TUOTANTOTALOUDEN KILTA PRODEKON AIKAKAUSILEHTI

Transkriptio

1 P&L RO EKO? proleko.prodeko.org PAIKKA X SYYSSITSIT INTIA STANFORD FABUKRIISI AALTOJA FASHION 08 NRO 4/2008 TUOTANTOTALOUDEN KILTA PRODEKON AIKAKAUSILEHTI

2 P&L RO EKO? proleko.prodeko.org NRO 4/2008 Päätoimittaja Terhen Heikkilä Ulkoasu Atso Takala Toimittajat Ilkka Heiskanen Iiris Kolu Nelli Lähteenmäki Outi Martikainen Marko Mälkiä Tuomo Pesonen Atso Takala Lauri Tolvas Tuomo Vepsäläinen Vierailevat toimittajat Mikko Sjöberg Jussi Valtonen Kiitokset Prodekon dokumentoijat Kansi Neiti X Julkaisija Tuotantotalouden Kilta Prodeko ry Painatus Picaset Oy Paperi Offset 80 g/m 2, Kannet Artic Silk 170 g/m 2, 18. vuosikerta, Painos 200 kpl. TUOTANTOTALOUDEN KILTA PRODEKON AIKAKAUSILEHTI

3 P&L RO EKO? proleko.prodeko.org NRO 4/2008 Sisältö s. 5 Pääkirjoitus s. 6 Vallan kahvalla s. 8 Paikka X s. 9 TEK tukena työelämässä s. 11 Täysi-ikäinen vailla oikeuksia s. 13 Muotia ulkomailta s. 15 Hyvinvointitutkimus s. 18 Junailua Intiassa s. 22 Proleko? Fashion Show, Fall 2008 s. 24 Aaltoja s. 26 Stanford s. 28 Punaviiniä ja alaisia s. 30 Sitsietiketti s. 32 Nelli lentää s. 33 Syksyn Sävel s. 34 Sitsietiketin nurja puoli s. 35 Proleko? Fall Collection 2008 s. 38 Last Season TUOTANTOTALOUDEN KILTA PRODEKON AIKAKAUSILEHTI

4 Proleko? 4/08 FORTUM FORERUNNER Hae uuteen trainee-ohjelmaan! Fortum Forerunner on tammikuussa 2009 kšynnistyvš englanninkielinen trainee-ohjelma, joka on suunnattu vastavalmistuneille. Ohjelman pituus on 18 kuukautta, jonka aikana saat mahdollisuuden tyšskennellš mielenkiintoisissa ja haastavissa tehtšvissš kahdessa eri liiketoimintayksikšssšmme. LisŠksi ohjelma sisšltšš kaikille yhteistš valmennusta itsensš johtamisesta ja tutustumista kansainvšlisen liiketoimintaympšristšn haasteisiin, keskittyen VenŠjŠŠn. Etsimme teknisen tai kaupallisen yliopistotutkinnon suorittaneita, mutta kaikista tšrkeintš on oikea asenne. Oletko kiinnostunut toimimaan kansainvšlisissš tehtšvissš? Onko sinulla draivia ajaa asioita eteenpšin ja kykyš toimia joustavasti erilaisissa tilanteissa? Jos vastasit kyllš, saatat hyvinkin olla etsimšmme henkilš. Kiinnostuitko? KŠy lukemassa lisšš sivuiltamme ja jštš hakemuksesi mennessš.

5 Pääkirjoitus Proleko? 4/08 Paljon onnea Proleko? Näinhän se on, Proleko on tullut täysi-ikäiseksi ja pääsee jo Prodekon sitseillekin nautiskelemaan hyvästä seurasta ja väkijuomista. Proleko?:n aikuistumisen kunniaksi voikin tutustua ulkomaankirjeenvaihtajamme aatoksiin siitä, miten kansainvälisillä areenoilla saattaa yht äkkiä huomata olevansa lapsipuolen asemassa. Lisäksi tarjolla aon kunnon sitsaajan ja kääliön etikettioppaat, vanhempien kiltalaisten tuntoja Aalto-yliopistosta ja ylioppilaselämästä sekä tietysti spunkkuvertailu ja kuva/aukeama ajankohtaisine otoksineen. Onpa mukaan mahtunut junailua Intiassa ja kuulumisia Stanfordistakin, joten kädessäsi on tiivis paketti. Onneksi on olemassa kaikkea kivaa, ja tänä sitsi-iltana kuuluu heittää huolet mielestä. Lehden sivuilta löydät myös otteita syksyn tapahtumakalenterista, joten allakkaan voi merkitä jo valmiiksi muutkin lukukauden kiltakivat. Hyvä ystäväni sanoi kerran suuren elämänviisauden: Muista pestä hampaat joka ilta. Tuolla pärjääkin jo aika pitkälle, sillä elämä on paljon pieniä arkisia asioita, joiden mukana on ripaus suuria elämyksiä. Siispä murheet pois ja onnea vielä kerran - teille, täysi-ikäinen, uskollinen Proleko?:n lukijakunta! Hyvinvoivaa syksyä! Nyt syksyn kynnyksellä illat alkavat jälleen pimetä ja sadesäällä yhden jos toisenkin mieli saattaa olla matalalla ellei kaakaokuppia ja auringonvalolamppua ole käden ulottuvilla. Vakavampana aiheena tässä SyysSitsiProleko?:ssa onkin tiivistys viime keväänä toteutetusta tuotantotalouden opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksesta. Sen tulokset olivat yhtä huolestuttavia kuin ensimmäisen kerran vuonna 2005 järjestetyssä kyselyssäkin ja antavat aihetta itse kullekin pohtia omaa ja kavereiden jaksamista. Kaikki kurssit ehtii tehdä ennen valmistumista, mutta silti muun muassa opiskelu, arvosanat ja kurssisuoritukset tuovat paineita. Vastaajista 34,9 prosenttia oireili psyykkisesti. Päätoimittajanne Terhen Terhen Heikkilä etunimi.sukunimi@tkk.fi 5

6 Edustajisto pohtii uutta ylioppilaskuntaa TKY:n edustajisto on keskittynyt viime aikoina oikeastaan vain yhteen asiaan: ylioppilaskuntien yhdistymiseen. TKY:n, KY:n ja TOKYO: n yhdistyminen Aalto-ylioppilaskunnaksi on juuttunut jonkinlaiseen pattitilanteeseen. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta TOKYO on pienimpänä huolissaan asemastaan kahden isomman ylioppilaskunnan puristuksissa, ja se onkin vaatinut kiintiötä ja voimakasta vähemmistösuojaa uuden ylioppilaskunnan hallintoon ja sääntöihin. Nämä ehdotukset ovat saaneet nuivan vastaanoton isommilta ylioppilaskunnilta. TKY:n ja KY:n välejä taas hiertää eniten omaisuuskysymys. TKY:n omaisuus on pääosin teekkarikylässä ja muissa kiinteistöissä. KY: llä taas on huomattavasti likvidiä varallisuutta. Kaiken lisäksi KY:n omaisuus jäsenmäärään nähden on selvästi suurempi. TKY on esittänyt koko ajan, että kaikkien ylioppilaskuntien omaisuus tulisi siirtää uudelle ylioppilaskunnalle, mutta KY on halunnut turvata oman omaisuutensa siirtämälle sen vastaperustetulle Helsingin Kauppatieteiden Ylioppilaat -yhdistykselle. Syynä tähän on KY:llä koettu pelko siitä, että uuden ylioppilaskunnan enemmistönä olevat teekkarit ottavat ajan kuluessa rahat omaan käyttöönsä enemmistövallan turvin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että mm. Opetusministeriön lakimiehet ovat ilmoittaneet varallisuuden siirron yhdistykselle laittomaksi, sillä ylioppilaskunta on kuntiin ja valtioon verrattava julkisyhteisö. Analogiaa voisi hakea esimerkiksi kuntaliitoksista: jos Espoo ja Kauniainen yhdistyisivät, ei Kauniainen voisi siirtää kunnan omaisuutta turvaan Pro Kauniainen yhdistykselle. Kärkkäimmät ovat jo verranneet koko tilannetta uudeksi TTEY:ksi. TTEY:hän oli surullisenkuuluisa Teekkaritoiminnan edistämisyhdistys ry, jonka omaisuudesta TKY taisteli yli kymmenen vuotta 90-luvun puolivälistä lähtien (lisätietoja: Kaikkien ylioppilaskuntaneuvotteluiden keskellä TKY on kantanut kortensa kekoon myös itse yliopiston suunnitteluprosessissa. Korkeakoulun avajaisissa TKY:n hallituksen puheenjohtaja Christian Peltonen esitteli ylioppilaskunnan näkemyksen Aalto-yliopiston kampusrakenteesta. Teekkarit Otaniemeen, kylterit Keilaniemeen ja Taikin opiskelijat Tapiolaan sijoittava ratkaisu oli mielenkiintoinen avaus, joka sai valtakunnan lehdissäkin jonkin verran julkisuutta. 6

7 Edustajistossa syksyn aikana käsiteltävät asiat ovat koko ylioppilaskunnan historian mittakaavassakin merkittäviä. Näillä näkymin uudelle Aalto-ylioppilaskunnalle valitaan ensimmäinen edustajisto jo ensi huhtikuussa. Nykyinen TKY:n hallinto jatkaa rinnalla vielä loppuvuoden kunnes se lakkauttaa itsensä vuoden 2009 lopussa. Mikäli uusi ylioppilaskunta askarruttaa, ole toki yhteydessä prodekolaisiin edaattoreihin. Tuomo Pesonen Ville Poikolainen Mikko Sjöberg Tuomo Pesonen 7

8 Paikka X Proleko? 4/08 Vuonna 2005, kesän ollessa kauneimmillaan, sydämeltään viaton fuksi kohtasi ensi kertaa tulevat lajitoverinsa Paikassa X. Kokemus sai ikuisen fuksin saapumaan Paikkaan X kerta toisensa jälkeen, mutta tämän vuoden kokemus oli jo hieman erilainen. Bussissa matkalla X:ään tieto ikääntyneisyydestä iski kuin tennispallon kokoinen rae, kun omaa vuosikurssia edusti enää takapenkin sitkeä sissiryhmä. Alun eksyneisyydentunteen jälkeen tuttuja kiltatovereita alkoi ilmestyä paikalle, ja parhaimmillaan olin opiskeluiältäni enää noin kaksi vuotta keskimääräistä paikallaolijaa vanhempi. Kesäkuulumisia vaihtaessa huomasin, kuinka mukavalta tuntui jälleen tavata prodekolaisia. Suosittelen kokemusta jokaiselle ikään katsomatta voit yllättyä positiivisesti. Paikka X on jälleen avannut syyskauden, ja monet menot odottavat kaikkia niitä, joita kihti ei ole vielä vienyt. Ilta 1.9. huipentui perinteisiin fuksispekseihin, jotka esitettiin ulkona, perinteisesti sateessa. Juonet jäivät jälleen kerran lapsipuolen asemaan, kun tutalaiset pääsivät näyttämään kasautumiskykynsä. Poikkeuksellista tämän vuoden spekseissä oli ainoastaan Prodekon hallituksen esitys. Perinteikkäästi aina jopa isojen speksiä huonompi esitys sai tänä vuonna kunnian olla huonoin koskaan nähty speksi. Yleisöstä kukaan ei huutanut omstart, sillä kukaan ei tahtonut nähdä lisää. Perinteitä kunnioittavan vanhan sydäntä lämmitti myös sysipimeässä laulettu teekkarihymni, joka pihan hyvän akustiikan tai kesän aikana parantuneen yleisen laulutaidon ansiosta vaikutti verraten musikaaliselta. Siitä huolimatta on todettava, että kyllä ennen kaikki oli paremmin speksit lyhyempiä ja kesä pidempi. Kirjoittaja pysyttelee anonyyminä pelätessään vielä itseäänkin vanhempien kiltalaisten lukevan jutun. Palaute osoitteeseen leposohva (at) prodeko.org. Kiltalainen X leposohva@prodeko.org 8

9 Kasa, Paikka X TEK tukena työelämässä Valtaosa prodekolaisista on Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin jäseniä, mutta yllättävän harva tietää mitä hyötyä liiton jäsenyydestä on lehtien, palkkasuositusten ja Teekkarin työkirjan lisäksi. Nyt kesätöiden päätyttyä voidaankin kertoa esimerkki tosielämästä. Masan ensimmäinen teekkarikesä oli ohi. Kesä oli kulunut keskisuuren kuljetusalan yrityksen palveluksessa. Kesän aikana oli tullut tehtyä runsaasti ylitöitä, jotka pitäisi korvata kesän lopussa kertyneiden lomarahojen maksun yhteydessä. Masan hämmästykseksi viimeisessä palkkakuitissa ei kuitenkaan ollut mainittu sen enempää ylityökorvauksia kuin lomarahojakaan. Hän soitti työnantajalle asian selvittämiseksi. Tämä totesi, että lomarahat eivät kesätyöntekijälle kuulu ja ylityökorvauksista ei ollut sovittu mitään. Masa otti yhteyttä TEKin lakimieheen, joka otti asian selvittääkseen. Lakimiehen selvittelyjen jälkeen työnantaja suostui maksamaan lomarahat, mutta ei ylitöitä. Asia vietiin oikeuteen, jossa asia rat- 9

10 Jos et vielä ole TEK:n jäsen, kannattaa liittyä: Jäseneksi liittyminen on vaivatonta, eikä opiskelijoilta peritä jäsenmaksua. Helpoiten liittyminen käy osoitteessa: Lisätietoa TEKistä saat Prodekon kiltayhdyshenkilö Tuomo Vepsäläiseltä (allekirjoittanut) tai teekkariyhdysmies Aleksi Päiväläiseltä, etunimi.sukunimi(at)tek.fi. Mikäli sinulla on ongelmia työnantajasi kanssa liittyen esimerkiksi lomarahoihin, ole rohkeasti yhteydessä TEKin lakimieheen kesi nopeasti Masan eduksi ja hän sai asianmukaiset ylityökorvaukset. TEKissä kohdataan vastaavan tyyppisiä tapauksia päivittäin. Onnekseen Masa oli TEKin jäsenenä oikeutettu ilmaisiin lakipalveluihin. Lisäksi, mikäli oikeudenkäynnistä olisi koitunut hänelle kuluja, TEKin jäsenilleen ottama oikeusturvavakuutus olisi tällöin kattanut kulut euroon asti, koska Masa oli ollut jäsen jo vaadittavat 10kk. Lakipalvelujen ja oikeusturvavakuutuksen lisäksi jäsenetuihin kuuluu myös muun muassa vastuuvakuutus, josta korvataan toiselle aiheutettu henkilö-, esine- tai varallisuusvahinko, jos vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan siitä korvausvastuussa (esim. törkeä huolimattomuus työtehtävissä). P.S. Muista myös IAET-kassan edullinen työttömyysvakuutus (45eur/vuosi, verovähennyskelpoinen). Kassan jäseneksi kannattaa liittyä jo opiskeluaikana, koska vakuutus on voimassa vasta kun olet ollut jäsenenä 43 työviikkoa. Lisätietoa ja liittyminen osoitteessa Tuomo Vepsäläinen 10

11 Elämä ilman täysi-ikäisen kansalaisen mahdollisuuksia Näin ulkomaankirjeenvaihtajalle lehden teemana olevaa täysi-ikäisyyttä suurempia ongelmia tuntuu aiheuttavan se, ettei ole täysivaltainen kansalainen oleilumaassaan. Suomessa asioidessa harvemmin tulee mietittyä, mitkä kaikki vähäpätöiseltäkin tuntuvat asiat olisi voinut jäädä tekemättä, ellei omistaisi maan sosiaaliturvatunnusta ja olisi siis täysi-ikäinen kansalainen. Nykyään nimittäin mitä ihmeellisimmissäkin ostoksissa tarkistetaan henkilöllisyys sotua myöten. Sen nyt vielä ymmärtää, että Amerikan ihmemaassa kaikki on tehty ulkomaalaisille vaikeaksi. Sen sijaan, on aika lailla oudompaa, että rakas naapurimme Ruotsi tekee asiat lähes yhtä vaikeaksi. Siksi elämä ulkomailla ei menekään aina ihan niin kuin elokuvissa. Miten paljon helpompaa elämä olisikaan, jos olisi kohdemaan sosiaaliturvatunnus heti maahan saapuessa? Kokemuksesta voin kyllä sanoa, että ero olisi vähintäänkin valtava. Ilman sosiaaliturvatunnusta Yhdysvalloissa eivät onnistuneet mm. seuraavat asiat: Ajokortin hakeminen (ilman sosiaaliviranomaisten leimattua asiakirjaa, joka todistaa, ettei ajokortin hakeminen ole riittävä syy sotun myöntämiseen) Muun kuin prepaid-maksullisen kännykkäliittymän hankkiminen 3G iphonen osto Macy s tavaratalon kanta-asiakkuus Oi jos mulla tommoinen ois... Käytännössä mahdottomia ovat alkusyksystä olleet mm. seuraavat asiat: Puhelin- / Internet- / kännykkäliittymän hankkiminen Pankkitilin avaaminen (tai näytti se nyt lopulta onnistuvan mutta tuloksena oli kaksi eri tiliä eri maissa olevilla osoitteilla ja eri sosiaaliturvatunnuksilla ;) DVD-elokuvan vuokraus Luottokortin hakeminen Paikallisen verokortin saaminen 11

12 ... ja kun ottaa huomioon, että elokuun alussa haettu Ruotsin sosiaaliturvatunnus on edelleen byrokratian rattaiden käsittelyssä, niin ei voi kun ihmetellä maailman menoa! Luulisi nyt edes EU:n sisällä työvoiman vapaan liikkuvuuden vaikuttavan jollain tavalla myös heidän oikeuksiinsa. Täysi-ikäistä syksyä kaikille lukijoille! Ilkka Heiskanen Proleko?:n ulkomaankirjeenvaihtaja Tukholma, Ruotsi Ilkka Heiskanen 12

13 Kuulumisia eri puolilta Eurooppaa Hellurei! Kevät ja kesä Euroopan tuta-opiskelijajärjestö ESTIEM:in hallituksessa on nyt takana. Aika on mennyt niin nopeasti, ettei meinaa ymmärtää vuoden olevan jo kohta lopussa. Toista sataa matkapäivää sekä valtava määrä uusia kavereita ja hauskoja muistoja mielessä, mutta mitä ESTIEM:in hallituksessa oikein puuhaillaan? Tänä vuonna kovia aiheita ovat olleet etenkin yritysyhteistyömuotojen laajentaminen, yhteyksien vahvistaminen muihin opiskelijajärjestöihin sekä erilaisten ammattimaisten koulutuksien kehittäminen jäseniä varten. Siinä sivussa yleiskokousten, Council Meetingien, työryhmärakenne on uudistunut täysin viimeisen vuoden aikana, ja innovatiivisia ideoita uusista työryhmistä satelee nyt jatkuvasti. Ideoiden määrä aiheuttaa jo ongelmia, sillä kaikkia ei mahduta ottamaan mukaan kokouksiin. Toisaalta, vaikka uudistusten läpi ajaminen tuntuu olevan itselläni veressä, on vuoden aikana joutunut toteamaan suurimman osan ajasta kuluvan muiden rutiinien pyörittämiseen. Etenkin alkuvuonna oppimiskäyrä on todella jyrkkä ja ensimmäisen yleiskokouksen valmistelut, toimintasuunnitelma ja budjetointi vievät useamman kuukauden. Tässä sivussa tulee sitten oltua matkoilla vähintään joka kolmas viikko. Normipäivää töissä on vaikea kuvailla, mutta keskimäärin matkoilla aika kuluu aamusta iltaan itse tapahtumaan keskittyen, ja kotiin palatessaan saa sitten selvittää edellisen viikon sähköpostitulvan samalla kun makselee univelkoja ja valmistautuu jo seuraavaan reissuun. 13

14 Vuoden avartavimpia kokemuksia on ollut ovien avautuminen kansainvälisten opiskelijajärjestöjen liiton, IFISO:n, toimintaan. Tämän kautta esimerkiksi kymmenkunta ESTIEM:in kaltaista kansainvälistä järjestöä organisoi yhdessä kesäkoulun, joka kokosi eri järjestöjen parhaat osaajat yhteen. Toinen kohokohta oli kesällä järjestetty ES- TIEM:in neuvottelukunnan kokous, joka toi yhteen aktiiveja aivan järjestön alkuajoilta saakka. Vakavan toiminnan lisäksi on ollut hauska tutustua tarkemmin uusiin maihin ja kaupunkeihin Euroopassa. Esimerkiksi vuoden alussa tuli tehtyä hilpeä reissu junalla ja bussilla halki Makedonian, Serbian, Bosnian, Kroatian ja Slovenian säästääksemme matkabudjetissamme. Voin myös suositella lämpimästi ESTIEM:in hallitustoimintaa tai muita vastuuvirkoja. Tämä tehtävä on ollut kuin vuoden intensiivikurssi eri kulttuurien työtavoista, ihmissuhteista, virtuaalitiimeistä sekä ajanhallinnasta. Nähdään maailmalla! Mikko Sjöberg President ESTIEM Board 2008 Mikko Sjöberg On myös ollut ilo huomata, että ESTIEMtoiminta elää uutta kulta-aikaa Prodekossa. Aktiivien määrä killassa suurempi kuin vuosiin, ja Prodeko on yksi vaikutusvaltaisimpia ESTIEM:in jäseniä. Toivon, että sama into jatkuu myös tänä lukuvuonna! 14

15 Hyvinvointitutkimuksen tuloksia tiivistettynä Keväällä 2008 järjestettiin toista kertaa tuotantotalouden opiskelijoiden hyvinvointitutkimus ja tutkimuksen toteutti psykologian ylioppilas Jenna Mononen Tuotantotalouden laitoksen toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 153 tuotantotalouden opiskelijaa, mikä oli noin 37 % kaikista laitoksen 409 pääaineopiskelijasta. Vastaajista naisia oli 24,3 % ja iältään osallistujat olivat vuotiaita. Tutkimuksen tuloksena kaikista opiskelijoistamme keskimäärin 34,9 % oireilee psyykkisesti. Luku on hieman pienempi kuin vuonna 2005 ensimmäisen kerran järjestetyssä hyvinvointikyselyssä, jonka mukaan sekä miehistä että naisista 36 % oireili. Sen sijaan painotukset sukupuolten välillä olivat muuttuneet. Vuonna 2008 kyselyyn vastanneista naisista yli puolet, 51,4 % oireili miesten vastaavan luvun ollessa 29,6 % tutkimuksessa käytetyn GHQ-12 -mittariston mukaan. Kaikista vastaajista runsaasti oireili 23 %, jonkin verran 25,7 % ja vain vähän 51,3 %. YTHS:n vuoden 2004 opiskelijahyvinvointitutkimuksen perusteella korkeakouluopiskelijoista psyykkisesti oireilee keskimäärin 30 % naisista ja 20 % miehistä. Vastaajista 10,5 % oli käyttänyt lääkärin tai psykologin palveluja psyykkisten oireiden takia viimeksi kuluneen vuoden aika- na. Diagnosoitu mielenterveyshäiriö oli vain 3 % vastaajista, kun taas vuonna 2001 tehdyn yleisen nuorten hyvinvointia kartoittaneen tutkimuksen perusteella vuotiaista naisista neljäsosalla ja miehillä viidesosalla voitiin havaita jokin mielenterveyshäiriö - yleisimpinä masentuneisuus ja ahdistuneisuus. Tutkimuksessa havaittuja yleisimpiä psyykkisiä oireita olivat keskittymisvaikeudet ja jännittyneisyys. Oireiluun vaikuttavina tekijöinä olivat opiskeluista niiden eteneminen vähäiseksi koettujen suoritettujen opintopistemäärien sekä huonoksi koettujen arvosanojen kautta, työmäärä suhteessa opintopisteisiin, opintojen kuormittavuus, opinto-ohjaksen laatu sekä epäily oikeasta alavalinnasta. Oireilevien ja oireilemattomien henkilöiden välillä ei havaittu eroja arvosana- tai opintopistemäärätavoitteiden eikä opintoihin käytetyn viikottaisen tuntimäärän suhteen. Toteutuneissa opintopistemäärissä ja arvosanoissa oli kuitenkin eroa. Oireilevat henkilöt saivat keskimäärin useammin heikompia arvosanoja ja etenivät opinnoissaan hitaammin kuin oireilemattomat henkilöt. Syy- ja seuraussuhteita ei tämän tutkimuksen perusteella kuitenkaan voida arvoida. 15

16 Tuotantotalouden laitos oli yhteydessä psyykkiseen oireiluun koetun kilpailuhenkisyyden sekä heikoksi koetun yhteishengen kautta. Avoimissa vastauksissa toivottiin muun muassa henkilökohtaisempaa opintoneuvontaa, parempaa opintotiedottamista, uraohjausta, kurssien kuormittavuuden pienentämistä sekä mahdollisuuksia työelämän ja opiskelun yhteensovittamiseen. Myös rentoutumiseen ja hyvinvointiin liittyvää toimintaa, teemapäiviä ja tietoa hyvinvoinnista kaivattiin. Sosiaalisista tekijöistä koettu yksinäisyys sekä mahdollisuus keskusteluun olivat yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Sen sijaan järjestöaktiivisuudella, parisuhteella ja ystävien määrällä ei havaittu yhteyttä psyykkiseen oireiluun. Edellä mainittujen määrä ei siis toimi suojaavana tekijänä ellei niiden laatu ja niistä saatu tuki ole riittäviä. Muista tekijöistä heikko taloudellinen toimeentulo ja tulevan työelämän vaatimusten aiheuttamat paineet olivat yhteydessä psyykkiseen oireiluun. Tässä kirjoituksessa on esitelty keskeiset tulokset psykologian ylioppilas Jenna Monosen tutkimusraportista Tuotantotalouden opiskelijoiden hyvinvointi ja siihen yhteydessä olevat tekijät ja osittain se sisältää suoria lainauksia tutkimuksesta. Tutkimuksesta tullaan järjestämään keskustelutilaisuus ja lisäkysymyksiä tutkimuksesta voi esittää Jenna Monoselle osoitteeseen jenna.mononen(at)helsinki.fi. Terhen Heikkilä 16

17 Tarjolla olevia palveluita Tuotantotalouden laitoksen tarjoamia palveluita Opintotoimisto - opintoneuvoja, kv-neuvoja ja harjoitteluneuvoja Opettajatutortoiminta Kanslia TKK:n opintopsykologit Timo Tapola ja Anu Lehtinen YTHS Ylioppilaiden terveydenhuolto säätiö vastaa opiskelijoiden hyvinvoinnista Nyyti opiskeiljoiden tukikeskus lisätietoa Otaniemen koulupastorit luottamuksellista keskusteluapua elämän ongelmatilanteissa, lisätietoa Kiltahuoneen kriisiohjeet, TKY:n ohjenuoria mm. opiskelutoverin masennuksen kohtaamiseen TKK:n häirintäyhdyshenkilö lakimies Tanja Vuolle TKY:n häirintäyhdyshenkilöt sosiaalipoliittinen sihteeri Liisa Lähteenaho ja teekkarikulttuurisihteeri Mika Tarhala 17

18 Junailua Intiassa 19 matkapäivää, neljä tuntia junalippujen jonotusta ja 50 tuntia junassa Don t worry, be happy! You re in India now! Viitattuamme kintaalla delhiläisen matkatoimiston pakettitarjouksille suuntasimme New Delhi Stationin kansainväliseen lipunmyyntiin. Reppumatkailijan must-kirjassa, Lonely Planetissa, varoitettiin, että minkään ei saisi antaa estää lipputoimistoon pääsyä. Lukuisista yrittäjistä, monista portaista ja ihmistungoksesta selvittyämme löysimme viimein perille ilmastoituun toimistoon. Täällä, kuten kaikilla tulevillakin asemilla, täytyi lippuja haluavien täyttää lomake, johon tuli merkitä junatiedot, matkustajan nimi, ikä ja sukupuoli sekä täydelliset yhteystiedot. Matkatoimiston mies ei ollut kertonut meille muunneltua totuutta: ilman etukäteisvarausta ei ollut enää toivoakaan saada paikkoja ilmastoidusta makuuvaunusta. Päätimme siis lähteä liikkeelle huonoimmassa makuuvaunuluokassa, Sleeperissä, joka on halpa ja edullinen. Sää oli sitä vastoin lämmin ja kostea. Intialaisten toiminta asemalaiturilla oli varsin mutkatonta: muutamat syöksyivät sisään paikallisjunaan avoimista ikkunoista. Junat ovat suurkaupungin paikallisliikenteessä täpötäyteen ahdettuja. Oma junamatkamme alkoi väljästi. Junan pysähdellessä Delhin pienillä asemilla vaunu täyttyi vähitellen työmatkalaisista, jotka matkustivat lipuitta. Kun sisälle ei enää mahtunut ja katolta alkoi kuulua kolinaa, eivät tarinat jokapäiväisistä kuolonuhreista tuntuneet mahdottomilta: varsinkin kun rata oli sähköistetty. Liput 18

19 Vasemmalla: Katolla matkustavia oli vaikea kuvata. Nopeus oli parhaimmillaan lähes 100 km/h. tarkistettiin vasta kun juna pääsi Delhin ulkopuolelle ja työmatkalaiset olivat jääneet radan varren slummeihin. Melutaso vaunussa oli korkea, koska lähes kaikki ikkunat olivat auki. Korvatulpat auttoivat kummasti unen saamisessa. Vaunussa kiersi epäsäännöllisesti poliisi vanhan pystykorvan kanssa ehkäisemässä epäjärjestystä. Turvallisuuden kannalta ikävintä oli, että vaunuun pääsi yöllisillä väliasemilla monennäköistä kaupustelijaa ja hiippailijaa. Monessa oppaassa mainittu rinkkojen lukitseminen ketjulla osoitti tarpeellisuutensa keskellä yötä, kun yksi meistä heräsi kilinään: rinkat olivat hitaasti matkalla kohti ulko-ovea junan seisoessa asemalla. Kuunneltuamme varkaan kootut selitykset toisen matkustajan tulkkaamana yritimme jatkaa uniamme. tunnin myöhässä. Ensimmäinen autenttinen Intia-kokemus oli takana, ja päätös matkustusluokan nostosta tehty. Suunnistimme asemalla välittömästi ostamaan uusia lippuja Jodhpuriin. Aikaisemman kokemuksen perusteella ne saattoivat olla kiven alla. Tunnin jonotuksen ja useiden etuiluyritysten jälkeen olivat piletit ilmastoituun vaunuun viimein taskuissamme. Matka Jaisalmerista Jodhpuriin sujui parin kultaisessa kaupungissa vietetyn päivän jälkeen miellyttävästi AC3-luokassa. Paikallisen keskiluokkaisen pariskunnan mielestä Sleeper ei todellakaan ollut meitä varten (really?). Seuraavien junalippujen osto tuli ajankohtaiseksi Udaipurissa, jonne matkustimme yöbussilla Jodhpurista. Asemalla oli oma Sleeper-vaunu oli varustettu isoilla tuulettimilla, jotka puhalsivat pienesti. Perille Jaisalmeriin saavuimme vähän yli 19

20 luukkunsa turisteille, freedom fightereille ja muille kummajaisille. Päätimme ennakoida ja varata reilun viikon päästä matkustettavan Goa - Mumbai -matkan samalla. Rautateiden varausjärjestelmä oli kuitenkin kaatunut. Viimein jonotuksen, shoppailun ja odotuksen jälkeen selvisi, että ylihuomiseen Jaipurinjunaan oli paikkoja jäljellä vain Sleeperissä. Vaihtoehtoja ei kireän matka-aikataulun takia juuri ollut. Mumbain-junassakaan ei ollut tilaa neljälle samassa ilmastoidussa vaunussa. Seurueen mieliala oli korkealla, joten oli aika pulahtaa hotellin uima-altaaseen. Jaipurin-matka sujui lopulta mainiosti edellistä Sleeper-matkaa viileämmässä säässä. Oma pussilakana osoitti hyödyllisyytensä hiostavalla keinonahka-alustalla. Matkan hinta-laatusuhde todettiin erittäin hyväksi: Super Intercity Express pysähteli Intercity Expressiä harvemmin, ja matkalipun hinta oli vaivaiset 3 euroa. Jaipurissa oli jälleen aika ostaa uudet liput. Tälläkään kertaa valitsemaamme Agra - Delhi -junavuoroon ei ollut vapaita paikkoja ja jouduimme tyytymään ilmastoimattomaan vaunuun. Matkustimme Jaipurista Agraan bussilla. Miellyttävän Goan-lennon ja usean päivän lomailun jälkeen oli mukava suorittaa viimeinen junamatka Mumbaihin AC3:ssa. Viileyttä riitti vilustumiseen asti. Palvelu pelasi paremmin kuin pohjoisessa: vaunussa kiertäviltä junapalvelijoilta olisi valehtelematta voinut tilata viiden ruokalajin illallisen. Chaita ja muita juomia oli tarjolla jatkuvasti. Toiset matkustajat katsoivat hieman kummeksuen, kun kiinnitin rinkkaa ketjulla rautaputkeen ennen nukkamaanmenoa - Hei, ei tämä mikään Sleeper ole! Marko Mälkiä etunimi.sukunimi@tkk.fi Agra - Delhi -junailun matkustusseura osoittautui melko tavallisiksi intialaisiksi, jotka rynnivät junaan heti sen pysähdyttyä laiturille. Vaunussa olikin täysi kaaos, kun poisjäävät yrittivät saada ihmisvirran kääntymään toiseen suuntaan. Kerjäläislapset juna-asemalla olivat poikkeuksellisen aggressiivisia ja tunkivat käsiään vaunun ikkunoista sisään. Delhiä lähestyttäessä matkustajien määrä väheni, eikä kukaan päätynyt katolle, vaikka käytävällä olikin välillä täyttä. 20

21 Intian rautatiet 1. Oman paikkansa voi tarkistaa asemalaiturilla ja junan kyljessä olevista varauslistoista. Nimi saattaa olla tunnistettavassa muodossa. 2. Intialaisissa junissa ei ole ravintolavaunuja, mutta catering-palveluita hoitavat vaunuosastoissa kiertävät palvelijat. 3. Ilmastoiduissa AC-luokissa makuupaikan hintaan sisältyvät myös tyyny, viltti ja lakanat. Jokaisessa AC-vaunussa on vähintään kaksi vaununhoitajaa. 4. Kulku AC- ja Sleeper-vaunujen välillä on estetty, mikä on varsin asiallista. Ikkunalasit olivat pääasiassa ylhäällä, mutta onneksi kalterit estivät putoamasta. 21

22 INTERNATIONAL PROLEKO? FASHION SHOW FALL

23 23

24 Aaltoja -v*ttu taustalla olevan kuvan T-paidan myynti ponnahti pilviin pienessä, mielenterveyden ongelmiin liittyvien asenteiden murtamista tavoittelevassa, yrityksessä. Samana päivänä Opetusministeriön innovaatioyliopisto-kärkihanke sai nimekseen Aalto-korkeakoulu, jonka tavoitteena on kuulua vuonna 2020 maailman kärkiyliopistoihin ja hyödyntää ennakkoluulottomasti tekniikan, kaupan ja taideteollisuuden eri osaamisalojen rajapintoja. Ei paha. Kuka täällä komentaa Valtioneuvosto nimitti Aalto-korkeakoulusäätiön hallitukseen nimekkään joukon: Tahtipuikkoa alku metreillä heiluttaa Koneen Matti Alahuhta, jonka salonkiorkesterina toimivat rouvat Makarow, Brunila ja Valtonen sekä herrat Brown, Holmström ja Mantere. Siirryttäessä säätiömalliseen yliopistoon, korkeakouluhallinnossa vallan kulkusuunta kokee selkeän muutoksen. Aiemmin rehtori on ollut proffien joukosta kähmitty hyvä jätkä ja TKK:n hallitus kello viiden teekerho, jossa on omat edunvalvojansa niin opettajakunnasta, opiskelijoista kuin muusta henkilökunnastakin. Jatkossa säätiön hallitus on eriytetty koulun sisällä toimivista ryhmistä, joka hallitsee kokonaisuutta yritysmaailmasta tutulla tavalla, ylhäältä alaspäin, saman suunnan säilyessä kaikkien vallanportaiden läpi. Tämä mahdollistaa entistä merkittävämmät muutokset lyhyelläkin aikajänteellä. Samaan hengen vetoon Aalto-yliopiston rehtorista tulee säätiön hallituksen mandaatilla toimiva alaisiaan suoraan johtava toimari, mikä tarjoaa rehtorille erinomaisen mahdollisuuden olla kylänmiesten kielellä myös entistä v*ttumaisempi jätkä. Valmiudet muutokseen ovat siis olemassa ja elinkeinoelämä painaa päälle kuin yleinen pykälisti. Sitä mitä tuleman pitää, ei tiedä tässä vaiheessa vielä kukaan. Varmaa on ainoastaan se, että odotukset on haettu avaruustekniikan ulottumattomista. Hajota ja hallitse Hevosmiesten tietotoimisto kertoo hallituksen olevan nälkäinen näyttämään mihin se pystyy. Samoin yritysmaailmassa vallitseva perimätieto kertoo johtajien päätyvän vastaavissa tilanteissa sellaisiin ratkaisuihin, mitkä he ovat aiemmin todenneet omakohtaisesti toimiviksi. Tämä viittaisi siihen, että pian tapahtuu ja paljon. Lisää löylyä kiukaaseen lyö se, että säätiön hallitus on pääsääntöisesti kunnostautunut yritysmaailmassa ja sen tiedeyhteisön toiminnan tuntemus on varsin vähäistä. Tyhjän takaressun mahdollisuus säilyy suurena. Vaikka hallitus päättää yliopiston strategiasta ja muista laajakantoisista suunnitelmista, niin uusi rehtori, jonka haku on jo käynnissä, on paljon vartija uuden koulun aloittaessa. Säätiön säädekirjan mukaan uuden yliopis- 24

25 ton pääyksiköitä ovat korkeakoulut(school) ja lähiaikojen kiinnostavimpia päätöksiä on kuinka monella korkeakoululla uusi koulu aloittaa. Erityisesti HSE liputtaa vahvasti kolmen autonomisen korkeakoulun puolesta, mutta lyhyelläkin tähtäimellä tämän realistisuus muistuttaa lähinnä fuksipojan toiveunta Jessica Albasta. Venäläistä rulettia Nousu vuoren huipulle vaatii useimmiten veronsa ja tässä tapauksessa liipaisimesta voi saada tuta-laitos. Kaikkien tietojen mukaan tuta-koulutusohjelma säilyy myös jatkossa ja tulee olemaan yksi Aalto-yliopiston huippubrändeistä, jota ei haluta vaarantaa. Missä koulutusohjelmamme taas asuu, on monimutkaisempi kysymys. Aiemmin mainittu tietotoimisto on heilutellut mahdollisina skenaarioina polaroid-kuvan tapaan vuorotellen School of Managementia, Engi- neeringia sekä jotain uutta innovaatiohenkistä Schoolia. Sopivimman kodin löytämiseksi opettajakunta ja kilta tekevät parhaansa, mutta aika ja Matti näyttävät, mihin tie lopulta vie. Muutosten puhaltaessa allekirjoittanut ei ole vakuuttunut kuin yhdestä asiasta: Aallon pohjalta suuntia on vain yksi. Jussi Valtonen Hankkeen sivut: Säätiön säädekirja: artikkelit/innovaatioyliopistohanke/liitteet/aalto-korkeakoulusxtix.pdf 25