ASUNNOTTOMUUDEN EHKÄISEVÄN TYÖN YKSIKÖN PILOTTIHANKE HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA Projektipäällikkö Juho Pätäri

Transkriptio

1 ASUNNOTTOMUUDEN EHKÄISEVÄN TYÖN YKSIKÖN PILOTTIHANKE HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA - Projektipäällikkö Juho Pätäri

2 Sisällysluettelo. Johdanto. Helsingin asuntopoliittinen tilanne ja tarve asunnottomuutta ennaltaehkäisevälle toiminnalle. Hankkeen eteneminen 6. Eteläisen Helsingin asumisneuvonnan seurantatutkimus 8 Seurantatutkimuksen valmistelu 8 Seurantatutkimuksen toteuttaminen 8. Tilastoanalyysi Yleistä asiakkuuksista ja taustoista Vuokranantajatahot ja vuokrasopimukset Asiakasprofiileista Yhteydenotot Asumisen ongelmista Alkuvaiheen interventioista Työn tulokset koskien huoneenvuokra-asioita 6 Asumisneuvojien kokemat vaikutusmahdollisuudet 9 Asiakassuhteiden päättymistilanteet Verkostotyö 6. Johtopäätöksiä 6 Vuokranantajien toimintatavoista ja yhteistyömahdollisuuksista 6 Asumisneuvoja sosiaaliasemalla ja varhaisen puuttumisen mahdollisuudet 6 7. Lopuksi Lähteet Liitteet: Liite : Liite : Yleishyödyllisten vuokranantajatahojen yleishyödylliseksi luettava vuokra-asuntokanta Helsingissä Pilottihankkeen asumisneuvonnan seurannan tilastot

3 . Johdanto Asumisturvakeskuksen pilottihanke pohjasi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO) ensimmäiseen vaiheeseen 8 ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) Lähiöohjelmaan 8. Se sisällytettiin PAAVOn puitteissa kirjattuun valtion ja Helsingin kaupungin väliseen aiesopimukseen. Vuonna oli valmistunut selvitystyö häätöjen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista, menetelmistä ja haasteista Helsingissä (Kettunen ). Hankkeeseen palkattiin ARAn % rahoituksella projektipäällikkö ja tutkijasosiaalityöntekijä tehtävänään ehkäisevän työn yksikön suunnittelu ja käynnistäminen. Lisäksi tutkijasosiaalityöntekijän tehtäviin kuului mm. asumisneuvonnan asiakaslähtöisen arvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen. Työ alkoi elokuun alussa ja jatkui vuoden loppuun. Pilottihankkeen päätavoitteeksi muodostui lopulta selvittää, onko asumisneuvonnalle kysyntää Helsingissä yksityisessä ja yleishyödyllisessä vuokra-asumisessa. Kysyntää lähdettiin selvittämään eteläisen Helsingin alueelta yksityiseltä ja yleishyödylliseltä vuokranantajapuolelta. Hankkeen yhteyteen palkattiin kolme asumisneuvojaa, jotka aloittivat työnsä alkukesästä. Asumisneuvontatoiminnan yhteyteen suunniteltiin seurantatutkimus. Näin pyrittiin asumisneuvonnan kautta selvittämään em. palvelutarvetta ja keräämään näyttöä asumisneuvonnan vaikuttavuudesta. Tämä raportti keskittyy pääasiassa Helsingin eteläisen sosiaaliaseman alueella aloitettuun asumisneuvontaan, jossa hankkeen aikana asiakkaiksi valikoitiin ainoastaan yksityisten ja isojen yleishyödyllisten vuokranantajien (SATO ja VVO) asunnoissa asuvat sosiaaliaseman asiakkaat. Hankkeessa oli tavoitteena selvittää toisaalta, millaisia toimintatapoja eteläisen Helsingin alueen yksityisillä ja yleishyödyllisillä vuokranantajilla on, ja millaisia yhteistyömahdollisuuksia heidän ja sosiaaliviraston välillä voisi olla. Toisaalta hankkeessa selvitettiin eteläisen Helsingin alueen asumisneuvonnan tarpeessa olevien ihmisten asiakasprofiileja, ja millaisia keinoja on mahdollistaa varhainen puuttuminen erilaisiin asumisen ongelmiin, myös yhteistyössä vuokranantajien kanssa. Hankkeessa saatiin selvitettyä vuokrarästien syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä eteläisen Helsingin vuokranantajien toimintatapoja. SATO ja VVO toimivat vuokrarästiasioissa ammattimaisesti, ja heidän kanssaan on hyvät mahdollisuudet rakentaa järjestelmällisesti yhteistyötä. Yksityisellä puolella, johon on luettu niin yksityishenkilöitä, vakuutusyhtiöitä kuin erinäisiä säätiöitäkin, toimintatavat vaihtelevat suuresti, samoin kuin joustovara. Monien kohdalla yhteistyömahdollisuudet koettiin kuitenkin hyväksi. Yksityiseltä puolelta löytyi toisaalta myös yksittäisiä vuokranantajatahoja, joiden kanssa sosiaaliviraston työntekijät eivät haluaisi tehdä vuokrasopimuksia kuin aivan pakottavassa tarpeessa. Lisäksi yksityisellä puolella vuokrarästit saattavat yksittäistapauksissa eri syistä johtuen kertyä hyvinkin pitkiltä ajoilta ja paisua suuriksi. Vuokrarästejä syntyy sekä toimeentulotuen vanhoille että uusille asiakkaille. Vanhojen asiakkaiden vuokrarästien tapauksessa asiakkaan vuokranmaksua voidaan seurata, ja asumisneuvoja tarjoaa tähän erinomaisen resurssin yhteistyössä etuuskäsittelyn ja vastuutyöntekijän (sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja) kanssa. Lisäksi myös vuokranantaja, jolla on tieto asiakkaan asiakkuudesta, voi seurata vuokranmaksua. Uusien asiakkaiden tapauksessa rästi on ensimmäisellä kerralla yleensä jo kertynyt. Tähän ei voida puuttua potentiaalisesti varhaisemmassa vaiheessa muuten kuin tiedottamalla vuokranantajatahoja ja edelleen vuokralaisia mahdollisuudesta saada asumisneuvontaa vuokrarästitapauksissa.

4 Odotettua merkittävämmäksi ongelmaksi muodostui asunnonvaihdon tarve. Etelän alueilla vuokrat ovat yleisesti monia muita alueita korkeammat. Tämä heijastuu asumismenojen suuruuteen, ja edelleen harkinnan käyttöön toimeentulotukirajoja koskien: jatketaanko asumista kalliissa asunnossa vai yritetäänkö etsiä halvempaa asuntoa samalta tai joltain muulta alueelta? Mitkä ovat asiakkaan vaikutusmahdollisuudet? Tarve olisi ehkä strategialle koskien positiivista syrjintää asumisen turvaamisessa. Luvussa analysoidaan Helsingin asuntopoliittista tilannetta sekä tarvetta asunnottomuuden ennaltaehkäisylle nyt ja tulevaisuudessa. Luvussa kuvataan ehkäisevän työn yksikön pilottihankkeen hankkeen etenemistä tarkemmin. Luvussa keskitytään pilottihankkeen seurantatutkimuksen kysymyksenasetteluihin, valmisteluun ja toteuttamiseen. Luvussa on analysoitu ja koottu asiakkuustilastoja. Luvussa 6 esitetään johtopäätökset yhteistyömahdollisuuksista vuokranantajien kanssa sekä varhaisen puuttumisen mahdollisuuksista. Luvussa 7 pohditaan tulevaisuutta ja tehdään muutama kehittämisehdotus koskien Helsingin asumisneuvonnan ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn jatkoa.

5 . Helsingin asuntopoliittinen tilanne ja tarve asunnottomuutta ennaltaehkäisevälle toiminnalle Helsinkiin suuntautuvan jatkuvan muuttoliikkeen seurauksena yhä useamman on vaikeaa löytää kohtuullisessa ajassa omaa asuntoa. Asunnontarpeessa on paljon etenkin pienituloisia, joilla ei ole varaa korkeisiin asumiskustannuksiin. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrä vähenee jatkuvasti vuokrien kohotessa sekä valtion tukemien vuokra-asuntojen vapautuessa niitä koskevasta sääntelystä, samalla kun valtion tukemaa uustuotantoa tai asuntohankintaa ei nähdä toteutuvan riittävästi korvaamaan rajoitusten piiristä poistuvia asuntoja kuin satunnaisesti vuositasolla. Vuokrien kohotessa jatkossa yhä kasvava määrä korkeampituloisiakin ihmisiä alkaa kärsiä liian korkeista asuinkustannuksista. Vaikea asuntotilanne tiedostetaan yleisesti, mutta tilanteen helpottamiseksi ei ole tehtävissä juuri mitään niin kauan, kuin kaupungin ja tiettyjen yleishyödyllisten toimijoiden lisäksi ei ole olemassa muuta tahoa, joka tuottaisi kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntojen tuottamisen lisäksi pitäisi olla keinoja vaikuttaa muuttoliikkeestä aiheutuviin toimeentulotukikustannuksiin esim. jakamalla niitä kuntien kesken. Pitkällä aikavälillä nykyisenlaisena jatkuva kehitys on kestämätön. Asunnottomuus ja asuntojen vaikea saatavuus ei ole ainoa helsinkiläisiä asumisessa koskevia ongelma. Ongelmia asumisessa voi aiheuttaa korkeat ja kasvavat vuokrat, jotka voivat synnyttää vuokravelkaa ja mahdollisesti asunnon vaihdon tarpeen, jossa asuntotarjonnan niukkuus voi muodostaa saman ongelman kuin asunnottomuuden tapauksessa. Samoja ongelmia voi aiheuttaa joskus lyhyelläkin aikavälillä tapahtuva arjen kriisiytyminen. Edelleen vaikeampia asumisen ongelmia voi aiheuttaa pitkäaikaisempi hallitsematon päihteiden käyttö, mielenterveydelliset seikat, sairaudet, puutteelliset arjen taidot ym. Kaikki ongelmat voivat johtaa häätöuhkaan tai vuokrasuhteen lakkauttamiseen muin keinoin. Näihin ongelmiin vaikuttaminen ja tätä kautta tapahtuvan häätöjen ennaltaehkäiseminen, asumisen jatkuvuuden turvaaminen, asumisviihtyvyyden parantaminen sekä ongelmista aiheutuvien kustannusten ehkäiseminen on asumisneuvonnan ydintehtävää. Suunnittelun alkuvaiheessa ympäristöministeriön toivomus oli, että yleishyödyllisten ja yksityisten asunnontarjoajien reservi olisi saatava asumisneuvonnan piiriin, ja samalla järjestökentän kanssa olisi tiivistettävä yhteistyötä. Helsingin sosiaalista asuntokantaa kuvaavia lukuja kerättiin tämän hankkeen puitteissa syksyllä (Liite ). Yksityisellä puolella on sekä yhtä että useita asuntoja vuokraavia toimijoita. On olemassa joitain yksityisiä vuokranantajia, joilla vuokrat ovat kohtuuvuokrien rajoissa. Yhteistyö tämän kentän kanssa on tuttua sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille, mutta tieto on osittain vakiintunutta ja osittain hajanaista. Merkittävä toimija Helsingin vuokramarkkinoilla on myös Vuokraturva, joka tekee ns. vuokrauspalvelua vuokranantajien valtuuttamana. Vuokraturva on kiinnostunut asumisneuvonnasta sosiaalipalveluna, mutta vain pieni osa Vuokraturvan välittämistä asunnoista on ns. kohtuuvuokrien rajoissa. On kuitenkin huomionarvoista, että vaikka kohtuuhintaisia asuntoja on, niitä on vapaina kerrallaan pieni määrä, jopa satunnaisesti, ja niitä vapautuu harvoin varsinkin yleishyödylliseltä puolelta. Asunnontarjoajien intresseissä on asumisen sujuminen ongelmitta. Tässä on asumisneuvonnan mahdollisuus, ja tätä työtä on jo alettu tehdä myös tämän hankkeen puitteissa. Asumisneuvonta tarvitsee tuekseen muita verkostoja myös järjestökentältä, ja myös tätä työtä on edelleen kehitetty myös tämän hankkeen puitteissa. Katso aiheesta esim. Mäkinen ym. s. 9-; Mäki-Fränti & Laukkanen.

6 . Hankkeen eteneminen Ehkäisevän työn yksikkö tuli hankkeena Helsingin sosiaaliviraston aikuisten vastuualueen sosiaalisen kuntoutuksen Asumisen tuki -yksikköön (ASTU) siellä vuonna 9 aloitetun asumisneuvontahankkeen rinnalle. Hankkeen syksyllä alkaneessa suunnitteluvaiheessa käytiin läpi useita vaihtoehtoja, mitä ehkäisevän työn yksikkö voisi olla. Tässä vaiheessa kuunneltiin ympäristöministeriön, kaupungin kiinteistöyhtiöiden sekä asunto-osaston, sosiaaliasemien ja verkostojen toiveita em. esiselvityksen pohjalta sekä uusien tietoon tulleiden seikkojen pohjalta. Useimmista ehdotuksista ja suunnitelmista jouduttiin luopumaan hankkeen edetessä, sillä hankkeeseen saatujen resurssien ja aikataulun ei nähty olevan riittäviä käynnistämään laajemman mittakaavan toimintaa. Näin ollen ajankohdan ei nähty olevan otollinen laajemman asumissosiaalisen yhteistyön käynnistämiselle. Monia hankkeeseen suunniteltuja asioita päätettiin siirtää aloitettavaksi myöhemmin samoin kuin osaa hankkeessa aloitetuista asioista jatkettaisiin myöhemmin alueellisen asumisneuvonnan kehittämisen yhteydessä. Alueellisen asumisneuvonnan rinnalle suunniteltiin eräässä vaiheessa kevyempää etenkin sähköiseen asiointiin keskittyvää keskitettyä neuvontaa, mutta tästä luovuttiin mm. em. syistä (resurssit ja aikataulu, lisäksi kysymys asumisneuvonnan tehtävänkuvasta) johtuen. Käyttöön saatavan resurssin selvetessä (kolme asumisneuvojaa) päätettiin keskittyä alueellisesti eteläisessä Helsingissä käynnistettävään asumisneuvontaan, ja alettiin kartoittaa etelän tarpeita asumisneuvonnalle. Maaliskuussa tehtiin ohjausryhmässä päätös, että kaikkien asumisneuvojien työpanos kohdennetaan etelän alueelle yksityiselle vuokranantajakentälle mukaan lukien isot yleishyödylliset toimijat. Sosiaaliasemat kontrolloisivat asiakasvirtaa, toisin sanoen asiakkaat olisivat sosiaaliasemien asiakkaita. Asumisneuvonnan varsinaisessa keskiössä koettiin olevan häätöjen ennaltaehkäisy. Kyseisiin vuokranantajatahoihin keskityttiin siksi, että työpanos voitaisiin suunnata nimenomaan heihin. Näin noudatettiin alkuperäistä suunnitelmaa saada yleishyödyllistä ja yksityistä vuokraasuntokantaa asumisneuvonnan piiriin, ja eteläiseltä sosiaaliasemiltakin kerrottiin, että heillä on paljon asiakkaita näiltä vuokranantajilta. Hankkeen lopullisen tavoitteen selkiydyttyä aloitettiin hankkeeseen liitettävän seurantatutkimuksen valmistelun. Etelän johtavia sosiaalityöntekijöitä ja päällikköä kuultiin suunniteltaessa sitä, minkälainen tieto olisi merkityksellistä. Sosiaaliasemilla oli kiinnostusta siihen, kuinka pystytään entistä varhaisemmassa vaiheessa havaitsemaan merkkejä siitä, että asumisessa voi tulla ongelmia. Seurantatutkimuksen pohja saatiin valmiiksi kesäkuun puoleenväliin mennessä, samoin kuin kevyen asiakaskyselyn pohja. Hankkeeseen palkatut asumisneuvojat aloittivat työn kesällä. Kesällä uudet asumisneuvojat perehtyivät asumisneuvontatyöhön. Syyskuun puolestavälistä eteenpäin asumisneuvonta alkoi kunnolla pyöriä sekä Kampissa että Kalliossa. Hankkeessa pyrittiin vielä asumissosiaalisen kumppanuustyön edistämiseen. Syyskuun loppupuolella järjestettiin pääasiassa etelän alueelle keskittyvä palaveri, jossa keskusteltiin ja ideoitiin asunnottomuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisymahdollisuuksia sosiaaliviraston etelän asumisneuvojien ja työhönohjauksen sekä kolmannen sektorin asumisen ongelmien parissa työskentelevien järjestöjen kesken. Seuraava palaveri järjestettiin marraskuun loppupuolella. Alueellisesta asumisneuvontahankkeesta on kirjoitettu oma raporttinsa samanaikaisesti tämän raportin kanssa. 6

7 Asumisneuvontaa tehtiin hankkeen puitteissa tunnetuksi yksityisellä ja yleishyödyllisellä vuokranantajapuolella. Yhteydessä oltiin mm. Vuokranantajat ry:hyn, Vuokraturvaan, SATOon, VVO:hon, HOASiin sekä muita erityisryhmiä palveleviin yleishyödyllisiin vuokranantajiin. Tämän lisäksi asumisneuvonnasta tiedotettiin isännöitsijäliittoa sekä isännöintifirmoja mm. Realiaa ja Corbelia. Hankkeen asumisneuvonnan seuranta katkaistiin joulukuun puolivälissä, jonka jälkeen keskityttiin tulosten analysointiin. Loppuraportti valmistui tammikuussa. 7

8 . Eteläisen Helsingin asumisneuvonnan seurantatutkimus Kun hanke päätettiin kohdistaa eteläiseen Helsinkiin, alettiin pohtia, mitä hankeen kautta on tarkoitus saada selville. Tässä asiassa kuultiin sekä Ympäristöministeriön että eteläisen sosiaaliaseman kuin myös ASTUn ja sosiaaliviraston sosiaalisen kuntoutuksen toiveita. Nähtiin siis tärkeäksi saada asumisneuvonta ulotettua myös muille kaupalliselta pohjalta toimiville vuokranantajatahoille, ja samalla selvittää, millainen Helsingin vuokranantajakenttä oikeastaan on, ja miten siellä saataisiin vaikutettua esim. häätöjen ennaltaehkäisyyn. Seurantatutkimuksen valmistelu Seurantatutkimus tuli perustumaan sekä alueellisen asumisneuvonnan tilastoinnissa käytettyyn digium-lomakkeeseen että vanhempaan Helsingin kaupungin asumisneuvonnan seurantatutkimukseen vuosilta 6-7 (Korteniemi 8). Tekniset seikat asettivat omat rajoituksensa. Lomake päätettiin toteuttaa digium-ohjelmalla sen helppokäyttöisyyden ja soveltuvuuden. Päädyttiin siihen, että toistuvista asiakkaista tehdään uusi lomake eri mutta yhdistettävää asiakaskoodia käyttäen (esim. AA ja AAa). Näin saadaan tilastoitua sekä erilliset asiakkuustapaukset ja eri aikoina tapahtuvat asumisen ongelmat että voidaan vertailla saman asiakkaan eri lomakkeita keskenään tarvittaessa, ja näin seurata myös asiakasprosessin etenemistä yksittäistasolla. Kokonaistilastoissa asiakasprosessien tilastointi todettiin digiumilla mahdottomaksi. Tässä seurannassa tosin arvioitiin riittäväksi se, että asiakasprosesseja on kuitenkin mahdollista seurata yksittäistasolla ja tarvittaessa koostaa näistä esimerkkejä. Käytännön tasolla päädyttiin ratkaisuun, että asumisneuvojat keräisivät tulostetulle lomakkeelle tietoa työn ohessa. Kun asiakkuus päättyisi siten, että asumisen ongelmat saataisiin ratkaistua toistaiseksi ja asiakas jätettyä seurantaan, päättyisi ns. tilastollinen asiakkuus, ja asumisneuvojat täyttäisivät sähköisen lomakkeen. Seurantalomakkeen lisäksi suunniteltiin yksinkertainen kuukausiseurantalomake, josta voitaisiin seurata kuukausittaisia asiakasmääriä. Asiakaspalautteen keräämiseen sovellettiin ns. asiakaslähtöisen arvioinnin periaatteita. Asiakkaita varten suunniteltiin myös suostumuslomake, jossa asiakkaat antaisivat luvan käyttää asumista koskevia tietojaan tutkimukseen. Sosiaalivirastolta haettiin hankkeeseen tutkimuslupa. Hakemukseen liitettiin kaikki suunnitellut lomakkeet sekä hankkeen yleiskuvaus. Seurantatutkimuksen toteuttaminen Seurantatutkimuksen lomakkeet olivat käyttövalmiita kesäkuun puoleenväliin mennessä. Heinäkuun puolessavälissä tehtiin pieniä muutoksia, mutta tämä ei aiheuttanut ongelmaa, sillä sähköisten lomakkeiden täyttöä voitiin tässä vaiheessa edelleen lykätä myöhemmäksi. Projektipäällikkö avusti asumisneuvojia lomakkeiden täytössä silloin, kun tuntui että jotain asiakkuutta ei saatu mahtumaan lomakkeisiin. Näissä kohtaa pyrittiin aina luomaan sääntö, jota Suuren pituutensa johdosta nämä liitteet on sisällytetty erilliseen tiedostoon ja ne ovat saatavilla erikseen. 8

9 kaikki vastaisuudessa noudattivat. Yleisesti pyrittiin siihen, että lomakkeet täytettäisiin mahdollisista ristiriidoista huolimatta johdonmukaisesti. Tästä huolimatta joitain lomakkeita tai lomakkeiden kohtia on voitu täyttää eri oletuksin, ja näitä on pyritty raportoinnissa korjaamaan. Seurantajakso alkoi kesäkuun puolivälissä ja päättyi joulukuun puolivälissä. Tilastoinnin välissä tehtiin yksi väliotos, jotta nähtiin, toimiiko seurantatutkimus käytännössä. Aihetta muutoksiin ei nähty, vaikka jo tässä vaiheessa huomattiinkin, että esim. halvempien asuntojen etsimisen merkittävyyttä Kalliossa ei osattu tutkimusta suunnitellessa etukäteen ennustaa. Tieto tästä oli kuitenkin mahdollista tuoda ilmi seurantalomakkeissa. Seurantatutkimuksen tuloksia ja koko hanketta varten projektipäällikkö haastatteli vielä erikseen asumisneuvojia, vastuutyöntekijöitä sekä tiettyjä vuokranantajia valikoitujen asiakastapausten pohjalta. 9

10 . Tilastoanalyysi Tilastoitavia asiakkuuksia oli yhteensä 9. Tilastoinnista pois jääneitä asiakkaita oli asumisneuvojilta saadun tiedon mukaan alle kymmenen. Poisjäämisen syinä oli mm. se, ettei tilaisuutta saada asiakkaalta suostumusta enää tarjoutunutkaan ensitapaamisen jälkeen. Vain parissa tapauksessa asiakas kieltäytyi antamasta lupaa tilastointiin omalla kohdallaan. Tilastot esitellään läpi analyysin siten, että kuvissa Kallion tapaukset näkyvät mustana ja Kampin tapaukset punaisena: Vertailuryhmä: Kallio Vertailuryhmä: Kamppi Yleistä asiakkuuksista ja taustoista Asiakkuudet (kuva ) jakautuivat Kallion ja Kampin välillä siten, että Kalliossa oli yhteensä 6 asiakkuutta ja Kampissa. Asumisneuvonnan asiakkuuksissa toistuvuutta ehdittiin vasta spekuloida muutaman tapauksen perusteella. Seurannan aikaväli oli liian lyhyt pitkän aikavälin tulosten tarkastelemiseksi. Seurannan jälkeen on voitu huomata, että jonkin verran toistuvuutta on ilmaantunut, mutta vain muutamassa tapauksessa. Kuva : Asumisneuvonnan asiakkuus Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Uusi 96,% 9,%. Toistuva,8% 8,7%. Seurannasta,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Asiakkaat olivat suurilta osin sosiaaliaseman pitempiaikaisia ( toistuvia ) asiakkaita (kuva ). Jonkin verran oli asiakkuuksia, joilla toimeentulotuen asiakkuus oli joskus ollut, mutta välissä oli ehtinyt kulua enemmän aikaa. Uusia asiakkuuksia tuli asumisneuvontaan hyvin vähän. Varsinaista syytä ei kukaan osannut sanoa, mutta oletettiin, että kaikkien uusien vuokrarästitapausten yhteydessä ei katsottu olevan tarvetta asumisneuvonnalle. Kuva : Sosiaaliaseman asiakkuus Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Uusi,8% 8,7% Kaikki tilastot on koottu raportin loppuun erilliseksi liitteeksi.

11 . Palaava 7 9,%,%. Toistuva 76,9% 6,87% Pääasiallisessa työparissa on merkittäviä eroja: Kampissa asumisneuvojalle on tilastoitu jokaisen asiakkaan kohdalla työpari. Kalliossa joissain tapauksissa asumisneuvojat ovat työskennelleet ilman varsinaista työparia. Hypoteettisena työparina toimii siis aina asiakkaan vastuutyöntekijä. Vuokranantajatahot ja vuokrasopimukset Vuokranantajatahoista (kuva ) yksittäisistä toimijoista määrällisesti eniten asiakkaita tuli SATOlta (6). Kootusti muilta yksityisiltä tahoilta tuli noin kaksi kolmasosaa asiakkaista, SATOlta yksi kolmasosa, ja VVOlta vain yksi asiakas. Muuksi luokiteltu asiakas oli Helsingin opiskelija-asuntosäätiöltä. Erot selittyvät pääasiassa sosiaaliaseman asiakkaiden alueellisella sijoittumisella sekä vastuutyöntekijöiden aktiivisuudella. VVO:n vähäinen määrä taas selittynee osaksi sillä, ettei VVOlla ole merkittävästi asuntoja eteläisessä Helsingissä. Vuokrasopimukset olivat suurimmalta osin toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaisia sopimuksia oli muutama. Kuva : Vuokranantajataho Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Yksityinen 7 6,8% 6,87%. SATO 7 9 6,9% 9,%. VVO,8%,%. Jokin muu, mikä,8%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % SATOsta ja VVOsta voidaan ehkä puhua nykyisin yhtälailla yksityisinä vuokranantajina, kun taas jotkut tässä tutkimuksessa yksityiseksi luokitellut säätiöt voivat tosiasiassa olla SATOn ja VVOn lailla ns. yleishyödyllisiä toimijoita, jotka saavat esim. ARAn erityisryhmäavustuksia.

12 Asiakasprofiileista Asiakkaiden ikä (kuva ) painottui ikähaarukkaan -6 v., Kuva : Ikä Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Alle v.,%,7%. -9 v.,8%,%. -9 v. 8 6,77% 6,9%. -6 v. 7 6,8% 7,8%. 6 v. tai yli,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Kampissa asiakkuuksissa oli suhteellisesti enemmän miehiä, mutta em. toistuvuudet huomioiden tulos ei merkittävästi eroa Kalliosta. Yleisesti miehiä oli kuitenkin pyöreästi kaksi kolmasosaa asiakkaista. Asiakkaiden äidinkielenä oli pääosin suomi, muunkielisiä oli alle viidesosa kaikista asiakkaista. Asiakkuudet kuitenkin jakautuivat siten, että yhdellä asumisneuvojalla oli useampia maahanmuuttajataustaisia asiakkaita kuin muilla. Pääosa asiakkaista oli työttömiä, ja työttömyys heijastui maksuvaikeuksiin alueilla, joilla vuokrat nousevat nopeasti. Kampissa oli jonkin verran osa-aikatyössä käyviä ja yksi työssä käyvä. Perheitä oli asiakkuuksissa vähän, yksinhuoltajia hieman enemmän. Eniten oli siis yksinasuvia, ja enemmän tämä korostui Kalliossa.

13 Yhteydenotot Yhteydenotoissa sosiaalitoimeen toimijana oli aina asiakas. Pääasiallinen syy yhteydenotoissa (kuva ) oli vuokranmaksuhäiriö. Kalliossa korostui jonkin verran asunnon vaihto pääasiallisena syynä, eli kaikissa asunnonvaihdoissa ei ollut vielä kyse vuokrien rästiintymisestä. Joillain näistä asiakkaista oli kuitenkin huoli kohoavista vuokrista tulevaisuudessa. Muissa yksittäisissä tapauksissa oli kyse asunnon teknisistä puutteista; huoli asunnon tulevista remonteista tai myynnistä; määräaikaisen sopimuksen umpeutumisesta, jossa taustalla oli myös mielenterveysongelmaa; sekä jo saadusta häätöpäätöksestä. Kuva : Yhteydenoton syy (Pääasiallinen, päätettävä) Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Vuokranmaksuhäiriö 8 69,% 9,6%. Häiritsevä elämä,%,%. Asunnon vaihto 9,%,%. Asunnon huono hoito,%,%. Jokin muu, mikä,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Asumisen ongelmista Noin puolella asiakkaista oli jo ennestään vuokravelkaa aiemmasta asumisesta (kuva 6), Kalliossa suhteessa hieman enemmän kuin Kampissa, toisaalta kaikista tapauksista ei saatu tietoa mahdollisesta aiemmasta vuokravelasta. Maksuhäiriömerkintöjen esiintyminen oli yleistä, sillä yli puolella asiakkaista oli menetetyt luottotiedot, mutta tätäkään ei selvitetty kaikkien kohdalla, jos sille ei ollut varsinaista tarvetta tai mahdollisuutta. Kuva 6: Vuokravelkaa entuudestaan Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä,%,8%. Ei 9,6%,7%. Ei tietoa,8%

14 ,% Aiempia häätötuomioita oli hyvin harvalla, eikä Kampissa ilmennyt ainoatakaan aiempaa häätötuomiota. Välitystilejä ei ollut yhdelläkään asiakkaalla, eikä asiakkuuksiin päätynyt yhtään edunvalvonnan asiakasta. Kampissa kuitenkin perustettiin yhdelle asumisneuvonnan asiakkaalle välitystili. Melkein kaikissa asiakastapauksissa keskeisin ongelma oli vuokravelka (kuva 6). Kalliossa oli viisi asiakastapausta, joissa ei ollut vuokravelkaa. Kuva 7: Taloudenhoito-ongelma Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 8,77% 9,6%. Ei 9,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Suurin ero sosiaaliasemien välillä oli asunnonvaihdon tarpeen kohdalla (kuva 8): Kalliossa asunnonvaihdon tarve oli 8 asiakkaalla 6:sta. Kampissa tarve todettiin vain kolmen asiakkaan kohdalla. Ero johtuu paljolti sosiaaliasemien yleisistä sekä asumisneuvonnan käynnistämistä koskevista käytännöistä (ks. s. 9). Kuva 8: Asunnonvaihdon tarve Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 8 69,%,%. Ei 8,77% 86,96% Terveysongelmien esiintyminen oli suhteellisesti yleisempää Kalliossa kuin Kampissa, mutta Kalliossakin selvästi alle puolella asiakkaista. Päihdeongelmia todettiin seurannan aikana hyvin vähän, Kampissa vain yhden asiakkaan kohdalla. Hyvin yleisiä olivat sen sijaan erilaiset arjen hallinnan ongelmat (kuva 9). Kampissa eriasteisia arjen hallinnan ongelmia todettiin lähes 8 % asumisneuvonnan asiakkaista.

15 Kuva 9: Arjen hallinnan ongelma Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 6 8 6,% 78,6%. Ei 8,6%,7% Kulttuuri- tai muita konflikteja ei esiintynyt asiakkuuksissa käytännössä ollenkaan. Kampissa kulttuurikonflikti oli todennettavasti vaikuttavana tekijänä yhdessä tapauksessa. Muita asumisen ongelmia oli kielitaidottomuudesta johtuva huono lukemisen ymmärtäminen koskien toimeentulopäätöksiä; peliriippuvuudesta kahdessa tapauksessa; sekä asiakkaan katoaminen kesken asiakkuuden. Jossain määrin nämä kaikki voitaisiin käsittää yhtä hyvin arjen hallinnan ongelmiksi. Alkuvaiheen interventioista Eri tasoista asumiseen liittyvää ohjausta tehtiin lähes kaikkien asiakkaiden kohdalla. Ohjaus tapahtui käytännössä lähes aina sosiaaliaseman tiloissa ja oli muodoltaan neuvovaa ja keskustelevaa. Lähes kaikissa tapauksissa nähtiin tehdyn myös eriasteista palveluohjausta ja asiakkaan taloudellisen tilanteen selvittelyä. Kalliossa kaikista asiakkaista viiden kohdalla jälkimmäiselle ei nähty tarvetta. Suurin ero asemakohtaisissa interventioissa tulee vuokra-asuntoprosessin hoidossa eli asunnon vaihtamiseen liittyvissä tapauksissa (kuva). Tämä luonnollisesti noudattaa aiempaa jakoa siinä, onko asiakkailla todettu asunnonvaihdon tarvetta vai ei, eli Kalliossa määrä on suuri ja Kampissa vähäinen. Kuva : Vuokra-asuntoprosessin hoito Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 9 7,8% 7,9%. Ei 7 9 6,9% 8,6% Yhteensä 6 % Yhteensä % Järjestyshäiriöiden selvittämiseen tai asunnon huonoon hoitoon puuttumisiin ei yhtä Kampin asunnon huonon hoidon tapausta lukuun ottamatta törmätty. Psyykkisiä kriisitilanteita oli Kalliossa lähes puolessa tapauksia, Kampissa vain yksi. Fyysisiä kriisitilanteita ei todettu yhdessäkään tapauksessa.

16 Kuva : Häätöön liittyvän asian selvittely Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 6,% 6,9%. Ei 7 88,6% 7,9% Lisäksi oli pieni määrä muita interventioita, jotka eivät mahtuneet tilastoinnin raameihin: Muuta kuin asumisen ohjausta koskien talousasioiden hoitoa; ohjaus koskien peliriippuvuuden hoitoa; lakiasioiden selvittämistä; sekä muissa kuin asumisen arkiasioissa ohjaamista. Pääosin muut interventiot olivat siis asiakkaan asumisen ympärillä olevissa muissa asioissa neuvomista ja keskustelua. Työn tulokset koskien huoneenvuokra-asioita Syntyneistä vuokrarästeistä huolimatta voidaan todeta, että vuokrarästeihin pystyttiin puuttumaan monesti kohtalaisen varhain, sillä vuokranantaja lähti (tai oli lähtenyt) hakemaan häätöä vain yhdeksässä asiakastapauksessa (kuva ). Kuva : Vireille pantu huoneenvuokra-asia Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 6,% 6,9%. Ei 7 88,6% 7,9% Yhteensä 6 % Yhteensä % Häätötilanteissa häätö saatiin peruttua Kampissa viidessä tapauksessa. Kalliossa häätöjä toteutettiin kpl, mutta nämä olivat samalla tapauksia, joihin häätötuomio oli jo haettu, ennen kuin asumisneuvoja pääsi aloittamaan työskentelyn. (Kuva) Kuva : Häätö peruuntunut kokonaan Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei häätötuomiota 7 88,6% 7,9%. Kyllä,%,7%. Ei,%,% 6

17 Neljä vuokrasopimusta siis purettiin oikeuden päätöksellä, ja näistä yksi johti seurannan aikana tosiasiallisesti toteutuneeseen häätöön. Yhdessä tapauksessa asiakas muutti itse pois häätötuomion saatuaan, ja kahdessa tapauksessa asiakas jatkoi asumistaan samassa asunnossa odottaen häätöpäivää. Viidessä tapauksessa vuokrasopimuksen purkuun oli haettu oikeuden päätös, mutta häätöä ei toteutettu. Asuminen päättyi kuitenkin myös muuta kautta: Kalliossa tapauksessa päädyttiin purkamaan vuokrasopimus muuten kuin oikeuden päätöksellä (kuva ). Kuva : Vuokrasopimus purettu muuten kuin oikeuden päätöksellä Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei vuokrasopimusasia 7 6,8% 9,%. Kyllä,8%,%. Ei 9,% 8,7% Yhdessä tapauksessa asiakas päätyi itse päättämään asumisensa irtisanoutumalla ja maksamalla rästinsä takuuvuokrasta ja opintososiaalisella luotolla. Toisessa tapauksessa asiakas halusi etsiä nopeasti uuden asunnon, kun vuokranantaja halusi myydä asunnon ja oli antanut 6 kk irtisanomisajan. Uusi asunto löytyi ja toistaiseksi voimassa ollut sopimus irtisanottiin normaalisti. Eräässä tapauksessa pariskunnan toinen osapuoli muutti toiselle paikkakunnalle ja purki toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen, mutta ilmoitti, että pariskunnan toinen osapuoli haluaa jäädä asuntoon asumaan. Vuokranantaja ei kuitenkaan tehnyt uutta vuokrasopimusta, eikä asiakas saanut vuokranantajalta uutta kohtuuhintaista asuntoa ja jäi asunnottomaksi. Kalliossa viidessä tapauksessa vuokrasopimus olisi yritetty vuokranantajan taholta purkaa muuten kuin oikeuden päätöksellä, ja todennäköisesti vuokranantaja olisi myös tarvittaessa hakenut häätöpäätöksen oikeudesta, mutta näissä kohden vuokranantaja suostui maksusopimusten tai rästien maksun ansiosta jatkamaan asumista. Kampin osalta näitä ei ole merkitty tähän kohtaan tilastoa, vaikka oletettavasti vuokrasopimus on ollut monessa kohtaa enemmän tai vähemmän katkolla. Määräaikaisia sopimuksia päättyi Kalliossa neljässä tapauksessa (kuva ). Kuva : Määräaikainen vuokrasopimus päättyy eikä jatketa Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei määräaikaista sopimusta/ei päättymässä 9 7,8% 9,% 7

18 . Jatketaan,%,%. Ei jatketa,8%,%. Jokin muu, mikä,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Kampissa yhdessä tapauksessa saatiin tehtyä määräaikaisen sopimuksen jatkoksi toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Kyseessä oli tapaus, jossa asunnon omistaja vaihtui, ja asiakkaalla oli maksuhäiriömerkintä, mutta asumisneuvoja sai uuden vuokranantajan suostumaan uuden vuokrasopimuksen tekoon. Maksusopimuksia (kuva 6) tehtiin lähinnä Kalliossa, kun Kampissa maksettiin pääosin kokonaisia rästejä, vaikka Kampissakin yritettiin tehdä maksusopimusta useammassa tapauksessa. Kalliossa saatiin tehtyä 8 maksusopimusta, kun tapauksessa sopimuksen teko ei syystä tai toisesta onnistunut. Maksusopimuksen noudattamisesta saatiin tietoja vain lyhyellä aikavälillä. Kalliossa viittä sopimusta noudatettiin ja yksi sopimus ehti toteutua kokonaan. Kampissa neljässä kohtaa sopimuksen teko ei onnistunut, ja tehdyistä kahdesta sopimuksesta toinen toteutui kokonaan heti seurannan päätyttyä. Kuva 6: Maksusopimus saatu tehtyä Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei maksusopimusasia 7,% 7,9%. Kyllä 8,77% 8,7%. Ei 9,% 7,9% Yhteensä 6 % Yhteensä % 8

19 Rästejä maksettiin kokonaisuudessaan seuraavanlaisesti (kuva 7): Kuva 7: Rästi maksettu Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei rästiä 6,8%,%. Ei maksettu 8,77%,%. Maksettu kokonaan sosiaalitoimesta,8% 6,87%. Maksettu kokonaan asiakkaan toimesta 7,69%,%. Maksettu osittain sosiaalitoimesta ja osittain asiakkaan toimesta,8% 7,9% 6. Osa maksettu sosiaalitoimesta, mutta asiakas ei ole maksanut omaa osuuttaan,8%,% 7. Jokin muu, mikä,8%,% Rästiä ei maksettu ollenkaan Kalliossa 8 tapauksessa ja Kampissa tapauksessa. Kokonaan sosiaalitoimesta maksettiin rästi Kalliossa vain tapauksessa, Kampissa tapauksessa. Kalliossa yksi asiakas maksoi rästin pois kokonaan itse takuuvuokrasta ja opintolainalla. Yhdistelmiä oli Kalliossa yhdessä ja Kampissa neljän asiakkaan tapauksessa. Vain yhdessä tapauksessa Kalliossa asiakas ei ollut maksanut omaa osuuttaan, vaikka sosiaaliasemalta oli maksettu osa. Kalliossa oli myös kolme tapausta, joissa sosiaaliasema maksoi rästistä osan ja asiakkaalle tehtiin maksusuunnitelma, joista kahta oli noudatettu. Kahdessa kohtaa rästi maksettiin takuuvuokrasta, yhdessä kohtaa tätä suunniteltiin. Vahingonkorvauksia jouduttiin maksamaan vain yhdessä tapauksessa Kampissa. Tapauksessa oli myös vuokravelkaa. Rästit maksettiin kokonaan sosiaalitoimesta. Tapauksessa asiakkaalla oli mielenterveydellisiä ongelmia, ja hänet ohjattiin palveluihin. Häätöpäätös oli jo haettu oikeudesta, mutta häätöä ei pantu täytäntöön, ja häätöpäätös peruttiin. Kalliossa sen sijaan yhdessä tapauksessa vahinkoja todettiin, mutta niihin ei saatujen tietojen mukaan haettu korvauksia, vaan ainoastaan vuokravelkaan. Kyseinen tapaus johti myös häätöön, ja vahinkoja pidettiin osaselityksenä. Asumisneuvojien kokemat vaikutusmahdollisuudet Kalliossa yhdessäkään varsinaisessa häätöuhkatilanteessa tai häädössä asumisneuvoja ei kokenut, että olisi pystynyt vaikuttamaan siihen, ettei häätö toteutunut. Kolmessa tapauksessa koki, että ei pystynyt. Kampissa asumisneuvoja koki, että vain yhdessä tapauksessa hän ei pystynyt vaikuttamaan häädön toteutumiseen, viidessä tapauksessa pystyi. (Kuva 8.) 9

20 Kuva 8: Vaikutti niin, ettei häätö toteutunut Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei häätötilannetta 7 88,6% 7,9%. Kyllä,%,7%. Ei,%,% Siihen, ettei häätötuomiota haettu, asumisneuvojat pystyivät vaikuttamaan mielestään seuraavasti: Kalliossa viidessä tapauksessa kahdeksasta, Kampissa tapauksessa 7:stä (kuva 9). Tässä on taas huomioitava se, että Kampissa maksettiin myös rästit kokonaan (tosin ei täysin samoissa) tapauksessa. Kuva 9: Vaikutti niin, ettei häätötuomiota haettu Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei häätötilannetta ,% 6,9%. Kyllä 9,% 6,87%. Ei,%,% Asunnonvaihtotilanteista (kuva ) Kampin osalta todettiin, että niitä ei ollut. Kalliossa asumisneuvoja koki pystyneensä vaikuttamaan asunnonvaihdon onnistumiseen kolmessa tapauksessa 9:stä seurantatutkimuksen aikana. Kuva : Vaikutti niin, että asunnon vaihto onnistui Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei asunnonvaihtotilannetta 7 6,9%,%. Kyllä,%,%. Ei 6 6,%,%