TALOUSNEUVONTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSNEUVONTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ"

Transkriptio

1 TALOUSNEUVONTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Kantola Kirsti Opinnäytetyö Toukokuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä KANTOLA, Kirsti Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 62 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka TALOUSNEUVONTA MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Jyväskylän kaupunki velkaneuvontakeskus Tiivistelmä Talousneuvonnan kehittämistutkimuksessa selvitettiin moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamisen avulla talousneuvonnan tarve Jyväskylässä ja kehitettiin talousneuvonnan työmuotoja. Kehittämistutkimuksen tuloksena syntynyt talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma toimii talousneuvonnan konkreettisen toteuttamisen perustana Jyväskylän seudulla. Talousneuvonnan kehittämiseen ja moniammatilliseen yhteistyöverkostoon osallistuneet asiantuntijatahot kerättiin keväällä 2001 päättyneestä Jyväskylän talousneuvontaprojektista. Lähes kaikki yhteistyöverkoston jäsenet ovat työssään tekemisissä sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla on elämässään taloudenhallintaan liittyviä ongelmia. Monipuolinen tutkimusaineisto koottiin haastatteluista ja yhteistyöverkoston palavereista. Tutkimuksen tulokset vahvistivat ja konkretisoivat kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmien todellisuutta ja talousneuvonnan tarvetta. Talousneuvonnan kehittämisen tärkeimpänä asiana pidettiin moniammatillista yhteistyötä. Talousneuvonnan haluttiin sulautuvan osaksi yhteiskuntamme eri palveluja, mutta toisaalta talousneuvonnan toteutumiseksi tulisi kehittää keskitetty palvelumuoto. Yhteistyöverkoston keskustelujen tuloksena talousneuvonnan tärkeimmiksi työmuodoiksi osoittautuivat henkilökohtainen ja ryhmäneuvonta, koulutukset ja muu tiedonjakaminen sekä moniammatillinen yhteistyö. Talousneuvonnan käytännön toteutuminen edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja. Talousneuvonnan kehittämistutkimus saa jatkoa toisesta opinnäytetyöstä, joka keskittyy talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman pohjalta tapahtuvaan neuvonnan konkreettiseen toteuttamiseen. Avainsanat (asiasanat) Kodin talous, taloudenhallinta, ylivelkaantuminen, talousneuvonta, moniammatillisuus, verkostoituminen, kuluttaminen Muut tiedot Opinnäytetyöhön liittyy erillinen talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma Jyväskylän seudulle.

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) KANTOLA, Kirsti Type of Publication Dissertation Pages 62 Confidential Language Finnish Title Until FINANCIAL COUNSELLING AS INTERDISCIPLINARY COOPERATION Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor Ms. Marja Nives Assigned by City of Jyväskylä, Debt Counselling Unit Abstract The purpose of this study in financial counselling was to determine the need for and developed the types of financial counselling in Jyväskylä by utilising a multiprofessional cooperation network. The start-up plan for financial counselling, which was the end result of this study, functions as a basis for actualising financial counselling in the Jyväskylä area. The instances that took part in the multiprofessional cooperation network and in developing financial counselling were collected from the Jyväskylä financial counselling project that ended in the spring of Most of the cooperation network members deal in their work with customers who have problems with financial management. The versatile research material for this study was collected from interviews and network meetings. Research results confirmed and concretised the realities of financial management problems in households and the need for financial counselling. The most important aspect of developing financial counselling was believed to be multiprofessional cooperation. The participants wanted financial counselling to be incorporated into standard social services, but at the same time it should be carried out as a centralised form of service. As a result of network discussions, the most important forms of counselling were determined to be personal and group counselling, education, other information dissemination and multiprofessional cooperation. The actualisation of financial counselling requires sufficient financial resources. This development study will be continued in another dissertation that will concentrate on the actualisation of counselling based on the start-up plan for financial counselling. Keywords Household finances, household management, indebtedness, financial counselling, multiprofessionalism, networking, consumption Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 TALOUSNEUVONTA HAASTEENA 3 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston kerääminen ja opinnäytetyön vaiheet Opinnäytetyön rakenne 9 3 KOTITALOUKSIEN TALOUDENHALLINNAN ONGELMAT LUOTTOYHTEISKUNNASSA Vapaa luottotalous taloudenhallinnan ongelmien taustatekijänä Taloudenhallinnan ongelmat yhteiskunnallisena uhkakuvana Taloudenhallinnan ongelmien syyt ja vaikutukset kotitalouden toimintaan 15 4 TALOUSNEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖNÄ Talousneuvonta käsitteenä Talousneuvonta lainsäädännössä Talousneuvonta muissa Pohjoismaissa Moniammatillinen verkostoitumisprosessi Talousneuvonnan moniammatillinen yhteistyöverkosto Jyväskylässä Moniammatillisen yhteistyöverkoston näkemyksiä talousneuvonnan kehittämisestä 28 5 TALOUSNEUVONNAN TYÖMUODOT Henkilökohtainen talousneuvonta Ennaltaehkäisevä ryhmäneuvonta Koulutus ja tiedon jakaminen Talousneuvoja moniammatillisen neuvontapalvelun koordinaattorina Talousneuvonnan taloudelliset kysymykset ja tulevaisuuden näkymät 40 6 POHDINTA 43 LÄHTEET 47

5 2 LIITTEET 50 Liite 1. Kutsu talousneuvontaverkoston ensimmäiseen kokoukseen 50 Liite 2. Yhteistyökumppaneiden haastattelukysymykset 52 Liite 3. Talousneuvonnan tarve yhteistyökumppaneiden asiakaskunnissa 53 Liite 4. Yhteistyöverkoston palaverirunko 1 ja kehittämiskeskustelujen aiheet 55 Liite 5. Yhteistyöverkoston palaverirunko 2 ja ryhmäkeskustelujen aiheet 56 Liite 6. Talousneuvonnan yhteistyöverkoston organisaatioiden toiminta-ajatukset 57 Liite 7. Yhteenveto yhteistyökumppaneiden haastatteluista 61 KUVIOT KUVIO 1. Talousneuvonnan kehittämisen vaiheet 6 KUVIO 2. Opinnäytetyön vaiheet ja aineiston kerääminen 8 KUVIO 3. Moniammatillinen yhteistyöverkosto 27 KUVIO 4. Talousneuvonnan työmuodot 33 KUVIO 5. Talousneuvojan rooli 38

6 3 1 TALOUSNEUVONTA HAASTEENA Mistä voin saada apua kodin talouden pyörittämiseen ja arkielämästä selviytymiseen? Tällaisen kysymyksen esitti minulle nuori perheenäiti pieni lapsi sylisään ja silmissään epätoivoinen katse. Hänen toimeentulonsa oli lähes täysin hyvinvointiyhteiskuntamme tukitoimien varassa, eikä kukaan ollut kertonut hänelle kotitalouden arjesta selviytymisen keinoista. Kysymyksen lisäksi äidillä oli mukanaan kasa sekaisin olevia laskuja, tulotositteita, verolippuja, pankkikirjeitä ja lukemattomia muita taloudenhallintaan oleellisesti liittyviä papereita. Ongelmana eivät niinkään olleet suuret velat, vaan ongelmat olivat taloudenhallinnassa sekä tietämättömyydessä tasapainoisen kodintalouden perusedellytyksistä. Mistä nuori perheen äiti voi hakea apua kodin talouden hoitamiseen ennen kuin tilanne on karannut kokonaan hallinnasta? Kulutus-, luotto- ja hyvinvointiyhteiskuntamme on avannut monelle kotitaloudelle uudet toimeentulon mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät. Ajatus velattomasta kotitaloudesta voi tuntua lähes epänormaalilta olotilalta vapaan luottotalouden yhteiskunnassa. Kuitenkin kulutus- ja luottoyhteiskunnalla on toinen, varjoisampi puoli. Tiedotusvälineiden kautta saamme jatkuvasti tietoa lisääntyvistä maksuhäiriömerkinnöistä, velkaneuvonnan kasvavista asiakasjonoista, ylivelkaantumisesta, perheiden taloudellisista ongelmista ja yleisestä pahoinvoinnista sekä nuorten holtittomasta kulutuskäyttäytymisestä. Kotitalouksien taloudenhallinnan vaikeuksista ja ylivelkaantumisesta on kasvamassa koko yhteiskuntaamme koskettava ongelma. Kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmiin on havahduttu, ja viimeisten vuosien aikana yhteiskuntamme päättäjät ovat lähteneet liikkeelle käsistä karkaavan tilanteen ratkaisemiseksi. Talous- ja velkaneuvontalaki on uudistettu, laki sosiaalisesta luototuksesta säädetty ja tiedotusvälineissä käydään keskustelua kodin talouden hallinnasta ja talousneuvonnan tärkeydestä. Talousneuvonnan konkreettinen järjestäminen on kuitenkin suuri haaste asian parissa työskenteleville. Miten saadaan kehitettyä sellainen talousneuvontamuoto, joka saavuttaa taloudenhallinnan ongelmien keskellä painiskelevat asiakkaansa? Suurena on-

7 4 gelmana on myös nykyisten resurssien riittämättömyys. Jos toimiva talousneuvontamuoto saadaan kehitettyä, mahdollistavatko tämänhetkiset resurssit neuvonnan toteuttamisen? Jyväskylän velkaneuvontakeskus on käynnistänyt talousneuvonnan kehittämiseen liittyvän projektin, jonka tavoitteena on talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman laatiminen Jyväskylän seudulle. Talousneuvonnan suunnittelemisen tueksi on koottu moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on yhdessä pohdittu talousneuvonnan mahdollisuuksia ja talousneuvonnan järjestämiseen liittyviä ongelmakohtia. Olisiko tässä vastaus nuoren perheen äidin kysymykseen ja mahdollisuudet taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen ja ennalta ehkäisemiseen? 2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENNE Vuoden 2000 talous- ja velkaneuvontalain uudistus on asettanut velka- ja talousasioiden parissa työskentelevät uuden haasteen eteen. Uusi laki on velvoittanut kunnat järjestämään asukkailleen talousneuvontaa vuoden 2001 alusta alkaen. Laki talousneuvonnan järjestämisestä on säädetty, mutta periaatteet siitä, miten talousneuvonta saataisiin laissa säädetyllä tavalla toteutumaan, ovat kadoksissa. Velkaneuvojien pahasti ruuhkautunut työtilanne on osaltaan hankaloittamassa talousneuvonnan järjestämismahdollisuuksia. Miten jo ennestään tiukat resurssit saadaan riittämään talousneuvonnan tuomiin vaatimuksiin? Paineet talousneuvonnan järjestämiselle ovat kuitenkin olemassa, sillä lähes päivittäin kerrotaan kotitalouksien pahoinvoinnista ja taloudenhallinnan ongelmista. Jyväskylän velkaneuvontakeskus on vastannut talousneuvontahaasteeseen käynnistämällä Jyväskylän ammattikorkeakoulun, yliopiston ja velkaneuvontakeskuksen yhteisen talousneuvontaprojektin syksyllä Projektin tarkoituksena oli kartoittaa talousneuvontaresursseja ympärillä olemassa olevista palveluista sekä talousneuvonnan toteuttamisen mahdollisuuksia.

8 5 Keväällä 2001 päättyneen talousneuvontaprojektin avulla todettiin, että talousneuvonnalle on välitöntä tarvetta, ja sen käynnistäminen moniammatillisena yhteistyönä saavuttaa parhaiten sen todelliset asiakkaansa. Projektin asiantuntijoiden haastatteluista ilmeni, että talousneuvonnan järjestäminen nähtiin erittäin tarpeellisena. Haastattelujen perusteella keskeiseksi talousneuvonnan suunnittelun perustaksi nousi moniammatillisen yhteistyöverkoston kehittäminen. Tärkeimpänä toiveena oli, että talousneuvontaa koordinoitaisiin tietystä yksiköstä käsin ja sitä voitaisiin toteuttaa keskitetysti. Tämän opinnäytteen tarkoituksena on jatkaa talousneuvonnan suunnittelua, moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamista ja kehittää verkoston yhteistoimintaa sekä laatia Jyväskylän seudulle talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma. Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman tavoitteena on vastata moniammatillisen yhteistyön voimin niihin haasteisiin, joita kulutus- ja luottoyhteiskunta on asettanut ajaessaan yhä useampia kotitalouksia taloudelliseen ahdinkoon. Talousneuvonnan sisällön suunnittelun tueksi on selvitetty talousneuvonnan lakisääteiset velvoitteet ja tavoitteet. Lain ohella on selvitelty myös yleisiä neuvonnan lähtökohtia ja hyvän neuvontapalvelun tunnuspiirteitä. Moniammatillisen yhteistyöverkoston perustamisen tueksi on etsitty tietoa verkostoitumisesta ja moniammatillisen yhteistyön käytännön haasteista sekä edellytyksistä. 2.1 Tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmä Opinnäytteen tutkimusongelma liittyy moniammatillisen talousneuvonnan kehittämiseen ja toisaalta verkostoitumisen mahdollisuuksiin talousneuvonnan käynnistämis- ja toteuttamisvaiheissa. Tutkimusongelmaa voidaan lähestyä seuraavilla kysymyksillä. Mitä on talousneuvonta? Miten talousneuvonta tulisi järjestää? Miten moniammatillinen yhteistyöverkosto talousneuvonnan järjestämisessä saadaan toimimaan? Mitä ja millaisia mahdollisuuksia yhteistyökumppaneilla on toimia yhteistyöverkostossa? Miten talousneuvonta saavuttaa sen todelliset asiakkaansa? Moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamisessa ja talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman työstämisessä on noudatettu kehittämis- ja toimintatutkimuksen peri-

9 6 aatteita. Toiminta- ja kehittämistutkimuksen keskeisenä tarkoituksena ja periaatteena on sosiaalisen kohteen tai ryhmän toiminnan kehittäminen. Kehittämistutkimus toteutetaan spiraalimaisena syklinä, jonka tärkeimpiä vaiheita ovat suunnittelu, toiminta, havainnointi ja reflektointi eli toiminnan ja tutkimusongelman selittäminen. Kehittämistutkimuksessa mukana olevien jäsenten on osallistuttava aktiivisesti kaikkiin tutkimusprosessin vaiheisiin. (Suojanen 1992, 38.) Toisaalta talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman työstäminen Jyväskylän seudulle on verrattavissa hankkeeseen, joka täyttää projektityöskentelyn vaatimukset ja työvaiheet. Diplomi-insinööri Paul Silfverberg (2000, 10) kirjoittaa projektinvetäjän käsikirjassaan, että hankkeen eli projektin tulee kokonaisuudessaan olla oppiva prosessi. Projekti saadaan oppivaksi erottamalla suunnittelu- ja toteutusvaiheet selkeästi toisistaan. Seuraava kuvio osoittaa talousneuvonnan kehittämisprojektin vaiheita Jyväskylässä. Tutkimus talousneuvonnan tilanteesta ja neuvontakokeilua Yhteistyöverkoston kokoaminen Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma Talousneuvonnan käynnistäminen Syksy Kevät 2001 Talousneuvontaprojektin käynnistäminen Kevät Kevät 2003 Opinnäyte 1 Moniammatillinen yhteistyö Syksy Opinnäyte 2 Talousneuvonnan toteuttaminen KUVIO 1. Talousneuvonnan kehittämisen vaiheet Hankkeen taustaselvitykset ja neuvontakokeilut aloitettiin syksyllä 2000, jolloin käynnistyi Jyväskylän ammattikorkeakoulun, yliopiston ja velkaneuvontakeskuksen yhteinen talousneuvontaprojekti. Projekti on saanut jatkoa tästä opinnäytteestä, joka kehittelee taustaselvitysten perusteella talousneuvonnan käynnistämissuunnitelmaa. Myöhemmin talousneuvonnan käynnistämisestä on odotettavissa uusi opinnäytetyö.

10 7 Jokainen projekti eli hanke vaatii toteutuakseen projektisuunnitelman. Projektisuunnitelman orjallinen noudattaminen ei ole kuitenkaan suotavaa. Erilaisissa hanketoiminnan arvioinneissa on tehty havainto, että projektin epäonnistuminen on usein johtunut suunnitelman orjallisesta noudattamisesta. Toisin sanoen hankkeella pitää olla suunnitelma, mutta sitä on pystyttävä tilanteen mukaan muuttamaan ja kehittämään. (Silfverberg 2000,10.) Hyvän projektisuunnitelman pitää antaa vastauksia kolmeen peruskysymykseen (Silfverberg 2000, 35). Tässä tapauksessa talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman tulee vastata kysymyksiin: miksi talousneuvontaa suunnitellaan, mihin talousneuvontasuunnitelmalla pyritään, mitä toimenpiteitä suunnitelma tarvitsee toteutuakseen ja miten talousneuvontasuunnitelma toteutetaan. Opinnäytteen tuloksena syntynyt talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma antaa perustan talousneuvonnan käynnistämiselle Jyväskylässä. Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma sisältää talousneuvonta käsitteen määrittelyn, talousneuvonnan sisällön suunnittelun ja konkreettiset toimenpiteet talousneuvonnan järjestämiseksi. 2.2 Tutkimusaineiston kerääminen ja opinnäytetyön vaiheet Talousneuvonnan kehittämistutkimuksen tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin jo käytännössä keväällä 2000 päättyneessä talousneuvontaprojektissa. Talousneuvontaprojektista saatiin perusaineistoa talousneuvonnan tarpeista, kehittämisajatuksista ja yhteistyöverkoston muodostumisesta. Talousneuvontaprojektin tulosten analysoinnin jälkeen siirryttiin talousneuvontaverkoston kokoamiseen ja verkoston jäsenten haastatteluihin. Haastattelukierroksen jälkeen moniammatillinen yhteistyöverkosto kutsuttiin yhteiseen palaveriin. (Liite 1.) Seuraava kuvio havainnollistaa opinnäytetyön tutkimusaineiston keräämisen vaiheita, monipuolisuutta sekä aikataulua.

11 8 Syksy 2000 Kevät 2001 TALOUSNEUVONTAPROJEKTI Jamk, yliopisto, velkaneuvontakeskus *Ensimmäiset yhteydenotot palveluorganisaatioihin *Käytännön talousneuvontakokeilut Syksy 2001 Kevät 2002 OPINNÄYTETYÖN SUUNNITTELU ALKAA *Talousneuvontaprojektin tulosten ja haastattelujen analysointi *Opinnäytteen kehittämistutkimuksen ideointi *Yhteistyöverkoston kokoamisen suunnittelu *Haastateltavien valinta ja haastattelukysymysten suunnittelu *Lähdeaineiston etsintä Syksy 2002 YHTEISTYÖVERKOSTON KOKOAMINEN *Yhteydenotto puhelimitse elo-lokakuu *Haastattelut (elo-lokakuu) *Haastattelutulosten analysointi YHTEISTYÖVERKOSTON PALAVERI 1 (lokakuu) *Talousneuvonnan taustat *Verkoston esittely *Haastattelujen purku *Talousneuvonnan kehittämiskeskustelut Kevät 2003 YHTEISTYÖVERKOSTON PALAVERI 2 (tammikuu) *Verkostoytimen määrittelyä - talousneuvonta käsitteenä *Talousneuvontamuodoista keskusteleminen *Talousneuvontasuunnitelman luonnoksen kehittämiskeskustelut TALOUSNEUVONNAN KÄYNNISTÄMISSUUNNITELMA KUVIO 2. Opinnäytetyön vaiheet ja aineiston kerääminen Moniammatillisen talousneuvonnan käynnistämissuunnitelma on laadittu yhteistyökumppaneiden haastattelujen ja yhteistyöpalavereissa käytyjen keskustelujen pohjalta. Yhteistyökumppanit on valittu Jyväskylän talousneuvontaprojektissa mukana olleista tahoista, mutta mukaan on tullut myös muutama täysin uusi yhteistyökumppani. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoidun haastattelumenetelmän avulla. Haastattelut perustuivat kolmeen haastattelukysymykseen, jotka muodostuivat päättyneen talousneuvontaprojektin kehittämisideoista.

12 9 Vapaamuotoisessa haastattelutilanteessa haastateltavilta kyseltiin oman asiakaskunnan perusteella talousneuvonnan tarvitsijoiden määrää ja mielipidettä talousneuvonnan yleisestä tarpeesta. Haastatteluissa haluttiin selvittää, mitkä ovat haastateltavan mahdollisuudet toimia talousneuvonnan moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Keskeisimmäksi kysymykseksi jokaisessa haastatteluissa nousivat talousneuvonnan järjestämiseen liittyvät kehittämisehdotukset. (Liite 2.) Haastattelujen yhteydessä haastateltaville jaettiin lomake, jossa heitä pyydettiin pitämään kirjaa talousneuvonnan tarvitsijoiden määrästä heidän omassa asiakaskunnassaan ( Liite 3). Samalla haastateltavan tuli myös mahdollisuuksien mukaan tyypitellä asiakkaitaan heidän taloudellisen tilanteensa ja neuvonnan tarpeensa mukaan. Tietojen keräämisen tarkoituksena oli lähinnä se, että yhteistyökumppanit motivoituvat, aktivoituvat ja kiinnostuvat talousneuvonnan suunnittelemiseen liittyvistä kysymyksistä. Yhteistyöverkoston ensimmäinen palaveri pidettiin noin kuukauden kuluttua henkilökohtaisten haastattelujen tekemisestä. Yhteistyöverkoston palaveriin osallistuivat lähes kaikki haastatellut yhteistyökumppanit. Yhteistyöpalaverissa keskusteltiin siitä, mitä yhteisiä tavoitteita eri alojen asiantuntijoilla on jyväskyläläisten taloudellisen osaamisen ja oman taloutensa hallinnan alueella. Keskustelua käytiin myös siitä, miten talousneuvontaa voitaisiin kehittää, jotta se palvelisi kaikkien yhteistyökumppaneiden asiakaskuntia. Yhtenä tavoitteena oli lisäksi se, että eri alojen asiantuntijat kohtaavat toisensa ja pystyvät näin keskustelemaan yhdessä yhteisestä ongelmasta. (Liite 4.) Toinen moniammatillisen yhteistyöverkoston palaveri pidettiin tammikuussa Tuolloin palaverin keskeisenä tarkoituksena oli keskittyä talousneuvonta käsitteen määrittelemiseen ja sen sisältöön. Palaverissa arvioitiin ja kehitettiin talousneuvontasuunnitelman luonnosta. (Liite 5.) 2.3 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyö on kirjoitettu synkronisesti yhdessä tietoperustan ja käynnistämissuunnitelman kanssa. Käynnistämissuunnitelmaan etsitty tietoperusta ja teoriat kulkevat koko työn ajan rinnakkain. Näin ollen opinnäytteen tuloksena syntynyt talousneuvonnan

13 10 käynnistämissuunnitelma on sisällytetty kokonaisuudessaan opinnäytteen sisälle. Talousneuvonnan käynnistämissuunnitelmasta on tehty lyhyt tiivistelmä, joka sisältää ainoastaan talousneuvonnan käynnistämissuunnitelman konkreettisemman puolen. (Liite 8.) Tämän tiivistelmän ulkopuolelle on jätetty kokonaan tietoperusta ja teoriaosa. Tiivistelmä talousneuvonnan käynnistämissuunnitelmasta rakentuu pääpiirteissään samalla tavalla kuin varsinainen opinnäytetyö, joten tiivistelmän lukija voi tarvittaessa etsiä helposti talousneuvonnan taustatietoa varsinaisesta opinnäytetyöstä. Opinnäyte rakentuu kolmesta asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus sisältää taustatietoa siitä, minkälaisissa taloudenhallinnan vaikeuksissa yhteiskuntamme kotitaloudet nykypäivänä elävät. Tässä yhteydessä kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmia ja ylivelkaantumista tarkastellaan sekä yhteiskunnan että yksittäisen kotitalouden näkökulmasta. Toisessa suuremmassa asiakokonaisuudessa selvitetään yksityiskohtaisesti talousneuvonnan periaatteita ja sen mahdollisuuksia kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmien ratkaisemisessa. Tässä osassa tutustutaan myös verkostoteoriaan ja Jyväskylän moniammatillisen yhteistyöverkoston kokoamiseen. Asiakokonaisuus päättyy yhteistyöverkoston haastatteluista ja verkostopalavereista koottuun tiivistelmään talousneuvonnan kehittämisideoista. Kolmas asiakokonaisuus käsittelee yksityiskohtaisesti konkreettisia talousneuvonnan työmuotoja ja periaatteita. Työmuodot on laadittu verkoston jäsenten kehittämisehdotusten ja toivomusten mukaisesti. Toisaalta talousneuvontamuotojen määrittelemisessä on otettu huomioon talousneuvonnan lakisääteiset velvoitteet ja tavoitteet sekä muita hyvän asiakaslähtöisen neuvontapalvelun tunnuspiirteitä. 3 KOTITALOUKSIEN TALOUDENHALLINNAN ONGELMAT LUOTTO- YHTEISKUNNASSA Jokainen ihminen kuuluu pienempään tai suurempaan kotitalouteen, jonka toimintaa ohjaavat yksilölliset taloudenhallinnan resurssit. Hannele Hallman (1991, 21) määrittelee kotitalouden yhden tai useamman ihmisen muodostamaksi kokonaisuudeksi, jonka

14 11 toiminnan tavoitteena on yksikön jäsenten tarpeiden tyydyttäminen. Kotitaloudet heijastavat toiminnassaan yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja niiden taloudenhallinta on monessa tapauksessa riippuvainen yhteiskunnalliselta tasolta määräytyvistä resursseista. (Emt.) Kotitalouden toiminnan tarkoituksena on luoda mahdollisuudet sen jäsenten inhimillisten tarpeiden tyydyttämiselle. Tarpeiden tyydyttäminen taas tapahtuu kotitalouden voimavarojen avulla. Kotitalouden jäsenten henkilökohtaisia ja yhteisiä voimavaroja ovat muun muassa raha, aika, taito, tieto ja työvälineet. Tarpeiden tyydyttämisessä törmätään usein kotitalouden voimavarojen rajallisuuteen. Koska voimavarat ovat rajallisia, kotitalouden on tehtävä valintaa, mihin se voimavaransa kulloinkin käyttää. (Sundberg 2001, 4; Nykänen, Kontula, Palonen & Liukkonen, 1995, 17.) Kotitalouden voimavarojen käyttöön ja valintoihin vaikuttavat kotitalouden jäsenten arvojärjestelmä ja elämäntapa. Voimavarojen käyttöön vaikuttavat lisäksi julkinen valta, rahoituslaitokset, työmarkkinat, kaupallinen sekä sosiaalinen ympäristö omine arvoineen. Näin ollen kotitaloudet voivat jossain määrin vaikuttaa voimavarojensa käyttöön ja määrään. (Emt.) Päätöksenteko on oleellinen osa kotitalouden taloudenhallintaa. Sen avulla kotitalous etsii edullisinta voimavarojensa käyttötapaa ja pyrkii toiminnassaan taloudellisuuteen. Kotitalouden voimavarojen käytön taloudellisuus edellyttää tietoista ja tavoitteellista käyttäytymistä. Tietoinen käyttäytyminen taas edellyttää suunnittelua, joka on yksi tavoitteellisen toiminnan apuväline. Suunnittelu on tavoitteiden ja voimavarojen tasapainottamista ja se on ennen kaikkea päätösten tekemistä ja ongelmien ratkomista. (Emt.) Rahan puute on kotitalouden toiminnan ja taloudenhallinnan kompastuskivi. Rahan ajattelu koetaan usein ikävänä ja epäinhimillisenä asiana. Talouden suunnittelemattomuutta saatetaan puolustella sillä, ettei raha ole ainut tekijä, joka määrää ihmisen elämää. Suunnittelun epäonnistuminen voi johtua myös markkinoinnista, rutinoitumisesta tai siitä, että jokin vaihe kotitalouden päätöksentekoprosessissa on epäonnistunut. Toisaalta talouden hallintaa vaikeuttavat monet inhimilliset tekijät, kuten työttömyys ja erilaiset sairaudet. Yllättävät tapahtumat, joihin kotitalous ei ole pystynyt vaikutta-

15 12 maan, järkyttävät lähes aina vakavasti myös taloudenhallinnan tasapainoa. (Nykänen, Kontula, Palonen & Liukkonen, 1995, 19.) Määriteltäessä taloudenhallinnan ihanneolotilaa lähtökohtana on, että kotitalouden jäsenet ymmärtävät oman taloutensa suunnittelun tarpeen. Kotitalouden jäsenten tulee pystyä ottamaan vastuuta omasta taloudestaan ja osallistua perheen /kotitalouden tulojen ja menojen käytön suunnitteluun. Kotitaloudella tulee olla selvä ja realistinen käsitys tuloistaan ja menoistaan. Ihannetilanteessa kotitalouden rahat riittävät säännöllisten laskujen maksuun ja se pystyy maksamaan muutkin satunnaiset laskunsa ajallaan. Ihannetilanteessa kotitalous ymmärtää lainan antajan ja lainan ottajan välistä suhdetta. Se on tietoinen velanhoitokuluista ja luottokauppaan liittyvistä ongelmakohdista. Kotitaloudella on myös realistinen käsitys pankkilainojen ja erilaisten muiden luottojen ottamisen riskeistä. Ihannekotitaloudella on tietämys tietosuojasta, luottotiedoista ja muista rekistereistä sekä laskujen perintään liittyvistä asioista. 3.1 Vapaa luottotalous taloudenhallinnan ongelmien taustatekijänä "Kulutus-Suomi on luottoyhteiskunta. Hyvin moni arkinen asia perustuu siihen, että ensin kulutetaan ja vasta myöhemmin maksetaan. Luottotiedot ovat kuin luottoyhteiskunnan kansalaisoikeudet. Tavallinen ihminen tajuaa tämän yleensä siinä vaiheessa, kun luottotiedoissa on ongelmia. (Suomen kuvalehti 27/2002, 22.)" "Siitä oli suurin osa kulutusluottoa. Kansallisrahoitus oli listan kärjessä, mutta luottoa oli kyllä monista rahoitusyhtiöistä. Autovelka, kitarakamat luotolla ja Musta Pörssikortilla videot, yhteensä velkoja kertyi sinä keväänä parikymmentä. (Suomen kuvalehti 27/2002, 20.)" Luotto-olot ja rahoitusmarkkinat vapautuivat 1980-luvun puolivälissä. Luottojen käytön vilkastuminen ja velkaongelmien lisääntyminen ovat tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi Suomessa on alettu puhua luottoyhteiskunnasta. Tuolloin rahoitusolojen vapauduttua kotitalouksien säästäminen romahti ja velkaantuminen kohosi, sillä suhtautuminen rahavarojen käyttöön muuttui entistä enemmän luottoja suosivaksi. Luottojen käytön yleistymiseen on tarvittu yhteiskunnallisen kehityksen lisäksi paljon erilaisia muutoksia myös luottomarkkinoilla ja kuluttajien rahankäytön asenteissa (Muttilainen 1991, 88, )

16 luvun loppupuolella kulutusluottomarkkinat kehittyivät nopeasti ja luottolähteitä tuli runsaasti lisää. Yksityishenkilöille tarjottiin velkarahaa niin rahoitus- ja luottokorttiyhtiöiltä kuin postimyyntiyrityksiltäkin. Uusia luottomuotoja syntyi, luottojen markkinointi kasvoi ja rahoitusala teknistyi. Olosuhteet velan ottamiselle olivat hyvät myös talouden korkeasuhdanteesta aiheutuvan hyvän työllisyystilanteen takia. (Muttilainen 1991, ) Lisäksi luottomarkkinoiden kasvua vauhditti 1980-luvulla vietetyt kulutusjuhlat, jolloin muodostettiin niin sanotusti runsauden yhteiskuntaa. Rahoitusmarkkinoiden vapautumisen ja kulutusjuhlan seurauksena kansantalouden vauhti alkoi kiihtyä vaarallisella tavalla 80-luvun loppupuolelle mentäessä. (Heinonen 2000, 18). Vapaassa luottotaloudessa luottojen korkotaso määrää rahan hinnan ja luottojen kysynnän. Tämän vuoksi melkein kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jolla on vakituinen työ, säännölliset ansiot ja puhtaat luottotiedot, voi saada velkaa haluamansa verran. Vapaan luottotalouden yhteiskunnassa velkarahasta on tullut kuluttajille tavanomainen tulojen jatke ja kulutusmahdollisuuksien laajentaja. Rahoitusmarkkinoiden vapautumisen myötä kotitalouksien toimeentulo-ongelmien hoitaminen kulutusluottojen avulla on tullut mahdolliseksi. Luottoyhteiskunnassa luotot ovat olennainen osa palkansaajaväestön arkipäivää ja velattomuudesta on tullut lähes epänormaali olotila. (Muttilainen 1991, 90.) 3.2 Taloudenhallinnan ongelmat yhteiskunnallisena uhkakuvana "Kakki tietävät, että luottokortin vinguttaminen on pahasta henkilökohtaiselle taloudelle, mutta kulutusluottojen ja asuntolainojen vuoksi paisunut kotitalouksien velkataakka on luomassa uhkaa koko maailmantaloudelle. (Reuters HS 2002.)" Suomalainen luotto- ja kulutusyhteiskunta ovat asioita, joilla on ollut vaikutuksensa yksityishenkilöiden taloudenhallinnan ongelmien kehittymiseen. Luottoyhteiskunta on taannut kuluttajille vapaan luottotalouden ja kulutusyhteiskunta on puolestaan houkutellut tai lähes velvoittanut kuluttajia ostamaan ja kuluttamaan. Kulutus- ja hyvinvointi yhteiskuntaan syntyneet nuoret on kasvatettu viettämään kulutusjuhlia ja elämään runsauden yhteiskunnassa. Kuitenkin yhdeksänkymmentäluvun taloudellinen lama kärjisti suomalaisten taloudenhallinnan ongelmia ja paljasti hirvittävällä tavalla kulutus- ja

17 14 luottoyhteiskunnan varjoisamman puolen. Kuluttajien ylivelkaantumisesta ja taloudenhallinnan vaikeuksista on kehittymässä laaja yhteiskunnallinen ongelma, joka näkyy yhä selkeämmin sekä nuoremman että vanhemman sukupolven elämässä. Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan kotitalouksien ylivelkaantuminen ja taloudenhallinnan ongelmat lisääntyivät 1990-luvun edetessä. Vuonna 1991 itsensä ylivelkaantuneeksi koki kotitaloutta ja vuonna 1996 luku oli noussut jo :en. Tilastojen lisäksi ylivelkaantumisen ja taloudenhallinnan ongelmien lisääntyminen näkyy selvästi myös velkaneuvonnan työmäärän ja asiakaskunnan huomattavana kasvuna. (Saarinen 2001, 16.) Nuoret kulutusyhteiskuntamme uhreina Erityisen selvästi taloudenhallinnan ongelmien lisääntyminen ilmenee nuorten ihmisten elämäntyyleissä ja asenteissa. Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu paljon nuorten ylivelkaantumisesta ja huolestuttavasta tilanteesta kertovat muun muassa Suomen asiakastieto Oy:n rekisteröimät maksuhäiriömerkinnät. Vuonna 1998 tehdyn laskelman mukaan 40% rekisteriin ensimmäistä kertaa joutuneista oli alle 30-vuotiaita. (Saarinen 2001, 11.) Nämä maksuhäiriömerkinnät voidaan lukea huumeiden käytön ja mielenterveysongelmien ohella kasvavien nuoriso-ongelmien joukkoon. (Paju 2002, 120.) "Nuorten maksuhäiriöt kasvoivat selvästi 1990-luvulla (HS 2002)." "Nuorten ylivelkaantuminen on tämän päivän ilmiö. Kännykkä ja tietoliikenne ovat muuttaneet kulutustottumuksia todella rajusti. Niiden myötä rahasta ja kuluttamisesta on tullut virtuaalista, mikä vaikeuttaa todellisten kustannusten ymmärtämistä (Lapsen maailma 5/2000, 12.)" Nuorten taloudenhallinnan ongelmat liitetään yleensä heidän elämäntapaansa ja kulutustottumuksiinsa. Nykynuoriso on kasvanut ja kehittynyt aikana, jolloin kuluttaminen ja siihen liittyvät ilmiöt arkipäiväistyivät. Kulutus on tunkeutunut ihmisen identiteetin rakentamiseen, muokkaamiseen ja ylläpitämiseen. Henna Saarisen tekemän nuorten kulutuskäyttäytymisen ja velkaantumisen tutkimuksen (2001, 22) mukaan nuorten velka- ja taloudenhallinnan ongelmat ovat yleistymässä, kun taas aikuisten taloudenhallintaan liittyvät ongelmat ovat vähenemässä. Erityisesti nuoria houkuttelevat rahoitusyhtiöiden korkeakorkoiset vakuudettomat luotot. (Emt.)

18 15 Suomen korkeasta koulutustasosta ja kehittyneestä tietoyhteiskunnasta huolimatta yhteiskunnassamme on ryhmä nuoria, joilta puutuvat työkalut normaalista arkielämästä selviytymiseen. Nämä nuoret ovat kulutusyhteiskuntamme uhreja, joilla ei jostain syystä ole oman elämän hallintaan tarvittavia tietoja ja taitoja. Lisäksi nuoren kulutustottumuksiin ovat vaikuttaneet merkittävästi myös lapsuuden kodin valinnat, arvot ja kasvatus. (Koljonen, Römer-Paakkanen 2000, 1-2; Saarinen 2001, 79) 3.3 Taloudenhallinnan ongelmien syyt ja vaikutukset kotitalouden toimintaan Henna Saarisen Kuluttajatutkimuksen keskuksen teettämästä tutkimuksesta (2001, 16) ilmenee, että ja 1990-lukujen vaihteen lama ja silloiset yhteiskunnan muutokset aiheuttivat oleellisia muutoksia kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen. Tällöin yksittäisten kotitalouksien selviytymisongelmat tulivat selkeästi esille. Rahoitusmarkkinoiden vapauduttua yksityisille ihmisille ja yrityksille annettiin oikeus päättää lainanotostaan ja käytöstään. (Emt.) Luottoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet ovat johtaneet yhä useammat kotitaloudet tilanteeseen, jossa ylivelkaantumisesta on tullut taloudenhallinnan järkyttäjä ja todellinen ongelma. Laman seurauksena useiden kotitalouksien elämä vaikeutui. Kotitalouksien ongelmia kärjistivät 90-luvun alussa työttömyyden äkillinen ja voimakas kasvu, kotitalouksien tulojen aleneminen, korkotason nousu sekä asuntokaupan hiljeneminen ja asuntojen myyntihintojen jyrkkä lasku (Eduskunta 2000, 3). Työttömyyden lisäksi kotitalouksien toimintaa vaikeuttivat yrityskonkurssit ja taloudellisesti vaikeasta tilanteesta johtuvat henkiset loppuun palamiset. Kotitalouksien oli opeteltava uudenlaista rahankäyttöä ja sopeutumista uudenlaiseen tilanteeseen. Etelä-Suomen lääninhallituksen teettämän tutkimuksen (Sundberg 2001, 15) mukaan alle 25-vuotiaiden velkaantumisen ja taloudenhallinnan ongelmien syitä ovat heikko koulutaso, heikko talouden hallintakyky, avo- tai avioero sekä työttömyys tai lyhyet työsuhteet. Alle kolmekymmentävuotiaiden taloudellisille ongelmille löytyy samoja syitä kuin nuoremmillakin, mutta heillä korostuvat erityisesti perhesyyt, opintolainat ja takausvelat.

19 16 Nuorten talouden hallitsemattomuuden ja velkaantumisen taustalla on useasti maksumoraalin höltyminen. Nykyaikana arvomaailma on muuttunut niin, että lainojen huolellista hoitamista ei pidetä enää välttämättömänä. Edellä mainituista asioista huolimatta tilasto- ja rekisteritiedot nuorten maksukäyttäytymisestä ovat ristiriitaisia. Maksukäyttäytymisen lähtötaso nuorison joukossa on vielä hyvä, mutta eri lähteiden ja tutkimusten mukaan nuorten ongelmat ovat sekä suhteellisesti että absoluuttisesti kasvamassa. (Paju 2002, 120.) Nuorten talouden hallinnan ongelmien lisääntymiseen löytyy syitä myös muualta kuin ainoastaan nuoren kulutustottumuksista. Nykynuoret ovat syntyneet yhteiskuntaan, johon kulutus on kuulunut itsestään selvyytenä. Näin ollen nuorten taloudenhallinnan ongelmiin voidaankin etsiä syitä jo ainoastaan Suomalaisen kulutuskulttuurin muutoksesta. Lisäksi nuorten ongelmaan vaikuttaa nuorten heikko asema työmarkkinoilla ja toisaalta kyvyttömyys toimia vallitsevissa markkinaolosuhteissa. (Koljonen 2000, 1.) Talouden hallinnan ongelmat aiheutuvat siis monista eri syistä ja niiden yhteisvaikutuksista. Seuraava suora lainaus on otettu Koljosen tutkimuksesta (2000, 9), josta ilmenee kyseisen nuorenparin taitamattomuus talouden hallintaan liittyvistä asioista. Alkujaan kun yhteen muutettiin, kumpikaan ei ymmärtäny raha-asioista mitään, sitä vaan tilas huonekaluja ja kaikkee tämmöistä ja sitten ne pikku hiljaa pinoutu kasvamaan korkoa. Ensin perintätoimistoille ja sitten ulosottoon Lähtökohta oli se, että mä oon aivan pilalle hemmoteltu kakara aikoinaan. Ja mieskin tottunu saamaan suurin piirtein kaiken minkä voi saada Et niinku kaikki tää tämmönen taloudenhoito oli aivan hukassa ja sit ku se millä oli eläny, oli 700 markan opintuki. Sit yhtäkkii tuli asumistukee ja toimeentulotukee ja kaikkee sitä tuntu, ett rahaa tulee pilvin pimei, eikä ymmärtäny mihin kaikkeen sen pitää riittää. (Koljonen 2000,9.) Kaiken kaikkiaan suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kotitalouksien toimeentulon suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi on vaikeutunut ja monimutkaistunut ja tällä on suorat vaikutuksensa kotitalouden taloudenhallintaan. Rahoitusmarkkinoiden ja luotto-olojen vapauduttua raha-asioiden hoitaminen vaatii kuluttajilta paljon enemmän tietoa ja taitoa kuin vuosikymmeniä sitten. Kulujen ja menojen seurantaa vaikeuttavat erityisesti osamaksulaskut, luottokortit ja tilit sekä muu niin sanottu näkymätön maksuliikenne. Nykyvelkaantumisen riskitekijöihin kuuluvatkin Henna Saarisen tekemän

20 17 tutkimuksen ( 2001, 43) mukaan yhteiskunnallisten tekijöiden lisäksi erilaiset kulutusluotot, maksamattomat kännykkälaskut ja luotonsaantia vaikeuttavat maksuhäiriömerkinnät luottotiedoissa. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa kuluttaminen muuttaa luonnettaan. Mitä vähemmän kotitaloudella on rahaa, sitä vähemmän se voi ostaa ja sitä enemmän painottuvat myös hankkimisen muut muodot. Maksuvaikeuksissa olevat kotitaloudet ovat tilanteessa, jossa toimintoja joudutaan jollakin tavalla muuttamaan. Siinä miten taloudellisesti tiukassa tilanteessa toimitaan on eroja eri ikäryhmien välillä. Kulutustottumusten muuttaminen taloudellisen tilanteen mukaan voi olla todella vaikeaa ja menojen pitäminen kurissa onnistuukin vain tiukan suunnitelman tuella. (Saarinen 2001, 48-50; Nykänen, Kontula, Palonen, Liukkonen 1995, 17.) Taloudenhallinnan ongelmilla ja ylivelkaantumisella on todettu olevan paljon vaikutuksia ihmisen sosiaaliselle elämälle ja terveydelle. Näin ollen taloudellisen tilanteen epävarmuus ja maksuvaikeudet lisäävät ylivelkaantuneen ihmisen stressin riskiä. Stressin myötä ihmiselle voi aiheutua psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia ongelmia. Nämä ongelmat voivat edelleen pahentaa tilannetta ja heikentävät sitä kautta yksilön ja kotitalouden kykyä selviytyä vaikeuksistaan. Talouden vaikutus terveyteen tapahtuu luonnollisesti erilaisten välittävien tekijöiden kautta, joten rahalla ja terveydellä ei ole suoraa yhteyttä. Kuitenkin taloudellinen turvallisuus antaa ihmiselle ja kotitaloudelle henkistä liikkumavaraa ja vähentää stressin riskiä. (Nykänen, Kontula, Palonen, Liukkonen 1995, ) 4 TALOUSNEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖNÄ Edellä on kuvattu yleistyviä nykypäivän kotitalouden taloudenhallinnan ongelmia, kompastuskiviä ja niiden seurauksia. Suomessa on pyritty reagoimaan kotitalouksien taloudenhallinnan ongelmiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Ensimmäisten oireiden ilmaantuessa 1980-luvun lopulla kirkon diakoniatyö aloitti velkaongelmaisten avustamisen. Tuolloin oli esillä myös idea, että talousneuvontaa järjestettäisiin kunnan sosi-

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta

Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Rahoituskriisi ja velkaongelmien hallinta Pankkikriisin sosiaaliset vaikutukset Diak 18.09.2009 Erikoistutkija Vesa Muttilainen (Polamk) Teemat 1) Luottomarkkinoiden murrokset 2) Tietoja velkaongelmista

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luotto 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luototus Laki sosiaalisesta luototuksesta hyväksyttiin 20.12.2002/133 ja laki astui voimaan 1.1.2003 Sosiaalinen luototus

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

TYÖVÄLINEIDEN KEHITTÄMINEN JYVÄSKYLÄN TALOUSNEUVONTAAN

TYÖVÄLINEIDEN KEHITTÄMINEN JYVÄSKYLÄN TALOUSNEUVONTAAN TYÖVÄLINEIDEN KEHITTÄMINEN JYVÄSKYLÄN TALOUSNEUVONTAAN Katja Heinua Opinnäytetyö Toukokuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12.

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12. Kirjoita tähän nimesi 10.12.2014 Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman Uutisotsikoista poimittua Ulosotoissa miljoonien kasvutahti

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Talousvaikeudet, velkaantuminen

Talousvaikeudet, velkaantuminen 20 Talousvaikeudet, velkaantuminen Ilmiö tiivistettynä Talousvaikeuksien taustalla on usein esimerkiksi työttömyys, sairastuminen tai muu toimeentuloa heikentävä elämäntilanne. Tulojen epäsäännöllisyys

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Kuluttamisen ongelmat 27.11.2014

Kuluttamisen ongelmat 27.11.2014 Kirjoita tähän nimesi 16.12.2014 Kuluttamisen ongelmat 27.11.2014 Minna Backman Nuorten velkaantumisen riskitekijöitä Täysi-ikäisyys Omaan talouteen siirtyminen muutto ja kodin hankinnat säännölliset laskut

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot