brändin) omistamista ja sen mukaisesti palveluiden järjestämistä.

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4.

LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. LIEKSAN KAUPUNGIN, NURMEKSEN KAUPUNGIN, JUUAN KUNNAN JA VALTIMON KUNNAN YHTEISTYÖSOPIMUS LUONNOS KESKUSTELUN POHJAKSI 24.4. JULKINEN 28.4.2014 seminaarin jälkeen 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS Tämän sopimuksen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Asukaslähtöisyys. pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen

Asukaslähtöisyys. pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen Asukaslähtöisyys pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Prosessin aikana asukaslähtöisyys perusteltu hyvin Tuotetaan sitä mitä tarvitaan, tietoa mitä asukkaat tarvitsevat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Uusi organisoituminen

Uusi organisoituminen Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä

Lisätiedot

Lepojärvi Tommi. LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke

Lepojärvi Tommi. LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke Lepojärvi Tommi LAPIN SOTE-MALLI selvityshanke LAPIN HYVINVOINTIOHJELMA Lapin hyvinvointiohjelmassa yhdeksi keskeiseksi kehittämishankkeeksi asetettiin palvelurakenteiden kehittäminen Lapissa siten, että

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Kuntalaisfoorumi Uuden sukupolven organisaatio 4.10.2010 Veijo

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot