TALOUSNEUVONTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSNEUVONTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ"

Transkriptio

1 TALOUSNEUVONTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Kantola Kirsti Opinnäytetyö Toukokuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä KANTOLA, Kirsti Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 62 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka TALOUSNEUVONTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Jyväskylän kaupunki velkaneuvontakeskus Tiivistelmä Talousneuvonnan kehittämistutkimuksessa selvitettiin moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamisen avulla talousneuvonnan tarve Jyväskylässä ja kehitettiin talousneuvonnan työmuotoja. Kehittämistutkimuksen tuloksena syntynyt talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma toimii talousneuvonnan konkreettisen toteuttamisen perustana Jyväskylän seudulla. Talousneuvonnan kehittämiseen ja moniammatilliseen yhteistyöverkostoon osallistuneet asiantuntijatahot kerättiin keväällä 2001 päättyneestä Jyväskylän talousneuvontaprojektista. Lähes kaikki yhteistyöverkoston jäsenet ovat työssään tekemisissä sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla on elämässään taloudenhallintaan liittyviä ongelmia. Monipuolinen tutkimusaineisto koottiin haastatteluista ja yhteistyöverkoston palavereista. Tutkimuksen tulokset vahvistivat ja konkretisoivat kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmien todellisuutta ja talousneuvonnan tarvetta. Talousneuvonnan kehittämisen tärkeimpänä asiana pidettiin moniammatillista yhteistyötä. Talousneuvonnan haluttiin sulautuvan osaksi yhteiskuntamme eri palveluja, mutta toisaalta talousneuvonnan toteutumiseksi tulisi kehittää keskitetty palvelumuoto. Yhteistyöverkoston keskustelujen tuloksena talousneuvonnan tärkeimmiksi työmuodoiksi osoittautuivat henkilökohtainen ja ryhmäneuvonta, koulutukset ja muu tiedonjakaminen sekä moniammatillinen yhteistyö. Talousneuvonnan käytännön toteutuminen edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja. Talousneuvonnan kehittämistutkimus saa jatkoa toisesta opinnäytetyöstä, joka keskittyy talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman pohjalta tapahtuvaan neuvonnan konkreettiseen toteuttamiseen. Avainsanat (asiasanat) Kodin talous, taloudenhallinta, ylivelkaantuminen, talousneuvonta, moniammatillisuus, verkostoituminen, kuluttaminen Muut tiedot Opinnäytetyöhön liittyy erillinen talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma Jyväskylän seudulle.

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) KANTOLA, Kirsti Type of Publication Dissertation Pages 62 Confidential Language Finnish Title Until FINANCIAL COUNSELLING AS INTERDISCIPLINARY COOPERATION Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor Ms. Marja Nives Assigned by City of Jyväskylä, Debt Counselling Unit Abstract The purpose of this study in financial counselling was to determine the need for and developed the types of financial counselling in Jyväskylä by utilising a multiprofessional cooperation network. The start-up plan for financial counselling, which was the end result of this study, functions as a basis for actualising financial counselling in the Jyväskylä area. The instances that took part in the multiprofessional cooperation network and in developing financial counselling were collected from the Jyväskylä financial counselling project that ended in the spring of Most of the cooperation network members deal in their work with customers who have problems with financial management. The versatile research material for this study was collected from interviews and network meetings. Research results confirmed and concretised the realities of financial management problems in households and the need for financial counselling. The most important aspect of developing financial counselling was believed to be multiprofessional cooperation. The participants wanted financial counselling to be incorporated into standard social services, but at the same time it should be carried out as a centralised form of service. As a result of network discussions, the most important forms of counselling were determined to be personal and group counselling, education, other information dissemination and multiprofessional cooperation. The actualisation of financial counselling requires sufficient financial resources. This development study will be continued in another dissertation that will concentrate on the actualisation of counselling based on the start-up plan for financial counselling. Keywords Household finances, household management, indebtedness, financial counselling, multiprofessionalism, networking, consumption Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 TALOUSNEUVONTA HAASTEENA 3 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston kerääminen ja opinnäytetyön vaiheet Opinnäytetyön rakenne 9 3 KOTITALOUKSIEN TALOUDENHALLINNAN ONGELMAT LUOTTOYHTEISKUNNASSA Vapaa luottotalous taloudenhallinnan ongelmien taustatekijänä Taloudenhallinnan ongelmat yhteiskunnallisena uhkakuvana Taloudenhallinnan ongelmien syyt ja vaikutukset kotitalouden toimintaan 15 4 TALOUSNEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖNÄ Talousneuvonta käsitteenä Talousneuvonta lainsäädännössä Talousneuvonta muissa Pohjoismaissa Moniammatillinen verkostoitumisprosessi Talousneuvonnan moniammatillinen yhteistyöverkosto Jyväskylässä Moniammatillisen yhteistyöverkoston näkemyksiä talousneuvonnan kehittämisestä 28 5 TALOUSNEUVONNAN TYÖMUODOT Henkilökohtainen talousneuvonta Ennaltaehkäisevä ryhmäneuvonta Koulutus ja tiedon jakaminen Talousneuvoja moniammatillisen neuvontapalvelun koordinaattorina Talousneuvonnan taloudelliset kysymykset ja tulevaisuuden näkymät 40 6 POHDINTA 43 LÄHTEET 47

5 2 LIITTEET 50 Liite 1. Kutsu talousneuvontaverkoston ensimmäiseen kokoukseen 50 Liite 2. Yhteistyökumppaneiden haastattelukysymykset 52 Liite 3. Talousneuvonnan tarve yhteistyökumppaneiden asiakaskunnissa 53 Liite 4. Yhteistyöverkoston palaverirunko 1 ja kehittämiskeskustelujen aiheet 55 Liite 5. Yhteistyöverkoston palaverirunko 2 ja ryhmäkeskustelujen aiheet 56 Liite 6. Talousneuvonnan yhteistyöverkoston organisaatioiden toiminta-ajatukset 57 Liite 7. Yhteenveto yhteistyökumppaneiden haastatteluista 61 KUVIOT KUVIO 1. Talousneuvonnan kehittämisen vaiheet 6 KUVIO 2. Opinnäytetyön vaiheet ja aineiston kerääminen 8 KUVIO 3. Moniammatillinen yhteistyöverkosto 27 KUVIO 4. Talousneuvonnan työmuodot 33 KUVIO 5. Talousneuvojan rooli 38

6 3 1 TALOUSNEUVONTA HAASTEENA Mistä voin saada apua kodin talouden pyörittämiseen ja arkielämästä selviytymiseen? Tällaisen kysymyksen esitti minulle nuori perheenäiti pieni lapsi sylisään ja silmissään epätoivoinen katse. Hänen toimeentulonsa oli lähes täysin hyvinvointiyhteiskuntamme tukitoimien varassa, eikä kukaan ollut kertonut hänelle kotitalouden arjesta selviytymisen keinoista. Kysymyksen lisäksi äidillä oli mukanaan kasa sekaisin olevia laskuja, tulotositteita, verolippuja, pankkikirjeitä ja lukemattomia muita taloudenhallintaan oleellisesti liittyviä papereita. Ongelmana eivät niinkään olleet suuret velat, vaan ongelmat olivat taloudenhallinnassa sekä tietämättömyydessä tasapainoisen kodintalouden perusedellytyksistä. Mistä nuori perheen äiti voi hakea apua kodin talouden hoitamiseen ennen kuin tilanne on karannut kokonaan hallinnasta? Kulutus-, luotto- ja hyvinvointiyhteiskuntamme on avannut monelle kotitaloudelle uudet toimeentulon mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät. Ajatus velattomasta kotitaloudesta voi tuntua lähes epänormaalilta olotilalta vapaan luottotalouden yhteiskunnassa. Kuitenkin kulutus- ja luottoyhteiskunnalla on toinen, varjoisampi puoli. Tiedotusvälineiden kautta saamme jatkuvasti tietoa lisääntyvistä maksuhäiriömerkinnöistä, velkaneuvonnan kasvavista asiakasjonoista, ylivelkaantumisesta, perheiden taloudellisista ongelmista ja yleisestä pahoinvoinnista sekä nuorten holtittomasta kulutuskäyttäytymisestä. Kotitalouksien taloudenhallinnan vaikeuksista ja ylivelkaantumisesta on kasvamassa koko yhteiskuntaamme koskettava ongelma. Kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmiin on havahduttu, ja viimeisten vuosien aikana yhteiskuntamme päättäjät ovat lähteneet liikkeelle käsistä karkaavan tilanteen ratkaisemiseksi. Talous- ja velkaneuvontalaki on uudistettu, laki sosiaalisesta luototuksesta säädetty ja tiedotusvälineissä käydään keskustelua kodin talouden hallinnasta ja talousneuvonnan tärkeydestä. Talousneuvonnan konkreettinen järjestäminen on kuitenkin suuri haaste asian parissa työskenteleville. Miten saadaan kehitettyä sellainen talousneuvontamuoto, joka saavuttaa taloudenhallinnan ongelmien keskellä painiskelevat asiakkaansa? Suurena on-

7 4 gelmana on myös nykyisten resurssien riittämättömyys. Jos toimiva talousneuvontamuoto saadaan kehitettyä, mahdollistavatko tämänhetkiset resurssit neuvonnan toteuttamisen? Jyväskylän velkaneuvontakeskus on käynnistänyt talousneuvonnan kehittämiseen liittyvän projektin, jonka tavoitteena on talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman laatiminen Jyväskylän seudulle. Talousneuvonnan suunnittelemisen tueksi on koottu moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on yhdessä pohdittu talousneuvonnan mahdollisuuksia ja talousneuvonnan järjestämiseen liittyviä ongelmakohtia. Olisiko tässä vastaus nuoren perheen äidin kysymykseen ja mahdollisuudet taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen ja ennalta ehkäisemiseen? 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE Vuoden 2000 talous- ja velkaneuvontalain uudistus on asettanut velka- ja talousasioiden parissa työskentelevät uuden haasteen eteen. Uusi laki on velvoittanut kunnat järjestämään asukkailleen talousneuvontaa vuoden 2001 alusta alkaen. Laki talousneuvonnan järjestämisestä on säädetty, mutta periaatteet siitä, miten talousneuvonta saataisiin laissa säädetyllä tavalla toteutumaan, ovat kadoksissa. Velkaneuvojien pahasti ruuhkautunut työtilanne on osaltaan hankaloittamassa talousneuvonnan järjestämismahdollisuuksia. Miten jo ennestään tiukat resurssit saadaan riittämään talousneuvonnan tuomiin vaatimuksiin? Paineet talousneuvonnan järjestämiselle ovat kuitenkin olemassa, sillä lähes päivittäin kerrotaan kotitalouksien pahoinvoinnista ja taloudenhallinnan ongelmista. Jyväskylän velkaneuvontakeskus on vastannut talousneuvontahaasteeseen käynnistämällä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, yliopiston ja velkaneuvontakeskuksen yhteisen talousneuvontaprojektin syksyllä Projektin tarkoituksena oli kartoittaa talousneuvontaresursseja ympärillä olemassa olevista palveluista sekä talousneuvonnan toteuttamisen mahdollisuuksia.

8 5 Keväällä 2001 päättyneen talousneuvontaprojektin avulla todettiin, että talousneuvonnalle on välitöntä tarvetta, ja sen käynnistäminen moniammatillisena yhteistyönä saavuttaa parhaiten sen todelliset asiakkaansa. Projektin asiantuntijoiden haastatteluista ilmeni, että talousneuvonnan järjestäminen nähtiin erittäin tarpeellisena. Haastattelujen perusteella keskeiseksi talousneuvonnan suunnittelun perustaksi nousi moniammatillisen yhteistyöverkoston kehittäminen. Tärkeimpänä toiveena oli, että talousneuvontaa koordinoitaisiin tietystä yksiköstä käsin ja sitä voitaisiin toteuttaa keskitetysti. Tämän opinnäytteen tarkoituksena on jatkaa talousneuvonnan suunnittelua, moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamista ja kehittää verkoston yhteistoimintaa sekä laatia Jyväskylän seudulle talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma. Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman tavoitteena on vastata moniammatillisen yhteistyön voimin niihin haasteisiin, joita kulutus- ja luottoyhteiskunta on asettanut ajaessaan yhä useampia kotitalouksia taloudelliseen ahdinkoon. Talousneuvonnan sisällön suunnittelun tueksi on selvitetty talousneuvonnan lakisääteiset velvoitteet ja tavoitteet. Lain ohella on selvitelty myös yleisiä neuvonnan lähtökohtia ja hyvän neuvontapalvelun tunnuspiirteitä. Moniammatillisen yhteistyöverkoston perustamisen tueksi on etsitty tietoa verkostoitumisesta ja moniammatillisen yhteistyön käytännön haasteista sekä edellytyksistä. 2.1 Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmä Opinnäytteen tutkimusongelma liittyy moniammatillisen talousneuvonnan kehittämiseen ja toisaalta verkostoitumisen mahdollisuuksiin talousneuvonnan käynnistämis- ja toteuttamisvaiheissa. Tutkimusongelmaa voidaan lähestyä seuraavilla kysymyksillä. Mitä on talousneuvonta? Miten talousneuvonta tulisi järjestää? Miten moniammatillinen yhteistyöverkosto talousneuvonnan järjestämisessä saadaan toimimaan? Mitä ja millaisia mahdollisuuksia yhteistyökumppaneilla on toimia yhteistyöverkostossa? Miten talousneuvonta saavuttaa sen todelliset asiakkaansa? Moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamisessa ja talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman työstämisessä on noudatettu kehittämis- ja toimintatutkimuksen peri-

9 6 aatteita. Toiminta- ja kehittämistutkimuksen keskeisenä tarkoituksena ja periaatteena on sosiaalisen kohteen tai ryhmän toiminnan kehittäminen. Kehittämistutkimus toteutetaan spiraalimaisena syklinä, jonka tärkeimpiä vaiheita ovat suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektointi eli toiminnan ja tutkimusongelman selittäminen. Kehittämistutkimuksessa mukana olevien jäsenten on osallistuttava aktiivisesti kaikkiin tutkimusprosessin vaiheisiin. (Suojanen 1992, 38.) Toisaalta talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman työstäminen Jyväskylän seudulle on verrattavissa hankkeeseen, joka täyttää projektityöskentelyn vaatimukset ja työvaiheet. Diplomi-insinööri Paul Silfverberg (2000, 10) kirjoittaa projektinvetäjän käsikirjassaan, että hankkeen eli projektin tulee kokonaisuudessaan olla oppiva prosessi. Projekti saadaan oppivaksi erottamalla suunnittelu- ja toteutusvaiheet selkeästi toisistaan. Seuraava kuvio osoittaa talousneuvonnan kehittämisprojektin vaiheita Jyväskylässä. Tutkimus talousneuvonnan tilanteesta ja neuvontakokeilua Yhteistyöverkoston kokoaminen Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma Talousneuvonnan käynnistäminen Syksy Kevät 2001 Talousneuvontaprojektin käynnistäminen Kevät Kevät 2003 Opinnäyte 1 Moniammatillinen yhteistyö Syksy Opinnäyte 2 Talousneuvonnan toteuttaminen KUVIO 1. Talousneuvonnan kehittämisen vaiheet Hankkeen taustaselvitykset ja neuvontakokeilut aloitettiin syksyllä 2000, jolloin käynnistyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun, yliopiston ja velkaneuvontakeskuksen yhteinen talousneuvontaprojekti. Projekti on saanut jatkoa tästä opinnäytteestä, joka kehittelee taustaselvitysten perusteella talousneuvonnan käynnistämissuunnitelmaa. Myöhemmin talousneuvonnan käynnistämisestä on odotettavissa uusi opinnäytetyö.

10 7 Jokainen projekti eli hanke vaatii toteutuakseen projektisuunnitelman. Projektisuunnitelman orjallinen noudattaminen ei ole kuitenkaan suotavaa. Erilaisissa hanketoiminnan arvioinneissa on tehty havainto, että projektin epäonnistuminen on usein johtunut suunnitelman orjallisesta noudattamisesta. Toisin sanoen hankkeella pitää olla suunnitelma, mutta sitä on pystyttävä tilanteen mukaan muuttamaan ja kehittämään. (Silfverberg 2000,10.) Hyvän projektisuunnitelman pitää antaa vastauksia kolmeen peruskysymykseen (Silfverberg 2000, 35). Tässä tapauksessa talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman tulee vastata kysymyksiin: miksi talousneuvontaa suunnitellaan, mihin talousneuvontasuunnitelmalla pyritään, mitä toimenpiteitä suunnitelma tarvitsee toteutuakseen ja miten talousneuvontasuunnitelma toteutetaan. Opinnäytteen tuloksena syntynyt talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma antaa perustan talousneuvonnan käynnistämiselle Jyväskylässä. Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma sisältää talousneuvonta käsitteen määrittelyn, talousneuvonnan sisällön suunnittelun ja konkreettiset toimenpiteet talousneuvonnan järjestämiseksi. 2.2 Tutkimusaineiston kerääminen ja opinnäytetyön vaiheet Talousneuvonnan kehittämistutkimuksen tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin jo käytännössä keväällä 2000 päättyneessä talousneuvontaprojektissa. Talousneuvontaprojektista saatiin perusaineistoa talousneuvonnan tarpeista, kehittämisajatuksista ja yhteistyöverkoston muodostumisesta. Talousneuvontaprojektin tulosten analysoinnin jälkeen siirryttiin talousneuvontaverkoston kokoamiseen ja verkoston jäsenten haastatteluihin. Haastattelukierroksen jälkeen moniammatillinen yhteistyöverkosto kutsuttiin yhteiseen palaveriin. (Liite 1.) Seuraava kuvio havainnollistaa opinnäytetyön tutkimusaineiston keräämisen vaiheita, monipuolisuutta sekä aikataulua.

11 8 Syksy 2000 Kevät 2001 TALOUSNEUVONTAPROJEKTI Jamk, yliopisto, velkaneuvontakeskus *Ensimmäiset yhteydenotot palveluorganisaatioihin *Käytännön talousneuvontakokeilut Syksy 2001 Kevät 2002 OPINNÄYTETYÖN SUUNNITTELU ALKAA *Talousneuvontaprojektin tulosten ja haastattelujen analysointi *Opinnäytteen kehittämistutkimuksen ideointi *Yhteistyöverkoston kokoamisen suunnittelu *Haastateltavien valinta ja haastattelukysymysten suunnittelu *Lähdeaineiston etsintä Syksy 2002 YHTEISTYÖVERKOSTON KOKOAMINEN *Yhteydenotto puhelimitse elo-lokakuu *Haastattelut (elo-lokakuu) *Haastattelutulosten analysointi YHTEISTYÖVERKOSTON PALAVERI 1 (lokakuu) *Talousneuvonnan taustat *Verkoston esittely *Haastattelujen purku *Talousneuvonnan kehittämiskeskustelut Kevät 2003 YHTEISTYÖVERKOSTON PALAVERI 2 (tammikuu) *Verkostoytimen määrittelyä - talousneuvonta käsitteenä *Talousneuvontamuodoista keskusteleminen *Talousneuvontasuunnitelman luonnoksen kehittämiskeskustelut TALOUSNEUVONNAN KÄYNNISTÄMISSUUNNITELMA KUVIO 2. Opinnäytetyön vaiheet ja aineiston kerääminen Moniammatillisen talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma on laadittu yhteistyökumppaneiden haastattelujen ja yhteistyöpalavereissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Yhteistyökumppanit on valittu Jyväskylän talousneuvontaprojektissa mukana olleista tahoista, mutta mukaan on tullut myös muutama täysin uusi yhteistyökumppani. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoidun haastattelumenetelmän avulla. Haastattelut perustuivat kolmeen haastattelukysymykseen, jotka muodostuivat päättyneen talousneuvontaprojektin kehittämisideoista.

12 9 Vapaamuotoisessa haastattelutilanteessa haastateltavilta kyseltiin oman asiakaskunnan perusteella talousneuvonnan tarvitsijoiden määrää ja mielipidettä talousneuvonnan yleisestä tarpeesta. Haastatteluissa haluttiin selvittää, mitkä ovat haastateltavan mahdollisuudet toimia talousneuvonnan moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Keskeisimmäksi kysymykseksi jokaisessa haastatteluissa nousivat talousneuvonnan järjestämiseen liittyvät kehittämisehdotukset. (Liite 2.) Haastattelujen yhteydessä haastateltaville jaettiin lomake, jossa heitä pyydettiin pitämään kirjaa talousneuvonnan tarvitsijoiden määrästä heidän omassa asiakaskunnassaan ( Liite 3). Samalla haastateltavan tuli myös mahdollisuuksien mukaan tyypitellä asiakkaitaan heidän taloudellisen tilanteensa ja neuvonnan tarpeensa mukaan. Tietojen keräämisen tarkoituksena oli lähinnä se, että yhteistyökumppanit motivoituvat, aktivoituvat ja kiinnostuvat talousneuvonnan suunnittelemiseen liittyvistä kysymyksistä. Yhteistyöverkoston ensimmäinen palaveri pidettiin noin kuukauden kuluttua henkilökohtaisten haastattelujen tekemisestä. Yhteistyöverkoston palaveriin osallistuivat lähes kaikki haastatellut yhteistyökumppanit. Yhteistyöpalaverissa keskusteltiin siitä, mitä yhteisiä tavoitteita eri alojen asiantuntijoilla on jyväskyläläisten taloudellisen osaamisen ja oman taloutensa hallinnan alueella. Keskustelua käytiin myös siitä, miten talousneuvontaa voitaisiin kehittää, jotta se palvelisi kaikkien yhteistyökumppaneiden asiakaskuntia. Yhtenä tavoitteena oli lisäksi se, että eri alojen asiantuntijat kohtaavat toisensa ja pystyvät näin keskustelemaan yhdessä yhteisestä ongelmasta. (Liite 4.) Toinen moniammatillisen yhteistyöverkoston palaveri pidettiin tammikuussa Tuolloin palaverin keskeisenä tarkoituksena oli keskittyä talousneuvonta käsitteen määrittelemiseen ja sen sisältöön. Palaverissa arvioitiin ja kehitettiin talousneuvontasuunnitelman luonnosta. (Liite 5.) 2.3 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyö on kirjoitettu synkronisesti yhdessä tietoperustan ja käynnistämissuunnitelman kanssa. Käynnistämissuunnitelmaan etsitty tietoperusta ja teoriat kulkevat koko työn ajan rinnakkain. Näin ollen opinnäytteen tuloksena syntynyt talousneuvonnan

13 10 käynnistämissuunnitelma on sisällytetty kokonaisuudessaan opinnäytteen sisälle. Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelmasta on tehty lyhyt tiivistelmä, joka sisältää ainoastaan talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman konkreettisemman puolen. (Liite 8.) Tämän tiivistelmän ulkopuolelle on jätetty kokonaan tietoperusta ja teoriaosa. Tiivistelmä talousneuvonnan käynnistämissuunnitelmasta rakentuu pääpiirteissään samalla tavalla kuin varsinainen opinnäytetyö, joten tiivistelmän lukija voi tarvittaessa etsiä helposti talousneuvonnan taustatietoa varsinaisesta opinnäytetyöstä. Opinnäyte rakentuu kolmesta asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus sisältää taustatietoa siitä, minkälaisissa taloudenhallinnan vaikeuksissa yhteiskuntamme kotitaloudet nykypäivänä elävät. Tässä yhteydessä kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmia ja ylivelkaantumista tarkastellaan sekä yhteiskunnan että yksittäisen kotitalouden näkökulmasta. Toisessa suuremmassa asiakokonaisuudessa selvitetään yksityiskohtaisesti talousneuvonnan periaatteita ja sen mahdollisuuksia kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmien ratkaisemisessa. Tässä osassa tutustutaan myös verkostoteoriaan ja Jyväskylän moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamiseen. Asiakokonaisuus päättyy yhteistyöverkoston haastatteluista ja verkostopalavereista koottuun tiivistelmään talousneuvonnan kehittämisideoista. Kolmas asiakokonaisuus käsittelee yksityiskohtaisesti konkreettisia talousneuvonnan työmuotoja ja periaatteita. Työmuodot on laadittu verkoston jäsenten kehittämisehdotusten ja toivomusten mukaisesti. Toisaalta talousneuvontamuotojen määrittelemisessä on otettu huomioon talousneuvonnan lakisääteiset velvoitteet ja tavoitteet sekä muita hyvän asiakaslähtöisen neuvontapalvelun tunnuspiirteitä. 3 KOTITALOUKSIEN TALOUDENHALLINNAN ONGELMAT LUOTTO- YHTEISKUNNASSA Jokainen ihminen kuuluu pienempään tai suurempaan kotitalouteen, jonka toimintaa ohjaavat yksilölliset taloudenhallinnan resurssit. Hannele Hallman (1991, 21) määrittelee kotitalouden yhden tai useamman ihmisen muodostamaksi kokonaisuudeksi, jonka

14 11 toiminnan tavoitteena on yksikön jäsenten tarpeiden tyydyttäminen. Kotitaloudet heijastavat toiminnassaan yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja niiden taloudenhallinta on monessa tapauksessa riippuvainen yhteiskunnalliselta tasolta määräytyvistä resursseista. (Emt.) Kotitalouden toiminnan tarkoituksena on luoda mahdollisuudet sen jäsenten inhimillisten tarpeiden tyydyttämiselle. Tarpeiden tyydyttäminen taas tapahtuu kotitalouden voimavarojen avulla. Kotitalouden jäsenten henkilökohtaisia ja yhteisiä voimavaroja ovat muun muassa raha, aika, taito, tieto ja työvälineet. Tarpeiden tyydyttämisessä törmätään usein kotitalouden voimavarojen rajallisuuteen. Koska voimavarat ovat rajallisia, kotitalouden on tehtävä valintaa, mihin se voimavaransa kulloinkin käyttää. (Sundberg 2001, 4; Nykänen, Kontula, Palonen & Liukkonen, 1995, 17.) Kotitalouden voimavarojen käyttöön ja valintoihin vaikuttavat kotitalouden jäsenten arvojärjestelmä ja elämäntapa. Voimavarojen käyttöön vaikuttavat lisäksi julkinen valta, rahoituslaitokset, työmarkkinat, kaupallinen sekä sosiaalinen ympäristö omine arvoineen. Näin ollen kotitaloudet voivat jossain määrin vaikuttaa voimavarojensa käyttöön ja määrään. (Emt.) Päätöksenteko on oleellinen osa kotitalouden taloudenhallintaa. Sen avulla kotitalous etsii edullisinta voimavarojensa käyttötapaa ja pyrkii toiminnassaan taloudellisuuteen. Kotitalouden voimavarojen käytön taloudellisuus edellyttää tietoista ja tavoitteellista käyttäytymistä. Tietoinen käyttäytyminen taas edellyttää suunnittelua, joka on yksi tavoitteellisen toiminnan apuväline. Suunnittelu on tavoitteiden ja voimavarojen tasapainottamista ja se on ennen kaikkea päätösten tekemistä ja ongelmien ratkomista. (Emt.) Rahan puute on kotitalouden toiminnan ja taloudenhallinnan kompastuskivi. Rahan ajattelu koetaan usein ikävänä ja epäinhimillisenä asiana. Talouden suunnittelemattomuutta saatetaan puolustella sillä, ettei raha ole ainut tekijä, joka määrää ihmisen elämää. Suunnittelun epäonnistuminen voi johtua myös markkinoinnista, rutinoitumisesta tai siitä, että jokin vaihe kotitalouden päätöksentekoprosessissa on epäonnistunut. Toisaalta talouden hallintaa vaikeuttavat monet inhimilliset tekijät, kuten työttömyys ja erilaiset sairaudet. Yllättävät tapahtumat, joihin kotitalous ei ole pystynyt vaikutta-

15 12 maan, järkyttävät lähes aina vakavasti myös taloudenhallinnan tasapainoa. (Nykänen, Kontula, Palonen & Liukkonen, 1995, 19.) Määriteltäessä taloudenhallinnan ihanneolotilaa lähtökohtana on, että kotitalouden jäsenet ymmärtävät oman taloutensa suunnittelun tarpeen. Kotitalouden jäsenten tulee pystyä ottamaan vastuuta omasta taloudestaan ja osallistua perheen /kotitalouden tulojen ja menojen käytön suunnitteluun. Kotitaloudella tulee olla selvä ja realistinen käsitys tuloistaan ja menoistaan. Ihannetilanteessa kotitalouden rahat riittävät säännöllisten laskujen maksuun ja se pystyy maksamaan muutkin satunnaiset laskunsa ajallaan. Ihannetilanteessa kotitalous ymmärtää lainan antajan ja lainan ottajan välistä suhdetta. Se on tietoinen velanhoitokuluista ja luottokauppaan liittyvistä ongelmakohdista. Kotitaloudella on myös realistinen käsitys pankkilainojen ja erilaisten muiden luottojen ottamisen riskeistä. Ihannekotitaloudella on tietämys tietosuojasta, luottotiedoista ja muista rekistereistä sekä laskujen perintään liittyvistä asioista. 3.1 Vapaa luottotalous taloudenhallinnan ongelmien taustatekijänä "Kulutus-Suomi on luottoyhteiskunta. Hyvin moni arkinen asia perustuu siihen, että ensin kulutetaan ja vasta myöhemmin maksetaan. Luottotiedot ovat kuin luottoyhteiskunnan kansalaisoikeudet. Tavallinen ihminen tajuaa tämän yleensä siinä vaiheessa, kun luottotiedoissa on ongelmia. (Suomen kuvalehti 27/2002, 22.)" "Siitä oli suurin osa kulutusluottoa. Kansallisrahoitus oli listan kärjessä, mutta luottoa oli kyllä monista rahoitusyhtiöistä. Autovelka, kitarakamat luotolla ja Musta Pörssikortilla videot, yhteensä velkoja kertyi sinä keväänä parikymmentä. (Suomen kuvalehti 27/2002, 20.)" Luotto-olot ja rahoitusmarkkinat vapautuivat 1980-luvun puolivälissä. Luottojen käytön vilkastuminen ja velkaongelmien lisääntyminen ovat tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi Suomessa on alettu puhua luottoyhteiskunnasta. Tuolloin rahoitusolojen vapauduttua kotitalouksien säästäminen romahti ja velkaantuminen kohosi, sillä suhtautuminen rahavarojen käyttöön muuttui entistä enemmän luottoja suosivaksi. Luottojen käytön yleistymiseen on tarvittu yhteiskunnallisen kehityksen lisäksi paljon erilaisia muutoksia myös luottomarkkinoilla ja kuluttajien rahankäytön asenteissa (Muttilainen 1991, 88, )

16 luvun loppupuolella kulutusluottomarkkinat kehittyivät nopeasti ja luottolähteitä tuli runsaasti lisää. Yksityishenkilöille tarjottiin velkarahaa niin rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiltä kuin postimyyntiyrityksiltäkin. Uusia luottomuotoja syntyi, luottojen markkinointi kasvoi ja rahoitusala teknistyi. Olosuhteet velan ottamiselle olivat hyvät myös talouden korkeasuhdanteesta aiheutuvan hyvän työllisyystilanteen takia. (Muttilainen 1991, ) Lisäksi luottomarkkinoiden kasvua vauhditti 1980-luvulla vietetyt kulutusjuhlat, jolloin muodostettiin niin sanotusti runsauden yhteiskuntaa. Rahoitusmarkkinoiden vapautumisen ja kulutusjuhlan seurauksena kansantalouden vauhti alkoi kiihtyä vaarallisella tavalla 80-luvun loppupuolelle mentäessä. (Heinonen 2000, 18). Vapaassa luottotaloudessa luottojen korkotaso määrää rahan hinnan ja luottojen kysynnän. Tämän vuoksi melkein kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jolla on vakituinen työ, säännölliset ansiot ja puhtaat luottotiedot, voi saada velkaa haluamansa verran. Vapaan luottotalouden yhteiskunnassa velkarahasta on tullut kuluttajille tavanomainen tulojen jatke ja kulutusmahdollisuuksien laajentaja. Rahoitusmarkkinoiden vapautumisen myötä kotitalouksien toimeentulo-ongelmien hoitaminen kulutusluottojen avulla on tullut mahdolliseksi. Luottoyhteiskunnassa luotot ovat olennainen osa palkansaajaväestön arkipäivää ja velattomuudesta on tullut lähes epänormaali olotila. (Muttilainen 1991, 90.) 3.2 Taloudenhallinnan ongelmat yhteiskunnallisena uhkakuvana "Kakki tietävät, että luottokortin vinguttaminen on pahasta henkilökohtaiselle taloudelle, mutta kulutusluottojen ja asuntolainojen vuoksi paisunut kotitalouksien velkataakka on luomassa uhkaa koko maailmantaloudelle. (Reuters HS 2002.)" Suomalainen luotto- ja kulutusyhteiskunta ovat asioita, joilla on ollut vaikutuksensa yksityishenkilöiden taloudenhallinnan ongelmien kehittymiseen. Luottoyhteiskunta on taannut kuluttajille vapaan luottotalouden ja kulutusyhteiskunta on puolestaan houkutellut tai lähes velvoittanut kuluttajia ostamaan ja kuluttamaan. Kulutus- ja hyvinvointi yhteiskuntaan syntyneet nuoret on kasvatettu viettämään kulutusjuhlia ja elämään runsauden yhteiskunnassa. Kuitenkin yhdeksänkymmentäluvun taloudellinen lama kärjisti suomalaisten taloudenhallinnan ongelmia ja paljasti hirvittävällä tavalla kulutus- ja

17 14 luottoyhteiskunnan varjoisamman puolen. Kuluttajien ylivelkaantumisesta ja taloudenhallinnan vaikeuksista on kehittymässä laaja yhteiskunnallinen ongelma, joka näkyy yhä selkeämmin sekä nuoremman että vanhemman sukupolven elämässä. Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan kotitalouksien ylivelkaantuminen ja taloudenhallinnan ongelmat lisääntyivät 1990-luvun edetessä. Vuonna 1991 itsensä ylivelkaantuneeksi koki kotitaloutta ja vuonna 1996 luku oli noussut jo :en. Tilastojen lisäksi ylivelkaantumisen ja taloudenhallinnan ongelmien lisääntyminen näkyy selvästi myös velkaneuvonnan työmäärän ja asiakaskunnan huomattavana kasvuna. (Saarinen 2001, 16.) Nuoret kulutusyhteiskuntamme uhreina Erityisen selvästi taloudenhallinnan ongelmien lisääntyminen ilmenee nuorten ihmisten elämäntyyleissä ja asenteissa. Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon nuorten ylivelkaantumisesta ja huolestuttavasta tilanteesta kertovat muun muassa Suomen asiakastieto Oy:n rekisteröimät maksuhäiriömerkinnät. Vuonna 1998 tehdyn laskelman mukaan 40% rekisteriin ensimmäistä kertaa joutuneista oli alle 30-vuotiaita. (Saarinen 2001, 11.) Nämä maksuhäiriömerkinnät voidaan lukea huumeiden käytön ja mielenterveysongelmien ohella kasvavien nuoriso-ongelmien joukkoon. (Paju 2002, 120.) "Nuorten maksuhäiriöt kasvoivat selvästi 1990-luvulla (HS 2002)." "Nuorten ylivelkaantuminen on tämän päivän ilmiö. Kännykkä ja tietoliikenne ovat muuttaneet kulutustottumuksia todella rajusti. Niiden myötä rahasta ja kuluttamisesta on tullut virtuaalista, mikä vaikeuttaa todellisten kustannusten ymmärtämistä (Lapsen maailma 5/2000, 12.)" Nuorten taloudenhallinnan ongelmat liitetään yleensä heidän elämäntapaansa ja kulutustottumuksiinsa. Nykynuoriso on kasvanut ja kehittynyt aikana, jolloin kuluttaminen ja siihen liittyvät ilmiöt arkipäiväistyivät. Kulutus on tunkeutunut ihmisen identiteetin rakentamiseen, muokkaamiseen ja ylläpitämiseen. Henna Saarisen tekemän nuorten kulutuskäyttäytymisen ja velkaantumisen tutkimuksen (2001, 22) mukaan nuorten velka- ja taloudenhallinnan ongelmat ovat yleistymässä, kun taas aikuisten taloudenhallintaan liittyvät ongelmat ovat vähenemässä. Erityisesti nuoria houkuttelevat rahoitusyhtiöiden korkeakorkoiset vakuudettomat luotot. (Emt.)

18 15 Suomen korkeasta koulutustasosta ja kehittyneestä tietoyhteiskunnasta huolimatta yhteiskunnassamme on ryhmä nuoria, joilta puutuvat työkalut normaalista arkielämästä selviytymiseen. Nämä nuoret ovat kulutusyhteiskuntamme uhreja, joilla ei jostain syystä ole oman elämän hallintaan tarvittavia tietoja ja taitoja. Lisäksi nuoren kulutustottumuksiin ovat vaikuttaneet merkittävästi myös lapsuuden kodin valinnat, arvot ja kasvatus. (Koljonen, Römer-Paakkanen 2000, 1-2; Saarinen 2001, 79) 3.3 Taloudenhallinnan ongelmien syyt ja vaikutukset kotitalouden toimintaan Henna Saarisen Kuluttajatutkimuksen keskuksen teettämästä tutkimuksesta (2001, 16) ilmenee, että ja 1990-lukujen vaihteen lama ja silloiset yhteiskunnan muutokset aiheuttivat oleellisia muutoksia kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen. Tällöin yksittäisten kotitalouksien selviytymisongelmat tulivat selkeästi esille. Rahoitusmarkkinoiden vapauduttua yksityisille ihmisille ja yrityksille annettiin oikeus päättää lainanotostaan ja käytöstään. (Emt.) Luottoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ovat johtaneet yhä useammat kotitaloudet tilanteeseen, jossa ylivelkaantumisesta on tullut taloudenhallinnan järkyttäjä ja todellinen ongelma. Laman seurauksena useiden kotitalouksien elämä vaikeutui. Kotitalouksien ongelmia kärjistivät 90-luvun alussa työttömyyden äkillinen ja voimakas kasvu, kotitalouksien tulojen aleneminen, korkotason nousu sekä asuntokaupan hiljeneminen ja asuntojen myyntihintojen jyrkkä lasku (Eduskunta 2000, 3). Työttömyyden lisäksi kotitalouksien toimintaa vaikeuttivat yrityskonkurssit ja taloudellisesti vaikeasta tilanteesta johtuvat henkiset loppuun palamiset. Kotitalouksien oli opeteltava uudenlaista rahankäyttöä ja sopeutumista uudenlaiseen tilanteeseen. Etelä-Suomen lääninhallituksen teettämän tutkimuksen (Sundberg 2001, 15) mukaan alle 25-vuotiaiden velkaantumisen ja taloudenhallinnan ongelmien syitä ovat heikko koulutaso, heikko talouden hallintakyky, avo- tai avioero sekä työttömyys tai lyhyet työsuhteet. Alle kolmekymmentävuotiaiden taloudellisille ongelmille löytyy samoja syitä kuin nuoremmillakin, mutta heillä korostuvat erityisesti perhesyyt, opintolainat ja takausvelat.

19 16 Nuorten talouden hallitsemattomuuden ja velkaantumisen taustalla on useasti maksumoraalin höltyminen. Nykyaikana arvomaailma on muuttunut niin, että lainojen huolellista hoitamista ei pidetä enää välttämättömänä. Edellä mainituista asioista huolimatta tilasto- ja rekisteritiedot nuorten maksukäyttäytymisestä ovat ristiriitaisia. Maksukäyttäytymisen lähtötaso nuorison joukossa on vielä hyvä, mutta eri lähteiden ja tutkimusten mukaan nuorten ongelmat ovat sekä suhteellisesti että absoluuttisesti kasvamassa. (Paju 2002, 120.) Nuorten talouden hallinnan ongelmien lisääntymiseen löytyy syitä myös muualta kuin ainoastaan nuoren kulutustottumuksista. Nykynuoret ovat syntyneet yhteiskuntaan, johon kulutus on kuulunut itsestään selvyytenä. Näin ollen nuorten taloudenhallinnan ongelmiin voidaankin etsiä syitä jo ainoastaan Suomalaisen kulutuskulttuurin muutoksesta. Lisäksi nuorten ongelmaan vaikuttaa nuorten heikko asema työmarkkinoilla ja toisaalta kyvyttömyys toimia vallitsevissa markkinaolosuhteissa. (Koljonen 2000, 1.) Talouden hallinnan ongelmat aiheutuvat siis monista eri syistä ja niiden yhteisvaikutuksista. Seuraava suora lainaus on otettu Koljosen tutkimuksesta (2000, 9), josta ilmenee kyseisen nuorenparin taitamattomuus talouden hallintaan liittyvistä asioista. Alkujaan kun yhteen muutettiin, kumpikaan ei ymmärtäny raha-asioista mitään, sitä vaan tilas huonekaluja ja kaikkee tämmöistä ja sitten ne pikku hiljaa pinoutu kasvamaan korkoa. Ensin perintätoimistoille ja sitten ulosottoon Lähtökohta oli se, että mä oon aivan pilalle hemmoteltu kakara aikoinaan. Ja mieskin tottunu saamaan suurin piirtein kaiken minkä voi saada Et niinku kaikki tää tämmönen taloudenhoito oli aivan hukassa ja sit ku se millä oli eläny, oli 700 markan opintuki. Sit yhtäkkii tuli asumistukee ja toimeentulotukee ja kaikkee sitä tuntu, ett rahaa tulee pilvin pimei, eikä ymmärtäny mihin kaikkeen sen pitää riittää. (Koljonen 2000,9.) Kaiken kaikkiaan suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kotitalouksien toimeentulon suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi on vaikeutunut ja monimutkaistunut ja tällä on suorat vaikutuksensa kotitalouden taloudenhallintaan. Rahoitusmarkkinoiden ja luotto-olojen vapauduttua raha-asioiden hoitaminen vaatii kuluttajilta paljon enemmän tietoa ja taitoa kuin vuosikymmeniä sitten. Kulujen ja menojen seurantaa vaikeuttavat erityisesti osamaksulaskut, luottokortit ja tilit sekä muu niin sanottu näkymätön maksuliikenne. Nykyvelkaantumisen riskitekijöihin kuuluvatkin Henna Saarisen tekemän

20 17 tutkimuksen ( 2001, 43) mukaan yhteiskunnallisten tekijöiden lisäksi erilaiset kulutusluotot, maksamattomat kännykkälaskut ja luotonsaantia vaikeuttavat maksuhäiriömerkinnät luottotiedoissa. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa kuluttaminen muuttaa luonnettaan. Mitä vähemmän kotitaloudella on rahaa, sitä vähemmän se voi ostaa ja sitä enemmän painottuvat myös hankkimisen muut muodot. Maksuvaikeuksissa olevat kotitaloudet ovat tilanteessa, jossa toimintoja joudutaan jollakin tavalla muuttamaan. Siinä miten taloudellisesti tiukassa tilanteessa toimitaan on eroja eri ikäryhmien välillä. Kulutustottumusten muuttaminen taloudellisen tilanteen mukaan voi olla todella vaikeaa ja menojen pitäminen kurissa onnistuukin vain tiukan suunnitelman tuella. (Saarinen 2001, 48-50; Nykänen, Kontula, Palonen, Liukkonen 1995, 17.) Taloudenhallinnan ongelmilla ja ylivelkaantumisella on todettu olevan paljon vaikutuksia ihmisen sosiaaliselle elämälle ja terveydelle. Näin ollen taloudellisen tilanteen epävarmuus ja maksuvaikeudet lisäävät ylivelkaantuneen ihmisen stressin riskiä. Stressin myötä ihmiselle voi aiheutua psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia. Nämä ongelmat voivat edelleen pahentaa tilannetta ja heikentävät sitä kautta yksilön ja kotitalouden kykyä selviytyä vaikeuksistaan. Talouden vaikutus terveyteen tapahtuu luonnollisesti erilaisten välittävien tekijöiden kautta, joten rahalla ja terveydellä ei ole suoraa yhteyttä. Kuitenkin taloudellinen turvallisuus antaa ihmiselle ja kotitaloudelle henkistä liikkumavaraa ja vähentää stressin riskiä. (Nykänen, Kontula, Palonen, Liukkonen 1995, ) 4 TALOUSNEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖNÄ Edellä on kuvattu yleistyviä nykypäivän kotitalouden taloudenhallinnan ongelmia, kompastuskiviä ja niiden seurauksia. Suomessa on pyritty reagoimaan kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ensimmäisten oireiden ilmaantuessa 1980-luvun lopulla kirkon diakoniatyö aloitti velkaongelmaisten avustamisen. Tuolloin oli esillä myös idea, että talousneuvontaa järjestettäisiin kunnan sosi-

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Talousvaikeudet, velkaantuminen

Talousvaikeudet, velkaantuminen 20 Talousvaikeudet, velkaantuminen Ilmiö tiivistettynä Talousvaikeuksien taustalla on usein esimerkiksi työttömyys, sairastuminen tai muu toimeentuloa heikentävä elämäntilanne. Tulojen epäsäännöllisyys

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 22.6.11 Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? /Anna-Kaisa Tukiala pvm 1 Lain nimi? Lain henki? Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lainat, vipit ja rahapelit

Lainat, vipit ja rahapelit Lainat, vipit ja rahapelit 21.9.2012 1 1. Mikä on rahapelaamisen ikäraja? 2. Minkä ikäisenä saa itse avata pankkitilin ja käyttää sitä? 3. Minkä ikäisenä saa ottaa pikavipin? 21.9.2012 2 15-vuotiaan oikeudet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten?

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantumisen ehkäisy- ja hoitomallien kehittäminen -hanke Loppuseminaari 9.12.2015 Kristiina Aalto ja Liisa Peura-Kapanen, Helsingin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin

Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Yksityinen varautuminen hoivamenoihin Kuopio 10.2.2011 Minna Kohmo 10.2.2011 1 Sisältö Ikärakenteen muutos Esimerkkejä eläkeaikaan varautumisen vaihtoehdoista Asiakkaiden tarpeet Public/private partnership

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING FinELib-konsortio uudistuu Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING 11.3.2013 Konsortion toiminnan perusteet Yhteiset toimintaperiaatteet, palvelusopimukset, lisensiointiperiaatteet Strategia

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Muutama näkökulma talousosaamisen ja neuvonnan kehittämiseen. kkv.fi. Maija Puomila Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä kkv.

Muutama näkökulma talousosaamisen ja neuvonnan kehittämiseen. kkv.fi. Maija Puomila Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä kkv. Muutama näkökulma talousosaamisen ja neuvonnan kehittämiseen Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä Täältä tulen: Kilpailu- ja kuluttajaviraston organisaatio Pääjohtaja Markkinatutkimusyksikkö Hallintoyksikkö

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan yksitasoinen kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali-

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot