VAASANSEUDUN PALVELUSTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASANSEUDUN PALVELUSTRATEGIA 3.4.2006"

Transkriptio

1 1 VAASANSEUDUN PALVELUSTRATEGIA

2 2 1 Johdanto 4 2 Tavoitteet Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet Täsmennetyt tavoitteet: Lähtökohdat ja reunaehdot 7 3 Nykytilan analyysi Kustannusvertailu Väestömuutosten vaikutusten arviointi Haastattelujen yhteenveto Arvio palvelujen nykytasosta ja kehittämiskohteista Mahdolliset yhteistyökohteet Vireillä olevat kehittämishankkeet 17 4 Työn viitekehys Paikallisuus muuttaa muotoaan Kuntajohtaminen muuttaa muotoaan Johtamis- ja ohjausroolien kehitys Palvelumallien kehitys 22 5 Vaasanseudun palveluvisio 24 6 Vision pohjalta rakennettu palveluyhteistyön perusrakenne ja toimintamalli Asiakkaalle näkyvä palvelu- ja jakelujärjestelmä Yhtenäinen palvelutuotanto Toiminnanohjaus 27 7 Palveluyhteistyön organisointi Kuntien yhteinen tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin edut ja haitat Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Lähipalvelupiirin organisointi ja suhde palvelupiiriin Uuden järjestelmän etuja ja haittoja Opetuspalvelut Uuden toimintamallin etuja ja haittoja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelukeskus Uuden toimintamallin etuja ja haittoja Tilapalvelu Uuden toimintamallin etuja ja heittoja Seudullinen vesi- ja viemärilaitos Uuden toimintamallin etuja ja heittoja Seudullinen tietoimisto ja tieliikelaitos Uuden toimintamallin etuja ja haittoja 44

3 3 7.8 Kaavoitustoimisto Uuden toimintamallin etuja ja haittoja Ympäristötoimisto Uuden mallin etuja ja haittoja 46 8 Ketjupalvelumallin suhde kunta- ja palvelurakenneuudistukseen Esilläolleet vaihtoehtoiset mallit Erot ja yhtäläisyydet Ketjupalvelumalli vs. peruskuntamalli Ketjupalvelumalli vs. palvelupiirimalli Ketjupalvelumalli vs. aluekunta-lähikuntamalli 49 9 Ketjupalvelumallin suhde Ole Norrbackin asiantuntijaryhmän esityksiin Sosiaali- terveydenhuolto Koulutus Kulttuuri Tekniset, ympäristö- ja tukipalvelut Ostopalvelujen ja palvelusetelijärjestelmien mahdollisuudet ja edellytykset seudun alueella Puolittaismarkkinat ja varsinaiset markkinat Palveluseteli lisää asiakasohjautuvuutta Palvelusetelin käyttöönotossa huomioitavaa Laatumallit palvelutuotannon johtamisessa ja kehittämisessä Tunnetuimmat laatumallit Laatumallien soveltuvuus palvelutuotannon kehittämisessä ja johtamisessa Tuotteistaminen ja kustannuslaskenta Palvelutuotannon tehostaminen markkinamekanismeja, palveluseteli- ja laatujärjestelmää hyödyntäen Vaasanseudun tilanne Esimerkki organisointimallista, tuotteistamisesta ja kustannuksista seudullisessa yhteistyössä Nykyisen toimintamallin kustannukset Uuden toimintamallin toiminnallisia ja kustannusvaikutuksia Yhteinen hallinto Yhteinen ruokahuolto Tarvelähtöinen resurssisuunnittelu 62

4 4 1 Johdanto Vaasanseudun Kehitys Oy, Vasek päätti käynnistää osana aluekeskusohjelmaa Vaasanseudun palvelustrategian laatimisen syksyllä Hankkeessa on mukana alueen 12 kuntaa: Isokyrö, Jurva, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri. Maksamaa tuli mukaan hankkeeseen myöhemmin. Yhtiön hallitus päätti hankkia tarjouskilpailun perusteella konsultointityön hanketta varten Yritystaito Oy:ltä. Vastaavana konsulttina toimi Tero Maksimainen. Konsulttitiimiin kuuluivat lisäksi Veli-Matti Koljonen ja Sten Fronden. Strategiatyötä ohjasi johtoryhmä, johon kuuluvat mukanaolevien kuntien kunnanjohtajat ja Vasek Oy:n toimitusjohtaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio ja varapuheenjohtajana Mustasaaren kunnanjohtaja Marcus Henricson sekä sihteerinä kehittämispäällikkö Jan-Erik Helenelund Vasek Oy:stä. Kokouksessaan johtoryhmä päätti kutsua myös Vaasan sairaanhoitopiirin johtajan, Akavan, SAK:n ja STTK:n edustajan johtoryhmän jäseneksi. Hankkeen johtoryhmä on hyväksynyt hankkeen työohjelman, mutta ei ole ottanut kantaa yksittäisiin yhteistyöhankkeisiin. Johtoryhmän I kokous Johtoryhmän II kokous Keskeisten toimijoiden I työseminaari Johtoryhmän III kokous Johtoryhmän IV kokous Johtoryhmän V kokous Keskeisten toimijoiden II työseminaari Kansalaiskeskustelun käynnistäminen lähtötiedot kustannusvertailu KuVA-analyysi Kuntien joryt workshopit 12 x ½ pv Päättäjien workshopit 12 x ½ pv Sidosryhmien odotusten kartoittaminen Väliraportti I Seututaso Johtoryhmän VI kokous Laatukriteerien käytön perusteet Toimialojen I yhteistilaisuudet 5 x 1 pv Valmistelutyöryhmien työskentely Toimialojen II yhteistilaisuudet 5 x 1 pv Väliraportti II Kuntakohtainen käsittely 12 x ½ pv Organisointi mallit Strategialuonnos Kuntataso Strategia 12/2004 5/ /2005 4/2006 Palvelustrategiatyön luonne muuttui alkuperäisestä erillisten yhteistyökohteiden tarkastelusta kokonaisvaltaiseksi rakennetarkasteluksi syksyllä 2005 PARAS - hankkeen käynnistyttyä.

5 5 2 Tavoitteet 2.1 Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet Vaasan seudun palvelustrategiahankkeelle on asetettu hankesuunnitelmassa seuraavat tavoitteet, joiden mukaisesti pyydettiin myös tarjoukset: 1. Kartoittaa tulevaan kunnalliseen palvelutarpeeseen vaikuttavat yhteiskunnalliset kehitystrendit. 2. Selvittää kuntien nykyisen palvelutason ja palveluiden järjestämistavat kuntien antamien perustietojen perusteella. 3. Kartoittaa palvelutarjonnan puutteet. 4. Kartoittaa ne palvelutuotannon kriittiset puutteet, jotka yhteiskunnallisten muutostrendien seurauksena pahenevat tai aiheuttavat uusia puutteita tulevaisuudessa. 5. Esittää seudun kunnille palveluiden laadullisten arviointikriteerien käyttöä koskevat perusteet ja järjestää kaksi koulutustilaisuutta laatukriteerien käytöstä (toinen suomen ja toinen ruotsin kielellä). 6. Selvittää palvelut, jotka kunnat haluavat järjestää itse. 7. Selvittää yhteistyössä kuntien kanssa ne palvelut, jotka on tarkoituksenmukaista järjestää seudullisessa yhteistyössä ja siihen liittyen: 8. Esittää organisointimalli ja organisaation kustannukset seudullisessa yhteistyöstä, kun palvelut järjestetään kuntien omaa tuotantoa hyödyntäen ja resurssien yhteiskäytössä. 9. Esittää organisointimalli ja organisoinnin kustannukset seudullisesta yhteistyöstä, kun palvelut järjestetään seudullisesti ostopalveluina / palvelusetelijärjestelmää hyödyntämällä. 10. Kartoittaa ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella 11. Esittää taloudellisuusvertailun malli, jolla itse tuotetun ja ostetun palvelun kustannuksia voidaan objektiivisesti ja yhtenäisesti verrata. 12. Kokoaa raportin kehittämisprosessista suomen ja ruotsin kielellä sekä tiivistelmä sen keskeisistä kohdista johtoryhmän arviointia ja työskentelyä varten 13. Laatii asiakirjan seudullisesta palvelustrategiasta sekä suomen että ruotsinkielisenä versiona. 2.2 Täsmennetyt tavoitteet: Johtoryhmä täsmensi ensimmäisessä kokouksessaan hankkeen tavoitteita seuraavasti: Tavoite Taso Mittari Seuranta 1. ja 4. Kartoittaa tulevaan kunnalliseen palvelutarpeeseen vaikuttavat yhteiskunnalliset kehitystrendit. On muodostunut yhteinen käsitys niistä yhteiskunnallisista kehitystrendeistä, jotka on syytä huomioida Vaasanseudun palvelustrategiassa Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio 4/2006

6 6 2.ja 3. Selvittää kuntien nykyisen palvelutason ja palveluiden järjestämistavat ja palvelutarjonnan puutteet 5. Esittää seudun kunnille palveluiden laadullisten arviointikriteerien käyttöä koskevat perusteet ja järjestää kaksi koulutustilaisuutta laatukriteerien käytöstä (toinen suomen ja toinen ruotsin kielellä). On muodostunut yhteinen kokonaiskäsitys kuntien nykyisestä palvelutasosta ja sen puutteista On muodostunut yhteinen käsitys laadullisten arviointikriteerien merkityksestä palvelutuotannon ohjauksessa Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio 4/2006 4/ ja 7. Selvittää palvelut, jotka kunnat haluavat järjestää itse ja jotka on tarkoituksenmukaista järjestää seudullisessa yhteistyössä 7.ja 8. Esittää vaihtoehtoiset organisointimallit ja niiden kustannukset seudullisessa yhteistyöstä 9. Kartoittaa ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella 10. Esittää taloudellisuusvertailun malli, jolla itse tuotetun ja ostetun palvelun kustannuksia voidaan objektiivisesti ja yhtenäisesti verrata. 12. Kokoaa raportin kehittämisprosessista suomen ja ruotsin kielellä sekä tiivistelmä sen keskeisistä kohdista johtoryhmän arviointia ja työskentelyä varten Palvelustrategiassa on otettu huomioon kuntien kannanotot On muodostunut yhteinen käsitys seudullisen palvelutuotannon organisointimallista On muodostunut yhteinen käsitys ostopalvelujen / palvelusetelijärjestelmien reaaliset mahdollisuudet / edellytykset seudun alueella On muodostunut yhteinen käsitys sovellettavasta taloudellisuusvertailumallista Asiakirjat on tehty ja toimitettu vähintään viikkoa ennen johtoryhmän kokousta Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Tehdyn aineiston hyväksymisaste/ Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio Johtoryhmän arvio 4/2006 4/2006 4/2006 4/2006 4/2006

7 7 13. Laatii asiakirjan seudullisesta palvelustrategiasta sekä suomen että ruotsin kielisenä versiona. Asiakirjat on tehty ja toimitettu vähintään viikkoa ennen johtoryhmän kokousta Johtoryhmän arvio 4/ Lähtökohdat ja reunaehdot Palvelustrategiatyön ohjaamista varten johtoryhmä määritteli lisäksi työlle lähtökohdat ja reunaehdot seuraavasti: 1. Kunnat määrittelevät omista lähtökohdistaan, missä palveluissa ja kenen kanssa ne tekevät yhteistyötä. Kunnilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä oman seudun lisäksi myös muihin suuntiin. 2. Palveluiden järjestään asukaslähtöisesti siten, että kuntien hallinnolliset rajat eivät vaikeuta palveluiden käyttöä ja luontevaa asiointia. 3. Kuntien valtuustojen ja hallitusten mahdollisuudet ohjata yhteistä / yhteisesti järjestettyä palvelutuotantoa on turvattava 4. Tietojärjestelmien yhteensopivuudella luodaan edellytykset toiminnan ohjaukseen ja yhteiseen sähköiseen asiointiin. 5. Puretaan päällekkäisiä toimintoja ja vahvistetaan yhteistyöllä osaamista. 6. Palveluyhteistyö aloitetaan / laajennetaan ensin niissä palveluissa, joissa se on luontevinta. 7. Palvelustrategiatyössä ei esitetä henkilöstön irtisanomisia. 8. Toimintamallin on tuotava kunnille taloudellisia säästöjä palvelujen laadun ja saatavuuden kärsimättä. 3 Nykytilan analyysi 3.1. Kustannusvertailu Kustannusvertailut perustuvat tilastokeskuksen toiminta- ja taloustietoihin vuodelta Vertailussa käytetään pääasiassa kunkin palvelun kokonaistoimintamenoja nettona ja vertailuyksikkönä käytetään asukasmäärää, muuta yksikköä tai suoritetta. Seuraavassa on yhteenveto suurempien menokohtien vertailusta. Pääsääntöisesti käyttömenot yhteensä, sosiaali- ja terveystoimi yhteensä ja koulumenot ovat vertailukelpoisia. Nämä ovat luotettavampia kuin yksittäisten palvelujen tarkastelu, jolloin kuntien erilaiset toimintarakenteet ja tilastointikäytännöt saattavat vaikeuttaa tulkintaa. Tarkemmalla tasolla tarkasteltaessa voi mukaan tulla rakenteellisia muuttujia, jotka vaikeuttavat vertailua. Tällaisia rakenteellisia muuttujia ovat esim. vanhusten pitkäaikaishoito vanhainkodissa tai terveyskeskuksessa.

8 8 Käyttötalouden menot e/asukas vuonna 2003 (netto) 4, e 4 3,5 3 2,5 2 3,151 3,325 3,346 3,375 3,412 3,523 3,552 3,714 3,791 3,942 4,116 4,176 3,544 1,5 1 0,5 0 Mustasaari Laihia Jurva Oravainen Kristiinankaupunki Maalahti Vaasa Koko maa Käyttötalousmenot asukasta kohti ovat pienimmät Mustasaaressa 3151 ja suurimmat Vaasassa Kuuden kunnan käyttötalousmenot ovat maan keskiarvon 3544 yläpuolella. Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä e/asukas (2003) e 2,5 2 1,5 1,874 2,058 2,075 2,089 2,121 2,17 2,217 2,264 2,281 2,287 2,348 2,506 2,2 1 0,5 0 Mustasaari Jurva Oravainen Laihia Kristiinankaupunki Maalahti Vaasa Koko maa

9 9 Sosiaali- ja terveystoimen yhdistetyt menot ovat pienimmät Mustasaaressa 1874 ja suurimmat Korsnäsissä Puolella kunnista kustannukset ovat suuremmat kuin maan keskiarvo. Peruskoulun nettokustannukset vuonna 2003 Grundskolans nettokostnader år e e ,315 5,398 5,488 5,514 5,902 6,052 6,15 6,269 6,365 6,411 6,982 7,234 5, tuntia Peruskoulu e/oppilas (netto) - Grundskola /elev Peruskoulussa annetut opetustunnit/oppilas - Undervisningstimmar per elev Laihia Vaasa Isokyrö Vähäkyrö Närpes Korsholm Kristinestad Jurva Malax Vörå Korsnäs Oravais Koko maa/hela landet Peruskoulun kustannukset ovat suurimmat Oravaisessa 7234 ja pienimmät kustannukset ovat Laihialla Laihia ja Vaasa ovat alle maan keskiarvon, joka on 5470.

10 10 Lukion kokonaiskustannukset vuonna 2003 Gymnasiets totalkostnad år e ,328 4,38 4,845 4,882 5,356 5,557 5,635 6,021 6,671 4, tuntia Lukion kustannukset e/oppilas - /elev Lukiossa annetut opetustunnit/oppilas - Undervisningstimmar/elev Korsnäs Oravais Vähäkyrö Korsholm Isokyrö Laihia Vaasa Malax Närpes Jurva Kristinestad Vörå Koko maa/hela landet Lukio-opetuksen menot ovat suurimmat Vöyrillä 6671 ja pienimmät Mustasaaressa Mustasaaren ohella Isokyrö on alle maan keskiarvon Jokaiselle kunnalle on tehty myös vertailu omassa kuntasarjassaan. Palvelukohtaiset tiedot on toimitettu suoraan kuntiin. 3.1 Väestömuutosten vaikutusten arviointi Kuntien väestömuutosten vaikutusta kunnallisiin palveluihin on arvioitu Kunnallistaloudellisten Vaikutusten Arviointi (KuVA)-menetelmällä. Menetelmän lähtökohtana on kuntakohtainen Tilastokeskuksen uusin väestö- ja ikärakenneennuste sekä kuntien vuoden 2003 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. KuVA-menetelmällä voidaan tehdä ennuste keskeisten palvelujen (lasten ja nuorten sekä vanhusten) kustannuksista. Menetelmä esittää tulevaisuuden kuvan tilanteesta ellei mitään tehdä eli toimitaan nykyisellä toimintamallilla ja kustannustasolla. Kunnissa tapahtuvat väestömuutokset ovat hyvin keskeinen palvelurakenteeseen ja sitä kautta kuntatalouteen vaikuttava tekijä. Kunnallistaloudellisen lähtökohdan muodostavat kuntien vuoden 2003 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat ja palveluiden kustannustiedot. Vaikutusta menoihin on arvioitu palveluissa tapahtuvan kysynnän perusteella. Taustalla on Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston mukainen palveluiden luokittelu ja niille lasketut ikä- ja asukasryhmäkohtaiset kustannukset. Kunnalliset palvelut on luokiteltu kolmeen luokkaan - ikäspesifiset palvelut (tarkoitettu tietylle ikäryhmälle esim. päivähoito, koulut, vanhusten palvelut)

11 11 - ikä- ja asukasriippuvaiset palvelut (käyttö riippuu asukkaan iästä, mutta kaikki käyttävät esim. terveydenhuolto) - ikä- ja asukasriippumattomat palvelut (tarkoitettu kaikille kuntalaisille esim. kunnallistekniikka) Koko maan kuntien palveluiden kustannuksista vuonna 2001 oli ikä- ja asukasriippumattomien palveluiden osuus 25 % eli 75 % on riippuvaisia väestö- ja ikärakenteen muutoksista. Kokonaisuudessaan Vaasanseudulla väestö- ja ikärakenteen muutos merkitsee lisäresurssin tarvetta vanhusten palveluissa ja resurssien vapautumista lasten sekä nuorten palveluissa v lisäresurssin tarve on 11 milj. euroa. Vuodesta 2010 lähtien tulee suuria ikäluokkia vanhushuollon piiriin. Kuntien suuri haaste on muuttaa palvelurakennettaan kevyemmäksi ja saada palveluiden kustannustasoa alapäin tämän valtuustokauden aikana. Tämän avulla voidaan pienentää kustannusten kumulatiivista kasvua. Kaikilla kunnilla on tarve palvelutoimintansa sopeuttamiseen väestörakenteen muuttumisen johdosta. Kuntien väestö- ja ikärakenteen muutoksissa on kuitenkin kuntakohtaisesti suuria eroja. Kaikissa kaavioissa sininen palkki kuvaa lasten ja nuorten palveluja, punainen palkki vanhusten palveluja ja keltainen edellisten yhteisvaikutusta. Palvelurakenteen muutos , milj.euroa Vaasanseutu Lasten ja nuorten palvelut Vanhusten palvelut Erotus Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Isokyrö 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00,10,1 0,7 0,5 0,2 2,1 1,8 1,7 1,2 1,4 0,9 0,4 0,4 0,4-0,

12 12 Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Jurva 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 1,8 1,9 1,5 1,1 0,9 0,9 0,5 0,5 0,2 0,1-0,2-0,1-0,3-0,8-1,0-1,0-1,0-1, Förändringar i servicestrukturen , milj. Korsholm 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 11,2 10,9 9,08,9 6,46,3 4,0 3,6 1,7 1,2 0,30,1 0,0-0,2-0,5-0,4-0,1-0, Förändringar i servicestrukturen , milj Korsnäs 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6 0,8 0,5 0,3 0,2 0,1 0,1 0,0-0,1-0,1 0,0-0,1-0,3-0,3-0,4-0,4-0,4-0,4-0,

13 13 Förändringar i servicestrukturen , milj Kristinestad 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 2,0 1,2 0,1 0,4-0,6-0,4-2,1-1,8-2,1-3,3-1,8 3,7 2,9-0,4-1,0-3,8-3,9-4, Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Laihia 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0 4,1 3,3 3,3 2,7 2,3 1,7 1,3 0,4 0,6 0,0-0,4-0,3-0,3-0,7-0,7-0,6-0,6-0, Förändringar i servicestrukturen , milj Malax 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 0,8 0,5 0,0-0,3-0,2-0,5-0,4-0,3-0,9-1,0-0,8-1,2-1,3-1,4-1,4-1,5-1,5-1,

14 14 Förändringar i servicestrukturen , milj Närpes 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-3,0-3,5 0,9 0,6 0,3-0,1-0,4-0,4-0,5-0,8-1,5-2,0-2,1-2,0-2,0-1,9-2,2-2,3-2,6-2, ,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6-0,7 0,0-0,1-0,1 Förändringar i servicestrukturen , milj Oravais -0,3-0,1-0,4-0,1-0,1-0,4-0,5-0,5-0,5-0,6 0,1-0,3-0, ,3-0,2 Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Vaasa 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 32,3 29,0 26,8 24,6 20,2 18,3 13,5 11,1 5,6 3,8-0,31,20,9-1,8-2,4-1,9-2,2-3,

15 15 Palvelurakenteen muutos miljoona euroa Vähäkyrö 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 3,2 2,9 2,6 2,3 2,2 1,5 1,6 1,0 0,6 0,6 0,7 0,7 0,6 0,2 0,2 0,3 0,3 0, Förändringar i servicestrukturen , milj Vörå 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6 0,7 0,7 0,4 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0-0,2-0,2-0,2-0,2 0,0-0,2-0,2-0, Tarkemmat palvelukohtaiset tiedot ja tuloslaskema-arviot on toimitettu suoraan kuntiin Haastattelujen yhteenveto Kunnissa tehtiin ryhmähaastattelut, joihin osallistuivat johtoryhmät ja keskeiset poliittiset päättäjät. Haastattelut suoritettiin kunnassa yhden päivän aikana molemmilla ryhmille erikseen. Pääosin tilaisuuksiin osallistui kattava joukko kuntien päättäjiä Arvio palvelujen nykytasosta ja kehittämiskohteista Ryhmähaastatteluissa aluksi käytiin yleiskeskustelu kunnan palveluista ja niiden organisoimisesta. Seuraavaksi suoritettiin itsearviointi palveluista. Arvioinnissa käytettiin välineenä äänestysmenetelmää. Menetelmällä saatiin aikaan yleensä vilkas keskustelu. Arvioinnista yleisesti voidaan tehdä se huomio, että parhaimmat arvioinnit saivat kirjasto-, vesihuolto-, perusopetus-, lukio-opetus-, ja ammatillisen koulutuksen palvelut. Heikoimmat arvioinnit saivat tietotekniikka, henkilöstöhallinto, erikoissairaanhoito, nuorisotyö ja kulttuurityö. Arvioitaessa oman kunnan palvelujen verrattuna muihin oltiin sitä mieltä, että omassa kunnassa asiat ovat paremmin. Poikkeuksena oli Kristiinankaupunki, jossa osa luottamushenkilöistä oli sitä mieltä, että palvelut ovat huonommat kuin muilla. Seuraavassa esimerkkejä palveluista, jotka kunnassa arvioitiin heikoimmiksi (poikkesivat yleistä linjasta huonompaan).

16 16 Vöyri kulttuuripalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) sosiaalityö, henkilöstöhallinto, tietohallinto (viranhaltijat) Korsnäs tietohallinto (luottamushenkilöt) Isokyrö perusterveydenhuolto (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kulttuuripalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) tilapalvelut (luottamushenkilöt) Jurva katujen ja yleisten alueiden hoito(luottamushenkilöt) tietohallinto (luottamushenkilöt) tilapalvelut (luottamushenkilöt) Kristiinankaupunki korkea-asteen koulutus(viranhaltijat ja luottamushenkilöt) katujen ja yleisten alueiden hoito(luottamushenkilöt) ammattikoulutus (luottamushenkilöt) elinkeinopalvelut (luottamushenkilöt) Laihia urheilu- ja liikuntapalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kulttuuripalvelut (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) tietohallinto, sosiaalityö (viranhaltijat) Vähäkyrö tilapalvelut (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) katujen yleisten alueiden hoito (viranhaltijat) Vaasa tilapalvelut (viranhaltijat ja luottamushenkilöt) kaavoitus (luottamushenkilöt) Mustasaari tiedottaminen (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) ammatillinen koulutus(viranhaltijat) kulttuuripalvelut (viranhaltijat) nuorisopalvelut (viranhaltijat) Oravainen kulttuuripalvelut (luottamushenkilöt) rakennusvalvonta (luottamushenkilöt) elinkeinopalvelut (luottamushenkilöt) nuorisopalvelut (viranhaltijat)

17 17 Närpiö korkea-asteen koulutus (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) Maalahti perusterveydenhuolto(luottamushenkilöt) taloushallinto(luottamushenkilöt) katujen ja yleisten alueiden hoito (luottamushenkilöt) nuorisotyö (viranhaltijat) kulttuuripalvelut (viranhaltijat) ammatillinen koulutus (viranhaltijat) Kuntakohtaiset tulokset on toimitettu kunnille Mahdolliset yhteistyökohteet Ryhmähaastatteluissa esille tuotiin yleisinä teemoina ja mahdollisina yhteistyökohteina seuraavat asiat: Erikoissairaanhoidon korkeat kustannukset ja siihen liittyvä tilaajayhteistyö Perusterveydenhuollon lääkäripula ja asiakasjonojen purkaminen Tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen palvelutoiminnassa Vapaa-aika- ja kulttuurisektorin henkilöstöresurssien yhteiskäyttö Lukio-opetuksen tulevaisuus turvaaminen Perusopetuksen kouluverkon rationalisointi Kiinteistönhoito Luottamushenkilöiden rooli palvelustrategian ohjauksessa Palkanlaskenta ja yhteinen taloushallinto Erityistyöntekijät vammaispalveluissa ja lastensuojelussa Kaavoitus yhteinen ammattilainen Ammattikoulutuksen toteuttajatahojen tiivis yhteistyö Mielenterveysyhteistyö Ympäristönsuojelu Vanhusten avohuolto ja asumispalvelut Palveluprosessien uudistaminen yhdessä Henkilöstön kehittäminen ja hallinto Kylien kehittäminen EU-hanketoiminnan hallinnointi Opetustoimen hallinto Edunvalvonta tieasioissa Maataloustoimen hallinto 3.2 Vireillä olevat kehittämishankkeet Seuraavassa on joitakin alueen laajemmista (useampi kunta) hankkeista, joita voidaan hyödyntää Vaasanseudun palvelustrategian laadinnassa ja toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut

18 18 Pohjanmaa-projekti, jossa kehitetään terveys- ja päihdehuoltopalveluja kolmen maakunnan alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri. Terveys- ja vanhushuollon ohjausjärjestelmän kehittämisprojekti Kyrönmaalla. Terveydenhuollon kuntayhtymä. SOSVISIO-hanke, asiakaslähtöisen palveluohjaustoimintamallin kehittäminen ikääntyneelle väestölle. Vaasan sairaanhoitopiiri. Perhetyön mallin kehittäminen. Ruotsinkieliset kunnat. Lapsi- ja nuorisopolitiikka Pohjanmaalla, yhteisen ohjelman laatiminen. SONetBotnia. Koulutuspalvelut Dusör-hanke, etäopetus aikuisopetuksessa.söf. Ammatillisen koulutuksen ennakointihanke. Pohjanmaan liitto. Vapaa-aikapalvelut Kulttuurin kehittämisohjelma (lapsi- ja nuorisotyö, kulttuuritapahtumat, rajaton kulttuuri, sisältötuotanto). Pohjanmaan liitto, KulturÖsterbotten, Läänin taidetoimikunta. Strategiat Vaasan kaupungin palvelustrategia Tietohallintotyöryhmä. Vasek 4 Työn viitekehys 4.1 Paikallisuus muuttaa muotoaan Paikallisuutta voi tarkastella monista näkökulmista ja niiden kautta paikallisuus saa uusia ulottuvuuksia. Paikallisuudella on monta ulottuvuutta: 1. Maantieteellinen ulottuvuus 2. Hallinnollinen ulottuvuus 3. Taloudellinen ulottuvuus 4. Toiminnallinen ulottuvuus 5. Verkostoulottuvuus 6. Henkinen ulottuvuus Maantieteellinen paikallisuus on paikka jossain kartalla. Se on paikan perusominaisuus. Maantieteellisyys on paikka sinänsä. Kun paikasta tuli vallankäytön tila, se sai hallinnollisen merkityksen: pitäjä, kunta, seurakunta, seutukunta, rovastikunta, kihlakunta, maakunta. Nykyinen kuntarakenne perustuu maantieteellis-hallinnolliselle paikallisuuskäsitykselle. Tämän mukaisesti kuntien toimintamallit ja palvelurakenteet on rakennettu kunnan rajojen sisäpuolelle. Tämän vuoksi kuntapalveluiden käyttäminen yli kuntarajojen on useimmissa tapauksissa erittäin vaikeaa. Esimerkiksi, jos joku haluaa viedä lapsensa naapurikunnan puolelle päivähoitoon, käynnistyy laajamittainen hallinnollinen prosessi ennen kuin se on mahdollista.

19 19 Myös kuntien yhteistyökeskustelua hallitsee edelleen hallinnollinen ulottuvuus. Kuntarakennekeskustelun keskeinen aihe on, mihin mittakaavaan kuntien hallinnolliset rajat pitää vetää. Tuleeko kuntien olla nykyisten seutujen kokoisia vai ehkä jopa suurempia. Taloudellisella ulottuvuudella tarkoitetaan sitä, miten rahavirrat ja muut taloudelliset resurssit ohjautuvat paikkakunnalle ja miten ne kulkevat paikkakunnalla. Taloudellisen ulottuvuuden kannalta keskeisiä rahavirtoja ovat paikalliset verot, paikkakunnalle ohjautuvat yhteisöverot ja valtionosuudet sekä yksityisen sektorin tulovirrat. Toinen puoli asiaa on, minne ne jatkossa ohjautuvat. Kuinka suuri osa niistä menee alueelta pois? Toiminnallinen ulottuvuus tarkoittaa ihmisten luonnolliseen elinpiiriin kuuluvaa paikkaa: katua, kylää, kuntaa, työssäkäyntialuetta jne. Jos kaupunkiseutuja tarkastellaan toiminnallisina kokonaisuuksina, kuntarajat piirtyvät tällä hetkellä lähinnä esteinä. Asukkaiden ja erilaisten yhteiskunnan organisaatioiden päivittäisen toiminnan piirit ovat ylittäneet hallinnollisen kunnan rajat jo vuosikymmenien ajan luvulla maailmaa mullistivat rautatiet, sitten 1900-luvulla sähköverkot ja moottoritiet, nyt tietoverkot. Verkottuminen on megatrendi, mikä mullistaa maailmaa. Verkottuminen voidaan nähdä kolmitasoisena prosessina, jossa perustason muodostaa fyysinen, maantieteellinen verkosto. Sen osia ovat keskukset ja niitä ympäröivät lähialueet (kehät) sekä niitä toisiinsa yhdistävät väylät, intranetit. Tässä ratkaisevaa on aikabudjetti : kuinka monta minuuttia kestää päästä keskukseen. Toisen tason muodostavat tietoverkostot. Ne ylittävät fyysisen rakenteen ja luovat alueille virtuaalisen rakenteen ja virtuaaliset yhteydet. Pelkät tietoyhteydet eivät sinänsä merkitse mitään. Tärkeintä on alueen toimijoiden yhteistyö alueen sisällä ja yhteydet ulkopuolisiin kumppaneihin ja asiakkaisiin. Tämä tuo liikennettä tietoverkkoihin. Merkittävät kasvukeskukset ovat myös informaatiovirtojen leikkauspisteitä. Toimiva tietoverkko on tulevaisuudessa vesijohdon kaltainen tärkeä paikallisen infrastruktuurin osa. Kolmannen tason verkostoja muodostavat osaamisverkostot. Osaaminen on kykyä soveltaa ja yhdistellä tietoja ja taitoja luovilla ja uusilla tavoilla. Osaamisverkostot ovat niitä informaalisia henkilökohtaisia yhteyksiä, joita asiantuntijoilla ja erilaisilla osaajilla on käytössään. Henkisellä ulottuvuudella tarkoitetaan kohdetta, johon ensisijaisesti voi samaistua, josta ollaan ylpeitä ja jonka puolesta ollaan valmiit toimimaan. Jokaisella paikalla on henkinen viritys. Toiset aistivat sen erilaisina energioina, erilaisina viesteinä. Henkinen ulottuvuus tulee entistä merkittävämmäksi. Jokaisella ihmisellä ja paikalla on henkinen koti, joka voi olla aatteellinen (puolueet, järjestöt, kansalaisliikkeet), sosiaalinen (ystävät, urheilu, liikunta, metsästys, kalastus, sienestys, yksinäisyys, erilaisuus), kulttuurillinen jne. Henkistä ulottuvuutta leimaa historia, emootiot ja kokemukset episodit joita oma toiminta on tuonut. Kärjistäen ja tiivistäen voisi sanoa, että kunnat toimivat edelleen pääsääntöisesti maantieteellis- hallinnollisessa paikallisuudessa, mutta kuntalaiset ja kunnassa

20 20 toimivat yritykset ja muut yhteisöt toimivat jo taloudellisessa, toiminnallisessa ja verkostomaisessa paikallisuudessa. Muuttoliikkeen voimistumisen seurauksena ihmiset asuvat elämänsä aikana monissa paikoissa. Alle puolet suomalaisista asuu kunnassa, jossa on syntynyt. Paikallisuudessa maantieteellinen ulottuvuus ei viittaa enää vain tiettyyn sijaintiin, vaan tiettyihin sijainteihin (asuminen, matkustaminen, media), joista saadut kokemukset muodostavat ihmisen maantieteellisen kokemusmaailman. Hallintorakenteet muuttuvat Kunta, seutu,maakunta ja valtion aluehallinto etsivät uutta roolia Käsitys paikallisuudesta muuttuu Maantieteellinen Hallinnollinen Taloudellinen Toiminnallinen Verkostomainen Henkinen Kuntalaisen roolit muuttuvat Toimintatavat ja työvälineet muuttuvat 4.2 Kuntajohtaminen muuttaa muotoaan Perinteisessä maantieteellis-hallinnollisessa paikallisuudessa kunnan rooli määritellään hyvin palvelutuotantokeskeisesti. Kunnan tehtävänä on tuottaa paikallisesti kunnan asukkaiden tarvitsemat palvelut. Oman palvelutuotannon johtaminen sitoo suurimman osan johtamisresursseista. Kuntajohtamisen toinen merkittävä osa-alue, kuntayhteisön kokonaiskehityksen ja elinvoimaisuuden kehittäminen, jää monesti sen varjoon. Paikallisuuden muodonmuutos näkyy kuntajohtamisessa erilaisten johtamistehtävien ja roolien eriytymisenä ja selkiytymisenä. Kun palvelutuotantoon tulee oman tuotannon rinnalle yhä enemmän kuntien yhteistyönä toteutettuja palveluja ja yksityisiltä ostettu palveluja, vanhat omaan suoraan työnjohto-oikeuteen perustuvat johtamismallit eivät enää toimi. Palvelutuotanto eriytyy vähitellen omaksi kokonaisuudeksi, joka vaatii uudentyyppisiä ohjausmalleja. Strateginen johtaminen eriytyy operatiivisesta palvelutuotannon ohjauksesta. Strategisen johtamisen puolelle kuuluvat kuntayhteisön kehityksen ohjaus, johon kuuluu strategian määritteleminen, elinvoiman edistäminen, kunnan maineen hallinta ja edunvalvonta sekä omistajaohjaus. Strateginen palvelutuotannon ohjaus muuttuu omistajaohjaukseksi, jonka avulla kunta ohjaa oman kunnan ja kuntalaisten tarpeiden kautta monipuolista palveluverkostoa. Omistajaohjaus ei edellytä perinteistä palvelutuotantoorganisaation juridista omistajuutta, vaan kunnan maineen (brändin) omistamista ja sen mukaisesti palveluiden järjestämistä.

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

WIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006. Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg

WIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006. Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg WIITAUNIONIN KUNTAPARI 27.11.2006 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg TAUSTAA Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntapari 1.1.2005 alkaen valmistelu alkoi keväällä 2002 Viitaseudun strategia valmistui loppuvuodesta

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Yleistä Maisema-mallista

Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa Yleistä Maisema-mallista Tiedä Vertaa - Ohjaa liite 1 Raision mallista Maisema-malliin 2000-luvun alkuvuodet Miten saada menojen kasvu kuriin? Miten reagoida kysynnän muutoksiin? Miten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Ehdotus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaiseksi suunnitelmaksi Vaasanseudulla 5.10.2006

Ehdotus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaiseksi suunnitelmaksi Vaasanseudulla 5.10.2006 1 Ehdotus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaiseksi suunnitelmaksi Vaasanseudulla 5.10.2006 2 1 Johdanto...3 2 Puitelaki...3 2.1 Puitelain tarkoitus ja lähtökohdat... 3 2.2 Puitelain

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus-projekti Lars Rosengren /Projektipäällikkö (lars.rosengren@hel.fi) Hilkka Kulmala

Lisätiedot

Hirvensalmi Mikkeli Pertunmaa Puumala Ristiina. Seudullinen toimintamalli. - uusi näkökulma opetustoimeen

Hirvensalmi Mikkeli Pertunmaa Puumala Ristiina. Seudullinen toimintamalli. - uusi näkökulma opetustoimeen SEOP Hirvensalmi Mikkeli Pertunmaa Puumala Ristiina Seudullinen toimintamalli - uusi näkökulma opetustoimeen Seudullisen opetustoimen (SEOP) keskeiset periaatteet Toimintamalli Toiminta perustuu tilaaja-tuottajamaiseen

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 TAUSTAA Hankkeelle asetettiin sen ensimmäisessä ohjausryhmässä 26.3.2014 tuotantomallityöryhmä pohtimaan tulevan järjestämislain oloihin sopivaa Keski-Suomen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen

10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA. - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen 10 VUOTTA PALKANLASKENNAN ULKOISTAMISESTA - mitä hyötyä Hämeenlinnan kaupungille? HÄMEENLINNA - Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna Suomen keskipiste (väestöllinen) HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti

Lisätiedot

Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö. 11-3-2015/tl

Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö. 11-3-2015/tl Palkka-, hankinta-, talous-, tietohallintoyhteistyö 11-3-2015/tl Kurikka-Jalasjärvi palvelujen järjestämissuunnitelman ja myöhemmin tehdyn päätöksen mukaan yhdistyneen kaupungin konsernitalous, palkkahallinto,

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot