ASUNNOTTOMUUDEN EHKÄISEVÄN TYÖN YKSIKÖN PILOTTIHANKE HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA Projektipäällikkö Juho Pätäri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUNNOTTOMUUDEN EHKÄISEVÄN TYÖN YKSIKÖN PILOTTIHANKE HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA 2010-2011. Projektipäällikkö Juho Pätäri"

Transkriptio

1 ASUNNOTTOMUUDEN EHKÄISEVÄN TYÖN YKSIKÖN PILOTTIHANKE HELSINGIN SOSIAALIVIRASTOSSA - Projektipäällikkö Juho Pätäri

2 Sisällysluettelo. Johdanto. Helsingin asuntopoliittinen tilanne ja tarve asunnottomuutta ennaltaehkäisevälle toiminnalle. Hankkeen eteneminen 6. Eteläisen Helsingin asumisneuvonnan seurantatutkimus 8 Seurantatutkimuksen valmistelu 8 Seurantatutkimuksen toteuttaminen 8. Tilastoanalyysi Yleistä asiakkuuksista ja taustoista Vuokranantajatahot ja vuokrasopimukset Asiakasprofiileista Yhteydenotot Asumisen ongelmista Alkuvaiheen interventioista Työn tulokset koskien huoneenvuokra-asioita 6 Asumisneuvojien kokemat vaikutusmahdollisuudet 9 Asiakassuhteiden päättymistilanteet Verkostotyö 6. Johtopäätöksiä 6 Vuokranantajien toimintatavoista ja yhteistyömahdollisuuksista 6 Asumisneuvoja sosiaaliasemalla ja varhaisen puuttumisen mahdollisuudet 6 7. Lopuksi Lähteet Liitteet: Liite : Liite : Yleishyödyllisten vuokranantajatahojen yleishyödylliseksi luettava vuokra-asuntokanta Helsingissä Pilottihankkeen asumisneuvonnan seurannan tilastot

3 . Johdanto Asumisturvakeskuksen pilottihanke pohjasi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO) ensimmäiseen vaiheeseen 8 ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) Lähiöohjelmaan 8. Se sisällytettiin PAAVOn puitteissa kirjattuun valtion ja Helsingin kaupungin väliseen aiesopimukseen. Vuonna oli valmistunut selvitystyö häätöjen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista, menetelmistä ja haasteista Helsingissä (Kettunen ). Hankkeeseen palkattiin ARAn % rahoituksella projektipäällikkö ja tutkijasosiaalityöntekijä tehtävänään ehkäisevän työn yksikön suunnittelu ja käynnistäminen. Lisäksi tutkijasosiaalityöntekijän tehtäviin kuului mm. asumisneuvonnan asiakaslähtöisen arvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen. Työ alkoi elokuun alussa ja jatkui vuoden loppuun. Pilottihankkeen päätavoitteeksi muodostui lopulta selvittää, onko asumisneuvonnalle kysyntää Helsingissä yksityisessä ja yleishyödyllisessä vuokra-asumisessa. Kysyntää lähdettiin selvittämään eteläisen Helsingin alueelta yksityiseltä ja yleishyödylliseltä vuokranantajapuolelta. Hankkeen yhteyteen palkattiin kolme asumisneuvojaa, jotka aloittivat työnsä alkukesästä. Asumisneuvontatoiminnan yhteyteen suunniteltiin seurantatutkimus. Näin pyrittiin asumisneuvonnan kautta selvittämään em. palvelutarvetta ja keräämään näyttöä asumisneuvonnan vaikuttavuudesta. Tämä raportti keskittyy pääasiassa Helsingin eteläisen sosiaaliaseman alueella aloitettuun asumisneuvontaan, jossa hankkeen aikana asiakkaiksi valikoitiin ainoastaan yksityisten ja isojen yleishyödyllisten vuokranantajien (SATO ja VVO) asunnoissa asuvat sosiaaliaseman asiakkaat. Hankkeessa oli tavoitteena selvittää toisaalta, millaisia toimintatapoja eteläisen Helsingin alueen yksityisillä ja yleishyödyllisillä vuokranantajilla on, ja millaisia yhteistyömahdollisuuksia heidän ja sosiaaliviraston välillä voisi olla. Toisaalta hankkeessa selvitettiin eteläisen Helsingin alueen asumisneuvonnan tarpeessa olevien ihmisten asiakasprofiileja, ja millaisia keinoja on mahdollistaa varhainen puuttuminen erilaisiin asumisen ongelmiin, myös yhteistyössä vuokranantajien kanssa. Hankkeessa saatiin selvitettyä vuokrarästien syntyyn vaikuttavia tekijöitä sekä eteläisen Helsingin vuokranantajien toimintatapoja. SATO ja VVO toimivat vuokrarästiasioissa ammattimaisesti, ja heidän kanssaan on hyvät mahdollisuudet rakentaa järjestelmällisesti yhteistyötä. Yksityisellä puolella, johon on luettu niin yksityishenkilöitä, vakuutusyhtiöitä kuin erinäisiä säätiöitäkin, toimintatavat vaihtelevat suuresti, samoin kuin joustovara. Monien kohdalla yhteistyömahdollisuudet koettiin kuitenkin hyväksi. Yksityiseltä puolelta löytyi toisaalta myös yksittäisiä vuokranantajatahoja, joiden kanssa sosiaaliviraston työntekijät eivät haluaisi tehdä vuokrasopimuksia kuin aivan pakottavassa tarpeessa. Lisäksi yksityisellä puolella vuokrarästit saattavat yksittäistapauksissa eri syistä johtuen kertyä hyvinkin pitkiltä ajoilta ja paisua suuriksi. Vuokrarästejä syntyy sekä toimeentulotuen vanhoille että uusille asiakkaille. Vanhojen asiakkaiden vuokrarästien tapauksessa asiakkaan vuokranmaksua voidaan seurata, ja asumisneuvoja tarjoaa tähän erinomaisen resurssin yhteistyössä etuuskäsittelyn ja vastuutyöntekijän (sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja) kanssa. Lisäksi myös vuokranantaja, jolla on tieto asiakkaan asiakkuudesta, voi seurata vuokranmaksua. Uusien asiakkaiden tapauksessa rästi on ensimmäisellä kerralla yleensä jo kertynyt. Tähän ei voida puuttua potentiaalisesti varhaisemmassa vaiheessa muuten kuin tiedottamalla vuokranantajatahoja ja edelleen vuokralaisia mahdollisuudesta saada asumisneuvontaa vuokrarästitapauksissa.

4 Odotettua merkittävämmäksi ongelmaksi muodostui asunnonvaihdon tarve. Etelän alueilla vuokrat ovat yleisesti monia muita alueita korkeammat. Tämä heijastuu asumismenojen suuruuteen, ja edelleen harkinnan käyttöön toimeentulotukirajoja koskien: jatketaanko asumista kalliissa asunnossa vai yritetäänkö etsiä halvempaa asuntoa samalta tai joltain muulta alueelta? Mitkä ovat asiakkaan vaikutusmahdollisuudet? Tarve olisi ehkä strategialle koskien positiivista syrjintää asumisen turvaamisessa. Luvussa analysoidaan Helsingin asuntopoliittista tilannetta sekä tarvetta asunnottomuuden ennaltaehkäisylle nyt ja tulevaisuudessa. Luvussa kuvataan ehkäisevän työn yksikön pilottihankkeen hankkeen etenemistä tarkemmin. Luvussa keskitytään pilottihankkeen seurantatutkimuksen kysymyksenasetteluihin, valmisteluun ja toteuttamiseen. Luvussa on analysoitu ja koottu asiakkuustilastoja. Luvussa 6 esitetään johtopäätökset yhteistyömahdollisuuksista vuokranantajien kanssa sekä varhaisen puuttumisen mahdollisuuksista. Luvussa 7 pohditaan tulevaisuutta ja tehdään muutama kehittämisehdotus koskien Helsingin asumisneuvonnan ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn jatkoa.

5 . Helsingin asuntopoliittinen tilanne ja tarve asunnottomuutta ennaltaehkäisevälle toiminnalle Helsinkiin suuntautuvan jatkuvan muuttoliikkeen seurauksena yhä useamman on vaikeaa löytää kohtuullisessa ajassa omaa asuntoa. Asunnontarpeessa on paljon etenkin pienituloisia, joilla ei ole varaa korkeisiin asumiskustannuksiin. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrä vähenee jatkuvasti vuokrien kohotessa sekä valtion tukemien vuokra-asuntojen vapautuessa niitä koskevasta sääntelystä, samalla kun valtion tukemaa uustuotantoa tai asuntohankintaa ei nähdä toteutuvan riittävästi korvaamaan rajoitusten piiristä poistuvia asuntoja kuin satunnaisesti vuositasolla. Vuokrien kohotessa jatkossa yhä kasvava määrä korkeampituloisiakin ihmisiä alkaa kärsiä liian korkeista asuinkustannuksista. Vaikea asuntotilanne tiedostetaan yleisesti, mutta tilanteen helpottamiseksi ei ole tehtävissä juuri mitään niin kauan, kuin kaupungin ja tiettyjen yleishyödyllisten toimijoiden lisäksi ei ole olemassa muuta tahoa, joka tuottaisi kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntojen tuottamisen lisäksi pitäisi olla keinoja vaikuttaa muuttoliikkeestä aiheutuviin toimeentulotukikustannuksiin esim. jakamalla niitä kuntien kesken. Pitkällä aikavälillä nykyisenlaisena jatkuva kehitys on kestämätön. Asunnottomuus ja asuntojen vaikea saatavuus ei ole ainoa helsinkiläisiä asumisessa koskevia ongelma. Ongelmia asumisessa voi aiheuttaa korkeat ja kasvavat vuokrat, jotka voivat synnyttää vuokravelkaa ja mahdollisesti asunnon vaihdon tarpeen, jossa asuntotarjonnan niukkuus voi muodostaa saman ongelman kuin asunnottomuuden tapauksessa. Samoja ongelmia voi aiheuttaa joskus lyhyelläkin aikavälillä tapahtuva arjen kriisiytyminen. Edelleen vaikeampia asumisen ongelmia voi aiheuttaa pitkäaikaisempi hallitsematon päihteiden käyttö, mielenterveydelliset seikat, sairaudet, puutteelliset arjen taidot ym. Kaikki ongelmat voivat johtaa häätöuhkaan tai vuokrasuhteen lakkauttamiseen muin keinoin. Näihin ongelmiin vaikuttaminen ja tätä kautta tapahtuvan häätöjen ennaltaehkäiseminen, asumisen jatkuvuuden turvaaminen, asumisviihtyvyyden parantaminen sekä ongelmista aiheutuvien kustannusten ehkäiseminen on asumisneuvonnan ydintehtävää. Suunnittelun alkuvaiheessa ympäristöministeriön toivomus oli, että yleishyödyllisten ja yksityisten asunnontarjoajien reservi olisi saatava asumisneuvonnan piiriin, ja samalla järjestökentän kanssa olisi tiivistettävä yhteistyötä. Helsingin sosiaalista asuntokantaa kuvaavia lukuja kerättiin tämän hankkeen puitteissa syksyllä (Liite ). Yksityisellä puolella on sekä yhtä että useita asuntoja vuokraavia toimijoita. On olemassa joitain yksityisiä vuokranantajia, joilla vuokrat ovat kohtuuvuokrien rajoissa. Yhteistyö tämän kentän kanssa on tuttua sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille, mutta tieto on osittain vakiintunutta ja osittain hajanaista. Merkittävä toimija Helsingin vuokramarkkinoilla on myös Vuokraturva, joka tekee ns. vuokrauspalvelua vuokranantajien valtuuttamana. Vuokraturva on kiinnostunut asumisneuvonnasta sosiaalipalveluna, mutta vain pieni osa Vuokraturvan välittämistä asunnoista on ns. kohtuuvuokrien rajoissa. On kuitenkin huomionarvoista, että vaikka kohtuuhintaisia asuntoja on, niitä on vapaina kerrallaan pieni määrä, jopa satunnaisesti, ja niitä vapautuu harvoin varsinkin yleishyödylliseltä puolelta. Asunnontarjoajien intresseissä on asumisen sujuminen ongelmitta. Tässä on asumisneuvonnan mahdollisuus, ja tätä työtä on jo alettu tehdä myös tämän hankkeen puitteissa. Asumisneuvonta tarvitsee tuekseen muita verkostoja myös järjestökentältä, ja myös tätä työtä on edelleen kehitetty myös tämän hankkeen puitteissa. Katso aiheesta esim. Mäkinen ym. s. 9-; Mäki-Fränti & Laukkanen.

6 . Hankkeen eteneminen Ehkäisevän työn yksikkö tuli hankkeena Helsingin sosiaaliviraston aikuisten vastuualueen sosiaalisen kuntoutuksen Asumisen tuki -yksikköön (ASTU) siellä vuonna 9 aloitetun asumisneuvontahankkeen rinnalle. Hankkeen syksyllä alkaneessa suunnitteluvaiheessa käytiin läpi useita vaihtoehtoja, mitä ehkäisevän työn yksikkö voisi olla. Tässä vaiheessa kuunneltiin ympäristöministeriön, kaupungin kiinteistöyhtiöiden sekä asunto-osaston, sosiaaliasemien ja verkostojen toiveita em. esiselvityksen pohjalta sekä uusien tietoon tulleiden seikkojen pohjalta. Useimmista ehdotuksista ja suunnitelmista jouduttiin luopumaan hankkeen edetessä, sillä hankkeeseen saatujen resurssien ja aikataulun ei nähty olevan riittäviä käynnistämään laajemman mittakaavan toimintaa. Näin ollen ajankohdan ei nähty olevan otollinen laajemman asumissosiaalisen yhteistyön käynnistämiselle. Monia hankkeeseen suunniteltuja asioita päätettiin siirtää aloitettavaksi myöhemmin samoin kuin osaa hankkeessa aloitetuista asioista jatkettaisiin myöhemmin alueellisen asumisneuvonnan kehittämisen yhteydessä. Alueellisen asumisneuvonnan rinnalle suunniteltiin eräässä vaiheessa kevyempää etenkin sähköiseen asiointiin keskittyvää keskitettyä neuvontaa, mutta tästä luovuttiin mm. em. syistä (resurssit ja aikataulu, lisäksi kysymys asumisneuvonnan tehtävänkuvasta) johtuen. Käyttöön saatavan resurssin selvetessä (kolme asumisneuvojaa) päätettiin keskittyä alueellisesti eteläisessä Helsingissä käynnistettävään asumisneuvontaan, ja alettiin kartoittaa etelän tarpeita asumisneuvonnalle. Maaliskuussa tehtiin ohjausryhmässä päätös, että kaikkien asumisneuvojien työpanos kohdennetaan etelän alueelle yksityiselle vuokranantajakentälle mukaan lukien isot yleishyödylliset toimijat. Sosiaaliasemat kontrolloisivat asiakasvirtaa, toisin sanoen asiakkaat olisivat sosiaaliasemien asiakkaita. Asumisneuvonnan varsinaisessa keskiössä koettiin olevan häätöjen ennaltaehkäisy. Kyseisiin vuokranantajatahoihin keskityttiin siksi, että työpanos voitaisiin suunnata nimenomaan heihin. Näin noudatettiin alkuperäistä suunnitelmaa saada yleishyödyllistä ja yksityistä vuokraasuntokantaa asumisneuvonnan piiriin, ja eteläiseltä sosiaaliasemiltakin kerrottiin, että heillä on paljon asiakkaita näiltä vuokranantajilta. Hankkeen lopullisen tavoitteen selkiydyttyä aloitettiin hankkeeseen liitettävän seurantatutkimuksen valmistelun. Etelän johtavia sosiaalityöntekijöitä ja päällikköä kuultiin suunniteltaessa sitä, minkälainen tieto olisi merkityksellistä. Sosiaaliasemilla oli kiinnostusta siihen, kuinka pystytään entistä varhaisemmassa vaiheessa havaitsemaan merkkejä siitä, että asumisessa voi tulla ongelmia. Seurantatutkimuksen pohja saatiin valmiiksi kesäkuun puoleenväliin mennessä, samoin kuin kevyen asiakaskyselyn pohja. Hankkeeseen palkatut asumisneuvojat aloittivat työn kesällä. Kesällä uudet asumisneuvojat perehtyivät asumisneuvontatyöhön. Syyskuun puolestavälistä eteenpäin asumisneuvonta alkoi kunnolla pyöriä sekä Kampissa että Kalliossa. Hankkeessa pyrittiin vielä asumissosiaalisen kumppanuustyön edistämiseen. Syyskuun loppupuolella järjestettiin pääasiassa etelän alueelle keskittyvä palaveri, jossa keskusteltiin ja ideoitiin asunnottomuuden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisymahdollisuuksia sosiaaliviraston etelän asumisneuvojien ja työhönohjauksen sekä kolmannen sektorin asumisen ongelmien parissa työskentelevien järjestöjen kesken. Seuraava palaveri järjestettiin marraskuun loppupuolella. Alueellisesta asumisneuvontahankkeesta on kirjoitettu oma raporttinsa samanaikaisesti tämän raportin kanssa. 6

7 Asumisneuvontaa tehtiin hankkeen puitteissa tunnetuksi yksityisellä ja yleishyödyllisellä vuokranantajapuolella. Yhteydessä oltiin mm. Vuokranantajat ry:hyn, Vuokraturvaan, SATOon, VVO:hon, HOASiin sekä muita erityisryhmiä palveleviin yleishyödyllisiin vuokranantajiin. Tämän lisäksi asumisneuvonnasta tiedotettiin isännöitsijäliittoa sekä isännöintifirmoja mm. Realiaa ja Corbelia. Hankkeen asumisneuvonnan seuranta katkaistiin joulukuun puolivälissä, jonka jälkeen keskityttiin tulosten analysointiin. Loppuraportti valmistui tammikuussa. 7

8 . Eteläisen Helsingin asumisneuvonnan seurantatutkimus Kun hanke päätettiin kohdistaa eteläiseen Helsinkiin, alettiin pohtia, mitä hankeen kautta on tarkoitus saada selville. Tässä asiassa kuultiin sekä Ympäristöministeriön että eteläisen sosiaaliaseman kuin myös ASTUn ja sosiaaliviraston sosiaalisen kuntoutuksen toiveita. Nähtiin siis tärkeäksi saada asumisneuvonta ulotettua myös muille kaupalliselta pohjalta toimiville vuokranantajatahoille, ja samalla selvittää, millainen Helsingin vuokranantajakenttä oikeastaan on, ja miten siellä saataisiin vaikutettua esim. häätöjen ennaltaehkäisyyn. Seurantatutkimuksen valmistelu Seurantatutkimus tuli perustumaan sekä alueellisen asumisneuvonnan tilastoinnissa käytettyyn digium-lomakkeeseen että vanhempaan Helsingin kaupungin asumisneuvonnan seurantatutkimukseen vuosilta 6-7 (Korteniemi 8). Tekniset seikat asettivat omat rajoituksensa. Lomake päätettiin toteuttaa digium-ohjelmalla sen helppokäyttöisyyden ja soveltuvuuden. Päädyttiin siihen, että toistuvista asiakkaista tehdään uusi lomake eri mutta yhdistettävää asiakaskoodia käyttäen (esim. AA ja AAa). Näin saadaan tilastoitua sekä erilliset asiakkuustapaukset ja eri aikoina tapahtuvat asumisen ongelmat että voidaan vertailla saman asiakkaan eri lomakkeita keskenään tarvittaessa, ja näin seurata myös asiakasprosessin etenemistä yksittäistasolla. Kokonaistilastoissa asiakasprosessien tilastointi todettiin digiumilla mahdottomaksi. Tässä seurannassa tosin arvioitiin riittäväksi se, että asiakasprosesseja on kuitenkin mahdollista seurata yksittäistasolla ja tarvittaessa koostaa näistä esimerkkejä. Käytännön tasolla päädyttiin ratkaisuun, että asumisneuvojat keräisivät tulostetulle lomakkeelle tietoa työn ohessa. Kun asiakkuus päättyisi siten, että asumisen ongelmat saataisiin ratkaistua toistaiseksi ja asiakas jätettyä seurantaan, päättyisi ns. tilastollinen asiakkuus, ja asumisneuvojat täyttäisivät sähköisen lomakkeen. Seurantalomakkeen lisäksi suunniteltiin yksinkertainen kuukausiseurantalomake, josta voitaisiin seurata kuukausittaisia asiakasmääriä. Asiakaspalautteen keräämiseen sovellettiin ns. asiakaslähtöisen arvioinnin periaatteita. Asiakkaita varten suunniteltiin myös suostumuslomake, jossa asiakkaat antaisivat luvan käyttää asumista koskevia tietojaan tutkimukseen. Sosiaalivirastolta haettiin hankkeeseen tutkimuslupa. Hakemukseen liitettiin kaikki suunnitellut lomakkeet sekä hankkeen yleiskuvaus. Seurantatutkimuksen toteuttaminen Seurantatutkimuksen lomakkeet olivat käyttövalmiita kesäkuun puoleenväliin mennessä. Heinäkuun puolessavälissä tehtiin pieniä muutoksia, mutta tämä ei aiheuttanut ongelmaa, sillä sähköisten lomakkeiden täyttöä voitiin tässä vaiheessa edelleen lykätä myöhemmäksi. Projektipäällikkö avusti asumisneuvojia lomakkeiden täytössä silloin, kun tuntui että jotain asiakkuutta ei saatu mahtumaan lomakkeisiin. Näissä kohtaa pyrittiin aina luomaan sääntö, jota Suuren pituutensa johdosta nämä liitteet on sisällytetty erilliseen tiedostoon ja ne ovat saatavilla erikseen. 8

9 kaikki vastaisuudessa noudattivat. Yleisesti pyrittiin siihen, että lomakkeet täytettäisiin mahdollisista ristiriidoista huolimatta johdonmukaisesti. Tästä huolimatta joitain lomakkeita tai lomakkeiden kohtia on voitu täyttää eri oletuksin, ja näitä on pyritty raportoinnissa korjaamaan. Seurantajakso alkoi kesäkuun puolivälissä ja päättyi joulukuun puolivälissä. Tilastoinnin välissä tehtiin yksi väliotos, jotta nähtiin, toimiiko seurantatutkimus käytännössä. Aihetta muutoksiin ei nähty, vaikka jo tässä vaiheessa huomattiinkin, että esim. halvempien asuntojen etsimisen merkittävyyttä Kalliossa ei osattu tutkimusta suunnitellessa etukäteen ennustaa. Tieto tästä oli kuitenkin mahdollista tuoda ilmi seurantalomakkeissa. Seurantatutkimuksen tuloksia ja koko hanketta varten projektipäällikkö haastatteli vielä erikseen asumisneuvojia, vastuutyöntekijöitä sekä tiettyjä vuokranantajia valikoitujen asiakastapausten pohjalta. 9

10 . Tilastoanalyysi Tilastoitavia asiakkuuksia oli yhteensä 9. Tilastoinnista pois jääneitä asiakkaita oli asumisneuvojilta saadun tiedon mukaan alle kymmenen. Poisjäämisen syinä oli mm. se, ettei tilaisuutta saada asiakkaalta suostumusta enää tarjoutunutkaan ensitapaamisen jälkeen. Vain parissa tapauksessa asiakas kieltäytyi antamasta lupaa tilastointiin omalla kohdallaan. Tilastot esitellään läpi analyysin siten, että kuvissa Kallion tapaukset näkyvät mustana ja Kampin tapaukset punaisena: Vertailuryhmä: Kallio Vertailuryhmä: Kamppi Yleistä asiakkuuksista ja taustoista Asiakkuudet (kuva ) jakautuivat Kallion ja Kampin välillä siten, että Kalliossa oli yhteensä 6 asiakkuutta ja Kampissa. Asumisneuvonnan asiakkuuksissa toistuvuutta ehdittiin vasta spekuloida muutaman tapauksen perusteella. Seurannan aikaväli oli liian lyhyt pitkän aikavälin tulosten tarkastelemiseksi. Seurannan jälkeen on voitu huomata, että jonkin verran toistuvuutta on ilmaantunut, mutta vain muutamassa tapauksessa. Kuva : Asumisneuvonnan asiakkuus Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Uusi 96,% 9,%. Toistuva,8% 8,7%. Seurannasta,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Asiakkaat olivat suurilta osin sosiaaliaseman pitempiaikaisia ( toistuvia ) asiakkaita (kuva ). Jonkin verran oli asiakkuuksia, joilla toimeentulotuen asiakkuus oli joskus ollut, mutta välissä oli ehtinyt kulua enemmän aikaa. Uusia asiakkuuksia tuli asumisneuvontaan hyvin vähän. Varsinaista syytä ei kukaan osannut sanoa, mutta oletettiin, että kaikkien uusien vuokrarästitapausten yhteydessä ei katsottu olevan tarvetta asumisneuvonnalle. Kuva : Sosiaaliaseman asiakkuus Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Uusi,8% 8,7% Kaikki tilastot on koottu raportin loppuun erilliseksi liitteeksi.

11 . Palaava 7 9,%,%. Toistuva 76,9% 6,87% Pääasiallisessa työparissa on merkittäviä eroja: Kampissa asumisneuvojalle on tilastoitu jokaisen asiakkaan kohdalla työpari. Kalliossa joissain tapauksissa asumisneuvojat ovat työskennelleet ilman varsinaista työparia. Hypoteettisena työparina toimii siis aina asiakkaan vastuutyöntekijä. Vuokranantajatahot ja vuokrasopimukset Vuokranantajatahoista (kuva ) yksittäisistä toimijoista määrällisesti eniten asiakkaita tuli SATOlta (6). Kootusti muilta yksityisiltä tahoilta tuli noin kaksi kolmasosaa asiakkaista, SATOlta yksi kolmasosa, ja VVOlta vain yksi asiakas. Muuksi luokiteltu asiakas oli Helsingin opiskelija-asuntosäätiöltä. Erot selittyvät pääasiassa sosiaaliaseman asiakkaiden alueellisella sijoittumisella sekä vastuutyöntekijöiden aktiivisuudella. VVO:n vähäinen määrä taas selittynee osaksi sillä, ettei VVOlla ole merkittävästi asuntoja eteläisessä Helsingissä. Vuokrasopimukset olivat suurimmalta osin toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaisia sopimuksia oli muutama. Kuva : Vuokranantajataho Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Yksityinen 7 6,8% 6,87%. SATO 7 9 6,9% 9,%. VVO,8%,%. Jokin muu, mikä,8%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % SATOsta ja VVOsta voidaan ehkä puhua nykyisin yhtälailla yksityisinä vuokranantajina, kun taas jotkut tässä tutkimuksessa yksityiseksi luokitellut säätiöt voivat tosiasiassa olla SATOn ja VVOn lailla ns. yleishyödyllisiä toimijoita, jotka saavat esim. ARAn erityisryhmäavustuksia.

12 Asiakasprofiileista Asiakkaiden ikä (kuva ) painottui ikähaarukkaan -6 v., Kuva : Ikä Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Alle v.,%,7%. -9 v.,8%,%. -9 v. 8 6,77% 6,9%. -6 v. 7 6,8% 7,8%. 6 v. tai yli,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Kampissa asiakkuuksissa oli suhteellisesti enemmän miehiä, mutta em. toistuvuudet huomioiden tulos ei merkittävästi eroa Kalliosta. Yleisesti miehiä oli kuitenkin pyöreästi kaksi kolmasosaa asiakkaista. Asiakkaiden äidinkielenä oli pääosin suomi, muunkielisiä oli alle viidesosa kaikista asiakkaista. Asiakkuudet kuitenkin jakautuivat siten, että yhdellä asumisneuvojalla oli useampia maahanmuuttajataustaisia asiakkaita kuin muilla. Pääosa asiakkaista oli työttömiä, ja työttömyys heijastui maksuvaikeuksiin alueilla, joilla vuokrat nousevat nopeasti. Kampissa oli jonkin verran osa-aikatyössä käyviä ja yksi työssä käyvä. Perheitä oli asiakkuuksissa vähän, yksinhuoltajia hieman enemmän. Eniten oli siis yksinasuvia, ja enemmän tämä korostui Kalliossa.

13 Yhteydenotot Yhteydenotoissa sosiaalitoimeen toimijana oli aina asiakas. Pääasiallinen syy yhteydenotoissa (kuva ) oli vuokranmaksuhäiriö. Kalliossa korostui jonkin verran asunnon vaihto pääasiallisena syynä, eli kaikissa asunnonvaihdoissa ei ollut vielä kyse vuokrien rästiintymisestä. Joillain näistä asiakkaista oli kuitenkin huoli kohoavista vuokrista tulevaisuudessa. Muissa yksittäisissä tapauksissa oli kyse asunnon teknisistä puutteista; huoli asunnon tulevista remonteista tai myynnistä; määräaikaisen sopimuksen umpeutumisesta, jossa taustalla oli myös mielenterveysongelmaa; sekä jo saadusta häätöpäätöksestä. Kuva : Yhteydenoton syy (Pääasiallinen, päätettävä) Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Vuokranmaksuhäiriö 8 69,% 9,6%. Häiritsevä elämä,%,%. Asunnon vaihto 9,%,%. Asunnon huono hoito,%,%. Jokin muu, mikä,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Asumisen ongelmista Noin puolella asiakkaista oli jo ennestään vuokravelkaa aiemmasta asumisesta (kuva 6), Kalliossa suhteessa hieman enemmän kuin Kampissa, toisaalta kaikista tapauksista ei saatu tietoa mahdollisesta aiemmasta vuokravelasta. Maksuhäiriömerkintöjen esiintyminen oli yleistä, sillä yli puolella asiakkaista oli menetetyt luottotiedot, mutta tätäkään ei selvitetty kaikkien kohdalla, jos sille ei ollut varsinaista tarvetta tai mahdollisuutta. Kuva 6: Vuokravelkaa entuudestaan Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä,%,8%. Ei 9,6%,7%. Ei tietoa,8%

14 ,% Aiempia häätötuomioita oli hyvin harvalla, eikä Kampissa ilmennyt ainoatakaan aiempaa häätötuomiota. Välitystilejä ei ollut yhdelläkään asiakkaalla, eikä asiakkuuksiin päätynyt yhtään edunvalvonnan asiakasta. Kampissa kuitenkin perustettiin yhdelle asumisneuvonnan asiakkaalle välitystili. Melkein kaikissa asiakastapauksissa keskeisin ongelma oli vuokravelka (kuva 6). Kalliossa oli viisi asiakastapausta, joissa ei ollut vuokravelkaa. Kuva 7: Taloudenhoito-ongelma Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 8,77% 9,6%. Ei 9,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Suurin ero sosiaaliasemien välillä oli asunnonvaihdon tarpeen kohdalla (kuva 8): Kalliossa asunnonvaihdon tarve oli 8 asiakkaalla 6:sta. Kampissa tarve todettiin vain kolmen asiakkaan kohdalla. Ero johtuu paljolti sosiaaliasemien yleisistä sekä asumisneuvonnan käynnistämistä koskevista käytännöistä (ks. s. 9). Kuva 8: Asunnonvaihdon tarve Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 8 69,%,%. Ei 8,77% 86,96% Terveysongelmien esiintyminen oli suhteellisesti yleisempää Kalliossa kuin Kampissa, mutta Kalliossakin selvästi alle puolella asiakkaista. Päihdeongelmia todettiin seurannan aikana hyvin vähän, Kampissa vain yhden asiakkaan kohdalla. Hyvin yleisiä olivat sen sijaan erilaiset arjen hallinnan ongelmat (kuva 9). Kampissa eriasteisia arjen hallinnan ongelmia todettiin lähes 8 % asumisneuvonnan asiakkaista.

15 Kuva 9: Arjen hallinnan ongelma Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 6 8 6,% 78,6%. Ei 8,6%,7% Kulttuuri- tai muita konflikteja ei esiintynyt asiakkuuksissa käytännössä ollenkaan. Kampissa kulttuurikonflikti oli todennettavasti vaikuttavana tekijänä yhdessä tapauksessa. Muita asumisen ongelmia oli kielitaidottomuudesta johtuva huono lukemisen ymmärtäminen koskien toimeentulopäätöksiä; peliriippuvuudesta kahdessa tapauksessa; sekä asiakkaan katoaminen kesken asiakkuuden. Jossain määrin nämä kaikki voitaisiin käsittää yhtä hyvin arjen hallinnan ongelmiksi. Alkuvaiheen interventioista Eri tasoista asumiseen liittyvää ohjausta tehtiin lähes kaikkien asiakkaiden kohdalla. Ohjaus tapahtui käytännössä lähes aina sosiaaliaseman tiloissa ja oli muodoltaan neuvovaa ja keskustelevaa. Lähes kaikissa tapauksissa nähtiin tehdyn myös eriasteista palveluohjausta ja asiakkaan taloudellisen tilanteen selvittelyä. Kalliossa kaikista asiakkaista viiden kohdalla jälkimmäiselle ei nähty tarvetta. Suurin ero asemakohtaisissa interventioissa tulee vuokra-asuntoprosessin hoidossa eli asunnon vaihtamiseen liittyvissä tapauksissa (kuva). Tämä luonnollisesti noudattaa aiempaa jakoa siinä, onko asiakkailla todettu asunnonvaihdon tarvetta vai ei, eli Kalliossa määrä on suuri ja Kampissa vähäinen. Kuva : Vuokra-asuntoprosessin hoito Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 9 7,8% 7,9%. Ei 7 9 6,9% 8,6% Yhteensä 6 % Yhteensä % Järjestyshäiriöiden selvittämiseen tai asunnon huonoon hoitoon puuttumisiin ei yhtä Kampin asunnon huonon hoidon tapausta lukuun ottamatta törmätty. Psyykkisiä kriisitilanteita oli Kalliossa lähes puolessa tapauksia, Kampissa vain yksi. Fyysisiä kriisitilanteita ei todettu yhdessäkään tapauksessa.

16 Kuva : Häätöön liittyvän asian selvittely Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 6,% 6,9%. Ei 7 88,6% 7,9% Lisäksi oli pieni määrä muita interventioita, jotka eivät mahtuneet tilastoinnin raameihin: Muuta kuin asumisen ohjausta koskien talousasioiden hoitoa; ohjaus koskien peliriippuvuuden hoitoa; lakiasioiden selvittämistä; sekä muissa kuin asumisen arkiasioissa ohjaamista. Pääosin muut interventiot olivat siis asiakkaan asumisen ympärillä olevissa muissa asioissa neuvomista ja keskustelua. Työn tulokset koskien huoneenvuokra-asioita Syntyneistä vuokrarästeistä huolimatta voidaan todeta, että vuokrarästeihin pystyttiin puuttumaan monesti kohtalaisen varhain, sillä vuokranantaja lähti (tai oli lähtenyt) hakemaan häätöä vain yhdeksässä asiakastapauksessa (kuva ). Kuva : Vireille pantu huoneenvuokra-asia Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Kyllä 6,% 6,9%. Ei 7 88,6% 7,9% Yhteensä 6 % Yhteensä % Häätötilanteissa häätö saatiin peruttua Kampissa viidessä tapauksessa. Kalliossa häätöjä toteutettiin kpl, mutta nämä olivat samalla tapauksia, joihin häätötuomio oli jo haettu, ennen kuin asumisneuvoja pääsi aloittamaan työskentelyn. (Kuva) Kuva : Häätö peruuntunut kokonaan Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei häätötuomiota 7 88,6% 7,9%. Kyllä,%,7%. Ei,%,% 6

17 Neljä vuokrasopimusta siis purettiin oikeuden päätöksellä, ja näistä yksi johti seurannan aikana tosiasiallisesti toteutuneeseen häätöön. Yhdessä tapauksessa asiakas muutti itse pois häätötuomion saatuaan, ja kahdessa tapauksessa asiakas jatkoi asumistaan samassa asunnossa odottaen häätöpäivää. Viidessä tapauksessa vuokrasopimuksen purkuun oli haettu oikeuden päätös, mutta häätöä ei toteutettu. Asuminen päättyi kuitenkin myös muuta kautta: Kalliossa tapauksessa päädyttiin purkamaan vuokrasopimus muuten kuin oikeuden päätöksellä (kuva ). Kuva : Vuokrasopimus purettu muuten kuin oikeuden päätöksellä Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei vuokrasopimusasia 7 6,8% 9,%. Kyllä,8%,%. Ei 9,% 8,7% Yhdessä tapauksessa asiakas päätyi itse päättämään asumisensa irtisanoutumalla ja maksamalla rästinsä takuuvuokrasta ja opintososiaalisella luotolla. Toisessa tapauksessa asiakas halusi etsiä nopeasti uuden asunnon, kun vuokranantaja halusi myydä asunnon ja oli antanut 6 kk irtisanomisajan. Uusi asunto löytyi ja toistaiseksi voimassa ollut sopimus irtisanottiin normaalisti. Eräässä tapauksessa pariskunnan toinen osapuoli muutti toiselle paikkakunnalle ja purki toistaiseksi voimassaolevan vuokrasopimuksen, mutta ilmoitti, että pariskunnan toinen osapuoli haluaa jäädä asuntoon asumaan. Vuokranantaja ei kuitenkaan tehnyt uutta vuokrasopimusta, eikä asiakas saanut vuokranantajalta uutta kohtuuhintaista asuntoa ja jäi asunnottomaksi. Kalliossa viidessä tapauksessa vuokrasopimus olisi yritetty vuokranantajan taholta purkaa muuten kuin oikeuden päätöksellä, ja todennäköisesti vuokranantaja olisi myös tarvittaessa hakenut häätöpäätöksen oikeudesta, mutta näissä kohden vuokranantaja suostui maksusopimusten tai rästien maksun ansiosta jatkamaan asumista. Kampin osalta näitä ei ole merkitty tähän kohtaan tilastoa, vaikka oletettavasti vuokrasopimus on ollut monessa kohtaa enemmän tai vähemmän katkolla. Määräaikaisia sopimuksia päättyi Kalliossa neljässä tapauksessa (kuva ). Kuva : Määräaikainen vuokrasopimus päättyy eikä jatketa Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei määräaikaista sopimusta/ei päättymässä 9 7,8% 9,% 7

18 . Jatketaan,%,%. Ei jatketa,8%,%. Jokin muu, mikä,%,% Yhteensä 6 % Yhteensä % Kampissa yhdessä tapauksessa saatiin tehtyä määräaikaisen sopimuksen jatkoksi toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Kyseessä oli tapaus, jossa asunnon omistaja vaihtui, ja asiakkaalla oli maksuhäiriömerkintä, mutta asumisneuvoja sai uuden vuokranantajan suostumaan uuden vuokrasopimuksen tekoon. Maksusopimuksia (kuva 6) tehtiin lähinnä Kalliossa, kun Kampissa maksettiin pääosin kokonaisia rästejä, vaikka Kampissakin yritettiin tehdä maksusopimusta useammassa tapauksessa. Kalliossa saatiin tehtyä 8 maksusopimusta, kun tapauksessa sopimuksen teko ei syystä tai toisesta onnistunut. Maksusopimuksen noudattamisesta saatiin tietoja vain lyhyellä aikavälillä. Kalliossa viittä sopimusta noudatettiin ja yksi sopimus ehti toteutua kokonaan. Kampissa neljässä kohtaa sopimuksen teko ei onnistunut, ja tehdyistä kahdesta sopimuksesta toinen toteutui kokonaan heti seurannan päätyttyä. Kuva 6: Maksusopimus saatu tehtyä Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei maksusopimusasia 7,% 7,9%. Kyllä 8,77% 8,7%. Ei 9,% 7,9% Yhteensä 6 % Yhteensä % 8

19 Rästejä maksettiin kokonaisuudessaan seuraavanlaisesti (kuva 7): Kuva 7: Rästi maksettu Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei rästiä 6,8%,%. Ei maksettu 8,77%,%. Maksettu kokonaan sosiaalitoimesta,8% 6,87%. Maksettu kokonaan asiakkaan toimesta 7,69%,%. Maksettu osittain sosiaalitoimesta ja osittain asiakkaan toimesta,8% 7,9% 6. Osa maksettu sosiaalitoimesta, mutta asiakas ei ole maksanut omaa osuuttaan,8%,% 7. Jokin muu, mikä,8%,% Rästiä ei maksettu ollenkaan Kalliossa 8 tapauksessa ja Kampissa tapauksessa. Kokonaan sosiaalitoimesta maksettiin rästi Kalliossa vain tapauksessa, Kampissa tapauksessa. Kalliossa yksi asiakas maksoi rästin pois kokonaan itse takuuvuokrasta ja opintolainalla. Yhdistelmiä oli Kalliossa yhdessä ja Kampissa neljän asiakkaan tapauksessa. Vain yhdessä tapauksessa Kalliossa asiakas ei ollut maksanut omaa osuuttaan, vaikka sosiaaliasemalta oli maksettu osa. Kalliossa oli myös kolme tapausta, joissa sosiaaliasema maksoi rästistä osan ja asiakkaalle tehtiin maksusuunnitelma, joista kahta oli noudatettu. Kahdessa kohtaa rästi maksettiin takuuvuokrasta, yhdessä kohtaa tätä suunniteltiin. Vahingonkorvauksia jouduttiin maksamaan vain yhdessä tapauksessa Kampissa. Tapauksessa oli myös vuokravelkaa. Rästit maksettiin kokonaan sosiaalitoimesta. Tapauksessa asiakkaalla oli mielenterveydellisiä ongelmia, ja hänet ohjattiin palveluihin. Häätöpäätös oli jo haettu oikeudesta, mutta häätöä ei pantu täytäntöön, ja häätöpäätös peruttiin. Kalliossa sen sijaan yhdessä tapauksessa vahinkoja todettiin, mutta niihin ei saatujen tietojen mukaan haettu korvauksia, vaan ainoastaan vuokravelkaan. Kyseinen tapaus johti myös häätöön, ja vahinkoja pidettiin osaselityksenä. Asumisneuvojien kokemat vaikutusmahdollisuudet Kalliossa yhdessäkään varsinaisessa häätöuhkatilanteessa tai häädössä asumisneuvoja ei kokenut, että olisi pystynyt vaikuttamaan siihen, ettei häätö toteutunut. Kolmessa tapauksessa koki, että ei pystynyt. Kampissa asumisneuvoja koki, että vain yhdessä tapauksessa hän ei pystynyt vaikuttamaan häädön toteutumiseen, viidessä tapauksessa pystyi. (Kuva 8.) 9

20 Kuva 8: Vaikutti niin, ettei häätö toteutunut Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei häätötilannetta 7 88,6% 7,9%. Kyllä,%,7%. Ei,%,% Siihen, ettei häätötuomiota haettu, asumisneuvojat pystyivät vaikuttamaan mielestään seuraavasti: Kalliossa viidessä tapauksessa kahdeksasta, Kampissa tapauksessa 7:stä (kuva 9). Tässä on taas huomioitava se, että Kampissa maksettiin myös rästit kokonaan (tosin ei täysin samoissa) tapauksessa. Kuva 9: Vaikutti niin, ettei häätötuomiota haettu Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei häätötilannetta ,% 6,9%. Kyllä 9,% 6,87%. Ei,%,% Asunnonvaihtotilanteista (kuva ) Kampin osalta todettiin, että niitä ei ollut. Kalliossa asumisneuvoja koki pystyneensä vaikuttamaan asunnonvaihdon onnistumiseen kolmessa tapauksessa 9:stä seurantatutkimuksen aikana. Kuva : Vaikutti niin, että asunnon vaihto onnistui Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8% %. Ei asunnonvaihtotilannetta 7 6,9%,%. Kyllä,%,%. Ei 6 6,%,%

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen

Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä ATTE

Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä ATTE Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä ATTE VUOKRANANTAJAT ASUKAS HÄIRIÖ/RÄSTI TUKI YHTEISTYÖTAHOT ASUKKAAN VERKOSTOT ATTE -ASUMISEN OHJAAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Asumisen tukeminen työllistymisen edistäjänä

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 MITEN EHKÄISTÄÄN ASUMISEEN LIITTYVIEN SOSIAALISTEN JA TALOUDELLISTEN ONGELMIEN

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry

VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry VUOKRANANTAJAKOULU 2012 Suomen Vuokranantajat ry Onnistu ja menesty vuokranantajana ja asuntosijoittajana Tuorein tieto vuokramarkkinoista, lainsäädännöstä ja yleisistä käytännöistä Neuvontapalvelu, jossa

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 21.11.2015 välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Puutteet: a. markkinointi ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä (hyvä vuokranvälitystapa) 2 p. b. selvitys vuokranantajan oikeudesta vuokrata huoneisto jäi tekemättä, vuokralaiselle ei esitetty

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA HELSINGIN KAUPUNGIN ASUMISNEUVONTA H A N K E K E H I T E T T I I N V A S T A A M A A N H E L S I N G I N A L U E E L L I S I A E R I T Y I S P I I R T E I T Ä J A T A R P E I T A H A N K K E E N A L U

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 361. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.11.2016 Sivu 1 / 1 3850/2016 00.04.00.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 131 26.10.2016 361 Valtion ja Espoon kaupungin välinen sopimus asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AUNE SOPIMUS

AUNE SOPIMUS AUNE SOPIMUS 23.08.16 Sopimusprosessin eteneminen Teille lähetetty luonnos yhteistä keskustelua varten (ns. Espoon malli) Vantaa testaa seurantamittareita käytännössä Sopimusmalli täydennetään ja viimeistellään

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Helsingin asumisturvakeskuksen selvitystyö

Helsingin asumisturvakeskuksen selvitystyö Helsingin asumisturvakeskuksen selvitystyö Marko Kettunen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011 Esitys suppean ohjausryhmän tapaamiseen 7.4.2009 SELVITYSTYÖN TAUSTAT osa pitkäaikaisasunnottomuuden

Lisätiedot

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa?

Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? Mistä voi hakea vuokra-asuntoa? kunnalta kaupungilta Nuorisoasuntoliitolta (NAL) yksityisiltä vuokranantajilta esim. VVO ja SATO yksityisiltä henkilöiltä Mistä saat tietoa taloyhtiösi järjestyssäännöistä?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Seurantaraportti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman toteutumisesta HEL 2012-007586 T 00 01 06 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

ASUMISNEUVONNAN ROOLI PALVELUN NIVELVAIHEESSA ARA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Asumisneuvonta

ASUMISNEUVONNAN ROOLI PALVELUN NIVELVAIHEESSA ARA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Asumisneuvonta ASUMISNEUVONNAN ROOLI PALVELUN NIVELVAIHEESSA 17.01.2014 ARA Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Asumisneuvonta ASUMISNEUVONTA Asumisneuvonta vakiinnutettiin v. 2011 V. 2009-2012 tilastoituja

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / LAKIMIES, ADOPTIOLAUTAKUNNAN SIHTEERI, JONNA SALMELA ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 SÄÄTYTALO 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT 2. ASUINPAIKKA 3. KOTONAOLON

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto

ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) VAT verkosto ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016 2019 (AUNE) VAT verkosto 25.5.2016 Sisältö 1. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman (AUNE) eteneminen 2. Nostoja toimenpide-ehdotuksesta

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Asumisen kalleus Ilmiö tiivistettynä

Asumisen kalleus Ilmiö tiivistettynä 15 Asumisen kalleus Ilmiö tiivistettynä Korkeat asumismenot saattavat olla ainoa syy toimeentulotuen tarpeeseen. Suuret asumiskulut saattavat aiheuttaa velkaantumista ja maksuhäiriömerkintöjä. Kohtuuhintaisia

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarjouspyyntöön työpaja- ja kauppakassipalveluista

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarjouspyyntöön työpaja- ja kauppakassipalveluista Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tarjouspyyntöön työpaja- ja kauppakassipalveluista tulleet kysymykset: Tarjouspyyntöön määräaikaan mennessä tulleet kysymykset on käsitelty numerojärjestyksessä siten, että

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Selvitys 1/2017. Asunnottomat

Selvitys 1/2017. Asunnottomat 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lisätiedot: Hannu Ahola Puh. 0400 996 067 Selvitys

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Varkauden ja Leppävirran alueen seututapaaminen 4.5.2012 Varkaudessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Varkauden ja Leppävirran alueen seututapaaminen 4.5.2012 Varkaudessa 1 Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Varkauden ja Leppävirran alueen seututapaaminen 4.5.2012 Varkaudessa Seututilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta:

Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: LOMAKKEEN ARA3b TÄYTTÖOHJE Yleistä Kunnan asuntomarkkinaselvitys (ARA3b) lähetetään ARAan 8.12.2015 mennessä sähköisellä lomakkeella Suomi.fi -sivuston kautta: www.suomi.fi/suomifi/tyohuone/viranomaisten_asiointi/

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA 1. Sopimuksen osapuolet Palvelun tilaaja Kinnulan kunta/perusturva Keskustie 45 43900 Kinnula Y-tunnus: 0242816-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti 25-26.1.2017 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Toimeentulotuen Kelasiirron vaikutukset Paljon

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot