ASUNNOTTOMUUDEN EHKÄISEVÄN TYÖN YKSIKÖN PILOTTIHANKE HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA Projektipäällikkö Juho Pätäri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNNOTTOMUUDEN EHKÄISEVÄN TYÖN YKSIKÖN PILOTTIHANKE HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA 2010-2011. Projektipäällikkö Juho Pätäri"

Transkriptio

1 ASUNNOTTOMUUDEN EHKÄISEVÄN TYÖN YKSIKÖN PILOTTIHANKE HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA - Projektipäällikkö Juho Pätäri

2 Sisällysluettelo. Johdanto. Helsingin asuntopoliittinen tilanne ja tarve asunnottomuutta ennaltaehkäisevälle toiminnalle. Hankkeen eteneminen 6. Eteläisen Helsingin asumisneuvonnan seurantatutkimus 8 Seurantatutkimuksen valmistelu 8 Seurantatutkimuksen toteuttaminen 8. Tilastoanalyysi Yleistä asiakkuuksista ja taustoista Vuokranantajatahot ja vuokrasopimukset Asiakasprofiileista Yhteydenotot Asumisen ongelmista Alkuvaiheen interventioista Työn tulokset koskien huoneenvuokra-asioita 6 Asumisneuvojien kokemat vaikutusmahdollisuudet 9 Asiakassuhteiden päättymistilanteet Verkostotyö 6. Johtopäätöksiä 6 Vuokranantajien toimintatavoista ja yhteistyömahdollisuuksista 6 Asumisneuvoja sosiaaliasemalla ja varhaisen puuttumisen mahdollisuudet 6 7. Lopuksi Lähteet Liitteet: Liite : Liite : Yleishyödyllisten vuokranantajatahojen yleishyödylliseksi luettava vuokra-asuntokanta Helsingissä Pilottihankkeen asumisneuvonnan seurannan tilastot

3 . Johdanto Asumisturvakeskuksen pilottihanke pohjasi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO) ensimmäiseen vaiheeseen 8 ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) Lähiöohjelmaan 8. Se sisällytettiin PAAVOn puitteissa kirjattuun valtion ja Helsingin kaupungin väliseen aiesopimukseen. Vuonna oli valmistunut selvitystyö häätöjen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista, menetelmistä ja haasteista Helsingissä (Kettunen ). Hankkeeseen palkattiin ARAn % rahoituksella projektipäällikkö ja tutkijasosiaalityöntekijä tehtävänään ehkäisevän työn yksikön suunnittelu ja käynnistäminen. Lisäksi tutkijasosiaalityöntekijän tehtäviin kuului mm. asumisneuvonnan asiakaslähtöisen arvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen. Työ alkoi elokuun alussa ja jatkui vuoden loppuun. Pilottihankkeen päätavoitteeksi muodostui lopulta selvittää, onko asumisneuvonnalle kysyntää Helsingissä yksityisessä ja yleishyödyllisessä vuokra-asumisessa. Kysyntää lähdettiin selvittämään eteläisen Helsingin alueelta yksityiseltä ja yleishyödylliseltä vuokranantajapuolelta. Hankkeen yhteyteen palkattiin kolme asumisneuvojaa, jotka aloittivat työnsä alkukesästä. Asumisneuvontatoiminnan yhteyteen suunniteltiin seurantatutkimus. Näin pyrittiin asumisneuvonnan kautta selvittämään em. palvelutarvetta ja keräämään näyttöä asumisneuvonnan vaikuttavuudesta. Tämä raportti keskittyy pääasiassa Helsingin eteläisen sosiaaliaseman alueella aloitettuun asumisneuvontaan, jossa hankkeen aikana asiakkaiksi valikoitiin ainoastaan yksityisten ja isojen yleishyödyllisten vuokranantajien (SATO ja VVO) asunnoissa asuvat sosiaaliaseman asiakkaat. Hankkeessa oli tavoitteena selvittää toisaalta, millaisia toimintatapoja eteläisen Helsingin alueen yksityisillä ja yleishyödyllisillä vuokranantajilla on, ja millaisia yhteistyömahdollisuuksia heidän ja sosiaaliviraston välillä voisi olla. Toisaalta hankkeessa selvitettiin eteläisen Helsingin alueen asumisneuvonnan tarpeessa olevien ihmisten asiakasprofiileja, ja millaisia keinoja on mahdollistaa varhainen puuttuminen erilaisiin asumisen ongelmiin, myös yhteistyössä vuokranantajien kanssa. Hankkeessa saatiin selvitettyä vuokrarästien syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä eteläisen Helsingin vuokranantajien toimintatapoja. SATO ja VVO toimivat vuokrarästiasioissa ammattimaisesti, ja heidän kanssaan on hyvät mahdollisuudet rakentaa järjestelmällisesti yhteistyötä. Yksityisellä puolella, johon on luettu niin yksityishenkilöitä, vakuutusyhtiöitä kuin erinäisiä säätiöitäkin, toimintatavat vaihtelevat suuresti, samoin kuin joustovara. Monien kohdalla yhteistyömahdollisuudet koettiin kuitenkin hyväksi. Yksityiseltä puolelta löytyi toisaalta myös yksittäisiä vuokranantajatahoja, joiden kanssa sosiaaliviraston työntekijät eivät haluaisi tehdä vuokrasopimuksia kuin aivan pakottavassa tarpeessa. Lisäksi yksityisellä puolella vuokrarästit saattavat yksittäistapauksissa eri syistä johtuen kertyä hyvinkin pitkiltä ajoilta ja paisua suuriksi. Vuokrarästejä syntyy sekä toimeentulotuen vanhoille että uusille asiakkaille. Vanhojen asiakkaiden vuokrarästien tapauksessa asiakkaan vuokranmaksua voidaan seurata, ja asumisneuvoja tarjoaa tähän erinomaisen resurssin yhteistyössä etuuskäsittelyn ja vastuutyöntekijän (sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja) kanssa. Lisäksi myös vuokranantaja, jolla on tieto asiakkaan asiakkuudesta, voi seurata vuokranmaksua. Uusien asiakkaiden tapauksessa rästi on ensimmäisellä kerralla yleensä jo kertynyt. Tähän ei voida puuttua potentiaalisesti varhaisemmassa vaiheessa muuten kuin tiedottamalla vuokranantajatahoja ja edelleen vuokralaisia mahdollisuudesta saada asumisneuvontaa vuokrarästitapauksissa.

4 Odotettua merkittävämmäksi ongelmaksi muodostui asunnonvaihdon tarve. Etelän alueilla vuokrat ovat yleisesti monia muita alueita korkeammat. Tämä heijastuu asumismenojen suuruuteen, ja edelleen harkinnan käyttöön toimeentulotukirajoja koskien: jatketaanko asumista kalliissa asunnossa vai yritetäänkö etsiä halvempaa asuntoa samalta tai joltain muulta alueelta? Mitkä ovat asiakkaan vaikutusmahdollisuudet? Tarve olisi ehkä strategialle koskien positiivista syrjintää asumisen turvaamisessa. Luvussa analysoidaan Helsingin asuntopoliittista tilannetta sekä tarvetta asunnottomuuden ennaltaehkäisylle nyt ja tulevaisuudessa. Luvussa kuvataan ehkäisevän työn yksikön pilottihankkeen hankkeen etenemistä tarkemmin. Luvussa keskitytään pilottihankkeen seurantatutkimuksen kysymyksenasetteluihin, valmisteluun ja toteuttamiseen. Luvussa on analysoitu ja koottu asiakkuustilastoja. Luvussa 6 esitetään johtopäätökset yhteistyömahdollisuuksista vuokranantajien kanssa sekä varhaisen puuttumisen mahdollisuuksista. Luvussa 7 pohditaan tulevaisuutta ja tehdään muutama kehittämisehdotus koskien Helsingin asumisneuvonnan ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn jatkoa.

5 . Helsingin asuntopoliittinen tilanne ja tarve asunnottomuutta ennaltaehkäisevälle toiminnalle Helsinkiin suuntautuvan jatkuvan muuttoliikkeen seurauksena yhä useamman on vaikeaa löytää kohtuullisessa ajassa omaa asuntoa. Asunnontarpeessa on paljon etenkin pienituloisia, joilla ei ole varaa korkeisiin asumiskustannuksiin. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrä vähenee jatkuvasti vuokrien kohotessa sekä valtion tukemien vuokra-asuntojen vapautuessa niitä koskevasta sääntelystä, samalla kun valtion tukemaa uustuotantoa tai asuntohankintaa ei nähdä toteutuvan riittävästi korvaamaan rajoitusten piiristä poistuvia asuntoja kuin satunnaisesti vuositasolla. Vuokrien kohotessa jatkossa yhä kasvava määrä korkeampituloisiakin ihmisiä alkaa kärsiä liian korkeista asuinkustannuksista. Vaikea asuntotilanne tiedostetaan yleisesti, mutta tilanteen helpottamiseksi ei ole tehtävissä juuri mitään niin kauan, kuin kaupungin ja tiettyjen yleishyödyllisten toimijoiden lisäksi ei ole olemassa muuta tahoa, joka tuottaisi kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntojen tuottamisen lisäksi pitäisi olla keinoja vaikuttaa muuttoliikkeestä aiheutuviin toimeentulotukikustannuksiin esim. jakamalla niitä kuntien kesken. Pitkällä aikavälillä nykyisenlaisena jatkuva kehitys on kestämätön. Asunnottomuus ja asuntojen vaikea saatavuus ei ole ainoa helsinkiläisiä asumisessa koskevia ongelma. Ongelmia asumisessa voi aiheuttaa korkeat ja kasvavat vuokrat, jotka voivat synnyttää vuokravelkaa ja mahdollisesti asunnon vaihdon tarpeen, jossa asuntotarjonnan niukkuus voi muodostaa saman ongelman kuin asunnottomuuden tapauksessa. Samoja ongelmia voi aiheuttaa joskus lyhyelläkin aikavälillä tapahtuva arjen kriisiytyminen. Edelleen vaikeampia asumisen ongelmia voi aiheuttaa pitkäaikaisempi hallitsematon päihteiden käyttö, mielenterveydelliset seikat, sairaudet, puutteelliset arjen taidot ym. Kaikki ongelmat voivat johtaa häätöuhkaan tai vuokrasuhteen lakkauttamiseen muin keinoin. Näihin ongelmiin vaikuttaminen ja tätä kautta tapahtuvan häätöjen ennaltaehkäiseminen, asumisen jatkuvuuden turvaaminen, asumisviihtyvyyden parantaminen sekä ongelmista aiheutuvien kustannusten ehkäiseminen on asumisneuvonnan ydintehtävää. Suunnittelun alkuvaiheessa ympäristöministeriön toivomus oli, että yleishyödyllisten ja yksityisten asunnontarjoajien reservi olisi saatava asumisneuvonnan piiriin, ja samalla järjestökentän kanssa olisi tiivistettävä yhteistyötä. Helsingin sosiaalista asuntokantaa kuvaavia lukuja kerättiin tämän hankkeen puitteissa syksyllä (Liite ). Yksityisellä puolella on sekä yhtä että useita asuntoja vuokraavia toimijoita. On olemassa joitain yksityisiä vuokranantajia, joilla vuokrat ovat kohtuuvuokrien rajoissa. Yhteistyö tämän kentän kanssa on tuttua sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille, mutta tieto on osittain vakiintunutta ja osittain hajanaista. Merkittävä toimija Helsingin vuokramarkkinoilla on myös Vuokraturva, joka tekee ns. vuokrauspalvelua vuokranantajien valtuuttamana. Vuokraturva on kiinnostunut asumisneuvonnasta sosiaalipalveluna, mutta vain pieni osa Vuokraturvan välittämistä asunnoista on ns. kohtuuvuokrien rajoissa. On kuitenkin huomionarvoista, että vaikka kohtuuhintaisia asuntoja on, niitä on vapaina kerrallaan pieni määrä, jopa satunnaisesti, ja niitä vapautuu harvoin varsinkin yleishyödylliseltä puolelta. Asunnontarjoajien intresseissä on asumisen sujuminen ongelmitta. Tässä on asumisneuvonnan mahdollisuus, ja tätä työtä on jo alettu tehdä myös tämän hankkeen puitteissa. Asumisneuvonta tarvitsee tuekseen muita verkostoja myös järjestökentältä, ja myös tätä työtä on edelleen kehitetty myös tämän hankkeen puitteissa. Katso aiheesta esim. Mäkinen ym. s. 9-; Mäki-Fränti & Laukkanen.

6 . Hankkeen eteneminen Ehkäisevän työn yksikkö tuli hankkeena Helsingin sosiaaliviraston aikuisten vastuualueen sosiaalisen kuntoutuksen Asumisen tuki -yksikköön (ASTU) siellä vuonna 9 aloitetun asumisneuvontahankkeen rinnalle. Hankkeen syksyllä alkaneessa suunnitteluvaiheessa käytiin läpi useita vaihtoehtoja, mitä ehkäisevän työn yksikkö voisi olla. Tässä vaiheessa kuunneltiin ympäristöministeriön, kaupungin kiinteistöyhtiöiden sekä asunto-osaston, sosiaaliasemien ja verkostojen toiveita em. esiselvityksen pohjalta sekä uusien tietoon tulleiden seikkojen pohjalta. Useimmista ehdotuksista ja suunnitelmista jouduttiin luopumaan hankkeen edetessä, sillä hankkeeseen saatujen resurssien ja aikataulun ei nähty olevan riittäviä käynnistämään laajemman mittakaavan toimintaa. Näin ollen ajankohdan ei nähty olevan otollinen laajemman asumissosiaalisen yhteistyön käynnistämiselle. Monia hankkeeseen suunniteltuja asioita päätettiin siirtää aloitettavaksi myöhemmin samoin kuin osaa hankkeessa aloitetuista asioista jatkettaisiin myöhemmin alueellisen asumisneuvonnan kehittämisen yhteydessä. Alueellisen asumisneuvonnan rinnalle suunniteltiin eräässä vaiheessa kevyempää etenkin sähköiseen asiointiin keskittyvää keskitettyä neuvontaa, mutta tästä luovuttiin mm. em. syistä (resurssit ja aikataulu, lisäksi kysymys asumisneuvonnan tehtävänkuvasta) johtuen. Käyttöön saatavan resurssin selvetessä (kolme asumisneuvojaa) päätettiin keskittyä alueellisesti eteläisessä Helsingissä käynnistettävään asumisneuvontaan, ja alettiin kartoittaa etelän tarpeita asumisneuvonnalle. Maaliskuussa tehtiin ohjausryhmässä päätös, että kaikkien asumisneuvojien työpanos kohdennetaan etelän alueelle yksityiselle vuokranantajakentälle mukaan lukien isot yleishyödylliset toimijat. Sosiaaliasemat kontrolloisivat asiakasvirtaa, toisin sanoen asiakkaat olisivat sosiaaliasemien asiakkaita. Asumisneuvonnan varsinaisessa keskiössä koettiin olevan häätöjen ennaltaehkäisy. Kyseisiin vuokranantajatahoihin keskityttiin siksi, että työpanos voitaisiin suunnata nimenomaan heihin. Näin noudatettiin alkuperäistä suunnitelmaa saada yleishyödyllistä ja yksityistä vuokraasuntokantaa asumisneuvonnan piiriin, ja eteläiseltä sosiaaliasemiltakin kerrottiin, että heillä on paljon asiakkaita näiltä vuokranantajilta. Hankkeen lopullisen tavoitteen selkiydyttyä aloitettiin hankkeeseen liitettävän seurantatutkimuksen valmistelun. Etelän johtavia sosiaalityöntekijöitä ja päällikköä kuultiin suunniteltaessa sitä, minkälainen tieto olisi merkityksellistä. Sosiaaliasemilla oli kiinnostusta siihen, kuinka pystytään entistä varhaisemmassa vaiheessa havaitsemaan merkkejä siitä, että asumisessa voi tulla ongelmia. Seurantatutkimuksen pohja saatiin valmiiksi kesäkuun puoleenväliin mennessä, samoin kuin kevyen asiakaskyselyn pohja. Hankkeeseen palkatut asumisneuvojat aloittivat työn kesällä. Kesällä uudet asumisneuvojat perehtyivät asumisneuvontatyöhön. Syyskuun puolestavälistä eteenpäin asumisneuvonta alkoi kunnolla pyöriä sekä Kampissa että Kalliossa. Hankkeessa pyrittiin vielä asumissosiaalisen kumppanuustyön edistämiseen. Syyskuun loppupuolella järjestettiin pääasiassa etelän alueelle keskittyvä palaveri, jossa keskusteltiin ja ideoitiin asunnottomuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisymahdollisuuksia sosiaaliviraston etelän asumisneuvojien ja työhönohjauksen sekä kolmannen sektorin asumisen ongelmien parissa työskentelevien järjestöjen kesken. Seuraava palaveri järjestettiin marraskuun loppupuolella. Alueellisesta asumisneuvontahankkeesta on kirjoitettu oma raporttinsa samanaikaisesti tämän raportin kanssa. 6

7 Asumisneuvontaa tehtiin hankkeen puitteissa tunnetuksi yksityisellä ja yleishyödyllisellä vuokranantajapuolella. Yhteydessä oltiin mm. Vuokranantajat ry:hyn, Vuokraturvaan, SATOon, VVO:hon, HOASiin sekä muita erityisryhmiä palveleviin yleishyödyllisiin vuokranantajiin. Tämän lisäksi asumisneuvonnasta tiedotettiin isännöitsijäliittoa sekä isännöintifirmoja mm. Realiaa ja Corbelia. Hankkeen asumisneuvonnan seuranta katkaistiin joulukuun puolivälissä, jonka jälkeen keskityttiin tulosten analysointiin. Loppuraportti valmistui tammikuussa. 7

8 . Eteläisen Helsingin asumisneuvonnan seurantatutkimus Kun hanke päätettiin kohdistaa eteläiseen Helsinkiin, alettiin pohtia, mitä hankeen kautta on tarkoitus saada selville. Tässä asiassa kuultiin sekä Ympäristöministeriön että eteläisen sosiaaliaseman kuin myös ASTUn ja sosiaaliviraston sosiaalisen kuntoutuksen toiveita. Nähtiin siis tärkeäksi saada asumisneuvonta ulotettua myös muille kaupalliselta pohjalta toimiville vuokranantajatahoille, ja samalla selvittää, millainen Helsingin vuokranantajakenttä oikeastaan on, ja miten siellä saataisiin vaikutettua esim. häätöjen ennaltaehkäisyyn. Seurantatutkimuksen valmistelu Seurantatutkimus tuli perustumaan sekä alueellisen asumisneuvonnan tilastoinnissa käytettyyn digium-lomakkeeseen että vanhempaan Helsingin kaupungin asumisneuvonnan seurantatutkimukseen vuosilta 6-7 (Korteniemi 8). Tekniset seikat asettivat omat rajoituksensa. Lomake päätettiin toteuttaa digium-ohjelmalla sen helppokäyttöisyyden ja soveltuvuuden. Päädyttiin siihen, että toistuvista asiakkaista tehdään uusi lomake eri mutta yhdistettävää asiakaskoodia käyttäen (esim. AA ja AAa). Näin saadaan tilastoitua sekä erilliset asiakkuustapaukset ja eri aikoina tapahtuvat asumisen ongelmat että voidaan vertailla saman asiakkaan eri lomakkeita keskenään tarvittaessa, ja näin seurata myös asiakasprosessin etenemistä yksittäistasolla. Kokonaistilastoissa asiakasprosessien tilastointi todettiin digiumilla mahdottomaksi. Tässä seurannassa tosin arvioitiin riittäväksi se, että asiakasprosesseja on kuitenkin mahdollista seurata yksittäistasolla ja tarvittaessa koostaa näistä esimerkkejä. Käytännön tasolla päädyttiin ratkaisuun, että asumisneuvojat keräisivät tulostetulle lomakkeelle tietoa työn ohessa. Kun asiakkuus päättyisi siten, että asumisen ongelmat saataisiin ratkaistua toistaiseksi ja asiakas jätettyä seurantaan, päättyisi ns. tilastollinen asiakkuus, ja asumisneuvojat täyttäisivät sähköisen lomakkeen. Seurantalomakkeen lisäksi suunniteltiin yksinkertainen kuukausiseurantalomake, josta voitaisiin seurata kuukausittaisia asiakasmääriä. Asiakaspalautteen keräämiseen sovellettiin ns. asiakaslähtöisen arvioinnin periaatteita. Asiakkaita varten suunniteltiin myös suostumuslomake, jossa asiakkaat antaisivat luvan käyttää asumista koskevia tietojaan tutkimukseen. Sosiaalivirastolta haettiin hankkeeseen tutkimuslupa. Hakemukseen liitettiin kaikki suunnitellut lomakkeet sekä hankkeen yleiskuvaus. Seurantatutkimuksen toteuttaminen Seurantatutkimuksen lomakkeet olivat käyttövalmiita kesäkuun puoleenväliin mennessä. Heinäkuun puolessavälissä tehtiin pieniä muutoksia, mutta tämä ei aiheuttanut ongelmaa, sillä sähköisten lomakkeiden täyttöä voitiin tässä vaiheessa edelleen lykätä myöhemmäksi. Projektipäällikkö avusti asumisneuvojia lomakkeiden täytössä silloin, kun tuntui että jotain asiakkuutta ei saatu mahtumaan lomakkeisiin. Näissä kohtaa pyrittiin aina luomaan sääntö, jota Suuren pituutensa johdosta nämä liitteet on sisällytetty erilliseen tiedostoon ja ne ovat saatavilla erikseen. 8

9 kaikki vastaisuudessa noudattivat. Yleisesti pyrittiin siihen, että lomakkeet täytettäisiin mahdollisista ristiriidoista huolimatta johdonmukaisesti. Tästä huolimatta joitain lomakkeita tai lomakkeiden kohtia on voitu täyttää eri oletuksin, ja näitä on pyritty raportoinnissa korjaamaan. Seurantajakso alkoi kesäkuun puolivälissä ja päättyi joulukuun puolivälissä. Tilastoinnin välissä tehtiin yksi väliotos, jotta nähtiin, toimiiko seurantatutkimus käytännössä. Aihetta muutoksiin ei nähty, vaikka jo tässä vaiheessa huomattiinkin, että esim. halvempien asuntojen etsimisen merkittävyyttä Kalliossa ei osattu tutkimusta suunnitellessa etukäteen ennustaa. Tieto tästä oli kuitenkin mahdollista tuoda ilmi seurantalomakkeissa. Seurantatutkimuksen tuloksia ja koko hanketta varten projektipäällikkö haastatteli vielä erikseen asumisneuvojia, vastuutyöntekijöitä sekä tiettyjä vuokranantajia valikoitujen asiakastapausten pohjalta. 9

10 . Tilastoanalyysi Tilastoitavia asiakkuuksia oli yhteensä 9. Tilastoinnista pois jääneitä asiakkaita oli asumisneuvojilta saadun tiedon mukaan alle kymmenen. Poisjäämisen syinä oli mm. se, ettei tilaisuutta saada asiakkaalta suostumusta enää tarjoutunutkaan ensitapaamisen jälkeen. Vain parissa tapauksessa asiakas kieltäytyi antamasta lupaa tilastointiin omalla kohdallaan. Tilastot esitellään läpi analyysin siten, että kuvissa Kallion tapaukset näkyvät mustana ja Kampin tapaukset punaisena: Vertailuryhmä: Kallio Vertailuryhmä: Kamppi Yleistä asiakkuuksista ja taustoista Asiakkuudet (kuva ) jakautuivat Kallion ja Kampin välillä siten, että Kalliossa oli yhteensä 6 asiakkuutta ja Kampissa. Asumisneuvonnan asiakkuuksissa toistuvuutta ehdittiin vasta spekuloida muutaman tapauksen perusteella. Seurannan aikaväli oli liian lyhyt pitkän aikavälin tulosten tarkastelemiseksi. Seurannan jälkeen on voitu huomata, että jonkin verran toistuvuutta on ilmaantunut, mutta vain muutamassa tapauksessa. Kuva : Asumisneuvonnan asiakkuus Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Uusi 96,% 9,%. Toistuva,8% 8,7%. Seurannasta,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Asiakkaat olivat suurilta osin sosiaaliaseman pitempiaikaisia ( toistuvia ) asiakkaita (kuva ). Jonkin verran oli asiakkuuksia, joilla toimeentulotuen asiakkuus oli joskus ollut, mutta välissä oli ehtinyt kulua enemmän aikaa. Uusia asiakkuuksia tuli asumisneuvontaan hyvin vähän. Varsinaista syytä ei kukaan osannut sanoa, mutta oletettiin, että kaikkien uusien vuokrarästitapausten yhteydessä ei katsottu olevan tarvetta asumisneuvonnalle. Kuva : Sosiaaliaseman asiakkuus Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Uusi,8% 8,7% Kaikki tilastot on koottu raportin loppuun erilliseksi liitteeksi.

11 . Palaava 7 9,%,%. Toistuva 76,9% 6,87% Pääasiallisessa työparissa on merkittäviä eroja: Kampissa asumisneuvojalle on tilastoitu jokaisen asiakkaan kohdalla työpari. Kalliossa joissain tapauksissa asumisneuvojat ovat työskennelleet ilman varsinaista työparia. Hypoteettisena työparina toimii siis aina asiakkaan vastuutyöntekijä. Vuokranantajatahot ja vuokrasopimukset Vuokranantajatahoista (kuva ) yksittäisistä toimijoista määrällisesti eniten asiakkaita tuli SATOlta (6). Kootusti muilta yksityisiltä tahoilta tuli noin kaksi kolmasosaa asiakkaista, SATOlta yksi kolmasosa, ja VVOlta vain yksi asiakas. Muuksi luokiteltu asiakas oli Helsingin opiskelija-asuntosäätiöltä. Erot selittyvät pääasiassa sosiaaliaseman asiakkaiden alueellisella sijoittumisella sekä vastuutyöntekijöiden aktiivisuudella. VVO:n vähäinen määrä taas selittynee osaksi sillä, ettei VVOlla ole merkittävästi asuntoja eteläisessä Helsingissä. Vuokrasopimukset olivat suurimmalta osin toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaisia sopimuksia oli muutama. Kuva : Vuokranantajataho Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Yksityinen 7 6,8% 6,87%. SATO 7 9 6,9% 9,%. VVO,8%,%. Jokin muu, mikä,8%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % SATOsta ja VVOsta voidaan ehkä puhua nykyisin yhtälailla yksityisinä vuokranantajina, kun taas jotkut tässä tutkimuksessa yksityiseksi luokitellut säätiöt voivat tosiasiassa olla SATOn ja VVOn lailla ns. yleishyödyllisiä toimijoita, jotka saavat esim. ARAn erityisryhmäavustuksia.

12 Asiakasprofiileista Asiakkaiden ikä (kuva ) painottui ikähaarukkaan -6 v., Kuva : Ikä Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Alle v.,%,7%. -9 v.,8%,%. -9 v. 8 6,77% 6,9%. -6 v. 7 6,8% 7,8%. 6 v. tai yli,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Kampissa asiakkuuksissa oli suhteellisesti enemmän miehiä, mutta em. toistuvuudet huomioiden tulos ei merkittävästi eroa Kalliosta. Yleisesti miehiä oli kuitenkin pyöreästi kaksi kolmasosaa asiakkaista. Asiakkaiden äidinkielenä oli pääosin suomi, muunkielisiä oli alle viidesosa kaikista asiakkaista. Asiakkuudet kuitenkin jakautuivat siten, että yhdellä asumisneuvojalla oli useampia maahanmuuttajataustaisia asiakkaita kuin muilla. Pääosa asiakkaista oli työttömiä, ja työttömyys heijastui maksuvaikeuksiin alueilla, joilla vuokrat nousevat nopeasti. Kampissa oli jonkin verran osa-aikatyössä käyviä ja yksi työssä käyvä. Perheitä oli asiakkuuksissa vähän, yksinhuoltajia hieman enemmän. Eniten oli siis yksinasuvia, ja enemmän tämä korostui Kalliossa.

13 Yhteydenotot Yhteydenotoissa sosiaalitoimeen toimijana oli aina asiakas. Pääasiallinen syy yhteydenotoissa (kuva ) oli vuokranmaksuhäiriö. Kalliossa korostui jonkin verran asunnon vaihto pääasiallisena syynä, eli kaikissa asunnonvaihdoissa ei ollut vielä kyse vuokrien rästiintymisestä. Joillain näistä asiakkaista oli kuitenkin huoli kohoavista vuokrista tulevaisuudessa. Muissa yksittäisissä tapauksissa oli kyse asunnon teknisistä puutteista; huoli asunnon tulevista remonteista tai myynnistä; määräaikaisen sopimuksen umpeutumisesta, jossa taustalla oli myös mielenterveysongelmaa; sekä jo saadusta häätöpäätöksestä. Kuva : Yhteydenoton syy (Pääasiallinen, päätettävä) Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Vuokranmaksuhäiriö 8 69,% 9,6%. Häiritsevä elämä,%,%. Asunnon vaihto 9,%,%. Asunnon huono hoito,%,%. Jokin muu, mikä,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Asumisen ongelmista Noin puolella asiakkaista oli jo ennestään vuokravelkaa aiemmasta asumisesta (kuva 6), Kalliossa suhteessa hieman enemmän kuin Kampissa, toisaalta kaikista tapauksista ei saatu tietoa mahdollisesta aiemmasta vuokravelasta. Maksuhäiriömerkintöjen esiintyminen oli yleistä, sillä yli puolella asiakkaista oli menetetyt luottotiedot, mutta tätäkään ei selvitetty kaikkien kohdalla, jos sille ei ollut varsinaista tarvetta tai mahdollisuutta. Kuva 6: Vuokravelkaa entuudestaan Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä,%,8%. Ei 9,6%,7%. Ei tietoa,8%

14 ,% Aiempia häätötuomioita oli hyvin harvalla, eikä Kampissa ilmennyt ainoatakaan aiempaa häätötuomiota. Välitystilejä ei ollut yhdelläkään asiakkaalla, eikä asiakkuuksiin päätynyt yhtään edunvalvonnan asiakasta. Kampissa kuitenkin perustettiin yhdelle asumisneuvonnan asiakkaalle välitystili. Melkein kaikissa asiakastapauksissa keskeisin ongelma oli vuokravelka (kuva 6). Kalliossa oli viisi asiakastapausta, joissa ei ollut vuokravelkaa. Kuva 7: Taloudenhoito-ongelma Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 8,77% 9,6%. Ei 9,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Suurin ero sosiaaliasemien välillä oli asunnonvaihdon tarpeen kohdalla (kuva 8): Kalliossa asunnonvaihdon tarve oli 8 asiakkaalla 6:sta. Kampissa tarve todettiin vain kolmen asiakkaan kohdalla. Ero johtuu paljolti sosiaaliasemien yleisistä sekä asumisneuvonnan käynnistämistä koskevista käytännöistä (ks. s. 9). Kuva 8: Asunnonvaihdon tarve Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 8 69,%,%. Ei 8,77% 86,96% Terveysongelmien esiintyminen oli suhteellisesti yleisempää Kalliossa kuin Kampissa, mutta Kalliossakin selvästi alle puolella asiakkaista. Päihdeongelmia todettiin seurannan aikana hyvin vähän, Kampissa vain yhden asiakkaan kohdalla. Hyvin yleisiä olivat sen sijaan erilaiset arjen hallinnan ongelmat (kuva 9). Kampissa eriasteisia arjen hallinnan ongelmia todettiin lähes 8 % asumisneuvonnan asiakkaista.

15 Kuva 9: Arjen hallinnan ongelma Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 6 8 6,% 78,6%. Ei 8,6%,7% Kulttuuri- tai muita konflikteja ei esiintynyt asiakkuuksissa käytännössä ollenkaan. Kampissa kulttuurikonflikti oli todennettavasti vaikuttavana tekijänä yhdessä tapauksessa. Muita asumisen ongelmia oli kielitaidottomuudesta johtuva huono lukemisen ymmärtäminen koskien toimeentulopäätöksiä; peliriippuvuudesta kahdessa tapauksessa; sekä asiakkaan katoaminen kesken asiakkuuden. Jossain määrin nämä kaikki voitaisiin käsittää yhtä hyvin arjen hallinnan ongelmiksi. Alkuvaiheen interventioista Eri tasoista asumiseen liittyvää ohjausta tehtiin lähes kaikkien asiakkaiden kohdalla. Ohjaus tapahtui käytännössä lähes aina sosiaaliaseman tiloissa ja oli muodoltaan neuvovaa ja keskustelevaa. Lähes kaikissa tapauksissa nähtiin tehdyn myös eriasteista palveluohjausta ja asiakkaan taloudellisen tilanteen selvittelyä. Kalliossa kaikista asiakkaista viiden kohdalla jälkimmäiselle ei nähty tarvetta. Suurin ero asemakohtaisissa interventioissa tulee vuokra-asuntoprosessin hoidossa eli asunnon vaihtamiseen liittyvissä tapauksissa (kuva). Tämä luonnollisesti noudattaa aiempaa jakoa siinä, onko asiakkailla todettu asunnonvaihdon tarvetta vai ei, eli Kalliossa määrä on suuri ja Kampissa vähäinen. Kuva : Vuokra-asuntoprosessin hoito Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 9 7,8% 7,9%. Ei 7 9 6,9% 8,6% Yhteensä 6 % Yhteensä % Järjestyshäiriöiden selvittämiseen tai asunnon huonoon hoitoon puuttumisiin ei yhtä Kampin asunnon huonon hoidon tapausta lukuun ottamatta törmätty. Psyykkisiä kriisitilanteita oli Kalliossa lähes puolessa tapauksia, Kampissa vain yksi. Fyysisiä kriisitilanteita ei todettu yhdessäkään tapauksessa.

16 Kuva : Häätöön liittyvän asian selvittely Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 6,% 6,9%. Ei 7 88,6% 7,9% Lisäksi oli pieni määrä muita interventioita, jotka eivät mahtuneet tilastoinnin raameihin: Muuta kuin asumisen ohjausta koskien talousasioiden hoitoa; ohjaus koskien peliriippuvuuden hoitoa; lakiasioiden selvittämistä; sekä muissa kuin asumisen arkiasioissa ohjaamista. Pääosin muut interventiot olivat siis asiakkaan asumisen ympärillä olevissa muissa asioissa neuvomista ja keskustelua. Työn tulokset koskien huoneenvuokra-asioita Syntyneistä vuokrarästeistä huolimatta voidaan todeta, että vuokrarästeihin pystyttiin puuttumaan monesti kohtalaisen varhain, sillä vuokranantaja lähti (tai oli lähtenyt) hakemaan häätöä vain yhdeksässä asiakastapauksessa (kuva ). Kuva : Vireille pantu huoneenvuokra-asia Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 6,% 6,9%. Ei 7 88,6% 7,9% Yhteensä 6 % Yhteensä % Häätötilanteissa häätö saatiin peruttua Kampissa viidessä tapauksessa. Kalliossa häätöjä toteutettiin kpl, mutta nämä olivat samalla tapauksia, joihin häätötuomio oli jo haettu, ennen kuin asumisneuvoja pääsi aloittamaan työskentelyn. (Kuva) Kuva : Häätö peruuntunut kokonaan Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei häätötuomiota 7 88,6% 7,9%. Kyllä,%,7%. Ei,%,% 6

17 Neljä vuokrasopimusta siis purettiin oikeuden päätöksellä, ja näistä yksi johti seurannan aikana tosiasiallisesti toteutuneeseen häätöön. Yhdessä tapauksessa asiakas muutti itse pois häätötuomion saatuaan, ja kahdessa tapauksessa asiakas jatkoi asumistaan samassa asunnossa odottaen häätöpäivää. Viidessä tapauksessa vuokrasopimuksen purkuun oli haettu oikeuden päätös, mutta häätöä ei toteutettu. Asuminen päättyi kuitenkin myös muuta kautta: Kalliossa tapauksessa päädyttiin purkamaan vuokrasopimus muuten kuin oikeuden päätöksellä (kuva ). Kuva : Vuokrasopimus purettu muuten kuin oikeuden päätöksellä Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei vuokrasopimusasia 7 6,8% 9,%. Kyllä,8%,%. Ei 9,% 8,7% Yhdessä tapauksessa asiakas päätyi itse päättämään asumisensa irtisanoutumalla ja maksamalla rästinsä takuuvuokrasta ja opintososiaalisella luotolla. Toisessa tapauksessa asiakas halusi etsiä nopeasti uuden asunnon, kun vuokranantaja halusi myydä asunnon ja oli antanut 6 kk irtisanomisajan. Uusi asunto löytyi ja toistaiseksi voimassa ollut sopimus irtisanottiin normaalisti. Eräässä tapauksessa pariskunnan toinen osapuoli muutti toiselle paikkakunnalle ja purki toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen, mutta ilmoitti, että pariskunnan toinen osapuoli haluaa jäädä asuntoon asumaan. Vuokranantaja ei kuitenkaan tehnyt uutta vuokrasopimusta, eikä asiakas saanut vuokranantajalta uutta kohtuuhintaista asuntoa ja jäi asunnottomaksi. Kalliossa viidessä tapauksessa vuokrasopimus olisi yritetty vuokranantajan taholta purkaa muuten kuin oikeuden päätöksellä, ja todennäköisesti vuokranantaja olisi myös tarvittaessa hakenut häätöpäätöksen oikeudesta, mutta näissä kohden vuokranantaja suostui maksusopimusten tai rästien maksun ansiosta jatkamaan asumista. Kampin osalta näitä ei ole merkitty tähän kohtaan tilastoa, vaikka oletettavasti vuokrasopimus on ollut monessa kohtaa enemmän tai vähemmän katkolla. Määräaikaisia sopimuksia päättyi Kalliossa neljässä tapauksessa (kuva ). Kuva : Määräaikainen vuokrasopimus päättyy eikä jatketa Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei määräaikaista sopimusta/ei päättymässä 9 7,8% 9,% 7

18 . Jatketaan,%,%. Ei jatketa,8%,%. Jokin muu, mikä,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Kampissa yhdessä tapauksessa saatiin tehtyä määräaikaisen sopimuksen jatkoksi toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Kyseessä oli tapaus, jossa asunnon omistaja vaihtui, ja asiakkaalla oli maksuhäiriömerkintä, mutta asumisneuvoja sai uuden vuokranantajan suostumaan uuden vuokrasopimuksen tekoon. Maksusopimuksia (kuva 6) tehtiin lähinnä Kalliossa, kun Kampissa maksettiin pääosin kokonaisia rästejä, vaikka Kampissakin yritettiin tehdä maksusopimusta useammassa tapauksessa. Kalliossa saatiin tehtyä 8 maksusopimusta, kun tapauksessa sopimuksen teko ei syystä tai toisesta onnistunut. Maksusopimuksen noudattamisesta saatiin tietoja vain lyhyellä aikavälillä. Kalliossa viittä sopimusta noudatettiin ja yksi sopimus ehti toteutua kokonaan. Kampissa neljässä kohtaa sopimuksen teko ei onnistunut, ja tehdyistä kahdesta sopimuksesta toinen toteutui kokonaan heti seurannan päätyttyä. Kuva 6: Maksusopimus saatu tehtyä Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei maksusopimusasia 7,% 7,9%. Kyllä 8,77% 8,7%. Ei 9,% 7,9% Yhteensä 6 % Yhteensä % 8

19 Rästejä maksettiin kokonaisuudessaan seuraavanlaisesti (kuva 7): Kuva 7: Rästi maksettu Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei rästiä 6,8%,%. Ei maksettu 8,77%,%. Maksettu kokonaan sosiaalitoimesta,8% 6,87%. Maksettu kokonaan asiakkaan toimesta 7,69%,%. Maksettu osittain sosiaalitoimesta ja osittain asiakkaan toimesta,8% 7,9% 6. Osa maksettu sosiaalitoimesta, mutta asiakas ei ole maksanut omaa osuuttaan,8%,% 7. Jokin muu, mikä,8%,% Rästiä ei maksettu ollenkaan Kalliossa 8 tapauksessa ja Kampissa tapauksessa. Kokonaan sosiaalitoimesta maksettiin rästi Kalliossa vain tapauksessa, Kampissa tapauksessa. Kalliossa yksi asiakas maksoi rästin pois kokonaan itse takuuvuokrasta ja opintolainalla. Yhdistelmiä oli Kalliossa yhdessä ja Kampissa neljän asiakkaan tapauksessa. Vain yhdessä tapauksessa Kalliossa asiakas ei ollut maksanut omaa osuuttaan, vaikka sosiaaliasemalta oli maksettu osa. Kalliossa oli myös kolme tapausta, joissa sosiaaliasema maksoi rästistä osan ja asiakkaalle tehtiin maksusuunnitelma, joista kahta oli noudatettu. Kahdessa kohtaa rästi maksettiin takuuvuokrasta, yhdessä kohtaa tätä suunniteltiin. Vahingonkorvauksia jouduttiin maksamaan vain yhdessä tapauksessa Kampissa. Tapauksessa oli myös vuokravelkaa. Rästit maksettiin kokonaan sosiaalitoimesta. Tapauksessa asiakkaalla oli mielenterveydellisiä ongelmia, ja hänet ohjattiin palveluihin. Häätöpäätös oli jo haettu oikeudesta, mutta häätöä ei pantu täytäntöön, ja häätöpäätös peruttiin. Kalliossa sen sijaan yhdessä tapauksessa vahinkoja todettiin, mutta niihin ei saatujen tietojen mukaan haettu korvauksia, vaan ainoastaan vuokravelkaan. Kyseinen tapaus johti myös häätöön, ja vahinkoja pidettiin osaselityksenä. Asumisneuvojien kokemat vaikutusmahdollisuudet Kalliossa yhdessäkään varsinaisessa häätöuhkatilanteessa tai häädössä asumisneuvoja ei kokenut, että olisi pystynyt vaikuttamaan siihen, ettei häätö toteutunut. Kolmessa tapauksessa koki, että ei pystynyt. Kampissa asumisneuvoja koki, että vain yhdessä tapauksessa hän ei pystynyt vaikuttamaan häädön toteutumiseen, viidessä tapauksessa pystyi. (Kuva 8.) 9

20 Kuva 8: Vaikutti niin, ettei häätö toteutunut Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei häätötilannetta 7 88,6% 7,9%. Kyllä,%,7%. Ei,%,% Siihen, ettei häätötuomiota haettu, asumisneuvojat pystyivät vaikuttamaan mielestään seuraavasti: Kalliossa viidessä tapauksessa kahdeksasta, Kampissa tapauksessa 7:stä (kuva 9). Tässä on taas huomioitava se, että Kampissa maksettiin myös rästit kokonaan (tosin ei täysin samoissa) tapauksessa. Kuva 9: Vaikutti niin, ettei häätötuomiota haettu Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei häätötilannetta ,% 6,9%. Kyllä 9,% 6,87%. Ei,%,% Asunnonvaihtotilanteista (kuva ) Kampin osalta todettiin, että niitä ei ollut. Kalliossa asumisneuvoja koki pystyneensä vaikuttamaan asunnonvaihdon onnistumiseen kolmessa tapauksessa 9:stä seurantatutkimuksen aikana. Kuva : Vaikutti niin, että asunnon vaihto onnistui Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei asunnonvaihtotilannetta 7 6,9%,%. Kyllä,%,%. Ei 6 6,%,%

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi

Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi Asumisneuvonnan rahoitus, seuranta ja raportointi Ympäristöministeriö, Kasarmikatu 25, Hki 3.3.2015 Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija Avustus asumisneuvojatoimintaan voidaan myöntää asumisneuvoja-toimintaan,

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 MITEN EHKÄISTÄÄN ASUMISEEN LIITTYVIEN SOSIAALISTEN JA TALOUDELLISTEN ONGELMIEN

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Paavo-ohjausryhmä 26.08.2013 Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Paavo-ohjausryhmä 26.08.2013 Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Paavo-ohjausryhmä 26.08.2013 Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 V. 2009-2012 tilastoituja asiakaskontakteja yhteensä 16 088 kpl. 2013 1.3 alk. yhteensä 2705 kpl (uusia 982

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISNEUVONTA 10.12.2013 Anne Kinni/Asumisneuvonta/Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto ASUMISNEUVONTA Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 V. 2009-2012

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä

ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA. Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä. 30.5.2014 Tuula Määttä ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI LOHJALLA Asumisneuvontakoulutus 28.5.2014 Tuula Määttä LOHJA asukkaita 47 703 (31.12.2013) ruotsinkielisiä 3,5 % maahanmuuttajia 2,6 % veroprosentti 20 pinta-ala 1109,72 km²

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA H A N K E K E H I T E T T I I N V A S T A A M A A N H E L S I N G I N A L U E E L L I S I A E R I T Y I S P I I R T E I T Ä J A T A R P E I T A H A N K K E E N A L U

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI

HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI Asumisneuvonta on on Helsingin Sosiaali- Sosiaaliviraston ja asunnottomuutta terveysviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää ennaltaehkäisevää toimintaa, toimintaa,

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Puutteet: a. markkinointi ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä (hyvä vuokranvälitystapa) 2 p. b. selvitys vuokranantajan oikeudesta vuokrata huoneisto jäi tekemättä, vuokralaiselle ei esitetty

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011 Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 225 Oikaisuvaatimus autopaikkavuokrien korvaamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä HEL 2015-000537 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Vallilan terveysaseman

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo KÄPI-seminaari 16.6.2014 Tutkimuksen tavoitteet ja aineistot Perheelliset asunnottomat Espoossa

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014

AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014 AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014 Työpaperi Laadittu taustamateriaaliksi tukemaan jatkotyön suunnittelua (ei siis ole valmis esitys) Rakentuu keväällä esitetyn alustavan ehdotuksen pohjalle Rakenne, teemojen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen

Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Asumisen yhdenvertaisuus Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen Tuula Tiainen tuula.tiainen@ymparisto.fi Marianne Matinlassi marianne.matinlassi@ara.fi Asumisen yhdenvertaisuus - Selvityksessä tarkasteltiin

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ 26.11.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asunto ensin periaate asunnottomuustyön johtavaksi periaatteeksi Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 7 1 VUOKRASOPIMUKSEN OSAPUOLET JA KOHDE 17 1.1 Vuokranantaja ja vuokralainen vuokrasuhteen osapuolina 17 1.2 Asuinhuoneisto 19 1.3 Useita huoneistoja koskeva sopimus 23 1.4

Lisätiedot

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus Taloyhtiö 2015-tapahtuma 15.4.2015 Kaisu Terkki Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto Turun hovioikeus 3.3.2014 nro 308 - hallintaanotto/häätö Osakehuoneisto

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA MALLI ON TARKOITETTU VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RYn KAUTTA Y-SÄÄTIÖN ASUNTOKANTAAN ASUTETTAVILLE ASUNNOTTOMILLE IHMISILLE. KYSEESSÄ ON KEVYEN

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen asialla Vaikuta Vantaalla! 18.4. Nuorisoasuntoliitto ry Ydintoimintojamme: Asuntojen tuottaminen ja vuokraaminen (Alkuasunnot Oy) Itsenäisen asumisen onnistumista

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuvat (avioliitto)

Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut ( ) leski ( ) rekisteröity parisuhde ( ) erillään asuvat (avioliitto) Tilannearvio SOS-hanke PILOTTI 1. Perustiedot Asiakkaan nimi: Osoite: Työntekijä: Päivämäärä: Henkilötunnus: Puhelinnumero: Siviilisääty ( ) avio-/avoliitossa, puolison nimi: ( ) naimaton ( ) eronnut (

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA VUOKRAUKSEN ABC - MIKSI LIITTYÄ SUOMEN VUOKRANANTAJIIN? MIA KORO-KANERVA TOIMINNANJOHTAJA, OTM TAUSTAA

Lisätiedot

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11.

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11. Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE Tämä peruslomake toimii apukeinona järjestössä (yhdistys, säätiö) yhdessä asiakkaan kanssa tehtävässä tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen suunnittelussa

Lisätiedot

ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019. Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen

ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019. Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019 ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISY ASUNNOTTOMUUDEN UUSIUTUMISEN TORJUNTA Aune EDULLISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN TURVAAMINEN Vuokra-asuntojen

Lisätiedot

Copyright (C) 2012 Matias Savolainen & Marko Kaarto

Copyright (C) 2012 Matias Savolainen & Marko Kaarto Asunto 400 000 Pankista lainaa 200 000 Pankista lainaa 200 000 Omaa rahaa 100 000 Copyright (C) 2012 Matias Savolainen & Asunto 400 000 Omaa rahaa 100 000 + 100 000 = 200 000 Pankista lainaa 200 000 Pankista

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAHANKE HELSINGIN KAUPUNKI

ASUMISNEUVONTAHANKE HELSINGIN KAUPUNKI HELSINGIN KAUPUNKI ASUMISNEUVONTAHANKE HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA 2009 2011 Vastaava asumisneuvoja Anne Kinni Asumisen tuki Helsingin Sosiaalivirasto 2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. Asumisneuvonnan

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2013 Asunnottomat 2012 11.2.2013 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. 6.11.2012 http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi

Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. 6.11.2012 http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. Sosiaalityöntekijät eivät ehdi tehdä työtänsä. Palvelut ovat pirstaloituneita ja säästetään. Ammattilaisia turhauttaa. Sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2)

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) Asunnottomuudesta 7 850 yksinäistä asunnotonta ja 450 perhettä Asunnottomuus

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot